Asukas 2/2011

asukas asiakaslehti VVO:n asukkaille

2011

2

Aki luotsaa pallojunnuja [24]

[12]

Ekotekoja meill채 ja maailmalla

[18]

Kodin sisustus kirppikselt채?

ASUKASPOSTIA Vantaalta, Turusta, Kuopiosta ja Lappeenrannasta [31]

asukas 2/2011 Paperitöitä seitsemällä vuosikymmenellä

* vastasi kysymykseen Mikä on parasta kotonasi

Ka so ikes i b sa lu es *

missä mennään

Tiesitkö, että keräyspaperin ja -pahvin talteenotto ja käyttö teollisuuden raaka-aineena on Suomessa vanhimpia järjestelmällisesti toteutettuja jätteen hyötykäyttömuotoja?

Omalta osaltani olen ollut tässä työssä mukana jo seitsemällä vuosikymmenellä.

1950-luvulla: ”Päivää, olisko teillä antaa jätepaprua?” Kiersin pikkupoikana Helsingin 1990-luvulla VVO:ssa käynnistettiin Jäte­ Punavuoressa ovelta ovelle keräämässä jäte­ dieetti-kampanja, ja se sai minusta innokkaan paperia. Kantamalla paperinippuja etappi kerralpuolestapuhujan tullessani taloon vuonna 1998. laan esimerkiksi suutariin tai sekatavarakauppaan Kierrättämisestä puhuminen ja sen edistäminen punnittavaksi sain palkkioksi kävivät jo leipätyöstä. viidestä kilosta paperia kym”Kierrättämisestä menkunta nallekarkkia. Kyllä 2000-luvulla kiihtyivät pupuhuminen paperi kiersi. Tilipäivä oli aina, heet jätteenpoltosta ja tehtiin ja sen edistäminen kun teki makeaa mieli. lukuisia polttolaitoksien rakentamispäätöksiä. Vaikka jätettä jo kävivät jo leipätyöstä” 1960-luvulla sama harrastus poltetaankin muutamilla paikkatuotti jo suurempia paperimääriä. Kuljetusvälikunnilla, ei keräyspaperin tai pahvin ja kartongin neenä olivat lastenrattaat tai mäkiauton rähjä, ja asema kierrätysjakeena ollut uhattuna. toiminta alkoi olla mielestäni jo ”ammattimaista”.

Palkkioksi uurastuksesta sain ensimmäisen kelloni, 2010-luku tuskin tuo suuria muutoksia paperinjonka merkki oli Stima. Samaan aikaan VVO-nimikeräykseen. VVO:n asukkaat tekevät tässä hyvässä nen firma näki päivänvalon. työssä osuutensa ja kierrättävät kaiken kierrätyskelpoisen antaen paperillekin uuden elämän…

1970-luvulla VVO:n talojen silloiset ympäristöasiat, lähinnä paperinlajittelu, hoituivat aluehuolto­ Aurinkoista kesää toivottaen yhtiöiden kautta. Oma urani isännöitsijänä alkoi, ei Kari Mähönen tosin VVO:ssa, ja ensimmäiset paperin- ja pahvinvvo:n Energia- ja ympäristökoordinaattori keräysastiat ilmestyivät hoitamiini kohteisiin.

Tämän lehden teema on vihreys ja ympäristöarvot. Ajattelu­- ja toimintatavat ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana. Tavoite on kuitenkin pysynyt samana: meille kaikille yhtei­sen maapallon säilyttäminen elinkelpoisena.

VVO:lla toimitaan ekologisten arvojen puolesta. Ympäristöasiantuntija Kari Mähösen ekologisuus syntyi jo 1950-luvulla. Esimerkkinä hänen ekokehitystyöstään on viime keväänä käynnistynyt biopussihanke pääkaupunkiseudulla. Lue lehden sivuilta lisää vihreistä arvoista meillä ja muualla.

MArjaana kivioja

2

Asukas 2/2011

1980-luvulla kierrätys kiinteistöissä monipuo­ listui, mutta paperi ja pahvi pitivät pintansa.

Paperisilppurit olivat muotia, ja itsekin kannoin toimiston paperisilpun omalle kasvimaalle käytävä­­katteeksi. VVO:n taloissa jätehuollon järjestelyt ja lajittelu lähtivät käyntiin käsi kädessä aktiivisen asukastoiminnan kanssa.

Poimintoja asukkaiden kommenteista koskien biopussihanketta: “Pussien laatua voisi kohentaa pistämällä kanto­ kahvat yläosaan ja vahvistamalla pohjaa, ettei roskiksille tarvitsisi ottaa mukaan koko ämpäriä.”

“Hyvä, hyvä. Tämä aktivoi oman biojätekäsittelyni, muuten en olisi sitä välttämättä vieläkään aloit­ tanut.”

“Minulla ei ole mitään tietoa tällaisesta palve­ lusta, eli kaikki info olisi tervetullutta.”

sisältö

[04] M inun kaupunkini Raine Kekäläinen esittelee Lappeenrantaa.

[06] Uutisikkuna [10] F iksu kuluttaja 10 askelta vihreämpään asumiseen.

[17] V inkki Kätevät konstit kukkienkasteluun loman ajaksi.

[18] Koti kuntoon Johanna Kursu sisustaa kotinsa kirppislöydöillä.

[23] I nto isännöitsijä Käyttäydytään kunnolla grillikatoksessakin.

[09]

[24] v apaa-aika Aki Mäki-Kuhna luotsaa junnufutisjoukkuetta Keravalla.

Kädenjälki Gutzeitintie 3:n huvimaja pelastui rapistumiselta Kotkassa.

[27] Ristikko [28] Uuteen kotiin Kompaktinkokoista asumista Saunalahdessa.

[22]

Kunnossapito ja palvelut Espoon Asemakuja 3:n kevättalkoissa käy sutina ja suihke.

[30] k aupunginosa tutuksi Saunalahti meren äärellä.

[31] Asukasposti Postia Vantaalta, Turusta, Kuopiosta ja Lappeenrannasta.

“Todella hyvä juttu! Käytän näitä mieluum­ min kuin muovipusseja. Aina on ollut saatavilla, kun olen tarvinnut, otan yleensä vähän isomman pinkan kerralla.”

“Tämä on loistavaa. Emme ole olleet VVO:n asukkaina kuin hetken, mutta olemme todella tyytyväisiä. Kauposta saatavat pus­ sit ovat liian isoja kahden hengen käyttöön.

Nämä pussit saa nopeammin täyteen, eikä tarvitse "tyhjää" pussia viedä kiertoon.”

gallup

[12] Meidän talo

Miten VVO kehittää ympäristöystävällistä asumista? Mitä ekotekoja on tehty Saksassa?

Maaliskuun verkkogallupissa kysyimme, mikä on asukkaiden mielestä tärkein kohde asumi­ sen ympäristö­ystävällisyyden parantamiseksi.

Jätteiden hyödyntäminen ja lajittelun tehostaminen sai selvästi eniten kannatusta. Seuraavaksi eniten ääniä sai lämmitysenergian minimointi. Jonkin verran kannatusta saivat myös vedenkulutuksen rajoittaminen ja liikenteen kehittäminen vähäpäästöisemmäksi.

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Marjaana Kivioja, puh. 020 508 3589. Toimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Tuottaja Anna Haikarainen, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta, Tampere Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 47 500 kpl ISSN 1456-0569.

Kannen kuva: Katri Lehtola.

33. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 1.9. 2011. Lehden peruutukset ja osoitteen­muutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

3

Raine Kekäläisen suosikki­ paikka Lappeenrannassa on 1800-luvulta peräisin oleva linnoitus, joka tarjoaa paljon tutkittavaa historiasta kiinnostuneelle.

4

Asukas 2/2011

Minun kaupunkini

Lappeenranta

Teksti Taina Vuokko // kuva kIMMO mETSÄLÄ

Juttusarja esittelee VVO-asukkaiden koti­paikka­kuntia eri puolilta Suomea

L

VVO:lla on Lappeenrannassa yhteensä 575 asuntoa

Välkehtivän Saimaan rannalla

appeenranta sijaitsee EteKesä herättää Lappeen­ lä-Karjalassa lähellä Verannan kukoistukseen. näjän rajaa. Lähihoitajaksi Kaupungin valtteja ovat opiskelevan Raine Kekäläisen, Raine Kekäläisen mielestä 38, mukaan sijainti tuo 72 000 erityisesti vanha linnoitus asukkaan kaupunkiin kansainvälistä tunnelmaa. Venäläiset ja Saimaan saaristo­luonto. matkailijat näkyvät katu­kuvassa.

Kekäläinen asuu VVO:n kaksiossa Valto Käkelän kadulla, josta on lyhyt matka keskustaan ja satamaan.

Rauhalliselta seudulta avautuu uljas näkymä Saimaalle. Kivenheiton päässä on myös paikallinen pääuimaranta.

Vierailijoille Kekäläinen suosittelee etenkin Lappeenrannan 1800-luvulta peräisin olevaa linnoitusta, jonka ympärille kaupunki on aikoinaan lähtenyt muotoutumaan. Linnoituksella riittää katseltavaa: Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo, Ratsuväkimuseo ja vielä Wolkoffin talomuseo. Välillä voi levähtää kahviloissa tai ravintoloissa.

– Vuosittain elokuussa järjestetään Linnoituksen yö, joka on Lappeenrannan suurin kesätapahtuma. Linnoituksella on silloin muun muassa teatteriesityksiä ja käsitöiden myyntikojuja. Siellä käymisestä on tullut minulle perinne.

Linnoitusniemen kärjessä voi ihmetellä pohjolan suurinta hiekkalinnaa, joka on etenkin lasten mieleen. Reilusta kolmesta miljoonasta kilosta hiekkaa kootaan vuosittain taideteos, jota saavutaan katsomaan kaukaakin.

Linnoitus sijaitsee lähellä satamaa, josta voi lähteä esimerkiksi Saimaan saaristoristeilylle. Toisinaan Kekäläinen herkuttelee Satamatorilla Vedyillä tai Atomeilla, Lappeenrannan tunnetuilla lihapiirakoilla.

Lintutarkkailua harrastava mies arvostaa myös Lappeenrannan seudun luontoa. Vapaa-ajallaan Kekäläinen esimerkiksi rengastaa petolintuja, mitä varten ei tarvitse lähteä kauas kotikonnuilta.

– Luontoihmiselle kokemisen arvoinen paikka on Konnunsuo, jonne linnut pysähtyvät levähtämään muuttomatkoillaan keväisin ja syksyisin.

Lappeenranta on Kekäläisen mukaan kesäkaupunki. Lähiseuduilla on paljon mökkejä, ja Saimaa on kauneimmillaan välkehtiessään auringon hehkussa kesäpäivinä. ×

lehti vvo:n asukkaille

5

uutisikkuna

Ruusutorpantie 1 on Vuoden VVO-talo [palkittua] Vuoden 2011 VVO-taloksi valittiin Ruusutorpantie 1 Espoosta, joka palkittiin valtakunnallisilla VVO-päivillä 9.4. Palkitsemisesta päättänyt asukashallitus arvosti erityisesti talon yhteisiä tapahtumia, aktiivista pihanhoitoa sekä naapuriapua. Talo on vuonna 2000 valmistunut senioritalo, joten varsinkin naapuriavulla on iso merkitys asukkaiden arkipäivään.

– Viikoittain kerhohuoneella on avoimet ovet, jolloin parannetaan yhdessä maailmaa, sanoo talotoimikunnan puheenjohtaja Juhani Salonvaara.

”Ennen tein monia asioita yhtä aikaa, nyt olen oppinut hieman jarruttelemaan. Muutenhan kattila palaa pohjaan, kun panen pyykkikoneen päälle ja juoksutan kuihtuneita kukkia kompostiin, jonka luona tapaan naapurin rouvan ja jään keskustelemaan.”

Vappu Taipale, Viva, 4/2011

Ulko-ovi tervehtii vierasta ensimmäisenä [kotona] Ulko-oven ilme voi kertoa yllättävän paljon kodin asukkaasta. Parhaimmillaan vieras tuntee itsensä tervetulleeksi jo ovikelloa painaessaan.

Yleisilmeen a ja o on oven peseminen. Mustat viirut ja sormenjäljet saavat nopeasti kyytiä rätillä ja miedoilla puhdistusaineilla. Muutama tippa öljyä saranoihin keväällä ja syksyllä takaa toimintavarmuuden säällä kuin säällä.

Naapureita voi ilahduttaa kransseilla tai ovitauluilla. Vältä kuitenkin usean reiän tekoa oveen, ja käytä kiinnityksen pienikokoisia nauloja.

Mainoskiellot tai palolaitokselle tarkoitetut merkit sisällä olevista lemmikkieläimistä kannattaa kiinnittää siististi paikoilleen.

Omat nimet tulisi vaihdattaa oveen pian muuton jälkeen. Huoltoyhtiö vaihtaa nimen oveen, kunhan asukas tekee ensin muuttoilmoituksen huoltoyhtiöön.

6

Asukas 2/2011

päiväys

Kansainvälinen Nelson Mandela -päivä Vuonna 2009 YK:n yleiskokous päätti ensimmäistä kertaa omistaa juhlapäivän yksittäiselle henkilölle. 18. heinäkuuta on entisen Etelä-­Afrikan presidentin syntymäpäivä ja kunnianosoitus hänen rauhantyölleen. Kansainvälinen Mandelapäivä on vetoomus kaikille seurata ihmisoikeus­ taistelijan esimerkkiä ja parantaa maailmaa pienin teoin omassa elämässään.

Säännöt pätevät suvellakin [käytöstavat] Aurinko saa avaamaan ikkunat ja ovet. Ihmiset tohtivat kynnysten yli pihoille ja parvekkeille. Otetaan rennosti, viihdytään pitkään.

Jotta suvi olisi yhtä suloinen kaikille, kannattaa muistaa yhteiset säännöt.  Erityisesti kello 22.00 –07.00 on vältettävä meluamista. Hiljaisuusaika koskee niin huoneistoja kuin talon aluetta, joten öinen äänenpito esimerkiksi pihalla ja grillikatoksissa ei ole sopivaa. Naapureille on annettava asumisrauha.  Poikkeuksellisen suurista perhejuhlista ja vastaavista tapahtumista tulisi tiedottaa naapureille etukäteen. Asukkaiden on huolehdittava siitä, että myös heidän vieraansa noudattavat järjestyssääntöjä.  Nurmikoita ja istutuksia ei saa turmella.  Yhteisissä tiloissa noudatetaan yleistä

Asemakuja 3:n talkoissa Espoossa tunnelma oli leppoisa ja kaikilla oli mukavaa.

siisteyttä ja järjestystä. Roskat viedään niille varattuihin paikkoihin ja porrashuoneissa liikutaan meluttomasti.  Matot tomutetaan ja pyykit kuivataan tarkoitukseen varatuilla paikoilla.

Liinavaatteiden puistelu ja tuulettaminen sekä pyykin kuivattaminen on sallittu parvekkeilla vain kaiteiden sisäpuolella.  Parvekkeella ei saa grillata hiili- tai kaasugrillillä.  Autojen peseminen pysäköintialueilla on kielletty.  Koirat ja kissat pidetään kytkettyinä porrashuoneissa sekä piha-alueella, ja jätökset korjataan pois.

tekstit taina vuokko & anna haikarainen // kuvat Kirsi salovaara & valmistajat & istockphoto

Lomalle on mukavampi ja turvallisem­ pi lähteä, jos muistaa valmistaa kodin poissaoloa varten.

1

Paloturvallisuuden kannalta on tärkeää tarkistaa se, että palo­ hälyttimien pattereissa riittää virtaa.

Ota töpselit irti sähkölaitteista kuten pesukoneesta ja tietokoneesta.

2

Vesivahinkojen todennäköisyys pienenee, jos sulkee huolellisesti pesukoneen ja astianpesukoneen vesiliittimet.

3

Energiaa säästyy, kun jääkaappi sulatetaan yli kahden viikon

kestoisen matkan ajaksi. Ilmankier­ ron vuoksi sen ovi kannattaa jättää hieman raolleen.

4 5

kysymys &

Postin voi kääntää lomaosoittee­ seen esimerkiksi mökille.

Lukitse ovet huolellisesti. Var­ mista myös, että ikkunat ovat kunnolla kiinni, jottei sadevesi pääse sisätiloihin.

6 7

Tarkista ilmoitustaulu mahdollisten tärkeiden tiedotteiden varalta.

Pidemmistä poissaoloista kannat­ taa ilmoittaa isännöitsijälle siltä varalta, että huoneistossa tapahtuu joitain. Hänelle voi samalla jättää yhteystiedot loman ajaksi.

3x

pihapeli

Koti lomakuntoon

vastaus

Kiinteistönhoidosta

? !

Mikä on Laaki, ja miten se tulee näkymään asukkaalle?

Laaki on VVO Kiinteistönhoidon laadunvarmistus- ja seurantajärjestelmä.

Asukkaalle se näkyy pikkuhiljaa kiinteistön yleisilmeen parantumisena ja tätä kautta viihtyisämpänä asumisena. Laaki kohdentuu yksityiskohtiin, jotka luovat kokonaiskuvan.

? !

Voiko asukas vaikuttaa asuinkiinteistönsä kiinteistönhoidon laadunarviointiin?

Kyllä voi. Laakissa huomioidaan VVO:n asiakastyytyväisyyskyselyn kiinteistönhoitotoimintaa koskevat tulokset.

? !

Lapsille tarrapallotaulu Perheen pienimmätkin pääsevät tarrapallotaululla harjoittelemaan tikanheittoa.

Hinta 12 e

Nuorille pehmeä frisbee Pihamaalla on kevyt heitellä silikonista valmistettua frisbeetä.

Hinta 2,90 e

Koko perheelle Kubb Alga Kaksi joukkuetta yrittää heittämällä kaataa toisen joukkueen palikat.

Hinta 29,95 e

www.moominworldshop.fi

www.stadium.fi

www.clasohlson.fi

Miten kiinteistönhoitajat ja yritykset motivoidaan tuottamaan parempaa laatua?

Palkinto- ja bonusmahdollisuuksilla sekä maineella ja kunnialla.

Laakin myötä valitaan ja palkitaan alueellisesti vuoden parhaat kiinteistönhoitajat.

Kysymyksiin vastasi VVO:n käyttö- ja ylläpitopäällikkö Pasi Kujansuu.

lehti vvo:n asukkaille

7

uutisikkuna

Lääkekaappi kuntoon lomalle

lyhyet

Osallistu ideointiin avainklubilla VVO on mukana Suomalaisen Työn Liiton käynnistämässä Avainklubissa, joka tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden osallistua suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen internet-sivustolla. Ideointiin kannustetaan kilpailuilla ja palkinnoilla.

Sivustolla seikkailee myös maskottikettu joka kaipaiavainklubi.fi lee nimeä. – Laita luovuutesi lentoon ja keksi ketulle nimi! www.avainklubi.fi /// Verkkogallupin kertomaa Huhtikuun gallupissa kysyttiin, kuinka paljon asukkaat painottavat ympäristö­ ystävällisyyttä asumiseen ja kuluttamiseen liittyvissä valinnoissaan. 41 prosenttia vastanneista kertoi painottavansa paljon ekoasioita, 45 prosenttia jonkin verran ja 14 prosenttia ei lainkaan. /// Valtakunnallinen VVO-päivä kokosi asukasaktiivit yhteen Helsingin messukeskuksessa 9.4. 2011 vietetyn valtakunnallisen VVO-päivän teemana oli asumisen kansainvälistyminen ja suvaitsevuus.

– Monikulttuurisuus vaatii suvaitsevaisuutta. On oltava vahva yhteisö, jotta voi olla suvaitsevainen. Tämä vaatii kuitenkin opettelua ja harjoittelua, VVO:n asiakkuusjohtaja Matti Niinimäki totesi avauspuheessaan.

VVO:n toimitusjohtaja Urpo Piilo peräsi taas päätöksiä asumiskulujen katosta.

– On hyvin huolestuttavaa, että asumiskulut karkaavat käsistä. Asumistuki ei ole pysynyt kasvavien asumiskulujen mukana.

Uusia edullisia vuokra-asuntoja ei saada hänen mukaansa markkinoille.

Tonttien hinta, rakentamisen kalleus ja lain vaatimukset ovat ketju, jonka lopputuote on yhä kallistuva vuokra-asuminen.

8

Asukas 2/2011

[kesäelämää] Kesän alkajaisiksi kannattaa tarkistaa lääkekaapin sisältö. Vanhentuneet lääkkeet voi kiikuttaa apteekkiin hävitettäväksi, ja samalla reissulla voi hankkia myös uudet täydennykset.

Ensiapuun on hyvä varata riittävästi haavanpuhdistuspyyhkeitä, laastareita, haavataitoksia, kiinnityslaastaria ja sideharsoa.

Särkylääkkeitä kannattaa varata lapsille ja aikuisille erikseen.

Aikuisetkin voivat käyttää lasten särkylääkkeitä, mutta lapsille aikuisten särkylääkkeet voivat olla jopa vaarallisia.

Lääkekaapista on hyvä löytyä närästyslääkkeitä. Myös ummetukseen ja ripuliin on järkevää varautua.

Punkkipihdit saattavat kesällä nousta

Pidä huolta ruoan kylmäketjusta

arvoon arvaamattomaan. Alueilla, joilla on paljon kyitä, ovat kyypakkaukset suositeltavia. Ne tepsivät myös ampiaisen tai mehiläisen piston lievittämiseen. Muista, että kyynpureman yhteydessä tulisi aina hakeutua lääkäriin. Kyypakkaus on vain ensiapu, jonka tarkoitus on helpottaa potilaan oloa. Lääkäriin on syytä mennä myös ampiaisen tai mehiläisen piston jälkeen, jos pistos aiheuttaa voimakkaan reaktion.

Hyttystenpistojen kutinaa ja auringon polttamia lievittävää hydrokortisonivoide.

Se herkistää kuitenkin ihoa auringon valolle, joten sen levityksen jälkeen kannattaa välttää aurinkoa.

Kutinoilta voi välttyä kokonaan, jos muistaa varata reissuun hyttyskarkotetta ja aurinkovoidetta. Parhaan suojan auringonpaahteelta antaa pitkähihainen vaatetus.

[kotona] Hellesäät ovat mikrobeille mieluisia. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita, jotka ovat hautuneet pari tuntia huoneenlämmössä, ei kannata enää käyttää. Etenkin liha-, kala- ja maitotuotteet voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä.

Kylmäketjun katkeamattomuuteen tulee kesällä kiinnittää erityistä huomiota. Ruokaostokset tulisi hankkia mahdollisimman läheltä määränpäätä. Esimerkiksi mökkieväät on parempi ostaa mökkikunnasta. Jos yli kahden tunnin kuljetusmatkat ovat välttämättömiä, kylmälaukusta tulee matkalaisen paras kaveri.

Helposti pilaantuvia elintarvikkeita on syytä välttää, mikäli käytössä ei ole riittäviä kylmätiloja. Vain avaamattomat ja oikein säilytetyt tuotteet kestävät viimeiseen käyttöpäiväänsä.

Muista, että myös vakuumipakatut ja marinoidut tuotteet säilyvät vain kylmässä.

Lisäksi on hyvä huomioida, ettei ruokia pidä makuuttaa tarjolla kovin pitkään. Valmistettu ruoka tarjoillaan mahdollisimman pian. Jos pöytä katetaan ulos, tarjolle kannattaa asettaa vain sellainen määrä ruokaa, joka aiotaan syödä samalla kerralla.

teksti taina vuokko // kuva arto wiikari

Huvimajan uusi elämä Gutzeitintie 3:n pihaa Kotkassa koristaa komea pytinki, joka pelastettiin rapistumiselta asukkaiden yhteishengen voimalla.

K

otkan keskustassa on puuraken­ teinen luhtikäytävätalo, joka kuuluu kaupungin vanhimpaan rakennuskantaan. Asukkaiden joukossa on niin kaupan myyjää kuin Merimuseon tutkijaa­ kin. Kaikkia kuitenkin yhdistää kiinnostus omaan kotitaloon.

Vuoteen 2010 saakka vanha huvimaja oli jäänyt pihapiirin katve­ alueeseen. Se nökötti yksinäisenä useiden taloyhtiön välisellä ei-ke­ nenkään-maalla. Lopulta Gutzeitintie 3:n asukkaat löivät hynttyyt yhteen ja lupasivat pelastaa majan rapistumiselta – sillä ehdolla, että se siirrettäi­ siin heidän pihaansa.

– Isännöitsijä tiedusteli, mitä muut yhtiöt ovat asiasta mieltä, ja vastustusta ei löytynyt. Teimme ensin pohjatyöt, jotta pytinki seisoisi suorassa. Sitten maja siirrettiin autokyydillä uudelle paikalleen, asukas Pentti Konttinen kertoo.

Talkooporukka maalasi majan puna-valkoiseksi, jotta se sointuu väri­ tykseltään pihapiiriin. Sisustus loihdittiin kodinomaiseksi ja pihaan siloteltiin vielä kasvimaa.

Vieraskirjan mukaan huvimajassa pidettiin viime kesänä niin valmistujaisjuhlia kuin istuttiin iltaa perhepiirissäkin. × Millaista aktiivista ja idearikasta asukas­toimintaa sinun talossasi on? Lähetä meille sähköpostia: asukas@vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

9

fiksu kuluttaja

ympäristö huomioon arjessa

1

Pidä huolta oikeasta huonelämpötilasta.

Suurin osa kodissa tarvittavasta energiasta kuluu lämmitykseen. Sisälämpötilat mitataan aina huoneen keskeltä noin 1,1 metrin korkeudelta. VVO:n kiinteistöissä tavoitelämpötila makuuhuoneissa, olohuoneessa ja keittiössä on +21 °C ± 1 °C. Märkätiloissa eli wc:ssä, kylpyhuoneessa ja saunassa tavoite on 23 °C ± 1 °C. Jotta tavoitelämpötilat myös toteutuvat lämmityskaudella, huoneistojen ilmanvaihtoventtiilien tulee olla puhtaat ja kunnossa sekä ikkunoiden korvausilmaventtiilien talviasennossa. Ikkunoiden, parvekeovien ja tuuletusluukkujen on oltava tiiviisti suljettuina.

Patteritermostaattien on oltava ehjiä, säädetty auki-asentoon eikä niitä saa peittää esimerkiksi verhoilla, kalusteilla tai kukkalaudoilla.

2

Tuuleta oikein.

Raikas ilma kohentaa mielialaa. Huoneisto kannattaa kuitenkin tuulettaa nopeasti, sillä se säästää energiaa. Avaa ikkunoita niin, että huoneisto pääsee läpituulettumaan muutamassa minuutissa.

3

Nosta lämpöä.

Jääkaapissa ja pakastamisessa maailma on päinvastainen. Älä tuhlaa kallista energiaa turhaan kylmyyteen. Sopiva jääkaapin keskilämpötila on +5 C° ja pakastimen maksimi –18 C°.

10 askelta

vihreämpään asumiseen Teksti Pertti Suvanto // kuvitus Jenny Lucander

Kodin voi tehdä vihreämmäksi muuttamalla arjen toimintatapojaan. Jo pienillä teoilla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä. Ekotanssin askelia ei ole vaikea oppia.

10

Asukas 2/2011

4

Pidä lihaton päivä.

Kaikesta ihmisen ai­ heuttamasta ympä­ ristökuormituksesta jopa reilu kolmannes syntyy ruoantuotannosta.

Erityisesti punaisen li­ han tuotanto kuormit­ taa ympäristöä; pidä siis viikossa ainakin yksi lihaton päivä ja herkuttele kasvis­ ruuilla.

5

Älä haaskaa ruokaa.

Parjatut pak­kauk­set ovat ympä­ ristölle pie­ nempi riesa kuin poisheittämä­ si ruoka. Ruisleipäpakkauksessa yhden siivun poisheittäminen tu­ hoaa enemmän ympäristöä kuin sen pakkaaminen. Jogurtissa pakka­ usta suurempi ympäristövaikutus tu­ lee helposti siitä, mitä jää pakkauksen seinämille. Yhden kinkkuviipaleen päätymi­ nen haaskuuseen aiheuttaa suuremman ym­ päristökuormituksen kuin pakkauksen val­ mistus ja jätehuolto.

Jos ruokaa ei kompostoida, kaatopaikalla ruokajätteestä syntyy metaania, joka on il­ mastolle 23 kertaa haitallisempaa kuin hii­ lidioksidi.

6

Sammuta turhat sähkölaitteet.

Käytä sähköä, joka on tuotettu uu­ siutuvista energialähteistä. Sellaisia ovat esimerkiksi tuulivoima ja bioenergia.

Säästä sähköä kuitenkin aina kun voit.

Kun sähkölaitteita ei tarvita, sammuta ne. Kodin elektroniikkalaitteet syövät paljon sähköä, sillä niitä on kodeissa entistä enem­ män. Yksi watti vuodessa maksaa vähintään

yhden euron. Suuri osa laitteiden kulutuk­ ja tätä kautta tuntua vuokrissa. Lotratessa sesta syntyy, kun laitteet ovat valmiustilas­ suihkussa kuluu yli 100 litraa vettä, kylvyssä sa. Vanhat laitteet voivat syödä jopa 15–20 ainakin kaksinkertainen määrä. Muista et­ wattia vuodessa – tie­ tä pesuveden lämmi­ dätkö, kuinka monta tykseen kuluu paljon Jatkuvasti käyttövalmis wattia stand by -tilasi pöytätietokone voi vuosittain energiaa. Vesi mak­ kuluttaa? Liitä siis lait­ saa eniten lämpimänä. kuluttaa yhtä paljon sähköä teet virtakatkaisijalla Sammuta siis suihku kuin viikossa kahdesti varustettuun johtoon, saippuoinnin ajaksi. lämpiävä sähkökiuas. ja sammuta kaikki yh­ Juoksevan veden dellä kertaa. alla tiskaaminen ku­ Jatkuvasti käyttövalmis pöytätietokone luttaa enemmän vettä kuin tiskikone. Vettä voi vuosittain kuluttaa yhtä paljon sähköä kannattaa annostella altaisiin. kuin viikossa kahdesti lämpiävä sähkökiuas.

Tavallisessa käytössä tietokoneen sähkönku­ Lajittele, lajittele, lutusta voidaan pienentää 75 % sulkemalla se lajittele. käytön jälkeen. Kannettavat tietokoneet taas Opeta koko perhe kierrät­ kuluttavat keskimäärin vain 10 % pöytätieto­ tämään ja lajittelemaan. koneen kuluttamasta sähköstä.

Ekoteot saavat juurensa jo kotikasvatuksessa.

Kaikille jätteille on oma paikkansa. Pää­ kaupunkiseudulla asuvien kannattaa eh­ Vaihda ekolamppuihin.

Vaihda vanhat hehkulamput dottomasti hyödyntää maksuttomat biojä­ energiansäästölamppuihin ai­ tepussit, joita VVO toimittaa jätekatoksiin.

Mutta miksi lajitella? Tässä syitä, joista nakin niissä kohteissa, joissa valot ovat pitkään päällä. Muis­ voi yhdessä keskustella kodeissa: ta kuitenkin, että käytöstä poistetut ekolam­ put kuuluvat ongelmajätteisiin.  Kaatopaikoilla biojäte mätänee hapettomissa oloissa ja tuottaa vaarallista metaania.

Pese oikein.

Sähkönkulutus puolittuu, kun pyykin  Metalleja voi kierrättää lähes pesee toisinaan 40 asteessa eikä 60 loputtomiin. Energiaa säästyy 75–95 % asteessa. Sähkönkulutus kaksinkertaistuu, verrattuna uuden raaka-aineen käyttöön. kun muuttaa lämpötilan 60 asteesta 85 as­  Uusiokäytössä pahvi ja kartonki säästävät teeseen. Pese vain täysiä koneellisia – myös energiaa ja luonnonvaroja. tiskikoneessa. Näissä molemmissa käyttö­  Energiajätteestä valmistetaan kierrätys­ tapa ratkaisee energiatehokkuuden, ei pel­ polttoainetta, joka vähentää uusiutumat­ kästään itse laite. Lenkki- tai treenivaatteita tomien raaka-aineiden käyttöä. ei välttämättä tarvitse pestä jokaisen käyttö­  Ongelmajätteet on vietävä keräys­ kerran jälkeen. pisteisiin, sillä ne aiheuttavat haittoja terveydelle ja ympäristölle. × Säästä vettä.

Ota pikasuihkuja ja korjauta vuotavat hanat sekä wc-istui­ met. Wc:n jatkuva vuoto voi tuo­Lähteet ja lisätietoa: da ison lisälaskun kiinteistölle www.vvo.fi | motiva.fi

7

10

8

9

@

lehti vvo:n asukkaille

11

meidän talo

ekotekoja meillä ja maailmalla

Vihreitä ratkaisuja asumiseen

Teksti Liisa Joensuu // kuvat adactive Oy/Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto & kari hautala & suurpellon markkinointi oy

näin meillä

12

K

estävään kehitykseen etsitään VVO:ssa ratkaisuja niin vanhoissa kuin uusissa kohteissa. Uudet ja suunnitteilla olevat kohteet antavat parhaat lähtökohdat ympäristöystävällisyydelle, mutta vanhoihinkin kohteisiin on olemassa ekologisia ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja.

– Kahden viime vuoden aikana olemme pystyneet tehostamaan lämmitysenergian käyttöä noin kahdeksan prosenttia ja vedenkulutusta noin neljä prosenttia. Myös sähkön käyttöä on tehostettu pari prosenttia. Energian käytön tehostamisella torjutaan lisäkustannuksia, joita nopeasti nouseva energian hinta aiheuttaa, sanoo VVO:n energia- ja ympäristökoordinaattori Kari Mähönen.

Energian käyttöä on tehostettu ensisijaisesti kiinteistönhoidon ohjauksella ja valvonnalla sekä säätöjärjestelmiä uusimalla.

Parhaillaan käyttöönottovaiheessa oleva kiinteistönhoidon laadunvalvontajärjestelmä pyrkii omalta osaltaan varmistamaan tehokkaan energiankäytön ja terveelliset asuinolot.

Mahdollisuuksien Jätkäsaari Pisimmällä kestävän rakentamisen ja asumisen kehittämisessä ollaan Helsingin Jätkäsaareen suunnitellussa korttelissa, jossa VVO:n asuintalon naapurina on muun muassa Sitran uusi toimitalo. VVO, Sitra ja SRV ovat yhteistyössä suunnitelleet Low2No-konseptiin perustuvan, kestävän suunnittelun ja rakentamisen toimintamallin. ”From low carbon to no carbon” -mallissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen ja energiankäytön jatkuvaa vähentämistä.

– Rakentamisessa käytetään materiaaleja, joiden valmistamisessa syntyy mahdollisimman vähän päästöjä. Rakennusten

Asukas 2/2011

Ympäristön säästäminen ja energian­käytön tehostaminen ovat osa VVO:n toimintaa.

Ympäristöystävällisyys korostuu etenkin uusilla ja suunnitteilla olevilla asuinalueilla. energiankäyttö on pientä, ja talojen katoilla on mahdollisesti aurinkopaneeleja. Asuntosaunoja ei rakenneta, vaan korttelin keskelle tulee yleinen sauna, jonka hukkalämpökin hyödynnetään.

Korttelissa on myös yhteinen kasvihuone. Asukkaat voivat viljellä pieniä palstoja keskellä kaupunkiympäristöä, kertoo johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Vuonna 2013 valmistuvassa älykorttelissa asukas tietää veden-, sähkön- ja lämmönkulutuksensa ja voi seurata asumisensa hiilidioksidipäästöjä. Kortteleihin on suunnitteilla myös ekopesula, lähiruokaan erikoistunut ravintola, lähiruokaa myyvä kauppa ja maatilatori.

Ratikkaan ja pyörän selkään Jätkäsaaren tulevia asukkaita kannustetaan polkupyörän käyttämiseen sekä liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla.

Ympäristö­ tekoja VVO:ssa 1994 » Energiaeksperttitoiminnan käynnistäminen

1996 » 1. palkinto Viikin ekologisen asuinkorttelin suunnittelu­ kilpailussa

Helsingin Jätkäsaareen on suunnitteilla asuinalue, jossa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen ja energiankäytön jatkuvaa vähentämistä.

1997 » Ensimmäinen ympäristö­ohjelma » Ympäristöeksperttitoiminta » Pihapuu-kampanja

1998 » Pohjoismainen NBO’s miljöpris -ympäristöpalkinto » Energia- ja ympäristö­ isännöitsijöiden toiminnan käynnistyminen » Jokapihan jätedieetti -kampanja » Päätös käyttää ”Norppa­ sähköä” kiinteistösähkönä

1999 » EU:n ympäristömerkki

Riemua roskiksella n Maija La Grandin lapsenlapset Pinja, 5, ja Kaisla, 3, voivat kokea mummin luona Suurpellon Klariksentiellä jännittäviä roskisreissuja. Tötteröitä on kolme, ja niihin sujautetaan omanlaistaan tavaraa. Tänään sujautetaan pussi sekajätteeseen ja lehtiä keräyspaperitötteröön. Biojätettä sitten toiste.

Seulo-kaappeja Maija La Grand ei ole vielä kokeillut, mutta Pinjan ja Kaislan mielestä olisi jännä, jos mummin avain kävisi johonkin kaappiin. Sieltä vain hakisi monenlaista ruokaa. Ei tarvitsisi lähteä kauppaan, vaan voisi tilata netistä kaiken tarvittavan.

Pitkään ulkomailla asuneena Maija La Grand osaa arvostaa toimivaa talo­ tekniikkaa.

– Muutin marraskuun lopulla, ja olen ollut hyvin tyytyväinen sekä taloon että asuntooni.

VVO-Remonttimaalille » WWF:n Green Office -sertifikaatti VVO:n päätoimi­ tilojen ympäristöohjelmalle » Meillä kotona -asumisopas

2000 » Osallistuminen valta­ kunnalliseen Vihervuosi 2000 -teemavuoteen » Meidän pihalla -asumis­opas

2002 » Liittyminen asuinkiinteistöjen energiansäästösopimukseen » Voitto ekologisen asuinkerros­ talon suunnittelukilpailusta, kohteena Espoon Leppäviita

2003 » Energiakatselmusten käynnistyminen » Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto » Tuntiseurantajärjestelmä kiinteistöjen energian­ kulutuksen tarkkailussa lehti vvo:n asukkaille

13

Espoon Suurpellossa toimii imukeräys­ järjestelmä, joka toimittaa jätteet siististi maan alla putkia pitkin jäteterminaaliin.

2004 » Ilmastonmuutos-viestintä­ kampanja Pihapuhe, kohde­ryhmänä asukkaat, kiinteistö­huollot ja oma henkilöstö » Esteri-nettisivuston avaaminen ympäristöaiheiselle asumis­ keskustelulle » Sähköiseen laskutus­järjestelmään siirtyminen koko konsernissa

Pyörien säilytys­tilaa on tarkoitus rakentaa paljon. Ratikkapysäkki on aivan vieressä.

Kadun varteen varataan paikkoja sähköllä toimiville yhteiskäyttöautoille. Koko alueella otetaan huomioon sähköautojen määrän kasvaminen, joten niille varataan latauspaikkoja. Kantavana ideana kuitenkin on, että palvelut ovat lähellä eikä autoa juuri tarvita. Helsingin keskustaankin on kävelyetäisyys.

Jätehuolto modernisoituu

Kaatopaikkatavara ei kuulu kuiluihin, vaan se tulee viedä sille varattuun paikkaan.

Suurpellon erikoisuuksia ovat Seulo Palvelut Oy:n ruoantoimituskaapit, joihin netistä tilatut ruokatarvikkeet pakasteita myöten toimitetaan yhteiskuljetuksina. Ruokaa voi tilata eri toimijoilta, myös lähi- ja luomutuottajilta. Järjestelmä vähentää liikennettä ja päästöjä.

Biopusseista kierrätyskonttiin

Biojätepussit VVO-talojen jätehuoneissa ovat Jo valmistuneissa VVO-taloissa Suurpellon pääkaupunkiseudulla jo tuttu asia. Sama yhalueel­la Espoossa on käytössä jätteiden imuke- teistyötoimija, joka kerää kartongin ja paperin, räysjärjestelmä, jollainen tulee myös koko Jät- toimittaa jätekatoksiin kierrätysmateriaalista käsaareen. Jätteet kulkevat alipaineella putkia valmistettuja biojätepusseja asukkaiden käyttöön.

Vantaalla on alkanut pitkin jäteterminaaliin. yhteistyössä Stena ReSitran Jukka Noponen Kantavana ideana kuitenkin cycling Oy:n kanssa pikatsoo, että jätteiden lason, että palvelut ovat lähellä lottihanke, jossa suuri kutus voisi tulevaisuudeseikä autoa juuri tarvita. teräskontti ajetaan kiinsa perustua jätteiden paiteistön pihalle. Jätteet lanoon, mikä kannustaisi jitellaan kontissa valmiiksi kierrätykseen. Hanke vähentämään jätettä.

Suurpellon Markkinointi Oy:n Leena Man- koskee useita kiinteistöjä, ja auto kiertää osoitner muistuttaa järjestelmän oikeanlaisesta käyt- teesta toiseen saapuen samaan osoitteeseen kerran tai kaksi vuodessa. × tämisestä, joka kannustaa lajitteluun.

– Jätteiden on mahduttava suljettuun muoviLue lisää verkosta: kassiin, sillä jäteaukko on vain 35 senttiä leveä. www.vvo.fi » Asukas Lajitellut jätteet tiputetaan omiin jätejakeisiinsa.

@

14

Asukas 2/2011

2005 » Kartonkikeräilyn käynnistäminen kiinteistöissä »Yhteistyösopimus CityCarClubin kanssa

2007 » Kotipiha-ohjelman käynnistäminen » Motivan kunniakirja pitkä­ jänteisestä ja innovatiivisesta kampanjoinnista Energiansäästö­ viikolla; talojen välinen energiansäästökilpailu

2009 » Ensimmäisten matalaenergia­ talojen rakennuttaminen

2010 » Imujätejärjestelmä Espoon Suurpeltoon » Biopussipalvelu lanseerataan pääkaupunkiseudulla » Jätkäsaaren hiilivapaan kaupunki­­­korttelin suunnittelu alkaa yhdessä Sitran ja SRV:n kanssa

2011 » VVO:n uudelle toimitalolle WWF:n Green Office -sertifikaatti » Työsuhdematkaliput käyttöön

Ekokaupunki Freiburg näyttää mallia näin muualla

Teksti Anna Haikarainen // Kuvat FWTM/Karl-Heinz Raach & Anna Haikarainen

Etelä-Saksassa sijaitseva Freiburg näyttää suuntaa koko maailmalle kaupunkiasumisen kehityksessä.

ja Japani pitävät esikuvanaan. Kehitys on paitsi suotuisten luonnonolosuhteiden, myös kaupunkilaisten ympäristötietoisuuden, poliittisen päätöksenteon sekä harkitusti kohdennettujen talou­dellisten investointien ansiota.

Kovat tavoitteet päästöjen vähennyksessä Kaupunki ei ole kaihtanut kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista ohjatakseen kehitystä toivomaansa suuntaan.

– Vuonna 1996 hiilidioksidipäästöjä päätettiin vähentää 25 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Vaikka päämäärää ei aivan saavutettu, päästöjä saatiin leikattua 14 prosenttia

Ä

kkiseltään Freiburg näyttää tyypilliseltä viehättävältä keskieurooppalaiselta pikkukaupungilta.

Kun katsoo tarkemmin, tajuaa, että keskustassa on melko vähän autoliikennettä, mutta sitäkin enemmän raitiovaunuja ja polkupyöräilijöitä. Seuraavaksi näkee lukuisat aurinkopaneelit talojen katoilla ja seinillä. Niitä on asuintalojen, hotellien, koulujen, jalkapallostadionin ja jopa kirkkojen katoilla, julkisivuissa ja torneissa. Läheisillä vuorten rinteillä pyörii tuulivoimaloita.

Freiburgia kutsutaan aurinkovoiman pääkaupungiksi, jota erityisesti Kiina, Etelä-Korea

Matkaa voi taittaa myös mukavasti raitiovaunulla, jonka rata­verkko ulottuu läpi kaupungin.

lehti vvo:n asukkaille

15

Freiburg panostaa uusiutuvaan energiaan kuten aurinkovoimaan.

Aurinkopaneeleja on kaikkialla rakennusten katoilla ja julkisivuilla (oikealla). Keskustassa on paljon polkupyöräparkkeja (vasemmalla).

Freiburgin ekotekoja

Kierrätys opitaan jo lapsena Paperin, muovien ja orgaanisen materiaalin kierrätys on asukkaille sydämen asia. Kierrätystä on tuettu erilaisin kannustimien avulla: esimerkiksi kestovaippojen käyttäjät saavat etuja ja yhteisten jätteenkeruupoolien sekä kompostien ylläpitoon saa alennuksia.

Kaupungin ensisijainen tavoite on kulutuksen vähentäminen. Kuluttajien toivotaan pyrkivän pois kertakäyttökulutuksesta kohti suunnitelmallisempaa ja kestävämpää kuluttajakäyttäytymistä. Kasvatus alkaa jo pienestä pitäen.

» Hiilidioksidipäästöjen merkittävä leikkaus vuosien 1996–2010 välillä. Tavoitteena vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. »Panostus energia­tehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, kuten aurinko- ja vesivoimaan.

» Suositaan matalaenergia- ja nollanenergiarakentamista. » Tiivis asuinrakentaminen, jossa palvelut lähellä asukasta.

» Hyvin toimiva julkinen liikenne ja kehittynyt pyöräilyliikenne.

» Metsien ja viheralueiden säilyttäminen ja lisääminen. » Kierrätykseen kannustaminen.

» Asukkaiden opastus ja koulutus ympäristöasioissa.

16

Asukas 2/2011

Ekoasumista Vaubanissa erityisesti liikenteestä ja energiatuotannosta, kertoo kaupungin ympäristö-, koulutus- ja nuorisoasioiden johtaja Franziska G. Breyer.

Vuonna 2007 Freiburgin kaupungin johto päätti asettaa itselleen vieläkin kunnianhimoisemman tavoitteen: hiilidioksidipäästöjä halutaan leikata jopa 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

– Pyrimme lisäämään uusiutuvien energiamuotojen osuuden 10 prosenttiin. Esimerkiksi asuntoja ei tarvitse tulevaisuudessa enää lämmittää erikseen, vaan matalaenergiatalot tuottavat lämmön itse.

Tiivis rakentaminen mahdollistaa sen, että kaupungin palvelut voi saavuttaa helposti ilman autoa. Pyöräteitä on rakennettu 500 kilometriä, ja pyörille on varattu tuhansia parkkialueita ympäri kaupunkia. Autoille on rakennettu monikerroksisia parkkihalleja keskustan liepeille.

Vaubanin 43 hehtaarin kaupunginosa on panostanut vihreisiin ratkaisuihin toden teolla.

– 15 vuotta sitten rakennettu Vauban on ensimmäinen iso vihreä kaupunginosa Euroopassa, ehkä koko maailmassa. Asutus on tiheää, täällä asuu noin 6 000 henkeä. Matalaenergiarakentaminen on pakollista. Täällä on myös Euroopan vanhin passiivienergiakerrostalo, joka toimii edelleen hyvin, alueella pitkään asunut Astrid Mayer kertoo.

– 70 prosenttia käyttämästämme energiasta on tuotettu uusiutuvalla energialla kuten aurinkoenergialla. Kesäkaudella käyttövesi lämmitetään katoilla sijaitsevissa säiliöissä, jolloin energiaa tarvitaan kodeissa vain valaistukseen ja laitteiden toimintaan, sanoo Mayer. ×

@

Lue koko artikkeli verkosta: www.vvo.fi » Asukas

vinkki Teksti taina vuokko // kuva seppo saarentola

Kätevät konstit

kasteluun

P

ari viikkoa ilman kastelua saattaa olla huonekasveille liikaa. Altakastelu­ ruukuissa olevat kasvit tosin pärjäävät pitkään ilman kasteluakin.

Reikäpohjaisessa ruukussa elelevät kasvit voi viedä loman ajaksi tiskialtaaseen. Parin päivän ajan kastelun hoitaa ison saavin pohjalle levitetty märkä pyyhe. Puutarhaliikkeistä voi ostaa niin ikään tarkoitukseen suunniteltuja kastelumattoja.

Kasvien siirtelyltä voi välttyä askartelemalla kastelu­­ pullon. Esimerkiksi tyhjän virvoitusjuomapullon suuaukko täytetään pumpulilla, ja pullo painetaan ylösalaisin multaan.

Lopuksi pullon pohjaan tehdään pieni reikä, josta pulloon kaadetaan vettä. Kasvi imee pullosta vähitellen nestettä.

Kaupoissa myytävät kastelupallot toimivat samalla periaatteella.

Pienet kasvit voi pitää tyytyväisenä kastelu­ langoin. Juuripaakkuun työnnetään vaikkapa pätkä puuvillalankaa tai froteenauhaa. Toinen pää laitetaan lähellä olevaan vesiastiaan.

Kaupoista saa myös samaan tarkoitukseen suunniteltuja kastelunauhoja. ×

lehti vvo:n asukkaille

17

koti kuntoon

vanha tavara uusiokäyttöön

Kodin voi sisustaa kauniisti myös kierrätys­ tavaralla. Sisustus saa persoonallisen säväyksen, kustannukset eivät käy kukkarolle ja luonnonvarojakin säästyy.

syntyy kirppari­löydöillä teksti Kirsi Riipinen // kuvat Mikko Lehtimäki

S

isustaminenko muka kallista? Höpö höpö, kysykää vaikka Johanna Kursulta. Aikaa kierrätyskalustamiseen toki menee, mutta Johannan mielestä se on vaivan arvoista.

Myös kolmen lapsen äidillä pitää olla oma harrastus – silloinkin, kun nuorin on vas­ ta kolmivuotias.

Moni tuttava hämmästelee, millä ajalla vuorotyötä sairaalassa tekevä perheenäiti kalustaa hauskaa ja toi­ mivia ideoita pursuavaa kotiaan. Sen lisäksi hän pitää si­ sustusblogia, jossa hän jakaa ekohenkisiä ideoitaan kai­ kille kiinnostuneille.

– Tuskin minulla on sen enempää aikaa kuin muil­ lakaan perheellisillä. Olen kuitenkin tykännyt tehdä kä­ sillä aina, ja kirpputorikiertelystä on tullut osa arkea.

Poikkean kurkistamassa kirppareiden annin vaikka ruo­ kakauppamatkalla, Johanna naurahtaa.

Jos tarjontaa ei ole vähään aikaan päässyt katsasta­ maan, olo käy levottomaksi. Puoliso osaa silloin huo­ mauttaa, että mene nyt rentoutumaan niille kirppiksil­ lesi.

Retro säväyttää hauskasti Kiertely ei ole mennyt hukkaan, sillä rento koti on si­ sustettu suureksi osaksi käytetyillä huonekaluilla – mi­ tä ei aivan helposti uskoisi. Kodissa on kautta linjan sel­ keän vaalea ja tyylipuhdas tunnelma. Kirkkaita värejä on käytetty harkiten harmaan, valkoisen ja mustan seu­ rana. Retro istuu hauskasti kokonaisuuteen antaen omia vivahteitaan.

18

Asukas 2/2011

Johanna Kursu on yhdistellyt oivaltavasti käytettyjä huonekaluja ja esineitä toisiinsa.

Tyttöjen huoneen pyöreä lamppu on edes­ menneen paapan kirppislöytö. Peltipurkit ja koristeet ovat tuoreampia kirppis­ löytöjä.

Koko koti kierrätys­ keskuksesta? n

Sisustussuunnittelija Minna Haapakoski pääsi keväällä toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa: hän sisusti neljä erilaista tilaa pelkästään kierrätyskeskuksista löytämillään kalusteilla. Idea oli hänen omansa, ja pääkaupunkiseudun neljässä kierrätyskeskuksessa niistä innostuttiin saman tien.

Kyläsaaren kierrätyskeskukseen hän kokosi maalaisromanttisen makuuhuoneen, Hietalahteen siirtolapuutarhamökkimäisen tunnelman, Tikkurilaan syntyi nuorekas yksiö 1960-luvun jenkkihenkeen ja Matinkylään lähes koko koti.

Osaa huonekaluista uudistettiin, ja yleisö pääsi ostamaan huonekalut näyttelyn jälkeen toukokuun alkupuolella.

– Kierrätyskeskuksissa on tavaraa vaikka minkä tyyliseen sisustukseen. Ennemminkin

kyse on siitä, että on aikaa kiertää ja etsiä itselleen sopivaa.

Haapakosken vastaus kysymykseen, voisiko koko kodin sisustaa kierrätyskeskusten tavaroilla, on selvä: ilman muuta. Paitsi kalusteita, kierrätyskeskuksista ja kirppareilta löytää myös astiat ja kodin tekstiilit.

– Tarjonnan monipuolisuus on yllättänyt minutkin. Esimerkiksi Matinkylän ja Tikkurilan kierrätyskeskuksessa on myös rakennustarvikkeita. Edes kaakeleita tai tapetteja ei välttämättä tarvitse ostaa kaupasta.

Haapakoski on hyvillään, että käytettyjen tavaroiden arvostus on noussut. Moni hänen asiakkaistaan toivoo sisustukseensa retroilevaa särmää kirppareilta.

Haapakosken omia käytettyjen tavaroiden suosikkipaikkoja ovat kaikki kierrätyskeskukset sekä Tattarisuon antiikkihallit. Niiltä hän on tehnyt lukuisia löytöjä omaan kotiinsa ja asiakkailleen.

– Lopputulos on mielenkiintoinen, kun uuden seassa on vanhaa. Vanhoilla kalusteilla on tarinansa. lehti vvo:n asukkaille

19

Makuuhuoneen n-kirjain on otettu neon-valo­kyltistä ja toimii vaikka pienenä yöpöytänä (vasemmalla).

Kaikki keittiön tuolit ovat kirpparilta, samoin kaksikymppiä maksanut pöytä (oikealla). Pehmusteita Johanna uusii päällystämällä niitä uudestaan (alhaalla).

Johanna nauraa, että tämänpäiväisen harmonian tunne on osin ison siivousurakan ansiota. Valokuvia ryhdytään ottamaan vasta sitten, kun lapsiperheen arjen kaaos on järjestetty. Järjestyksen pitoa auttaa Johannan tiukka linja: tavaraa ei haalita paljon. Kun jotakin tulee sisälle, jotakin muuta lähtee ulos.

– Moni on sanonut, että niin mielellään sisustaisi nätisti, mutta kun ei ole rahaa. Eihän se ole rahasta kiinni! Todella pienellä budjetilla pärjää, kun käyttää mielikuvitusta. Minua ahdistaa ajatus, että kaiken pitäisi olla uutta. Sisustaa voi paitsi halvalla myös luontoa säästäen.

– Olen aina kertonut ylpeänä muille löydöistäni. Esimerkiksi keittiön pöytä maksoi 20 euroa, vanhat pinnatuolit 7–8 euroa kappaleelta, lamppu irtosi 5 eurolla.

Astiastokin on kertynyt vähitellen, ja hauskimmat astiat ovat reilusti esillä. Rakkaimmat aarteensa Johanna on kerännyt keittiön hyllylle.

– Hintojen kipukynnys on minulla aika matala. Esimerkiksi astioista en ihan helposti maksa yli neljää euroa. Poikkeuksena oli kymmenen euron emalikattila, johon ihastuin.

20

Asukas 2/2011

Kauppaan vasta kirpparin jälkeen Jatketaan matkaa olohuoneeseen. Tv-tasona on 1970-luvun lipasto, ja myös putkituoli ja valkoinen pöytä on ostettu käytettyinä.

Lastenhuoneessa huomio kiinnittyy hauskoihin lamppuihin ja koristeisiin. Tyynyt ovat saaneet uudet päälliset, lasten pyykkipisteenä toimii koppa. Kaikki kirppikseltä, tottakai.

– Kun tarvitsen jotakin, koluan aina ensin kirpputorit. Vasta sitten lähden kauppoihin.

Kaikkea ei aina saa käytettynä, esimerkiksi hyviä sänkyjä on vähän tarjolla.

Usein käy niin, että käytetty tavara ei ole aivan sellainen, kuin mitä Johannalla on ollut mielessä. Sekään ei haittaa, sillä pienellä muokkauksella siitä voi saada täydellisen. Spraymaalilla saa ihmeitä aikaan. Tuoreimmat löydöt ovat vanhat taulunkehykset, jotka Johanna uudisti spraymaalilla ja ripusti makuuhuoneen seinälle.

Johannalle on kehittynyt vuosien aikana hyvä kirpparisilmä. Hän näkee nopeasti, mikä sopii kotiin, eikä hukkaostoja tule tehtyä. Lähipiiri käyttää Johannaa estoitta hyväkseen, mistä Johanna on mielissään. Esimerkiksi veljen tyttöys-

Käytettyjä kalustelöytöjä  Pelastusarmeijan kirpputorit  Kierrätyskeskukset  Fidan kirpparit  Emmauksen kirpparit (niistä osassa myös huonekaluja)  Helsingin seudulla lukuisia muitakin, mm. Huonekalujen Kirppis Malmilla, Hakiwex Itäkeskuksen Puotinharjussa, Tattarisuon Antiikki

”Minua ahdistaa ajatus, että kaiken pitäisi olla uutta.”

tävä ottaa Johannan mielellään makutuomariksi käytettyjä tavaroita penkomaan.

Blogi houkuttaa ekoilemaan Johanna ei muutoinkaan jemmaa hauskoja ideoitaan, vaan jakaa niitä mielellään toisille.

Blogissaan hän esittelee paitsi kotiaan myös kerää linkkejä muihin mielenkiintoisiin sivuihin.

– Ensimmäisen puolen vuoden aikana blogillani oli vaatimattomasti lukijoita, mutta määrä on kasvanut selvästi.

Johanna aloitti bloginsa päiväkirjana, johon hän teki aluksi lähinnä itseään varten muistiinpanoja.

– Nyt innostunutta palautetta tulee aika paljon, ja moni on kertonut lähtevänsä blogin innoittamana tutkimaan kirpputoreja.

Erityisen hyvillään bloginpitäjä on siitä, että sen avulla saa mainostettua kierrätystä muillekin. Luonto ja ekologisuus ovat olleet hänelle ai-

na tärkeitä, mutta lasten synnyttyä niistä on tullut entistäkin merkittävämpiä arvoja.

– Pyrin muistuttamaan myös, että omat tavarat, joita ei tarvitse, kannattaa panna kiertoon.

Pelastusarmeijan kirppis on paras Vaasassa syntynyt Johanna asui Ruotsissa yhdeksän vuotta. Puolitoista vuotta sitten hän palasi entiseen kotikaupunkiinsa yhdessä miehensä ja kolmen lapsensa kanssa.

Johanna arvelee, että hänen sisustusmakuunsa jäi ruotsalaisia vivahteita – vähintään puiset ja koristeelliset taalainmaanhevoset, joita hän keräilee edelleen.

– Ruotsissa on enemmän sisustuskauppoja, mutta kirpputoreja ei ole niin tiheässä kuin meillä.

Vaasassa Johannan ehdoton suosikki on vanhassa puutalossa sijaitseva Pelastusarmeijan kirpputori. Parhaat löydöt ovat peräisin sen mööpelimajasta, isosta ladosta.

Vakiokierrokseen kuuluu myös Adam & Ewa, josta voi vuokrata pöydän. Pöytiä on vieri vieressä, ja niiltä voi löytää vaikka minkälaisia aarteita. ×

Muista netti:  www.tori.fi Ostetaan, vuokrataan ja myydään -palvelu, jossa voi ilmoittaa ilmaiseksi. Myös mm. asuntoja ja autoja. Esimerkiksi puinen neljän hengen ruokailukalusto, 50 e, akvaario 25 e ja DVD-teline 10 e.  www.huuto.net Suomen vanhin nettihuuto­ kauppa, jonka keskeisimmät toiminnot ovat ilmaisia.

Esimerkiksi kaksi Finlaysonin kaksipuoleista mustaharmaata pussilakanaa, lähtöhinta 18 e.  www.keltainenporssi.fi Yli miljoona rekisteröitynyttä käyttäjää, runsaasti myös huonekaluja. Esimerkiksi lukuisia mattoja alle 20 e.  www.mikko.fi Myynnissä kaikkea asunnoista lastentarvikkeisiin. Esimerkiksi lasten matkasänky 10 e.  ekomaaplus.com Kouvolassa toimiva käytettyjen kalusteiden liike. Esimerkiksi vaatekomero haitariovella 70 e.  Findit.fi Jaottelee ostopaikat valmiiksi lähialueelle. Esimerkiksi ruokapöytä annettiin ilmaiseksi, hyllystä pyydettiin viittä euroa.  Johannan oma blogi osoitteessa ekojohanna.blogspot.com

lehti vvo:n asukkaille

21

kiinteistönhuolto ja palvelu

suunnitelmallisuus tuo tuloksia

Hyvin sujuvat talkoot vaativat ennakko­suunnittelua ja töiden oikeaa jakamista. Talo­toimi­kunnan rivakka ote asioiden­hoitoon lisää kaikkien viihtyisyyttä.

Piha talkoilla hyötyä ja iloa kaikille Teksti Soila Ojanen // kuvat Kirsi Salovaara

A

imo Oksasen sydämessä läikähtää mukavas­ ti, kun hän katsoo asuntonsa ikkunasta ulos Espoossa Asemakuja 3:ssa. Ympäristön ilme on siistiytynyt yhteisissä kunnostustalkoissa.

Ennen pihaa hoidettiin hyvin satunnaisesti.

Oksanen on asunut talossa jo 17 vuotta, mutta asukas­ aktiivina hän on toiminut viimeiset viisi vuotta.

– Meillä innostus nousi, kun talotoimikuntaan tuli pu­ heenjohtajaksi Pekka Pusenius, joka pisti pyörät pyöri­ mään. Ote oli hänellä hioutunut ak­ tiiviseksi aiem­pien asuinpaikkojen myötä, Oksanen kertoo.

Kokenut talkoomies Pusenius an­ toi asukkaille käytännöllistä tietoa yh­ teistoiminnasta. Nopeasti selvisi myös, että paikkojen kuntoon laittamiseen saa mukavasti taustatukea VVO:lta.

Määrärahaa hankintoihin

Espoon Asemakuja 3:n perintei­ sissä kevät­ talkoissa siistitään piha talven jäljiltä ja istutetaan kesäkukat.

22

Asukas 2/2011

Espoon ja Kauniaisten alueella toimivan isännöitsijä Matti Raution mukaan talkoointo on monessa taloyh­ tiössä noussut samalla tavalla kuin Asemakujalla. Talo­ toimikunnan ote vaikuttaa siihen, kuinka paljon talossa viritetään viihtyisyyttä lisääviä asukashankkeita.

– VVO:lla on mietittynä kaikkiin kohteisiin vuosittai­ nen määräraha, jonka avulla voi tehdä perushankintoja ja kestitä talkooväen kunnolla. Isot hankinnat rytmitetään aina pitkälle aikavälille, Rautio viestittää.

Parasta on, kun talotoimikuntaan löytyy vähintään nel­ jän–viiden asukkaan perustiimi, jonka kesken suunnitte­ lutöitä voi jakaa. Yhden ihmisen niskaan kaatuva asukas­ aktiivisuus on harvoin pitkäikäistä. Kun talotoimikunta puhaltaa yhteen hiileen, järjestys pysyy talossa ja viestit

kulkevat hyvin asukkaiden ja VVO:n välillä.

Monissa taloissa esimerkiksi yhteinen asukastila on löytänyt uutta käyttöä, kun se on siistitty ja putsattu vanhoista tavaroista. Sotkuisesta välivarastosta onkin tullut asukkaiden olohuone.

Ilmettä pihalle istutuksilla – Pihaharavointi, yleinen siistiminen, kesäkukkien istutus ja monivuotisten kasvien voinnin tarkastaminen kuuluvat kevättalkoidemme töihin. Joku käy painepesurilla läpi kaikki kulkureitit. Puhtaat käytävät virkistävät pihan ilmeen, Aimo Oksanen kuvailee talon talkoiden kulkua.

Asemakujalla on kaksi leikkitilaa, grillipaikka, vastakkain istuttava pihakeinu ja kolme erilaista istuinryhmää. Asukkaat käsittelevät istuimet ja keinun säännöllisesti puunkäsittelyaineella talkoiden yhteydessä.

– Viimeksi istutimme kolme tuijaa, joiden avulla saimme laajaan nurmikkoalueeseen

Resepti onnistuneisiin talkoisiin  Helpottakaa töiden jakamista suunnittelu­ kokouksella. Yksi ei voi tehdä kaikkea.  Vahvistakaa isännöitsijältä tarvittavien materiaalien ja talkoomuonituksen rahoitus.  Tiedottakaa asukkaita vähintään paria viikkoa ennen talkoita.  Tehkää järkevä työlista jo etukäteen.  Kertokaa jo kutsussa, mitä töitä talkoissa tehdään.  Muistakaa huumori: yhdessä tekemisen on oltava kivaa.  Varmistakaa kunnon ruuat ja juomat talkooväelle.  Talkoohiki puhdistuu parhaiten yhteissaunassa.

uutta ilmettä. Kolmikko toimii testiryhmänä.

Jos ne menestyvät pihassa, hankimme niitä lisää, Oksanen selostaa istutussuunnitelmaa.

Pihasuunnittelun avuksi voi pyytää puutarhurin ottamalla ensin yhteyttä isännöitsijään.

Kierrätyspäivän ennakointi kannattaa Asemakujan talkoisiin on hankittu kierrätyslava, jossa on erilliset häkit kierrätettäville materiaaleille. Lavalle tuodaan paljon myös huonekaluja. Muuttojen ylijäämästä voi olla hyötyä

Vuosittainen määräraha taloille on neljä senttiä asuinneliömetriä kohden. talon yhteisten asukastilojen kalustamisessa ja varustamisessa.

– Näin olemme saaneet mainiosti astioita ja huonekaluja yhteiseen käyttöön. Asukastila on lukittu, mutta sovitusti maksutta kaikkien käytössä. Siellä vietetään jatkuvasti syntymäpäiviä, rippijuhlia ja muita perhetilaisuuksia, Aimo Oksanen kertoo.

Talkoiden ajoittaminen kuunvaihteeseen on järkevää. Silloin muuttoa tekevillä ihmisillä on tavaraa, josta he haluavat eroon.

Jos lavalle aiotaan kerätä myös säilytystiloihin jääneitä ylimääräisiä tavaroita, pitää asukkaille antaa reilusti aikaa omien välineiden laputtamiseen, jottei asukkaiden käyttötavara eksy kierrätykseen.

Asemakadun talkoolaisten sormet syyhyävät seuraavaksi talon erillisen kuntotilan kunnostamiseen. Nykyisellään kaikuva ja koruton tila ei ole kovin viihtyisä.

– Otamme todennäköisesti taas pian isännöitsijään yhteyttä, kun ryhdymme miettimään ratkaisuja, Oksanen katsoo. ×

Pihakeinu ja -istuimet saivat suojan puunkäsittelyaineesta. Aimo Oksanen siisti istutuksia rikkaruohoista.

into isännöitsijä

Grillaus tuo iloa kesäiltaan n Pihapiirin grillipaikassa toisilleen tun­ temattomienkin on mukava istua yhdessä alas ja pistää sinappituubi kiertämään.

Kun vielä melu pysyy sopivasti aisoissa, kaikilla on mukavaa.

Virallisesti hiljaisuus alkaa taloissa klo 22. Toisaalta on tylsää, jos juhlat päätty­ vät iltakymmeneltä kuin seinään.

Eli joustavuutta tarvitaan puolin ja toisin. Juhlijaporukka pitää mielessä, että moni asukas voi kaivata iltarauhaa.

Myöskään tiukka kelloon tuijottaminen ei osoita hyvää naapurihenkeä muilta asukkailta.

Hyvä tapa on ilmoittaa etukäteen, että tulossa on perheen tai kaveriporukan pihajuhla, ja pahoitella etukäteen mah­ dollista häiriötä.

Jos melu ja meininki yltyvät liian koviksi, asukkaalla on täysi lupa käydä pyytämässä yörauhaa. Asiallinen ja neu­ votteleva keskustelusävy on paras, vaikka siinä vaiheessa harmistus olisikin ehtinyt jo kasvaa.

Ellei asia korjaannu, seuraavana päivä­ nä voi olla yhteydessä isännöitsijään.

Tietysti jos juhlinta menee täysin tol­ kuttomaksi, poliisinkin voi pyytää paikalle.

Tämä on kuitenkin äärimmäinen keino, ja onneksi siihen on harvoin aihetta.

Tulta ei koskaan pidä jättää vartioi­ matta, ettei se pääse karkaamaan tai lapset satuttamaan itseään. Lopuksi varmistetaan aina, että tuli on sammunut.

Parvekkeella ei saa grillata kaasu- tai hiiligrillillä palovaaran ja käryjen takia.

Kesä on mahtavaa aikaa, ja grillaa­ minen kivaa ja makoisaa. Annetaan kaikille asukkaille siihen mahdollisuus ja nautitaan iloisesti ja sovussa kesästä sekä tirisevistä herkuista! × lehti vvo:n asukkaille

23

vapaa-aika

junnufutis vetää myös vanhemmat mukaan

Aki Mäki-Kuhnan vapaa-ajasta ei puutu vilskettä ja vilinää. Harjoituksia saattaa olla neljäkin kertaa viikossa.

Keskimmäisessä kuvassa Akin lisäksi Pauli, Oliver, Verneri ja Antti.

K

un Keravan Pallo -75:n ikäluokkavastaava Aki Mäki-Kuhna saapuu Kalevan jalkapallokentän laidalle pullea muovipussi kädessään, hänet ympäröi hetkessä kasallinen nappilenkkareilla varustettuja junnuja. Pussissa ovat uudet pelipaitamallit, jotka kiinnostavat kovasti nuoria jalkapalloilijoita. Pian harjoitukset jatkuvat, ja Mäki-Kuhna jää seisoskelemaan kentän laidalle.

Sinne, mistä hänen harrastuksensa ikäluokkavastaavana sai alkunsa.

Palkkioksi iloisia kasvoja

Mäki-Kuhna asuu Keravalla VVO:n Nissilänpihan rivitalossa vaimonsa Katjan ja kolmen poikansa, yhdeksänvuotiaan Tuukan, seitsemänvuotiaan Miikan sekä kaksivuotiaan Toukon, kanssa. Kolmen lapsen harrastukset tuovat hulinaa perheen aikatauluihin: on musiikkiopistoa, kuvataidekerhoa, jääkiekkoa – ja jalkapalloa.

Futisharjoituksia saattaa olla neljäkin kertaa viikossa. Tämä kaikki kerrotaan kahdella, sillä palloa potkii ahkerasti niin Tuukka kuin Miikkakin. Pieni Touko pelaa vielä lähinnä taaperoliigassa pehmopallolla.

n i s k u t s i n n o p Yhteisin Sainio // kuvat teksti Karita

Katri Lehtola

kulkee ongelmitta issa. lo al p tä et a, ta is varm a ja kiso Aki Mäki-Kuhna een harjoituksiss ku uk o uj nn ju n 5: Keravan Pallo -7

24

Asukas 2/2011

10 ohjetta jalkapallojunnun vanhemmalle:

1 2

Muista, että lapsi pelaa jalkapalloa, koska hän itse haluaa sitä.

Anna lapsen pärjätä omin voimin, älä sekaannu tarpeettomasti toimintaan. Anna lapselle mahdollisuus oppia ja erehtyä.

Tue ja kannusta epäonnistumisissa, kehu onnistumisissa.

Näytä hyvää esimerkkiä sekä kentällä että kotona.

Saata joukkueen tietoon lapsesi yksilölliset piirteet sekä erityistarpeet.

Valmentajien tehtävä kentällä on antaa lapsellesi ohjeita jalkapallon tekniikkaan liittyen. Se ei ole vanhempien tehtävä, ainakaan kesken pelien tai harjoitusten. Pelaaja on kiireinen eikä voi kuunnella kesken suorituksen ohjeita kahdesta suunnasta.

Opeta lapselle sääntöjen mukaista peliä sekä riitojen ratkaisemista puhumalla.

Tue omalla toiminnallasi seuran ja ikäluokan toimintaa, auta tarvittaessa.

Muista, että olet itse viime kädessä vastuussa lapsesi kasvatuksesta.

Nauti itsekin lapsesi harrastuksesta.

3 4 5 6

7 8 9 10

Lähde Keravan Pallo -75

– Kyyditysten vuoksi olisin joka tapauksessa seisomassa kentän laidalla, niin miksen sitten samalla tekisi jotakin hyödyllistä, Mäki-Kuhna pohtii toimenkuvaansa ikäluokkavastaavana.

Nyt kentänlaidalla riittää monipuolista touhuamista: ikäluokkavastaavana Mäki-Kuhna muun muassa rekrytoi joukkueelle tarvittavat toimihenkilöt, kuten valmentajan ja huoltajat, pitää huolta budjetista, organisoi turnauksia ja järjestää tapahtumiin buffetin. Lisäksi hän ottaa uudet pelaajat vastaan ja on yhteyshenkilö junnujen vanhemmille.

Mahdollisuus ikäluokkavastaavan työhön avautui, kun vuonna 2002 syntyneiden poikien joukkuetta alettiin koota Keravan Pallo -75:n järjestämässä aloituskokouksessa. Rakennusalalla työskentelevä Mäki-Kuhna ei ollut aikaisemmin toiminut ikäluokkavastaavan kaltaisissa toimihenkilöhommissa, mutta näki työssä oivan mahdollisuuden kantaa oma korsi poikien jalkapalloharrastukseen.

– Mitä enemmän poikien vanhempia osallistuu vapaaehtoistyöhön, sitä vähemmän on tekemistä per henkilö. Koin omaksi vastuukseni auttaa, sillä tämä junioritoiminta ei pyörisi ilman vapaaehtoisia. Täällä emme arvostele panoksen määrää, vaan pienikin apu kelpaa. Voi vaikka leipoa pellillisen mokkapaloja buffetiin.

Vapaaehtoistoiminnassa palkkiota ei mitata rahassa vaan ilossa, joka loistaa pelikentällä kirmaa­ vien nuorten pelaajien kasvoilta.

”Koin omaksi vastuukseni auttaa, sillä junioritoiminta ei pyörisi ilman vapaaehtoisia. Pienikin apu kelpaa – voi vaikkapa leipoa pellillisen mokkapaloja buffettiin.”

Isä kentän laidalla Mäki-Kuhnan mielestä ikäluokkavastaavan toimessa parasta on nähdä, miten pojat kehittyvät pelissä.

– Kun aloitimme, pojat olivat vasta kuusi–seitsemänvuotiaita ja puolet heistä suurin piirtein teki vielä hiekkakakkuja. Nyt he näyttävät ihan oikeilta pelaajilta, joukkueesta ylpeä mies kertoo.

Tärkeäksi Mäki-Kuhna kokee myös mahdollisuuden vaikuttaa siihen, minkälaiset treeniolosuhteet hänen lapsillaan on.

Ja kyllä pojatkin tykkäävät siitä, että isä on lähellä treeneissä.

– Kun tulee hieno potku, pojat katsovat aina ensimmäisenä kentän laidalle, että näkikö isä.

Ikäluokkavastaavan toimessa on myös haasteensa. Joukkueessa on 60 kasvuiässä olevaa poikaa, joiden taidot ovat eritasoisia. Osa pojista satsaa ja treenaa paljon, osaa taas pitää vähän houkutella lehti vvo:n asukkaille

25

Keravan Pallo -75:n junnujoukkueessa on 60 kasvuiäkäistä poikaa. Kuvassa vasemmalta lukien Tuukka, Mico, Verneri ja Oliver.

pelaamaan. Jokainen ansaitsee kuitenkin samantasoisen valmennuksen. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa jokaisen pelaajan kehittyminen omalle huipulleen, positiivisessa ja kehittävässä ympäristössä.

– Joskus joukkueeseen tullut uusi poika saattaa olla aluksi kovinkin ujo kentällä, mutta sitten valmentajan rohkaisusta pojasta on tullut todella hyvä pelaaja. Välillä taas on tapauksia, joita ei pelaaminen oikein aluksi innosta, mutta sitten kesken kauden tapahtuu jotakin ja heistä tuleekin supermotivoituneita. Uskon, että pienten onnistumisten kautta pojille tulee lisää itsevarmuutta, mikä sitten näkyy rohkeampana pelinä.

Kimppakyydit harjoittelun tukena Mäki-Kuhnasta tuntuu mukavalta, ettei poikien harrastustoiminta rajoitu pelkästään pelikonsolin pelaamiseen sisätiloissa. Jalkapallojoukkue on pojille samalla myös kaveripiiri, jonka kanssa viettää urheilullista hauskaa.

26

Asukas 2/2011

Aki Mäki-Kuhna on myös itse tehnyt tuttavuutta pelaajien vanhempien kanssa kentän laidalla, turnauksissa sekä vanhempainilloissa. Yhteen hiileen puhalletaan myös harrastuskyydityksissä. Nissilänpihaan on muodostunut kimppakyytirinki, jossa kolmen eri talouden vanhemmat vievät lapsia vuorollaan harrastuksiin: jalkapalloon, Spurtti-harjoituksiin ja partioon. Yhteistoiminnalla varmistetaan lapsille kyydit ja säästetään sekä vanhempien aikaa että polttoainetta ja päästöjä.

– Lapselle tulee turvallinen olo, kun vanhempi osallistuu harrastuksiin. Tämä on vilkasta aikaa nuorten poikien elämässä, ja on hienoa ottaa siihen osaa, MäkiKuhna kuvailee. ×

Ikäluokkavastaava  rekrytoi joukkueelle tarvittavat toimi­ henkilöt kuten valmentajan ja huoltajat.  ottaa uudet pelaajat vastaan.  on yhteyshenkilö pelaajien vanhemmille.  organisoi turnauksia ja järjestää tapahtumiin buffetin.  hoitaa budjettia yhdessä valmentajan ja rahastonhoitajan kanssa.  toimittaa ikäluokan tiedot, toimintakertomuksen, tilinselvityksen, talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä ikäluokan pelisäännöt emoseuran johtokunnalle.  toimittaa johtokunnan viestit joukkueille.  saa koulutuksen tehtävään seuran järjestämänä. Työ vaatii organisointikykyä, vuorovaikutustaitoja sekä sähköpostin käyttöä.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä lapsesi joukkueeseen ja tarjoa apuasi.

WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN

RISTIKKO 2/2011 Osallistu kilpailuun ja voita Marimekon pirteä kauppakassi! Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.7. 2011 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Hanna Kaljunen Helsingistä.

Onnea Hannalle!

Nimi Osoite

Viime lehden 1/2011 ristikon ratkaisu:

Ratkaisusanat

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

27

uuteen kotiin

laatua meren äärellä

Elokuussa Espoon Kompassikatu 7:ään valmistuva pienkerrostalo auttaa osaltaan pulaan pienemmistä asunnoista.

Kompaktinkokoista asumista teksti Maarit Seeling // kuva Arto Wiikari & VVO

Saunalahdessa

V

ehreä ja luonnonläheinen noa, että asuntojen koossa on menty nyt hieman Saunalahti on uusi, kehitty- pienempään suuntaan. Niistä on selvästi kysynvä asuinalue Espoossa Län- tää, VVO:n aluepäällikkö Petteri Puolanne tosiväylän päässä, meren ran- teaa. nalla, vain parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Tasokas varustelu Helsingin keskustasta.

Kompassikadun asuntojen sisäpinnat ovat pääVVO:n uudiskohde Kompassikatu 7 on neliker- osin maalattuja. Keittiön kalusteväli ja kylpyroksinen, kaksirappuinen, hissillinen kerrostalo, huoneet on laatoitettu vaaleilla, moderneilla laajonka jokaisella asunnolla on lasitettu parveke. toilla. Lattiat ovat tammilaminaattia. Isommissa Rakennuksen julkisivut ovat pääosin rapatut. asunnoissa on omat saunat, mutta talosta löyAsuntoja löytyy 44 neliön kaksioista aina kom- tyy myös 1. kerroksesta yhteissauna, josta pääpakteihin 54,5–73 neliön kolmioihin. Osassa kol- see vilvoittelemaan ulos terassille. mioita on oma sauna.

Jokaiselle huoneistolle on Huoneistoja on yhoma verkkokellari­komero.

Saunalahtea on rakennettu teensä 31 kappaletta.

Molemmissa rapuissa on mahdollisimman paljon Kompassikadun alimmassa kerroksessa alkuperäistä luontoa säilyttäen. kui­vaushuone, jonne pääpienkerrostalo vastaa osaltaan pääkaupunsee kätevästi hissillä. Rakiseudun pulaan pienemmistä asunnoista. puista löytyy myös ulkoiluvälinevarasto, jossa on – Vuoden 2008 lama pudotti vuokra-asunto- paikat polkupyörille. jen uudistuotannon minimiin, mutta nyt yksis– Huoneistot eivät varustelutasoltaan eroa tään tämän kesän aikana meille valmistuu pel- juurikaan omistusasuntotuotannosta. Vuokraan kästään Espooseen satoja vuokrahuoneistoja. sisältyvät lisäksi vesi, nopea laajakaistaliittymä Kiirettä on siis pitänyt. Pääsääntöisesti voisi sa- ja kaukolämpö eli asukkaan ei tarvitse huolehtia 28

Asukas 2/2011

– Vapaita asuntoja löytyy vielä, ja toiveenamme on, että asuinalueesta tulisi ikäjakaumaltaan mahdollisimman tasapainoinen, VVO:n myyntineuvottelija Pia Pöllänen (vas) ja isännöitsijä Seija Laitinen kertovat.

niistä enää erikseen. Vuokravakuuskin on vain 250 euroa, ja summa palautetaan, kun on asunut VVO:lla kolme vuotta, Puolanne muistuttaa.

Uutta rakentaen, luontoa säilyttäen Vanhan pientaloalueen viereen rakenteilla oleva kerrostalokeskittymä tarjoaa lähivuosina kodin noin viidelletuhannelle ihmiselle. Ensimmäiset asukkaat uudelle asuinalueelle muuttivat vuosituhannen alkupuolella.

Saunalahtea on rakennettu mahdollisimman paljon alkuperäistä luontoa säilyttäen. Alueen talot muun muassa rakennetaan eri korkeuksiin siten, että useimmista niistä näkyy merelle. Talot on myös suunniteltu harmoniseksi kokonaisuudeksi, vaikka ne eivät näytäkään aivan samalta keskenään.

Alue on todellinen ulkoilijan ja aktiiviharrastajan unelma. Pururata löytyy viereisestä metsästä. Merenrantaa kulkevaa Espoon Rantaraittia pitkin voi tulevaisuudessa lenkkeillä

Espoon Saunalahti Kompassikatu 7 2h+kk+p 2h+kk+p 2h+kk+p 2h+kt+p 3h+kk+p 3h+avokeittiö+p 3h+k+s+p 3h+k+s+p

44,0–44,5 m2 46,0 m2 50,0 m2 49,0 m2 54,5 m2 61,0 m2 62,5 m2 73,0 m2

11 kpl 4 kpl 3 kpl 3 kpl 1 kpl 3 kpl 3 kpl 3 kpl



A suntojen keskivuokra on 15,65€/m2/kk.

Vesimaksu sisältyy vuokraan. Vuokravakuus 250 euroa. Vuokraan sisältyy 2 Mbit Sonera Laajakaista -liittymä. Tupakointi on kielletty asuinhuoneiston sisätiloissa ja asukkaiden käytössä olevissa yhteisissä tiloissa. Vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 12 kk sopimuksen alkamis­ajankohdasta. Varallisuusrajat.

Saunalahdesta aina Helsingin puolelle Lauttasaareen asti. Muutaman kilometrin päässä on useampia urheilu- ja golfkenttiä, hevostalleja, uima-, jalkapallo- ja jäähalleja. Kivenlahden venesatamaan on matkaa vain kilometrin verran.

Vapaita asuntoja löytyy edelleen – Ylimpien kerrosten asunnot on jo varattu, muuten vapaita huoneistoja löytyy vielä. Kohde tuntuu kiinnostavan erityisesti kolmikymppisiä, töissä käyviä, lapsettomia pariskuntia. Monille alue on entuudestaan tuttu. Toiveenamme tietysti on, että asuinalueesta tulisi ikäjakaumaltaan mahdollisimman tasapainoinen, ketään sorsimatta tai suosimatta. Erityisesti kolmioihin toivomme lapsiperheitä, VVO:n myyntineuvottelija Pia Pöllänen kertoo.

– Uudiskohteeseen voi olla vähän helpompi päästä asumaan kuin vanhempiin kiinteistöihin, sillä niihin ei ole ehtinyt kertyä samalla tavalla jonoa, vinkkaa Pöllänen. × lehti vvo:n asukkaille

29

kaupunginosa tutuksi teksti maarit seeling // kuva plugi

Sauna­ lahti

Jotain uutta, jotain vanhaa

K

ummelivuoren rinteessä, Kivenlahden ja Kurttilan väliin jäävässä Saunalahdessa (ruots. Bastvik) uusi ja vanha yhdistyvät mutkattomasti. Alueen vanhin tunnettu tila on Bastvikin kartano. Espoonkartanon tiluksista vuonna 1779 laaditussa isojakokartassa on Bastvik merkitty yhdeksi kartanon 56:sta rälssitilasta. 1800-luvun lopulla kartano oli sahatilanakin.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä kartanoa lyötiin pahasti laimin. Vuonna 1923 sen pelastajaksi ilmaantui Claes Nordstedt, Kauklahden Lasitehtaan perustaja. Kauklahden Lasitehdas ajautui kuitenkin konkurssiin ja Nordstedt myi tilan vuonna 1928 pankinjohtaja Antti Hiltuselle. Hiltusen aikana päärakennusta uudistettiin arkkitehti Väinö Toivion suunnitelmien mukaisesti uusklassiseen tyyliin.

Suuren maatilan päärakennuksena toiminut huvilamainen rakennus ehti välillä olla asumattomana yli 25 vuotta, kunnes Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki järjestivät keväällä 2003 avoimen kilpailun, jotta kartanotontille löytyisi uutta käyttöä. Keväällä 2008, kolmen vuoden työn tuloksena, päärakennuksen restaurointi saatiin valmiiksi ja alakerran tiloissa avattiin viikonloppukahvila.

30

Asukas 2/2011

Saunalahti kasvaa 

S aunalahteen tulee koti kaiken kaikkiaan 5 000 uudelle asukkaalle.

Ensimmäiset muut­ tivat alueelle vuonna 2003. Alue rakentuu kuluvan vuosikymmenen aikana. 

S uuralue: SuurEspoonlahti. 

Postinumero: 02330. 

Osa-alueet:

Kattila­ laakso, Kattilavuori, Kiviruukki, Kummeli­ ranta, Kummelivuori, Sammalvuori ja Tillin­ mäki. 

L

ähialueet: Espoon­ lahti, Kaitaa, Kaupungin­kallio, Kurttila, Latokaski, Nöykkiö ja Vanttila.

Palveluita rakenteilla Espoonlahden palvelut ovat myös Saunalahteen muuttavan käden ulottuvilla. Lähimmät palvelut ovat Lippulaivan kauppakeskuksessa. Lisäksi Kivenlahdesta parin kilometrin päästä löytyvät ruokakaupat, kioski, apteekki, kirjasto, päiväkoti, sosiaalitoimisto ja terveysasema. Kauklahden keskus junaseisakkeineen on neljän kilometrin päässä. Helsinkiin Kampin keskukseen vievän linja-auton pysäkki on vain muutaman sadan metrin päässä Kompassikadusta.

Myös Saunalahden omiin palveluihin on luvassa pian parannuksia. Parhaillaan rakenteilla olevalle Saunalahdenportin alueelle on varaukset muun muassa kahdelle päivittäistavarakaupalle. Oman koulun alue saa vuonna 2012, kun 750 oppilaan koulu aloittaa syksyllä toimintansa. Sen yhteyteen tulee kirjasto, joka on aamuisin varattu koululaisille, mutta iltapäivisin ja iltaisin asukkaiden vapaasti käytettävissä. × Brinkinmäki

K

Heimola

SP

Kompassikatu 7 SP Saunalahdenportti K koulu (aloittaa 2012)

Kummelivuori

Kallvikinniemi Bastvikfjärden

asukasposti

Vantaa

Turku

Kahvittelua n Salamankulman vanhin ja nuorin asukas kaffepaussilla. Helvi Holmroos 91 v ja Aurora Tähti 4 kk. teksti ja kuva Sirkka Rantanen

Kuopio

Retki Punkaharjulle n Kuopion Länsi-Puijon VVO:laiset tekivät retken Punkaharjulle viime elokuussa. Osa retkeläisistä kävi Retretissä, joka olikin upea elämys ensikertalaiselle löytää hienot näyttelysalit ja luolat maan alta. teksti ja kuva Berit Nyman

Linnunpönttöjä n Perinteinen Matin Lintupönttö -tapahtuma järjestettiin lauantaina 16.4. 2011. Lintupöntön aihiot olivat valmiina, ja jokainen sai koota ja naputtaa itselleen oman linnunpöntön asiantuntija Timo Patosuon opastuksella. teksti ja kuva tuomas kimpari

Lappeenranta

95-vuotisjuhlat n Senioriasukkaamme Vieno Hautamäki Koulukatu 1:stä täytti 95 vuotta 18.3. 2011. Vieno osallistuu aktiivisesti talossa järjestettäviin tapahtumiin. Lämpimät onnittelut Vienolle! teksti ja kuva Desiree Heschung-niskanen

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla.

Lähetä aineisto sähkö­postilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. lehti vvo:n asukkaille

31

lukijalkilpailu 2/2011 voita Finlaysonin Reilun kaupan pyyhkeitä

Mikä on tämän lehden paras juttu? n

Viime numeron suosituimmiksi jutuiksi äänestettiin ”Asumista ilman autoa” ja ”Asukkaiden aktiivisuus varmistaa kukkaloiston”.

Lukija­kilpailussa arpa suosi Maria Kaivolaa Lahdesta, paljon onnea!

Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten?

Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä.

Vastanneiden kesken arvotaan Finlaysonin Reilun kaupan pyyhesetti.

Lähetä vastaus 31.7. 2011 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-kotikeskukset Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki helsinki@vvo.fi espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00

vvo-Kotikeskukset ovat avoinna ma–pe 8.30–15.30

Myllytie 1 A, 4. krs.

04400 Järvenpää jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 Kuopio kuopio@vvo.fi 020 508 4700

Sibeliuksenkatu 2 13100 Hämeenlinna hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs.

15110 Lahti lahti@vvo.fi 020 508 4300

Väinönkatu 15 40100 Jyväskylä jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160

Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki 020 508 3663

Saaristonkatu 2, 90100 Oulu oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs.

01300 Vantaa vantaa@vvo.fi 020 508 3860

AVAINASUKASPALVELU

VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000