Asukas 3/2010

asukas A S I A KA S L E H T I V VO : N A S U K KA I L L E

numero 3 • syyskuu 2010

Potkua

biojätteiden lajitteluun > s. 14

Makuuhuoneesta tunnelmallinen ja toimiva

s. 18

i t o K a l l i a m muilla > s. 8

Herkkuja maailman toreilta s. 22 | VVO:n uudet verkkopalvelut s. 24

syksy 2010 TEEMANA KANSAINVÄLISYYS

> sisältö

Eurooppa yhdentyy – yhdentyykö asuminen?

M

aailma pienenee ja Eurooppa yhdentyy. Samat kauppaketjut ja eurot, yhteiset sähköpostiosoitteet ja taloussuhdanteet. Direktiiveistä puhumattakaan.

Entä asuminen? Vaikka asuntopolitiikka on EU:n hallintomallissa pyhitetty kansalliseksi asiaksi, monet muut unionin linjaukset, päätökset ja ohjelmat vaikuttavat asumiseen ja rakentamiseen hyvinkin vahvasti ja samansuuntaisesti. Listan kärjessä on nopeasti tiukentuva ilmasto- ja energiapolitiikka. Myös kilpailulainsäädännön rooli on korostunut viime vuosina, kun komissio on siihen vedoten puuttunut toimintaedellytyksiin muutaman jäsenmaan yleishyödyllisessä asuntosektorissa.

Asuntoalan haasteet kaikkialla Länsi-Euroopassa ovat hyvin samankaltaiset myös kysynnän näkökulmasta: yhteisiä trendejä ovat asiakaskunnan ikääntyminen ja sinkkuuntuminen sekä muuttoliikkeen kasvu. Yhtälön täydentävät vielä yhtä aikaa kasautuvat korjaustarpeet lähiörakennuskauden asuinalueilla.

Kansainvälinen verkostoituminen muuttuvassa ympäristössä on VVO:lle yhä tärkeämpää toiminnan tehokkaan kehittämisen kannalta. Eurooppalaisen edunvalvontajärjestömme kautta olemme ajan hermolla ja voimme osallistua alan vaikuttamiseen koko yhteisön tasolla.

Asumisen arkipäivän kannalta kaikki edellä kuvattu on tietenkin vain kuhinaa kulisseissa. Ja sinne se kuuluukin. Itse asunnot ja asuinympäristöt muuttuvat kovin hitaasti. Nopeammin kehitykseen vaikuttavat omien kulutustottumuksiemme ja elämäntapojemme muutokset – shoppailun ja viihteen vetämänä alkanut kansainvälistyminen on jo hyvässä vauhdissa itse kunkin elämässä. Nettiyhteisöt ja virtuaalimaailmat tunnustavat rajoja vielä heikommin.

Asumiseen pätee näin sama ”sekä että -periaate” kuin moniin muihinkin ilmiöihin: pikkuhiljaa jotkin ominaisuudet yhdenmukaistuvat, samalla kun vanha monokulttuurimme rikastuu uusilla vaihtoehdoilla. Ja parhaat vahvat perinteethän pitävät aina pintansa.

Mikähän olisi kiinnostavin vientiartikkeli suomalaisessa asumisperinteessä?

Niina Savolainen Tutkimuspäällikkö

2 | asukas syyskuu 2010

26 04 > TERVETULOA! 06 > UUTISIKKUNA 08 > MEIDÄN TALO Millaista on vuokra-asuminen uudessa kotimaassa? Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan.

13 > KOLUMNI Asukkaan elämää 14 > YMPÄRISTÖ VVO:n uusi hanke tuo biojätepussit saataville suoraan jätekatokseen.

16 > ASUKASPOSTI 17 > VINKKI 18 > KOHENNUSTA KOTIIN Tunnelmaa ja toimivuutta makuuhuoneeseen.

22 > PATA JA KATTILA Säilö herkkuaromit talteen syksyä varten.

24 > KUNNOSSAPITO JA PALVELU Pankkitunnuksilla uusiin VVO-palveluihin.

26 > VAPAA-AIKA Kini Laineen intohimo ovat käytetyt postikortit.

29 > RISTIKKO 30 > UUTEEN KOTIIN Tampereen Nekalankulma tarjoaa peruskorjattuja yksiöitä ja kaksioita.

32 > LUKIJAKILPAILU

> terveiset

18 8

Maaleilla ja laminaateilla viihtyisämpi koti

VVO

:n remonttieduilla asukas voi kohentaa asuntonsa yleisilmettä.

Remontista sovitaan aina isännöitsijän kanssa.

Maalit ja tarvikkeet on mahdollista saada heti muuton yhteydessä tai 3-vuotisetuna, ja ne saa pitää maalauksen jälkeen.

Maalit on ryhmitelty yhdeksäksi värikokonaisuudeksi, joihin jokaiseen kuuluu yksi seinäväri ja kaksi tehosteväriä. Värimaailmaksi voi valita esimerkiksi pellavan, sateen tai ruusun sävyt.

VVO:n ja Tikkurilan yhdessä suunnittelemaan mallistoon on valittu neutraaleja värejä, jotka miellyttävät mahdollisimman paljon myös seuraavia asukkaita silloin, kun asukas vaihtuu.

Tikkurila on auttanut valitsemaan väripalettiin nykytrendien mukaisia vaihtoehtoja. Ne ovat myös helposti ylimaalattavia, jos väriä halutaan vaihtaa.

22

8

kommentti

30

Laminaatin asukas voi valita Upofloor-Powerfloor-mallistosta. Laminaatit voidaan tilata, kun lattiamateriaalit ovat vähintään viisi vuotta vanhoja. 5-vuotisetuna laminaatit voi saada vuokrankorotusta vastaan, 10-vuotisetuna korotusta ei tule.

Parkettiin verrattuna laminaatti on kestävämpi ja hinta-laatusuhteeltaan edullisempi. Sävyvaihtoehtoja laminaateissa ovat pyökki, tammi, vaahtera, kirsikka, merbau ja pähkinä. teksti ANNE VILENIUS | kuva KARI HAUTALA

Käsitykset vieraista kulttuureista ovat kaventuneet nykypäivänä, kiitos internetin. Ulkosuomalaisen muuttaessa naapuriin on toisen tapoihin tutustuminen antoisaa. Yllätyksiltäkään ei aina voi välttyä. Tästä lehdestä voi lukea asumiskokemuksia niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kuulaita syyspäiviä toivottaen, Marjaana Kivioja

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Marjaana Kivioja, puh. 020 508 3589. Toimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Tuottaja Anna Haikarainen, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta, Tampere Paperi Novapress Silk 90 g/m2 Painosmäärä 47 900 kpl ISSN 1456-0569. 33. vuosikerta. Kannen kuva: Marjo Tynkkynen. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 1.12. 2010. Lehden peruutukset ja osoitteenmuutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

syyskuu 2010 asukas | 3

4 | asukas syyskuu 2010

> tervetuloa | teemme yllätysvierailun naapurustossa teksti ANNE VILENIUS | kuvat ARTO WIIKARI ja iSTOCKPHOTO

Huollosta,

hyvää päivää!

Hyvässä huoltomiehessä on ripaus putkimiestä, sähkömiestä ja asiakaspalvelijaa.

H

Daniel Goldenberg esittelee Martti ja Maija-Liisa Vidgrenille eri letkuvaihtoehtoja kylpyhuoneeseen. Uudella letkulla ylettyy pesemään myös saunan.

uoltomies Daniel Goldenberg on tuttu kasvo Malmin Kauppatie 6:n rappukäytävässä. Portaissa vastaantuleva rouva tervehtii etunimeltä ja kysyy, koska Daniel ehtisi tulla katsomaan vuotavaa vessanpönttöä. Aika sovitaan seuraavaksi päiväksi.

Mutta ensin Vidgrenien luo. Tänään on tarkoitus vaihtaa jääkaapin valoon uusi kupu ja katsoa, millainen letku kylpyhuoneeseen tarvitaan. Goldenberg on työskennellyt Lassila&Tikanojalla noin kahdeksan kuukauden ajan huoltaen muun muassa Malmin VVO:n taloja.

Huoltomies on se, joka hälytetään paikalle ensimmäisenä, kun asunnossa tulee johonkin vika. Goldenbergin hommiin kuuluu sekä ulko- että sisätöitä, kaikkea viemäritukoksista lumitöihin. Huoltomies päättää jatkotoimenpiteistä ja arvioi, tarvitaanko paikalle putkimiestä tai sähkömiestä. − Keikat organisoidaan niin, ettei kukaan joudu odottamaan liian kauan. Mitä nopeampi palvelu, sitä tyytyväisempi on asiakas. Nopealla toiminnalla pystytään myös estämään isommat remontit esimerkiksi vesivuodoissa, Daniel Goldenberg selvittää.

Vaikka pääasia on se, että paikat saadaan kuntoon, tärkeää on myös sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten parissa. − Asukkaiden kanssa on tutustuttu todella nopeasti. Kadulla pysähdytään juttelemaan ja kysellään kuulumiset.

Goldenberg on saksalaissyntyinen ja tulee monikulttuurisesta perheestä. Äiti on itävaltalainen ja isä turkkilainen. Suomessa Goldenberg on asunut yli 20 vuotta. Hän puhuu kahdeksaa kieltä, mistä on ollut paljon apua työssä. Onhan osa asukkaistakin maahanmuuttajia. − Esimerkiksi hollantilaiset ja italialaiset ovat innoissaan, kun pääsevät asioimaan äidinkielellään, hän kuvailee.

Daniel Goldenberg on opiskellut metalli- ja tekniikka-alaa Saksassa ammattikorkeakoulussa ja lentokoneasentajaksi Yhdysvalloissa. Mekaniikan ymmärtämiNopea huolto sestä on nykyisessä työssä paljon hyötyä. Kokemusta on kerestää isommat tynyt myös taksikuskin ja kokin töistä. Nykyisestä vakaasta, remontit esimerkiksi monipuolisesta ja liikkuvasta toimenkuvastaan mies ei kuivesivuodoissa. tenkaan aio enää luopua. − Jos olisin tiennyt, millaista tämä työ on, olisin aloittanut jo paljon aiemmin, hän hymyilee. a

syyskuu 2010 asukas | 5

Runsaasti vuokrakoteja harjakorkeudessa  VVO:n vuokra-asuntotuotanto eri puolilla Suomea on vuoden 2010 aikana mittava. Uudiskohteiden harjannostajaisjuhlia on päästy viettämään muun muassa Espoon Suurpellossa, Vantaalla Aerolassa ja Helsingissä Viikissä. Peruskorjauskohteista Tampereen Nekalankulman harjannostajaisia vietettiin toukokuussa. Vantaan Leinelässä juhlittiin uudisalueen peruskivenmuurausta.

1

Suurpelto on alue, jonka päävastuullisina toteuttajina ovat VVO ja Asuntosäätiö yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Suurpellon 325 hehtaarin alueelle rakennetaan miljoona kerrosneliömetriä. Klariksentielle valmistuvat ensimmäiset kohteet, neljä VVO-vuokrakerrostaloa. Asukkaat pääsevät muuttamaan talojen 99 asuntoon loka–mar-

raskuussa 2010. Kohteeseen valmistuu myös alueen ensimmäinen Espoon kaupungin päiväkoti. VVO:n ja Asuntosäätiön yhteisissä harjannostajaisjuhlissa puhuivat muun muassa Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka ja Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen.

2

Lentokentän tuntumassa Aerolan asuinalueella Vantaalla VVO peruskorjaa vanhaa asuntokantaa, mutta rakentaa myös uutta tuotantoa. Harjannostajaisia vietettiin elokuussa. Asukkaat pääsevät uusiin koteihin vuoden 2011 alussa.

3

Vantaalle Leinelään nousee lähivuosina uudisasuinalue, jonne rakennetaan koteja 2 600 asukkaalle.

Vantaalle Koivukylän, Ilolan ja Asolan välille sijoittuva alue on pinta-alaltaan noin 33 hehtaaria. Myös VVO:lla on tuotantoa alueella. Ympäristötaiteestaan profiloituvan Leinelän peruskivenmuurausjuhlaa vietettiin elokuussa. Juhlapuhujana ja muuraajana tilaisuudessa vieraili asuntoministeri Jan Vapaavuori.

> SYYSKUKAT KUKKIMAAN

Piristystä parvekkeelle!  Kesäkukat kuihtuvat, mutta vielä ehdit hankkimaan väriloistoa parvekkeelle syyskukilla, joiden suosio on kasvanut viime vuosina. Pikku pakkanen ei syyskukkia haittaa, sillä ne vain kaunistuvat entisestään jäätyessään. Suosittuja lajikkeita ovat esimerkiksi calluna, hopealanka ja erilaiset koristekaalit.

Kannattaa kokeilla myös hieman harvinaisempaa lamosalalia (Gaultheria procumbens), joka on koristeellinen ja värikäs. Lamosalali on ikivihreä, monivuotinen varpukasvi, mutta sitä käytetään syysistutuksissa, sillä sen punaiset marjat kestävät pakkasta.

Syyskukkia kastellaan pakkasiin asti, sen jälkeen niille ei tarvitse tehdä sen

6 | asukas syyskuu 2010

4

Helsingin Viikkiin nouseva palvelutalo on VVO:n ensimmäinen hanke, jossa VVO:n vuokralaisille tarjotaan yhteistyökumppaneiden toimesta monipuolisia koti-, hoiva-, terveys- ja neuvontapalveluja oman asuintalon tiloissa.

Palveluoperaattorina ja yhtenä kehityshankkeen osapuolena toimii Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Harjannostajaisia vietettiin elokuussa. Kohteen 143 asuntoa valmistuvat vuoden 2011 aikana.

5

Tampereella sijaitsevan täydellisesti peruskorjatun Nekalankulman kohteessa on runsaat 200 yksiötä ja kaksiota. Ensimmäisessä vaiheessa asukkaat pääsivät muuttamaan A- ja B-rappujen asuntoihin elokuun aikana. Loput 150 asuntoa valmistuvat syksyllä 2010.

Lue kohteesta lisää sivulta 30.

enempää. Lamosalali saattaa talvehtia ruukussa parvekkeella. Jos kasvi on keväällä vielä hyväkuntoinen, voi sen kastelun aloittaa. Myöhemmin kasvin voi siirtää kasvamaan puolivarjoiseen tai varjoiseen paikkaan turvemultamaahan. teksti ANNE VILENIUS lähde PIHA-CENTER MUSTONEN OY kuva WWW.HUISKULA.FI

> uutisikkuna

> UUSIA KOTEJA

Kun kompostointi tuli taloihin...  Kompostointi kerrostalossa oli vielä viime vuosituhannella uusi juttu. Asukas-lehdessä 4/1990 kerrottiin Vantaan Tykkikujan kahdesta multaa tuottavasta kompostorista.

VVO:n muista kohteista ei kerrostalokomposteja vielä tuolloin löytynyt.

Aluksi VVO:n kerrostalojen biojätteiden kompostointi hoidettiin aktiivisten asukkaiden avulla, jotka vastasivat kompostien tyhjentämisestä ja ylläpidosta. Nykyisin biojätteiden lajittelu on kerrostaloissakin osa jokapäiväistä jätteenkäsittelyä, jossa maatuva biojäte erotellaan muista jätteistä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan 70 prosenttia jätteis-

tä pitäisi saada hyötykäyttöön. Jätehuoltomääräykset perustuvat jätelakiin, mutta sitä voidaan soveltaa paikallisesti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kiinteistöissä, joissa on vähintään kymmenen asuntoa, tulee biojätteet lajitella erikseen.

VVO on ollut aktiivinen kierrättämisen puolestapuhuja. Esimerkiksi nykyisin pääkaupunkiseudulla VVO:lla kerätään keskitetysti

> TAPAHTUMAKALENTERI

teksti MARJAANA KIVIOJA

> NETTIKISA

Nettikisan palkintojopo rullasi Jyväskylään

Tervetuloa syksyn rientoihin!

kuva iSTOCKPHOTO

 VVO esittäytyy eri puolilla Suomea syksyn aikana.

Tervetuloa käymään ja tutustumaan!

4.–5.9. Turku BabyBoom-messut, Messu- ja kongressikeskus.

5.9. Espoo Suurpelto-päivä. Uudiskohteiden asuntoesittelyjä ja sähköautoralli, Suurpelto.

12.9. Lappeenranta Muikku ja pottu -kalamarkkinat. VVO-kotikeskus Lappeenranta, avoimet ovet.

21.–23.9. Rovaniemi Rovaniemen syysmarkkinat, Kauppatori.

30.9.–1.10. Tampere Hyvä Ikä -messut, Messu- ja urheilukeskus.

1.–3.10. Tampere Asta Koti 2010 -messut, Messu- ja urheilukeskus.

2.–3.10. Vantaa Tikkurilan maalaismarkkinat, Tikkurilan tori.

kartongit ja paperit kotitalouksista talteen ja niistä tehdään asukkaille kierrätykseen sopivia maatuvia biopusseja.

 VVO:n internet-sivuilla pyörineen leikkimielisen “oletko kotonasi kuin kotonasi” -nettikisan pääpalkinnon voitti jyväskyläläinen Krista Karhunen.

Krista iloitsi voittamastaan Jopo-polkupyörästä. Sillä on mukava huristella pitkin Jyväskylän katuja. Palkinnon luovutti Jyväskylän VVO-kotikeskuksen aluepäällikkö Martti Müller.

Uusia asuinmuotoja on luotava, ja on osittain luotukin, itsenäisesti toimivan naisen, yksinään asuvan nuoren miehen, sivistyneen, mutta taloudellisesti ahtaalla olevan perheen ja valitettavan usein lapsettoman pariskunnan tarpeiksi.

Raatimies Yrjö Similä vuonna 1937. Ote kirjasta Alussa oli hellahuone/Asuntoreformiyhdistys 1910–2010, Esko Nurmi.

syyskuu 2010 asukas | 7

> meidän talo | koti muilla mailla

Elämää

ympäri maailmaa teksti KARITA SAINIO kuvat SAKU SOUKKA, NICK LAWRENCE ja MARJO TYNKKYNEN

8 | asukas syyskuu 2010

Kun maailma kutsuu, pitää vastata.

Vuonna 2009 Suomesta muutti ulkomaille 12 151 ihmistä ja maahamme tuli 26 699 uutta ulkomaalaista asukasta. Minkälaista on vuokra-asuminen uudessa kotimaassa?

Kolme naista kertoo kokemuksistaan.

Britanniassa asuu noin 30 000 suomalaista. Suurin osa heistä asuu Lontoossa tai sen esikaupunkialueilla.

A

rkkitehtiopinnot veivät Merita Oramaan kymmenen vuotta sitten Englantiin, Lontooseen. Nyt valmiilla arkkitehdillä on monen moista kokemusta maan vuokramarkkinoista ja asumisoloista.

– Täällä on paljon vuokra-asuntoja löydettävissä. Mutta myös hakijoita on runsaasti ja koska asunnot pitää vastaanottaa heti, kodin etsiminen kannattaa aloittaa vasta kaksi, kolme viikkoa ennen muuttoa, Oramaa kertoo.

Lontoossa samalla asunnolla voi olla monta eri kiinteistövälittäjää. Onnistunut asuntonäyttö ja välittäjän suositukset omistajalle eivät takaa vielä mitään – kilpailevan kiinteistövälittäjän ehdokas luultavasti voittaa, jos välittäjä on pyytänyt asunnosta kovempaa vuokraa.

Lontoo on tunnetusti kallis paikka asua.

Oramaa asuu avopuolisoineen keskustan läheisyydessä keittiöllisessä kaksiossa ja maksaa vuokraa noin 1 335 euroa. Lisäksi päälle tulee kuukausittain maksettava 110 euron asuntoihin sidottu kuntavero, jonka valtio käyttää pihojen ja teiden kunnossapitoon.

Suomesta Oramaa kaipaa saunaa, kellari- tai ullakkokomeroa, astiankuivauskaappia sekä parempaa kylpyhuonevarustelua.

– Kylmä- ja kuumahanat ovat täällä erik-

seen, kasvoja pestessä pitää valita joko tulikuuma tai jääkylmä vesi. Muutosta ei ole tulossa, sillä arkkitehdin työssäni useat asiakkaat pyytävät edelleen erillisiä hanoja.

Lontoossa asumisen plussaksi Oramaa näkee alueen vanhan asuntokannan. Kaupungista on melko helppo löytää vuokrattavaksi kauniita Georgian ja Victorian aikaisia taloja, joissa on muun muassa korkeat huoneet ja näyttäviä kattokoristeita. >>

syyskuu 2010 asukas | 9

Suomeen muuttavan

ABC

 Shh! Suomalaiset arvostavat hiljaisuutta. Meluaminen rappukäytävässä tai parvekkeella nähdään maassamme häiritsevänä käytöksenä, kertoo ympäristöministeriön julkaisema ”Beginners guide to living in Finland – Aloittelijan opas Suomessa asumiseen” -esite, jota on jaettu joskus myös VVO:n taloihin muuttaneille ulkomaalaisille.

Suomalaisessa kulttuurissa ei turhia puhuta tai pussailla – ainakaan tuntemattomien kanssa. Esite lohduttaa, että kyse ei ole vihamielisyydestä, päinvastoin: suomalainen tapa osoittaa kunnioitusta on olla häiritsemättä toista.

Kaikki muu oppaan tieto on hyvää muistutusta myös aina Suomessa asuneelle. Esite esimerkiksi kertoo, että ilmanvaihtokanavien puhtaana pitäminen on yhtä kuin raikas huoneilma. Entä tiesitkö, että parvekkeella voi kuivata pyykkejä, mutta ne on soveliasta ripustaa niin, etteivät vaatteet näy pihalle asti?

Montaa maahanmuuttajaa mietityttää suomalainen saunakulttuuri. Helsingin Sanomiin kirjoittanut englantilainen toimittaja huomioi, että + 80 asteen lämpö saunassa määritellään Suomessa kylmäksi, mutta + 20 asteen lämpö ulkona koetaan jo kuumana. Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva infopankki.fi-verkkopalvelu taas neuvoo, että suomalaisella saunomisella, vaikkakin se tapahtuu ilman vaatteita, ei ole mitään tekemistä romantiikan kanssa – sauna on suomalaiselle pyhä paikka.

Myös pienet asiat, kuten sähköhellan käyttö, kierrätys tai talkookulttuuri voivat saada maahanmuuttajan pään pyörälle. Itsestään selvää ei myöskään aina ole, että hanasta voi Suomessa huoletta juoda vettä tai ettei omaa asuntoa voi tuulettaa rappukäytävään.

10 | asukas syyskuu 2010

Arkkitehdiksi Lontoossa opiskellut Merita Oramaa rakastaa kaupungin vanhoja rakennuksia ja historiaa.

– Lontoo tarjoaa paljon katseltavaa ja opiskeltavaa suhteessa rakennusten eri aikakausiin sekä urbaaniin kehittymiseen – koskaan ei tiedä, minkälaisen talon löytää nurkan takaa.

Eniten maahanmuuttajia Suomeen on tullut Venäjältä, jonka kansalaisia maassamme asuu noin 29 000.

K

un moskovalainen Jekaterina Sailamaa vuonna 1991 muutti Kuusankoskelle, vastassa oli pikkuruisen kunnan tyrmäävä hiljaisuus. Suurkaupungin sykkeeseen tottuneesta naisesta tuntui, kuin koko maailma olisi pysähtynyt. ”Eihän täällä ole mitään tekemistä”, mietti kulttuurishokkiin sairastunut Sailamaa.

Sosiaalinen ja iloa pulppuava nainen päätti ottaa härkää sarvista. Hän alkoi rohkeasti jutella naapureiden kanssa, vaikka ei osannutkaan puhua suomea – elekielellä pääsi jo pitkälle.

– Pahoittelin naapureille kielitaitoani, mutta sain takaisin vain kannustusta, että hyvinhän sinä osaat, Sailamaa muistelee.

Sailamaa parantui kulttuurishokista ja muutti myöhemmin nyt 15- ja 18-vuotiaiden poikiensa kanssa VVO:n taloon Espoon Kaskimaalle. Tällä hetkellä hän opettaa esikoistaan ajamaan autoa ja miettii makean haikeasti poikien nopeaa kasvua vauvoista aikuisiksi. Siinä missä Suomessa lapset itsenäistyvät ja muuttavat pian pois kotoa, Venäjällä asutaan yhdessä perheen kanssa myös aikuisena.

Lapsuutensa Sailamaa asui kommuunissa, jossa oman äidin lisäksi elivät isovan-

> ASUKASGALLUP Oletko asunut joskus ulkomailla? hemmat, isomummo, äidin veli vaimoineen 11,1 % » Kyllä sekä myös vieraita perheitä. Yhteisessä asun88,9 % » En nossa oli vain yksi vessa, pikkuruinen keittiö eikä Osallistu Asukasgallupiin netissä! suihkua laisinkaan, lämpimästä vedestä puhumat www.vvo.fi/asukasgallup takaan.

– Keittiö oli todella pieni, ja silti sinne ahtautui aina paljon ihmisiä. Nyt minulla on tämä iso keittiö ja tuntuu, että tila ei riitä edes tavaroille, Sailamaa nauraa.

Kommuunin jälkeen Sailamaa asui aina 30-vuotiaaksi asti äitinsä kanssa yhteisessä kaksiossa. Moskovan rankat talvet tulivat sisälle kotiin kaksikertaisten ikkunoiden ja heikkojen eristyksien läpi. Sisätiloja lämmitettiin pitämällä kuuman kaasu-uunin luukkua auki. Suomalaisten asuntojen keskuslämmitys onkin ollut vilukissaksi tunnustautuvalle Sailamaalle mannaa.

Sailamaa viihtyy mainiosti Suomessa.

Yhteen asiaan hän ei kuitenkaan ole tottunut, nimittäin lasten ja nuorten tapaan käyttäytyä, kun omat vanhemmat eivät ole läsnä.

– Venäjällä naapuri tai vieraskin ihminen moittisi heti, jos kuulisi lapsen kiroilevan, mutta Suomessa kukaan ei puutu mihinkään.

Paitsi meidän taloyhtiössä – tämä on onneksi sellainen paikka, että muidenkin lapsille voi pehmeästi pistää rajoja, Sailamaa kuvailee.

Yli 10 000 suomalaista lähtee vuosittain ulkomaille töihin.

Maailmalle lähdetään myös opiskelemaan ja rakkauden perässä. Kaikkiaan ulkomailla asuu noin 250 000 Suomen kansalaista.

S

aksa, Kiina, Etelä-Korea ja Yhdysvallat – tutkijana työskentelevällä Eevamaria Mielosella on monta asumisnuppineulaa maailmankartalla.

Saksaan ja Kiinaan Mielosen veivät kielten opiskelut. Saksassa vuokralla asumis- >>

Jekaterina Sailamaa on kotiutunut Moskovasta hiljaisempaan Suomeen hyvin – alkushokista toivuttuaan.

ta hankaloitti samassa talossa asunut yli innokas vuokraisäntä. Säästeliäs mies katkaisi sähköt joka ilta kello kymmeneltä, nosti jatkuvasti vuokraa ja kävi omin avaimin tutkimassa asuntoa.

– Liityin jopa vuokralaisten tukijärjestöön, jotta olisin saanut vuokranantajan kuriin, Mielonen muistelee nyt hymyillen.

Kiinassa Mielonen asui Pekingin ja Tianjinin suurkaupungeissa, joissa asumisolot olivat vaatimattomat. Betonilattia sisällä, kaasuliesi parvekkeella tai torakat ruokakaapissa eivät olleet epätavallisia. Lämmintä vettä tuli suihkusta vain pari tuntia päivässä.

– Mutta kun siihen tottui, niin ei se enää harmittanut, kaikki on niin asenteesta kiinni, Mielonen virnistää.

Etelä-Koreaan Mielonen muutti perheineen. Vuokra-asuntoa etsiessään perhe kummasteli kiinteistövälittäjien korkeita palkkioita. Hinta ei kuitenkaan myöhemmin harmittanut, sillä siihen sisältyi koko vuokra-ajan asumiseen liittyvät palvelut aina vuokrasopimuksen laatimisesta putkiEevamaria miehen tilaamiseen. KiinteistöväMielonen on littäjä kävi myös usein kysymässä oikea maailmankuulumisia ja toi joululahjankin. kansalainen, Naapurustoon ei Mielosen jolla on ollut perhe Etelä-Koreassa päässyt koti Saksassa, kielimuurin takia tutustumaan.

Kiinassa, EteläAmerikassa oli toisin. New YorKoreassa ja kissa naapurustossa asui ihmisiä Yhdysvalloissa.

Vähiten vuokralla asutaan Itä-Euroopassa.

Neuvostojärjestelmän murennuttua entiset sosialistiset maat yksityistivät valtaosan asuntokannastaan myymällä ne edullisin ostoehdoin, jolloin asunto-omistajien osuus väestöstä nousi yli 80 prosenttiin.

Puolan ja Kyproksen asuntomarkkinoita leimaa poikkeuksellisen suuri ilmaiseksi asuvien osuus, millä tarkoitetaan vuokratonta asumisoikeutta.

aina islantilaisista marokkolaisiin ja japanilaisista Tyynenmeren saarelaisiin asti. Etenkin perheet viettivät paljon aikaa yhdessä. Samassa talossa asui myös vaikeasti vammaisia ihmisiä, jotka pystyivät kotipalvelun turvin asumaan kotonaan.

– Oli hienoa, että lapsemme näkivät terveellisen sekoituksen ihmisiä, monikulttuurisuuden lisäksi myös sairautta ja rujoutta.

New Yorkissa jokainen saa olla oma itsensä, kukaan ei tuijota tai nimittele, kaupungin monimuotoisuuteen ihastunut Mielonen kertoo. a

lähde TILASTOKESKUS

tilastotiedot TILASTOKESKUS, BRITANNIAN

Vuokra-asumista Euroopassa  Euroopan maista Saksassa on eniten vuokralla asuvia talouksia. Lähes joka toinen saksalainen kotitalous asuu vuokraasunnossa. Toiseksi eniten vuokralla asutaan Itävallassa.

Suomikin on 32 prosentin vuokralla asuvien osuudellaan sangen vuokra-asuntovaltainen maa: maassamme on 11. eniten vuokralla asuvia.

Maat, joissa enemmän kuin viidesosa väestöstä asuu vuokra-asunnoissa, kuuluvat Euroopan rikkaimpiin.

SUOMALAISET ja HELSINGIN SANOMAT

12 | asukas syyskuu 2010

> kolumni | asukkaan elämää

Pihavajan syksy

P

yöränrenkaan sorajäljen vieressä on kellastunut vaahteranlehti.

Syksy on tullut pihavajaan. ”Asunnot ja muut suojat vaikuttavat ajatuksiin, muistoihin ja uniin”, sanoo ranskalainen ajattelija Gaston Bachelard, joka rakastaa taloja, kellareita, ullakoita, laatikoita, nurkkauksia, kaappeja ja pesiä.

Pihavaja on talon asukkaiden yhteinen intiimi tila. Jokaisen tie vie vajaan, meillä on siellä jotain henkilökohtaista, johon muut eivät kajoa, ja yhteisiä tavaroita, joita käytämme kuin omiamme, yhteisomistusta kunnioittaen. Miten monien esineiden koti vaja onkaan, ja miten kiehtova ajatus: ajatukseni, uneni ja muistoni saavat aiheitaan myös naapureilta, heidän tavaroiltaan.

Mutta onko koskaan rakennettu pihavajaa, jossa olisi riittävästi tilaa?

En voi suurentaa sitä, joten lienee viisasta nähdä ahtaus kodikkuutena. Polkupyörät tervehtivät toisiaan ja nurkassa olevassa hyllyssä maalipurkit, kanankakat, erilaiset ruukut, puutarhatyövälineet ja hiekkalaatikkoleluja pullottava muovipussi elävät sulassa kaaoksessa keskenään.

Niin kuin ihmisetkin toisinaan.

Syksyn edetessä yhä useampi polkupyörä jää paikalleen.

Satulat saavat hennon pölykerroksen, mikä kertoo, että nyt on pysähdyksen aika. Hiekan sekaan pusseihin keväällä kerätyt kukkasipulit laitetaan maahan. Syksy on myös uuden alun aikaa.

Kerran eräässä satuseikkailussa lapset menivät vajaan ja herättivät sen kapineet henkiin. Lapio oli Rouva Lättä Multanen. Se heitti itsensä ilmaan ja rikkoi ikkunan. Näin työkalut pääsivät tekemään sitä, mitä ne rakastavat: töitä.

En aio innostua särkemään kotivajan ikkunaa, mutta annan mielen mennä. Seinille ripustetut työkalut – oksasakset, lapiot ja talikot – ovat esteettisiä kapineita, jotka piirtävät ajatuksiin kuvia vuodenaikojen erilaisista askareista. Kottikärryt kumollaan kuin kiiltävät koppakuoriaiset. Syystalkoissa kottikärryjä vielä tarvitaan, sen jälkeen ne jäävät talviunille.

Syksy on myös uuden alun aikaa.

IRJA SINIVAARA on kotkalainen kirjailija, joka asuu 1800-luvun loppupuolella rakennetussa Kirkkopytingissä. Talo on ollut alun perin EnsoGutzeitin työläisten asuttama.

Nykyisin Kirkkopytinki on VVO:n ja Museoviraston hyvässä huomassa.

Vasta yksi vaahteranlehti on pyörähtänyt vajan betonilattialle. Kun tuhansia ja taas tuhansia lehtiä on pudonnut syystalkoiden jälkeen, haravoiden ja multapussien on aika vetäytyä syrjemmäksi. Lumilapiot, sukset ja jäälyhtyämpärit tulevat lähemmäksi ovea odottamaan omaa vuodenaikaansa. a

syyskuu 2010 asukas | 13

> ympäristö | ainutlaatuinen hanke teksti PERTTI SUVANTO kuvat KIRSI SALOVAARA

Keräyskartongista valmistetut käytännölliset biojätepussit lisäävät asumisviihtyvyyttä.

Myös ympäristö hyötyy.

siististi ja helposti kiertoon

V

iime syksynä ympäristöhuoltoalan Pelle Pelottomanakin tunnetun Papros Oy:n toimitusjohtajan Pasi Someron päässä syttyi jälleen lamppu. Keräyskartongille voisi saada yksinkertaisella teolla aivan uudenlaisen elämän. Kaikkien elo helpottuisi, ja ympäristöhyödyt olisivat mittavat.

VVO:n ympäristöasiantuntija Kari Mähönen otti ilmaan heitetystä ideasta heti kopin. Yhdessä miehet ovat aiemminkin kehitelleet ratkaisuja VVO:n talojen jätehuollon viemiseksi entistä ekologisempaan suuntaan.

Syntyi ainutlaatuinen biojätepussihanke, joka on jo todellisuutta pääkaupunkiseudulla.

Hanke käynnistyi toukokuussa, ja myöhemmin projekti on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi, kun asukaskyselyjen kautta on saatu kerättyä palautetta käyttäjäkokemuksista.

Mutta mistä oikeastaan on kyse?

Lajittelu keittiössä  Valuta märistä jätteistä neste viemäriin. Valutukseen käy rei’itetty muovisanko tai valutusastia. Juomat ja muut nesteet voi kaataa viemäriin sellaisenaan. Mitä märempi astia, sitä enemmän hajua.

Nestemäisiä rasvoja, kuten friteerausöljyjä, ei saa kaataa biojäteastiaan tai viemäriin.

Munakennot ja paperikäsipyyhkeet käyvät biojätteeseen kuivikkeeksi.

14 | asukas syyskuu 2010

Biojätepussit saatavilla jätehuoneessa Mähönen sanoo, että tarina oikeastaan alkaa mullasta ja päättyy multaan. Hypätään kuitenkin kyytiin siinä vaiheessa, kun asukas kantaa vaikkapa pizzapakkauksensa jätehuoneen kartonkiastiaan. Vaikka pakkausta ei voikaan korvamerkitä, parhaimmassa tapauksessa sille käy seuraavasti: Kiinteistöstä kerätty pizzapakkaus kulkee muun kartongin mukana paalattuna UPM:n paperitehtaalle, jossa siitä jatkojalostetaan märkälujaa ruskeaa paperia. Erä toimitetaan sieltä pirkanmaalaiselle Peltolan Pussi Oy:n tehtaalle, joka valmistaa materiaalista VVO:lle biojätepusseja. Paproksen kuljettajat tuovat biopussit VVO-talojen jätehuoneisiin kiinnitettyihin telineisiin.

Asukas lajittelee kotona biojätteen telineestä ottamaansa pussiin, tuo sen bioastiaan ja nappaa mukaansa samalla uuden.

Biojäte matkaa taas kompostointilaitokselle. Laitoksella aiemmin pusseiksi kierrätetty pizzalaatikkokin muuttuu mullaksi vaikkapa asuintalon pihan syystalkoisiin.

– Maksuttoman palvelun avulla pyrimme houkuttelemaan ihmisiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota kierrätykseen. Lajittelua helpottavalla menettelyllä on tarkoitus vähentää biomassan kulkeutumista sekajätteen mukana kaatopaikoille. Märkäluja paperipussi tekee lajittelusta helpompaa ja siistimpää sekä keittiössä että jätehuoneessa, Mähönen selvittää.

Haiseva ja haitallinen metaani  Lajittelematon biojäte on kaatopaikoille vietynä erittäin ongelmallinen tuote. Se synnyttää hajotessaan metaania, joka on 20 kertaa hiilidioksidia vaarallisempi ilmastokaasu. Siitä aiheutuu vaikeasti ja kalliisti hallittavia valumavesiä ja hajuhaittoja, jotka puolestaan syntyvät kaasuseoksen rikkiyhdisteistä.

Myös haittaeläimet viihtyvät kaatopaikoilla, joilla on mätänevää biojätettä.

VVO:lla on asuntoja pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä noin 14 300, joissa on asukkai-

ta arviolta 25 000. Kaikkiaan VVO:n taloissa asuu noin 80 000 asukasta.

– Olemme siten varsin merkittävä biojätteen tuottaja, ja siksi on tärkeää, että asukkaamme lajittelisivat biojätteen muusta jätevirrasta erikseen, huomioi Kari Mähönen.

HSY:n loppuvuodesta 2009 tekemän asukaskyselyn perusteella 64 prosenttia kuluttajista kertoo lajittelevansa biojätteen säännöllisesti ja 17 prosenttia ainakin joskus. Loput eivät biojätteitä juuri lajittele.

VVO:n tavoitteena on uuden biopussihankkeen avulla lisätä biojätteen lajittelua 20 prosentilla omissa kiinteistöissään. Vastaavasti kalliin sekajätteen määrä vähentyy. Norjasta aiemmin saatujen kokemusten mukaan biojätepussien laajamittainen jakaminen on ratkaisevasti lisännyt biojätteen keräystä.

Biojätettä syntyy noin 25 prosenttia kotitalouksien jätemäärästä. Käytännössä yksi henkilö tuottaa biojätettä 1,5 kiloa viikossa.

Jätemäärä vaihtelee huomattavasti elämäntilanteen mukaan.

Kelpaa:  lihan- ja kalanperkeet, pienet luut  vihannesten ja hedelmien kuoret  munankuoret  kiinteä rasva  kahvin- ja teenporot, paperisuodattimet  käsipyyhkeet  voi- ja leivinpaperit  munakennot  likaiset muovittomat paperit  lemmikkien purupohjaiset kuivikkeet

Ei kelpaa:  nesteet ja liemet  keitinrasvat ja ruokaöljyt  suuret luut  muovit, muovitetut pahvit ja paperit  tupakan tumpit, tuhka  imurin pölypussit  metalli, lasi  kissanhiekka, koiranjätökset

Tavoitteena lajittelun lisääminen

Jäteastiat pysyvät puhtaampina Biojätteen keräilyyn liittyy tekijöitä, jotka hankaloittavat sen keräilyä, lajittelua ja jälkikäsittelyä kompostointilaitoksella. Biopussin valinta on asukkaalle usein ongelmallista ja aiheuttaa myös kustannuksia. Jäteastiat saattavat olla liian märkiä, niissä voi olla muoviperäisiä tuotteita tai jäte jäätyy pakkasella kiinni astioihin. Biojätteen joukkoon heitetyt muovipussit on kerättävä pois massasta kompostointiprosessin aikana. Tämä on työlästä ja hidastaa kompostoinnin jouhevaa etenemistä.

HSY:n (entinen YTV) jätehuollon käyttöpäällikkö Juha Talvion mukaan paperipussi on kompostointiprosessiin paras ratkaisu.

– Tämä on erinomainen ajatus ja kohentaa varmasti jätehuollon tasoa. Meidän kannalta biojäte on ollut aina ongelmallisinta kerätä. Kiinteistöllekin se on haisevin jätelaji.

HSY on tuonut VVO:n kohteisiin uudet biojäteastiat.

– Pystymme näin seuraamaan, miten astiat pysyvät puhtaina uuden hankkeen myötä.

Jos kaikki käyttäisivät tällaisia paperipusseja, meidän ei tarvitsisi pestä astioita oikeastaan koskaan, Talvio toteaa.

Kulutustottumuksetkin muuttuvat Kaiken muun hyvän lisäksi biojätepussi voi vaikuttaa kulutustottumuksiin. Tähän havahtui myös Paproksen Pasi Somero, joka on innokas ruoanlaittaja. Testatessaan uutta pussia hänen lajittelunsa tehostui.

– Tärkeää on tietysti se, että lajittelemme.

Samalla kuitenkin konkreettisesti huomaa poisheitettävän ruoan määrän. On ostettava vain sen verran ruokaa kuin kuluttaa, hän piiskaa itseään.

Mähösen mukaan asukkaille uusi toimintamalli on todella vaivaton – ilmaista palvelua melkein kotiovelle asti. Ruohonjuuritason työllä on myös globaalit ulottuvuudet.

– Biomassan säilyttäminen hyötykäytössä on erittäin tärkeää. Emme saa kuokkia tätä palloa loppuun. Biomassa on saatava takaisin kiertoon, eikä kipattava sitä kaatopaikalle, jossa se aiheuttaa vain harmia, Kari Mähönen muistuttaa. a

syyskuu 2010 asukas | 15

> asukasposti

> VANTAA

> LAHTI

Hattujen hurmaa

Makoisa mansikkaretki

 Vantaan Tikkurilantie 41 -seniorikohteen hattujuhla kokosi talon asukkaat yhteen kesäkuussa. Mukana oli myös palveluntarjoaja Diakonissalaitoksen Hoiva. Juhlissa tutustuttiin ikäihmisille tarkoitettuihin liikuntavälineisiin uusitulla pihalla. Hattukisan voittotriossa juhlivat talon asukkaat: Sisko Hofmeister, Aino Kokotti ja Leila Nieminen.

 Olin jo vuoden alussa miettinyt, mikä olisi mieleenpainuva tapahtuma kesälle. Sehän on mansikkaretki! Järjestelyt vaativat tarkkuutta ilmojen ja oikean ajankohdan suhteen.

Iloisissa tunnelmissa suuntasimme kohti Asikkalaa ja Niemimäen tilaa. Tilalla on myös vuohi ja kaneja, jotka olivat pienemmän väen mieleen. Pian ämpäri toisensa jälkeen täyttyi punnitusta varten. Talossa oli tarjolla kahvia, mehua ja pannaria ja tietysti maailman parasta mansikkahilloa. Hauskaa oli, joten ensi vuonna mennään uudelleen.

teksti MARJAANA KIVIOJA | kuva VANTAAN VVO-KOTIKESKUS

teksti ja kuva RAUNO AALTONEN, Nuolikatu 10, Lahti

> KUOPIO

Kalevalaa luonnon helmassa

> PIEKSÄMÄKI

Mittelöä kesäongintakilpailussa

 Kuopion Vuorikatu 25:n asukkaiden perinteinen kesäteatterimatka suuntautui tällä kertaa luonnonkauniiseen Tammenrantaan, joka sijaitsee Kuopion Vehmasmäessä.

Kesänäytelmänä esitettiin komediamuotoon sovitettu Kalevala-aiheinen ”Väinämöinen ja kumppanit”.

Esitys oli nautinnollinen. Väliajalle ystävällinen henkilökunta oli järjestänyt oman katoksen tarjoiluineen.

 Perinteiset kesäongintakilpailut Jyväskylän ja Pieksämäen VVO:laisten kanssa pidettiin 7.8. 2010 Pieksämäellä.

Joukkuekisan voitti Pieksämäkiset yhteistuloksella 2 496,9 grammaa. Heikki Mökkönen voitti miesten sarjan tuloksella 1 224,9 grammaa. Aune Shemeikka voitti naisten sarjan tuloksella 759,0 grammaa. Joni Raitavuo voitti nuorten sarjan tuloksella 513,0 grammaa. Edellä mainitut henkilöt muodostivat myös voittajajoukkueen.

Hannu Huolman Jyväskylästä voitti suurimman kalan palkinnon 87,0 grammaa painavalla särjellä!

teksti ja kuva SARI KORHONEN, Vuorikatu 25, Kuopio

teksti ja kuva JARMO MARKKANEN

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla.

16 | asukas syyskuu 2010

Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukaslehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta.

> vinkki

Hemmottelua

arkeen arkeen

teksti Anne Vilenius | kuva Tommi Tuomi

K

asvonaamio rentouttaa ja virkistää ihoa. Se on helppo tehdä kotikonstein, sillä tarvittavat ainekset löytyvät keittiön kaapista ja ne voi valita oman ihotyypin mukaan. Keitetyn kahvin puruilla saa si­leän ihon, kananmuna puhdistaa, kaurahiutaleet kirkastavat, avokado kosteuttaa ja hiiva kiinteyttää.

Raa’an perunan viipaleilla voit poistaa tummia silmänalusia.

Kuivalle iholle sopivan kasvonaamion saat sekoittamalla ½ dl luonnonjogurttia, 2 rkl hunajaa ja soseutetun avokadon. Levitä naamio tasaisesti kasvoille ja asettele kurkun siivut silmille. Ne poistavat turvotusta ja virkistävät. Naamion kannattaa antaa vaikuttaa noin kymmenen minuuttia, jonka sen jälkeen kasvot huuhdellaan huolellisesti.

Levitä lopuksi kosteusvoidetta kasvoille. a

syyskuu 2010 asukas | 17

> kodinhoito | makuuhuone uudistuu

Tunnelmaa teksti Maija-Riitta Riuttamäki kuvat Marjo Tynkkynen

ja toimivuutta

Makuuhuone on paikka rentoutumiselle ja levolle. Sinne luodaan tunnelma, joka tukee paitsi hyvää unta myös parisuhteen hyvinvointia lisäävää aistillisuutta. akuuhuone on tilana usein pieni ja sinne mahtuu hädin tuskin tarpeellinen eli vuode, yöpöydät ja hiukan säilytystilaa. Makuuhuone on myös kodin yksityistä tilaa, jonne ei vieraita heti ohjata. Pienikin makuuhuone muuttuu levon keitaaksi, kun sisustuksessa otetaan huomioon sekä tilasuunnittelu että tunnelman luominen väreillä ja materiaaleilla.

Vuoteeseen meno ja sijaus sujuvat hyvin, jos vuoteen molemmille puolille jää vähintään 50 senttiä tilaa. Tällöin vuoteen viereen mahtuu myös pieni yöpöytä, jonka virkaa toimittaa vaikkapa kaunis, vanha talonpoikaistuoli tai kiinalaispenkki. Reilun kokoinen lipasto yöpöytänä tuo säilytystilaa, mikäli tila riittää.

Yöpöydäksi sopii myös käyttökorkeudelle vuoteen yläpuolelle sijoitettu pitkä hylly. Hyllyn reunaan voi kiinnittää nipistimillä varustetut spottivalaisimet. Seinähylly toimii myös hauskana kirjojen, sisustusesineiden tai pikkutaulujen säilytyspaikkana. >>

18 | asukas syyskuu 2010

Hyllyllä: radio Clas Ohlson, kirjalaatikko Peroba, puukirjaimet ja puinen kuvakehys Stockmann. Sängyllä: Pussilakanat ja tyynyliinat Marimekko, sisustustyynyt, torkkupeitto, päiväpeitto Stockmann, kukkatyyny Marimekko, pyöreä tyyny H&M Home. Matto Stockmann, bambutuoli ja yöpöytä Peroba. Muut tavarat kuvausrekvisiittaa.

syyskuu 2010 asukas | 19

Kalusta väljästi Jos tilaa on enemmän, voi makuuhuoneeseen sijoittaa pienen nojatuolin ja pikkupöydän laskutasoksi sekä vaatteiden säilytyspaikaksi. Pitkä penkki vuoteen jalkopäässä ajaa saman asian, ja sille on kätevä rullata päiväpeite yöksi.

Työpisteenkin voi sijoittaa makuuhuoneeseen, kunhan kalusteet valikoidaan tunnelmaan sopivaksi. Kapea sivupöytä ja pieni tuoli riittävät läppärille hyvin. Jos makuuhuoneeseen sijoitetaan kirjahylly, olisi sen hyvä olla ovellinen. Kaikki kalusteet mitoitetaan niin, ettei huone täyty liikaa ja kulkeminen vaikkapa vaatekaapille on mutkatonta. Kulkureitin leveydeksi on hyvä varata 60 senttiä.

Valitse patja huolella Vuode ja etenkin patja on makuuhuoneen tärkein kaluste, vietetäänhän siinä lähes kolmannes elämästä. Ei ole siis samantekevää, millaisen patjan valitsee.

Runkopatja on eniten myyty vuodetyyppi, ja sen leveys, korkeus ja pituus ovat valittavissa käyttäjän tarpeiden mukaan. Muista, että leveät ja korkeat jenkkivuoteet vaativat tilaa ympärilleen enemmän kuin tavalliset vuoteet näyttääkseen hyviltä.

Patjan valintaan kannattaa uhrata aikaa.

Kokeile patjaa ilman päällysvaatteita siinä makailemalla ja kääntyilemällä. Joillain merkeillä on omat mittauslaitteensa, joilla patja räätälöidään juuri omalle keholle sopivak-

Vaaleat pastellit ja pehmeät maanläheiset värit virittävät rauhoittavaan tunnelmaan. si. Samalla kannattaa kokeilla myös erilaisia tyynyjä.

Tempur-patjan materiaali on kehitetty suojaamaan astronautteja painerasituksilta.

Se tuntuu alussa kovalta, mutta mukautuu käyttäjänsä kehon kaariin ja mutkiin täydellisesti. Tavallisen runkopatjan päälle voi hankkia tempur-petauspatjan, jolloin hintaa saadaan alemmas nukkumamukavuuden silti olennaisesti kärsimättä. Tempurista on saatavissa myös monenmuotoisia tyynyjä. Oikeat tuotteet löytyvät vain kokeilemalla.

Varsinkin parivuoteena runkopatja on tavallista vuodetta kätevämpi. Se vie vähemmän tilaa, sen liikuteltavuus on helpompaa, siitä voidaan kehitellä moneen tyyliin sopivia kokonaisuuksia ja hintahaarukka on laaja.

Lastenhuoneessa hyvä runkopatja kestää aikuisuuteen asti, kun sen hankkii esimerkiksi 80 x 200 cm -kokoisena.

Päiväpeitteeksi runkopatjaan voi ommella kulmista kiinni olevan hupun, joka on kuin kansi vuodevaatteiden päälle. Vuode

Säännöllistä huoltoa tekstiileille  Makuuhuoneen tekstiilien valinnassa on hyvä ottaa huomioon niiden helppohoitoisuus ja allergiakodeissa myös pölyttömyys. Vuodetekstiilien tulisi kestää 60-asteinen vesipesu, myös peitteiden, tyynyjen ja patjansuojusten. Peitteet ja tyynyt pestään kerran, pari vuodessa, patja imuroidaan viikkosiivouksen yhteydessä. Laadukkaat untuvatuotteetkin voidaan pestä 60 asteessa. Untuvasta tehdään nyt myös petauspatjoja.

Runkopatjan helmasuojus suojaa patjaa lialta ja pölyltä. Samalla se ”pukee” vuoteen.

Valittavana on monenlaisia suojuksia prinses-

20 | asukas syyskuu 2010

sahelmoista yksinkertaisen askeettiseen. Helmalakanakin kannattaa valita vesipestäväksi.

Siihen riittää 40 asteen pesu.

Petauspatjalle kannattaa hankkia irrotettava, pestävä suojus. Joustofroteehuppu on edullinen ja niitä on useita värejä. Suojus säästää itse petauspatjaa.

Vuode on hyvä jättää tuulettumaan hetkeksi ennen aamupetausta ja avata makuuhuoneen ikkuna. Yön aikana kertynyt kosteus haihtuu, ja vuode pysyy raikkaana.

Patja suositellaan vaihdettavaksi kymmenen vuoden välein, petauspatja viiden vuoden välein. Näin vuode pysyy kunnossa.

Näin uusit makuuhuoneesi:  Tarkista vuoteen kunto. Jos hankit uuden vuoteen, mieti, miten leveä, korkea tai pehmeä sen tulisi olla?

Tarvitsetko esimerkiksi tavallista korkeampaa vuodetta helpottamaan sen käyttöä?  Tutki, jääkö huoneeseen tilaa liikkumiselle ja siivoukselle.  Mitä muita kalusteita makuuhuoneessa tarvitaan? Mitoita kalusteet tilan mukaan ja vältä liian suuria kalusteita. Yhdistele rohkeasti erityylisiä kalusteita, kaiken ei tarvitse olla samaa sarjaa.  Tarvitaanko erillisiä yöpöytiä vai korvataanko ne esimerkiksi seinähyllyllä lattiatilan säästämiseksi?  Miten ratkaistaan säilytystila?  Millainen tunnelma makuuhuoneeseen halutaan? Vaalea, kevyt ja valoisa vai tumma ja tunnelmallinen?  Valitse yhteensopivat materiaalit.

Pellavaa ja herkkää kuviointia vaaleaan huoneeseen, samettia, uhkeita muotoja ja täyteläisiä värejä tunnelmalliseen tilaan.

Pienet harmoniset yksityiskohdat viimeistelevät tunnelman.

sut samettiverhot sekä pimentävät tehokkaasti että ovat juuri nyt todella trendikkäät. Niillä loihtii vanhan ajan buduaaritunnelmaa. Valmisverhoissakin on paljon erilaisia vaihtoehtoja.

Vaalea, yksivärinen päiväpeite, tummansiniset samettiverhot ja röykkiö sinisävyisiä, erimuotoisia tyynyjä vuoteella tekevät makuuhuoneesta suorastaan kuninkaallisen.

Kurkistus päiväpeitteen alle pysyy siistinä, vaikka siinä loikoillaankin päivällä. Isot 60 x 80 cm -kokoiset, värikkäät tyynyt selkänojana loihtivat vuoteelle sohvamaisen ilmeen.

Somista päädyillä ja peitteillä Hauska pääty ja kaunis päiväpeite viimeistelevät aikuistenkin vuoteen. Päädyn voi tehdä vaikka päällystetystä vanerilevystä. Levyn koko mitataan lattiasta haluttuun korkeuteen.

Lattialla lepäävä, seinään nojaava levy vuoteen takana pysyy hyvin paikoillaan ilman kiinnityksiä. Levyn voi pehmustaa dacron-vanulla tai ompelemalla vanha täkki hupuksi levyn päälle. Hupun päälle ommellaan vielä toinen huppu päälliseksi.

Tarpeeksi suuri, mutta kevyt vuodepeite tekee petauksesta helpon. Kun sijoittaa pää-

tyyn röykkiön kauniita tyynyjä, on vuode valmis päiväkäyttöön.

Verhot ja lakanat viimeistelevät Tekstiilien ja seinäpintojen värivalinnoilla saa makuuhuoneeseen haluttua tunnelmaa. Vaaleat, valoisat seinäpinnat avartavat tilaa, tummemmilla sävyillä tilasta saadaan pesämäinen, pehmeän unelias paikka. Makuuhuoneessa kannattaa välttää liian voimakkaita ja kirkkaita värejä. Vaaleat pastellit ja pehmeät maanläheiset värit virittävät rauhoittavaan tunnelmaan paremmin kuin energiset keltaiset tai punaiset sävyt.

Osa ihmisistä haluaa makuuhuoneensa täysin pimeäksi. Suoriin sivuverhoihin voi valita pimentävän vuorikankaan tai pimennys luodaan erillisellä rulla- tai laskosverholla. Pak-

Tärkeää on muistaa myös vuodevaatteet päiväpeitteen alla. Kauhtuneet, eripariset lakanat ja ruma patjakangas pilaavat päiväpeitteellä luodun tunnelman. Runkopatjan voi päällystää erillisellä patjansuojuksella, joko yksinkertaisella hupulla tai pitkällä helmalakanalla, joka sointuu päiväpeitteen sävyyn.

Hyvälaatuiset, kauniit lakanat hyväilevät ihoa vuoteeseen mennessä. Puuvillasatiini on ylellisen viileä ja pehmeä, pellava taas ilmava ja lämmin.

Yksivärinen aluslakana tasapainottaa kuviollisen pussilakanan, kokovalkoisiin satiinilakanoihin sukeltaa kuin pumpulipilveen.

Kukin valitsee omansa. a

Lue lisää makuuhuoneen valaistuksesta www.vvo.fi > asukas

syyskuu 2010 asukas | 21

> pata ja kattila | iki-ihanat säilöntävinkit

Nyt on oiva aika säilöä kesän aromit talteen syksyä varten.

Kasviksista saat helposti maistuvia lisäkkeitä ruokapöytään. Kokeile rohkeasti uusia makuja ja ihastu!

Herkkuja

teksti IRENE KIURU | kuvat MARJO TYNKKYNEN ja TOMMI TUOMI

K

maailman toreilta

äytä säilöntään aina tuoreita ja puhtaita raakaaineita. Säilöessä kannattaa kiinnittää huomiota hygieniaan. Puhtaat lämpökäsitellyt purkit ja kannet auttavat säilönnän onnistumisessa.

Myös valmiin hillon tai muiden säilykkeiden ottimien pitää olla puhtaita, jotta avattuun purkkiin ei joudu pöpöjä. Älä siis nuolaise hillolusikkaa välillä, kun otat hilloa purkista!

Syysherkuin , Irene Lue lisää Ir enen säilöntävin kkejä ja -ohjeita www.vvo.fi > asukas

22 | asukas syyskuu 2010

Omenachutney intialaisittain

Kurkut venäläisittäin

Chutney on mausteinen vihanneksista tai hedelmistä valmistettu pääruokien lisuke tai maustekastike. Ohjeesta tulee noin litra valmista chutneytä.

2 kg pienehköjä avomaankurkkuja tillin varsia ja kukintoja huuhdeltuja mustaherukanlehtiä piparjuurta lastuina Mausteliemi: 1 l vettä 3 dl väkiviinaetikkaa 5 viipaloitua valkosipulinkynttä 2 dl sokeria 1 dl karkeaa suolaa 1 rkl kokonaisia valkopippureita 1 rkl sinapinsiemeniä

600 g kuorittuja kiinteitä omenoita 2 keskikokoista sipulia 1 rkl ruokaöljyä 1,5 rkl currya 1 tl punaista chilirouhetta ½ tl jauhettua korianteria 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna 1/2 tl suolaa 1/2 tl karkeaksi rouhittua valkopippuria 1/2 dl etikkaa 1 pkt, 330 g hillo-­ marmeladisokeria

n Kuori omenat ja poista siemenkodat. Paloittele. Kuori ja hienonna sipulit. Mittaa kaikki ainekset kattilaan, kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljalleen 25–30 minuuttia. Purkita puhtaisiin purkkeihin ja jäähdytä. Säilytä chutney jääkaapissa.

Mustikkahillo ranskalaisittain Ohjeesta tulee noin 1½ l valmista hilloa.

1 kg (2 l) mustikoita 500 g (6 dl) hillosokeria 1/2 dl vettä 1 rkl tuoreita timjamin lehtiä

½ tl sitruunankuorta raastettuna

n Lado puhdistetut marjat, sokeri, sitruunankuo-

n

Pese kurkut huolellisesti harjaten, varo kuitenkin rikkomasta kurkun kuorta. Lado kurkut puhtaisiin lasipurkkeihin kerroksittain tillin, piparjuurilastujen ja huuhdottujen viinimarjanlehtien kanssa.

Kiehauta mausteliemen ainekset teräskattilassa ja kaada se kuumana kurkkujen päälle siten, että kurkut peittyvät.

Tarvitsemasi liemen määrä riippuu purk-

riraaste ja timjami kerroksittain kattilaan. Lisää vesi.

Kuumenna hitaasti kiehumispisteeseen ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 20–30 minuuttia. Ravistele kattilaa tai sekoita varoen välillä, ettei hillo pala poh-

kien koosta, yhteen isoon purkkiin menee vähemmän lientä kuin moneen pieneen purkkiin.

Sulje tölkit ja anna jäähtyä. Säilytä kurkut kylmässä. Kurkkujen valmistumiseen menee noin kuukausi.

Tarjoile kurkkuja hunajan ja smetanan kera, aterian lisukkeena tai leivän päällä viipaleina.

jaan. Nosta kattila liedeltä ja kuori pinnalle kertynyt vaahto pois. Kuori vaahto tarkasti, koska siinä on bakteereja ja homesieniä, jotka voivat pilata hillon.

Purkita hillo puhtaisiin purkkeihin piripintaan

ja sulje kannet heti. Käytä apuna suurisuista hillosuppiloa, niin vältyt sotkuilta purkin reunoilla. Jäähdytä ja säilytä viileässä.

Tarjoile hilloa esimerkik­ si ranskalaisen valkohome­ juuston ja suolakeksien kera.

Kasvisrelissi italialaisittain Relissi tarkoittaa hienonnetuista kasviksista tehtyä kirpeää tai hapanimelää pääruuan lisuketta. Ohjeesta tulee noin 1½ l valmista relissiä.

1 keltainen paprika 500 g kirsikkatomaatteja 1 keskikokoinen munakoiso 2 pientä kesäkurpitsaa 3 keskikokoista sipulia 2–3 valkosipulinkynttä 2 rkl oliiviöljyä 1 dl valkoviiniä 1 dl tomaattimehua 1 dl balsamiviinietikkaa 2 rkl tomaattipyreetä 1/2 tl rouhittua mustapippuria ¼ tl cayennenpippuria 2 rkl kasvisfondia 1 tl suolaa 3 rkl tuoretta oreganoa hienonnettuna

2 rkl tuoretta basilikaa hienonnettuna 1 ¼ dl hillosokeria

n Huuhtele vihannekset ja kuori valkosipulit ja sipuli. Leikkaa vihannekset pieniksi kuutioiksi, puolita tai leikkaa kirsikkatomaatit neljään osaan. Hienonna yrtit.

Kuumenna öljy isossa teräskattilassa ja kuullota vihanneksia hetki. Lisää viini, tomaattimehu ja viinietikka. Anna kiehua hiljalleen kannen alla 10 minuuttia. Sekoita joukkoon mausteet, tomaattipyree ja hillosokeri. Keitä vielä 5 minuuttia. Kaada relissi lämpimiin, hyvin pestyihin tölkkeihin, sulje kannet ja jäähdytä. Säilytä jääkaapissa.

syyskuu 2010 asukas | 23

> kunnossapito ja palvelu | asukkaat netissä

teksti Liisa Joensuu | kuvitus Janne Harju

Pankkitunnuksilla

uusiin palveluihin VVO:n kotisivujen kautta saatavat palvelut parantuivat entisestään, kun keväällä mukaan tuli mahdollisuus tunnistautua sähköisesti omilla pankki­tunnuksilla. Näin sivuilta saa yhä henkilö­ kohtaisempaa palvelua.

T

ähänkin asti netti on ollut asukkaan kätevä apulainen. VVO:n koti­sivujen Asukaalle-osion kautta on keväästä 2009 alkaen voinut hoitaa monta asiaa, kuten ottaa yhteyttä huoltoon ja isännöitsijään, tarkastella avainasukasetuja, tilata kotivakuutuksen ja internetyhteyden tai vaikkapa irtisanoa asunnon.

Aikaa säästyy, kun asiointi hoituu ”yhdellä luukulla”.

Tänä keväänä palvelupakettia kasvatettiin.

Nyt asukkaalla on mahdollisuus seurata myös vuokratietojaan. Uudessa palvelussa asukas voi nähdä vuokranmaksutilanteensa ja maksuhistoriansa. Hän voi tarvittaessa tulostaa ajan­ tasaisen vuokrasaldo-otteen vaikkapa Kelaa tai sosiaali­virastoa varten. Palvelusta saa helposti tulostettua myös viivakoodilla varustetun vuokranmaksuerittelyn, jos vuokran haluaa maksaa maksuautomaatilla.

Tietoturvan on henkilökohtaisissa asioissa oltava suuri. Verkkopankkitunnusten avulla tietoturva vastaa pankkisalaisuutta. Palvelun käyttäjäksi rekisteröidytään ensimmäistä kertaa pankkitunnuksilla, mutta samassa yhteydessä käyttäjä voi halutessaan luoda oman

24 | asukas syyskuu 2010

käyttäjätunnuksen ja salasanan seuraavia kertoja varten.

Asukkaan eduksi – Netistä löytyvät palvelut ovat tätä päivää, ja VVO haluaa toimia ajan hermolla. Asukkaiden saama palvelu paranee oleellisesti, kun voimme netin kautta olla käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikkina päivinä ympäri vuoden. Monet eivät ehdi hoitaa asumiseen liittyviä asioita virastoaikana, mutta netti on avoinna kaiken aikaa, VVO:n viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja muistuttaa.

Asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö kertoo uudistuksen vaatineen paljon työtä, mutta lopputuloksen olevan käyttäjälle helppo ja turvallinen. Ponnistuksella saatiin helpotusta asukkaiden arkipäivään, ja palveluja voidaan tehdyn työn pohjalta kehittää edelleen jatkossa.

– Suurin työ oli tunnistautumispalvelun rakentamisessa. Teimme yhteistyösopimukset suurimpien pankkien kanssa. Nämä kahdeksan pankkia kattavat noin 98 prosenttia suomalaisten käyttämistä pankeista. Palvelu rakentui VVO:n tietohallinnon ja Agenteq Solutions Oy:n yhteistyönä. VVO:n tietojärjestelmät oli saatava keskustelemaan palveluntarjoajan järjestelmien kanssa, mikä vaati melkoista yhteensovittamista, Kivistö kuvailee.

Tunnistautuminen alkaa olla normikäytäntö, johon ihmiset törmäävät paitsi maksaessaan laskuja nettipankissa, myös moninaisissa muissa yhteyksissä kuten vaikkapa lippuja verkosta tilatessaan.

– Jos asukas on epävarma siitä, menikö vuokramaksu perille, hän voi tarkistaa asian helposti ja itselleen sopivana aikana. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei maksupäätteellä tai pankissa maksettu suoritus näy reaaliaikaisena tapahtumana vuokratiedoissa; se kirjautuu vasta päivän, parin kuluttua. Kun asukkaiden rutiiniluontoiset kysymykset vuokra-asioista selviävät verkossa, meille jää aikaa esimerkiksi asiakaskontaktien hoitamiseen ennakoivasti, myyntireskontrapäällikkö Elise Hasselgren vuokrareskontrasta selvittää.

Vanhatkin palvelutavat ovat toki edelleen käytössä, sillä esimerkiksi iäkkäillä asukkailla ei välttämättä ole tietokonetta. Kun enemmistö kuitenkin hoitaa asiat netissä, henkilökunnan voimavaroja vapautuu muun muassa ikääntyneiden palvelemiseen.

Uusi palvelu on toiminut hyvin ainakin sen perusteella, että kysymyksiä ja palautetta on tullut kovin vähän. Palautetta kannattaa antaa jatkossa aina verkossa, koskipa se mitä tahansa VVO-asiaa, sillä kaikki palautteet menevät palautteenhallintajärjestelmään ja säilyvät järjestelmän muistissa vastauksineen. Tämä parantaa asiakaskontaktien hallintaa.

Ilmekin raikastui Koko VVO:n sivusto on saanut muutosten yhteydessä uudistetun ilmeen. Värimaailma on vanha tuttu, mutta kokonaisuus raikkaampi. Rakennetta on selkeytetty, ja palvelut löytyvät paremmin. Asukkaalleosion etusivu paneutuu yleisesti VVO:lla asumiseen, mutta käyttäjä pääsee helposti etenemään syvemmälle aina talokohtaisiin tietoihin asti. Oman kotitalon sivuilta asukas löytää muun muassa erilaisia ilmoitustaulutietoja, vaikkapa tiedot talkoopäivistä.

– Olemme ottaneet ison askelen eteenpäin ja saaneet tehdyksi suuren työn. Alan muilla valtakunnallisilla toimijoilla ei ole vastaavaa palvelua, joten olemme tässä edelläkävijöitä, Marjaana Kivioja toteaa. a

Tunnuksilla turvallisuutta  VVO:n asukkaana voit seurata omia vuokratietojasi sähköisesti www.vvo.fi-sivuston Asukkaalle-osiossa. Uudessa tunnistautumista vaativassa sähköisessä palvelussa näet kuukausikohtaisen vuokranmaksuerittelyn, ajantasaisen maksutilanteen ja maksuhistorian. Kaikki tiedot ovat myös tulostettavissa. Palvelussa voit myös päivittää omat yhteystietosi. Pankkitunnusten käyttäminen tuo turvallisuutta henkilökohtaiseen asioimiseen.

> into isännöitsijä

Yhteiseksi iloksi

Rauha pesutupaan  Pesutuvan käyttö aiheuttaa hammasten kiristystä monissa taloyhtiöissä. Naapurirapun perhe voi varata pesulan koko päiväksi viikko toisensa jälkeen, pyykkejä katoilee naruilta, nukkasihtiä ei puhdisteta. Perussäännöt ovat aika yksinkertaiset: pidetään ajoista kiinni, muistetaan se sihdin putsaus ja kerätään pyykit narulta heti, kun ne ovat kuivat. Kotieläinten vuodevaatteita ei pestä koneessa, koska karvoja jää helposti seuraavalle tulijalle ”lahjaksi”. Ja mattojen pesua koneet eivät kestä.

Taloissa kuulee välillä hurjia pesutupien käyttökokemuksia. Yhtenäinen pyyhesetti on kadonnut narulta useampaankin kertaan, ja joillakin näyttää olevan ankara pula jopa kulahtaneista t-paidoista. Narulle jää vaatteita niin pitkäksi ajaksi, että ne tulevat kohta uudestaan muotiin. Koiria pestään iloisesti letkulla, samoin autonrenkaita.

Koko suvun ja tuttavapiirin pyykit pyörivät koneessa, ovatpa sukulaiset käyneet jopa omatoimisesti käyttämässä ilmaisia pesukoneita ja ihastelleet taloyhtiön joustavaa linjaa. Paitsi että kyseessä on erehdys: maksuton pesula on tarkoitettu vain oman talon asukkaille.

Jos normaali järjenjuoksu ja toisten huomiointi ei tahdo sujua, asiaan on lupa puuttua vaikkapa tekemällä kirjallinen ilmoitus isännöitsijälle. Yleensä huomautus tai varoitus tepsii, ja totta kai lasku lähtee perään, jos rikkoja tai sotkija jää kiinni.

Mutta ensin tietysti laitellaan ystävällisiä lappuja hymiöiden kera pesulan ilmoitustaululle. Voihan olla, että uusi asukas ei vain tunne talon tapoja eikä ole jaksanut lukea pelisääntöjä seinältä. Ihan henkilökohtainen juttelu voi olla yllättävän tehokas, kahvikupin ääressä tai ilman.

Ja ennen kuin ankarasti menee toisia moittimaan, aina voi muistaa, että itsellekin voi tulla lipsahduksia.

Pidetään säännöistä kiinni, mutta myös annetaan ja pyydetään pikku erheet anteeksi! a

syyskuu 2010 asukas | 25

> vapaa-aika | postikorttien keräily

| kuvat ARTO WIIKARI teksti ANNE VILENIUS

K on Kini Laine :n Taitaja yksi VVO ta. is e n oittautu kisaan ilm sta jo , a st harrastu Onko sinulla hdessä? le ska muille Asu a o rt ke it haluais soitteessa yhteyttä o in ih , e m Ota sukas-lehti tai VVO/A .fi vo v s@ ki. asuka 301 Helsin PL 40, 00 nuun si a a mme ott Toimittaja ttuju ä tt a yhtey tarvittaess ! sä is rke keikan me

ini Laineen, 48, kotona kaapit pursuavat kansioita.

Jo pelkästään Helsinki-kortteja on 1 961 kappaletta.

Laine latoo pöydälle kansioita yksi toisensa jälkeen, eikä loppua tunnu tulevan. − Mie ku oon kirjastotäti, niin laitan kortit paikkakunnan mukaan aakkosjärjestykseen. Kun paikkakunnasta on sata korttia, se saa oman kansion, Laine kuvailee.

Paikkakuntakortteja Laine on kerännyt vuodesta 1979. Innostus syttyi kesän aikana, jolloin hän muutti pois kotoa. − Vanhemmat kiersivät tuolloin asuntovaunulla ympäri Suomea lähetellen miulle postikortin jokaiselta paikkakunnalta.

Paikkakuntakorttien avulla Laine tutustuu uusiin paikkoihin ja bongaa sellaisia, joissa on jo käynyt. Eniten kortteja on Laineen lempipaikoista, kuten Pariisista ja Helsingistä. Kotikaupungin KouKini Laine ei lue takavolan kortteja on ”vähän”, vain pari tekstejä käytetyistä korteista, mutta sataa, koska niitä on vaikea saada. saattaa joskus Myöhemmin mukaan tulivat vilkaista päivämäärän. myös barcelonalaisen taiteilijan Lisi

Martinin kortit, joita on koossa jo noin 750 kappaletta. Martinin kortit ovat söpöä, pientä piperrystä, joissa esiintyy usein eläimiä ja lapsia. Jaana Aallon korteissa viehättää sininen, hämyinen tunnelma ja kimallus. Uusin keräilykohde on hyväntuuliset Virkkukoukkusen postikortit, joiden tekstit ovat karjalan murteella.

Vaihda, kerjää ja ruinaa Kini Laineella on vaihtokavereita, joiden kanssa lähetellään korttinippuja. Melkein joka päivä postiluukusta kolahtaa postia.

Kun Laine on käynyt kortit läpi, hän lähettää eteenpäin vaihtokavereille ne, joita ei itse tarvitse. Rahaa ei juurikaan liiku, vaan keräily perustuu vaihteluun. − Postimaksuihin menee oma rahansa, mutta niitä en laske! Laine tuumaa.

Tutuista on suuri apu korttien keräilyssä. − Mie oon ruinannu ja kerjänny kaikilta ystäviltä ja sukulaisilta, hän kuvailee naurahtaen.

Suurimmat löydöt ovat halpoja nippuja, joita myydään esimerkiksi kirpputoreilla.

Yksittäisestä kortista Laine ei suostu maksamaan suuria summia, korttikasan plaraaminen on paljon mukavampaa. Yksittäiset kortit ovat myös reilusti ylihinnoiteltuja. − Jos kortti maksaa 30 euroa, niin pitäkää korttinne, Laine puuskahtaa.

Sitä paitsi yksittäisten korttien ostaminen olisi mahdotonta, sillä Laine ei voi muistaa, mitkä kaikki hänellä on jo kokoelmassaan.

Hän ei myöskään osta postikortteja uutena. − Kerran ostin nettihuutokaupasta halvalla viiden kilon paketin postikortteja. Hississä tokaisin naapurin isännälle, että arvaapas, mitä mulla tässä on. Naapuri katsoi vähän ihmeissään, kun kerroin lähetyksen sisältävän viisi kiloa käytettyjä postikortteja, hihittää Laine. >>

Kaikenlaista keräilyä  Keräilyn kohteita on melkein yhtä monta kuin keräilijöitäkin. Usein suosituimmat keräilykohteet ovat sellaisia, joita ei enää valmisteta.

Aloittavan keräilijän kannattaa olla varovainen, jottei tule ostaneeksi mitään liian kalliilla hinnalla. Apua löytyy esimerkiksi keräily-yhdistyksistä. Ne järjestävät usein huutokauppoja ja vierailuja erilaisiin tapahtumiin.

Keräilyn aihe voi olla mikä tahansa puhelinkorteista Muumi-mukeihin. Asukas esittelee muutaman suositun keräilykohteen.  Osakekirjoja keräämällä ja tutkimalla voi lisätä ymmärrystä talouselämän historiasta, kehityksestä ja nykytilanteesta.

Erikoista: Vanhojen osakekirjojen ”kurssikehitys” on ollut huomattavasti parempaa kuin käypien osakkeiden pörssikurssit viime aikoina.  www.osakekirjakerailijat.fi  My Little Pony -leluja voi ostaa kirppareilta ja nettihuutokaupoista, uusia saa kaupastakin.

Erikoista: Ponitkin voivat sairastua! Ponisyöpä on muovileluille tyypillinen muovia pilaava ”tauti”, joka muodostaa muoviin tummia pisteitä, eikä länttejä ei saa pois mitenkään.  www.elisanet.fi/myrskytar  Nukkejen ja nallejen keräilijöiden kannattaa liittyä Suomen Nukkeyhdistykseen.

Erikoista: Vanhat nallet ja pehmolelut kannattaa laittaa pariksi viikoksi pakastimeen ”ötökkäkaranteeniin”.  www.suomennukkeyhdistys.fi  Numismaatikko kerää kolikkoja, kunniamerkkejä ja mitaleja.

Erikoista: ”Keräilyrahoiksi” kutsuttuja kolikoita ei nimenomaan tulisi keräillä. Jos rahoja ei ole tarkoitettu maksuvälineeksi, niiden arvo nousee harvoin ostohinnan yläpuolelle.  www.snynumis.fi

Lue lisää keräilyvinkkejä osoitteesta www.vvo.fi/asukas

Näin aloitat keräilyn  Valitse ja rajaa aihe, jota keräilet.  Lajittele kortteja, jotta pysyt kärryillä siitä, mitä sinulla jo on. Jos kyseessä ovat esimerkiksi kissakortit, erottele ensin pysty- ja vaakakuvat. Jatka sitten lajittelua vaikkapa värin ja rodun mukaan. (Kissa tosin ei ole paras keräilyn aihe, sillä kissakortteja on valtavasti.)  Postikorttien keräilijöiden yhdistysten kautta tutustut muihin keräilijöihin ja saat lisätietoa.  Tutustu Kini Laineen Korttikori-blogiin, josta löytyy paljon tietoa aiheesta:  www.korttikori.vuodatus.net

Käytettyjä aarteita Rakkaimmat aarteet Kini Laine on löytänyt sattumalta keräyspaperilaatikosta ja omalta työpaikaltaan Kouvolan kirjastosta. Kirjastossa oli säilytetty kaikki sinne saapuneet postikortit kolmenkymmenen vuoden ajalta, ja Laine sai ne, kun korttipinoa oltiin heittämässä pois.

Kirppareilta löytyvät tyhjät kansiot ovat niin ikään haluttuja keräilijöiden keskuudessa. Kortit ovat erikokoisia kuin valokuvat, joten sopivien muovitaskujen löytäminen on hankalaa ja ne ovat kalliita.

Verkko yhdistää Laine on kirjoittanut postikorttien keräilyaiheista blogia muutaman vuoden ajan. Blogi

Kauppojen telineissä näkee joskus kortteja, joissa on kirjoitusvirheitä.

Jotkut harrastajat keräävätkin vain kortteja, joissa on jokin virhe.

sai alkunsa siitä, kun muilta harrastajilta tuli paljon kyselyitä keräilystä. Näin tietoa pystyi jakamaan kätevästi. Verkon välityksellä Laine on myös koonnut laajan vaihtoringin korttien keräilijöistä.

Muita keräilijöitä Laine tapaa aika vähän, lähinnä joskus tapahtumissa. Yhteyttä pidetään enemmän postin ja sähköpostin välityksellä. Laineelle riittää, että kortteja saa järjestellä itsekseen. − Yritän tehdä tätä hissun kissun itekse-

28 | asukas syyskuu 2010

ni, kun se ylipäätänsä on aika monen mielestä turhaa hommaa, hän naurahtaa.

Keräily ei lopu koskaan Uusiin keräilynkohteisiin Laine törmää koko ajan. Itsehillintä on kuitenkin tarpeen, sillä jo nykyisilläkin aiheilla kortteja on kertynyt yllin kyllin. Harrastuksen lopettamista Laine ei kuitenkaan ole koskaan edes harkinnut.

Paikkakuntakorttien keräilyssä on nimittäin se hyvä puoli, ettei kokoelmaansa saa koskaan valmiiksi. − Lapset ovat kyllä joskus kertoneet, että pistävät kaiken myyntiin, kun minusta aika jättää. Ja olen sanonut, että saavat niin tehdäkin, kunhan kortit eivät vaan missään nimessä lennä roskiin, hän hymyilee. a

www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen

Ristikko 3/2010

Osallistu kilpailuun, ja voita Iittalan Aalto-kynttilälyhty!

Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.10. 2010 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukas-lehti.

Nimi Osoite

Viime numeron voittajat: Viime lehden ristikon voittaja oli Henry Lindholm Turusta ja lukijakilpailun voittaja Anneli Hemmilä Vantaalta. Iloiset onnittelut voittajille!

Viime lehden 2/2010 ristikon ratkaisu:

syyskuu 2010 asukas | 29

> uuteen kotiin | nekalankulma teksti Maarit Seeling | kuvat Rami Marjamäki

Tampereen Nekalankulman peruskorjaus valmistumassa

Retrotyyliä

järvimaisemissa

Tampereen Nekalankulmaan, Iidesjärven tuntumaan kesän ja syksyn aikana valmistuva peruskorjauskohde henkii 1970-luvun tyyliä.

Osa nykyaikaistetuista pienasunnoista soveltuu myös senioriasumiseen.

Yksiöitä ja kaksioita nuorille ja varttuneille

M

uutaman kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta sijaitsevan Nekalankulma 5:n asunnot ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Asuinhuoneet ovat toimivia ja valoisia. Ikkunat on uusittu ja olohuoneisiin asennettu ikkunapenkit. Muovilattiat ovat vaihtuneet lämminsävyiseksi laminaatiksi, ja seinien sisäpinnat on maalattu vaaleilla sävyillä. Eteisissä on runsaasti kaappitilaa.

Kylpyhuoneet on laatoitettu lattiasta kattoon, ja niissä on suihku ja varaus pyykinpesukoneelle. Kylpyhuoneissa kaikki kalusteet ovat uusia.

Keittiöissäkään mikään ei enää muistuta vanhasta. Myös niissä kaikki koneet ja kalusteet ovat uusia. Laskutasojen välitila on laatoitettu, ja keittiöt varustettu valollisella liesikuvulla, liedellä ja jääkaappipakastimella. Lisäksi kaksioissa on varaus astianpesukoneelle.

Asiakaspalvelupäällikkö Asta Lahtinen Tampereen VVO-kotikeskuksesta kertookin

30 | asukas syyskuu 2010

korjauksen tieltä vapautuneiden asuntojen herättäneen runsaasti kiinnostusta.

– Ensimmäisen talon vuokrasopimukset tehtiin kesällä 2010, ja asukkaat pääsivät muuttamaan elokuun alussa. Loput kaksi taloa asutetaan marraskuun alussa, ja niissä on vielä vapaita asuntoja vuokrattavana, Lahtinen selvittää.

Ulkoasua kevennettiin Kolmesta rakennuksesta koostuva asuinkiinteistö on kuin uusi myös ulkoisesti. Nekalankulmassa noudatettiin rakentamisvuotenaan 1970-luvun loppupuoliskolla tuolloin suosittua tornitaloratkaisua, mutta käännettynä; asunnot juoksevat tontilla junamaisesti matalahkona, pitkänä nauhana.

– Ajan mittaan raskaaksi koettua ratkaisua on nyt kevennetty sisäänkäyntien kohdalle rakennetuilla parvekelinjauksilla ja julki­ sivujen värivalinnoilla. Näillä ratkaisuilla on onnistuttu rikkomaan hieman kasarmimai-

n

Uusia vastaavia, täysin peruskorjattuja vuokra-asuntoja valmistuu kesä-, elo- ja lokakuun lopussa Nekalankulma 5:een Tampereelle. Talossa ei ole hissiä. Talossa on myös 0- ja 1-kerroksen yksiöitä, joihin on esteetön sisäänpääsy ja jotka siten sopivat esimerkiksi seniori-ikäisille. n

1 h+kk 23,5 m², 200 kpl vuokra 399–452 €/kk n

2 h+kk+ransk.parv. 47,5 m², 21 kpl vuokra 568–599 €/kk Vesimaksu, käyttösähkö ja pesutuvan käyttö sisältyvät vuokraan.

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Autopaikat, joita on 87 kpl, ovat kaikki lämmityspistokkeellisia. Kiinteistössä on myös rajalliset laajakaistavalmiudet ja kaapeli-tv.

Vakuusmaksu on vain 250 €. Ei varallisuusrajoja.  Asuntohakemukset: www.vvo.fi

nen vaikutelma ja tuomaan rakennus tälle vuosituhannelle, projektipäällikkö Jorma Jyrkinen VVO:lta kuvailee.

1970-luvulla rakennettiin nykyistä väljemmin. Talot on Nekalankulmassakin sijoiteltu mukavasti toisiinsa nähden. Kohteen kruunaa vehreä sisäpiha ja läheinen Iidesjärvi, jonne osasta asunnoista on upea näköala.

Vaihtoehto myös seniorille

Kahdessa Nekalankulmaan valmistuvassa perus­ korjatussa talossa on vielä vapaita asuntoja tarjolla.

Nekalankulman kiinteistö muodostuu peräti 221 asunnosta, joista 200 on pieniä yksiöitä ja loput kaksioita. Talossa on tuuletusparvekkeet, ja lisäksi kaksioissa on ranskalaiset parvekkeet.

Ensimmäisen kerroksen asunnot ovat maan tasalla, joten niihin on helppo kulkea myös liikuntarajoitteisen tai seniori-ikäisen.

Rinteeseen rakennetussa A-talossa on lisäksi ns. 0-kerros, joka samaten soveltuu henkilöille, joille esimerkiksi portaiden kapuaminen olisi vaikeaa.

– Nekalankulma on kieltämättä poikkeuksellinen. Uudiskohteessa on yleensä noin 35–50 asuntoa. Täällä asuntojen määrä on nelinkertainen. Koska asunnot ovat näin pieniä, niin myös asukkaat ovat yleensä yksinasuvia. Ikäjakauman pyrimme saamaan mahdollisimman leveäksi: asuminen on rauhallisempaa, kun asukkaat ovat eri-ikäisiä, Lahtinen pohtii.

Talossa on lisäksi viihtyisät ja väljät talosaunat, ilmainen pesutupa mankeli- ja kuivaushuoneineen, asukkaiden vuorattavissa oleva kerhohuone, ulkoiluvälinevarasto sekä irtaimistovarastot. Talosaunoihin ei tällä kertaa koskettu, sillä ne oli uusittu ja pinnat laatoitettu sekä paneloitu jo muutamaa vuotta aiemmin.

– Vanhan talon peruskorjauksessa on aina omat haasteensa. On varauduttava odottamattomiin yllätyksiin. Tässä kohteessa työt ovat kuitenkin edenneet aikataulun mukaan.

Kohteen laajuus on toki omaa luokkaansa, projektipäällikkö Jorma Jyrkinen myöntää.

Talon yhteydessä on päivittäistavarakauppa, josta arjen hankinnat on helppo tehdä.

Tontin laidasta löytyy TKL:n bussipysäkki, josta on hyvät yhteydet Tampereen keskustaan ja muualle.

Hankkeen urakoitsijana toimii Lemminkäinen Talo Oy. a

syyskuu 2010 asukas | 31

> lukijakilpailu 3/2010

VO I TA A RJA !

KO K K IK IRJAS

Mikä on tämän lehden paras juttu?

V

iime numerossa parhaaksi jutuksi äänestettiin ”Laita hyvä kiertämään” sivuilla 26–28. Miltei yhtä paljon ääniä sai artikkeli ”Onnellisen talon resepti” sivuilla 8–11.

Ota yhteyttä ja kerro meille, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin juttu, entä vähiten kiinnostava? Puuttuiko lehdestä jotain tai oliko jotain liikaa? Onko mielessäsi aihe, josta haluaisit lukea enemmän? Entä olisiko omassa talossasi tapahtumia, talkoita, yhteisiä harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua?

Kaikki lukijapalaute on erittäin tervetullutta, joten ota rohkeasti meihin yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan upea kirjasarja, johon on koottu herkullisia ruokaohjeita eri puolilta maailmaa.

Lähetä vastaus 31.10. 2010 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

VVO-KOTIKESKUKSET

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokraasuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVOkotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

Mannerheimintie 168a 00300 HELSINKI helsinki@vvo.fi | espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00 Sibeliuksenkatu 2 13100 HÄMEENLINNA hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200 Väinönkatu 15 40100 JYVÄSKYLÄ jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160 Rantakatu 3 a 04400 JÄRVENPÄÄ jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 KUOPIO kuopio@vvo.fi 020 508 4700 VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs 15110 LAHTI lahti@vvo.fi 020 508 4300 Ainonkatu 7 53100 LAPPEENRANTA lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260 Saaristonkatu 2 90100 OULU oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9 96200 ROVANIEMI rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b 33500 TAMPERE tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6 20100 TURKU turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs 01300 VANTAA vantaa@vvo.fi 020 508 3860

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI

PÄÄKAUPUNKISEUTU Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki 020 508 3663 AVAINASUKASPALVELU

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900 VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000