Asukas 3/2012

asukas asiakaslehti VVO:n asukkaille

2012

3

[10]

Fiksu kuluttaja siivoaa vihreästi

[22]

Vesivahinko iski – miten toimin?

Annen kodin pitkät juuret [12]

ASUKASPOSTIA Turusta, Nokialta, Helsingistä ja Vantaalta [31]

asukas 3/2012

*Vastasi kysymykseen: mikä on parasta syksyssä

Samma­ likosta pilkistävät suppilo­ vahverot*

missä mennään

Pää pyörällä ekologisuudesta Ekopolttoaine, sähköauto, ekosopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. sähkö, joukkoliikenne, lähiruoka… Edellä Siinä VVO yhtenä ilmastokumppanina tavoit­ luetellussa listassa on varmasti tuttuja sanoja telee uudenlaisia toimintatapoja ilmaston­ kaikille. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. muutoksen hillitsemiseksi.

Eko on tämän vuosisadan sana. Ekologisuus VVO:lla asukkaat ovat ekologisuuden on nyt yrityksille myyntivaltti ja asiakkaille keskiössä. Asukkaat voivat vaikuttaa moneen. päänvaiva. Joskus on vaikea arvioida, onko Vuotamaton wc-pytty, oikein lajiteltu jäte tai mainospuheilla ja ilmastointiräppänöiden käytännön teoilla oikea käyttö ovat ny­ ”VVO:lla asukkaat ovat mitään totuuspohjaa. kyisillä ekovaatimuksilla ekologisuuden keskiössä.

Rakennusten oikeastaan jo jokaiselle Asukkaat voivat energian­kulutus kuuluvia kansalaisvel­ vaikuttaa moneen.” vie Suomen vollisuuksia. loppuenergian­ Ekoilu voi tuntua kulutuksesta noin äkkiseltään myös tur­ 40 prosenttia. Se on paljon. Suurena toimi­ hauttavalta. Paukkupakkasilla kuka tahansa jana VVO:n ekologisuus kumpuaa vedestä, haluaisi vähän enemmän lämpöä, välillä sähköstä ja lämmöstä. VVO on sitoutunut omien porkkanankuorien lajittelu tuntuu useisiin erilaisiin ympäristön kuormitusta suorastaan älyttömältä. Varsinkin, jos miettii keventäviin tekoihin. Vuokra-asuntojen mitä suurvallat samalla syytävät taivaalle tai toimenpideohjelma VAETS tähtää ekotekoi­ vesistöihin. hin kiinteistöalalla. VVO on sitoutunut siinä Ekoilun tiimellyksessä ei auta kuin uskoa seitsemän prosentin energiansäästötavoit­ esimerkin voimaan. Mitä pienet edellä, sitä teisiin vuoteen 2016 mennessä vuoden 2009 isot perässä. Vai miten se nyt menikään. tasoon verrattuna.

Tämän vuoden keväällä VVO allekirjoitti TunnelmallisTa syksyä kaikille!

Marjaana Kivioja, viestintäpäällikkö VAETS:iakin tiukemman ilmastokumppanuus­

Syksyn lehtemme teema on ekologisuus. Ekologisuus on pieniä tekoja. Yhdelle se on biojätteiden lajittelua, toiselle ekologisia valintoja kaupassa. Marraskuun viimeisenä perjantaina vietettävä "Älä osta mitään -päivä" muistuttaa meitä kuluttajia siitä, että ihan joka päivä ei tarvitse ostaa jotain. VVO:lla ekologisuus tarkoittaa muun muassa kiinteistöjen kulutusseuraa ja pikaista puuttumista ener­ giasyöppöihin, mutta myös kilpailuja, kuten Helsingissä käynnissä oleva Älä lorota -kampanja. Se kannustaa helsinkiläisiä VVO:n asukkaita tarkkailemaan vedenkäyttötottumusten lisäksi tiput­ tavia hanoja ja lorottavia wc-pönttöjä. Lue lisää sivulta 7!

Yhden ihmisen ekologisuus ei ehkä maailmaa pelasta, mutta kun jokainen kantaa vihreän jalanjälkensä kekoon, siitä syntyy merkittäviä asioita.

Oikein kuulasta syksyä kaikille!

Sari tikkanen, päätoimittaja

2

Asukas 3/2012

mitä olet mieltä?

Mitä ovat hyvät tavat taloyhtiössä?

Enää ei ehkä niiata vanhoille ihmisille eikä teititellä keskiikäisiä. Mutta mitkä ovat sellaisia hyviä tapoja, joita erityisesti porraskäytävässä ja pihalla olisi hyvä muistaa? Lähetä meille postia 31.10. mennessä osoitteeseen asukas@vvo.fi

sisältö

[04] M inun kaupunkini Kuopiossa on kaikki.

[06] Uutisikkuna [12] m eidän talo Pajakadun päässä, missä junat aina huutaa, sijaitsee histo­rial­linen VVO-kohde.

[17] V inkki Bambusta syntyy pestävä ja kestävä tiskirätti.

[22] Kunnossapito ja palvelut Kun tiskikone sanoo sopimuksen irti, vahinko ei tule kello kaulassa.

[23] y ksi meistä Martti Müller viihtyy Jyväskylässä.

[9] Kädenjälki Oman pihan komposti antaa kallis­arvoista humusta talo­ yhtiölle ja säästää jäte­maksuissa.

[27] Ristikko [28] Uuteen kotiin Oulun Alppitiellä koitti peruskorjauksen aika.

[30] Alma asukas Alma ja taloyhtiön äänet.

VAPAA-AIKA Musiikki on terapeut­ tista ja antaa voimaa. Virpille laulu on sydämen asia.

[24]

[30] KYSYMYS&VASTAUS Kysyttävää paperin­ keräyksestä.

[31] Asukasposti Kesä innosti terassintekijöitä.

[18]

FIKSU KULUTTAJA Siistiä jälkeä sokeri­­palalla, suolalla ja ruokasoodalla.

[10]

KOTI KUNTOON Valolla on väliä!

Nyt on aika miettiä kodin valaistus kuntoon ja nauttia lehdestä lukulampun alla.

Edellisessä lehdessä kysyimme, miten asukkaat huomioivat ympäristön asumisessaan.

Tässä muutamia kommentteja:  Minä ostan vain todelliseen tarpeeseen, mielellään kierrätettyä tavaraa. En seuraa tarjouksia lehdistä muutenkaan.

- Riina  Harmittaa, että asunnossani ei ole parveketta, jossa voisin helposti kasvattaa erilaisia yrttejä. - Eeva

 Sisustuksessa pidän uuden ja vanhan yhdistämisestä.

Kaiken ei tarvitse olla uutta, ja viihtyisän sekä toimivan kodin saa aikaan pienemmälläkin budjetilla. - Jaana  Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Ennen tavaran hankkimista voi miettiä, onko sille todella

tarvetta vai onko kyseessä vain muoti-ilmiö. - Kari  Olen kaivannut asunnolleni parempia kierrätysmahdollisuuksia, ja olin iloinen kuullessani, että kierrätyslaki on muuttunut, ja tulevaisuudessa myös meillä kierrätetään metallia ja lasia ihan omassa pihassa! - Kaisa

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290. Päätoimittaja Sari Tikkanen, puh.

020 508 3800. Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 aD, 00180 Hel­sinki. Toimituspäällikkö Jari Kallio, puh. (09) 1566 8570. Tuottaja Maija Kajanto, puh. 050 5680 332. Paino Punamusta, Tampere Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 46 800 kpl ISSN 1456-0569. Kannen kuva: Jukka Salminen.

33. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 1.12.2012. Lehden peruutukset ja osoitteen­muutokset: asukas@vvo.fi

www.vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

3

Minun kaupunkini

Kuopio

Teksti taina vuokko // kuva pentti vänskä

Juttusarja esittelee VVO:n asukkaiden koti­paikka­kuntia eri puolilta Suomea

Luonnon helmassa

K

uopion kävijät veisin ehdottomasti ilta-aikaan Puijon näkö­ alatorniin. Sieltä katsottuna kaupungin valot ovat kauneim millaan, Riitta Eskelinen sanoo.

Riitta Eskelisen Toinen suositeltava tapa tutustua kaupunkiin on Kallavesi-risteily. Laivan mielestä Kuopiossa kannelta voi tähytä esimerkiksi Kallaveparasta on oma den alueen luontoa ja Saaristokaupungin perhe – ja tietenkin asuinaluetta. Saaristokaupungissa järjesmahtava luonto. tettiin Kuopion Asuntomessut vuonna 2010.

– Saaristokaupungin arkkitehtuuri on mielenkiintoista, joten siihen kannattaa Kuopion visiitin aikana tutustua. Useimmat alueen asunnot ovat aivan Kallaveden rannan tuntumassa.

Riitta asuu VVO:n kerrostaloasunnossa Petosella, joka on Saaristokaupungin suunnalla eteläisessä Kuopiossa. Matkaa keskustaan on kymmenisen kilometriä, mutta kaikki peruspalvelut löytyvät läheltä.

Eskelinen viettää aikaansa varsinkin ulkoillen.

– Petosella parasta on luonnonläheisyys ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Muita hyviä ulkoilualueita löytyy esimerkiksi Puijolta, jossa on erinomaiset kävely- ja pyöräilyreitit.

Viidentoista kilometrin säteellä keskustasta löytyy hyviä marja- ja sienipaikkoja. Kun lähtee rohkeasti seikkailemaan, omat marjapaikkansa löytää varmasti. Riitta tietää, että lähialueilta on saatu hyviä marja- ja sienisaaliita.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Riitta on asunut Kuo­ pion seudulla koko ikänsä.

– Joskus olen harkinnut lähtemistä työn perässä, mutta myös täältä löytyy onneksi paljon mahdollisuuksia. Kuopio on minulle sopivan suuri kaupunki, ei liian pieni eikä liian suuri. ×

4

Asukas 3/2012

Mitä Kuopiosta ei löydy, sitä ei tarvitse.

Puijon näköalatorni, kaupungin valot ja Saaristo­kaupungin asunto­messu­alueen veikeä arkkitehtuuri viehättävät Riitta Eskelistä.

VVO:lla on Kuopiossa yhteensä noin 1 600 asuntoa.

lehti vvo:n asukkaille

5

uutisikkuna

asi tai naapurill a ll u in s o k On inen mielenkiinto kaunis koti, a ri i hyvä ta n harrastus ta kas-lehti etsii si? Asu n eri kerrottavak ltavia lehde te ta s a a h ia ttä uus keasti yhtey h ro ta O . in juttuih vvo.fi! n asukas@ osoitteesee

Avain koululaiselle [AVAIN KAULAAN] Syksyn myötä monessa taloudessa on uusia koululaisia, joista moni tarvitsee oman avaimen. VVO:lla pääsääntöisesti jokaiseen asuntoon kuuluu 3–5 avainta.

– Lisäavaimia voi kuitenkin tarvittaessa tilata isännöitsijältä. Nämä avaimet ovat maksullisia, ja niiden toimitukseen on hyvä varata aikaa, kertoo isännöintipäällikkö Marko Salonen.

Jos siis talossa tarvitaan lisäavainta, ei muuta kuin soitto isännöitsijälle.

”Se alkoi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Tuuli tunki sisään ja kolisteli kattoa niin että tuntui kuin se lentäisi tiehensä hetkenä minä hyvänsä. Sähköt menivät aamuyöstä, eivätkä ole vieläkään palanneet. Sähköttömyys on kaikkein kauheinta: pimeys tulee neljän jälkeen. Yksi hyvä puoli sentään: lapset eivät ole päässeet nettiin, mikä on niille ihan oikein.”

– Roope Lipasti Kotivinkin blogissa –

VVO edelleen isin tunnetuin ja turvall ukuttelevana

tahoksi. Erittäin ho maineta piti [tutkittua] Tuoreen vuokranantajana VVO: on O VV n kaa mu en uks tutkim ttia vastaajista. sel- lähes 20 prosen ssa de kuu kes n ujie -as kitvuokra Ensimmäistä kertaa tut unto-as kra vuo n tui ne tun intalon keästi tiin, kuinka tärkeänä asu etaan ko se ja , tys yri va joa oman ja tar yhteishenkeä pidetään doksi. eh hto vai i aks mm lisi ta 61 turval asunnon lisäksi. Vastaajis jia taa vas a ess uks kim Tut n yhprosenttia piti asuintalo spontaaerittäin pyydettiin nimeämään tai nä keä tär ä teishenke via joa tar a toj un -as kra vuo nisti tärkeänä asiana. senttia Heiyrityksiä, jolloin 42,4 pro Asiakkuusjohtaja Juha nä ise mä sim en n O: VV si kuulla, mainit non mukaan on upeaa kra vuo na eva tul en änä miele että VVO:n maine hyv O:n äntynyt asuntojen tarjoajana. VV lisä on a jan nta na vuokra västi sel ut van kas on us ttu tunne edelleen. tutkimus ivuodesta 2010, jolloin – Vuokrasuhteen kokem . ran ker sen elli ed ren tehtiin mmaksi suu ukutte- nen turvallise VVO koetaan myös ho asunnossa ei jan nta na vuokra vaksi joa tar ja nto asu ksi ma levim

istajilla ollut yllätys, suurilla om minen ista om en toj vuokra-asun ntaa ja on pitkäjänteistä toimi issa tav rat ver on asumisturva rstu mi asu n ise um omistusas kät pit on lla O: VV vaan. Tässä . perinteet, toteaa Heino tännön käy en uks kim Mainetut olink. toteutuksesta vastasi Inn aaslinh he pu tiin tet eu Kysely tot ussa tatteluilla kesä–heinäku henkilöile vill asu lla kra 2012 vuo tutkimukle. Vastaajat oli valittu osuuksiseen mukaan markkina koittaa en mukaisesti, mikä tar O:n sitä, että esimerkiksi VV mukana oli a jist taa vas asukkaita noin 5 prosenttia.

Älä lorota – voit voittaa!

[VETTÄ VAIN] Nyt on aika säästää vettä, vaalia ympäristöä ja samalla tavoitella palkintoja! VVO:lla kilpaillaan hyvän asian puolesta.

Helsingin VVO-kotikeskus­alueen kiinteistöt kilpailevat keskenään siitä, kenen vedenkulutus pienenee prosentuaa­ lisesti eniten ajalla 1.8.–30.12. 2012.

Parhaiten pärjännyt kiinteistö palkitaan pihajuhlilla, yksittäiset asukkaat saavat palkinnoksi Sodastream-hiilihapotuslaitteen. Lisäksi VVO lahjoittaa kaikkien säästötuloksen mukaisesti vesikaivopumppuja Afrikkaan.

Syyssiivous on nyt täällä [JÄRJESTÄ] Oliko kesävaatepinossasi vaatteita, joita et käyttänyt kertaakaan? Entä tuliko luettua pokkareita, joita et ehkä lukisi enää uudelleen?

Entäpä aikakauslehtien pino, löysit paljon ihania artikkeleita ja reseptejä, mutta kerääkö koko läjä nyt pölyä nurkassa?

Nyt on hyvä aika syyssiivoukselle!

Oman alueesi VVO-kotikeskuksen yhteystiedot, pyhäpäivien poikkeusaikataulut ja paljon muuta hyödyllistä tietoa löydät VVO-kotikeskusten uusilta nettisivuilta. Klikkaa kurkistamaan osoitteessa www.vvo.fi/kotikeskukset.

3x



Kierrätä aikakauslehdet ystäville ja sukulaisille.

Ole ripeä, sillä ennen pitkää kesäiset lehdet eivät kelpaa enää kenellekään.

ekopyykinpesu

Tiesitkö?

 Asukkaat voivat seurata oman kiinteistönsä veden­kulutusta osoitteessa vvo.fi/ekoteko



Pyöritä kesävaatteet pyykkikoneessa ja käy ne läpi. Kaikki, mitä tuli käytettyä, pääsee varmasti säilöön talven yli. Mutta jos kesävaate ei mahtunut päälle tänä kesänä tai jäi epäkäytännöllisyyden takia kokonaan kaappiin, mikä on todennäköisyys, että se on ensi kesänä hitti? Ole realisti! Kierrätyskeskukset ottavat mielellään vastaan hyväkuntoisia vaatteita. Lasten vaatteet kannattaa kierrättää naapurustoon, ystäville tai sukulaisille.



Käytettyjen kirjojen arvo on laskenut kovasti ja monet Kierrätyskeskukset jopa kieltäytyvät ottamasta kirjoja vastaan. Käy läpi kirjat, joista et enää piittaa ja koeta ensin tarjota niitä lähipiirillesi tai myydä netissä. Ota vasta sen jälkeen yhteyttä kierrätyskeskuksiin.



Jos kirjoja tai pokkareita tämän jälkeenkin jää käteen, kannettomat kirjat ja paperikantiset kelpaavat paperinkeräykseen tai energiajakeeseen.

Luonnontuote Pesupähkinät 16 euroa/kg www.ekolo.fi

peruspesuaine Lumme Kirjopyykki Sensitive 3,95 euroa päivittäistavarakaupat

innovaatio EcoZone EcoBalls 19,90 euroa www.hyvinvoinnin.fi

Kun kaikki tämä on tehty, ota kriittiseen tarkasteluun myös syksyn vaatteet, takit, pipot ja villapaidat. Jos joukossa on sellaisia, joiden viimeisestä käyttökerrasta on enemmän kuin vuosi, harkitse tarkkaan, pääsisivätkö ne kierrätyskassiin kesävaatteiden mukana.

Syyssiivouksen jälkeen mieli on hyvä ja kaapeissa tilaa tulevaa talvea varten! lehti vvo:n asukkaille

7

uutisikkuna

Ole ekokokki!

päiväys

Syksy tulee ja grillauskesän jälkeen mieli jo vetää keittiöön ja hellan äärelle. Tässä muutama vinkki ekotietoiselle ruoanlaittajalle – joka usein säästää paitsi luontoa, myös rahaa!

1 2

Mielenterveys­ viikko

Valtakunnallista Mielenterveysviikkoa vietetään viikolla 47. Viikon tarkoituk­ sena on nostaa esille mielenterveys­ alan ajankohtaisia kysymyksiä. Mielenterveysviikon aikana järjestetään lukuisia tapahtumia eri puolilla maata.

Suosi kasvisruokaa. Lihan ja kalan hiilijalanjälki on suurempi kuin kasvisten, ja erityisesti naudanlihan hiilijalanjälki on suuri.

Suosi tuoreita kasviksia valmiiden pakasteiden sijaan. Syk­ syisin perunat, porkkanat, punajuuret ja monet muut juurekset ovat maukkaimmillaan – ja edullisimmillaan. Kunnon kuorimalaite ja hyvä, terävä pilkkomisveitsi voivat olla investointeja, jotka säästävät pakasteiden ostolta.

Kerää luonnon antimia. Mustikka on omien lähimetsien super­ ruokaa, joka maistuu pakastimesta pitkälle talveen. Sienet maistuvat laatikoissa, pataruoissa, kastikkeissa ja piirakoissa.

Käytä uunia harkiten. Uuniruoat ovat herkullisia, mutta uunin käyttö haukkaa sähköä. Kun lämmität uunin, tee useampia ruo­ kia kerrallaan. Muista myös jälkilämpö – laatikkoruoille riittää usein lyhyempi aika kovassa lämmössä, jonka jälkeen maut saavat muhia rauhassa jälkilämmöllä.

Kokkaa raaka-aineen mukaan. On ekologisempaa valmistaa enemmän ruokaa kerralla ja pakastaa osa tulevaa käyttöä varten kuin lämmittää hellaa ja uunia joka ilta. Hyvä tapa on tehdä yhdestä raaka-aineesta useampi ruoka kerrallaan. Vaikkapa jauheliharuokia tehdessä voi samalla uunin lämmityksellä paistaa lasagnen, lihaperunalaatikon ja jauhelihapizzan.

Vältä ruoan heittämistä roskiin. Älä osta enempää kuin syöt ja hyödynnä ruoantähteet uusiin ruokiin: keitetyt perunat ja kasvik­ set sosekeittoihin ja sämpylätaikinoihin, ruoantähteet pyttipannuun, pehmenneet banaanit smoothieihin ja piiraisiin.

3 4

kuva rami marjamäki

5

VVO:n Jarmo Oksanen on Suomen paras huoltomies [PALKITTU] Tampereella työskentelevä Jarmo Oksanen valittiin Suomen parhaaksi huoltomieheksi. Titteli tuli Jarmolle jo rutiinilla, sillä hän voitti kilpailun jo kolmatta kertaa peräkkäin.

– Tämä on kova suoritus Jarmolta. Vaikka listalla on paljon samoja palkittavia kuin vuosi takaperin, on kilpailu kiristynyt ja erot kilpailijoi­ den välillä ovat pienentyneet, VVO:n käyttö- ja ylläpitopäällikkö Pasi Kujansuu kertoo.

Kiinteistönhoitajavertailuun osallistumisen edellytyksenä on, että hoitaa vähintään kolmea VVO:n kiinteistöä.

Ennen huoltomiehen uraansa Jarmo Oksanen työskenteli viisitoista vuotta hitsaajana. Uran vaihto vei ainakin sosiaalisempaan suuntaan, sillä työpäivien myötä eri kiinteistöjen asukkaiden kanssa tulee vaih­ dettua kuulumisia leppoisasti.

Palkitsemiset suoritetaan syksyn aikana pidettävien kiinteistönhoito­ koulutusten yhteydessä.

8

Asukas 3/2012

6

Lähde: Martat

teksti ja kuva katri lehtola

Haravointijätteet hyötykäyttöön Kun pihajätteet kompostoidaan, saadaan humusta taloyhtiölle.

Kompostointi ei ole salatiedettä, mutta siinäkin on omat sääntönsä.

E

ihän siinä ollut mitään tolkkua, kuvaa talotoimikunnan puheenjohtaja Vesa Peltonen taloyhtiön aiempaa toimintatapaa.

Katariina Saksilaisen katu 11:n pihalle tilattiin talkoita varten vaihtolava, jonne kipattiin sekä romu että arvokas puutarhajäte. Tänä syksynä talkoisiin saapuu lavan sijasta kompostineuvoja Kirsi Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Hän opastaa ilmaiseksi kymmenen hengen talkooporukkaa perustamaan ja hoitamaan kompostiaan siten, ettei siitä ole haittaa ympäristölle tai terveydelle.

– Eikä sijoiteta naapurin rajalle, Tuominen lisää ja varmistaa näin myös naapurisovun säilymisen.

Kompostinhoito on ennen kaikkea pieneliöiden hoitamista, oikea kosteus ja lämpötila ovat kaiken A ja O. Yhdessä tehden saadaan aikaan siisti piha ja asukkaille hyvä mieli. Pakkopullaksi talkoita ei voi moittia, sillä osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja hommia saa paiskia omien voimien mukaan.

– Talkoissa on mahdollisuus paitsi tehdä yhteistä hyvää, myös tutustua naapurustoon, listaa Peltonen ja heittää Pertti Pennasen kanssa kasan risuja kompostin pohjalle. × Millaista aktiivista ja idearikasta asukas­toimintaa sinun talossasi on? Lähetä meille sähköpostia: asukas@vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

9

fiksu kuluttaja

siivoa ilman myrkkyjä

Teksti Mari Valkonen // Kuvitus Jenny Lucander

Usko tai älä – siivoamiseen riittävät yksi pesu­aine, muutama mummo­suku­polven jippo ja kunnolliset mikro­kuitu­ liinat. Luonto, terveys ja kukkaro kiittävät kemikaaleja karttavaa siivousta.

10 vinkkiä

1

Älä anna lian jämähtää Vihreän siivoamisen ensimmäinen sääntö on siivota usein ja säännöllisesti. Silloin lika ei ehdi pinttyä eikä siivoukseen tarvita järeitä erikoistuotteita. Likaantumista kannattaa tietenkin myös välttää. Jos esimerkiksi keittiön kaapistojen päälliset ovat avoimet, kaap­pien päälle kannattaa laittaa sanomalehtiä, jolloin pölyisen, pinttyneen rasvan saa pois vaihtamalla lehdet.

2

Käsitiskiaine käy peruspesuaineesta Käsitiskiaine on neutraali ja hellä vaihtoehto valmiina myytäville yleispuhdistusaineille. Sitä voi käyttää joko sellaisenaan tai laimennettuna. Vesi–

todelliseen viher­pesuun

10

Asukas 3/2012

tiskiaineseosta voi laittaa valmiiksi suihkepulloon, josta sitä on helppo annostella tasoille ja lattioille. Myös laimennettu mäntynestesaippua ajaa saman asian.

Ympäristöystävällisinä markkinoituihin yleis­puhdistusaineisiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Jotkut ekotuotteetkin sisältävät limonene-nimistä hajustetta, joka aiheuttaa helposti allergiaa. Joutsenmerkityt pesuaineet ovat ympäristölle vähiten haitallisia, mutta niilläkään ei sovi läträtä määrättömästi.

3

Etikalla eroon kalkkitahroista Hapan etikka on tehokas yleispuhdistaja sellaisiin paikkoihin, joissa lotrataan paljon vedellä.

Esimerkiksi suihkunurkkauksen kalkkisaostumat puhdistuvat helposti etikalla. Myös tiski- ja pyykkikoneen sekä kahvin- ja vedenkeittimen saa puhtaiksi kierrättämällä koneissa etikkavettä. Kodinkoneet pitää muistaa huuhdella pariin kertaan etikkakäsittelyn jälkeen.

Etikka myös poistaa hajuja, joten tunkkaiselta tuoksahtavan vessan saa raikkaaksi etikka­ pesulla. Aineen oma pistävä haju lähtee nopealla tuuletuksella. Myös etikkaa kannattaa laimentaa valmiiksi seokseksi suihkupulloon. Joissakin ap-

teekeissa on myynnissä kaupassa myytävää väkiviinaetikkaa vahvempaa tavaraa.

4

Sooda poistaa hajut ja värjäytymät Tuoksuuko termospullo aina vain kahvilta vai onko mukeihin pinttynyt ruskea rengas? Laita astioihin soodavettä yön ajaksi, ja aamulla hajut ja värjäytymät ovat poissa. Sooda sopii myös vessanpesuaineen korvikkeeksi joko kuumaan veteen sekoitettuna liuoksena tai tahnana, jota voi hangata erityisen vaikeisiin kohtiin.

Siivoukseen tarkoitettua soodaa ei kannata hankkia pikkupurkissa kaupan maustehyllystä. Apteekeissa soodaa myydään jopa kilon pak­kauk­sissa.

5

Suola ja sooda – kodin uudet putkimiehet Putkienavausaineet ovat kodin vahvimpia kemikaaleja, joten niiden käytössä pitää olla varovainen.

Wc:n puhdistusainetta ei saa koskaan sekoittaa put­kien­avausaineen kanssa. Tukkeutuneen vessan tai lattiakaivon avaamiseen on myös myrkytön konsti. Sekoita desi suolaa ja desi soodaa pariin litraan kuumaa vettä. Anna seoksen vaikuttaa tunti tai pari.

6

Uunille mäntysuopakäsittely Uunin saa puhtaaksi vähemmällä raivolla, kun sen pesee pari kertaa vuodessa eikä säästä puhdistusta muuttosiivoukseen. Erityiset uuninpuhdistusaineet kuuluvat kodin vaarallisimpiin kemikaaleihin, mutta niiden sijaan uunin voi pestä perinteisellä mäntysaippualla. Mäntysaippua­ palaa hangataan ensin vaahtoavaksi ja vaahto levitetään koko uuniin. Sen jälkeen uunia lämmitetään 50–80 asteeseen niin, että saippua alkaa kuplia. Kun saippuavaahdon jättää yöksi uuniin muhimaan, palaneet ruuantähteet ja rasvainen lika lähtevät helpommin irti. Pesun jälkeen uuni pitää muistaa huuhdella huolellisesti.

7

Lieteen säihkettä sokerilla Valurautaisen lieden, padan tai pannun pinttyneet tahrat puhdistuvat hankaamalla niitä sokeripalalla, jota on kostutettu vähän. Sokeri ei itsessään puhdista, vaan kikka perustuu karkealla hankaamiseen. Saman asian ajaa sitruunaviipale, joka on dipattu suolaan. Keraamisen lieden tai induktiolieden puhdistukseen nämä vinkit eivät sovi.

8

Rakastu mikrokuituihin Mikrokuituliinojen pienet koukkumaiset kuidut vetävät puoleensa likaa ja pöpöjä niin tehokkaasti, että puhdistukseen ei aina tarvita pesuainetta eikä edes vettä. Mikrokuituliinat ovat voittamattomia liki kaikessa siivoamisessa: ikkunanpesun viimeistelyssä, lattioiden moppaamisessa, peilien puhdistamisessa ja pölyjen pyyhkimisessä. Värikkäitä mikrokuituliinoja kannattaa pitää näkyvillä vessassa ja keittiössä, jolloin niillä tulee päivittäin pyyhkäistyä lavuaari puhtaaksi ja pölyt pois. Siistiä kuin hotellissa!

9

Salainen ase: yleispuhdistuskivi Ekokaupoissa ja suurimmissa marketeissa myydään erimerkkisiä ja -nimi­ siä yleispuhdistuskiviä, joiden teho perustuu kiillotussaveen. Yleispuhdistuskivi puhdistaa kovilta pinnoilta vaikeitakin tahroja ilman kovia myrkkyjä. Suihkunurkkauksessa yleispuhdistuskiveä voi käyttää kalkkitahrojen poistoon ja tummentuneiden kaakelisaumojen puhdistukseen. Puhdistuskivi kuitenkin hioo hieman, joten varmuuden vuoksi sillä ei kannata puhdistaa parkettia.

10

Unohda tappajat Kodista on turha yrittää desinfioida sairaalan tapaista steriiliä paikkaa. Vaikka antibakteerisia aineita käyttäisi kuinka, taistelu mikrobeja vastaan on jo valmiiksi hävitty – itse asiassa pöpöistä saattaa desinfiointiyritysten seurauksena tulla jopa entistä ärhäkämpiä. Klooripitoiset aineet ovat lisäksi ympäristölle ja erityisesti vesieliöstölle erittäin myrkyllisiä. × Lähteet: Ympäristövastuun asiantuntija Tessa Turtonen Marthaförbundetista Nystén, Anja (2008): Kemikaalikimara.

lehti vvo:n asukkaille

11

meidän talo

historian siivillä

koti Teksti Mari Valkonen // Kuvat Jukka Salminen

Onnellisten ihmisten

Kahden rautatien välissä Tampereella on vanha tiilitalo, joka henkii historiaa. Alun perin rautatieläisille rakennettuihin asuntoihin on hakeutunut perinteikästä tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä arvostavia asukkaita.

K

un Leena Luonuankoski kahdeksan vuotta sitten etsi kotia, hän ei aluksi meinannut edes lähteä katsomaan Pajakadulta tarjottua asuntoa. 30 vuotta Tampereen Hervannassa asuneelle Luonuankoskelle talo sijaitsi hieman väärällä laidalla kaupunkia. VVO:n toimistossa hänet houkuteltiin kuitenkin käymään talolla.

Mieli alkoi muuttua heti, kun Luonuankoski kääntyi tyttärensä kanssa 80-luvulla rakennettujen betonikerrostalojen keskeltä vanhan tiili­talon ja matalien puutalojen reunustamalle Pajakadulle. Kastinlinna, se varsinainen etappi, kohosi kadun päässä muista rakennuksista erillään.

Kun Luonuankoski astui Kastinlinnan rappukäytävään, hän tiesi heti, että se oikea oli löytynyt. Alkuperäiset 1920-luvun puuovet, kukkamaalauksilla koristellut seinät ja rautaiset porraskaiteet tekivät talosta niin lumoavan, että homma oli selvä jo ennen asuntoon vilkaisemista.

12

Asukas 3/2012

Tampereen Kastinlinnan kaltaisia, rautatiearkkitehti Thure Hellstrรถmin suunnittelemia taloja lรถytyy muistakin Suomen kaupungeista.

lehti vvo:n asukkaille

13

– Rappukäytävä oli se viimeinen niitti. Päätin, että asunto saa olla oikeastaan minkälainen hyvänsä, niin siihen muutan.

Terassi nousi talkoilla

vuosikymmenet

Suomen ja Pajakadun

Nyt Luonuankoski istuu terassilla kotinsa pihalla ja kertoo edelleen olevansa tyytyväinen tunteet edellä tekemäänsä valintaan. Syyt löytyvät ympäriltä.

Tampereen keskusta on niin lähellä, että tuomiokirkon torni näkyy omalta pihalta. Silti talo on puistomaisella paikalla ja salaperäisesti hieman syrjässä vilkkaimmilta kulkureiteiltä.

Lisäksi pöydän ympärillä istuvista Henrik Bergistä ja Anne Harjuntaustasta on tullut vuosien varrella tärkeitä ja läheisiä naapureita. 12 asunnon talossa kaikki tuntuvat tietävän naapurit etunimeltä.

– Kun ostin uuden telkkarin eivätkä käsivoimat riittäneet sen jalan kiinnittämiseen, Henkka kävi kiertämässä sen kiinni, Luonuankoski muistelee.

Pienen talon etuja kiittelevät muutkin aina isännöitsijästä lähtien. Esimerkiksi talon kylkeen rakennettu terassi sai alkunsa talotoimikunnan puheenjohtajan Bergin ideasta, ja se rakennettiin talkoilla. Katoksen vieressä oleva grilli on Bergin oma, mutta kaikkien asukkaiden käytössä.

– Tähän varmaan valikoituu sellaista porukkaa, jotka tykkäävät asua pienessä yhteisössä. Kyllä täällä saa elää ja olla ihan omissa oloissaankin, mutta itselleni ainakin luo turvallisuutta, kun tietää, ketkä ympärillä asuvat, sanoo neljä vuotta Kastinlinnassa viihtynyt Anne Harjuntausta.

Talon huono puoli – se ainoa – on asukkaiden mukaan vieressä kulkeva rautatie. Nytkin terassikeskustelun katkaisee pohjoisesta Tampereen asemalle kolisteleva rahtijuna.

14

Asukas 3/2012

Leena Luonuankoski rakastui aikanaan Pajakadun kiinteistön rappukäytävään ja talon tunnelmaan. Päätös muuttaa taloon ei ole kaduttanut!

Kahden radan risteyksessä Junat ja rautatiet ovat aina näkyneet ja kuuluneet Pajakadun asukkaiden elämässä. Vuonna 1925 valmistunut Kastinlinna rakennettiin VR:n työntekijöille työsuhdeasunnoiksi. Tiilitalo on todennäköisesti ollut alun perin veturimiesten ja heidän perheidensä koti.

Kastinlinnan identtisiä sisaruksia löytyy eri puolelta Suomea, sillä samoilla rautatiearkkitehti Thure Hellströmin piirustuksilla rakennettuja taloja on ainakin Vaasassa, Turussa ja Oulussa. Kastinlinnan lähin kak-

Lauri Kristian Relander valitaan Suomen presidentiksi. Kastinlinna valmistuu rauta­ tieläisille tarkoitetuksi vuokrataloksi.

1925

Yksi talvisodan merkit­tävimmistä tapahtumista, Raatteen tien taistelu, käydään Suomus­salmella. Talvi­sota saapuu myös Paja­ kadulle: tammi­kuun 13.–17. päivä talo on keskellä talvisodan pommituksia, jotka kohdistuivat erityisesti rauta­tieasemaan ja ratapihaan.

1936

Kesäolympialaiset Berliinissä. Kastinlinnan ohi menevän tien nimi muuttuu Varkaanlahdenkadusta Pajakaduksi.

Pajakatu-nimi tulee Tammerkosken yläjuoksulla sijaitsevasta Pajasaaresta.

1940

1971

Turvavyö tulee pakolliseksi etuistuimilla kaikissa Suomessa myytävissä uusissa henkilöautoissa.

Junaliikenne Kastinlinnan lännenpuoleisella radalla lisääntyy, kun Tampere–Seinäjoki-oikorata valmistuu.

Vuonna 1925 rakennettu tiilitalo oli alun perin veturimiesten ja heidän perheidensä koti. Tiilet ovat nähneet pitkän pätkän Suomen historiaa.

sonen on radan toisella puolella Tammelan kaupun­ ginosassa sijaitseva Lompanlinna.

Vaikka samanlaisia taloja on useita, erikoinen si­ jainti tekee Pajakadun Kastinlinnasta ainutkertai­ sen. Kovinkaan moni talo ei nimittäin sijaitse kahden rauta­tien risteyskohdassa.

Korkealta ratatöyräältä talo on seurannut ajan kul­ kua ja ohi viilettäviä junia: höyryvetureita, sotakor­ vausjunia, ratapihalla käryttäviä diesel-vetureita ja moderneja Pendolinoja.

Talon länsipuolelta kulkevat junat Porin ja Pohjan­ maan suuntaan. Nykyiset asukkaat pitävät rahtijunien ääniä häiritsevimpinä, sillä ne kuuluvat sisälle osaan Kastinlinnan asunnoista. Intercity- ja Pendolino-ju­ nat taas ohittavat talon liki huomaamatta.

– Kun tutut menevät junalla ohitse, niin he soitta­ vat, että tule terassille heiluttamaan, Berg sanoo.

Itäpuoleisella raiteella on aikanaan kuljetettu tur­ vekuormia Naistenlahden voimalaitokselle Näsijär­ ven rantaan, mutta nykyisin pistoradalla ei juuri lii­ ku junia.

Pesutupa muuttui saunaksi Talon itäpuolella sijaitsee pieni, niin ikään punaisista tiilistä rakennettu piharakennus.

Alun perin piharakennuksessa oli pesutupa. Nyky­ asukkaiden istutusten kohdalla ovat hyvinkin voineet 80 vuotta sitten liehua veturimiesten rouvien ripus­ tamat pyykit.

1980-luvun lopulla tehdyssä perusteellisessa sa­ neerauksessa pesutupa muutettiin saunaksi.

Saunan lauteet ja ovi uusittiin Henrik Bergin aloit­ teesta seitsemän vuotta sitten.

– Sanoin isännöitsijälle muutettuani, että voin kor­ jata saunan lauteet. Isännöitsijä sanoi, ettei

Henrik Berg on asunut Pajakadulla pitkään. Hänen mukaansa talon ainoa huono puoli on junaradan läheisyys.

Jumalan teatteri esittää performanssinsa Teatteripäivillä Oulussa. Pajakadun talo peruskorjataan: kakluunit poistetaan käytöstä ja Kastinlinnaan alkaa tulla lämmin vesi.

1987

2002

Lordi voittaa Euro­viisut. Paja­ kadun asukkaat rakentavat puutarha­katoksen talon länsi­ puolelle.

2006

Yhteisvaluutta Euro otetaan käyttöön. VVO ostaa talon VR:n omistamalta Avarra Oy:ltä (nykyinen Arenna Oy).

Saimaan kanavan vuokra-aika päättyy. Alkuvuonna päätetään, suojellaanko Pajakatu 2:n talo asemakaavassa.

2012

2013

Sauli Niinistö valitaan presidentiksi.

Kastinlinna saa kesällä uudet asukkaat kolmeen asuntoon.

lehti vvo:n asukkaille

15

sitä itse tarvitse tehdä, vaan hän hommaa tänne miehet.

Kaksi viikkoa – ja se oli valmis, Berg kertoo.

Asunnoissa ajan kerroksia

Anne Harjuntausta (vas.) ja Leena Luonuankoski ovat iloisia, että Pajakadulla saa halutessaan olla omissa oloissaan, mutta naapuriapu on lähellä.

Moni VVO:n asukas asuu entisessä rautatieläiskodissa n

VR rakennutti aikanaan henkilö­ kunnalleen paljon työsuhdeasuntoja ratojen varsille sekä risteys- ja konepajakaupunkeihin. Asunnot rakennettiin todelliseen tarpeeseen.

Ilman niitä rautatieläisille ei olisi löytynyt paikkakunnalta kotia.

Rakentamisen huippuaikaa oli 1920-luku, jolloin Tampereen Pajakadulla sijaitseva Kastinlinnakin valmistui. Asuntoja rakennettiin paljon myös 1940-luvulla, sillä sodassa luovutetuilla alueilla asui paljon rautatieläisiä.

1960-luvulla VR omisti noin 6 500 asuntoa, joista noin tuhat oli asemapäälliköille ja ratavartijoille tarkoitettuja virka-asuntoja ja loput vuokra-asuntoja.

16

Asukas 3/2012

Vielä 1980-luvullakin VR:n omistamat vuokra-asunnot oli tarkoitettu pääasiassa rautatieläisille.

Jos asukkaita ei löytynyt VR:n työntekijöistä, asuntoja tarjottiin muille valtion työntekijöille, kuten postissa työskenteleville, ja vasta viime kädessä ulkopuolisille.

2000-luvun alussa VVO osti liki kaikki VR:n omistamat talot, yhteensä 82 taloa ja lähes 2 000 asuntoa. Eniten vanhoja rautatieläisten koteja siirtyi VVO:lle Hyvinkäällä ja Vantaalla. Tampereella VVO sai kaupassa Kastinlinnan lisäksi muun muassa niin kutsutun Toralinnan Itsenäisyydenkadun ja Yliopiston­ kadun kulmasta.

Toisin kuin moni muu, Berg ei ensimmäistä kertaa talossa käydessään ollut kovinkaan ihastunut.

– Kun menin katsomaan tarjottua asuntoa sisältä, sanoin, että ei hyvänen aika – tämähän on hirveä.

Edellinen asukas oli omin päin maalannut ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan asunnon makuuhuoneen ruosteenpunaiseksi. Erikoinen värimaailma jatkui tummansinisessä keittiössä.

– Maalin pinta oli vielä rätillä viimeistelty epätasaiseksi ja asunto oli valtavan pimeä, Berg muistelee.

Asunnon tarjoaja käski kuitenkin olla murehtimatta, sillä VVO lupasi hoitaa maalauksen ja tapetoinnin.

Nyt Bergin asunto on pinnoiltaan vaalea, vain violetti vessa muistuttaa edellisestä asukkaasta. Korkeat huoneet ja syvät ikkunalaudat kertovat veturimiesten ajasta, lattiat ja keittiön kaapistot on pistetty uusiksi 1980-luvun suurremontissa.

Ennen remonttia Kastinlinnaan ei tullut lainkaan lämmintä vettä ja lämmitys hoitui puulla. Siinä asunnon nurkassa, jossa kakluuni aikanaan sijaitsi, on nykyään talvisin kylmä kohta.

Kiinnostus vanhaan näkyy myös Bergin sisustuksessa. Keittiön seinällä roikkuu hänen äidiltään peritty kuparinen munkkipannu ja olohuoneessa isänisän vanha kaappikello 1800-luvulta.

– Tästä mä en oikeastaan hingu mihinkään, Berg sanoo kotiinsa tyytyväisenä.

Myös Anne Harjuntausta aikoo jäädä Pajakadulle niin pitkäksi aikaa kuin olosuhteet salVanha rakennus livat. tarjoaa silmälle viehättäviä yksityis­ Sen sijaan Leena Luonuankohtia. Perinteiset koskella on parhaillaan pakkausleveät ikkunalaudat urakka käynnissä. Hän on nimitkutsuvat istumaan ja haaveilemaan täin monen kymmenen vuoden sekä houkuttelevat jälkeen muuttamassa Lahteen, sisustamaan. lähemmäs sukulaisiaan.

– Kodin ja kaupungin vaihtaminen tuntuu vuoroin innostavalta, vuoroin kauhistuttavalta.

Ottaisin talon mielelläni mukaan, mutta muut asukkaat eivät kuulemma halua vaihtaa kaupunkia, Luonuankoski nauraa. ×

vinkki Teksti neea laakso // kuva pauliina salonen

Kestävä & N pestävä

iinkin tylsä asia kuin tiskirätti voi olla kaunis ja oman kodin näköinen. Itse neulomalla tai virkkaamalla rätti syntyy muutamassa tunnissa, ja värit ja kuosin voi valita juuri oman mielen mukaan. Bambulangasta tehty rätti on muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi myös ympäristöystävällinen.

Bambu on luonnostaan antibakteerinen materiaali, joten se ei toimi bakteerien kasvualustana. Niinpä se ei myöskään ala haista käytössä. Bamburätin imukyky oikeastaan vain paranee, mitä pidempään sitä käyttää. Yhtä rättiä voi käyttää pitkäänkin, kunhan sitä muistaa pestä aina välillä. Bambulanka kestää 60 asteen pesua, mutta värien säilymisen kannalta kannattaa varmistaa vielä sopivat pesuohjeet lankakerän vyötteestä.

Raidallinen rätti näyttää kivalta esimerkiksi helmineuleella neulottuna, yksiväriseen rättiin saa taas eloa erilaisilla pintakuvioilla neuloen tai virkaten. Pitsimäinen, väljäksi tehty rätti kuivuu nopeasti, kun taas tiiviimpi on erityisen imukykyinen myös märkänä.

Neulottuun rättiin voi myös yhdistää virkatun pitsireunuksen, ja samalla siihen voi tehdä kätevän ripustuslenkin.

Yhteen noin 20 x 20 cm:n kokoiseen rättiin menee lankaa puolisen kerää. ×

lehti vvo:n asukkaille

17

koti kuntoon

valolla on v채li채

18

Asukas 3/2012

V

äri on valoa ja valo on väriä. Lamppu vai valaisin?

Tämä tarkoittaa sitä, että värit Puhekielessä valaisin ja lamppu menevät riippuvat siitä, minkälaisessa usein sekaisin. Valaisin on se esine, jonka voi valossa niitä katsotaan. Valo ja sovittaa sisustukseen sopivaksi. Valaisimen väri myös korostavat toisiaan. sisään laitetaan lamppu, joka toimii varsinaisena Mieti ensin minkälaista tun­ valonlähteenä, ja siksi oikeanlaisen lam­ nelmaa kotiisi haluat, viileää pun valinta onkin tärkeää. vai lämmintä. Sitten voit ryhtyä suunnittelupuu­ Lamppuja on nykyisin hurja määrä hiin ja miettiä, miten haluttuun tunnelmaan voi­ erilaisia. Lamppua valitessasi tärkeintä taisiin valaistuksen sekä värien keinoin päästä. on huomioida värintoistokyky, eli kuin­ Jos haluttu tunnelma on pehmeä ja lämmin, ka oikein lamppu toistaa värit. Lisäksi pitää huo­ kannattaa mur­ mioi­da valon määrä, ”Valot ja värit korostavat toisiaan. rettujen värien eli tuottaako lamppu Siksi kannattaa ensimmäisenä miettiä, seurana käyttää tarpeeksi valoa tilan lämmintä valoa tarpeeseen. minkälaista tunnelmaa kotiinsa haluaa.” tuottavia valon­ lähteitä. Jos puolestaan tavoite on viileä tunnelma Kodin valaistustyypit ja sen korostus, on viileämmänsävyinen valaistus­ Kodin valaistus voidaan jakaa neljään pääryh­ kin paikallaan. Lampun tuottaman värin lämpö­ mään, joiden nimet hiukan vaihtelevat. Yleensä tilasta kertoo sen Kelvin-arvo. Mitä suurempi arvo puhutaan kuitenkin yleis-, työ-, kohde- ja tunnel­ on, sitä sinisempää, eli kylmempää valo on. mavalaistuksesta.

Se, miten kukin kokee esimerkiksi lämpimäk­ Yleisvalaistus luo kotiin perusvalaistuksen. Pa­ si mielletyn värin, on kuitenkin henkilökohtaista. ras yleisvalaistus syntyy perinteisesti kattovalaisi­ Mielikuvat ja erityisesti muistot eri väreistä vai­ milla, jotka levittävät valoa laajalle alueelle mie­ kuttavat värien havaintoon, sillä emme näe värejä luiten epäsuorasti, eli heijastaen valon kattoon ja tai mitään muutakaan objektiivisesti silmillämme, seiniin. Näin kattovalaisin tuo valoa koko tilaan. vaan subjektiivisesti aivoillamme. Sisusta siis ko­ Käsityöt, ruoanlaitto ja lukeminen ovat tark­ tona juuri sen mukaan, mikä itsestäsi ja perhees­ kuutta ja työvalaistusta vaativaa puuhaa. Työvalon täsi hyvältä tuntuu! sävy on miellyttävin, kun se on lähellä

Lampuissa on eroja  Hehkulampun värintoistoominaisuudet ovat hyvät, sillä sen valo sisältää kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia. Hehkulamppujen myynti on periaatteessa lopetettu tämän vuoden alussa, mutta joistakin kaupoista perinteisiä hehkulamppuja vielä saa.  Halogeenilamppu sopii hyvin kohdevalaisuun kirkkaan pistemäisen valon ansiosta.  Loistelamppu on pitkäikäinen ja sopii myös paloherkkien materiaalien lähelle, sillä se ei juuri kuumene.  LED-lamppu on pienikokoinen ja sen käyttöikä on pitkä. Sytytyskertojen määrä tai toistuva lyhyt käyttö ei vaikuta niiden elinikään.

Valo värittää kodin Kodin sisustusta suunnitellessa lähdetään usein liikkeelle väreistä. Oikeastaan lähtökohtana kannattaisi pitää ikkunoista sisään pilkistävää päivänvaloa, jonka tarjoamaa tunnelmaa voi valaistuksella ja värivalinnoilla täydentää.

Teksti Riitta Mettomäki // kuvat istockphoto & Jorma marstio/Skoy Juttua varten haastateltiin Tikkurilan värisuunnittelija Irina Hanhisaloa.

lehti vvo:n asukkaille

19

Nämä termit auttavat sopivan lampun valinnassa luonnonvaloa, mutta tärkeintä on huomioida valaisimen ja lampun korkeus sekä valon suunta ja voimakkuus. Esimerkiksi silmän korkeudella suoraan kirjaan osoittava valaisin saattaa häikäistä, mutta sama valaisin voi olla miellyttävä lukuvalo, kun se nos­te­taan korkeammalle ja suunnataan lukijasta katsoen sivusta kohti kirjaa ja vaihdetaan lamppu aavistuksen vähemmän tehokkaaksi. Hyvä nyrkkisääntö on, että työpisteeseen tulevan valon pitäisi tulla hieman sivulta tai kummaltakin sivulta henkilöstä päin katsottuna. Jos tehtävässä työssä kätisyydellä on merkitystä, tulisi oikeakätisen työvalon tulla vasemmalta ja vasenkätisen oikealta.

Kohdevalaistus on sisustajan suosikki. Ne huoneen yksityiskohdat, jotka yleisvalaistuksessa eivät pääse tarpeeksi hyvin esiin, ansaitsevat kohdevalon. Kokeile ennen valon asentamista, miltä esineet, kasvit tai taulut näyttävät, kun valo osuu niihin eri puolilta. Ylenpalttinen kohdevalojen määrä saattaa saada huoneen näyttämään väärin kootulta palapeliltä, joten valitse erityishuomion kohteeksi vain sen todella ansaitsevat yksityiskohdat.

Tunnelmavalaistustakaan ei sovi unohtaa, sillä kaunis valaisin yhdistettynä sopivan lampun kanssa luo mukavaa fiilistä tilaan. Tunnelmavalaisimen voi valita sointumaan sisustukseen tai siitä voi tehdä ihan oman elementtinsä, joka tyyliltään poikkeaa muusta kodin sisustuksesta, mutta on omiaan luomaan tunnelmaa. Esimerkiksi materiaali voi silloin olla tärkeämpi valintakriteeri kuin valaisimen tarjoaman valon määrä. Ideoita tunnelmavalaistukseen löytyy esimerkiksi sisustuslehdistä tai vaikkapa ravintoloista.

Eri tila, eri valaisin Kodin eri huoneisiin valitaan luonnollisesti erilaiset valaisimet. Keittiöön ruokapöydän päälle kannattaa valita 20

Asukas 3/2012

 Lampun tuottaman valon määrä ilmoitetaan lumen-arvolla (lm).

Perinteinen wattimäärä (W) ei kerro lampun valotehosta, vaan ainoastaan sähkönkulutuksesta. 40 watin hehkulampun lumen-arvo on 430 lm ja 60 watin hehkulampun puolestaan 710 lm.  Värilämpötilan yksikkö on Kelvin (K).

Mitä suurempi arvo on, sitä sinisempää, eli kylmempää, valo on. Hehku­

lampun värilämpötila on 2 700 K. Yli 5 000 K:n lamppuja kutsutaan päivänvalolampuiksi.  Värintoistoindeksi (Ra) ilmoitetaan lukuarvona välillä 0–100 %. Mitä suurempi arvo on, sitä luonnollisempina värit toistuvat. Värilämpötila ja värintoistoindeksi ovat toisistaan riippumattomia, joten päivänvalolamput eivät välttämättä takaa hyvää värintoistokykyä.

www.innojok.fi | www.lampputieto.fi | www.sahkoturva.info

”Kattolamppu on hyvä ratkaisu yleisvalon antajaksi. Lukeminen, käsityöt ja ruoanlaitto tarvitsevat työvalon, joka ei häikäise.”

hyvä yleisvalo ja sijoittaa se niin, että se ei häikäise tai ole pöydässä istuvien katsekontaktin tiellä.

Olohuone on useimmiten monen aktiviteetin keskus. Siellä tarvitaan hyvää yleisvaloa pölynpyyhintään, lukuvaloa sohvannurkkaan, tunnelmavalaistusta elokuvailtoihin ja kohdevaloa matkamuistokokoelmalle. Paras on aloittaa hyvästä yleisvalaistuksesta. Sen luot helpoiten kattovalaisimella ja sitä täydentävillä, ympäri huonetta sijoitetuilla valaisimilla, jotka jälleen heijastavat valon katon ja seinien kautta.

Sijoita lukuvalo takaviistoon lukupaikan taakse, jotta se ei häikäise lukijaa. Kohdevalolla voit esineiden lisäksi valaista television taustan epäsuorasti seinän kautta. Näin ruudun ja seinän suuri kirkkausero vähenee ja silmät jaksavat paremmin tuijottaa myöhäisillan sarjoja.

Jos makuuhuone on omistettu pelkästään nukkumiselle, ei siellä välttämättä kaivata yleisvaloa lainkaan. Yö- tai lukulamppu voi kuitenkin olla tarpeen. Sijoita se niin, että yletyt katkaisijaan peiton alta. Jos makuuhuoneeseen tulee kattovalaisin, kannattaa valita läpinäkymätön kupu. Tämä siksi, että valo ei häikäise nukkujan silmään, vaikka makuuhuoneessa herättäisiin aamulla eri aikoihin sytyttelemään valoja.

Lastenhuoneissa sähkö- ja paloturvallisuus ovat avainasioita. Lasten silmät myös häikäisty-

vät aikuisia helpommin. Leikki-ikäiset nuohoa­ vat usein lattioita pitkin palikkatornityömaillaan, joten hyvän yleisvalaistuksen tulisi ulottua tornin perustuksiin saakka.

Pieni tila kasvaa, kun suuntaat valon ylöspäin kohti seiniä ja kattoa. Mitä useampi valaisin, sitä isommalta tila vaikuttaa, kun se saadaan valaistua nurkkiaan myöten. Muutenkin pienen tilan sisustuksessa kannattaa suosia vaaleita sävyjä, jotka eivät ime valoa itseensä ja siten pienennä tilaa. × lehti vvo:n asukkaille

21

kiinteistönhuolto & palvelu

vesivahinko kannattaa välttää

Veden S viemää Teksti Taina Vuokko // kuva istockphoto

Astianpesukoneet aiheuttavat VVO:n asunnoissa kuukausittain ikäviä yllätyksiä.

Jos kotivakuutus ei ole kunnossa, vesivahingosta voi koitua asukkaalle iso lasku.

22

Asukas 3/2012

anni Montonen havahtui alkuvuodesta siihen, että keittiön laminaatin alla oli vettä. Astianpesukoneen käyttö lopetettiin välittömästi, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Vesi oli ehtinyt levitä neljän neliömetrin alueelle.

Montonen otti yhteyttä isännöitsijään ja pyörät alkoivat rullata.

Vesivahingon selvittelyyn kuului monia vaiheita. Ensin tilattiin kartoitus siitä, minkälainen vahinko oli syntynyt. Sitten purettiin laminaatit ja astiakaappien sokkelit. Kuivattimet hurisivat keittiössä pari viikkoa, ennen kuin lopulta päästiin rakentamaan uutta.

– Yhteensä operaatioon hujahti tammi- ja helmikuu. Lapsiperheelle tilanne oli haastava, koska jouduimme tiskaamaan astiat käsin kylpyhuoneessa. Asuimme kuitenkin kotona koko remontin ajan.

VVO:n teknisen isännöitsijän mukaan kyseessä on melko tyypillinen astianpesukoneen aiheuttama vesivahinko.

– Vastaavia tulee työpöydälleni lähes kuukausittain. Joskus astianpesukoneen aiheuttamia vahinkoja sattuu paljon lyhyen ajan sisään. Sitten ei taas tule yhtään tapausta pitkään aikaan.

Asennus pielessä

Yleensä astianpesukoneen aiheuttamat vahingot johtuvat tavalla tai toisella pieleen menneestä asennuksesta. Jos esimerkiksi poistoletku on taittunut tai eristeet tehty vääristä materiaaleista, letku alkaa vuotaa ennemmin tai myöhemmin.

– Kartoituksen jälkeen minullekin sanottiin, että taustalla on väärin tehty asennus. Astianpesu­ kone oli asennettu viisi vuotta sitten, mutta vähitellen poistoletkuun oli tullut reikiä. Luultavasti vettä oli tiputellut jo aikansa, ennen kuin vesivahinko lopulta huomattiin, Sanni Montonen sanoo.

Moni vahinko sattuu silloin, kun asukas päättää itse ryhtyä putkimiehen hommiin. Esimerkiksi muuton yhteydessä ei itse kannata tehdä asennuksia, jos ei satu olemaan alan ammattilai-

YKS IM

Ä ST EI

”Moni vahinko sattuu silloin, kun asukas päättää itse ryhtyä putkimiehen hommiin.” nen. Silloin säästää ehdottomasti väärässä kohtaa. Huonosta asennuksesta voi myö­ hemmin tulla paljon seurauksia.

Remonttien yhteydessä kaikkiin koh­ teisiin asennetaan rutiininomaisesti myös niin sanottu astianpesukoneen turvakau­ kalo, joka kerää mahdolliset vuodot ko­ neen edustalle. Näin ne voidaan havaita ennen kuin suurempaa vahinkoa on ehti­ nyt syntyä.

Kuka korvaa?

Jos kotivakuutus on kunnossa, vesivahin­ gon aiheuttama lasku tulee lähtökohtaises­ ti vakuutusyh­tiön maksettavaksi. Muutoin

tuhansien eurojen kulut voi joutua pulit­ tamaan itse.

– Onneksi meillä oli hoidettu vakuu­ tukset, ja maksettavaksi tuli vain pieni omavastuuosuus. Muuten olisi kyllä hir­ vittänyt, Sanni Montonen sanoo.

VVO:lla on paljon asiantuntemusta vesivahinkojen hoitamisesta. Jos epäi­ lee vesivahinkoa tai mikä tahansa niihin liittyvä mietityttää, kannattaa ensim­ mäisenä kääntyä isännöitsijän puoleen.

Hyvät yhteistyökumppanit ja vakiintu­ neet toimintatavat auttavat saamaan asiat liikkeelle nopeasti.

Sanni Montonen oppi omasta haa­ veristaan ainakin sen, että astian­ pesukoneen letkut kannattaa tutkitut­ taa muutaman vuoden välein.

– Kannattaa pyytää putkimies katso­ maan, että kaikki on kunnossa. Silloin vuotavat letkut voidaan korjata, ennen kuin ne aiheuttavat suurta vahinkoa. ×

Näin vältät vesivahingon

1 2

Älä leiki putkimiestä. Itse tehdyt asennukset menevät monesti pieleen ja seurauksena voi olla kuukausien remontti sekä iso lasku. Älä jätä astianpesukonetta valvomatta. Silloin kun astianpesukone on päällä, ei kannata poiketa pyykkitupaan tai lähteä kauppaan. Pahimmassa tapauksessa vedet voivat olla lattialla kotiin palatessa.

Tarkista astianpesukoneen putket muutaman vuoden välein. Jos eristeet ovat alkaneet vuotaa, putkimies voi korjata vian, ennen kuin siitä koituu suurempaa vahinkoa.

Ota yhteyttä isännöitsijään. Hänellä on asiantuntemusta neuvoa eteenpäin silloin, kun olet epävarma astianpesukoneen asennuksesta.

Huolehdi kotivakuutukset kuntoon. Ilman kunnollista vakuutusta vesivahingot tulevat kalliiksi.

3

4 5

Teksti ja kuva Taina Vuokko

Jyväskylän jehu Martti Müllerin työhuoneen ikkunasta näkyy Jyväskylän tori.

Vapaa-ajalla kaupunkimaisema vaihtuu mökkeilyyn ja kalastukseen.  N imi: Martti Müller  A mmatti: Aluepäällikkö  H istoria VVO:lla: Minut kutsuttiin vuonna 1999 aluejohtajaksi perustamaan KIVA:n aluetoimistoa Jyväskylään. Organisaatiouudistuksen myötä olen työskennellyt vuodesta 2004 VVO-kotikeskuksessa, jossa toimin aluepäällikön nimikkeellä. Sitä ennen tein edellisessä työpaikassani jo 1980-luvulla alihankintatöitä VVO:lle.  M inkälainen on tyypillinen työpäiväsi? Koskaan ei voi tietää, mitä päivä tuo tullessaan. Siinä mielessä tyypillistä työpäivää ei ole. Rutiineihin kuuluvat muun muassa asuntojen muuttotarkastukset ja asiakaspalvelu.  M ikä työssä on mukavinta? Työni on monipuolista ja itsenäistä. Lähellä sydäntäni ovat etenkin asukasdemokratian parantaminen ja yhteistyön kehittäminen huoltoyhtiöiden kanssa. Ja ennen kaikkea hyvät työtoverit!  E ntä ikävintä? Vesivahinkojen ja niihin liittyvien vakuutus­ asioiden selvittäminen on harmillista. Niissä syyttömät joutuvat monesti kärsimään vahingosta, jota he eivät ole aiheuttaneet. Myös häiriötapausten selvittämisessä naa­ purisovun aikaansaaminen voi olla pitkällinen prosessi.  M itä näkyy työhuoneesi ikkunasta? Ulkona avautuu näkymä Jyväskylän torille. Kesällä maisemaa kelpaa katsella, kun tori kuhisee ihmisiä. Talvisin siellä on hiljaisempaa.  M itä teet vapaa-ajallasi? Mökkeilen, kalastan ja lenkkeilen. Myös luontokuvaaminen on mieleinen harrastus.  K eitä kuuluu perheeseesi? Vaimo ja kaksi aikuista lasta.  M illoin nauroit viimeksi? Nauroin tänään aamulla työpaikan kahvipöydässä. Keksimme aina yhdessä pieniä arkisia asioita, joille voimme porukalla nauraa.  M ottosi? Kaikki asukasyhteistyön puolesta! lehti vvo:n asukkaille

23

vapaa-aika

arki soi

24

Asukas 3/2012

ina ei kaikki mene ihan putkeen eikä kaikkia asioi­ta elämässä pääse valitsemaan. Virpi Järvi­ nen tietää, että pohjakosketuksia voi tulla, mutta niistä voi myös nousta.

– Elämä menee niin, että mitä itse antaa, sitä myös saa. Jos ei anna itsestään mitään, elämä on aika tyhjää. Ja luottamus siihen, että kaikki jär­ jestyy, auttaa henkisesti, Virpi toteaa.

Monen hetteikön keskellä voi myös olla asioita, jotka pysyvät ja kantavat.

– Musiikki on minun elämäni. Se on aina kantanut, vaikka tilanne olisi elä­ mässä mikä tahansa. Laulaessa kaikkein tärkeintä on olla läsnä ihmisille ja uskaltaa näyttää tunteensa.

Musiikki on vienyt elämässä muun muas­sa vuosiksi tanssilavoille. Mutta aloitetaanpa alusta.

Lastenlauluista Iron Maideniin – Isä oli laulaja ja näyttelijä. Lapse­ na katselin ja kuuntelin hänen te­ kemisiään korvat höröllä! Ihailin hänen heittäytymistään asioihin.

Pikkutytöstä lähtien minulla oli sa­ lainen haave, että haluan olla esiin­ tyvä taiteilija ja laulaja, Virpi kertoo.

Esiintyvä elämä toteutui – vaikka ensimmäinen laulukilpailu ei mennytkään ihan mallilleen.

– Ensimmäisessä laulukilpailussa piti laulaa Lumi teki enkelin eteiseen. Lasse Norres istui tuomaristossa. Se oli itkun sekaista yritystä, täri­

sin jännityksestä ja unohdin sanat. Toivoin, että olisi ollut nappula, jota painamalla olisin kadon­ nut maan rakoon. Se oli kauhea pettymys ja ajat­ telin, että en laula enää ikinä. Mutta siinä tajusi myös, että tässä jutussa täytyy hallita kaikki ele­ mentit: yleisö, laulu, esiintyminen, sanat. Muu­ tamia kisoja sain kyllä treenata ennen kuin laulu rupesi kulkemaan.

Lapsen arkuus vaihtui myöhemmin punk­ kari­vaiheeseen ja silloin myös musiikkimaku muuttui.

– Nuorempana olin ujo ja arka, vaikka olisin tykännyt esiintyä. Sitten tuli koulukiusaaminen ja sen myötä täyskäännös punkkarivaiheeseen.

Silloin tuntui, että itsestä täytyy tehdä eri ihmi­ nen. Omaa vahvaa identiteettiä ei ollut, enkä us­ kaltanut olla oma itseni.

Punkkarivaiheessa sisimmässä ahdisti ja kotona soi Iron Maiden, Whitesnake ja Judas Priest.

– Äitikin osasi varmaan monen esiintyjän kaikki laulut ulkoa! Niitä tuli kyllä huudatettua jatkuvasti.

Nykyään hevikin saattaa joskus soida, mutta se ei enää hallitse musiikkimakua.

– En minä sitä punkkariaikaakaan pahalla muistele. Nyt kun laitan Iron Maidenia soimaan, ajattelen vain, että olenpa kasvanut hurjasti siitä ajasta, ja miten onnellinen voin olla, että tuollai­ nenkin vaihe oli elämässä. Tuli elettyä, koettua ja nähtyä, tehtyä kaikki pahat teot silloin, eipä niitä tarvitse sitten enää tehdä! Mutta enää en jaksaisi kuunnella pelkkää Iron Maidenia – eivätkä var­ maan jaksaisi naapuritkaan.

Teksti Maija Kajanto // Kuvat Petri Blomqvist

Kun työpaikka menee alta ja opiskelupaikan homeongelma uhkaa terveyttä, elämässä pitää olla asioita, jotka kantavat.

Virpi Järviselle laulu antaa energiaa. lehti vvo:n asukkaille

25

nannut intensiivisesti kehoa ja mieltä ja saanut itseni taas hyvään kuntoon. Henkinen hyvinvointi on minulle elämäntapa ja nyt myös liikunta on tullut yhä tärkeämmäksi. Arvostan suuresti VVO:n tiloja, joissa on kuntosalivälineet.

Hengitysoireet ovat tuoneet taukoa myös musiikkiin. Omalla tavallaan tämäkin on Virpistä hyvä asia.

– Kun kauppatiloissa soi musiikki koko ajan ja illalle oli päälle vielä omat harjoittelut ja laulukeikat, kyllä tiesi laulaneensa! Senkin takia on ollut ihan hyvä vähän rauhoittaa elämää. Nyt nautin taas musiikista ihan eri tavalla. Tauon jälkeen alkaa sydän jo haluta takaisin keikoille ja odotankin, että jostakin tipahtaa hyvä bändi, Virpi naurahtaa.

Nyt yksi suuri rakkaus on Lara Fabian ja Adagio.

– Laulajan äänessä soi se juttu, mikä soi sydämessäkin. Kun laulaja alkaa esiintyä, silloin tietää, onko tunne aito vai tekemällä tehty. Toivoisin, että ihmiset olisivat enemmän omia itsejään taiteilijoinakin.

Elämän sain soimaan Aikuisena musiikista tuli elämäntehtävä. Virpi päätyi monenlaisiin kokoonpanoihin laulajaksi.

Keikkaa tehtiin ympäri Suomea. Tanssilavoilla näkyi koko elämän kirjo.

Päivätyönään hän työskenteli vaateliikkeessä.

Myyntihenkilön ja myymäläpäällikön työt jatkuivat parikymmentä vuotta, kunnes viimeisessä työpaikassa, isohkossa liikekeskuksessa, tuli homeongelmia. Virpi joutui sairaslomalle ja puolitoista vuotta sitten hänet sanottiin irti töistä.

– Irtisanomiskirje tuli postissa eikä työpaikalta oltu sen jälkeen yhteydessä. Joskus ihmettelen ihmisten oikeudenmukaisuutta. Mutta ”taaperran” hyvää tulevaisuutta kohti, Virpi naurahtaa.

Reipas nainen päätti hakeutua hierojakoulutukseen, mutta koulurakennuksen sisäilma pahensi Virpin terveydentilaa. Kun hengitysvaikeudet kävivät liian pahoiksi, hänen oli pakko lopettaa koulutus.

– Lääkäri sanoi minulle suoraan, että sinulla on 76-vuotiaan keuhkot. Siitä alkoi rakkaudelli-

Oma terveys on taistelun arvoinen.

Säännöllöinen liikunta on auttanut Virpiä sekä henkisesti että fyysisesti. Laulajan insturmentin täytyy olla kunnossa, jotta elämä soi oikealla nuotilla.

26

Asukas 3/2012

Valoa elämään! Virpi tahtoo elämässään kulkea valoa kohti, vaikka asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan.

nen taistelu omasta terveydestä. Terveys on kuitenkin kaiken A ja O. Elämä meni aika tavalla uusiksi.

– Kun ihmiselle tulee jokin sairaus eteen, on pakko hiljentää tahtia ja miettiä, mikä on elämässä tärkeintä. Pysähtyminen ja hiljaisuus auttavat kuuntelemaan omaa tilannetta, ja vastoinkäymisetkin vievät eteenpäin. Se, että vain tarttuu johonkin ja hommaa lisää tekemistä, ei ole elämän tarkoitus.

Oman suhtautumisen asioihin voi myös valita.

– Kyllähän tässä voisi masentua, mutta itse ajattelen, että uutta kohden ja valoa päin. Olen tree-

Äänen surutyö On ollut hetkiä, jolloin laulu on myös tahtonut pysähtyä kurkkuun. Yksi sellainen hetki tuli, kun Virpin isä menehtyi.

– Silloin ei laulattanut yhtään, mutta lauloin siitä huolimatta, koska laulaminen on terapeuttista. Jos elämässä tulee muutoksia, iloisia tai surullisia, laulan joka päivä. Ilman laulamista en pärjäisi. Se on itselleni selviytymiskeino elämän haasteissa. Siitä tulee voimaa kestää kaikki, mikä vastaan tulee.

Välillä laulettua tulee myös luonnossa, lammen rannalla istuessa, parvekkeella – tai henkilökunnan ruokasalissa. Sekin esitys sai aplodit.

– Joskus vain pitää vähän säväyttää ja laulaa silloin kun laulattaa. Ihmiset ajattelevat joka tapauksessa aina jotakin, eli onko silläkään niin väliä! Elämä on elämistä varten ja annettu lahjaksi, käytetään se hyvin, Virpi hymyilee. ×

www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila // ulkoasu Heli Kärkkäinen

RistikkO 3/2012 Osallistu kilpailuun ja voita kaksi Verso Designin Marja-pannunalustaa (arvo yht. 24 €).

Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.10. 2012 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Elisa Kumpula Torniosta.

Onneksi olkoon!

Nimi Osoite

Viime lehden 2/2012 ristikon ratkaisu:

Ratkaisusanat

lehti vvo:n asukkaille

27

uuteen kotiin

lattiasta kattoon uutta

Teksti Taina vuokko // Kuvat vvo

Kaikki uusiksi!

Oulussa kiinteistö Alppitie 12 perus­ korjataan katosta lattiaan. Lähes kaikki kiinteistöt tulevat vuokrattaviksi peruskorjauksen jälkeen. Asunnoista on tullut kyselyjä jo hyvissä ajoin.

MI

Juttua varten haastateltiin myyntineuvottelija Sari Penttilää ja Oulun VVO-kotikeskuksen projektipäällikkö Tero Retsua.

28

?

TÄ 

Alppitie 12 laitetaan tänä vuonna kokonaan uusiksi. Vuonna 1963 valmistu­ nut kahdeksankerroksinen kerrostalo tuli siihen ikään, että talotekniikkaa oli syytä uudistaa.

Julkisivu remontoidaan ja pintaan tulee uusi eristerappaus. Sähkö- ja LVI-tekniikka uudistetaan. Palovaroitusjärjestelmä muu­ tetaan automaattiseksi.

Ikkunat on uusittu muutamia vuosia sitten, joten ne ovat jo ennestään hyvässä kunnossa. Peltikatto maalataan uudestaan.

Asukas 3/2012

Asuntojen katot ja seinät maalataan, lattiat vaihdetaan tammilaminaatiksi ja kylpyhuoneiden seinät laatoitetaan.

Kylpyhuoneissa laatoitus tehdään isoilla tyylikkäillä laatoilla ja tehosteeksi on tarkoitus laittaa yhdelle seinälle tummaa laattaa.

Keittiöt uusitaan myös. Varustuk­ seen tulee keraaminen liesi ja liesikupu, rosterin värinen astianpesukone sekä teräksen värinen jääkaappipakastin.

Parvekkeet kunnostetaan ja lasitetaan.

Alppitie 12 Alppitie 12 sijaitsee Oulun pohjois­puolella Alppilassa.

Keskustaan on matkaa kolme kilometriä, mutta lähimmät pal­ velut löytyvät hyvien liikenne­ yhteyksien päästä Tuirasta. 

1h+kk 

2h+k 

2h+k 

3h+k

32,5 m2 16 kpl 52,0 m2 16 kpl 61,5 m2 8 kpl 79,5 m2 7 kpl

Kylpyhuoneiden remontissa laatoitus tehdään isoilla, tyylikkäillä laatoilla. Tummaa tehostelaattaa käytetään yhdellä seinällä, vaaleat värit tasapainottavat värimaailmaa.

Oulun pohjois­ puolella Alppilassa sijaitseva kiinteistö on rakennettu 1963.

Talosta on matkaa keskustaan noin kolme kilometriä.

Keittiöt uusitaan ja modernisoidaan.

Keraamiset liedet ja liesikuvut, rosterin väriset asianpesukoneet sekä teräksen väriset jääkaappipakastimet tekevät Alppikadun keittiöistä moderneja ja näyttäviä tiloja.

KOSK

A?  Lähes kaikki kiinteistön asunnot tulevat vuokrattaviksi peruskorjauksen jälkeen. Entiset asukkaat muuttivat remontin alta pois alkuvuodesta.

Uusittuihin tiloihin pääsee tutustumaan esittelyhuoneistossa elokuusta lähtien. Asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa aikaisintaan marraskuun lopussa.

Oulun VVO-kotikeskus Saaristonkatu 2, 90100 Oulu P. 020 508 4900

MI

NE KE L

?

LE



Kiinteistössä on tilavia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Yhteensä asuntoja on 47 kappaletta, ja yksiöitä lukuun ottamatta kaikki niistä ovat parvekkeellisia.

Asuntoja löytyy niin perheiden, pariskuntien kuin eläkeläistenkin tarpeisiin. Mäen päällä sijaitsevan talon ikkunoista on kauniit näköalat, ja suurista ikkunoista tulvii sisään valoa.

Ä ST ?

lehti vvo:n asukkaille

29

a u t t o r r e k , ä y t t y s y k , kuultua Elämä pitää ääntä n Soittoa ja koiran haukuntaa, remontointia, riitaa, rakkautta ja lasten juoksentelua. Kerrostalossa ei voi vaatia hiirenhiljaisuutta, mutta kohtuutta äänenkäytössä kylläkin.

Yleisten järjestyssääntöjen mukaan talossa on hiljaisuus iltakymmenestä aamuseitsemään (voi vaihdella taloittain). Mutta lapsi voi herätä itkemään, juhlat harvoin loppuvat kuin napista painaen klo 22, ja kitarainspiraatio voi iskeä milloin vain.

Melunsieto vaihtelee paljon: jollekin taustahäly voi luoda turvallisuudentunnetta, toisen se saa kiehumispisteeseen. Periaate on, että yöaikaan on hiljaista. Jos naapuri ei tätä muista, kannattaa sanoa kohteliaasti ja asiallisesti. Naapuri ei ehkä vain ole alma asukas

tullut ajatelleeksi, että telkkari on kovalla. Ellei muu auta, isännöitsijän kanssa voi ottaa asian puheeksi.

Myös päiväsaikaan on huomioitava naapurit.

Vuorotyöläinen voi kaivata unta, eikä silloin sähkökitarointi täysillä volyymeilla ole mukavaa.

Koiranomistajien on syytä varmistaa, ettei koira hauku, kun itse on poissa kotoa.

Iltajuhlista kannattaa ilmoittaa naapureille etukäteen (ja vaikka kutsua heidätkin mukaan!) niin äänet eivät ehkä niin paljon haittaa. Ja toki ääntä pitää hillitä, mitä pidemmälle yö ennättää.

Vaikea harkinnan paikka on, jos naapurista kuuluu väkivaltaista riitelyä. Parempi ehkä varmuuden vuoksi soittaa poliisille, he voivat päättää, tulevatko paikalle vai eivät.

Normaaleita elämän ääniä ovat esimerkiksi pianonsoitto (kumitulpat pianon jalkojen alle), remontoinnit (ei öisin eikä sunnuntaisin), urheiluohjelmat (yöllä ääni hiljaiselle) ja perhe-elämä monine sävyineen. Kun järjellä ja sydämellä lähestyy sekä asiaa että naapuria, sopu useimmiten syntyy! × Alma Asukas on fiktiivinen mutta hyvin topakka leidi, joka tällä palstalla esittää mielipiteitään talo­yhtiön toiminnasta ja maailman menosta.

kysymys & vastaus

Asiantuntijana palvelupäällikkö Marjo Vainio Paperinkeräys Oy:stä

?

Miksi kartonkia ei saa laittaa paperin­ keräykseen?

!

Kartonki ja kotikeräyspaperi ovat eri paperilajeja ja ne menevät eri tehtaille eri tuotteiden valmistukseen.

Kotikeräyspaperi menee ensimmäisenä siistaamoon, jossa siitä pestään painoväri ja lika pois. Sen jälkeen siitä valmistetaan paperitehtaalla uutta paperia, josta tehdään sanomalehtiä ja erilaisia luetteloita. Suomessa noin kymmenkunta lehteä käyttää keräyspaperia. Esimerkiksi Aamulehdessä voi olla jopa noin 40 prosenttia keräyspaperia.

Keräyskartonki puolestaan menee hylsykartongin valmistukseen.

Hyvä nyrkkisääntö on tämä: postilaatikon tai postiluukun kautta tuleva paperi paperinkeräykseen ja kauppakassissa tulevat kartonkipakkaukset kartongin keräykseen!

asukasposti

Turku

Uutta perunaa omalta parvekkeelta

Nokia

Terassi kuntoon

n Turussa Yliopistonkatu 21:ssä harrastetaan kaupunki­ viljelyä. Savolaisen pariskunnan parvekkeella on jo vuosia viljelty kurkkuja, tomaatteja, perunaa ja yrttejä. Tänä juhannuksena syötiin uutta perunaa, joka oli kasvatettu parvekkeella vanhassa viinisammiossa!

n Nokialla Pinsiöntie 29:ssä pidettiin terassintekotalkoot.

Viime vuonna hankitut puutarhakalusteet pääsivät nyt paikalleen. Töiden lomassa puhututti maailman meno ja samalla suunniteltiin uusiakin projekteja.

teksti ja kuva tuula savolainen

Teksti ja kuva Tuula Valkama

Vantaa

Onnea, Sauvatie!

Helsinki

Puutarhaopit käyttöön

n Yksi VVO:n vanhimmista kohteista, Sauvatie 4–6 Vantaalla, juhli 40-vuotista taivaltaan koko päivän kestävällä pihajuhlalla 18.8. Ohjelmassa oli lapsille poniratsastusta, puheita, laulu- ja musiikkiesityksiä ja paljon muuta.

Sauvatien asukkaiden joukosta löytyy yksitoista kansallisuutta.

Kahdessatoista taloudessa asuu edelleen talon alkuperäisiä asukkaita.

n Helsingissä Hopeatie 9:n asukkaita osallistui VVO:n järjestämään puutarhaeksperttien koulutukseen. Se toimi lähtömerkkinä pation ja pihan uudistustöille taloyhtiössä.

Lopputuloksena oli uusi laattakivetys, kukkapenkkejä, amppeleita ja paljon muuta mukavaa koko taloyhtiön iloksi.

teksti ja kuva tuomas kimpari

teksti ja kuva Hopeatien talkooporukka

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla.

Lähetä aineisto sähkö­postilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. lehti vvo:n asukkaille

31

lukijakilpailu 3/2012 voita Muumi-kasari

Mikä on tämän lehden paras juttu? n

Viime numeron suosituimmiksi jutuiksi äänestettiin juttu ”Puutyö tekijäänsä kiittää”, jossa olimme vieraana puuseppä Uolevi Nurmen luona. Lukija­kilpailussa arpa suosi Tarja Kotirantaa Järvenpäästä, paljon onnea!

Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten?

Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä.

Vastanneiden kesken arvotaan 61 euron arvoinen Muumi-kasari.

Lähetä vastaus 31.10. 2012 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa lähes 40 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-kotikeskukset Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki helsinki@vvo.fi espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00

vvo-Kotikeskukset ovat avoinna ma–pe 8.30–15.30

Myllytie 1 A, 4. krs.

04410 Järvenpää jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 Kuopio kuopio@vvo.fi 020 508 4700

Sibeliuksenkatu 2 13100 Hämeenlinna hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs.

15110 Lahti lahti@vvo.fi 020 508 4300

Väinönkatu 15 40100 Jyväskylä jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160

Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260

AVAINASUKASPALVELU Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

VUOKRAVALVONTA Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000

Saaristonkatu 2, 90100 Oulu oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs.

01300 Vantaa vantaa@vvo.fi 020 508 3860