Asukas 4/2010

asukas A S I A KA S L E H T I V VO : N A S U K KA I L L E

numero 4 • joulukuu 2010

Lemmikkien lumoissa

> s. 26

Hohtoa kylppäriin

> s. 18

Amurinlinnan

t e s i v aktii t a a k k asu > s.8

Viisas vakuuttaa kotinsa s. 14 | Turvallista herkuttelua jouluna s. 22

talvi 2010 TEEMANA TURVALLISUUS

> sisältö

26

Hyvä lukija,

T

urvallinen koti syntyy pienistä ja yksinkertaisista asioista. Toimiva palovaroitin tai huolellisuus kynttilöiden kanssa ovat meille arkipäivää. Ne ovat kuitenkin asioita, jotka unohtuessaan voivat vaarantaa oman hengen lisäksi myös naapurin turvallisuuden. Kodin ja perheen turvallisuus on meille kaikille tärkeä asia. Vahinkoja kotona ei koskaan pysty täysin välttämään, mutta huolellisuudella ja varovaisuudella suuri osa niistä pystytään ehkäisemään ennalta.

Tämän lehden teeman mukaisesti käsittelemme perinteisiä kodin turvaan liittyviä asioita. Mukana on myös asiaa kiinteistöihin kohdistuvasta ilkivallasta tai vastavuoroisesti asukastoimikuntien toiminnasta, joka onnistuneimmillaan hitsaa asukkaita yhteen ja luo turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Merkittävä ja huomionarvoinen asia on keskustelu vuokra-asumisen turvallisuudesta. Vuokrasuhteeseen liitetään usein mielikuva turvattomuudesta ja pelosta, että oman kodin voi menettää vuokranantajan irtisanoessa sopimuksen.

Tuoreen mainetutkimuksen mukaan VVO on vuokra-asujien keskuudessa selkeästi tunnetuin vuokra-asuntoja tarjoava yritys ja se koetaan vastaajien keskuudessa turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Satunnaisesti valituista haastateltavista vastaajat arvioivat VVO:n onnistuneen muita vuokranantajia paremmin vertailtaessa vuokratasoa, asiakaslähtöisyyttä, turvallisuutta ja asuntojen sijaintia.

Vuokrasuhteen kokeminen turvallisemmaksi suuren vuokranantajan asunnossa ei ollut yllätys. Suurilla vuokra-asuntojen omistajilla toiminta on pitkäjänteistä ja asumisturva on verrattavissa omistusasumisen asumisturvaan.

Uskon, että vuosi 2010 on ollut lukijoille täynnä mieleenpainuvia kokemuksia ja elämyksiä. Kiitän kaikkia asukkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan iloa vuodelle 2011!

Olli Salakka toimitusjohtaja

2 | asukas joulukuu 2010

04 > TERVETULOA! 06 > UUTISIKKUNA 08 > MEIDÄN TALO Tampereen Amurinlinnassa tiedetään, miten VVO:n vuotuinen määräraha saadaan tehokäyttöön.

13 > KOLUMNI ASUKKAAN ELÄMÄÄ 14 > KODIN TALOUS Kotivakuutus auttaa saamaan elämän takaisin raiteilleen.

16 > ASUKASPOSTI 17 > VINKKI 18 > KOHENNUSTA KOTIIN Pienellä somistuksella uutta hohtoa kylppäriin.

22 > PATA JA KATTILA Joulun herkut turvallisesti tarjolle.

24 > KUNNOSSAPITO JA PALVELU Miten ilkivaltaa voisi estää?

26 > VAPAA-AIKA Henna Kiljunen kertoo, mistä lemmikkien omistajien koulutuksessa on kyse.

29 > RISTIKKO 30 > UUTEEN KOTIIN Vantaan Aerolaan valmistuu 153 uutta vuokra-asuntoa helmikuussa.

32 > LUKIJAKILPAILU

> terveiset

24

Vuoden 2011 VVO-talo haussa

22

 Asukashallitus valitsee vuosittain ansioituneen ja hyvin toimivan taloyhteisön vuoden VVO-taloksi. Talon valintakriteereinä ovat asukastoiminnan aktiivisuus, asuinympäristöstä huolehtiminen sekä hyvä yhteistyö asukkaiden, kiinteistöhoidon ja isännöitsijän kesken.

Tämän vuoden taloksi valittiin Viertotie 2 Porvoosta. Valintaan vaikuttivat muun muassa monipuolinen harrastus- ja tapahtumatarjonta asukkaille sekä talon yleinen suvaitseva, kaikki asukkaat huomioiva ilmapiiri. Talossa onkin edustettuna monia kansalaisuuksia ja asioita hoidetaan yhdessä ja hyvässä hengessä.

Kunniamaininnan saivat myös Kaakonpyrstö 1 Jyväskylästä sekä Linnustajantie 6 Espoosta.

Vuoden VVO-talo saa käyttöönsä 1 000 euron palkintorahan, joka on tarkoitettu hankintoihin kaikkien asukkaiden viihtyvyyden hyväksi joko pihalle tai yhteistiloihin.

Ilmoittautumiset kilpailuun perusteluineen 14.1. 2011 mennessä osoitteella: VVO/Asukashallitus, PL 40, 00301 Helsinki tai sähköpostilla pekka.kivisto@vvo.fi.

18

kommentti

8

Viertotie 2 Porvoosta oli vuoden 2010 VVO-talo.

Minua onnisti. Sain kutsun asukkaiden järjestämään grilliiltaan. Lähdin uteliaana katsomaan, miten pihvin paisto sujuu kerrostaloyhteisössä. Ja sujuihan se. Pihakeinussa rupateltiin iloisesti. Samalla huolehdittiin naapurista, jota ei jostain syystä näkynyt.

Vilkutus Vaarinkadulle. Osoititte minulle, että hyvää naapuruutta todella on ja turvallisuuden tunne syntyy pienestä; meistä itsestämme.

Marjaana Kivioja

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Marjaana Kivioja, puh. 020 508 3589. Toimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Tuottaja Anna Haikarainen, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino PunaMusta, Tampere Paperi Novapress Silk 90 g/m2 Painosmäärä 47 350 kpl ISSN 1456-0569. 33. vuosikerta. Kannen kuva: Marjaana Malkamäki. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 25.2. 2011. Lehden peruutukset ja osoitteenmuutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

joulukuu 2010 asukas | 3

4 | asukas joulukuu 2010

> tervetuloa | teemme yllätysvierailun naapurustossa teksti Kaisa Ihalainen | kuvat Jussi Leinonen

Vauvaelämää

kolmella kielellä

Nuori kihlapari löysi ensimmäiseksi yhteiseksi asunnokseen peruskorjatun kaksion Rovaniemeltä.

Esikoisvauva muutti vuokra-asunnon toden teolla omaksi kodiksi.

R

ovaniemellä syntynyt Sanna Kulpakko, 23, ja Kiinasta kotoisin oleva Tie Guo, 29, muuttivat miehen valmistumisen jälkeen Helsingistä Rovaniemelle. Työlään asunnonetsinnän jälkeen kodiksi löytyi vastaremontoitu, keskustassa sijaitseva kaksio.

– Emme olisi voineet toivoa parempaa. Pääsimme aloittamaan yhteisen elämämme asunnossa, jossa oli uudet lattiat, ihanat sinivalkoiset keittiökaakelit ja uunikin tuoksui vielä aivan käyttämättömälle, Sanna iloitsee.

Asunnon sijainti oli niinikään ihanteellinen.

– Tästä pääsee kätevästi joka suuntaan. Vastapäätä sijaitsee kauppakeskus, ja lähistöllä on kivoja vapaa-ajanviettopaikkoja. Kiinalainen ravintolakin löytyy siltä varalta, että mieheni alkaa potea koti-ikävää, Sanna nauraa.

Tammikuussa syntynyt Ella-vauva toi nuorenparin elämään uudenlaista vipinää.

– Kotona ja lähiympäristössä lapsen kanssa puuhaillessa asunto tuntuu ihan eri tavalla kodilta kuin aikaisemmin, kotiäitinä viihtyvä Sanna kuvailee. Myös Tie on saanut nauttia perhe-elämästä valmistumisensa jälkeen. Haussa on työpaikka, jossa pääsisi hyödyntämään tuoreita liiketalouden-opintoja sekä monipuolista kielitaitoa.

Ellan myötä Sanna ja Tie löytävät asunnosta jo jotain parannettavaakin.

– Olisi helpottavaa, jos hissillä pääsisi ylös alhaalta asti.

Nyt sisääntulotasolta on portaat ekaan kerrokseen, josta hissi vasta lähtee. Toinen kiva juttu olisi, jos pihalta löytyisi liukumäki ja hiekkalaatikko, Sanna ja Tie ideoivat. Äänieristys onneksi on kunnossa. ­– Ainakaan naapurit eivät ole tunnustaneet häiriintyneensä, vaikka Ella valvottaakin nyt paljon hampaidentulon takia, Sanna kiittelee.

Talon ilmapiiri on muutenkin mukavan tuttavallinen.

– ­Tervehdimme aina käytävässä ja vaihdamme pari sanaa. Ihmiset myös auttavat mielellään, jos kuljen portaissa rattaiden kanssa, Sanna kuvailee.

Nuorelle perheelle oli kiva Lattialla jokelteleva Ella on selvästi samaa mieltä. yllätys, kun koti löytyi Äiti ja isä odottavat jännityksellä, millä kielellä kolmeVVO:n talosta. Sannan isä kielisessä kodissa kasvava neiti lausuu ensimmäiset Jouni Kulpakko tunnettiin lauseensa. aikanaan Rovaniemen – Nyt sanavarastossa on jo ainakin äiti, isä, mama VVO:n talojen hymyilevänä ja papa – ja lopuista sanoistahan Tie voi aina väittää, talonmiehenä 28 vuoden ajan. että ne ovat kiinaa, Sanna nauraa. a

joulukuu 2010 asukas | 5

> uutisikkuna

> SOPIMUSKUMPPANIT

Muutoksia VVO:n perinnässä

> ENERGIANSÄÄSTÖ

Kiulukuja 6:ssa porraskäytävää valaisevat LED-valaisimet  Kerrostaloihin suunniteltu kotimainen LED-valaistus sai ensiesittelyn 14.9. 2010 VVO:n vuokratalossa Vantaan Koivukylässä. Kiulukuja 6:n porraskäytäviin ja kellaritiloihin asennettiin yhteensä 82 uusimman tekniikan mukaista LED-valaisinta, joilla korvattiin alkuperäiset 70-luvun hehkulamppuvalaisimet.

VVO on sitoutunut Kiinteistöalan energiantehokkuussopimuksessa tehostamaan kiinteistöjen energiatehokuutta 7 prosenttia vuoden 2009 tasoon verrattuna vuoteen 2016 mennessä.

– LED-valojen energiatehokkuus pienentää kiinteistön energiakustannuksia, mutta suurinta kustannussäästöä odotamme LEDien pitkästä käyttöiästä. Keräämme tietoa VVO:n ensimmäisestä laajasta LED-toteutuksesta, ja mikäli kokemukset osoittautuvat hyviksi, laajennamme jatkossa tekniikkaa muihinkin kiinteistöihimme, VVO:n ylläpitoyksikön johtaja Kimmo Rintala kertoo.

– Kiulukuja 6:n asukkaat ovat ottaneet uudet valaisimet tyytyväisinä vastaan. Rappujen askelmat erottuvat nyt selkeästi ja kulkeminen on helppoa. Kellarikomerossa asioitaessa ei enää tarvitse ottaa taskulamppua mukaan, Auvo Karhu Suomen Sähköhuollosta sanoo.

 Yhteistyötä Lindorff Oy:n kanssa on syvennetty syyskuun alusta alkaen. Lindorff Oy perii jatkossa kaikkia poismuuttaneiden asiakkaiden saatavia VVO:n puolesta sekä hoitaa mahdolliset häädöt täytäntöönpanovaiheesta eteenpäin.

Asukkaille muutos näkyy siten, että poismuuton jälkeisen maksuhuomautuksen tai asumisen aikana tulevan häätövaroituskirjeen jälkeen seuraava yhteydenotto tulee Lindorff Oy:lta, mikäli velkaa ei ole eräpäivään mennessä maksettu. Lindorff perii asiakkaalta omat kulunsa VVO:n saatavan lisäksi.

Lindorffin toimintaan voi tutustua netissä osoitteessa www.lindorff.fi. Lindorffin MaksuMyöhässä.fi -sivuilta löytyy myös paljon yleisesti hyödyllistä tietoa maksuvaikeuksiin liittyen.

KYSYMYS VASTAUS SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖOHJEET

1

Millaisissa tilanteissa sammutuspeitteestä on apua?

– Sammutuspeitettä tarvitaan useimmiten keittiössä, pieniin kodinkoneisiin tai ruoanvalmistukseen liittyvien palojen tukahduttamisessa. Tyypillisiä riskikohteita ovat myös televisio tai tietokone. Peitteen paras säilytyspaikka on keittiön ja eteisen välissä, lähellä ovea. Tärkeintä on, että apuväline sijaitsee poistumispuolella mahdollisen tulen suhteen.

2

Miten peitteen kanssa toimitaan?

– Palavaa kohdetta on lähestyttävä oikeasta suunnasta niin, että oma turvallisuus on varmistettu. Peitteellä suojataan mahdollisimman hyvin omaa kehoa ja käsiä. Sammutuspeite lasketaan palavan kohteen päälle rauhallisesti kehoa suojaten. Sitten peite tiivistetään tiukasti kohteen ympärille, niin että tulta ylläpitävä hapensaanti loppuu tai ainakin vähenee.

Toimintaohjeet on hyvä käydä kädestä pitäen läpi koko perheen kanssa.

3 – Valojen julkistamistilaisuudessa apuna olivat Kirsi Halme (vas.) ja ekspertti Anna-Liisa Korhonen, kiittelee isännöitsijä Jorma Aalto.

6 | asukas joulukuu 2010

?!

Miten varmistutaan siitä, että tilanne on ohi?

– Sammutuspeitteellä saadaan harvoin koko paloa sammumaan. Tarkoituksena on ennemminkin hidastaa paloa, jotta paikalle saadaan hankituksi apua. Palokunnan kutsuminen on aina aiheellista – se ei maksa mitään, ja ammattilaiset osaavat tarkistaa parhaiten lisäpalovaaran sekä mahdollisesti syntyneet palovauriot.

Kysymyksiin vastasi Safe-team Oy:n toimitusjohtaja Eero Salminen.

teksti KAISA IHALAINEN

> HÄLYTIN KUNNOSSA

Palovaroitin on halpa henkivakuutus  Palovaroitin on ennen kaikkea omaksi ja naapureiden turvallisuudeksi, mutta myös laki velvoittaa hankkimaan palovaroittimen ja pitämään sen toimintakunnossa. Lain mukaan kaikissa asunnoissa tulee olla palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden.

Uusissa, vuoden 2009 jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä palovaroittimet on liitetty kiinteästi sähköverkkoon. Vanhemmissa kiinteistöissä palovaroittimen hankinnasta ja sen toimintakunnossa pitämisestä vastaa asukas itse.

Palovaroittimen sijoituspaikka on keskellä eteisen kattoa, makuuhuoneen ulkopuolella.

Kaksikerroksisessa asunnossa palovaroitin tarvitaan molempiin kerroksiin.

Kuntotarkastus kannattaa tehdä kuukausittain painamalla testauspainiketta. Mikäli laite ei anna testiääntä, tarkista paristot ja tarvittaessa vaihda palovaroitin uuteen. Kiinteästi sähköverkkoon asennettujen varoittimien toimintahäiriöistä tulee ottaa yhteyttä kiinteistöhuoltoon ja tehdä vikailmoitus.

Muista vaihtaa palovaroittimen paristo vuosittain. Älä käytä yli 10 vuotta vanhaa palovaroitinta.  www.vvo.fi > Asukkaalle > Tietoa asumisesta > Opastusta asumiseen > Turvallisuus  http://turvaopas.pelastustoimi.fi > Paloturvallisuus

Suomalainen joka kodin joulupukki oli 1900-luvun alussa verhonnut kasvonsa kuusen naavasta, köydenpätkistä tai eläinten karvoista kootulla partalaitteella. lähde KAI LINNILÄ: WANHAN AJAN JOULU, Helmi Kustannus, 2003

Turvallinen koti  Turvallisuudesta ei tingitty viime vuosituhannellakaan. Asukas-lehdessä 4/1995 kerrottiin oman kodin turvallisuustekijöistä ja vaarojen ennakoinnista. Turvallisuusasiat ovat olleet aina VVO:lla tärkeitä, mutta ajan saatossa turvallisuuden huomioiminen on virrannut perinteisistä asioista, kuten keittiöveisten ja työkalujen käytöstä, koko kodin toimivuuteen.

Nykyvarusteet ja -kalusteet on suunniteltu turvallisemmiksi ja myös ergonomisemmiksi. Lä-

hes jokaisen pienenkin varusteen suunnitteluvaiheessa on huomioitu turvallisuusnäkökulma.

Turvallisuus on jokaisen henkilökohtainen asia, ja jokainen ansaitsee turvallisuuden tunteen kotonaan. Turvallisuutta tuovat rakentamisen ja suurten korjausten yhteydessä asennetut ajantasaiset ja ergonomiset kalusteet ja varusteet, mutta sitä tuo myös yhteisöllisyys. Aktiiviset talotoimikunnat ja asukkaat luovat turvallisen ilmapiirin.

> JOULUNAJAN MUISTETTAVAT

Polta ulkotulia turvallisesti  Pimeät illat houkuttelevat sytyttämään ulos roihuja ja ulkotulia. Palavien tuotteiden käyttö on turvallista, kun tiedostaa niiden käyttöön sisältyvät riskit.

Ulkotulet on hyvä sijoittaa maanpinnalle tulenkestävälle alustalle, kuten hiekalle tai betonille. Esimerkiksi muovituoleille tai painekyllästetylle terassille niitä ei saa sijoittaa tulipaloriskin takia. Talon seinän ja ulkotulen väliin kannattaa jättää kynttilän koosta riippuen vähintään metri.

Vesiastiaan sijoitettujen tuikkujen käyttöön liittyy ulkonakin leimahdusvaara. Toistensa lähelle kelluvat tuikut lämpenevät nopeasti, ja ilmaan purkaantuu enemmän kaasua, kuin kynttilöiden liekit kykenevät polttamaan. Ilmiötä seuraa rasvapalon tyyppinen roihahdus. Tuikut palavat turvallisimmin kiinteällä alustalla, vähintään 10 sentin päässä toisistaan.

Suurten ulkotulien tai pitkävartisten roihujen polttamisessa tulee olla erityisen varovainen. Esimerkiksi lumihankeen pystytetyt roihut voivat lämmetessään kaatua palavien rakenteiden päälle ja sytyttää tulipalon.

Ulkotulista on turvallisinta nauttia jatkuvan silmälläpidon alaisena. Yksin palamaan jätetyt tulet voivat koitua vaaraksi muun muassa ulkona liikkuville lapsille tai eläimille. lähde EERO SALMINEN, SAFE-TEAM OY | teksti KAISA IHALAINEN

joulukuu 2010 asukas | 7

> meidän talossa | määräraha hyötykäyttöön teksti Karita Sainio | kuvat Marjaana Malkamäki

Tampereen keskustassa sijaitsevassa Amurinlinnan korttelissa on vipinää kuin pienessä kylässä. Asukkaat toimittavat kortteli­lehteä, tanssivat napatanssia, nostavat puntteja kuntosalilla ja parantavat maailmaa keskiviikko­kerhossa. Aktiivisen asukas­ toiminnan mahdollistaa VVO:n määräraha.

Kylä

keskellä kaupunkia

8 | asukas joulukuu 2010

T

orstai-iltapäivä on Tampereen Hämeenkadulla kiireinen. Autot, bussit ja taksit ajelevat mukulakivillä. Ihmiset poukkoilevat kävelyteillä, ja välissä suihkivat pyöräilijät. Kaupunki vilisee elämää kuin muurahaispesä.

Myös VVO:n Amurinlinna sijaitsee keskustassa, vain muutaman korttelin päässä Tampereen halki kulkevalta pääkadulta, Hämeenkadulta. Mutta mitä lähemmäksi taloa kohti kävelee, sitä enemmän kaupungin häly vaimenee. Viimeistään kun tulee talon vehreälle sisäpihalle, tuntuu, että olisi kaukana kaupungista.

– Vaikka olemme ihan keskustan tuntumassa, Amurinlinnassa on vanhan kyläyhteisön tuntua. Pidämme toisistamme huolta ja harrastamme paljon yhdessä, kertoi talon asukkaan VVO:lle lähettämä palaute.

Olemme tulleet selvittämään, mistä talon ainutlaatuinen tunnelma juontaa juurensa.

Aktiivisuus ei rahasta kiinni Talon kerhotilan pitkän pöydän ääreen on kokoontunut kirjava joukko amurinlinnalaisia: Tommi Harala on asunut talossa kaksi vuotta, Eila Saloranta 58 vuotta. Yksi tuoreimmista asukkaista on Justus Forsgren, iältään seitsemän kuukautta. Myös talotoimikunnan puheenjohtaja Ilse Mäkelälammi vietti lapsuutensa Amurinlinnan pihoilla, palaten paikalle 11 vuotta sitten.

Porukka viihtyy yhdessä vauvasta eläkeläiseen. Puhe pulppuaa, ja nauru on herkässä. Asukkaat ovat tutustuneet toisiinsa yhteisten tapahtumien ja harrastusten kautta. Oli talvi tai kesä, arki tai pyhä, >>

joulukuu 2010 asukas | 9

Amurinlinnassa tapahtuu. Kaiken takaa löytyy aktiivinen talotoimikunta, jonka suunnitelmat asukastoimintaan annettu määräraha tekee mahdollisiksi.

VVO:n myöntämä talokohtainen määräraha on suuruudeltaan 0,04 euroa per neliö kuukaudessa. Koska talot ovat eri suuruisia, myös määrärahat vaihtelevat.

– Asukastoiminta ei kuitenkaan ole rahasta kiinni. Jos aktiivisuutta löytyy, ei lisämäärärahan saaminen ole välttämättä este, vaikka talo olisikin pieni. Vielä kertaakaan eivät ole määrärahat loppuneet kesken, VVO:n isännöintiyksikön johtaja Erkki Keskinen kertoo.

Määrärahaa myönnettäessä tärkein peruste on, että toiminta koituu kaikkien talon asukkaiden hyödyksi. Lisäksi menojen tulee olla talotoimikunnassa etukäteen laaditun toimintasuunnitelman mukaisia.

Perinteisesti määrärahaa käytetään talkootarjoiluihin sekä joulu- ja kesäjuhliin. Yhteiseen hyvään kohdistuvan käytön rajana on kuitenkin vain mielikuvitus.

Ja sitä amurinlinnalaisilla riittää.

Seitsemän kuu­kautta vanha Justus Forsgren leikkii mielellään kerhohuoneessa. Myös äidin sylissä on mukava istuskella.

Korttelilehdestä orkesteriin Yksi Amurinlinnan saavutuksista on talon oma korttelilehti, Amurinlinnalainen. Noin neljä kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu kertoo talon kuulumiset niin talotoimikunnan puheenjohtajan, isännöitsijän kuin kissaasukas Lupunkin näkökulmasta. Lisäksi sivuja täyttävät lasten piirustukset, asukkaiden runot sekä talon oman paparazzin ottamat kuvat pihaan sääntöjen vastaisesti pysä-

10 | asukas joulukuu 2010

Ilse Mäkelälammi toimittaa talon korttelilehteä, Amurinlinnalaista.

Mukaan talo? toimikuntaannm ääräksi on

jäse toimikunnan kaksi Suositus talo n toimikausi on n na lotoimikun Ta ä. pidetilö lä nk yl he ks 3–8 vuoden sy a parittoman ka al i valitus at Ka ka . uk ta vuot jossa talon as a, ss se uk ko ko koolle tävässä valinta uksen kutsuu n jäsenet. Koko na un huoik in im ki to ik t ka seva un talon toimittaa kuts ka jo , voi s ijä ou its ok nö isän . Asukask ilmoitustaululle kä i se ks in ki ih er to is im ne aan, es s tarpeen muk a si uu kokoontua myö a valit taan halutaan jos talotoimikun . en kaud jäseniä kesken

köidyistä autoista tai roska-astioiden viereen kannetuista huonekaluista.

Lehden painos on 500 kappaletta, ja menot kustannetaan määrärahasta.

– Luen Amurinlinnalaisen heti, kun se tipahtaa postilaatikosta. Lehti on mukavaa luet­ tavaa tutuista ihmisistä, talon asukas Raija Lehtinen tuumaa.

Kolme vuotta talossa asuneen Raija Lehtisen mielestä korttelilehdestä välittyy talon lämmin tunnelma. Muuttaessaan Amurinlinnaan hän yllättyi siitä, miten sydämellisesti uusi asukas otettiin vastaan.

– En ollut aiemmin asunut keskustassa, ja ajattelin, että täällä ei kukaan tunne toisiaan. Oli ihana yllätys, kun heti pihalla morjesteltiin ja otettiin mukaan joukkoon.

Ilse Mäkelälammi naureskelee, että kauppareissuunkin on hyvä varata tunnin verran aikaa, vaikka kauppa sijaitsee aivan talon vieressä. Pihassa kun aina joku pysäyttää vaihtamaan kuulumisia. Pihan miljöössä kelpaa

Vanhaan keilahalliin rakennetussa kuntosalissa on tilaa harrastaa. Tommi Harala näyttää mallia.

myös istuskella, sillä asukkaat ovat käyttäneet määrärahoja muun muassa kukkatalkoisiin ja aitojen maalaamiseen.

– Isoin vuotuinen meno on pihassa pidettävät kesäjuhlat ruokatarjoiluineen ja ohjelmineen. Tänä vuonna paikalle hankittiin jopa orkesteri, Ilse Mäkelälammi tuo esiin.

Sporttista porukkaa Talvella pihalla viihtyvät parhaiten lumikasoissa möyrivät haalariasuiset lapset. Talon muu toiminta ei kuitenkaan pysähdy, vaikka lämpömittari tipahtaakin miinuksen puolelle. Amurinlinnalaisia pitävät liikkeellä talon maksuttomat sisäliikuntamahdollisuudet, kuntosali ja itämainen tanssi.

– Meillä on paras kuntosaliporukka, miehiä ja naisia kaikista ikäluokista. Olen tu- >>

Pilkkimisestä linnunpönttö­talkoisiin n VVO myöntää vuosittain taloilleen asukastoimintaan käytettävän määrärahan, joka on suuruudeltaan 0,04 euroa per neliö kuukaudessa. Määrärahaa nostettiin kaksi vuotta sitten 33,3 prosenttia.

Jos talon yhteinen neliömäärä on pieni, on määrärahan korottaminen mahdollista. Menojen tulee kuitenkin tapahtua talotoimikunnan etukäteissuunnitelman, eli vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman, puitteissa.

Perinteisesti määrärahaa käytetään talkootoiminnan sekä kesä- ja joulujuhlien tarjoiluihin.

Rahalla hankitaan usein myös harrastuslaitteita, kuten kuntosalivälineitä, puutyökaluja tai kangaspuita. Lisäksi moni talo satsaa pihaviihtyvyyteen ostamalla määrärahoilla esimerkiksi grillikatoksen tai pihakeinun.

Määrärahoja on käytetty myös kirjaston perustamiseen. Pystyttäminen ei tarvitse suurta budjettia, sillä usein jo asukkaiden kirjahyllyistä löytyy paljon ylimääräisiä kirjoja, jotka on mukava laittaa oman yhteisen kirjaston kautta kiertoon. Tavara kiertää kätevästi

myös kirpputoreilla, joita on järjestetty talojen kerhotiloissa ja pihoilla.

Asukastoiminta voi ulottautua myös oman talon ulkopuolelle. Monet talot ovat vuokranneet bussin ja lähteneet reissuun. Määrärahoilla kustannettuja matkoja on tehty esimerkiksi eläintarhaan, kansallispuistoon tai teatteriin.

Entä miltäpä kuulostavat talon asukkaiden väliset pilkkikilpailut, marjastamistapahtuma, biljarditurnaus tai linnunpönttötalkoot? Näitäkin tapahtumia on VVO:n taloissa määrä­ rahoilla järjestetty.

joulukuu 2010 asukas | 11

Rentoutusta hyvässä seurassa Sporttisuuden vastapainoksi tarjolla on myös rentoutumista. Amurinlinnan kerhotiloissa sijaitsee tunnelmallinen kirjasto, josta jokainen voi lainata ja jonne voi myös lahjoittaa kirjoja. Kun ikkunan takana myrskyää talvimyräkkä, on mukava käpertyä kotona sohvannurkkaan omasta kirjastosta lainatun romaanin kanssa.

Rentoutuminen onnistuu myös hyvässä seurassa. Kerran viikossa kerhotilassa kokoontuu koko talolle avoin keskiviikkokerho.

– Silloin juodaan kahvia, tehdään käsitöitä ja parannetaan maailmaa, kuvaa Ilse Mäkelälammi.

Loppuvuoden kruunaa Amurinlinnan perinteinen joulujuhla, jonne kutsutaan myös pihapiirin päiväkodin lapset. Tiedossa on

Mitä sinulle kuuluu tänään?

Amurinlinnan pihalla vaihdetaan paljon kuulumisia.

UNNAN K I M I O T TALO TEHTÄVÄT  Laatii syksyllä toimintasuunnitelman sekä suunnitelman asukastoiminnan määrärahan käytöstä.  Käsittelee keväällä toimintasuunnitelman ja laatii korjausehdotuksia sekä tekee pihaja kiinteistökatselmuksen.  Järjestää talossa asukastoimintaa.  Seuraa kiinteistön hoitoa ja taloutta.  Valitsee taloturvallisuushenkilöt.  Valitsee ekspertit, jotka hoitavat esimerkiksi ympäristö-, energia- ja kotipiha-asioita taloissa.  Tiedottaa asukkaille ajankohtaisista asumiseen liittyvistä asioista.  Esittää talon yhteiset kehitysideat eteenpäin tarvittaville tahoille.  Toteuttaa alueellista yhteistoimintaa esimerkiksi naapuritalojen kanssa.

12 | asukas joulukuu 2010

tustunut talon asukkaisiin nimenomaan kuntosalilla, jolla tulee itse käytyä viidesti viikossa, Tommi Harala kertoo.

Talon kuntosali pyörii asukkaiden voimalla. Laitteita huolletaan yhdessä, ja jokainen siivoaa aina jälkensä käytön jälkeen. Kuntosalin välineitä päivitetään määrärahoilla. Viime vuonna hankittiin painonnostopenkki, levytanko ja painokiekkoja sekä trendikkäitä kahvakuulia.

Kuntosalilla viihtyvät miehet ja naiset, mutta isossa kerhohuoneessa pidettävään itämaiseen tanssiin on toistaiseksi uskaltautunut vain naisia. Ryhmää ohjaa maksutta talon oma asukas, ja määrärahoista ostettiin iso peili kerhohuoneeseen liikkeiden näkemistä varten.

– Peilin tulon jälkeen innostus meinasi tosin vähän lopahtaa, Ilse Mäkelälammi pyrskähtää nauruun.

Jokaisen asukkaan toiveet ovat tervetulleita. mausteista glögiä sekä suussa sulavia joululeivonnaisia, toki myös aito joulupukki.

Uusi vuosi tuo mukanaan uuden määrärahabudjetin. Tulevan vuoden toimintasuunnitelmat ovat juuri nyt työn alla.

– Jokaisen asukkaan toiveet ovat tervetulleita, sillä kaikki määräraha on tarkoitettu asukkaiden hyväksi, Ilse Mäkelälammi toteaa.

Amurinlinnan asukkaat antavat mielellään ideansa muiden talojen monistettavaksi. Pienen kylän tarmokas, mutta rauhallinen tunnelma on mahdollista luoda taloon kuin taloon: määrärahat tulevat VVO:n puolesta, lisäksi tarvitaan vain reipas ripaus asukasaktiivisuutta. a

> kolumni | asukkaan elämää

Sisustussuunnittelija kaapin päällä

M

eille muutti pari vuotta sitten sisustussuunnittelija. Tai ei hän aluksi vaikuttanut sisustussuunnittelijalta. Hän halusi vain itselleen sängyn, jossa on korkeat laidat, ja jotakin muuta pientä tilpehööriä. Mutta hän ei kajonnut meidän huonekaluihimme tai sisustuksellisiin päätöksiin ja linjanvetoihin mitenkään. Kaikki kuitenkin muuttui yhtäkkiä.

Hän halusi uuden tv-tason, vanha oli hänen mielestään karsea (olihan se sellainen markan lastulevyhökötys). Hän kertoi asian meille epäsuorasti painelemalla dvd-soitinta päälle ja pois. Yritimme pysyä viileinä. Sitten hän otti käyttöön kovemmat konstit ja ryhtyi klähmimään televisioruutua kuolaisilla sormillaan. Hankimme uuden tv-tason aika pian, sellaisen jossa dvd-soittimen sai suljettua luukun taakse. Siitä hän ihan piti.

Mutta olimme tehneet virheen. Tässä vaiheessa pikku ihminen vasta löysi itsestään sisustussuunnittelijan. Hän päätti uudistaa myös kirjahyllymme: kaksi alimmaista hyllyä saivat lähteä jokaisesta kohdasta. Paikalle hankittiin hyllyihin upotettavat kaapit. Koriste-esineet vaihtoivat paikkaa ikkunalaudoilta kirjahyllyn korkeuksiin. Hän myös protestoi tyylikästä mustavalkoraitaista mattoamme vastaan tiputtelemalla sille ruokaa tuolistaan. Luojan kiitos, olimme sentään ostaneet tumman sohvan.

Kun hän eräänä päivänä saapui keittiöstä leipäveitsi kädessään, laitoimme hommalle stopin – siis stopparit, sellaiset mustat hakaset kaikkiin keittiönkaappeihin ja -laatikoihin.

Lapset eivät saa niitä auki, ja aikuisillakin on välillä hankaluuksia.

Stopparit vielä menevät, mutta kokonaan poissuljettuja olivat neonväriset muoviklöntit, joita pitäisi laittaa pöydänkulmiin ja kaikkiin muihinkin kulmiin.

Että koko asunto olisi täynnä klönttejä, feng shui -ajatteluhan siinä tärveltyisi. Jossakin vaiheessa sisustussuunnittelijankin pitää oppia, että kulmaa päin kävellessä voi vähän kirpaista.

Luojan kiitos, olimme sentään ostaneet tumman sohvan.

Nyt me olemme sisustussuunnittelijan kanssa jo melko sujut.

Hänkin joustaa joissakin näkemyksissään ja ymmärtää järkipuhetta. Pyykkikoneen tyhjentämisessä saa auttaa, mutta ei astianpesukoneen. Stopparia ei tarvita enää kuin veitsilaatikossa, lusikkansa hän saa jo hakea itse. Mutta varmasti taapero suunnittelee jo jotakin uutta. Nyt kun kirjahyllyn alahyllyt ovat pois käytöstä, ei mene aikaakaan, kun hän oppii kiipeämään hyllyn päälle.

LAURI LEVOLA

> kodin talous | kotivakuutus turvaa

Viisas

Vaikka kotona sattuisi vahinko vain kerran elämässä, koti­vakuutuksen ottaminen on kannattanut.

Vakuutus auttaa saamaan elämän takaisin raiteilleen.

vakuuttaa kotinsa teksti Liisa Joensuu

kuvitus Janne Harju

H

ädän hetkellä kotivakuutus on suuri helpotus. Esimerkiksi tulipalosta tai vesivahingosta syntyvät vahingot ovat yleen­ sä niin mittavat, että harvan talous kestää seuraukset ilman vakuutusta.

– Kotivakuutus varmistaa elämän jatkumisen vahin­ gon jälkeen ilman kohtuuttomia menetyksiä. Tilanteen normalisointi onnistuu kivuttomammin, kun asukkaan ei tarvitse murehtia taloudel­ lisia menetyksiä muun vaivan ohella, toteaa VVO:n asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö.

Kivistön mukaan suurin harhaluulo on se, että taloyhtiön kiinteistö­ vakuutus korvaisi myös kodin irtaimiston. Se korvaa kuitenkin vain kiin­ teistön rakenteille aiheutuneita vahinkoja. Kaikki kodin irtaimisto on asukkaan vastuulla. Kiinteistövakuutus ei myöskään korvaa väliaikaista asumista muualla, kun kotia korjataan esimerkiksi palon tai vesivahin­ gon jälkeen. Kotivakuutus sen sijaan korvaa sijaisasumisen ja kaiken sen, mikä itse asiassa tekee kodista kodin.

Koti jouti roskalavalle Isännöitsijä Tuomas Maljanen on kohdannut monenlaisia vahinkotilan­ teita VVO:n kiinteistöissä. Yksi pahimmista sattui pari vuotta sitten jou­ lun alla. Isossa kerrostaloasunnossa asui yksinhuoltajaäiti lapsineen. Nai­ nen kävi tupakalla parvekkeella, mutta sammutti natsan huonosti. Se ti­

14 | asukas joulukuu 2010

pahti parvekkeella olleen tavaran sekaan. Hän lähti sauhujen jälkeen kaupungille.

– Kun hän palasi 45 minuuttia myöhemmin, asunto ja sen yläpuolella sijaitseva asunto olivat tulessa. Palo oli levinnyt parvekkeelta olohuoneeseen, ja musta savu oli tärvellyt koko huoneiston. Irtaimiston tavarat olivat vain haisevia möykkyjä ja roskalavatavaraa.

Myös naapuriasuntoja jouduttiin korjaamaan palo-, savu- ja vesivahinkojen vuoksi.

Maljanen muistuttaa, ettei vuokranantajalle ole velvollisuutta järjestää sijaisasumista korjausten ajaksi. Tässä tapauksessa VVO kuitenkin jousti ja järjesti perheelle sijaisasumisen. Yksinhuoltaja joutui aloittamaan elämänsä alusta ja hankkimaan kaiken joka ikisestä huone­kalusta ja sukkaparista alkaen.

– Ilman kotivakuutusta uuden irtaimiston hankkiminen maksaa helposti yli 10 000 euroa, vaikka kysymyksessä olisivat vain perustarvikkeet. Tapaus meni vielä poliisitutkintaan ja oikeuteen, jossa palo katsottiin huolimattomuuden aiheuttamaksi ja siksi tuottamukselliseksi. Asukkaan maksettavaksi tulivat myös vahingonkorvaukset.

Vakuutus pelasti vesivahingossa Toisessa Maljasen esimerkissä on onnellisempi loppu, sillä asukkaalla oli kotivakuutus. Mies tuli tuntikausia kestäneeltä lennolta yöllä kotiinsa. Aikaeron rasittama mies päätti käydä suihkussa, mutta nukahtikin sinne.

Alakerran asunnon katto alkoi ennen pitkää sataa vettä, ja mies heräsi vasta alakerran naapurin soitettua itsepäisesti ovikelloa.

– Molemmat asunnot kärsivät vesivahinkoja, mutta vahingon aiheuttajalla oli laaja kotivakuutus. Se maksoi itsensä takaisin jo tämän yhden tapauksen vuoksi.

Kotivakuutuksen voi ottaa haluamassaan laajuudessa. Siihen voi liittää vastuuvakuutuksen, joka korvaa myös ulkopuolisille aiheutuneet vahingot. Jos tapahtuma on aiheu-

tunut huolimattomuuden takia tai siinä todetaan tahallisuutta, korvaus voi jäädä saamatta.

Kartoita riskipaikat Vesivahingot ovat kotien vahingoista yleisimpiä ja jopa yleisempiä kuin tulipalot. Suurin osa vesivahingoista aiheutuu astianpesu­ koneista. Keittiöissä ei ole lattiakaivoa, joten vuotava vesi valuu lattialle ja kaapiston taakse.

Kotivakuutusten määrä nousussa n Omistusasujista kotivakuutus on 95 prosentilla, ja vuokralla asuvista kotivakuutus on 68 prosentilla. Kotivakuutuksen suosio on kasvanut erityisesti alle 35-vuotiaiden ja opiskelijoiden keskuudessa.

Vuokralaisten keskuudessa kotivakuutus on yleistynyt kahdessa vuodessa merkittävästi. Vuoden 2008 tutkimuksessa vain 54 prosentilla vuokralla asuvista oli kotivakuutus. Yksi syy määrän kasvuun lienee se, että vuokranantajat edellyttävät vuokralaiselta yhä useammin vakuutusta.

Vakuutustutkimus 2010

Astianpesukoneen asentaminen onkin hyvä antaa ammattilaisen tehtäväksi. Pesu­koneissa on myös sähköpalon vaara, joten kotoa ei tulisi koskaan poistua pyykin- tai astianpesukoneen pyöriessä päällä.

– Vesivahinkojen ehkäisemisessä on tärkeää kiinnittää huomiota vesikalusteiden kuntoon ja ilmoittaa ajoissa kiinteistöhuoltoon, mikäli huomaa pienenkin vuodon. Tulipalojen ennaltaehkäisemiseen ja oikeaan tulen

> asukasgallup Onko sinulla kotivakuutus?

77 %

» Kyllä » Ei, mutta aion hankkia lähiaikoina

13,1 %

» Ei, enkä aio sellaista hankkiakaan

9,8 %

Osallistu Asukasgallupiin netissä! www.vvo.fi/asukasgallup 

käsittelyyn kannattaa käyttää aikaa asukasko­ kouksessa ja kartoittaa mahdolliset riskitekijät omassa talossa, Pekka Kivistö huomioi.

Laaja vakuutus kannattaa Asiamies Seppo Karjalainen Pohjolan Vakuutus Oy:stä suosittelee laajaa kotivakuutusta, joka antaa kattavan turvan.

– Suppea kotivakuutus korvaa vesivahinkoja, palosta aiheutuvia vahinkoja ja esimerkiksi varkauteen liittyviä kustannuksia. Laajempi vakuutus antaa lisäturvaa vaikkapa rikkoutumisten ja äkillisten vahinkojen varalle.

Hintaero laajan ja perusvakuutuksen välillä ei ole suuri. Asukas valitsee itse, minkä tason vakuutuksen ottaa, ja laskelmia voi helposti tehdä netissä itsekin. Helpointa on ottaa vakuutus asuinneliöiden mukaan, mutta mikäli kodissa on jotakin erityisen arvokasta, se kannattaa vakuuttaa erikseen.

– Vakuutusmäärät on hyvä käydä läpi, koska jokainen talous on erilainen. Ali­vakuut­ taminen ei kannata, koska korvaukset voivat jäädä todella pieniksi. Paras lopputulos saadaan, kun perheen vakuutukset käydään läpi asiantuntijan kanssa. Se vie vain tunnin verran aikaa, Seppo Karjalainen neuvoo. a

joulukuu 2010 asukas | 15

> asukasposti

> JYVÄSKYLÄ

> PORVOO

 Jyväskylän alueen VVO:n asukkaat lähtivät Kanavaristeilylle Laukaan Kuusaaseen asti 21.8. 2010. Mahtavat maisemat!

 Vuoden 2010 VVO-taloksi valittu Viertotie 2 Porvoosta vietti Elojuhlia 21.8. omalla kauniilla pihallaan 30 asukkaan kanssa.

Kanavaristeily ihastutti

Elojuhlien huumaa teksti ja kuva LIISA KUIKKA

teksti ja kuva SARI KOSKINEN

> JÄRVENPÄÄ

Kesän makuja > VANTAA

Yhdessä sieneen

Mittelöä pihaolympialaisissa

 Kävimme sieniretkellä 11.9. Sotungissa. Mukaan oli kutsuttu kaikki VVO:n Vantaan asukkaat. Mukana oli neljä sieniopasta. Vierailimme myös Trollbergan Traktori- ja maatalousmuseossa.

 Pidimme 3.10. 2010 Rälssitie 7:ssä pihan lapsille olympialaiset. Lajeina oli esimerkiksi saappaanheittoa, sählyrata, pussihyppelyä ja tarkkuusheittoa. Lapset saivat myös hienon liikuntapassin.

 Elokuun hämärtyvänä iltana Vaarinkatu kymppiin kokoontui iloinen joukko grillijuhlille.

Mukana oli niin merikapteenin-, kukkahatun kuin vierailevien tähtien kultakimallehattuun sonnustautunutta väkeä. Isännöitsijä Kristiina pelmahti paikalle cowboy-stetsonissa. Hyvä ruoka, hilpeä mieli jäi kemuista päälimmäiseksi tuntemukseksi.

teksti ja kuva TUOMAS KIMPARI

teksti ja kuva RIIKKA MUSTONEN

teksti ja kuva MARJAANA KIVIOJA

> HELSINKI

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla. Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta.

16 | asukas joulukuu 2010

> vinkki

Kääröt ja J narut

kiertoon teksti Neea Laakso kuva Tommi Tuomi

ouluaattoiltana lahjapaketeista on jäljellä enää kasa rypistynyttä paperia ja metrikaupalla lahjanarua.

Mitä jos laittaisitkin lahjojen kääreet roskiksen si­ jaan kiertoon?

Naruista voit virkata hauskoja, räsymattomaisia koreja tai esimerkiksi lasinalusia: solmi narujen pätkät yhteen yhdeksi pitkäksi naruksi ja aloita virkkaamaan ympyrää. Päättele työ, kun lasinalunen on sopivan kokoinen, tai jatka virkkaamista niin kauan, että korilla on sopivan korkuiset reunat. Viiden millin koukulla työ edistyy nopeasti ja jäljestä tulee pitsimäi­ nen. Pienemmällä koukulla saat aikaan tiiviimpää jälkeä.

Muistathan, että lahjapapereita ei saa laittaa paperin­­ keräyk­seen. Ne sisältävät paljon painoväriä ja teipinpätkiä, tai ne voivat olla foliopaperia, jota ei voi hyödyntää uuden paperin raaka-aineena. Energiajakeeseen lahjapaperit käyvät, mutta kerää ensin parhaat palat talteen uusiokäyttöä varten.

Paperinpaloista voit loihtia vaikkapa seuraavan joulun kortit tai muistipelin perheen pienimmille. Lahjapaperista syntyy helposti myös näyttäviä ruusukkeita seuraavien lahjapaket­ tien koristukseksi. Rypistyneestä ja revitystä paperista tulee­ kin kaunista ja persoonallista! a

joulukuu 2010 asukas | 17

> kohennusta kotiin | kylpyhuone kauniiksi

18 | asukas joulukuu 2010

teksti MAIJA-RIITTA RIUTTAMÄKI kuvat TOMMI TUOMI ja iSTOCKPHOTO

Uutta hohtoa kylppäriin Pienellä ideoinnilla ja somistuksella kylpyhuoneesta kuin kylpyhuoneesta saa viihtyisän ja toimivan tilan, jossa mieli ja keho rentoutuvat.

S

isustuslehdissä kylpyhuoneista tehdään nyt ylellisiä kylpylöitä. Uusien rakennusmääräysten myötä kylpyhuoneiden koko on kasvanut myös kerrostaloissa. Tämä antaa mahdollisuuden sisustaa kylpyhuonetta oman mielen mukaiseksi.

Perusvarustus kylpyhuoneessa on yleensä pelkistetty, ja tyhjää tilaa jää reilusti. Jos taloyhtiössä on pyykkitupa, ei omaa pesukonetta tarvita. Niinpä pesukoneen paikalle voi laittaa esimerkiksi kauniin lipaston. Tavallisetkin kalusteet kestävät pesutilassa, mikäli ne eivät joudu suoraan kosketukseen veden kanssa. Korkeaan lipastoon uppoavat niin pyyhkeet, pesuaineet kuin kauneudenhoitotuotteetkin. >>

Pinnat puhtaiksi  Kylpyhuoneen perussiivoukseen riittävät neutraalit yleispuhdistusaineet ja käsiastianpesuaine. Hankausaineet tehoavat sitkeimpään likaan, mutta säännöllisesti käytettyinä ne hiovat pinnat karheiksi, jolloin lika tarttuu niihin entistä herkemmin. Sama koskee erittäin happamia aineita, jotka syövyttävät pintoja.

Muovi- ja emalipinnat eivät kestä hankaavia aineita, voimakkaita happamia tai emäksisiä aineita eivätkä pyykin liotusta.

Lue tarkemmat kylpyhuoneen pintojen hoito-ohjeet www.vvo.fi > Asukas

joulukuu 2010 asukas | 19

Pyykkipojat ja muut pikkutavarat on kätevä säilöä kannellisiin lasipurkkeihin.

Kodin tavaroita kannattaa katsella luovin silmin: esimerkiksi palasaippuat näyttävät herkullisilta kauniissa kulhossa tai kakkuvadilla.

Pyykkikoneen tilalle voi myös sijoittaa avohyllyn, jossa tavarat säilytetään kauniissa koreissa. Korkeaan hyllyyn menee paljon säilytettävää. Erivärisistä koreista löytää tarvitsemansa tavaran nopeasti tai koriin voi kiinnittää nimilapun sisällöstä. Kannellinen kori WCistuimen vieressä lattialla kätkee paperirullat ja pesuaineet. Kannen päällä säilyvät myös luettavat lehdet. Koreja valmistetaan monenlaisista materiaaleista, esimerkiksi kosteuden kestävästä muovipunoksesta.

Kannelliset muovijakkarat ovat käteviä suihkutiloissa. Jalkojen pesu sujuu hyvin, kun voi istahtaa jakkaralle suihkuttelemaan.

Kannen alla säilyvät shampoot ja saippuat siististi poissa silmistä. Jakkaran voi tarvittaessa siirtää laskutilaksi altaan viereen.

Puu tuo eloa kaakelitilaan Vanha puupenkki seinustalla, suojassa roiskevedeltä, on kaunis yksityiskohta ja kätevä moneen tarkoitukseen. Kulunut puu on näyttävä vastakohta kiiltävälle kaakelille. Samaan tyyliin voit hankkia vanhat tikapuut, jotka toimivat hyvänä pyyhkeiden ripustuspaikkana.

20 | asukas joulukuu 2010

Puutikkaiden ja penkin ei tarvitse olla vanhoja, kauniita puutuotteita saa uutenakin. Puuseppä tekee näppärästi halutun mittaiset tuotteet, ja tikkaat voi askarrella itsekin valmiiksi leikatuista puurimoista. Jos kylpyhuoneeseen tilaa uusia tuotteita, kannattaa ne saman tien käsitellä kosteudelta suojaavalla aineella. Esimerkiksi saunan suoja-aineita saa sävytettynä vaikka tyylikkään mustaksi.

WC-kannen voi somistaa myös hauskalla tekstiilipäällisellä. Helposti asennettavan uuden kannen saa esimerkiksi ruusukuvioisena.

Somista pienillä tavaroilla ja tekstiileillä Hanki kirpputoreilta vanhoja, kannellisia lasipurkkeja tai osta marketista uusia. Sijoita rivi isoja purkkeja lattialle ja säilö niihin pyykinpesuaineet, pyykkipojat, vanupallot ja paplarit. Purkkien ympärille voit vielä sommitella asetelman luonnonkivistä. Pieniin purkkeihin saat mahtumaan hiuspinnit, sormukset ja korvikset. Sijoita rivi pieniä lasipurkkeja peilikaapin päälle tai kapeaan tikashyllyyn. Purkkien kuluneet peltikannet maalaat nopeasti askartelumaalilla.

Kun uudistat kylpyhuonetta, muista nämä:  pidä pienen tilan väri- ja materiaalimaailma yhtenäisenä.  mieti etukäteen haluamasi tyyli. Älä sekoita eri tyylejä pieneen tilaan.  tekstiilit ovat takuuvarma uudistuskeino. Hanki matto ja pyyhkeet samasta sarjasta, niin kokonaisuudesta ei tule levoton.  tarkista tuotteiden roiskeveden kestävyys. Älä sijoita arempia tuotteita liian lähelle suihkua.  katsele luovasti vanhoja tavaroitasi. Uusi käyttötarkoitus voi löytyä kylpyhuoneesta.

Jouluinen hemmotteluhetki

Pesuainepullot ja pyyhkeet sujahtavat siististi kosteutta kestäviin muovipunoskoreihin.

Puuhyllykkö tuo elävyyttä ja kontrastia kiiltävään kaakelipintaan. Kasvit, pikkukivet ja simpukat raikastavat tunnelmaa.

Uusi matto peittää vanhan kuluneen lattian.

Puurimoista tehty ”lautamatto” kestää vettä ja on hauskan näköinen lattialla. Varsinaiset kylpyhuoneen matot ovat usein pieniä. Osta metritavarana myytävää muovimattoa.

Pieni, itämainen villamatto sopii kuiviin WC-tiloihin. Maton itämaista teemaa voit jatkaa esimerkiksi WC-istuimen taakse seinään kiinnitettävällä seinävaatteella tai suurella huivilla. Nämä kiinnittyvät kätevästi tarroilla. Peilihyllylle voit sijoittaa

itämaista tuoksua levittävän tuoksupussin tai suitsuketikkuja.

Lujasti kiinnittyvät pienet tarrakoukut mahdollistavat taulujen kiinnittämisen myös kaakeliseiniin. Kiiltävälle kaakelipinnalle sopivat niin maisemamaalaukset kuin vanhoista valokuvista kootut sommitelmat. Vältä ripustamasta näitä liian lähelle roiskuvaa suihkuvettä. Koukkuihin voit ripustaa myös kevyet kynttilälampetit tai hauskoja keräilyesineitä, vaikkapa vanhoja avaimia, kampoja tai muuta aiheeseen sopivaa. a

 Joulukiireiden keskellä on tärkeää huolehtia myös itsestään. Pieni hemmottelutuokio kylpyhetken yhteydessä rentouttaa ja rauhoittaa.

Sytytä muutama tuikkukynttilä ja laita tunnelmallista musiikkia taustalle soimaan.

Ihonkuorinta kuorii kuolleen pintasolukon pois talvikuivalta iholta, vilkastuttaa verenkiertoa ja tasoittaa ihon ulkonäköä. Kuorintaan sopii karkeahko pesukinnas, jolla kehoa hierotaan kevyin pyörivin liikkein. Voit kokeilla myös sokerikuorintaa: sekoita 2 desilitraan öljyä 1 desilitra sokeria ja hankaa seoksella vartaloa. Öljy voi olla esimerkiksi oliivitai rypsiöljyä.

Vaihtoehtoisesti voit kuoria vartaloasi pienellä määrällä kerran keitettyjä kahvinporoja, karkeita kaurajauhoja tai merisuolaa. Aineet voi sekoittaa öljyn tai vartalovoiteen joukkoon. Juokseva hunaja on myös hyvä kuorinta-aine. Muista kuoria myös jalkapohjat ja kantapäät.

Kasvojen herkkää ihoa kuoriessa ole varovainen ja kokeile kuorintaa ensin pienelle alueelle.

Kuorinnan jälkeen jouluntuoksuinen saippua tai suihkugeeli kruunaa suihkuhetken. Saatavilla on esimerkiksi kanelin, inkiväärin ja mantelin tuoksuisia joulusaippuoita. Levitä lopuksi ravitsevaa kosteusvoidetta.

joulukuu 2010 asukas | 21

> pata ja kattila | joulukeittiö teksti Irene Kiuru | kuvat Jorma Marstio

turvallisesti tarjolle Keittiö on kodin sydän jouluna. Turvallisuusasioihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kiireessä sattuu helposti pikku tapaturmia. Siisteys kunniaan, sillä siisti keittiö on myös turvallinen.

R

oiskeet kannattaa pyyhkiä heti lattialta, ettet liukastu. Varaa aikaa ruuanlaittoon ja keskity paistamiseen tai leikkaamiseen, jotta vältyt kiireen aiheuttamilta vahingoilta.

Muista, että kinkkurasvoja ei saa kaataa viemäriin.

Kuuma kinkkurasva jähmettyy nopeasti putkien sisään aiheuttaen tukoksia. Vaikkei rasva jähmettyisi oman talon putkissa, se voi aiheuttaa mittavia vahinkoja runkoviemäristössä ja jätevedenpuhdistamolla. Kinkkurasva kannattaa jäähdyttää ensin hyvin, ja sen voi hävittää biojätteen seassa. a

22 | asukas joulukuu 2010

Leikkelelautanen, rosollia ja italiansalaattia Valitse leikkelelautaseen makusi mukaisia leikkeleitä, pateita ja pikkumakkaroita.

Esimerkiksi: Palvi- ja korppukinkkua siivuina Kotimaista poro- tai riistasalamia siivuina Erilaisia joulumakkaroita tai maksapateita Lisukkeeksi rosollia punajuurikerman kera ja italiansalaattia oman maun mukaan maustettuna.

Keitettyä joulukalaa kermaisella kastikkeella (4–6:lle) 1,5–2 kg:n kokonainen vaalea kala, esimerkiksi hauki tai kuha n. 1,5 l vettä 2 rkl merisuolaa 10 maustepippuria 2 kpl laakerinlehteä 1 kpl sipuli Kastike 2 rkl voita 3 rkl vehnäjauhoja 5 dl kalan keitinlientä 1 dl kuohukermaa mausta suolalla ja jauhetulla maustepippurilla

 Perkaa kala, poista kidukset ja sisälmykset.

Pese kylmällä vedellä. Pyyhi kala puhtaaksi.

Aseta kala kattilaan, ja lisää kylmää vettä siten, että kala peittyy. Kuumenna.

Kuori sipuli ja paloittele lohkoiksi.

Kuori liemen pinnalle kertynyt vaahto pois ja lisää mausteet ja sipulilohkot. Anna hautua miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia. Kala on kypsää, kun selkäevä irtoaa. Pienemmät kalat kypsyvät nopeammin, ja iso kala vaatii pidemmän kypsytysajan.

Sulata kastikkeeseen tuleva voi kattilassa.

Sekoita joukkoon kerma ja vehnäjauhot sekä lopuksi kalan keitinlientä. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes kastike sakenee. Mausta kastike maun mukaan suolalla ja pippurilla. Voit halutessasi maustaa kastikkeen raastetulla piparjuurella.

Tarjoa perunoiden tai jouluisten juureslaatikoiden kera.

Punajuurikerma rosollille: Vatkaa 2 dl vispikermaa ja kaksi ruokalusikallista etikkapunajuurilientä löysäksi vaahdoksi.

Italiansalaatti: Mausta valmis italiansalaatti dijonsinapilla tai piparjuuritahnalla makusi mukaisesti.

Lisukkeeksi joululimppua ja voita.

Terkuin, Irene Lue lisää Irenen turvallisuusohjeita keittiöön www.vvo.fi > asukas.

Haudutettua omenaa ja marenkia (4–6:lle) 4–6 isohkoa kiinteää omenaa n. ½ dl sokeria ½ tl kanelia hyppysellinen jauhettua inkivääriä ja neilikkaa 1 rkl voita 2 rkl konjakkia tai calvadosia 8–12 kpl valmiita marenkeja 2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

 Kuori ja lohko omenat ja poista niistä siemenet. Sulata voi paistinpannulla ja lisää omenat, sokeri ja kaneli. Anna hautua pari minuuttia sekoitellen ja lisää konjakki. Anna kiehahtaa ja hauduta, kunnes neste on melkein kokonaan haihtunut.

Valmista omenat ja vaahdota vaniljakastike. Murskaa jälkiruokakulhon pohjalle marenkia, ja lisää kerroksittain haudutettuja omenalohkoja, vaniljakastiketta ja marenkimurskaa.

Jätä muutama omenalohko ja marenki annoksen koristeluun.

joulukuu 2010 asukas | 23

> kiinteistönhuolto ja palvelu | vahingonteko kuriin teksti ANNA HAIKARAINEN

Ilkivalta harmittaa ja nostaa turhaan asumiskustannuksia. Miten sitä voisi estää parhaiten?

O

ulun seudulla yleisimpiä ilkivaltatapauksia VVO:n kiinteistöissä ovat tagit ja graffitit, ovilasien rikkomiset ja pienet sotkut.

– Ikkunoihin ja seinäpintoihin syljeskellään, piirrellään, raaputellaan ja kiinnitetään mällejä. Pihoilla sotketaan pihaistutuksia, leikkipaikkoja ja ohjaustauluja. Valokatkaisimia hajotetaan potkimalla. Eläinten tarpeet jätetään heti rappukäytävään tai ulko-oven eteen, Oulun VVO-kotikeskuksen aluepäällikkö Ari Leskinen luettelee tapauksia.

Myös varkauksia ja murtoja esiintyy.

– Pihoilta ja varastoista viedään pyöriä ja autoihin murtaudutaan. Silloin tällöin rappukäytävistä viedään jopa vaihtomattoja, Leskinen ihmettelee.

24 | asukas joulukuu 2010

Pahimpia tapauksia Oulun alueella ovat olleet roskakatosten tuhopoltot sekä varastomurrot. Leskinen uskoo, että isompien vahinkojen tekijät tulevat talon ulkopuolelta.

– Taloissa toimii yleensä asukkaiden oma verkosto, joka huomaa poikkeavat asiat ja tiedostaa, että ilkivallantekojen korjaukset maksetaan vuokrien kautta asukkaiden omasta pussista. Esimerkiksi töhryjen poisto maksaa vähintään 500 euroa, roskiskatoksen korjauskustannus voi olla jopa 7 000 euroa.

Viimeisimmässä tuhopoltossa sekään ei riitä.

Joskus ilkivalta alkaa syystä, jota kukaan ei ole osannut ennakoida. Esimerkiksi pensasaidan leikkuusta.

– Yhdessä talossa uudistettiin pensasaita leikkaamalla se matalaksi, minkä jälkeen töhrijät tulivat sotkemaan talon seiniä. Tätä ennen talo oli saanut olla 15 vuotta rauhassa.

Oulun seudulla ilkivaltatekoja on ollut niin kaupungin keskustassa kuin lähiössäkin. Leskinen on havainnut, että ilkivaltaa esiintyy erityisesti uusissa lähiöissä, ja jo-

Muista kodin avain!  Avain pääsee hukkumaan meiltä jokaiselta joskus. Avaimesta kannattaa pitää kuitenkin huolta kahdestakin syystä.

– Jokainen kadotettu avain lisää riskiä varkauksille ja ulkopuolisten tunkeutumisille kiinteistön yleisiin tiloihin. Rosvoporukat keräävät kadotettuja avaimia ja etsivät kiinteistöjä, mihin ne mahdollisesti kävisivät. Lisäksi se mahdollistaa epämääräisten ainesten majailun talon yleisissä tiloissa, aluepäällikkö Martti Müller Jyväskylän VVO-kotikeskuksesta toteaa.

Toinen tärkeä seikka on se, että kadonneet avaimet vaativat lukkojen uudelleensarjoitusta, joita on varattu vain rajallinen määrä kutakin kiinteistöä varten.

– Kun määrä tulee täyteen, ollaan pulassa – on säilytettävä sekä uudet että vanhat avaimet, koska uudet avaimet eivät käy enää esimerkiksi ulko-oveen. Tällöin on mietittävä koko talon sarjoittaminen uudelleen. Se taas maksaa isoja summia, Müller huomioi.

ilkivallalle!

Tekniset muutokset ehkäisevät Miten ilkivaltaa sitten voi tehokkaimmin ehkäistä? Leskisen mukaan tekniset muutokset, kuten valaistuksen ja valotolppien lisääminen parkkipaikoilla sekä lukituksen parantaminen tehoavat yleensä hyvin.

– Ulko-ovia on lukittu ympärivuorokautisesti. Tämä johti joissain paikoissa ovien rikkomiseen, mutta sekin tasaantui ajan myötä. Taloihin, joissa on ylätasanteita, on tehty huoneistoavaimella aukeavia väliovia. Tämä pitää sotkijat poissa.

Erittäin tärkeää on myös huolehtia, että ovet menevät lukkoon. Jos ovet eivät lukkiudu automaattisesti, ota yh-

teys ensin netin kautta kiinteistöhuoltoon tai seuraavana päivänä isännöitsijään.

Läpikulkuliikenteen rajoittaminen vähentää Leskisen mukaan selkeästi ilkivallantekoja kiinteistön alueella.

– Talojen pihaan asennetut kulkuportit ovat vähentäneet tapauksia.

Asukkaiden rutiinina on pitää huolta, että portti myös laitetaan aina illalla kiinni.

Teknisiä parannuksia on tehty kiinteistöihin esimerkiksi viime kevään pihakävelyiden myötä. Pihakävelyssä isännöitsijä, talotoimikunta sekä muut asiasta kiinnostuneet asukkaat kiertävät kiinteistön piha-alueineen ja pohtivat, mitä parannuksia ja korjauksia alueelle pitäisi tehdä. Tämän jälkeen isännöitsijä budjetoi uudistukset, joita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Ilmoita heti ilkivallasta Ilkivallan jäljet pitää Leskisen mukaan korjata mahdollisimman pian pois, muuten ne kiihottavat vandaaleja vain rikkomaan ja sotkemaan lisää.

– Asukkaiden on erittäin tärkeää ilmoittaa ilkivallanteoista heti huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle, jotta siivous ja korjaus voidaan käynnistää välittömästi. Tekijäkin turhautuu, kun aikaansaannokset otetaan heti pois.

Leskinen ei usko, että ilkivaltaa saa koskaan täysin estettyä, mutta se on mahdollista pitää hallinnassa.

– Pitää vaan uskaltaa kokeilla uusia keinoja ilkivallan ehkäisyyn, ja on saatava asukkaat mukaan toimintaan. Esimerkiksi pihaistutuksilla on tapana säilyä paremmin, kun asukkaat itse istuttavat ne. Jokaiseen tapaukseen on käytettävä omia keinoja, ja pitää muistaa kohtuus – ei siis ammuta tykillä kärpästä. a

Lue, miten Helsingin Lintulahdessa talon porttikäytävään tehty taideteos ehkäisee tehokkaasti ilkivaltaa www.vvo.fi > Asukas

> into isännöitsijä

kainen kaupunginosa on ollut vuorollaan ongelma-alue, kunnes tilanne on rauhoittunut ajan myötä.

Sutinaa ovenrakoon  Ulko-oven väliin pakkautuva lumi voi aiheuttaa harmia sekä asukkaille että rakennukselle. Siksi jokaisen on hyvä hiukan vahtia, että oviaukko pysyy lumesta puhtaana.

Raolleen jääneestä ovesta lämpö karkaa harakoille. Koleus hiipii käytävään ja asuntoihin. Paukkupakkasilla käytävän patterit voivat jopa jämähtää jäähän. Niissä on sitten oma sulattelunsa, ja jäätyminen voi häiritä keskuslämmitystä koko talossa.

Rakosellaan olevasta ovesta luikahtaa helposti kutsumattomia vieraita. Kaikki tuskin ovat murtoaikeissa, mutta yllättävän moni saa ”loistavia” ideoita, miten jättää käynnistään muistoja käytävään.

Ilkivallan korjaaminen tulee monin verroin kalliimmaksi kuin lämpöhäviöiden aiheuttama energiakulujen nousu, vaikkei sitäkään pidä väheksyä.

Avoimesta ovesta kulkeutuu lunta, joka sulaessaan tekee lattian liukkaaksi. Jos kosteuskuorma jatkuu pitkään, laattoja voi irtoilla.

Mikäli pakkanen on kova, lattialla oleva vesi jäätyy. Luita menee äkkiä poikki, kun pahaa aavistamaton asukas astuu jäätyneelle kivilattialle.

Metalliset ulko-ovet kestävät yleensä lumen tuomat rasitukset, vaikkeivät niidenkään saranat ilahdu, jos oven välissä on lunta. Varastojen puuovet sen sijaan voivat kärsiä paljonkin, jos niitä reuhtoo väkisin kiinni.

Yleensä portaiden pielessä on harja, jolla lumen voi lakaista oven välistä. Vaikka lakaisu kuuluu huoltoyhtiölle, asumisviihtyvyys ja -turvallisuus lähtevät pienistä teoista, joihin kaikki voivat vaikuttaa. Harjalla sutaisuun ei montaa sekuntia kulu, ja seurauksena on hyvä mieli – ja samalla saa sitä tärkeää hyötyliikuntaa! a

joulukuu 2010 asukas | 25

> vapaa-aika | koulutusta lemmikkien isännille

Eläinmaailman teksti KAISA IHALAINEN

a s s i o l u a p

kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Eläimistä innostunut salolainen Henna Kiljunen opastaa eläinten omistajia kouluttamaan omia lemmikkejään. Harrastus on osoittanut, että ihmiset voivat olla haasteellisempia oppilaita kuin eläimet.

T

uoreen eläinkouluttajan, Henna Kiljusen, 20, kerrostalokotiin saapuessa ei voi erehtyä tulleensa väärään osoitteeseen. Ensimmäisellä silmäyksellä näkökenttään osuu valtava koiranhäkki, kaksi kissojen kiipeilypuuta ja sekalainen määrä eläinten nukkumakoreja. Pian tulijaa saapuvat tervehtimään myös tavaroiden haltijat, suuri musta amerikanakita-uros Jami ja kaksi maatiaiskissaneitiä Helmi ja Piku.

– Jami on tullut minulle kodinvaihtajana puoli vuotta sitten, joten herran kanssa on vielä paljon tekemistä, Henna kertoo sulkien samalla vieraista riehaantuneen koiran rauhoittumaan omaan huoneeseensa.

Henna Omat eläimet ovat tärkeä apu Hennan uudessa harrasKiljune on yksi n VVO:n tuksessa, jossa tavoitteena on opettaa ihmisiä kouluttaTaitaja kisaan ilmoitt maan omia lemmikkejään. Oppeja on hyvä testata käyautune Onko sin ista. u ll tännössä omien lemmikkien kanssa. a tai naa harrastu purillasi sta, josta olisi hau muille A ska kert sukas-le oa Pienestä pitäen koiraihminen hdessä? osoittee Ota yhte ssa asu y t tä k Hennan kiinnostus eläimiin alkoi isovanhempien as@vvo Asukas .fi tai VV -lehti, P O/ L 40, 0 omistamasta kennelistä. Isovanhemmat kasvatti0301 He Toimitta lsinki. jamme vat labradorinnoutajia, joiden kanssa Henna leikki ja o t ta a sinuun tarvitta e s s a lenkkeili pienestä pitäen. Vähän vanhempana hän käytti yhteyttä juttukeikan m koiria koulutuksessa ja kiersi ahkerasti lähialueen koiraerkeissä ! kerhoissa. Eläinten maailma oli niin kiehtova, että Henna alkoi haaveilla saavansa alalta itselleen myös ammatin. Hän ilmoittautui Suomen Eläinkoulutuskeskuksen järjestämälle kurssille.

– Kurssin aikana pääpaino oli koirissa ja niiden omistajissa, mutta opettelimme kouluttamaan myös muita eläimiä, kuten kissoja ja chinchilloja, selvittää Henna.

Koulutusohjelma jakaantui kolmeen jaksoon – eläinten kouluttamiseen, lajityypillisen käyttäytymisen tutkimiseen ja asiakkaan ohjaamiseen. Kurssin aikana selvisi, että omistajat voivat olla haasteellisempia oppilaita kuin eläimet.

– Homma on käytännössä asiakaspalvelua, joten asioita täytyy osata opettaa sen >>

26 | asukas joulukuu 2010

OIRAN K O L A T S O R KER A BC Koira sopeutuu kerrostaloasumiseen siinä missä ihminenkin, kunhan omistaja muistaa tarkastella asuinympäristöä myös lemmikkinsä näkökulmasta.

 Kiinnitä huomiota kaupunkilaiskoiran liikunnan laatuun.

Koiran on päästävä juoksemaan epätasaisessa maastossa sekä purkamaan paineita hyppimällä ja kuopimalla.  Jos koira on päivisin yksin kotona, luo yksinololle edellytykset toimivalla ruokinta- ja ulkoilurytmillä.  Jos koira häiritsee naapureita haukkumalla, tärkeintä on selvittää syy haukkumiseen esimerkiksi web-kameran avulla.  Helposti ympäristöön reagoivien koirien ärsykemaailmaa voi rajoittaa esimerkiksi sulkemalla ikkunat tai pitämällä radiota päällä.  Turhautunutta koiraa voi viihdyttää puuhaleluilla tai puruluilla.  Totuta koira kulkemaan sisällä rauhallisesti omistajan vierellä.  Opeta koira tekemään tarpeensa riittävän kauas kotinurkista.  Vie koira sijaiskotiin äänekkäimpien remonttien ajaksi.  Pyydä naapureita kertomaan, jos koira aiheuttaa häiriötä muun muassa haukkumalla yksin ollessaan – tilanne on silloin helpoiten korjattavissa.  Opasta naapureita tarvittaessa kohtaamaan koira oikein. Ahtaissa käytävissä liikkuva koira voi säikähtää äkkinäistä lähestymistä tai silitysyritystä.  Huomio lajityypilliset erot, kun valitset koiraa kerrostaloasuntoon. Esimerkiksi runsaasti haukkuvilla pystykorvilla sopeutuminen on vaikeampaa. asiantuntija SUOMEN ELÄINKOULUTUSKESKUKSEN OPETTAJA MERVI NIEMI

Lue koko Kerrostalokoiran ABC osoitteesta: www.vvo.fi > asukas

joulukuu 2010 asukas | 27

Mieleen on jäänyt tapaus, jossa epäluuloinen ranskanbuldogin omistaja yllättyi iloisesti koulutuksen tuloksista.

– Nainen halusi opettaa villiä koiraansa keskittymään ja kuuntelemaan ohjeita. Kun normaalikeinot eivät tepsineet, neuvoin häntä luopumaan säännöllisistä ruoka-ajoista ja vaatimaan koiralta tekoja ruoan eteen. Idea toimi, ja koira alkoi totella omistajaansa. Nainen oli avusta todella kiitollinen, Henna kertoo.

Pitkää pinnaa tarvitaan niin eläinkouluttajalta kuin omistajaltakin, jotta koulutus onnistuu. Koulutukseen on sitouduttava ja annetut tehtävät pitää myös hoitaa.

mukaan, millainen asiakas on kyseessä – ja asiakkaat voivat olla välillä tosi haastavia. Toisille voi sanoa ohjeita suoraan, toisille taas joutuu olemaan hienovaraisempi ja on tarjottava paljon vaihtoehtoja, Henna kuvailee.

Apua arkeen Koulutuksen tavoitteet syntyvät Hennan mukaan aina asiakkaan tarpeista.

– Yleensä omistajat hakevat apua eläinten arkisiin ongelmiin, kuten talon tavoille opettelemiseen, ulkoilutusongelmiin tai arvojärjestyksen luomiseen. Meiltä tullaan harvemmin pyytämään neuvoja erikoisten temppujen opetteluun.

Kun Henna on tutustunut omistajan toiveisiin ja eläimen taustoihin, hän antaa omistajalle suullisten ohjeiden lisäksi usein myös kirjallisia kotiläksyjä.

– Annan käytännön vinkkejä esimerkiksi eläimen palkitsemisesta, niin että opetus johtaa haluttuihin tuloksiin. Oman onnistumisen voi huomata siitä, että huonotapainen koira alkaa käyttäytyä paremmin tai menestyä vaikkapa tottelevaisuuskisoissa tai agilityssä, Henna sanoo.

Haaveena oma eläinhoitola Hennan kaksio on sisustettu lemmikkien ehdoilla. Makuuhuoneessa majaileville kissoille on tarjolla kaksi kiipeilypuuta, useita nukkumiskorjeja ja kasapäin virikeleluja.

Henna kokee olevansa kouluttajana vielä vasta-alkaja, joten harjoiteltavaa riittää. Omien eläinten kouluttamisen lisäksi Henna pitää ystävilleen koulutusiltoja, joissa jaetaan koulutusvinkkejä ja opetetaan eläimiä yhdessä.

– Tykkään opetella asioita mieluummin oman kokemuksen kautta kuin oppikirjoista. Jos mieleen tulee kysymyksiä, soitan ennemmin tutulle kokeneelle kouluttajalle kuin etsin tietoa netistä tai kirjoista, Henna pohtii.

Tulevaisuudessa siintää unelma omasta koiraja kissahoitolasta.

– Olen ryhtynyt opiskelemaan tässä ohessa koirahierojaksi ja tarkoituksena on hankkia myöhemmin myös ongelmakoirakouluttajan tutkinto. Lisäksi välitän halukkaille eläinten koulutukseen, leluihin ja ravintoon liittyviä tavaroita. Toiveena on, että voisin joskus tarjota näitä kaikkia palveluita omassa koira- ja kissahoitolassani, Henna haaveilee. a

Kiinnostaako eläinkouluttajakoulutus?  Suomen Eläinkoulutuskeskus on yksi Suomen suurimmista eläinkouluttajakoulutusta tarjoavista yrityksistä. Keskuksen kautta voi suorittaa eläintieteellisiä opintoja tai osallistua käytännön kursseille.

Käyttäytymistieteellinen kouluttajakoulutus (15 ov) -kurssi antaa perustyökalut eläinten kouluttamiseen, koirien laji- ja rotutyypillisen käyttäytymisen ymmärtämiseen sekä muiden ihmisten ohjaamiseen. Opiskelu on viikonloppuihin sijoittuvaa aikuisopiskelua sekä verkkoopiskelua.  www.elainkoulutuskeskus.fi

www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen

Ristikko 4/2010

Osallistu kilpailuun ja voita Punaisen Ristin sammutuspeite!

Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 28.1. 2011 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukas-lehti.

Nimi Osoite

Viime numeron voittajat: Viime lehden ristikon voittaja oli Tuula Vesa Espoosta ja lukijakilpailun voittaja Tarja Kotiranta Järvenpäästä.

Onnittelut voittajille!

Viime lehden 3/2010 ristikon ratkaisu:

joulukuu 2010 asukas | 29

> uuteen kotiin | aerola teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM, ARKKITEHTITOIMISTO FORMA-FUTURA

Aerola

– keskellä kaikkea Vantaan Aviapolikseen on rakenteilla Aerolan asuinalueen laajennus.

Ensimmäiset 153 vapaarahoitteista, Alvar Aallon henkeen rakennettua vuokraasuntoa valmistuvat helmikuun lopussa.

A

erola sijaitsee lentokentän eteläpuolella kulkevan Ilmakehän ja Tikkurilantien välisellä alueella, suurten työpaikkakeskittymien vieressä. Alue kuuluu nopeasti kasvavaan Aviapolikseen, jossa käy päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä töissä eri puolilta pääkaupunkiseutua.

Aerolan sydämessä ovat kolme Alvar Aallon vuonna 1954 suunnittelemaa rakennusta, jotka on suojeltu kaavamuutoksen yhteydessä vuonna 2008. Aallon perintöä ovat museoviraston suojelemat kaksikerroksiset asuinrakennukset ja saunarakennus. Tähän kulttuuriympäristöön Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy suunnitteli viisi uutta VVO:n vuokrataloa luonnon lähtökohdat huomioiden ja Alvar Aallon perinnön hengessä. Pyhtäänkorventie 21:een valmistuu kaksi valkoiseksi rapattua 4-kerroksista lamellitaloa ja kolme punatiilistä 4–7-kerroksista pistetaloa. Pistetalo on kerrostalotyyppi, jossa on vain yksi rappukäytävä yleensä rakennuksen keskelle. Asunnot sijoittuvat rapun ympärille.

30 | asukas joulukuu 2010

Punatiiltä ja valkoista rappausta Aero Oy:n henkilökunnalle aikanaan rakennettu Aerola sijaitsee kallioisella etelärinteellä.

– Alvar Aalto laati 1950-luvulla alueen yleissuunnitelman ja suunnitteli luontevasti maastoon porrastuvat kaksi rivitaloa. Rakennusten pohjois- ja länsipuolelle rakennettiin 1970-luvulla Aallon suunnitelmista poiketen viisi 2–3-kerroksista punatiilipintaista sivukäytävätaloa, kuvailee pääsuunnittelija Leila Tuominen Forma-Futurasta lähtökohtia.

Kaavasuunnittelussa alueen ilmettä pyrittiin eheyttämään Aallon hengen mukaisesti.

– Uusien talojen julkisivujen punatiili ja valkoinen rappauspinta luovat jatkumoa alueen vanhaan rakennuskantaan. Valkoiset pienkerrostalot porautuvat rinteeseen tuoden maaston osaksi niiden jokaisen neljän kerrostason lähimaisemaa. Maantasossa sijaitsevien asuntojen omat pihat pengertyvät maastoon kuten Aallon Aerolassakin. Asuntokoot näissä taloissa vaihtelevat 43 neliön yksiöstä 71 neliön kaksikerroksiseen rivitaloasuntoon.

Pyhtäänkorventie 21:n punatiiliset pistetalot nousevat ketjuna ylös rinnettä muodostaen kokonaisuuden 1970-luvun luhtitalojen kanssa. Samalla ne ovat vertikaali vastakohta valkoisille horisontaalisille rakennuksille.

– Pistetalojen vertikaalisuutta haluttiin korostaa tähtimäisyydellä: rakennukset jakautuvat kahden asunnon muodostamiin osiin, ja parveketornit sijoittuvat rakennuksen nurkkiin. Piste-

ENTIE 21 V R O K N Ä Ä T H PY VANTAA 1h+tk+vh 45 m² 1h+k+vh 45–45,5 m² 1h+tk 47,5–48 m² 2h+kk 43–48 m² 2h+k 53,5–58,5 m² 2h+k+vh 56,5–57 m² 3h+k 64 m² 3h+k+s 66,5–68,5 m² 3h+k+kph+wc, 2-taso 71 m²

1 kpl 18 kpl 35 kpl 20 kpl 30 kpl 18 kpl 18 kpl 12 kpl 1 kpl

 Arvioitu keskivuokra on 15,40 e/m²/kk.

Vesimaksu ja laajakaista sisältyvät vuokraan.  Vakuusmaksu 250 euroa. Ei varallisuusrajoja.  Ensi syksynä käynnistyy Pyhtäänkorvenkuja 4:ään ja 6:een 150 vapaarahoitteisen vuokraasunnon rakennuttaminen. Näiden asuntojen on arvioitu valmistuvan vuoden 2012 maaliskuun lopussa.

2

8b

8b

7b 8b

11

4

+45.250 räystäs

+45.250 räystäs

+41.300

4.krs

+41.300

4.krs

+38.300

3.krs

+38.300

3.krs

7a

3.krs

+35.300

2.krs

+35.300

2.krs

2

11

2b

2b +38.300

7b

7a

+37.50

4 7

2a

4

+33.30

7a 8a

6

2a

2a +32.300

+31.90

1.krs

+32.30

1.krs

+31.90 +31.10

+31.100

49335 460

10190

H

6200

G

6200

F

10785 6200

E

6200

D

6200

C

7225

B

460

A

talojen asunnot ovat pieniä, 45 neliön yksiöstä 64 neliön kolmioon, Tuominen kuvailee.

Laadukasta ja toimivaa asumista Pohjaratkaisultaan Pyhtäänkorventie 21:n asunnot ovat hyvin toimivia ja sopivat niin sinkkujen kuin pienten perheiden tarpeisiin. Keskipinta-alaltaan asunnot ovat 53 neliömetriä.

Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke tai terassi. Taloissa 1 ja 2 on läpitalon meneviä asuntoja, ja kolmioissa on oma asuntosauna. Lisäksi talon 1 D-portaassa on yksi kaksitasoinen kolmio kylpyhuoneella ja erillis-wc:llä. Pistetaloissa on osassa yksiöitä ja kaksioita kätevä vaatehuoneratkaisu isompia säilytystarpeita varten.

Talot on liitetty kaapeli-tv-verkkoon. Jokaisen asunnon varustukseen kuuluu maksuton laajakaistaliittymä.

Asukkaiden yhteiskäytössä on ilmainen pesutupa kuivaushuoneineen, saunaosasto sekä ulkoilu- ja lastenvaunuvarastot. Jokaiseen huoneistoon kuuluu lisäksi irtaimistovarasto.

– Poikkeuksellisen paljon huomiota suunnittelussa on myös kohdistettu pihojen ja tiestön pintarakenteisiin, jotka haluttiin sopusointuun Aallon arkkitehtuurin kanssa.

Käyttökiellossa oli asvaltti, joka korvattiin kivituhkalla ja liuskekivipinnoilla 1950-luvun tyyliin, Leila Tuominen selvittää.

Lähellä palveluita ja luontoa – Pyhtäänkorventie 21:n asunnoissa on valoa ja avaruutta, Vantaan VVOkotikeskuksen aluepäällikkö Hilkka Honkanen kuvailee.

Monipuoliset palvelut löytyvät läheltä.

– Kauppakeskus Jumbo ja viihdekeskus Flamingo sijaitsevat vain vajaan kilometrin päässä Pyhtäänkorventiestä, ja sinne pääsee kätevästi jalkaisin tai pyörällä alikulkusiltaa pitkin, Vantaan VVO-kotikeskuksen aluepäällikkö Hilkka Honkanen kuvailee.

Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Tikkurilantiellä, jonka tuntumassa myös pyörä-

500

9785

1

500

3

tie kulkee. Junayhteys saadaan vuonna 2014, kun Kehärata ja Aviapoliksen juna-asema valmistuvat kilometrin päähän Aerolasta.

Aerola sopii myös ulkoilusta ja luonnossa liikkumisesta nauttiville. Osa alueella olevasta komeasta kallioisesta metsästä pyritään säilyttämään. Ulkoilumahdollisuuksia löytyy myös muun muassa Aviapoliksen eteläosasta, Vantaanjokea reunustavasta luonnosta. a

Muita alkuvuodesta 2011 valmistuvia kohteita  HELSINKI, Agronominkatu 7:n palvelutalo valmistuu maaliskuussa 2011.

Asuntoja kohteessa on 143 kpl, ja niiden keski-pinta-ala on 41 neliötä. Laadukkaiden vuokra-asuntojen lisäksi asukkaille tarjotaan monipuolisia koti-, hoiva-, terveys- ja neuvontapalveluja sekä ohjattua harrastustoimintaa oman asuintalon turvallisissa tiloissa.

Palveluoperaattorina ja yhtenä kehityshankkeessa osapuolena toimii Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy.  TURKU, Hippoksentie 31 B, asuntoja 59 kpl, asuntojen keski-pinta-ala 51 neliötä, valmistuu helmikuussa 2011.  VANTAA, Kilterinrinne 6, asuntoja 74 kpl, asuntojen keski-pinta-ala 57 neliötä, valmistuu tammikuussa 2011.  VANTAA, Kilterinaukio 1, asuntoja 49 kpl, asuntojen keski-pinta-ala 53 neliötä, valmistuu helmikuussa 2011.

joulukuu 2010 asukas | 31

JULKISIVUMATERIAALIT JA -VÄRIT 1 2 3 4 5 6 7 7 8 9 10 11

BETONI BETONI, RAPATTU, tumman harmaa BETONI, URITETTU JA MAALATTU, NCS TIILI, SLAMMATTU, valkoinen TIILILAATTA, Wienerberger kaakaonr LASI, IKKUNARAKENTEET RAL 7043, ha POLTTOMAALATTU ALUMIINI, harmaa POLTTOMAALATTU ALUMIINI, musta MAALIPINNOITETTU PELTI, RR 23, harm MAALATTU TERÄS, musta LIUSKEKIVI PUUPANEELI, VAAKA, kuultopinnoite, Tikkurila,5062, Tuohi, vaalean harmaa 12 MAALATTU BETONI, valkoinen 13 PARVEKELASITUS

> lukijakilpailu 4/2010

VO ITA ENS IAPULAUKKU

Mikä on tämän lehden paras juttu?

V

iime numeron suosituimmaksi jutuksi kiiri banaaninkuoren mitalla ”Biojätteet siististi ja helposti kiertoon” -juttu sivuilla 14–15. Kovan vastuksen antoi juttu ”Elämää ympäri maailmaa” sivuilla 8–12.

Kerro meille, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin juttu, entä vähiten kiinnostava? Puuttuiko lehdestä jotain tai oliko jotain liikaa? Onko mielessäsi aihe, josta haluaisit lukea enemmän? Entä olisiko omassa talossasi tapahtumia, talkoita, yhteisiä harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua?

Kaikki lukijapalaute on erittäin tervetullutta, joten ota rohkeasti meihin yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan Punaisen Ristin ensiapulaukku, joka sisältää monipuolisesti ensiaputarvikkeita.

Lähetä vastaus 28.1. 2011 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

VVO-KOTIKESKUKSET

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokraasuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVOkotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

Mannerheimintie 168a 00300 HELSINKI helsinki@vvo.fi | espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00 Sibeliuksenkatu 2 13100 HÄMEENLINNA hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200 Väinönkatu 15 40100 JYVÄSKYLÄ jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160 Rantakatu 3 a 04400 JÄRVENPÄÄ jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 KUOPIO kuopio@vvo.fi 020 508 4700 VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs 15110 LAHTI lahti@vvo.fi 020 508 4300 Ainonkatu 7 53100 LAPPEENRANTA lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260 Saaristonkatu 2 90100 OULU oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9 96200 ROVANIEMI rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b 33500 TAMPERE tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6 20100 TURKU turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs 01300 VANTAA vantaa@vvo.fi 020 508 3860

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI

PÄÄKAUPUNKISEUTU Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki 020 508 3663 AVAINASUKASPALVELU

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900 VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000