Asukas 4/2011 by Kodikas

asukas asiakaslehti VVO:n asukkaille

[10]

Pikavippi ei kannata

[18]

Matot moneen kotiin

2011

Yhteisen

Joulun taika

Pusulla valokuvauskisan voittajaksi [8]

[12]

asukas 4/2011 Yhteine n aamiain en*

Hyvä asukas,

* vastasi kysymykseen Mikä on parasta kotonasi

Aloittaessani elokuun lopulla kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tulevaisuutoimitusjohtajana uskoin pääseväni vuokradesta. Saimme ministeriltä vastauksen, jossa asumisen näköalapaikalle ammattilaisten joukesimerkiksi asumistukea todettiin kehitettävän koon. Tiesin myös, että VVO on johtava toimija VVO:n asukashallituksen esittämällä tavalla. asukkaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lisäksi asuntoministeri kertoi arvostavansa Syksy osoitti ennakkokäsitykseni oikeaksi. VVO:n asukashallituksen työtä kohtuuhintaisen VVO:ssa halutaan olla halutuin ja tehokkain vuokra-asumisen edistämiseksi. Kehuja sai vuokranantaja. Tämän tavoitteen eteen tehmyös asukastoiminta, jolla asumisesta tehdään dään työtä suurella sydämellä sekä yrityksen viihtyisämpää ja turvallisempaa kaikille VVO:n sisällä että yhdessä asukkaiden kanssa. vuokralaisille. Tavoitteemme ei ole kuitenkaan helppo. Kiinteistöjen yleinen ylläpitoindeksi ja uudisVuokra-asumisen kysyntä on kuluneen kohteiden urakkahinnat ovat nousseet kuluvuoden aikana kasvanut. Kuluttajien usko vana vuonna. VVO:ssa talouteen on heikentynyt ”Asukastoiminta on tärkeä asumisen ja kiinteistöjen ja ihmiset valitsevat epävoimavara ja arvostettu myös varmuuden lisääntyessä ylläpidon kehittämiseen päättäjien keskuudessa.” on panostettu. Kiinteisyhä useammin vuokratönhoidon ja siivouksen asumisen. Kun ajat ovat toiminnan kehittämisessä olen nähnyt Laaki-toi- epävarmat, on viihtyisä koti entistä tärkeämpi minnan tärkeyden. Uskon sen jatkossa tuovan asia. Haluamme VVO:lla pitää huolta vuokralaiyhä paremmanlaatuisia palveluita asukkaille. sistamme myös alkavana vuonna. Kiitokset teille asukkaille kuluneesta vuodesVVO:n asukastoiminta on tärkeä ta, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2012! voimavara ja arvostettu myös päättäjien Jani nieminen, keskuudessa. Asukashallituksemme esitti toimitusjohtaja kesällä uudelle asuntoministerille huolensa

kommentti

Viihtyisä asuinympäristö muodostuu monista asioista: asukkaista, pihapiiristä, asukkaiden yhteisestä tekemisestä ja välittämisestä. Yhteisestä tekemisen riemusta ja toisista huolehtimisesta kertovat tässä numerossa jutut asukastoiminnasta Kuopiossa sekä arjen enkelin tarina Tampereelta. Uutena päätoimittajana haluan kiittää teitä, lukijamme, kuluneesta vuodesta, hyvistä juttuvinkeistä ja palautteista sekä mukavista haastatteluista. On ollut mukava vuosi tehdä yhdessä lehteä kanssanne. Toivon, että saamme teiltä runsaasti postia myös vuonna 2012. Rauhallista joulua ja onnea tulevalle vuodelle. sari tikkanen, päätoimittaja

Asukas 4/2011

tiesitkö, että...

Suomessa on tällä hetkellä

800 000

vuokra-asuntoa. VVO:lla asuntoja on yli 39 000.

sisältö

[04] M inun kaupunkini Hämeenlinna [06] U utisikkuna Älä unohda heijastinta [10] F iksu kuluttaja Pikavipin helppous voi houkutella, mutta mahtaako nopea ratkaisu kannattaa? [12] M eidän talo Joulun ilo saadaan yhteisellä tekemisellä. [22] Kunnossapito ja palvelut Asuuko sinunkin naapurissasi häirikkö? Ja mitä asialle voisi tehdä?

[18] koti kuntoon Matto jäsentää ja sisustaa tilan ja tuo iloa niin silmille kuin jalka pohjille. Mutta miten valita sopiva matto kuhunkin huoneeseen? Lue täältä hyvät vinkit!

[24]

[23] I nto isännöitsijä Lemmikit tuovat iloa, mutta yhteiset säännöt on hyvä muistaa.

Vapaa-aika Arjen enkeleitä, onko heitä? On kyllä. Yksi heistä on Jaana Uotila-Sjöberg.

[27] Ristikko [28] Uuteen kotiin Malminiityn alueen peruskorjaus alkaa olla hanskassa.

[9]

Kädenjälki Järvenpäässä ryhdyttiin lehden tekoon. Syntyi Seutunen.

mitä olet mieltä?

[31] Asukasposti Heinolan piha kilpailussa saatiin kunniamaininta.

[17]

vinkki Joulu lähestyy ja ihanat tuoksut huumaavat. Kokoa herkullinen joulukori!

Kuuluuko lemmikki kerrostaloon? Onko sinun taloyhtiössäsi karvaturreista haittaa tai iloa? Kerro mielipiteesi! asukas@vvo.fi

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Sari Tikkanen, puh. 020 508 3800. Toimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki. Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570. Tuottajat Anna Haikarainen ja Maija Kajanto, Kynämies, puh. (09) 1566 8573. Paino Punamusta, Tampere Paperi UPM Fine 100 g/m2. Painosmäärä 47 900 kpl ISSN 1456-0569. Kannen kuva: Pentti Vänskä. 33. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 23.2.2012. Lehden peruutukset ja osoitteenmuutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

Minun kaupunkini

Hämeenlinna

Hämeen linnan kupeesta löytyy kaikki

Kiiltomäkien perhe vinkkaa, että talvisaikaan Hämeenlinnassa parasta ovat liikuntamahdollisuudet.

Teksti Taina Vuokko // kuva seppo saarentola

Juttusarja esittelee VVO:n asukkaiden kotipaikkakuntia eri puolilta Suomea

ämeenlinnan parhaat pulkkamäet ovat Ahvenistossa, tietävät äiti Nina Kiiltomäki ja poika Juho, 14. Ahveniston ulkoilualueelta eli Apparalta löytyvät pulkkamäkien lisäksi hyvät hiihto- ja ulkoilumahdollisuudet. Luistelulle taas paras paikka on Alajärven jäällä, jonne tehdään valmiiksi erimittaisia lenkkejä. Pullerin kentällä on kaukaloita kiekkoilijoille. – Ja Apparalla on avantouintia! Juho muistaa. Kiiltomäkien perheeseen kuuluvat myös isä Kimmo ja tytär Emma, 11. Koko perhe on syntyperäisiä hämeenlinnalaisia ja nykyään VVO:n asukkaita. Koti löytyy rauhallisesta Nummen lähiöstä, jossa lasten koulut ovat lähellä. – Vietämme paljon aikaa kotona. Lapset liikkuvat myös kavereidensa kanssa, ja itse käyn eri liikuntasaleilla esimerkiksi zumbassa, Nina sanoo. Kaikki tarvittava löytyy Hämeenlinnasta läheltä. Kaupungista joutuu ostosten perässä poistumaan harvoin. Nykyisiä ostosmahdollisuuksia tulee täydentämään Hämeenlinnakeskus, joka avataan uuden moottoritien päälle vuonna 2014. – Osa keskustan liikkeistä siirtyy todennäköisesti uuteen ostoskeskukseen, mutta uusiakin tulee varmasti lisää, Nina kertoo. Perinteisiä ostosmahdollisuuksia löytyy markkinoilta. Ne järjestetään Hämeenlinnan torilla joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Keskustasta löytyy lisäksi Sibeliuksen syntymäkoti ja Palanderin talo, joka on hämeenlinnalaiseksi porvariskodiksi sisustettu kotimuseo. Marraskuun lopussa Palanderin talo sisustetaan joulukuntoon. Turistien suosimassa Hämeen linnassa paikalliset käyvät harvoin. Vuosittain elokuussa linnassa järjestettävät Keskiaikamarkkinat ovat silti kokemus. – Linnasta löytyy ympäri vuoden myös vaihtuvia näyttelyitä kaupungin historiasta, Juho sanoo. ×

Asukas 4/2011

VVO:lla on Hämeenlinnassa yhteensä 24 taloa.

lehti vvo:n asukkaille

uutisikkuna

päiväys

Teidänkö talostanne vuoden 2012 VVO-talo?

Jean Sibeliuksen päivä

Säveltäjä Jean Sibeliuksen eli suomalaisen musiikin päivä 8.12. on tänä vuonna ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä. Sibeliuksen syntymäpäivä on merkitty liputuspäiväksi Helsingin yliopiston toimittamaan kalenteriin. Sisäasiainministeriö on suositellut liputusta Jean Sibeliuksen päivänä vuodesta 2005. Edellytyksenä uuden liputuspäivän hyväksymiselle on se, että päivä on saanut kansalaisten yleisen hyväksynnän.

[asukkaat] Asukashallitus valitsee vuosittain ansioituneen ja hyvin toimivan taloyhteisön vuoden VVO-taloksi. Onko teidän talossanne aktiivista asukastoimintaa, iloista ympäristöstä huolehtimista sekä hyvää yhteistyötä asukkaiden, kiinteistönhoidon ja isännöitsijän kesken? Ilmoittakaa talonne mukaan kilpailuun, sillä vuoden VVOtalo saa käyttöönsä 1000 euron palkintorahan! Raha on tarkoitettu hankintoihin kaikkien voittajatalon asukkaiden viihtyvyyden hyväksi joko pihalle tai yhteistiloihin.

Joululahjat joka jampalle Mitä antaa joululahjaksi ihmiselle, jolla on jo kaikkea? Aineettomat lahjat ilahduttavat varmasti.

Asukas 4/2011

 Vannoutuneelle kaupunkilaiselle pala ikimetsää Miksi: mahdollisuus suojella luontoa poistumatta Kehä kolmosen ulkopuolelle Mistä: www.luonnonperintosaatio.fi Hinta: 5–5 000 euroa

Ilmoittautukaa kilpailuun 13.1. 2012 mennessä osoitteella: VVO/Asukashallitus, PL 40, 00301 Helsinki tai sähkö postilla pekka.kivisto@vvo.fi. Muistakaa myös perustella miksi juuri teidän talonne on vuoden 2012 VVO-talo. Vuoden 2011 VVOtaloksi valittiin Ruusutorpantie 1 Espoosta. Valinnan perusteluissa todettiin: ”Ruusutorpantie 1:n valintaan vaikutti talon yhteisten tapahtumien järjestäminen, aktiivinen pihanhoito sekä kyseisessä talossa erityisen merkityksellinen naapuriapu.”

 Kankealle kummisedälle joogakurssi Miksi: säännöllinen jooga vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuoni sairauksiin Mistä: työväenopistot kautta maan Hinta: noin 50 euroa

 Vauhtipäiselle velipojalle tandem- laskuvarjohyppy Miksi: vapaa pudotus ei jätä ketään kylmäksi Mistä: www.laskuvarjokerho.fi Hinta: 375 euroa

 Lapsenmieliselle oikeus leikkiä Miksi: tukea lapsityövoiman vastaiseen työhön Mistä: www.plan.fi Hinta: viisi euroa

 Kultturellille kaverille kaupunginorkesterin kausikortti Miksi: anna pääsylippu kulttuurielämysten äärelle Mistä: www.lippupalvelu.fi Hinta: noin 50 euroa

 Nautiskelijalle aikakauslehtitilaus Miksi: aikakauslehti antaa rentoutumishetken arjen keskelle Mistä: www.lehtikori.fi Hinta: valitse lompakollesi sopiva tilaus

 Jäätävälle anopille avantouintireissu Miksi: avantouinti tehostaa verenkiertoa ja lievittää selkä- sekä hartiaseudun kipuja Missä: www.avantouinti.fi Hinta: nolla euroa

Vuokra-asunnon löytäminen on kiven alla

kysymys &

vastaus

Muutoksia Porvoon alueen vuokraukseen [muutos] Pitkäaikainen yhteistyö VVO:n asuntojen vuokrauksen osalta päättyy Porvoon Huoltomiehet Oy:n kanssa. Huoltopalvelut jatkuvat kuitenkin entiseen tapaan. Asuntoja vuokraa 1.1. 2012 alkaen VVO-kotikeskus Järvenpäässä työskentelevä myyntineuvottelija Virve Harju, puh. 020 5080 4100. Vuokrasopimukset voi käydä allekirjoittamassa Porvoon Huoltomiehet Oy:n toimistolla, osoitteessa Suolaketie 2, Porvoo. Asuntohakemuksen voi jättää helpoimmin netissä www.vvo.fi.

heijastin

[markkinat] VVO:n vuokra-asuntojen kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti. Erityisen kysyttyjä ovat yksiöt ja kaksiot. Suurin yksittäinen hakijaryhmä on alle 25-vuotiaat nuoret. Vuokra-asuntoa etsivän kannalta mahdollisuus saada asunto on nyt huonompi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Verrattaessa koko maan tilannetta, kuukausittain saapuneiden uusien hakemusten määrä on kasvanut VVO:lla 19 prosenttia vuoden 2010 elokuun hakemusmääriin nähden. – Vielä 2 vuotta sitten yli 3 800 hakemuksen määrää kuukaudessa pidettiin korkeana. Nykyisin hakemuksia tulee VVO:lle keskimäärin noin 4 600 kappaletta kuussa. Heinä- ja elokuussa rikottiin jo 6 000 saapuneen hakemuksen raja, sanoo asiakkuusjohtaja Juha Heino VVO:lta.

Koiralle Hurtta Lifeguard Micro -huomioliivi Hinta 27 e, useita värejä

Hyväntekijälle Punaisen Ristin hiutaleheijastin Hinta 3,5 e

Miehiseen makuun Turvavyöstä tehty Virtanen-heijastinnauha Hinta 15 e

www.mustijamirri.fi

www.hyvanmielenkauppa.fi

www.globehope.com

Mitkä asiat taloyhtiössä kuuluvat vuokralaisen itsensä vastuulle? Entä mitkä asiat ovat sellaisia, joista soitetaan isännöitsijälle, vaikka ne eivät kuulu isännöitsijän vastuulle?

Vuokralaisella on taloon muuttaessa velvollisuus tehdä muuttoilmoitus taloyhtiöön. Samoin on tehtävä poismuuttoilmoitus kun ja jos asunnosta muuttaa muualle. Asukkaan vastuulla on luonnollisesti asunnon jokapäiväinen hoitaminen siivouksineen. Samoin asukkaalla on ilmoitusvelvollisuus asunnon ja yhteistilojen mahdollisista vioista ja puutteista. Tarkempi erittely asukkaan velvollisuuksista löytyy VVO:n nettisivuilta vastuunjakotaulukosta. Siinä on käyty läpi asukkaan ja huoltoyhtiön velvollisuudet. Isännöitsijälle soitetaan usein esimerkiksi vikailmoituksista, talonkirjaotteista, autopaikkojen vuokrasopimuksista sekä saunavuorojen varaamisista. Kaikissa näissä asioissa oikea osoite on huoltoyhtiö. Vikailmoituksen huoltoyhtiölle voi jättää myös www.vvo.fisivun Asukkaalle-osiossa. Ikävimmillään isännöitsijään otetaan yhteyttä myös vuokralaisten keskinäisissä riita-asioissa. Näissä tilanteissa yhteyttä tulisi ottaa ensisijaisesti talotoimikuntaan. Kysymyksiin vastasi isännöitsijä Juha Taura

lehti vvo:n asukkaille

uutisikkuna

Pusulla valokuvaus kilpailun voittoon [Kesäkisa] Helsingin VVO:n asukkaille järjestettiin toukokuussa retki Korkeasaareen. Päivän aikana otettuja kuvia sai lähettää valokuvauskilpailuun VVO:n sivuille. Korkeasaaripäivän suunnitteluryhmä valitsi lähetettyjen kuvien joukosta kolmen kärjen. Voittajaksi selviytyi Emmi Osein ”Anna pusu!”-niminen kuva, jossa kaksi ruskeakarhua ovat selvästi suukottelupuuhissa. Mainio kuva

sulatti tuomariston sydämet. Toiseksi sijoittui Heidi Leinonen ”Leopardi”-otoksellaan. Kolmannen sijan nappasi Hannu Korhonen kuvallaan ”Amazonin linnut”. Voittajakuvia voi käydä katsomassa sivulla www.vvo.fi/ helsinginasukastapahtuma. Palkintoina olevat K-Supermarket Konalan lahjakortit on toimitettu voittajille. Asukaslehden toimitus onnittelee voittajia!

”Hyväksyn, että olen ammattilainen vain omien kykyjeni yliarvioinnissa. Ei minun tarvitse osata kutoa norjalaisvillapaitaa, viljellä perunoita tai vaihtaa ketjuja fillariin. Tyydyn siihen, että vannoutuneena ÄTSI-ihmisenä (=Älä Tee Sitä Itse) säästän luonnonvaroja, aikaa ja hermojani ja pidän yllä palveluyhteiskuntaa. ” Katja Lahti Uusi musta-blogissa

Lämpimästi liikkeelle [liikenne] Talvipakkasilla auton moottorin lämmittäminen säästää sekä rahaa että ympäristöä. Jos auton käynnistää esimerkiksi 2–3 kertaa päivässä, lämmitetyllä moottorilla talven aikana voi säästää polttoainekuluissa noin viisikymmentä euroa. Lämmittäminen myös pidentää moottorin käyttöikää ja vähentää päästöjä.

Koko yöksi autoa ei kannata kytkeä lämmitykseen, vaan paras ratkaisu on ajastimen käyttö, joko autossa tai lämmitystolpassa. Näin vältetään turhaa sähkönkulutusta, sillä liian pitkä lämmitysaika ei enää tuota säästöjä. Yli 80 prosenttia uusien autojen moottorilämmittimistä on niin sanottuja säteilylämmittimiä, jotka asennetaan moottorin ulkopintaan. Jäähdytysnestettä kuumentavia lohkolämmittimiä on edelleen runsaasti vanhoissa autoissa. Esilämmitys kannattaa aloittaa, kun ilman lämpötila putoaa alle viiden asteen.

Suurpellossa pian tuhat asuntoa [asuntoasiat] Espoon Suurpellossa vietettiin elokuun lopussa Info-paviljongin harjannostajaisia Espoo-päivän yhteydessä. Alkujaan alueen rakentaminen lähti liikkeelle katujen, viemäröintien ja imujäteaseman rakentamisella. Vuoden 2011 loppuun mennessä Suurpeltoon on rakennettu lähes tuhat asuntoa. Suurpellon keskelle harjakorkeuteen kohonnut Info-paviljonki palvelee vuoden 2012 alusta alueen asukkaita ja toimijoita tarjoamalla muun muassa tiloja pienimuotoisiin kokouksiin ja kerhotoimintaan.

Omalle autolle sopivat lämmitysajat on hyvä tarkistaa valmistajalta, mutta yleiset suositukset antavat osviittaa oikeaan suuntaan.

Ulkoilman Sopiva lämmitysaika lämpötila Lohko- Säteily lämmitin lämmitin +5 – –5 astetta 0,5 t 1 t –5 – –10 astetta 1 t 2 t –10 – –20 astetta 2 t 3 t

Lämmitysaikojen lähde: Motiva

Asukas 4/2011

Seutusen ensimmäiinen numero valmistui! Toimituksen Nina Silvonen, Elina Tyni, Viivi Vatanen ja Minna Niemeläinen iloitsevat.

ärvenpään VVO-kotikeskuksessa käy iloinen sorina kahvipöydässä. Asukasaktiivi Viivi Vatanen, aluepäällikkö Nina Silvonen ja isännöitsijät Elina Tyni sekä Minna Niemeläinen istuvat tiiviinä piirinä pöydän ääressä. Edessään heillä on alueen asukkaiden lähettämiä juttuja, joita on tullut ahkerasti Seutuseen. – Seutunen on lämminhenkinen ja tunnelmaltaan rennon hauska lehti. Siinä alueen asukkaat pääsevät kertomaan omista asioistaan. Lehti on myös VVO:n tiedottamisen kanava, Nina ja Viivi esittelevät. Nina toimii lehden päätoimittajana ja käytännön toimitustyöstä vastaa Viivi, joka on ammatiltaan askartelulehden päätoimittaja. 20-sivuisen ja nelivärisen lehden ulkoasun on loihtinut ulkopuolinen graafikko Hanna Välitalo. Seutunen ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja seuraavaa numeroa voi odotella huhti–toukokuun vaihteessa. Seutuseen voi lähettää omia juttuvinkkejä ja ideoita osoitteella: seutunen@vvo.fi ×

teksti anna haikarainen // kuva kirsi salovaara

Oma aluelehti asukkaiden iloksi Marraskuussa postiluukuista kolahti uusi lehti Järvenpään VVOkotikeskuksen alueella. Seutunen on viihdyttävä lukupaketti, jossa asukkaat voivat kertoa kaikista tapahtumistaan.

Millaista aktiivista ja idearikasta asukastoimintaa sinun talossasi on? Lähetä meille sähköpostia: asukas@vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

fiksu kuluttaja

vippaa mulle viitonen

Jos käteisvarat eivät riitä suureen kertahankintaan, korttiluotot, pikavipit ja osamaksut voivat tuntua hyviltä rahoitusratkaisuilta. Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario neuvoo karttamaan etenkin pikavippejä.

Kortti vai käteinen? Teksti Taina Vuokko // kuvitus Jenny lucander

tään sovitun suuruisissa kuukausierissä. Osamaksusopimus on Tuula Sarion mukaan useimmiten turvallinen maksuvaihtoehto. Osamaksun ehdot esitetään selkeästi, ja sopimuksella on selkeä päättymisaika. Harkinta on kuitenkin paikallaan myös osamaksussa. – Osamaksusopimusta solmittaessa on hyvä miettiä sitä, miten kuukausierät todella hoituvat. Jos sopimuksia on tehnyt useita, kymmenen kertaa 9,90 euroa kuukaudessa tuottaa jo suuria summia. Osamaksulla maksaminen on kertamaksamista kalliimpi vaihtoehto, koska hintaan lisätään korkoja ja muita kuluja. Kannattaa pitää mielessä nyrkkisääntö, ettei kallis muutu halvaksi maksuaikaa pidentämällä.

orttiluotto voi tuoda joustoa arkiseen näkee korttiluotossa myös merkittäviä etuja. rahankäyttöön. Ostosriehan päätteeksi Esimerkiksi netistä tilatun tuotteen maksun voi syntynyt lasku voi kuitenkin kauhistut- perua ottamalla yhteyttä korttiyhtiöön, jos tuottaa. Pankkien ja perinteisten luottoyh- teen toimituksessa ilmenee ongelmia. Pikavipin sietämätön helppous tiöiden lisäksi korttiluottoja tarjoavat myös esiOstaisinko osamaksulla? merkiksi kodinkoneketjut. Koska pikavippien korot ovat pankkilainoihin – Korttiluottoa voidaan kaupassa tarjota ha- Alun perin osamaksua suosittiin etenkin auto- verrattuna todella kalliita, pikavipit köyhdyttänakasti. Ongelmallisinta kortin ottamisessa on kaupassa, nykyään osamaksulla voi ostaa lähes vät köyhää entisestään. Taloudenhallinnan neuse, että kortti jää pyörimään lompakkoon. Sil- mitä tahansa vaatteista lemmikkieläimiin. Os- vottelukunnan selvityksen mukaan valtaosa piloin ostoksensa keskittää helposti jatkossa siihen toksen saa kaupasta mukaansa maksamalla pie- kavippien käyttäjistä rahoittaa niillä arkista liikkeeseen, jonka kortti on jo valmiiksi olemas- nen käteismaksun, ja loppusummaa lyhenne- elämäänsä. sa, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario – Pikavippi ei ole koskaan hyvä idea, koska niiden ottamisesta tulee helposti kierre. Ensimsanoo. mäinen vippi jää tilastojen mukaan harvoin viiKorttiluotot voidaan jakaa maksuaikakortmeiseksi, Tuula Sario sanoo. teihin ja luottokortteihin. Maksuaikakortilla saa Sario muistuttaa, että pikavippien korot voiostoksille korotonta maksuaikaa, mutta luovat nousta jopa 100 000 prosenttiin. Kierre sytosta peritään kuitenkin esimerkiksi vuovenee, kun kuluttaja ottaa uusia pikavippejä simaksu. Myös maksun myöhästymisestä saadakseen vanhat maksettua. joutuu korolle. n Luottotietoihin tulee maksuhäiriömerkintä, jos Kun perinteiseen pankkilainaan vaadiLuottokortista peritään vuosimaksun jättää laskun maksamatta esimerkiksi yli puoleksi vuotaan esimerkiksi takaaja tai vakituinen työlisäksi lainan korko. Laskun voi yleensä deksi ja laiminlyönti on todettu tuomioistuimen päätökpaikka, pikavipin saa lähes kuka tahansa. maksaa joko kertasuorituksena tai kuusellä tai ulosottoviranomaisen toimituksella. Lainan voi saada tililleen muutamissa tunkausilyhennyksinä. Jos päätyy jälkimMaksuhäiriömerkintä poistuu 2–5 vuodessa. neissa lähettämällä tekstiviestin tai täyttämäiseen vaihtoehtoon, maksettav ien Jos luottotiedoissa on maksuhäiriömerkintä, asunnon mällä verkkolomakkeen. korkojen määrä yleensä kasvaa. vuokraaminen vaikeutuu huomattavasti. Jos hakee Jos lainoja on kertynyt useampia, paras Korttiluottoja mainostetaan aggressiityötä johon liittyy talousvastuuta, työnantaja voi vaihtoehto voi olla lainojen yhdistäminen yhvisesti. Kuluttaja voi kiinnittää huomionsa tarkistaa luottotiedot. Myös vakuutuksien saadeksi isommaksi lainaksi. Tästä vaihtoehdospieneltä kuulostavaan kuukausikorkoon, jominen muuttuu hankalaksi, ja puhelin- tai ta kannattaa jutella pankissa tai viime kädessä ka ei kuitenkaan kerro lainan todellista hintaa. internetliittymän avaaminen vaatii velkaneuvojan kanssa. Näin eri lainoista ei koiVaikkapa 1,06 prosentin kuukausikorko tarkoitsuurehkoa takuumaksua. du erikseen lainanhoitokuluja ja velkatilanteen taa 12,80 prosentin vuosikorkoa. hahmottaa helposti. × Jos kuluttajan tulot ovat vakaat, Tuula Sario

Pidä huolta luottotiedoistasi

Asukas 4/2011

Tie talouden herraksi

avalliselle suomalaiselle ylivelT kaantuminen on häpeä. Asiat eivät kuitenkaan parane välttelemällä tai kieltämällä. Ensimmäinen askel irti talouskriisistä on tilanteen myöntäminen itselleen.

irjaa ylös kaikki lainat, tulot ja K menot. Näin kaaos saadaan taltutettua ja tilanne alkaa selkiytyä.

ta rohkeasti yhteyttä esimerO kiksi pankkiin tai puhelinyhtiöön. Laskuille tai lainoille saa monesti neuvoteltua lisää maksuaikaa.

L aita laskut tärkeysjärjestykseen. Ensimmäisenä kannattaa maksaa vuokra, sen jälkeen sähkölasku.

J os omat voimat eivät riitä, tukea saa talous- ja velkaneuvonnasta. Ammattilainen auttaa kartoittamaan tilanteen ja tekemään taloussuunnitelman. Neuvonta on lakisääteinen kunnallinen palvelu, joka on käyttäjälleen maksuton.

idä huolta omasta jaksamisestasi. P Taloushuolet aiheuttavat usein perheriitoja ja panevat mielen matalalle. Keskusteluapua löytyy esimerkiksi seurakunnista tai Suomen Mielenterveysseurasta.

Talousahdingolta voi välttyä suunnittelulla ja säästämisellä. Lue lisää osoitteesta www.vvo.fi > asukkaalle > Asukas-lehti

meid채n talo

tontut kurkkivat...

Asukas 4/2011

Onko täällä

kilttejä senioreita? Pikkujoulujen järjestäminen vaatii monen taloaktiivin yhteistyötä. Parhaimmillaan tuloksena on vuoden parhaat kekkerit. Kolme talotoimikunnan jäsentä kertoo, kuinka pikkujoulut pannaan pystyyn Kuopion keskustassa, Tulliportinkatu 8:n senioritalossa. Talotoimikunnan puheenjohtaja PIRJO HAAPALAINEN:

ikkujoulujen järjestäminen alkaa noin kuukautta ennen tapahtumaa. Talotoimikunnan suunnitteluryhmä pitää kokouksen, jossa jaetaan juhlan järjestämiseen liittyvät tehtävät. Mukaan tarvitaan esimerkiksi koristelu-, tarjoilu- ja ohjelmavastaavat. Talotoimikunnan puheenjohtajana olen huolehtinut esimerkiksi tiedotuksesta. Laitan ilmoitustaululle mainoksen pikkujouluista ja ilmoittautumislistan. Ilmoittautumisia kerätään, jotta tarjoilut osataan arvioida oikein.

Teksti Taina Vuokko // kuvat istockphoto & pentti vänskä & Atte lakinnoro

Pikkujoulut on meidän talon suurin vuosittainen tapahtuma. Osallistujia on ollut yli neljäkymmentä. Talossamme on 57 asuntoa, joissa valtaosassa on yksi tai kaksi asukasta. Suuri osa talostamme siis saapuu juhlaan. Talomme toiminta keskittyy kerhohuoneelle, joka on tilava ja hyvin varusteltu. Kaikki mahtuvat tänne pikkujouluihin, vaikka tunnelmasta tuleekin tiivis. Toisaalta se vain lisää yhdessäolon riemua. Teen pikkujoulujen ohjelmasta perusrungon ja toimin juhlan seremoniamestarina. Puheenjohtaja pitää illan aikana pienen puheen. Olen yrittänyt keksiä siihen jotain hauskaa sisältöä ja välttää turhaa virallisuutta. Meillä on parin vuoden välein asukaskokous, jossa valitaan talotoimikunta. Tällä hetkellä toimikunnassa on kuuden hengen hyvä porukka. Jokainen voi osallistua halujensa mukaan, mutta keskimäärin ihmiset ovat aktiivisia. Ennen eläkkeelle jäämistäni olin töissä muun muassa mainostoimistossa, joten tiedotusasiat ovat minulle tuttuja. Meillä talotoimikunta lähettää aloitteestani uusille asukkaille tervetuloa-kirjeen, jossa heidät kutsutaan lämpimästi mukaan toimintaan.

lehti vvo:n asukkaille

Asukashallitus tuo potkua talotoimintaan n – Asukashallituksen tärkein tehtävä on kehittää paikallista asukastoimintaa. Kokoamme yhteen hyviä ideoita ja toimintamalleja eri alueilta ja pyrimme saamaan potkua talotoimintaan, puheenjohtaja Jarmo Natunen Helsingistä sanoo. Asukashallitus edustaa valtakunnallisesti VVO:n 80 000 asukasta. Hallitukseen kuuluu jäsen jokaiselta VVO-kotikeskusalueelta. Kokouksiin osallistuu asukkaiden edustajana myös seurantatilintarkastaja. Asukashallituksen varapuheenjohtajat Raili Kankainen Tampereelta ja Sari Koskinen Jyväskylästä kertovat, että hallituksen jäsenet vievät ahkerasti tietoa hallituksen kokouksista takaisin kotikeskusalueille. – Joskus etsimme myös hyviä toimintamalleja, jotka ovat syystä tai toisesta päässeet unohtumaan, Kankainen sanoo. Sari Koskinen kannustaa myös hiljaisia asukkaita esittämään ideoitaan: – Monesti sellaisilla asukkailla, jotka eivät ole erityisen aktiivisia talotoiminnassa, on erinomaisia ajatuksia siitä, minkälaista toimintaa alueille pitäisi saada. Jos haluaa saada alueelle vaikka laskiaistapahtuman, siitä voi rohkeasti laittaa viestiä. Asukashallitus on talojen tukena myös ongelmatilanteissa. Jos isännöitsijän ja asukkaan välillä menevät sukset ristiin, asukashallituksen jäsen voi tulla mukaan sovittelemaan tilannetta. – Pyrimme varmistamaan sen, että taloon tai alueeseen katsomatta jokaisella VVO:n asukkaalla toteutuvat samat oikeudet, Natunen sanoo. Asukashallitus seuraa tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi keväällä asukashallitus otti kantaa sen puolesta, että hallitusohjelmassa kiinnitettäisiin huomiota kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjoamiseen.

Asukas 4/2011

Taloyhtiön tapahtumien järjestämiseen on ilo osallistua, kertoo Sulo Tossavainen.

Olen aina ollut aktiivinen eri järjestöissä. Siksi talotoimikunnan puheenjohtajana oleminen tuntuu minusta luontevalta. Samalla myös tutustuu talon asukkaisiin, joten tapahtumien järjestäminen on oikein mukavaa puuhaa. Huomioimme tapahtumissa asukkaiden toiveita. Esimerkiksi eräs pariskunta järjestää kerran kuukaudessa hengellisiä iltoja. Olemme myös joka kuukausi kutsuneet teemailtaamme luennoitsijoita kerhohuoneelle kertomaan muun muassa sydänasioista ja terveellisistä elämäntavoista.

Talotoimikunnan jäsen ja turvallisuuspäällikkö SULO TOSSAVAINEN:

ikkujoulujen järjestämiseen on ilo osallistua. Viime vuonna kävin hakemassa kuusen kaupungin halkotarhalta. Pystytämme sen kerhohuoneen nurkkaan, jonne mahtuu komea kuusi. Olen auttanut myös kaupassa käymisessä ja tarjoiluissa. Kauppaan meitä lähtee kaksi tai kolme vapaaehtoista. Ruuissa on kantamista, sillä ostam-

me puurotarpeet, kinkut, piirakat, tortut ja kahvit noin neljällekymmenelle. Käymme kaupassa, jonka kanssa VVO on tehnyt maksusitoumuksen, joten kauppa laskuttaa suoraan VVO:ta. Puuron keittämisessä on oma hommansa. Siinä tarvitaan reipas työpari hämmentämään kattilaa! Neljä vapaaehtoista taas kattaa puurot ja muut tarjoilut pöytiin.

”Parasta pikkujouluissa on yhdessäolo ja lämmin mieli.” Parasta pikkujouluissa on yhdessäolo ja lämmin mieli. Koska senioritalossa asuu paljon yksinäisiä ihmisiä, talotoimikunnan järjestämät tapahtumat ovat monelle tärkeä henkireikä ja mahdollisuus tavata muita ihmisiä. Kesäisin grillaamme torstaisin taloyhtiön sisäpihan grillikatoksessa. Osallistujat tuovat omia grillattavia ja istumme mukavasti yhdessä iltapäivää. Joskus olen lähtenyt ajamaan mökiltä varta vasten grillaamaan, koska olen vastuussa järjestelyistä. Grilli-illat alkavat aina toukokuussa. Meidän talossamme naapuriapu toimii erinomaisesti. Itse olen talon turvallisuuspäällikkö,

joten käyn mielelläni vaihtamassa loppuun palaneet lamput ja palohälyttimien patterit. Joidenkin asukkaiden on hankala ylettyä kattoon niitä itse vaihtamaan, ja tuoleille kiipeileminen olisi riskialtista. Turvallisuuspäällikkönä olen paljon yhteydessä talon isännöitsijä Mikko Soinisen kanssa. Äskettäin hän kehui, että olemme alueemme aktiivisin taloyhtiö. Vaikka kaikki eivät meilläkään osallistu talotoimintaan, meillä niin tapahtumia kuin niihin osallistujiakin on ollut poikkeuksellisen runsaasti.

Talotoimikunnan jäsen SINIKKA KARHUNEN:

len pikkujouluissa joulumuorina. Laitan päälleni punaisen puvun ja tonttulakin. Kaikki röhähtävät nauramaan, kun tulen sisään kerhohuoneelle ja huudan: ”Onko täällä kilttejä senioreja?” Lapsenlapseni ovat usein tulleet joulutontuiksi auttamaan lahjojen jakamisessa. Jokainen tuo meillä säkkiin parin euron arvoisen pienen paketin. Myös musiikki on pikkujouluissa

Pikkujoulujen järjestäminen ei ole turhan vakavaa puuhaa! Koristautumassa Pirjo Haapalainen, kuvaa nappaamassa Sinikka Karhunen. lehti vvo:n asukkaille

tärkeää. Laulamme perinteisiä joululauluja, jotka ovat kaikille tuttuja. Kerhohuoneella on laulukirjoja, jotka Pirjo tilasi muutamia vuosia sitten. Laskusta tuli silloin sanomista, mutta kirjat ovat olleet kovassa käytössä. Olemme houkutelleet pikkujouluihin aina säestäjän. Mukana on ollut muun muassa kitaristi ja hanuristi. Säestäjä tuo tunnelmaan oman tärkeän lisänsä. Joulun alla meillä on pikkujoulujen lisäksi muutakin toimintaa. Keräännymme kerhohuoneelle esimerkiksi tekemään jouluaskarteluja. Teemme muun muassa

huovutettuja tonttuja ja askartelemme jäkälästä. Laskiainen on talven toinen iso tapahtuma. Tapaamme aluksi kerhohuoneella ja lähdemme yhdessä ulkoilemaan. Käymme Kallaveden maisemissa nauttimassa talvipäivästä. Lopuksi tulemme takaisin kerhohuoneelle syömään hernerokkaa. Olen asunut VVO:lla vuodesta 1983. Aluksi asuin Jynkän kaupunginosassa, mutta sitten muutin keskustaan. Muutin senioritaloon sen valmistuttua vuonna 2009, ja

mielestäni täällä on huomioitu hyvin asukkaiden toiveita. Senioritaloon pääsee muuttamaan, jos vähintään toinen asukkaista on yli 55-vuotias. Moni asukkaista on eläkeläinen, mutta toiset käyvät vielä töissä. Keski-ikä pyörii noin 65 vuoden tuntumassa. Asukkaiden vaihtuvuus on ollut pientä. Muutama on muuttanut hoitokodin läheisyyteen, jos kunto on huonontunut sen verran, ettei enää pärjää itse kotona. Seniorin on kuitenkin helppo asua täällä pitkään, sillä taloltamme on lyhyt kävelymatka esimerkiksi terveyskeskukseen, apteekkiin ja ruokakauppaan. ×

Sinikka Karhunen on pikkujouluissa joulumuorin roolissa.

Roolit kohdilleen Jotta asukkaiden yhteistoiminta kuten talkoot, juhlat ja muut tapahtumat toteutuvat sujuvasti, on monenlaiset roolit ja tehtävät hyvä hioa kohdilleen. Toiminta rullaa, kun kaikki tietävät, kenelle kuuluu mikäkin tehtävä tai järjestely.

 Talotoimikunnan puheenjohtaja kutsuu koolle talotoimikunnan kokoukset ja toimii kokousten puheenjohtajana. Hän edustaa asukkaita neuvotellessaan isännöitsijän ja kiinteistöhuollon kanssa.  Eksperttejä voi talossa olla yksi tai useampia. He opastavat muita asukkaita esimerkiksi energian säästämisessä ja ympäristöystävällisessä asumisessa. Lisäksi he seuraavat talon energiankulutusta ja tiedottavat siitä sekä isännöitsijälle että muille asukkaille.  Taloturvallisuuspäällikkö ja muut turvallisuushenkilöt saavat oman alueensa pelastuslaitokselta koulutusta, joka opastaa heitä kiinnittämään huomiota paloturvallisuuteen ja myös muihin turvallisuusasioihin. Talon turvallisuus on silti kaikkien asukkaiden yhteinen asia – se ei kuulu vain turvallisuushenkilöille, isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle.  Talotoimikunnan jäsenet. Talotoimikunnassa voi olla myös niin sanottuja rivijäseniä. Heillä ei ole nimikkotehtävää, mutta he voivat avustaa esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisessä.

Asukas 4/2011

vinkki Teksti neea laakso // kuva tommi tuomi

Korin täydeltä hyvää joulua

erkkukori on oiva ja maistuva joululahja, joka ilahduttaa varmasti jokaista. Tämä lahja sopii kenelle tahansa, kun sisällön valikoi lahjan saajan mieltymysten mukaan. Kori kannattaa täyttää jonkin teeman mukaan kasatuilla tuotteilla. Itse korinkaan ei tarvitse olla kori, vaan mikä tahansa teemaan sopiva astia tai laatikko käy hyvin. Innokas leipoja ilahtuu varmasti, jos saa lahjaksi jouluisia leipomisaineksia ja vaikka vielä itse kirjoitetun ohjeen. Suklaakonvehdit ja herkullinen kahvi siivittävät leipomista.

Ekotietoiselle ystävälle voi kerätä korin täydeltä luomua ja nojatuolimatkailijalle erilaisia kaukomaiden eksoottisia herkkuja. Myös esimerkiksi värit toimivat teemoina. Koriin kannattaa keräillä täytettä pikku hiljaa, kun sopivia, kauniisti pakattuja tuotteita tulee vastaan. Näin korin kasaaminen ei vie kerralla niin suurta rahasummaakaan. Huomioi kuitenkin päiväykset! Itse tehdyt herkut ovat ihana lisä koriin. Kokeile perinteisiä pipareita, hilloa tai vaikkapa marjamehua. Kaunis koristelu viimeistelee lahjan. ×

lehti vvo:n asukkaille

koti kuntoon

matto jäsentää tilan

mattojen matkassa Matolta vaaditaan eri tiloissa erilaisia ominaisuuksia. Sitä ei osteta kuin maitopurkkia suoraan hyllystä.

Asukas 4/2011

Teksti

Maija

-Riitt a Riut // Kuv at Tomm tamäki ttaja i Tuom toimii i s suunn isustus itteli omass jana a yrit ykses sään.

Kirjoi

isustuk ses vaimen sa matoilla on tavat ää monta niä tehtävä vat kalu ä . Ne ster yhm , pehmentävät askelia, iä, lämm vät kur rajaaat sekä ittävät ja hiekat. lkoja ja huonee Kaunis kerään katse matto o envang n it s li ij säk si OLOHU a. ONEES E E N ha to . N y t lutaan u su sein suu muotoja ositaan muh ri ja näy ke a n k ja värejä ttävä m o lmiulot kivipint jä atlj it t teisia , eleviä m aa, lum luonno attoja. peenleh voi olla n N t ii eä st myös le titetty p kuin puolukka ä löytyy niin leista ta mätästä aksuist ik a hu . Matto ovat us oottu huovute ein pain tuista p opa- tai nahk asuikaalloista avia ja nattaa m . Tällais vaikeas uista et mato Jos tilaa a, jos haluaa v ti liikuteltavia t , mikä iedä nii lata kok n tar vitaan su k an t ä u lo s u t olattiam ri, yhten uulettu maan. attorull ä neljä m asta leik inen matto, se etriä le veää, jo n a t voi tit tilaan. M u n a. Rulla ten sii äärämit on ylee tainen m tä riittää pint lisemm n sä aa isom alla lan atto void paankin kakantt a halla. P a n kant auk itkänuk kaista m sella tai puuvil ata joko edulla- tai n attoa ei ahkana tar vitse ukantata ollenka an,

lehti vvo:n asukkaille

koska nukka peittää reunat. Ison maton saa sijoittamalla kaksi tai kolme vakiokokoista mattoa rinnakkain. Olohuoneen matoissa villa on suosittu materiaali, mutta etenkin suurissa nukkamatoissa käytetään myös polyamidia. Se ei sähköisty, ei nukkaannu eikä ime likaa ja on villaa kevyempi sekä edullisempi. Matto mitoitetaan olohuoneessa kalustekokonaisuuden mukaan. Sohvaryhmän yhteydessä maton tulisi täyttää koko kalusteiden väliin jäävä tila niin, ettei se piiloudu sohvapöydän alle. Liian pieni matto irrallisena keskellä lattiaa näyttää postimerkiltä. Sijoita pieni matto vaikka sivupöydän tai seinustalla olevan tuoliryhmän yhteyteen. RUOKAILURYHMÄN alle ei aina haluta mattoa ollenkaan. Jos lattiaa halutaan suojata, hyvä ratkaisu on paperinarumatto tai ohut sisalmatto. Näitä mattoja on helppo imuroida ja ne ovat suurempinakin kevyitä liikutella. Matto tulisi mitoittaa pöytäryhmän alle niin, että se ulottuu reilusti ulos vedetty20

Asukas 4/2011

Muistilista  Mitoita matto riittävän suureksi.  Ota matto-ostoksille mukaan värimalleja muista sisustus materiaaleista, maton haluttu mitta ja valokuva tilasta kalusteineen.  Tarkista maton pohja ja hanki tarvittaessa alle liukueste.  Kokeile maton painoa. Pystyykö sitä siirtämään yksin?  Jos sinulla on kissa tai koira, mieti etukäteen, miten lemmikki käyttäytyy maton kanssa. Tuleeko matto syödyksi tai revityksi ennen aikojaan?  Pyydä tarvittaessa matto kotiin sovitettavaksi.  Tee matto itse virkkaamalla paksusta puuvillakuteesta, nahkasuikaleista tai vanhoista sukkahousuista. Matto valmistuu myös vanhoista farkuista leikatuista paloista, jos sen alle ompelee tukevan aluskankaan.

jen tuolien taakse. Paras mattokoko on vähintään 60 senttiä pöytälevyä suurempi joka sivulta. Ei ole mukava tunne, jos istuja keikkuu epätasaisella alustalla. Myös ruokailutilan maton voi koota useammasta yksittäisestä matosta. KEITTIÖÖN sopii hyvin sama matto joka ruokailutilassakin on. Sielläkin matto mitoitetaan riittävän suureksi, ettei siihen kompastu työn tuoksinassa. Mummolasta muistuttavat tunnelmalliset räsymatot sopivat niin pirttityyliin kuin kaupunkikeittiöönkin. Useimmiten keittiössä ei tarvita mattoa lainkaan. MAKUUHUONEEN maton tulisi olla helposti puhdistettavissa, ettei sinne kasaannu turhaa pölyä. Vuoteesta noustessa on ihana laskea paljaat jalat pehmeälle villamatolle tai lampaantaljalle.

Näin hoidat mattoja

Millainen koti, sellainen matto! Mattoa valittaessa pitää ulko näköasioiden lisäksi miettiä, miten maton materiaali toimii juuri tässä tilassa. Kannattaa myös pohtia, joutuuko matto kovaan käyttöön tai vaikkapa lemmikin hampaisiin.

Makuuhuoneeseen voi harkita myös kokolattiamaton asennusta, koska siellä matto ei likaannu niin helposti. Kokolattiamatto toimii myös akustisena elementtinä. Kokolattiamatoissa materiaalina suositaan edullista ja helppohoitoista polyamidia. Mattoliikkeet räätälöivät mattorullasta mattoja asiakkaan toivomien mittojen mukaan. Nukkapintaista kokolattiamattoa ei tarvitse liimata alustaan. Riittää, kun se leikataan huoneen muotojen mukaan. Kalusteiden paino pitää sen hyvin paikoillaan. Tällainen koko lattian peittävä irtomatto voidaan tarvittaessa nostaa ulos tuulettumaan. LASTENHUONEESEEN valitaan kevyt, mutta hyvin lattiassa pysyvä matto. Tähän sopivat lateksipohjaiset sisalmatot sekä kevyet villa- ja huopamatot liukuesteellä varustettuna. Leikkialustana myytävät valmismatot ovat usein liian pieniä yksittäisiksi matoiksi. Omaperäisen leikkialustan saa ompelemalla tai virkkaamalla paksuja, erivärisiä huopaneliöitä yhteen tai hankkimalla leveän tasaraitaisen räsymaton. Jos maton kutoo itse, siihen saa kuvioitua vaikka suojatien, vihreän puistoalueen tai uima-altaan helpos-

n Nykyään mattoja ei välttämättä enää kanneta mattotelineelle tampatta vaksi. Kaikissa taloissa ei telinettä edes ole. Hyvä imuri hoitaa paksummankin maton huollon. Villamatto hylkii luonnostaan likaa. Pakkastalvina sen voi heittää puhtaalle lumelle nukkapuoli alaspäin ja ravistel la pölyt ja lumet pois. Samalla matto raikastuu. Puuvillamatot kestävät vesipesua vaikkapa mattojenpesupaikalla. Vesi pesu antaa ihanan raikkaan tuoksun. Tarkista värikkäiden mattojen värien py syvyys sekä käytettävän pesuaineen ym päristöystävällisyys. Vanhoista vaatteista

leikattujen räsymattojen raidat pysyvät raikkaan värisinä, koska vaatteet on aikoinaan pesty moneen kertaan. Kaikenlaisia mattoja voi puhdistaa myös mattosampoolla tai kuivape suaineella käyttöohjeita noudattaen. Tarkoitukseen sopii myös astianpesu aineen vaahto. Monet kuitumatot on valmiiksi käsitelty likaa hylkiviksi, koska niitä käytetään paljon eteistiloissa. Mattoja voi pesettää myös mattope sulassa. Vesipesun kestävät pienemmät matot voi pestä varovasti vaikka suih kutilan tai pyykkituvan lattialla. Tarkista aina maton pesuohje ennen pesua. Vanhemmiten mattojen reunat alka vat rispaantua ja nukka aueta. Matto liikkeet ja -pesulat hoitavat tarvittaessa matot korjaukseen. Pienemmät rispaantumiset on helppo paikata itsekin paksul la mattoneulalla ja sopivan värisellä villalangalla.

ti väriä vaihtamalla. Lapsen mielikuvitus hoitaa loput. Lastenhuoneeseen sopii myös pari kolme epäsymmetrisen muotoista mattoa. Paksusta huovasta saa kiven, kukan tai sienen muotoisia irtomattoja. ETEISESSÄ hyvä hiekankerääjä helpottaa siivousta. Erilaiset luonnonkuidut, kuten sisal, juutti ja kookos ovat tehokkaita kurastoppareita. Kuitumattoa voi leikata eteisen muodon mukaan vaikka pylvään kaarta tai komeron kulmaa noudattamaan. Lattialle levitetään iso paperi ja siihen piirretään haluttu muoto sabluunaksi. Matto viimeistellään nauha- tai lankakanttauksella. Eteisessä maton on hyvä olla myös kosteutta sietävä. Vanha kunnon räsymatto on oivallinen, nyt myös erittäin trendikäs matto eteiseenkin. Puulattiaan voi tehdä ”maton” maalaamalla lattian keskikohtaan poikkeavan värisen neliön tai rajaamalla huonetilaa leveillä, maalatuilla reunakaitaleilla. Laatoista voi sommitella keskelle tilaa maton korvaavan kuvion. Näissä lattioissa ei muita mattoja tarvita. ×

Matot Ikea, Anttila, Isku ja Asko. Pyöreä matto kuvausrekvisiittaa.

lehti vvo:n asukkaille

kiinteistönhuolto ja palvelu

ihanat, kamalat naapurit

errostaloon mahtuu elämää, ja elämäntapoja on monenlaisia. Yksi on aamuvuorossa, toinen yötyössä. Kenellä on piano, kenellä pienokainen. Yhden oven takana tuoksuu kaalilaatikko, toisen takana suitsuke. Jossakin haukkuu pinseri, toisaalla nautitaan pilsneriä väkevämpää. Normaaleja elämän asioita ja ääniä tulee sietää, mutta remulla on rajansa. Talon järjestyssäännöt antavat kaikille sopuisan elämisen ohjenuoran. Yleinen järjestyssääntöjen mukainen aika hiljaisuudelle on kello 22.00–7.00. Ihmiset käyvät kuitenkin paljon vuorotyössä, joten esimerkiksi suihkussa saa pistäytyä hiljaisuudenkin aikana. Sen sijaan esimerkiksi mattoja ei pidä yöllä tampata, sillä sen voi tehdä hyvin päiväsaikaankin ja ääni häiritsee laajasti. –Ihmisten käsitys häiritsevästä toiminnasta vaihtelee kovasti. Häirikkö itse ei yleensä ole mielestään häirinnyt ketään, mutta esimerkiksi jatkuva musiikin jytke, äänekäs ryyppääminen ja rällääminen sekä tiettyyn asuntoon liittyvä vilkas ja äänekäs trafiikki rapussa herättävät varmasti muissa närää ja niihin on syytä puuttua. Huoneiston haltija on vastuussa myös vieraistaan; hän ei saa antaa vieraidenkaan aiheuttaa häiriötä asunnossa, rapussa tai talon alueella. Useimmissa häiriötapauksista mukana on kuningas alkoholi, sanoo yksikön johtaja Erkki Keskinen VVO:lta. Vaikka järjestyssäännöt määrittelevät erityisen hiljaisuuden ajan, se ei tarkoita, että päiväsaikaan asukkaat saisivat metelöidä sydämensä kyllyydestä. Aina kannattaa uhrata

Teksti Liisa Joensuu // Kuva istockphoto

Naapurissani asuu

häirikkö! Häiriötä on se, minkä naapuri kokee häiritseväksi. Mutta kaikesta ei voi valittaa.

Asukas 4/2011

ajatus talon muille asukkaille ja miettiä, haluaisinko itse olla oma naapurini.

Akuutin asian hoitaa poliisi Usein tarvitaan tervettä maalaisjärkeä. Naapurille voi puhua, hänelle voi soittaa tai panna vaikka kirjelappusen, jos hänen elämäntapansa häiritsee. Ole aina itse asiallinen, rauhallinen ja valitse sanasi tarkkaan. Voit olla esimerkiksi ystävällinen mutta napakka. Jos viesti ei mene perille, voit kääntyä muiden naapureiden tai talotoimikunnan puoleen. Ryyppyporukan älämölöä ei yleensä kannata lähteä keskeyttämään, ja akuutissa tilanteessa kannattaa soittaa poliisille huoltoyhtiön sijaan. Huoltoyhtiöllä ei ole poliisin valtuuksia eikä keinoja rauhoittaa riehujia.

Niin ei kuitenkaan voida tehdä. Sehän vanhenee itsestään ajan myötä, Erkki Keskinen sanoo. Jokainen varoitus saa alkunsa talon asukkaiden tekemistä valituksista. Isännöitsijä ei keksi niitä omasta päästään. Mikäli asukas aiheuttaa häiriötä varoituksen saamisen jälkeen, VVO voi purkaa vuokrasopimuksen ja ryhtyä häätämistoimiin. Käräjäoikeus käsittelee aina vuokrasopimuksen purkamista koskevan asian ja antaa ratkaisun. – Valituksen allekirjoittaneiden asukkaiden pitäisi seistä sanojensa takana ja olla valmiita tarvittaessa todistamaan häiriöstä tuomioistuimessa. Isännöitsijä ei yleensä voi olla todistajana. Toisinaan käy niin, etteivät valituksen tehneet naapurit halua todistaa oikeudessa. Tällaisissa tilanteissa näyttö ei välttämättä riitä vuokrasopimuksen purkamiseen, Anna Lassenius kertoo. – Asukastoiminta rauhoittaa taloa, ja kannattaa pyrkiä siihen, että talon oma väki tervehtii toinen toistaan. On tyystin asukkaista kiinni, minkälaista talossa on elää. VVO:lla on 39 000 asuntoa, ja onneksi vireillä olevat oikeusjutut ovat sormilla laskettavissa. Määrä on erittäin pieni suhteutettuna asuntojen määrää, Erkki Keskinen sanoo.

Huomauttaa voi nätisti – Ennen kuin isännöitsijä ryhtyy toimiin, hänen on saatava vähintään kahden naapurin tekemä kirjallinen valitus. Valituksessa on hyvä kertoa tarkasti, mitä on tapahtunut, mihin aikoihin ja kuinka toistuvaa häiriö on. Jos poliisi on käynyt paikalla, se kannattaa mainita, sanoo VVO:n lakimies Anna Lassenius.

Varoituskin vanhenee Isännöitsijä voi antaa häirikölle varoituksen saatuaan naapureilta häiriöilmoituksen. Varoitus ei vielä tarkoita häätöä. Jos ihminen pitää syntymäpäivät kerran vuodessa ja elää muutoin sääntöjen mukaan, hän ei ole häirikkö eikä varoitus kerää hänelle hiiliä pään päälle vuodesta toiseen. – Jotkut varoituksen saaneet parantavat tapansa ja vaativat, että varoitus pitää peruuttaa.

Lea Silvekoski on oululainen VVO:n asukas ja asukashallituksen jäsen. Hän liputtaa suvaitsevuuden ja joustavuuden puolesta. Naapurien tulisi antaa toistensa elää rauhassa eikä valvoa toinen toistaan liian tarkkaan, mutta ottaa toisensa huomioon. – Naapurille voi nätisti huomauttaa häiritsevästä asiasta, jos siihen on tarvetta, Silvekoski toteaa. Oululaistalossa näkyy hyvin tutun naapuruston tuoma mukavuus ja turvallisuus. Tervehtiminen ja pienimuotoinen kuulumisten vaihtaminen on naapurin huomioon ottamista. – Meillä on pieni, vain 10 asunnon talo, jossa omavalvonta toimii hyvin. Olen asunut samassa talossa vuodesta 1998, ja vain yksi vuokrasuhde on purettu tänä aikana! ×

into isännöitsijä

Hauvasta iloa kaikille n Koirat antavat puheenaiheita. Tuntemattomat voivat niiden avulla tutustua toisiinsa, mutta joskus koira-asiat aiheuttavat myös hankaluuksia. Koirien ja muiden lemmikkien suhteen pätee sama kuin kaikessa asumisessa: muistetaan ottaa kanssaihmiset huo mioon puolin ja toisin. Yleisin ongelma on, että kotiin työpäivän ajaksi jätetty koira haukkuu ja ulisee. Omistajan vastuu on selvä: hänen pitää huolehtia siitä, ettei koira metelöi. Usein naapurit antavat palautetta, mutta elleivät anna, omistajan on kohteliasta varmuuden vuoksi välillä tarkistaa, onko koirasta ollut häiriötä. Parempi kysyä itse ensin kuin joutua kuulemaan valituksia. Mitä valittamiseen tulee, ongelma kannattaa ottaa puheeksi asiallisesti, ei raivoten. Silloin kommentti menee paremmin perille. Mikäli muu ei auta, isännöitsijää voi pyytää puuttumaan asiaan. Jos koira puree tai uhkailee asukkaita, poliisin voi kutsua paikalle. Tällaista onneksi harvemmin sattuu. Jos taas epäilee koiran saavan huonoa kohtelua, oikea osoite on eläinsuojeluviranomainen. Esimerkiksi pieneen asuntoon ei saisi ahtaa useita koiria. Omistajan pitää luonnollisesti kerätä koiran jätökset ja huolehtia, ettei rappuun tai muihin yhteisiin tiloihin aiheudu hajuhaittoja tai keräänny koirankarvoja. Ylimääräiset siivouskulut maksaa koiran omistaja. Talo on ihmisiä varten, mutta toisaalta koira on ihmisen paras ystävä. Hyvällä yhteistyöllä ja asenteella koirista on iloa kaikille. Kaikkea edellä sanottua voidaan soveltaa tietenkin kaikkiin lemmikkeihin. × lehti vvo:n asukkaille

vapaa-aika

vapaaehtoisuus elämäntapana

Sisar hento

punainen Teksti Karita Sainio // Kuvat Marjaana Malkamäki & Istockphoto

Vapaaehtoistyötä tekevä Jaana UotilaSjöberg on arjen enkeli. Punaisen Ristin työ on johdattanut tekijänsä niin urheilukilpailuihin, kotibileisiin kuin metsäänkin.

yksyllä 2009 viisi nuorta kuoli omakoti talopalossa Naantalissa. Lisäksi sairaala hoitoon vietiin yhdeksän nuorta. Tulipalo oli synkkä päätös kotijuhlille, joihin osal listui parikymmentä nuorta. Kymmeniä Punaisen Ristin vapaaehtoisia lähti apuun. 15-vuotiaan Karoliina Kestin katoamista paus herätti kesällä 2011 runsaasti huomiota. Tampereel la kadonneen teinitytön mysteeriä ratkottiin päivittäin iltapäivälehdissä sekä kahvipöytäkeskusteluissa. Kestiä etsittiin vapaaehtoisvoimin alueelta, jossa tyttö oli viimei sen kerran havaittu. Molemmilla kerroilla vapaaehtoisten joukossa oli Jaana Uotila-Sjöberg.

Asukas 4/2011

Auttaminen elämäntapana Uotila-Sjöberg työskentelee sairaanhoitajana Punaisen Ristin Veripalvelussa, ottaa vastaan verenluovutuksia se kä luennoi asiasta muun muassa kouluissa ja varuskun nissa. Harva jaksaisi tehdä myös vapaaehtoistyötä järjes tölle jossa työskentelee, mutta Uotila-Sjöbergille se ei ole ongelma. – Tämä on minulle elämäntapa. Pidän Punaisesta Ris tistä järjestönä, ja yhtenä sen seitsemästä periaatteesta on vapaaehtoisuus. VVO:n Tampereen Hatanpään Puistokuja 28:ssa asu va Uotila-Sjöberg on myös talotoimikunnan aktiivijäsen ja toimii talon turvallisuuspäällikkönä. Uotila-Sjöberg on arjen enkeli: Hatanpään Puistokuja 28:ssa hän pitää huol ta siitä, että porraskäytävät ja varastot pysyvät esteettö minä ja palo-ovet kiinni. Hän ylläpitää pelastussuunnitel maa ja on ollut mukana VVO:n asumisen turvallisuuteen liittyvän materiaalin luomisessa. Turvallisuuspäällikön tavoitteena on myös opastaa lapsia hätänumeron 112 käytössä.

Vapaaehtoiseksi ensiapuryhmään? n Punaisen Ristin ensiavun vapaaehtoiset päivystävät vuosittain sadoissa erilaisissa ta pahtumissa lähes jokaisella Suomen paikka kunnalla. Myös onnettomuuksien sattuessa tarvitaan monenlaista apua. Vapaaehtoiset auttavat uhreja ja omaisia onnettomuuspai koilla esimerkiksi järjestämällä heille ruokaa ja majoitusta sekä tarjoamalla henkistä tukea. Ensiapuryhmäläiset voivat myös osallis tua hälytystehtäviin osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua, Vapepaa. Yleisin tilanne, jota varten Vapepa kouluttaa vapaaehtoi siaan, on kadonneen ihmisen etsintä. Muita tilanteita ovat muun muassa liikenneonnet tomuudet, tulipalotilanteet sekä ympäristö onnettomuudet. Koulutetut vapaaehtoiset antavat louk kaantuneille ensiapua, järjestävät onnetto muuksien uhreille ensihuoltoa sekä tarjoavat henkistä tukea. Ensiapuryhmät kokoontuvat säännöllisesti opettelemaan ja harjoittelemaan ensiapu taitoja. Ensiaputaitojen lisäksi ryhmässä voi oppia radiopuhelimen käyttöä, suunnistusta sekä ryhmän johtamista ja kouluttamista. Harjoittelu ensiapuryhmässä on maksu tonta, eikä siihen vaadita ennakkotaitoja. Päivystämään pääsevät täysi-ikäiset, säännöl lisesti ensiapuryhmässä harjoittelevat ihmi set, joilla on voimassa oleva päivystyskortti. Päivystyskortin saa päivystyspalvelukurssilta. Punaisen Ristin kurssit ja tapahtumat löyty vät paikkakunnittain internet-osoitteesta www.punainenristi.fi. Lähde Punainen Risti ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu lehti vvo:n asukkaille

Arjen enkelin apulaisia voivat olla niin laastari, kylmäpussi kuin taskulamppukin. Tärkein työväline on kuitenkin oma innostus vapaaehtoiseen työhön.

Vapaaehtoisuuden periaate on vienyt Uotila-Sjöbergin vapaaehtoiseksi myös Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa on auttajien verkosto, joka osallistuu erilaisiin hälytystehtäviin ympäri maan. Yleisin tilanne on kadonneen ihmisen etsintä.

Punaisissa liiveissä Uotila-Sjöberg on kouluttautunut Punaisella Ristillä myös henkisen tuen antamiseen. Koulutuksesta oli paljon hyötyä Naantalin tulipalon jälkihoidossa. Uotila-Sjöberg päivysti kollegoineen paikan päällä muun muassa uhrien muistotilaisuudessa. Punaiset liivit viestittivät läsnäoloa sekä valmiutta keskusteluun ja tuen antamiseen. Henkistä apua tarvitsivat niin nuoret kuin heidän vanhempansakin. – Jokainen ihminen kokee kriisin eri tavalla. Ihmiset ovat usein myös aluksi shokissa. Tämän jälkeen kriisi etenee, ja henkinen stressi voi purkautua myös fyysisinä ongelmina, Uotila-Sjöberg kertoo. Vapaaehtoistyössä ei kuitenkaan aina ole kyse kriiseistä. Punaisen Ristin liiveissä Uotila-Sjöberg päivystää esimerkiksi urheilutapahtumissa, festivaaleilla ja mes26

Asukas 4/2011

Punaisen ristin seitsemän periaatetta  Inhimillisyys  Tasapuolisuus  Puolueettomuus  Riippumattomuus  Vapaaehtoisuus  Yleismaallisuus  Ykseys

suilla. Päivystyksissä hoidetaan hiertyneitä jalkoja, asetellaan kylmäpusseja nyrjähdyksien päälle ja paikataan haavoja laastareilla. – Ei tämä ole aina vakavaa puuhaa. Järjestötoiminnassa tapaan paljon samanhenkistä porukkaa, ja ajoittain ikävistä toimeksiannoista huolimatta meillä on myös hauskaa yhdessä. Olen saanut tätä kautta paljon hyviä ystäviä.

Pienikin panos riittää Vapaaehtoistyössä jokainen tekee juuri niin paljon kuin jaksaa. Uotila-Sjöbergille leipätyö Veripalvelussa on aina ensisijalla. Vapaaehtoispäivystyksiin ja etsintöihin hän osallistuu kuukausittain. – Väsyneestä vapaaehtoisesta ei edes olisi mitään hyötyä, omista voimavaroista on parempi pitää kiinni. Uotila-Sjöberg toteaa, että pienikin panostus riittää: hänelle sopii ensiapupäivystys, toinen taas voi tarjota seuraansa yksinäiselle vanhukselle. Myös Nälkäpäiväkeräykseen voi osallistua, keräämällä lippaaseen rahaa vaikka vain tunnin verran. Kaiken suuruinen apu on tervetullutta. ×

www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila // ulkoasu Heli Kärkkäinen

RistikkO 4/2011 Osallistu kilpailuun ja voita Hackmanin Touch-maustemylly (suositushinta 30 €). Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 18.1. 2012 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Jukka Lintunen Riihimäeltä. Onneaksi olkoon!

Nimi Osoite

Viime lehden 3/2011 ristikon ratkaisu:

Ratkaisusanat

lehti vvo:n asukkaille

uuteen kotiin

peruskorjauksella kuntoon

VVO:n historian ensimmäiset kiinteistöt Vantaan Malminiityssä saneerataan vaiheittain lähivuosina. Keski-ikään ehtineen lähiön peruskorjaus käynnistyi alkuvuodesta Malminiityntie 16:sta. Kolmen talon ryppään kaksi ensimmäistä taloa ovat jo valmiit, C-taloon asukkaat pääsevät palaamaan loppuvuodesta.

Malminiityn

uusi ilme V

Teksti Maarit Seeling // kuvat jorma marstio & juho kuva & vvo

Susanna Nieminen ja Mervi von Gruenewaldt ovat nähneet peruskorjauksen aitiopaikalta.

antaan Malminiitty oli VVO:n ensimmäinen rakennuskohde 40 vuotta sitten. 1970-luvun vaihteessa pääkaupunkiseudun liepeille kohosi kerrostalolähiö jos toinenkin. Maaltamuutto oli vilkkaimmillaan, ja kaupunkeihin töiden perässä pakkautuvat suomalaiset tarvitsivat kattoa päänsä päälle. VVO:n Malminiityssä omistamassa 15 talossa on yhteensä 591 asuntoa. Myyntineuvottelija Mervi von Gruenewaldt Vantaan VVO-kotikeskuksesta kertoo, että alustavien suunnitelmien mukaan kaikki talot remontoidaan vuoden 2015 loppuun mennessä. – Lvi-saneeraus tehdään joka tapauksessa, kun talot tulevat tiettyyn ikään. Se on välttämätöntä ihan kunnossapidon kannalta. Kun näin mittava korjaushanke tuli ajankohtaiseksi, päätimme samalla kertaa kunnostaa huoneistot muutenkin. Kaikki pinnat katosta lattiaan uusitaan. Lattiat laminoidaan, seinät maalataan, kylpyhuoneista tehdään putkiremontin yhteydessä tämän päivän vaatimustasoa vastaavia, ja keittiön kaapit, tasot ja varusteet vaihdetaan, von Gruenewaldt listaa. Yhden talon saneeraus vie reilut puoli vuotta ja yhden huoneiston kolmisen kuukautta. Työt etenevät rappu kerrallaan, ja asukkaat joutuvat muuttamaan siksi aikaa muualle.

Valtaosa halusi palata Uudelleenjärjestelyjen yhteydessä asukkailla on ollut halutessaan mahdollisuus vaihtaa asuntoa joko kiinteistön sisällä tai siirtyä muualle, kuten esimerkiksi Tikkurilantien senioritaloon. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että muualta on vapautunut sopivia asuntoja. 28

Asukas 4/2011

Malminiityntie 16, Vantaa alminniitty 16 muodostuu kolmesta M talosta, joiden keskelle muodostuu iso suojaisa leikkipaikka. Talon alakerran tiloissa on monimuotoista kerhotoimintaa. T alossa on hissi. Talot ovat valmistuneet vuosina 1970–1971. 1h+kk 2h+k 2h+kk 3h+k

32,00 m2 58,00 m2 48,00 m2 75,00 m2

36 kpl 36 kpl 36 kpl 36 kpl

Remontin yhteydessä asuntojen keittiöiden kaapit, tasot ja varusteet vaihdettiin uusiin.

Suurin osa Malminiityntie 16:n asukkaista on halunnut palata tutuille kulmille, mutta moni on myös toivonut asunnon vaihtoa. Kysyntää on ollut erityisesti pienemmistä huoneistoista, kun perheasunnoissa asuneet vanhemmat ovat lasten aikuistuttua tahtoneet luopua tarpeettomiksi käyneistä neliöistä. Vantaan VVO-kotikeskuksella on ollut iso urakka väliaikaisasuntojen ja muuttojen junailussa. Alueelta vapautuviin muihin asuntoihin ei ole otettu uusia vuokralaisia, jotta remontin tieltä pois siirtyville on voitu järjestää väliaikaistilat. Von Gruenewaldt korostaa, että järjestelyillä on haluttu palvella yhtiön pitkäaikaisia asiakkaita.

 Asuntojen keskivuokra ennen korjausta noin 10,50 €/m2/kk ja korjauksen jälkeen 12,50 € /m2/kk. Vesimaksu sisältyy hintaan.  V akuusmaksu 250 €.  E i varallisuusrajoja.  K aapeli-tv.  M alminiityssä on kaksi pesutupaa ja joka talossa talosauna. Alueen tilaussauna takkahuoneineen on asukkaiden varattavissa.

Vuokrat nousevat kunnostamisen myötä noin kaksi euroa neliöltä. Nieminen pitää korotusta varsin maltillisena, eritoten, kun alueen vuokrataso on alun pitäenkin ollut asukasystävällinen.

Otollinen aika peruskorjauksille

Päätökset jäljelle jäävien 12 vuokratalon remonteista tehdään taloryhmittäin. VVO:n kiinteistöjohtaja Eero Saastamoinen kertoo korjaushankkeen olevan VVO:nkin mittakaavassa ennätyslaaja. – Meillä ei ole missään muualla tämän kokoluokan yhtenäistä asuntokantaa, lähes 600 huoneistoa yhdessä ryppäässä. On loogista tehdä niille yhteinen korjaussuunnitelma. Kyseessä on selkeästi yhtenäinen kokonaisuus. Talot ovat valmistuneet saVuokrankorotukset maltillisia moihin aikoihin ja ovat samankokoisia, -näköisiä ja -tuntuisia, Saastamoinen pohtii. Isännöitsijä Susanna Nieminen Vantaan VVOAsuntojen pitäminen markkinakelpoisina on kotikeskuksesta toteaa, että korjaustöiden kushänen mukaansa suuri haaste. Asukkaiden vaatitannukset pyrittiin pitämään mahdollisimman mustaso nousee jatkuvasti. Korjauksien sisällön pieninä, jottei niistä aiheutuisi kohtuuttomia määrittelyssä on löydettävä kompromissit, jotka vuokrankorotuspaineita. Tavoitteena on ollut raottavat huomioon asukkaikennuksen sisäpuolinen perus”Huoneistojen värimaailma den maksukyvyn ja aidon korjaus teknisine laitteineen. on nyt vaalea. Remontissa korjaustarpeen. Huoneistoissa uusittiin kaikki haettiin vaihtoehtoja, – Taloudelliset resurssit pinnat sekä keittiöt ja kylpyja tuotto eivät riitä kaikkiin huoneet kokonaisuudessaan. jotka pysyisivät korjauksiin kerralla. VVO:n – Esimerkiksi sisäovet maaajattomina pitkään.” toimintatapaan kuuluvat jatlattiin vaihtamisen sijaan, elleikuvat korjaukset. Olemme toimineet näin myös vät ne olleet rikki, Nieminen kuvailee. Malminiityssä. VVO on käyttänyt korjaustöihin Keittiöiden sähkötekniset järjestelmät uusittiin viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 650 milsisältäen muun muassa työvalaisinten uusimisen. joonaa euroa, Saastamoinen kertoo. Myös sähköpistorasioiden määrää lisättiin. KaikMahdollinen taantuma ei hänen mukaansa ole kiin keittiöihin lisättiin astianpesukonevaraukset. uhka korjaustöille. Kylpyhuoneisiin vaihdettiin nykymääräysten mu– Itse asiassa VVO:n kaltaisen toimijan mahkaisesti vikavirtasuojat. dollisuuksia talouden notkahdus voi jopa parantaa, – Huoneistojen värimaailma on nyt vaaleahko ja kun rakentamisen hinta hieman laskee. Saamme vastaa ajan henkeä. Ratkaisuissa haettiin vaihtoehsamalla rahalla enemmän, Saastamoinen toteaa. × toja, jotka pysyisivät ajattomina pidemmän aikaa. lehti vvo:n asukkaille

kaupunginosa tutuksi

Malminiitty

teksti maarit seeling // kuva jorma marstio

– Kesti vuosia, ennen kuin Malminiitty pääsi eroon kyseenalaisesta maineestaan. Malminiitty oli Vantaan huonomaineisin lähiö 1970-luvulla. Järjestyshäiriöitä oli päivittäin. Nykyään tällaisia isoja vuokra-asuntokeskittymiä ei enää edes tehdä, vaan asunnot hajautetaan eri alueille tasapainoisen asukasrakenteen saamiseksi, VVO:n kiinteistöjohtaja Eero Saastamoinen muistelee. Alueen silloinen maine ei kuitenkaan pelottanut VVO:n ensimmäistä työntekijää Kalevi Lehtosta, joka muutti itse perheineen alueelle. – Asuminen Malminiityssä rupesi pikku hiljaa rauhoittumaan, kun ihmiset juurtuivat paikkaan ja oppivat tuntemaan toisensa. Nykyään se on jo ihan rauhallinen alue. Malminiityn imago on vuosien saatossa parantunut, ja siitä on muodostunut ihan tavallinen vantaalainen lähiö. Aika teki tehtävänsä, Saastamoinen toteaa. ×

Suomen suurin rakennustyömaa

elsingin Asuntokeskuskunta Haka aloitti valmistelun Malminiityn rakennuttamiseksi vuonna 1968 – samaan aikaan kuin VVO perustettiin. Tikkurilan ja Koivukylän väliin, hyvien liikenneyhteyksien varrelle sijoittuvan Malminiityn rakentaminen alkoi vuoden 1969 kesällä samoihin aikoihin viereisen Simonkallion kanssa. Malminiityn nimi oli tuolloin vielä Uusiniitty. Vuosikymmenen vaihteeseen tultaessa silloiseen Helsingin maalaiskuntaan kuuluvien Simonmetsän, Simonsillan, Simonkallion ja Malminiityn aluekokonaisuus muodostui vähitellen Suomen suurimmaksi asuntorakennustyömaaksi. Alue koostuu pääosin kerros- ja rivitaloasutuksesta. Malminiitty edustaa arkkitehtuuriltaan varhaista lähiörakentamista. Tiiviille alueelle muutti vuosien 1970–1971 aikana noin 3 000 uutta asukasta, joista 500 oli alle 10-vuotiasta lasta. Vantaa kasvoi noin 10 000 asukkaan vuosivauhtia.

Häiriöalueesta nukkumalähiöksi Valmistuttuaan alue sai ensi alkuun maanlaajuista julkisuutta, tosin kyseenalaista, kun valtakunnan suurin lehti teki sen nuorisojengeistä kauhujuttuja. 30

Asukas 4/2011

malminiitty  V antaan Malminiityn kerrostalolähiö on osa Tikkurilan suuralueeseen kuuluvaa Simonkylää.  Pinta-ala 2,1 km2  V äkiluku koko alueella n. 7 300, Malminiityssä n. 1 000  A sukastiheys 3 448/km2.  M uut osa-alueet Simonmetsä, Simonsilta, Simonkallio  M alminiityssä rakennukset ovat lounaisinta korttelia lukuun ottamatta VVO:n omistamia vuokrataloja, jotka on rakennettu kerralla 1960- ja 70-lukujen taitteessa.

VANtaa

tuusula sipoo

lentokenttä

Simonkylä & Malminiitty

Helsinki

espoo

asukasposti

Tuusulanjärvi

Kulttuuriretki n Lauantai 13. elokuuta oli odotettu päivä. Auringonpaisteen saattelemana lähti bussillinen iloisia asukkaita Tikkurilantie 41:n senioritalosta kohti Tuusulanjärven kulttuurimaisemia. Kohteina Ainola, Halosenniemi ja Syvärannan Lottamuseo. Retki päättyi museon kanttiinissa tarjoiltuihin makoisiin pullakahveihin. teksti ja kuva tapani haapoja

Heinola

Palkitut pihat n VVO:n kohteet Pehtoorinkatu 3 ja Konsulinkatu 4 saivat Heinolan kaupungin järjestämässä pihakilpailussa kunniakirjan. Palkintolautakunta kiitti pihan monipuolista käyttöä. teksti ja kuva Tuula Granholm

Espoo

Talon synttärijuhlat n Kaskimaa 4:ssä vietettiin 20-vuotisjuhlia lauantaina 3.9. 2011. Osallistujia oli noin sata.Tilaisuudessa aluepäällikkö Petteri Puolanne luovutti VVO-avaimen talon ainoalle alkuperäiselle asukkaalle Wilbergforce Essandorille. teksti Petteri Puolanne kuva Wilbergforce Essandor

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla. Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. lehti vvo:n asukkaille

lukijakilpailu 4/2011 voita pöytäpuutarha

Mikä on tämän lehden paras juttu? n Viime numeron suosituimmaksi jutuksi äänestettiin selvin lukemin juttu ”7 x säästöä ruokamenoissa”. Lukijakilpailun voitti Jenni Renko Jyväskylästä, onneksi olkoon! Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota meihin rohkeasti yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan Indoor garden -pöytäpuutarha, jossa voi kasvattaa kirjoituspöydällä muun muassa tuoreita yrttejä. Lähetä vastaus 18.1. 2012 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. VVO-kotikeskukset Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki helsinki@vvo.fi espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00

vvo-Kotikeskukset ovat avoinna ma–pe 8.30–15.30

Myllytie 1 A, 4. krs. 04400 Järvenpää jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 Kuopio kuopio@vvo.fi 020 508 4700

Sibeliuksenkatu 2 13100 Hämeenlinna hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs. 15110 Lahti lahti@vvo.fi 020 508 4300

Väinönkatu 15 40100 Jyväskylä jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160

Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki 020 508 3663

Saaristonkatu 2, 90100 Oulu oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs. 01300 Vantaa vantaa@vvo.fi 020 508 3860

AVAINASUKASPALVELU

VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000