Asukas 4/2012

asiakaslehti VVO:n asukkaille

2012

4 [10]

Näin huollat kodin tekstiilit

[24]

Sotilaskotisisar on siellä missä tarvitaan

[12]

Agathen

Pitkä tie kotiin ASUKASPOSTIA Oulusta, Jyväskylästä ja Vantaalta [31]

asukas 4/2012 Hyvä asukas,

* Vastasi kysymykseen: mikä on parasta talvessa

Lum ja p isot a ul mä kkaki*

missä mennään

Vuosi 2012 on päättymässä. VVO:lla sopimuksen energiansäästötavoitteet. Ensi kulunutta vuotta voi hyvällä syyllä kutsua vuoden tavoitteena on esimerkiksi parantaa tekemisen vuodeksi. Olemme linjanneet VVO:n henkilökunnan ja huoltopalveluiden sisäisiä toimintojamme virtaviivaisemmiksi tavoitettavuutta. Kiinteistönhoidon laadun­ ja katsoneet, miltä toimintamme näyttää valvontajärjestelmä Laakissa katseet suuntau­ asukkaan silmin. tuvat siivoustyön laadun parantamiseen.

Juhannuksen aikoihin VVO:n omistajista Kehitystyön onnistumisen mittareina muodostuva hallitus hyväksyi päivitetyn toimitte te, asiakkaamme. Seuraamme meille strategiamme. Siinä toimintaa on suunnattu tulevia palautteita ja kysymme säännöllisesti kohtaamaan toimintaympäristömme muu­ mielipiteitänne. tokset ja asiakkaidemme odotukset. Visionsa Keväällä tehty mainetutkimus osoitti, että mukaisesti VVO haluaa tarjota asiakkailleen VVO on kaikkien vuokra-asujien keskuudessa monipuolisen asunto­ selkeästi tunnetuin valikoiman, helpon ja ”VVO haluaa tarjota asiakkailleen vuokra-asuntoja vaivattoman asioin­ tarjoava yritys ja se monipuolisen asuntovalikoiman, nin, turvallisen asu­ koetaan turvalli­ helpon ja vaivattoman asioinnin, simmaksi vaihto­ misen ja alan parhaat turvallisen asumisen ja alan käytännöt. ehdoksi. VVO:n Sanana visio voi asukastyytyväisyys­ parhaat käytännöt.” tuntua kaukaiselta. Se tutkimuksesta puo­ on kuitenkin päämäärä, johon VVO:lla täh­ lestaan selvisi, että asukkaiden tyytyväisyys dätään. Se ohjaa toimintaa ja karsii epäolen­ oli parantunut kaikilla mitattavilla osa-alueilla, naisuudet pois. Vision asettamia tavoitteita joita ovat asumisviihtyvyys, VVO:n toiminta ei voi saavuttaa, jos tekemistä ei aloiteta heti. ja asiakaspalvelu, huoltopalvelut sekä VVO:n Vision toteuttamiseksi me VVO:laiset viestintä ja asukasyhteistyö. olemme jo täydessä työntouhussa. Päivittäis­ Hyvää palautetta on mukava saada. Se ten asumispalvelujen ja kiinteistöjen ylläpito­ valaa uskoa siihen, että olemme oikealla tehtävien ohella kehitämme jatkuvasti toimin­ kehityksen tiellä kohti vision saavuttamista. taamme. Tänä vuonna olemme esimerkiksi parantaneet VVO:n internet-sivuja tuomalla Hyvää joulua ja sinne vuokraukseen vapautuvien asuntojen onnea vuodelle 2013 Jani Nieminen pohjapiirrokset. Ylläpitoyksikössä on tehty toimitusjohtaja kehitystöitä, jotta täyttäisimme VAETS-

Kuulutko sinä johonkin urheiluseuraan tai onko työpaikalla ympärilläsi oma tiimi?

Jos vastasit kyllä, kuulut siis yhteisöön tai useampaankin. Jokaisessa niistä on yhdessä tekemistä ja joukkoon kuulumista, aitoa me-henkeä. Eikä siihen yhteisöllisyyteen tarvita välttämättä edes yhteistä kieltä, kuten lehtemme tämänkertaisessa Meidän talo-jutussa käy ilmi.

Sen lisäksi, että te luotte omissa taloissanne ja pihapiireissänne omat yhteisönne, olette myös luomassa Asukas-lehden yhteisöä haastatteluiden ja runsaiden palautteiden kautta. Iso kiitos teille siitä, teidän kanssanne on ollut ilo tehdä tätä lehteä.

Ensi vuonna voitte lukea antamianne palautteita omalta palstalta, joten kirjoitelkaahan palautteita edelleenkin! Tehdään yhdessä vieläkin parempi lehti.

Mukavaa loppuvuotta!

Sari tikkanen, päätoimittaja

2

Asukas 4/2012

mitä olet mieltä?

Edellisessä lehdessä kysyimme, mitkä ovat sellaisia hyviä tapoja, joita erityisesti porraskäytävässä ja pihalla olisi hyvä muistaa.

Tässä muutamia kommentteja.  Mielestäni suurin ongelma, mikä on havaittavissa käytös­

sisältö

[04] Minun

kaupunkini Helsingissä omassa rauhassa.

[06] Uutisikkuna [09] K ÄDENJÄLKI Taloyhtiön yhteinen joulusauna on perinne vailla vertaa.

[12] me idän talo Kongolaisperheen kotimatka kesti viisitoista vuotta.

[18] Koti kuntoon Roskiksia tarvitaan nykykodissa monta.

Miten niillä voisi sisustaa?

[22] Kunnossapito ja palvelut Mitä tehdä, jos kotona vetää niin, että sukat pyörivät jalassa?

[24] vapaa-aika Sotilaskotisisaren tehtävänä on pitää huolta, että varusmies voi hyvin.

[23] y ksi meistä Samuli Varjonen soittaa vapaa-ajalla metallia.

[17]

vinkki Jämälangoista ja auttamisen halusta syntyy ihanan pehmeä nuttu.

[27] Ristikko [30] Alma asukas Mikä Mustilla on hätänä?

[30] KYSYMYS&VASTAUS Haaveiletko sinäkin parvekelaseista?

[28]

UUTEEN KOTIIN Hyvinkään näköalapaikalle valmistuu uusia asuntoja.

[31] Asukasposti Metsäretkiä ja tasavuosijuhlia.

tapojen puutteessa, ovat roskat ja jätteet. Jokainenhan voisi osaltaan pitää huolen, että ne roskat menevät roskiin ja tupakan tumpit tuhkikseen… Siitä kun lähdetään, ollaan jo varsin hyvillä kantimilla!

– Annika

 Meillä lapsenlapset ovat niin reippaita että morjenstavat kaikki vastaantulijat ja kertovat millä tasolla ovat menossa Angry Birds -pelissä.

– Risto

 Hyvä tapa on tervehtiä porras­käytävässä ja pihalla ja liittää mukaan muutama ystävällinen sananen.

– Liisa

 Vanha sanonta: ole rehti, reipas ja reilu!

– Arja  Olen henkilökohtaisesti tykännyt vanhoista arvoista ja todella soisin, että nykyisinkin

FIKSU KULUTTAJA Kodin tekstiilit ansaitsevat hellää huolen­ pitoa.

[10]

näitä käytettäisiin. Tuntuu se vain mukavalta, kun joku aukaisee oven tai kysyy voiko auttaa kauppakassien kantamisessa, ja pikkutytöt niiata niksauttavat ja sanovat kiitos.

– Eila  Käyttäytymissäännöt siellä rapussa! Ei juosta eikä huudeta.

– Erja

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290. Päätoimittaja Sari Tikkanen, puh.

020 508 3800. Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 aD, 00180 Hel­sinki. Tuottaja Maija Kajanto, puh. 050 5680 332. Graafinen suunnittelija Neea Laakso. Paino Punamusta, Tampere Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 46 400 kpl ISSN 1456-0569.

Kannen kuva: Katri Lehtola.

33. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 25.2.2013. Lehden peruutukset ja osoitteen­muutokset: asukas@vvo.fi

www.vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

3

4

Asukas 4/2012

Minun kaupunkini

Helsinki

Teksti Ilpo Salonen // kuva Jukka Parkkari

Juttusarja esittelee VVO:n asukkaiden koti­paikka­kuntia eri puolilta Suomea

H

VVO:lla on Helsingissä yhteensä noin 5 844 asuntoa.

Kirjoja ja futista

elldán asuu Itä-Helsingin Kolmannen polven Roihuvuoressa, joka on helsinkiläinen Hannu 1950- ja 60-lukujen vaihHelldán nauttii teessa rakennettu esikaupungin meren­ kaupunki. Kiinteistönrannoista, jalka­ hoitajan työssä kaupunkilaisten arki on tullut Hannulle monelta kantilta pallokentistä ja tutuksi. Helsingin parhaina puolina kirjastojen muhkeasta hän pitää vehreitä näkymiä ja rauhaldekkari­tarjonnasta. lista elämänmenoa. Alueen palvelut tuntuvat karkaavan yhä enemmän läheiseen Itäkeskukseen.

– Monelle vanhukselle tuo parin kilo­metrin lisämatka on hankala asia. Ikääntymisen näkee tässä hommassa selvästi: joka portaassa asuu vanhuksia, joita kotipalvelu käy auttamassa. Ja hyvä kun käy, välillä tarvitaan huoltomiestäkin.

Keskustassa tulee käytyä harvoin, koska Itä-Helsingistä saa kaiken tarvittavan.

– Merenrannassa ja Suomenlinnassa on kyllä mukava piipahtaa silloin tällöin.

Kauppatorin ja Kaivopuiston tienoo on upeaa seutua. Ja metro on kätevyyden huippu: keskustaan ei juuri koskaan tarvitse lähteä omalla autolla.

Moni pitää Helsingin keskustaa kivisenä ja kolkkona, mutta Hannu muistaa lapsuutensa maisemat Kalliossa aivan toisin.

– Siellähän on paljon isoja puistoja. Kaikki vain näyttää nyt paljon pienemmältä kuin lapsena, hän naurahtaa.

Hannu toimi aiemmin junnujen jalkapallovalmentajana, ja Helsingin seudun urheilukentät ovat tulleet tutuiksi. Niitä hän kiertää ahkerasti edelleen otteluita seuraamassa. Vuosaaren Viikingit on suosikkijoukkue.

– Kentät ovat parantuneet selvästi kymmenen vuoden aikana, on keinonurmia ja lämmitettyjä kenttiä. Talviharjoittelu on entistä paremmalla mallilla.

Kirjastoissa hän hakeutuu dekkari- ja sotakirjahyllyjen äärelle. Kirjoja on aikoinaan tullut ostettua paljon, ja suunnitelmissa on niiden vienti kellarivarastosta kirpputoreille tai divareihin.

– Kaupunginosa- ja pihakirpputoreja järjestetään täällä paljon. Sellaista mukavaa yhteisöllistä puuhailua tuntuu mahtuvan tällaiseen isompaankin kaupunkiin. ×

lehti vvo:n asukkaille

5

uutisikkuna

VVO:n asiakastyytyväisyys parantunut edelleen [KYSELY] VVO tutkii säännöllisesti asukkaidensa tyytyväisyyttä asumiseensa ja VVO:n tarjoa­miin palveluihin. Syyskuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan asiakastyytyväisyys oli parantunut kaikilla osa-alueilla edellisvuoden tutkimukseen verrattuna.

– Näyttää siltä, että ponnistelumme kiinteistöjen laadun parantamiseksi alkavat vähitellen tuottaa tulosta. Toinen asia, jonka voisi tutkimuksesta nostaa esiin on, että yli 80 prosenttia pitää VVO:n vuokrien hintatasoa muihin vuokranantajiin verrattuna kilpailukykyisenä. Edelleen vastaajista yli 90 prosenttia on jo suositellut tai olisi valmis suosittelemaan VVO:ta ystävilleen tai tuttavilleen.

Tällaisten tulosten edessä ei voi olla kuin nöyrän

kiitollinen, asiakkuusjohtaja Juha Heino toteaa.

Eniten kehitettävien asioiden joukosta nousee esiin vuodesta toiseen jäteasemien siisteys.

Asiakkaat asettavat parantamisvaateita myös huoltoyhtiöiden nopeuteen reagoida palvelupyyntöihin.

– Huoltopalveluiden osalta tuloksissa näkyy jo pienoinen parannus ja suunta oikeaan. Jatkossa tulemme parantamaan asiakastyytyväisyyttä siinä kuinka ja miten nopeasti asiakkaat voisivat kätevästi tavoittaa meidät VVO:lta tai oman huoltoyhtiönsä, Juha Heino lupailee.

Vuoden 2012 tutkimus toteutettiin heinäelokuussa ja kyselyyn vastasi yli 1 500 VVO:n asukasta.

”Putkiremontti itse asiassa yhdisti meidän talon asukkaita, koska se oli yhteinen urputuksen aihe. Ja loppukin muodollisuus karisi, kun jonotettiin kylpytakkisillaan yhteiseen suihkuun.”

joulumuistaminen

3x

Mummille Oma tai lapsen kuva kauniisti kehystettynä.

Tee itse 6

Asukas 4/2012

Kummille Veikkauksen Onnensanat-arpa.

6 euroa Veikkauksen myyntipisteet

naapurille Vanerinen kortti, josta voi koota joulukoristeen.

13,95 euroa www.lovi.fi

Lassi ja Riitta Valkonen Kotiliedessä 18/2012

VVO tukee nuoria urheilijoita [LIIKKEELLE] Urheilijalla tulee olla mieli ja keho kunnossa pärjätäkseen huipputasolla. Virkeä on VVO:n ja urheilijanuorten välinen yhteistyöohjelma, joka tukee rahallisesti nuoria lahjakkuuksia heidän matkallaan kohti menestystä.

VVO etsi sponsoroitavaksi nuoria kilpaurheilijoita, tai vaihtoehtoisesti seuratasolla urheilevia nuoria, jotka voivat hakea stipendiä esimerkiksi harrastemaksujen kattamiseen.

Sponsorointia ja stipendiä haki 219 urheilijaa ja 110 urheilijaa haki pelkästään stipendiä. Hakijoiden joukossa oli myös nimekkäitä urheilijoita. Yli puolet hakijoista asuu VVO:lla.

Hakijoiden joukosta on valittu kuusi nuorta, joiden kanssa solmitaan sponsorointisopimus.

Stipendejä sai noin 40 hakijaa, joiden harrastamista urheilulajeista löytyi niin muodostelmaluistelua, jalkapalloa kuin tanssiakin.

Virkeä-ohjelmaan voi tutustua paremmin osoitteessa: www.vvo.fi/virkea

Koonnut Kaisa Ihalainen // kuvat istockphoto & valmistajat

Nauti parvekkeesta talvellakin!

[TALVEN IHMEMAA] Kun taloyhtiön

ruusupenkit ovat lumen alla, oman parvekkeen omistajat voivat jatkaa terassikautta parvekkeellaan.

Ensimmäinen askel on valita parvekkeelle olosuhteisiin sopivat kasvit. Havut ja kanervat kestävät kylmää ja suotuisissa olosuhteissa pärjäävät myös laakerikirsikka, ulkomuratti ja suokukka. Ahkerimmat puutarhurit jättävät havujen väliin tilaa kukkiville kasveille. Niiden tilalle voi kevään tullen vaihtaa vaikkapa esikkoja, lumikelloja tai krookuksia.

Talviparvekkeelle viihtyisyyttä tuovat myös koristeet. Jos parveke on avoin, koristeiden pitää kestää tuulta, lunta, sadetta ja jäätymistä. Havukasvit voi koristella jouluvaloilla ja havunoksiin saa ilmettä rusettien, koriste-esineiden tai koristevalojen avulla. Näyttävyyttä saa myös suurilla ruukuilla ja koristeoksilla.

Jos sijoittaa parvekepöydän ikkunan eteen, talvipuutarhasta voi nauttia aina ulos katsoessaan.

Talviparveke ja sen kasvit – hoitajan muistilista:  Jos lunta tulee paljon, poista enimmät lumet oksien päältä painamasta. Parvekkeen puhdistaminen liiasta lumesta on toki suositeltavaa muutenkin.  Köynnösten säleikköjen vaihtaminen käy talvella helpommin, kun lehdet ja kukat ovat pudonneet.  Vastaistutettujen kasvien juuret nousevat helposti maasta maan routaantuessa. Jos näin käy, paina juuret varovasti takaisin maahan.

Lähteet: Gardenia, Floralworks

 Suojaa laatikot ja ruukut kovalta tuulelta sijoittamalla ne parvekkeen tai terassin nurkkaan. Täytä ontot ruukut kaatumisen varalta kivillä tai muulla painavalla täytteellä ja laita pienemmät ruukut suurempien suojaan.  Kasvit tarvitsevat vettä pakkasiin saakka, joten kastelu kannattaa muistaa talvellakin. Kun pakkasta ei vielä ole, kasvit voi kastella kerran viikossa.  Mullan ja kasteluveden lämpötilojen pitäisi olla suunnilleen samat.

Ideaalilämpötila on noin 8–15 celsiusastetta.  Liian veden pitäisi päästä valumaan ruukusta pois.

26.12. päiväys

Tapaninpäivä

Toista joulupäivää pidetään perinteisesti ensimmäisen marttyyrin, Stefanuksen, sekä muiden marttyyrien muistopäivänä. Päivää on juhlistettu myös hevosten ja hevosmiesten päivänä. Menneinä vuosikymmeninä tapaninpäivän kohokohta oli suurella joukolla tehty rekiajelu, joka johdatteli joulunviettäjät hartaiden joulupyhien jälkeen iloisempiin tunnelmiin. Tapanin­päivänä järjestettiin myös erilaisia tapaninkulkueita ja kylillä liikkui laulajia sekä jouluisiin vaatteisiin pukeutuneita jouluämmiä ja -äijiä.

Autopaikkojen hallinta VVO:lle [AUTON KOTI] Marraskuun 2012 alusta alkaen VVO:n asukkaat ovat voineet vuokrata autopaikan suoraan VVOkotikeskuksen asiakaspalvelusta.

Autopaikkojen hallinta siirrettiin porrastetusti huoltoyhtiöiltä VVO:lle kesän ja syksyn 2012 aikana. Autopaikkojen vuokrauskäytäntö säilyy ennallaan niissä kiinteistöissä, joiden paikoituksen hallinnan on hoitanut jokin muu taho, esimerkiksi paikallinen paikoitusyhtiö.

Tarkista kiinteistösi autopaikkojen hallinta oman kiinteistösi ilmoitustaululta, omalta kotitalosi nettisivulta Asukkaalle-osiosta tai VVO-kotikeskuksestasi.

Huoltoyhtiöiden vastuulle jäi edelleen autopaikoitukseen liittyvistä avaimista huolehtiminen sekä autopaikkoihin liittyvien vikailmoitusten käsittely. Vikailmoitus tulee tehdä suoraan huoltoyhtiölle tai sen voi tehdä kätevästi myös netissä: www.vvo.fi/vikailmoitus 7

uutisikkuna

Tahratonta joulua!

[PUTIPUHDASTA] Lipsahtiko joulukortintekijältä tussia pöytä­ liinaan tai jäikö liimatahroja paidanhihoihin? Tahrojen poistamiseksi on onneksi olemassa tukku toimivia kotikonsteja. Lopputuloksen kannalta tärkeintä on nopeus. Mitä nopeammin puhdistat tahran, sitä paremmin se lähtee. Muista kuitenkin varmistaa, ettei tahranpoisto­ aine vaurioita tekstiiliä.

asi tai naapurill Onko sinulla lenkiintoinen mie kaunis koti, a i hyvä tarin s u harrast ta kas-lehti etsii si? Asu n eri kerrottavak ltavia lehde te a st a a h a ttä uusi keasti yhtey h ro ta O . in juttuih vvo.fi! n asukas@ osoitteesee

Uusi vuosi eri tyylillä [vaihtelu virkistää]

 Vesiliukoinen tussi: Suihkauta tuoreeseen tahraan hiuslakkaa, odota hetki ja pyyhi froteepyyhkeellä. Huuhdo lopuksi kylmällä vedellä. Toinen konsti on pestä tahra astianpesuaineella. Jos tahra on vanha, esikäsittele se sappisaippualla ja pese tekstiili sitten hoito-ohjeen mukaisesti.  Liuotinpohjainen tussi tai kuulakärkikynä: Kokeile ensin hiuslakkaa. Jos se ei auta levitä kostean tahran päälle hammastahnaa, hiero varovasti ja pese lopuksi ohjeen mukaisesti. Jos tahra on tiukassa, käsittele se tahranpoistoaineella tai denaturoidulla spriillä. Päälle voi hieroa nestemäistä pyykinpesuainetta. Pese lopuksi hoito-ohjeen mukaisesti. Vanhana tahra voi olla mahdoton poistaa.  Vesiliukoinen liima tai liisteri: Jos tahra ei lähde normaalipesussa, kokeile siihen kynsilakanpoistoainetta.

Tarkista, että tekstiili ei sisällä herkkiä kuituja, sillä ne eivät kestä puhdistusta asetonilla. Pese lopuksi hoito-ohjeen mukaisesti.  Steariini: Anna steariinin kuivua ja raaputa kovettunut steariini pois. Imeytä lopuksi silittämällä tekstiiliä imukykyisen paperin tai kankaan päällä, mikäli tekstiili vain kestää silittämisen.

Ennen pesua käsittele tahra tarvittaessa vielä sappisaippualla, nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tahranpoistoaineella. Jos tahra ei lähde pesussa, voit kokeilla vielä 8

Asukas 4/2012

lakkabensiiniä sekä hieroa päälle saippuaa ja vettä. Pese huuhtelun jälkeen ohjeen mukaan. Pestyn vaatteen silittäminen saattaa tuoda tahra-alueen rasvakohdan näkyviin.  Marjatahrat: Kaada tuoreen tahran päälle kiehuvan kuumaa vettä ja pese tahra astianpesuaineella. Vanhan tahran voi esikäsitellä ennen pesua sappisaippualla, nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tahranpoistoaineella. Valkaise tekstiilien kloorivalkaisuaineella, jos tuotteen hoito-ohje sallii sen.

Jos tinan valaminen ja katteettomien lupausten tekeminen ei tänä uutena vuotena kiehdo, olisiko aika kokeilla jotain uutta traditiota? Maailmalta löytyy useitakin kiehtovia vaihtoehtoja.

Juhlisitko uutta vuotta…. …thaimaalaisittain? Thaimaassa uusi vuosi otetaan vastaan kaatamalla kaduilla jääkylmää vettä ohikulkevien ihmisten ja ajoneuvojen niskaan. Ehkäpä Suomen pakkasissa tämä olisi toteutettavissa vaikkapa kaatamalla vettä puistossa lumiukon päälle? … australialaisittain? Australiassa joulu–tammikuun vaihteessa on täysi kesä ja monet viettävät uutta vuotta grillaamisen merkeissä. Olisiko uusi vuosi siis hyvä hetki kaivaa taloyhtiön grillikatos esiin lumen alta ja grillata koko naapurustolle makkarat uuden vuoden kunniaksi? … kiinalaisittain? Kiinalaista uutta vuotta vietetään vasta tammi–helmikuussa, mutta sen traditioita voi toki nostaa meillekin. Muun muassa lohikäärmetanssi on kiinalainen tapa juhlistaa uutta vuotta. Jos joukosta löytyy käsityötaitoinen lohikäärmekaavun tekijä ja kymmenkunta vapaaehtoista tanssijaa, saadaan varmasti aikaan näytös, joka miellyttää erityisesti lapsia ja lapsenmielisiä! …amerikkalaisittain? Amerikkalaiseen uuteen vuoteen kuuluu New Yorkin Times Squarella pudotettava valopallo. Valopallon putoamista voi varmasti seurata myös internetin kautta, ja samalla juhlistaa tapahtumaa uuden vuoden suukolla!

Asukas-lehden toimitus toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää vuotta 2013!

teksti ja kuva katri lehtola

Tonttuja ja piparintuoksua Oikean tunnelman luominen joulusaunaan on taitolaji. Siihen tarvitaan sopivassa suhteessa viitseliäisyyttä, näppäriä sormia sekä iloista mieltä.

– Ei tule joulua ilman koristelua, toteaa Pirkko Kimpari.

Sauvatie 4–6:n saunatiloissa ja pukuhuoneessa, käytävillä ja kerhohuoneessa tunnelmaa ja tuoksua riittää. Suuressa vantaalaisessa talonyhtiössä joulusaunalla on pitkät perinteet. Vuonna 1972 rakennetussa yhtiössä on arvostettu yhteistä tekemistä ja toimintaa aina. Kuuden talon ja 162 asunnon joulunviettäjät toki ovat aika ajoin vaihtuneet, mutta perinne on säilynyt.

– Meidän sukua oli joulusaunassa parhaimmillaan neljässä polvessa, talotoimikunnan puheenjohtaja Tuomas Kimpari kertoo.

Pirkko, jota talon lapset kutsuvat tuttavallisesti rehtoriksi, on Marja-Terttu Takojan kanssa ollut joulumielen luojana. Iloinen tonttujoukko vilistää pitkin pukuhuoneen seiniä, mehuglögin ja vastaleivottujen piparien tuoksu rentouttaa ja virittää jouluun. Lyhdyissä tuikkivat pienet led-valot.

– Tapana on, että jouluaattona saunotaan, ensin naiset ja sitten miehet, aina kaksi tuntia kerrallaan, puuhakkaat naiset kertovat.

Vuosien aikana osallistujien määrä on vaihdellut paljon. Aiempina vuosikymmeninä joulusaunassa oli ihmisiä enemmän, nykypäivänä monet suuntaavat joulunviettoon muualle. Tunnelmaa se ei ole laskenut.

– Tänne vaan saunomaan, jos suinkin kinkunpaistolta ennättää, Pirkko kannustaa. × Millaista aktiivista ja idearikasta asukas­toimintaa sinun talossasi on? Lähetä meille sähköpostia: asukas@vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

9

fiksu kuluttaja

kodin kankaat raikkaiksi

Teksti Mari Valkonen // kuvitus jenny lucander

Kodin tekstiilit on helppo pitää puhtaina ja hyvännäköisinä, kun sohvan, vuodevaatteiden ja maton huoltoa ajattelee jo ostaessa.

Puhdasta pehmeää Lähteet: Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku, Työtehoseuran tutkija Arja Rytkönen, Anne Korhonen: Tekstiilien hoito-opas.

Suojasuihkeita vain harkiten

S

ohvien, mattojen ja jopa vuodevaatteiden suojaksi myydään erilaisia tekstiilien suoja-aineita. Aine muodostaa tekstiilin pinnalle likaa ja kosteutta hylkivän kalvon, jonka tarkoitus on helpottaa puhdistamista ja vähentää pesun tarvetta.

Suoja-aineita kannattaa kuitenkin käyttää harkiten, sillä ne maksavat paljon ja lisäävät kodin kemikaalikuormaa. Lisäksi suoja-aineissa käytetyt kemikaalit voivat olla ympäristölle tai terveydelle haitallisia.

Ilman suoja-aineitakin pärjää, kun jo huonekalu­ ostoksilla miettii sohvan tai maton likaantumista.

Sohval­le kaatunut ruokalautanen ei välttämättä ole ka­ tas­­­­­t­rofi, jos sohva on tumma ja sohvatyynyjen päälliset voi pestä.

Jos suoja-aineita kuitenkin tarvitsee, suojaus kannattaa tehdä ulkona tai tilassa, jonka voi tuulettaa hyvin ja jossa ei tarvitse oleskella suojaamisen jälkeen. Silloin aine ei ärsytä silmiä ja paha haju häviää nopeasti.

10

Asukas 4/2012

Sänkykin kaipaa imuria

S

änkyä ei kannata pedata heti heräämisen jälkeen, sillä sänkyyn kertyy yön aikana kosteutta, jonka on hyvä antaa kuivua pois. Toisaalta koko päiväksi sänkyä ei kannata jättää tuulettumaan, koska päiväpeitto suojaa sänkyä ja lakanoita ­lialta ja pölyltä.

Lakanoiden vaihtamisen yhteydessä patja ja sänky olisi hyvä imuroida.

Likaantuneen patjan tai sijauspatjan päälliset ovat usein vesipestäviä, mutta tahroja voi poistaa patjoista erillisellä tahrojenpoistoaineella tai esimerkiksi sappisaippualla irrottamatta koko päällistä.

V

Sohvalle pikasiivous mikrokuituliinalla

iikkosiivouksen yhteydessä myös sohva kannattaa imuroida, sillä etenkin kankainen sohva kerää nopeasti pölyä. Jos ei aina ehdi tai jaksa imuroida, nukkapintaisen kangassohvan voi siivota nopeasti pyyhkimällä sen kuivalla mikrokuituliinalla.

Sohvan perusteellisempi puhdistaminen riippuu aina pintamateriaalista. Nahkaiset ja keinonahkaiset sohvat ovat yleensä kangassohvia helpompi pitää puhtaana. Nahkasohvan voi pyyhkiä puhtaaksi nihkeällä liinalla.

Joistakin tekstiilipintaisista sohvista saa istuintyynyjen ja selkänojan päällisen irti.

Jos sohvan hoito-ohjeissa ei erikseen ole mainintaa vesipesusta, sohvanpäälliset on tarkoitettu pestäväksi kemiallisessa pesussa. Katso siis aina hoito-ohjeesta, millaista käsittelyä oma sohva kestää.

Tahrat irti tuoreena

T

ahrat saa sohvasta, matosta tai sängystä helpoiten irti, kun toimii nopeasti. Silloin lika ei ehdi jämähtää tekstiiliin. Tahran pyyhkiminen nihkeällä liinalla auttaa usein paljon. Jos se ei tepsi, likaa voi yrittää puhdistaa ensin astianpesuaineella tai nestemäisellä pyykkiaineella ja siirtyä vasta sen jälkeen varsinaisiin tahranpoistoaineisiin.

Tahranpoistoainetta kannattaa testata huomaamattomaan kohtaan siltä varalta, että tahranpoistoaine poistaa huonekalusta väriä.

Steariinitahrat lähtevät irti silittämällä kuivunutta steariinia haalealla silitysraudalla talouspaperin läpi. Jos tahra ei vieläkään lähde, tahraa voi puhdistaa lakka­ bensiinillä.

Lue myös tahranpoistovinkit lehtemme sivulta 8!

Vuodevaatteet raikkaiksi

P Halpis­maton pesu voi tulla kalliiksi

L

ikainen matto paitsi näyttää rumalta, myös heikentää sisäilman laatua. Mattoja kannattaa siis imuroida säännöllisesti. Puuvillaisia räsymattoja voi lisäksi tampata, mutta löyhästi sidottuja mattoja kannattaa vain ravistaa ja harjata varovasti, jotta maton nukka ei irtoa tai muuten kärsi.

Jo matto-ostoksilla kannattaa selvittää, voiko maton pestä itse vai vaatiiko se kemiallisen pesun. Tyylikkäitä mattoja löytyy nimittäin kaupasta muutamilla kympeillä, mutta yllättävän usein esimerkiksi nukkamatot pitää pesettää pesulassa. Kemiallinen pesu voi maksaa jopa saman verran kuin uusi matto.

eitoissa ja tyynyissä majailevat pölypunkit eivät enää ole lainkaan samanlainen riesa kuin aiemmin, sillä ne eivät viihdy kuivassa huoneilmassa eivätkä pidä keinokuituisista vuodevaatteista.

Pölyä, rasvaa ja hikeä tarttuu kuitenkin vuodevaatteisiin, joten peittoja ja tyynyjä kannattaa tuulettaa viikoittain ja pestä ainakin kerran vuodessa. Kerran tai kahdesti kuussa vaihdetut lakanat pitävät myös vuodevaatteet pidempään puhtaina.

Useimmat peitot ja tyynyt ovat vesipestäviä. Pesuainetta riittää tyyny- tai peittopyykkiin vain kolmannes tavanomaisesta määrästä, jotta pesuaine varmasti huuhtoutuu muhkeista tekstiileistä.

Untuva­täkeille ja -tyynyille myydään erillistä untuvapesuainetta, mutta ne voi pestä myös tavanomaiselle pyykinpesuaineella.

Kuivumisen aikana peittoja ja tyynyjä kannatta ravistella, jotta täytteet levittyvät tasaisesti ja vuodevaatteet säilyvät muhkeina. Untuvaiset vuodevaatteet suositellaan usein kuivaamaan kuivausrummussa, jotta täyte kuivuu nopeasti. Ne kannattaa ottaa käyttöön vasta täysin kuivana. Jos kuivalta vaikuttava tyyny painaa enemmän kuin ennen pesua, se kannattaa heittää kuivausrumpuun uudestaan. ×

lehti vvo:n asukkaille

11

12

Asukas 4/2012

L

okakuun loppupuolella vuonna­ 2011 satoi yhtä rankasti kuin loka­­ kuussa yleensä. Vesi piis­kasi loh­ duttomasti pihamaata, johon py­ säköi linja-auto. Autosta nousi­va­ kavailmeisiä, aran oloisia ihmisiä.

Kongolainen Mukacyakan perhe oli saapunut uuteen kotiinsa.

Taloyhtiön talotoimikunnan puheenjohtaja Pertti Äänismaa oli vaimonsa Riitta Karhusolan kanssa vastassa tulokkaita.

– Oli se todella koskettavaa. He tulivat tänne täy­ sin vieraaseen ympäristöön ilman mitään omaisuut­ ta tai kielitaitoa. Heillä ei ollut edes lämpimiä vaat­ teita eikä astioita. Tiesin kuitenkin, että takuulla tässä yhdessä pärjätään, Pertti sanoo vakavana.

Alun perin Kongosta kotoisin oleva perhe oli viettänyt viimeiset viisitoista vuotta pakolais­leirillä Ruandassa. Vaikka muuttotavaroita ei ollut, jotain

Lopultakin

hyvin oleellista perhe kantoi mukanaan: avointa mieltä ja rohkeutta uskoa tulevaan.

Isä-Pertti ongelmanratkaisijana Moni taloyhtiön asukkaista halusi auttaa tulokkaita.

Perheelle tuotiin lahjoja ja vanhoja vaatteita. Lapsi­ perheet antoivat pieneksi jääneitä lastenvaatteita ja leluja. Pertti ja Riittakin keräsivät kaapeistaan as­ tioi­ta ja muita tarpeita, jotta perheen olisi helpompi päästä arkeen kiinni.

Vaikka yhteinen sävel löytyi nopeasti, sanat puut­ tuivat, mikä vaikeutti arkisia asioita.

– Tulkin avustuksella käytiin läpi taloyhtiön toi­ mintatapoja ja kaikenlaisia muitakin asioita, muis­ telee Pertti.

Kotikielenään Mukacyakan perhe puhuu kinya­ ruandaa, yksi pojista myös hieman ranskaa.

Kun kaikki asiat olivat vieraita eikä paikalli­sesta kielestä ymmärtänyt mitään, uuden elämän aloitta­

kotiin Teksti ja kuvat Katri Lehtola

Hämeenlinnalaisessa taloyhtiössä uudet tulokkaat toivotetaan tervetulleiksi avoimin mielin ja hymy huulessa. Kongolainen Mukacyakan perhe löysi kodin Hämeenlinnasta viidentoista pakolaisleirillä vietetyn vuoden jälkeen.

lehti vvo:n asukkaille

13

minen Karhutiellä oli haastavaa. Marraskuussa, kun Mukacyakat olivat asuneet talossa vajaan kuukauden, Pertin ja Riitan postilaatikkoon oli pudotettu lappu heidän ollessaan kaupungilla asioilla. ”Isä-Pertti, tulisitko käymään. Ongelma.”

Sanakirjan avulla rustatun viestin johdattamana Pertti soitti Mukacyakien ovikelloa ja asunnossa ollutta putkiongelmaa ryhdyttiin yhdessä selvittämään.

Joka päivä opitaan lisää Kongolaisperheen keittiössä on meneillään läksyjen luku. Vanhempi veli Dominic kertaa päiväkotia käyvän pikkuveljensä Pascalin kanssa suomalaisia sanoja.

”Vuoden aikana on opittu kieltä ja ehditty Marttojen järjestämälle kokkikurssille. Mutta aina ei vieläkään tahdo talvella ulos lähtiessä muistaa, että on otettava hanskat mukaan!”

Vuoden aikana on opittu paljon. Pojista vanhimmat, Dievdonné ja Benjamin, puhuvat molemmat jo kohtalaisen hyvin suomea, kertoilevat innostuneesti hullunkurisia sattumuksia Suomen vuoden varrelta ja nauravat herkästi. Dominic, Pascal ja äiti Agathe seurailevat keskustelua vierestä, mutta ymmärtävät hekin jo paljon.

Koko perhe on opiskellut ahkerasti, kuka missäkin koulussa ja oppilaitoksessa. Suomenkielen ja ammatillisten opintojen ohella on ehditty jopa Marttojen järjestämälle kokkikurssille.

Pertti ja Riitta ihailevat ääneen naapurei­ densa sinnikkyyttä.

– Talven kaikkein kovimmillakin pakkasilla muistan, että joka ainut heistä lähti reippaana aamulla liikenteeseen, päivittelee Pertti.

– Kyllä siinä sinnikkyydessä on meillä monella opittavaa.

Suomalainen ruokakulttuuri on pikkuhiljaa tullut tutuksi ja perinteinen grillimakkarakin maistuu pojille talkoopäivinä. Ruokakauppojen hyllyistäkin löytää jo etsimänsä.

– Kongossa kaikki ruoka ostettiin toreilta, kultakin myyjältä erikseen. Täällä Suomessa oli alussa vaikeaa löytää hyllyistä mitään, kun ei ollut ketään keltä kysyä, vaikka olisi osannut kieltäkin, Dievdonné kertoo.

14

Asukas 4/2012

Myös kuuma ilmasto on Mukacyakoilla vielä tuoreessa muistissa ja tottumuksissa.

– Aina ei vieläkään meinaa talvella ulos lähtiessä muistaa, että on otettava hansikkaat mukaan, nauraa Dievdonné.

Puhumalla paras Karhutiellä asuu neljää eri kansalaisuutta.

Talo­yhtiön kahdessakymmenessä asunnossa on entuudestaan jo suomalaisten lisäksi englantilaisia sekä eteläamerikkalaisia. Talo on pienehkö, mikä osaltaan edesauttaa hyvän yhteisen ilmapiirin luomisessa.

– Riitasointua tulee kuitenkin kaik­kialla silloin tällöin ja se kuuluu elämään. Silloin on tärkeää, että asiat osataan ja uskalletaan selvittää.

Olen painottanut kaikille asukkaille, että tulkaa sanomaan minulle heti, jos on jotain ongelmaa tai tunteenpurkauksia.

Ovikelloa saa soittaa koska tahansa, Pertti kertoo.

Pascal ja Benjamin ovat tottuneet jo uusiin asioihin – suomalainen grillimakkarakin maistuu jo hyvälle!

Asukasgallup Koetko, että kotitalossasi on hyvä yhteishenki?  kyllä  e n osaa sanoa  ei

@

Osallistu Asukasgallupiin netissä! www.vvo.fi/asukasgallup

Dievdonné, Riitta ja ”isä-Pertti”. Taloyhtiön toimikunnan puheenjohtajana toimiva Pertti on auttanut tulokkaita monissa käytännön asioissa.

Touhua riittää

Suomen kieli haltuun!

Pascal harjoittelee isoveljensä Dominicin kanssa sanoja.

Oman olohuoneen sohva on hyvä ja turvallinen paikka. Äiti Agathe ja Benjamin osaavat arvostaa uutta arkea.

n

Karhutie 10:n vireä talotoimikunta järjestää ympäri vuoden kaikenlaisia tapahtumia.

– Syksyisin ja keväisin on talkoita, jouluna juhlitaan yhdessä ja maistellaan herkkuja, talotoimikunnan varapuheenjohtajana toimiva Riitta kertoilee.

Jouluisin Riitta keittää puuron, joka on saanut suuren suo­ sion. Useimmiten kymmenen litran padassa keitetty herkku jopa meinaa loppua kesken.

Kymmenen vuotta talotoimikunnassa puuhaillut paris­kunta ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihte­ levat.

– Talkoissa ja muissa tilaisuuksissa on vain yksi tiukka sääntö: osallistuminen on täysin vapaaehtoista, Pertti virnistää.

Vuonna 1984 rakennettu talo sijaitsee vain parin kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Taloa ympäröivä luonto on rehevä ja rauhoittava. Haravoitavaa suurten vaahteroiden ja pihlajien lehdissä riittää, mutta saa riittääkin. Tulevana keväänä on tarkoitus raivata talon takana olevaa vesakkoa, jotta aluskas­ villisuus tulisi paremmin esiin. Grillipaikkaan kaavaillaan katosta, ja vanha puupöytä odottaa uutta pintakäsittelyä.

Talossa ei aiemmin ollut mitään yhteistä tilaa, johon kokoon­ tua. Pertti ja Riitta kuitenkin pyysivät VVO:lta muutosta asiaan, ja yhteisvoimin vanhasta varastotilasta luotiin kotoisa pieni kerhohuone. Seinät maalattiin ja kirpputoreilta haalittiin sopivia huonekaluja.

Pihalla puuhaillaan myös muuten kuin talkoissa. Kukkia voi halutessaan istuttaa, asukasmäärärahoja saadaan VVO:lta. Haravoita ja muita työkaluja säilyte­ tään pyöräkellarissa, josta niitä voi hakea silloin, kun huvittaa huhkia.

– Monesti VVO:lla ihmetellään, että kylläpäs siellä teidän talossa tapahtuu, Riitta kertoo.

lehti vvo:n asukkaille

15

Ansaitun luottamuksen pitämisessä Pertti haluaa olla huolellinen.

Asiat selvitetään tuoreeltaan ja suoraan mieluiten kasvotusten, eikä selän takana kyräillä. Tasaarvoisuus ja suvaitsevaisuus ovat Pertin mielestä itsestään selviä asioita.

– En ymmärrä sellaista, jos pienestäkin soitetaan poliisit paikalle. Avoimesti ja rehdisti kun puhutaan, asiat useimmiten selviävät.

Useimmat talon asukkaista tuntevat toi­sensa etunimeltä, ja tapana onkin tervehtiä iloisesti rapussa tai pihamaalla kohdatessa.

– Useimmiten moikataan ja vaihdetaan muutama sana. Vaikka onhan sitä toisinaan huonompi päivä itse kullakin, jolloin tervehtiminenkään

”Jos virkapukuinen huoltomies soitti ovikelloa, perheen nuorimmainen pelästyi hirmuisesti ja juoksi pakoon asunnon perälle.” ei huvita, mutta se sallittakoon. Seuraavana päivänä tervehditään taas, eikä jäädä kiukuttelemaan, Riitta kertoo.

Vesi ja jääkaappi Karhutiellä kongolaisperheellä on nyt paljon sellaista, mihin he pakolaisleirillä eivät olleet tottuneet lainkaan. Perhe ei silloin tiennyt, että oma koti voisi koskaan olla mahdollinen.

Myös turvallisuuden tunne on vuoden aika­na lisääntynyt. Vielä kuukausia sitten virkapukuisen huoltomiehen soittaessa­ rutiinitoimissaan perheen ovikelloa, oven avannut pikkupoika Pas-

Dominic ja Pascal seuraavat televisiota.

Uudessa kodissa on paljon asioita, joita ei pakolaisleirillä ollut.

16

Asukas 4/2012

cal pelästyi hirmuisesti ja juoksi huutaen pakoon asunnon perälle. Päivä päivältä luottamus lisääntyy.

– Sitä on välillä vieläkin vaikea uskoa, että tämä todellakin on meidän perheemme koti, ja että voimme olla rauhassa täällä. Että huomenna tai ylihuomenna ei yllättäen siirretä johonkin muualle, joidenkin uusien ihmisten kanssa, huokaa Dievdonné.

Muutkin asiat ovat uusia. Jääkaappi ja uuni ovat suuressa arvossa, samoin juokseva vesi ja parveke.

– Puhdasta vettä tulee noin vaan hanaa avaamalla, pojat hihkuvat ja äitiäkin hymyilyttää.

Parvekkeelta avautuu näkymä vehreään metsään. Kaiteelle on asetettu muutama kukkapurkki. Kalusteita tai muita koristeita ei betonisella pinnalla ole. Sellaisia ei osata kaivatakaan, sillä pääasia on luonnon läheisyys.

– Täällä parvekkeella me uutena vuotena seisoimme koko perhe, katselimme luontoa ja kuuntelimme rakettien pauketta, Benjamin muistelee. × Dievdonné nauttii asumisesta luonnon lähellä.

vinkki Teksti jaana kalliokoski // kuva jorma marstio

Puikoilla hyvä kiertoon

J

os omistaa hippusen käsityötaitoja ja lankakorissa on jämälankoja, nyt on hyvä aika tehdä hyväntekeväisyyttä puikoilla!

Pikkuinen vauvannuttu voi pelastaa vastasyntyneen hengen.

Etiopiassa vain alle 10 prosenttia äideistä synnyttää vauvansa koulutetun hoitajan avustamana. Jos äidit saadaan sairaalaan synnyttämään, lapsikuolleisuus maassa vähenee merkittävästi.

Diakonissa Pirkko Tuppurainen on keksinyt ajatuksen, jolla synnyttävät äidit saadaan houkuteltua sairaalaan: jokainen vastasyntynyt saa päällensä lämpöisen neuleen, jonka äiti voi viedä mukanaan kotiin.

Monelle vauvalle se onkin ainoa vaate. Tarve on suuri, sillä Etiopiassa ei ole saatavilla lankoja ja maassa yöt voivat olla kylmiä.

Maailman terveysjärjestö WHO on mukana nuttuprojektissa, ja nyt

näitä pieniä neuleita toimitetaan myös esimerkiksi Afganistanin vauvoille.

Lankaa yhteen nuttuun menee noin sata grammaa. Malli on yksinkertainen ja sopii aloittelijankin kutomaksi, sillä nuttu tehdään kokonaan yhtenä kappaleena. Pieni vaate on nopea neuloa, ja siihen voi käyttää muista käsitöistä yli jääneitä lankoja. 

Ohjeet nutun neulomiseen ja lähettämiseen löytyvät osoitteesta: www.nuttu.info/nuttu

Tämän nutun on neulonut Pirkko Hietamies.

lehti vvo:n asukkaille

17

koti kuntoon

kodin kierrätyspisteet

Sen seitsemän

roskista Teksti Riitta Mettomäki // Kuvat Jorma Marstio

Kun kodissa kierrätetään, säilytystila tahtoo loppua kesken. Käyttämällä vähän mielikuvitusta on mahdollista löytää kotoa paikat kartongille, paperille, metalliroskalle, lasipurkeille ja monelle muulle – ja tehdä kierrätyksestä samalla osa kotisi sisustusta!

äte voidaan hyödyntää jatkojalostuksessa vain, jos se on asianmukaisesti lajiteltu. Seitsemän sortin lajitteluastiat eivät kuitenkaan mahdu minkään keittiön roskakaappiin.

Kaatuilevien säilyketölkkipinojen järjestelyn sijaan kannattaakin reilusti lähteä siitä, että etsii lajittelupaikkoja myös muualta kodista.

VVO:n talojen lajitteluohjeissa on talokohtaisia eroja. Kunkin talon ohjeet löytyvät jäteastioiden läheisyydestä tai jätekatoksesta. Käy ensin kurkkaamassa oman talosi ohjeet ja mieti, mitä kierrätettävää pitää viedä muualla sijaitseviin lajittelupisteisiin.

Tämän jälkeen voit miettiä,­ miten järjestät eri roskiksille tilat kotiisi. Kerää seuraavista kuvista vinkit toimivaan kierrätykseen ja lajitteluun. Samalla saat roppakaupalla ideoita kodin säilytystilojen maksimointiin!

18

Asukas 4/2012

Litteä säilytysihme

K

enkäkaappi on kaikin puolin kätevä ja niin litteä kapistus, ettei se vie lattiatilaa kovinkaan paljoa, mutta imee sisäänsä sitäkin enemmän. Esimerkiksi lehdet ja muut paperit sekä kartongit on varsin näppärä kerätä lokeroihin, jotka ovat juuri sopivan kokoisia: niihin kaikenkokoiset lehdet mahtuvat helposti ilman asettelua, eivätkä ne toisaalta pääse kääntyilemään luukkua avattaessa miten sattuu. Kuhunkin lokeroon mahtuu sen verran tavaraa, mikä on helppo napata mukaan ja viedä keräyslaatikkoon. Lisäksi eri paperilajit saa kätevästi eroteltua omiin lokeroihinsa.

Jos järjestyksen muistamisessa on ongelmia, voit askarrella tai tulostaa vaikka tarrakirjoittimella kuhunkin lokeroon sisällön nimen. Myös pitsalaatikot ja huuhdellut maito- ja mehutölkit solahtavat näppärästi mööpelin uumeniin.

Pullot ojennukseen

P

alautuspullot vievät paljon tilaa kaapissa, ja niitä on hankala saada pysymään sotilaallisessa järjestyksessä. Vanhan puisen pullokorin kehyksissä tavallisista vissypulloistakin kuoriutuu näyttävä yksityiskohta sisustukseen.

Koreja löydät kirppareilta ja sisustusliikkeistä tai näppäränä nikkaroit rimoista vastaavan itse.

Toinen hyvä vaihtoehto on etsiä kangaskaupasta sisustukseesi sointuva kuosi ja surauttaa parilla saumalla pulloille – ja miksei muillekin kierrätyskamppeille – kaunis säilytyspussukka. Ompele yhteen kangaspalan pitkät sivut ja pohja sekä pohjan nurkkiin pienet kolmiot, jotta saat pohjaan enemmän leveyttä ja pussukkaan tilavuutta. Pussukka jämäköityy, kun teet yläreunaan vahvistavan taitoksen. Jos suosikkikuosiasi löytyy vahakankaana, pussukka on helpompi pitää puhtaana. Puuvillakankaisen pussukan voi toki heittää pesukoneeseen.

Korista korilla

K

auniit korit ansaitsevat tulla nähdyiksi. Kokoelmasi saattaa olla muodoiltaan vaihteleva, mutta väreiltään yhtenäinen tai toisin päin tai ei sinne päinkään. Pääasia, että korit miellyttävät silmääsi. Tyhjät korit eteisen tasolla tai olohuoneen kirjahyllyssä ovat mainioita säilytys- ja kierrätysapureita. Tyhjät pullot sekä huuhdellut purkit ja purnukat voivat vallan mainiosti olla esillä kauniissa korissa, jolla sisältö on helppo viedä ulos keräysastiaan. Jos korisi on iso ja keräät siihen esimerkiksi kierrätykseen meneviä lasipurkkeja, kiinnitä huomiota siihen, että kori on tarpeeksi tukeva. Lasipurkit painavat yllättävän paljon.

lehti vvo:n asukkaille

19

Ripusta lehdet seinälle

N

aulakko, tuo unohdettu kierrätyksen ja lajittelun mahdollisuus! Erilaiset kangaskassit sopivat hyvin roikkumaan naulakosta ja toimivat lajittelupaikkana.

Jälleen, jos keräät kasseihin raskaampia kierrätettäviä, kuten lasia, varmista, että kassi sekä naulakko ovat tarpeeksi kestäviä. Samalla vältyt turhalta muovipussien hamstraamiselta: kun olet lähdössä kauppaan, nappaa mukaasi sanomalehtiä sisältävä kassi, tyhjennä se lehtiroskikseen ja jatka matkaasi tyhjän kassin kanssa. Näin sinulla on kauppakassi automaattisesti mukana!

Jotta pussit, kassit ja kierrätettävät tavarat eivät eri perheenjäsenten kierrätysvimmassa mene sekaisin, voit nimikoida naulakon. Tällä kertaa Matin ja Maijan nimien sijaan kirjaat nuppeihin Sanomalehdet tai Pitsalaatikot.

@

Psst! Lisää vinkkejä kodin säilytystilan maksimointiin löydät verkosta,

www.vvo.fi/asukaslehti/nettijatkot

Lokeroi ja lajittele

P

ienet kierrätettävät, kuten patterit, paristot ja energiansäästölamput, on hankala saada pysymään järjestyksessä. Pikkulokerikot ovat tähän hyvä ratkaisu. Mahdolliset sotkut on muoviastiasta helppo huuhtaista pois tiskialtaassa tai jopa tiskikoneessa. Jos lokerikossasi on irrotettavat laatikot, voit napata esimerkiksi paristolaatikon mukaasi lähtiessäsi lähikauppaan ja kipata patterit suoraan keräysastiaan.

Paristojen ja pienakkujen kierrätys on keskitetty­

20

Asukas 4/2012

kauppoihin, joten missä paristoja myydään, sieltä löytyy myös niiden keräyspiste.

Muistathan, että entinen ongelmajäte eli nykyinen vaarallinen jäte on aina eroteltava muista jätteistä. Vaarallista jätettä voi viedä maksutta tiettyjen huoltoasemien ja kauppojen pihalla sijaitseviin kontteihin, jäteasemille ja kiertäviin keräysautoihin. Yleisimpiä kotona syntyviä vaarallisia jätteitä ovat energiansäästölamput, loisteputket ja elohopea­kuumemittarit.

Korkea ja kapea tilaihme

K

Lattialla kannen alla

un kaikki musiikki on siirretty digimuotoon tietokoneelle, mitä tehdä olohuoneen nurkassa toimettomana seisovalle cd- tai dvd-hyllylle? Tee siitä kierrätyshylly! Vain vähän lattiatilaa vievä kapistus on oikea säilytyksen tilaihme. Varusta jokainen hylly sopivankokoisella laatikolla tai korilla ja hups vaan, sinne humahtavat pienet kierrätettävät: paristot, energiansäästölamput, metallikorkit ja -kannet, poltetut tuikut ja viideltä edelliseltä uudeltavuodelta kertyneet tinat. Saat hyllyköstä sitä komeamman sisustuselementin, mitä hartaammin jaksat miettiä laatikoiden yhteensopivuutta.

Jos olet innokas askartelija, voit päällystää muovisia pakastera­ sioita mieleiselläsi kankaalla tai paperilla; nämä rasiat ovat hyllyihin juuri sopivan kokoisia.

E

rilaiset kannelliset astiat ovat käteviä lajitteluapureita. Jalalla avattavaan kannelliseen roskikseen on hyvä lajitella esimerkiksi biojäte. Kun olet juuri kuorinut pussillisen punajuuria, ei punaisilla sormilla ole mukava tarttua ovenkahvaan, vaan helpompaa on polkaista kansi jalalla auki ja heittää kuoret sisään. Muistathan laittaa roskikseen uuden pussin aina, kun olet vienyt edellisen pois! Pussittomana muhinutta biojäteastiaa ei ole mukava tiskailla. Huomioi myös, että biojätepussi, oli se sitten biohajoavaa muovia tai itse sanomalehdestä taiteltu, on tarpeeksi iso astiaasi. Silloin sen reunoilta ei pääse tipahtamaan kahvinporoja astian pohjalle.

Isommat kannelliset metalliastiat menevät sisustus­ elementistä tuosta vain. Ne imevät sisäänsä useammankin viikon sanomalehdet ja siivouspäivänä niiden kahvoista on kätevä kuljettaa lehdet ulos keräysastiaan.

Samalla saa hyvää treeniä! Isompaan astiaan voi kerätä myös kierrätykseen meneviä vaatteita tai pantillisia pulloja. Pienemmät puolestaan nielaisevat sisuksiinsa esimerkiksi lasipurkkeja ja metallitölkkejä. ×

@

Kätevä paikka lajiteltavien jätteiden tunnistukseen sekä erilaisten jätteiden

vastaanottopaikkojan etsimiseen löytyy osoitteesta kierrätys.info

lehti vvo:n asukkaille

21

kiinteistönhuolto & palvelu

tunnetko ristivetoa

Ilma Talvella asunnon ilma vaihtuu rajoitetummin, kesällä tehokkaammin.

Mikä neuvoksi, kun asunnon ilmanvaihto aiheuttaa ongelmia?

Teksti Maija Kajanto // kuvitus istockphoto

22

Asukas 4/2012

”T

alon ilmanvaihtoa pidetään liian kovalla aamuisin ja iltaisin. Veto tuntuu aivan hirvittävältä.”

Kun asukas kokee tällaista kodissaan, mitä pitää tehdä? VVO:n käyttö- ja ylläpitopäällikkö Pasi Kujansuu muistuttaa, että ilmanvaihto on asunnoissa välttämätön.

– Ilmanvaihdon täytyy olla aina päällä, jotta asunnossa toteutuu terveellinen ja laadukas sisäilmasto. Huoneiston ilman tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa. Tämä tarkoittaa, että puolet asunnon ilmatilavuudesta vaihtuu kerran tunnissa. Tämä on myös lakisääteinen minimitaso.

Talotyypistä ja iästä riippuen VVO:n taloissa on erilaisia ilmanvaihdon ratkaisuja.

– Pääsääntöisesti vanhemmissa taloissamme on koneellinen poistoilmanvaihto yhteiskanavaratkaisulla. Uudemmissa on pääsääntöisesti koneellinen tulo-poistoilmanvaihto ja kaikkein vanhimmissa rakennuksissa on vielä painovoimaisia ilmanvaihtoratkaisuja. Taloista löytyy myös huoneistokohtaisia ilmanvaihtoratkaisuja, Kujansuu kertoo.

Aamupuuro ja suihku Koneellisessa yhteiskanavailmanvaihdossa on omat erityispiirteensä. Ilmanvaihtoa tehostetaan niinä vuorokaudenaikoina, kun käyttöä on huoneistossa eniten.

YKS IM

Ä ST EI Teksti ja kuva Taina Vuokko

Metallimiehen otteet – Yleensä ilmanvaihtoa tehostetaan aamuisin, iltapäivisin ja illemmalla tietyn ajan. Asunnon ilmanvaihdon tehostukselle on tarvetta aamuisin ja iltaisin, kun käydään suihkussa ja laitetaan ruokaa.

Pasi Kujansuu myöntää, että nykyyhteiskunnassa ihmiset elävät aika yksi­ löllisillä aikatauluilla, joten ilmanvaihdon tehostaminen ei aina osu arvioiduille hetkille.

– Vuorokaudessa ilmanvaihtoa tehostetaan taloissa noin seitsemän tunnin ajan. Silloin ilmanvaihtuvuus on käytännössä noin kaksinkertainen. Tämä lisää ilmanvaihdon ääntä. Kun ulkolämpötila putoaa selvästi pakkaselle, tehostusjaksot poistuvat.

Älä tuki venttiileitä Kun asunnosta poistetaan ilmaa, sitä pitää saada myös tilalle. Tämän, niin sanotun korvausilman, saanti huoneistoon aiheuttaa monesti ongelmia asukkaille.

– Jos talossa on koneellinen tulopoistoilmanvaihto, korvausilma tulee huoneistoon hallitusti tuloilmaventtiileistä. Koneellisen poistoilmanvaihdon taloissa korvausilma huoneistoon ohjautuu erillisistä korvausilmaventtiileistä tai ikkunarakenteiden kautta.

Korvausilman reitit täytyy pitää avoinna talvellakin. Ja ikävä kyllä, jos huoneistoon tulevan korvausilman reittiä rajoitetaan, ilman kiertonopeus kasvaa ja se lisää helposti vetoisuutta.

– Ilman pitäisi tulla huoneistoon hallitusti. Jos korvausilmareittejä tuki­-

taan, huoneistoon muodostuu alipaine ja sil­loin ilmanvaihto alkaa vetää huoneistoon ilmaa kaikkialta mistä ­sitä helpoiten saa: postiluukun ja huoneisto-oven kautta rappukäytävästä,­ilma­ vuodoista hormeista, muista huo­neistoista, vesilukkojen kautta viemäristä ja niin edelleen. Lopputuloksena voi olla huono sisäilma.

Puhdista ja varmista Jos asunnossa tuntuu vetoa, kannat­ taa ensimmäisenä varmistaa, että korvausilmaventtiilit ovat auki ja puhtaat.

– Asukkaan kylmän tuntemus aiheutuu usein vedosta, ei niinkään huoneiston vallitsevasta sisälämpötilasta. Veto aiheutuu ilman liikkeestä ja lämpötilaerosta.

Sama ohje pätee myös silloin, jos huoneistoon tuntuu tulevan hajuja, esimerkiksi tupakanhajua.

Asukas ei saa itse muuttaa ilmanvaihdon säätöjä. Jos asunnossa kuitenkin on kylmä tai vedon tunne ei tunnu hellittävän, kannattaa ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön.

– Kaikissa sisäilmaan liittyvis­ sä olosuhdeongelmissa otetaan ensimmäisenä yhteyttä huolto­ yhtiöön. Huoltoyhtiö tarkas­taa­tilanteen ja suorittaa lämpötilamit­ tauksen. Tämän jälkeen päätetään mahdolliset jatkotoimenpiteet. ×

Turussa soitetaan metallia ja katsellaan tiiliseinää toimiston ikkunasta. Onneksi VVOkotikeskuksen hyvä työporukka pelastaa paljon.  N imi: Samuli Varjonen A mmatti: Tekninen isännöitsijä  I kä: 31  H istoria VVO:lla: Olen ollut Turun VVO-kotikes  kuksessa töissä vuodesta 2009. Sitä ennen olin rakennusliikkeessä työnjohtajana.

M inkälainen on tyypillinen työpäiväsi? Vas  taan tulee kaikkea isännöitsijän rutiinitehtävistä vaikeisiin ongelmatapauksiin ja rakennuttamiseen liittyviin asioihin. Liikun paljon kotikeskusalueella, muun muassa Raumalla ja Porissa.

M ikä työssä on parasta? Vaihtelevuus on kaikkein  mukavinta. Samoin pidän siitä, että työ on melko itsenäistä ja voin monesti päättää vapaasti asioista.

Meillä on VVO-kotikeskuksessa myös hyvä työ­ porukka.

M ikä työssä on ikävintä? Vaikeat vahinkotapaukset  ovat aina valitettavia. Esimerkiksi vesivahinkojen selvittämiseen liittyy asukkaan lisäksi monia eri tahoja kuivattajista vakuutusyhtiöön, joten ne ovat samalla myös työläitä.

M itä työhuoneesi ikkunasta näkyy? Toimisto ei  ole maisemilla pilattu: ikkunasta näkyy tiiliseinää ja parkkipaikka.

K eitä kuuluu perheeseesi? Avovaimo  M itä teet vapaa-ajallasi? Lenkkeilen ja käyn kunto  salilla. Lisäksi harrastan bänditouhuja. Soitan kitaraa death metal -bändissä ja bassoa thrash metal -bändissä. Soittamalla saa hyvin purettua paineita.

M illoin nauroit viimeksi? Juuri äsken!  lehti vvo:n asukkaille

23

vapaa-aika

tytöt kansan urhokkaan

P

yrimme siihen, että pojilla on osallistuminen tuli naisille mahdolliseksi, hyvä olla. Sotilaskodin tar- hän harkitsi armeijavuotta vakavasti.

– Olin ottanut jo paljon selvää siitä, koitus on olla mahdollisimman kodinomainen paikka miten voisin suorittaa asepalveluksen, mutvaruskunnalla. Tänne on ai- ta sitten sainkin tiedon, että olin päässyt na mukava tulla, kun lämmin opiskelemaan. Armeija sai jäädä siltä erää. tunnelma tuulahtaa vastaan jo ovesta, sotiMyöhemmin hierojayrittäjänä toimiva laskotisisar Sari Koskinen sanoo.

Koskinen teki töitä puolustusvoimille ja sai Sari Koskinen toimii vapaaehtoisena kipinän siihen, että siviilinäkin voi osallistua sotilaskotisisarena Luonetjärven sotilasko- maanpuolustustoimintaan. Tie vei Tikka­ dissa Jyväskylän Tikkoskella pidetylle kaiSiviilinäkin voi osallistua kakoskella noin yhtekille avoimelle maannä iltana kuukaudessa. maanpuolustustoimintaan. puolustuskurssille.

Mukana menossa ovat – Lähes kaikki osalusein lapset Nora, 14, ja Kim, 11. listujat olivat miehiä, meitä oli kurssilla­ – Lapset ovat tulleet mukaan sotilasko- vain pari naista. Lyöttäydyin istumaan kurs­ dille aina, kun ovat muilta menoiltaan pääs- sin toisen naisen viereen ja ruokatauol­la ­hän seet. Se on meille perheen yhteinen juttu. kysyi, olenko koskaan kuullut sotilaskoti­ Nora on saattanut kertoa kavereilleen, että sisartoiminnasta. menee illalla töihin puolustusvoimiin, KosSen kummempia suostutteluja ei tarkinen nauraa. vittu, vaan sotilaskotisisaruus kolahti KosKimillekin sotilaskoti on mieluisa paik- kiselle saman tien. Hän on toiminut vaka. Siellä voi katsella varusmiesten illan- paaehtoisena Tikkakosken sotilaskodissa viettoa ja nähdä läheltä, minkälaista puo- vuodesta 2005. lustusvoimissa on. Tikkakoskella toimii muun muassa puolustusvoimien ilmasota- Hittinä hillomunkit koulu ja Vinka-lentokoneiden lentokoulu.

Sotilaskodissa on aina vuorossa vakituinen työntekijä. Kun varusmiehiä on paljon, soInnostus syttyi heti tilaskotisisaren auttavat kädet ovat tarpeen.

– Eri ihmiset pitävät vähän eri hommisSari Koskinen kertoo olleensa aina maanpuolustushenkinen. Kun asepalvelukseen ta. Itse olen ollut mielelläni sotilas-

Sotilaskotisisar on siellä missä varusmieskin. Hillomunkkeja myyvä kioski­vaunu lähtee mukaan jopa metsäleirille.

Teksti Taina Vuokko // Kuvat petri blomqvist & istockphoto

Sari Koskiselle sotilaskotisisarena toimiminen tuntui alusta asti omalta jutulta. Oma armeija jäi käymättä kun opiskelupaikka kutsui, mutta maanpuolustustoiminta on nyt harrastuksen myötä osa arkea.

24

Asukas 4/2012

Sotkun leivissä n

Sotilaskotisisartoimintaa on neljässä­ kymmenessä sotilaskodissa Keuruusta Ka­ jaaniin ja Kouvolaan. Vakituisia sotilaskotien työntekijöitä on reilut parisataa ja vapaaehtoi­ sia sotilaskotisisaria on noin 6 000. He tekevät vuosittain yhteensä noin 250 000 työtuntia suomalaisen varusmiehen puolesta.

Valtakunnallisesti toimintaa koordinoi vuonna 1921 perustettu Sotilaskotiliitto, joka

on Suomen vanhin maanpuolustusjärjestö.

Koska naiset eivät ennen vuotta 1995 voineet suorittaa asepalvelusta, sotilaskotisisaruus oli monen naisen tapa osallistua maanpuolustuk­ seen.

Sotilaskotisisaria on Suomessa yhä vähem­ män. Varuskuntien lakkauttamiset ovat vähen­ täneet myös sotilaskotisisarten määrää. Kun lähipaikkakunnan varuskunta lakkautetaan, mahdollisuudet harrastuksen jatkamiseen voivat olla vähäisiä.

lehti vvo:n asukkaille

25

Miten mukaan

n

Sotilaskotisisareksi voi ryhtyä kuka tahansa 16 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. Pikkusisareksi pääsee jo kymmenenvuotiaana. Perinteisesti sotilaskotisisartoiminta on ollut naisten valtakuntaa, mutta miestenkään osallistumiselle ei ole estettä.

Sotilaskotiliiton verkkosivuilla on listattu kaikki Suomen paikalliset sotilaskotiyhdistykset. Toiminnasta voi tiedustella lähimmältä sotilaskotiyhdistykseltä tai kysymällä suoraan varuskunnasta.

kodin kassalla. Sillä aikaa vakituinen työntekijä voi tehdä sotilaskodin muita töitä.

Sotilaskodin hittituote on hillomunkki, joita Koskinen kehuu herkullisiksi. Sotilaskotiyhdis­ tyksen oma leipuri tekee niitä joka päivä. Lisäksi myynnissä on monenlaisia ruokatuotteita, vaat­ teita, hygieniatarvikkeita ja muita tarvikkeita va­ rusmiehille.

Kassatyön lomassa on varmistettava, että kahvia piisaa ja munkkeja on hyllyssä.

– Tikkakoskella varusmiesten käytössä on myös miniläppäreitä, joita voi lainata sotilasko­ din kassalta.

Sotilaskodin myyntivaunu lähtee varusmies­ ten mukaan myös metsäleirille. Talvisin tuottei­ ta on saatettu myydä esimerkiksi vanhassa kou­ lutusrakennuksessa leirin läheisyydessä.

Yhteishenki ratkaisee Sari Koskisen mukaan soti­ laskotisisarena toimimiseen riittää oma innostus.

Palveluasenne on tär­ keintä.

26

Asukas 4/2012

– Nuorimmat sisaret ovat alle 20-vuotiaita ja vanhimmat eläkeikäisiä. Parasta toiminnassa on yhteishenki. Kaikki ovat täällä samalla asialla.

Varsinaisen sotilaskotityön lisäksi sisaret osallistuvat maanpuolustuskursseille ja erilai­ siin tapahtumiin kuten sotilasvaloihin ja maan­ puolustusjuhliin. Esimerkiksi marssimusiikin Tattoo-konsertteihin on lähdetty pidemmänkin matkan päähän.

Kaikille sotilaskotisisarille varusmiehet eivät tule yhtä tutuiksi kuin vakituiselle henkilö­

kunnalle, mutta paljon riippuu siitä, kuinka pal­ jon on itsellä aikaa osallistua toimintaan.

– Moni tuttu poika on kuitenkin käynyt täällä armeijan, ja varuskunnalla pidettäviin kertaus­ harjoituksiin on osallistunut tuttua väkeä. So­ tilaskodin kassan yli tulee helposti vaihdettua kuulumisia, Koskinen kertoo. ×

Mukana Sotkussa ovat usein Sarin lapset Kim ja Nora.

Sarin mielestä parasta toiminnassa on eri-ikäisten vapaaehtoisten vahva yhteishenki.

www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila // ulkoasu Heli Kärkkäinen

RistikkO 4/2012 Osallistu kilpailuun ja voita Airamin terästermos (arvo 23,90 €). Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 18.1. 2013 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Erja Korhonen Vantaalta.

Onneksi olkoon!

Nimi Osoite

Viime lehden 3/2012 ristikon ratkaisu:

Ratkaisusanat

lehti vvo:n asukkaille

27

uuteen kotiin

MI

Hyvinkään kattojen yllä

?

TÄ 

Hyvinkään keskustaan valmistuu kahteen taloon yhteensä 52 uutta asuntoa. Kaikissa asunnoissa on laminaattilattiat ja laatoitetut kylpyhuoneet. Keittiöissä on keraaminen liesi, jääkaappi-pakastin ja astianpesukone.

Yksiöt ovat parvekkeettomia, mutta muissa asunnoissa on lasitettu parveke. Alimman asuinkerroksen asunnoissa on lasitettu maantaso­

terassi. Toisen talon ylimmän kerroksen kahdessa asunnossa on lasitettu kattoterassi.

Kaikille asunnoille löytyy vuokrattavat autopaikat joko hallipaikkoina kauppakeskuksen pysäköintikerroksesta tai ulkopaikkoina viereisen pysäköintitalon kattotasolta. Talojen asuntovarastot ja muut yhteistilat sijaitsevat kauppakeskuksen pohjaja kellarikerroksissa.

Merino 28 ja Mohair 24 

1h+kt 30–31,5 m2  2h+kt 44 m2  2h+kt 51,5–56 m2  2h+kt+s 56,6 m2  3h+kt+s 76,5 m2  4h+kt+s 87,5–88 m2

14 kpl 2 kpl 23 kpl 1 kpl 1 kpl 11 kpl

KOSK

A?

Teksti Taina vuokko // Kuvat vvo

Hyvinkään

 Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan taloon tammikuun 2013 alussa.

näköalapaikalla Juttua varten on haastateltu kiinteistöpäällikkö Pekka Leskistä ja myyntineuvottelija Mia Konttista.

Uudet VVO-asunnot Hyvinkäällä sijaitsevat näköalapaikalla, kauppakeskus Villan katolla.

28

Asukas 4/2012

Ä?

SS



Kohde muodostuu kahdesta seitsemän- ja kahdeksankerroksisesta kerrostalosta, jotka sijaitsevat uuden kauppakeskus Villan päällä. Talojen alin asuinker­ ros on 1–2 kerrosta katutasoa ylempänä. Sisäänkäynti taloon on kuitenkin katutasossa.

Alakerran ostoskeskuksesta löytyvät kaikki kauppa­ palvelut, ja muut Hyvinkään keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Matkaa rauta­tieasemalle on puolisen kilometriä.

Järvenpään VVO-kotikeskus Myllytie 1 A, 04410 Järvenpää puh. 020 508 4100

MI

MI



Uudet asunnot ovat kiinnostaneet asukkaita jo pitkään, ja niistä on tullut tiedusteluja pitkin vuotta.

Asuntoja löytyy kaiken ko­ koisten perheiden ja yksin­elä­ vien tarpeisiin. Myös varttuneempi väki arvostaa kohteen keskeistä sijaintia.

LE?

Uusissa asunnoissa on panostettu laadukkaisiin pintamateriaaliratkaisuihin.

Jokaisesta asunnosta löytyy muun muassa keraaminen liesi ja astian­ pesukone.

KENEL

Ä ST ?

lehti vvo:n asukkaille

29

a u t t o r r e k , ä y t t y s y k , kuultua Mikä Mustilla hätänä? n Alakerran koira ulisee ikäväänsä päivisin – pitäisikö asiaan puuttua ja miten? Entä jos lauantai-iltana asunnosta kuuluu mekastusta ja kissan kiljuntaa, entäpä silloin?

Sivullisena ei mielellään puutu asioihin, mutta puuttuminen voi olla aika huomaamatontakin. Jos tilanne ei tunnu kiireelliseltä, päiväsaikaan voi pirauttaa kaupungin- tai kunnaneläinlääkärille tai Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton valvojalle. He miettivät keskustelun pohjalta, olisiko heillä syytä piipahtaa tutustumassa naapurin tilanteeseen.

Jos taas eläinparka tuntuu olevan välittömässä vaarassa, on 112 oikea numero.

Poliisin tehtävä on puolustaa eläimiäkin.

Naapurille ei kulkeudu tietoa siitä, kuka soitti hälytysnumeroon. alma asukas

kysymys & vastaus

Jos viranomaisten mielestä vaikuttaa siltä, että lemmikillä ei ole muuta hätää kuin kova ikävöinti, he eivät yleensä puutu asiaan.

Silloin kannattaa kaikkein ensimmäisenä ottaa asia puheeksi naapurin kanssa suoraan.

Pikemmin siinä sävyssä, että toivoo lemmikille hyvää kuin naapurille pahaa. Aika monesti omistaja ei oikeasti tiedäkään koiran tai muun lemmikin metelöinnistä, jos on itse päivisin poissa.

Parhaassa tapauksessa omistaja yrittää keksiä, mitä asialle voisi tehdä. Ja ellei yritä, niin on ainakin yritetty rakentavaa keskustelua. Myös isännöitsijän kanssa voi keskustella ja miettiä, löytyisikö asiaan ratkaisua.

Viranomaiset voivat ottaa lemmikin pois, jos eläinsuojelulakia rikotaan, mutta tämä on aika harvinaista. Melkein aina omistaja kuuntelee tarkalla korvalla neuvoja ja ohjeita ja tilanne korjaantuu.

Usein on vaikeaa päättää, mikä on oikea hetki toimia. Mutta neuvoa voi aina kysyä, ja niin asiat yleensä lähtevät rullaamaan parempaan suuntaan! × Alma Asukas on fiktiivinen mutta hyvin topakka leidi, joka tällä palstalla esittää mielipiteitään talo­yhtiön toiminnasta ja maailman menosta.

Asiantuntijana apulaisisännöitsijä/ kiinteistösihteeri Hely Sopukki, Helsingin VVO-kotikeskus

?

Haluaisin asentaa parvekkeelleni parvekelasit.

Saanko tehdä niin ja olisiko mahdollista, että VVO osallistuisi kustannuksiin?

!

Parvekelasitus on mahdollista toteuttaa VVO:n sopimusremonttia käyttäen.

Sopimusremontti tarkoittaa, että asukas maksaa lasituksesta vuokranmaksun yhteydessä erilliskorvauksen, jonka suuruus riippuu lasituksen määrästä.

Tällä hetkellä yksisivuinen lasitus lisää vuokraa 15 euroa kuukaudessa, kaksi sivua 20 euroa kuukaudessa ja kolme­ sivuinen 25 euroa kuukaudessa.

Mikäli lasitettavan parvekkeen korkeus on poikkeava tai siinä joudutaan tekemään muita erityisiä teknisiä ratkaisuja, hinta katsotaan tapauskohtaisesti tai lasituksesta joudutaan luopu­ maan.

Asukkaat eivät itse tilaa lasituksia, vaan tilaus hoidetaan isännöitsijän kautta. Lasituksen saannin edellytyksenä on, ettei taloon ole tulossa viiteen vuo­ teen julkisivuremonttia. Parve­ kelasituksen käy mittaamassa ja tarvittaessa myös rakennusluvan hankkii VVO:n parvekelasien sopimusurakoitsija.

asukasposti

Helsinki

Juhlan tuntua n Josafatinkatu 15:ssa Helsingissä juhlittiin talon 70-vuotista taivalta. Paikalle oli kutsuttu asukkaat, entisiä talotoimikunnan jäseniä, VVO:n edustajat ja naapuritalojen hallitusten puheen­ johtajia. Juhla käynnistyi Nukketeatteri Ofelian esityksellä Meidän Mozart, joka ihastutti niin lapsia kuin aikuisiakin.

Ohjelmassa oli lisäksi Ollibollen kitara­musiikkikonsertti, arpajaiset, mölkkykisat ja iloista seurustelua.

Oulu

Venetsia pihalla n Puusepänkujalla järjestettiin syyskuussa venetsialainen ilta.

Kaikilla oli niin mukavaa – ja vatsat olivat pullollaan! teksti ja kuva Anne Holappa

Teksi Pirkko Österholm // Kuva Merja Uusivirta

Vantaa

Auringonpaistetta

Jyväskylä

Metsäretkellä

n Harmotie 1:ssä vietettiin 40-vuotisjuhlaa. Ohjelmassa oli musiikki- ja tanssiesityksiä ja taidemaalausta lapsille. Paikalle saatiin myös Vaaralan VPK esittelemään paloautoa sammutus­ kalustoineen. 40 vuotta talossa asuneille ojennettiin lahjat.

n Leivonmäen kansallispuisto on osoittautunut hyvin suosituksi retkikohteeksi. Sinne lähtivät nyt myös Jyväskylän VVO:laiset.

Mukana oli 38 henkeä, niin lapsia kuin aikuisiakin. Päivän aikana ehdittiin patikoida, evästellä, tutustua sieninäyttelyyn ja juustolaan sekä nauttia kauniista syysauringosta!

teksti ja kuva Sari Rautiainen

teksti ja kuva Esko Alm

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla.

Lähetä aineisto sähkö­postilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. lehti vvo:n asukkaille

31

lukijakilpailu 4/2012 voita Marimekon teekannu

Mikä on tämän lehden paras juttu? n

Viime numeron suosituimmiksi jutuiksi äänestettiin ”10 vinkkiä todelliseen viherpesuun”. Lukija­kilpailussa arpa suosi Minna Takalaa Hämeenlinnasta, paljon onnea!

Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten?

Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä.

Vastanneiden kesken arvotaan Marimekon Siirtolapuutarha-teekannu (hinta 62 euroa).

Lähetä vastaus 18.1. 2013 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 40 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-kotikeskukset Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki helsinki@vvo.fi espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00

vvo-Kotikeskukset ovat avoinna ma–pe 8.30–15.30

Myllytie 1 A, 4. krs.

04410 Järvenpää jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 Kuopio kuopio@vvo.fi 020 508 4700

Sibeliuksenkatu 2 13100 Hämeenlinna hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs.

15110 Lahti lahti@vvo.fi 020 508 4300

Väinönkatu 15 40100 Jyväskylä jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160

Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260

AVAINASUKASPALVELU Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

VUOKRAVALVONTA Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000

Saaristonkatu 2, 90100 Oulu oulu@vvo.fi, 020 508 4900 Huom! Torstaisin poikkeava aukioloaika: 10.30–15.30 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs., 01300 Vantaa vantaa@vvo.fi, 020 508 3860