FLYGVAPENMUSEUM Lingköpingin helmi

Flygvapenmuseum on Ruotsin Ilmavoimien museo. Se sijaitsee perinteikkään Malmenin kentän laidalla Linköpingissä.

Vuonna 1925 Ruotsin Ilmavoimille ostettua Heinkel HD35:sta suunniteltiin käytettäväksi koulukoneena, mutta sen liian heikko moottori vesitti suunnitelmat, samoin kuin koneen lisenssillä tapahtuvan valmistuksen. Ainoa kone myytiin yksityisomistukseen muutaman vuoden palveluksen jälkeen. Se rekisteröitiin tauon jälkeen vuonna 1940 ja katosi sitten taas vuosiksi, kunnes löydettiin ladosta Smålannista vuonna 1964. Entisöinti saatiin kahden 020 aviatorlehti.com vuoden työn jälkeen päätökseen vuonna 1989. Kone on ainoa laatuaan koko maailmassa.

Vuonna 1940 lentäneen Saab 21:n erikoisuus on työntöpotkuri ja sen myötä pelastusvälineeksi kehitetty heittoistuin. Vuonna 1947 kone sai kunnian olla ensimmäinen ruotsalaisten suunnittelema ja rakentama suihkumoottorilla varustettu lentokone. Mallimerkinnässä kirjan R tarkoittaa ”Reaktionsmotor”, eli reaktiomoottori kuten suihkumoottoria tuolloin kutsuttiin.

Fiat C.R.42 oli Ruotsin Ilmavoimien viimeinen kaksitaso. Koneita hankittiin alun perin keräysvaroilla 12 toimitettavaksi Suomen avuksi Talvisodassa. Sota ehti kuitenkin loppua ennen koneiden toimittamista ja itäisen naapurin katsottiin kaipaavan kipeämmin rahoja kuin jo vanhentuneita koneita, ja niinpä Fiatit jäivät Ruotsiin. Kaiken kaikkiaan koneita lensi Tre Kronor -tunnuksilla 60 yksilöä. Museon kone on toinen kahdesta säilyneestä yksilöstä koko maailmassa aviatorlehti.com 023

Alasammutun DC-3:n tarina käydään läpi tarkasti havainnollisten taulujen ja näyttelyn avulla. Koneen menehtynyt miehistö on läsnä vahvasti.

Vuonna 1925 valmistunut Albatros B.II on samaa tyyppiä, jonka saksalainen lentäjä vaurioitti välilaskussa Tukholmassa matkallaan Venäjälle vuonna 1914. Ensimmäinen maailmansota ehti loppua ennen kuin kone saatiin korjattua, jolloin se takavarikoitiin ruotsalaisten viranomaisten toimesta. Armeijan kouluttajat tykästyivät koneeseen, ja niitä valmistettiin Ruotsissa lisenssillä peräti 40 kappaletta. Lisäksi Ernst Heinkelin suunnittelemia koneita ostettiin laivaston käyttöön Saksasta.

Vuonna 1952 alasammutun DC-3:n hylky löydettiin vuonna 2003. Meren pohjasta nostettu hylky on vaikuttava näky, varsinkin kun siinä on nähtävissä useita luodinreikiä. Ajatus aseistamattoman koneen ampumisesta aikansa huippuhävittäjää edustavalla MiG-15:llä on puistattava. Voi vain kuvitella miten se on kiristänyt valtioiden välisiä suhteita äärimmilleen.

Ruotsin Ilmavoimien kolmesta Kanadan Ilmavoimilta ostamasta Catalina-lentoveneestä yksi ammuttiin alas sen etsiessä niin ikään alasammuttua DC-3:sta kesäkuussa 1952. Eri tavoin haavoittunut miehistö onnistui pelastautumaan uppoavasta hylystä ja pelastettiin Hankoon purjehtimassa olleeseen länsisaksalaiseen kauppalaivaan. Näytteillä oleva Catalina on valistunut entisöinnistä vuonna 2009.

Ranskalainen Bréguet C.U.1 ostettiin vuonna 1912 samaan aikaan kuin sen niin ikään ranskalainen kilpailija Nieuport IV-G. Tarkoituksena oli selvittää kumpi koneista, yksi- vai kaksitasoinen, sopii paremmin armeijan tarpeisiin ennen suuremman tilauksen tekemistä. Kummatkin koneet kärsivät kuitenkin moottoriongelmista, joten niiden käyttö jäi vähäiseksi. Vuonna 1986 entisöinnistä valmistunut kone on toinen vastaavista maailmassa.

Suomalaisille varsin tuttu Caravelle toivottaa vieraat tervetulleiksi toimien ulkona porttivahtina. Vuonna 1964 valmistunut kone palveli SAS:n matkustajaliikenteessä vuoteen 1971, jolloin se siirtyi Ruotisn Ilmavoimien riveihin. Kehittyvän tiedustelun käyttöön muutettu kone lensi vuoteen 1998, jolloin sen lokikirjaan kirjattiin viimeiseksi kentäksi Linköping. Kone on siis yksi monista museoon lennetyistä.

Museon Jas 39 Gripen on toinen valmistunut koneen prototyyppi. Sen mustavalkoisen maalauksen tarkoitus on tehdä liikehdinnän seuraaminen helpommaksi. Kone lennettiin museon kokoelmiin vuonna 1999.

Ensimmäisen kerran vuonna 1952 lentänyt Saab 210 aloitti tehtaan kunniakkaan delta-siipisten koneiden sarjan. Kun Saab 35 Draken esiteltiin, sen edeltäjä sai lempinimen Lilldraken. Museon Saab 210 on lentänyt 900 lentoa, viimeisen kerran vuonna 1956. Kone on esillä täsmälleen sellaisena, kuin se oli viimeisellä lennollaan.

Itämerellä alasammutun DC-3:n hylyn yhteydessä on koneesta löydettyä esineistöä. Koneen päällikön Alvar Älmebergsin sormus kertoo miehen menneen vihille kahdeksan vuotta aikaisemmin.

Italialainen Caproni Ca 313 valittiin puolustamaan Ruotsin puolueettomia rajoja Toisen Maailmansodan aikana. Konetyypin hankintaa edesauttoi sen saatavuus, sillä useat valmistajat varasivat tuotannon oman maansa tarpeisiin kieltäytyen toimittamassa jo aikaisemmin tilattujakaan koneita asiakkailleen. Kaikkiaan 84 ostetusta koneesta menetettiin erilaisissa onnettomuuksissa peräti 20, eikä koneen laadusta puhuttu mitenkään lämpimään sävyyn. Ei siis ihme, ettei yhtään konetta säästynyt romutukselta. Museossa nähtävä kone on televisiosarjaan tehty replika, jonka ulkonäköä ÖFS on parannellut vastaamaan aitoa.

Ruotsin Ilmavoimat osti kymmenen de Havilland 60T Moth Traineria vuosina 1931 – 1938. Tyyppi pysyi palveluksessa aina vuoteen 1947. Museon kellukeilla varustettu yksilö on vuodelta 1931, ja palvellut täyden ajan vuoteen 1947 asti. Sen jälkeen kone on ollut yksityisomistuksessa palaten juurilleen Linköpingiin vuonna 1974. Koneen entisöinti valmistui vuonna 1984.

Tummelisa on kone, joka on suunniteltu ja rakennettu moottorinsa ympärille. Vuonna 1919 Ruotsin Armeija osti kasan Thulin-lentomoottoreita ja tarvitsi niihin sopivan koneen. Työhön tarttui ruotsalaisen ilmailun yksi pioneereistä, Gösta von Porat. Työtä jatkoi hetkeä myöhemmin lentokonesuunnittelija ja insinööri Henry Kjellson, jonka myötä kone saatiin taivaalle jo vuonna 1920. Suorituskykyiseksi, mutta vaativaksi koneeksi osoittautunut kone lensi palveluksessa 16 koneen turvin vuoteen 1935. Museon koneella on lennetty viimeksi vuonna 1962 ruotsalaisen sotilasilmailun 50-vuotisjuhlassa.