MACCHI M.39 / M.C.72 Italialaset Schneired-racerit

Flygvapenmuseumin historia alkaa jo vuodesta 1911, jolloin vapaaherra Carl ”Flybaron” Cederström antoi alueella lentonäytöksiä luoden näin pohjan edelleen paikalla toimivalle ilmavoimien tukikohdalle. Kun ajatus ilmailumuseosta myöhemmin heräsi, alueen varastoihin alettiin pikku hiljaa keräämään koneita, esineitä ja muuta museoitavaa aineistoa.

Ensimmäinen ”museo” avattiin vuonna 1951. Yhdentoista koneen käsittävä näyttely oli sijoitettu vuonna 1901 rakennettuun armeijan varastoon kentän liepeille. Vuonna 1967 perustettiin Östergötlands Flyghistoriska Sällskap, ÖFS, jolla on edelleen suuri rooli museon toiminnassa.

Ehdotus kansallisen Ilmavoimien museon perustamisesta heräsi vuonna 1973, ja Flygvapenmuseum perustettiin vuonna 1977. Jo seuraavana vuonna museolle löydettiin paikka ja rakennustyöt aloitettiin vuonna 1982. Kaksi vuotta myöhemmin valmistunutta rakennusta laajennettiin vielä vuosina 1982 ja 1989 valmistuneilla osilla. Museon seuraavaa laajennusta saatiin odottaa 20 vuotta. Uuden osan rakentaminen tuli tarpeelliseksi kun venäläisten vuonna 1952 alas ampuma DC-3 nostettiin ja haluttiin asettaa näytille. Koko museo suljettiin ja järjesteltiin uusien tilojen myötä uudelleen. Uusi museo avattiin 12. kesäkuuta 2010, ja jo samana vuonna uusi, Kylmästä Sodasta kertova näyttely valittiin vuoden parhaaksi. Seuraavana vuonna seurasi Vuoden Museo -palkinto, joten työtä voitiin pitää onnistuneena.

Pioneereistä JAS:iin

Flygvapenmuseumin koneet ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Ruotsin Ilmavoi-

Suomen Ilmavoimien hakaristi-tunnuksin varustetut Gloster Gladiator ja Hawker Hart jaksavat herättää ihmetystä ulkomaisissa kävijöissä vuodesta toiseen. Ruotsalaisten vapaaehtoisten Talvisodassa käyttämistä koneista Gladiator on aito, Suomessa lentänyt yksilö Hawker Hartin ollessa sen sijaan Linköpingissä vuonna 1937 valmistunut ja siellä koulukoneena palvellut yksilö.

mien käyttämiä tyyppejä. Tuo ainoa poikkeus on venäläinen Mig-15, jolla on merkittävä rooli Kylmän Sodan -näyttelyssä. Kyseinen konetyyppi ampui alas ruotsalaisen DC3:n ja sitä etsimässä olleen Catalina-lentoveneen vuonna 1952.

Luonnollisesti Saabin eri koneilla on näkyä osa naapurimme ilmavoimien kalustossa, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tätä ennen ja vielä pitkälle 50-luvulle maan taivaalla nähtiin lukuisia konetyyppejä ja -malleja eri puolelta maailmaa. Koneista vanhimmat, M1 Nieuport IV-G ja B1 Bréguet C.U 1, ovat vuodelta 1912. Nuorin on puolestaan JAS 39 Gripenin toinen prototyyppi 80-luvun lopulta. Näiden väliin mahtuu Ruotsin Ilmavoimien koko historia mukaan lukien kaksi Suomen Ilmavoimien tunnuksin varustettua konetta, Closter Gladiator ja Hawker Hart. Koneista toinen on aito, Talvisodassa ruotsalaisten vapaaehtoisten ohjaamana palvellut yksilö.

Museo löytyy Linköpingistä helposti. Kaupungin pohjoispuolelta kulkevalta E4:lta on opasteet ja matkaa muutama kilometri. Museon kotisivut yhteystietoineen ja aukioloaikoineen löytyvät osoitteesta:

www.fl ygvapenmuseum.se