Mun Aino 2/21

LEHTI 65+ OULULAISILLE

2/21

Korona katkaisi kyläilyn SIVU 4

SISÄLTÖ

3 Kävelijän kaupunkiretket 6 Voimaa uimahallin kuntosalilta 7 Hyvinvointia ja toimintakykyä ikäihmisille 8 Tanssimuistelmia Hietasaaresta

Ota talteen s. 5

TILKKUTÄKKI KOONNUT: MARIA ÖFVERSTRÖM KUVAT: ISTOCK

Koronarokotukset jatkuvat Oulussa

Ikäihmisten etäjumpat jatkuvat syksyllä

KORONAROKOTUKSET OVAT Oulussa käynnissä. Jos et ole vielä saanut rokotetta, voit edelleen varata ajan rokotukseen, vaikka ajanvarausmahdollisuus on auennut myös nuoremmille ikäryhmille. Rokotusvuoro ei voi siis mennä ohi.

Koronarokotus on maksuton. Rokotusta varten on aina varattava aika.

Katso lisätiedot koronarokotuksista Oulussa: ouka.fi/koronarokotukset.

AINAKIN OSA liikuntapalveluiden järjestämistä ikäihmisten etäjumpista jatkuu syksyllä.

Asahia tarjotaan maanantaisin klo 9–9.45 ja istumajumppaa tiistaisin klo 14–14.30.

Jumpat ovat maksuttomia oululaisille ikäihmisille.

Jumppiin osallistuvalla tulee olla käytössään sähköposti sekä kameralla varustettu tabletti tai tietokone.

Ilmoittautumiset sähköpostilla anu.palokangas@ouka.fi 30.8. klo 8 alkaen, jolloin alkaa myös muihin liikuntapalveluiden ryhmiin ilmoittautuminen. Ryhmät starttaavat seuraavalla viikolla.

Liikuntaluurista tietoa Oulun liikuntamahdollisuuksista

AINO-NEUVONTA MUUTTAA

Aino-neuvonta muuttaa, uusi osoite 30.6.2021 lähtien on Saaristonkatu 8.

Avoinna arkisin klo 9–15. Puhelin 044 703 4973, sähköposti aino@ouka.fi.

Kaikille kotona asuville veteraaneille mahdollisuus ilmaiseen välipalaan OULUN KAUPUNKI aloitti toukokuun lopussa ilmaisten välipala-ateriapussien toimittamisen sotaveteraaneille, rintamaveteraaneille ja sotainvalideille. Veteraanit saavat Valtiokonttorin kautta kattavasti kotona asumista tukevia palveluja. Osa veteraaneista on jo ollut palvelun piirissä, nyt välipala tarjotaan kaikille sitä haluaville.

Asiakkaisiin ja heidän omaisiinsa on oltu yhteydessä puhelimitse ja kirjeellä, ja heille on kerrottu kattavasti tiedot välipalapussista, sen sisällöstä ja toimittajista. Kirjeessä on myös ohjeet, mihin tarvittaessa voi ottaa yhteyttä. Välipalapussit toimitetaan ateriapalvelun piirissä oleville asiakkaille ateriapalvelun toimituksen yhteydessä. Mikäli asiakkaalla ei ole ateriapalvelua tai jos hänellä on ateriointioikeus palvelukeskuksessa, välipalapussi toimitetaan torstaisin suoraan kotiin.

Voit kysyä lisää välipalapusseista Aino-neuvonnasta, p. 044 703 4973.

Oulun löytävä vanhustyö • Välitämme oululaisista ikäihmisistä.

• Yksilöllistä tukea elämän haasteisiin ja apua – myös kotiin.

• Keikka-apua ja kohtaamisia.

• Vertaistukea ja neuvontaa.

• Yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä. oulunloytavavanhustyo. yhdistysavain.fi Facebook: @oulunloytavavanhustyo

Kiimingissä aloitettu senioritukitoimintaa ikäihmisille SENIORITUKITOIMINTA ON suunnattu yli 68-vuotiaille kotona asuville Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueen ikäihmisille. Palvelu on maksutonta. Toiminta on ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää ohjausta, tukea ja neuvontaa.

Toiminnalla tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja toimintakykyä sekä ennaltaehkäistään kaatumisia. Tavoitteena on, että seniorituella pystytään antamaan asiakkaalle matalan kynnyksen apua. Asiakkaan asiat voivat liittyä esimerkiksi omaan terveyteen, neuvontaan palveluista tai opastukseen oman toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Senioritoiminta pilotoitiin Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueella marraskuussa 2020. Toiminta aloitettiin antamalla ohjausta ja neuvontaa fysioterapeutin ja sairaanhoitajan vastaanotoilla ilman ajanvarausta. Kuluvan vuoden helmikuusta lähtien asiakkaat ovat voineet ottaa yhteyttä myös puhelimitse.

Maksuton seniorituki yli 68-vuotiaille Senioritalossa (Terveystie 3, Kiiminki) joka keskiviikko klo 14–16 ilman ajanvarausta.

Paikalla ovat: sairaanhoitaja klo 14–16 fysioterapeutti klo 14–15.

Voit myös soittaa keskiviikkoisin klo 13.30–14 sairaanhoitajalle p. 0400 852055; fysioterapeutille p. 0400 875819 tai 050 4647218.

MILLAISIA LIIKUNTAMAHDOLLISUUKSIA Oulussa on? Millainen liikunta olisi minun ikäiselleni suositeltavaa? Liikuntapalveluiden puhelinpalvelu, Liikuntaluuri, tarjoaa tietoa, tukea ja kannustusta liikkumismahdollisuuksista.

Liikuntaluurin numero on 08 5584 1707 ja se on käytössä ma–to kello 9–10. Huomioithan, että luuri lomailee 21.6.–6.8.

Palvelu on tarkoitettu kaikenikäisille oululaisille, jotka haluavat puhelinpalvelun avulla saada liikunta-alan asiantuntijan apua mieltä askarruttaviin, liikkumiseen liittyviin kysymyksiin.

Puhelusta veloitetaan normaali puhelumaksu.

Uudistettu asiakasmaksulaki voimaan 1.7.2021 LAKIIN ON kirjattu asumispalveluista perittävät maksut ja maksujen perusteet, joita ei ole ennen lailla säädetty. Kotiin annettavien palveluiden maksuperusteet siirrettiin asetuksen tasolta lakiin. Tehdyillä muutoksilla halutaan edistää terveyden tasa-arvoa ja hoidon saatavuutta. Sotaveteraanien, rintamamiesten ja sotainvalidien osalta mahdollisista maksumuutoksista vastaa Valtiokonttori.

Kotiin annettavien palvelujen ja säännöllisen tavallisen asumispalvelun (ei yövalvotun) maksut määräytyvät laissa olevan maksutaulukon mukaan. Oululaisilla maksut pysyvät suurin piirtein ennallaan.

Oulussa suurin muutos koskee pitkäaikaista tehostettua palveluasumista ja perhehoitoa.

Tehostetussa asumispalvelussa asiakasmaksut nousevat. Kokonaisuudessaan asiakkaan maksut voivat pysyä kuitenkin lähes ennallaan, sillä tehostetussa palveluasumisessa ja perhehoidossa ei voi lain voimaan tultua periä enää maksuja tukipalveluista. Asiakkailta poistuvat siis perusmaksu (42,30 euroa/kk) ja ateriamaksu (389–454 euroa/kk). Vähimmäiskäyttövaran määrä on 15 prosenttia tuloista, kuitenkin vähintään 164 euroa/ kk. Huomioitavista tuloista kohtuullisina lääkemenoina vähennetään kaikilta tehostetun asumispalvelun asiakkailta 48,32 euroa/kk.

Jos asiakas ostaa tehostettua palveluasumista palvelusetelillä, asiakkaan kokonaisomavastuu pysynee ennallaan tai hiukan nousee tulojen kasvaessa. Asiakkaalta poistuu ateriamaksu noin 454 euroa/kk.

Mun Aino 2/2021 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Mikko Salmi, 044 482 3223, mikko.salmi@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Painopaikka: Sanoma Manu Oy Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo Mun Aino 3/21 ilmestyy marraskuussa 2021. s. 2

HARRASTUKSENI CityNomadi on älykäs karttasovellus Citynomadi on älypuhelimeen ladattava ilmainen sovellus, joka vie sinut seikkailemaan ympäri Oulua – tai muita kaupunkeja. Oulussa reitit on jaoteltu teemoittain. Lataa sovellus ja löydä uusia mielenkiintoisia kävelyreittejä!

Oulun vanhalla ”kuuromykkäin koululla” oli omat vaiheensa sotien aikana.

Sota-ajan Oulu kännykässä

Tuula Mettovaara (vas.) ja Mervi Yypänaho ovat innokkaita kävelijöitä ja kiinnostuneita historiasta.

Citynomadi-sovellus Oulu sodissa – kuvat kertovat vie käyttäjänsä kuvamatkalle sota-ajan Ouluun.

TEKSTI JA KUVAT: KATI VALJUS

O

ulun kaupungin asukasmäärä oli sotavuosina hieman vajaat 25 000 asukasta. Saksalaisia kaupungissa oli arviolta noin 4000. - - Osa saksalaisista oli läpikulkumatkalla, osa viivähti pitempään.

Tuula Mettovaaran ensimmäinen lapsuusmuisto liittyy Lapin sotaan. Pieni tyttö oli kolmivuotias, kun saksalaiset sotilaat saapuivat kotikaupunkiin Kemiin. Yksi heistä nosti pienen Tuulan syliinsä. ”Ehkä hänellä oli saman ikäinen tyttö kotona. Muistan selvästi tunnelman ja sen, että sain sotilaalta pienen karamellin, joita kutsuttiin uskovaisten pastilleiksi”, Mettovaara kertoo.

Olemme sujahtaneet Oulun sotavuosiin Citynomadi-sovelluksen avulla. Älypuhelimeen ladattu sovellus esittelee kuvia sotavuosien Oulusta sijaintimme mukaan. Olemme Tuiran Koskitiellä, jota vanhoissa kuvissa kutsutaan nimellä Toppilantie. Saksalaisen panssariajoneuvon taustalla näkyvät rakennukset ovat puisia ja matalia.

Mettovaaran kävelylenkkiseurana on ystävä Mervi Yypänaho. Naapurukset asuvat keskustassa ja ovat innokkaita kävelijöitä.

Sotien aikana Oulun Villatehdas Oy valmisti suuret määrät sarkakangasta ja muita tarvikkeita armeijalle. Pulan vallitessa raaka-

ainesekoituksiin käytettiin esimerkiksi kaatuneiden mantteleita.

Olemme edenneet Pikisaareen, villatehtaan maisemiin. Meren puolelta rakennus on tosiaan helppo yhdistää vanhaan kuvaan.

Historia kiinnostaa molempia naisia.

Historia kiinnostaa molempia naisia. He ovat käyneet kuuntelemassa muun muassa pääkirjastolla järjestettyjä luentoja vanhasta Oulusta.

Viime aikoina Mettovaara on innostunut tekemään sukututkimusta. ”Se on ollut mielenkiintoista. Isäni suku on Vienan Karjalasta.”

koulun alueelle putosi viisi palopommia, joista yksi asuntolan ullakolle.

Olemme saapuneet kävelyreittimme viimeiseen kohteeseen, Tuiranpuiston kupeessa sijaitsevan koulun pihalle. Pohdimme sota-aikojen kuurojen lasten asemaa ja koulun historiaa.

Citynomadi-sovelluksessa on valtava määrä kohteita ympäri kaupunkia, suurin osa niistä keskustassa, jossa voi vielä tunnistaa tuttuja rakennuksiakin. Näissä riittää historiasta kiinnostuneille ystävyksille tutkittavaa vielä monelle kävelyreissulle. �

Kursivoidut lainaukset ovat peräisin museolehtori Arja Keskitalon tuottamasta Oulu Sodissa - kuvat kertovat -materiaalista Citynomadisovelluksessa.

Jatkosodan aikana vuonna 1942 saksalaisen Auslade-Komissar 40:n toimesta Toppilansalmen yli rakennettu teräsrakenteinen rautatiesilta päätti Hietasaaren pitkän eristyneisyyden. ”Ajatella, miten eristyksissä Hietasaari on joskus ollut. Kaupunkilaiset muuttivat sinne koko kesäksi kesähuviloilleen”, naiset tietävät.

Koulutyö jouduttiin keskeyttämään ja oppilaat lähettämään koteihinsa, kun Oulun kuuromykkäin koulu luovutettiin sotilasmajoituskäyttöön lokakuussa vuonna 1939. - - Pommituksissa 21.1.1940

Vanhan Villatehtaan tunnistaa samaksi rakennukseksi kuin vuoden 1934 kuvassa. s. 3

TEKSTI: TITTA VILPA KUVAT: MAIJU POHJANHEIMO

Elämää koronan aikaan Peltolan pariskunta kaipaa ystäviään ja poikiensa perheitä. Säännölliset kuntolenkit pitävät kuitenkin mielen virkeänä.

A

urinko paistaa oulunsalolaisen rivitalon ikkunoista. Eine ja Jussi Peltola suuntaavat kohta kävelylenkille läheiselle metsäpolulle. Koronavuosi ei ole muuttanut pariskunnan liikuntatottumuksia – moneen muuhun asiaan korona onkin vaikuttanut. ”Hirveän paljon asioita on typistynyt ja tuntuu, että omaaloitteisuus ja aktiviteetit ovat vähentyneet entisestään”, Eine Peltola, 84, toteaa.

Kulunut vuosi on hiljentänyt parin sosiaalisen elämän. Vanhoja ystäviä sekä aikuisten poikien perheitä on kova ikävä.

Kontaktien vähenemistä Tuiran hyvinvointikeskuksen apulaisylilääkärin, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Jussi Piuvan mukaan korona-aika on muuttanut oululaisten ikäihmisten elämää eniten juuri sosiaalisten kontaktien määrän vähenemisenä. ”Liikkuminen ja kylässä käyminen ovat saattaneet loppua kokonaan”, Piuva toteaa.

Näin on käynyt Peltoloillakin. Aiemmin hyvinkin aktiivisesti kyläillyt pariskunta ei ole nähnyt ystäviään yli vuoteen ja kolmeen kuukauteen. ”Onneksi kuulumisia on vaihdettu puhelimen ja Skypen välityksellä. Salossa asuvista lapsenlapsista on nähty videonpätkiä niin hiihtoladulta kuin jumppasaleistakin. Oulussa asuvia lähisukulaisia ja pojan perhettä on uskallettu tavata muutaman kerran maskien kanssa myös parvekekahveilla”, Eine Peltola kertoo.

Epätietoisuutta tulevasta Erilaiset ikäihmisten ryhmätoiminnat ovat olleet korona-ajan tauolla, mikä on aiheuttanut Piuvan mukaan paitsi sosiaalisen elämän kapeutumista myös fyysisen kunnon heikkenemistä.

Kulunut vuosi on hiljentänyt parin sosiaalisen elämän. ”Pintaan on noussut yksinäisyyden tunteita ja toisaalta myös huolta koronan saamisesta. Ilmassa on ollut tietynlaista toivottomuutta, koska ei ole tietoa siitä, milloin elämä taas palaa normaaliksi”, Piuva toteaa.

Miten näet koronan vaikutukset pidemmällä tähtäimellä oululaisten ikäihmisten elämässä? ”Yksinäisyyden kokemukset voivat altistaa mielialaongelmille ja pidempiaikaiselle toimintakyvyn laskulle. Sosiaalisten kontaktien puute voi nopeuttaa muistiongelmien kehittymistä. Myös lihaskunto heikkenee nopeasti liikkumattomuuden myötä”, Piuva listaa.

Eine Peltola kuvailee korona-aikaa kuin toisenlaiseksi sota-ajaksi. ”Olemme isännän kanssa molemmat eläneet sota-ajan, ja minä olen joutunut jättämään lapsena Karjalassa olevan kotinikin. Ei tämä aika ole tietenkään niin vaarallista, mutta kuitenkin passivoivaa ja toisella tavalla raskasta.”

Korona on koskettanut Peltolan pariskuntaa myös konkreettisesti. Kiuruvedellä vuosikymmeniä asunut pariskunta menetti koronalle viime keväänä neljä ystäväänsä, jotka menehtyivät paikallisessa hoivakodissa. ”Myös yksi lapsenlapsistamme sairasti koronan Espanjassa.

Tauti oli kova, mutta hän voi nyt onneksi hyvin”, kertoo Peltola helpottuneena.

”Tavallisesti näemme poikiemme perheitä kaikkina lomaaikoina, mutta nyt olemme viimeksi tavanneet porukalla yli vuosi sitten. Toivottavasti kesällä voimme jo viettää aikaa yhdessä.” s. 4

Leikkaa talteen tärkeät puhelinnumerot Aino-neuvonta ja ikäihmisten palveluohjaus p. 044 703 4973 arkisin klo 9–15

Oulu10, asiakaspalvelu p. 08 5585 5800 ma–pe klo 9–16 (kesäaikataulu 31.7.2021 asti) ma–to klo 8–18 ja pe 8–16 (1.8. alkaen) Onni-palveluliikenteen info p. 08 5584 4015 arkisin klo 7–17 Ylikiimingin Onni-liikenteen matkat p. 044 721 9169 Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto hyvinvointikeskuksissa ja terveysasemilla Akuuttivastaanotoille kiireellisissä asioissa ilman ajanvarausta.

Neuvonta ja ajanvaraus ma–to klo 8–16, pe klo 8–15.

Vältä soittamista kiireettömissä asioissa ruuhka-aikoina klo 8–9 ja klo 11–12.

Haukiputaan hyvinvointikeskus Kaakkurin hyvinvointikeskus Pariskunta on pitänyt yhteyttä lapsenlapsiin muun muassa Skypen välityksellä.

Kun koronatilanne helpottaa, aloitamme kyläilyt ystäviemme ja poikiemme perheiden kanssa.

Peltolan pariskunta kokee, että tunnelin päässä näkyy jo valoa. Kuntolenkille on päässyt koko ajan, ja tällä hetkellä kaupassakäynti onnistuu maskin kanssa. Myös Piuvan lapsuudesta saakka jatkunut piirustusharrastus on kantanut korona-ajan yli. ”Nyt kaikki laatikot pursuavat piirroksiani”, Piuva naurahtaa.

Peltolan pariskunta odottelee jo kovasti ystäviensä ja poikiensa perheiden tapaamisia. Rokotukset ovat kunnossa, joten toivoa on siitä, että viimeistään juhannuksena voidaan jo tavata suhteellisen normaalisti. ”Heti kun koronatilanne vaan helpottaa, aloitamme kyläilyt ystäviemme ja poikiemme perheiden kanssa”, toteavat Peltola ja Piuva kuin yhdestä suusta.

Sitä ennen voi lähteä kuitenkin turvallisin mielin yhteiselle kuntolenkille. �

p. 08 5584 4510

Kontinkankaan hyvinvointikeskus Tuiran hyvinvointikeskus

p. 08 5585 4600

Kiimingin hyvinvointikeskus Oulunsalon terveysasema

Nyt ei ole aika luovuttaa!

Piuva kannustaa ikäihmisiä ja heidän läheisiään jaksamaan tilanteen kanssa vielä hetken. Hän muistuttaa pitämään yhteyttä läheisiin ja ottamaan rokotteet suunnitelmien mukaan. Suurin huoli on yksinäisistä ikäihmisistä. ”Ulkoilu on turvallista, ja kävely on erinomaista mielen ja ruumiin hoitoa. Netissä ja televisiossa on erinomaisia kotiliikuntaohjelmia, jotka voivat tuoda uutta motivaatiota liikkumiseen.”

p. 08 5585 9312

p. 08 5584 4333 p. 08 5587 3401 p. 08 5584 4477

Hyvinvointipisteet Hoitajan vastaanotto vain ajanvarauksella Ritaharju

p. 08 5584 4356

Keskusta

p. 08 5584 4333

Yli-Ii

Ylikiiminki

p. 08 5585 9312

p. 08 5585 9312

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys p. 116 117 iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Soita aina ennen päivystykseen hakeutumista.

Hätänumero (myös poliisi) 112 Ikäihmisten omaishoidon asiakkaille yhteinen palvelunumero virka-ajan ulkopuolella Oulun kaupungin ikäihmisten neuvontapalvelu, johon omaishoidon asiakkaat voivat soittaa virka-ajan jälkeen ja viikonloppuisin. Puhelinpalvelussa asiakkaille annetaan akuutteihin terveydentilan muutoksiin liittyvää neuvontaa ja ohjausta numerosta 044 703 6974.

Kotiin kuljetettujen aterioiden keskeytykset Kaikki aterioiden kuljetusten keskeytykset ympäri vuorokauden p. 040 190 2862

s. 5

ARJEN APURIT TEKSTI: JUHA-PEKKA HONKANEN KUVA: TEIJA SOINI

Uimahallin kuntosalista ”seniorisali” Oulun uimahalli kuntosali suunnataan jatkossa senioreille ja erityisryhmille.

Muutostyöt alkavat heinäkuussa.

Erityisliikunnanohjaaja Ulla Virrankoski toivottaa kaikki ikäihmiset tervetulleiksi uudistettavalle Oulun uimahallin kuntosalille. Uudistustyöt tehdään heinä–elokuun aikana.

O

uluhallin laajennuksen myötä valmistunut uusi kuntosali, vanhan Oulun urheilutalon purkaminen ja tuleva Linnanmaan liikuntahallin kuntosalin remontointi laittavat tuttuja salijärjestyksiä uusiksi.

Oulun uimahallin kuntosali suunnataan syksystä alkaen erityisesti pitkäaikaissairaiden ja liikuntakyvyltään rajoittuneiden käyttöön. Muutostyöt tehdään heinä–elokuun aikana, kertoo erityisliikunnanohjaaja Ulla Virrankoski.

"Terveempiä senioreita tsemppaisin kuitenkin kokeilemaan ensimmäiseksi Ouluhallin uutta kuntosalia. Jos kuntosalikäyntiin haluaa yhdistää uimisen, välimatkaa on vain 150 metriä", Virrankoski kannustaa.

Samalla uimahallin kuntosalin aukioloajat muuttuvat. Jatkossa yleisövuorot ovat aamupäivisin ja iltapäivisin. Päiväajat ovat yhdistysten ja seurojen aikaa ja liikuntapalveluiden omia vuoroja varten.

Ouluhallin uudella ja tilavalla 400-neliöisellä kuntosalilla ei ole varattuja vuoroja lainkaan, vaan se on käytössä aamusta iltaan.

Uudet kuntosalilaitteet ovat turvallisia ja mukavia Uimahallin kuntosalin varustusta uusitaan vastaamaan senioreiden ja erityisryhmien tarpeita.

Irtopainot viedään kevyimpiä painoja lukuun ottamatta pois. Perinteiset painopakkoihin perustuvat kuntosalilaitteet korvataan osittain myös erityisryhmille sopivilla ilmanpainelaitteistoilla.

"Niissä työtä tehdään ilmanpainetta vastaan, ei painoja. Liike on näin pehmeämpi ja turvallisems. 6

pi," Virrankoski selventää.

Useissa laitteissa liikettä tehdään kahteen suuntaan: vastus on sopiva ja tasainen molempiin suuntiin. Liikkeen voi jättää kesken, jolloin paino ei voi repäistä eikä puristaa kuntoilijaa missään vaiheessa, mikä lisää turvallisuutta.

Virrankoski vinkkaa, että esimerkiksi rintapenkissä vastusta on sekä työnnettäessä eteen että vedettäessä.

"Jos haluaa voimailla, oikea osoite Raksilassa on jatkossa Ouluhallin kuntosalilla."

Aloita voimaharjoittelu maltilla Virrankoski sanoo, että pitkäaikaissairaat seniorit voivat aivan ensimmäiseksi ottaa yhteyttä liikuntaneuvontaan tai erityisliikunnanohjaajaan.

Jos rajoitteita ei ole, kuntosalikäyntiä voi ajatella vaikkapa matalan kynnyksen haasteena itselle.

Virrankoski huomauttaa, että suuren osan ajasta Ouluhallin vanhalla puolella ei ole tapahtumia,

ja juoksuradat ovat päiväsaikaan kaikkien kuntoilijoiden käytössä. Sinisille kisakaistoille voi suunnata myös rollaattorilla tai kävelysauvoilla, joiden piikit on suojattu.

"Ouluhalli kannattaa pitää mielessä myös talven liukkaiden aikojen varalle. Jos sää estää liikkumisen, juoksuradat sopivat hyvin verryttelyyn.” � YHTEYSTIEDOT: • Liikuntaneuvonta p. 044 703 6600 • Erityisliikunnanohjaaja ydin-Oulu p. 044 703 8046 • Senioreiden liikuntaneuvonta p. 044 703 8049 ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ liikuntaneuvonta ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ ikaantyneet

Ulkojumppaa Ouluhallin nurmialueella IKÄIHMISTEN ULKOJUMPPA 65 vuotta täyttäneille pidetään Ouluhallin nurmialueella maanantaista torstaihin klo 14.30–15.15 ajalla 7.6.–1.7.2021. Jumppa on maksuton ja sen ohjaavat liikuntaneuvojaopiskelijat. Tunti alkaa kevyellä alkuverryttelyllä, jonka jälkeen tehdään lihaskuntoharjoitteita ja tunti lopetetaan lihashuoltoon. Ota oma jumppamatto mu-

kaasi. Kokoontuminen Ouluhallin pääoven edessä.

Sateella tuntia ei joko pidetä tai koronatilanteen salliessa tunti pidetään Ouluhallin uudessa tanssisalissa. Luvassa on rentoja ja mukavia liikuntatuokioita. Tervetuloa!

Lisätietoja p. 044 703 8123.

HYVINVOINTI TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVAT: SANNA KROOK

Ikäihmiset pidetään toimintakykyisinä Ikäihmisille halutaan Oulussa tarjota hyvinvointia ja toimintakykyistä arkea.

Sitä varten kaupungissa on linjattu suunnitelma vuoteen 2030 asti.

Ikävoimainen Oulu -ohjelma: ouka.fi/oulu/ vanhusneuvosto

O

ulun kaupungin tekemä ikääntymispoliittinen ohjelma, Ikävoimainen Oulu, on lain vaatima suunnitelma, jossa linjataan ikääntyviä koskevia päätöksiä ja toimenpiteitä. Ohjelman tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat Oulussa paremmin ja olisivat toimintakykyisempiä. ”Ikäihmiset olivat mukana tekemässä ohjelmaa. Heille järjestettiin kysely ja tapahtumavierailu, ja kuulimme vanhusneuvoston mielipiteitä”, yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka kertoo.

Koska ohjelman toimiaika on niin pitkä, tehdään siitä aina valtuustokausittain tarkistus ja sen yhteydessä seuranta. Samalla ikäihmisiä osallistetaan esimerkiksi kyselyn kautta. ”Ohjelman jalkauttamisesta on tehty valtuustoaloite. Sen mukaan tullaan perustamaan neljä alueellista ryhmää, jotka vievät ohjelman toimenpiteitä eteenpäin omilla alueillaan. Näihin ryhmiin kutsutaan mukaan ikäihmisiä”, Laukka jatkaa.

Kaupungin sivuilta digitaalisia palveluja Ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa fyysinen terveys, elinympäristö ja taloudellinen toimeentulo. Hyvinvointia halutaan parantaa vähentämällä ikääntyneiden yksinäisyyttä, lisäämällä liikunnan suosiota ja ehkäisemällä vanhuusköyhyyttä. Oulussa asuu monenlaisia ikäihmisiä ja heillä on kaikilla erilainen toimintakyky.

Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. ”Tarkoitus on luoda matalankynnyksen toimenpiteitä. Siinä merkittävä askel on yhdistysten, yksityisten ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö. Kun pääsemme koronaepidemiasta, on oma työnsä nostaa palvelut ja toiminta sille tasolle, jolla ne olivat ennen koronaa”, kaupungin vanhustyönjohtaja Mervi Koski sanoo.

Ikävoimainen Oulu -ohjelma on innostavaa luettavaa niin järjestöille, yhteisöille kuin kaikille kuntalaisille.

Oulussa on perinteisesti vietetty vanhustenviikon tapahtumia yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Julkisia palveluja ja toimintaa on tarjolla eri puolilla kaupunkia, mutta yksityisessä ja järjestötarjonnassa on huomattavia alueellisia eroja.

Digitaalisuus on ohjelmassa vahvasti mukana.

Kaupunki tulee koordinoimaan järjestöjen toteuttamaa digitukea. Jo nyt kaupungin sivuilta löytyy ikääntyneiden palveluista digivinkkejä iloksesi -kohta, jossa on koottuna erilaisia sähköisiä sisältöjä.

”Siellä on niin kulttuuriin kuin liikuntaan ja urheiluun liittyviä linkkejä”, Koski vinkkaa.

Kotiin ei kannata jäädä Ikäihmisten toimintakykyyn vaikuttaa merkittävästi liikkeessä pysyminen. Sillä niin kauan kun ikäihminen liikkuu, asiat ovat hyvin. Liikkumisen ei tarvitse tarkoittaa yletöntä urheilua, vaan esimerkiksi kulttuuritapahtumaan lähteminen tukee toimintakykyä.

Niin kauan kun ikäihminen liikkuu, asiat ovat hyvin. ”Ikäihmisiä kannustetaan liikkumaan esimerkiksi turvaamalla liikuntavuorojen riittävyys ja antamalla liikuntaneuvontaa eläkkeelle jääville”, Laukka toteaa.

Toimintakykyä tukee myös ympäristö, jossa on turvallista liikkua. Siihen voidaan vaikuttaa huolehtimalla riittävästi hiekoituksesta, valaistuksesta, lumen aurauksesta sekä lisäämällä levähdyspenkkejä.

Vanhuusköyhyyden ehkäisemiseksi ikäihmiset voivat käyttää talousneuvolaa. Asiakasmaksulakiin on tulossa muutoksia heinäkuun alusta, ja siinäkin on mietitty toimeentulon turvaamista. �

Vanhustenviikkoa vietetään lokakuussa. Pääjuhla 8.10.2021 klo 13.00 Saalastin salissa.

Lue myös uutinen asiakasmaksulaista sivulta 2!

“Oululaisten ikäihmisten hyvinvointia halutaan edistää matalan kynnysten kohtaamispaikkojen kehittämisellä, aktiivisuuden lisäämisellä sekä kiinnittämällä huomiota vanhuusköyhyyteen”, sanoo vanhustyönjohtaja Mervi Koski. s. 7

MUISTATKO? TEKSTI: IDA IJÄS KUVITUS: ERKKI KIISKI

Hietasaaressa tanssittiin ja humpattiin Hietasaaren Tanssimajakan lattialla pyörähdeltiin vuodesta 1965 lähtien ahkerasti. Oululainen Toimi Lipponen ehti viettää tanssipaikassa monet illat, niin tanssijana kuin järjestyksenvalvojanakin.

HIETASAAREN TANSSIMAJAKALLA tanssittiin 1970-luvulla useana kertana viikossa. Toimi Lipponen muistaa, että väkeä tuli Oulun ympäryskunnista ja aina Iisalmesta ja Sonkajärveltä asti. ”Muutin Ouluun vuonna 1975.

Olen harrastanut lapsesta asti tanssia, joten Hietasaaren tanssilavalla tuli 70-luvun lopussa pyörähdeltyä useinkin.”

Tanssimajakalla järjestettiin vuosittain Ouluhumpat, jotka olivat odotettu tapahtuma. ”Se oli mahtava tapahtuma, paikka oli aivan täynnä ja tanssittiin humppaa aina neljään asti yöllä. Vuosien aikana osallistuin humppaan niin tanssijana kuin tuomarinakin.”

1980-luvulla Lipponen toimi Tanssimajakan järjestyksenvalvojana. Tuolloin tanssimajakalla esiintyivät useat tunnetut artistit ja yhtyeet, kuten Topi Sorsakos-

ki, Anita Hirvonen, Tarja Ylitalo ja Humppaveikot, joita Lipponenkin pääsi tapaamaan. Silloin kun orkestereilla ei ollut omaa taukomusiikkia, Lipponen soitti taukojen aikana levyjä.

Tanssimajakka on Lipposelle aivan konkreettisesti entinen koti, sillä hän myös asui tanssipaikan yhteydessä olevassa kaksiossa kuusi vuotta. ”Muutin sinne asumaan vuonna 1982. Asumiseen kuului paikan siivousta ja muuta pientä hommaa. Mukavahan siinä oli asustella. Musiikkikaan ei häirinnyt, kun olin niissä tansseissa niin usein itsekin.”

Lokakuussa 2010 suosittu tanssipaikka paloi maan tasalle. ”Tulihan siinä haikea mieli. Jälkikäteen on moni harmitellut, ettei Oulussa enää ole yhtä hyvää tanssipaikkaa.” �

Tanssipaikan nimi oli alkujaan Hietasaaren Huvipuisto. Lipposen siellä asuessa nimi muutettiin Hietaraaren Tanssipaviljongiksi ja myöhemmin nimi vaihdettiin Hietasaaren Tanssimajakaksi.

Aivojumppaa ERKKI KIISKI

s. 8