Mun Aino 3/21

LEHTI 65+ OULULAISILLE

3/21

SIVUT 6–7

Perhehoito tuo uuden arjen elämään

SISÄLTÖ

2 Vanhusneuvosto aloitti kautensa 3 Käsityön iloa Oulu-opistolla 5 Liikunnan ABC – Ota talteen!

8 Aivojumppaa ristikonratkojille

Ota talteen s. 4–5

TILKKUTÄKKI TEKSTIT: MARIA ÖFVERSTRÖM KUVA: HELI METSÄVIRTA

Vanhusneuvosto aloitti kautensa lokakuussa OULUN VANHUSNEUVOSTO aloitti toimikautensa vuosille 2021–2025 uuden kokoonpanon voimin. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Marja-Leena Kärkkäinen, jolla on pitkää taustaa vanhusasioista työelämän kautta. ”Tein ensimmäisen graduni lähes viisikymmentä vuotta sitten vanhusten tiedon tarpeesta eli osallistumisesta ja sittemmin olen toiminut noin kaksikymmentä vuotta sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkönä. Työssä vanhusten asiat tulivat erittäin tutuiksi”, kahdeksan vuotta sitten eläköitynyt Kärkkäinen kertoo.

Vanhusneuvoston ensimmäisen vuoden keskeiselle sijalle nousee Oulun kaupungin ikääntymispoliittisen ohjelman ”ikävoimainen Oulu" toimeenpanon seuraaminen. ”Ohjelma julkistettiin jo tammikuussa, mutta sen toimeenpano on siirtynyt vanhusneuvostolla korona-ajan vuoksi tälle tulevalle kaudelle”, sanoo Kärkkäinen.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja odottaa uudelta neuvostolta työntäyteistä kautta. Yhtenä merkittävistä muutoksista kaudelle tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aloittaminen vuoden 2023 alussa. ”Vanhusneuvoston täytyy pitää huolta ja varmistaa, että vanhusten palvelut pysyvät laadukkaina Oulussa eikä niitä ajeta alas. Näin

hallinnollisen murroksen aikana on helppo vähentää palveluja. Tällä hetkellä on myös se uhka, että palveluja vähennetään, jotta saadaan henkilömitoitukset pysymään lain säätämissä rajoissa, kun koulutetusta henkilökunnasta on puutetta”, sanoo Kärkkäinen.

Kärkkäinen katsoo tärkeäksi sen, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nostetaan esille, myös vanhusneuvoston työssä. ”Haluan vanhusneuvoston puheenjohtajana tuoda lämpimät terveiset kaikille oululaisille ikäihmisille. Pitäkää itse kukin itsestänne ja läheisistänne huolta, kyllä se koronakin vähitellen väistyy!”

Vanhusneuvosto 2021–2025 • 16 jäsentä • 5 Oulun kaupungin edustajaa • puheenjohtaja Marja-Leena Kärkkäinen, marja-leena.karkkainen@mail.suomi.net • vanhuspalvelulakiin perustuva Oulun kaupunginhallituksen toimikaudekseen asettama toimielin ouka.fi/oulu/vanhusneuvosto

Pidä huolta.

Uskalla kysyä! #välittämisenaika #parempivanhuus

Välittämisen päivä 26.11.2021 VÄLITTÄMISEN PÄIVÄ on vuosittainen tapahtuma- ja teemapäivä, joka kannustaa ihmisiä välittämään oman elinpiirinsä ihmisistä ja etenkin vanhuksista. Pienilläkin teoilla voi osoittaa välittävänsä toisesta – teot tuovat täysin vieraallekin ihmiselle hyvän mielen ja kokemuksen huomatuksi ja kohdatuksi tulemisesta.

Välittämisen päivänä Oulun löytävän vanhustyön verkosto jalkautuu eri puolille Oulua kello 10–12. Tule sinäkin juttusille ja pyöräyttämään onnenpyörästä itsellesi pieni välittämisen teko!

Paikat: Kaakkurin Citymarketin edusta, Kiimingin K-Marketin edusta, Ruskon Citymarket, Maikkulan Salen edusta, Valkean kesäkatu, Haukiputaan K-market Revontuli ja Ideapark.

Oulun löytävän vanhustyön verkostoon kuuluu kolmannen sektorin toimijoita: järjestöjä, säätiöitä, yhdistyksiä, hankkeita sekä seurakuntien diakoniatyö, Kela ja Oulun kaupungilta mm. Aino-neuvonta ja Auttava Yhteisö.

Vuosittaista Välittämisen päivää koordinoi Valli ry. oulunloytavavanhustyo.yhdistysavain.fi VINKKEJÄ VÄLITTÄMISEEN

Ulkoile vanhuksen kanssa ♥ Järjestä kahvihetki ♥ Käy kylässä ♥ Lähetä ilahduttava kortti ♥ Ryhdy juttusille ♥ Heitä välittämisen haaste kaverillesi

Kausi-influenssarokote ja kolmas koronarokoteannos

Aino-neuvontapalvelua myös Digi-Ainona OULUN KAUPUNKI on luomassa sähköistä ohjaus- ja neuvontapalvelua, Digi-Ainoa, ikääntyneille ja heidän läheisilleen perinteisen Aino-neuvontapalvelun rinnalle.

Digi-Aino tulee kokoamaan yhteen paikkaan niin järjestöjen, kaupungin kuin yksityisten toimijoidenkin palveluita ja tietoa. Tällä hetkellä tieto on pirstaleina eri sivustoilla, joten yhdistäminen tulee palvelemaan niin käyttäjiä kuin ammattilaisiakin.

Digi-Ainossa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden osa-alueet laajasti. Se kokoaa nykyiset digipalvelut muun muassa Terveysky-

län sisällöt (www.terveyskyla.fi), Omaolo (www.omaolo.fi) palvelun palveluarviot ja hyvinvointitarkastuksen, Palveluopas +65:n sisällön (www.ouka.fi/65plus) ja ihimiset.fisivuston (www.ihimiset.fi).

Palvelun kehittämistä varten kaupunki on kuullut ikäihmisiä ja heidän läheisiään. Loppuvuoden 2021 aikana keskitytään alustan ja verkoston määrittelytyöhön, johon myös halutaan osallistaa ikäihmiset, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Digi-Ainoa kehitetään osana POPsotea.

KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET ovat alkaneet marraskuun alussa. Influenssarokotukseen tulee varata aika.

Voit saada influenssarokotuksen yhteydessä myös koronarokotteen Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa, Yli-Iissä, Ylikiimingissä ja Limingantullin rokotuspisteellä.

Jos haluat samalla myös koronarokotuksen, riittää, että varaat ajan influenssarokotukseen ja kerrot paikan päällä, että haluat myös koronarokotuksen. Varaa aika ensisijaisesti hyvinvointipalvelujen nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla numeroon 08 558 41415, ma–to kello 8–16, pe kello 8–15.

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja muun muassa kaikki 65 vuotta täyttäneet.

THL suosittelee kolmatta koronarokoteannosta 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2 sekä immuunipuutteisille ja lyhyellä annosvälillä rokotteen saaneille.

Kolmas rokotus annetaan Oulussa ryhmittäin, kuten ensimmäisten annosten osalta keväällä. Kaupunki tiedottaa, kun seuraava ryhmä voi tulla hakemaan kolmannen rokotteen. Kiirettä rokotesuojan tehostamisella ei ole. ouka.fi/rokotukset

Mun Aino 3/2021 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Mikko Salmi, 482 3223, mikko.salmi@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Painopaikka: Sanoma Manu Oy Kannen kuva: Teija Soini s. 2

HARRASTUKSENI > Tuula Salo on tehnyt korun murskatuista munankuorista. >> Opettaja Hilppa Isola (vas.) sekä Eija Ollila, Sirkka Saari, Tuula Salo ja Ritva Kortessalmi innostuvat uusista tekniikoista.

Kädentaitoaineiden opettaja Hilppa Isola tekee kurssisuunnitelman, jota ei kuitenkaan noudateta orjallisesti.

Jaettu käsityön ilo on moninkertainen

Eija Ollila kirjoo kukkakedon vanhaan kankaaseen.

Torstai-iltapäivisin kokoontuvassa käsityöryhmässä osallistujat saavat toteuttaa vapaasti visioitaan. Siinä sivussa parannetaan maailmaa.

TEKSTI JA KUVAT: KATI VALJUS

O

ulu-opiston Taitotilasta kantautuu iloinen puheensorina ja nauru melkein ulos asti. Ritva Kortessalmella, Sirkka Sorosella ja Sirkka Härkösellä on meneillään näyteikkunan koristaminen. ”Saatiin tämä idis, kun ikkuna on vähän ankea.

Että ohikulkijatkin näkisivät, että täällä on elämää”, naiset sanovat.

Viirinauha valmistuu kierrätyskankaista, joita on löytynyt luokkatilan perällä olevista aarrevarastoista. Lienevätkö värikkyydessään ehtaa 60-luvun tuotantoa? Syksyiseen ikkunaan laitetaan myös prässättyjä vaahteranlehtiä.

Käsityön iloa -niminen ryhmä kokoontuu Haukiputaalla torstai-iltapäivisin. Kierrätys on tälle ryhmälle itsestäänselvyys. ”Pyrimme aina käyttämään jo olemassa olevia materiaaleja. Osallistujat ovat tuoneet materiaaleja kotoaan ja kirppiksiltä kaikkien käyttöön, ja minä olen niitä myös tänne varastoinut”, kertoo kädentaitoaineiden opettaja Hilppa Isola.

Parsitaan maailmaa paremmaksi Isola sanoo tekevänsä jokaiselle lukukaudelle suunnitelman, jota ei kuitenkaan noudateta orjallisesti.

Täällä voi samalla jutella muiden kanssa ja työ sujuu huomaamatta. ”Tekeminen lähtee aina siitä, mitä ryhmäläiset haluavat. Saatan näyttää jonkin tekniikan, ja sitä voivat halukkaat kokeilla. Jokainen saa kuitenkin lähtökohtaisesti tehdä juuri sitä mitä haluaa.”

Tänäänkin Taitotilassa näkyy syntyvän ikkunakoristelujen lisäksi monenlaista. Eija Ollila kirjoo kukkaketoa vanhaan kankaaseen. Tuula Salo neuloo ja Sirkka Saarella on työn alla sormikkaiden parsiminen.

”Ei tätä tulisi kotona tehtyä. Täällä voi samalla jutella muiden kanssa ja työ sujuu huomaamatta”, Saari nauraa.

Samaa sanovat muut. Ryhmän sosiaaliset kontaktit ovat monelle henkireikä. Iltapäivän aikana tulee parannettua maailmaa.

Näyteikkunaan on tarkoitus laittaa esille myös ryhmässä syntyneitä käsitöitä. Niitä onkin tuotu tänään paikalle kunnioitettava kokoelma. Isola esittelee muun muassa aurinkovärjäystä, kirjan kansista tehtyjä töitä, tinalangasta punottuja koruja, kudottuja helmikoruja, kynsilakalla marmoroituja kortteja, LP-levyistä sulatettuja kuppeja, huovutettuja koruja ja kuivatuista appelsiineista ja munankuorista tehtyjä koruja. ”Oikeastaan teemme kaikkea, paitsi ompelu on jäänyt vähemmälle. Ryhmän nimi Käsityön iloa kuvaa meininkiämme hyvin”, Isola nauraa.

s. 3

Liikunnan ABC Oulu tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia ikäihmisille.

Kokosimme yhteen suosituimmat palvelut ja kohteet, joita liikuntapalvelut tarjoaa. Tule kokeilemaan uusia liikuntalajeja ja -paikkoja!

OTA TALTEEN!

TEKSTI: HANNA SANKALA-SIVULA KUVAT: OULUN KAUPUNKI, ISTOCK

Päiväliikkujan kuntokortti

Seniorikortti

PÄIVÄLIIKKUJAN KUNTOKORTTI on joko uintikortti tai kuntosalikortti.

Hinta on 30 €/ 3 kk. Kortin voi ostaa, jos on työtön, opiskelija, eläkeläinen (myös alle 65-vuotiaat), osatyökyvyttömyyseläkkeellä, omaishoitaja, toimeentulotuella, kuntoutustuella tai opiskelija tai työtön, joka saa sairauspäivärahaa. Korttia voi käyttää arkisin kello 16 asti sekä viikonloppuisin aukioloaikojen mukaisesti.

Uintikortti käy uintiin ja vesivoimisteluihin Oulun kaupungin uima-

SENIORIKORTILLA VOI käydä kaupungin liikuntapaikoissa kuntosalilla, uimassa ja vesivoimisteluissa arkisin klo 16 saakka. Viikonloppuisin kortti käy myös iltaisin aukioloaikojen puitteissa. Seniorikortti käy myös Tuiran avantouintipaikalle.

halleissa. Kuntosalikortti käy uimahallien kuntosalien lisäksi Ouluhallilla ja Oulunsalon liikuntakeskuksessa. Päiväliikkujan kuntokortin voi ostaa liikuntapalveluiden palvelupisteistä tai Oulu10-palveluista. Esitä alennukseen oikeuttava todistus oston yhteydessä. Päiväliikkujan kuntokortti on kokeilu, joka kestää aluksi syksyyn 2022 asti. �

Hinta on 30 € / 6 kk. Kortin voi ostaa samana vuonna, kun täyttää 65 vuotta. Seniorikortin voi ostaa liikuntalaitosten palvelupisteistä, joista saa myös lisätietoja kortista. Lisätietoja myös p. 044 703 8049 ja 044 703 8100. �

Liikuntaluurista saat tietoa liikkumismahdollisuuksista Oulussa ma–to klo 9–10, p. 08 5584 1707.

Katso lisää palveluista myös nettisivuilta ouka.fi/liikunta. s. 4

Ulkokuntoilupuistot OULUSSA ON useita ulkokuntoilupuistoja ja -paikkoja. Suosituimpia ovat Hiirosen fitness-puisto, Ritaharjun fitness-puisto sekä Heinäpään ulkokuntoilupuisto. Erityisesti ikäihmisille suunnattuja paikkoja ovat Tervaporvarin kuntoilupuisto Merijalin rannassa Tuirassa ja Kainuunpuiston kuntoilupaikka Hiirosenkodin lähellä Kaukovainiolla. �

Uimahallit Uinnin ja vesijuoksun lisäksi vesivoimistelu on suosittu vesiliikuntamuoto.

Oulun uimahalleissa järjestetään viikossa noin 70 vesivoimistelua.

Liikuntaneuvonta LIIKUNTANEUVONNASSA SAAT ammattilaiselta maksuttomasti vinkkejä terveyttä edistävään elämäntapaan ja sinulle sopivien liikuntalajien kokeiluun. Kysy myös etäliikuntaneuvontaa!

Ikäihmisille (65+) kohdennettu liikuntaneuvonta, ajanvaraus p. 044 703 8049 (Oulun uimahalli, Oulunsalo, Yli-Ii, Ylikiiminki) Ajanvaraus myös netin kautta osoitteessa oulu.terveytesi.fi.

Liikuntaneuvonta Haukipudas p.

040 514 5028 ja Kiiminki p. 050 379 6711. Ajanvaraus myös netistä.

Liikkumisen apuvälinettä käyttävät ja kaatumisvaarassa olevat ikääntyneet sekä yli 75-vuotiaat: ajanvaraus p. 044 703 5143 (Lassintalon seniorikeskus). �

○○ Oulun uimahalli, Raksila, Pikkukankaantie 3, Oulu, p. 044 703 8100 ○○ Raatin uimahalli, Raatintie 2, Oulu, p. 050 316 6825 ○○ Vesi-Jatuli, Jokelantie 20, Haukipudas, p. 050 410 2161

Ikäihmisten liikuntaryhmät LIIKUNTAPALVELUT JÄRJESTÄÄ erityisesti ikäihmisille suunnattuja liikuntaryhmiä eri puolilla laajaa Oulua. Tiedustele Oulun ja Oulunsalon ryhmistä

p. 044 703 8049, Haukiputaan ryhmistä p. 050 390 0059, Kiimingin ja Ylikiimingin ryhmistä p. 050 379 6711 ja Yli-Iin ryhmistä p. 050 369 2076. �

KunnonLähde KUNNONLÄHDE ON vertaisohjaajien ohjaamia maksuttomia liikuntaja toimintaryhmiä yli 65-vuotiaille oululaisille. Toimintaan kuuluu esimerkiksi kuntosalia, pallopelejä, jumppaa, keilausta ja senioritanssia.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut p. 044 703 5881 ti–pe 8–13. �

Yli 65-vuotiaiden maksuttomat vuorot LIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖ on maksutonta yli 65-vuotiaiden ryhmille arkisin klo 7–15. Kaikkien ryhmäläisten on kuitenkin oltava yli 65-vuotiaita ohjaajaa lukuun ottamatta. Ryhmäläisten tulee olla oululaisiin rekisteröityihin yhdistyksiin kuuluvia tai yhdistyksiin kuulumattomien

oululaisten jäsenten muodostamia toiminnallisia ryhmiä. Vuoroilla on oltava vastuuhenkilö.

Maksuttomuus koskee ryhmän käyttöön ennakkoon myönnettyä säännöllistä kausivuoroa, ei kuitenkaan liikuntapalveluiden ohjattuja ryhmiä. Perumatta jätetyt vuorot laskutetaan. �

Kuntosalit KUNTOSALEILLA JÄRJESTETÄÄN opastuksia laitteiden käyttöön. Myös uimahallien yhteydessä on kuntosalit. Ks. uimahallien yhteystiedot. ○○ Ouluhallin kuntosali, Ouluhallintie 20, Oulu, p. 044 703 8080 ○○ Oulunsalon liikuntakeskuksen kuntosali, Tuohikuja 6, Oulunsalo, p. 044 703 0640 (Oulu10) ○○ Yli-Iin Vorellin kuntosali, Tulisijantie 4, Yli-Ii, p. 044 703 8015 ○○ Ylikiimingin kuntosali, Harjutie 11, Ylikiiminki, p. 0400 198 031 s. 5

ARJEN APURIT

Kingcharlesinspanieli Peppi saa Marjatta Tikkaselta runsaasti huomiota ja rapsutuksia – ja on innokas ulkoilukaveri.

Perhehoidossa jokainen on kotonaan Ympärillä avautuu näkymä Tyrnävän pelloille, leikkipuistoon ja omakotitaloalueelle.

Leena-Kaisa ja Pauli Lepistön kolme vuotta sitten valmistunut omakotitalo jakaantuu kahteen osaan. Toisella puolella asuu pariskunta ja heidän 16-vuotias kuopuksensa, toisella puolella perhehoidon asukkaat.

TEKSTI: JENNI RÄINÄ KUVAT: TEIJA SOINI

V

iihtyisässä tupakeittiössä istuvat kahvilla Marjatta Tikkanen ja Martta, joka on perhehoidossa Lepistöillä silloin tällöin. Huoneesta lähtee ovet kolmeen huoneeseen.

Perhehoidossa asiakas asuu hoitajansa kodissa. Perhehoito on tapa hoitaa esimerkiksi omaishoidettavia ikäihmisiä, kun puolisolla on omaishoidon vapaa. Perhehoito voi tarjota myös pysyvämmän kodin. Lepistön perhehoidon ensimmäinen pysyvä asukas on Marjatta Tikkanen. Tikkasen puoliso joutui sairaalahoitoon viime kesänä ja menehtyi syksyllä. Omaiset toivoivat, että Tikkanen voisi jäädä asumaan perhehoitoon. ”Viihdyn hyvin täällä”, Tikkanen kertoo.

Päiväkahvin lomassa Leena-Kaisa Lepistö on lukenut naisille Apu-lehdestä vitsipalstaa. Eniten

s. 6

naurua kirvoitti vitsi, jossa ukki kysyi pieneltä Johannekselta, mikä pojasta tulee isona. ”Johannes vastaa ukilleen, että minusta tulee samanlainen utelias äijänkäppänä kuin sinusta”, Lepistö toistaa vitsin. Ja jälleen kaikkia naurattaa.

Perhehoidossa asiakas asuu hoitajansa kodissa.

Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Lepistö lähti perhehoitovalmennukseen, sillä toivoi, että perhehoitajana hän voisi antaa asiakkaille enemmän aikaa ja yksilöllisempää hoitoa kuin sairaanhoitajana esimerkiksi tehostetussa palvelukodissa.

Toive toteutui. Työ on sitovaa, erityisesti jos hoidossa on pitkäaikaisia asiakkaita. Lepistö on huo-

mannut toisten perhehoitajien kanssa keskustellessaan, että työtä tehdään sydämellä. ”Jos tarvitsen itse joskus hoitoa, haluaisin hoitopaikan olevan juuri perhehoidossa.”

Perhehoidossa asukkaan täytyy selvitä yö ilman säännöllistä apua. Eli esimerkiksi vessakäyntien pitää onnistua yksin eikä öisin voi olla kuljeskelua toisten huoneisiin tai ulos.

Arjen rutiineissa huomioidaan jokaisen omat tavat ja rytmi. Se onnistuu hyvin, sillä Lepistön perhehoidossa asuu enimmillään vain neljä asukasta.

Päivärytmi pitää arjen kasassa Aamulla asukkaat heräävät, kun uni loppuu. Lepistö kattaa aamiaisen kahdeksan aikoihin, ja aamupalalle voi hipsutella halutessaan yöpuku

päällä. Aamun ensimmäiset tunnit jutellaan hiljempaa, jotta aamu-uniset saavat nukkua pidempään.

Aamiaisen jälkeen on pesun vuoro. Iltaunisimmat suosivat aamusaunaa. Lepistö auttaa asukkaita tarpeiden mukaan. Ennen lounasta on yhteinen jumppatuokio, jolla pidetään yllä toimintakykyä. Sen jälkeen on levyraadin tai lauluhetken vuoro. ”Elämänhistorian tunteminen on tärkeää.

Osaan ehdottaa jotakin, jos mieleen ei tule lempikappaleita.”

Lounaan jälkeen asukkaat usein levähtävät hetken. Päiväkahvin jälkeen vuorossa on ulkoilua, lehtien lukua tai yhteisiä pelihetkiä.

Lautapelejä jatketaan usein vielä päivällisen jälkeen, jolloin niiden ääressä saattaa hurahtaa useampi tunti.

Iltapala on puoli kahdeksan aikoihin, mutta valvoa voi itselle sopivaan aikaan asti.

Osa asukkaista haluaa katsoa kymmeneltä uutiset. Tuolloin uutiset kuunnellaan hiljaisemmalla, jotta illantorkut eivät häiriinny.

Päiväkahvit on juotu ja Lepistöjen kotiin vievän välioven takaa kuuluu rapinaa. Lepistö avaa oven, ja keittiöön syöksähtää kingcharlesinspanieli Peppi. ”Sesse, tule tänne”, kutsuu Tikkanen ja ojentaa kättään.

Aamun ensimmäiset tunnit jutellaan hiljempaa, jotta aamu-uniset saavat nukkua pidempään.

Peppi käy tervehtimässä vuorotellen kaikki ja syöksyy sitten ulko-ovelle. ”Lähdetäänkö ulos”, ehdottaa Lepistö. Hän auttaa sitten Tikkaselle ulkovaatteet ja siirtää hänet pyörätuoliin. Peppi odottaa lähtövalmiina ovella. �

Sanat kappaleeseen "On metsän siimeksessä, pien villiruusunen" muistuvat mieleen ilman laulukirjaakin, kun perhehoitaja Leena-Kaisa Lepistö säestää pianolla.

Ikäihmisen palvelut räätälöidään kunnon ja tarpeen mukaan Kun ikäihmisen arjessa tai voinnissa tapahtuu suurempia muutoksia, Oulussa tehdään ensimmäisenä kotikuntoutusarvio. Helpotusta arkeen voi löytyä kotikuntoutuksesta, kotihoidosta tai välimuotoisesta asumisesta.

I

käihmiset ovat moninainen joukko, jonka tarpeet poikkeavat toisistaan. Omia tulevaisuuden tarpeita ja haluja kannattaakin pohtia jo ajoissa.

Kun ikäihmisen arjessa tai voinnissa tapahtuu suurempia muutoksia, Oulussa tehdään ensimmäisenä kotikuntoutusarvio. Arvion pohjalta voidaan miettiä arkea helpottavia apuvälineitä, kuten kotikuntoutusta, teknologisia ratkaisuja, kotihoitoa tai sopivaa uutta asumisvaihtoehtoa.

Kotikuntoutus antaa tukea ja ohjausta arkeen Kotikuntoutusarvion avulla selvitetään ikäihmisen tarvitsemat palvelut. Jos ikäihminen toipuu esimerkiksi sairaudesta tai äkillisestä elämänmuutoksesta, yksi vaihtoehto voi olla 2–8 viikkoa kestävä kotikuntoutusjakso. Jakson aikana asiakas saa ohjausta ja tukea arkeensa. Suunnitelma jaksolle tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Siihen voi sisältyä esimerkiksi asiakkaan arjen toimintojen harjoittelua.

Jos ikäihminen pitää esimerkiksi kuorolaulusta, hänelle voidaan etsiä keinoja harrastamiseen.

Yhtä lailla tärkeää on henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Jos ikäihminen pitää esimerkiksi kuorolaulusta, hänelle voidaan etsiä keino-

ja harrastamiseen. Jaksoa toteuttaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat lähihoitaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja palveluohjaaja. Mukaan voidaan ottaa myös järjestöjä tai seurakunta. Kuntoutuksessa huomioidaan henkilökohtaiset mieltymykset. Jos kipupotilas pitää luonnosta, hänelle voidaan asentaa tabletille luontoääniä. Kun kipupiikki iskee, hän voi hakea helpotusta fysioterapeutin ohjaamista asennoista ja tabletilla olevasta äänimaisemasta. Parhaimmillaan jakso mahdollistaa itsenäisen kotona asumisen jatkossakin ilman säännöllistä kotihoitoa.

24/7 kotihoito hyödyntää teknologiaa Kotihoito toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa kotihoitoa on mahdollista saada läpi vuorokauden. Kotihoidon palveluita voidaan toteuttaa etä- ja lähipalveluina, lisäksi monessa asiassa teknologia toimii arjen tukena ja turvana. Esimerkiksi pöydälle asennettavaan lääkerobottiin voidaan syöttää kerralla kahden viikon lääkeannokset. Robotti ilmoittaa, kun on aika ottaa lääkkeet ja tarjoaa oikean annoksen.

Etäkotihoidossa hoitaja ottaa yhteyden tabletin pakotetun soiton avulla sovittuina ajankohtina ja tarkistaa, onnistuuko esimerkiksi aamupalan tai lounaan lämmittäminen. Turvaa kotona-asumiseen tuo myös turvaranneke, johon voidaan tarvittaessa asettaa GPS-paikannin. Hälytin hälyttää esimerkiksi, jos iäkäs poistuu yöllä kodista tai jos hän lähtee päivällä tutulta reitiltä kauemmas. Jos

ikäihminen kokee jatkuvaa turvattomuuden tunnetta tai esimerkiksi suurta yksinäisyyttä, apu voi löytyä välimuotoisesta asumisesta.

Välimuotoinen asuminen joustaa tarpeisiin Välimuotoisella asumiselle tarkoitetaan tavallisen asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin sijoittuvaa asumista eli erilaisia joustavan palvelun asumisen yksikköjä aina yli 55-vuotiaille tarkoitetuista senioriasunnoista perhehoidon yksiköihin tai palveluasumiseen.

Senioriasunnot ovat esteettömiä kerrostaloja, joissa ei ole yhteistä ruokailutilaa eikä toimintaa. Yhteisöllisemmissä asumiskohteissa löytyy yhteiset tilat kulkureittien varrella. Palveluita voi valita omien tarpeiden mukaan: joku tarvitsee pelkän yhteisöllisen ruokailun, toisilla on tarve lisäksi kotihoidon palveluille. Erilaisten yhteisöllisten asumisratkaisujen luomisella pyritään siihen, että ikäihmisten määrän kasvaessa olisi tarjolla esteettömiä vaihtoehtoja heille, jotka eivät tarvitse tehostettua palveluasumista. � Asiantuntijoina jutussa toimivat: Oulun aluekehittäjät ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelmassa, Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskushankkeessa (POPsote) Tarja Peltoniemi, Teija Heikkinen, Katri Ylitalo ja Maija Hanhela.

s. 7

MUISTATKO?

Snellman-talo lasten asialla Mäntylän Snellman-talo on auttanut oululaislapsia ja -perheitä 1930-luvulta lähtien. Entinen lastenparantola on nykyisin päiväkoti.

TEKSTI: IDA IJÄS KUVA: OULUN KAUPUNKI

M

äntylässä sijaitseva Snellman-talo valmistui lastenparantolaksi vuonna 1935. Parantola perustettiin oululaisen kauppaneuvos Karl August Snellmanin ja hänen vaimonsa Alman toiveesta. Heidän kuopuksensa Eiler kuoli 26-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Snellmanit päättivät silloin, että haluavat auttaa sairaita oululaislapsia. He kirjasivat testamenttiinsa, että Eilerin 5 miljoonan markan osuus luovutettaisiin Oulun ja Pohjois-Suomen köyhien lasten hyväksi. Snellmanien lapset toteuttivat vanhempiensa toiveen ja perustivat säätiön, jolle osoitettiin 3 miljoonaa markkaa lastenparantolan perustamiseen.

Snellman-talo toimi lastenparantolana vuoteen 1939 saakka, jolloin se muuttui sota-ajaksi sotasairaalaksi. Sotien jälkeen talosta tehtiin Joulumerkkikoti, johon vastasyntyneet tuotiin turvaan, kun perheessä sairastettiin tuberkuloosia. Joulumerkkikotitoiminta lopetettiin vuonna 1969, jonka jälkeen

Aivojumppaa ERKKI KIISKI

s. 8

Snellman-talosta tuli läänin sairaalan lasten osaston kotipaikka vuoteen 1975 asti. Osasto siirtyi tuolloin vastavalmistuneeseen Oysiin ja rakennus Oulun kaupungille.

Talo oli joitain vuosia tyhjillään. Karl Augustin ja Alman toiveen mukaisesti Snellman-koti pääsi jälleen toimimaan oululaislapsien ja -perheiden hyväksi, kun rakennuksessa alkoivat vuodesta 1983 lähtien toimia päiväkoti, neuvola ja nuorisotilat. Neuvola ja nuorisotilat muuttivat aikanaan muualle, mutta päiväkoti jäi. Nykyisin Snellman-kodissa toimivan Mäntylä-Snellmanin päiväkodin johtaja Eija Salmi kertoo, että rakennus ja sen pitkä historia ihastuttavat niin aikuisia kuin lapsiakin. ”Talolla on oma tunnelmansa, joka tekee vaikutuksen. Meille tulee yhä vierailulle entisiä joulumerkkikotilaisia muistelemaan täällä vietettyä aikaa. Lapsille tämä on myös jännä paikka, monine huoneineen ja soppeineen.

Ihanin paikka lapsille on sauna, jossa käydään yhdessä joulusaunassa.” �