Mun Oulu 2/21

Teemana kaupunkisuunnittelu s. 4–7

Ouluhallin uudistus loppusuoralla s. 14–16

Ennen pistosta

21

s. 12

E

LL AI

20 2/

K

N GI

IA

T EH

L

K SU

UN

N LU U O

UP A K

KEHITTÄJÄOPETTAJA

Satu Kurvinen kannustaa nuoria vaikuttamaan Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

s. 10

KUVA Juuso Haarala

Milloin korona antaa periksi?

KÄSI YLÖS, kuka olisi uskonut, että koro-

na riivaa Eurooppaa ja sen pohjoista kolkkaa vielä tänäkin keväänä? Selailin huvikseni vuoden takaisia muistiinpanojani ja törmäsin hurjiin lukuihin: Vielä viime vuoden maaliskuussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhden skenaarion mukaan koronaan sairastuu Oulussa noin 80 000 ihmistä, joista sairaalahoitoa tarvitsee 15 prosenttia sairastuneista. Lyhyen matikan mukaan sairaalahoitoon olisi turvautunut yli 10 000 ihmistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli skenaariossaan maltillisempi. Viime keväänä se ennusti, että sairaalahoitoa tulisi tarvitsemaan noin prosentti sairastuneista. Oulun väestöpohjalla petipaikkoja olisi ollut vailla vajaa 500 sairastunutta.

Jälkikäteen on helppo sanoa, että onneksi THL oli arviossaan oikeassa. Korona on levinnyt maltillisesti Suomessa, ja sairastuneista vain pieni osa on tarvinnut sairaalahoitoa.

Kiitos kuuluu kuuliaisille kansalaisille ja erin-

omaiselle terveydenhuollolle.

Hyvät oululaiset, jaksetaan vielä hetki tai edes päivä kerrallaan. Tulee vielä aika, jolloin karaokebaarissa jokainen saa laulaa palkeet tötteröllä ja yökerhon hitailla voi kaulailla sydämensä kyllyydestä.

Mikko Salmi Mun Oulun päätoimittaja

4–7

14–16

18

TEEMA/KAUPUNKISUUNNITTELU

ILMIÖ

REPORTAASI

Raksilasta keskustan jatke

Ouluhalliin odotetaan jo kuhinaa

Mies, kone ja juuri satanut lumi

Mun Oulu 2/21, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimituspäällikkö: Carita Forsman • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Sanna Krook, Minna Mäki-Heikkilä, Laura Paloheimo, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Oy • Painosmäärä: 120 355 kpl • Paino: Sanoma Manu Oy• Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo • Kuvassa: kehittäjäopettaja Satu Kurvinen • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi • Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia •

2 MUN OULU 2 - 2021

OULU NYT KALLUPPI:

Pyysimme kolmea oululaista kertomaan, mitä mieltä he ovat pääkirjaston ja teatteritalon viereen suunnitellusta Terwa Towerista. Lisää kaupungin rakennushankkeista voit lukea sivuilta 4–7.

S U IT EE IM EL TO ITT S O SU

Terwa Tower –uhka vai mahdollisuus?

Kerää kevään merkit LUONTO-LIITON KEVÄTSEURANTA

Tunnista ja opi uusia lajeja ja kirjaa havaintosi kevään edetessä. kevatseuranta.fi

KEVÄTSEURANTA LAPSILLE

Tulosta lasten kevätkortti ja tee tutkimusmatka heräävään luontoon. kevatseuranta.fi/opetukseen

BONGAA TOISTEN BONGAAMAT KEVÄTLINNUT

TOIM. JA KUVAT: Kati Valjus

ERIKA TUOHIMAA, 37

”Asun itse Pikisaaressa, ja sieltä päin katsottuna tämä torni on aivan liian hallitseva kaupungin siluetissa. Kirjaston, teatterin ja torin arkkitehtuuri on arvokasta, vanhaa ja matalaa. Näyttäisi kauniimmalta, jos rakennettaisiin tämän ympäristön tyyliin. Ajattelen, että korkea rakentaminen tulee kyllä Ouluun, ja se on fantastista ja modernia. Tämä sopisi kuitenkin paremmin johonkin muuhun paikkaan.”

PIA KLEMETTI, 45

Täältä voit tarkistaa, mitä muuttolintuja alueellasi on jo nähty. tiira.fi

JAA OMAT LUONTOKUVASI

Otitko kauniin luontokuvan? Jaa se muillekin iloksi! suomenluonto.fi/havaintokirja tai @suomenluonto ja #havaintokirja

Vastaa Mun Oulun lukijakyselyyn

”Terwatorni näyttää upealta ja elävoittää keskustan rantaa kivasti. Toivottavasti ravintolassa huomioidaan paikalliset tuotteet. Mikseipä torniin sopisi ylellinen sauna- ja illanviettotilakin uimaaltaineen tai paljuineen. Uskon, että korona vauhditti etätyökulttuurin yleistymistä ja se on varmasti osittain tullut jäädäkseen. Erikokoisille ja muunneltaville kokoontumistiloille tulee olemaan tarvetta.”

Haluaisimme kuulla mielipiteesi Mun Oulun kotiinjaettavasta lehdestä. Vastaa Mun Oulun lukijakyselyyn verkossa 25.3.–11.4.

HARRI FILPPA, 40

Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme palkinnoiksi viisi Mun Oulu -t-paitaa.

Linkki lukijakyselyyn löytyy verkosta munoulu.fi

SARJAKUVA Jyrki Mäki

”Suhtaudun Terwa Towerin rakentamiseen myönteisesti, mutta varauksella. Toiveenani olisi, että kiinteistöön sijoittuisi tulevaisuudessa sekä tiloja taiteelle ja kulttuurille että esimerkiksi kirjaston ja teatterin tapahtumatuotantoja tukevia toimintoja.”

MUN OULU 2 - 2021

3

TEEMANA KAUPUNKISUUNNITTELU

Monien mahdollisuuksien Raksila Raksilan alue on monenlaisten muutosten edessä. Siitä on rakentumassa selkeä ja elinvoimainen jatkumo Oulun keskustalle.

TEKSTI JA KUVA Anu-Maija Kärjä Raksila on oululaisille paikka, jossa tehdään päivittäiset ostokset tai käydään vaikkapa uimassa. Siellä kannustetaan Kärppiä, urheillaan, RAKSILA opiskellaan ja tietenkin myös asutaan. Alue on nyt ja tulevaisuudessa aivan keskeisessä roolissa liikenneyhteyksien näkökulmasta. ”Tulevan asemakeskuksen matkustajapalvelut parantavat liikkumista paikkakunnalta toiselle ja saavutettavuutta myös Oulun kaupungin sisällä”, kertoo asemakaava-arkkitehti Leena Kallioniemi.

Uuden linja-autoaseman ja Matkahuollon ohella asemakeskuksen alueelle on nousemassa kaavamuutoksen myötä lisää liike- ja toimistotiloja, hotelli sekä asuntoja. Asemakeskuksen kaavan lisäksi eri puolilla Raksilaa tapahtuu: vireillä on koko joukko kaavamuutoksia, jotka ovat omiaan vastaamaan kasvavan kaupungin tarpeita. ”Uudet toimisto- ja liiketilat, kaupalliset palvelut sekä urheilurakentaminen luovat edellytyksiä koko Raksilan alueen elinkeinoelämän vilkastumiselle.”

Raksilasta poistuvan keskuspaloaseman tilalle on tarkoitus toteuttaa nykyistä pienempi paloasema. Näin osa paloaseman ja hätäkeskuksen käytössä olevasta tontista voi vapautua muuhun käyttöön.

Harrastusten keskiössä

”Mahdollinen uuden uimahallin rakentuminen sekä Ouluhallin laajentuminen tukevat kaupunkilaisten harrastustoimintaa. Raksilaan tutkitaan myös Areenan sijaintia. Välkkylään on tulossa puolestaan esimerkiksi uusia opiskelija-asuntoja.”

Tulevaisuuden Raksilalla on rooli koko kaupungin kehityksessä.

Aloitteen Välkkylän opiskelija-asuntojen alueen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Pohjois-Suomen opiskelija-

asuntosäätiö PSOAS. Alueelle on tarkoitus rakentaa uusi kerrostalo opiskelija-asunnoille, pysäköintirakennus ja kylätalo.

Valokeilaan on noussut aivan erityisesti keskustelu yliopiston sijoittumisesta Raksilassa sijaitsevien markettien paikalle. ”Raksilan marketalueelle on yhteinen suunnitteluvaraus Oulun yliopistolla, Arinalla ja Keskolla. Siinä tutkitaan yliopiston ja kaupan yksiköiden sijoittamisen tilallisia ja toiminnallisia edellytyksiä alueelle”, Kallioniemi jatkaa.

Puu-Raksila arvostaa omaa historiaansa

Puu-Raksilan asemakaavan muutoksella tuetaan puolestaan omaleimaisen alueen säilymistä. Syksyllä 2019 järjestettiin alueen asukkaille ja kiinteistöjen omistajille kohdistettu verkkokysely, johon saatiin lähes sata vastausta. ”Viihtyisyyden tekijöissä korostuivat alueen rauhallisuus, arkkitehtuuri, yhtenäisyys, idyllisyys, pihojen vehreys, puistomaisuus ja sijainti”, kertoo kaavoitusarkkitehti Jere Klami.

Parannusehdotuksissa nousivat esille puistoalueiden ja pysäköinnin kehittäminen sekä liikenteen häiriöiden pie-

Lue kaavoituskatsaus verkosta ouka.fi/ kaavoituskatsaus

"Kaikki on niin kätevästi lähellä", tiivistävät Puu-Raksilassa asuvat Matias Haapaniemi, Vanda Haapaniemi (tytär pulkassa) ja Heidi Immonen.

4 MUN OULU 2 - 2021

Tavataanko päiväkodissa?

nentäminen. Puu-Raksilan mielenkiintoinen historia elää edelleen vanhoissa rakennuksissa ja säilytettävässä miljöössä. ”Alueella on ollut asukkaiden muisteluiden pohjalta lukuisien kauppojen lisäksi muun muassa yleinen sauna, mainosateljee, makkaratehdas, maksullinen mankeli, kottikärryn vuokrausta ja kerhohuone”, Klami listaa.

Puu-Raksilan idyllistä ja sen historiasta kumpuaa kiinnostavia yksityiskohtia, joille koko Raksilan alueen suunnitelmat ovat nykyaikainen jatkumo. Tulevaisuuden Raksilalla on rooli koko kaupungin kehityksessä. ”Näyttää voimakkaasti siltä, että Raksilan alue tulee selkeästi jatkamaan keskustan urbaania kaupunkiympäristöä”, tiivistää Kallioniemi.

Asemakaavan muutoshankkeisiin kuuluu vuorovaikutusmahdollisuuksia, kuten työpajoja sekä tiedotusettä keskustelutilaisuuksia. Näistä ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla: ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/ajankohtaista – Tervetuloa osallistumaan! /// Tutustu tarkemmin: ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/puu-raksila

Kaavat Karttatiellä: kartta.ouka.fi

Uusi päiväkoti toisintaa Oulunsalon keskuksen ilmettä.

Oulunsaloon rakennettava uusi päiväkoti aloittaa toimintansa vuonna 2022 ja samalla siitä on tulossa alueen asukkaiden kohtaamispaikka. Tiloja voi käyttää iltaisin erilaisiin tapahtumiin ja harrastustoimintaan.

TEKSTI Päivi Leinonen KUVA PAVE Arkkitehdit Oy Oulunsalon Mäntypellonpolulle, Oulunsalo-taloa vastapäätä rakennettavan päiväOULUNkodin suunnittelussa on huomioitu tilojen SALO joustavuus niin, että rakennus toimii myös monipuolisena toimintakeskuksena. Esimerkiksi ruokailualuetta, monitoimisalia ja aulatiloja voidaan käyttää päiväkodin aukioloajan ulkopuolella.

Uuden päiväkodin ja Oulunsalo-talon väliin toteutetaan visuaalisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen aukiotila, joka palvelee kulttuuritapahtumia. ”Suunnitelma on kaupunkikuvallisesti tyylikäs ja tukeutuu Oulunsalon keskustan ympäristöön, jossa on paljon pienimittakaavaista 1980-luvun Oulun koulun arkkitehtuuria runsaine yksityiskohtineen. Punertavan sävyinen matala tiilirakennus istuu hyvin maisemaan”, kiittelee kaavoitusarkkitehti Suvi Korpinen.

Katumaisuutta sisälle ja lentokenttä ulos

Sisätilojen suunnittelussa on lähtökohtana ollut tilojen monipuolinen käyttö ja mittakaavan inhimillisyys. ”Voittajaehdotus Lasten Oulunsalo huomioi monipuolisesti terveellisyyden, toimivuuden ja viihtyvyyden. Ryhmien tilat on sijoitettu katumaisen käytävätilan varrelle.

Käytävälle muodostuu myös erilaisia leikkinurkkauksia ja pienryhmätiloja. Käytävän molemmissa päissä on isot lasipinnat avoimuuden lisäämiseksi”, kertoo hankearkkitehti Sanna Pääkkönen Oulun Tilapalveluista.

Pihan suunnittelussa yhtenä ideana oli ilmentää paikallisuutta. Leikkivälineiden aiheina on esimerkiksi lentokenttä ja Hailuodon lautta. Myös erilaisille pallokentille on tilaa.

Luovuus esille suunnittelukilpailussa

Alueen kaavoitushanke oli hieman tavallisuudesta poikkeava, sillä prosessissa oli mukana jo alussa Tilapalvelut, joka järjesti suunnittelukilpailun. ”Kilpailua varten laadittiin maankäyttökaaviomainen kaavaluonnos, jossa määriteltiin vain suunnittelun reunaehdot. Menettelyllä halusimme antaa suunnittelijoille mahdollisuuden käyttää luovuuttaan ja ammattitaitoaan hieman tavallista laajemmin. Voittaneen ratkaisun poh-

Lähtökohtana on ollut tilojen monipuolinen käyttö ja mittakaavan inhimillisyys. jalta luonnos täydennettiin tavanomaiseksi kaavaehdotuskartaksi”, kertoo Korpinen.

Kilpailussa vertailtavaksi saatiin viisi erilaista ehdotusta. Valinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota suunnitelman laatuun. Laatua pisteytettiin rakennuksen toiminnallisuuden, tontin käytön, kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen laadun ja suunnitelman tavoitteiden mukaisuuden näkökulmista.

Tulevan päiväkodin paikalta puretaan vanha huonokuntoinen päiväkoti. Uuteen päiväkotiin mahtuu noin 150 lasta, ja tiloja on kahdeksalle kokopäiväryhmälle. Päiväkodissa tarjotaan normaalin päivähoidon lisäksi jatketun aukioloajan hoitoa ja avoimen päiväkodin palvelua.

Rakennustyöt aloitetaan kesällä 2021. ///

MUN OULU 2 - 2021

5

TEEMANA KAUPUNKISUUNNITTELU

Uusia pientaloalueita Oulun pohjoispuolelle Jääliin, Kiiminkiin ja Haukiputaalle kaavoitetaan luonnonläheisiä, mutta palveluiden lähellä olevia asuntoalueita.

TEKSTI Saara Kärki KUVAT Oulun kaupunki

OULUN KAUPUNKI kaavoittaa uusia asuinalueita Kiimin-

gin, Jäälin ja Haukiputaan alueille. Jääliin on tulossa Näppärinkankaan alue, Kiiminkiin Ahonkangas ja Haukiputaalle Muurakorpi. Kaikki suunnitellut alueet ovat pääasiassa pientaloalueita, joille rakennetaan omakotitaloja sekä rivija paritaloja. Asemakaavoilla halutaan mahdollistaa monipuolista tonttitarjontaa sekä edistää kaupungin kehittymistä ja kasvamista.

Alueiden asemakaavoitukset ovat vielä alkuvaiheessa.

Muurakorven ja Näppärinkankaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat olleet nähtävillä. Ahonkankaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkoitus laittaa nähtäville syksyllä. ”Kesällä Ahonkankaalle tehdään tarvittavia lisäselvityksiä.

Sen jälkeen voidaan arvioida kaavoituksen aikataulua ja sitä, missä vaiheessa ja miten kuntalaiset voivat osallistua”, kaavoitusarkkitehti Hanna Pöytäkangas sanoo.

Kaavoitetaan luonnon ehdoilla

Kaikki kaavoitettavat alueet ovat uusia, metsäisiä alueita, joille tehdään tarkat selvitykset. Selvitysten avulla suunnittelussa huomioidaan muun muassa luonnon monimuotoisuus. Kaikkea ei silti pysty säilyttämään sellaisenaan, vaan

Jäälin keskus

n. 1,5 km

Näppärinkangas

Kaavoitus tuo alueella kuluttajia Kiimingin keskus n. 1 km

Ahonkangas

Ahonkankaalta on matkaa Kiimingin keskukseen noin kilometri.

työssä tehdään kompromisseja. Esimerkiksi Ahonkankaan pohjoisosassa on kalliopaljastumia, joista ainakin osa olisi mukava säilyttää. ”Aluetta käytetään ulkoiluun ja marjastukseen. Ulkoiluyhteyksiä on tarkoitus säilyttää ja kehittää”, Pöytäkangas toteaa.

Näppärinkankaalla on kolme kivistä muinaisjäännöskohdetta. Ne täytyy huomioida suunnittelussa. ”Nämä jätetään tonttien ulkopuolelle ja niiden ympärille jätetään suojaava metsikköalue. Näin muinaisjäännöskohteille annetaan se arvo, joka niille luonnollisesti kuuluu”, kaavoitusarkkitehti Leena Soudunsaari kertoo.

Alueen länsireunalla virtaa Jäälinoja. Suunnittelussa pitää miettiä, millaisia tulvatilanteita se voi aiheuttaa. Muurakorven alueelle on luonnosteltu muutamia tavanomaista suurempia tontteja, jotka sopivat heille, joilla on esimerkiksi tilaa vaativa harrastus. ”Tyypillinen tontin koko on noin 1200 neliötä. Muurakorven muutamat hieman isommat tontit voisivat palvella esimerkiksi koiraharrastajia”, kaavasuunnittelija Päivi Markuksela kertoo.

Näppärinkangas sijaitsee noin 1,5 kilometriä Jäälin keskuksesta.

Meri näkyväksi Oululaisten merellisissä tulevaisuuden toiveissa näkyvät monipuoliset virkistäytymismahdollisuudet, kuten suppailu, leijasurffaus, kalastus sekä pyöräilyn ympärivuotiset rantareitit.

TEKSTI Sanna Roukala

Kaavoituksella tuetaan myös kuntakeskusten ympäristön kehittymistä, mikä osaltaan vahvistaa palveluiden pysymistä alueella. Muurakorvessa Keiskan koulu on ihan vieressä ja kirkonkylän keskustaan on vajaan kahden kilometrin matka.

Näppärinkankaalta on lyhyt matka Jäälin palveluihin ja Laivakankaan koululle. Ulkoilumahdollisuudet ovat mainiot, hiihtoladulle pääsee suoraan kotiovelta. Myös Ahonkankaalla palvelut ovat lähellä. Lähin kauppa on heti alueen vieressä ja Kiimingin keskustaan on vain noin kilometrin matka.

Hieta-ahon kaavarungossa Ahonkankaalle on ajateltu noin 200 asuntoa, mutta asuntomäärät tarkentuvat asemakaavatyön aikana. Muurakorpeen on hahmoteltu 30–40 tonttia ja Näppärinkankaalle noin 80 tonttia.

Alustavan aikataulun mukaan Ahonkankaan ensimmäiset asunnot valmistuisivat noin vuonna 2026. Tavoite on, että Näppärinkankaalle ja Muurakorpeen päästäisiin rakentamaan vuonna 2025. ///

”MEREN MERKITYS Oulun histori-

assa on suuri. Meri on tuonut Ouluun vaurautta sekä kansainvälisyyttä, joka näkyy edelleen muun muassa aineettomassa perinnössä, kuten nimistössä ja murteessa”, toteaa Oulun kaupungin yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen.

Vaikka meri on aina ollut keskeinen osa Oulua, kaupungin merellisyys on jäsentymätön. Oulun suisto ja jokirannat palveluineen ovat helposti saavutettavissa, mutta merelliset kohteet eivät näy samalla tavalla. Merimaisema ja merellisen luonnon kokemukset halutaan jatkossa kaikkien ulottuville. ”Haluamme lisätä merellisiä kohteita sekä lisätä lähivirkistäytymismahdollisuuksia. Uusina avauksina on nostettu esiin esimerkiksi ympärivuotisen pyöräilyn mahdollisuudet, leijasurffaus, näköalatornit sekä pop-up-meriravintolat ja meriseikkailut lähisaariin.”

Muurakorpi

n. 2 km

Haukiputaan keskus

Muurakorpi sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Haukiputaan keskuksesta.

Mielipiteesi vaikuttaa

Merellisen Oulun tulevaisuutta on pohdittu laajassa vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten, yritysten, yhdistysten ja päättäjien kesken vuoden 2020 aikana. Aihe kiinnostaa kuntalaisia. Viime vuonna Oulun kaupungin toteuttamaan Merikaupunki Oulu -kyselyyn saapui yli tuhat vastausta. Kuntalaisille on lisäksi järjestetty Minun merikaupunkini -kuvakilpailu. Merikaupunki Oulu -tavoitesuunnitelmaa on voinut kommentoida Oulun kaupungin nettisivuilla 4.3.2021 saakka. ”Kuntalaisille tulee myös jatkossa tarjota mahdollisuus osallistua. Yhteistyössä on mahdollista ideoida tarkemmin vaikka erilaisia merellisiä tapahtumia.”

Lähtökohtana merelliselle Oululle on elinvoimainen meriympäristö. ”Hyvinvoiva meri ja meriluonto ovat kaiken keskiössä. Meidän kaikkien tulee huolehtia veden laadusta ja meren-

rantojen ekosysteemin hyvinvoinnista.”

Muita kärkitoimenpiteitä merellisen Oulun saavuttamiseksi ovat ympärivuotisen merellisen reittiverkoston kehittäminen, ranta-alueiden maisemanhoitosuunnitelma, palveluiden lisääminen ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

Merikaupunki Oulu -tavoitesuunnitelma ei ole investointiohjelma, vaan visio, jossa esitetään keinoja ja tavoitteita Oulun merellisyyteen. Oulun merellisyyttä on kuitenkin Paajasen mukaan mahdollista kehittää erilaisin toimenpitein jo lähitulevaisuudessa. Kaupungin tehtävänä on pitää merellisten alueiden ympäristöä ja infraa sillä tasolla, että se rohkaisee yrittäjiä palvelutarjontaan, esimerkiksi monipuoliseen välinevuokraukseen rantareitillä. ”Nykyisiä reittejä voidaan tehdä jo näkyviksi opastuksen ja reittikarttojen avulla.” ouka.fi/merikaupunkioulu

6 MUN OULU 2 - 2021

Tahkokankaan muutos asuinalueeksi alkaa syksyllä Tahkokankaalle syntyy noin 2200 asukkaan asuinalue.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tahkokankaan uuden asemakaavan ja sen tultua lainvoimaiseksi, katujen ja kunnallistekniikan suunnittelu alkaa syksyllä.

TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVA Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy Tahkokankaan alueella korostuu vähähiilinen elämäntapa. ”Päästöjä ja ympäristövaikutuksia vähennetään jo rakennusaikana. Tulevien asukkaiden palvelut ja harrastusmahdollisuudet löytyvät läheltä, mikä osaltaan pienentää paikallista hiilijalanjälkeä”, kertoo kaavoitusarkkitehti Jere Klami.

Tahkokangas tunnetaan pitkäaikaisena lenkkimaastona ja vierestä löytyvät niin Hiirosen ulkoilupuisto kuin liikuntareititkin, joita Klami pitää myös alueen merkittävinä vetovoimatekijöinä.

Rakennustöihin päästään aikaisintaan ensi vuonna ja alue tulee rakentumaan vaiheittain kymmenen vuoden aikana.

Millainen alue Tahkokankaalle on sitten asemakaavassa piirretty?

Korkeaa rakentamista ei tule, vaan kerrostalot ovat korkeimmillaan kuusikerroksisia. Ne sijoittuvat Kiilakiventien ja uuden pääkadun varrelle sekä junaradan suuntaisesti. Tahkokankaan metsäaluetta kohden rakennuskanta muuttuu pientalovaltaiseksi. Niitä on noin puolet alueen rakennusmassasta. Nykyrakentamisen valtavirrasta poiketen asemakaavassa määritellään erikseen, etteivät rakennukset voi olla pääväriltään valkoisia ja jokaisessa korttelissa tulee käyttää erivärisiä julkisivuja.

Kooltaan Tahkokangas vastaa kutakuinkin nykyisen Hiirosen asukasmäärää. Asumisen lisäksi tilaa on varattu palveluille ja liiketiloille.

"Palvelukeskuksen rakennus on suojeltu asemakaavassa, ja siihen syntyy monipuolista tilaa erilaisille palveluille."

TAHKOKANGAS

Jopa sadevesi hyödynnetään paikan päällä

Valtaosa 1960–70-luvuilla rakennetuista palvelukeskuksen kiinteistöistä tullaan purkamaan. Muutoksen ympärille kehitetään uusia kiertotalousmalleja. Esi-

merkiksi purkubetonia on jo aiemmin käytetty Oulussa tienpohjien rakentamiseen. Tahkokankaalla etsitään tämän rinnalle uusia tapoja purkumateriaalien ja esimerkiksi maa-aineisten hyödyntämiselle.

Klami sanoo, että Tahkokankaalla se voi tarkoittaa myös palvelukeskuksen vanhojen kalusteiden kierrättämistä. Purkutöiden edetessä pilotoidaan myös päästöjen ja ympäristövaikutusten aiempaa tarkempaa seurantaa.

"Mitä enemmän paikalla purettuja materiaaleja hyödynnetään, sitä vähemmän paikalle pitää tuoda neitseellisiä materiaaleja. Kaikki tämä vähentää rakentamiseen liittyvää rekkarallia."

Tahkokankaalla etsitään uusia tapoja purkumateriaalien ja esimerkiksi maa-aineisten hyödyntämiselle.

Paikallinen hyödyntäminen ulottuu sadevesiinkin. Tahkokankaalla rakennetun ympäristön hulevesiä hyödynnetään katualueiden vehreillä viheralueilla, jotka toimivat hulevesien luonnonmukaisina käsittelijöinä.

Alueelle ei tule omakotitontteja, vaan pientaloista erillis- ja rivitalojen rakentaminen jää rakennusliikkeille.

"Tahkokankaalla edistetään myös puurakentamista. Tästä ei kuitenkaan määrätä asemakaavassa, mutta sitä voidaan edellyttää tontinluovutussopimuksissa myöhemmin."

Tutustu: ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/ tahkokangas

Linnanmaalle suunnitellaan viherkattoja ja viljelypihoja HUVILARANNANTIELLE Linnanmaa-Kaijonharjun alu-

eella on toteutumassa vähähiilistä rakentamista ja vihreää asumista edistävä asuinkortteli. Kortteli rakentuu vaiheittain kuuden vuoden aikana tehokkaan joukkoliikenteen varrelle, Alakyläntien ja Huvilarannantien väliin.

Asemakaavamuutoksessa ohjataan rakentamista nykyisen rakennuskannan ehdoilla. Kaava mahdollistaa nelikerroksisten kerrostalojen nousemisen Alakyläntien varteen. ”Huvilarannantien suuntaan rakentaminen laskee kaksikerroksisiksi rivitaloiksi. Huvilarannantien varteen on sijoitettu viherkattoiset autokatokset ja pysäköintitilat.

Korttelin keskelle tulee sen asukkaita yhdistävä kylätalo”, kertoo kaavoitusarkkitehti Jonna Koivuranta.

Korttelin keskelle tulee sen asukkaita yhdistävä kylätalo.

"Tilaa on varattu myös monipuolisille pihatoiminnoille, kuten viljelyalueelle, ja suunnitelmissa on sijoittaa kerrostalojen väliin etätyöskentelyn mahdollistavia tiloja."

Autokatosten viherkatot on mainittu jo rakentamista määräävässä asemakaavassa. Osa vihreän korttelin tavoitteista sisältyy toteuttamissopimukseen kaupungin ja rakennusliikkeen välillä. Kortteli toteuttaa Rakennusteho Groupin Vihreän Korttelin -konseptia. Kortteli on myös ensimmäinen rakennushanke, jossa käytetään kaupungin viherkerroin-laskuria apuna vehreän piharakentamisen suunnittelussa. Viherkertoimen tavoitteet ylitetään kymmenellä prosentilla.

"Asuinkerrostalojen katoille tulee aurinkopaneeleja.

Myös kylätalo on suunniteltu niin, että se tuottaisi itse käyttämänsä energian."

Rakennusteho Group Oy:n hankkeeseen liittyvän asemakaavamuutoksen on tavoitteena tulla lainvoimaiseksi kevään aikana.

Tutustu: ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/huvilarannantie

Vihreä myös pinnan alla • Rakennusteho tutkii Ruskon Betonin kanssa hukkabetonin käyttöä rakentamisessa.

• Sekä rakenteissa että taloteknisissä ratkaisuissa on painotettu vähähiilisiä valintoja.

• Kaikissa autopaikoissa on sähköauton latauspiste.

• Kestävään liikkumiseen kannustavat pyöräpysäköinnit, joiden yhteydessä pyörän pesu ja huolto on mahdollista.

• Rakennuksista teetetään hiilitaselaskelma.

Havainnekuva Isokäpäläntieltä.

Tahkokangas / asemakaava ja asemakaavan muutos maankäytön suunnitelma 10.8.2020

MUN OULU 2 - 2021

7

ARKI OULUSSA

Rokotusta varten vaaditaan valtavasti työtä Koronarokotusten käynnistäminen Ouluhallissa on vaatinut valtavasti työtä. Alati muuttuvat rokotemäärät määrittelevät, kuinka paljon rokotuksia voidaan milläkin viikolla antaa.

SPR:n vapaaehtoistyöntekijä Pirkko Mattila neuvoi ja ohjasi rokotettuja asiakkaita pistoksen jälkeen.

Yläkuvassa palveluesimies Sirkku Vanttaja.

TEKSTI Saara Kärki KUVAT Juuso Haarala

OULULAISTEN koronarokotukset ovat käynnissä. Suuri osa

kuntalaisista rokotetaan Ouluhallissa, keskimäärin 550 henkeä päivässä. Vilkkaimpina päivinä rokotettavia saattaa olla jopa tuhat. Kun rokotteita on käytettävissä vähemmän, rokotetaan noin 250 henkeä päivässä.

Hoiva- ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden asukkaat rokotetaan asuinpaikoissaan. Lisäksi rokotuksia järjestetään Haukiputaan, Kaakkurin ja Kiimingin hyvinvointikeskusten alueilla.

Rokotusten järjestäminen on vaatinut valtavasti organisointia. Palveluesimiehet Sirkku Vanttaja ja Päivi Rintasaari tekivät helmikuussa kaksitoistatuntisia päiviä, jotta rokotukset päästiin aloittamaan. ”Tämä on jatkuvaa järjestelyä. Rokotteita ei välttämättä tule niin paljon kuin on luvattu tai sitten niitä tulee enemmän.

Joudumme toistuvasti muuttamaan ajanvarauskirjoja sen mukaan, minkä verran saamme rokotteita”, Rintasaari sanoo.

Tyhjästä hallista rokotuspaikaksi

Jotta Ouluhalli saatiin valjastettua rokotuskäyttöön, piti sinne luoda tyhjästä toimiva järjestelmä. Isoksi avuksi Rintasaari ja Vanttaja saivat hallipäällikkö Jari Leviäkankaan, joka on aiemmin ollut järjestämässä isoja messuja.

Hänen verkostoidensa kautta paikalle saatiin muun muassa messukehikoita ja sähkö- ja tietoliikennepiuhat kul-

kemaan yläilmoissa, jotteivat ne jääneet rokotettavien jalkoihin. Juoksuradat peitettiin matoilla ja väliaidat pystytettiin, jotta sisäänkulkijat ja ulosmenijät pystytään erottamaan omille puolilleen. ”Tilojen käyttöönotto edellytti myös pöytien ja tuolien sekä käsidesiautomaattien hankkimista, vartijoiden ja siivoojien värväämistä sekä varastotilojen ja pöytien siivouksen organisointia”, Rintasaari jatkaa.

Henkilökunnalle on myös täytynyt hankkia työvaatteet ja järjestää vaatteiden kuljetus pesulaan.

SPR:n vapaaehtoisia on rekrytoitu joka päivälle, sillä rokotuksen jälkeen rokotettavan on hyvä jäädä odottamaan 15– 30 minuutiksi, ja nämä vapaaehtoiset ovat seuraamassa odotusalueella kaikkien vointia.

Tarkkaan ohjelmoitu koneisto

Oulun digin henkilökunta on pystyttänyt paikalle koneet ja tietoliikenteen. Nyt käytössä on 12 tietokonetta, mutta kun rokotteita tulee enemmän, on mahdollisuus 40 koneelle.

Oulun hyvinvointipalveluiden sovellustuesta on myös henkilö paikan päällä päivystämässä ongelmatilanteita varten. ”Hän varmistaa, että kaikki pääsevät koneella terveyskertomusjärjestelmään. Meillä on paljon keikkalaisia ja kaikkien tulee päästä kirjaamaan tiedot järjestelmään”, Rintasaari sanoo.

Rekrytoinnin kautta rokotustehtäviin on saatu niin eläköityneitä sairaan- ja terveydenhoitajia kuin muita keikkatöitä tekeviä. Työtehtävät rokotuspaikalla on jaettu osiin, jotta kaikki sujuisi mahdollisimman tarkasti ja nopeasti. Työntekijät on jaettu ruiskuunvetäjiin, rokottajiin, kirjaajiin ja järjestyksen ylläpitäjiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut tarkkaan, miten rokotteet tulee laimentaa ja vetää ruiskuun. ”Olemme kehittäneet värikoodauksen, jonka avulla aulaemäntä näkee, missä pöydässä rokote on vähissä tai jo loppu, ja hän osaa toimittaa sinne lisää rokotteita ruiskuunvetäjiltä”, Rintasaari kertoo.

Palveluesimiesten työnkuvaan puolestaan kuuluu rekrytoinnin lisäksi työaikaseuranta, työsopimusten teko, työvuorojen laatiminen sekä ennen työn aloittamista tehtävän pakollisen rokotustentin seuraaminen ja hyväksyminen.

Ouluhallissa ja hyvinvointikeskuksissa tapahtuvien rokotusten rinnalla kulkevat kotihoidon rokotukset. Kaupungin on pitänyt lähestyä hoitopaikkoja ja hankkia rokotusluvat.

Kotihoidon asiakkailta tai heidän omaisiltaan on etukäteen pyydetty rokotuslupa niin, että varsinainen rokotustapahtuma sujuu ongelmitta.

Ajantasainen tieto rokotuksista ja ohjeet ajanvaraukseen: www.ouka.fi/koronarokotukset.

8 MUN OULU 2 - 2021

Oululaisen apu asuu naapurissa Auttava yhteisö -hanke lähtee ajatuksesta, että arjen pienissä asioissa aina ei tarvita ulkopuolista asiantuntijaa. Apu voi löytyä aivan seinän takaa TEKSTI JA KUVA Oulun kaupunki

”MIKÄ ON sinulle helppoa, voi olla naa-

purillesi vaikeaa ja päinvastoin. Me kaikki kaipaamme joskus pientä apua jossain asiassa”, hankkeen vuorovaikutussuunnittelija Maiju Teeriaho muistuttaa.

Varsinkin ikääntyneiden itsenäisen asumisen haasteena on usein turvattomuuden tunne ja päivittäinen avun tarve arjen asioissa. ”Aina ei ole keneltä kysyisi, kun joku asia mietityttää. Silti monella oululaisella on halu auttaa. Naapurin auttaminen voi olla kaupassa asiointia, kännykän käytön neuvomista tai lampun vaihtamista. Se on hyvän mielen levittämistä.”

Jokainen taloyhtiö voi julistautua auttavaksi yhteisöksi ilmoittautumalla mukaan hankkeeseen. Taloyhtiö saa käsiteltäväkseen listan auttavan yhteisön periaatteista, joista voi yhdessä keskustella. Taloyhtiöissä toiminta muotoutuu juuri sellaiseksi kuin naapurukset sen haluavat luoda. ”Muutos alkaa asenteista ja aivan pienistä asioista. Taloyhtiössä voidaan esi-

merkiksi sopia, että naapurin ovikelloa on lupa soittaa kysyäkseen apua”, Teeriaho vinkkaa.

Auttavissa yhteisöissä luodaan uudenlainen oululainen yhteisöllinen asumisen malli, jossa tehdään asioita yhdessä, otetaan toiset huomioon, keskustellaan avoimesti ja autetaan naapureita.

”Korona jätti monet kovin yksin. Nyt jos koskaan naapuri tarvitsee apuasi!”, Teeriaho kutsuu oululaiset välittämään.

Auttava yhteisö on ympäristöministeriön rahoittama ja Oulun kaupungin kampanjoima hanke. ///

Heippati hei!

ENÄÄ MUUTAMA viikko ja me pääsem-

me haravoimaan lumen alta paljastuneita pihoja. Ota talteen Jäteoppaan välissä jaettavat puutarhajätekupongit! Voit viedä yhdellä kupongilla maksutta henkilöauton peräkärryllisen puutarhajätettä Ruskon jätekeskukseen.

Posti jakaa vuoden 2021 Jäteoppaan kaikkiin koteihin torstaina 22.4.2021. Opas jaetaan myös ilmaisjakelut ja mainokset kieltäviin koteihin.

Mukavaa kevään odotusta!

Terveisin Oiva Roina Kuntasi jäteyhtiö Kiertokaari Oy:n mestarilajittelija

KotiTV tuo iloa ikäihmisten elämään

Kiertokaari

Uusi POPsoten tarjoama tv-kanava esittää arkiliikuntaa ja muistikuntoutusta ikäihmisille kaksi tuntia päivässä.

TEKSTI Päivi Brink KUVA Susanna Niemelä

MIEHENSÄ KANSSA kotona asuva Anja

Sallinen-Leskelä on katsonut KotiTV:n ohjelmia kuukauden verran. Kotikuntoutuksen fysio- ja toimintaterapeutit ohjasivat häntä sen käyttöön. ”Arvioisin, että katson ohjelmia vähintään kolme kertaa viikossa, joskus useamminkin.

Jumpat ovat parasta, ja niitä seuraan eniten. Niissä annetaan selkeät ohjeet, joita on helppo seurata. Kävin aikaisemmin vuosia keskustan palvelukeskuksessa istumajumpassa ja kuntosalilla. Nyt kun niitä ei enää ole, KotiTV:n avulla pystyn pitämään itseni jotenkuten kunnossa”, Sallinen-Leskelä kertoo.

Hän kokee myös muistijumpan tärkeäksi ja kulttuuriosuuden mukavaksi. ”Kun nyt ei koronan vuoksi pääse kulttuuritapahtumiin, pitää ottaa mielihyvä näistä asioista ohjelmien kautta. KotiTV on minulle ihan sopiva juttu ja ilon aihe. Joka päivä KotiTV:ssä on jotain uutta, joten on mukava odottaa, mitä sieltä taas tulee. Olen kertonut KotiTV:stä myös ystävilleni”, SallinenLeskelä jatkaa.

Kanava näkyy Pohjois-Pohjanmaalla

Harjoitteet sopivat eri tavalla toimintakykyisille ihmisille. KotiTV on yksi tapa antaa etäkotikuntoutusta, mutta arkijumpat toimivat hyväkuntoisillekin. ”KotiTV-palvelukanava on valtakunnallinen konsepti, joka alkoi näkyä Pohjois-Pohjanmaalla joulukuussa 2020. Laadukas ohjelmatarjonta tehdään ikääntymiseen erikoistuneiden asiantuntijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä”, projektikoordinaattori Lahja Eriksen POPsoten asukkaan ja ammattilaisen digipalvelut -hankkeesta kertoo.

Liikunta- ja muistikuntoutusohjelmaa esitetään arkipäivisin kello 11–12. Kulttuuriohjelmaa ja opetuksellista sisältöä näytetään arkipäivisin kello 12–13.

Hän vinkkaa, että jumppahetkestä saa sosiaalisen tapahtuman, jos sen jälkeen soittelee kaverille, joka on tehnyt samat liikkeet. /// POPSote on lyhenne sanoista sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen PohjoisPohjanmaalla.

Neuvot ja opastukset OULU10-PALVELU tarjoaa neuvontaa

ja ohjausta kaikkiin Oulun kaupungin palveluihin liittyen.

Sähköinen asiointi on helppoa ja tarvittaessa opastamme myös sähköisten palveluiden käytössä. Tutustu Oulun kaupungin sähköisiin palveluihin sivulla ouka.fi/verkkoasiointi.

Virtuaalinen assistentti OuluBot vastaa joukkoliikenteeseen ja veneilyyn liittyviin kysymyksiin sivuilla oulunjoukkoliikenne.fi ja ouka.fi/veneily.

OULU10, Torikatu 10 palvelee Anja Sallinen-Leskelä jumppaa mielellään ohjelmien tahdissa.

Vinkkejä kanavan hakemiseen: Kanava löytyy antenni-tv:n kanavapaikalta 33 ja DNAn kaapeli-tv:n kanavapaikalta 66.

Jos kanava ei näy, kanavahaku pitää tehdä uudelleen. Aluksi painetaan kaukosäätimen Menu-näppäintä ja valitaan ”asennus” tai ”kanavahaku” painamalla OK. Valikossa liikutaan yleensä painamalla P+ tai P-. Valitse valikosta ”automaattinen kana-

vahaku” ja toimi näytön ohjeiden mukaan.

Neuvoa voi kysyä KotiTV:n numerosta 050 551 4066 kello 10–12 tai pyydä tarvittaessa apua tuttavalta!

KotiTV:n ohjelmat näkyvät koko maassa suorana lähetyksenä myös verkkosivulla kotitv.fi.

ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00

WhatsApp 040 011 1001 oulu10@ouka.fi

Oulun kaupunki

Oulunkaupunki

MUN OULU 2 - 2021

9

HENKILÖ

FAK­TA ⋆ Satu Kurvinen ⋆ 48 ⋆ Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kehittäjäopettaja ⋆Tunnetaan Laanilan koulun opettajana

Satu Kurvinen:

“Nuoret mukaan päätöksentekoon!”

Satu Kurvinen pitää nuorten parissa työskentelystä. Oulussa nuorilla on useita kanavia vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin.

Kurvinen on huomannut, että nuoret näkevät itsensä tulevaisuudentekijöinä.

10 MUN OULU 2 - 2021

“Aloitin ilma-akrobatian neljä vuotta sitten, yli nelikymppisenä. Oikeasti pelkään korkeita paikkoja, mutta olen lajin kanssa niin innoissani.

Aina voi oppia uutta.”

Oma kuva

Kehittäjäopettaja Satu Kurvinen on käynyt koulunsa siellä missä opettaa: Laanilassa.

TEKSTI Saara Kärki KUVAT Maiju Pohjanheimo

Laanilan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetHINTTA taja Satu Kurvinen tuntee työpaikkansa erinomaisesti. Kurvinen ei nimittäin ole ollut koulussa pelkästään opettajana, vaan hän on käynyt siellä itse yläasteen ja lukion. Kun hän aloitti työt, oli opettajakunnassa vielä heitä, jotka olivat olleet myös hänen opettajiaan. ”Minä olin silloin opettajakunnan nuorin. Nyt meidän opettajissamme on 1990-luvulla syntyneitä. On se hurjaa”, Kurvinen nauraa.

Kurvinen toimii myös Oulun kaupungin osallisuuden kehittäjäopettajana. Työssä edistetään lasten ja nuoret osallistumista heitä koskeviin asioihin. Näitä voivat olla koulun ruokalistat tai välituntikäytännöt. ”Kouluissa on myös oppilaskunnan hallitukset, joihin osallistuu edustaja jokaiselta luokalta. He tuovat käsittelyyn oman luokkansa ideat”, Kurvinen kertoo.

Oppilaskunnan hallituksessa jäsenet oppivat, miten kokouksissa toimitaan ja miten saadaan viesti toimitettua. Oppilaat toimivat esimerkiksi pareissa tai pienryhmissä. Oppilaat on otettu myös mukaan työryhmiin, kuten vanhempaintoimikuntaan. He toimivat oppilaiden ääninä heitä koskevissa asioissa.

Kurvinen on tehnyt Laanilassa pitkään töitä oppilaskunnan ohjaavana opettajana. Innostus tähän syntyi kehittäjäopettajakollegoiden työtä seuratessa ja oppilaskuntakouluttajana toimiessa.

”Olen tehnyt töitä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat innostaneet työskentelemään lasten ja nuorten kanssa.”

Iso merkitys kouluyhteisölle

Osallistuminen päätöksentekoon lisää viihtymistä koulussa. Kun oppilaat ovat itse päässeet vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin, on kouluun mukavampi tulla. ”Oppilaat ovat myös tukioppilaita ja liikunta-agentteja. Lasten ja nuorten osallisuutta halutaan lisätä jo alakoulussa ja varhaiskasvatuksessa. Näin he oppivat vuorovaikutustaitoja.”

Jokaisessa koulussa on myös oma oppilaskunnan hallituksen ohjaava opettaja. Kurvinen toimii heidän kanssaan yhteistyössä. Työssään hän on päässyt vierailemaan eri kouluissa ja tutustumaan erilaisiin käytäntöihin. Tämä tuo ideoita ja näkökulmia omaan työhön.

Kehittäjäopettajien keskuudessa Kurvinen on huomannut, ettei yksin tehdä mitään. Asioiden eteenpäin vieminen vaatii yhteistyötä. ”Esimerkiksi nuorisotyön työntekijät ovat jalkautuneet kouluihin ja juttelevat oppilaiden kanssa. Tämä on tärkeää, sillä samalla he kohtaavat oppilaita ja tulevat heille tutuiksi.”

Aikataulutuksen mestari

Entinen kilpaurheilija on tuttu monelle oululaiselle myös liikunnan saralta. Kurvinen on vetänyt vuosia jumppia ympäri kaupunkia. Neljän lapsen äitinä hän on

löytänyt omaa aikaa liikkumiseen läpi uransa ja pikkulapsivaiheen tiukalla aikatauluttamisella.

Samalla kun hän on kuljettanut lapsia harrastuksiin, on hän harrastuksen aikana ehtinyt käydä esimerkiksi hiihtämässä. Valmistuminenkin tapahtui vauhdilla, ja työt Kurvinen aloitti jo vähän päälle kaksikymppisenä.

Nuorisovaaleista innostus äänestämiseen

Oulun kaupungissa toimii nuorisovaltuusto, jonne valitaan 24 edustajaa nuorisovaaleilla. Yksi kausi kestää kaksi vuotta. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin lautakuntien kokouksissa.

Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet eivät siis rajoitu pelkästään omaan kouluun. Nuoret näkevät, että heillä on mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin myös päätöksenteon huipulla. Samalla tuodaan äänestyskulttuuria tutuksi.

Lähestyvät kunnallisvaalit ovat yksi tapa saada nuoret näkemään vaikuttamisen mahdollisuuksia. ”Nuoret ovat itse sanoneet, että he ovat tulevaisuuden tekijöitä. Minulla on ollut oppilaita, jotka seuraavat eduskunnan kyselytunteja.”

Kulunut vuosi on myös tuonut nuorille poliittisen päätöksenteon näkyvämmäksi koronaepidemian ja sen aiheuttamien toimenpiteiden vuoksi. Aiemmasta poiketen myös lapsille ja nuorille on tul-

Viiden suora Mitä lukija ei sinusta ikinä arvaa? ”Harrastan ilma-akrobatiaa. Aina voi oppia uutta.”

Kun tulet kotiin, mitä teet ensimmäiseksi? ”Rupean laittamaan ruokaa lapsille.”

Paras muistosi lapsuudesta? ”Pihapelit. Paihalla pelattiin pihapelejä, kuten nelimaalia. Kaikki otettiin aina mukaan.”

Mihin veisit turistin Oulussa ja miksi? ”Nallikariin jos olisi kesä. Siellä voi tehdä monenlaisia asioita. Talvella veisin hiihtämään.

Meillä on aivan upea latuverkosto, joka on hyvin ylläpidetty.”

lut tutuksi näky, jossa vallitsevasta tilanteesta ja rajoituksista kerrotaan tiedotustilaisuudessa. ”He näkevät, miten ja millaisia päätöksiä virkamiehet tekevät.”

Työ pitää skarppina

Parasta kehittäjäopettajan työssä on sen tuomat mahdollisuudet nähdä Oulun kouluverkkoa muiden kehittäjäopettajien kautta. Oulussa on monenlaisia kouluja ja tapoja saada lapset ja nuoret osalliseksi toiminallisempaan opetukseen.

Pitkä työkokemus on tuonut Kurviselle perspektiiviä lasten ja nuorten maailmaan. Vaikka aika muuttuu, nuoret pysyvät nuorina.

Vaikka aika muuttuu, nuoret pysyvät nuorina. ”Nykyään nuoret uskaltavat olla rohkeita ja ottaa kantaa. He ovat myös tiedonhaluisia, kielitaitoisempia ja kansainvälisempiä kuin ennen.”

Työtään Kurvinen pitää mukavana.

Nuorten parissa pitää pysyä skarppina ja samalla itse pysyy ajan hermolla. ”Toki välillä on väsyttävää ja kaikessa on omat haasteensa, mutta pääsääntöisesti nuoret ovat koulussa hyväkäytöksisiä.” ///

KENESTÄ

HALUISIT LUKEA MUN OULUSSA? Ehdota omaa oululaista suosikkiasi: munoulu@ouka.fi

Sano jotain Oulusta lämpimällä sydämellä. ”Oulussa on huikeat liikuntamahdollisuudet.

Meillä on hyvä pyöräverkosto, luonto lähellä ja ihana Oulujoki.

MUN OULU 2 - 2021

11

AJANKOHTAISTA

Kotiäänestysavustaja Kirsti Lehtinen saattaa kiertää jopa 40–60 kodissa. Koronariski otetaan huomioon, ja kotiäänestysavustaja pukee maskin ja visiirin ylleen ennen sisälle astumista. Myös muita suojavarusteita on käytössä ja käsien ja välineiden puhdistamisesta huolehditaan.

Kotonakin voi äänestää – tietyin ehdoin Kotiäänestys tarjoaa mahdollisuuden ennakkoäänestää vaikka omalta kotisohvaltaan. Kotiäänestysavustaja Kirsti Lehtinen on konkari, joka on hoitanut lähes 1500 kotiäänestystä.

TEKSTI Titta Vilpa KUVA Maiju Pohjanheimo

KUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT, ja on taas aika suunnata koh-

ti vaaliuurnia. Suurin osa äänioikeutetuista äänestää virallisilla äänestyspaikoilla tai ennakkoäänestyspaikoilla, mutta äänestäminen myös omalta kotisohvalta on mahdollista tietyin ehdoin. ”Henkilö, jolle tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia päästä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikalle, voi vaalilain mukaan äänestää kotonaan”, kertoo lähes 1500 kotiäänestystä hoitanut Lehtinen.

Kotiäänestäjät ovat pääsääntöisesti henkilöitä, jotka ovat koko ajan neljän seinän sisällä. Jos pystyy hoitamaan kauppareissun, myös äänestysreissun ajatellaan onnistuvan.

Miten kotiäänestys toimii?

Kotiäänestys on ennakkoäänestys, jota pitää pyytää ennen yleisen ennakkoäänestyksen alkamista eli viimeistään 1.6.2021 kello 16 mennessä. Kotiäänestystä kannattaa pyytää hyvissä ajoin joko postitse, sähköpostitse tai puhelimitse, ja pyyntö tehdään Oulun keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuvasta ilmoituskortista.

Kotiäänestys hoidetaan jonakin ennakkoäänestyspäivänä 26.5.–8.6.2021. Vaalitoimitsija soittaa äänestäjälle ja sopii äänestysajan. Kotiäänestyksessä toimitaan kuten ennakkoäänestyksessä – vain allekirjoitettava lomake on erilainen. ”Äänestäjä kirjoittaa numeron vaalilippuun, joka leimataan ja suljetaan ruskeaan vaalikuoreen. Äänestäjä, todistaja ja vaalitoimitsija allekirjoittavat lähetekirjeen, joka yhdessä vaalikuoren kanssa suljetaan keltaiseen lähetekuoreen. Äänestysasiakirjat toimitetaan keskusvaalilautakunnalle, jossa ne tarkastetaan ja lähetekirje ja vaalikuori erotetaan toisistaan.”

Myös kotiäänestäjän omaishoitaja voi äänestää samalla kerralla, jos asiasta on ilmoitettu 1.6.2021 mennessä.

Kotiäänestyksessä tarvitaan todistaja

Jotta ääni on pätevä, kotiäänestyksessä pitää olla äänestäjän lisäksi yli 18-vuotias todistaja. Oulussa kotiäänestyksen hoi-

taa kaksi henkilöä, joista toinen toimii vaalitoimitsijana ja toinen todistajana. ”Tällä tavalla yksin asuvien ei tarvitse hankkia todistajaa paikalle. Jos äänestäjällä on oma todistaja, riittää, kun paikalle tulee vain vaalitoimitsija.”

Lehtinen on ollut mukana kotiäänestyksissä siitä saakka, kun kotiäänestysmahdollisuus tuli vaalilakiin. Siitä on noin 30 vuotta. ”20 vuotta kotiäänestyksen vaalitoimitsijana toimi poliittisesti valittu vaalitoimikunnan jäsen, jonka keskusvaalilautakunta määräsi tehtävään. Olin keskusvaalilautakunnan sihteeri Haukiputaalla ja kiersin usein todistajana vaalitoimikunnan jäsenen kanssa.”

Kymmenen viimeistä vuotta tehtävä on kuulunut keskusvaalilautakunnan määräämille vaalitoimitsijoille, jotka eivät ole poliittisessa asemassa. ”Koin tehtävän mielekkääksi vaihteluksi jatkuvan toimistossa istumisen sijaan. Nyt kun olen eläkkeellä, olen lupautunut kiertämään vielä tämän kerran.”

Yksikin ääni voi ratkaista

Kotiäänestys on kuntien lakisääteinen tehtävä, johon keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat. Vaalitoimitsijat saattavat päivän aikana kiertää jopa 40–60 kodissa. ”Pysymme sovituissa aikatauluissa yleensä hyvin. Jos aikataulut venyvät, ei kannata huolestua – me tulemme kyllä”, Lehtinen lupaa. ”Kun ehdokas on etukäteen mietittynä, kotiäänestys käy sujuvasti. Jos et pysty itse kirjoittamaan, voit käyttää avustajaa.

Myös vaalitoimitsija voi toimia avustajana. Tärkeintä on, että äänioikeutettuna pystyt ilmaisemaan oman tahtosi.”

Äänestäminen on Kirsti Lehtisen mukaan tärkein keino vaikuttaa siihen, ketkä ovat päättämässä kaupunkilaisten yhteisistä asioista. ”Kuntavaaleissa yksikin ääni voi ratkaista.”

Kuntavaalit siirrettiin keväältä kesäkuulle vallitsevan korona-epidemian myötä. Seuraa virallista tiedotusta.

Lisätietoja kotiäänestyksestä: vaalit.fi/aanestaminen-kotona

12 MUN OULU 2 - 2021

LIFE IN OULU

Oulu2026 tuo pitkäkestoista nostetta koko Pohjois-Suomeen

TEXT Päivi Brink PHOTO Teija Soini

Kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä rakennetaan Oulun ja koko Pohjois-Suomen tulevaisuutta. Kulttuurin avulla kasvatetaan Oulun vetovoimaa ja syvennetään kaupunkilaisten kotiseutuylpeyttä.

Kyuyoung Cheong (on the left), Victor Virette, Paulina Düchting and Nicolà Gantenbein enjoy the northern nature and life in Oulu.

TEKSTI Päivi Brink ”Oulu olisi yksi historian pohjoisimpia kulttuuripääkaupunkeja. Lähtökohtana on Oulun historia ja vahvuudet, kuten vaikkapa terva, teknologia ja pohjoinen luonto. Emme halua mitään päälle liimattua kulttuuria vaan kulttuuripääkaupunkivuoden teemat nousevat aidosti pohjoissuomalaisista juurista”, Oulu2026-hankkeen ohjelmajohtaja Samu Forsblom kertoo.

Oulun hakemuksessa korostetaan koko Pohjois-Euroopan elinvoiman vahvistamista. ”Pääteemamme mukaisesti lämmitämme kulttuuri-ilmastoa luomalla kulttuurin keinoin virikkeellistä ja yhteisöllistä elämää tänne pohjoisimman Euroopan keskukseen. Pohjoisen ihmisiä yhdistää ennen muuta arktinen luonto, ja haluamme kulttuurin keinoin kiinnittää huomion ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tapahtumat myös järjestettäisiin ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Rohkeasti reunalla -teeman mukaisesti luomme keskustelua Euroopan reuna-alueiden välille.”

Oulun hakemuksen teemoja ovat myös vastakohtien voima ja villisti kaupunki. Teknologian ja taiteen yhdistäminen on viimeisen vuoden ajan ollut entistäkin ajankohtaisempaa, kun virtuaalinen kulttuuri on vastannut taide-elämysten nälkään. ”Mitä saadaan aikaan, kun oululainen taiteilija ja insinööri alkavat yhdessä kehittää tulevaisuuden kulttuurin ilmenemismuotoja esimerkiksi virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä? Järjestämme erilaisia työpajoja, jotka tuovat eri alojen osaajat yhteen. Kaupungin pitää myös panostaa kulttuuri-infran uusimiseen esimerkiksi kirjastoissa ja museoissa. Oulu on pragmaattinen ja hyvin toimiva kaupunki, mutta kulttuurin avulla tänne saaPOHJOISSUOMI

daan kipinää ja sopivan hullua luovuutta.

Omaleimainen pohjoinen kulttuuri tekee kaupungista kiinnostavamman myös matkailijoille”, Forsblom toteaa.

Oulusta oon ja kehtaan sanua

Hakuprosessi on ollut tutkimusmatka Oulun imagoon ja identiteettiin.

Omaleimainen pohjoinen kulttuuri tekee kaupungista kiinnostavamman myös matkailijoille. ”On hienoa, että kaupungissamme on niin paljon idearikkaita kulttuurialan ammattilaisia. Yhdessä meidän pitää nostattaa paikallista henkeä ja olla ylpeitä siitä, mitä Oululla on tarjota. Kaupunkilaiset halutaan mukaan tekemään ja kokemaan juhlavuotta. Samalla paikalliset toimijat hakevat uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita”, Forsblom kertoo.

Hankkeeseen sijoitettu raha tuo pitkäkestoisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia kaupunkiin. ”Kaupunki sijoittaa kulttuuripääkaupunkiin yhden kolmasosan hankkeen menoista, valtio toisen kolmasosan ja yritykset ja säätiöt loput. EU antaa käyttöön kulttuuripääkaupunkivuoden tittelin.

Kulttuuripääkaupunkivuodet ovat tutkitusti lisänneet matkailua ja kasvattaneet kulttuurialan työpaikkoja. Esimerkiksi Turku panosti kulttuuripääkaupunkivuoteensa 18 miljoonaa euroa, ja vuosi jätti aluetaloudellisia vaikutuksia noin 260 miljoonaa euroa. Tärkeintä on, että kaupunkiin syntyy uudenlaista pehmeää vetovoimaa ja luovuutta”, Forsblom sanoo. ///

Kulttuuripääkaupungit 2026 valitaan kesäkuussa • Suomi ja Slovakia on valittu Euroopan kulttuuripääkaupunkien isäntämaiksi vuodelle 2026.

• Suomessa tittelistä kisaavat Oulu, Savonlinna ja Tampere.

• Kansainvälinen asiantuntijaraati valitsee näistä kolmesta yhden kaupungin kesäkuussa. Raati vierailee Suomessa toukokuussa tutustumassa ehdokkaisiin.

• Jos Oulu valitaan kulttuuripääkaupungiksi, kaupunki aloittaa uuden hakukierroksen juhlavuoden tapahtumista. www.oulu2026.eu

Oulu’s vivid cultural life has plenty to offer Oulu is applying to become the European Capital of Culture in 2026. But for some international students the city of Oulu is already an interesting place to live. Four students from the University of Oulu are happy to have chosen to come here.

They really enjoy the cool contrasts of the wild city and the hinterland.

THE FOUR STUDENTS we met have

not been in Oulu for long. Actually, three of them only came to Finland in January.

Even with the limited access to cultural events, the students are interested in Oulu’s cultural offering.

“If Oulu was chosen as the Capital of Culture, it would make the town better known internationally. For international students, the main thing is that there are a lot of things to do in Oulu already,” Victor Virette from France says.

There are many cultural attractions that make Oulu appealing.

“I hope I can visit the museums, the concert hall and the theatre of Oulu this spring. I’ve already listened to a concert that was streamed from the concert hall and I’ve been to the city library that was big and very nice,” German Erasmus student Paulina Düchting says.

“I’d like to go to the art galleries and museums and the theatre when they open,” South Korean Kyuyoung Cheong adds.

From Oulu’s themes for the European Capital of Culture year, the students can easily relate to the combination of natural and urban elements. All the students we interviewed mentioned the importance of fresh air and the fact that the centre of Oulu is surrounded by nature. There are great opportunities for walking and cycling around the city. They had all tried out some winter sports like skiing and ice skating.

For Swiss Nicolà Gantenbein, the most important thing about living in Oulu is the proximity to nature.

“I really enjoy the fact that the city is surrounded by forest. There are crosscountry skiing tracks just a few minutes from my home. There is a lot of space

here. I study computational science and engineering and it’s interesting that there are many technological companies here in Oulu. Even if there is a lot of infrastructure here, it still feels like a village,” Gantenbein says.

Quality of life is good

For the Europeans, one of the reasons to come to Finland was the convenience of staying in another EU country.

“During the pandemic it’s easier to stay inside the Schengen area since we can still travel home. I’m an Erasmus student and I study at the business school. It’s easy to validate your ECTS study points across the EU. My friend lived in Finland for a couple of years and I got interested in the country through the photos she took. It’s very cold and beautiful here. I take a lot of photos in and around the city. I find that the quality of life is good in Oulu and there are many activities,” Virette says.

Düchting got interested in Oulu on-line.

“I went through Oulu’s internet pages and it seemed like an active city. The university website was really well done for foreign students and it was very welcoming. I study environmental engineering and I like the diversity of people at the university. It’s easy and safe to travel inside the EU and it’s handy to use Euros,” she says.

Cheong likes the international community at the University of Oulu.

“I have been in Oulu since August and I love it here. I am a first-year degree student in Intercultural Teacher Education and I’m very interested in the Finnish education model. I enjoy the northern nature and the student life in Oulu,” Cheong says. ///

MUN OULU 2 - 2021

13

ILMIÖ

Pian jytisee. Uudistunut äänentoisto tuo tunnelmaa kisayleisölle.

Konsertti vai koripalloa? Uusi aulahalli yhdistää vanhan Ouluhallin ja sen laajennuksen.

Uusi Ouluhalli on urheilun ja Ouluhallin peruskorjaus ja laajennus ovat valmistuneet ja tilojen käyttöönotto etenee kevään aikana. Oulun sydämeen on syntynyt uusi tapahtumien ja konserttien keskuspaikka, joka lupaa laadukasta treenitilaa ja jykeviä bassoja.

TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVAT Juuso Haarala

Jari Leviäkangas on työskennellyt Ouluhallin parissa 35 vuoden ajan.

14 MUN OULU 2 - 2021

20 hehtaaria tapahtumia ja liikuntaa Valmistunut 1986.

Peruskorjaus ja laajennus 2019–2021.

Rakentamiskustannukset

50 miljoonaa markkaa (vastaisi nykyrahassa 16 351 558 euroa).

Peruskorjauksen ja laajennuksen hinta

20 miljoonaa euroa.

Kupolihallin halkaisija

115 metriä.

Laajennusosan ravintola on valmiina koronan jälkeiseen aikaan. Tapahtumajärjestäjät valmistautuvat messusyksyyn.

Kupolihallin pinta-ala

12 000 neliömetriä.

Uuden B-osan koko

7 400 neliömetriä.

tapahtumien yhteinen areena Ouluhalli on kaupunkimme keskeisiä maamerkkejä muuRAKSILA tenkin kuin nimensä ansiosta.

Sen suojissa on treenattu, kilpailtu, kokoonnuttu ja ihasteltu niin ameriikanrautoja kuin erätaitojakin.

Ouluhalli on myös laajalti Oulun talousaluetta laajemmin palveleva urheilun ja erilaisten tapahtumien keskipiste.

Aika vain ajoi vuonna 1986 valmistuneen Ouluhallin ohitse. Sisäänkäynnit olivat ahtaat ja wc-tilat niukat. Messut ja konsertit ovat olleet suosittuja, mutta samalla ne ovat tienneet urheiluseurojen evakkoaikaa. Siitä on päästy nyt eroon.

Ouluhalli on peruskorjattu laajalti ja sen rinnalle on noussut nykyaikaista arkkitehtuuria edustava laajennus. Se on lisännyt urheilijoiden tiloja noin 6800 neliöllä. Yksistään monipuoliseen käyttöön taipuva telinevoimistelusali on 900 neliön kokoinen. Tapahtumien aikana yleisurheilijoita palvelee 70-metrinen juoksusuora.

Ouluhallin isännöitsijä ja kaupungin tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangas sanoo, että urheiluseurojen vuorojen ja tapahtumien yhteensovittaminen on ollut työlästä.

"Sehän on ollut eräänlainen ikuisuuskysymys, mutta laajennus helpottaa tilannetta.

Myös Ouluhallin vanha puoli palvelee edelleen liikuntaa ja urheilua", hän huomauttaa.

Peruskorjauksessa edellytyksiä tapahtumien järjestämiselle on kohennettu merkittävästi. Leviäkangas kertoo, että Ouluhalli valmistui vuonna 1986 ensisijaisesti liikuntahalliksi.

"Sen jälkeen Ouluhallista tuli puolen Suomen tärkein tapahtumapaikka. Perusparannuksella on kehitetty tapahtumien olosuhteita, liikuntaa unohtamatta", hän jatkaa.

Leviäkangas on mitä parhain opas uudistettuun Ouluhalliin, sillä työuraa liikuntalaitoksissa ja Ouluhallissa on takana jo 35 vuotta: hän oli Ouluhallin ensimmäinen työntekijä silloisen hallimestari Matti Leskelän kanssa.

"Nyt meillä on todella merkittävä liikuntapaikka, ja kun ajatellaan koko Raksilan aluetta, vastaavaa kokonaisuutta saa hakea muualtakin Suomesta."

Oven avauksella uuteen maailmaan

Laajennusosan ja vanhan Ouluhallin liittää yhteen kaareva aulatila, joka toimii molempien sisäänkäyntinä. Täältä löytyvät palvelupiste, wc-tilat ja uusi ravintola. Kaikkiin liikuntatiloihin on kulku myös sähköisellä OuluCard-kulkukortilla.

Kaikkiaan 20 miljoonan euron budjetista neljä miljoonaa on käytetty peruskorjaukseen. Suurin osa on työtä, mitä silmä ei tavoita: valtavan kapasiteetin ilmastointilaitteet on uusittu, tehokkaat led-valot asennettu ja kattorakenteita vahvistettu.

Muutokset on toteutettu seinien sisällä, joten ratojen mittasuhteet ovat ennallaan.

Sähköistyksen parantaminen palvelee erityisesti tapahtumakäyttöä. Yksi merkittävimmistä muutoksista on valokuituyhteys. Se palvelee mediatuotantojen lähetystoimintaa, mutta myös kasvavaa eSports-toimintaa. Vectorama-verkkopelitapahtuma siirtyy Ouluhalliin, joten nopeat yhteydet ovat olennaiset.

"Vectoraman järjestäjät olivat tiiviisti mu-

Laajennusosa on tehty täysin liikunnan ehdoilla.

luiden järjestämisen. Salista tulee näiden lajien päähalli Oulussa, sillä huonokuntoinen Urheilutalo lopettaa toiminnan kesäkuussa.

"Sarjapelejä tullaan näkemään aika tiheään. Palloilusalissa ottelutapahtumiin tuo näyttävyyttä 40 neliön videotaulu, jossa voi pyörittää videoita ja ottelutapahtumia."

Telinevoimistelu siirtyy omaan 900-neliöiseen saliinsa. Parvikatsomon myötä myös voimistelukilpailut löytävät tiensä Ouluhalliin.

Urheilutalon kuntosalia korvaamaan on rakennettu uusi 400-neliöinen kuntosali.

Vanhan puolen kuntosali on samalla varusteltu erityisesti huippu-urheilijoiden treenitilaksi. Laajennuksen toisesta kerroksesta löytyy tanssisali 380 neliön parkettilattialla ja samankokoinen kamppailusali seura- ja yhdistysmuotoisille toimijoille.

Lähes kaikissa tiloissa on panostettu huippuluokan äänentoistoon. Se on ollut selvä puute monissa ottelutapahtumissa ja tietysti tanssisalin ja palloilusalin puolella hyvälaatuinen ääni on aivan erityisen tärkeä."

Ouluhalli on valmis koronapandemian jälkeiseen aikaan ja niin ovat myös kilpailu- ja tapahtumajärjestäjät. Leviäkangas sanoo, ettei tapahtumien ja konserttien määrä ole ainakaan vähenemässä.

"Yksityiskohdat ovat järjestäjien julkaistavia, mutta varauksia on vähintään vuoteen 2023 saakka." ///

kana jo suunnitteluvaiheessa. Ajattelimme, että jos täytämme heidän tekniset vaatimuksensa, samalla hoituvat kaikki muutkin."

Laajennusosa on tehty liikuntaan

Leviäkangas sanoo, että laajennusosa on tehty täysin liikunnan ehdoilla. Aulatilasta on suora näkymä 1500 katsomopaikan saliin, joka mahdollistaa kansallisen tason lentopallo-, koripallo-, futsal- ja salibandyotte-

Jatkuu seuraavalla sivulla.

Aiempaa väljemmät tilat palvelevat niin kilpaurheilijoita kuin kuntoilijoitakin.

MUN OULU 2 - 2021

15

Sinnikäs usko tapahtumien tulevaisuuteen Ouluhallista tutut tapahtumajärjestäjät odottavat messu- ja konserttikauden pidentymistä nyt, kun urheilut ja tilaisuudet mahtuvat peruskorjattuun Ouluhalliin ja sen laajennukseen rinnakkain.

POHJOIS-SUOMEN Messut Oy:n toimitus-

johtaja Anna Tiensyrjä ja muun muassa Raskasta joulua -konserttien takaa löytyvän R.H. Entertainment Oy:n toimitusjohtaja Riki Huhtala työstävät parhaillaan tilaisuuksia jopa vuosiksi eteenpäin. Molemmat uskovat, että tapahtumakenttä palaa kohti normaalia toimintaa rauhallisesti.

"Teimme turvallisuusohjeet viime kesänä ennakoidessamme, että syksyllä voisi järjestää messuja. Nyt katsomme ensi syksyä ja aikaa siitä eteenpäin", Tiensyrjä sanoo.

Pohjois-Suomen Messujen päätapahtumia ovat Rakentaja-messut ja Elä & Nauti -messut. Nyt Tiensyrjä toivoo, että messukautta voitaisiin jatkaa ympärivuotiseksi. Aiemmin Ouluhalli on ollut avoinna messujärjestäjille huhtikuusta lokakuun puoliväliin.

"Jos on monta viikonloppua putkeen messuja samalle kohderyhmälle, eivät kiinnostuneetkaan jaksa mennä niihin peräjälkeen. Tapahtumakauden jatkaminen on meidän suurin odotuksemme."

Tapahtumat sijoittuvat jatkossakin Ouluhallin puolelle, ja sen laajennus on tuonut merkittäviä lisätiloja eri urheilulajeille. Molempiin tiloihin kuljetaan yhteisen aulatilan kautta.

"Nyt tapahtumavieraiden on parempi tulla sisälle ja sekä wc- että tukitilat ovat paremmat ja väljemmät", Tiensyrjä sanoo.

Lisää suuria konsertteja?

Huhtala sanoo, että konserttien yhteydessä aiemmin on jouduttu turvautumaan ulkoilmatilaisuuksista tuttuihin bajamajoihin. Ouluhal-

li on alueen suurin konserttitila ja tapahtumiin myydään tuhansia lippuja. Parhaimmillaan halli vetää yleisöä 5000–6000 henkeä.

Tilaa on ollut suurelle asiakasmäärälle, mutta vessat ja sisäänkäynnit ovat olleet ahtaat.

"Aika näyttää, miten ensimmäiset keikat onnistuvat ja millaista palautetta saamme yleisöltä. Jos homma toimii, sellainen signaali laittaa meidät miettimään, pitäisikö konsertteja järjestää Ouluhallissa voimakkaamminkin."

Peruskorjaus ja laajennus ovat tuoneet lisätilaa myös tapahtumille. Huhtala sanoo, että saman hallin sisälle voidaan suunnitella useampia tapahtuma-alueita: useampia lavoja ja esimerkiksi VIP-aitioita.

Tämän vuoden syksylle R.H. Entertainmentilla on varaus ainakin Raskasta joulua -tapahtumalle. Huhtala ei odota, että tilaisuudet palaavat ennalleen yhdessä yössä. Hän sanoo, että ihmisten luottamus palautuu rokotusten edetessä hiljalleen ja samalla tapahtumiin otetaan osaa enemmän ja enemmän.

"Kaiken tämän jälkeen ihmisillä on varmasti iso kulttuurinnälkä taidenäyttelyiden, musiikin ja muiden kulttuurinalojen pariin."

Myös Tiensyrjä odottaa tapahtumien koon asteittaista kasvattamista rokotusten edetessä. Hän painottaa, että ratkaisut on tehtävä terveys edellä. Järjestäjien työpöydillä aikajänne on joka tapauksessa vuosien mittainen.

"Korona-aika on korostanut tarvetta erilaisille tapahtumille ja ihmisten kohtaamisille.

Näen itse, että pandemia ja rajoitukset ovat tilapäinen asia." ///

TIESITKÖ?

Oulussa järjestettiin vuonna 2020 yhteensä 15 kansainvälistä kongressia. Kongresseihin osallistui kaikkiaan vajaat 2000 henkeä perinteisesti paikan päällä, virtuaalisesti ja hybridimallilla.

Kongressivieraiden määrä jäi poikkeusvuonna 2020 huomattavasti pienemmäksi kuin yleensä. Oulussa järjestettiin 2017–2019 vuosittain keskimäärin 40 kansainvälistä kongressia.

16 MUN OULU 2 - 2021

OULULAISUUDEN YTIMESSÄ

Etsimme tällä palstalla oululaisuuden syvintä olemusta.

Keskustele aiheesta Mun Oulun somekanavissa.

"

P**luralli

Oulussa pilluralli on – vielä – näkyvä osa kaupunkikulttuuria. Se merkitsee monelle nuorelle tärkeää sosiaalista kontaktia, etenkin näin korona-aikana. Pilluralli elää vuosikymmenestä toiseen, kesät talvet, säässä kuin säässä. Kuvassa oleva Jaakko sanoikin, että eipä tuo lumimyrsky lämpimässä Ladassa haittaa." ///

JANNE-PEKKA MANNINEN on oululainen valo-

kuvaaja, joka on erikoistunut muotokuvaukseen ja dokumentaariseen valokuvaan. Manninen on kuvannut korttelirallia Raksilan marketeilla ja aihe vetää häntä puoleensa. Hän oli muutamia vuosia sitten kuskina P*lluralli-teoksessa, joka perustui piliskulttuurille.

Seuraa kuvia Instagramissa @jpmanninenphoto

MUN OULU 2 - 2021

17

REPORTAASI

Tällä palstalla pääset kurkistamaan kulisseihin: Miltä näyttää päivä kaupungin työntekijänä.

Laduntekijä on palveluammatissa Lauri Suorsa kunnostaa latuja kahdenkymmenen vuoden kokemuksella.

TEKSTI Kati Valjus KUVAT Mikko Törmänen

Latukone on kuin pieni toimisto tietokoneineen.

Haukiputaan Torpanmäellä on pakkasta 26 astetta, kun ulkoalueiden hoitaja Lauri Suorsa käynnistää latukoneen hallissa. Tänään ei ole kiire ladulle, joten työpäivä alkaa normaalisti, seitsemältä. ”Jos illalla ja yöllä on pyryttänyt paljon, saatan lähteä jo kolmen aikaan aamuyöstä töihin. Aina se on mukavampi nähdä iloisia ilmeitä, kun ladut ovat heti aamusta kunnossa”, jo 20 vuotta Haukiputaan alueen latujen kunnossapidosta vastannut Suorsa kertoo.

Miehestä näkee, että hän suhtautuu työhönsä intohimolla. Hyvin hoidetut ladut ovat kunnia-asia.

HAUKIPUDAS

Jos illalla ja yöllä on pyryttänyt paljon, saatan lähteä jo kolmen aikaan aamuyöstä töihin.

Latukoneen ajajalla ei ole kahta samanlaista työpäivää. Näin kovalla pakkasella laduilla ei ole ruuhkaa, joten Suorsa on keskittynyt pari päivää ladun ylle kasvaneiden oksien harventamiseen. ”Puut ne tuppaavat kasvamaan joka vuosi”, Suorsa puhisee ja esittelee akkukäyttöistä, nelimetristä moottorisahaa, jolla saa pahimmat oksat raivattua. ”Mutta hidasta hommaa se on, eikä sitä kovin monta tuntia jaksa.”

Käydään kuitenkin ajamassa Torpanmäen ja Jatulin välinen latu kuntoon. Jatulin Tarhan päiväkodilla Suorsa on tavannut käydä kunnostamassa ladun aivan pienimmille hiihtäjille.

”Latu sellaiseen kuntoon, että silmää hivelee”

Kaukana takana ovat ne ajat, kun latuja ajettiin moottorikelkan perään kiinnitettävällä latukoneella. Viime vuonna Haukiputaalle saatiin uusi, saksalainen latukone. Se on kuin pieni toimisto lukuisine nippeleineen ja tietokonenäyttöineen. Telaketjujen päällä kyyti on tasainen.

Lauri Suorsan maisemakonttorin näkymissä ei ole valittamista.

18 MUN OULU 2 - 2021

Koneen kanssa hyvissä väleissä oleminen on osa laduntekijän työtä. ”Ei kone osaa puhua. Se pitää tuntea.”

Latuhöyliä on sekä leikkaavia että ei-leikkaavia. Jos lunta on vähänlaisesti, ei-leikkaavilla syntyy siistimpää jälkeä.

Suorsa tuntee latunsa hyvin. ”Pitää olla tarkkana siinä, kuinka syvää uraa tehdään ja paljonko höylätään pinnasta. Etenkin alkutalvesta, kun lunta on vähemmän, saa olla tarkkana siinä, paljonko kevennetään, ettei sitten jää rumasti telan jäljet.

Kyllä se mukavaa on saada latu sellaiseen kuntoon, että silmää hivelee”, mies hymyilee.

Etenkin Virpiniemessä on mäkipaikkoja, joihin luonnonlumi ei tahdo tarttua. Niitä lumetetaan, ja kevättalvella lunta saatetaan myös siirrellä. Siinäkin on omat niksinsä: lumet siirretään päivällä ja ajetaan tiiviiksi aamuyöstä. ”Tavoitteena on pitää ladut mahdollisimman pitkälle kevääseen hiihtokunnossa. Nuo mäkipaikat ovat ensimmäisiä, joissa tulee ongelmia”, Suorsa tietää kokemuksesta.

Viime keväänä ladut saatiin pidettyä hiihtokunnossa vappuun asti. Ja kyllä hiihtäjiä riittikin. ”Korona teki sen, että moni löysi hiihdon uudelleen. Se on näkynyt laduilla tänä talvena. Perinteisen hiihtäjiä on paljon.”

Säätiedot iltauutisista

Aurinkoinen pakkasmaisema näyttäytyy Suorsan maisemakonttorista sykähdyttävän kauniina. Hiihtäjiä ei ladulla tosiaan tänä aamuna näy, vaikka kyllä Suorsa on huomannut, ettei kova pakkanenkaan innokkaimpia estä.

Kun latukone ohittaa määrätyn pisteen, tietokone tekee automaattisen päivityksen

latujen kunnossapitojärjestelmään. Moni hiihtäjä tekee latuvalinnan sen perusteella, missä latukone on juuri käynyt.

Ensisijaisesti Suorsan kunnossapitovastuulla ovat tietyt valaistut pääreitit. Kun aikaa jää, ehtii ajaa sellaisiakin reittejä, joilla ei niin paljoa suksiliikennettä ole. ”Joskus tulee ajettua jopa viitisenkymmentä kilometriä päivässä. Siinä on kyllä jo melko paljon istumista.”

Työhön kuuluu tiivis säätiedotusten seuraaminen. ”Iltauutisista katson sään ja netistä tarkemman lumisadetilanteen. Sen perusteella teen sitten päätöksen, mihin aikaan aamulla lähden.”

Jatulin Tarhan läheiselle pellolle Suorsa ajaa kaksi latua aivan vierekkäin, jotta ohjaajat voivat avustaa pieniä hiihtäjiä. Palautetta on tullut, että latu on lapsille mieluinen, ja mielellään Suorsa sen tekee, vaikka se onkin niin sanotusti ylimääräinen homma. ”Palveluammatissa minä koen olevani. Ja täällähän ne meidän tulevat hiihtäjät ovat”, laduntekijä nauraa.///

Lauri Suorsa on huolehtinut Haukiputaan latujen kunnosta kaksikymmentä vuotta.

Lauri Suorsa, 64 Ulkoliikuntapaikkojen hoitaja ”Päädyin alalle metsäpuolen hommista. Koneiden kanssa olen ollut tekemisissä koko ikäni. Olin joskus maininnut, että olen vapaaehtoinen, jos näihin hommiin joskus tarvitaan tekijää. Sitten yhtenä päivänä sain soiton, että maanantaina alkaisi työt.”

MUN OULU 2 - 2021

19

TURISTINA Fakta ⋆ Tiia Mustonen, 31 ⋆ Oululaistunut kuusamolainen ⋆ Viime vuonna suljetun kahvila Kolon toinen yrittäjä

Mustonen kertoo, että hänen ensimmäinen Oulun-talvensa oli niin kamala, että sää sai jo epäilemään koko uutta kotikaupunkia.

Tiia Mustonen on koulutukseltaan restonomi ja opiskelee parhaillaan palvelujohtamista sekä ylempää AMK-tutkintoa. Oulusta Mustosen on helppo pistäytyä vanhempien luona Kuusamossa tai Rukan rinteillä laskemassa.

Oulu muuttuu kodiksi pala kerrallaan Tiia Mustonen muutti Ouluun Kuusamosta, vaikka ei ollut aikonut.

Pikkuhiljaa kaupungista on tullut oma.

TEKSTI Maaria Rousu KUVAT Juuso Haarala ”Kuusamosta kaikki lähtevät Ouluun, ja itse olin ajatellut, KESKUSTA että ei ikinä. Opiskelin Rovaniemellä ja muutin sieltä vielä takaisin Kuusamoon, ennen kuin sitten tulimme tänne vuonna 2014”, Mustonen kertoo.

Hän oli toiminut Kuusamossa yrittäjänä, ja yritystoimintaa oli tarkoitus jatkaa myös Oulussa. Ensimmäisenä Oulun-kesänä perustet-

tiin Oulu Wakepark, jossa Mustonen on mukana osakkaana ja toisena kesänä olikin sitten jo Kolon vuoro. Kahvila Kolo ehti toimia Oulun keskustan kaupunkiolohuoneena viisi vuotta, ennen kuin se suljettiin viime vuonna. Korona oli viimeinen niitti. ”Kolossa minulle oli tärkeää erityisesti ihmiset ja yhteisö, joka siihen rakentui. Mietin vieläkin välillä, mitähän kaikille asiakkaille kuuluu. Mutta aika aikaansa kutakin, ja mitä

pidemmälle korona jatkuu, sitä helpottuneempi on siitä, että päätös tehtiin ajoissa.

Vaikka ikävä sitä tietysti jäi”, Mustonen sanoo.

Luonnossa lähellä kaupunkia

Mustosen koti löytyy keskustasta, mutta lempipaikoissa luonto on lähellä. ”Ainolanpuisto, Pikisaari ja Plaanaojan vartta kulkeva Karjasillanpuisto ovat paikkoja, joissa tykkään ulkoilla. Erityisesti kolmesta

joutsenesta muodostuvaa Siivet-teosta olen käynyt katsomassa eri valoissa ja vuodenaikoina siitä asti, kun muutin Ouluun”, Mustonen kertoo.

Hän omistaa itäsiperianlaikan, joka kaipaa paljon ulkoilua. Keskustasta lähtiessä Plaanaojaa seuraileva puistojana on luonteva valinta. ”Se on myös ympäristönä miellyttävä.

Vaikka Karjasillanpuistokin on aika ytimes-

20 MUN OULU 2 - 2021

Seuraavaksi kotikaupungin turistiksi on haastettu kirjailija Antti Leikas.

Pikisaaressa ja Ainolanpuistossa meri tuntuu olevan ihan lähellä, mikä kiehtoo Kuusamossa kasvanutta.

Koiralenkeillä keskustan puistoalueet ovat tulleet tutuiksi.

Mustonen pyöritti vuosia kahvila Koloa. ”Kolossa oli alusta asti tavoitteena kaupunkiolohuoneen tunnelma. Rentous oli se, millä pyrittiin erottumaan, ja palautteen mukaan siinä onnistuimmekin.”

sä, siellä on ihan omalaisensa puistorauha.”

Hieman kauempana olevista paikoista erityisesti Pikisaaren kaukaisemman päädyn metsiköt tuntuvat jo enemmän luonnolta. ”Siellä on ihan oikeita pusikoita, joita ei ole niin hoidettu eikä siistitty. Ne ovat vähän sellainen pakopaikka kaupungin laidalla”, Mustonen kuvaa.

Oulussa myös vedestä on tullut läheinen elementti. Pikisaaressa ja Ainolanpuistossa meri tuntuu olevan ihan lähellä, mikä kiehtoo Kuusamossa kasvanutta. ”Vesi jokapäiväisenä elementtinä on minulle uusi, sillä en ole kesämökkiä lukuun ottamatta koskaan asunut veden äärellä.”

Vuosien myötä kotoisampi

Mustonen on oppinut tykkäämään Oulusta vuosi kerrallaan enemmän. Vaikka kadut ovat samat, Oulusta avautuu aina jotain, mitä ei ole ennen hoksannut. Viimeksi hän kertoo katsoneensa ihastuneena keskustan vanhoja rakennuksia kulttuuritalo Valveen ympärillä. ”Ehkä se johtuu siitäkin, miten paikalliset Oulusta puhuvat, mutta ainahan sitä on ajatellut, ettei Oulussa ole mitään vanhaa kaupunkia. Vasta ajan kanssa on sitten huomannut, että onhan täällä monia kauniita taloja”, Mustonen hymyilee. ”Minulla on ollut tänne sellainen hitaasti lämpiävä suhde. Kun on löytynyt ne omat

reitit ja tärkeät paikat ja ne missä tavoittaa metsäfiiliksen, Oulu on muuttunut läheisemmäksi.”

Yrittäjäajat olivat kiireisiä, mutta tänä talvena Mustonen on opiskellut, minkä myötä ulkoilemaan on ehtinyt myös päivällä. ”Nyt on onneksi ollut kaunein talvi, mitä olen Oulussa nähnyt. On ihanaa, kun on paljon lunta ja pakkasta. Melkein kuin olisi pohjoisessa!”, hän nauraa. ///

MUN OULU 2 - 2021

21

KULTTUURI Poikani joka katosi -näytelmä Oulun teatterissa ⋆ Ohjaus ja käsikirjoitus: Heta Haanperä. ⋆ Näyttelijät: Joose Mikkonen, Anneli Niskanen, Merja Pietilä, Annina Rokka, Anne Syysmaa. ⋆ Tarkista esitysajat teatteri.ouka.fi

”Poikani, joka katosi on puhtaasti oululainen näytelmä. Näytelmässä näkökulma on huumeidenkäyttäjien lähimmäisten: vanhempien ja sisarten”, kertoo näytelmän käsikirjoittaja-ohjaaja Heta Haanperä.

Poikani, joka katosi Vaikka huumeet vievät lapsen, ei rakkaus katoa.

TEKSTI Saara Kärki KUVA Juha M. Kinnunen, Kati Leinonen

OULUSSA ON vuosittain kymmeniä vanhempia, joiden lap-

si ajautuu huumeiden käyttäjäksi. Kaupunginteatterissa nähdään näiden lähimmäisten huolesta ja surusta kertova puhtaasti oululainen näytelmä Poikani, joka katosi.

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Heta Haanperä kertoo esityksen saaneen innostuksensa Mirjami Sumun sarjakuvasta Kuinka poikani katosi. Siinä pieni poika muuttuu tuntemattomaksi ja vieraaksi. ”Oulussa on käyttäjien kohdalla jyrkästi nouseva käyrä. Jokaisen käyttäjän takana on myös hänen perheensä: vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset ja ystävät”, Haanperä sanoo.

Esitystä varten työryhmä on kuullut niin käyttäjien lähimmäisiä kuin kokemusasiantuntijoita, poliitikkoja ja kenttä-

työntekijöitä. Jos ei ole mitään kosketusta siihen maailmaan, johon kuuluvat huumeet, voi olla vaikea kuvitella, millaisiin tilanteisiin ihminen joutuu. ”Siitä on tullut fyysinen ja konkreettinen kokemus. Turhautuminen, kun ehdotetut keinot törmäävät resurssien puutteeseen tai muuhun mahdottomuuteen”, Haanperä sanoo.

Hänellä itsellään on lapsuudestaan aiheeseen liittyvä kokemus, joka myös sai tekemään näytelmän. ”Tämä on ollut jännittävän omakohtaista. Vaikka kaikki tekeminen on aina omakohtaista, oli kirjoittamista vaikea aloittaa. Kun tekstiä sitten lopulta syntyi, sitä tuli vauhdilla”, Haanperä miettii.

Läheisen rakkaus ja huoli

Huumeiden käyttäjiä löytyy kaikenlaisista perheistä. Ei ole olemassa helppoja syitä sille, miksi toisista tulee narkomaaneja. Käyttäjien joukossa on lapsia yhtä lailla akateemisista perheistä kuin heitä, joilla ei valitettavasti ole edes ollut valinnan hetkeä. ”Halusin tietoisesti tehdä moniäänisen teoksen, joka ei käsittele ydinperhettä. Näytelmässä nähdään vanhemman lisäksi myös käyttäjän sisarien näkökulma.”

Kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroista työryhmälle välittyi, miten suuri läheisten huoli on. Lastaan ei lakkaa rakastamasta, vaikka hän olisi huppupäinen mörkö Valkean nurkalla. Vanhemmille rakkaus on myös hirveän raskas taakka, sillä sen vuoksi läsnä on jatkuva huoli. Läheiset ovat hyvillään, että esityksen myötä äänettömät pääsevät kuuluviin. ”Eräs äiti totesi, että ihanaa, kun me saadaan ääni. Usein kokemus on ollut, että kun huumetodellisuus sattuu omal-

le kohdalle, he huutavat hätäänsä apua. Mutta systeemi vaientaa heidät, koska hätään ei reagoida.”

Poliisi on viestittänyt, että uuden sukupolven myötä väkivalta on raaistunut. Nuorta huumekauppiassukupolvea kuvataan tosi julmaksi. Vanhatkin käyttäjät ovat olleet ihmeissään.

Kun puhutaan, että nuoret ovat ykkösprioriteetti, niin missä se näkyy? ”Kun puhutaan, että nuoret ovat ykkösprioriteetti, niin missä se näkyy? Jostainhan se johtuu, että lapset voivat niin huonosti.”

Työryhmä on tehnyt paljon etsivää työtä. Näyttelijät ovat etsineet tietoa oman kiinnostuksensa mukaan ja luoneet itselleen repliikkejä pamflettimuodossa. Haanperä miettii tovin, kelle hän esitystä erityisesti suosittelee. ”Sille ihmiselle, joka ei ole koskaan kuullutkaan aiheesta.

Joka ajattelee, että elämä on omissa käsissä.” ///

22 MUN OULU 2 - 2021

Kaupunkitapahtumia koronan aikaan

Aukkoja kalenterissa?

Pyysimme haastateltavia tutustumaan uuteen Mun Oulun tapahtumakalenteriin ja poimimaan kevään parhaat tapahtumat omaan kalenteriin.

Tutustu sinäkin: tapahtumat.munoulu.fi

Oulussa järjestetään myös korona-aikana useampia valtakunnallisia tapahtumia, kuten Taitaja2021 ja Yle Pointti. Tapahtumat hajautetaan useaan eri osoitteeseen tai järjestetään virtuaalisesti.

OMJ 2021: JÄÄHYVÄISET – LIVESTREAM To 25.3.2021 klo 19 Jarkko Halunen: ”Jaakko Kuusiston jäähyväiskonsertti Oulun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Sisältää viulukonserton, jonka Pete Townsendkin on todennut päräyttäväksi, vaikka on lähes kuuro!”

TEKSTI Titta Vilpa KUVA Linda Manner/Lehtikuva

TULEVANA TOUKOKUUNA Oulussa järjestetään sekä

Taitaja2021-finaali että Yle Pointti -kaupunkifestivaali. Vallitsevan koronatilanteen takia Taitaja-finaali toteutetaan tänä vuonna hajautetusti useassa eri pohjoissuomalaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. ”Järjestimme jo semifinaalin hajautetusti. Myöskään 18.– 20.5. emme ole perinteiseen tapaan yhden ja saman katon alla, vaan järjestämme lajit eri puolilla Pohjois-Suomea Kalajoelta Tornioon. Lisäksi kaksi lajeista järjestetään Helsingissä ja Jyväskylässä”, kertoo Taitaja2021-kilpailujohtaja Sauli Jaara koulutuskuntayhtymä OSAOsta.

Yleisö voi osallistua tapahtumaan virtuaalisesti mistä päin Suomea tai maailmaa tahansa. ”Livestriimaamme kilpailulajit, joten kuka tahansa voi kirjautua verkkosivuillamme katsomaan eri lajien ja ammattien esittelyjä”, kertoo Jaara.

Katsoja saa Jaaran mukaan striimien kautta hyvin tietoa, mihin ja millaisiin työtehtäviin koulutusaloilta voi työllistyä, millaisia ominaisuuksia alan työntekijä tarvitsee sekä millainen työtilanne tai jatkokoulutusmahdollisuudet alalla ovat.

”Ylen kanssa on sovittu, että järjestämme Yle Pointti -festarit joka tapauksessa. Teemme yleisökapasiteetin skaalaamisen ja muun siihen liittyvän varautumisen voimassa olevien suositusten ja rajoitusten mukaisesti. Jos pandemia jyllää edelleen vahvana, toteutamme tapahtuman ilman liveyleisöä pelkästään Ylen eri kanavissa”, Halunen summaa.

Sauli Jaara: ”Harrastan itse musiikkia, soitan urkuja. Musiikkiesitykset ovat aina esiintymisien eliittiä.”

Kaupunkitapahtumat luovat kaupunkikulttuuria

Jarkko Halunen: ”Vielä ehtii käydä kurkistamassa. Luonnossa liikkuminen on tätä päivää.”

WARJAKAN TALVINEN TAIDEPOLKU 28.3.2021 asti, Varjakantie 223, Varjakka

Taitaja2021-tapahtuma näkyy kevään aikana etenkin digitaalisissa medioissa. Tapahtuman huomaa Oulun katukuvassa ainakin vierailijoiden sekä lipputangoissa liehuvien Taitajalippujen kautta. ”Odotan, että saamme pidettyä kilpailut siten, että nuoret ja vanhemmatkin kilpailijat tuntevat osallistuvansa Taitaja-kilpailuun. Saamme toivottavasti runsaasti medianäkyvyyttä, ja yritykset kokevat osallistumisensa mielekkääksi. Toivon myös, että saamme verkon kautta paljon vierailijoita ja tavoitamme myös peruskoululaisia katselijoita, jotka miettivät tulevaa ammatinvalintaansa”, Jaara toteaa.

Suuret kaupunkitapahtumat ovat tuottaja Jarkko Halusen mukaan merkittäviä kaupungille useista eri syistä. ”Tapahtumat ovat tärkeä osa aktiivista kaupunkielämää, ja ne luovat piristystä kaupungin asukkaille ja matkailijoille.

Yleensä tapahtumilla on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia alueelle. Ylen kanssa tehtävät yhteistyötapahtumat tarjoavat kaupungille myös hyvää näkyvyyttä valtakunnallisesti sekä luovat kuvaa aktiivisesta ja vetovoimaisesta kaupungista”, Halunen tiivistää. ///

OULUN VARHAISKASVATUS 120 VUOTTA -NÄYTTELY 31.3. asti Oulunsalon kirjasto

Yleisö voi osallistua tapahtumaan virtuaalisesti mistä päin Suomea tai maailmaa tahansa.

Livenä tai Ylen kanavien kautta

Yle Pointti -kaupunkifestivaali järjestetään Oulussa lauantaina 29.5. Tarkemmat tapahtumapaikat ja sisällöt sovitaan kevään 2021 aikana. ”Yle Pointti -kaupunkifestivaali tuo Ylen sisältöjä eri kaupunkeihin ja tarjoaa samalla kaupungeille mahdollisuuden tuoda esille toimijoitaan omissa kanavissaan”, kertoo tuottaja Jarkko Halunen Oulun kaupungilta.

Tässä vaiheessa vuotta tapahtumapaikkoja on käyty läpi eri sisältöjen näkökulmasta ja mietitty, miten tapahtumat voidaan järjestää mahdollisimman turvallisesti.

Sauli Jaara: ”Olen itsekin kasvatusalalla.

Kasvatuksen merkitys lapsen minuuteen, yhteiskuntavastuuseen alkaa jo varhaiskasvatuksen aikaan.”

LASTEN JA NUORTEN TEATTERIFESTIVAALI 6.–10.4.2021 Heta Haanperä: ”Festarit tulevat taas – Teemana vallankumous! Lasten ja nuorten teatterifestivaali viettää ensi keväänä 40-vuotisjuhlavuottaan! Varmasti olen paikalla!”

KULTASANNOTETTU TIE Oulun teatteri, esitykset alkaen pe 30.4.

Heta Haanperä: ”Hannu Pelkosen musiikkiilta ”Kultasannotettu tie” on kyllä nähtävä, koska Hannu on jäämässä tämän kevään jälkeen teatteristamme eläkkeelle.”

Tutustu: taitaja2021.fi

KARANTEENITEATTERI Heta Haanperä: ”Jos kulttuurilaitosten ovet joudutaan pitämään kiinni, Karanteeniteatterissa on keväälle monta teatteriesitystä striimattuna.”

KARINA KUVA Tero Ahonen

7.5., 45 Special

Jarkko Halunen: ”Live-keikoille on suuri ikävä. Karinan eteeristä unimaisemaa olisi hieno päästä todistamaan. Toivossa on hyvä elää.”

MUN OULU KAUPUNKIMEDIAN KUNTAVAALI-SARJA YOUTUBESSA Sauli Jaara: ”Kuntapäättäjien valintaan tulisi kaikkien osallistua. Vaikka se on vain oikeus äänestää, niin on jopa velvollisuus äänestää, jos aikoo olla kehittämässä omaa kaupunkiaan tai kuntaansa.”

Tuomarit seuraavat virolaisen kilpailijan Mairold Mändin suoritusta Taitaja2017-tapahtumassa Helsingissä. Viime vuonna Taitaja2020 peruttiin vallitsevan koronatilanteen takia.

MUN OULU 2 - 2021

23

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

KEVÄÄN TAPAHTUMIA

Lumotut sanat sukeltaa uniin ja tuo sanataideiloa Ouluun – ja ihan kaikille!

LUMOTUT SANAT – lasten ja nuorten

sanataideviikot järjestetään Oulussa jälleen 3.5.–6.6.2021. Festivaalin avaa virtuaaliviikko, joka tuo päivittäin paitsi Ouluun myös ihan kaikkialle kuvittaja- ja kirjailijavieraita, näyttelyelämyksiä, asiantuntijapuheenvuoroja, esityksiä ja konsertteja!

Lumottujen sanojen vuoden kuvittaja on hurmaava Jenny Lucander, jonka oma kuvitusnäyttely nähdään Oulussa keväällä.

Myös festivaalin julistekuva on Lucanderin käsialaa. Festivaalikevään ajan kulttuuritalo Valveella voi kokea myös Unikudelmiataidemaailman, joka on Lumottujen

TEOSKUVA Mika Friman

Kuvanveistäjä Inka Niemisen (s. 1971) veistosinstallaatioissa yhdistyvät käsin tekemisen ikiaikainen lumous, tutkiva lähestymistapa ja maanläheiset materiaalit, kuten lampaanvilla, puunjuuret, oksat ja polttamaton savi.

PALIKKA PALIKALTA LEGO-HARRASTAJIEN KOKOELMIEN HELMIÄ Olit sitten ensikertaa Oulussa tai jo tutuissa maisemissa, Oulun taidemuseon toiminnallinen Poikkea polulle! kuljettaa sinut läpi kuvankauniin Oulun kaupungin, samalla Oulun julkiseen taiteeseen ja maamerkkeihin tutustuttaen. Anna hetki taiteelle ja hyppää rohkeasti mukaan! Voit nauttia reitistä yksin tai yhdessä, mihin vuoden- ja vuorokauden aikaan tahansa.

Reitin pituus on noin 4,5 kilometriä ja se on helppokulkuinen. CityNomadi-sovelluksen avulla löydät reitin varrelta infoa taiteesta sekä pieniä tehtäviä, joihin voit halutessasi osallistua. Katso reitin latausohjeet ouka.fi/oulu/luuppi/poikkea-polulle

Näyttelyssä jaetaan paikallisten LEGOharrastajien ja Suomen LEGO-harrastajien yhdistyksen, Palikkatakomo ry:n, luomuksia ja kokoelmien helmiä. Näyttelyn pääteoksena on Oulun keskustan LEGOpienoismalli.

DE URBE ULOA – MAALAUKSIA OULUN KAUPUNGISTA Näyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa olevia maalauksia.

Maalaukset keskittyvät pääosin Oulun ydinkeskustaan. Niin öljy- ja akvarellimaalauksissa kuin guasseissa ja piirroksissa esiintyy maisemia Oulun kaupungista ja joko yhä katukuvassa olevia tai katukuvasta poistuneita rakennuksia.

Museoon on vapaa pääsy.

OULUN LASTEN JA NUORTEN TEATTERIFESTIVAALI

Taidemuseo on kiinni näyttelyn vaihdon vuoksi 26.4.–28.5.

OULU SINFONIA ITÄMEREN RANNOILTA -STRIIMIKONSERTTI ORKESTERIN YOUTUBE-KANAVALLA Torstai 1.4. klo 19 Anu Tali, kapellimestari | Michał Konopiński, klarinetti Oulu Sinfonia julkaisee kevään konserttitarjontaansa noin kuukausi kerrallaan.

Lue tarkemmat tiedot osoitteesta www.oulusinfonia.fi

TEATTERIFESTIVAALI TÄYTTÄÄ TÄNÄ VUONNA HUIKEAT 40 VUOTTA! 6.–10.4.2021 Lasten ja nuorten teatterifestivaali järjestetään tänä vuonna pienimuotoisempana, pääasiassa virtuaalisena tapahtumana. Festivaaliviikolla on tarkoitus järjestää lapsille, nuorille ja lapsiperheille pientä kivaa ohjelmaa, jota voi osin seurata myös turvallisesti kotoa käsin. Tutustu ohjelmistoon: teatteri.ouka.fi/festivaali.

Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut tapahtumat.munoulu.fi

KUVA Martti Lehto, Apilapellossa, 1995. TEOSKUVA Anu Mykkänen.

POIKKEA POLULLE! – OULUN TAIDEMUSEON ULKOVEISTOKSET

Virtuaalisessa taidekurkkauksessa tutustutaan Rento meininki -näyttelyn kuuteen teokseen näyttelyn kuraattorin, amanuenssi Outi Dekkerin ja amanuenssi Elina Vierun johdolla. Tule mukaan ja koe naivismin konstailematon ja positiivinen ilmapiiri!

Tallenne löytyy Oulun taidemuseon Facebook-sivulta ja verkkosivuilta.

–4.4.2021 INKA NIEMINEN – SEA-CHANGES TILAKUVA Mika Friman. Inka Nieminen - Sea-changes

Vastaa Mun Oulun lukijakyselyyn munoulu.fi:ssä!

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO

OULUN TAIDEMUSEO 8.4.2021 ASTI VIRTUAALINEN TAIDEKURKKAUS: RENTO MEININKI

sanojen ikioma näyttelytuotanto vuodelta 2017. Kotiinpaluun kunniaksi Unikudelmiin rantautuu sekä uusia kirjoja että uusia taideteoksia. Näyttelyssä tarjotaan koko toukokuun ajan elämyksellisiä näyttelyretkiä päiväkodeille, kouluille – ja aivan kaikille.

Seuraa festivaalia ja sen ohjelmistouutisia osoitteessa Facebookissa, Instagramissa sekä osoitteessa lumotutsanat.fi.

Muuhun kulttuuritalo Valveen ajantasaiseen toimintaan, esityksiin, elokuvanäytöksiin ja avoinna oleviin näyttelyihin voit tutustua sivuilla kulttuurivalve.fi, josta löydät myös kattavan tapahtumakalenterin!

24 MUN OULU 2 - 2021