Mun Oulu 4/21

Kulttuuripääkaupunkia rakentamassa s. 14–16

Kuin ystävän hyvästelisi s. 18–19

21

Pulppuavan puheen PikiTalk

LL

TI

IN

Raksila vai Linnanmaa?

I KA

K

s. 23

TEEMA

0 /2 4 E

G UN

N LU U O

H LE

U AS

UP A K

Kysytään opiskelijoilta!

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

s. 4–7

KUVA iStock

Oulun etsikkoaika on nyt!

OULU ELÄÄ nyt historiallista etsikkoai-

kaansa. Kesällä kaupunkimme sai ansaitusti Euroopan kulttuuripääkaupunkitittelin vuodelle 2026. Kiihkeässä kisassa Tampere ja Savonlinnan joutuivat tyytymään muihin palkintosijoihin. Kompassin neula kääntyy siis vastustamattomasti kohti pohjoista, ja Euroopan reunasta tulee Euroopan keskus ainakin vuonna 2026.

4-7

Lisää hyviä uutisia kuultiin heti kesän jälkeen, kun teknologiajätti Nokia ilmoitti satojen miljoonien eurojen kampusinvestoinnista Linnanmaalle. Huhut Oulun teknologiaidentiteetin hiipumisesta ovat siis vahvasti liioiteltuja.

Uusi kaupunginvaltuusto on juuri aloittanut toimikautensa. Nyt jos koskaan Oulu tarvitsee sitoutuneita, viisaita ja oikeamielisiä

päättäjiä, joiden katse on tulevaisuudessa.

Tärkeitä vetovoimainvestointeja ei voi enää viivyttää, sillä toista yhtä hyvää vetovoimabuumia ei ole näköpiirissä.

Mikko Salmi Mun Oulun päätoimittaja

10

14

TEEMA/YLIOPISTOKAUPUNKI

HENKILÖ

ILMIÖ

Missä yliopiston pitäisi sijaita?

Jaakko Kuusisto: ”Työasiat ovat olleet koko elämäni ajan musiikkiin liittyviä. Uuden opettelu tuntuu mielenkiintoiselta.”

Oulu2026

Mun Oulu 4/21, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimituspäällikkö: Carita Forsman • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Sanna Krook, Minna Mäki-Heikkilä, Laura Paloheimo, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Oy • Painosmäärä: 120 719 kpl • Paino: Sanoma Manu Oy• Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo • Kuvassa: yliopiston opiskelijat Janne Kilponen ja Antti Pennala • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi • Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia

2 MUN OULU 4 - 2021

KALLUPPI:

Paras koulumuistosi?

Elokuvia lapsille ja nuorille

Syksy ja uuden lukuvuoden alku saivat muistelemaan menneitä kouluaikoja.

40. OULUN KANSAINVÄLINEN LASTEN- JA NUORTENELOKUVIEN FESTIVAALI 15.–21.11.

TEKSTI JA KUVAT Kati Valjus

”

Hilla Ristolainen, 10

Olen nyt nelosella. Paras koulumuisto on ekan ja tokan luokan opettajista. Meillä on yhdistetyt luokat, eli meillä on kaksi opea.

Ne opet oli niin kilttejä! Tein niille aina piirustuksia ja askarteluja, ja ne laittoivat ne siihen omalle pöydälle. Kun menin kouluun, se ei paljoa jännittänyt.

Lempiaineitani ovat käsityöt ja kuvis.

Kun koulussa oli Kiva kaveri -äänestys, voitin sen. Sain siitä stipendin. Haluaisin isona opettajaksi.”

”

Panu Ristolainen, 38

Meillä oli ykkösellä ja kakkosella aivan mahtava ope. Luokassa oli postilaatikko, johon sai jättää kirjeitä. Muistan hyvin, kuinka sain kerran eräältä luokkatoverilta kirjeen, johon hän oli kirjoittanut: ”Panu, nää oot aivan älyttömän nopia juokseen”.

Se tuntui mahtavalta. Ehkä siellä saattoi joskus joku kirje joltain tytöltäkin olla. Omille oppilailleni yritän olla samanlainen kuin oma opettajani oli, välittävä, lämmin ope. Että kaikilla olisi hyvä fiilis tulla kouluun.”

”

Venla Aakko, 51

Festivaalin elokuvissa pääsee kurkistamaan monipuolisesti eri kulttuureihin ja tarinamaailmoihin. oulunelokuvakeskus.fi/lef

LASTEN JA NUORTEN ELOKUVAKILPAILU OSKARI JA OSKARI-GAALA

18. kerran järjestettävään Oskari-kilpailuun on mahdollisuus osallistua omalla elokuvalla 10.10. saakka, ja kilpasarjat ovat verkossa katsottavana viikoilla 45–46. Omaa suosikkiaan voi äänestää, ja parhaat leffoista palkitaan gaalassa 19.11. kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu

LUOVA LUOKKA -MEDIAKASVATUSSEMINAARI 18.11.

Seminaari on suunnattu kaikille mediakasvatuksesta kiinnostuneille lasten vanhemmille ja erityisesti opetuksen sekä kirjaston henkilökunnalle ja kasvatustieteiden opiskelijoille. Ohjelmassa paljon ajankohtaisia aiheita, kuten uudet lukutaidot, positiivinen pedagogiikka ja tunnetaidot. Seminaari striimataan livenä. kulttuurivalve.fi/luovaluokka

VALTAKUNNALLINEN KOULUJEN ELOKUVAVIIKKO 4.–10.10.

Elokuvaviikko tarjoaa paljon tekemistä myös koteihin, sillä elokuvia on katsottavissa verkon välityksellä. Elokuvaviikko tarjoaa myös ohjeita omien elokuvakokeilujen tekemiseen vaikka oman älypuhelimen kanssa. Kaikki sisältö on maksutonta. elokuvaviikko.fi Vinkit antoi Valveen elokuvakoulun tuottaja Tommi Nevala.

Busseissa lähimaksussa maksukatto OULUN BUSSEISSA käytössä oleva lähimaksu

on erilainen kuin esimerkiksi ruokakaupan kassalla käytössä oleva lähimaksu. Busseissa lähimaksuun on liitetty maksukatot. Vaikka pankkikorttia käyttäisi bussin etälukijassa kymmeniä kertoja, kaikista päivän aikana ostetuista bussilipuista menee enintään valitun vyöhykevälin maksukaton hinta. Ruokakaupassa kortilta veloitetaan rahaa jokaiselta ostokerralta.

Käytännössä joukkoliikenteen lähimaksujärjestelmä laskee yksittäisellä maksuvälineellä päivän aikana ostetut bussiliput yhteen. Tästä muodostuu maksuvälineen haltijan, eli asiakkaan maksukatto. Maksukatto-ominaisuus on myös syy sille, miksi busseissa lähimaksulla ei voi maksaa perheenjäsenen tai mukana matkustavan ystävän

matkaa. Silloin kun yksi maksaa usean henkilön bussimatkan, vaihtoehto on Waltti Mobiili.

Yhden vyöhykevälin maksukatto on 7,20 euroa ja kaikki neljä vyöhykettä kattava maksukatto on 19,80 euroa. Parilla kympillä joukkoliikenteen koko verkoston saa rajattomaan käyttöön koko päiväksi!

Oulu otti kolmantena Suomessa käyttöön lähimaksun koko joukkoliikenteen linjastossa. oulunjoukkoliikenne.fi/ lahimaksu

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Minulla on jäänyt ikuisesti mieleen yksi hetki ensimmäisen luokan syksyltä. Meillä oli aivan ihana opettaja, joka yhtäkkiä kesken tunnin sanoi, että ”nyt nouskaa ylös, me lähetään mettään!”. Ja niin me menimme kesken tunnin lähimetsään. Se oli jotenkin aivan valloittava hetki. Opettaja oli muutenkin leikkisä, ja meidän lasten mielestä se oli ihanaa. Opin silloin, että aikuinenkin voi leikkiä.”

SU T O OI SI M TT IT EL US EE

OULU NYT

MUN OULU 4 - 2021

3

TEEMANA YLIOPISTOKAUPUNKI

Vetovoimaisen yliopistokaupungin salaisuus Monimuotoiset kaupungit houkuttelevat opiskelijoita, ja yliopisto voidaan nähdä myös koko kaupungin kehityksen veturina.

Kaupunkisuunnittelu muuttuu yhteiskunnan ja kulttuurin muutosten myötä. Oulussakin näkyvät eri vuosikymmenten käsitykset toimivasta kaupungista.

TEKSTI Päivi Brink KUVA Tero Suutari

KAUPUNKITUTKIMUKSESSA EI ole selvää yksimieli-

syyttä siitä, missä suhteessa keskustaan yliopiston kannattaisi sijaita. ”Vanhoissa yliopistokaupungeissa yliopisto on useimmiten kaupungin keskustassa. 1960-luvulla syntyi käsitys, että yliopiston on hyvä olla omalla yhtenäisellä kampusalueellaan. Tämä liittyy laajempaan ajatustapaan, että kaupungissa on eri toiminnoille omat paikkansa, ja vuorovaikutus tapahtuu liikkumalla näiden kaupunginosien välillä”, Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää kertoo.

Muutokset liittyvät pitkäaikaisiin virtauksiin talous- ja työelämässä. Toiminta-alueiden eriytyminen liittyi teollistumiseen ja kaupunkien kasvuun. ”Nyt 2000-luvulla korostuvat tietotekniikka ja tietoon pohjautuva tuotanto, jolloin tiedon vapaa liikkuminen ja kohtaamisen helppous ovat olennaisia työelämässä. Niinpä suuntaus on nyt kohti kaupunkisuunnittelua, joka suosii sattumanvaraisia kohtaamisia ja ideoiden törmäyttämistä, mikä voi johtaa innovaatioihin.” ”On entistä tärkeämpää, mitä osaajat ja oppijat tekevät vapaa-ajallaan ja keitä he kohtaavat. Monipuoliset kaupungit, joissa on eri alojen työpaikkoja ja osaajia, menestyvät”, Mäenpää jatkaa.

Yliopisto on merkittävä osa kaupunkia

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara toteaa, että on tärkeää tunnistaa yliopiston merkitys kunkin kaupungin kehitykselle ja työpaikkojen synnylle.

4 MUN OULU 4 - 2021

”Yliopisto olisi hyvä nähdä eräänä kaupunkisuunnittelun keskeisistä vetureista, ja yliopistolaisten itse esiin nostamia tarpeita pitäisi kuunnella muun muassa yliopiston sijaintia pohdittaessa”, Vaattovaara sanoo. ”Yliopisto ei ole mikä tahansa toimija kaupungissa, vaan osaavat ihmiset tulisi nähdä tärkeänä resurssina, joka mahdollistaa kaupungin jatkuvan kehityksen. Myös kansainvälisille yrityksille yliopisto on merkittävä syy sijoittaa toimintaansa tiettyyn kaupunkiin”, Vaattovaara jatkaa.

Kaupungin elävä keskusta on tärkeä menestystekijä, kun kaupungit kilpailevat nuorista osaajista.

Kaupungin elävä keskusta on tärkeä menestystekijä, kun kaupungit kilpailevat nuorista osaajista. ”Kaupungin vetovoimaisuus saa opiskelijat jäämään opiskelukaupunkiinsa asumaan. Asuinpaikan valinnassa on tutkimusten mukaan tärkeää ihmissuhteet ja paikkojen tuttuus.

Kaupunkien kiinnostavuus rakentuu ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista ja verkostoista. Jos opiskelija viettää pääosan opiskeluajastaan kaupungin ulkopuolisella kampuksella, hänelle ei synny itse kaupunkiin vahvaa sidettä”, Vaattovaara pohtii. ”Yliopisto on myös kansainvälinen työpaikka, jonne osaajat päätyvät kiinnostavien tutkijoiden ja tutkimushankkei-

den vetämänä, mutta myös itse kaupungin elävyydellä on merkitystä.”

Yksipuolinen elinkeinorakenne ei houkuttele

Mäenpää muistuttaa, että monimuotoisuus tuo ison kaupungin tuntua. ”Kaupunki, jossa on erilaisia palveluja ja kulttuuritarjontaa, houkuttelee nuoria vapaa-ajanviettomahdollisuuksillaan ja tarjoaa myös erilaisia työpaikkoja. Yksipuolinen elinkeinorakenne ei houkuttele opiskelijoita, vaikka se yksi osaamisalue olisi ajan hermolla”, Mäenpää toteaa.

Vaattovaara korostaa, että onnistunut kaupunkisuunnittelu perustuu kaupungin oman identiteetin löytämiseen. Oulussa onkin juuri tehty perinpohjaista työtä kaupunkibrändin kirkastamiseksi Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden hakemuksen yhteydessä. ”Oululla on nyt todella hieno tilaisuus pohtia omaa identiteettiään rakennemuutosten jälkeen. Mitkä asiat kaupungissa herättävät innostusta? Mikä tekee Oulusta erityisen?”, Vaattovaara kysyy. ”Kaupungissa on valtavasti eri toimijoita, jotka tekevät Oulun. Mukaan olisi saatava myös epätavallisia toimijoita, kuten urheiluseurat ja muut harrasteryhmät. Samoin yliopiston osaamisalueita tulisi tarkastella osana kaupungin luonnetta”, hän jatkaa.

telmia. Vaattovaara ei kuitenkaan näe sitä nykyisellään toimivana välineenä. ”Osallistava kaupunkisuunnittelu on nähdäkseni kesken jäänyt prosessi. Siinä on valtavasti potentiaalia tunnistaa konkreettiset tavoitteet ja tarpeet, mutta sen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä”, Vaattovaara toteaa.

Oululla on nyt todella hieno tilaisuus pohtia omaa identiteettiään rakennemuutosten jälkeen.

Mäenpään mukaan hyvä kaupunkisuunnittelu on joka tapauksessa jatkuvaa keskustelua. ”Kaupungeilla on osallistamisvelvollisuus eli asukkaita on kuultava esimerkiksi budjettia laadittaessa. Nykyään myös erilaiset sosiaalisen median keskusteluryhmät ovat osa suunnitteluprosessia. Osallistaminen lisää demokratiaa ja ihmiset sitoutuvat ratkaisuihin, joista ovat itse olleet päättämässä”, Mäenpää sanoo. ///

Asukkaat mukaan suunnittelemaan tulevaa

Tämän päivän trendi on ottaa asukkaat mukaan kaupunkisuunnitteluun keskustelemaan ja kommentoimaan suunni-

MUN OULU 4 - 2021

5

TEEMANA YLIOPISTOKAUPUNKI

Opiskelijat hakevat toimivaa arkea Arvioidessaan kaupunkeja opiskelupaikkakuntina vastaajat pitivät useimmin erittäin tärkeänä:

Tuoreen Taloustutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat suosittelevat asuin- ja opiskelukaupungiksi paikkaa, joka vastaa monipuolisesti heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa.

TEKSTI Päivi Brink

NUORTEN OHJAILEMATTOMIEN vas-

tausten mukaan hyvä opiskelijakaupunki on lähellä aiempaa asuinpaikkaa, siellä on hyvät palvelut ja sinne on hyvät kulkuyhteydet. Kaupungissa tulee olla mahdollisuuksia harrastaa ja julkisen liikenteen tulee toimia. ”Nuorten spontaanit vastaukset kertovat, että opiskelijakaupungilta odotetaan myös mukavaa elämää varsinaisen opiskelun lisäksi ja kaupungista syntyvän fiiliksen pitää tuntua samalta kuin sopiva vaate”, Taloustutkimuksen tutkija Timo Myllymäki sanoo.

Tutkimukseen vastanneista 18–30-vuotiaista nuorista 81 prosenttia on opiskelijoita. Arvostetuimmiksi opiskelukaupungeiksi nousivat (tässä järjestyksessä) Tampere, Turku ja Helsinki. Kaupunkien arviointi opiskelukaupunkina pohjautui useimmiten siihen, että vastaaja oli vain käynyt kaupungissa, eikä yleensä ollut opiskellut siellä.

Oulu oli sijalla kuusi, ja 27 prosenttia vastaajista sanoo voivansa suositella sitä opiskelukaupungiksi. Useimmiten Oulua suo-

siteltiin luonnon, hyvän maineen ja hyvän asumisen tai elämisen ansiosta. Myös koko nähdään riittävänä, ilmapiiriä kehutaan ja eläminen on edullista. Turvallisuus on yksi vahvimmista perusteluista.

Opiskelijakaupungilta odotetaan myös mukavaa elämää varsinaisen opiskelun lisäksi.

Mielikuva Oulusta opiskelukaupunkina on valtakunnallisesti tarkasteltuna tyydyttävä, ja erityisen myönteisesti sitä arvioivat pohjoissuomalaiset.

Käytännöllisyyden lisäksi tunteet vaikuttavat mielikuviin

On kiinnostavaa myös tarkastella, mitkä tekijät saivat nuoret vastaamaan, että he eivät halua suositella tutkimuksessa mukana olleita kaupunkeja opiskelijakaupun-

giksi. Mukana perusteluissa ovat odotusten mukaisesti sopivan koulutuksen tai työpaikkojen puute ja paikkakunnan koko, mutta myös tunnepohjaisemmat ”ei hyvä asua tai elää” ja ”epämukava ilmapiiri”.

Isojen, yli 200 000 asukkaan kaupunkien haittapuolina nuoret näkivät usein myös turvattomuuden sekä asumisen että elämisen kalleuden. ”Koulutusalan, työpaikan ja kaupungin koon lisäksi mielikuvaan vaikuttavat myös muu kuin opiskeluelämä: mitä kaupungissa voi tehdä, onko mielenkiintoisia tapahtumia, onko kaupunkikeskusta elävä ja löytyykö palveluja, miten kaupungissa pääsee liikkumaan”, Myllymäki kertoo. ”Mielikuvan syntymiseen vaikuttaa myös se, mitä kaupungista kerrotaan ja miten kaupungin eri toimijat itse keskustelevat kaupungistaan julkisuudessa. On mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus Oulu2026-valinnalla on, kun ajatellaan Oulua asuinpaikkana, matkailukohteena tai opiskelupaikkana tulevissa kyselyissä”, hän sanoo. ///

1. Ilmapiiri 2. Palvelut asunnon lähellä 3. Turvallisuuden tunne 4. Julkinen liikenne 5. Asumisen kustannukset Pohjois-Suomessa asuvien nuorten vastauksissa asumisen kustannukset, turvallisuuden tunne, työnsaantimahdollisuudet, harrastusmahdollisuudet ja luonnon läheisyys korostuvat muualla asuvia useammin.

Sen sijaan pohjoissuomalaiset pitävät muita harvemmin tärkeänä julkista liikennettä, kampuksen sijaintia kaupunkikeskustassa, kaupunkikeskustan elävyyttä ja kaupungin kokoa sekä kansainvälisyyttä.

TOP 5 perustelua suositella yli 200 000 asukkaan kaupunkia opiskelukaupungiksi: 1. Julkinen liikenne 2. Tarpeeksi iso 3. Hyvä maine 4. Kaupalliset palvelut 5. Hyvä asua ja elää

Miksi ei haluaisi suositella Oulua?

Miksi voisi suositella Oulua?

33 Liian pieni

28 Huono maine opiskelukaupunkina

60 Luonto lähellä

55 Hyvä maine opiskelukaupunkina

27 Ei ole hyvä asia eikä elää

54 On hyvä asua ja elää

26 Ei työmahdollisuuksia (valmistumisen jälkeen) 47 Tarpeeksi iso 25 Ei ole minulle sopivaa koulutusta 47 Mukava ilmapiiri

23 Ei ole kiinnostavia tapahtumia

46 Asuminen ja eläminen edullista

23 Epämukava ilmapiiri

20 Kaupunkikeskusta ei ole elävä

0

10

44 Turvallinen

19 Turvaton

40 Hyvät kaupalliset palvelut

18 Puutteelliset harrastusmahdollisuudet

39 Minulle sopivia koulutusmahdollisuuksia

20

30

40

50

60

70

80 %

0

10

20

30

40

50

60

70

80 %

Lähteenä Taloustutkimus, Timo Myllymäki: Opiskelukaupunkien suositteluhalukkuus 2021. Julkistettu 17.5.2021. Taloustutkimus tekee vastaavan tutkimuksen vuosittain.

Tämän vuoden keväänä tutkimukseen vastasi sähköisesti noin 3000 nuorta. Vastaajat olivat 18–30-vuotiaita suomalaisia.

6 MUN OULU 4 - 2021

Toisensa jo ennestään tunteneet Antti Pennala (oik.) ja Janne Kilponen eivät ennen haastattelua tienneet, että toinen lähtökohtaisesti kannattaa keskustakampusta ja toinen vastustaa. Molemmat toivovat, että opiskelijat näkyisivät enemmän Oulun keskustassa.

Tärkeintä on yhteinen kampus Sekä keskustakampuksen puolustajaa että vastustajaa yhdistää toive siitä, että nykyiset tiedekunnat löytyvät jatkossakin saman katon alla.

TEKSTI Jenni Räinä KUVA Maiju Pohjanheimo

OULUN YLIOPISTO tekee parhaillaan hanke-

suunnitelmaa yliopistokampuksesta, joka rakennettaisiin Oulun keskustaan. Suunnitelman ensimmäinen osa, noin 30 000 neliön suuruinen kampus voisi valmistua Raksilaan jo 2020-luvun loppupuolella.

Yliopiston, Arinan ja Keskon yhteinen hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2021 aikana, jonka jälkeen asemakaavamuutoksen on mahdollista käynnistyä. Jos päätös on myönteinen, keskustakampuksen suunnittelusta on tarkoitus järjestää arkkitehtikilpailu.

Yliopiston muuttosuunnitelma Linnanmaalta keskustaan jakaa mielipiteitä. Janne Kilponen ja Antti Pennala kuuluvat molemmat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon. Heistä sähkötekniikkaa opiskeleva Kilponen suhtautuu suunnitelmaan kielteisesti. Hän pelkää, että se hajottaisi yliopiston yhtenäisyyden. ”Raksila on liian pieni alue. Koko yliopisto ei tule mahtumaan sinne”, Kilponen uskoo.

Houkuttelevuutta yliopistolle

Kauppatieteitä opiskeleva Antti Pennala näkee keskuskampuksessa monia mahdollisuuksia. Hänen mielestään se lisäisi yliopiston vetovoimaa.

Eikä vain yliopiston, vaan koko kaupungin. ”Oulun keskusta on hiljainen. Yliopiston myötä keskusta kehittyisi.”

Korkeakoulujen välinen kilpailu uusista opiskelijoista on kovaa. Pennalan mukaan keskustassa

sijaitseva kampus ja elävöitynyt keskusta voisivat kallistaa opiskelupaikkaa harkitsevan opiskelijan vaakakupin Oulun suuntaan.

Janne Kilponen ei vakuutu perustelusta. ”Jos Jyväskylän eteläpuolelta ei haluta tulla Ouluun, syy ei ole siinä, että kampus sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta. Tänne ei tulla siksi, että Oulu on kaukana.”

Sähkötekniikkaa opiskelevaa Kilposta mietityttää, onko ylipäätään mahdollista muuttaa Linnanmaalla sijaitsevia laboratorioita ja konehalleja keskustaan. ”Esimerkiksi testiverkkolupia ei ole mahdollista saada niin lähellä keskustaa ja sairaalaa. Myös lähellä sijaitsevan rautatien tärinä voi häiritä mittauksia.”

Korkeakoulujen välinen kilpailu uusista opiskelijoista on kovaa.

Jos laboratoriot ja konehallit jäisivät Linnanmaalle, Raksilaan muuttaminen toisi opiskelijoille liikkumista päivän aikana edestakaisin kahden kampuksen välillä.

Lisäksi Kilponen pohtii, onko tiiviisti rakennetulle keskustan alueelle mahdollista saada tarvittava määrä opiskelija-asuntoja.

Mahtuvatko kaikki?

Janne Kilposta harmittaa, jos muuttosuunnitelma hajottaa yliopiston yhtenäisyyden juuri, kun lähes kaikki tiedekunnat on saatu samalle alueelle. Vain lääketieteellinen tiedekunta toimii erillään Kontinkankaan kampusalueella.

Keskuskampusta kannattava Pennala ymmärtää Kilposen huolen pirstaloitumisesta. Poikkitieteellinen kampus lisää ymmärrystä eri tieteenaloista sekä yhteisöllisyyttä yliopiston sisällä. Jo nyt Pennalan mukaan on puute, etteivät lääketieteen opiskelijat näy kampuksella. ”Vision kaikkien muuttamisesta täytyy olla selkeä yliopiston puolelta. Päätöksiä ei voida tehdä, jos ei pystytä sanomaan, miten nämä ongelmat ratkaistaan. En halua, että osa opiskelijoista jää Linnanmaalle tai joutuu reissaamaan.”

Ratkaisuja ongelmiin

Kilponen ymmärtää myös keskuskampuksen hyvät puolet. Olisi helppoa, jos juna- ja linja-autoasemat olisivat aivan yliopiston vieressä.

Samoin keskustan palvelut yliopiston lähietäisyydellä houkuttelisivat. Kilponenkin kaipaisi lisää opiskelijaelämää Oulun keskustaan. Jos kaikki muuttaisivat ja käytännön ongelmat ratkeaisivat, keskuskampus toisi mukanaan monia uusia hyviä asioita. ”Muuton myötä pääsisimme lähemmäs lääkistäkin. Eli lopputilanne olisi hyvä.” ///

MUN OULU 4 - 2021

7

ARKI OULUSSA

Taito- ja taideaineissa opitaan tulevaisuuden Oulun keskustassa sijaitsevalla Myllytullin yhtenäisellä peruskoululla on pitkät perinteet.

Samalla paikalla aloitti toimintansa Oulun suomalainen tyttökoulu vuonna 1879.

TEKSTI Anne Peltola KUVAT Sanna Krook ja Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat

Oulun kansakoulun VI-luokan oppilaita talousopetustunnilla.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat. Kuvaaja: M. Voutila,1917.

MYLLYTULLIN koulu toimii Kirkkokadun li-

säksi Nuottasaaressa. Oppilaita koulussa on noin 600. Koulussa voi opiskella kuvataiteen erikoisluokalla.

Huhtikuun 15. päivänä 100 vuotta täyttänyttä oppivelvollisuutta juhlittiin koululla työn merkeissä.

Kotitalouden opettaja Jaana Laitilalla on vuorossa seitsemäsluokkalaisten ryhmä.

Käytännön taitojen lisäksi tunneilla opitaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä kestävän kehityksen periaatteita. ”Minun kouluaikanani tunnit olivat käytännönläheisiä. Tänä päivänä käsittelemme ruoanvalmistuksen ja leipomisen lisäksi ravitsemussuosituksia, eri ruokakulttuureita sekä vaatehuoltoon, siivoamiseen että asumiseen liittyviä asioita”, Laitila kertoo.

Myös kuluttajakasvatus on tärkeä osa kotitaloutta. ”Käymme läpi esimerkiksi pakkausmerkintöjä, säästämistä ja pikavippien vaaroja”, Laitila jatkaa.

Koronavuosi toi muutoksia arkeen

Laitilan mukaan tulevaisuudessa tunneilla korostuvat kestävä kehitys, ympäristöystävällisyys sekä lähi-, luomu- että kasvisruoka. ”Koronavuosi on ollut poikkeuksellinen.

Aiemmin meillä on ollut vierailijoita eri mais-

Opettaja Jaana Laitila ja Myllytullin seitsemäsluokkalaiset valmistautumassa kotitalouden tuntiin.

ta kertomassa paikallisista ruokakulttuureista. Nyt olemme keskittyneet työskentelemään koululla ja tehostaneet hygienian tasoa”, Laitila kertoo.

Tulevaisuuden taitojen kannalta kotitalous on opettajan mielestä tärkeää.

Tunneilta oppilaat saavat eväitä omaan elämään: käytännön tietoja ja taitoja sekä positiivisia kokemuksia. ”Tunneilta oppilaat saavat eväitä omaan elämäänsä: käytännön tietoja ja taitoja sekä positiivisia kokemuksia yhdessä tekemisestä ja arjen hallinnasta. Näin he osaavat tehdä terveytensä, itsenäistymisensä ja vastuullisen kuluttamisen kannalta hyviä valintoja”, hän tiivistää.

Kuvataiteessa kehitetään omaa ilmaisua

Kuvataiteen opettaja Johanna Ollilan luokassa yhdeksäsluokkalaiset keskittyvät töihinsä. Tunneilla oppilaat pääsevät ilmaisemaan omia kokemuksiaan, käyttämään mielikuvitustaan ja kokeilemaan rohkeasti.

Suomalaisen tyttökoulun oppilaita piirustustunnilla.

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.

8 MUN OULU 4 - 2021

Heippati hei!

taitoja

Oppivelvollisuus 100 vuotta • Laki oppivelvollisuudesta astui voimaan 15.4.1921.

• Kansakoululaki astui voimaan 1.7.1957.

• Nykymuotoinen oppivelvollisuus tuli voimaan peruskoulu-uudistuksen myötä asteittain vuosina 1972–1977.

• Uusi oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1.8.2021.

• Oppivelvollisuuden laajeneminen koskee niitä lapsia ja nuoria, jotka suorittavat perusopetusta 1.1.2021 tai sen jälkeen.

• Laajenemisen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.

”Minun kouluaikanani tunneilla oli paljon mallista piirtämistä ja samat aiheet toistuivat. Nyt tunneilla tapahtuu monenlaista ja oppilaat käyttävät erilaisia ilmaisumuotoja”, Ollila kertoo.

Kuvataiteessa opitaan tekemällä ja tutkimalla. ”Opettelemme visuaalista havaitsemista ja ajattelua. Kannustan oppilaitani persoonallisiin ideoihin ja kädenjälkeen. Oppilaat osallistuvat myös tuntien suunnitteluun”, opettaja jatkaa.

Koulussa kunnioitetaan moninaisuutta

Kuvataiteen tunneilta oppilaille kertyy monia tarpeellisia taitoja. He oppivat arvostamaan omaa ja toisten tekemää työtä, ymmärtämään kokonaisuuksia, asettamaan tavoitteita ja ottamaan vastuuta. ”Rohkaisemme oppilaita keskustelemaan ja kertomaan mielipiteensä. Kriittinen ajattelu, vuorovaikutus-, ongelmanratkaisu- ja itsearviointitaidot ovat tärkeitä myös peruskoulun jälkeen”, Ollila pohtii.

Tulevaisuuden osalta Ollila toivoo, että kädentaitojen arvostus säilyisi. ”Tekniikan hyödyntäminen on tuonut tunneille uusia ulottuvuuksia. Vaikka pysymme ajan hermolla toivon, että työskentely säilyisi käsinkosketeltavana”, hän toteaa. ///

SYKSY etenee. Pian pääsee haravointihom-

miin. Nyt on aika kaivaa kaappien kätköistä myös puutarhajätekupongit, jotka on jaettu keväällä jäteoppaan välissä. Yhdellä kupongilla saat tuoda ilmaiseksi peräkärrykuormallisen puutarhajätettä Ruskon jätekeskukseen. Säästät kupongin avulla siis selvää rahaa - ilman kuponkia puutarhajätteen hinta on 10 euroa peräkärrykuormalta.

Kiertokaari

Kirpakkaa syksyä!

Terveisin Oiva Roina Kuntasi jäteyhtiö Kiertokaari Oy:n mestarilajittelija

Kiertokaari

Oulu10 osoitteessa Saaristonkatu 8 REMONTIN VUOKSI iso osa kaupungin asiakaspalvelusta on siirtynyt väliaikaisesti osoitteeseen Saaristonkatu 8.

Saaristonkadulta löytyvät Oulu10-asiakaspalvelu, ikäihmisten Aino-neuvonta, monikielinen ohjaus- ja neuvontapiste Villa Victor sekä kaupungin palveluohjaajat.

Oulu10-palvelu tarjoaa neuvontaa ja ohjausta kaikkiin Oulun kaupungin palveluihin liittyen.

Sähköinen asiointi on helppoa, ja tarvittaessa opastamme myös sähköisten palveluiden käytössä.

Tutustu Oulun kaupungin sähköisiin palveluihin sivulla ouka.fi/ verkkoasiointi.

OULU10, Saaristonkatu 8 palvelee

ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00

WhatsApp 040 011 1001

Oulun kaupunki

oulu10@ouka.fi

Oulunkaupunki

Koronarokotukset Nuottasaarentielle, koronanäytteenotto Alasintielle KORONAROKOTUKSET OVAT siirtyneet Limingantulliin osoit-

teeseen Nuottasaarentie 5. Limingantullin näytteenottopiste on muuttanut Limingantullissa osoitteeseen Alasintie 10. Rokotukset ja koronanäytteenotto ovat alkaneet uusissa osoitteissa 30.8.

Lue lisää: ouka.fi/korona

Mielenterveyspäivystys hyvinvointikeskusten akuuttivastaanotoille OULUN KAUPUNGIN oma Yrttipellontiellä sijaitseva mielenter-

Myllytullin yhdeksäsluokkalaiset keskittyvät kuvataiteen tunnilla opettaja Johanna Ollilan johdolla.

veyspäivystys siirtyy 1.10.2021 alkaen hyvinvointikeskusten akuuttivastaanotoille. Yrttipellontiellä ei ole siirtymisen jälkeen enää erillistä päivystystä.

Akuuttivastaanotoille voi hakeutua kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa ilman ajanvarausta. Hoitajat ottavat potilaat vastaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Iltaisin ja viikonloppuisin voi kiireellisissä tilanteissa edelleen hakeutua Oulun seudun yhteispäivystykseen. ouka.fi/oulu/terveyspalvelut/ mielenterveys

MUN OULU 4 - 2021

9

HENKILÖ

FAK­TA Jaakko Kuusisto ⋆ Säveltäjä, viulisti, kapellimestari ja kaupunginvaltuutettu ⋆ 47-vuotias ⋆ Naimisissa, kaksi lasta aiemmasta liitosta

Säveltäjä Jaakko Kuusisto on tuore Oulun kaupunginhallituksen jäsen, joka odottaa innolla uutta aluevaltausta. Parhaillaan Kuusisto säveltää sinfoniaa Minnesotan orkesterin esitettäväksi.

10 MUN OULU 4 - 2021

Oma kuva

Jaakko Kuusisto – Musiikin tuoma

“Kesälomia vietämme enimmäkseen Saimaan rannalla, jossa tämäkin kuva on otettu. Vesillä liikkuminen eri muodoissaan on meille läheinen asia.”

Säveltäjä ja kapellimestari Jaakko Kuusisto on myös tuore kaupunginhallituksen jäsen.

TEKSTI Saara Kärki KUVA Juuso Haarala

KAPELLIMESTARI, SÄVELTÄJÄ Jaakko

Kuusisto valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon kevään vaaleissa. Valtuuston ensimmäisessä kokouksessa Kuusisto valittiin myös kaupunginhallituksen jäseneksi. Kuusisto lähtee luottamustoimeen suurella mielenkiinnolla. Hän tekee pitkästä aikaa jotain itselleen uutta. ”Työasiat ovat olleet koko elämäni ajan musiikkiin liittyviä. Uuden opettelu tuntuu mielenkiintoiselta”, Kuusisto sanoo.

Omaa ehdokkuuttaan hän harkitsi pitkään ja punnitsi tarkkaan niin hyödyt kuin haitat.

Kuusisto kuvailee, että hänellä oli kuitenkin halu ottaa lautaselleen lisää, vaikka sillä on toki jo kohtalaisesti tavaraa.

Tarpeeksi veneilyä

Kesän Kuusisto vietti mainiosti loman ja töiden merkeissä. Kesällä koronatilanne mahdollisti joidenkin kesäfestareiden toteutumisen ja konserttien järjestämisen, joissa oli oikea yleisö. Se on esiintyvälle taiteilijalle merkittävä asia. ”Oli hienoa nähdä kollegoita ja oikeaa yleisöä. Näin kollegoja, joiden kanssa olen soittanut vuosikymmeniä yhdessä. Säät olivat erinomaiset: saimme kylpeä helteessä ja veneillä riittävästi”, Kuusisto kertoo.

Vaikka Kuusisto on nauttinut lomasta, on hän myös säveltänyt välillä. Se kun ei ole samanlaista työtä kuin soittaminen. ”Olen suhtautunut ja meillä on suhtauduttu, että kun tulee inspis, niin menee ja tekee.

Soittaminen on erilaista, sillä se on fyysistä, ja kesä ei saa olla jatkuvaa keikoilla juoksemista.”

Teos syntyy hitaasti

Kuusistoa pitää kiireisenä sinfonian säveltäminen. Sen kantaesittää Minnesotan orkesteri ylikapellimestarinaan Kuusiston pitkäaikainen kollega ja ystävä Osmo Vänskä. Säveltämistä hän tekee osissa rakentamalla erilaisista palikoista kokonaisuutta. Kuusisto hakee yhteen nivoutumista ennen kuin alkaa kirjoittaa varsinaista partituuria. ”Kukaan ei halua kuunnella pitkäveteistä teosta. Soitan ja kokeilen eri paloja. Tietokoneen soitinmallinnukset ovat riittävän hyviä, jotta teosta pystyy kuuntelemaan ja eläytymään”, Kuusisto kertoo.

Hän kuvailee ensimmäistä vaihetta hitaaksi, sillä säveltäjä pitää rimaa korkealla. Haaste on siinä, että on vaikea arvioida, kuinka paljon aikaa ison teoksen kirjoittamiseen menee. Ammattilaisena Kuusisto kuitenkin tietää, mihin hän sitoutuu. ”Oulun Valistustalo on tukenut taloudellisesti tätä teosta. Minnesotan orkesteri rahoittaa teosta omalla osuudellaan. Minulle on tietenkin arvokasta, että se toinen osuus löytyi täältä Oulusta”, Kuusisto kertoo.

Tärkeä työkyky

Kuusisto sairastui vakavasti viime vuonna, kun häneltä löydettiin ja leikattiin pahalaatuinen aivokasvain. Nyt hän voi kohtalaisesti. Kesän mittaan toteutettu uusi lääkehoitokuuri ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, joten muita mahdollisia hoitokeinoja harkitaan parhaillaan. ”Tilanne on siltä osin hallinnassa, että olen täysin työkykyinen. Jos olisin menettänyt työkykyni, olisi tilanne monin kerroin pahem-

pi. Työ pitää liikkeessä. Jos synkille ajatuksille antaa tilaa, ne vievät mennessään”, Kuusisto miettii.

Säveltäminen on henkilökohtaista ja kaikki on sidoksissa kaikkeen. Siten sairastuminen kenties kuuluu tulevassa teoksessa. Vaikkei Kuusisto välitä ajatuksesta, että hän avaisi teoksiaan sen enempää. ”Jos niistä on mennyt sanomaan jotain,

Jos synkille ajatuksille antaa tilaa, ne vievät mennessään. niin lausuntoja luetaan kuin piru Raamattua.

Hienointa musiikissa on, että jokainen kuulija voi antaa minkä tahansa tulkinnan.”

Mahdollisuuksien Oulu2026

Kuusisto uskoo, että Oulun valinta kulttuuripääkaupungiksi 2026 tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia. Hän aikoo puhua sen puolesta kaikissa tilaisuuksissa. Valinta on onnenpotku, jollaista ei ole ihan hetkessä tulossa uutta. ”Menneestä tiedämme, että jos palaset osuvat kohdalleen, se voi olla menestys. On meidän käsissämme, miten kortit pelataan”, Kuusisto sanoo.

Hän viihtyy Oulussa oikein hyvin. Hän on asunut täällä kolme vuotta, joskin säännöllinen vierailu kaupungissa alkoi jo vuonna 2004, kun Kuusisto tuli Oulu Sinfonian pää-

vierailijaksi. Yhteistyö oli heti alusta asti tiivistä.

Oulua Kuusisto kuvailee vireäksi kaupungiksi, jossa on hyvä kulttuuritarjonta. Oulun sijainnin säveltäjä näkee eteen vievänä voimana. ”Jos jotakin halutaan, niin se täytyy usein järjestää itse. Siten täällä on syntynyt mielenkiintoisia festareita ja klubeja. Pidän myös luonnosta, ja Hupisaaret jaksavat hämmästyttää aina. Se on ihan uniikki kohde”, Kuusisto summaa.

Monessa roolissa

Kuusistolla on pitkä työhistoria. Yksi mieleen jääneistä töistä on hänen säveltämänsä Jääoopperan johtaminen. Kuusisto kehuu kirjaa ja sen tarinaa upeaksi. ”Oli mahtavaa olla säveltämässä ja toteuttamassa sitä. Myös lauluyhtye Rajattomien kanssa työskenteleminen on tuottanut paljon iloa. Olemme esittäneet Beatlesin ja Queenin musiikkia. Pidän rikkautena sitä, että voin ammatissani toimia monenlaisen musiikin parissa”, Kuusisto tuumii. ///

Viiden suora MITÄ LUKIJA EI SINUSTA IKINÄ ARVAISI? “Olen todella suuri erittäin huonon huumorin ystävä.”

KUN TULET KOTIIN, MITÄ TEET ENSIMMÄISEKSI?

“Puran matkalaukun joltain matkalta. Sillä jos en tee sitä heti, se on purkamatta vielä ensi viikolla.”

PARAS MUISTOSI LAPSUUDESTA?

“Niitä on paljon. Epäilemättä liittyy veneilyyn tavalla tai toisella. Isä vei meidät lapsena vesille ja siihen käytettiin paljon aikaa ja käytetään edelleen.”

MIHIN VEISIT TURISTIN OULUSSA JA MIKSI?

“Ainolan puistoon, sillä se on uniikki paikka.

On tullut vietyäkin turisteja. Ihan tässä keskustan vieressä.”

SANO JOTAIN OULUSTA, LÄMPIMÄLLÄ SYDÄMELLÄ!

“Tästä on nopeasti tullut minulle rakas kotikaupunki. Arvelin etukäteen, että viihtyisin ja näin oli. Täällä on monta asiaa kohdallaan.”

KENESTÄ

HALUISIT LUKEA MUN OULUSSA? Ehdota omaa oululaista suosikkiasi: munoulu@ouka.fi

MUN OULU 4 - 2021

11

Kaatumisten ehkäisyviikko 18.–24.10.2021 Kukin kulkee tavallaan -teemalla

Vanhustenviikko 3.–10.10.2021 Luonto antaa voimaa Vanhustenviikon juhla perjantaina 8.10.2021 klo 13.00 Oulun yliopiston Saalastinsalissa (Pentti Kaiteran katu 1, Oulu) Juhlan juonto Juhlapuhe Laululeikkejä Hartaus Musiikkiesitys Tanssiesitys Musiikkiesitys Loppusanat

IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISTEN ja kaatumisvammojen ehkäisyn perustana ovat sairauksien hyvä hoito, monipuolinen ravinto ja fyysinen sekä sosiaalinen aktiivisuus.

Liikunta on tutkitusti tehokas keino kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisemiseksi. Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus korostaa liikkumisen monipuolisuutta, johon kuuluu lihasvoiman, tasapainon ja notkeuden harjoittamista, sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa sekä kevyttä liikuskelua monipuolisesti yhdistellen.

Liikuntaa voi lisätä omaan arkeen kevyelläkin asenteella. Tasapainoharjoittelua voi olla kaupassa käynti, jolloin kurkottelet ostoksia hyllyistä, television mainosten aikaan alaraajojen lihasvoima kasvaa, kun teet tuolilta ylösnousuharjoituksia ja liukkailla keleillä porraskävely taloyhtiön portaikossa on mitä mainioin keino kuntoilla. Ystävän mukaan pyytäminen taidenäyttelyyn tai kävelylle virkistää kehoa sekä mieltä.

Kuntoilla voi yksin tai yhdessä. Pysytään pystyssä!

Kati Jurkko, toimittaja Mervi Koski, Oulun kaupungin vanhustyön johtaja Tuulikellon päiväkodin lapsiryhmä, virtuaaliesitys Juhani Lavanko, Karjasillan seurakunnan kirkkoherra Dance Club, nuorten ryhmä

Ilmoittautuminen juhlaan sekä ilmaiseen linja-autokuljetukseen • keskiviikkona 29.9. klo 14–16 • keskiviikkona 6.10. klo 9–11 Karjasillan seurakunta, Asta Leinonen, p. 040 574 7157 Tuiran seurakunta, Sirpa Vähäaho-Kuusisto, p. 040 723 5880 Oulujoen seurakunta, Matias Jurmu, p. 040 558 0435 Oulun tuomiokirkkoseurakunta, Heidi Karvonen, p. 040 574 7091

Maksuttomia etäjumppia ikäihmisille Asahi-etäjumppa

Ma 9–9.45 Helppo, koko kehoa huoltava laji, istuen tai seisten.

Tuolijumppa-etäjumppa

Ti 14–14.30 Tuolijumppa on rauhallinen ja helppo toteuttaa omassa kodissa.

Liikkeitä tehdään istuen tai seisten tuolia mukana käyttäen.

Luonto antaa voimaa Naturen ger kraft

Molempien etäjumppien linkit sivulla ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ikaantyneet Maksuttomia, ei ennakkoilmoittautumista.

Tiedustelut p. 044 703 8049

Onnikalla vesijumpalle Vesi-Jatuliin

Kuljetukset torstaisin 9.12. asti (ei vko 43) Kuljetus on maksuton, bussina matalalattiabussi Reitti: • Klo 8 Lähtö Jäälin K-Supermarketin pihasta, Keskuspisto 1 • Honkimaan kautta Viitantietä • Sammalojan pysäkki • Sammalkujan pysäkki • Klo 8.15 Senioritalon edessä oleva bussipysäkki, Terveystie 3 • Klo 9.30 Vesijumppa Jatulissa • Klo 11 Lähtö takaisin samaa reittiä

VANHUSTENVIIKKO 3.-10.10.2021 VANHUSTENPÄIVÄ 3.10.2021 vtkl.fi/vanhustenviikko

DE GAMLAS VECKA 3.-10.10.2021 DE GAMLAS DAG 3.10.2021

Kuljetus on suunnattu eläkeläisille. Seniorikortilla pääset uimaan tai vesijumppaan. Jos sinulla ei ole seniorikorttia, peritään hinnaston mukainen maksu. Bussissa lukee teksti uimahallikuljetus. Oma avustaja mukaan, jos on tarvetta.

Ehdota bussille pysähdyspaikkaa reitin varrelta!

Lisätietoja: Miia Ranta-Korpela, p. 050 379 6711

12 MUN OULU 4 - 2021

LIFE IN OULU TRANSLATION Päivi Brink PHOTOS Sanna Krook

Projects to build the European Capital of Culture are already under way What will Oulu’s year as the Capital of Culture 2026 be like? Of course, the exact program does not exist yet, but we already know something about it.

Piia Rantala-Korhonen, project manager of Oulu2026, says that the transformation of Oulu into the Capital of Culture already started the moment when the city council decided to participate in the competition between the candidates in February 2017.

"Oulu's main theme for the Capital of Culture year is cultural climate change. It means that culture and creativity can change the way we think about this region."

It is therefore not a one-year-long cultural carnival, but the future of the inhabitants of Oulu and the region is at stake. Rantala-Korhonen says that the problems in Northern Finland are similar to those in other peripheral European regions: If young people move elsewhere, the development of the region will decline.

Oulu2026 has a budget of approximately EUR 50 million and it will be spread over 2021–2027.

The project listing shows that the Capital of Culture is already being developed on many fronts.

For example, the Arctic Food Lab project will be launched in the autumn and the DigiCult project will support the development of cultural and nature tourism services.

Bit by bit towards the year of culture The coming years will require an effort from the city to set the stage for cultural performances.

What needs to happen before 2026 so that Oulu is ready for a great Capital of Culture year?

Juha Hänninen, Chairman of the City Council: “We need to get the basics in order, and one of them is the station area and the facilities involved.

Tourists must recognize that they have arrived in the fifth largest city in Finland.”

Mirja Vehkaperä, Chairman of the City Board: “A lot is going to happen. What is promised in the planning book submitted to the international jury must be put into concrete actions. The soon to be established Oulu Cultural Foundation will be responsible for the implementation. The funding decisions, however, are made by the city council. ” Mika Penttilä, Director of Education and Culture: “The city is going to build and renovate. The project plan of the Oulu City Library’s main library is one of the key projects related to the Capital of Culture. The plan has now been completed and it will be submitted to the Committee on Education and Culture in September."

Jukka Weisell, Director of Finance: “It is very important to find a board for the Cultural Foundation that is ready to work hard on the Capital of Culture project. A diverse representation of both the arts and business is needed, as well as regional balance. People who can truly contribute to the Capital of Culture project.”

Will something be renovated and what is the schedule?

Juha Hänninen: “There are a lot of renovations that we should have done already: public buildings, but also roads and streets. That process must be launched in order to get the roads and buildings in good shape for the year of culture.”

Mirja Vehkaperä: “We need to fix the Museum and Science Centre Luuppi, the Science Centre Tietomaa, the Oulu City Library’s main library, and the Oulu Theatre.

The Oulu Music Centre is also in need of renovation. We are striving to put the cultural sites in order. The timetables and implementation options await final approval.”

Mika Penttilä: “There will be a city depot in the housing fair area, which is a very interesting area itself. It could become a cultural space. Pikisaari Island also offers an interesting opportunity. It is four years to the start of the year of culture. We also need to set aside time to build the content. The coming years will definitely be a time of construction.”

Jukka Weisell: “Future budgets will determine the actual implementation schedule. Hopefully, the Capital of Culture will also improve the wellbeing of experts from abroad who come to work in various companies in Oulu.”

The secret of an attractive university town Versatile, diverse cities attract students, and the university can also be seen as a driving force for the development of the whole city.

THERE IS no clear consen-

sus within urban studies as to the where the university should be located in relation to the city centre.

“In old university towns, the university is most often in the city centre. In the 1960s, the idea was born that it is good for a university to be on its own separate, unified campus. This is part of a broader way of thinking that different functions have their own place in the city, and the interaction takes place by moving between these districts,” says Pasi Mäenpää, Docent of Urban Sociology at the University of Helsinki.

Now, the trend is towards urban planning that favours random encounters and interaction of ideas, which can lead to innovation.

The university is a significant part of the city

Mari Vaattovaara, Professor of Urban Geography at the University of Helsinki, states that it is important to recognize the significance of the university for the development of any city and the creation of jobs.

"The university should be seen as one of the key drivers of urban planning. The needs of university students and employees should be taken into consideration, for example, when we think about the location of the university," Vaattovaara says.

“The university is not just any actor in the city, but skilled people should be seen as an important resource that enables the continuous development of the city. For international companies, the university is also a significant reason to invest in a certain city,” she continues.

According to Vaattovaara, the attractiveness of the city makes students choose to stay in their city after their studies.

“According to research, personal relationships and familiarity with places are important in choosing a place to live. If a student spends most of his or her time studying on a campus outside the city, he or she will not have a strong bond with the city itself,” Vaattovaara concludes.

MUN OULU 4 - 2021

13

ILMIÖ

14 MUN OULU 4 - 2021

Kulttuuripääkaupunkia rakentavat hankkeet käynnistyvät jo Millainen on Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi 2026? Tarkkaa ohjelmaa ei luonnollisesti ole tässä vaiheessa vielä olemassa, ja taitaa vuosi pitää sisällään jonkusen salaisuudenkin, mutta aivan pimennossa ei olla nytkään.

TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVA Harri Tarvainen, Lehtikuva

OULU2026:N hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo,

että Oulun muutos kulttuuripääkaupungiksi on alkanut jo siinä hetkessä, kun kaupunginvaltuusto päätti ehdokkaiden keskinäiseen kisaan osallistumisesta helmikuussa 2017.

Koko kulttuuripääkaupunkivuoden idea onkin juuri tällainen: jo hakuvaihe suuntaa kaupungin katseen kohti seutukunnan kulttuuria. Kohokohta on (juhla)vuosi 2026, jolloin kulttuuripääkaupunki on koko Euroopan huomion kohteena. Rantala-Korhonen sanoo, että valmistelut eivät kuitenkaan suuntaudu ainoastaan pääkaupunkivuoteen, vaan tulokset jäävät elämään seutukunnalle myös tulevaisuudessa.

Tulokset jäävät elämään seutukunnalle myös tulevaisuudessa.

"Oulun pääteema kulttuuripääkaupunkivuotena on kulttuuri-ilmastonmuutos. Se tarkoittaa, että kulttuuri ja luovuus voivat muuttaa meidän tapaamme ajatella tästä seudusta ja siitä, mikä vaikutus kulttuurilla voi tässä muutoksessa olla."

Kyse ei siis ole vuoden mittaisesta kulttuurikarnevaalista, vaan Oulun ja seutukunnan asukkaiden tulevaisuudesta. Rantala-Korhonen sanookin, että Pohjois-Suomen ongelmat ovat tuttuja muilta Euroopan reuna-alueilta: Jos nuoret muuttavat muualle, alueen kehitys taantuu.

"Ratkaisua tähän ei voi hakea peruutuspeilistä. Kulttuuri-ilmastonmuutoksessa alueen asukkaat, kulttuurialan ammattilaiset ja yritykset rakentavat uudenlaista toimintatapaa, jossa luovuus ja kulttuuri valjastetaan aiempaa laajemmin meidän kaikkien hyödyksi."

"Ei hankkeissa kouluteta vain taiteilijoita. Esimerkiksi lähihoitajat voivat tuoda kulttuurin osaksi hoivaprosessia. Perusoikeuksien kannalta on tärkeää, että kaikilla on oikeus sen kokemiseen."

Toisin sanoen: Ensin kulttuurielämyksiä etsitään ja vaalitaan myös siellä, missä ne ovat hautautuneet osaksi arkea.

Sen jälkeen kulttuuri tuodaan koettavaksi täysin uusiin paikkoihin. Rantala-Korhosen sanoin kulttuuri myös kuuluu kaikille. Jo Oulu2026:n valmisteluvaiheessa hankkeen ydinryhmä jalkautui ostareille kysymään ihmisiltä, millainen kulttuuripääkaupunkivuoden tulisi olla.

"Emme tee tätä vain itsemme kaltaisille kulttuurialan ihmisille. Juuri sinun pitää saada olla kulttuurin kokija ja myös kulttuurin tekijä." ///

Terveisiä Turusta...

Hankelistaus viitoittaa kehitystä

Oulu2026:n budjetti on noin 50 miljoonaa euroa, ja se jakautuu vuosille 2021–2027. Hankelistaus osoittaa, että kulttuuripääkaupungin kehitystä tehdään jo nyt monella rintamalla. Miten ja etenkin missä työtä ryhdytään ensimmäisenä tekemään?

Rantala-Korhosen mukaan maaseudulla ja esimerkiksi perinneruokakulttuurilla on paljon annettavaa kulttuuripääkaupunkivuodelle. Sitä korostava Arctic Food Lab -hanke käynnistyy syksyllä. Tavoitteena on nostattaa uudenlaista kotiseutuylpeyttä ja auttaa seutukunnan ihmisiä näkemään kulttuuria ympärillään.

"Mielestäni ei ole tarvetta tiukoille rajauksille. Kulttuuri ja taide ovat hyvin joustavia käsitteitä, joista meillä jokaisella on oma käsityksensä."

Juuri nyt työn alla on muun muassa työkaluja kulttuurin löytämiseksi. Rantala-Korhonen nostaa esimerkiksi DigiCulthankkeen, joka tukee kulttuuri- ja luontomatkailupalveluiden kehittämistä. Kulttuurin elämysoppaat -hankkeessa kulttuuripalvelut tuodaan tutuksi muun muassa hoiva-alalla työskenteleville lähihoitajille.

Kulttuuri-ilmastonmuutokseen on sitoutunut Oulun lisäksi 32 pohjoisen Suomen kaupunkia ja kuntaa. Hankkeen toteutusalue ulottuu Venäjän rajalta Ruotsin rajalle.

Miina Äkkijyrkän Sweet Yellow Melon oli yksi lukuisista Turun pääkaupunkivuonna 2011 paljastetuista julkisista taideteoshankinnoista.

TURKU VALITTIIN kulttuuripääkaupungiksi

vuonna 2011. Terveisiä Oululle ja oululaisille lähettää Turun viestintäjohtaja Saara Malila: ”Kulttuuripääkaupunkivuosi oli itselleni kultaista aikaa työelämässäni. Koko tiimin tavoitteena oli tehdä Turulle upea vuosi ja sitä tehtiin voimia säästelemättä. Yhteishenki tarttui koko Turkuun viimeistään tammikuussa 2011, kun kaupunkilaiset vaelsivat valtavana massana Aurajokisuulla pidettyihin avajaisiin. Pakkasta oli yli 20 astetta. Kyyneleet jäätyvät poskilleni, kun valmisteluvuosien odotus ja jännitys purkautuivat. Kaupungissa oli

ollut epäilyksiä vuoden tarpeellisuudesta, mutta avajaisissa kaikki muuttui. Turkulaiset lähtivät mukaan, ja vuodesta tuli upea.

Kulttuuripääkaupunkivuosi oli meille täynnä iloa, onnistumisia ja tekemisen meininkiä. Tuhannet tapahtumat toivat kaupunkiin uuden alun tunnelmaa ja nostivat kulttuurin keskusteluihin. Taiteilijat, tieteilijät ja tavalliset ihmiset pääsivät kaikki luomaan. Kulttuuriin törmäsi joka puolella, koska kulttuuri tuli pois perinteisistä saleista ja museoista. Kohtaamisista syntyi uutta energiaa, joka kipinöi Turussa yhä.” ///

Jatkuu seuraavalla sivulla.

MUN OULU 4 - 2021

15

Kohti kulttuurivuotta pala kerrallaan Tulevat vuodet vaativat kaupungilta panostusta, jotta puitteet saada kulttuurille kuntoon.

TEKSTI Saara Kärki

OULU SAI kunnian tulla valituksi vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi. Tulevan juhlavuoden

odotetaan tuovan kaupunkiin runsaasti turisteja ja toimintaa. Mun Oulu kysyi kaupungin päättäjiltä, millaisin toimin kaupunki valmistautuu kulttuuripääkaupunkivuoteen.

... ja Uumajasta!

MYÖS LAHDEN takana on jo saatu nauttia kulttuurin ilotulituksesta. Terveisiä vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki Uumajasta tuovat kaupunginjohtaja Marie-Louise Rönnmark ja kulttuurijohtaja Fredrik Lindegren: ”Onnittelut Oululle Uumajasta! Odotamme innolla, että pääsemme seuraamaan teidän kulttuuripääkaupunkivuottanne. On erityisen ilahduttavaa, että saamme jälleen kulttuuripääkaupungin meidän leveysasteillemme, sillä se kääntää valokeilan tänne ja tuo lisää huomiota luovuuden ja elämänlaadun mahdollisuuksiin, joita on olemassa myös meidän puolellamme Eurooppaa.

Kulttuuripääkaupunkia ei luoda kiireessä työpöydän ääressä. Se kasvaa hitaasti kohti sovittua vuotta ja ajankohtaa. Kun vuosi on käynnissä, se hoitaa enemmän tai vähemmän itse itsensä. Kulttuuri luo kulttuuripääkaupungin, ei mikään muu. Kulttuurin vaikutukset ja hyödyt ovat sen sijaan monitahoisia ja kauaskantoisia.

Jokaisen Euroopan kulttuuripääkaupungin perusta on paikallinen kulttuurielämä. Siinä on voimaa, joka perustuu monien ihmisten sitoutumiseen ja tahtoon.

Tulevana kulttuuripääkaupunkivuonna esitettävän ohjelman kulmakivenä tulee olla luottamus paikallisen kulttuurielämän suorituskykyyn, vaikka eurooppalaisella yhteistyöllä onkin tärkeä rooli.

Kulttuurin vaikutukset ja hyödyt ovat monitahoisia ja kauaskantoisia.

Käsitteen ”eurooppalainen” todellinen merkitys voi joskus aiheuttaa hämmennystä. Moni voi ajatella, että eurooppalaisuus löytyy vain Keski-Euroopasta, kun taas sieltä päin katsottuna pohjoinen Eurooppa näyttäytyy erilaisena, eksoottisena ja syrjäisenäkin alueena. Eurooppalaisuuden pitäisi kuitenkin luoda yhteisöllisyyttä maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Tämä on tärkeä asenne erityisesti pohjoiselle kulttuuripääkaupungille, jossa eurooppalaisuuden on joskus annettava tilaa pohjoiselle.

Vuoden 2014 kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutukset Uumajassa ovat näkyviä ja erittäin kouriintuntuvia. Sen lisäksi, että Uumaja investoi nykyään Ruotsin kaupungeista eniten kulttuuriin henkeä kohden, Uumajan julkiset tilat ovat läpikäyneet muodonmuutoksen: meillä on uusi näyttävä kulttuuritalo, uusia hotelleja, aukioita, puistoja ja paljon muuta.

Tärkeintä ei kuitenkaan ole tämä näkyvä muutos.

Kulttuuripääkaupunkivuoden arvioinneista käy nimittäin ilmi, että kaupunkilaiset, jotka epäilivät sitä, että kulttuuripääkaupunkivuosi lisäisi houkuttelevuutta ja muuttoliikettä kaupunkiin, muuttivat käsityksiään vuoden aikana. Jälkikäteen 70 prosenttia kaupunkilaisista piti Uumajan kulttuuripääkaupunkivuotta hyvänä asiana.

Vinkkinä tulevalle kulttuuripääkaupungille: kannattaa olla valmiina panostamaan siihen kasvuun, mikä syntyy vuoden aikana. Suurten ponnistusten ja aidon sitoutumisen tulosten pitäisi päästä elämään myös pitkään kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen.” ///

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen: Meidän täytyy hoitaa perusasiat kuntoon, joista yksi on asemanseutu ja siihen liittyvät fasiliteetit. Matkailijan täytyy tunnistaa, että tullaan Suomen viidenneksi suurimpaan kaupunkiin. Toinen asia on merellinen Oulu ja sen esille tuominen sekä esilläolo.”

”

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä: Tapahtuu paljon. Se, mikä on luvattu kansainväliselle raadille jätetyssä suunnittelukirjassa, pitää laittaa luiksi ja lihoiksi. Toteutuksesta vastaa perustettava Oulun kulttuurisäätiö. Kaupunginvaltuusto tekee päätökset rahoituksesta. Kaikki kulttuuripääkaupunkivuotta koskevat valmistelutyöt tehdään tulevien vuosien aikana.”

”

”

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä: Kaupungin on tarkoitus rakentaa ja peruskorjata.

Pääkirjaston hankesuunnitelma on yksi keskeinen kulttuuripääkaupunkiin liittyvä hanke. Suunnitelma on nyt valmistunut ja se on tulossa lausunnolle sivistys- ja kulttuurilautakuntaan syyskuussa.”

”

Konsernijohtaja Jukka Weisell: On erittäin tärkeää löytää kulttuurisäätiöön hallitus, joka on valmis tekemään töitä kulttuuripääkaupunkihankkeen eteen. Siihen halutaan monipuolisesti niin taiteen kuin talouselämän edustusta sekä alueellista tasapainoa. Henkilöitä, jotka voivat edistää kulttuuripääkaupunkihanketta.”

Rakennetaanko Ouluun jotakin uutta kulttuuripääkaupunkiin liittyen?

”

Mirja Vehkaperä: Ei ole tarkoitus rakentaa juhlavuotta varten mitään erillistä kulttuurilaitosta tai –rakennusta. On iso työ aikatauluttaa olemassa olevien kulttuurikohteiden peruskorjaukset ja osassa olevat lisärakentamiset niin, että kaikki olisi iskukunnossa juhlavuotena.”

”

Mika Penttilä: Luupin kokonaisuuteen on suunniteltu niin peruskorjausta kuin rakentamista. Se on vielä osittain suunnittelupöydällä, lähinnä Ainolan museon osalta. Tarkoitus on ehdottomasti, että Luupin peruskorjaus ja uudisrakennus ovat valmiit 2026.”

”

Jukka Weisell: Varmaan rakennetaan. Kulttuuripääkaupungissa sana kulttuuri on toki laaja. Luupin selvitys on merkittävä kokonaisuus. Pikisaaren kokonaisuudesta on käyty konsernin sisällä keskustelua. Siellä on sisäilmaongelmainen rakennus saanut purkuluvan. Tavoite on, että tavalla tai toisella Pikisaaren miljöö olisi käytössä. Voi näihin liittyä myös esimerkiksi asemakeskuksen rakentaminen, jos monitoimiareena toteutuu siihen.”

Korjataanko jotakin ja millä aikataululla?

”

Juha Hänninen: Meillä on paljon korjausrakentamisen korjausvelkaa: julkisista rakennuksista, mutta myös teistä ja kaduista. Se prosessi pitää käynnistää, jotta kulttuurivuonna ovat tiet ja rakennukset kunnossa. Edellisenä vuonna on asuntomessut, joka varmasti huomioidaan myös tässä.”

”

Mirja Vehkaperä: Meillä on korjattavaa niin Luupissa, Tietomaassa, pääkirjastossa kuin kaupunginteatterissa. Myös Musiikkikeskus on peruskorjauksen tarpeessa. Pyrimme saamaan kulttuurikohteet kuntoon. Aikataulut ja toteutusvaihtoehdot odottavat lopullista sinettiä. Taloudellista panosta tarvitaan myös itse kulttuuriin ja sen esille nostamiseen.

”

Mika Penttilä: Asuntomessualueella tulee olemaan kaupunginvarikko, joka on oma kokonaisuutensa, mutta hyvin mielenkiintoinen. Siinä on sellaista tilaa, joka voi olla kulttuurista tilaa. Samoin mielenkiintoisen mahdollisuuden tarjoaa Pikisaari. Kulttuurivuoden alkuun on neljä vuotta. On varattava aikaa myös sisällön rakentamiseen. Seuraavat vuodet ovat varmasti rakentamisen aikaa.”

”

Jukka Weisell: Tulevat talousarviot määrittävät toteutusvuodet.

Kulttuuripääkaupunkihanke vaikuttaa toivottavasti myös ulkomailta oululaisiin yrityksiin tulevien osaajien viihtymiseen nykyistä paremmin.”

Mitä terveisiä lähetät kaupunkilaisille kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyen?

Juha Hänninen: Toivon, että mahdollisimman moni oululainen olisi mukana hankkeissa. Näin kulttuurivuodesta saa enemmän irti. Tämä tuo ehdottomasti veto- ja pitovoimaa kaupunkiin ja on ihan varma, että taloudellisesti jää plussaa viivan alle.”

”

”

”

”

Mika Penttilä: Onhan se aivan huikea mahdollisuus, mikä tarjoutuu meille oululaisille, Oulun seudulle ja PohjoisSuomelle. Tämä on meille suuri mahdollisuus ja me käytetään se hyväksi.”

Mirja Vehkaperä: Kulttuuripääkaupunkivuosi ja matka sinne on todellinen lottovoitto Oululle. Toivon, että kuntalaiset ja kaupunkilaiset lähtevät iloisin mielin mukaan.

Toivottavasti kulttuurin laaja skaala avautuu kaupunkilaisille.”

Jukka Weisell: Suhtaudun kulttuuripääkaupunkivuoteen odottavasti ja hyvällä mielellä. Tuntuu, että päätöksenteossakin on laaja yksimielisyys ja toivotaan, että me onnistumme tässä erityisen hyvin. Oulu kaipaa tätä.” ///

16 MUN OULU 4 - 2021

OULULAISUUDEN YTIMESSÄ

Etsimme tällä palstalla oululaisuuden syvintä olemusta.

Keskustele aiheesta Mun Oulun somekanavissa.

”

Make Air Not War

Ilmakitara – mitä se on, muistan kysyneeni puolisoltani muutettuani Ouluun Alankomaista. Mikään vastaus ei voi tehdä oikeutta, sillä ilmakitara on jotain, joka on koettava. Se oli ylivoimaisesti hauskin, onnellisin, jännittävin ja hulluin tapahtuma, jonka olin koskaan nähnyt. Ilmakitaristit lähtivät esityksiinsä niin positiivisella tunnelmalla, intohimolla, energialla ja suurella taidolla, että mietin vain vau, tämä on mahtavaa.

Tiesin jo, että Oulu ei ole pimeä eikä synkkä paikka, ja ilmakitaran maailmanmestaruuskilpailut ovat täydellinen esimerkki siitä. Erilaiset ihmiset voivat kilpailla, mutta myös jakaa rakkautta, luoda ainutlaatuisen siteen ja pitää hauskaa ottamatta itseään liian vakavasti.

Näiden kokemusten jakaminen luo positiivisuutta, joka leviää ympäri maailmaa.”

ESTER VAN DAM muutti Suomeen ja Ouluun vuonna 2015. Ilmakitaraan törmääminen

herätti hänessä piilleen valokuvaajan. Finaalikuvat MM-kilpailuista poikivat ensin paikan harjoittelijana paikallisessa sanomalehdessä ja sittemmin valokuvaajan ammattitutkinnon Torniossa.

Van Dam kuvaa pääasiassa Oulun alueella ja iloitsee studiotilasta Pikisaaressa. /// Seuraa somekanavissa: @estervandamphotography, @estervandamstudio

MUN OULU 4 - 2021

17

REPORTAASI

Tällä palstalla pääset kurkistamaan kulisseihin: Miltä näyttää päivä kaupungin työntekijänä.

Sydämen vajaatoimintaa sairastava Heino Mattinen pärjää kotona hoitoringin ja Maire Mattisen avulla. Vaimo on eläköitynyt sairaanhoitaja.

Kaikki päivät ovat merkityksellisiä Hoitorinki antaa oireita helpottavaa hoitoa parantumattomasti sairaille heidän kotonaan.

TEKSTI ja KUVAT Kati Valjus

SAIRAANHOITAJA Marja Lehto tarkistaa

Oulun kaupunginsairaalan osastolla A2 kassin sisällön. Asiakaskäynnille pakataan mukaan tietyt lääkkeet ja välineet, mutta yllätyksiäkin voi tulla, joten monenlaiseen pitää varautua.

Lehto kollegoineen kuuluu hoitorinkiin, joka tarjoaa palliatiivista tai saattohoitoa asiakkaan kotona. Palliatiivisella hoidolla tar-

koitetaan parantumatonta sairautta sairastavan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Itse sairautta ei enää aktiivisesti hoideta, mutta hyvää elämää on kuitenkin vielä jäljellä.

Hoitorinki mahdollistaa potilaan hoidon kotona. ”Suurin osa haluaa olla kotona. On hienoa, jos se onnistuu. Usein tarvitaan hoitoon sitoutunut omainen, mutta on meillä sellai-

siakin potilaita, jotka pärjäilevät omasta halustaan kotona itsekseen. Hoitajan käyntien lisäksi he saavat kotiapua.”

Palliatiivisessa hoidossa ei ole olemassa yhtä kaavaa, vaan hoidon tarve ja laatu riippuu täysin potilaan voinnista. ”Jonkun luona käydään kerran viikossa tai harvemminkin, toinen saattaa etenkin loppuvaiheessa tarvita hoitajaa useamman kerran vuorokaudessa.”

Osaston puhelin on aina auki, ja apua on saatavilla nopeasti.

Älyttömän kova elämänhalu

Tänään Lehto piipahtaa Heino ja Maire Mattisen luona. Mukaan lähtee myös lääkäri Minna Koivukangas. Maire Mattinen ottaa vieraat vastaan kuin vanhat tuttavat. Heino Mattinen on ollut osasto A2:n asiakkaana puolisentoista vuotta vaikean sydämen vajaatoimintansa vuoksi. ”Se oli dramaattinen alku. Hempan ennuste oli todella huono”, Maire Mattinen muistaa.

Nyt hyvävointisen oloinen Heino Mattinen pötköttelee sängyllään, kun Lehto tekee tarvittavat hoitotoimenpiteet. Viikoittaisiin rutiineihin kuuluu albumiinin antaminen ja yleisvoinnin tarkastaminen. Tänään Lehto myös huoltaa Mattisen pysyvän verisuonikanyylin ja hoitaa pienen haavan, joka on tullut ihoon. ”Tässä samalla vaihdetaan tärkeimmät

juorut”, Mattinen nauraa.

Pariskunta suunnittelee autoreissua Vaasaan, vanhoja tuttuja tapaamaan. ”Tarkkaa suunnittelua se vaatii. Pyrimme elämään mahdollisimman tavallista elämää, vaikka voi sanoa, että kuolema muutti kanssamme asumaan. Päivä kerrallaan mennään eteenpäin”, Maire Mattinen sanoo.

Myös lääkäri Koivukangas muistaa hyvin,

Tässä samalla vaihdetaan tärkeimmät juorut. ettei sydänvikaiselle ennustettu kovin paljon elinaikaa. ”Tuollaisessa tilanteessa on hyvin tärkeää se, miten lääkärinä kohtaa potilaan ja tämän omaiset. Pyrin aina kertomaan mahdollisimman selkeästi, millaisia asioita toivottomaltakin tuntuvassa tilanteessa voidaan kuitenkin tehdä. Potilaan kipua voidaan helpottaa ja kotiin on saatavana apua.”

Kysymykseen, miten ihmeessä noin huonon ennusteen saanut mies on puolentoista vuoden jälkeen siinä kunnossa, että pystyy lähtemään viikonloppulomalle Vaasaan,

Asiakaskäynnille pakataan mukaan tietyt lääkkeet ja välineet, mutta yllätyksiäkin voi tulla.

18 MUN OULU 4 - 2021

Lääkäri Minna Koivukangas kyselee pariskunnan kuulumiset.

Sairaanhoitaja Marja Lehto valmistelee Heino Mattisen viikoittaisen albumiiniannoksen.

ei ole vastausta. ”Hempalla on älyttömän kova elämänhalu”, omaishoitajana toimiva vaimo tiivistää.

Kuin ystävän hyvästelisi

Tyypillisimmin osastolla A2 hoidettavat potilaat ovat syöpäsairaita. Joku ehtii olla osastolla tai kotihoidossa vain muutamia päiviä, toiset useita vuosia. Parantumattoman ennusteen saaminen on aina kriisi. Lehto ja Koivukangas kokevat tekevänsä työtä persoonallaan. ”Kyllä pitkäaikaisen potilaan poismeno on kuin ystävän hyvästelisi. Tässä ollaan ihmisenä ihmiselle”, Koivukangas sanoo.

Raskainta hoitohenkilökunnalle on kohdata perheitä, joissa kuolema on tulossa aivan liian aikaisin. ”Jos on pieniä lapsia, se koskettaa meitä-

Marja Lehto hoitaa myös Mattisen ihoon syntyneen haavan. ”Samalla vaihdetaan tärkeimmät juorut”, Mattinen nauraa.

kin syvästi”, Lehto sanoo.

Tekniikka mahdollistaa koko ajan enemmän asioita, joilla kotona tehtävää hoitoa voidaan helpottaa. ”Esimerkiksi kannettava ultraäänilaite mahdollistaa sen, että voin tehdä tutkimuksia kotisängyssä eikä potilaan tarvitse tulla sairaalaan. Potilaalla voi olla happirikastin tai kipupumppu, joka on niin huomaamaton laite, että sen voi sujauttaa vaikka takin po-

vitaskuun”, Koivukangas kertoo.

Lääkärin silmin kotona annettava hoito on yleensä aina paras vaihtoehto, jos potilas niin haluaa ja jos hoito pystytään järjestämään. ”Kotona on aina se toinenkin rooli kuin potilaan rooli. On tutut tavarat, oma sänky ja tärkeät ihmiset. Kaikki päivät ovat merkityksellisiä”, Koivukangas tietää. ///

Marja Lehto, 38

”

Sairaanhoitaja Tein työtä vanhustyössä, kun näin paikan tällä osastolla auki. Olen ollut täällä kohta kymmenen vuotta. Työ on todella monipuolista ja itsenäistä, mutta samaan aikaan takana on koko osaston henkilökunnan tuki.

Työssä kohdataan monenlaisia tunteita ilosta suruun.”

Minna Koivukangas, 44

Geriatrian erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen pätevyys Työssäni erikoistumisaikana eri klinikoissa näin, miten puutteellinen hoitosuunnitelma ja liian raskas hoitolinja heikensivät potilaiden elämänlaatua. Tämän vuoksi kiinnostuin palliatiivisesta hoidosta. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan olla auttamassa ihmistä silloinkin, kun toivoa paranemisesta ei ole.”

” Sairaanhoitaja Marja Lehto (vas.) ja lääkäri Minna Koivukangas kohtaavat työssään tunteet laidasta laitaan.

Työyhteisön tuki on tärkeä.

MUN OULU 4 - 2021

19

TURISTINA Fakta Laura Tauriainen, 37 ⋆ freelance-toimittaja ja copywriter, perheenäiti ⋆ Asuu Kuivasjärvellä yhdessä miehensä sekä 13-, 4- ja 1-vuotiaiden lastensa kanssa

Kasvitieteellisessä puutarhassa parasta ovat ”vuoret”, eli kiipeiltävät kukkulat – jos Tauriaisen 4-vuotiaalta lapselta kysytään.

Tauriainen on asunut Oulussa monissa osoitteissa koskelalaisesta mummonmökistä kerrostaloon Kaukovainiolla. Hän kokee omakseen erityisesti kaupungin pohjoisen puolen.

Laura Tauriainen rakastui Ouluun aikoinaan Kuivasjärvellä, jossa nyt asuu.

Onnellisena elosta Oulun kanssa.

Opiskelukaupungista tuli TEKSTI Maaria Rousu KUVAT Juuso Haarala Muuttopäivä Ouluun on jäänyt tarkkaan Tauriaisen mieleen. ”Se oli 26.9.2003. Varmaankin se on painunut mieleen, kun silloin muutin lapsuudenkodista ensi kerran omilleni”, Kainuusta kotoisin oleva ja Kajaanissa koulunsa käynyt Tauriainen kertoo.

Hän huomaa tuon päivän aina toisinaan ja ajattelee sitä hänen ja Oulun vuosipäivänä. ”Ouluhan on minulle vähän niin kuin suhde: sen kanssa olen valinnut olla. Ja ihan niin kuin kaikissa pidemmissä suhteissa, OulussaKUIVASJÄRVI

kin on omat ärsyttävät piirteensä, mutta hyvin meillä on mennyt. Ajattelen tämän sellaisena loppuelämän parisuhteena.”

Iso tekijä on se, että kaupungista on löytynyt omanlainen, sopiva soppi. Perheen koti on ollut Kuivasjärvellä vuodesta 2014 saakka. ”Viihdyn täällä todella hyvin. Ihan läheltä löytyy niin uimaranta kuin kivoja lenkkireittejäkin”, Tauriainen sanoo.

Hänelle on tärkeää, että luonto on läsnä. ”En ole mikään eräilijä, mutta jonkin verran maalainen kuitenkin. Järvellä esimerkiksi asustaa joutsenperhe, joka pesii samassa

paikassa joka vuosi. Tänä kesänä niillä oli viisi poikasta, sellaistakin täällä saa seurata.”

Ouluun muuttaessa ensimmäinen oma osoite oli Linnanmaalla opiskelija-asunnossa. Sieltä Tauriaisen mieleen on jäänyt ilta, kun hän lähti silloisen poikaystävänsä kanssa tutustumaan uuteen ympäristöön. ”Kun kävelimme Kaijonharjun ja Kuivasjärven välisellä pyörätiesillalla, muistan katselleeni tähtiä ja ajatelleeni, miten siistiä täällä on. Asun noin kilometrin päässä sillasta nyt, ja muistan tuon hetken usein siitä kulkiessani.”

Tanssia, talobongailua ja tiedekaupungin tunnelmaa

Erityisen mieluisa ympäristö koko perheelle on lähistöltä löytyvä kasvitieteellisen puutarhan alue, jossa Tauriainen kertoo käyneensä paljon lasten kanssa. Sinne hän veisi mielellään myös vieraansa. ”Se on kasvihuoneineen kuitenkin aika erityinen paikka, joka henkii myös yliopistokaupungin tunnelmaa ja sellaista tiedeyhteisön läsnäoloa, jota ei kaikkialla ole”, Tauriainen sanoo.

20 MUN OULU 4 - 2021

Seuraavaksi kotikaupungin turistiksi Laura Tauriainen haastaa musiikkiterapeutti ja muusikko Mikko Hyttisen, paljasjalkaisen oululaisen ja AC Oulun kannattajan.

”Alkujaan tulin Ouluun vähän sellaisella ajatuksella, että katsotaan minne tie vie. Oululaiseksi vei”, Tauriainen sanoo. ”Siihen tietysti vaikutti sekin, että tulin äidiksi kesken opiskelujen.”

loppuelämän ”parisuhde” Kävelyillään hän tunnustaa olevansa talokyylääjä: juuri se kulkija, joka ohi mennessään katselee ja miettii, millaista tuossa talossa olisi asua tai sen pihalla istuskella. Erityisesti hän pitää vanhoista persoonallisista puutaloista ja onhan hänellä myös suosikkinsa. Kuivasjärvellä vastaan tulee kuitenkin kaikenlaisia rakennuksia. ”Vieri vieressä voi olla moderni omakotitalo, 70-luvun tiilinen laatikko ja 50-luvun puutalo. Se pitää homman mielenkiintoisena”, Tauriainen hymyilee.

”Myös mieheni on innostunut tästä, ja saatamme joskus ajella johonkin vain kävelläksemme eri alueilla. Näin hänkin – paljasjalkainen oululainen – on tutustunut ihan uusin paikkoihin. Se on sellaista arjen turistiutta, jonka kautta monesti löytyy uusia elämyksiä.”

Saatamme joskus ajella johonkin vain kävelläksemme eri alueilla.

Elämyksiä tarjoavat myös kulttuuriharrastukset, jotka osaltaan tekevät kaupungista kodin. ”Isossa osassa Oulu-kokemusta on se, että täällä on päässyt näkemään kulttuuria monessa eri roolissa. Olen laulanut pitkään kuorossa ja ollut mukana bänditouhuissa ja lasten kautta olen tutustunut myös kansantanssiin.

Se maailma, ja vireä kansanperinne, on ihan mieletön oululainen rikkaus. Sellaisissa on hienoa olla mukana”, Tauriainen kiittää. ///

MUN OULU 4 - 2021

21

KULTTUURI

Tunteen palo Teatterikuoppa, 24.10. asti Musiikkinäytelmä Tauno Palosta sekä suomalaisen elokuvan kulta-ajasta. ouka.fi/oulu/teatterikuoppa/

Vastuuopettaja Jenni Mattila näyttelee Tunteen palon naispääosan. Yhtä tärkeä rooli on valaisulla ja äänimaailmalla, josta vastaa tekniikan esimies Kari Räty yhdessä kahden muun ammattilaisen kanssa.

Teatterikuopan esityskalenteri on jälleen täynnä Korona ei lannistanut Teatterikuopan tekijöitä.

Näyttämökausi avataan suurtuotannolla.

TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVAT Teija Soini Laulu, tanssi ja ihmiset ovat palanneet Teatterikuopalle ja tätä lukiessamme jo kahdesti siirretyn Tunteen palon ensimmäiset näytökset ovat takana päin. Tauno Palon ihmeellinen elämä, SF-elokuvaimperiumin tähtihetket ja etenkin sen elokuvien tutuksi tehneet ikivihreät sävelmät ovat tulleet eläviksi Haukiputaalla.

Teatterikuopan tekniikan esimies ja sen valaisun sekä äänimaailman taustalla teatterin koko historian ajan toiminut Kari Räty sanoo, että juuri Tunteen palon kaltaiset musiikkinäytelmät ovat olleet aina suosituimpia esityksiä. Ne keräävät 200-paikkaisen katsomon täyteen jokaisena iltana. Yleisö on oppinut hyvälle, sillä Teatterikuopan esityskausi pitää sisällään myös tanssia, kevyen musiikin konsertteja ja teatterivierailuita.

Sitten tuli korona, jonka keskellä on puolentoista vuoden ajan aina kulloisenkin tilanteen mukaan.

"Alun perin Tunteen palonkin piti tulla 1,5 vuotta sitten. Kun tämä syksy lähestyi, koko ryhmä päätti, että nyt tämä tehdään", naisHAUKIPUDAS

pääosaa esittävä Oulu-opiston teatterin vastuuopettaja Jenni Mattila sanoo.

Kun koronatilanne on sen sallinut, esityksiä on pidetty puolelle katsomolle. Tämän vuoden keväällä esityksiä myös striimattiin, mutta tekijänoikeussyistä niitä voitiin jakaa vain Oulu-opiston omille teatteriharrastajille.

"Opimme paljon, ja voi olla, että esitysten jakaminen verkon kautta saadaan tulevaisuudessa tavaksi päästä seuraamaan esityksiämme kotisohvalta", Räty odottaa.

Teatteria hyvässä hengessä

Jos siis sohvalle vain malttaa jäädä. Mukaansa tempaiseva ilmapiiri on yksi Teatterikuopan kantavia voimia. Hengessä on mukana hyvällä tavalla maalaisteatterin taikaa, joka sallii ja kutsuu vaikkapa laulamaan mukana: esityksiin on helppo tulla ja niistä on helppo nauttia.

Teatterin ja tanssin harrastajille Teatterikuoppa tarjoaa tekemistä kohottavan ympäristön. Mattilan ensikosketus Teatterikuoppaan on avajaisvuodelta 2003, jolloin mil-

jöö teki Kiimingin lukion tokaluokkalaiseen ja teatteriharrastajaan edelleen muistuvan vaikutuksen.

"Silloin näyttämöt olivat liikuntahalleja ja auditorioita. Täällä pääsimme näyttelemään oikeaan teatteriin, jossa on oikea tekniikka ja näyttämö."

Tilat ja tekniikka pitävät edelleen pintan-

Mukaansa tempaiseva ilmapiiri on yksi Teatterikuopan kantavia voimia.

kana vakiokaartiksi muodostuneita harrastajia ja täysin uusia näyttelijöitä: lapsia, nuoria, aikuisia ja eläkeikäisiä sekä Haukiputaalta että koko Oulun alueelta. Esimerkiksi Tunteen palo on yhteensä 25 hengen voiman ja osaamisen näyte.

Tunteen palon lisäksi syksyn ohjelmiston odotetaan toteutuvan suunnitellusti ja tulevan ohjelmiston harjoitukset jatkuvat.

"Eri esityksiä ja tilaisuuksia on loppuvuodelle niin paljon, ettei enempää voitaisikaan järjestää harjoitusten häiriintymättä", toteaa Räty. ///

sa verratessa niitä suurempiinkin saleihin.

Oulussa sitä lähimpänä on Valve-sali, jonka kanssa teatterikuoppalaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja tilojen tekniikkaa ollaan paraikaa yhdenmukaistamassa.

Kyseessä on kuitenkin täysin harrastajanäyttelijöiden voimin pyörivä teatteri, joka on osa Oulu-opiston toimintaa. Mattila sanoo, että mukana on paljon jo vuosien ai-

22 MUN OULU 4 - 2021

Odotettavissa oivalluksia oululaisittain

Aukkoja kalenterissa?

Pyysimme haasteltavia tutustumaan Mun Oulun tapahtumakalenteriin ja poimimaan parhaat tapahtumat omiin kalentereihinsa. tapahtumat.munoulu.fi

PikiTalk on teatterin ja kaupungin uusi tapahtumakonsepti, erilainen afterwork-hetki. Siinä yhdistyvät syvällinen keskustelu, kiivas väittely ja pulppuava puhe.

MYLLYTULLIN KATUKIRPPIS la ja su, niin kauan kuin hyviä ilmoja riittää Anu-Maarit Moilanen: ”Myllytullin katukirppikselle voisi suunnata jonakin aurinkoisena sunnuntaina. Kiinnostava ilmiö, jossa yhdistyvät ekologisuus, ekonomisuus ja yhteisöllisyys.”

TEKSTI JA KUVA Anu-Maija Kärjä

”ME YRITETÄÄN olla selkeitä ja innostumatta liikaa”, vies-

tittää Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen heti kärkeen, kun sovittelemme sopivaa haastatteluajankohtaa.

Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi ei tätä edes yritä luvata. Ja kun muutamaa päivää myöhemmin olemme nokatusten, ei parivaljakko pitkästä työpäivästä huolimatta ole pysyä jakkarallaan.

Lyhykäisyydessään PikiTalkin konsepti menee näin: nostetaan kissa pöydälle, kerätään sen ympärille Moilanen, Salmi sekä asiantuntijat ja silitellään niin myötä- kuin vastakarvaankin. Osallistujille on afterwork-lasillisen ja tapasten lisäksi tarjolla oivalluksia sekä aiheeseen valikoidut palat syksyn ohjelmistosta. ”Keskusteluohjelmissa keskustelun väliin voidaan tuoda inserttejä.

Nyt keskustelun keskelle on luvassa katkelmia näytelmistä. Tällaista ei tietääkseni ole aiemmin tehty tai ainakaan en ole sellaisesta kuullut. Olen valtavan innostunut, miten moneksi teatteri taipuu”, Salmi sanoo.

Moilanen nyökkäilee innostuneesti. Hän kertoo konseptin olevan kutsu vuoropuheluun ja kurottautuminen yleisöä kohti. ”Tehtävämme on nostaa salattuja ja kipeitäkin asioita keskusteluun. Teatteri tuo tänä syksynä estradille entistä enemmän paikallisesti tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita. PikiTalk on puolestaan uudenlainen tarkastelun väline.” ”Se on keskustelun herättäjä ja kommunikaation syventäjä”, lisää Salmi.

Helpolla PikiTalk ei päästä, sen kertovat jo aiheetkin. Esimerkiksi syyskuussa etsitään hengellisen väkivallan rajoja, lokakuussa ulospääsyä päihdehelvetistä ja joulukuussa jar-

rua oravanpyörän pysäyttämiseksi. Kaikkea tätä käsitellään oululaisesta näkövinkkelistä. ”Olen häpeilemättömän iloinen keskustelusarjan vaikeista teemoista”, Salmi toteaa.

RAKENTAJA 2021 OULU 24.–26.9. Ouluhalli Mikko Salmi: ”Ihanaa päästä kohtaamaan ihmisiä uudistettuun Ouluhalliin. Tule sinäkin!”

Liputta sisään

DANTE ALIGHIERI JA HÄNEN TEOKSENSA KUVATAITEESSA

Lähtökohtaisesti luvassa on live-keskustelua – sitä vanhanaikaista kohtaamista ja vuorovaikutusta paikan päällä. Notkeasti striimiinkin hypätään, jos tilanne niin vaatii, työpari kuitenkin lupaa. ”Monella on ikävä teatterin dialogisuutta, joka ei striimissä toteudu. Ruudun takaa samanlaista yhteyttä yleisön ja esiintyjän välille ei yksinkertaisesti synny. Haluamme ehdottomasti olla taas vuorovaikutuksessa”, sanoo Moilanen.

Tapahtuma-areenana toimii teatterin Pikisali, johon konseptin nimikin viittaa. Salin ovet ja bistro avautuvat jo tuntia ennen varsinaista keskustelua. Hyvissä ajoin paikalle saapuu tunnelmaa virittämään myös DJ. Lippua ei tarvita, sillä sisään pääsee ilman pääsymaksua. Näin myös saavutettavuuden näkökulma toteutuu uudella tavalla. ”Yleisölle järjestetään erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Pohdintoja itse kukin voi jatkaa vielä vaikkapa sosiaalisessa mediassa”, kaksikko tuumaa.

Salmen mukaan PikiTalkissa kohtaavat keskustelemisen maksimaalinen ilo ja hyöty. ”Minulle kaupunkiviestijänä on tärkeää, että keskustelu ei ole mustavalkoista. Koko korona-aikaa leimaa aistiköyhyys.

Nyt tarvitaan kaikilla aisteilla elämistä.” ///

30.9. klo 18, Oulun pääkirjasto, Pakkalan sali Mikko Salmi: ”Nyt tehdään pääkirjastossa matkaa taivaasta helvettiin ja takaisin. Liisa Väisänen luennoi Danten kiehtovasta maailmankuvasta.”

MILJOONASADE JA OULU SINFONIA

PikiTalkissa kohtaavat keskustelemisen maksimaalinen ilo ja hyöty.

1.10. klo 20 Club Teatria Mikko Salmi: ”Teatrialla lapsuuden sankari soi ison orkesterin kanssa. Toivottavasti saan elää ja kuulla marraskuun jo lokakuussa!”

ULLA TAPANINEN – LAVA-AMMUNTAA VI 1.10.; 6. ja 7.11. Teatteri Rio Jenni Mattila: ”Ullan lava-ammunnan jo kerran nähneenä en voi kuin suositella.”

KAAMOSKABAREE – POHJOIS-SUOMEN BURLESKIFESTIVAALI 9.10. klo 19.30 Jenni Mattila:”En ole koskaan päässyt katsomaan burleskia livenä. Festariin osallistumalla saisin varmasti laajan kuvan tästä taiteenalasta.”

SUPERNATURAL – SAMASSA MAAILMASSA

PikiTalk on Oulun teatterin ja Oulun kaupungin uusi, erilainen afterwork-hetki.

PikiTalk tarttuu ikuisuusteemoihin: synti, sisu, himo, hulluus. Samat teemat nähdään Oulun teatterin tulevassa ohjelmistossa.

Tulevat PikiTalkit 8.10., 12.11. ja 10.12.

Oulun teatterin Pikisalissa.

Thomas Grünfeld, Sopimaton (Joutsennutriaaasi), 2008

17.10. asti Oulun taidemuseo

Anu-Maarit Moilanen: ”Aion ehdottomasti ehtiä perheen kanssa SUPERNATURAL-näyttelyyn.

Paikalle kannattaa suunnata, kun siellä on näyttelyä avaava Taidevartti.”

Jenni Mattila: ”Pyrin käymään taidemuseolla tasaisin väliajoin ja tämä näyttely on puhuttanut sen verran paljon, että kiinnostukseni heräsi.”

FLOW PRODUCTIONS: AER 16.–24.10. Kulttuuritalo Valve, Valvesali Anu-Maarit Moilanen: ”Aer kiinnostaa loistavan tekijäkaartin sekä teoksen moniaistisuuden vuoksi. Taideteoksen sisälle sukeltaminen ja sen osana oleminen kuulostaa korona-ajan jälkeen taivaalliselta.”

KULTASANNOTETTU TIE 22. ja 30.10., 5. ja 13.11. klo 19 Oulun teatteri, Pikisali Kari Räty: ”Esitys on vuodelta 1996 ja palaa näyttämölle 24 vuoden jälkeen.”

PARASTA ELÄMÄSSÄ PikiTalkeissa puheen virittäjinä toimivat kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi ja teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen.

30.10. klo 17.30 ja 19.30 Oulun teatteri, suuri näyttämö Kari Räty: ”Martti Suosalon monologi nähdään Oulussa vain kahtena näytöksenä.”

MUN OULU 4 - 2021

23

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

TAPAHTUMIA SYKSYYN KULTTUURITALO VALVE FLOW PRODUCTIONS & LUMOCOMPANY: AER 16.10.–24.10.

Ojajärvi Blom Ojajärvi konsertoi Hiukkavaaran Kulttuurikasarmilla 12.11.

OULUN TEATTERI

TUTUSTU VALVEEN toimintaan, näytte-

Poimintoja syksyn tapahtumista: KEHÄ – MONITAITEELLINEN FESTIVAALI KAHDELLE 7.–9.10. kulttuuriosuuskuntailme.fi

FREIJA & OJAJÄRVI BLOM OJAJÄRVI Oulun Musiikkijuhlien Jazz & Etno -konserttisarja pistäytyy myös kaupunginosissa: Freija-yhtye konsertoi Teatterikuopalla 14.10. ja Ojajärvi Blom Ojajärvi Hiukkavaaran Kulttuurikasarmilla 12.11. omj.fi

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO PALIKKA PALIKALTA - LEGO-HARRASTAJIEN KOKOELMIEN HELMIÄ Näyttelyssä jaetaan paikallisten LEGOharrastajien ja Suomen LEGO-harrastajien yhdistyksen, Palikkatakomo ry:n, luomuksia ja kokoelmien helmiä. Pääteoksena on Oulun keskustan LEGO-pienoismalli.

DE URBE ULOA – MAALAUKSIA OULUN KAUPUNGISTA Näyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa olevia maalauksia.

Maalaukset keskittyvät pääosin Oulun ydinkeskustaan ja joko yhä katukuvassa olevia tai katukuvasta poistuneita rakennuksia.

Avoinna ke–su 10–17 Museoon on vapaa pääsy

TIETOMAA TOIMINNALLINEN TEEMANÄYTTELY KRUUNA VAI KLAAVA – TODENNÄKÖISYYTTÄ VAI SATTUMAA Avoinna 30.8.–17.10. ma–to 9–17, pe 10–19, la–su 10–18; 18.–31.10. ma–su 10–18; 1.11.–22.12. ma–to 9–17, pe 10–19, la–su 10–18

AUSTRALIAN VILLI POHJOLA -JÄTTIELOKUVA Esitysajat päivittäin klo 12, 14 ja 16.

SYNNINKANTAJAT

Immersiivisiä piirteitä sisältävä teos, joka yhdistää sirkus- ja tanssitaidetta, visuaalisuutta ja musiikkia. flowprod.fi

40. OULUN KANSAINVÄLINEN LASTEN- JA NUORTENELOKUVIEN FESTIVAALI 15.–21.11. oulunelokuvakeskus.fi/lef

LUOVA LUOKKA 18.11.

Mediakasvatusseminaari myös striimataan livenä! kulttuurivalve.fi/luovaluokka

OULUN SARJAKUVAFESTIVAALI 18.–21.11.

Oulun kymmenettä sarjakuvafestivaalia vietetään pääosin kaupunginkirjastolla. oulucomics.com

OULUN TAIDEMUSEO SUPERNATURAL – SAMASSA MAAILMASSA 17.10.2021 asti Kansainvälinen nykytaidenäyttely pohtii ihmisyyttä ja sen tulevaisuutta.

TAIDEVARTTI: SUPERNATURAL Perjantaisin klo 16.30 (15.10.2021 asti) Taidevartti on lyhyt tietoisku SUPERNATURAL-näyttelystä, jonka jälkeen museovieraat tutustuvat näyttelyyn itsenäisesti. Sisältyy taidemuseon pääsylipun hintaan.

BOTTILA 17.10.2021 asti Bottilassa voit tutkia jäljen tuottamista erilaisten kinesteettisten ja ohjelmoitavien laitteiden avulla. Avoinna päivittäin klo 13–14 ja 15–16.

ROHKEUS-VERKKONÄYTTELY 1.9.–31.8.2022 Verkkonäyttely (ouka.fi/taidemuseo) raottaa näkymiä rohkeuteen runouden ja kuvataiteen kautta.

VILHO LAMPI, VÄKEVÄ LAKEUS 13.11.2021–28.8.2022 Näyttely esittelee liminkalaisen taidemaalarin keskeistä tuotantoa 1920–30-luvuilta.

Aukioloajat: ouka.fi/taidemuseo

KIERIKKIKESKUS BORIS JEFLOV – HEIJASTUSTEN TANSSI 14.6.–31.12.2021 Venäläinen Boris Jeflov (1926–2013) oli tuottelias taidemaalari, graafikko ja venäläisen maaseudun kuvaaja. Teoksissa keskeisellä sijalla ovat maaseudun maisemat sekä veden heijastusten kuvaaminen. Teosten luonnokset syntyivät maiseman äärellä ja viimeistellyt maalaukset hän toteutti työhuoneellaan.

Useat teokset ovat saaneet innoituksensa taiteilijan matkoilta muun muassa Karjalasta.

Aukiolojat: kierikki.fi

Synninkantajat nähdään rouheassa ja ennenkokemattomassa teatterimiljöössä Oulun kaupunginvarikolla Hartaanselän rannassa.

Sakari Hokkasen ohjaama Synninkantajat on kaunis ja surumielinen näytelmä, jonka keskiössä on pienen pojan kokemus. Se kuvaa hoitokokousten aikaa lestadiolaisyhteisössä 1970-luvun lopulla.

Esityksiä 16.10. saakka. Kaupunginvarikko, Lipporannantie 2.

Tutustu teatterin syksyn ohjelmistoon: teatteri.ouka.fi/ohjelmisto/

OULU SINFONIA SÄHKÖINEN LUONTO to 30.9. klo 19, Madetojan sali Gabriella Teychenné, kapellimestari Carolina Eyck, theremin

MILJOONASADE & OULU SINFONIA

KIRJASTO

PÄÄKIRJASTO: Peppi Pitkätossun 75-vuotisjuhlanäyttely tapahtumatila Laituri 2.10.–28.10.

Satutuokiot torstaisin 23.9., 28.10. 25.11. ja 16.12. klo 10.00 Vauvalorutus ke 13.10. ja 1.12. klo 10.00 Lukupiirien tiedot osoitteessa bit.ly/oululukupiiri Kirjastobridge torstaisin klo 14.00 Kielikahvila torstaisin klo 18.00 Oulun Sokrates-kahvila parillisina viikkoina tiistaisin klo 18.00 Suomalais-ugrilaisten kielisukulaisuutta juhlistava teemaviikko 11.–16.10.

Luennot Pakkalan salissa klo 18: to 30.9. Dante Alighieri ja hänen teoksensa kuvataiteessa. Tilaisuuden järjestää Oulun Dante-seura. ke 20.10. Saako tutkija tutkia? – paneelikeskustelu. Yhteistyössä Oulun historiaseura ja Oulu-opisto. ma 1.11., 8.11., 15.11., 22.11. ja 29.11.

Luentosarja ”Eurooppalaiset kaupungit 1920–1930-luvuilla: esimerkkinä Oulu”.

Yhteistyössä Oulun yliopiston historian oppiaine. ti 9.11. Kirjailijavieraana Pekka Sauri.

Yhteistyössä Hyvän mielen talo.

KARJASILLAN KIRJASTO:

Pelitupa joka toinen sunnuntai 12.9.–19.12. klo 14–17

KIIMINGIN KIRJASTO:

Tapahtumalauantai & Pelipäivä 13.11.

Syke-talolla.

Kaikki tapahtumat löytyvät ouka.fi/kirjasto

pe 1.10. klo 20, Club Teatria Oulu Jukka Myllys, kapellimestari

KAMARIKONSERTTI su 3.10. klo 15, OAMK Poiju-sali Oulu Sinfonian Kamarimuusikot

PINTAA SYVEMMÄLTÄ to 7.10. klo 19, Madetojan sali Emilia Hoving, kapellimestari Janne Oksanen, piano Visualisointi Tuukka Ylönen & Petri Ruikka

KONSERTTO KUIN UNELMA to 14.10. klo 19, Madetojan sali Michal Nesterowicz, kapellimestari Senja Rummukainen, sello

PUOLALAINEN ILTA to 21.10. klo 19, Madetojan sali Mihhail Gerts, kapellimestari Clara-Jumi Kang, viulu

WAGNER, IKUISESTI to 4.11. klo 19, Madetojan sali Johannes Gustavsson, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano

THE FABULOUS BÄCKSTRÖM BROTHERS ke 10.11. ja to 11.11. klo 19, Madetojan sali The Fabulous Bäckström Brothers Oulu Sinfonia Tomas Djupsjöbacka, kapellimestari www.oulusinfonia.fi

Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut tapahtumat.munoulu.fi

lyihin, esityksiin ja elokuvanäytöksiin sivulla kulttuurivalve.fi! Sivulta löytyvän tapahtumakalenterin kautta saat aina ajantasaisimmat tiedot tapahtumista ja festivaaleista.

24 MUN OULU 4 - 2021