Mun Oulu 5/21

Teemana hyvinvointialue Oulu sai uuden brändin s. 12

21

Äänestä aluevaaleissa!

LL

I KA

K

s. 4–7

Maksutonta liikuntaa lapsille ja nuorille

0 /2 5 E

TI

IN

G UN

N LU U O

H LE

U AS

UP A K

s. 14–16

TERVEYSLIIKUNNAN PROFESSORI RAIJA KORPELAINEN

arjen liikuttama

Mukana ikäihmisten Mun Aino -liite.

Ota talteen!

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

s. 10

KUVA Oulun kaupunki

ASTEEN VERRAN Asteen verran parempi Oulu NYT SE ON viimein valmis. Ai, mikä? No Ou-

lun uusi brändi. Kaupunginhallitus hyväksyi brändikäsikirjan kokouksessaan 2.11.2021.

Brändi julkistetaan virallisesti perjantaina 19.11., jolloin Ouluhallin katto valaistaan uuden brändi-ilmeen mukaisesti. Käypä katsomassa, miltä uusi pysyvä valoteos näyttää!

Oulun uutta brändiä on kypsytetty hitaasti. Sitä on haudutettu matalassa lämmössä kaupunkilaisten ja yhteisöjen kanssa jo lähes kahden vuoden ajan. Lopulta halusimme vielä tietää, onko Oulu Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kun iloiset uutiset kuultiin kesällä, oli jäljellä enää brändin maustaminen ja tarjoilu.

Oulun brändi nojaa kolmeen ydinasiaan: pohjoinen, inhimillinen ja älykäs. On totta, että moni kaupunki voi kertoa olevansa inhimillinen ja älykäs, mutta kaikki eivät voi mainostaa itseään pohjoisena. Sen vuoksi juuri pohjoinen luonto ja luonne tekevät meistä Oulun, ja on Oulu-brändin ydin.

Olemme ylpeitä pohjoisuudestamme ja sen vuoksi otamme haltuun aste-merkin omaksi symboliksemme. Aste-merkki on sopivasti o-kirjaimen muotoinen, joten se passaa Oulun symboliksi kuin porkkana lumiukon naamaan. Brändilupauksemme ”asteen verran parempi Oulu” taas kertoo sijainnistamme, mutta viittaa oivaltavasti ym-

päristövastuullisuuteen, teknologiaan ja kehitykseen.

Brändityön edetessä kävi ilmi, että tutkimusten mukaan kymmenen suurimman kaupungin joukossa Oulu on kaikkein itsekriittisin, mutta kotiseuturakkain kaupunki. Sen vuoksi, rakkaat oululaiset, meidän on opeteltava puhumaan Oulusta lämpimämmin, arvostavammin, asteen verran kauniimmin.

Paska kaupunki -imagolla ei kannata myrkyttää enää tulevia sukupolvia. Nyt on uuden Oulun aika.

Mikko Salmi Mun Oulun päätoimittaja

4–7

10

14

TEEMA/HYVINVOINTIALUE

HENKILÖ

ILMIÖ

Tutustu hyvinvointialueeseen ja äänestä aluevaaleissa!

Raija Korpelainen: ”Minulla on saappaat syvällä pudasjärveläisessä suossa.”

Padelia, telinevoimistelua ja uintia.

Kaupungilla laaja valikoima maksutonta liikuntaa lapsille ja nuorille.

Mun Oulu 5/21, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimituspäällikkö: Carita Forsman • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Aune Hinkula, Sanna Krook, Tatu Maaninen, Minna Mäki-Heikkilä, Hanna Sankala-Sivula, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Oy • Painosmäärä: 120 719 kpl • Paino: Sanoma Manu Oy• Kannen kuva: Teija Soini • Kuvassa: terveysliikunnan professori Raija Korpelainen • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi • Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia

2 MUN OULU 5 - 2021

OULU NYT KALLUPPI:

Äänestätkö aluevaaleissa?

Hyvinvointialueiden aluevaalit järjestetään tammikuussa.

Mitä tiedät tulevista vaaleista ja aiotko äänestää niissä?

Lisää hyvinvointialueesta ja aluevaaleista sivuilla 4–7.

TEKSTI JA KUVAT: Kati Valjus

TUULA HAANPÄÄ, 59

Sen tiedän, että terveydenhoito ja sosiaalipuolen asiat siirtyvät yksittäisiltä kunnilta isomman alueen yhdessä hoidettavaksi. Ei varmasti ole helppo tehtävä päättäjälle, ja olenkin miettinyt, kenellä on semmoista asiantuntemusta. Onko se tavallisen poliitikon hallussa? Aion kyllä äänestää, mutta jos kysyisit ketä, siitä ei ole aavistustakaan vielä.

Lumon valopilkkuja OULUHALLIN KUPOLIN VALAISU

VALON PILARIT

Ouluhallin vanha osa saa uuden erikoisvalaistuksen, pysyvästi.

Rotuaarin uudelle osuudelle sijoittuva valoteos luo tunnelmaa kävelykadulle 19. joulukuuta asti.

GAIA

MATERIAL LIGHT

Seitsenmetrinen maapallo loistaa kauppakeskus Valkean kesäkadulla 30. marraskuuta asti.

KAIVO

Tietomaan vanhan vesitornin sisätilat saavat Lumossa Oulun yliopiston valaistussuunnittelun koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien suunnitteleman valaistuksen, jota voi ihailla 12. joulukuuta asti.

Pohjoisen valokuvakeskuksen valotaideteokset ovat nähtävillä 2. tammikuuta 2022 asti.

Lue lisää sivuilta 22–23 ja ouka.fi/lumo

SU

Aion kyllä äänestää, sillä äänestän aina kaikissa vaaleissa. En hirveästi tiedä vaaleista. Luulen tietäväni, että tämä liittyy sote-uudistukseen.

Ovatkohan nämä aluevaalit nyt sama asia kuin maakuntavaalit? Niistä olen lukenut.

T O OI SI M TT IT EL US EE

ANNA KÄLKÄJÄ, 36

MERJA TUOKKOLA, 65

Kaikki Oulun kirjastot ovat kiinni tiistaina 23.11.

KIRJASTON PALVELUISSA on laaja käyttökatko, joka alkaa maanantaiiltana 22.11. klo 20 ja päättyy keskiviikkona 24.11. klo 12 mennessä. Kaikki kirjastot ovat kiinni 23.11., myös omatoimikirjastot. Myös kaikki kirjaston palvelut verkossa ovat kiinni katkon ajan. Uusi tai palauta lainasi tarvittaessa ennen käyttökatkoa. ouka.fi/kirjasto

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Olen työskennellyt lähiesimiehenä terveydenhuollossa juuri ennen eläkkeelle siirtymistäni.

Tuntuu, että sote-asiaa venkslattiin kauan. Esimiehenä seurasin sitä tietysti. Vaaleista olen tietoinen, ja joitakin tuttuja näkyy olevan ehdokkaina. Itselleni terveydenhuollon ja mielenterveyspuolen palvelut ovat tärkeitä, joten aion valita ehdokkaani tältä pohjalta.

MUN OULU 5 - 2021

3

TEEMANA HYVINVOINTIALUE

Sote-työmaa näkyy rakenteissa, ei palveluissa:

“Kun hammas lohkeaa tai lapsi sairastuu, palvelut toimivat häiriöttä” Vaikka oululaiset ovat osana monella mittarilla mitattuna Suomen suurinta hyvinvointialueen rakennustyömaata, ei muutoksen valmistelun pitäisi näkyä tarjolla olevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa – ainakaan kielteisesti. Kun muutos astuu vuoden 2023 alussa voimaan, palvellaan oululaista entistäkin paremmin.

TEKSTI Anu-Maija Kärjä KUVA Oulun kaupunki

MIHIN POPSOTE-HANKE tähtää ja kuinka sote-uu-

distus tai sen valmistelu oululaisen elämässä näkyvät?

Muutostyömaa on rakenteellisesti valtava, mutta tavallisen ihmisen näkökulmasta mullistuksia ei ole luvassa, sanovat asiantuntijat. ”Mitä hyvinvointipalveluita meillä on tarjolla alueellisesti, ja mihin kellonaikaan palveluita tarjotaan? Entä miten hyödynnetään ja toteutetaan myös digitaalisia palveluita? Tavoitteena on, että uudistus vaikuttaa oululaisten hyvinvointipalveluihin parantaen niitä, palveluihin pääsyä sekä hoidon oikea-aikaisuutta”, selvittää Tuiran hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Susanna Lähde.

Oikea-aikainen palvelu on keskeinen kulmakivi koko sote-uudistukselle. Perustason sosiaali- ja terveyspalveluita vahvistetaan niin, että ihminen saa hoitoa juuri silloin, kun on tarvetta. Tämän takia uudistuksessa lai-

tetaan rahat saman pussiin ja palvelut kootaan yhteen, kertoo Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto. ”Että saataisiin samalla rahalla enemmän aikaiseksi ja meillä olisi yhtenäiset tietojärjestelmät, jotka myös sujuvoittavat palvelua – tämä on se pohja-ajatus.”

Oikea-aikainen palvelu on keskeinen kulmakivi koko sote-uudistukselle.

Ajatuksena on myös se, että arjen toimintaympäristöstä löytyvät edelleen tutut lähipalvelut, ja digitaalisuus tuo palveluihin vielä uuden ulottuvuuden.

”Tavoitteena on tarjota palvelua 24/7. Palvelu tuo parannuksen myös sellaisille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita.”

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että kun yksi oululainen haluaa hoitaa rutiininomaisen asiansa nopeasti etävastaanotolla, jää toiselle paikan päällä asioivalle enemmän vastaanottoaikaa. Kuntalainen, palveluita käyttävä ja palveluita tarvitseva on kaiken tämän valmistelutyön pääosan esittäjä. Tämä rooli on tavalliselle ihmiselle varattu myös sairaalassa. ”Yksi konkreettinen asia on soten sisäisten hallinnon rajojen poistuminen. Kaupunginsairaalan ja yliopistosairaalan osaaminen on kaikkien käytössä ja hoidot sujuvoituvat: tarpeettomia laitosten välisiä siirtoja vältettäisiin, samoin osastojen välisiä siirtoja. Ensisijaisesti liikkuu tieto, toissijaisesti asiantuntija ja vasta tämän jälkeen tarvit-

4 MUN OULU 5 - 2021

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue � Oulu � Lakeus � Rannikkoseutu � Koillismaa � Oulunkaari � Oulun eteläinen

Usein kysyttyä soteuudistuksesta Miksi sote-uudistusta tarvitaan?

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200 kunnalla tai kuntayhtymällä ja pelastustoimen järjestäminen 22 pelastuslaitoksella.

Eri kokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointija terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia.

Tarvitaan vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti.

Siksi vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta siirretään 22 hyvinvointialueelle.

Miten turvataan alueellisesti tasavertaiset palvelut?

Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjänä on kuntaa isompi itsehallinnollinen alue. Alkuvaiheessa näiden hyvinvointialueiden rahoitus koostuu pääasiassa valtion rahoituksesta.

Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit ja lähialuepalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita.

Miten nykyinen valinnanvapaus säilyy jatkossa?

Uudistuksessa ei muuteta voimassa olevaa valinnanvapausjärjestelmää. Asukkailla on mahdollisuus valita se julkinen perusterveydenhuollon yksikkö, josta hän saa palvelunsa. Asukas voi myös valita, mihin erikoissairaanhoidon yksikköön hän hakeutuu.

Millainen rooli kunnilla on soteuudistuksen jälkeen? taessa potilas”, kertoo hyvinvointialueen valmistelusta vastaava muutosjohtaja Ilkka Luoma.

Ei muutoksia maksuihin

Myös pelastustoimen palvelut siirtyvät muutoksessa hyvinvointialueen hoidettaviksi. Hätänumero on jatkossa sama kuin ennenkin ja hädän tullen apua on tarjolla entiseen tapaan. Mutta onko muutoksilla vaikutusta oululaisen rahapussiin? ”On paljon lakisääteisiä maksuja, jotka kunnasta riippumatta ovat samansuuruiset kaikilla. Siihen ei ole tulossa muutosta. Harkinnanvaraisia maksujakin on, ja ne ovat yhteneväiset kaikille hyvinvointialueen ihmisille”, selvittää Ylitalo-Katajisto.

Hän korostaa, että ensi vuoden ajan palvelut säilyvät siis ennallaan. Mikäli muutoksia tulee Oulun näkökulmasta, kuntalaisia informoidaan ja osallistetaan palveluiden suunnitteluun. ”Tavoitteet ovat kuntalaisen näkökulmasta pelkästään positiivisia. Oululaisen tulee saada apua, tukea ja palveluita oikeaan aikaan ja matalalla kynnyksellä”, tiivistää puolestaan Lähde. ”Silloin siirtymävaihe on tapahtunut onnistuneesti, jos alueella asuva ei huomaa palveluissa ainakaan heikennystä. Oululaiselle on tärkeintä tietää, että kun hammas lohkeaa tai lapsi sairastuu, niin palvelut toimivat häiriöttä”, päättää Luoma. ///

Pohjois-Pohjanmaasta yhtenäinen hyvinvointialue

Hyvinvointialueelle siirtyvät kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ja pelastustoimen palvelut 1.1.2023.

Palvelee noin

413 000 asukasta.

Työllistää

17 000–18 000 työntekijää.

Oma budjetti yli

1,5

miljardia vuonna 2023, rahoitus pääosin valtiolta.

Aluevaaleilla 23.1.2022 valitaan aluevaltuusto ja aluehallitus käyttämään hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa. popsote.fi

Kunnille jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä. Kunnilta ei kielletä sote-palveluiden tuottamista, mutta näitä palveluita tuottaessaan sen tulee pääsääntöisesti yhtiöittää toiminta.

Mitä ovat hyvinvointialueen järjestämät palvelut?

Julkisia palveluja ovat esimerkiksi: • perusterveydenhuolto • erikoissairaanhoito • sairaalapalvelut • hammashoito • mielenterveys- ja päihdepalvelut • äitiys- ja lastenneuvolat • aikuissosiaalityö • lastensuojelu • vammaispalvelut • ikääntyneiden asumispalvelut • kotihoito • kuntoutus Kunnat vastaavat jatkossa muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.

Lähde: soteuudistus.fi

MUN OULU 5 - 2021

5

TEEMANA HYVINVOINTIALUE

Rokotettuna koronatauti on lievempi ja virusta erittää vähemmän eli tartuttaa heikommin. THL suosittelee kolmatta rokotetta muun muassa yli 60 vuotta täyttäneille.

Neljä ajankohtaista asiaa Oulun terveyspalveluissa Millainen rokotekattavuus Oulussa tällä hetkellä on? Mihin kymmenen uutta psykiatrista sairaanhoitajaa keskittyvät? Miten mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudistus näkyy kuntalaisille? Kärsitäänkö Oulussa hoitajapulasta?

TEKSTI: Titta Vilpa KUVA: Oulun kaupunki

MUN OULU tarttui ajankohtaisiin terveys-

toaikaa liian kauan ja tapaavat hoitajaa liian harvoin. Selvitykseen perustuvalla lisäyksellä parannetaan lasten ja nuorten hoidon saatavuutta.”

1

Mikä on kymmenen uuden sairaanhoitajan tärkein anti? ”Uudet hoitajat vahvistavat perusterveydenhuollon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, jotta hoitoa tarvitsevat saavat apua läheltä, oikea-aikaisesti ja riittävän tiheästi.

He antavat apua ja tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voimme turvata muun muassa lasten ja nuorten opiskelu- ja toimintakyvyn.”

kysymyksiin ja esitti väittämiä Oulun sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelupäälliköille ja apulaisylilääkärille sekä henkilöstöpäällikölle.

Kaupunki palkkasi kymmenen uutta psykiatrista sairaanhoitajaa. Milloin he aloittavat työnsä, palvelupäällikkö Susanna Lähde? ”Uudet psykiatriset sairaanhoitajat aloittavat tehtävissään mahdollisimman pian. He työskentelevät hyvinvointikeskusten perhekeskuksissa lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Perustason palvelut ja psykiatristen sairaanhoitajien mielenterveyspalvelut on integroitu palvelukokonaisuuksiksi, mikä mahdollistaa eri toimijoiden aiempaa joustavamman yhteistyön.”

Miksi uusia hoitajia palkattiin juuri nyt? ”Koronaepidemia on lisännyt mielenterveyspalveluiden tarvetta, mutta jo aikaisemmin on ollut nähtävissä ongelmien lisääntyminen yhä nuorempien keskuudessa. Lapset ja nuoret joutuvat jonottamaan vastaanot-

Vasta kaksi rokoteannosta antaa erittäin hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan.

2

Millainen rokotekattavuus Oulussa tällä hetkellä on, apulaisylilääkäri Jarkko Huusko? ”Oulun rokotuskattavuus on aika hyvin linjassa muiden suurten kaupunkien kanssa. Yli 50-vuotiaiden rokotuskattavuus ensimmäisen rokoteannoksen suhteen on jo yli 90 prosenttia, ja kaikissa rokotettavissa ikäluokissa on päästy yli 70 prosenttiin. Toisen annoksen osalta luvut ovat pienempiä. Haluan kuitenkin muistuttaa, että vasta kaksi rokoteannosta antaa erittäin hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan.”

Kolme syytä, miksi koronarokote on tärkeää ottaa? ”Iäkkäillä ja riskiryhmiin kuuluvilla rokotteen ottaminen on tärkeää heidän itsensä suojelemiseksi vakavalta taudilta. Nuoremmilla rokotteen ottaminen on tärkeää, jotta he suojelevat läheisiä, mahdollisesti riskiryhmään kuuluvia. Rokotettuna tauti on lievempi ja virusta erittää vähemmän eli tartuttaa heikommin. Korkea rokotekattavuus tarkoittaa taudin esiintyvyyden vähenemistä, sairaaloiden toimintakyvyn ylläpitoa sekä mahdollisimman normaalia arkea meille kaikille.”

6 MUN OULU 5 - 2021

Miten kannustat rokotteen ottamiseen? ”Kaikkien, jotka vielä harkitsevat rokottamista, kannattaa vierailla THL:n verkkosivuilla.

Sieltä löytyy paljon tietoa koronarokotteista.

THL antaa mielestäni hyvin avoimesti tietoa rokotteiden hyödyistä ja haitoista sekä tarvittaessa muuttaa rokotussuunnitelmia. Rokotteiden ansiosta Suomesta on saatu kitkettyä pois eri tauteja, kuten polio, jota esiintyi vielä 60-luvulla. Tauti yritti palata 1980-luvulla, mutta se saatiin estettyä koko väestön laajalla rokotuskampanjalla.”

3

Millainen uudistus mielenterveysja päihdepalveluissa on tehty, palvelupäällikkö Marjo Kiviniemi? ”1. lokakuuta kaupungin oma mielenterveyspäivystys lakkasi, ja nyt hoitoon hakeudutaan hyvinvointikeskusten kautta. Samaan aikaan olemme aloittaneet myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden puhelinpalvelun.

Lisäksi olemme kouluttaneet psykiatrisia sairaanhoitajia lyhytterapeuttisten menetelmien käyttöön, jotta pystymme vastamaan kasvaneeseen hoidontarpeeseen ja hoitamaan tehokkaammin muun muassa masennuspotilaita.”

Mitä parannuksia uusi mielenterveys- ja päihdepalveluiden puhelinpalvelu tarjoaa? ”Puhelinpalvelusta saa nyt ohjausta yhdestä numerosta. Palvelussa tehdään myös hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon ohjausta. Puhelinpalvelu on matalan kynnyksen palvelua.

Sinne voi soittaa, kun omaan mielenterveyteen liittyvät asiat askarruttavat.”

Mitä uudistus tarjoaa asiakkaalle? ”Mielenterveyspalveluita on nyt tuotu hyvinvointikeskusten yhteyteen. Mielenterveysasiakkaalle näkyvä muutos on myös se, että sama hoitaja jatkaa hoitajana, jos asiakkaan hoito siirtyy kaupungin omaan avoerikoissairaanhoitoon. Tavoittelemme uudistuksella palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantumista. Uudistus helpottaa myös moniammatillista yhteistyötä, jolloin hoitoja palveluketjut toimivat sujuvammin.”

4

Kärsitäänkö Oulussa hoitajapulasta, henkilöstöpäällikkö Jari Partanen? ”Hoitajapula ei ole pelkästään Oulun alueen ongelma, vaan haaste on valtakunnallinen ja jopa ylikansallinen. Rekrytointien haasteellisuus on herättänyt jälleen aiempaa voimakkaammin keskustelua muun muassa kansainvälisestä rekrytoinnista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Kaikki sote-alan työnantajat ovat saman haasteen edessä.”

Miten hoitajapula vaikuttaa ikäihmisten terveyspalveluihin, palvelupäälliköt Maiju Tuisku ja Jaana Isopahkala? ”Ikäihmisten ympärivuorokautisissa palveluissa hoitohenkilökunnan heikko saatavuus ei toistaiseksi ole vaikuttanut toimintoihin, ja myös kotihoidon asiakkaat ovat saaneet kotihoidon palvelut suunnitelmien mukaisesti. Meillä on myös käytössä varahenkilöjärjestelmä, jolla vastataan äkillisiin poissaoloihin. Ikäihmisten puolen hoitajapula näkyy kuitenkin rekrytoinneissa hakemusten vähenemisellä.”

Miten asia aiotaan ratkaista, Jari Partanen? ”Kyse on työnantajan veto- ja pitovoiman lisäämisestä siten, että nykyinen henkilöstö viihtyisi ja haluaisi jatkaa kaupungin palveluksessa. Lisäksi meidän tulisi saada houkuteltua riittävästi uusia hyviä hakijoita avoimiin tehtäviin. Työnantajan tulee jatkossa kiinnittää huomiota muun muassa hyviin ja viihtyisiin työoloihin, reiluun ja oikeudenmukaiseen johtamiseen, henkilöstöetuihin ja palkitsemiseen sekä kannustavaan palkkaukseen. Valtakunnallisesti sote-alan koulutuspaikkoja tulee lisätä, jotta alalta luonnollisesti poistuvan henkilöstön tilalle riittää uusia tekijöitä. Hyvinvointipalvelut aloittaa tulevan talven aikana hoiva-avustajien ja lähihoitajien oppisopimuskoulutuksen yhdessä OSAO:n kanssa yhtenä osaratkaisuna kroonistuneeseen henkilöstöpulaan.”

Hoitajapula ei ole pelkästään Oulun alueen ongelma, vaan haaste on valtakunnallinen ja jopa ylikansallinen.

Mitä haluatte sanoa alaa harkitseville, Maiju Tuisku ja Jaana Isopahkala? ”Työ ikäihmisten palveluissa on asiakkaan mielekkään arjen tukemista, ihmisten kohtaamista, aitoa ja lämmintä vuorovaikutusta. Työyhteisö tukee ja kannustaa toisiaan ja töissä on avoin ilmapiiri.” ///

Hyvinvointialueet tuovat Suomeen täysin uudet vaalit Hyvinvointialueilla ylintä päätösvaltaa käyttävät aluevaltuustot.

Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuustoon valitaan 79 valtuutettua.

Vaalipäivä on 23. tammikuuta 2022.

TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVA Oulun kaupunki

VAALIT OVAT jokaisen demokratian ydin

ja moni pitää äänestämistä erityisen juhlan aiheena: Juodaan vaalikahvit ja voidaan innostua kilistelemäänkin. Vaalityötä vuodesta 1988 tehnyt Pohjois-Pohjanmaan aluevaalien projektipäällikkö Kirsti Lehtinen myhäilee kysymykselle, josko uudet vaalit ovat hänellekin erityinen tilaisuus.

"Vahvalla rutiinillahan nämä pitkälti menevät, mutta toki kyseessä on merkittävät vaalit. Nämä ihmiset päättävät, missä lääkärit ja palomiehet ovat", hän sanoo.

Teknisessä mielessä aluevaalit ovat yhdistelmä kunnallisia ja valtiollisia vaaleja. Ennakkoäänten laskenta ja tarkastuslaskenta kuuluvat aluevaaleissa kunnille, kun valtiollisissa vaaleissa se on vaalipiirin tehtävä.

Lehtinen on aluevaalilautakunnan ensimmäinen työntekijä, joka aloitti tehtävässään lokakuun alussa, aluksi osa-aikaisena. Syksyn aikana aluevaalilautakunta on valittu ja juuri nyt se odottaa seuraavaa etappia, ehdokaslistojen jättämistä.

"Juuri nyt ehdokasasettelu on kiivaimmillaan. Ehdokaslistat pitää jättää 14. joulukuuta."

Ehdokkaita odotetaan 700 henkeä

Odotettavasti aluevaltuustoon mielivät jokaiset suurimmat puolueet. Lisäksi yksittäisen ehdokkaan taakse voi asettua valitsijayhdis-

tys, joka nimeää hänet ehdokkaakseen. Valitsijayhdistykseen tarvitaan vähintään 50 Pohjois-Pohjanmaalla asuvaa äänioikeutettua.

"Valitsijamiesten kerääminen on kuntavaaleihin verrattuna suurempi urakka, sillä niissä valitsijayhdistyksen voi perustaa kymmenen kunnan äänioikeutettua."

Aluevaltuuston 79 paikkaa voi tavoitella 1,25-kertainen määrä per ehdokaslista. Yhteensä ehdokkaita odotetaan noin 700 henkeä, mikä on kutakuinkin sama kuin Oulun kuntavaaleissa.

Ennakkoäänestys avautuu 12. tammikuuta ja tuolloin nämä kookkaat tulosteet sekä kaikki vaalijärjestelyihin kuuluvat tarvikkeet pitää olla valmiina paikoillaan koko PohjoisPohjanmaan alueella. Kunnat ja kaupungit vastaavat äänestystoiminnasta.

"Vaalit työllistävät Oulussa satoja ihmisiä, sillä äänestyspaikkoja on laitosäänestyspaikat mukaan lukien noin 150. Myös kotiäänestys pitää järjestää."

Sekä ennakkoäänestyspäivän että varsinaisen vaalipäivän iltana äänet lasketaan ensimmäisen kerran ja laskenta uusitaan seuraavana päivänä. Tulokset siirretään vaalitulosjärjestelmään ja aluevaalilautakunta kokoontuu yhdistämään ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän tulokset. Vaalipäivä on sunnuntai ja virallinen tulos valmistuu keskiviikkona. Suomen ensimmäiset hyvinvointialueiden aluevaltuustojen jäsenet on valittu yli kolmen vuoden ajaksi – onnea! ///

Tarkista aina äänestyspaikka, kun saat ilmoituksen äänioikeudesta!

Aluevaalilautakunta ottaa seuraavaksi ehdokaslistat vastaan ja ehdokkaiden tiedot syötetään vaalijärjestelmään. Joulun aatonaattona on lakisääteisesti aluevaalilautakunnan kokous, jossa ehdokaslistat hyväksytään lopullisesti. Kun toisaalla vaivutaan joulurauhaan, ehdokaslistat etenevät painotaloihin, joissa tehdään äänestyspaikoilta tutut "lakanat".

MUN OULU 5 - 2021

7

ARKI OULUSSA YHTEISÖTILA ON osa laajempaa Kestävä Kai-

jonharju -hankekokonaisuutta, joka käynnistyi 2021 ja päättyy ensi vuoden lopussa. Poikkihallinnollinen hanke on osa ympäristöministeriön koordinoimaa lähiöohjelmaa. Tavoitteena on asuinalueen pitkän aikavälin osallistava kehitys, joka lisää asukkaiden hyvinvointia. Hanketietoa käytetään myös alueen jatkokehittämiseen.

Yhteisötila on toistaiseksi avoinna tiistaisin kello 10–16 sekä keskiviikkoisin kello 12–18. Muina aikoina tilan voi varata käyttöön maksutta verkosta löytyvällä lomakkeella: ouka.fi/kestavakaijonharju.

Osallistava Kaijonharju Kaijonharjun kehittämisen lähtökohtana on alueen asukkaiden osallisuus.

Lokakuussa avattu yhteisötila palvelee asukkaiden olohuoneena.

TEKSTI Sanna Roukala KUVAT Juuso Haarala

”YHTEISÖTILA ON asuk-

kaille, yhdistyksille ja erilaisille käyttäjäryhmille vapaasti varattavissa. Tilan tulevaa käyttöä kehitetään asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan”, kertoo Oulun kaupungin vastaava tuottaja VilleMikko Sikiö.

Yhteisötila palvelee Kaijonharjun entisen terveysaseman neuvolan tiloissa. Yhteisötilassa on iso kokoontumistila ja useita pienempiä huoneita, joissa voi esimerkiksi työskennellä tai järjestää kokouksia.

Tilassa tullaan toteuttamaan työpajoja ja kulttuurikokeiluita, kuten yhteisötaidetta. Kaavahuoneessa on esillä Kaijonharjun ja Linnanmaan alueen kaavahankkeita sekä tietoa alueen historiasta. Kaavahankkeisiin liittyen tilassa järjestetään osallistavia yleisötilaisuuksia.

KAIJONHARJU

Linnanmaan ja Kaijonharjun kaupunginosien kaavarunko hyväksyttiin vuonna 2019.

Kaavarunkoa toteutetaan täydennys- ja lisärakentamalla, parantamalla ympäristöä ja palvelukeskusta sekä kehittämällä liikenneverkkoa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa asukkaiden ja työpaikkojen määrä. Tulevaisuudessa Kaijonharjun alueen asuntotarjonta monipuolistuu ja alueelle nousee yhteisöllisen asumisen lähimmäiskortteli nykyisen monitoimitalon tontille ja sen itäpuoliselle tontille Kalevalantien varteen. Lähimmäiskortteli on uudenlainen hybridikortteli, joka yhdistää yksityisiä ja julkisia palveluita sekä asumista.

Kaijonharju erottuu identiteetillään

Kaijonharjun sijainti on erityinen kahden järven välisellä kannaksella.

”Keskeisin ero muihin Oulun asuinalueisiin on yliopiston ja ammattikorkeakoulun kampuksen sijainti alueella. Kampus vaikuttaa väestörakenteeseen ja näkyy vieraskielisten ja opiskelijoiden korkeassa osuudessa”, sanoo Oulun kaupungin asumisen asiantuntija Mikko Autio.

Kaijonharjun ympäristöön on tulossa useita parannuksia.

Kaijonharjun ympäristöön on tulossa useita parannuksia jo ensi vuonna. ”Kuivasjärven rantaan on valmistumassa puuttuvilta osin pyöräily- ja kävelyreitti. Pyykösjärven rantaan rakentuu lyhyempi rantareitti. Lisäksi Kaijonrannasta Ruskotunturille valmistuu kuntoreitti, joka talvisin palvelee asukkaita myös hiihtolatuna”, Autio luettelee.

Kaijonharjun ostarin alueen kehittämiseen kerätään parhaillaan asukkaiden toiveita ja toteutus tapahtuu lähivuosina. Ostarille on suunnitteilla tapahtumalava erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Kaupunki kannustaa omaehtoiseen kulttuurin harrastamiseen ja asukkaiden mahdollisuuksia osallistumiseen aktivoidaan. ”Kokeiluprojektien kautta on tarkoitus löytää paikallisia asukkaita ja ryhmiä, jotka voivat tulevaisuudessa tuottaa tapahtumalavan ohjelmaa”, kertoo Sikiö.

Sikiö näkee alueen tulevaisuuden aktiivisena kaupunginosana, jossa on erinomaiset asumisen edellytykset ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. ”Kaijonharju tulee olemaan mielenkiintoisen identiteetin omaava kaupunginosa, joka erottuu muista.” ///

Lähimmäiskorttelikilpailun työt nähtävillä KAIJONHARJUN KESKUKSEEN si-

joittuvan lähimmäiskorttelin ehdotukset ovat nähtävillä ja kaupunkilaisten kommentoitavina verkossa ouka.fi/lahimmaiskorttelikilpailu. Kilpailutöiden nimet ovat ”Havas”, ”Kaiku” ja ”Yhesä”.

Ehdotuksia voi kommentoida ja äänestää omaa suosikkiaan 30.11. saakka.

Kilpailutyöt ovat esillä myös Ympäristötalon aulassa (Solistinkatu 2) sekä Kestävä Kaijonharju -hankkeen yhteisötilassa (Kalevalantie 5).

Kilpailutyöt arvioi arviointityöryhmä ja voittajan valitsee yhdyskuntalautakunta alkuvuonna 2022.

Kaijonlahden kuntoreittien rakentaminen alkoi KAIJONRANNAN ALUEEN itäpääs-

tä rakennetaan kuntoreitti kohti Ruskotunturia, josta on yhteys Oulun alueen muuhun kuntoreitti- ja latuverkostoon. Reitiltä rakennetaan myös yhteys Pyykösjärven itäpuolen kautta järven etelärannalle. Reitit toimivat talvisin hiihtolatuina.

Rakennettavan reitistön pituus on kokonaisuudessaan noin 4,7 km. Reitistö valmistuu kesäkuussa 2022.

”Yhteisötilaan voi poiketa ilmaiselle kahville tai tulla tutustumaan muuten vain sen aukioloaikoina”, kehottavat Mikko Autio (vas.) ja Ville-Mikko Sikiö.

8 MUN OULU 5 - 2021

Tip tap!

VUOSI KÄÄNTYY kohti joulua. Ja minä

Mun Oulun tapahtumakalenteri täyttää vuoden Vuosi sitten Tierna-aikaan julkistettu kalenteri on täyttymässä tapahtumista. Loppuvuodesta testataan uudenlaista tapaa markkinoida tapahtumia niputtamalla niitä eri teemoihin.

Yksittäisiä kävijöitä tapahtumakalenterissa on ollut lähes 100 000 ensimmäisen vuoden aikana.

MUN OULUN tapahtumakalenteris-

sa on ollut ensimmäisenä vuotenaan pandemiatilanteesta huolimatta 1350 tapahtumaa 140 eri järjestäjän toimesta. Kalenteriin ovat löytäneet monenlaiset tapahtumat isoista festivaaleista kaupunkilaisten järjestämiin korttelijuhliin ja katukirpputoreihin.

Oulusta halutaan tehdä valtakunnallisesti tunnettu tapahtumakaupunki helpottamalla tapahtumaviestintää.

Loppuvuoden aikana kokeillaan tapahtumien niputtamista eri teemojen alle.

Ilmoittaessaan tapahtumansa sivustolle tapahtumajärjestäjä voi valita hakevansa mukaan teeman markkinointiin.

Aiemmin tällaiset kokoamiset on tehty sähköpostitse. ”Yhteen niputtamisen tavoitteena on tarjota selkeämpää tietoa asukkaille ja matkailijoille. Toisaalta haluamme kannustaa erikokoisia toimijoita toteuttamaan tapahtumiaan kyseisinä ajankohtina. Tarkoituksena on nostaa näitä kohokohtia aina tapahtumaa ennen niin tapahtumakalenterissa kuin Oulun kaupungin sosiaalisessa mediassa”, kertoo Riina Aikio Oulun kaupungin tapahtumayksiköstä.

Loppuvuoden tapahtumateemoja ovat Tierna-aika (19.11.2021–6.1.2022), sekä itsenäisyyspäivä ja sen aatto

höllennän tahtia. Ruskon jätekeskuksen lauantaiaukiolo jää tauolle joulukuun alusta. Joulukuussa palvelemme arkisin kello 7–20. Voit asioida meillä lauantaisin jälleen 2.4.2022 lähtien.

Omalla joulun muistilistallani on turhan roskan välttäminen. Tehdään yhdessä vastuullisia valintoja! Mitä jos tänä vuonna muistaisit läheisiä aineettomilla lahjoilla?

Leppoisaa loppuvuotta!

Terveisin Oiva Roina Kuntasi jäteyhtiö Kiertokaari Oy:n mestarilajittelija

Kiertokaari Kiertokaari

(5.–6.12.). Kyseisiin nostoihin pystyy hakemaan mukaan tapahtumakalenterin kautta. Moderaattorit hyväksyvät mukaan tapahtumat, jotka ovat teemaan sopivia. Tapahtumia voivat kalenteriin lisätä maksutta kaikki Oulussa tapahtumia järjestävät. Ohjeet löytyvät Mun Oulun tapahtumakalenterista (Ohjeet tapahtumajärjestäjille). ///

Kalenteri löytyy osoitteesta tapahtumat. munoulu.fi.

Oulu10 osoitteessa Saaristonkatu 8 OULU10-PALVELUIDEN keskustan asi-

ointipiste palvelee remontin takia osoitteessa Saaristonkatu 8.

Saaristonkadulta löytyvät Oulu10-asiakaspalvelu, ikäihmisten Aino-neuvonta, monikielinen ohjaus- ja neuvontapiste Villa Victor sekä kaupungin palveluohjaajat.

Oulu10-palvelu tarjoaa neuvontaa ja ohjausta kaikkiin Oulun kaupungin palveluihin liittyen.

Sähköinen asiointi on helppoa ja tarvittaessa opastamme myös sähköisten palveluiden käytössä. Tutustu Oulun kaupungin sähköisiin palveluihin sivulla ouka.fi/verkkoasiointi.

19.11.2021–6.1.2022

OULU10, Saaristonkatu 8 palvelee

ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00

19.–21.11. LUMO-VALOFESTIVAALI

Yhdeksänvuotias valofestivaali tarjoaa yleisölleen useita valoteoksia eri taiteilijoiden ja yhteisöjen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.

26.11. JOULUKAUDEN AVAUS

Perjantaina Rotuaarin jouluvalot syttyvät. Tule katsomaan Napapiirin Joulupukkia ja muuta ohjelmaa koko perheen kanssa. Lauantaista sunnuntaihin Rotuaarin lavalla nähdään myös perinteinen tiernapoikakilpailu.

5.–6.12. ITSENÄISYYSPÄIVÄ JA SEN AATTO

Suomen itsenäisyyttä juhlistetaan monin tavoin. Voit osallistua tekemällä ohjelmaa, menemällä tapahtumiin, kahvittelemalla tai valaisemalla itsellesi tärkeän kohteen.

31.12. UUDEN VUODEN JUHLA

Uudistunutta uuden vuoden juhlaa vietetään tänä vuonna Rotuaarilla. Alkuillan ohjelmaa koko perheelle.

WhatsApp 040 011 1001 oulu10@ouka.fi

Oulun kaupunki

Oulunkaupunki

MUN OULU 5 - 2021

9

HENKILÖ

FAK­TA Terveysliikunnan professori ja tutkimuspäällikkö ⋆ Työskentelee puolet työajasta Oulun diakonissalaitoksessa ja puolet Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksikössä ⋆ 60 vuotta ⋆ Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi aikuista lasta ja koira

Terveysliikunnan huippuammattilainen Raija Korpelainen oli mukana Oulu2026-hankkeen virallisena neuvonantajana.

Keskusteluissa nousi esiin useasti Oulun luonnon merkitys niin kaupunkilaisille kuin osana hanketta.

10 MUN OULU 5 - 2021

Oma kuva

Raija Korpelainen:

Ylistys toimeliaalle arjelle Asuinalueiden ja viheralueiden suunnittelulla on tutkitusti paljon merkitystä sille, kuinka aktiivisia olemme. Terveysliikunnan professori Raija Korpelainen korostaa, kuinka pienikin liike on lääke moneen.

“Metsäsuksilla hiihto on yksi lempiajanvietteistäni.

Kuva otettiin Pikku-Syötteeltä umpihankea alas loihotellessa. Yllättäin edessä olikin priima koskematon latu-ura, sillä Rajalta rajalle -hiihdon latu oli juuri tehty. Pitkän päiväretken umpea hiihtäneellä oli muikea olo, kun pääsi latua pitkin laskettelemaan.”

TEKSTI Jenni Räinä KUVAT Teija Soini Ensimmäisenä iloiset uutiset: terveyden kannalta merkittäSAARELA vä liikunta voi olla pientäkin.

Liikuntasuosituksissa on pitkään korostettu, kuinka nimenomaan hikiliikunta on tärkeää. Oululaisen terveysliikunnan professori Raija Korpelaisen mukaan uusin tutkimus antaa lempeämmän kuvan kokonaisuudesta. ”Ryhmämme on tuottanut paljon tietoa siitä, kuinka jo kevyt liikunta ja runsas arjen touhuilu on terveyden kannalta hyvä asia.”

Jopa kymmenen minuutin paikallaan olo näkyy sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnassa.

Jos paikallaanolon vaihtaa liikkeeseen, se on terveyden kannalta merkittävä asia. Näin erityisesti siinä tapauksessa, jos liikkuminen on muutoinkin vähäistä. Toisaalta tehokaskaan tunnin lenkki ei riitä kompensoimaan päivän istumista tietokoneen äärellä.

Korpelainen ja hänen poikkitieteelliset työryhmänsä ovat tutkineet liikkumista ja liikkumattomuutta monesta eri näkökulmasta. Parhaillaan Korpelainen toimii tutkimusjohtajana muun muassa SEPAS-hankkeessa, joka selvittää, onko liikkumattomuudella suoraa tai epäsuoraa taloudellista merkitystä yhteiskunnalle.

Liikuttava asuinalue

Seuraavaksi onkin aika siirtyä huonoihin uutisiin. Liikkumattomuus leviää länsimaisessa maailmassa epidemian tavoin. Arvostettu lääketieteellinen julkaisu Lancet julkaisi vuonna 2012 artikkelin, jonka mukaan liikku-

mattomuus tappaa yhtä paljon ihmisiä kuin tupakka. Yksilöiden ongelman lisäksi kyseessä on iso yhteiskunnallinen ongelma.

Korpelainen työryhmineen pyrkii löytämään ratkaisuja ongelmaan. Hän johtaa osahanketta strategisen tutkimusneuvoston RECIPE-hankkeessa, joka etsii keinoja hyvinvointia ja vastustuskykyä edistävään kaupunkisuunnitteluun. Laajaa hankekokonaisuutta johtaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön professori Helka-Liisa Hentilä.

Sillä on suuri merkitys, kuinka asuinympäristö meitä liikuttaa.

Korpelaisen mukaan sillä on suuri merkitys, kuinka asuinympäristö meitä liikuttaa.

Kannustaako se esimerkiksi valitsemaan kauppareissulle auton vai pyörän? ”En väheksy lainkaan järjestettyjä liikuntaharrastuksia, mutta ennen niitä meidän pitää tehdä aina valinta: lähdemmekö esimerkiksi salille vai emme.”

Kaikki eivät tätä valintaa koskaan tee ja aktiivisemminkin liikkuvilla salikäynti voi jäädä välistä. Sen sijaan arjen liikkuminen niin lapsilla kuin aikuisillakin tulee huomaamatta, jos esimerkiksi pyöräreitti päiväkotiin, kouluun tai kirjastoon on turvallinen ja vierestä löytyy houkutteleva kohde metsäretkille.

Professori ja mettäläinen

Arkiliikunnan puolesta puhuva Korpelainen elää niin kuin opettaa. Hänen juurensa isän ja äidin puolelta ovat Syötteen alueella, jossa hän on viettänyt runsaasti aikaa niin lapsena kuin myöhemmin omien lapsiensa kanssa. ”Minulla on saappaat syvällä pudasjärveläisessä suossa”, hän nauraa ja jatkaa: ”Olen niin mettäläinen kuin olla voi. Metsä rauhoittaa ja irrottaa hektisestä työmaailmasta. Jos en viikkoon pääse oikeaan metsään, se näkyy.”

Korpelainen on innokas marjastaja ja sienestäjä. Arki-iltaisin hän pyöräilee tai sauvakävelee metsässä. Talvisin on vuorossa lumikenkäily ja umpihankihiihto. Hän kulkee läpi vuoden pyörällä töihin ja kehuu Oulun kevyen liikenteen väyliä Suomen kauneimmiksi. ”Ja niiden talvikunnossapito on loistavaa!”

Oulussa pyöräillään paljon ja pyöräilyyn panostetaan runsaasti. Silti suuressa kuvassa nimenomaan autoilun määrä on lisääntynyt valtavasti.

Korpelainen pohtii, että jos haluamme vähentää autoilua, maankäytön pitäisi olla sekoittunutta. ”1970-luvulla kaavoitettiin niin, että oli lähiö ja erillinen palvelukeskus. Kun maankäyttö on sekoittunutta, asuminen ja palvelut ovat samalla alueella ja alueelta löytyy erilaista asuntokantaa kerrostaloista omakotitaloihin. Tuolloin asiointimatkat on helppo tehdä jalan tai pyörällä.”

Liikuttava kaupunki

Palveluiden helpon saatavuuden lisäksi on tutkittu, kuinka lähellä olevat viheralueet kannustavat liikkumaan. Korpelainen asuu Saarelassa, josta pääsee polkuja pitkin aina Sanginjoelle saakka. ”Nykytiedon valossa jokainen kaupunkiympäristön vihreä alue ja metsiköt tulisi säilyttää ja perustaa uusia. Ei pitäisi koskea mihinkään, mihin ei ole pakko. Erityisesti asuntojen lähellä olevista metsiköistä tulisi pitää kynsin ja hampain kiinni.”

Korpelainen toivoo kovasti, ettei esimerkiksi Hietasaaren aluetta rakennettaisi. Luonto edistää terveyttämme myös kaupungeissa monin tavoin.

Lähipuistot ja muut viherympäristöt houkuttelevat ulos kaikenikäisiä. Lisäksi ne parantavat vastustuskykyämme. Allergioiden ja astmojen suuri määrä on yhdistetty steriiliin arkeemme, jossa mikrobialtistus jää vähäiseksi tai yksipuoliseksi. Kotimme ovat putipuhtaita ja kaupungeista usein ”ylimääräinen” luonto on siivottu pois. Monimuotoinen luonto puolestaan tarjoaa mikrobikylvyn, joka tukee vastustuskykyämme. ”Ihmisten mielikuva voi olla, että monimuotoiseen luontoon mennäkseen pitää lähteä kauas ja kansallispuistoihin. Tosi asiassa pienetkin piipahdukset lähellä esimerkiksi kaupunkipuistossa riittävät, jos ympäristö on luonnollinen eikä täysin raivattu.” ///

Viiden suora Mitä lukija ei sinusta ikinä arvaisi? ”Olen toiminut kuudessa eri ammatissa seitsemällä eri koulutuksella, mutta haaveilen vielä puusepän koulutuksesta. Olen tehnyt kolmimetrisen pirtinpöydän mökille ja seinäkellot pojilleni. Kädentaidot ovat intohimoni ja virkkaan joka päivä.”

Kun tulet kotiin, mitä teet ensimmäiseksi? ”Syön mieheni kanssa, annan koiralle ruokaa ja lääkkeet ja käytän koiran ulkona. Sitten lähdemme metsään. Valitettavasti koira ei vaivoineen voi tulla enää mukaan pitkille lenkeille.”

Paras muistosi lapsuudesta?

Laskin lapsena äidin ja isän kanssa Syötteen rinteitä jo ennen kuin siellä oli laskettelukeskusta. Monet puusukset katkesivat, mutta nauroimme enemmän kuin koskaan.”

Mihin veisit turistin Oulussa ja miksi? ”Veisin Sanginjoen ihanille metsäpoluille.”

Sano jotain Oulusta, lämpimällä sydämellä. ”Oulu on minulle hyvin rakas kotikaupunki.

Minun ei ole tarvinnut lähteä muualle pitkäksi aikaa opiskelemaan tai työn perässä.

Olen löytänyt täältä kaiken, minkä tarvitsen.”

KENESTÄ

HALUISIT LUKEA MUN OULUSSA? Ehdota omaa oululaista suosikkiasi: munoulu@ouka.fi

MUN OULU 5 - 2021

11

AJANKOHTAISTA

ASTEEN VERRAN OULU SAA UUDEN VISUAALISEN ILMEEN BRÄNDITYÖN MYÖTÄ UUDISTUNUT VISUAALINEN ILME NÄKYY KAUPUNGIN SIVUILLA JA MATERIAALEISSA. TEKSTI Saara Kärki KUVAT Oulun kaupunki JOKAISELLA KAUPUNGILLA on oma brändinsä. Brändiin kuuluu paljon, muun muassa kaupungin visuaalinen ilme. Oulun visuaalinen ilme on juuri uudistettu ja se on nähtävissä kaupungin toimipisteissä sekä eri kanavissa ja materiaaleissa, kuten verkkosivuilla, some-kanavissa ja kaupungin julkaisuissa. ”Kaupunki muuttuu koko ajan ja kaupungin ilmeen pitää muuttua sen mukana, niin että visuaalinen ilme näyttää houkuttelevalta ja aidosti Oululta”, kertoo Oulun kaupungin AD Niina Teräslahti.

Ennen visuaalisen ilmeen työstämistä kaupunki teki brändityötä yhdessä oululaisten kanssa. Yhteiskehittämisen keinoin syntyi näkemys siitä, millainen Oulu on oululaisten mielestä.

Oulun vahvuuksiksi valittiin yhdessä oululaisten kanssa pohjoinen, äly ja inhimillisyys.

Lisäksi kulttuuri ja tuleva kulttuuripääkaupunkistatus ovat Oulun brändin ja brändilupauksen lunastamisen kannalta oleellisen tärkeitä ja näkyviä aiheita. ”Ilme kuvastaa Asteen verran… -ajattelua eli Oulun kaupungin sisäistä brändilupausta.

Visuaalisen ilmeen pitää olla hyödynnettävissä ja sovellettavissa laajasti kaikissa kaupungin toimissa. Siksi sen monipuolinen toimivuus on ollut myös yksi suunnittelukriteeri”, Teräslahti kertoo.

Uusi visuaalinen ilme näkyy myös kaupungin verkkosivuilla, joille tehdään uudistuneen brändin mukaisesti kevyt visuaalinen muutos. Tänä vuonna on käynnistetty kaupungin verkkosivustojen laaja uudistusprojekti ja kokonaisvaltainen kehittämistyö.

KAUPUNKI MUUTTUU KOKO AJAN JA KAUPUNGIN ILMEEN PITÄÄ MUUTTUA SEN MUKANA. Visuaalisen ilmeen suunnittelu on lähtenyt taustalla olevista sisällöistä ja viesteistä sekä niiden muotoilemisesta visuaaliseen muotoon. Visuaalisen ilmeen suunnittelu on pitkälti luovaa ongelmanratkaisua ja asioiden esittämistä visuaalisin keinoin. ”Mielenkiintoista kaupunkibrändin uudistamisessa on se, kun mietitään, kuinka voisi helpottaa tai auttaa katsojaa eli tässä tapauksessa oululaisia tulkitsemaan viestiä halutulla tavalla. Myös työn jälki ja tulokset näkyvät heti, mikä on palkitsevaa”, Teräslahti avaa. ∙

OULUN UUSI BRÄNDI • Brändiuudistus tulee maksamaan noin 100 000 euroa.

• Brändi on suunniteltu yhdessä oululaisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Brändin linjausta ohjaamaan järjestettiin kaksi kohdennettua kyselyä, joiden vastausten perusteella brändityöryhmä tiivisti ja määritteli Oulun brändin ytimen.

• Ilmeessä haluttiin säilyttää jotain vanhaa ja tuttua, minkä vuoksi hyödynnettiin muun muassa pinkkiä väriä ja Oulun O-kirjainta, joka toimii pallokuvion pohjana. Vahvan O:n päälle on sijoitettu elävä ellipsin muoto, joka edustaa muutosta, älyä ja inhimillisyyttä: pohja pysyy, mutta pinta elää. Kokonaisuuden läpileikkaa vielä samasta O-kirjaimesta johdettu astemerkki, joka edustaa Oulun pohjoista ulottuvuutta.

• Oulu-logo säilyy ennallaan.

• Oulun uusi brändilupaus, jonka ytimen muodostaa Asteen verran... -ajattelu, on luotu ihmisen kokoiseksi, konkreettiseksi ja mukautuvaksi lupaukseksi, jonka jokainen oululainen voi toteuttaa ja myös huomata omassa arjessaan.

• Samalla voidaan rakentaa positiivista yhteisöä ja houkuttelevaa tulevaisuuden Oulua myös Oulua ulkopuolilta katsoville.

• Uusi brändi näkyy heti digitaalisissa kanavissa, mutta muualla asteittain sitä mukaan, kun asioita tulee luonnostaan uudistettaviksi. Brändi tekee Oulusta oululaisemman ja sen kautta Oulu kehittyy entistä paremmaksi, aste kerrallaan.

12 MUN OULU 5 - 2021

LIFE IN OULU TRANSLATION Päivi Brink PHOTO Harri Tarvainen

BRANDING CREATES NEW VISUAL IDENTITY FOR OULU NEW VISUAL IDENTITY CAN BE SEEN ON THE CITY’S WEBPAGES AND IN COMMUNICATION MATERIALS. EVERY CITY has its own brand that includes many things, for example, the visual identity of the city. Oulu’s visual identity has just recently been redesigned and it can be seen in the city’s offices as well as in different communications materials, like websites, social media sites and the city's publications.

“The city is changing all the time and the look of the city has to change with it, so that the visual identity is attractive and genuinely like Oulu,” says Niina Teräslahti, AD of the City of Oulu.

Together with the residents of Oulu, the concepts of North, Intelligence and Humanity were chosen as Oulu's strengths. In addition, culture and Oulu’s future status as the Capital of Culture are essential and visible topics for the Oulu brand and the brand promise.

“The visual identity reflects the Higher grade brand promise in the city of Oulu. The new look must be widely usable and applicable in all activities of the city. Therefore, its versatile functionality has also been one of the design criteria,” says Teräslahti.

The new look will also be reflected on the city’s website, which will undergo a slight visual change in line with the revamped brand. An extensive redesign project of the city’s websites has been launched this year and the websites will be developed comprehensively.

OULU'S NEW BRAND • The brand has been designed together with Oulu residents and other active operators.

To guide the brand's alignment, two targeted surveys were conducted, based on which the brand team summarized and defined the substance of the Oulu brand.

• The core of Oulu's new brand promise is the Higher grade thinking. It was created as a human-sized, concrete, and adaptable promise that every resident of Oulu can put into practise and also notice in their daily lives.

• The new brand will immediately appear in digital channels, and gradually elsewhere in the city’s communications as materials are renewed. The brand makes Oulu even more Oulu-like and through it, Oulu develops even better, one degree at a time.

• The city offers free exercise for everyone from babies to young adults.

• The sports offering can be found online.

• Baby and family exercise: ouka.fi/lapanen • Guided and free exercise for 6–12 year olds: ouka.fi/ oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ junior-action • Guided, free exercise for 13–19 year olds: ouka.fi/action

Action Sports created interest in Padel The City of Oulu organizes free sports sessions for young people every day in dozens of different sports. These sessions under the banner Action are open to all 13–19 year olds.

PADEL FIELDS are buzzing as avid

enthusiasts prepare for games. Young people have gathered in large numbers for the session organized by the City of Oulu's Action Sports.

The group gets off to a good start in the doubles games, as there are enough participants. This has not always been the case. Active padel players Olivia Luokkanen and Tiia Kurkela, who have been playing for more than a year, know this very well.

“In the past, there were hardly anyone else but the two of us. We got individual coaching and practiced a lot of punches. Now, the popularity of the sport has increased explosively and we always make the games happen,” says Kurkela.

The City of Oulu's sports coordinator Tommi Laine praises padel.

“It’s a good sport for beginners. It is a social four-player game and the players can develop quickly,” Laine says.

Wide range of sports

Action is organized by the city and its idea is to try to get young people moving, especially those who do not already do any exercise. Of course, all young people in the area can take part in the activities.

Action is attended by about 40,000 to 50,000 players a year. Some young people play many times a year and the aim is that the activity would reach more and more young people and get them interested in sports.

“Every year, we run an Action event where we ask young people between the ages of 13 and 19 what sports they would like in our selection. Based on these answers, we select a range of sports,” says Laine.

There is so much to choose from, as Action offers among others swimming, skateboarding, ping-pong, bowling, climbing, street dancing, and “reenis”, a creative sport that uses trampolines and a parkour area.

Finding new friends at Action

Kurkela and Luokkanen discovered Action a year ago. The first time they heard about it was in elementary school, but it was not until last fall that they joined in. At first, they tried swimming.

“I used to do swimming in a team, but then I stopped it and started swimming in Action. There we both got interested in padel as well. In our padel sessions, we have made new friends who we now also see in our free time,” Luokkanen says.

“Action is a really good idea that young people are utilising far too little.

There is free exercise and coaching on offer, for which you don't even have to acquire the equipment yourself,” says Kurkela. ///

Dozens of school concerts in the capital of children’s music This year, Oulu is the capital of children's music, which has inspired the establishment of the Oulu Children's Music Network.

“THERE ARE several long-standing

musicians in our city that make music for children, and children’s music education here is of high quality. Oulu has, for example, a strong music class tradition,” says Katri Tenetz, children's culture manager of the City of Oulu.

During this year, Oulu has invested in the visibility of children's music, networking, and school concerts.

“We established an open children's music network in Oulu, and musicians, music teachers, early childhood edu-

cation workers and other actors in children’s music in Oulu have joined in. We decided to invest in school concerts and in the Concert for Every School model we developed already five years ago together with the Concert Centre.

We also support music education at schools and in early childhood education,” says Tenetz.

During the year, three local children’s music bands have performed ten concerts each, attended by first to third grade children in 30 schools.

“More concerts will be held next year as well. The next step is international co-operation, where we hope to have performers in Oulu from abroad, and reciprocally, children's music ensembles in Oulu could have job opportunities outside Finland. We are developing this cultural exchange also as part of the Oulu 2026 project,” says Tenetz. ///

MUN OULU 5 - 2021

13

ILMIÖ TEKSTI Saara Kärki KUVAT Harri Tarvainen

Action houkutti mukaan padeliin

Olivia Luokkanen (vas.) ja Tiia Kurkela kannustavat nuoria hakeutumaan mukaan Action-toimintaan. Kun laji on sopiva, edes välimatka ei ole este. Viime vuonna he kulkivat Haukiputaalta bussilla treeneihin, mutta täysi-ikäisyyden koitettua matka on taittunut autoa ajaen.

14 MUN OULU 5 - 2021

Oulun kaupunki järjestää nuorille joka päivä ilmaisia liikuntavuoroja kymmenissä eri lajeissa. Action-toimintaan pääsevät kaikki 13–19-vuotiaat. ​PADELKENTILLÄ KÄY kuhina, kun innokkaat harrastajat

valmistautuvat peleihin. Nuoria on kerääntynyt Oulun kaupungin Action-liikunnan järjestämälle vuorolle runsain mitoin.

Ryhmässä saadaan hyvin käyntiin nelinpelinä pelattavat pelit, sillä osallistujia riittää. Aina näin ei ole ollut. Sen tietävät aktiiviset harrastajat Olivia Luokkanen ja Tiia Kurkela, jotka ovat pelanneet padelia reilun vuoden ajan. ”Aiemmin siellä ei käynyt juuri muita kuin me. Saimme yksilövalmennusta ja harjoittelimme tosi paljon lyöntejä. Nyt lajin suosio on räjähtänyt ja aina saa pelit aikaiseksi”, Kurkela kertoo. ”Kun on monenlaisia pelaajia, pääsee myös tutustumaan erilaisiin pelityyleihin. Samalla pystyy kehittämään omaa pelitekniikkaansa”, Luokkanen jatkaa.

Oulun kaupungin liikuntakoordinaattori Tommi Laine kehuu padelia. ”Se on hyvä laji aloittelijoille. Sitä pelataan nelinpelinä, se on sosiaalinen ja siinä kehittyy nopeasti”, Laine kertoo.

Laaja valikoima lajeja

Kaupungin järjestämän Action-liikunnan ideana on yrittää saada liikkumaan etenkin ne nuoret, jotka eivät jo ennestään harrasta mitään liikuntaa. Toki toimintaan saavat osallistua kaikki alueen nuoret.

Nuorten Actionissa on vuosittain noin 40 000–50 000 käyntikertaa. Osa nuorista käy useamman kerran ja toiveissa on, että toiminta tavoittaisi yhä useamman nuoren ja houkuttelisi heidät mukaan.

”Järjestämme joka vuosi Action-tapahtuman, jossa kyselemme 13–19-vuotiailta nuorilta, mitä lajeja he haluaisivat valikoimiimme. Näiden vastausten perusteella muodostamme lajitarjonnan”, Laine kertoo.

Valikoimassa onkin mistä valita, sillä Action-toiminnan tarjontaan kuuluvat muun muassa uinti, skeittaus, pingis, keilaus, kiipeily, katutanssi ja reenis, joka on luova liikuntasali, jossa on käytössä trampoliineja ja parkour-alue.

Viimeisen viiden vuoden aikana varsinkin uudet lajit, kuten padel, reenis ja kiipeily ovat keränneet kävijöitä. ”Myös keilaus on ollut todella suosittua. Meillä on kaikkiaan valikoimassa 22 eri lajia ja tarjoamme 62 ilmaista tuntia ohjattua liikuntaa viikossa”, Laine toteaa.

Toiminnasta uusia kavereita

Kurkela ja Luokkanen löysivät Action-toiminnan vuosi sitten.

Ensimmäisen kerran he kuulivat siitä jo ala-asteella, mutta vasta viime syksynä he lähtivät mukaan. Aluksi he kokeilivat uimista. ”Minä harrastin aiemmin uintia joukkueessa, mutta sitten lopetin sen ja lähdin uimaan Actionin kautta. Siellä sitten innostuimme kokeilemaan myös padelia”, Luokkanen kertoo. ”Tämä on tosi hyvä idea, jota hyödynnetään aivan liian vähän. Tarjolla on ilmaista liikuntaa ja valmennusta, johon ei tarvitse itse hankkia edes välineitä”, Kurkela sanoo.

Padel on vienyt mukanaan niin, että kaksikko pelaa sitä keskenään myös Action-vuorojen ulkopuolella. ”Pelivuoroilla olemme tutustuneet uusiin kavereihin, joita näemme nykyään myös vapaa-ajalla”, Luokkanen sanoo.

”Jos joku miettii, että kannattaako lähteä tai onko siellä ketään, niin kyllä kannattaa. Mukaan voi tulla myös yksin”, Kurkela vinkkaa.

Nuorille myös liikuntaneuvontaa

Lajivalikoiman halutaan vastaavan nuorten toiveita. Jos jossakin lajissa uhkaa olla liian täyttä, hankitaan sille lisää harjoitusvuoroja. Toisaalta sellaisia lajeja jätetään pois, joille ei ole kysyntää. Tärkeintä on, että jokainen halukas nuori pääsee kokeilemaan haluamaansa lajia.

Koronapandemia vaikeutti myös Action-toimintaa. Kun kaupungin liikuntapaikat olivat kiinni, ei vuoroja voitu järjestää.

Laine on nähnyt työssään, miten nuoret lopettivat seuroissa liikkumisen ja ne jotka eivät juuri liikkuneet, lopettivat sen vähäisenkin.

Action-toiminnan lisäksi kaupunki tarjoaa maksutonta liikuntaneuvontaa myös nuorille.

Lajivalikoiman halutaan vastaavan nuorten toiveita. ”Se on ollut suosittua. Käymme siellä yhdessä läpi liikuntatietoutta ja ravintoneuvontaa”, Laine kertoo.

Liikuntaneuvonnan pariin voi hakeutua ottamalla yhteyttä kaupungin verkkosivujen kautta. Nuorten liikuntaneuvonta sijaistee Oulun uimahallilla Raksilassa.

Action-liikunnan valikoimaan voi tutustua kaupungin verkkosivuilla. Vain padelin ja lauantain mailapelitunnille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen. ///

Liikunta antaa uusia voimavaroja – liikuntaneuvonta auttaa alkuun Oulun kaupunki tarjoaa ilmaista liikuntaneuvontaa nuorille ja aikuisille. Lisäksi ikääntyneille ja erityisryhmille löytyy omia täydentäviä palveluita. Painopiste on sellaisten kaupunkilaisten tukemisessa, joilla liikunta on syystä tai toisesta hyvin vähäistä.

TEKSTI Juha-Pekka Honkanen

LIIKUNTAKOORDINAATTORI Tiina Pek-

kala vertaa, että juoksuharrastukseen kirittämisen sijaan neuvonnalla pyritään löytämään asiakkaille lisää voimavaroja arkeen.

"Ei liikunnasta tarvitse hakea huippukuntoa, vaan moni asiakkaistamme sanoo olevansa nyt energisempi ja pirteämpi liikunnan aloitettuaan."

Liikuntaneuvontaan varataan aika Oulun omahoito-nettipalvelun kautta. Nuorten liikuntaneuvontaan ja siellä liikuntakoordinaattori Tommi Laineen pakeille pääsee myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon opastuksella. Laine laskee, että hän ohjaa vuosittain noin 300:a nuorta.

"Ohjaan löytämään eri lajien pariin ja annan ravinto-ohjausta. Hyvin suuri osa neuvonnasta on motivointia", Laine sanoo.

Kun herää halu ottaa selvää ja tutustua eri lajeihin, Laineella on kannustavaa kerrottavaa: Nuorten ilmaista Action-toimintaa järjestetään viikoittain 62 tuntia ja ilmaisia kokeiluita järjestetään 21 lajiin.

"Ohjaus on henkilökohtaista, joten neuvontakäyntejä ei tarvitse jännittää etukäteen eikä kukaan muu edes tiedä, että saat erillistä ohjausta liikunnan lisäämiseksi.

Liikuntakoordinaattori näkee missä olet hyvä

Myös Pekkala korostaa motivaation voimaa.

Hän huomauttaa, että liikuntaneuvonnan asiakkailla on usein hyvinkin paljon tietoa liikunnasta, sen eduista ja eri lajeista. Tekeminen on vain jäänyt.

Hyvin suuri osa neuvonnasta on motivointia.

"Täällä haetaan ratkaisuja, jotka kestävät loppuelämän ajan. Voi olla, että aloittamisen kipinä vain puuttuu ja se löydetään täällä yhdessä."

Liikkeelle lähdetään epäonnistumisen perkaamisen sijaan siitä, mitkä asiat arjessa ovat

hyvin. Jo sillä päästään pitkälle, kun muistellaan, mikä on joskus aiemmin tuntunut hyvältä.

"Välillä innostusta pitää toppuutellakin, sillä muutokselle pitää antaa myös aikaa."

Ikäihmisten ja erityisryhmien liikuntaa edistetään yhteistyössä kuntoutuspalveluiden ja kotihoitotiimien kanssa. Liikunnanohjaajat ohjaavat liikuntalaitosten ja Kiimingin senioritalon lisäksi ikääntyneiden liikuntaa myös etäältä. Kaikenikäiset pitkäaikaissairauden kanssa liikkuvat kuuluvat eritysliikunnan piiriin. Erityisliikunnanohjaaja Miia Ranta-Korpela sanoo, että liikuntaneuvonnan maksuttomuus ja laajat palvelut tulevat monelle yllätyksenä. Erityisliikunnan palvelut eivät kuulu ainoastaan kuntoutukseen, ja ohjauksessa on huomioitu myös lasten, nuorten ja perheiden tarpeet.

"Toimintakyvyn muutos ei ole este monipuoliselle liikunnalle. Meillä on erilaisia ryhmiä, kuntosalitreeniä ja myös ulkokuntoilupaikat ovat käytettävissä erilaisista pitkäaikaissairauksista huolimatta." ///

Liikuntaluuri on lähin apu • Liikuntapaikat, -keinot ja kannustus ovat Oulussa yhtä lähellä kuin puhelin.

• Liikuntaluuri päivystää maanantaista torstaihin klo 9–10.

• Numerossa 08 5584 1707 liikuntakoordinaattorit ohjaavat liikunnan aloittamista, kertovat mahdollisuuksista ja päivittävät koronatilanteen huomioimisen.

• Puhelusta veloitetaan ainoastaan normaali puhelinmaksu.

• Nuorten liikuntaneuvonnan tavoittaa myös sähköpostilla tommi.laine@ouka.fi.

Jatkuu seuraavalla sivulla.

MUN OULU 5 - 2021

15

Kaupunki tarjoaa maksutonta liikuntaa vauvasta nuoriin aikuisiin Perheliikuntaryhmät

Vauvajumpasta alle kouluikäisten perheliikuntaryhmiin (0–6-vuotiaat). Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Syyskausi 29.11.2021 asti, kevät 10.1.–9.5.2022.

Kokoontumiset Värtön liikuntahallissa maanantaisin: • klo 10–10.30 isän tai äidin jumppahetki vauvan (ei kävelevä) kanssa • klo 10.30–11 aikuisen ja vauvan (kävelevä) tai taaperon vuorovaikutuksellinenhetki • klo 11–11.45 perheliikunta alle kouluikäisille ouka.fi/lapanen

Junior action

Ohjattua ja maksutonta liikuntaa 6–12-vuotiaille. Ei ennakkoilmoittautumista, ellei toisin mainita. Syyskausi 17.12.2021 asti, kevät 10.1.– 13.5.2022.

Junior action -liikuntakerhot perjantaisin, liikuntaleikkejä ja eri lajien kokeilua • klo 12.15–13.15 Madekosken koululla • klo 13.30–14.40 Heikkilänkankaan koululla Pingis torstaisin 9.12. asti klo 17–18 Rajakylän Pöytätennishallissa Telinevoimistelu sunnuntaisin 2.12. asti klo 18–19 Ouluhallin uudella telinevoimistelualueella

Mahdollisuus harrastaa Harrastamisen aarrearkku tarjoaa oululaisille koululaisille matalan kynnyksen harrasteryhmiä koulupäivän aikana.

TEKSTI Titta Vilpa KUVA Anne Peltola

OULUN KAUPUNKI on mukana opetus- ja kult-

tuuriministeriön hankkeessa koululaisten harrastusten edistämiseksi. Hanke on osa Harrastamisen Suomen mallia.

Oulussa Harrastamisen aarrearkku -hanke alkoi pilottina helmikuussa, ja mallia on testattu 13 koulussa. Mukana ovat Metsokankaan, Kaakkurin, Oulunlahden, Sarasuon, Lintulammen, Paulaharjun, Ylikiimingin, Vesalan, Hönttämäen, Kastellin, Kaukovainion ja Teuvo Pakkalan koulut sekä Tiernan koulun Kajaanintullin yksikkö. ”Lokakuun alusta olemme jatkaneet laajemmin valtionavustuksen turvin. Olemme palkanneet neljä harrastevinkkaria, jotka jalkautuvat tämän syksyn aikana Oulun neljälle eri koulualueelle”, kertoo projektikoordinaattori Irene Räty.

Harrastevinkkarit tapaavat lapsia ja nuoria ruohonjuuritasolla ja saavat tärkeää tietoa siitä, mikä kiinnostaa.

Ykkösenä lasten ja nuorten toiveet

Uinti-, kiipeily- ja salibandykerhot Haukiputaan Jatulissa 12.12.2021 asti ja 10.1.–15.5.2022 Uimakerho tiistaisin, Huom! ilmoittautuminen palvelupisteellä noin 15 min. ennen kerhon alkua • klo 15 alkeisryhmä, pojat parill. viikot ja tytöt parittomat viikot • klo 16 jatkoryhmä (uimataito 25 m) tytöt ja pojat sama aika

Pilottihankkeen pohjalta syntyy toimintamalli, jolla halutaan tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. ”Kaiken pohjalla on lasten ja nuorten kuuleminen. Olemme keränneet eri kyselyiden kautta tietoa siitä, mitä he haluavat koulussa harrastaa.”

Vastausten pohjalta on laadittu TOP4-harrasteryhmät, joita on toteutettu pilottikouluissa.

Tarjolla on muun muassa liikuntaa, kuvaamataitoa, sanataidetta ja elokuvakoulua. Mukana on jo yli 20 eri seuraa tai yhdistystä – ja uusia etsitään koko ajan.

”Luvassa on ainakin kokkikerhoa, moponrassausta ja parkouria. Harrasteryhmiä on tulossa vielä tämän lukuvuoden aikana kaikkiin perusopetuksen yksiköihin”, lupaa Räty.

Harrastamista ruohonjuuritasolla

Harrasteryhmät eivät projektikoordinaattorin mukaan kilpaile yksityisten toimijoiden kanssa vaan päinvastoin voivat tarjota kipinän alkaa harrastaa lajia syvemmin.

Jokainen saa tuntea kuuluvansa johonkin joukkoon. ”Toimintamalli pyrkii löytämään myös sellaiset lapset ja nuoret, jotka eivät muuten päädy harrastamaan. Toiveena on, että tätä kautta myös heille löytyisi oma juttunsa.”

Harrastamisen aarrearkun suurin merkitys on Rädyn mukaan se, että jokainen saa tuntea kuuluvansa johonkin joukkoon. ”Kun harrastaminen on tasavertaista ja maksutonta, se on mahdollista jokaiselle lapselle ja nuorelle. ///

Kiipeilykerho keskiviikkoisin • klo 13.30–14.00, 1.–2.-luokkalaiset • klo 14.15–15.00, 3.–4.-luokkalaiset • klo 15.00–15.45, 5.–6.-luokkalaiset Salibandykerho keskiviikkoisin • klo 15.00–15.45, 1.–3.-luokkalaiset • klo 15.45–16.30, 4.–6.-luokkalaiset ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ junior-action

Nuorten Action-liikunta

Ohjattua, maksutonta, monipuolista ja eri puolille kaupunkia sijoittuvaa liikuntaa 13–19-vuotiaille 15.5.2022 asti, ei hiihtolomaviikko 10 ouka.fi/action

Kaakkurin koulussa elokuvakerho on suosittu. Mediaohjaaja Jukka Marjusaari Valveen elokuvakoulusta opastaa Leevi Jaulaa (vas.) ja Weeti Aulaa kerhon kuvauksissa.

16 MUN OULU 5 - 2021

OULULAISUUDEN YTIMESSÄ

Etsimme tällä palstalla oululaisuuden syvintä olemusta.

Keskustele aiheesta Mun Oulun somekanavissa.

”

Karpalossa

Karpalosuolle kymmenessä minuutissa Rotuaarilta.

Oulussa monipuolinen luonto on lähellä, täältä löytyy meri, jokia, järviä, metsiä ja soita."

TEIJA SOINI on ammattivalokuvaaja, joka kuvaa useille yrityksille sekä aikakaus- että sanomalehdille. Ammattikuvauksien lisäksi Soini tekee myös omia valokuvataideprojekteja, jotka käsittelevät usein ihmisten suhdetta heitä ympäröivään luontoon. Soinin kuvaaman Syötteen alueesta kertovan valokuvakirjan N65°37´32"E27°36´16" kuvia on ollut esillä useissa näyttelyissä. Hän on myös kuvannut valokuvakokonaisuuden kirjailija Jenni Räinän teokseen Kulkijat , joka kertoo luonnossa liikkuvista naisista. /// Kuvia voit seurata Instagramissa @teijasoini

MUN OULU 5 - 2021

17

REPORTAASI

Tällä palstalla pääset kurkistamaan kulisseihin: Miltä näyttää päivä kaupungin työntekijänä.

Ohjaaja ja rinnallakulkija Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ohjaajana työskentelevä Hanna Luttinen ohjaa ja tukee asiakkaitaan arjessa, mutta kannustaa itsenäiseen toimintaan aina kun mahdollista.

TEKSTI ja KUVAT Kati Valjus Ohjaaja Hanna Luttinen hyppää pyörän selkään Heinäpäässä. Hän työskentelee Oulun kaupungin yksiHEINÄPÄÄ kössä, joka tarjoaa tuettua asumista ja ohjaajapalvelua erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Tuettu asuminen ja ohjaajapalvelu ovat kaupungin palveluita ja niillä pyritään tukemaan kehitysvammaisten ja muuten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kotona asumista. ”Tukea tarjotaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan”, Luttinen kertoo.

Nyt ollaan jo Heinätorin puistossa matkalla Sami Käsmän luo.

Keskustan ja Heinäpään alue on yksi neljästä alueesta, jossa Oulussa voi saada tukea asumiseen. Ohjaajapalvelua voi saada koko Oulun alueella.

Maanantai on siivouspäivä

Luttinen soittaa Käsmän ovisummeria. ”Me emme koskaan mene sisään omalla avaimella emmekä ilmoittamatta. Tämä on vapaaehtoinen palvelu”, Luttinen täsmentää.

Käsmä on tekemässä lähtöä töihin eli Kipinän toimintakeskukseen. Luttinen tai joku muu ohjaajista käy Käsmän luona kaksi kertaa viikossa. Lisäksi hänelle soitetaan päivittäin.

Keskustan ja Heinäpään alueella Hanna Luttisen siirtymiset asiakkaan luota toisen luo sujuvat näppärästi polkupyörällä.

”Maanantaisin yleensä siivotaan”, Käsmä kertoo.

Hän on ollut viikonloppuna nauttimassa rakkaasta harrastuksestaan eli rokkikeikoista. Luttinen kyselee niistä ja elämästä yleensäkin. ”Olemme sellaisia rinnallakulkijoita. Tuemme ja ohjaamme kaikissa arjen asioissa, missä tukea tarvitaan, mutta toki kannustamme ensisijaisesti itsenäiseen toimintaan, jos se vain on mahdollista. Kaikkien asiakkaiden kanssa käydään myös psyykeä tukevia keskusteluja, se on olennainen osa työtämme”, Luttinen selittää.

Tuemme ja ohjaamme kaikissa arjen asioissa, missä tukea tarvitaan.

Maanantaisin jaetaan myös lääkkeet valmiiksi dosettiin – yhdessä. Käsmä jakaa lääkkeet, Luttinen tarkistaa lääkelistasta. Jos lääke loppuu, Käsmä hakee sitä itse apteekista lisää.

Hiljattain Luttinen oli mukana, kun Käsmä tarvitsi terveydenhuollon palveluja. ”Joskus menemme mukaan vastaanotolle, jos asiakas niin toivoo, joskus toimimme vain saattajina. Kuljemme yhdessä julkisilla kulkuvälineillä.”

Sami Käsmä tekee lähtöä töihin Kipinän toimintakeskukseen. Viikonloppu on mennyt rakkaan harrastuksen parissa rokkikeikoilla.

18 MUN OULU 5 - 2021

Sanni Kälkäjä suunnittelee iltapäiväksi kauppareissua, ja Hanna Luttinen kannustaa miettimään kauppalistaa valmiiksi. Ohjaaja Luttinen nauttii työstään, jossa ei ole kahta samanlaista päivää.

Erehdyksiä on lupa tehdä

Erityistä tukea tarvitsevilla haasteet ovat lopulta aivan samoja kuin meillä kaikilla. Luttisen asiakkaiden ikähaitari on laaja, mutta paljon on nuoria, juuri omilleen muuttaneita. Sellainen on myös Sanni Kälkäjä, jonka luokse seuraavaksi pyöräilemme.

Kälkäjä on suunnitellut tälle päivälle kauppa-asiointia, muttei ole vielä aloittanut kauppalistan tekoa. Luttinen on koonnut Kälkäjälle ideoita aamu- ja iltapaloista kansioon. ”Tein eilen italianpataa, joten tänään ei tarvitse kokata”, Kälkäjä kertoo.

Luttinen kannustaa. Erehdyksiäkin on lupa tehdä, kaikessa. Se kuuluu elämään. ”Ohjeiden lukeminen pussin kyljestä voi olla haastavaa, mutta on mahtavaa, että kokeilit – ja onnistuit!”

Perjantaina Kälkäjällä on tapaaminen Kipinässä. Puutarhuriksi valmistunut ja kädentaidollisesti taitava nuori nainen toivoo pääsevänsä hyödyntämään omia vahvuuksiaan. ”On se mukavaa, että työ alkaa. Päiviin tulee sisältöä.”

Luttinen toivoo, että Kipinässä harjoiteltuaan Kälkäjä voisi hakea tuetun työtoiminnan paikkaa ihan oikeasta työpaikasta, ohjaajien avustuksella. Mutta askel kerrallaan.

Hanna Luttinen on koonnut Sanni Kälkäjälle ideoita aamu- ja iltapaloiksi.

Oma koti on tärkeä

Luttinen iloitsee ohjattaviensa onnistumisista. ”Taidot karttuvat, ja esimerkiksi tuetun asumisen asiakkaat saattavat siirtyä kevyempään ohjaajapalveluun asiakkaiksi. Teemme itsemme tarpeettomiksi, ja se juuri on tavoite.

Asiakkaille on erittäin tärkeää saada asua kotonaan.

Kaikki heistä asuvat ihan tavallisissa vuokra- tai omistusasunnossa, ja se on myös tärkeää.” ”Kun ajatellaan, miten kehitysvammaisiin suhtauduttiin vielä pari vuosikymmentä sitten, on tultu eteenpäin ihan valtavin harppauksin. Meilläkin on asiakkaita, jotka ovat aikanaan asuneet laitoksessa, mutta pärjäävät nyt kotonaan.

Heidän on pitänyt opetella moni asia, ihan itsenäisestä päätöksenteosta lähtien.”

Luttinen korostaa myös, että ohjaajapalvelu on vain yksi palanen toimivan arjen muodostumisessa. Monella asiakkaalla on lisäksi apunaan esimerkiksi siivouspalvelu, ateriapalvelu tai muita tarvittavia palveluita. Käsmällä ja Kälkäjällä myös oma perhe on vahvasti mukana arjessa. ///

Erityistä tukea tarvitsevilla haasteet ovat lopulta aivan samoja kuin meillä kaikilla.

Hanna Luttinen, 40, ohjaaja Koulutus: sosionomi

” Kaikki ohjattavat asuvat ihan tavallisissa vuokra- ja omistusasunnoissa, ja se on heille tärkeää.

Sosiaaliala kiinnosti jo lukioaikana, joten päädyin opiskelemaan sosionomiksi ammattikorkeakouluun. Tuolloin en kylläkään tiennyt tällaisesta työstä. Päädyin sattumalta toiseen yksikköön, tähän samaan työhön, ja nyt olen ollut tässä Heinäpäässä noin yhdeksän vuotta.”

MUN OULU 5 - 2021

19

TURISTINA Fakta Mikko Hyttinen, 41 ⋆ Musiikkiterapeutti ja muusikko ⋆ Intohimoinen AC Oulun kannattaja

Hyttinen harrasti nuorempana jalkapalloa myös itse. Niiden aikojen muistot kiinnittyvät Heinäpään futiskentille, jotka nekin ovat miehelle tärkeitä.

Suunnitelma rakentaa jalkapallostadion Heinäpäähän on Hyttisestä hieno, mutta samaan aikaan häntä harmittaa Raatin puolesta. ”Se on lajille todella hieno miljöö.”

Mikko Hyttinen on musiikin tekijä ja vannoutunut paikallisjalkapallon ystävä.

Raatin ja Kuusisaaren alue liittyy kumpaankin tärkeään harrastukseen.

Arjen eskapismia TEKSTI Maaria Rousu KUVAT Juuso Haarala

”Monesti jalkapallossa fanituksen kohteet löytyvät kauempaa, mutta minulle on tärkeää nimenomaan ”lähijalkapallo”.

Se on se, mitä haluan seurata ja kannattaa”, Hyttinen kertoo.

Oululainen seura on itsestään selvä vaihtoehto myös sen vuoksi, että Hyttinen on aina asunut Oulussa. Lapsuudessa koti oli Kaijonrannassa Pyykösjärven rannalla, ja nykyisin hän asuu Pateniemessä. Veden läheisyys on merkityksellistä.

RAATINSAARI

”Raatin stadion on sekin vesistön äärellä.

Vaikka minulla on sieltä muistikuvia jo varhaisesta lapsuudesta, olen vasta myöhemmin oivaltanut, kuinka hienolla paikalla kenttä sijaitsee.”

Olen vasta myöhemmin oivaltanut, kuinka hienolla paikalla kenttä sijaitsee.

Etenkin pitkän linjan oululaisille joki jakaa kotikaupungin pohjoiseen ja etelään – niin myös Hyttiselle. Hänelle tutumpi on joen pohjoispuoli. ”Raatti osuu keskelle kaupunkia ja myös jokisuistoon, joka ei ole pohjoista eikä etelää. Se on oululaiselle futikselle todella mainio paikka.”

Katsomossa kaikki tunteet läsnä

Hyttinen muistaa hyvin, miten oululainen futis katosi kartalta 90-luvun puolivälin jäl-

keen. Fuusioseura AC Oulun perustaminen 2000-luvun alkupuolella ja Raatin peruskorjauksen valmistuminen 2011 tarkoitti uutta tulemista oululaiselle jalkapalloilulle – ja myös palautti Hyttisen lajin pariin. Nykyisestä intohimoisesta suhtautumisestaan huolimatta hän ei välissä seurannut jalkapalloa lainkaan.

Nyt futiksen seuraaminen on miehelle eräänlaista eskapismia. ”Kun seuraa peliä, kaikesta muusta voi jättäytyä hetkeksi sivurooliin. Siinä unohtu-

20 MUN OULU 5 - 2021

Oululaisen jalkapallon pelastuminen 2000-luvulla teki Raatista Mikko Hyttiselle läheisen paikan, jossa hän on viettänyt paljon aikaa.

Hyttinen muistaa, millainen Raatti oli ennen peruskorjausta. ”Kenttää kutsuttiin perunapelloksi, ja kyllä siellä olikin usein enemmän ruskeaa kuin vihreää.”

Raatissa vat omat ajatukset ja työhön liittyvät kuviot. Aidot tunteet kuitenkin uivat mukaan, ja häviö tai heikko peli ottavat tietysti päähän ihan kunnolla. Olen monesti ajatellut, että olen varmaan etenkin tappiopeleissä huonoa seuraa niille, jotka eivät suhtaudu otteluun samalla intohimolla. Voittopeleissä sitten mahdollisesti mitä mainiointa”, Hyttinen hymyilee.

Myöskään neutraalit näkökulmat eivät kuulu pelin seuraamiseen. ”Se on tilanne, jossa valitaan puoli ja jos-

sa ei ole tilaa objektiiviselle äänelle. Kaikki sellainen on pois tunteesta ja eläytymisestä. Järjen ja analyysien aika tulee vasta, kun ottelu on ohi.”

Musiikillinen leikkikenttä

Jalkapallon lisäksi musiikki on Hyttiselle tärkeä harrastus. Trokaristiretki-yhteen kanssa on takana jo kymmenen yhteistä vuotta. ”Se on sellainen leikkikenttä, jossa on mahdollista leikitellä eri musiikkityyleillä.

Alun perin meillä oli ajatuksena, että sovi-

tamme uusiksi 1920–1930-luvuilla sävellettyä tai tallennettua musiikkia; myllätään niitä tuoreiksi ja tämän päivän korviin soveltuviksi. Viime vuosina olemme kuitenkin alkaneet tehdä myös omia kappaleita”, Hyttinen kertoo.

Erikoinen pohja-ajatus on taannut sen, että bändillä tuntuu olevan oma paikkansa, ja esityksistä onkin tullut kiitosta. ”Saamme usein kuulla, että keikka on ollut virkistävä kokemus, jossa osa yleisöstä saattaa tanssia ja toiset pyörittävät moshpittiä

(suom. hallitsematon tanssi, ympyrän juokseminen) lavan edessä.”

Biisejä penkoessa Trokaristiretkelle tuli alkuvuosina vastaan vanha kappale Ilta Oulunjoella, joka on jäänyt elämään yhtyeessä.

Kappaleeseen liittyy Hyttisen näkökulmasta myös hauska sattuma. ”Myöhemmin huomasin, että sama Oulujokea romantisoiva kappale on jostain löytänyt myös AC Oulun fanien keskuuteen.” ///

MUN OULU 5 - 2021

21

KULTTUURI 13. Platonic

Oulu 19.–21.11.2021 päivittäin klo 16–22 ouka.fi/lumo

Julien Menzel (FR) Äänisuunnittelu Damien Reynaud Oulun kauppatori Platonic on pohdiskeleva ääni- ja valoinstallaatio, joka rakentuu puhtaan geometriselle pohjalle ja lähestyy valoa kunnianosoituksena Platonille. Tämän 60-kulmaisen tetraedrin arkkitehtoninen ilme valaisee ja elävöittää ympäristönsä sekä keskustelee kaupungin nykyaikaisten muotojen kanssa. Neljän minuutin audiovisuaalinen luuppi kutsuu katsojaa filosofiselle matkalle.

14. HALUAISIN KUULUA (PARVEEN)!

Ihastu pimeää valaisevaan Lumo-taiteeseen viikonlopun ajan. Osa teoksista jää pidemmäksi aikaa.

5. Kiiltomato

Kari Alonen ja Samuli Alonen Ainolan puistoon johtava väylä Heikinkadun päässä Kiiltomato on hyönteismaailman kummajainen, joka pystyy tuottamaan valoa kemiallisen reaktion, bioluminesenssin, avulla. Ne ovat aktiivisia yöaikaan ja viettävät päivät piilossa. Tämä jättimäinen yksilö on tullut etsimään talvehtimispaikkaa Ainolan puistosta.

9. Kaivo

Oulun yliopiston valaistussuunnittelun koulutuksen opiskelijat ja opettajat Tietomaan tornin sisätila, Nahkatehtaankatu 6. Käynti festivaalin aikana suoraan kadulta, festivaalin jälkeen Tietomaan kautta.

Kaivo on tilallinen valotaideteos – kokonaisvaltainen ja moniaistinen kunnianosoitus 100-vuotiaalle entisen nahkatehtaan vesitornille. Teos kertoo ajankohtaisesta aiheesta, luonnonvarojemme tilasta, taiteen keinoin. Teos virittää katsojan pohtimaan omaa suhdettaan puhtaaseen veteen, elintärkeään luonnonvaraan.​

6. Hohto

1. Gaia

Luke Jerram (UK) Äänisuunnittelu/ säveltäjä Dan Jones Valkean kesäkatu Halkaisijaltaan seitsenmetrinen Gaia esittelee yksityiskohtaisesti NASAn kuvantamaa maapallon pintaa. Sisältä päin valaistu installaatio näyttää kotiplaneettamme astronautin silmin. Näkymä herättää pelonsekaista kunnioitusta sekä perustavanlaatuista ymmärrystä kaiken elämän linkittymisestä yhteen.

2. Wormhole

Samuel Mäki-Kerttula Snellmaninpuisto Wormhole vie ihmisen matkalle halki oman elämän. Teoksen läpi kävellessä voi elää kirjon tuntemuksia valojen ja äänen luomassa todellisuudessa. Teos muistuttaa meitä elämän rajallisuudesta ja siitä, että matkan päätepiste on kaikille tuntematon.

3. Valoukot

Lentoi Films Oy Kirkkokatu 9 Valoukot seikkailevat jälleen ilahduttamassa festivaalikansaa. Huhu kertoo, että LähiTapiolan toimistorakennus on todennäköisin paikka bongailuun, mutta veikeät hahmot voivat yllättää missä tahansa muuallakin festivaalialueella. Silmät auki siis!

4. Matkaaja

Janne Ahola, tuottaja Sun Effects Äänisuunnittelu Tommi Toivonen Oulun tuomiokirkko Viimeaikaisten avaruuslentoyhtiöiden onnistumisten innoittamana Oulun tuomiokirkko muuttuu laukaisualustaksi. Teos käsittelee avaruusmatkan ja oman mielen tutkimisen limittäisiä piirteitä. Virtaavien kerrosten läpi kulkiessa ajan ja tilan tunne vääristyy: matka on muuttanut meitä ympäröivää todellisuutta tai ehkä vain kykyämme havaita ympärillä olevaa maailmaa.

Kari Alonen Ainolan puistoon johtava väylä Heikinkadun päässä Syksyn väreissä hohtava teos luo maagista tunnelmaa pimeyden keskelle. Kylmä ja kova teräs on taivuteltu pehmeän kutsuvaksi monumentiksi, jonka moniulotteisuus vangitsee katsojansa.

7. The Folks

Saha Prod Oy Kuluva aika -patsas, Hupisaarten kaupunginpuisto The Folks – Hahmomme ajassa, on sadunomainen kuvaelma tulevaisuudesta nykymaailmaan. Se on tarina asenteista, uskomuksista, toivosta sekä pahoin- ja hyvinvoinnista. Rakkaudesta. Teos on animoitu videoprojisio-valoshow, jonka äänimaailmaa sävyttävät kymmenet oululaiset.

10. Kristallien leikki

8. PLUSMIINUS

11. Biogram

Oulun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö Tuottaja: Milla-Maija Kemppainen Animaatio: viestinnän opiskelijat, Petri Kulju Äänisuunnittelu ja musiikki: musiikin opiskelijat, Jussi Tuohino Tekniikka: Pasi Tyybäkinoja Sahasaari, Hupisaaret Elämme muutoksen ajassa. PLUSMIINUS on kuvitteellinen heijastuma muutoksesta.

Se on vaihteluväli, jolle ei ole selkeää kaavaa. Teos sisältää otteita aavikolta, merestä, ilmasta ja kaupungista. Teos toteutetaan Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikön viestinnän ja musiikkipedagogin tutkinto-ohjelmien yhteistyönä.

Flowers of Life Pohjois-Pohjanmaan museon takapiha, Hupisaarten kaupunginpuisto Kristallipuiden reunustamalla aukiolla heijastukset elävät omaa loputonta elämäänsä. Ihmissilmä lumoutuu jäisen illuusion holografisesta luonteesta. Nelisivuinen installaatio saa aikaan uniikin kolmiulotteisen kokonaisuuden.

Jelena Lukic (RS) Pokkisenpuisto Teoksen inspiraationa toimivat mikroskooppiset asiat, jotka ympäröivät ja ovat osa meitä: kuinka jokin voi olla samanaikaisesti huomaamatonta ja toisaalta perustavanlaatuista. Tämä todellisuus herättelee katsojaa mukaan tunteikkaalle matkalle, jossa ilo, innostus ja yhteyden kokeminen ovat keskeisiä.

12. Dark Ideas

Duncan Matthews (UK) tuottaja Sun Effects Ojakatu 1 Rikkinäiset hehkulamput ja käytetyt värikalvot saavat uuden elämän vanhojen piirtoheittimien valokeiloissa. Duncan Matthews jatkaa Dark Ideas -teossarjaa uudella editiolla, jossa kierrätysmateriaalikappaleet muovautuvat seinillä kiipeileviksi muurahaisiksi.

Vanhat, aikoinaan valonlähteinä toimineet objektit voidaan nähdä vielä kerran uudessa valossa.

Pia Leppänen-Keränen ja Oulun koulujen oppilaat Valosuunnittelu Indrek Virronen ja Hannu Eskelinen Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7 Meillä on luontainen taipumus ja halu kuulua ryhmään, kaveriporukkaan, perheeseen, kylä- tai kaupunkiyhteisöön. Haluamme toisten ihmisten seuraan jaetun kokemuksen osaksi. Oma yhteisö antaa turvallisuuden tunnetta, tuottaa positiivista mieltä ja lisää jaksamista. Se on tärkeää mielenterveydelle! Jokainen koululainen on saanut taitella paperista omanlaisensa kurjen liitettäväksi parveen.

15. Material Light

Suomen valotaiteen seura FLASH, Pohjoinen valokuvakeskus ry sekä Taiteilijajärjestö MUU ry Pohjoinen valokuvakeskus, Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7 Valon materiaalisuutta lähestytään näyttelyssä monella eri medialla ja tasolla: konkreettisesta valosta taiteen materiaalina sen konseptuaalisempaan käsittelyyn. Teokset vastaavat muun muassa kysymyksiin, miltä valo tuntuu, mitä se merkitsee, kertoo ja välittää.

Valon materiaalisuutta ja kuvataiteen eri aloja yhdistävä näyttely tarjoaa monipuolisen kattauksen valon merkityksen, roolin ja mahdollisuuksien pohtimiseen kuvataiteen välineenä vuoden pimeimpään aikaan.

Kuraattorina toimii kuvataitelija Anu Raatikainen.

16. Solaris – Kesähetkessä

Karoliina Niemelä, Jussi Lappalainen, Pirjo Lempeä, Tuomo Kalajanniska Kirkkokatu 4 Solaris on immersiivinen ja interaktiivinen kesäelämys, joka tuo marraskuuhun muistoja valosta ja lämmöstä. Teoksen kuvamaailma toimii kuin muisto, johon voi palata: se voi olla rikki, epäselvä tai vaikea havaita. Kesähetkessä sykkii rauhallisen moniulotteisesti videoina ja väreinä. Teoksen äänimaailma syventää moniaistillista elämystä jokaisen kävijän löydettäväksi.

17. Valon pilarit

Flowers of Life Tilaaja Oulun Liikekeskus ry Rotuaarin uusi osa Flowers of Life -kollektiivi ottaa haltuun kaupunkiympäristön tavanomaiset valaisimet muuttaen ne värien leikin ja liikkeen ihmeeksi. Rotuaarin uuden osan valaisimet peittyvät geometriseen kuviointiin, ja valo saa aivan uuden syvyyden sateenkaaren väreissä liikkuen pitkin pylvästä. Teos on esillä 19. joulukuuta asti.

Ohjelmamuutokset mahdollisia

22 MUN OULU 5 - 2021

PYSYVÄ VALAISU

Kymmeniä koulukonsertteja lastenmusiikin pääkaupungissa Oulu on tänä vuonna lastenmusiikin pääkaupunki, ja nimityksen siivittämänä on perustettu Oulun lastenmusiikin verkosto. Vuoden aikana on myös järjestetty 44 lastenmusiikkikonserttia 30 oululaisessa koulussa.

TEKSTI Päivi Brink KUVA iStock

Ouluhallin kupoli - Luoto

Valaistussuunnittelu WhiteNight Lighting Oy Sähkösuunnittelu Sähkötekniikka Oy Kari Sirén Tilaaja Oulun Tilapalvelut -liikelaitos Ouluhallin kupoli on kuin luoto, joka nousee vedestä ja valaistuksen tematiikka onkin haettu veden vuoropuhelusta. Perusohjelma on staattinen ja kuvaa valon heijastuksia rantavedessä. Yksinkertainen ja rauhallinen ilme on esteettisesti aikaa kestävä. Se myös luo vastavoiman uudisosan puhtaisiin vertikaalilinjoihin ja yhdessä hallin pyöreän muodon kanssa haastaa vuoropuheluun.

ALUETEOKSET 1989

John Collingswood Kauppiaantie 1, Oulunsalo Löydetyistä ja kierrätetyistä materiaaleista syntyy kolmiulotteisia valoveistoksia, jotka luovat lasermaisia efektejä. Ne muuttuvat ja näyttävät siltä, että leijuvat savuisessa ilmassa. Uuden ja vanhan teknologian yhdistelmä vie katsojan takaisin aikaan ennen pandemiaa, kun elämä oli paljon yksinkertaisempaa.

Merkkituli

John Collingswood Oulunsalon kirkko, Jääsköntie 8 Neljä voimakasta valokeilaa Oulunsalon kirkon kellotorniin asennettuna käyvät vuoropuhelua säätilan kanssa. Arkkitehtuurin, valon ja luonnon yhdistyessä syntyy ennakoimaton näkymä taivaalle, kirkkomaan yläpuolelle.

Varjojen disko -luokkabileet

Visuaalisen taiteen linja Oulun taidekoulu, Isokatu 94 (Kirkkokadun puoleinen pääty) Varjojen disko -luokkabileet avautuvat uv-valossa hohtavana kokonaisuutena taidekoulun kuvataideluokkien ikkunoista kurkattavaksi näyttelyksi. Luokista löytyy niin huikeita tanssivia hahmoja, paperileikkauksia kuin häikäiseviä diskopallojakin.

Lintulammen Lumo

Lintulammen asukasyhdistys ry Höyhtyän Ostarilla pe 19.11.2021 klo 18 Tulikukka-show. Ostari on koristeltu valoin. Asukasyhdistys tarjoaa glögiä ja piparit.

Lintulammen puistossa la 20.11 klo 18 alkaen Tulikukka-show ja koko perheen toiminnallinen Lumo-polku.

Asukasyhdistys tarjoaa glögiä ja piparit.

Pölökkypäiden kylä ja poloku

Martinniemen kyläyhdistys, Maakinen Martinniemi, kulttuuritalo Valve sekä J. A. Mäki/Aura OK. Kurtinhaudan luonto- ja kulttuuripolku, Luotsiasemantie 83, Martinniemi La 20.11. klo 15 alkaen, kylä ja poloku valaistu 19.–21.11.2021 Kurtinhaudan rantametsän polulla tavataan luonnontulin valaistuja Pölökkypäitä sekä kierrätysmateriaaleista tehtyjä tuulikelloja, jotka tuovat tuulen huminan, meren kohinan ja jään kilinän sekaan omia sävyjään. Polun avajaisissa kyläyhdistys keittää kahvit ja lämmittää mehut laavulla. Polun varrella on myös Toivon ankkuri, jonka luokse voi tuoda kynttilän kaukomaille lähteneiden muistamiseksi. Tulikukka-ryhmän tulishow klo 16.

Pilkahduksia pimeässä

Timosenkosken luontokoulu Timosenkoskentie 44 Lauantaina 20.11. klo 16–18 Tähtien sirpaleet johdattavat valoseikkailulle. Pääset tutustumaan mm. Oulun yllä oleviin tähtikarttoihin, kokeilemaan varjokuvien luomista, rakentamaaan valotaidetta sekä testaamaan rohkeuttasi. Lähde mukaan valoseikkalulle Timosenkosken koululta kohti Heikinharjun luontokotoa. Mukaan tarvitset tasku- tai otsalampun. Paikalla makkaranpaistomahdollisuus (omat makkarat mukaan).

LASTENMUSIIKKI RY valitsi viime vuoden lopussa Oulun lastenmusiikin pääkaupungiksi vuodeksi 2021. ”Kaupungissamme on useita pitkän linjan lastenmusiikin tekijöitä, ja lasten musiikkikasvatus on täällä korkealaatuista. Oulussa on esimerkiksi vahva musiikkiluokkaperinne”, sanoo Oulun kaupungin lastenkulttuuripäällikkö Katri Tenetz.

Oulussa on vuoden aikana panostettu lastenmusiikin näkyvyyteen, verkostoitumiseen ja koulukonsertteihin. ”Perustimme Ouluun avoimen lastenmusiikin verkoston, johon on tullut mukaan oululaisia muusikoita, musiikinopettajia, varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja muita alan toimijoita. Yhteistyössä olemme pohtineet sekä lasten, opettajien että lastenmusiikin tekijöiden tarpeita. Päätimme panostaa koulukonsertteihin ja viisi vuotta sitten kehittämäämme Konsertti joka kouluun -malliin yhdessä Konserttikeskuksen kanssa. Tuemme myös koulun ja varhaiskasvatuksen musiikkiopetusta. Olemme onnistuneet lisäämään keskustelua lastenmusiikista ja sen merkityksestä”, Tenetz kertoo.

Seuraava askel on kansainvälinen yhteistyö, jossa toivomme saavamme esiintyjiä Ouluun ulkomailta.

Kolme paikallista lastenmusiikkiyhtyettä on esittänyt vuoden aikana kukin kymmenen konserttia, joita ovat käyneet kuuntelemassa 1.–3.-luokkalaiset lapset 30 koulussa. Yhtyeet ovat Soiva Siili, Liikkuva laulureppu ja Pentti Punkin Syntymäpäivät.

Lisäksi Oulu Sinfonian pienryhmät ovat esittäneet 14 koulukonserttia. Loppuvuodesta yleisöksi pääsevät kuudesluokkalaiset.

”Konsertteja järjestetään lisää myös ensi vuonna. Seuraava askel on kansainvälinen yhteistyö, jossa toivomme saavamme esiintyjiä Ouluun ulkomailta ja vastavuoroisesti oululaiset lastenmusiikkiyhtyeet voisivat saada työmahdollisuuksia Suomen rajojen ulkopuolella. Tätä kulttuurivaihtoa kehitämme myös osana Oulu2026-hanketta”, Tenetz toteaa.

Soivan Siilin joulukonsertti kuuluu jouluperinteisiin

Soiva Siili on Markus Lampelan ja Kyösti Salmijärven vuonna 1995 perustama lastenmusiikkiyhtye, joka on saanut muun muassa lastenkulttuurin valtionpalkinnon. Lampelan mukaan koulukonserteista on ollut iso apu muusikoille koronarajoitusten jälkeen. ”Emme päässeet kouluihin esiintymään pitkään aikaan, ja se todella kirpaisi. Oulun lastenmusiikin verkosto tekee näkyväksi sen, että lastenmusiikin tekijät puhaltavat täällä yhteen hiileen. Seuraavaksi voimme laajentaa verkostoa myös ympäröiviin kuntiin.

Tekemämme kymmenet koulukonsertit ovat antaneet nostetta lastenmusiikille, tehneet sitä tunnetuksi ja tuoneet konkreettista työtä meille muusikoille”, Lampela toteaa.

Perinteisiä Soivan Siilin joulukonsertteja järjestetään tänäkin vuonna, tällä kertaa Valvesalissa 5.12. ainakin kello 14 ja 16. ”Joulukonserttimme ovat tosi suosittuja, ja niistä on tullut osa monen perheen jouluperinteitä. Soitto on akustista ja jopa kansanmusiikkihenkistä. Esiinnymme viiden hengen orkesterina, ja meillä on joka vuosi eri vierailija mukana. Tänä vuonna lavalle kanssamme nousee Harriet Urponen. Joka vuosi esitämme sekä Soivan Siilin joululauluja että vierailijan mukanaan tuomia kappaleita”, Lampela lupaa. ///

LEVYNJULKAISUKONSERTTI: SININEN PALLO Oulu Sinfonian, Tuomo Rannankarin ja Teuvo Pakkalan koulun musiikkiluokkien kuoron uusi lastenlevy Sininen pallo on julkaistu 27.10. digiversiona suoratoistokanavissa.

Laulut kertovat ystävyydestä, huolenpidosta ja ympäristöteemoista. Sininen pallo -orkesterikonsertissa levyn musiikki kantaesitetään. Konsertissa ovat mukana Oulu Sinfonia, Tuomo Rannankari ja Teuvo Pakkalan koulun musiikkiluokkien kuoron viidesluokkalaiset.

SININEN PALLO -KONSERTTI 24.11. klo 18, Madetojan Sali Liput 11 €/hlö tai perhelippu 38 €, sis. 4 lippua (sis. käsittelykulut). Myyntipaikat: Madetojan salin lippukauppa tai Ticketmaster verkkokauppa ja lippukaupat

MUN OULU 5 - 2021

23

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

TAPAHTUMIA LOPPUVUOSI 2021 KULTTURITALO VALVE

Tutustu Valveen toimintaan, näyttelyihin, esityksiin ja elokuvanäytöksiin sivulla kulttuurivalve.fi! Sivulta löytyvän tapahtumakalenterin kautta saat aina ajantasaisimmat tiedot tapahtumista ja festivaaleista.

Poimintoja loppuvuoden tapahtumista:

MATERIAL LIGHT -NÄYTTELY

FLOW-SIRKUS: DER LAUF

20.11.2021–2.1.2022, Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria photonorth.fi

27.–28.11., Valvesali flowprod.fi

3.–4.12., Valvesali jojo.fi

OMJ JAZZ & ETNO 2021: ENKEL 4.12. klo 19, Hiukkavaaran kulttuurikasarmi omj.fi

FLOW-SIRKUS: THE LETTER 7.12. ja 9.12., Valvesali flowprod.fi

Teemanäyttelyt

KRUUNA VAI KLAAVA – TODENNÄKÖISYYTTÄ VAI SATTUMAA VALON JA VARJON VIEHÄTYS 3.12. alkaen Jättielokuvat, päivittäin 15.11. alkaen Maailmankaikkeuden salaisuudet (44 min) Merileijonat (24 min)

ouka.fi/oulu/luuppi/ tiedekeskus-tietomaa

26.11.–18.12., Valvenäyttämö oulunylioppilasteatteri.fi

TAIVAANTULIEN YÖ

18.–21.11.2021 Pääkirjastossa esillä Oulun Sarjakuvakeskuksen järjestämiä sarjakuvanäyttelyitä festivaalin aikana.

la 27.11. Taivaantulien yö tarjoaa yleisölle mahdollisuuden talviyöpymiseen kivikauden kylän asumuksissa nuotion loisteessa.

Lisätietoja tapahtumista ja ilmoittautumiset kierikki.fi

ke 1.12. tapahtumatila Laituri klo 18 Impronium

OULUN TAIDEMUSEO VILHO LAMPI, VÄKEVÄ LAKEUS

ROHKEUS-VERKKONÄYTTELY

13.11.2021–28.8.2022 Näyttely esittelee liminkalaisen taidemaalarin keskeistä tuotantoa 1920–30-luvuilta.

1.9.2021–31.8.2022 Verkkonäyttely raottaa näkymiä rohkeuteen runouden ja kuvataiteen kautta.

LUMIPALLOEFEKTI 2021 27.11.2021–30.1.2022 Näyttely tutkii elämänmuotomme perustuksia ja mahdollisia olemisen muotoja.

26.11. klo 17–19 kaikille avoimet ja maksuttomat avajaiset.

27.11. klo 12–16 Liikkeellä @Lumipalloefekti 12.12. klo 14 Lumipalloefekti 2021 -näyttelyesittely

PROSESSI-VERKKONÄYTTELY 1.12.–30.1.

Lumipalloefekti 2021 -näyttelyn taiteilijoiden työskentelyprosesseihin ja taiteelliseen tutkimukseen syventyvä verkkomateriaali osoitteessa ouka.fi/taidemuseo

Kirsti Muinonen, Suo, 2021

Satutuokiot 25.11. ja 16.12. klo 10 Tukiviitottu satutuokio 3.12. klo 10 Vauvalorutus 1.12. klo 10 Vauvakino 15.12. klo 12 Lähikirjastojen satutuokiot osoitteessa ouka.fi/oulu/kirjasto/satutuokiot Lukulemmikit kirjastoissa ouka.fi/oulu/kirjasto/lukukoira Lukupiirien tiedot osoitteessa bit.ly/oululukupiiri Kirjastobridge torstaisin klo 14 (Ouluhuone) Kielikahvila torstaisin klo 18 (Oulu-huone) Oulun Sokrates-kahvila parillisina viikkoina tiistaisin klo 18 (tapahtumatila Laituri) Kirjailijavieraana Miki Liukkonen la 18.12. klo 14. Yhteistyössä Huutomerkki.

to 18.11. klo 19, Madetojan sali Rumon Gamba, kapellimestari

SININEN PALLO ke 24.11. klo 18, Madetojan sali Tuomo Rannankari, kitara ja laulu Teuvo Pakkalan koulun musiikkiluokat Oulu Sinfonia Jaakko Jauhiainen, kapellimestari Maiju Kovanen, kuoron valmennus

KAMARIKONSERTTI III pe 26.11. klo 18, Oulun Ammattikorkeakoulu, Poiju-sali Oulu Sinfonian Kamarimuusikot Juho Alakärppä, piano

su 28.11. klo 13 Yleisöluento. FT Marika Hyttinen: Ajan multaamat muistot – Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle. Yhteistyössä Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys

su 28.11. klo 15, Tulindbergin sali Oulu Sinfonian Kamarimuusikot Juho Alakärppä, piano

JOULU AINOLASSA

DE URBE ULOA – MAALAUKSIA OULUN KAUPUNGISTA

LÄHIKIRJASTOT

Näyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa olevia maalauksia.

Maalaukset keskittyvät pääosin Oulun ydinkeskustaan. Näyttely tuo yhteen maalauksiin liittyviä kokoelmaesineitä, ihmisiä, tunnelmia sekä tarinoita tauluissa esiintyvien rakennusten ja maisemien takaa.

KIIMINGIN KIRJASTO la 11.12. Tapahtumalauantai Kiimingin kirjasto, Syke-talo

Avoinna ke–su 10–17 Museoon on vapaa pääsy

Kaikki tapahtumat ja näyttelyt kirjaston kotisivuilla: ouka.fi/kirjasto

9.1.2022 asti Näyttelyssä jaetaan paikallisten LEGO-harrastajien ja Suomen LEGO-harrastajien yhdistyksen, Palikkatakomo ry:n, luomuksia ja kokoelmien helmiä. Näyttelyn pääteoksena on Oulun keskustan LEGO-pienoismalli.

SIR MALCOLM ARNOLD 100

KAMARIKONSERTTI IV

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO

PALIKKA PALIKALTA – LEGO-HARRASTAJIEN KOKOELMIEN HELMIÄ

OULU SINFONIA

PAKKALAN SALIN TILAISUUDET Ma 22.11. ja 29.11. klo 18 Luentosarja “Eurooppalaiset kaupungit 1920–1930-luvulla: esimerkkinä Oulu”.

Yhteistyössä Oulun yliopisto

to 2.12. klo 17.30 Kirjailijavieraana Anneli Kanto. Yhteistyössä Oulun Vasemmistoseura.

24.11.2021–9.1.2022 Joulu tulee museoon.

Eri aikakausien mukaan sisutetut huoneet on koristeltu kuhunkin tyyliin sopivin koristein ja joulukukin.

ARKTISIA KOHTAAMISIA – UURRETTUJA KOHTALOITA

OULUN SARJAKUVAFESTIVAALI

KESKIVIIKON KIRJAILIJA: PIRKKO JURVELIN JA MIRJAMI PELKONEN

OYT: NARRI

KIERIKKIKESKUS

PÄÄKIRJASTO

KIRJASTO

19.11.–11.12., Valvenäyttämö oulunylioppilasteatteri.fi

20.–21.11.2021 klo 10–16 Perinteiset ja tunnelmalliset Entisajan joulumarkkinat Oulunsalon Kotiseutumuseon pihapiirissä

la 27.11. Kierikin auditoriossa esitetään palkittujen dokumentaristien Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion ohjaamat kolme dokumenttia. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella ohjaajien kanssa.

10.–16.12., elokuvateatteri Studio oulunelokuvakeskus.fi

OYT: IMPRONIUM – SUUNNITTELEMATON MURHA

ENTISAJAN JOULUMARKKINAT

Avoinna 1.11.–22.12. ma–to 10–17, pe 10–19, la–su 10–18; 23.12. klo 10–15; 26.–30.12. ma–su 10–18; 31.12. 10–15 Suljettu 23.–25.12.2021

HYTTI NRO 6

11.11.–18.12., Valvenäyttämö akseliklonk.fi

OULUNSALON KOTISEUTUMUSEO

KARJASILLAN KIRJASTO Pelitupa joka toinen sunnuntai 19.12. asti klo 14–17

la 27.11. klo 15, Tulindbergin sali Oulu Sinfonian Kamarimuusikot Juho Alakärppä, piano

KAMARIKONSERTTI V

SUOMI, OOPPERAMAA to 2.12. klo 19, Madetojan sali Anna-Maria Helsing, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano Nicholas Söderlund, bassobaritoni

PÄHKINÄNSÄRKIJÄ to 9.12. klo 19, Madetojan sali Jaakko Kuusisto, kapellimestari Madetojan musiikkilukion tyttökuoro Elina Könönen, kuoron valmennus

BEETHOVEN 7 to 16.12. klo 19, Madetojan sali Christopher Warren-Green, kapellimestari Kasmir Uusitupa, viulu

KAMARIKONSERTTI VI: SOAVE – MUSIIKIN JA MAUN KOHTAAMINEN su 19.12. klo 14, Ravintola Pömilä, Tyrnävän kirjasto Oulu Sinfonian Kamarimuusikot oulusinfonia.fi

Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut tapahtumat.munoulu.fi!

AKSELI KLONK: PRINSSI CHARLESIN TUNNE

JOJO: ENÄÄ HENGITIN, MUUHUN EN PYSTYNYT

TIEDEKESKUS TIETOMAA

24 MUN OULU 5 - 2021