Mun Oulu 01 | 2022

01 Uuden 22 äärellä

Loppulan uusi alku s. 10

Asta kulttuuriilmastonmuutoksen pyörteissä

Kuulumisia Oulun Asuntomessuilta Muistisairas ei jää Oulussa yksin Voiko sähköä tuottaa tanssimalla?

s. 4

#AsteenVerran

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen.

MUN OULU 1 | 22

Uuden äärellä Pääkirjoitus Pieni Oulu suuressa maailmassa..................................3 Suositukset sun Ouluun ..............................................3 Asteen verran kansantajuisemmin kaupunkistrategiasta ..................................................4

4

Oulun kulttuuriilmastoon puhalletaan muutosta

Ajankohtaista .............................................................6 Vastuullisempi festarikesä, täältä tullaan ....................8 Kesän iloisin ilmaistapahtuma kutsuu Kuuskaan......... 9 Loppulan uusi alku..................................................... 10 Maksutonta ohjausta ulkokuntoilupuistoissa............... 11 Rekkujen kanssa Oulun Koirametsään ........................ 11 Ennen Hartaanselällä kelluivat tukit, kohta kodit........ 12 Muistisairas ei jää Oulussa yksin................................ 14 Digitukea tarjotaan useassa paikassa ....................... 15 Leikkiä, näyttelyitä, taidetta ja toimintaa................... 15 Oulu pelaa mestarien liigassa..................................... 16 Nääkkö nää nää Kulttuuritalo Valve......................................................17 Kesä on korjaamisen ja rakentamisen aikaa............... 18 MyOulu The new Migrant Council got off to an enthusiastic start.................................. 19 OuluBot answers residents’ questions ....................... 19

MunOulu 1/22 Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia

10 2 | Mun Oulu 01 | 22

Rita Porkka on yksi Sanginjoen luonnonsuojelualueen kehittäjistä.

Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi Toimituspäällikkö: Carita Forsman Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Heini Harju-Könnö, Aune Hinkula, Sari Karhu, Sanna Krook, Tatu Maaninen, Minna Mäki-Heikkilä, Hanna Sankala-Sivula, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus Toimitus ja ulkoasu: Mint Company Oy Painosmäärä: 120 800 kpl Paino: PunaMusta Oy Kannessa: Oulu2026-tuottaja Asta Salomaa Kannen kuva: Juuso Haarala

Menovinkit kesään Oulun kaupungin henkilöstöltä

SUOSITUKSET SUN OULUUN PÄÄKIRJOITUS

Pieni Oulu suuressa maailmassa Juuri päättyneessä Dubain maailmannäyttelyssä Suomi ja Oulu esittäytyivät komeasti 193 maan joukossa. Varsinaista Oulu-päivää vietettiin 18. maaliskuuta, jolloin iskuryhmämme jalkautui kertomaan, mitä lisäarvoa Oulu tuo maailmalle.

Aloitimme avaamalla teknologista erityisosaamistamme. Toistimme alkuun tärkeän faktan: Joka päivä 3 miljardia ihmistä käyttää Oulussa kehitettyä langatonta teknologiaa. Se on muuten iso luku.

Professori Ari Pouttu jatkoi 6G-teknologian esittelyllä. Mistä siinä on kysymys? Pääsääntöisesti kyse on huikeasti kasvavasta tietoliikenteen nopeudesta. Yksinkertaistettuna asia menee niin, että, kun 5G linkittää esineet toisiinsa, 6G yhdistää ihmiset.

Tulevaisuudessa meistä tulee entistä enemmän sähköteknologian jatkeita. Ei mene kuin ehkä 10 vuotta, niin voimme osallistua kokouksiin ja seminaareihin ympäri maailman hologrammien välityksellä. Melkoinen ilmastoteko, sanoisin.

Toinen erityinen vientituotteemme on koulutus.

Iltapäivän sessiossa kansainvälisen koulutuksen asiantuntijamme Laura Ritola demonstroi meille osallistavaa oppimista sekä laadukasta koulutuspolkuamme. Olemme oivaltaneet, ettei pieni maamme voi nousta merkittäväksi kansainväliseksi tekijäksi ilman laadukasta ja tasa-arvoista koulutusta.

Mitä erityistä Oulu voisi antaa maailmankaikkeudelle? Langattoman teknologian ja koulutuksen lisäksi voimme tuoda maailmaan turvaa ja vakautta.

Voimme kutsua ihmiset rauhoittumaan puhtaan luonnon keskelle. Voimme luoda kulttuuria, joka yhdistää uudella ja syvemmällä tavalla ihmiset.

Vaikka mahdollinen Suomen Nato-jäsenyys siirtääkin sotilaallisen painopisteen kohti pohjoista, haluamme juuri siksi olla rauhantyön laboratorio. Kuulutamme isoon ääneen Ilmakitaransoiton MM-kisojen pääviestiä: Make Air Not War! Käsissäsi on uusi Mun Oulu -lehti. Tämä joka kotiin jaettava julkinen tiedote julkaistaan tänä vuonna kaksi kertaa. Oulu viestii jatkossa entistä enemmän sähköisesti. Parhaiten pysyt kaupungin asioista kartalla, kun seuraat verkkosivujamme osoitteessa www.ouka.fi tai uutistuotantoamme osoitteessa www.munoulu.fi

Hyvää kesää kaikille!

Se taitaakin olla pitkästä aikaa lähes normaali kesä.

Mikko Salmi päätoimittaja

Jarkko Halunen, vs. tapahtuma- ja markkinointipäällikkö Kaksipäiväiseksi laajeneva indiefestari palaa takaisin synnyinsijoilleen Pikisaareen. Villatehtaan maanläheinen miljöö ja monitaiteinen ohjelma maistuvat kuin parhaat varhaisperunat.

PIKIPOP 17.–18.6.

Muun muassa Amuri, Pambikallio, Ty Roxy

Heini Harju-Könnö, viestinnän asiantuntija Suositukseni kesän tärpiksi on Kaija Hinkulan Play-näyttely Oulun taidemuseossa.

Mielikuvituksen voi päästää valloilleen, kun perinteinen kaksiulotteinen maalaus levittäytyy näyttelyssä isoksi tilalliseksi kokemukseksi. Katsomisen lisäksi vierailulla voi todella tuntea, miten arkiset asiat taipuvat uusiin asentoihin. Jokapäiväisen ympäristön katsominen uudesta vinkkelistä virkistää varmasti.

KAIJA HINKULA: PLAY 18.5.–11.9.

Aune Hinkula, viestinnän asiantuntija Ilmainen tapahtuma Maakinen Martinniemi, etenkin rantatapahtuma Ukkolanrannassa. Se on hyvän tuulen kesätapahtuma luonnon helmassa, kaiken ikäisille. Erilainen kesäjuhla, suvaitsevainen, poikkitaiteellinen ja rento.

MAAKINEN MARTINNIEMI 10.–12.6.

Muun muassa elävää musiikkia, kuvataidenäyttely, kirjailijakävely ja telttasaunomista.

Hanna Sankala-Sivula, viestinnän asiantuntija Hollihaka on mahtava koko perheen viihtymispaikka, jossa voi niin kuntoilla, leikkiä kuin nauttia piknikistä meren äärellä.

Kovin moni ei tiedä, että Raatin stadionilla voi käydä treenaamassa silloin kun se ei ole varattu. Punaisella pinnoitteella juoksu kulkee aika eri tavalla kuin asfaltilla tai pajukossa.

HOLLIHAAN PUISTO & RAATIN STADION

Mun Oulu 01 | 22 | 3

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi alkuvuodesta Kulttuuri-ilmastonmuutos Nyt! -nimeä kantavan ja vuoteen 2030 tähtäävän kaupunkistrategian. Kaupungin hallintokuntia ja liikelaitoksia työssään ohjaava asiakirja sisältää toimenpiteitä, tavoitteita ja mittareita painotuksineen, ja sen toteutumista tarkastellaan valtuustossa vuosittain. Alulle ja hyvään vauhtiin kulttuuri-ilmastonmuutos on puhallettu Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihankkeen kantavana teemana.

Selvä homma! Mutta miksi juuri kulttuuri-ilmastonmuutos ja miten se mahtaa heijastua kaupunkilaisten arkeen? Ja tarttiskos tässä itsekin tehdä jotain? Mun Oulu haastoi kaksi asiantuntijaa puistelemaan strategiapapereista byrokraattiset termit ja kertomaan, mistä kulttuuri-ilmastonmuutoksessa oikein on kyse.

Asteen verran kansantajuisemmin kaupunkistrategiasta TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVA JUUSO HAARALA

Tuottaja Asta Salomaa (vas.) ja kaupunginjohtaja Päivi Laajala avaavat kulttuuri-ilmastonmuutosta omien rooliensa näkökulmista.

4 | Mun Oulu 01 | 22

PÄIVI LAAJALA, KAUPUNGINJOHTAJA

ASTA SALOMAA, TUOTTAJA, OULU2026

Miksi juuri kulttuuri-ilmastonmuutos kaupunkistrategian teemaksi?

Olemme murrosvaiheessa, joten on valintojen ja toivottavasti rohkeidenkin tekojen aika. Millaisissa tunnelmissa Oulussa edetään seuraavien 5–10 vuoden aikana, sen suunnan valitsemme nyt. Millaiseksi Oulu haluaa kehittyä, sitä strategia peilaa.

Toisekseen haluamme tukea Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen toteuttamista ja terminä ”kulttuuri” on niin laaja-alainen, että se sopii kaupunkistrategiaan erinomaisesti.

Mikä kulttuuri-ilmastonmuutos on Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen näkökulmasta?

Valjastamme taiteen ja kulttuurin työkaluksi erilaisten haasteiden taklaamiseen. Haasteita voi olla yksilöllisiä, kuten yksinäisyys, paikallisia, kuten nuorisotyöttömyys ja globaaleja, kuten ilmastokriisi.

Urheilutermejä lainaten, kulttuuri-ilmastonmuutos ei ole sprintti vaan maraton, ja tulokset saattavat näkyä vasta pitkällä tulevaisuudessa.

Taiteen tehtävä ei ole olla kaunista ja ymmärrettävää, ja sama pätee kulttuuri-ilmastonmuutokseen.

Kulttuuri-ilmastonmuutos tuo meille uusia näkökulmia, mikä luo pohjaa suuremmalle muutokselle.

Kerro mahdollisimman käytännönläheinen esimerkki strategisesta tavoitteesta ja sen saavuttamisen vaikutuksista kaupunkilaisille?

Merkittävä tavoite on, että Oulu on yritysmyönteisin kasvukeskus Suomessa. Tämän saavuttaminen edellyttää niin tekoja kuin asennetta.

Esimerkiksi maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella mahdollistetaan muun muassa erilaiset yritystontit eri puolille kaupunkia. Yritykset luovat työpaikkoja ja palveluita, mikä lisää kaupungin elinvoimaa. Palkansaajien kuntaverot ovat kaupungin merkittävin tulonlähde, ja työpaikka on jokaiselle hyvän arjen perusta. Maankäytön suunnittelu on yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä, sen vaikutukset kaupungille ovat moninkertaiset.

Miten kuka tahansa oululainen voi osallistua kulttuuri-ilmastonmuutoksen tekemiseen?

Kyseessä on kaupunkiorganisaation strategia, mutta sen avulla kannustamme myös asukkaita ja yrityksiä muutokseen. Kaupungin vastuulla on toki monet asiat, mutta esimerkiksi ilmapiiriin vaikutamme kaikki. Oulun kaupunki olemme me.

”

Oulua arvostetaan Oulun ulkopuolella.

Ajatellaan, että Oulussa ollaan aikaansaavia ja edistyksellisiä – Oululla on kohtuullisen hyvä maine.

” Oululaiset ovat tutkitusti samanaikaisesti sekä kotiseuturakkaita että aika itsekriittisiä. On hyvä tarkastella Oulua monelta eri kantilta ja nähdä myös hyvät ja onnistuneet asiat. Hyvä ilmapiiri ja kulttuuri vie aina kaupunkia eteenpäin.

Jos kulttuuri-ilmastonmuutos olisi känkky*, niin millaisista aineksista se muodostuisi?

Känkky, mikä se onkaan? Vai pizza, tämä ei olekaan minulle tuttu sana, se ei ole tullut aiemmin vastaan.

Joka tapauksessa niin kaupunkistrategiassa kuin känkyssä tärkeintä on aitous. Pohjassa tulee olla hyvä sitko ja täytteissä paikallisia makuja, energiaa ja positiivista asennetta. *Oulussa melko yleisesti käytetty sana pizzalle. Sanan alkuperä juontaa puhekielen ilmaisuun kämäpizza, mutta melko pian känkky laajeni tarkoittamaan pizzoja yleisesti – Oulussa.

Miksi Oulu kaipaa kulttuuri-ilmastonmuutosta?

Muutin Ouluun kymmenisen vuotta sitten Helsingistä. Minulta kysytään edelleen, milloin muutan takaisin etelään. Mutta minulle Oulu on paikka, missä on hyvä toteuttaa omia unelmia. Toivon, että kulttuuri-ilmastonmuutoksen myötä se olisi sitä myös yhä useammalle muulle. Täällä tehdään erityisesti ruohonjuuritasolla hienoja asioita, jotka eivät aina saa ansaitsemaansa näkyvyyttä ja rahoitusta.

Kerro konkreettinen esimerkki omasta työstäsi: miten kulttuuri-ilmastonmuutos voi näkyä kaupunkilaisen elämässä?

Koordinoin muun muassa projekteja, joissa taidesisältöjä viedään alueemme luontokohteisiin.

Vuonna 2026 kaupunkilainen pääsee muun muassa nauttimaan taide-elämyksistä luontopolkujen varrella sekä luonnon omissa konserttisaleissa.

Erityisesti toivon, että koordinoimani kulttuuriprojektit toisivat oululaisten elämään uusia yhteisöllisiä kokemuksia ja merkityksellisyyttä.

Miten kuka tahansa oululainen voi osallistua kulttuuri-ilmastonmuutoksen tekemiseen?

Tarvitsemme mukaan kaikki kaupunkilaiset: taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, harrastajat, kokijat, rakastajat ja vihaajat. Kaikille löytyy varmasti itselle sopiva tapa ja tilaisuuksia osallistua kulttuuriilmastonmuutokseen ja kulttuuripääkaupunkivuoteen. Tarvitaan vain avoin mieli kohdata jotain uutta ja erilaista. Samalla on tietenkin myös sallittua, jopa kannustettavaa, tutkailla kulttuuri-ilmastonmuutosta kriittisesti. Niin mekin teemme.

Jos kulttuuri-ilmastonmuutos olisi känkky*, millaisista aineksista se muodostuisi?

Kulttuuri-ilmastonmuutoskänkky olisi fantasiapizza pienellä twistillä ja vegemajoneesilla. Fantasia, koska kulttuuri-ilmastonmuutoksesta tulee sellainen, millaiseksi me halutaan se tehdä. Twisti on kuitenkin se, että saat valita vain osan täytteistä itse, ettei lopputulos olisi taas se tuttu ja turvallinen.

Majoneesi kuuluu tietenkin kulttuuri-ilmastonmuutoskänkyn päälle, sillä kulttuuri-ilmastonmuutos tuo näkyväksi myös alueemme elävää kulttuuriperintöä. Vegaanimajoa, koska kulttuuriilmastonmuutos tulee toteuttaa mahdollisimman kestävin menetelmin.

Oulun kaupunkistrategia 2030 Oulu on asteen verran parempi paikka elää, opiskella, työskennellä ja yrittää.

Kulttuuri-ilmastonmuutos on uutta yhdessäolon tunnetta, oululaista asennetta ja tapaa toimia.

Vuonna 2030 Oulu on pohjoinen kestävästi kasvava 230 000 asukkaan kansainvälinen keskus. Meillä yhdistyy inhimillinen ja hyväntuulinen ilmapiiri, huipputeknologia ja yrittäjyys sekä omaleimainen, uutta luova älykäs kulttuuri. Oulussa on osaavaa työvoimaa, korkeatasoinen koulutustarjonta ja nuori väestö. Sivistys rakentaa Oulua.

Rakennamme yhdessä kansainvälisiä menestystarinoita ja hyödynnämme rohkeasti digitalisaation mahdollisuudet.

Tavoitteena on 2 000 työpaikan nettokasvu vuodessa.

Aiheesta tarkemmin ouka.fi/oulu/paatoksenteko-ja-hallinto/ oulun-strategia oulu2026.eu

Mun Oulu 01 | 22 | 5

AJANKOHTAISTA

Muutoksia työnhakupalveluissa

KUVA SANNA KROOK

KUVA BUSINESS OULU

Pääkirjasto suuntaa Pekuriin Oulun pääkirjastossa valmistaudutaan vuodenvaihteessa koittavaan peruskorjaukseen. Väistötilat Pekurin korttelissa otetaan käyttöön syksyllä, joten vielä kesän ajan kirjasto palvelee tutulla paikalla. Viiden kerroksen tyhjentäminen ei käy hetkessä, eli muutto on käytännössä jo alkanut ja vaikuttaa palveluihin.

Osa aineistoista on siirretty muualle, joten ne pitää varata järjestelmästä tai käydä lainaamassa muista toimipisteistä. Luonnollisesti työntekijät myös pakkaavat koko ajan, mikä näkyy asiakaspalvelussa. Osa pääkirjaston aineistosta siirtyy väistötiloihin, osa Oulun kaupunginkirjaston muihin toimipisteisiin.

Pekurin korttelissa kirjasto tulee toimimaan kakkoskerroksessa, entisen Stockmannin urheiluosaston tuntumassa. Tarkemmasta muuttoaikataulusta tiedotetaan myöhemmin kesällä. Entistä ehompi pääkirjasto avataan remontin jälkeen vuonna 2025. Peruskorjauksen jälkeen kirjaston tavoitteena on palvella vuosittain miljoonaa kävijää ja tarjota kaupunkilaisille entistäkin laadukkaampia ja monipuolisempia kirjastopalveluja. Asiakastiloja laajennetaan neljänteen kerrokseen. Peruskorjattuun kirjastoon sijoitetaan myös uusi lasten kulttuurikeskus.

Kehoa kuntoon ja kuntoa mittaamaan Oulun kaupungin liikuntapalvelut järjestää maksuttomia puistojumppia touko-kesäkuussa. Esimerkiksi Haukiputaalla Jatulin kupeessa jumpataan keskiviikkoisin 25. toukokuuta – 29. kesäkuuta, lajeina asahi, kahvakuula ja circuit. Ulkojumppaa on luvassa myös Kiimingissä Senioritalon pihassa, Koitelissa sekä Kiiminkipuiston ja Laivakankaan kouluilla. Ylikiimingissä jumpataan Harjunkaaren koulun pihassa.

Sateen sattuessa ei jumpata. Tarkemmat ajankohdat ja lajit löydät osoitteesta ouka.fi/liikunta.

Liikuntapalvelut pääsee pitkän tauon jälkeen järjestämään myös suosittuja terveyskuntomittauksia. Oman kehon kunnon ja koostumuksen voi käydä testaamassa helposti ja hikoilematta, arkivaatetuksessa. Mittaus maksaa 5,50 euroa per henkilö. Luotettavan mittaustuloksen saamiseksi kannattaa ennen mittausta olla 2,5 tuntia ravinnotta ja juomatta.

InBody-mittaukset toteutetaan Oulun uimahallissa Raksilassa 1.–3. kesäkuuta. Maksun voi suorittaa joko ilmoittautumisen yhteydessä verkkomaksuna, tai uimahallin palvelupisteeseen. Ilmoittaudu mittaukseen etukäteen 25. toukokuuta alkaen osoitteessa kuntapalvelut.fi/oulu InBody-mittaukseen pääsee ilman ennakkoilmoittautumista • Kiimingin kirjastossa 23. toukokuuta klo 12.30–16.00 • Ylikiimingin asukastuvalla 24. toukokuuta klo 10.00–15.00 • Haukiputaalla, Jatulin liikuntakeskuksessa 30. toukokuuta klo 9.00–17.00

6 | Mun Oulu 01 | 22

KUVA SANNA KROOK

Työttömän työnhakijan asiointiin TE-toimistossa on tullut muutoksia toukokuun alussa. Työnhakijoille tarjotaan aiempaa yksilöllisempää ja henkilökohtaisempaa palvelua, mikä vaikuttaa asiakkaan arkeen useammalla tavalla: tapaamiset kasvokkain oman vastuuvirkailijan kanssa lisääntyvät, työnhakijan työnhakuvelvollisuus uudistuu ja karenssit lievenevät.

Tukiprosessi muuttuu aiempaa tiiviimmäksi.

Henkilökohtaisten, tavoitteellisten ja säännöllisten tapaamisten tavoitteena on tarjota yksilöllisempää palvelua työllistymisen edistämisessä.

Myös työnhakijoiden sähköisiä palvelukanavia on kehitetty: te-palvelut.fi-sivusto on korvattu työmarkkinatori.fi-verkkopalvelulla.

AJANKOHTAISTA

Rajakylään muraaliäänestyksen voitto Oulun eri kaupunginosiin taiteillaan viisi muraalia lähivuosina, osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Muraaleilla halutaan tuoda esiin alueiden omaleimaisuutta, historiaa ja tarinoita.

Teosten sijainnit valitaan äänestyksellä ja aiheet pohjautuvat kaupunkilaisten ideoihin. Ensimmäisessä äänestyksessä voiton vei Rajakylä, toiseksi sijoittui Tuira ja kolmanneksi Myllyoja. Äänestyksen kommenteissa Rajakylän kohdalla toistui maineen parantaminen; Rajakylä on yhteisöllinen, hyvä asuinpaikka, vaikka viidakkorumpu välillä muuta väittääkin.

Muraalin toteuttava taiteilija valitaan kansainvälisellä portfoliohaulla, jollaista Suomessa ei ole ennen tehty. Taiteilijan toivotaan käyttävän äänestyksessä kerättyjä tarinoita teossuunnittelun pohjana. Lopputulosta pääsemme tutkailemaan syyskuussa.

Oulun Vedelle häiriötiedotusjärjestelmä Oulun Vedessä otetaan käyttöön häiriötiedotusjärjestelmä, jonka avulla palvelun tilanneet voivat saada tietoa muun muassa vesikatkoksista. Tekstiviestit kohdennetaan julkisiin puhelinnumeroihin, mutta asiakkaat voivat ilmoittautua järjestelmään myös itse. Lisää tietoa Oulun Veden ja Oulun kaupungin verkkosivuilta.

Lapsiperheille tukea matalalla kynnyksellä Oulussa on otettu käyttöön uusi sähköinen yhteydenottokanava lapsiperheille. Pyydä apua -nappi on käytössä useissa kunnissa Suomessa ja nyt siis myös Oulussa. Palvelun kautta voi lähettää yhteydenottopyynnön sosiaalialan ammattilaiselle, kun lapsen tai perheen tilanne mietityttää eikä perheellä ole tiedossa, minne asiassa voisi ottaa yhteyttä.

Uusi kanava tarjoaa perheille helposti saavutettavaa ohjausta ja neuvontaa monenlaisissa lapsiperheitä koskevissa asioissa. Vääriä tai tyhmiä kysymyksiä ei palveluohjaukseen voi tehdä, vaan yhteydenotto tulee aina oikeaan paikkaan.

Yhteydenottokanava onkin kerännyt myönteistä palautetta perheiltä erityisesti nopeasta ja helposta yhteyden saamisesta työntekijään. Monet vanhemmista ovat kokeneet tulleensa kuulluksi sekä saaneensa hyödyllistä tietoa ja vinkkejä kokeiltavaksi heti arkeen.

Pyydä apua -nappi löytyy Oulun sähköisestä perhekeskuksesta Oulun kaupungin verkkosivuilta osoitteesta ouka.fi/perhekeskus.

Ikäihmisille alennusta joukkoliikenteen arvolippumatkoista Oulun joukkoliikenteen kesäaikatauluihin siirrytään 6. kesäkuuta.

Paikallisbussilla kulkevien ikäihmisten kannattaa muistaa arkipäivien alennus: 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat saavat maanantaista perjantaihin 25 prosentin alennuksen arvolippumatkoista, jotka on aloitettu kello 10–14.

Alennuksen saa, kun bussimatkan maksaa henkilökohtaiselle Waltti-kortille ladatulla arvolipulla. Alennus ei ole voimassa A-cityvyöhykkeellä. Waltti-kortin voi ostaa ja ladata siihen arvoa eli rahaa Oulu10-palvelupisteissä tai osoitteessa kauppa.waltti.fi. Matkakorteille voi ladata arvoa myös osasta R-kioskeja ja Waltti-lippuautomaateista.

Rollaattorin käyttäjät ovat oikeutettuja Oulun joukkoliikenteessä ilmaismatkoihin arkisin kello 10–14.

KUVA ELLAMARI KOUTONEN

Mun Oulu 01 | 22 | 7

Vastuullisempi festarikesä, täältä tullaan!

Festareille ja muihin yleisötapahtumiin päästään jälleen, ja luvassa taitaa olla hyvällä tavalla latautuneimpia tunnelmia pitkään aikaan. Oulun seudulla tapahtumissa voi ällistyttävän meiningin lisäksi törmätä innovaatiotestauksiin – keksintöihin, joilla pyritään vähentämään tapahtumien aiheuttamaa ympäristökuormaa.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVAT QSTOCK/MIKA VALLINEVA, HENRI TURUNEN

Yksi painava asia myös tapahtuma-alan vaakakupissa on ympäristövastuullisuus. Oulussa asiaan satsataan Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa, jonka tavoitteena on mahdollisimman hiilineutraalit tapahtumat vuonna 2026. Yksi toimenpiteistä on innovaatiotestaukset: tapahtumissa testataan erilaisia keksintöjä hiilijalanjäljen ja ympäristölle aiheutuvan rasituksen pienentämiseksi.

Ratkaistavat haasteet liittyvät esimerkiksi jätehuoltoon, energiankulutukseen sekä ruokailun ja liikenteen hiilijalanjälkeen ja niitä ratkotaan tapahtumanjärjestäjien, yritysten ja järjestöjen sekä tietysti festarikävijöiden yhteistyönä. Tapahtuma kertoo haasteensa, ratkaisuja ja keksintöjä haetaan hankkeen kautta, ehdotukset pisteytetään ja toteutukseen valituille keksinnöille myönnetään innovaatiorahoitusta.

8 | Mun Oulu 01 | 22

Tapahtumiin voimakkaasti vaikuttanut pandemia on tietysti heijastunut myös vuonna 2019 startanneeseen hankkeeseen. Projektipäällikkö Taina Ronkainen toteaa, että ilman pandemiaa testauksia olisi pystytty tekemään huomattavasti enemmän, mutta lupaavia johtopäätöksiä voidaan tehdä jo ensimmäisten testien perusteella.

Viime kesänä innovaatiotestausta päästiin tekemään Qstockissa. Haurun Jäteauton ja Maconin kanssa toteutetun jätehuoltoinnovaation kautta saaduista havainnoista Ronkainen nostaa esille käytännönläheisiä ja matalalla kynnyksellä toteutettavia kehitystoimenpiteitä: Jotta muoviastioita olisi festarialueella järkeä kerätä ja kierrättää, tulisi niiden kaikkien olla samaa muovilaatua. Toisekseen, roska-astioihin päätyi paljon pantillisia tölkkejä, vaikka anniskelualueilla on niille useita palautuspisteitä. Entäpä jos pantilliset tölkit voisi jättää omaan keräysastiaansa, ja festivaali lahjoittaisi niistä saadut rahat hyväntekeväisyyteen.

Qstockin ympäristövaikutuksia pyritään aktiivisesti pienentämään vuosi vuodelta, joten festivaali toimii testialustana myös tänä kesänä. Festaritoimistolta todetaankin, että Oulun kaupungin hankkeen kautta saatu mahdollisuus tarjota testialusta ympäristöinnovaatioille on ollut heille luonnollisesti hyvin mieluisa.

Tänä kesänä Qstockissa haetaan ratkaisua pariin haasteeseen: snapsilasien ja nippusiteiden vähentämiseen tai niistä aiheutuvan muovijätteen hyödyntämiseen sekä energian tuottamiseen festariyleisön luontaisimman liikkeen, tanssin, avulla. Miten tämän liikkeen voisi siirtää energiantuotantoon ja samalla säästää sähköä? Heinäkuun lopussa nähdään, pitääkö haasteen slogan kutinsa muutenkin kuin vertauskuvallisesti: mitä enemmän liikut ja bailaat, sitä enemmän syntyy sähköä!

Tapahtumanjärjestäjiä ja innovaattoreita kannustetaan hankkeen suunnalta tekemään jatkosuunnitelmia testausten jälkeen, ja myös yleisellä tasolla kiinnostusta ympäristöystävällisempään tapahtumatuotantoon alueella todella on. ”On mahtavaa, että meillä on tapahtumia, jotka haluavat profiloitua ympäristövastuullisiksi. Pandemian vaikutukset ovat toki olleet sellaiset, että juuri

nyt monet satsaavat ydintoimintansa varmistamiseen, ja isompien kehitysaskeleiden aika tulee myöhemmin”, sanoo Taina Ronkainen.

Tupakantumpista katastrofialueiden juomaveteen Matkat ja kuljetukset ovat luonnollisesti suurin päästöjen lähde, kun lasketaan niiden tapahtumien hiilijalanjälkeä, jotka keräävät yleisöä kaupungin ulkopuolelta. Kyse ole vain yleisön liikkumisesta, vaan myös artistien ja rahtien kuljetuksesta. Kokonaan paikallisilla artisteilla ei saa aikaiseksi massoja liikuttelevia tapahtumia, ja isoihin tapahtumiin on tapahtumatekniikkaa tuotava Etelä-Suomesta, sillä Oulun tapahtumavuosikellossa ei ole vielä niin paljon tapahtumia, että iso paikallinen alihankintaketju olisi kannattava.

Ronkainen toivoo, että vähäpäästöisiä matkustusvaihtoehtoja kampanjoitaisiin järjestelmällisesti yleisölle, artisteille ja henkilökunnalle. ”Positiivinen suunta on, että monet järjestäjät kertovat artistien alkaneen suosia junaa Helsinki–Oulu-välillä. Festareille järjestetään taas yhteiskyydityksiä, ja maailmantähtien osalta monet tapahtumat kompensoivat lentopäästöjä esimerkiksi istuttamalla puita jonkun palvelun kautta.”

Ronkaisen vetämässä hankkeessa tullaan testaamaan kimppakyytipalvelua lähiviikkoina kahdessa tapahtumassa: NUTS Karhunkierros -polkujuoksutapahtumassa toukokuun lopussa ja Haapavesi Folkissa kesä-heinäkuun taitteessa. Innovaattorikumppanina kyydityksille on CoReorient oy, joka on aiemmin tarjonnut kimppakyytialustaa lähinnä työmatkalaisille.

Yleisötapahtuman ympäristövastuullisuuteen vaikuttavat vahvasti myös siellä tarjottavat ruoka ja juoma.

Kiinnitetäänkö huomiota siihen, missä ruoka on tuotettu, käytetäänkö yksittäispakattuja muovikääreitä ja minimoidaanko ja hyödynnetäänkö hävikkiä? ”Suurin osahan on tapahtumien omien valintoja.

Voidaan tarjota tehotuotettua lihamättöä tai kasvispainotteista lähiruokaa. Tai toisaalta, tarvitseeko nykyään

Kaikkien Kesäfestari MISSÄ Kuusisaaren tapahtumapuisto MILLOIN 8. kesäkuuta klo 16–20 LISÄTIETOJA https://www.ouka.fi/oulu/nuoret/kaikkien-kesafestari

puhua alleviivaten kasvisruoasta vai voitaisiinko puhua hyvästä ruoasta”, haastaa Ronkainen.

Hävikkiasiaan vaikutetaan Oulussa myös toisen hankkeen voimin: ODL:n vetämä Prikka kiertoon -hanke pyrkii luomaan Ouluun hävikkiruokakeskuksen ja yhteistyössä heidän kanssaan Ronkaisen tiimi miettii, kuinka tapahtumissa yli jäävä ruoka voisi välttää roskikset. ”Onhan meillä myös Oulu2026:n lanseeraama Arctic Food Lab, joka satsaa pohjoisen gastronomiaan. Idealistina uskon, että sillä tuotemerkillä varustetulla ruoalla olisi menekkiä myös festivaaleilla”, lisää Ronkainen.

Yksi tämän kesän innovaatiotestauksen osallistujista on Varjo-festivaali haasteinaan vastuullinen tumppaus ja kierrätyksen tehostaminen sekajätettä vähentämällä. Ensin mainittua lähdetään ratkomaan yhteistyössä Zero Waste Finland -yhdistyksen kanssa. Sairaaloihin jätteeksi kertyviä verensokeriliuskapurkkeja annetaan festarikävijöille miniroskiksiksi ja -tuhkakupeiksi. Ratkaisu on nerokas: innovaation toteuttamiseen ei tarvitse tuottaa lainkaan uutta materiaalia, sairaaloissa jäte vähenee ja tumppien mikromuovihiukkasia päätyy luontoon vähemmän.

Taina Ronkainen nostaa vielä esille vaikuttavan esimerkin maailmalta. ”Yksi kovimmista jutuista festari-innovaatioiden saralla on tehty Hollannissa Innofestin toimesta. He ovat testanneet avaruusaluksissakin käytetyllä teknologialla jäteveden filteröimistä juomakelpoiseksi ja leirintäalueiden suihkuvesien hyödyntämistä vessojen vetämisessä.

Tulokset näyttävät lupaavilta. Puhtaan veden riittävyys suuressa osassa maapalloa ja esimerkiksi katastrofialueilla on valtava haaste, johon voidaan kehittää apua myös festarikentällä.”

Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki on Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-hanke, jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoja: futurevents.oulu.com.

Kesän iloisin ilmaistapahtuma kutsuu Kuuskaan Kaikkien Kesäfestari järjestetään Oulun Kuusisaaressa lauantaina 8. kesäkuuta. Tapahtumaa tähdittävät Maustetytöt, Sana, Liikkuva Laulureppu sekä musiikkiryhmä Estottomat.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVA KAIKKIEN KESÄFESTARI

Kaikkien Kesäfestari on pääsymaksuton, päihteetön festivaalikesän startti, jonka juuret ovat Tahkokankaan palvelukeskuksen kesäjuhlassa. Palvelukeskuksen suljettua ovensa haluttiin perinnettä jatkaa ja samalla laajentaa iloinen tapahtuma kaikille avoimeksi festari-illaksi.

Kaikilla esiintyjillä on vahva yhteys Ouluun. Suomenkielistä melankolista poppia soittavat Maustetytöt-siskokset Kaisa ja Anna Karjalainen kuuluvat Madetojan musiikkilukion kasvatteihin. Oululainen Sana yhdistää musiikissaan urbaania poppia ja räppiä.

Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry:n toimintaan lukeutuu musiikkiryhmä Estottomat: vireästi toimiva orkesteri, joka soittaa ja laulaa musiikkia laidasta laitaan. Mari ja Timo Raution lauluyhtye Liikkuva Laulureppu valittiin keväällä vuoden 2021 vammaisystävälliseksi toimijaksi. Perusteluissa todettiin yhtyeen erottuvan edukseen edustamalla muutakin kuin rakennettua esteettömyyttä: yhtye vaikuttaa musiikin keinoin suvaitsevaisuutta parantaviin asenteisiin. Vuonna 2019 Oulun kaupungin vammaisneuvoston myöntämän tunnustuksen sai mikäpä muukaan taho kuin tuolloin edellisen kerran livetapahtumana järjestetty Kaikkien Kesäfestari.

Keikkojen lisäksi Kaikkien Kesäfestari tarjoilee paljon muutakin mukavaa tekemistä: liikuntapisteitä, onnenpyörää, kasvomaalausta ja kaverikoirien rapsuttelua. Myös Oulun Kärpät on mukana menossa ja jakamassa nimikirjoituksia.

Kaikkien kesäfestarin järjestävät yhteistyössä Oulun kaupungin nuorisopalvelut, Caritas-Säätiö, Caritas Palvelut, Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry, Nuorten Ystävät ja ammattiopisto Luovi.

Mun Oulu 01 | 22 | 9

Loppulan uusi alku Sanginjoen ulkometsän kehittämiseen satsataan tulevina vuosina monen tahon yhteisponnistuksena.

Sanginjoella tarjotaan jo nyt uudenlaisia luontoon ja hyvinvointiin liittyviä palveluita, ja alueen ytimessä sijaitseva Loppulan luontotalo kahviloineen tullaan saneeraamaan.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVAT JUHA KORHONEN, SEPPO PORKKA

Yksi Sanginjoen ja Loppulan uuden tarinan kirjoittajista on luontopalveluyritys Naturest Oy, joka valittiin kahvilayrittäjäksi talvella. Osa luontotalon tiloista jää niiden omistajayhdistyksen, Loppulan ystävät ry:n, tukikohdaksi. Alueen reitistön ja muun infran kehittämisestä puolestaan vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Naturestin toimitusjohtaja Rita Porkka suuntaa Sanginjoelle innostuneena: ”Alue on meille hyvin tuttu ja rakas. Kahvilan suunnitelmia ei ole vielä tälle kesälle lyöty lukkoon, mutta toimimme alueella aktiivisesti. Muodostamme Loppulan yhteyteen luontohyvinvointiin liittyvän palvelukokonaisuuden. ” Tarjolla on jo luontoteemaisia palveluita ryhmille, kuten virkistyspäiviä tai ulkokokouksia yrityksille ja metsäjoogaa kaveriporukoille. Porkalla on pitkä kokemus niin metsästä, hyvinvoinnista kuin kulttuurista ja tapahtumistakin, joten pidemmän tähtäimen visioista ei monipuolisuutta puutu. ”Keikkoja, näyttelyitä, kädentaitoja, joogaretriittejä. Toistaiseksi puuttuva majoituskapasiteetti kuntoon vaikkapa kyläläisten bed & breakfast -toimintana, ja kansainvälinen yleisö saapuu luontoa ja eri taidemuotoja hyvinvointiin yhdistävään biennaaliin”, maalailee Porkka.

Porkka kuitenkin muistuttaa, että aluetta kehitetään ja siitä huolehditaan yhteistyössä, ja toivoo mukaan myös uusia kumppaneita. Potentiaali on mieletön: Laaja luonnonsuojelualue lähellä isoa kasvukeskusta on harvinaisuus ja Sanginjoki alueena todella monipuolinen. Reittejä löytyy niin vasta-alkajille ja lapsille kuin pidempienkin taivalten taittajille. Tulipaikoilla on puut valmiina, rakenteita uudistetaan ja Metsähallituksen suunnitelmissa on muun muassa

Loppulan entisen metsänvartijan talon omistaa Loppulan ystävät ry.

Yhdistys pitää Loppulassa kahvilaa sunnuntaisin klo 12–17 juhannukseen asti.

29. toukokuuta järjestetään Loppulassa talkoot klo 11 alkaen.

Yhdistys kutsuukin kaikki luontotalosta kiinnostuneet kantamaan kortensa kekoon muun muassa polttopuiden teon, saunan siivouksen, haravoinnin ja astialajittelun merkeissä. Muonituksen vuoksi yhdistys pyytää ilmoittautumaan talkoisiin sähköpostilla osoitteeseen jas.asiat@loppula.fi.

10 | Mun Oulu 01 | 22

esteetön reitti. Lintu- ja kasvilajisto on rikas, joukossa myös todella vanhaa metsää.

Oivalla luonnosta ja itsestä Koronapandemia nosti retkeilyn ja lähiluonnon merkitystä, mikä on lähtökohtaisesti positiivinen juttu, mutta Porkka harmittelee sen tuoneen myös haasteita: ”Kun hoksattiin laajemmaltikin, että retkeilyhän on nastaa, on siitä seurannut järkyttäviä roskaamisongelmia. Paljon puhutaan, että suomalaisilla on hyvä metsäsuhde, mutta tässä asiassa uskallan toivoa siihen hieman petrausta.”

Porkka kuvailee Naturestia yritykseksi, jonka intohimona on tarjota voimaa ja oivalluksia luonnosta. Esimerkiksi metsä on loputon lähde, josta ammentaa uutta – paitsi ympäristöstä, myös itsestään. Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat, ja omaa hyvinvointia pystyy luonnossa edistämään pienillä toimenpiteillä ja panostuksilla, muistuttaa Porkka. ”Toivottavasti mahdollisimman moni tulee kesällä toteamaan tämän vaikkapa Sanginjoen maisemaan, josta on varmasti kehittymässä yksi Pohjois-Suomen suosituimmista retkeilykohteista.”

Rekkujen kanssa Oulun Koirametsään Kellossa avattiin vajaa vuosi sitten kiehtova Oulun Koirametsä. Siellä kirmaavat kaiken rotuiset, kokoiset, ikäiset, näköiset ja luonteiset koirat taustajoukkoineen vapaudestaan nauttien, turvallisesti ja täysin omassa rauhassa.

TEKSTI JUSSI KARVONEN | KUVA OULUN KOIRAMETSÄ

Maksutonta ohjausta ulkokuntoilupuistoissa Kaikkien oululaisten vapaaseen käyttöön tarkoitettuja kuntoilupuistoja on ympäri kaupunkia.

Oulun kaupungin liikuntapalvelut järjestää ulkokuntoilupuistoissa maksuttomia ohjauksia.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVA JUHA-PEKKA HONKANEN

Uusin ulkokuntoilupuistoista sijaitsee Heinäpään urheilukeskuksessa, jalkapallohallin edustalla. Niin aktiiviurheilijoille kuin kuntoilijoille suunnitellussa puistossa on monipuoliset laitteet, joista osassa on säädettävät vastukset. Kiiminkipuistoon rakennetaan kesän aikana ulkokuntoilupaikkaa, joka saadaan kuntoiluportaineen käyttöön koulujen alkamisen aikoihin.

Oulun kaupungin liikuntapalvelut järjestää maksuttomia ohjauksia neljässä ulkokuntoilupuistossa alkukesästä: Heinäpään, Hiirosen, Kaakkurin ja Pateniemen puistoissa. Ohjaajat opastavat välineiden käytössä ja tekniikassa. Maksuttomiin ohjauksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjauksen kesto on noin puoli tuntia, ja sateen sattuessa niitä ei pidetä. Ohjaukset sopivat kaikenikäisille.

Ohjaukset 16. toukokuuta – 22. kesäkuuta • Heinäpään urheilukeskus, maanantaisin klo 10 ja 17 • Pateniemenrannan kuntoilupuisto, tiistaisin klo 10 • Kaakkurin liikuntamaa, tiistaisin klo 17 • Hiirosen fitness-puisto, keskiviikkoisin klo 10

Yksinkertainen voi olla paras Suureen suosioon kuntoilijoiden parissa on viime aikoina noussut portaat. Kävellen, juosten, harppoen – monipuolinen kuntoliikunta onnistuu simppelissäkin ympäristössä itse kullekin sopivalla tavalla.

Oulun porrastreenipaikat löytyvät Heinäpäästä, Kaakkurin liikuntamaasta, Ritaharjun fitness-puistosta ja Virpiniemestä. Askeltaa voi treenimielessä myös Raatin stadionin ja pesäpallostadionin portaissa.

Seuraa kaupungin liikuntapalveluita somessa, löydät tilit Instagramista ja Facebookista nimellä Liikkuva Oulu.

Oulun Koirametsä on oivallinen vaihtoehto normaaleille koirapuistoille siinä mielessä, että alue varataan omaan käyttöön. Tämä on mainio ominaisuus, jos koira on esimerkiksi arka tai jos sitä haluaa kouluttaa vapaana ilman häiriöitä. Koirien iloksi metsäiseen aitaukseen on sijoiteltu erikokoisia autonrenkaita, betonirenkaita ja -putkia sekä puisia esteitä. Löytyypä alueelta pieni hiekkamonttukin kaivettavaksi.

Helin haaveesta todeksi Oulun Koirametsän omistajan Heli Aholan perheeseen kuuluu aviomies, kaksi lasta sekä kaksi pohjanpystykorvaa. Hän on yrittäjäperheestä ja oma yrittäjäpolku alkoi vuonna 2008 ratsastusalalla.

Ison koira-aitauksen rakentaminen omaan käyttöön oli ollut Helillä mielessä jo vuosia ja halu yrittäjyyteen kytenyt aina. Kun Heli kuuli, että vuokrattavia yksityisiä koira-aitauksia löytyi jo muutama muualta Suomesta, päätti hän perustaa sellaisen myös Ouluun. Helin mukaan Koirametsän toteutus ei ollut aluksi kovin yksinkertainen asia, joten iso kiitos lopputuloksesta kuuluu Helin perheelle ja tuttaville. ”Tarkoitukseen sopiva metsäpalsta meillä oli omasta takaa, ja koska ratsastusalalle palaaminen tuntui mahdottomalta kahden pienen lapsen äitinä, Oulun Koirametsän perustaminen oli juuri oikea ratkaisu”, Heli kertoo.

Koirametsä mahdollistaa isommankin porukan koiratapaamiset, ja fasiliteetit myös koirien henkilökunnalle ovat kunnossa: neljän hehtaarin kokoiselta alueelta löytyy laavu tulipaikkoineen sekä puucee. Jätepisteitä alueella on useita.

Lenkkeilyä tai pyöräilyä voi harrastaa alueella vapaasti. Koirametsästä löytyy vajaan kilometrin pituinen kuntoilupolku. Polku pyritään pitämään auki ympäri vuoden, ja talvisin alueelle vedetään myös hiihtolatu. Toimintaa kehitetään jatkuvasti ja asiakkaiden toiveisiin pyritään vastaamaan. Seuraavaksi listalla onkin muutamia ulkokuntoilulaitteita asiakkaiden käyttöön.

Oulun Koirametsä sijaitsee moottoritien varressa, noin 20 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Parkkipaikat sijaitsevat aivan aitauksen portin edessä, ja alueelle kuljetaan turvaeteisen kautta. Eteinen helpottaa varsinkin useamman koiran kanssa kulkevia ja varmistaa sen, etteivät kytkemättömät koirat karkaa. Hinta Koirametsän käytölle on alkaen 20 euroa per tunti. Varaus käy kätevästi suoraan verkosta osoitteessa oulunkoirametsä.fi.

Mun Oulu 01 | 22 | 11

Ennen Hartaanselällä kelluivat tukit, kohta kodit Elegantilla ja sirolla Siivenkantama-sillalla ihaillaan Oulujoen suistomaisemaa.

Talojen pihapiireissä käy kova kuhina, kun kulkureittejä ja viheralueita viimeistellään.

Kauniiden kotien sisustukset mallataan minttiin, onhan mediapäivä aivan nurkan takana, eikä messujen starttiinkaan enää montaa viikkoa. Tämä on tunnelma poikkeuksellisen upealla asuntomessualueella Oulussa – aika tarkasti päivälleen kolmen vuoden päästä.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVAT MUUAN OY, MUSEOVIRASTO /JOKA – JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / KALEVA

12 | Mun Oulu 01 | 22

Mitä kuuluu messutoimistoon juuri nyt, siitä ja laaja-alaisesta työnkuvastaan Asuntomessujen parissa kertoo projektipäällikkö Ritva Kuusisto Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

Työpöydälläni on parhaillaan muun muassa katuja ympäristösuunnittelua. Vaakunakylässä ja Lehtokylässä ollaan loppusuoralla, Hartaanrannan puolella on nyt täysi höyry päällä. Myös digitaalisuuden aitoa hyödyntämistä asumisessa on työstetty viime aikoina. Tutkimme sen tuomia mahdollisuuksia useista merkittävistä näkökulmista, kuten energiaomavaraisuuden kasvattamisen ja pysäköinnin osalta.

Myös tontinluovutusehtojen määrittelyn ja tonttien ennakkomarkkinoinnin parissa riittää tekemistä. Alkukesästä yhtenä hommana on alueella olevan valkovuokkoesiintymän siirto uuteen ympäristöön. Tehtäviä on todellakin laidasta laitaan ja mittakaavasta toiseen.

Tonttien saajat päättää yhdyskuntalautakunta, kuten normaalistikin kaupunkiorganisaatiossa. Esityksen valinnoista lautakunnalle tekee Asuntomessujen laaturyhmä. Millaisiin asioihin tonttihaussa tullaan kiinnittämään huomiota?

Ehtoja viimeistellään vielä ja kaava määrittää tiettyjä juttuja, mutta yleisellä tasolla voin todeta, että avainasemassa on laadukas suunnitelma: se on arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja huomioi tontin lähtökohdat erityisen hyvin.

Oulu tunnetaan teknologiasta, joten uskoisin, että kannustamme digitaalisuuden hyödyntämiseen myös pientaloissa. Olisi mahtavaa esitellä jotain, mitä muualla ei vielä ole. Tonttien luovutusvaiheessa emme kuitenkaan edellytä valmiita ratkaisuja, vaan suunnitelman siitä, mitä ja miten kohteessa suunnitellaan kehitettävän. Välillä muuten tuntuu, että rakennusalalla on sytytty digitaalisuuden mahdollistamiin etuihin hieman hitaasti, joten heitetään tästä haaste toimialalle.

Viimeistelyssä ovat parhaillaan myös messujen kärkiteemat. Lukuisat periaatteet ovat kulkeneet mukana siitä saakka, kun messuhakemus vuonna 2017 tehtiin. Nyt terävöitämme ja hiomme niitä ja varmistamme juuri tälle alueelle sopivat, hyvällä tavalla omaleimaiset, Oulun näköiset messut.

Hartaanselänrantaan tulee uudet kodit noin 2 000 oululaiselle. Luvassa on korkeatasoista, monimuotoista ja yhteisöllistä asumista: kaavasta löytyy tilaa tornitalolle, lamellikerrostaloille, kaupunkipientaloille, pari- ja omakotitaloille sekä hieman erikoisemmille kelluville taloille ja miniomakotitaloille. Millä aikataululla tonttien saajat valitaan ja tontit luovutetaan rakentajille?

Kerrostalotonttien haku on alkusyksystä ja luovutus loppuvuodesta. Omakotitonttien haku tulee olemaan myöhemmin syksyllä ja tonttien saajat tiedossa kevättalvella.

Lisätietoja: ouka.fi/hartaanselanranta asuntomessut.fi/oulu-2025

”

Messualueet ovat aina hienoja, mutta kyllä meillä on rakenteilla Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen upea kokonaisuus, ja odotettavissa on kova tonttikysyntä.

”

Hartaanselänrannassa järjestetään Oulun kolmannet Asuntomessut; ensimmäisiä isännöi Niittyaro jo vuonna 1975, ja edellisen kerran messuiltiin Toppilansaaressa 17 vuotta sitten. Uuden alueen maamerkiksi kohoavan puurakenteisen 16-kerroksisen tornitalon osalta on parhaillaan käynnissä laatukilpailu, jolla haetaan rakennukselle suunnittelijaa ja toteuttajaa.

Vauhdikkaimpina uittoaikoina puutavara täytti käytännössä koko Hartaanselän alueen, jossa tukkien ja pöllien erottelu tehtiin käsityönä 1950-luvun lopulle saakka. Viimeinen tukkinippu tuli Oulujokea alas vuonna 1982.

Mun Oulu 01 | 22 | 13

Omasta tai läheisen muistista kannattaa huolestua, jos…

Muistisairas ei jää Oulussa yksin Kun ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa, lisääntyy myös muistisairauksia sairastavien määrä. Oulun kaupungilta löytyy apua muistisairausdiagnoosin kohtaamiseen ja tukea arkeen niin sairastuneille kuin heidän läheisilleen.

TEKSTI JUSSI KARVONEN | KUVAT SHUTTERSTOCK, OULUN KAUPUNKI

Mia Jylhä ja Helena Seppänen työskentelevät Oulun kaupunginsairaalassa geriatrian vastaanotolla muistikoordinaattoreina. He ovat erikoistuneet oululaisten muistiasiakkaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja antavat tietoa sekä arjen tukea muistiasiakkaille ja heidän läheisilleen. Palvelun tavoitteena on asiakkaan ja läheisen mahdollisimman hyväksi koettu elämänlaatu muistisairauden eri vaiheissa. ”Yksi Muistiliiton teeseistä on: Muistisairas tarvitsee palveluohjausta ja muistikoordinaattorin tuen. Iloksemme voimmekin kertoa, että muistikoordinaattoritoiminta on juurtumassa Oulun kaupunkiin muistiasiakkaiden parhaaksi”, Mia ja Helena kertovat.

Muististaan huolestuneet voivat olla suoraan yhteydessä omaan hyvinvointikeskukseen ja varata ajan muistihoitajalle. Oulussa muistitutkimukset alkavat siis hyvinvointikeskuksessa, josta tehdään tarvittaessa lähete jatkotutkimuksiin geriatrian vastaanotolle. Muistiasiakkaan hoidon suunnittelu ja seuranta ovat Mian ja Helenan työssä avainasemassa. Muistisairauden toteamisen jälkeen he varaavat asiakkaalle ja tämän läheiselle ohjausajan vastaanotolleen. Myös puhelinohjaus on mahdollista toteuttaa. Koordinaattorit arvioivat yhdessä asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa kokonaistilannetta, toimintakykyä ja arjen sujumista.

Tarvittaessa he ohjaavat lääkehoitoa, järjestävät apua kotiin, auttavat etuuksien hakemisessa ja

14 | Mun Oulu 01 | 22

tukevat apuvälineiden hankinnassa. Vastaanotolla he laativat muistiasiakkaan palvelu- ja kuntoutussuunnitelman, jossa huomioidaan yksilölliset tarpeet ja toiveet.

Muistiperheen tuen tarpeet muuttuvat sairauden edetessä, joten palvelujen oikea-aikainen suunnittelu ja toteutuminen ovat tärkeä osa kotona selviytymisen ja läheisen jaksamisen tukemista.

Vaikka muistiasiakkaan jatkoseuranta on omassa hyvinvointikeskuksessa, muuttuvissa tilanteissa muistiasiakkaat voivat olla myös yhteydessä muistikoordinaattoreihin matalalla kynnyksellä. Parhaiten asiakkaat tavoittavat heidät puhelimitse.

Koordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin, muun muassa Oulun Seudun Muistiyhdistyksen ja Oulun Seudun Omaishoitajat -yhdistyksen, kanssa. Näillä järjestöillä on paljon asiantuntemusta sekä osaamista muistiasiakkaan ja hänen läheistensä tukemiseen.

Mia ja Helena haluavat tehdä sydämellään työtä aivoterveyden edistämiseksi ja oululaisten muistiasiakkaiden hyvinvoinnin hyväksi!

• vasta puhuttu ja sovittu unohtuu • samat tarinat ja kysymykset toistuvat • tavarat ovat jatkuvasti hukassa • tuttuihin toimiin tulee hankaluutta tai tuttujen asioiden hoitaminen hankaloituu • uuden oppiminen on vaikeutunut • eksymistaipumus lisääntyy • tulee sanahakuisuutta, sanoja on hankala löytää • aloitekyky heikkenee, tulee vetäytymistä eri tilanteista • persoonallisuus muuttuu

näin edistävät muistitoimintoja. Päävammojen välttäminen on tärkeää esimerkiksi käyttämällä pyöräillessä kypärää. Myös verenpaineen, kolesterolin ja sokeriarvojen hyvistä tasoista kannattaa huolehtia ja antaa aivoille tehtävää esimerkiksi tapaamalla ystäviä ja läheisiä sekä harrastamalla aktiivisesti. Ristikoiden täyttäminen, lukeminen, kirjoittaminen, musiikki ja käsitöiden tekeminen aktivoivat aivoja hyvin. Myös riittävä yöuni ja lepo on tärkeää aivojen toiminnalle, palautumiselle sekä muistille. Aivojen hyvän terveyden ylläpitämiseksi on suositeltavaa myös lopettaa tupakointi ja alkoholin käyttö.

Huolehdithan aivoterveydestä Aivoterveyteen panostaminen on tärkeä muistisairauksien lääkkeetön hoito- ja ennaltaehkäisykeino.

Aivoterveydestä voi huolehtia muun muassa aktiivisella ja sosiaalisella arjella, liikunnalla ja monipuolisella ruokavaliolla. Liikunta ja kotiaskareiden tekeminen vilkastuttavat aivojen verenkiertoa ja

Oulun kaupungin muistikoordinaattorit Mia Jylhä, puh. 040 194 5768 Helena Seppänen, puh. 044 703 4988

Digitukea tarjotaan useassa paikassa Tunnistaudu palveluun sähköisesti. Sovellus on vanhentunut, voit jatkaa sen käyttöä päivityksen jälkeen. Meihin voit ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, mutta teethän sen ensisijaisesti sähköpostilla. Tervetuloa mukaan kurssille, ilmoittaudu täyttämällä lomake osoitteessa www…

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM

Erilaisten palvelujen digitalisointi on ollut voimakasta ja tulee jatkumaan. Digihaasteisiin on onneksi tarjolla apua monessa paikassa, myös kädestä pitäen.

Aihepiirin tiimoilta on parhaillaan käynnissä hanke, jonka tavoitteena on koota kaikki Oulun seudulla digitukea antavat tahot verkostoksi, jota Oulun kaupunki koordinoi. Näin saadaan kuntalaisille paremmin tietoa niin kursseista kuin yksittäisistä avustamisistakin digipalveluiden ja laitteiden käyttämisessä. Isona tavoitteena hankkeessa on

myös osallistaa käyttäjiä ja saada palautetta digitaalisista palveluista, jotta niitä voidaan kehittää helppokäyttöisemmiksi. Oulun kaupungin kehittämisjohtaja Veli-Matti Keloneva kertoo hankkeen taustoista: ”Huomasimme, että digituen koordinointivastuuta ei ole vielä Oulun kaupungilla määritelty kenellekään. Digitukipalvelu on tärkeä kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta, ja siksi tätä lähdettiin kehittämään.”

On yhteinen etu, että sähköisiä palveluita osataan ja halutaan käyttää. Oulussa digineuvontaa saa esimerkiksi pääkirjastossa ja Oulu10-asiointipisteissä. Kirjastossa opastetaan niin asiakaspalvelussa kuin erikseen järjestettävissä tilaisuuksissa.

Apua saa laitteiden, ohjelmien ja verkkopalvelujen käyttöön. Pääkirjaston lehtisalissa päivystää Digitalkkari arkisin klo 10–19, ja palveluun voi myös varata etukäteen ajan esimerkiksi tulostusta varten.

Oulu10-asiointipisteissä kuntalaisia opastetaan eri virastojen sähköisten palveluiden käytössä sekä tarvittaessa vinkataan, mihin ottaa yhteyttä mikäli lisätuelle on tarvetta.

Digitukea tarjoavat myös useat yhdistykset ja muut organisaatiot. Yhteisötupa Alvarissa MeriToppilassa saa neuvoja ja opastusta tietokoneen, verkkopalveluiden ja mobiililaitteiden käyttöön.

Asukastuvat tarjoavat erilaisia ATK-palveluita edulliseen hintaan. Esimerkiksi Puolivälinkankaan asukasyhdistys tarjoaa ATK-tukea Artturintuvalla ja myös kotikäyntejä. Opastusta saa esimerkiksi television käyttöön ja yleisiin tietokoneasioihin.

Tuiran asukastuvalla saa laite- ja ohjelmistoneuvontaa sekä asennus- ja päivitysapua. Lisäksi Ouluopisto tarjoaa ajoittain digitaitokursseja.

Leikkiä, näyttelyitä, taidetta ja toimintaa TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVA ANNE VÄHÄSALO / LUUPPI

Museo- ja tiedekeskus Luuppi tarjoaa kivoja ja monipuolisia kohteita kesäpäivien ratoksi niin matkailijoille kuin paikallisillekin. Osa kohteista palvelee läpi kesän, osa esimerkiksi heinäkuun ajan. Tarkemmat päivämäärät ja esimerkiksi juhannuksen aukiolot sekä tuoreimmat tiedot tapahtumista löydät osoitteesta ouka.fi/luuppi.

Kierikkikeskuksessa kesäkausi on juuri pyörähtänyt käyntiin. Kivikautta monipuolisesti ja havainnollisesti esittelevä arkeologinen näyttely tarjoaa nähtävää ja opittavaa kaikenikäisille. Juhannukseen saakka Kierikkikeskus on avoinna maanantaista perjantaihin, heinäkuussa ja elokuun alkupuolella myös viikonloppuisin.

Kesäkuun puolivälissä Kierikissä järjestetään taiteilija Kari Tykkyläisen vetämä moottorisahakurssi, ilmoittautumiset 6. kesäkuuta mennessä. Suosittuja yleisökaivauksia toteutetaan jälleen heinäkuussa ja Muinaismarkkinat kutsuvat elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Liput 0–10 euroa.

Oulun taidemuseo on avoinna läpi kesän, tiistaista sunnuntaihin. Alakerrassa on juuri avautunut Raimo Törhösen Snadisti retro -näyttely, jonka teosten keskeisiä aiheita ovat ihmiset ja eläimet. Uusi näyttely on myös Kaija Hinkulan Play, joka kutsuu katsomaan jokapäiväistä ympäristöä toisenlaisesta vinkkelistä. Kuvataiteilijalle maalausinstallaatio on myös tutkielma taidemuseon tilasta. Teoselementit asettuvat seinien lisäksi tukirakenteisiin ja lattialle, ja teokseen tutustutaan sen lomassa kulkien. Yläkerran näyttelynä jatkaa Vilho Lammen Väkevä lakeus. Lasten kanssa näyttelyyn voi tutustua Muksuboksin kera. Liput 0–10 euroa.

Pohjois-Pohjanmaan museo palvelee koko kesän keskiviikosta sunnuntaihin.

Perusnäyttelyiden rinnalle avattiin keväällä toiminnallinen Leikkilä-näyttely, jossa voi tehdä aikamatkan 1800–1900-lukujen vaihteen oululaislapsen elämään. Näyttelyssä voi myös leikkiä vaikkapa torikauppiasta tai kalastajaa!

Vapaa pääsy.

Tiedekeskus Tietomaa yli 150 toiminnallisen kohteen kera palvelee koko kesän joka päivä.

Turkansaaren ulkomuseo avataan 5. kesäkuuta, ja vierailemaan pääsee joka päivä elokuun loppuun saakka. Tämän kesän uutuus ulkomuseossa on toiminnallinen Vekaravintti! Lähes sata vuotta sitten rakennetun navetan yliset on juuri pistetty uuteen uskoon. Laaja leikkitila ja toiminnallinen näyttely vievät 1940–1950-lukujen tunnelmaan. Vintiltä löytyy vanhan ajan luokka, kauppa, keittiö, kammari… Lähes kaikkeen saa koskea, ja uudistettu tila tarjoaa leikkimahdollisuuksien lisäksi mukavasti tietoa myös kyseisen ajan lapsuudesta.

Vekaravintin avajaisia vietetään heti museon ensimmäisenä aukiolopäivänä. Luvassa on ainakin työpajoja ja eläinvieraita. Juhannus Turkansaaressa on monille mukava perinne, joka onnistuu myös tänä kesänä. Liput 0–10 euroa.

Merimiehenkotimuseo idyllisessä Pikisaaressa avaa ovensa 8. kesäkuuta. Matilan talossa, Oulun vanhimmassa puutalossa, toimiva museo on avoinna joka päivä, ja sisäänpääsy on ilmainen.

Oulunsalon kotiseutumuseo puolestaan kutsuu kävijöitä heinäkuussa keskiviikosta sunnuntaihin. Vapaa pääsy.

Pateniemen sahan museo on avoinna 4.–31. heinäkuuta sunnuntaista torstaihin. Vapaa pääsy.

Oulun linnan kellarikin kuuluu Luupin kohteisiin. Vanhan ruutivaraston viileiden kiviseinien suojissa voi vierailla pääsymaksutta Tähtitornin kahvilan aukioloaikoina.

Mun Oulu 01 | 22 | 15

Oulu pelaa mestareiden liigassa Ari Alatossava astui Oulun kaupungin konsernijohtajan saappaisiin helmikuun lopussa. Mitä konsernijohtajan päivät pitävät sisällään, ja kuinka hommat ovat pyörähtäneet käyntiin?

TEKSTI CARITA FORSMAN, SIRPA TARKKINEN | KUVA SANNA KROOK

”Erilaisten asioiden valmistelu pyörii koko ajan. Kokonaisuuden haltuun ottaminen on vienyt keväällä oman aikansa”, sanoo Ari Alatossava.

Konsernijohtajan työn terävintä kärkeä on toiminnan ja talouden ohjaaminen. Asiat valmistellaan asiantuntijoiden kanssa kaupunginhallitukselle ja konsernijaostolle. Ensimmäinen Alatossavan kaupunginhallitukselle esittelemä asia oli niin sanottu Luuppi-päätös alkukeväästä, eli merkittävä ja paljon keskustelua herättänyt päätös uudesta museokokonaisuudesta Tietomaan yhteyteen. ”Siitäkin huomasin, miten meillä on kaupungilla hyvät, asiantuntevat ihmiset valmistelemassa sekä toiminnan, kiinteistöjen että talouden näkökulmista.”

”

Porukka on kokenutta, osaavaa, pitkään ollut töissä kaupungilla. Se antaa minulle vahvan pohjan viedä asioita osaltani eteenpäin.

” Alatossava painottaa, että suuren mittaluokan asioita valmistellaan pitkään ja yhteistyössä päättäjien ja viranhaltijoiden kesken.

16 | Mun Oulu 01 | 22

”Niitä esitellään päättäjille matkan varrella, luodaan yhteistä tahtotilaa ja kerätään aineksia jatkovalmisteluun. Sellainen ei olisi hyvää päätöksentekokulttuuria, että päätöksiä ilman keskustelukierrosta tehtäisiin.”

Kova kokemus johtotehtävistä Alatossava on filosofian maisteri Oulun yliopistosta aate- ja oppihistoriasta. Oppimisen reppuunsa kuuluvat myös kaupalliset opinnot, taidehistoria ja valtio-oppi. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus johtotehtävistä. Iin kunnanjohtajana hän toimi noin seitsemän vuotta ja sitä ennen toimitusjohtajana 15 vuoden ajan erilaisissa yrityskehitys-, teknologiakeskus- ja aluekehitystehtävissä. ”Minulla on konsernijohtajana sparraava, ohjaava ja rakentava rooli. Teen oman toimialani esitykset kaupunginhallitukselle ja konsernijaostolle parhaan kykyni ja käsitykseni mukaisesti. Luotan siihen, että valmistelijat ovat päätösesitystä valmistellessaan kuulleet kaikkia osapuolia ja toimineet tarkasti eli valmistelleet hyvin.”

Konsernijohtaja muistuttaa esittelijän vastuusta: hänen päätösesityksensä on hänen kannanottonsa asiaan. Päätös on sitten päättäjien käsissä.

Alatossava tuli Ouluun johtamasta ilmastokuuluisaa Iitä. Vuodesta 2000 näihin päiviin hän on kuitenkin ajanut matkaa toisinpäin, sillä Alatossa-

valla on talo Nokelassa. Sitä asuu nyt hänen poikansa ja itse hän asuu Iin Vanhassa Haminassa. ”Ii on pieni kunta verrattuna Ouluun. Oulussa päätöksillä on laajempi vaikuttavuus ja päätökset ovat suuremman mielenkiinnon kohteina. Oulu on konserni, jossa peruskunnan lisäksi liikelaitokset ja tytäryhtiöt hoitavat kaupungin tehtäviä. Kaupunkistrategia ja talousarvio ovat tärkeimmät kaupungin toimintoja ja työtäni ohjaavat paperit.

Miten kaupunkistrategia sitten saadaan näkymään käytännön toiminnassa, on iso kysymys, johon tämän vuoden talousarviovalmistelussa panostetaan.”

Miten ilmastoasioista tunnettu konsernijohtaja aikoo omalla tontillaan edistää Oulun ilmastoedistyksellisyyttä? ”Oululla on hyvä ympäristöohjelma ja ilmastoasioita hoidetaan monin tavoin, esimerkiksi kaavoituksella ja kaupunkirakenteella. Ilmastovaikutukset ovat monisäikeinen asia ja töitä pitää jokaisella toimialalla tehdä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan”, vastaa uusi konsernijohtaja.

Konsernijohtajan tontille kuuluu suoraan myös kaupungin omistajapolitiikka, eli miten kaupunki toimii tytäryhtiöidensä omistajana ja mitä tavoitteita kaupungilla on niille.

Tällä palstalla katsomme tuttuja oululaisjuttuja sellaisesta näkökulmasta, jota et ehkä ole aiemmin tullut huomanneeksi.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVA ESA EIROLA

1880-luvun Oulussa muuan kauppias G.F. Granberg rakensi itselleen kauppakartanon, jonka joutui melko pian, konkurssin koitettua, myymään Oulun kaupungille. Talo päätettiin muuttaa kaupungintaloksi, mikä edellytti lisää neliöitä ja ennen kaikkea prameampaa julkisivua.

Tuumasta toimeen: kaksikerroksiseen, ulkoasultaan hieman jäyhää uusrenessanssia edustavaan taloon rakennettiin lisäkerros, tyylisuuntanaan keskiajan gotiikasta ja ritariromantiikasta inspiroitunut uusgotiikka.

Arvokkaat tilat suippokaarineen ja kohti korkeuksia kurkottelevine torneineen ovat sittemmin ehtineet palvella muun muassa telefooniosakeyhtiön konttorina, poliisilaitoksena, kauppa- ja teollisuuskouluna sekä nuoriso- ja kulttuurikeskus Nukuna.

Nyt katukuvaamme kahdessa arkkitehtonisessa tyylisuunnassa kaunistaa kulttuuritalo Valve.

Vakaa pohja, jossa myös haasteita Alatossava muistuttaa edessä olevasta merkittävästä muutoksesta. Yli puolet kaupungin toiminnasta ja taloudesta lähtee pois, kun hyvinvointipalvelut siirtyvät hyvinvointialueille. Vuoden 2023 alusta sivistyksen ja kulttuurin osuus kaupunkiorganisaatiossa on yli kolme neljäsosaa, sekä euroissa että henkilöissä. ”Yksi kaupungin tehtävistä on kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaaminen ja jatkossa kaupungin rooli on enemmän ennaltaehkäisevässä työssä. Hyvinvointialueiden ja kaupungin yhteistyö on tärkeää, sillä meillä on useita yhtymäpintoja esimerkiksi opetustoimessa ja työllisyyspalveluissa. Sitä mallia, miten toimitaan ihmisen eikä organisaatioiden lähtökohdista, varmasti haetaan jatkossa.”

Alatossava toteaa Oulun olevan lähtökohtaisesti hyvässä tilassa: Oulu pelaa mestareiden liigassa ja pitää varmistaa, että näin on jatkossakin. ”Yksi haaste on työvoima ja sen saatavuus. Se ei koske ainoastaan teknologia-alaa, vaan mitä enemmässä määrin esimerkiksi terveys-, ateria- ja puhtauspuolta. Näillä kaikilla sektoreilla meidän pitää saada töihin huippuosaajia ja huolehtia, että Oululla on vetovoimaa imeä tänne myös kansainvälistä työvoimaa.”

Puhuttaessa haasteista Oulun kaupungin konsernijohtajan työssä hän myös hauskasti huomauttaa, että haasteita tulee oikeastaan vain käräjäoikeudesta. ”Ylipäätään kunta-alalla tehdään todella tärkeää työtä, joka vaikuttaa jokaisen kuntalaisen arkeen. Yhteispelillä saamme homman toimimaan, sillä meillä on yhteinen maali, jota kohti kaikki kuljemme, ja se on kuntalaisten hyvinvointi. Olen tarttunut tehtäviini kiitollisena, iloisena ja avoimena uudelle.”

Mun Oulu 01 | 22 | 17

OULUN INFRAN TYÖMAAT JÄÄKÄRINKANGAS

/ läpi kesän

Hiukkavaarassa uudella Jääkärinkankaan alueella luovutetaan ensimmäiset tontit kesäkuun alussa. Paikalla tehdään viimeistelytöitä elokuun loppuun saakka sekä jatketaan syksyllä 2021 aloitettuja vanhan Hiukkavaaran Jääkärinkankaan asemakaava-alueen pohjaustöitä.

Ison linjan runkoviemärin saneeraustyöt, jotka jatkuvat Mustasalmelle saakka.

KIRKKOKATU

välillä Peltokatu–Heinätorinkatu / elokuun loppuun mennessä Kirkkokadulla saneerataan kaksi korttelia välillä Peltokatu-Heinätorinkatu.

Alueella tehdään kunnallistekniikan peruskorjaustöitä.

KIIMINKIPUISTON SANEERAUS

/ toukokuusta heinäkuuhun

URAKOITSIJOIDEN TYÖMAITA KORVENKYLÄ JA KIEVARINREITTI

/ elokuun loppuun mennessä Alueella jatketaan kakkosvaiheen katujen rakentamista.

RANTA-TOPPILAN VENESATAMA

/ heinäkuun alkuun mennessä Alueelle rakennetaan uusi, noin 300 venepaikan pienvenesatama Toppilansalmen suulle.

Kesä on korjaamisen ja rakentamisen aikaa Kesän koittaessa alkavat myös kaupungin rakennus- ja korjaustyöt. Suomen lyhyen suven vuoksi on tehtävä paljon tiiviillä aikataululla.

Työmaita on tänä vuonna jonkin verran enemmän kuin aikaisempina kesinä.

18 | Mun Oulu 01 | 22

PUISTOT Uudet leikkipaikat rakennetaan heinäkuun alkuun mennessä.

OULUNSALO Santaniemen leikkipaikan

rakentaminen OULUNSALO

Vaahterakujan leikkipaikan rakentaminen KORVENSUORA

Lumilinnanpuiston leikkipaikan rakentaminen

PERUSKORJATTAVAT KOHTEET

sijaitsevat usein pyöräteiden varsilla puistoissa, joten työmaat saattavat aiheuttaa haittaa kevyelle liikenteelle. Leikkipuistoissa uusitaan turva-alustoja, leikkivälineitä ja kasvillisuutta sekä tarvittaessa parannetaan kuivatusta.

Peruskorjaukset tehdään syyskuun loppuun mennessä.

KAUKOVAINIO

Kainuunpuiston leikkipaikan peruskorjaus KARJASILTA

ORITKARIN KOLMIORAIDE

/ läpi kesän

Rakennustyöt aiheuttavat merkittäviä muutoksia katujärjestelyihin Limingantullissa, erityisesti Limingantien sillalla.

KEMBAANAN 1. VAIHE HOLLIHAASSA

/ syyskuuhun asti

Rakennetaan baana Heinäpään Hollihaasta Limingantulliin Kallisensuoralle.

Uumajan leikkipuiston peruskorjaus MERI-TOPPILA

Keskusleikkipuiston peruskorjaus

ÅSTRÖMINPUISTO

/ alkukesä

Puiston peruskorjaus, joka on aloitettu viime syksynä.

VAARANPUISTO

/ läpi kesän

Eteläisimmän osan kunnostaminen / aloitetaan syksyllä.

Lisääntyvän työmatkaliikenteen vuoksi alueella tehdään liikennejärjestelyjä Tietolinjan, Kaitoväylän sekä Linnanmaantien alueella.

KAAKKURI

RITAHARJUNTIEHEN LIITTYVÄT KATUJÄRJESTELYT

TEKSTI SAARA KÄRKI | KUVA ELLAMARI KOUTONEN

Vilkkaimmilla paikoilla työmaat vaikuttavat kaupunkilaisten elämään. Työmaasta riippuen järjestelyjä aiheutuu kävelijöille, pyöräilijöille sekä autoilijoille tai heille kaikille.

Peruskorjauksiin kuuluu niin katuja kuin puistoja. Töistä vastaavat Oulun Infra -liikelaitos sekä yksityiset urakoitsijat. Pääsääntöisesti siellä, missä katu on auki, tehdään myös vesihuoltotöitä. Kaupunki hoitaa itse isomman keskusleikkipuiston peruskorjauksen ja urakoitsijat toteuttavat kuusi pienempää leikkipuistokohdetta. Kesän aikana tehdään myös kymmeniä viheralueiden ja -rakenteiden pienempiä kunnostuksia ympäri kaupunkia.

Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista kerrotaan, että palautetta tulee yleensä sitä enemmän, mitä vilkkaammalla paikalla töitä tehdään.

HIETASAARI

/ elokuun loppuun mennessä

OULUN VESI

Työt jatkuvat keväällä 2023

Salotorpan koira-aitauksen korjaaminen / syksyllä

KUUSILUODON ALUE

/ kesäkuun loppuun asti Alueella tehdään runkoviemäritöitä, jotka rajoittavat liikkumista.

MUSTASUO JA LINNANMAA

/ kesäkuun loppuun asti

Alueella tehdään runkoviemäritöitä, jotka rajoittavat liikkumista.

KAIJONLAHTI

Ulkoilureittien loppuun rakentaminen / kesän aikana

MYOULU

Oulu is a city of opportunities for people from abroad

The new Migrant Council got off to an enthusiastic start TEXT SIRPA TARKKINEN | PHOTO SANNA KROOK

The diverse voices of immigrants are involved in the city’s decision-making, as different genders, professions, and ages are being represented on the Migrant Council of the city of Oulu. The council has 11 members and their deputy members. The members were elected by motivational letters which each candidate wrote to the City of Oulu. The new Migration Council had its first meeting in November. Each council works for a four-year term.

Anna Litewka-Anttolainen is the Chair of the Migrant Council of the City of Oulu. She is a cultural producer by profession and works as a diversity agent as well.

“Equality and avoidance of stereotypes can be achieved through art and culture, for example in the European Capital of Culture project. Through our networks, we can also identify discrimination and intervene when it occurs”, says Litewka-Anttolainen.

Kamal Singh has a Master of Science degree in engineering from the University of Oulu. He works as a project manager for Startup Refugees, an association for immigrants cooperating with companies and employment services.

“The main goal of the Council is to prevent the exclusion of immigrants and promote their employment”, Singh says.

“We also try to influence the attitudes of employers. We look for the channels of influence, such as different organisations and companies. We want to spread the message of the importance of immigrants as a resource, and that is why we have a strong emphasis on communication.”

Xiaowen Xiong supports Singh's views. She is an economist from the University of Oulu and has lived in Oulu for 14 years. Xiong works in the IT industry

in management of software product development and in customer service.

“Here people with an immigrant background are a talented crowd and their importance in the job market will increase in the future”, says Xiong.

Holly Conolly is self-employed: she runs a catering business in Oulu.

“While I got to take advantage of my own talents, I feel like I'm giving a chance to others as well. My business has also been my own path to work here.”

Heidi Dinh states that all members of the Council have a strong desire to participate in the local life and promoting it in a positive way. She is a school counsellor who wants to showcase the world of young people.

“A rising issue in Oulu is the well-being of young immigrants and the cooperation between schools and families.”

Tony Rice-Perttunen works in export marketing. He gives an example of how the Council has planned to develop multilingual meetings.

“At the last Council meeting we decided to buy an in-ear translation device for testing. It represents very unique technology with which we can increase understanding between different immigrants and immigrant communities.”

Juan Castillo points out that Oulu is a multicultural city already.

“It does not need to be promoted separately, but multiculturalism should rather be developed and reflected in the operations of the city. “ Castillo is a Doctor of Theology and a postdoctoral researcher at the University of Murcia in Spain. He explores pluralism and multiculturalism.

Castillo also serves as pastor in the Oulu Pentecostal Church.

“Oulu is like the Barcelona of Finland. This city is not just about technology but different from other Finnish cities in other ways. Oulu is efficient. After all, Business Insider magazine ranked Oulu among the ten smartest cities”, Castillo recalls.

Juan Miguel D. Castro emphasises the importance of the Council as a democratic body.

“I personally feel that being an immigrant is an important part of my identity, but I am also a teacher, an active member of the teachers’ association and the Kuivasjärvi community association, and a parent.”

OuluBot answers residents’ questions OuluBot can independently handle many service requests and personalized information, such as reporting a lost travel card or suggesting nearby events based on location. In the future, citizens may also be able to ask OuluBot about the progress of their building permit applications. OuluBot provides Oulu residents with extensive and multichannel information 24/7 at ouka.fi website.

OuluBot is Finland’s first digital customer service agent that combines AI and software robotics.

The development work and test-use are now completed, and the project is moving to production. ”Feedback from our employees and citizens has been very positive. OuluBot can correctly answer up to 80 percent of questions concerning, for example, public transport, berths, tourism, parking, and Oulu Self-Care. The more OuluBot is used, the better it learns. Our trained experts, so-called bot whisperers, are responsible for teaching the bot”, says Veli-Matti Keloneva, Development Director of the City of Oulu.

OuluBot's thorough development work aimed to produce innovations and solutions that better serve residents' needs. In the future, OuluBot will also feature voice control, authentication and personalized services for end-users, and new location-based services.

OuluBot project is funded by Business Finland. Collaboratively responsible for the project delivery are Digital Workforce, an intelligent automation services company, and Front AI, which specializes in automation solutions that utilize conversational artificial intelligence.

TEXT & PHOTO MUNOULU

Mun Oulu 01 | 22 | 19

Alkukesän tapahtumamaistiaisia OULUN TEATTERI

PÄÄKIRJASTO

BILLY ELLIOT 23.5. ja 24.5 klo 19 Loistavista lapsiesiintyjistään kiitosta saanut Billy Elliot -musikaali nähdään Oulun teatterin kevätkaudella vielä kahden esityksen verran.

Billy Elliot kertoo pienessä kaivoskaupungissa asuvan 11-vuotiaan Billyn kasvutarinan, kun työläisperheen poika löytää kutsumuksensa tanssista.

Syksyn ohjelmisto on jo julkaistu ja liput myynnissä.

KUVA OULUN TEATTERI

OULU SINFONIA

ILMOITA OHJELMAA OULUN PÄIVILLE

VALOKEILASSA AILI IKONEN 19.5. klo 19, Madetojan sali Jazzlaulaja Aili Ikonen esittää sekä omia että huolella valikoituja lainasävelmiä yhdessä sinfoniaorkesterin kanssa.

Aili Ikonen, laulu Tuomas J. Turunen, piano Mikko Pellinen, basso Mikko Arlin, rummut

Oulun vanhin kulttuuritapahtuma Oulun Päivät viettää 60-vuotisjuhlia ja palaa alkuperäiseen ajankohtaansa syyskuun ensimmäiselle viikonlopulle.

Oulun Päivien ohjelmistoon ja yhteismarkkinointiin pääsee mukaan helposti; ilmoittamalla tapahtuman tai ohjelmanumeron Mun Oulun tapahtumakalenteriin.

Yhteisöllisen kaupunkifestivaalin ohjelmisto kootaan lukuisien toimijoiden voimin. Mukana on yhdistyksiä, yksityishenkilöitä, virastoja ja laitoksia sekä yrityksiä.

Tapahtumia voi ilmoittaa 12. elokuuta saakka. Ohjelmistoon toivotaan niin perinteitä esittelevää ohjelmaa kuin myös uudenlaista kaupunkikulttuuria.

XII LEEVI MADETOJA -PIANOKILPAILU, FINAALI 27.5. klo 18, Madetojan sali Järjestäjä Oulun ammattikorkeakoulu.

Ohjelmistoon ovat tervetulleita kaiken kokoiset tapahtumat, ja estradina toimii koko kaupunki.

Lisätietoja: ouka.fi/oulunpaivat.

KULTTUURITALO VALVE Kulttuuritalo Valve on avoinna 29.5. asti ma–pe klo 8–22 ja la–su klo 10–22. Kesällä Valve on auki 30.5.–3.7. ma–pe klo 8–20 ja la–su klo 10–20.

Valvegalleria, Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria, Sarjakuvagalleria!, Aulagalleria ja Valveen kahvilan näyttely ovat avoinna päivittäin klo 10–20. Gallerioihin on vapaa pääsy.

Valve on suljettuna 24.6.–26.6. ja 4.7.–31.7.

Ajankohtaisin tieto kulttuuritalon tapahtumista löytyy Valveen kotisivujen tapahtumakalenterin kautta: www.kulttuurivalve.fi/fi.

LUMOTUT SANAT – LASTEN JA NUORTEN SANATAIDEVIIKOT 5.6. saakka Lumotut sanat -festivaali ylistää tänä vuonna kirjojen ja lukemisen merkitystä. Tapahtuma tarjoaa erilaisia sanataide-elämyksiä työpajoista näyttelyihin ja elokuviin.

Festivaalin koko ohjelma löytyy osoitteesta lumotutsanat.fi Lue minut -näyttely: Oodi kirjoille, tarinoille ja inspiroitumiselle Ma–pe klo 15.30–20, la–su klo 10–20, Valvegalleria Suomen supernaisia -kuvitusnäyttely Kahvila H20 Konstila Avoinna Valveen aukioloaikojen mukaisesti.

20 | Mun Oulu 01 | 22

Enni ja Nanna: Tänään minulla on…

-sarjakuvanäyttely 2.6. saakka, Sarjakuvagalleria!

Avoinna Valveen aukioloaikojen mukaisesti.

Satuhierontatuokio 22.5. klo 14 ja klo 16 Valvesali 4–10-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Hylättyjen lelujen uusi elämä 5.6. klo 10–12 ja klo 12.30–14.30 Kierrätyskorupaja 8–10-vuotiaille.

MERKINTÖJÄ MUOTOKUVASTA -NÄYTTELY 29.5. saakka, Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria Näyttely avaa muotokuvan anatomiaa ja sitä, mistä muotokuvassa onkaan kyse.

Tekijöinä Lauri Eriksson, Vilma Pimenoff, Johannes Romppanen, Perttu Saksa ja Nita Ve.

MARJA HELANDER: DAVVI (POHJOINEN) JA SUODJI (SUOJA) 4.6.–28.8. Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria Marja Helanderin teossarja Davvi (Pohjoinen) käsittelee ihmisen ja

luonnon suhdetta ympäristökysymysten kautta. Helanderin lyhytelokuva Suodji (Suoja) sovittaa vanhan tarinan Utsjoelta tähän päivään.

AKSELI KLONK -TEATTERIN ESITYKSIÄ: Prinssi Charlesin tunne Myttynä matolla Satu K Iloiset aapiskuvat Valvenäyttämö akseliklonk.fi

VERA AUDENTIA: TULLAAN SIKSI, MIKSI MEIDÄT ON TARKOITETTU -ESITYS 19. ja 20.5. klo 19, Valvesali Kolmen pienteoksen iltama, jossa matkataan naiseuteen, ihmisyyteen ja inhimillisyyteen. Esiintyjänä Heidi Ranta. nykyteatteriveraaudentia.com

OULUN YLIOPPILASTEATTERI: IMPRONIOUM – KOHTAUKSIA HETKESTÄ 21.5., 25.5., 27.5. ja 28.5. klo 19 Valvenäyttämö oulunylioppilasteatteri.fi

SARJAKUVA-FINLANDIA 2022 -NÄYTTELY 29.5. saakka, Pääkirjasto

KUVITELMIEN TASOT -NÄYTTELY 30.5. saakka Tapahtumatila Laituri

UNELMIEN PUUTARHA 30.5. saakka Pääkirjaston nuortenosasto

LASTENHUONEEN JA KIRJAHYLLYN AARTEITA MENNEILTÄ VUOSIKYMMENILTÄ 31.5. saakka Pääkirjaston lastenosasto

TUOMIOISTUINSOVITTELU: AJATUKSIA RIITA- JA HUOLTAJUUSASIOIDEN SOVITTELUSTA OIKEUDESSA -YLEISÖLUENTO 24.5. klo 18, Pakkalan sali Keskustelua riita-asioiden ja lapsen huoltajuusasioiden sovittelusta tuomioistuimessa. Kirjailijavieraana Teuri Brunila.

Taide Museot Liikunta Kulttuuri Markkinat Hyvinvointi Ruoka ja juoma Kaikenlaisten tapahtumien tiedot löydät parhaiten Mun Oulun tapahtumakalenterista osoitteesta tapahtumat.munoulu.fi