Mun Oulu 02|2022

02 22

Osallistu ja vaikuta

Iloa arkeen pienilläkin oivalluksilla

10 vuotta elämyksellistä lumoa s. 4

#AsteenVerran

Hyvinvointialue Pohde ottaa kopin sote-palveluista ja pelastustoimesta Kuntoilun starttikurssi senioreille Oulu on lapsiystävällinen

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen.

MUN OULU 2 | 22

Osallistu ja vaikuta Pääkirjoitus Oulun kuntaliitos meni metsään – mitä nyt pitäisi tehdä? ..............................................3 Suositukset sun Ouluun ..............................................3 Lumon voima ei jää rivien väliin ...................................4

12

Vinkit energiansäästöön ja sähkökatkojen varalle

Ajankohtaista..............................................................6 Positiivisella anarkialla iloa ja väriä arkeen...................8 Pohde järjestää oululaisten sote-palvelut ensi vuonna............................................9 Asteen verran lapsellisempi Oulu.................................9 ”Kulttuuri on oleellinen osa meidän kaikkien elämää!”.......................................... 10 Rohkeasti liikuntapalveluiden pariin........................... 11 Näin säästät energiaa ja varaudut sähkökatkoihin...... 12 Making-City-hanke tähtää energiapositiivisuuteen hukkalämpöä hyödyntämällä ..................................... 13 Tierna-ajan tapahtumat tuovat valoa ja tunnelmaa joulun aikaan ........................................ 14 Yhteisötaideteos syntyy yhdessä tehden................... 15 Mitä sinä toivot asuinalueellesi?................................. 15 Mitä kuuluu kaupunkikehityshankkeille?..................... 16 Nääkkö nää nää?

Kansallisarkiston Oulun toimipaikka...........................17 Oma ääni kuuluviin kaupungin avoimissa keskustelutilaisuuksissa............................17 Oulun kaupunki tarjoaa nuorille monipuolisesti kesätyömahdollisuuksia .................... 18 MyOulu Oulu launched open database for startup ecosystem............................................... 19 “I love the energy in Oulu”........................................... 19

MunOulu 2/22 Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi Mun Oulu -verkkolehti osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia

4 2 | Mun Oulu 02 | 22

Anna Lanas ja Jarkko Halunen: Lumo syntyy vuosittain laajaalaisella yhteistyöllä

Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi Toimituspäällikkö: Carita Forsman Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Heini Harju-Könnö, Aune Hinkula, Sari Karhu, Sanna Krook, Tatu Maaninen, Minna Mäki-Heikkilä, Pasi Rytinki, Hanna Sankala-Sivula, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus Toimitus ja ulkoasu: Mint Company Oy Painosmäärä: 123 150 kpl Paino: PunaMusta Oy Kannessa: Anna Lanas ja Jarkko Halunen Kannen kuva: Juuso Haarala

PÄÄKIRJOITUS

Oulun kuntaliitos meni metsään – mitä nyt pitäisi tehdä?

SUOSITUKSET SUN OULUUN Kymmenen vuotta sitten elettiin Oulussa mielenkiintoisia aikoja. Pitkään valmisteltu kuntaliitos oli viimein toteutumassa, ja uusi kaupunki perustettiin vuoden 2013 alussa. Oulunsalo, Kiiminki, Yli-Ii ja Haukipudas lakkasivat itsenäisinä kuntina olemasta ja syntyi uusi uljas Oulu. Vai syntyikö?

Miten kuntaliitos onkaan onnistunut? Tämän kysymyksen olen viime vuosina kuullut monen ihmisen suusta. Jos rehellisiä ollaan, on kuntaliitokseen pettyneiden määrä luultavasti isompi kuin tyytyväisten joukko. Ja jos aivan tarkkoja ollaan, tämä oli jo etukäteen tiedossa. Miksi näin?

No, kaupungissa asuvat ne ihmiset, jotka rakastavat muutosta. He ovat tottuneet siihen, että ympärillä tapahtuu koko ajan ja kaupunkiympäristö muuttuu lähes päivittäin. Maaseutumaisessa ympäristössä asuvat puolestaan pysyvyyttä rakastavat ihmiset. Tärkeää on, että maailman myllerryksessä edes kotinurkat säilyvät ennallaan ja tunnistettavina. Ei siis ihme, ettei kuntaliitos Oulun seudulla oikein ottanut tuulta alleen.

Koska kuntaliitosta on tässä vaiheessa lähes mahdotonta perua, mikä siis neuvoksi? Miten voisimme jatkossa kokea enemmän yhteyttä eri puolilla ja eri taustoista olevien oululaisten kanssa?

Tarvitsemme välittämiseen ja yhteyteen liittyvää kulttuuri-ilmastonmuutosta, johon Euroopan kulttuuripääkaupunkistatus 2026 antaa erinomaiset mahdollisuudet. Korona eristi meidät omiin kup-

liimme, mutta viimeistään nyt meidän on altistettava itsemme eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamiseen.

Nyt vietetään lapsen oikeuksien viikkoa, ja sen kunniaksi gallup-kysymyksemme esitettiin tällä kertaa oululaislapsille.

Minulle kaupunkilaispoikana on tehnyt erityisen hyvää nähdä Oulun reuna-alueiden elinvoimaista kulttuuria. Viime talvelta muistan Ylikiimingin Porocupin, jossa noin sadan vapaaehtoisen joukko valmisteli melkoista kansanjuhlaa 150 porovaljakon taistellessa paremmuudesta. Suosittelen muillekin oman mukavuuskuplan ylittämistä.

Mitä Oulun talvessa kannattaa ehdottomasti tehdä?

Tämän lehden teemana on osallisuus. Kaupungin tärkein tehtävä on luoda asukkailleen uskoa siihen, ettei ketään jätetä. Juuri sen vuoksi Oulu on täynnä toimintaa, tapahtumia ja kohtaamisen paikkoja.

Väinö Hurme, 2 Lumiukkoja.

Pate Dahlström, 5 Tietysti pelata jääkiekkoa Lintulan

Uuden Oulun nousu lähtee keskinäisen luottamuksen vahvistamisesta. Ja juuri luottamuksen kasvussa piilee yksi kuntatalouden perustotuus: yhteisöt, joissa ihmiset luottavat toisiinsa, ovat kaikkein kilpailukykyisimpiä.

kentällä.

Väinö Honkarinta, 6 Ainakin kannattaa laskea mäkeä ja luistella Hollihaassa ja hiihtää Mörkövuoren ympäri.

Mikko Salmi päätoimittaja

Venla Tokola, 11 No talvella kannattaa tehdä lumilinnoja, luistella, retkeillä meren jäällä ja olla tuttujen kanssa.

Mun Oulu 02 | 22 | 3

Lumon voima ei jää rivien väliin Lumo valaisee kaupunkimme jälleen tänä viikonloppuna. Festivaali juhlistaa pyöreitä vuosia nykyhetkestä innoittuneena ja menneisyydestä helläkätisesti lainaten, mutta ennen kaikkea valoisana ja uteliaana tulevasta.

TEKSTI PETRA SILVENNOINEN | KUVA JUUSO HAARALA

Anna Lanas ja Jarkko Halunen 4 | Mun Oulu 02 | 22 iloitsevat, että valon vaikutukset ja Lumon laajempi merkitys ymmärretään koko ajan paremmin.

Tänä syksynä keskustelua tosin on herättänyt tapahtuman energiankulutus. Järjestäjät toteavat festivaalin kuluttavan yllättävän vähän sähköä. Juhlavuonna festivaalin keskuksena toimii Oulun pääkirjasto, jossa on nähtävillä kolme teosta.

Kymmenen vuotta elämyksellistä valoa Jarkko Halunen ja tuottaja Anna Lanas Wadessa Oy:stä ovat työskennelleet Lumon parissa yhdessä jo vuosia. Kaksikon mieliin ovat painuneet erityisesti hetket, jolloin he ovat huomanneet, että yleisö on ottanut festivaalin omakseen. Ilolla he muistelevat myös kohtaamisia taiteilijoiden kanssa. Muistissa ovat lisäksi monenkirjavat sääolosuhteet, alkuvuosien 10-päiväiset festarit ja viime vuosien ihmismäärät. ”Vuonna 2018 kuljettiin kaupungilla perjantaina ja kummasteltiin, että jopas on ruuhkaista. Pohdimme, että mitä on meneillään. Hetken kuluttua varovasti kyselimme toisiltamme, voiko tämä johtua Lumosta”, Halunen nauraa tuolle epäuskolle. ”Se oli ihmettelyn vuosi.”

Anna Lanas on ollut mukana aivan alusta lähtien. Vuosina 2013–2015 Lumo tunnettiin nimellä Valoa Oulu. ”Lumo on loistava testialusta monenlaisille asioille. Esimerkiksi teatteritalon tornin valaistusta kokeiltiin festivaalilla ensin tilapäisenä teoksena, samoin Tähtitornin kahvilan valaistusta. Molemmat saivat myöhemmin pysyvän valaistuksen”,

IKO S

Festivaalin toteutuksessa on otettu huomioon maailmaa varjostava energiakriisi. Viime vuonna koko Lumo-valofestivaali kulutti 950 kilowattitunnin verran sähköä. Tapahtuman sähkönkulutus vastaa sähkölämmitteisen omakotitalon yhden kuukauden sähkön kulutusta. Festivaalialueella teospaikkojen katuvalaistus on tapahtuman ajan sammutettu, ja kävijät vähentävät myös omaa kotikulutustaan vieraillessaan festivaalilla.

IN RM

Ä

I VÄ YL

KA TU KO RK KI

3 LL

IT

US

KA

HU

KA TU

KA

UP

PU

RI

EN

KA TU

KA TU

AT U

KA TU

19 EE

NK

AT U

EN

IN

ON

IN

20

IK

IN

KA TU

AT U

KA

JA

TE

AN

IN

TI

HT AA

E

NK

AT U

UT AT I

KA TU

PA K

AK

AN

KA TU

HA

EM

JA

NK

RA

2

KA

NA

LL

IN

HE

TU

KA TU

KA TU

LIN

KE RT

IN

Event Horizon Virtual Magic NFT-taideinstallaatio TIETOMAA Aurora Awareness The Colour Cube Kurkistus Taikasaari Lounge The Blue Translucens On the Wave of Light For iTernity Synthetic Sunsets Lähde Lumottu betoni The Beat Hotel Entropy REBUILD THE KNOWLEDGE Lennon aika Ihan superit sankarit

RK

KO

KA TU

KA TU

BE

IK

4

MÄ

AL

KI

PÄ N

HE

AS

1

TO SE

AT U

KA TU

RI

Jaa tunnelmia somessa #lumo22

5

IN

ON

KA TU

NK

KA TU

SIK

IST

EN

EE

IN

AT U

UU

AR

RI

KA TU

RI ON

KA TU

SA

PU

US

AN

NK

AT U

UP

IT

TO

HU

ER NT

RA

EK

SA

KA

AL

Lumo-valofestivaali on Oulun kaupungin toteuttama koko perheen pääsymaksuton ja kaikille avoin tapahtuma.

KA

IN

NT AK

KA TU

AT U

PA K

20

LL

KA TA U PU LO N G

HA

19

JA

NA

KA TU

15–18

KA

ISO

LIN

SA

AT

11 AINOLANPUISTO

14

Tutustu ohjelmaan: ouka.fi/lumo

8 6 7

KA

S IL L

13

TIE

9

KEN

12

Suosi joukkoliikennettä, pyöräilyä tai kävelyä saapuessasi tapahtumaan. Teosreitti kannattaa kulkea ja kokea numerojärjestyksessä.

Energiakriisi huomioitu suunnittelussa

10

M ER

Lumo-festivaali järjestetään 18.–20.11. kello 16–22

Tapahtuma-alueena Oulun keskusta, Hupisaarten puisto, Linnansaari ja Oulun pääkirjasto.

Mukana myös aluetapahtumia eri puolilla Oulua.

Lanas iloitsee ja mainitsee, että pysyvät valaistukset ovat Oulussa lisääntyneet vauhdilla valofestivaalivuosien aikana.

Jarkko Halunen ja Anna Lanas ovat yhtä mieltä siitä, että Lumon tavoite on nostaa esille valon merkitystä viihtyvyyden, turvallisuuden ja kaupungin vetovoiman edistäjänä. Kyse ei ole pelkästään festivaaliajasta, vaan valon koko kirjon laajemmasta vaikutuksesta, he muistuttavat.

Lumo liikuttaa noin 100 000 kävijän lisäksi myös euroja. Tulevaisuudelta järjestäjät toivovat yhä tiiviimpää ja laajempaa yhteistyötä yritysten kanssa. ”Yhteistyö mahdollistaa sen, että voimme toteuttaa enemmän laadukasta sisältöä. Festari muodostuu vuosittain mukana olevien tahojen avulla”, Lanas muistuttaa. ”Yhdessä luomme upeita elämyksiä, jotka liikuttavat ihmisiä, jotka myös käyttävät rahaa paikallisiin palveluihin. Lumolla on hyvä maine ja festivaalin fiilis on positiivinen. Sellaisessa kannattaa olla mukana”, yrittäjänä itsekin toimiva Lanas innostaa.

Halunen kertoo, että myös kansainvälisen yhteistyön lisääminen on tavoitteena. Syy tähän on selvä: Lumonkin parissa pidetään silmällä jo tarkasti vuotta 2026, jolloin Oulu toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

ammentava teos yhdistää betonin karkean pinnan suomalaiseen metsämaisemaan.

Pyöreitä vuosia juhlistava Lumo valaisee myös Linnansaaren, kävelykatu Rotuaarin sekä Hupisaarten sorsalammen ja puiston. Linnansaareen tulee kolme teosta, jotka käsittelevät digitalisaatiota, keinotekoisuutta, erilaisia lähteitä ja virtuaalitodellisuutta. Aiheet heijastelevat nykyarkea ja toimintatapojamme.

Yksi Linnansaaren teoksista on hollantilaisen Katja Heitmannin For iTernity, audiovisuaalinen installaatio, joka perustuu tunnettuun Kuoleva joutsen -balettisooloon. Jarkko Halunen kannustaa yleisöä osallistumaan aktiivisesti vuorovaikutteiseen teokseen.

Kaikkiaan juhlavuoden ohjelmistossa on parisenkymmentä teosta.

LIN

Mittava remontti sulki Oulun pääkirjaston ovet syyskuussa. Vännmanninsaarella kirjoja lainataan seuraavan kerran kolmen vuoden kuluttua. Kunnostustöiden alkuun on kuitenkin vielä hetki. Sitä ennen kirjastossa voi kokea jotain ainutlaatuista.

Tulevana viikonloppuna 10-vuotisjuhlia viettävä Lumo-festivaali valaisee marraskuisen kaupunkimme. Ajatus pääkirjaston hyödyntämisestä festivaalin keskuksena tuli kirjastolta; järjestäjät tarttuivat mahdollisuuteen innokkaasti, sillä lähes tyhjä kirjasto on poikkeuksellinen tapaus. ”Kun ehdotus kirjastolta tuli, olimme aivan riemuissamme. Pääkirjasto on tärkeä ja näkyvä rakennus Oulun kaupunkikuvassa. Ajattelimme heti, että monumentaalinen rakennus vaatii ison ja näyttävän teoksen julkisivuun, mutta halusimme viedä festivaalin myös sisätiloihin,” Oulun kaupungin viransijainen tapahtuma- ja markkinointipäällikkö Jarkko Halunen kertoo.

Pääkirjastolla on nähtävillä kolme teosta, kaksi sisätiloissa ja yksi ulkona. Siellä, missä kaunokirjallisuus oli aiemmin täsmällisessä järjestyksessä, ovat kirjaimet festivaalin ajan karkuteillä. Kirjaston toisessa kerroksessa voi kokea Oulun ammattikorkeakoulun toteuttaman teoksen Rebuild the Knowledge. Musiikin, tanssin ja visuaalisten alojen yhteistuotanto selvittää, voiko tieto rakentua uudelleen ja pystyykö ihmiskunta taas kertomaan eheitä tarinoita.

Katutason tapahtumatila Laiturissa John Collingswoodin vetämä taiteilijaryhmä luo festivaalin aikana The Beat Hotel -installaation. Vaikuttava teos saa innoituksensa Beat-sukupolvesta, joka vastusti 1950- ja 60-luvulla auktoriteetteja ja keskiluokkaista arvomaailmaa sekä vannoi vapauden nimeen nostaen arjen ja ihmisen kirjallisuuden keskiöön. Installaatio liittää yhteen historian ja tulevaisuuden sekä taiteen, valon ja kirjallisuuden. Pääkirjaston brutalistisen julkisivun elävöittää Juha Forsanderin Lumottu betoni -videoteos.

Lapsuuden betonilähiöistä ja sen lähimetsistä

Mun Oulu 02 | 22 | 5

AJANKOHTAISTA

Asumisneuvontaa kehitetään Oulussa Oulun kaupunki alkaa tarjota asukkailleen matalan kynnyksen tehostettua asumisneuvontaa. Palvelun käynnistämistä valmistellaan kahden uuden asumisneuvojan toimesta marras-joulukuussa, ja palvelu tulee saataville viimeistään vuodenvaihteessa.

Asumisneuvojiin voi ja kannattaa ottaa yhteyttä kaikenlaisissa asumiseen liittyvissä pulmatilanteissa ja haasteissa. Näitä voivat olla esimerkiksi asumiseen liittyvien palvelujen tarjonta, toimeentuloon liittyvät ja asumiseen vaikuttavat seikat tai syystä tai toisesta syntynyt tarve naapuruussovittelulle.

Asumisneuvojat auttavat kaupunkilaisia asumismuodosta riippumatta, olipa kyseessä sitten vuokrakoti, omistusasunto, kimppakämppä tai jokin muu muoto. Asumisneuvoja ohjaa, vinkkaa, seuraa ja selvittää tilanteen ratkaisuun asti. Siihen hyvän alustan luovat asumisneuvojien aktiivinen ote ja vahvat verkostot moneen suuntaan, kuten pankkeihin ja asuntojen vuokraajatahoihin.

Asumisneuvojiin kannattaa ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä, pientenkin asioiden mietityttäessä. Asumiseen liittyviä haasteita tai kysymyksiä voi syntyä kenelle tahansa, eikä niiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Asumisneuvojan ja asiakkaan suhde on aina luottamuksellinen.

Asumisneuvojat tulevat jalkautumaan muun muassa yleisötapahtumiin, ja tapaamiset tullaan toteuttamaan asiakaslähtöisesti, tarvittaessa myös asiakkaan kodissa. Palvelua ja asumisneuvojien toimenkuvaa tullaan kehittämään ilmenevän tarpeen mukaan. Lisätiedot ja neuvonnan yhteystiedot tulevat palvelun käynnistyttyä, eli viimeistään vuodenvaihteessa, löytymään osoitteesta ouka.fi/asumisneuvonta

Uusille urille sivakoimaan

KUVA SANNA KROOK

Oulun kaupungin liikuntapalvelut on valmistellut uusia latuyhteyksiä ja tehnyt muitakin parannuksia hiihtäjille tulevalle kaudelle. Pyykösjärven rantareitiltä Kaijonrannasta on nyt yhteys Ruskotunturin

Häiriötiedote käytössä Oulun Vedessä Oulun Vesi on ottanut käyttöön häiriötiedotteen.

Tiedote lähetetään tekstiviestinä puhelimeen aina, kun vesihuoltoverkostossa on joko suunniteltu huoltotyö tai äkillinen häiriö. Mikäli sinulla on julkinen puhelinnumero ja kotiosoite, olet jo saanut palvelusta ensimmäisen viestin.

Mikäli sinulla on salainen puhelinnumero tai työnumero, sinun täytyy rekisteröidä se itse, jotta tekstiviestit saapuvat perille. Numeron voi rekisteröidä Oulun Veden verkkosivuilla osoitteessa oulunvesi.fi.

Tällä hetkellä Oulun alueella on noin 84 000 julkista puhelinnumeroa, joista häiriötiedoteviesti tavoittaa noin puolet alueen yli 16-vuotiaista henkilöistä. Häiriötiedotteet näkyvät edelleen myös Oulun Veden verkkosivuilla.

Nuori, vaikuta vaaleissa!

Oulun nuorisovaalit pidetään 16.–25. marraskuuta. Vaaleilla valitaan Oulun nuorisovaltuusto ONE, joka nimensä mukaisesti edistää nuorten asioita Oulussa. ONE kehittää nuorison asemaa ilman puoluepoliittisia tai uskonnollisia sidonnaisuuksia, toimii nuorison äänenä lautakunnissa sekä muissa julkisissa yhteyksissä ja tuo nuorten näkökulmia päätöksentekoon. Valtuusto osallistuu kunnan eri hallintokuntien työn suunnitteluun ja pitää yhteyttä kunnan nuoriin ja heidän parissaan työskenteleviin tahoihin.

Tutustu ehdokkaisiin osoitteessa nuortenoulu.fi/nuorisovaalit.

Nuorisovaltuustoon valitaan 24 varsinaista ja 6 varajäsentä. Äänestää vaaleissa voivat kaikki vuosina 2003–2009 syntyneet, eli noin 13–19-vuotiaat oululaiset ja Oulussa opiskelevat nuoret. Äänestäminen tapahtuu ensisijaisesti oppilaitosten kautta ja sähköisesti. Mikäli nuori ei ole opiskelija tai ei pysty äänestämään omassa oppilaitoksessaan, voi hän käydä äänestämässä Byströmin Ohjaamolla.

Vaalien tulos julkistetaan 25. marraskuuta kello 18 Nuorten Oulun somekanavissa. Uusi nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa tammikuussa 2023.

6 | Mun Oulu 02 | 22

latureittiin. Uutta valaistua kuntorata- ja latuyhteyttä on noin 5 kilometriä. Kiiminkipuisto– Honkimaan uudella reitillä puolestaan mittaa on noin 1,3 kilometriä.

Hönttämäki–Jääli-kuntoratayhteys on saanut uuden sillan Kievarinreitin yli. Ritaharjuntien liikennejärjestelyjen uusimisen yhteydessä on kuntoradalle tehty uusi alikäytävä sekä linjausmuutos. Haapalehto–Vanha Hiukkavaara-yhdyslatu on jälleen käytössä, mutta sen sijainti on hieman muuttunut liikennejärjestelyjen myötä. Myös parkkipaikat ovat jälleen käytössä ladun molemmissa päissä.

Noin puolentoista kilometrin mittainen, kesän yli säilötystä tykkilumesta tehtävä ensilumenlatu on tavoitteena avata Sankivaarassa marraskuun aikana. Latujen kunnossapidon tilannetta voi seurata osoitteessa ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ladut.

KUVA OULUN VESI

AJANKOHTAISTA

Tuiran hyvinvointikeskuksen puhelinnumero vaihtuu

Oulu-opisto kutsuu harrastamaan ja oppimaan

Tuiran hyvinvointikeskuksen kiireettömän vastaanoton neuvonta- ja ajanvarausnumero vaihtuu 1. joulukuuta. Nykyisen puhelinnumeron tilalle tulee neljä eri numeroa. Asiakkaat on jaettu neljään hoitavaan tiimiin asiakkaan sukunimen kahden ensimmäisen alkukirjaimen mukaan. Tavoitteena on, että hoitava henkilökunta pysyy mahdollisimman samana kunkin asiakkaan kohdalla.

Ilmoittautuminen Oulu-opiston kevätlukukauden kursseille on käynnistynyt marraskuun alussa. Tarjolla on tuttuun tapaan monipuolisia liikunnan ja taitoaineiden kursseja. Osa kursseista starttaa tammikuussa ja kestää koko kevään, osa on lyhytkursseja.

Tarjolla on muun muassa lukuisia kursseja kehonhuoltoon, joogasta shindoon ja seniorijumppaan. Kädentaitoja voi harjoittaa esimerkiksi kirjansidonnan tai ryijyompelun parissa. Teknisen käsityön kursseista löytyy tarjontaa niin taontaan kuin polkupyörän sähköistykseen ja keväthuoltoon. Jos tanssijalkaa vipattaa, kannattaa kokeilla karnevaalisamban tai twerkkauksen tiiviskurssia.

Laaja kurssitarjonta on esitelty kokonaisuudessaan osoitteessa opistopalvelut.fi/oulu, ja kursseille ilmoittaudutaan sähköisesti kyseisessä osoitteessa. Mikäli se ei ole mahdollista, voi ilmoittautua myös puhelimitse soittamalla opiston asiakaspalveluun, numeroon 050 316 6729 tai 050 410 4010. Ilmoittautua voi myös asioimalla opiston toimistolla Pohjankartanossa.

Oulu-opisto on kaiken ikäisten harrastus- ja opiskelupaikka, joka järjestää kursseja eri puolilla Oulua ja myös verkkokursseina. Opisto myöntää osalle kursseista opintoseteliavustusta senioreille, eläkeläisille, työttömille ja maahanmuuttajille sekä saamenkieliseen tai viittomakieliseen opetukseen osallistuville. Jo käynnistyneille kursseille voi pääsääntöisesti ilmoittautua pitkin lukuvuotta, mikäli niillä on tilaa.

Lisätietoja on osoitteessa ouka.fi/oulu/terveyspalvelut/tuira

Tiimi 1 sukunimen alkukirjaimet AA–JU

p. 08 558 44601

Tiimi 2 sukunimen alkukirjaimet JY–LÅ

p. 08 558 44602

Tiimi 3 sukunimen alkukirjaimet LÄ–RE

p. 08 558 44603

Tiimi 4 sukunimen alkukirjaimet RI–ÖÖ

p. 08 558 44604

Influenssarokotteet saatavilla Kausi-influenssarokotukset ovat käynnissä Oulussa. Rokotteen saavat maksutta henkilöt, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä: raskaana olevat, 65 vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja vapaaehtoisen asepalveluksen tai varusmiespalveluksen aloittavat. Muut henkilöt voivat pyytää reseptin omasta hyvinvointikeskuksesta tai Oulun Omahoidon chatista, hankkia rokotteen apteekista ja tuoda se rokotuspisteelle ennakkoon varattuun aikaan.

Kaikkiin rokotuspisteisiin tulee varata aika etukäteen. Se varataan hyvinvointipalvelujen nettiajanvarauksesta osoitteessa oulu.terveytesi.fi.

Mikäli se ei ole mahdollista, voi ajan varata myös soittamalla numeroon 08 5584 1415. Rokotuksia annetaan arkipäivisin Limingantullin rokotuspisteessä osoitteessa Nuottasaarentie 5 sekä alueellisina rokotuspäivinä eri puolilla Oulua.

Koronan tehosterokotteen voi ottaa samalla käynnillä, mikäli henkilö on siihen THL:n suosituksen mukaan oikeutettu.

Varaathan rokotusajan etukäteen, kiitos!

Limingantullin rokotuspiste Avoinna maanantaisin ja tiistaisin kello 8.30–15.30, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 8.30–17.30 ja perjantaisin kello 8.30–15.30.

Alueelliset rokotuspäivät Haukiputaan hyvinvointikeskus 19.11. & 3.12., kello 9.00–15.45

Kaakkurin hyvinvointikeskus 3.12., kello 9.00–15.45

Kiimingin hyvinvointikeskus 19.11. & 3.12., kello 9.00-15.45

Oulunsalon terveysasema 19.11., kello 9.00–15.45

Kontinkankaan hyvinvointikeskus 19.11. & 3.12., kello 9.00-15.45

Yli-Iin hyvinvointipiste 17.11., kello 9.00–15.30

Tuiran hyvinvointikeskus, Kangastie 16: 19.11. & 3.12., kello 9.00-15.45

Ylikiimingin hyvinvointipiste 18.11. kello 9.00–13.30

Ritaharjun hyvinvointipiste Ideaparkissa 19.11. & 3.12., kello 8.30–15.45

Tilaa liukkausvaroitus puhelimeesi Pakkasöiden jälkeen on paikoitellen liukasta ja liikkumisen turvallisuus saattaa mietityttää. Nyt on hyvä hetki ottaa käyttöön maksuton liukkausvaroitus.

Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 siitä puhelimesta, johon haluat varoituksen.

1. Kirjoita viestiin sanat: varoitus oulu 2. Kirjoita sanojen perään: heti, 6, 7, 8 tai 9 sen mukaan, haluatko varoituksen yöllä syntyneestä liukkaudesta heti kun varoitus on annettu, vai johonkin muuhun kellonaikaan. Viikonloppuisin ilmoitus tulee tuntia myöhemmin. Jos esimerkiksi haluat yöllä

syntyneestä liukkaudesta varoituksen aamulla kello 7, lähetät tekstiviestin: varoitus oulu 7 Tilauksesi pysyy voimassa tulevina talvikausina. Jos et halua saada liukkausvaroituksia, voit poistua palvelusta lähettämällä numeroon 16130 tekstiviestin: varoitus sulje Jos haluat muuttaa varoituksen vastaanottoaikaa, ilmoittaudu uudelleen uudella kellonajalla.

Palveluun liittyminen ja varoitusviestien vastaanottaminen on maksutonta.

KUVA LEA ANSAMAA

Mun Oulu 02 | 22 | 7

Positiivisella anarkialla iloa ja väriä arkeen TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM KUVAT LENTOI FILMS, MARIA PERÄTALO

Yhtenä ensimmäisistä tempauksista Timo Tyynismaa fiksasi Asemantorni-talon kattokerrokseen ilmestyneen töhryn ilahduttavammalla teoksella, pyöräilyaiheisella muraalilla.

Me oululaiset suhtaudumme rakkaaseen kotikaupunkiimme melko kriittisesti, ja usein myös annamme sen kuulua. Onko väite urbaania legendaa vai tutkittua tietoa?

Oulussa on kerätty viime keväästä alkaen vinkkejä henkilöistä tai tahoista, jotka levittävät hyvää mieltä pienillä teoilla. Kaupunkilaisilta on kysytty myös, millä konkreettisilla konsteilla Oulua voitaisiin yhdessä muuttaa asteen verran mahtavammaksi.

Lisäksi kaupunki kumppaneineen on toteuttanut useita tempauksia, joilla on nostettu pinnan alla kuplinutta oululaista taitoa ja energiaa paremmin esille. Kokonaisuus kantaa nimeä Positiivinen anarkia, ja tavoitteena on nostaa arkisilta, ehkä jopa huomaamattomilta tuntuvia ilmiöitä ja asioita esille, ja nimenomaan hyvässä valossa.

BusinessOulun yhteyspäällikkö Hanna Mattila kertoo Positiivisen anarkian taustoista: Oulun brändiuudistusta tehtäessä nousi esiin ajatus, että olisiko tarpeen yrittää virittää positiivisempaa äänensävyä oululaiseen keskusteluilmapiiriin. Sitten valmistui T-Median toteuttama Vetovoima&Vaikutus-tutkimus. Se vahvisti, että lähtökohtia hienosäädölle voitiin pitää vähintään, sanottaisiinko, hedelmällisinä. ”Tutkimuksessa nousi esille, että oululaiset ovat samaan aikaan aivan äärettömän sitoutuneita kotikaupunkiinsa, mutta myös todella herkkiä antamaan kritiikkiä. Tulos hämmästytti tutkijaa suuresti, sillä samanlaista ilmiötä ei muiden kaupunkien kohdalta löytynyt”, sanoo Mattila.

Viestintä- ja markkinointitiimissä päätettiin, että tämä harvinaislaatuinen korrelaatio voitaisiin myös valjastaa tuottamaan hyvää energiaa ja positiivista fiilistä. Useat Positiivinen anarkia -kampanjan tempaukset ja ilmiannot ovatkin jo ilahduttaneet oululaisia, ja lisää on luvassa. ”Positiivinen sana on pistetty kiertämään esimerkiksi haukiputaalaisessa päiväkodissa ilahduttavasta Seikkulin salongista, jossa lapset pääsevät laitoshuoltaja Seija Säävälän leikkikampaamoon.

8 | Mun Oulu 02 | 22

Olemme myös tuoneet väriä kaupunkikuvaan lumigraffiteilla ja hoksauttaneet kaupunkilaisia nuoren taiteilijan Cecilia Aittolan pikkuruisesta Kologalleriasta Torikadulla”, kuvailee Mattila.

Hanna Mattila haluaa kannustaa oululaisia pohtimaan, mitä kaikkea positiivisella ajattelulla ja kommunikoinnilla voidaankaan saada aikaan.

Tempauksia tullaan toteuttamaan ja ilmiantoja ilahduttavista ihmisistä ja ilmiöistä keräämään ainakin vuoden loppuun. Tavoitteena toki on, että positiivinen vire lämmittää meitä pidempään. Se tapahtuu ainakin heille, jotka tarttuvat Maria Perätalon ilmiantoon tunnettua oululaisilmiötä esiin nostavasta ideastaan:

“Luin jostain, että legendaarinen Paska kaupunni -graffiti tulisi katoamaan Oulun kaupunkikuvasta.

Se on ollut siinä niin kauan kuin muistan. Sain ajatuksen ikuistaa slogan neuleeseen. Ohje löytyy netistä ja sitä saa vapaasti jakaa, ja tietysti neuloa!”

Yksi toteutetuista tempauksista on oulu-suomi-englanti-sanakirja, jonka avulla saa kiinni oululaisen puheenparren erikoisuuksista. Sanakirja on murrettamme rakastavan muusikon ja somevaikuttajan Sanni Ingetin käsialaa. Sannin kanssa voit myös testata, että ossaakko nää oulua.

Positiivista anarkiaa on siis monenlaista. Tärkein kriteeri on, että syntyy hyvää fiilistä. Tee siis ilmianto ideasta, nappaa neuleohje tai lue lisää ja katso videoita aiemmista teoista osoitteessa oulu.com/positiivinen-anarkia.

Mikä saa Oulussa hymyn huulille?

Tee ilmianto: oulu.com/positiivinen-anarkia

Neulomisen suosio on kasvanut viime vuosina. Mahtaako tässä olla tulevan talven trendineule?

Pohde järjestää oululaisten sote-palvelut ensi vuonna Aiemmin Oulun kaupungin vastuulla olleet sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa vuodenvaihteesta alkaen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.

Se on Oulun kaupungista ja muista kunnista erillinen organisaatio, joka palvelee kaikkia maakunnan asukkaita.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVA POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE

Myös pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille, minkä myötä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Jokilaaksojen pelastuslaitos yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi. Niin ikään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri lakkaa ja sen toiminta siirtyy Pohteelle.

Uudistus tehdään, jotta kaikille ihmisille pystyttäisiin tarjoamaan samanlaiset mahdollisuudet palveluihin. Kyseessä on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista.

Se saattaa kuulostaa hankalalta, mutta toimintaa kehitetään pikkuhiljaa ja monet palvelut ovat säilymässä niiden käyttäjän näkökulmasta ennallaan.

Hyvinvointialueen palveluihin kuuluu muun muassa perusterveydenhuolto, ja terveysaseman voi jatkossakin valita itse. Pohteen vastuulle siirtyvät myös esimerkiksi erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut sekä vammaispalvelut.

Tavoitteena ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut Uudistus ei ole vain hallinnollinen: pyrkimyksenä on kehittää palveluja paremmin ihmisten tarpeita ja yhteiskunnan kantokykyä vastaaviksi. Tavoitteena on kohdentaa resursseja voimakkaammin arkiympäristössä, kuten kotona, annettaviin palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.

Pohteen toiminta ja mahdolliset muutokset määritellään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmassa. Pohteen hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma kommentoi aluevaltuuston viime kuussa hyväksymää suunnitelmaa seuraavasti: ”Järjestämissuunnitelma sisältää aidosti perustasoa vahvistavia toimenpiteitä ja panostaa asukkaiden tukeen kotona ja arjessa. Lisäksi se mahdollistaa uusien palvelumuotojen kehittämisen. Muutoksessa huomioidaan aina myös asiakkaan yksilöllinen tilanne.”

Asteen verran lapsellisempi Oulu Mun Oulu -verkkolehdestä löytyy nykyään Lasten Oulu -sivu, joka kokoaa lasten ja nuorten asioihin liittyviä sisältöjä samaan osoitteeseen.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM KUVA MUN OULU

Sivun tavoitteena on tuoda näkyväksi kaupunkimme lapsiystävällisyyttä, onhan Oulu sitoutunut edistämään YK:n lapsen oikeuksien toteutumista ja saanut Unicefin myöntämän lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen kahdesti.

Tunnustus myönnetään sitoutuneesta ja aktiivisesta kehittämistyöstä lapsen oikeuksien edistämiseksi sekä kunnan toimintasuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisesta.

Tunnustus ei tarkoita, että työ olisi kertaalleen tehty ja sillä selvä, vaan lapsen oikeuksista on huolehdittava arjessamme pitkäjänteisesti. Nykyinen tunnustus on voimassa ensi vuoden loppuun.

Toimijoita Oulussa on paljon, joten on tärkeää, että jollakin on langat hyvin käsissä ja aikaa koordinoida yhteisiä asioita eteenpäin. Lapsiystävällinen Oulu -toimintaa Oulun kaupungilla on noin vuoden ajan koordinoinut suunnittelija Arttu Kuivala sivistys- ja kulttuuripalveluista. ”Lapsiystävällisyys merkitsee monia eri asioita niin palveluissa kuin hallinnossakin. Haluamme satsata lapsen oikeuksien edistämiseen nyt ja tulevaisuudessa, mikä näkyy myös kaupunkistrategiassamme.”

Kuivala lisää, että Lasten Oulu -sivu auttaa näkemään, miten lapsiystävällisyys käytännössä toteutuu. Sivulla näkyvät kaikki Mun Oulun artikkelit aihepiiriin liittyen, ja sieltä on oikopolut muun muassa sivustoille Lasten kulttuurikaupunki Oulu ja lapsuus.ouka.fi, joka keskittyy arjen hyvinvointia lapsiperheissä edistäviin palveluihin.

Luoma lisää olevan ymmärrettävää, että muutos mietityttää niin asukkaita kuin henkilöstöäkin. Hän korostaa, että muutosta tehdään asteittain, hallitusti ja yhdessä henkilöstön kanssa.

Pohteen järjestämisjohtaja Kirsti YlitaloKatajisto lisää, että palveluiden jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää ja muutokset tulevat näkymään asukkaille tulevien vuosien aikana siten, että korvaavat palvelut ovat aina käytössä ennen vanhojen palveluiden lakkaamista.

Uuden organisaation virallinen nimi on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, ja sen rinnalla käytetään oheisnimeä Pohde. Pohteen palvelut tulee tunnistamaan omasta visuaalisesta ilmeestä, jonka elementteihin kuuluu muun muassa tähtilogo. Pohteen slogan on Jokaisen tähden, ja se kuvastaa muutoksen perimmäisiä syitä: hyvinvointialue on muodostettu ja tulee toimimaan sekä kehittymään kaikkien – niin asukkaiden, asiakkaiden kuin työntekijöiden – vuoksi.

Lisätietoja ja ajankohtaisia kuulumisia hyvinvointialueeltamme löydät osoitteesta pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi

Tavoitteellista ja määrätietoista kehittämistä Lapsiystävällinen kunta -mallin avulla kunta tunnistaa, missä on parannettavaa lapsen oikeuksissa, määrittelee tavoitteita niiden edistämiseksi ja seuraa työn edistymistä. Tavoitteet tulee nähdä kunnan eri tasoille ja tahoille yhteisinä. Vuosille 2020–2023 ne määriteltiin viidelle teemalle: oikeus elämään ja kehittymiseen, lapsen etu, osallisuus, yhdenvertaisuus sekä lapsen oikeudet kunnan rakenteissa.

Kunkin teeman tavoite sisältää useita toimenpiteitä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa Oulussa? Arttu Kuivala avaa erittäin laaja-alaista kokonaisuutta muutamalla esimerkillä.

1) Lapsille ja nuorille tarjotaan erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa omassa toimintaympäristössään. Pyrimme selvittämään, ketkä eivät pääse osallistumaan ja poistamme osallistumisen esteitä. Haluamme aidosti kuulla lasten ja nuorten näkemyksiä sekä parantaa haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta.

2) Oikeus elämään ja kehittymiseen -teemaan oululaislapset ovat valinneet omaksi tavoitteekseen ilmastonmuutoksen ehkäisyn. Yhtenä toimenpiteenä on kouluruokailun kehittäminen: Pyrimme luomaan yhteisen oululaisen kestävän ja vastuullisen ruokailun osallistavan mallin. Esimerkiksi lasten ja nuorten ruokaraadilla pyritään lisäämään lasten ja ruokapalveluita tuottavien tahojen yhteistyötä. Kunnianhimoisena tavoitteena on nollan prosentin ruokahävikki kouluissa vuonna 2030.

3) Lapsen etu -teemaan liittyen tavoitteena on toteuttaa lapsivaikutusten arviointeja systemaattisesti. Henkilöstöä ja päättäjiä koulutetaan aiheeseen.

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen; sen avulla pystytään arvioimaan, millaisia vaikutuksia, niin haittoja kuin hyötyjä, erilaisilla lapsiin kohdistuvilla päätöksillä on ja huomioimaan ne päätöksenteossa.

Parhaillaan vietetään valtakunnallista Lapsen oikeuksien viikkoa. Kyseessä on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta.

Lapsen oikeuksien viikolla Oulussa on monipuolista ohjelmaa. Lisätiedot löytää kätevästi Mun Oulu -tapahtumakalenterista.

Tutustu Lasten Ouluun verkossa joko oheisen QR-koodin kautta tai osoitteessa: ouka.fi/oulu/munoulu/lasten-oulu

Mun Oulu 02 | 22 | 9

Ikäihmisten kulttuurikoordinaattori Heidi Jäärni:

”Kulttuuri on oleellinen osa meidän kaikkien elämää!”

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA JENNI NIKKILÄ

Ikäihmisten kulttuurikoordinaattori Heidi Jäärni kehittää ja organisoi Oulun kaupungin kulttuurista vanhustyötä. Hän kiittelee, että tehtävässä on tullut tarpeellinen olo.

Kulttuuri on osa mielekästä elämää kaikissa elämänvaiheissa. Siihen kuuluvat niin arkiset hetket omassa lähiympäristössä kuin vaikka vierailut taide-esityksissä. Kulttuuripalveluiden saavutettavuutta on Oulussa edistämässä ikäihmisten kulttuurikoordinaattori Heidi Jäärni.

Ikäihmisten kulttuurikoordinaattori on Oulussa uusi, kulttuuripalveluiden ja ikäihmisten palveluiden yhteinen tehtävä. Työssään Heidi Jäärni kehittää ja organisoi kulttuurista vanhustyötä. ”Yksi iso asia on Oulun kaupungin kulttuuripalveluiden kehittäminen ikäihmisten näkökulmasta. Mietimme eri tahojen kanssa yhdessä, miten ikäihmisille viestitään ja miten saadaan juuri heille kohdennettuja palveluja”, teatteritaiteen maisteri Jäärni kertoo työnkuvastaan.

Yhteistyön tuloksena onkin syntynyt hiljattain Kulttuuria!-esite. Siihen on koottu vinkkejä ikäihmisille kaupungin kulttuuripalveluista, kuten Oulu-opiston kurssitarjonnasta ja Luupin senioriklubista. Painettu esite on jaossa muun muassa Aino-neuvonnassa Oulu10-asiointipisteessä Torikadulla. ”Tavoitteena on madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan uusia kulttuuripalveluita”, Jäärni kertoo.

Kulttuurikoordinaattorina Jäärni on myös muun muassa järjestämässä ensi vuodeksi ikäihmisten taideklubeja Oulun eri kaupunginosiin. Niissä elämän muutoskohdassa olevat ikäihmiset kokoontuvat yhdessä pohtimaan elämäänsä teatteritaiteen keinoin, taiteilijoiden ohjaamana. Klubeilla saatetaan tehdä yhteinen taideproduktio tai vapaamuotoisemmin tutustua taiteen mahdollisuuksiin.

Taideklubit ovat osa etsivän kulttuurisen vanhustyön IKO2-hanketta, jota rahoittaa Taiteen edistämiskeskus. Se on osa sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 -toimeenpanoa.

Pitkäjänteistä ja mutkatonta työtä Kulttuurista vanhustyötä on kehitetty Oulussa jo vuosien ajan. Heidi Jäärni kokee, että vaikka ikäihmisten kulttuurikoordinaattorin tehtävä on uusi, hänelle on pedattu siihen hyvä paikka. Työ on hänelle myös luonteva jatkumo, sillä hän on aiemminkin työskennellyt erilaisissa kehitys- ja organisaatiohankkeissa.

10 | Mun Oulu 02 | 22

”Tulin tähän työhön Oulunkaaren kuntayhtymän Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeesta, jossa toimin projektipäällikkönä. Tässä työssä kiinnosti erityisesti sen pitkäjänteisyys, mutta myös se, että tämä on ikään kuin kahden palvelun välissä. Ei ole raja-aitoja, vaan pääsee mutkattomasti kehittämään oikeasti toimivia ratkaisuja ja luomaan verkostoja”, Jäärni kuvaa.

Kulttuurinen vanhustyö on laaja kokonaisuus, jossa halutaan huomioida myös ikäihmisten palveluiden henkilökunta. Yksi Jäärnin tehtävistä onkin heidän kulttuurihyvinvoinnin osaamisen lisääminen. ”Sitä varten on perustettu verkosto, jossa on mukana kulttuuriyhteyshenkilö kaikista kaupungin ikäihmisten palveluiden yksiköistä. Pidin vasta myös esimerkiksi kotihoidon henkilökunnalle vuorovaikutuskoulutusta. Se oli todella kivaa ja siitä saatiin hyvää palautetta.”

Matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa Ikäihmisten kulttuurikoordinaattorina Heidi Jäärnin vastuulla on myös Kulttuurikummit-vapaaehtoistoiminta. Siinä kulttuurin ammattilaiset ja harrastajat vievät kulttuuria hoivakoteihin ja palvelutaloihin eri tavoin. ”Se voi olla taidevierailuja, taide-esityksiä, laulutuokioita tai vaikkapa lasten tanssiryhmän esiintyminen.”

Jatkossa kulttuurikummina voi myös toimia askartelemalla ikäihmisille syntymäpäivä- ja joulukortteja tai neulomalla villasukkia. Sillä tavoin kuka tahansa pääsee edistämään ikäihmisten kulttuurihyvinvointia matalalla kynnyksellä. Uudesta toimintamuodosta tiedotetaan lähiaikoina lisää. ”Villasukat ja kortit ovat molemmat olleet todella kysyttyjä hoiva- ja palvelutaloissa. Se on hyvä vakiinnuttaa uudeksi, kaikille avoimeksi toimintamuodoksi. Uusia taidevierailuja tekeviä kulttuurikummeja kaivataan myös lisää, ja minuun voi olla asiasta yhteydessä”, Jäärni sanoo.

Kaiken kaikkiaan oululaisilta on tullut paljon toiveita siitä, millaista toimintaa ikäihmisille olisi kiva saada, toukokuussa kulttuurikoordinaattorina aloittanut Jäärni kiittelee. Tehtävässä on tullut tarpeellinen olo. ”Ihmiset ovat ottaneet kontaktia minuun tosi hyvin. Tässä työssä on paljon tekemistä ja suunniteltavaa ihan vuosiksi eteenpäin. Kulttuurihan liittyy vanhustyössä laajalti eri alueisiin, ja sillä on myös hoidollinen ja ennaltaehkäisevä vaikutus.”

Kulttuurikummit-toiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Heidi Jäärniin: kulttuurikummit@ouka.fi

Rohkeasti liikuntapalveluiden pariin TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM, HANNA SANKALA-SIVULA | KUVA JENINA BOMSTRÖM

Starttikurssi ponnahduslautana liikkumiseen Oulun kaupungin liikuntapalveluiden tämän syksyn uutuus on kuntoilun starttikurssi 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille. Kurssi on räätälöity liikuntaa aloitteleville. Kurssi kestää viisi viikkoa, ja uusi ryhmä aloittaa edellisen jälkeen tai kun sopiva määrä, vähintään kymmenen, kohderyhmään kuuluvaa on ilmoittautunut mukaan.

Kurssin on ideoinut ja yhtenä vetäjänä toimii liikunnanohjaaja Anu Palokangas. ”Työssäni olen ohjannut pitkään suht samantyylisiä tunteja. Se on kyllä mukavaa, mutta halusin tehdä jotain uutta ja ennen kaikkea saada innostettua uusia ihmisiä liikunnan pariin”, taustoittaa Palokangas.

Kurssi on jo ehtinyt osoittautua hyväksi ideaksi: ensimmäinen kurssi täyttyi parissa päivässä ja toinen on parhaillaan meneillään. Seuraava kurssi, mahdollisesti kaksikin mikäli kysyntää riittää, starttaa tammikuussa. Ilmoittautua voi jo nyt tai kysyä lisätietoja soittamalla ohjaajille. Anu Palokankaan tavoittaa numerosta 044 703 8049 ja Piia Moilasen numerosta 044 703 8152.

Kurssin aikana tapaamisia on kahdesti viikossa.

Tiistaisin on Ouluhallin uuden puolen peilisalissa helppoja, vaihtuvia jumppaohjelmia, kuten tuolijumppaa, asahia sekä voima- ja tasapainoharjoittelua. Torstaisin tutustutaan kuntosalilaitteisiin ja lihaskunnon harjoittamiseen Raatin liikuntakeskuksen kuntosalilla. Kurssi maksetaan kuntoilumaksuna, eli esimerkiksi eläkeläiselle kymmenen kerran sarjalipun hinta on 25 euroa.

Starttikurssin tavoitteena on, että kurssilaiset innostuvat liikunnasta ja jatkavat liikkumista liikuntapalveluiden muissa ryhmissä tai itsenäisesti.

Palokangas hoksauttaa, että kaupungin kuntosaleilla on tarjolla ohjausta kaikille kuntoilijoille yleisövuoroilla. Liikunnanohjaajat ovat paikalla opastamassa laitteiden käytössä kuntosaleilla seuraavasti, tunnin verran aloitusajasta: Oulun uimahallilla maanantaisin kello 9, Raatin uimahallilla tiistaisin kello 9, Jatulissa keskiviikkoisin kello 8.30 sekä Ouluhallilla keskiviikkoisin kello 17 ja perjantaisin kello 9. Ohjaajat tunnistaa liikuntapalveluiden takista tai liivistä. ”Olemme huomanneet, että monilla aiemmin liikkumaan tottuneilla on mahdollisesti koronapandemian vuoksi jäänyt tauko harrastamisessa päälle. Haluaisinkin kannustaa tulemaan rohkeasti mukaan ryhmiin tai liikkumaan omatoimisesti”, tsemppaa Palokangas.

Päiväliikkujan kuntokortti vakinaistettu Viime syksynä kokeiluun otettu edullinen päiväliikkujan kuntokortti osoittautui niin suosituksi, että se tulee pysymään liikuntapalveluiden myyntivalikoimassa toistaiseksi. Kortin voi ostaa joko liikuntapalveluiden kuntosaleille tai uimahalleille, tai vaikka molempiin omansa.

Kolmen kuukauden kuntoilut mahdollistavan kortin hinta on 30 euroa. Vastaavalle ajalle hankittuna aikuisten kuukausikortit maksavat yhteensä 135 euroa. Uudenlaisen korttityypin tavoitteena on ollut tavoittaa erityisesti oululaisia, joiden maksukyky on syystä tai toisesta alentunut.

Päiväliikkujan kuntokortin voi ostaa, jos on opiskelija, eläkeläinen, osatyökyvyttömyyseläkkeellä, omaishoitaja, toimeentulotuella tai kuntoutustuella. Kortin voi ostaa myös työtön työnhakija, mutta kannattaa huomioida Oulun kaupungin liikuntaetu: kaupunki tarjoaa päiväliikkujan kunto-

kortin maksutta työttömille. Edun voi ladata Walttikortille tai OuluCardille loppuvuoden aikana ja se on voimassa kolme kuukautta latauspäivästä. Liikuntaedun tarkoituksena on tukea työttömien hyvinvointia ja kannustaa heitä liikkumaan. Etuun ovat oikeutettuja TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakkaana olevat oululaiset työttömät työnhakijat. Edun käyttäjän tulee valita, käyttääkö hän edun kuntosaleilla vai uimahalleissa.

Uintikortti käy Oulun uimahalliin Raksilaan, Raatin uimahalliin sekä Vesi-Jatuliin Haukiputaalla. Kuntosalikortti puolestaan käy Ouluhallin uudella kuntosalilla, Oulun uimahallilla Raksilassa, Raatin uimahallilla, Jatulin liikuntakeskuksessa ja Oulunsalon liikuntakeskuksessa. Kuntokorteilla voi osallistua kuntosaliopastuksiin ja vesivoimisteluihin, myös virtuaalivesivoimisteluihin.

Päiväliikkujan kuntokorttia voi käyttää arkisin kello 16 asti, mutta sisälle liikuntapaikkaan on tultava viimeistään kello 15.30. Viikonloppuisin kortti käy kunkin liikuntapaikan aukioloaikojen mukaisesti.

Päiväliikkujan kuntokortin voi ostaa liikuntapaikkojen palvelupisteistä tai Oulu10-palvelupisteistä. Alennukseen oikeuttava todistus näytetään kortin oston yhteydessä. Todistukseksi käy esimerkiksi Kelan päätös etuudesta. Myös kuvallinen henkilöllisyystodistus tarvitaan mukaan. Kuntokortti ladataan OuluCardille. OuluCard maksaa 3,30 euroa. Kuntokortti on voimassa ostohetkestä lähtien 90 päivää.

Päiväliikkujan kuntokortteja oli alkusyksyyn mennessä myyty reilu 1500, joista noin kaksi kolmannesta uintikortteja ja loput kuntosalikortteja.

Käyntikertoja korteilla oli kertynyt noin 23 500, joista uintikäyntejä oli 15 700 ja kuntosalikäyntejä 7 800.

Päiväliikkujan kuntokortin voi ostaa Oulun kaupungin kuntosaleille tai uimahalleille, tai mikseipä molempiin omansa. Kortti on nimittäin erittäin edullinen: kolmen kuukauden kuntoilut kattavan kortin hinta on 30 euroa.

Liikuntaetu työttömille

Oulun kaupunki tarjoaa päiväliikkujan kuntokortin kolmeksi kuukaudeksi maksutta oululaisille työttömille työnhakijoille.

Etu on voimassa vuoden loppuun. Lue lisätiedot jutusta!

Mun Oulu 02 | 22 | 11

Näin säästät energiaa ja varaudut sähkökatkoihin Käynnissä oleva energiakriisi haastaa niin sähkönkäyttäjiä kuin sähköyhtiöitäkin. Avainasemassa sähkön riittävyyden ja hinnan osalta on sähkön oikea-aikainen ja järkevä käyttö.

TEKSTI MUN OULU | KUVA TERO SUUTARI

Säästämällä energiaa ja sähköä voit vaikuttaa helposti oman energialaskusi muodostumiseen sekä samalla auttaa koko energiajärjestelmää kestämään poikkeuksellisessa tilanteessa. Myös mahdollisiin pitempikestoisiin sähkökatkoihin kannattaa varautua hyvissä ajoin. Ota tästä talteen vinkit talven varalle.

Oulun Energian säästövinkit: 1. Sauno energiatehokkaasti Sähkösaunan lämmittäminen on yksi kovimmista sähkön kuluttajista. Mieti, voisiko perheenne saunavuoroja keskittää niin, että sauna lämpenee harvemmin ja koko perhe kävisi saunassa samalla lämmöllä. Käy saunassa mahdollisimman nopeasti sen lämmettyä, jolloin se ei ole turhaan päällä.

2. Käy nopeassa, viileässä suihkussa Kymmenen minuutin suihku kuluttaa jopa 120 litraa vettä, josta 60 prosenttia on lämmitettyä. Käy siis nopeassa suihkussa ja vältä veden valuttamista saippuoinnin aikana. Kahden minuutin suihkussa vettä kuluisi vain noin 30 litraa.

3. Laske huonelämpötilaa Asuintilojen lämpötilat kannattaa laskea 20–21 asteeseen, makuuhuoneessa lämpö voi olla myös alempi. Yhden asteen matalampi sisälämpötila vähentää jopa viisi prosenttia lämmitysenergian tarpeesta. Varastoissa ja autotalleissa riittää 12 astetta. Muista, että vesijohtoja sisältävissä tiloissa on pidettävä peruslämpö yllä, etteivät vesiputket jäädy.

4. Tarkista termostaattien ohjaus Säädä huonekohtaiset ja patterikohtaiset termostaatit samaan asteeseen, etteivät termostaatit riitele keskenään ja nosta näin lämmitystä viileämmässä huoneessa.

5. Säädä mukavuuslattialämmitys Säädä lattialämmitys kuivattamaan pesutilat suihkun jälkeen ja pienemmälle teholle kun pesutiloja ei käytetä. Huomioi, että termostaattiohjatuissa lattialämmityksessä saattaa ovien auki jättäminen ajaa lattialämmityksen kilpailemaan muun lämmitysjärjestelmän kanssa, mikä nostaa sähkölaskua.

12 | Mun Oulu 02 | 22

6. Säädä ilmanvaihto Ilmanvaihdon kautta voi hävitä jopa yksi kolmasosa asuintilojen lämmöstä. Säädä ilmanvaihto mahdollisimman pienelle asiantuntijan avustuksella. Ilmanvaihtoa ei voi sammuttaa kokonaan, sillä siitä voi syntyä kiinteistölle muita ongelmia.

7. Tarkista ikkunoiden ja ovien tiivisteet Lämpöä katoaa myös huonosti pitävien tiivisteiden kautta. Tarkista ja tiivistä ikkunat sekä ovet, jotta lämpöhävikkiä ei synny.

Valinnoilla on väliä: 1. Vaihda kotisi valaistus led-lamppuihin ja pidä valoja päällä vain tarpeen mukaan. Optimoi laitteiden käyttöä. Hyödynnä laitteiden aikaohjaus niihin hetkiin, kun sähköä tuotetaan edullisemmin. Sulje laitteet, kun et käytä niitä.

2. Pese vain täysiä koneellisia ja hoida vaatteita niille sopivalla tavalla.

3. Hyödynnä levyjen ja uunien jälkilämpö ja tee kerralla isompia eriä ruokaa. Muista, että kiertoilmauunia ei tarvitse esilämmittää. Kodinkoneita ja laitteita uusiessa kiinnitä huomiota niiden energiatehokkuuteen.

Vinkit sähkökatkoihin: 1. Hanki kotivara Hanki ylimääräistä huoneenlämmössä säilyvää ruokaa, vettä ja muita tarvikkeita, kuten pattereilla toimiva taskulamppu, patteriradio ja varavirtalähde. Valitse ruokaa, jota voit syödä sellaisenaan tai valmistaa retkikeittimellä.

Kotivarana on hyvä olla myös puhtaita kannellisia astioita tai kanistereita, tulitikkuja, käteistä, välttämättömät lääkkeet, joditabletteja, hygieniatarvikkeet, ensiaputarvikkeet sekä käsisammutin tai sammutuspeite.

2. Käännä kodinkoneet pois päältä Laita kodin valot ja sähkölaitteet pois päältä sähkökatkon alettua. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä, pesukoneesta ja mikroaaltouunista. Laita pois päältä

myös sähköpatterit. Suojaa kylmälaitteiden alustat sulamisvesiltä.

Sähköjen palattua laita sähköpatterit päälle eri huoneissa puolen tunnin välein. Lämmitä sauna vasta seuraavana päivänä ja valmista ruoka mikroaaltouunilla.

3. Ota vettä talteen Vedentulo lakkaa sähkökatkon aikana joko heti tai viiveellä. Jos hanasta tulee vettä eikä sen väri tai haju poikkea tavallisesta, ota vettä talteen puhtaaseen astiaan. Pidä kotona varalta muutama litra kaupasta ostettua pullovettä.

Jos vettä ei tule, vessan pystyy vetämään vain kerran. Sen jälkeen vessan voi huuhdella varavedellä. Vessaan voi myös asettaa roskapussin tarpeiden tekemistä varten. Muista lajitella roskapussi sekajätteeksi.

Kun sähköt palaavat, vedessä voi olla ensi sakkaa. Juoksuta sitä, kunnes se kirkastuu.

4. Tarkista ruoan säilytys Ruoka säilyy jääkaapissa monta tuntia ja pakastimessa jäässä vähintään vuorokauden, mikäli niiden ovia ei avaa usein. Talvella ruokia voi säilyttää myös ulkona. Mikäli katko pitkittyy, käytä ensimmäiseksi kylmäsäilytystä vaativia ruokia ja juomia.

5. Muista lämpö Varaa riittävästi lämpimiä vaatteita ja peittoja, nukkumiseen sopii hyvin myös makuupussi. Syö ja lepää riittävästi. Lämmitä uunia tai takkaa, jos se on mahdollista. Sulje ikkunat, väliovet ja tuki raot.

6. Lähetä viesti, älä soita Sähkökatkon aikana tukiasemien varavoima riittää 2–6 tunniksi. Lähetä tekstiviestejä soittamisen sijasta. Vältä katkon aikana turhia puheluja ja viestejä, jotta esimerkiksi hätäpuhelut pääsevät varmemmin läpi.

Lue lisää: ouka.fi/energia Lähteet: Oulun Energia, puolustusministeriö, 72.tuntia.fi.

Making-City-hanke tähtää energiapositiivisuuteen hukkalämpöä hyödyntämällä Hukkalämpö käyttöön ja kohti järkevämpää energiankulutusta. Kaukovainiolla on käynnissä kansainvälinen Making-City-hanke, jolla pyritään vähähiilisiin ja energiapositiivisiin asuinalueisiin koko Euroopassa. Tämä tapahtuu kokeilemalla uudenlaisia energiatekniikoita ja niiden toimivuutta, kuten sitä, että lämpöä saadaan myös jätevedestä.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA SAMULI RINNE/OULUN KAUPUNKI

Making-City-hankkeen toimilla pyritään järkevämpään energiankulutukseen. Kylmäkoneiden ylijäämälämpö pääsee hyötykäyttöön Kaukovainion S-marketissa, kun sitä syötetään kaukolämpöverkkoon.

Tarkoituksena on, että asuinalue hyödyntää alueen hukkalämpövirrat mahdollisimman tarkoin. Samalla kehitetään koko Oulun kaupungin pitkän tähtäimen energiasuunnittelua. Mukana hankkeessa on useita eri yhteistyötahoja, kuten Oulun Energia ja Osuuskauppa Arina.

Millaisessa vaiheessa Making-City-hanke tällä hetkellä on ja mitä siinä nyt tehdään, projektipäällikkö Samuli Rinne? ”Hankkeeseen kuuluvat laitteet on asennettu Kaukovainiolle. Useamman rakennuksen katolla ja seinissä on aurinkopaneeleja, ja Kaukovainion S-marketista syötetään kaukolämpöverkkoon kylmäkoneiden ylijäämälämpöä. Lisäksi muutamassa asuinrakennuksessa sekä Kaukovainion koululla on lämpöpumppuratkaisu, joka ottaa kaukolämmön paluuvedestä lämpönsä ja jäähdyttää sitä. Siitä on hyötyä voimalaitokselle, eli toiminta tehostuu.

Nyt seurataan ja mitataan, miten laitteet toimivat. Tässä halutaan katsoa kokonaisuutta, että koko järjestelmä on mahdollisimman edullinen ja vähäpäästöinen. Se on se tavoite. Samalla pohditaan näiden asioiden kautta Oulun energiavisiota vuoteen 2050.”

Millä tavoin hanke näkyy Kaukovainion asukkaiden elämässä? ”Hankkeen varsinaiset energiatekniset asiat ovat hyvin näkymättömiä. Asukkaille tarjotaan tietoa heidän omasta energian- ja vedenkulutuksestaan, mikä voi johtaa säästöihin.

Kaukovainion S-marketin energiankäyttöä voi seurata kaikille avoimelta nettisivuilta, ja yksittäiset asukkaat ovat halutessaan saaneet Sivakan taloissa itselleen tabletin, josta oman kulutuksensa näkee tarkemmin. Se on otettu nyt hetki sitten käyttöön. Jatkossa joidenkin asuinrakennuksien energiankulutusta on myös mahdollisuus seurata kokonaisuutena osoitteesta makingcity.vtt.fi.”

Millä tavoin hanke on otettu vastaan? ”Olen kuullut paljon positiivista. On pidetty hyvänä asiana, että tällaista tehdään. Kaukovainion asukkaita kuultiin ennen hankkeen aloittamista siitä, millaisia energiaratkaisuja he tahtoisivat Kaukovainion keskustaan. Toki hinnasta on tullut jonkin verran kyselyä, että pitääkö asukkaiden maksaa tästä.

Vastaus siihen on, että ei. Akuuteista asioista sähkön ajoittain kallis hinta vaikuttaa lämpöpumppujen tuottaman lämmön hintaan, mutta korkean hyötysuhteen ja lämmönlähteen ”lennossa” vaihtamismahdollisuuden ansiosta tämä ei näy asukkaille. Asukkaiden kotitaloussähkö taas on eri asia. EU kattaa kokeilukustannukset.

Lämmönjakokeskuksissa tehtävät muutokset on tehty siten, että niissä on aina ohitusmahdollisuus, eli voidaan käyttää tarvittaessa myös suoraan tavallista kaukolämpöä. Hankkeessa on pyritty ottamaan huomioon ensisijaisesti asukkaiden mukavuus, eli ei aiheuteta häiriöitä heille. Samoin asennuksissa oli tällainen ajatus, että ne tehdään mahdollisimman vähäistä häiriötä aiheuttaen. Mikäli hankkeesta herää kysymyksiä, voi olla yhteydessä minuun tai muihin toimijoihin.”

Making-City-hankkeessa on Oulun kaupungin lisäksi useita eri tahoja. Miten tällainen yhteistyö on sujunut? ”Yhteistyö on sujunut hyvin. Eri toimijat ovat kaikki aktiivisesti mukana omalla työpanoksellaan, ja kukin tekee vähän eri asioita yhteiseksi hyväksi. Ylijäämälämmön hyödyntäminen laajentuu myös Arinan muihin kauppoihin, eli kun he rakentavat uusia tiloja, niissä hyödynnetään samantyyppistä järjestelmää kuin Kaukovainiolla.”

Making-City-hanketta rahoitetaan EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Lisää hankkeesta voi lukea Oulun kaupungin nettisivuilta: ouka.fi/oulu/kaukovainio/tulevaisuus.

Mun Oulu 02 | 22 | 13

Tierna-ajan tapahtumat tuovat valoa ja tunnelmaa joulun aikaan Tierna-aikaa vietetään Oulussa monin tavoin. Tunnelmalliset jouluvalot ilahduttavat jo Rotuaarilla ja kauppakeskus Valkeassa. Valon juhlaa ja jouluista meininkiä on tiedossa loppiaiseen saakka.

TEKSTI EEVA OJALA, PETRA SILVENNOINEN | KUVA SANNA KROOK

Joulu on kädentaitajien kulta-aikaa ja erilaiset joulumarkkinat tarjoavat pukinkonttiin ihania lahjoja.

Valkean joulutorin ja Tiernatorin puisista mökeistä löytyy muun muassa käsitöitä, koristeita ja koruja. ”Tiernatori on tänä jouluna tiiviimpi, mutta entistä ohjelmallisempi joulutori Rotuaarilla. Ohjelman myötä saamme tarjota joulumieltä kaupunkilaisille päivittäin”, Tiernatorin tuottaja Hanna Lahti Oulun Liikekeskus ry:stä kertoo.

Tiernapoikaesityksiä nähdään keskustan alueella Tierna-aikana runsaasti. Sen lisäksi, että tiernapojat esiintyvät joulutoreilla, perinteinen valtakunnallinen Tiernapoikakilpailu kokoaa laulajia kolmessa eri sarjassa Rotuaarin lavalle 26.–27. marraskuuta, lauantaina alkukilpailuihin ja sunnuntaina finaaliin.

sa”, Oulun kaupungin viransijainen tapahtuma- ja markkinointipäällikkö Jarkko Halunen toteaa.

Tapahtumia voivat kalenteriin lisätä maksutta kaikki Oulussa tapahtumia järjestävät. Oululaiset ja matkailijat pääsevät katsomaan joulun ajan tapahtumia kätevästi kalenterista Tierna-aika-otsikon alta. Tierna-ajan joulutorit, konsertit, teatteriesitykset ja perinnejuhlat löytyvät osoitteesta: tapahtumat.munoulu.fi.

Kaikki Tierna-ajan tapahtumat Mun Oulun tapahtumakalenterissa Mun Oulun tapahtumakalenteri täyttää Tierna-ajan alkaessa kaksi vuotta ja on vakiinnuttanut paikkansa Oulun tapahtumakentällä. Toisen toimintavuotensa aikana tapahtumakalenterin käyttäjämäärä on yli tuplaantunut verrattuna ensimmäiseen vuoteen: yksittäisiä kävijöitä kalenterissa viimeisen vuoden aikana on ollut 260 000 ja kalenteriin luotu yli 2 000 tapahtumaa. ”On riemastuttavaa huomata, että tapahtumakalenteri on löytänyt paikkansa sekä oululaisten että matkailijoiden keskuudessa. Kattava ja saavutettava tapahtumakalenteri on keskeinen elementti vetovoimaisen kaupungin palveluis14 | Mun Oulu 02 | 22

Tierna-ajan kohokohtia: 18.–20.11. Lumo-valofestivaali 18.11.–6.1. Lennon aika -valoteos Ahtisaaren aukiolla 26.–27.11. Tiernapoikakilpailu 2.–23.12. Valkean joulutori 5.–6.12.

Itsenäisyyspäivä ja sen aatto 16.–23.12. Tiernatori 31.12.

Uudenvuoden juhla

Tavataan joulupuuron äärellä Asukastuvilla on perinteisesti järjestetty jouluisia tapahtumia ja nautittu yhdessä joulupuuroa.

Tämä vuosi ei tee siinä poikkeusta.

Kellon asukastuvalla lauletaan joululauluja ja kahvitellaan sunnuntaina 4. joulukuuta kello 16. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Kellon kyläyhdistyksen kanssa. Laulattajana toimii iskelmälaulaja Tiina Pitkänen. Lisäksi Kellossa järjestetään työttömien ja vähävaraisten jouluateria 21. joulukuuta. Aterialle mahtuu 50 henkilöä. Asukastuvan asiakkaiden ja henkilökunnan yhteinen joulupuurotilaisuus on 22. joulukuuta kello 11–13. Kellon asukastuvalla voi osallistua myös joululahjakeräykseen vähävaraisille lapsille. Keräys toteutetaan kaupungin perhepalveluiden kanssa.

Puolivälinkankaan suuralueen asukastuvalla järjestetään suosittu joulupuurotilaisuus. Lisäksi Artturintuvalla tarjotaan joululounas kahtena päivänä hieman ennen joulua.

Tarkemmat tiedot näistä tapahtumista saat osoitteesta artturintupa.net.

Tuiran asukastuvalla Tuirakassa voi tehdä jouluisia ostoksia joulumyyjäisissä, ja lisäksi tuvalla herkutellaan joulupuurolla ja lauletaan joululauluja. Varmista ajankohdat osoitteesta tuirakas.fi.

Tutustu oman alueesi tapahtumiin asukastupien verkkosivuilla ja somekanavissa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/asukastuvat.

Yhteisötaideteos syntyy yhdessä tehden TEKSTI PETRA SILVENNOINEN KUVA JONNA OLLILA

Oletko huomannut kulttuuritalo Valveella sankarien joukon? Kyseessä on Lumo-festivaalin yhteisöllinen taideteos Ihan superit sankarit!, joka on toteutettu Oulun koulujen kanssa. Pia Leppänen on toiminut yhteisötaideteoksen taiteilijana ja pedagogisena suunnittelijana jo neljä vuotta. ”Mielestäni yhteisötaiteen keskeinen merkitys on yhdessä tekemisen voimauttavassa kokemuksessa. Olen nähnyt kouluilla, miten tärkeää on kuunnella lapsia ja nuoria, keskustella taiteen tekemisen äärellä ja kannustaa.”

Hän kokee valtavaa kiitollisuutta siitä, että koulut osallistuvat innolla yhteisötaideprojekteihin. ”Lopputuloksen äärellä itsekin hämmentyy ja voimaantuu, kun näkee osallistumisen merkityksen konkreettisena teoksena. Lopullinen muoto on aina yllätys, sillä kaikkea ei voi suunnitella etukäteen. Minun täytyy luottaa prosessiin, koulujen panostukseen ja yhteistyökumppaneihin.”

Pia Leppänen on kuvataiteen ja käsityönopettaja sekä kuvataiteilija. Hän on erityisesti kiinnostunut mielen hyvinvoinnin tukemisesta taiteen keinoin. Taidekasvattajana hän on työskennellyt yli 15 vuotta.

Leppänen kertoo, että tänä syksynä koululaisten kanssa tehtiin keskittymisen ja itsemyötätunnon harjoituksia, minkä jälkeen pohdittiin omia vahvuuksia. Pohdintojen pohjalta syntyi sankarihahmoja muovailuvahasta, pahvinpaloista ja rautaromusta.

Lopuksi hahmoista luotiin varjokuvia, joista koottiin taideteos Valveelle.

Teoksen valosuunnittelija on Indrek Virronen. Mukana on ollut myös Harrastamisen aarrearkku -hanke, joka mahdollisti kouluvierailut ja työpajat kouluilla. Teos julkaistiin Oulun Sarjakuvafestivaalilla ja se on nähtävillä loppiaiseen asti.

Yksi osallistuvan budjetoinnin avulla toteutetuista ideoista on luonnonkukkaistutukset viheralueille. Kylvöt tehtiin syksyllä, ja ensi kesänä kukkivat yksivuotiset kasvit. Kunnon kukkaloistoa lienee luvassa parin vuoden kuluttua, kun monivuotisetkin kasvit puhkeavat kukkaan.

Mitä sinä toivot asuinalueellesi… … tai jonnekin toisaalle kotikaupungissasi Oulussa? Toiveesi voi toteutua Oulun kaupungin osallistuvan budjetoinnin avulla.

TEKSTI KATRI DAHLSTRÖM | KUVA OULUN INFRA

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa kunnan asukkaat päättävät, kuinka tietty rahasumma kaupungin resursseista käytetään. Tavoitteena on lisätä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja vuoropuhelua kaupungin kanssa. Seuraava Oulun osallistuva budjetointi starttaa tammikuussa ideoiden keruulla kaupunkilaisilta.

Osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia ei siis laadita viranhaltijoiden toimesta, vaan kuka tahansa saa ehdottaa Oulun viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä parantavaa ideaa. Haun jälkeen toteuttamiskelpoiset ideat kehitetään äänestysehdotuksiksi asiantuntijoiden ja eri toimijoiden yhteistyönä. Kaikki ehdotukset menevät tiedoksi eri toimialoille ja kaupunki vastaa, perustelut avaten, ideoihin, jotka eivät etene äänestykseen.

”

Ideat ovat olleet ihastuttavan monipuolisia ja toteutukset onnistuneita! Toimintamallissa on myös se hyvä puoli, että se luo mahdollisuuksia kokeiluluontoisille, uusille jutuille.

” Seuraavassa vaiheessa kaikki 13 vuotta täyttäneet oululaiset pääsevät äänestämään suosikkejaan, joko yhtä itselleen tärkeää kohdetta tai useita mieluisia ideoita. Oulun kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset, jotka mahtuvat määriteltyyn budjettiin.

Tänä vuonna kaupunkilaiset ideoivat, suunnittelivat ja äänestämällä päättivät, kuinka 70 000 euroa käytetään asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Eniten ääniä sai idea, jonka myötä kaupungin ikäihmiset ovat saaneet ulkoilukavereita kesäksi.

Vuorovaikutussuunnittelija Maija Karvosenoja Oulun kaupungilta kertoo toteutusten saaneen ilahtuneen vastaanoton: ”Kaiken kaikkiaan ideat ovat olleet ihastuttavan monipuolisia ja toteutukset onnistuneita! Toimintamallissa on myös se hyvä puoli, että se luo mahdollisuuksia kokeiluluontoisille, uusille jutuille.”

Muiden tämän vuoden voitokkaiden ideoiden tilanne oli lokakuussa sellainen, että osa oli toteutettu ja osaa viimeisteltiin. Oulunlahden uimarannan kunnostus ja nuotiopaikka ulkoilureitin lähelle Kiulukankaalla on toteutettu. Lähes kaikki uudet puistonpenkit eri puolille kaupunkia on asennettu paikoilleen. Uusia koirankakkapussiautomaatteja asennettiin syksyn aikana alueille, joilla sellaisia ei vielä ollut. Keskustassa on enemmän puita, kun Kirkkokatua kaunistaa talven ajan 33 eri kokoista kuusta. Syksyllä tehtiin myös luonnonkukkakylvöjä, joilla monipuolistetaan niittyjen lajistoa Välivainiolla, Syynimaalla ja Toppilansalmessa.

Metsokankaan luistelukentälle asennetaan penkki luistinten vaihtoa varten alkutalvesta.

Viimeksi kaupunkilaisilta saatiin 237 ideaa, joista 34 eteni äänestykseen ja 8 toteutukseen. Maija Karvosenoja toivoo, että alkuvuodesta pistetään vielä paremmaksi ja yhä useammat kaupunkilaiset innostuvat ideoimaan ja osallistumaan viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden parantamiseen Oulussa. Mietintämyssyt päähän siis!

Mun Oulu 02 | 22 | 15

Mitä kuuluu kaupunkikehityshankkeille?

Oulussa on meneillään useita kaupunkikehityshankkeita, joilla tahdotaan vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Pitkäjänteisimmät projektit kestävät useiden vuosien päähän, ja hankkeita toteuttaessa halutaan kuulla myös kaupunkilaisten mielipiteitä.

Tässä muutaman hankkeen kuulumisia.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA LAHDELMA JA MAHLAMÄKI ARKKITEHDIT

halle. Suunnitelman tavoitteena on parantaa ratapihan ja raideliikenteen toiminnallisuutta sekä henkilöliikenteen palvelutasoa.

Asemakeskuksen asemakaavan muutosluonnoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.

Oulun metsien hoito- ja käyttösuunnitelma Kaikki kaupunkikehityshankkeet eivät suinkaan liity rakentamiseen. Oulussa päivitetään parhaillaan metsien hoito- ja käyttösuunnitelmaa vuosille 2023– 2033. Uudessa suunnitelmassa tahdotaan huomioida esimerkiksi metsien hoidon ilmastovaikutukset, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ojitettujen suometsien jatkokäyttö.

Eri käyttäjäryhmiä kuunnellaan suunnitelman laatimisessa tarkoin, ja halukkaat pääsevät vaikuttamaan sen sisältöön. Ensimmäinen keskustelutilaisuus aiheesta pidettiin kesällä, ja elokuussa suunnitelmaa kokoonnuttiin pohjustamaan työpajaan. Siellä tärkeiksi aiheiksi nousivat muun muassa ekologiset tavoitteet sekä metsien merkitys hyvinvoinnin lähteenä. Metsänkäyttäjien tarpeita ja toiveita kartoitetaan kaikille avoimilla virtuaalisilla metsäkävelyillä marras-joulukuussa.

Oulun uuden metsien hoito- ja käyttösuunnitelman on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Kaijonharjun lähimmäiskortteli Yhteisöllisiä tiloja monenlaisiin arjen kohtaamisiin, työntekoon ja myös elämyksiin, monipuolista asumista unohtamatta. Tällainen on Kaijonharjun lähimmäiskortteli Havas, jota ryhdytään toteuttamaan Kalevalantien varteen vuonna 2024. Havas-suunnitelma voitti lähimmäiskorttelia varten järjestetyn tontinluovutuskilpailun, jonka kisatöitä myös kaupunkilaiset saivat arvioida.

Kilpailun ratkeamisen jälkeen korttelin suunnittelu on käynnistetty asemakaavan muutoshankkeella. Havaksen yhteyteen on tarkoitus keskittää suuri osa korttelin lähipalveluista, kuten kirjasto, kahvila, ravintola sekä nuorisotilat. Nyt on ryhdytty suunnittelemaan tarkemmin, miten tontti lähtee kilpailutyön pohjalta rakentumaan ja miten rakennukset tontille sijoittuvat, kaavoitusarkkitehti Leena Soudunsaari kertoo.

Lähimmäiskorttelin kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähdössä loppusyksystä yhdyskuntalautakunnan hyväksyttäväksi nähtäville asettamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää palautetta nähtävilläoloaikana Oulun kaupungin Suunnitelmat ja hankkeet -sivulla.

Asemakeskus Asemakeskus on ollut pitkään yksi Oulun kaupungin kärkihankkeista. Alueelle ollaan kaavoittamassa toimivia puitteita monenlaiseen käyttöön: julkiselle liikenteelle, palveluille sekä liike-elämälle, asumiselle ja työpaikoille. Hankkeen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun ensimmäinen vaihe päättyi lokakuussa, ja parhaillaan käynnissä on kilpailutöiden arviointi. Kilpailutöissä arvioidaan muun muassa ekologisuutta ja alueen liikenteen sujuvoittamista. Toisessa vaiheessa kilpailijat jättävät lopullisen kilpailuehdotuksen tuomariston kanssa käytyjen keskustelujen ja palautteen pohjalta. Toisen arviointikierroksen perusteella valitaan kilpailun voittaja ja solmitaan kiinteistökaupan esisopimus, joka on määrä allekirjoittaa talven 2023 aikana.

Kilpailutöiden ja Asemakeskuksen alueen kaavoituksen pohjana toimii vuonna 2016 alkaneen arkkitehtuurikilpailun voittanut Tervatynnyrit-niminen suunnitelma. Oulun asemanseudusta kehitetään modernia, helposti saavutettavaa ja yhtenäistä aluekokonaisuutta, joka vastaa tulevaisuudessa myös pohjoisen Suomen henkilöliikenteen tarpeisiin. Tätä tukee myös Väyläviraston elokuussa aloittama ratasuunnitelman laatiminen Oulun henkilöratapi-

Asemakeskus on kaupunkikuvan ja liikenteen kannalta merkittävä kaupunkikehityshanke. Asemakeskuksen alueen kaavoituksen pohjana toimii Tervatynnyrit-suunnitelma.

16 | Mun Oulu 02 | 22

Asuntomessut Oulun Hartaanselänrantaan rakentuu komea asuntomessukokonaisuus vuodelle 2025. Asuntomessualueen tontinluovutusehdot hyväksyttiin lokakuussa, ja ne ovat nyt julkisesti esillä osoitteessa ouka.fi/asuntomessut2025. Varsinainen tonttihaku alkaa ensi vuoden alussa.

Asuntomessualueen tavoitteena on olla korkeatasoinen, kestävän kehityksen kaupunkiympäristö, joka edistää yhteisöllisyyden syntymistä. Aluetta kehittäessä osallistaminen on haluttu huomioida eri tavoin: lapset ja nuoret ovat muun muassa päässeet suunnittelemaan alueelle katu- ja ympäristökalusteita. Paikallisten mielipiteitä asuntomessualueesta on myös kerätty jo suunnittelu- ja kaavoitusvaiheessa.

Asuntomessualueen tonteista kiinnostuneiden kannattaa olla kuulolla marras-joulukuussa. Marraskuun 22. päivä järjestetään avoin keskustelutilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin tulevasta pientalojen tonttihausta. Vastaava tilaisuus pidetään kerrostalotonttien hakijoille joulukuun 1. päivä. Tontit ovatkin herättäneet jo paljon kiinnostusta, kertoo Asuntomessujen projektipäällikkö Ritva Kuusisto. Myöhemmin asuntomessualueella on luvassa myös kaikille avoimia tutustumiskävelyjä, joissa pääsee kurkistamaan, mitä kaikkea messualueelle on tulossa.

Marraskuun lopulla järjestetään avoin keskustelutilaisuus, jossa Hartaanselän asuntomessualueen pientalotonttien tonttihausta kerrotaan tarkemmin.

Tällä palstalla katsomme tuttuja oululaisjuttuja sellaisesta näkökulmasta, jota et ehkä ole aiemmin tullut huomanneeksi.

TEKSTI PETRA SILVENNOINEN | KUVA KANSALLISARKISTO

Lyötynpuiston kupeessa seisoo topakkana iäkäs punatiilirakennus.

Sisäpihalle voi yhä kuvitella kuljetusauton kuskeineen ja varastotyöntekijöitä töihinsä. Sisällä rakennuksessa kuitenkin arkistoidaan ja tutkitaan. Näin on ollut lähes 40 vuotta.

Oulun maakunta-arkisto muutti ahtaaksi käyneestä Ainolasta Arkistokadulle keväällä 1983. Osuustukkukaupan entinen varasto sai tuolloin uuden tehtävän. Nyt aineistoja on jo 17 hyllykilometriä. Oman arkistonsa on saanut myös tuttu puuhkalakkinen valkoparta. Vuodesta 1997 Oulussa on säilytetty joulupukin kirjearkistoa. Joulun odotetuimman vieraan viralliseen arkistoon taltioidaan vuosittain otanta ympäri maailmaa tulevia kirjeitä.

Oulun entinen maakunta-arkisto on nykyään yksi Kansallisarkiston toimipaikoista. Oulussa säilytetään aineistoja alue- ja paikallishallinnon viranomaisten arkistoista sekä yksityishenkilöiden, yhdistysten ja yritysten arkistoista. Iäkkäin asiakirja on Iin seurakunnan arkistoon kuuluva kirje vuodelta 1558. Vanhin suomenkielinen asiakirja on kalastussopimus vuodelta 1631.

Oma ääni kuuluviin kaupungin avoimissa keskustelutilaisuuksissa TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA SANNA KROOK

Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ovat hyödyllinen tapa kuulla ajankohtaisista asioista ja saada oma äänensä kuuluviin. Oulun kaupungin eri toimialat, kuten yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja sivistys- ja kulttuuripalvelut, järjestävätkin aktiivisesti keskustelutilaisuuksia kuntalaisille.

Kaupungin tilaisuudet ovat pääsääntöisesti kaikille avoimia, ja niistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti kaupungin eri kanavissa, kuten verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Toisinaan tapahtumia myös kohdennetaan esimerkiksi tietyn asuinalueen asukkaille. Järjestäjät päättävät tapauskohtaisesti, pidetäänkö tilaisuudet paikan päällä, etäyhteyden kautta vai hybridimallina. ”Katsotaan aina, kuinka laajaa yleisöä tapahtuma voisi kiinnostaa. Haluamme myös pyrkiä siihen, että tilaisuudet olisivat mahdollisimman helposti saavutettavissa”, kertoo Oulun kaupungin vuorovaikutussuunnittelija Mervi Uusimäki yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

Kaupungin tilaisuudet ovat pääsääntöisesti kaikille avoimia, ja niistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti kaupungin eri kanavissa, kuten verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Oulun kaupungin toimialat järjestävät aktiivisesti erilaisia keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia.

Tilaisuuksia järjestetään niin paikan päällä, etänä kuin hybridimallinakin. Kuva on vuodelta 2019.

Keskustelutilaisuuksien lisäksi kaupunki järjestää myös työpajaluonteisia tilaisuuksia, joten osallistumisen tapoja on monia. Tietoa kaupungin tulevista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista löytyy kaupungin nettisivuilta: ouka.fi/ajankohtaista.

Mun Oulu 02 | 22 | 17

Oulun kaupunki tarjoaa nuorille monipuolisesti kesätyömahdollisuuksia Vaikka tuleva kesä saattaa tuntua kaukaiselta ajatukselta, ensi vuoden kesätyöhaut alkavat aivan pian.

Oulun kaupungilla on tarjolla nuorille jälleen monipuolisesti erilaisia kesätyömahdollisuuksia.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVAT JUUSO HAARALA, HENRI LUOMA

Omista työkokemuksistaan kertovat tässä neljä Oulun kaupungin kesäpesteissä tänä vuonna työskennellyttä nuorta.

ONNI KYLMÄNEN JA LARI TOLONEN, 18

Oulun juhlaviikkojen street team

”On ollut mukavan rentoa, ja saan itse suunnitella paljon, mitä teen. Työilmapiiri on meillä todella hyvä”, Rajaniemi kertoi.

Rajaniemi opiskelee Englannissa elokuvaleikkaajaksi, ja lomat hän viettää kotonaan Oulussa. Kesäsomettajaksi Rajaniemi päätyi, kun hän haki Kulttuuritalo Valveen elokuvakouluun. ”Sen aikataulut eivät sopineet minulle, mutta sain sitä kautta viestiä, että kiinnostaisiko tulla haastatteluun tähän hommaan”, Rajaniemi kertoi.

Rajaniemi naurahti, ettei ollut edes tiennyt, että somesisältöjä voisi tehdä kesätyönä. Tehtävä oli siis silmiä avaava ja mieluinen. ”Jos somen tekeminen kiinnostaa, niin tällaisesta saa todella hyvää kokemusta.”

VILHELMIINA KAUPPILA, 20

museo- ja tiedekeskus Luupin museoharjoittelija, myöhemmin Monetran palveluasiantuntija

Mukavaa ja erilaista, Oulun juhlaviikkojen street team Onni Kylmänen ja Lari Tolonen kuvasivat kesätyötään.

Oulun juhlaviikkojen lähestymisen saattoi huomata viime kesänä katukuvasta.

Tästä pitivät huolen tapahtuman street team eli Lari Tolonen ja Onni Kylmänen, 18. Heidän työnkuvaansa kuului Oulun juhlaviikkojen esitteiden levittäminen ympäri Oulua sekä sen lähialueille.

Mukavaa ja erilaista, street team kuvasi työtään, johon he pääsivät kaupungin kesätyöhaun kautta. Erityisen positiivista heistä oli, ettei työpäiviä tarvinnut viettää sisällä näytön edessä vaan pääsi aktiivisesti liikkumaan. ”On ollut hauskaa. Keskustassa on tullut törmättyä ihan uusiin paikkoihin, vaikkapa ravintoloihin. Että ai tällainenkin on, pitääpä käydä tutustumassa”, Tolonen naurahti. ”Meillä on koko porukalla tosi mukava työilmapiiri, pystymme luottamaan toisiimme. Toimistolta kuuluu aina nauru, kun sinne menee”, Kylmänen kiitteli.

Mikäli aktiivinen kesätyö kiinnostaa vaikkapa kaupan kassalla istumisen sijasta, street teamin työ on hyvä vaihtoehto, Kylmänen ja Tolonen kokivat.

Heille se oli mukavaa vaihtelua ennen elokuussa alkanutta lukion abivuotta.

AMANDA RAJANIEMI, 21

Oulun juhlaviikkojen kesäsomettaja Oulun juhlaviikkojen sosiaalinen media oli kesällä suureksi osaksi Amanda Rajaniemen, 21, vastuulla. Kesäsomettajana hän huolehti tapahtuman Instagramin, Facebookin ja TikTokin päivittämisestä sekä sisältöjen suunnittelusta.

Amanda Rajaniemi koki saaneensa kesäsomettajan työstään paljon hyvää kokemusta.

Asiakaspalvelu ja mukavat työkaverit olivat Vilhelmiina Kauppilan mielestä kesätyön parasta antia.

”

Tämä on ollut mahtava työ. Olen useampaankin otteeseen miettinyt, miten hyvin kävi, kun pääsin tänne.

” Näin iloitsi 20-vuotias Vilhelmiina Kauppila, joka toimi viime kesänä Luupin museoharjoittelijana. Kauppilan saattoi bongata esittelemässä asiakkaille kohteita Taidemuseossa, Tietomaassa ja Pohjois-Pohjanmaan museolla.

Historiaa Oulun yliopistossa opiskeleva Kauppila haki kaupungille töihin, koska omaa alaa sivuava kesätyö houkutteli. Pesti sujui niin hyvin, että Kauppila jatkoi samoissa tehtävissä Monetran palkkaamana palveluasiantuntijana. ”Parasta on ollut asiakaspalvelutyö ja mukavat työkaverit. Se, että työt jatkuivat kuukauden harjoittelun jälkeen, oli hieno ja odottamaton juttu”, Kauppila totesi.

Kaupungin työharjoittelupaikat Kauppila koki mahdollisuudeksi, johon kannattaa tarttua. Niiden avulla voi työllistyä, vaikkei olisi paljoa työkokemusta. ”Minulla itselläni oli sellainen tilanne, mutta Luupilla se ei ollut este. Tiedän myös muita, jotka ovat päässeet kaupungille harjoitteluun vastaavassa tapauksessa.”

Myönteistä kaupungin harjoittelupaikoissa oli Kauppilasta myös mahdollisuus työtehtäviin, jotka tavallisesti vaativat koulutuksen. ”Jos kiinnostaa tietty ala ja haluaisi käydä tutustumassa, millaista työ voisi olla, niin tämä on siihen yksi tapa”, Kauppila huomioi.

Lue lisää Oulun kaupungin tarjoamista kesätyömahdollisuuksista businessoulu.com/kesatyo sekä ouka.fi/kesatyo Opiskelijoiden seuraava kesätyöhaku 30.1.–12.3.2023.

18 | Mun Oulu 02 | 22

MY OULU

Oulu launched open database for startup ecosystem TEXT MY OULU

The diverse voices of immigrants are involved in BusinessOulu has opened a new Dealroom database for startups in Oulu. The purpose of the common platform is to gather and maintain an up-to-date network to facilitate the ecosystem and investments of companies.

The total value of startups in Oulu is already EUR 3.2 billion. Local start-ups raised EUR115 million in new funding in 2021. To help these companies and future ones, a Dealroom platform has now been published in Oulu to map and maintain up-to-date information and investments.

The Oulu Dealroom database contains information about startups, new innovations, investors,

funding rounds and many other matters concerning business operations in the Oulu region.

“This is a handy tool for different stakeholders.

The database collects public information available on the Internet about Oulu’s companies, startups and other stakeholders in the ecosystem. This can benefit anyone who is interested in the local ecosystem. For example, founders, investors and international organizations and partners,” says expert Viera Karam from BusinessOulu.

Dealroom. Helsinki has been using Dealroom for a couple of years now, and Oulu is taking the platform into use together with Turku, Espoo and Tampere,” says Viera Karam.

All startups, investors, and other stakeholders in the ecosystem can add information about their companies and organizations to the database, as well as customize their profiles as needed, thus sharing openly available, real-time information about the community. It is also hoped that the platform will further improve the international visibility of the Oulu region as a hub for technology and innovation, as well as an investment target.

“We will also use this in our customer support, investment activities and marketing of the city. We promote this among local startups so that they can strengthen their operations and use a matchmaking tool. Dealroom can connect local startups with local and international investors. This can also be used in exhibitions and other events where Oulu is represented,” Karam sums up.

Matchmaking feature The new database provides the most detailed picture of Oulu’s startup community to date, in addition to which it is constantly being developed. Oulu has taken inspiration from Helsinki, among other places.

“This launch is part of a larger national launch in collaboration between BusinessFinland and

Scan the QR code and get to know the Oulu Dealroom platform

“I love the energy in Oulu” TEXT ANNE LAURILA | PHOTO SANNA KROOK

Rumon Gamba has served as Chief Conductor of the Oulu Symphony Orchestra since January, and is by now well familiar with his orchestra and Oulu itself.

British Gamba stays in the city for a week or two at a time, and in between the rehearsals and concerts, he has acquired a feel for the pulse of the city.

“I love the energy in Oulu. I like the mix of people of all ages that can be found here. Oulu does not seem to me like a place where the young grow up and head out to the world – people also want to stay. The selection of available cultural events is quite impressive as well,” says Gamba.

Apart from the cultural offerings, Gamba has taken to the hiking paths around Oulu, and says the routes in the river delta are some of his favourites for his runs. But what about the orchestra itself? What are Gamba’s feelings about the troupe of musicians he has been tasked to conduct?

“There is no need to cajole the orchestra to get to work and play on a Monday morning – these are very enthusiastic musicians who like to perform! It is easy to work with them,” says Gamba.

And what is the conductor of such an orchestra of enthusiasts like?

“An orchestra – any such team of professionals, really – needs a leader with a clear vision. I know some colleagues who keep a very tight, I would say authoritarian, leash on their orchestra, but that is not how I do things. But I do want every concert I conduct to be excellent, not just okay,” says Gamba on his attitude to his work.

As Chief Conductor of the Oulu Symphony Orchestra, Gamba is in charge of the programme of the orchestra.

“I started planning out the next seasons by looking up what the orchestra has performed over the last ten years. I was surprised to see what works have not yet been performed in Oulu, and on that basis I have picked some works I know the musicians and the audience will both enjoy. Our repertory last season was a little different from what people here are used to, and each of the concerts was a success. I always want to bring in some classics as well, they are classics for a reason and deserve regular exposure.”

Enjoying the silence Considering Gamba’s job is to listen as the best musicians play in the most perfect concert halls, a natural question to ask is what he prefers to listen to in his free time.

Rumon Gamba has conducted orchestras around the world in a variety of legendary concert halls. Madetoja Hall is home of Oulu Symphony Orchestra.

“I don’t really listen to music much. I always have one piece of music or another roaming through my mind, so I don’t want to mess up that process by listening to something else. Actually, the only time I will listen to recorded music is when I’m thinking about conducting a work I haven’t done before. Then, I’ll want to hear every recording ever made of that work,” says Gamba.

“Furthermore, when I’m standing in front of an orchestra, I can constantly hear music as played by very skilled people. I get to experience music in all my senses daily, so I don’t need to supplement my listening at home,” he says.

Oulu offers many good opportunities to enjoy Gamba’s favourite soundscapes.

“My favourite sound is silence. Complete silence, nothing to be heard, no cars or anything else. Well, birdsong is something I don’t mind,” laughs Gamba.

One of the performances Gamba is looking forward to in the coming season is The Magic Flute opera, since Gamba’s family, his wife and teenage children, want to visit Oulu to see it for themselves.

“In January and February I will be in Oulu to work on The Magic Flute, and my family wants to come visit as well – they are very much looking forward to a proper winter with snow and frost. They also enjoy the opera, so I believe they TEXT & PHOTO MUNOULU will have a nice time in Oulu.”

Mun Oulu 02 | 22 | 19

Tapahtumamaistiaisia alkutalveen poikkeusaukioloajat museon sivuilta ouka.fi/taidemuseo.

OULUN TEATTERI Marras-joulukuussa ehdit vielä näkemään näytelmät En päässyt Juliaksi, Yksi askel eteenpäin ja Billy Elliot. Patriarkka, Vanhempainilta ja Peter Pan menee pieleen jatkavat kevätkaudella, ja myös Diiva palaa ohjelmistoon.

TANSSI! LIIKETTÄ KUVATAITEESSA 1880–2022 15.1.2023 asti, Oulun taidemuseo Näyttely esittelee suomalaisten museokokoelmien tanssia, tanssillista liikettä ja ruumiillisuutta kuvaavia teoksia.

Kevään uutuuksina nähdään Wolfgang Amadeus Mozartin Taikahuilu, Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys ja Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa. Liput näihin ensi-iltoihin ja muihin Oulun teatterin omiin näytelmiin ovat jo myynnissä!

SONJA JOKINIEMI: ESITYKSELLISIÄ LUONNOKSIA NÄYTTELYTILOISSA 20.11. kello 14, Oulun taidemuseo Koreografi, taiteilija ja esiintyjä Sonja Jokiniemi on valmistanut työryhmänsä kanssa sarjan esitysluonnoksia Tanssi!-näyttelyyn.

KUVA KAISA TIRI

KULTTUURITALO VALVE Kulttuuritalo Valve on avoinna ma–pe 8–22 ja la–su 10–22. Valveen galleriat ovat avoinna päivittäin 10–20. Näyttelyihin on vapaa pääsy.

Valve on suljettuna vuodenvaihteessa 23.12.2022–1.1.2023.

Tutustu Valveen toimintaan ja tapahtumiin osoitteessa kulttuurivalve.fi.

JOJO ESITTÄÄ: VERA AUDENTIA CO. – ENÄÄ HENGITIN, MUUHUN EN PYSTYNYT 3.12. kello 19 ja 4.12. kello 16, Valvesali Teoksessa tutkitaan ja käsitellään väkivallan eri muotoja.

VINOKINO-FESTIVAALI 25.–27.11., Elokuvateatteri Studio vinokino.fi/oulu

TIETÄMISESTÄ-NÄYTTELY 4.12. saakka, Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria Tuukka Kaila, Teemu Lehmusruusu, Sofia Okkonen ja Maija Savolainen

FLOW-SIRKUS ESITTÄÄ: O’DD 25.11. ja 26.11. kello 19, Valvesali Race Horse Companyn scifin maailmoista inspiraatiota ammentava nykysirkusesitys.

LUONNOSTA-NÄYTTELY 8.12.2022–8.1.2023, Valvegalleria Janne Erkkilä, Ulla Harju, Leena Kangas, Ilona Kivijärvi, Anja Kurikka ja Tiina Seppälä

TENHO BALETTITUOTANTO: MAHLA 17.12. kello 14 ja 17, Valvesali Teos käsittelee ihmisen voimavaroja, luonnon ja maailmankaikkeuden vuorovaikutusta sekä tarvetta olla onnellinen hetkessä.

OULU SINFONIA KULLERVO 7.12. ja 8.12. kello 19, Madetojan sali Jean Sibelius: Kullervo op. 7

BEETHOVEN 9 15.12. kello 19, Madetojan sali Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9 d-molli op. 125

MUSEO- JA TIEDEKESKUS LUUPPI MERIMIEHENKOTIMUSEON JOULU 9.–21.12, avoinna ti–su 11–17, Merimiehenkotimuseo, Pikisaari

ENTISAJAN JOULUMARKKINAT 19.–20.11., Oulunsalon kotiseutumuseon pihapiirissä

KUVA FLOW-SIRKUS

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU: TANSSIA! 30.11. kello 19 sekä 1.12. kello 14 ja klo 19, Valvesali Tanssinopettajaopiskelijoiden pienteoksia monipuolisesti eri tanssilajeista.

SOIVAN SIILIN JOULU 11.12. kello 14 ja 16, Valvesali Soiva Siili -orkesterin perinteinen koko perheen joulukonsertti.

POP-UP TANSSIN TUTUSTUMISTUNNIT LAPSILLE 10.12. 4–6-vuotiaat kello 13–13.30, 7–10-vuotiaat kello 14–14.45, Oulun taidemuseo Tunneilla heittäydytään tanssin maailmaan hyörien, pyörien ja liikkuen vapaasti.

JOULU AVAUTUU AINOLASSA 23.11., Pohjois-Pohjanmaan museo Museon sisätilat pukeutuvat jouluasuun.

Oulun taidemuseo on avoinna ti–to 9–17, pe 11–19, la–su 10–18.

Katso näyttelyiden ja tapahtumien tarkemmat tiedot sekä joulunajan

OULUN TAIDEKOULUN TANSSILINJAN OPPILAIDEN ESITYKSIÄ 10.12. kello 13.30.–14 ja 15–15.30, Oulun taidemuseo Oppilaat heittäytyvät tanssin vietäväksi jatkaen Tanssi!-näyttelyn taideteosten tarinoita liikkeellisesti ja ilmaisullisesti.

TAIDEMUSEON KIRJAKLUBI 17.12. kello 14, Oulun taidemuseo Kirjaklubissa keskustellaan luetusta kirjasta ja sen herättämistä ajatuksista. Ilmoittaudu ennakkoon.

KIRJASTOT KARJASILLAN KIRJASTON JA NUOKKARIN JOULUTAPAHTUMA 7.12. kello 16–18 Askartelua, tonttusuunnistusta ja naposteltavaa koko perheelle.

Järjestäjät: Karjasillan kirjasto ja nuorisotila Nuotti

SYKEJOULU 17.12. kello 11–15, Syke-talo Talenttia-show sekä muuta jouluista ohjelmaa. Glögi ja piparitarjoilu.

Järjestäjät: Kiimingin kirjasto ja nuorisotalo Syke

Taide • Museot • Liikunta • Kulttuuri • Markkinat • Hyvinvointi • Ruoka ja juoma Kaikenlaisten tapahtumien tiedot löydät parhaiten Mun Oulun tapahtumakalenterista osoitteesta tapahtumat.munoulu.fi

20 | Mun Oulu 02 | 22