Oulun Vesi vuosikertomus 2018

VUOSIKERTOMUS 2018 OULU WATERWORKS ANNUAL REPORT 2018

2

Oulun Vesi liikelaitos Vuosikertomus 2018

2 Oulun Veden visio 3 Johtajan katsaus 6 Organisaatio 7 Oulun Veden johtokunta 7 Henkilöstö 9 Asiakaspalvelu 11 Verkostojen suunnittelu ja rakennuttaminen 13 Verkostojen ylläpito 16 Vedentuotanto 21 Jätevedenpuhdistus 25 Oulun Vesi liikelaitoksen tilinpäätös 2018 26 Tuloslaskelma 27 Tase 28 Rahoituslaskelma 29 Ympäristötilinpäätös 30 Tunnusluvut

Visio Oulun Vesi on vuonna 2020 edistyksellinen ja taloudellisesti kannattava vesilaitos, jonka palvelut ovat maan parhaat.

Strategiset päämäärät 1. Laadukkaan ja toimintavarman vesihuoltopalvelun tuottaminen asiakkaille kilpailukykyiseen hintaan 2. Asiakastyytyväisyyden parantaminen parhaiden tasolle asiakaslähtöisiä palveluja ja toimintatapoja kehittämällä 3. Vedenhankinnan turvaaminen kaikissa tilanteissa 4. Verkosto- ja vesilaitosomaisuuden toimintakunnon ja arvon säilyttäminen riittävillä saneeraus- ja ylläpitotoimilla 5. Ympäristövastuulliset ja energiataloudelliset ratkaisut vesilaitostoiminnassa kaupungin ympäristöohjelman mukaisesti Graafinen suunnittelu: Riitta Marjusaari, Monetra Oy Takasivun kuvitus: GST Graafinen Studio Paino: Monetra Oy, Painatuspalvelut

6. Oman tuotannon tehokkuuden kehittäminen sekä henkilöresurssien ja osaamisen turvaaminen

3 Uutta kalvosuodatustekniikkaa jätevedenpuhdistukseen

Jouni Lähdemäki, johtaja.

Johtajan katsaus 2018

Oulun Vesi tuotti vesihuoltopalvelut laadukkaasti ja toimintavarmasti toiminta-alueellaan ja saavutti vuodelle 2018 asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet erinomaisesti. Pääosin myös kaikki toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Liikevaihto oli 37,5 milj. € ja kasvoi 0,9 milj. € edellisvuodesta, mikä johtui poikkeuksellisesta myydyn talousveden ja erityisesti laskutetun jäteveden määrä kasvusta. Kulunut kesä oli ennätyslämmin, mikä osaltaan lisäsi vedenkulutusta.

Verkostoon pumpattu vesimäärä kasvoi 5 %. Mittaamattoman kulutuksen osuus oli 13,5 % ja kasvoi hiukan edellisestä. Vesijohtovuotojen kokonaismäärä on pysynyt vähäisenä ja jakeluvarmuus on säilynyt siten edelleen erittäin hyvänä.

Alueellisesti vuotomäärissä on kasvua Kiimingissä ja Haukiputaalla, ja saneerauksia kohdistetaan jatkossa vuodoista kärsiville alueille.

Talousveden puhdistuksessa laatutavoitteet on saavutettu hyvin koko vuoden ajan sekä pintaveden käsittelylaitoksilla, että pohjavedenottamoilla. Vedenlaadun varmistamiseksi omavalvontalaboratorion henkilöstö tutki yhteensä yli 20 000 vesinäytettä.

Valtioneuvoston teettämä vesihuoltoalan tulevaisuusselvitys valmistui, missä keskeisenä ratkaisuna tulevaisuuden haasteisiin esitetään vesihuoltolaitosten koon kasvattamista alueellisen yhteistyön kautta. Vesihuoltoala kohtaa tulevaisuudessakin haasteita ja muutoksia tullaan tarvitsemaan.

Jotta tulevat linjaukset parhaiten palvelisivat asiakkaita, laitoksia ja niiden omistajia sekä koko yhteiskuntaa, tulee vesihuollon rakennemuutoksen vaihtoehtoja selvittää tarkemmin. Tarvitaan tarkempi analyysi ja sen pohjalta skenaarioita siitä, millaisia haasteita tulevaisuus tuo vesihuoltolaitoksille.

Vesihuollon merkitys yhdyskunnan peruspalveluna vaatii kirkastamista ja vesihuoltoalan arvostusta on kyettävä nostamaan, jota tarvitaan erityisesti osaavan henkilöstön rekrytoinnissa kiristyvillä työmarkkinoilla. Lisääntyvät asiakasvaatimukset, tekniset vaatimukset, digitalisaatio ja kriittisen infran saneerausvelka tulevat lisäämään taloudellisia ja osaamiseen liittyviä haasteita. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii selvempää kuvaa vesihuollon merkityksestä yhdyskuntien tulevan kehityksen mahdollistajana.

Taloustutkimus Oy:n vuosittaisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä Oulun Veden tulokset ovat parantuneet pidemmällä ajalla selvästi sekä vesilaitoksen toimintaa että laatua kuvaavien tekijöiden suhteen. Vedenjakelun osalta tulokset ovat parantuneet selvästi, ja vedenlaadussa pisteet ovat säilyneet ennallaan. Pyrimme jatkuvaan asiakastyytyväisyyden parantamiseen, ja asiakaspalautteen perusteella lisäämme tiedotusta vedenlaadusta, vedenjakelun poikkeustilanteista ja hinnoittelusta. Sähköinen palautejärjestelmä on vakiintuneesti käytössä ja häiriöistä pystytään karttasovelluksen avulla tiedottamaan aiempaa täsmällisemmin.

Vesihuollon varautumisharjoitus pidettiin elokuussa yhdessä keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Erilaisten vakavien häiriötilanteiden läpikäynnillä parannettiin valmiuksia tositilanteiden varalta. Marraskuussa Oulunsalossa jouduttiin antamaan osalle jakelualueella keittokehotus 11 päivän ajaksi koliformisten bakteerien esiintymisen vuoksi. Saastumisen aiheuttajaa on ollut vaikea varmuudella

4 yksilöidä. Todennäköisin aiheuttaja oli sadeveden pääsy vesitornin kattorakenteista vesitornin veteen. Keittokehotuksen vaatimat huuhtelu- ja korjaustoimet saatiin viivytyksettä käyntiin ja viestinnällisistä haasteista suoriuduttiin hyvin.

Kaupunkirakenteen tiivistämisen ansiosta verkostojen saneerausmääriä on voitu nostaa uudisrakentamisen vähentyessä. Vuoden aikana vesihuoltoverkostoja rakennettiin tai saneerattiin yhteensä 64 km. Tästä saneerausten määrä oli 30,4 km ja niiden osuus oli n. 75 % verkostoinvestoinneista mikä täytti hyvin asetetun 50 % tavoitteen.

Oulussa vesimaksut ovat pysyneet ennallaan vuodesta 2015 lähtien ja maksut ovat suurten laitosten joukossa maan edullisimmat ja 25 % alle maan keskiarvon, mikä osaltaan vaikuttaa Oulun edullisiin asumiskuluihin.

Valtuuston tekemän vedenhankinnan varmistamista koskevan pohjavedenoton hankepäätöksen mukainen lupahakemus Viinivaaran alueelta on aluehallintoviraston käsittelyssä. Lupahakemus valmisteltiin uusien hankeperusteiden pohjalta, minkä mukaan pintaveden käyttö tulee säilymään kantakaupungissa merkittävänä ja sen rinnalle selvitetään pohjavesivarojen käytön lisäämistä vedenhankinnan turvaamiseksi. Hakemusta täydennettiin Natura-arviointien osalta vielä marraskuulla ja annettiin vastineita lausuntoihin. Lupapäätöstä odotetaan kesään 2019 mennessä.

Oulun vesihuoltoon kohdistuu merkittäviä investointitarpeita tulevina vuosina. Verkostojen saneerauksia on jatkettava vuotovesimäärien ja saneerausvelan pienentämiseksi, pohjavesihankkeen toteutukseen on varauduttava vedenhankinnan turvaamiseksi. Lisäksi Hintan pintavesilaitoksen laajennus on käynnistettävä lähivuosina, koska kumpikaan pintavesilaitos ei yksinään pysty turvaamaan kantakaupungin vedentarvetta. Hintan laajennus on tarpeen riittävän puhdistuskapasiteetin ja nykyisten vanhojen laitoksien peruskorjauksien varmistamiseksi ilman vedentuotannon keskeytyksiä.

Hintan puhdistamon tulevat tilatarpeet on turvattava kaavoitustyössä riittävillä aluevarauksilla.

Oulun Vesi tuotti edelleen hulevesipalvelua yhdyskuntaja ympäristöpalveluille verkoston ylläpidossa, suunnittelussa ja rakennuttamisessa, asiakaspalvelussa ja laskutuksessa.

Hulevesien hallinnan kokonaisvastuun siirtämisestä on myös neuvoteltu, mikä merkitsisi hulevesiverkostojen rakentamisvastuun ja tasesiirtojen toteutusta.

Tietojärjestelmien kehitystyö jatkunut Nykyisen vesilaskutusjärjestelmän ylläpito on päättymässä ja uuden asiakastieto- ja laskutusjärjestelmän käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Järjestelmän kehitys- ja testausvaiheeseen on oma henkilöstö sitoutunut kiitettävästi. Myös arkistojen digitalisoinnin, dokumentinhallinnan ja

5 asiakaspalveluprosessien kehitystyö on jatkunut. Oulun Vesi osallistui vesihuoltoalan yhteiseen kyberturvallisuusselvitykseen ja kaupunkitasolla aiheesta järjestettyihin tilaisuuksiin.

Tietosuoja-asetuksen edellyttämiin toimiin on ryhdytty ja nimetty myös tietosuojavastaava.

Jätevesimäärät Taskilan puhdistamolla vähenivät edellisvuodesta, mikä osaksi johtuu jätevesiviemäriverkoston järjestelmällisistä saneerauksista. Taskilan jätevedenpuhdistamon lupaehdot saavutettiin biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta. Kokonaistypen osalta lupaehtojen saavuttaminen on ollut haastavaa ja siksi puhdistamon typenpoiston tehostamiseksi valmistui kalvosuodatinratkaisuun perustuva laajennusurakka syksyllä 2018. Kalvosuodatus on Suomessa varsin uutta teknologiaa ja toteutettu laitos mittakaavassaan Suomen suurin.

Aluehallintovirasto asetti Taskilan puhdistamon uudessa ympäristölupapäätöksessä typenpoistolle nykyistäkin tiukemman ympärivuotisen lupaehdon, mistä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Toteutuessaan asetetun lupaehdon saavuttaminen tulee vaatimaan Taskilaan yli 20 milj. € laitosinvestointeja.

Lietteenkäsittely Kemicond-menetelmällä on toiminut suunnitellusti ja yli puolet hygienisoidusta ja käsitellystä lietteestä meni peltokäyttöön ja loput kompostointiin. Vasikkasuon kompostointialueen ympäristölupa päättyy vuoden 2020 lopussa, minkä takia uusi lietteenkäsittelyratkaisu kilpailutettiin innovatiivisena hankintana ja valintapäätös palveluntuottajasta tehtiin johtokunnassa tammikuussa 2019. Uuden palvelusopimuksen myötä lietteet tullaan käsittelemään biokaasulaitoksessa, joka tuottaa biokaasua ja lopputuotteet jalostetaan pääosin maanparannusaineeksi. Uusi käsittelymenetelmä lisää merkittävästi käyttökuluja.

Liikeylijäämää kertyi kaikkiaan 11,4 milj. €, mikä on sitovaa liikeylijäämätavoitetta 0,4 milj. € parempi. Tuloksesta tehtiin 4,5 milj. € investointivaraus Hintan pintavesilaitoksen laajennusta varten puhdistuskapasiteetin lisäämiseksi.

Oulun Veden 19,9 milj. €:n kokonaisinvestoinneista käytettiin verkostoinvestointeihin 9,3 milj. €, josta saneerausten osuus oli 7 milj. € ja saneerausmäärät tulevat olemaan myös lähivuosina merkittäviä saneerausvelan vähentämiseksi.

Runkoviemärien saneerauksia tehtiin Iskossa, Pyykösjärvellä sekä keskustassa. Päävesijohdon saneeraus Laanilasta Puolivälinkankaan vesitornille käynnistyi loppuvuodesta. Uudisalueiden vesihuoltoverkostoja rakennettiin uusilla asemakaava-alueilla, suurimpana kohteena Pateniemenranta. Taskilan jätevedenpuhdistamon laajennus typenpoiston tehostamiseksi toteutettiin vuosien 2017-2018 aikana MBRkalvosuodatinlaitoksena ja otettiin käyttöön lokakuussa. Kustannukset olivat yhteensä 13 milj. €.

Henkilökunnan määrä vuoden lopussa oli 125, joista vakinaisia 111 henkilöä. Määräaikaisia oli palveluksessa 14 henkilöä. Henkilömäärä on lisääntynyt määräaikaisuuksista johtuen. Käynnissä olevat kehityshankkeet, lainsäädännön lisävelvoitteet, laitoslaajennukset sekä asiakkaiden kasvaneet vaatimukset ovat lisänneet työmäärää.

Työpaikkakohtaisia riskiarviointeja tehtiin toimipisteissä ja työturvallisuus on toistuvasti esillä yksiköissä. Vuoden aikana sattui kaksi työtapaturmaa ja yksi työmatkatapaturma.

Sairauspoissaolojen määrä (5,1 %) väheni hiukan. Työtyytyväisyyskyselyn (Kunta10) tulokset paranivat aiemmasta selvästi.

Työnhallintaa ja – kuormitusta kuvaavat tulokset olivat hyviä, mutta työyhteisön kehittämiseksi jatketaan työilmapiiriä parantavia toimia yksiköissä ja panostetaan esimiestyön tukemiseen ja esimiespalaverikäytäntöihin.

Oulun Veden menestyksellisestä vuodesta esitän parhaat kiitokset kehittämiseen sitoutuneelle ja ammattitaitoiselle henkilöstölle. Kiitokset kuuluvat myös johtokunnan jäsenille sekä laajalle yhteistyöverkostolle.

6

Organisaatio 2018

Oulun Vesi liikelaitoksen johtokunta Johtaja Jouni Lähdemäki

Liiketoiminnan ohjaus Jouni Lähdemäki Sara Alanärä

Hallinto ja talous (11 hlöä) hallinto- ja talouspäällikkö Hanna-Leena Erkkilä

Suunnittelu- ja rakennuttaminen (17 hlöä) suunnittelupäällikkö Riitta Lindström

Verkostojen ylläpito (43 hlöä) verkostopäällikkö Tero Kilpeläinen

Vedentuotanto ja puhdistus (45 hlöä) käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen

Vedentuotanto

Asiakaspalvelu ja vesilaskutus

Suunnittelu

Verkostojen korjaus ja kunnossapito

Talous- ja henkilöstöhallinto Asiakirjahallinta

Rakennuttaminen

Viemäreiden huuhtelu

Jäteveden puhdistus

Johtokartta

Pumppaamoiden ylläpito

Automaatio ja sähkö

Vesimittarointi

Huolto ja kunnossapito

Hintta ja Kurkelanranta Pohjavedenottamot

Taskila ja Yli-Ii

Omavalvontalaboratorio

Oulun Veden johtokunta Istumassa vasemmalta: Mauno Sipola (varapuheenjohtaja), Johanna Vakkuri ja Matti-Mikael Cedervall (puheenjohtaja). Seisomassa vasemmalta: Janne Kalinainen, Pia Alatorvinen ja Rauno Hekkala (kh:n edustaja). Kuvasta puuttuvat jäsenet Sanna Husa ja Jussi Haataja.

7

Virkistyspäivää vietettiin Rokualla huhtikuisilla keväthangilla.

Oulun Veden johtokunta Oulun Vesi liikelaitoksen johtokunta ohjaa hallintosäännön mukaisesti Oulun Veden toimintaa. Johtokunta on kokoontunut kuukausittain ja siihen kuuluu seitsemän jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja. Vuoden 2019 alusta johtokunta muuttui Teknisten liikelaitosten johtokunnaksi ja sen alaisuuteen kuuluu jatkossa Oulun Veden lisäksi Oulun Infraliikelaitos.

Johtokunnan puheenjohtajana toimii Matti-Mikael Cedervall, varapuheenjohtajana Mauno Sipola ja jäseninä Sanna Husa, Pia Alatorvinen, Janne Kalinainen, Jussi Haataja ja Johanna Vakkuri. Kaupunginhallituksen edustaja on Rauno Hekkala.

Henkilöstö Henkilökunnan määrä vuoden lopussa oli 125, joista vakinaisia 111 henkilöä. Määräaikaisia oli palveluksessa 14 henkilöä. Henkilömäärä on lisääntynyt määräaikaisuuksista johtuen, joilla täydennettiin käynnissä olevien projektien resursseja sekä osa-aikavapaiden ja osa-aikaeläkkeiden aiheuttamaa resurssivajetta. Lisäksi pidempään täyttämättömänä olleisiin tehtäviin on palkattu henkilöitä. Määräaikaisiin lukeutuvat myös useat alan opiskelijat, joita työllistettiin kesällä edellisvuoden tapaan. Käynnissä olevat kehityshankkeet, lainsäädännön lisävelvoitteet, laitoslaajennukset sekä asiakkaiden kasvaneet vaatimukset ovat lisänneet työmäärää. Lisäresurssien ansiosta on voitu vähentää henkilöstön kokemaa työkuormitusta.

Henkilöstön keski-ikä oli 43,5 vuotta.

Työpaikkakohtaiset riskiarvioinnit tehtiin säännöllisesti ja panostukset työturvallisuuteen ovat vaikuttaneet henkilöstön asenteisiin. Sairauspoissaolojen määrä (5,1 %) väheni hiukan, mutta edelleen on pitkiä sairaslomia, jotka aiheutuivat pääosin tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

Vuoden 2018 aikana eläkkeelle jäi kaksi henkilöä. Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden kunnan palveluksesta saivat vesihuoltoasentaja Erkki Halonen ja laskutusesimies Seija Kuittinen.

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset paranivat Kunta10-työtyytyväisyyskyselyn tulokset paranivat edelliskerrasta selvästi. Työnhallintaa ja -kuormitusta kuvaavat tulokset olivat keskiarvoa paremmat, mikä osittain johtunee lisärekrytoinneista. Kehittämisen tarvetta on edelleen yhteistyökyvyssä, innovatiivisuudessa ja koetun syrjinnän tukemisessa. Myös esimiestyö tarvitsee lisää tukea.

Esimiespalaverikäytäntöä on jatkettu ja niissä keskitytään esimiestyötä tukeviin henkilöstöhallinnon asioihin, yhtenäisiin toimintatapoihin sekä tiedolla johtamiseen. Painotetaan esimiestyötä tukevien asioiden läpikäyntiä sekä esimiesten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Korostetaan esimiesten roolia työyhteisön ilmapiirin parantamisessa. Kaikilta esimiehiltä edellytetään myös esimiespassikoulutuksen suorittamista. Kehityskeskusteluiden hyödyllisyyttä on parannettava, mihin pyritään lomakkeen sisältöä kehittämällä ja panostamalla ennakkovalmistautumiseen.

Työyhteisön kehittämisprosessia on syytä laajentaa kaikkiin yksiköihin niiden aiheiden pohjalta, jotka ovat Kunta10:n mukaan nousseet kehittämiskohteiksi. Kehittämiskohteina ovat olleet mm. vastuiden ja työnkuvien selkeyttäminen, esimiesten valtuuksien lisääminen sekä yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt.

Henkilökuntaa on osallistunut sekä sisäiseen että ulkoiseen ammatillisen koulutukseen keskimäärin 2,5 koulutuspäivää/hlö. Koulutusmäärät vähenivät edellisvuodesta.

Lakisääteisten koulutusten lisäksi osallistuttiin vesihuollon ammatillisiin koulutuksiin ja esimieskoulutukseen.

Virkistyspäivää vietettiin Rokualla huhtikuisilla keväthangilla ja aurinkoinen sää suosi hiihtäjiä ja pulkkamäessä viihtyneitä. Myös yksikkökohtaisia virkistysiltapäiviä järjestettiin erilaisten aktiviteettien kokeiluilla.

8

Avoimet ovet Puolivälinkankaan vesitornilla.

Sairauspoissaolot (%) sairaspoissaolot

(%) Työsuojelu

Oulun Vedessä otettiin huhtikuussa käyttöön WPro-järjestelmä työtapaturmien ja vaaratilanteiden ilmoittamiseen. WPro helpottaa mahdollisten työtapaturmien ilmoittamista vakuutusyhtiöön ja tekee vaaratilanteiden ilmoittamisesta sekä tutkimisesta järjestelmällisempää. Työntekijät ottivat uuden järjestelmän aktiivisesti käyttöön.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki työsuojelutarkastukset Hintan ja(%)Kurkelanrannan vedenpuhdistamoille, sairaspoissaolot Saviaron vedenkäsittelylaitokselle sekä Taskilan ja Yli-Iin jätevedenpuhdistamoille. Havaitut puutteet korjattiin sovitusti määräajassa.

Vuoden aikana tapahtui kaksi sairauspoissaoloa vaatinutta työtapaturmaa ja yksi työmatkatapaturma. Tapaturmattomia päiviä oli vuoden lopussa noin 200. Työturvallisuuslain edellyttämä Oulun Veden työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2018 - 2021 päivitettiin.

7 6 5 4 3 2 1 2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

0

Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrä (sijaintipaikan mukaan ) Vakinaiset Poistuma (eläke- ja muu poistuma) Tilapäiset Organisatoriset muutokset Yhteensä HTV (Palkallinen työpanos) Vakinaiset Tilapäiset Yhteensä Henkilöstökustannukset Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut YHTEENSÄ

TA2018

TP2018

TP2017

TP2016

TP2015

112 14

111 2 14

112 2 11

105 6 12

106 9 5

126

125

123

117

111

93 11,6 104,6

90,4 11,4 101,8

85,9 11,1 97

87,1 12,6 99,7

92 5,3 94

-4 973 -1 136 -337 -6445

-4 853 -1 152 -196 -6200

-4 495 -1 040 -218 -5754

-4 651 -1 110 -313 -6074

-4 462 -1 142 -272 -5876

9

Asiakaspalvelu Oulun Veden asiakaspalvelupiste sijaitsee Kasarmintiellä. Palvelupisteessä valmistellaan liittymissopimukset, laskutetaan sekä annetaan teknistä neuvontaa tonttijohtojen rakentamisessa ja kunnalliseen verkostoon liittymisessä. Palvelupisteessä voi asioida henkilökohtaisesti tai puhelimella, mutta myös useita sähköisiä palvelukanavia on käytettävissä. Vuoden aikana otettiin käyttöön mm. uusi eTilaus-järjestelmä, jonka kautta voi tilata liitoslausunnon LVI-suunnittelua tai rakentamista varten.

Asiakkaita palvellaan myös mahdollisiin häiriötilanteisiin liittyen koko Oulun Veden toiminta-alueella ympäri vuorokauden.

Vuoden 2018 alussa päätettiin uuden asiakastietojärjestelmän hankinnasta. Uusi järjestelmä on Vesitieto, ja sen käyttöönotto käynnistyi huhtikuussa. Vuoden aikana projektissa tehtiin järjestelmäasennukset, siirrettiin tietoja vanhasta järjestelmästä uuteen, kouluttauduttiin sekä testattiin. Järjestelmän otetaan tuotantokäyttöön suunnitelman mukaan huhtikuussa 2019.

2018 Taskilassa käyttöön otetun MBR-tekniikkaan perustuvan jätevedenpuhdistuslaitoksen laajennus, Puolivälinkankaan vesitornin muraali sekä marraskuussa Oulunsalon vedenkeittokehotus. Lisäksi paikallislehdissä kirjoitettiin Oulun Veden laboratoriosta, Mustansuon saneeraustyömaasta, mikromuoveista, veden säilyvyydestä sekä kesän rakennuskohteista.

Kuntalaisten käyttöön avattiin rakentajan polku -nettisivu, johon on koottu tärkeää tietoa rakennusurakoista. Joulun alla Oulun Vesi osallistui valtakunnalliseen Kinkkutemppu-kampanjaan. Sisäisen viestinnän kysely toteutettiin alkusyksystä.

Oulun Vesi hyödyntää viestinnässään omien ja kaupungin nettisivujen lisäksi Facebookia, Twitteriä ja Instagramia sekä kaupungin sähköisiä tiedotusruutuja. Myös Oulu-postissa sekä intranet Akkunassa tiedotettiin Oulun Veden asioista. Viestinnässä hyödynnettiin myös videoita, jotka nousivat kaupungin Facebook-tilastojen katsotuimpien joukkoon. H2Oululehti jaettiin keväällä jokaiseen kotitalouteen. Oulun Veden ajoneuvot uudistettiin teippaamalla niihin vesihuoltoaiheiset teippaukset, ja nyt ne tunnistaa helposti Oulun Veden ajoneuvoiksi.

Viestintä

Häiriökarttapalvelu kotisivulle

Viime vuonna Oulun Vesi viesti monikanavaisesti useissa kaupungin omissa kanavissa sekä paikallismediassa. Viestinnän avulla kerrottiin kuntalaisille useista tärkeistä Oulun Veden investoinneista ja tapahtumista.

Luetuimmiksi uutisiksi Oulun Vedestä nousivat vuonna

Oulun Veden verkostohäiriöistä sekä vesihuollon työmaaalueista tiedottamaan hankittiin kotisivuiltamme käynnistyvä häiriökartta. Häiriökartasta asiakkaat näkevät tiedossa olevat ongelmat sekä mahdolliset lisätiedot tapahtumasta. Häiriökartalla on tärkeä rooli vesihäiriöiden tiedottamisessa.

10 Jätevesilietteen käsittelyn palveluhankinta toteutettiin innovatiivisena hankintana, johon saatiin Business Finlandin rahoitusta. Hankinnassa käytiin markkinavuoropuheluja ja kahdenkeskisiä neuvotteluja potentiaalisten toimijoiden kanssa.

Tavoitteena on pitkäkestoinen sopimus, jota voidaan yhdessä toimijan kanssa kehittää toimintaympäristön muutosten mukaan. Haastavuutta hankintaan toi sekin, että valtakunnallisesti lietteiden hyötykäytön linjaukset ja tulevaisuuden ratkaisut ovat murroksessa.

Oulun Vesi oli keskeisesti kehittämässä uutta asiakastieto- ja vesilaskutusjärjestelmää yhdessä noin 20 vesilaitoksen kanssa. Järjestelmän konversiot ja käyttöönotto on edennyt suunnitelmien mukaan.

Oulun Veden ajoneuvot saivat uudet teippaukset.

Kehittäminen Sertifioitujen laadunhallintajärjestelmän ja OHSAS-työturvallisuusjärjestelmän mukaisesti olemme sitoutuneet toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Järjestelmien ulkopuolisissa auditoinneissa toukokuussa saavutettiin hyväksynnät ilman poikkeamia.

Asiakastyytyväisyyden parantaminen on Oulun Veden keskeisiä tavoitteita myös tulevaisuudessa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä Oulun Veden tulokset ovat parantuneet pidemmällä ajalla selvästi ja ovat pääosin vertailulaitosten keskiarvoa parempia. Veden toimitusvarmuus, vedenjakelukatkosten määrä palvelun ystävällisyys ja palveluhalu saivat kyselyssä kiitettävät arvosanat. Asiakaspalvelun kokonaisvaltainen kehittämistyö on edennyt, johon kytkeytyy saumattomasti eri yksiköiden henkilöitä ja tietojärjestelmien kehitystä.

Vesihuoltopalveluiden kehitystyö on jatkuvaa, jotta siltä edellytetty korkea laatu, toimintavarmuus ja kustannustehokkuus kyetään saavuttamaan. Vesihuoltoalalla perinteisesti eri vesilaitokset rahoittavat yhteisiä tutkimus- ja selvityshankkeita, joita yliopistot ja tutkimuslaitokset tekevät. Oulun Vesi on osallistunut lukuisiin selvitystöihin, jotka liittyvät mm. seuraaviin aiheisiin: hankalasti käsiteltävien lääkeaineiden poistaminen vedestä, talousveteen liukenevien metallien tutkimus, etäluettavien mittareiden pilotointi, laboratoriotutkimuksien pika-analyysien kehittäminen, valtakunnallisen verkostojen korjausvelan laskentamalli, kiertotalouden ja kestävän kehityksen sovellukset, 3D-tietomallinuksen soveltaminen infrarakentamisen koko rakentamis- ja ylläpitoketjuun ja verkostomallinnuksien tekeminen.

Tulevina vuosina Oulun Vedellä on edessään merkittäviä investointeja, joilla on merkitystä vesihuoltotoimintaan.

Kehittämiskohteita ovat verkostotutkimukset ja vuotovesimäärän vähentäminen, vedenhankinnan varmuuden parantaminen, Hintan pintavesilaitoksen laajennussuunnittelu sekä lisäksi jätevedenpuhdistus ja erityisesti tulevaisuuden lietteenkäsittelyratkaisut.

Vedenhankinnan varmistaminen Oulun kantakaupungin vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan raakaveteen. Nykyisellään varajärjestelmä on riittämätön ja kanta-Oulun alue kuuluu alhaiseen varmuusluokkaan (luokka III). Vesihuoltopalvelut ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja Oulun kaupunki on velvollinen järjestämään vedenhankinnan kahdesta eri vesilähteestä ja varmistamaan vesihuollon kaikissa eri tilanteissa. Oulun tulee nostaa varmuusluokitustaan III-luokasta vähintään II-luokkaan.

Oulun kaupunginvaltuuston 11.5.2015 tekemän päätöksen mukaisesti on valmisteltu lupahakemus Viinivaara-Kälväsvaara-alueen pohjavesivarojen hyödyntämisestä kantakaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla hankeperusteiden muutoksen siten, että nykyinen Oulujoen pintaveden käyttö säilyy merkittävänä ja sen rinnalla vedenhankintaa varmistetaan pohjaveden käyttöä lisäämällä.

Lupahakemus aluehallintoviraston käsittelyssä Lupaa haetaan 11 000 m3/d vedenottoon kuukausikeskiarvona laskettuna. Tällä vesimäärällä voidaan turvata varmuusluokan II alarajan mukaisesti jokaiselle asukkaalle vettä 50 litraa päivässä päävesijärjestelmän ollessa pois käytöstä.

Lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon maaliskuussa 2017 ja hakemuksessa keskeisiä olivat Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura-arvioinnit, lähdeselvitykset, pohjavesimallinnukset sekä vesistötarkastelut.

VarsinaisSuomen ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Natura-lausunnossaan esittämien väitteiden takia Natura-arviointeja täydennettiin 2018 aikana ja ne muiden lisäselvitysten kanssa toimitettiin lupaviranomaiselle. Lupahakemus on kuulutettu nähtäville 2018, jolloin kaikki asianosaiset voivat esittää muistutukset ja mielipiteet asiasta. Hakemusta täydennettiin Natura-arviointien osalta vielä marraskuulla ja annettiin vastineita lausuntoihin. Natura-arviointien ja luontoselvitysten vaatimustaso on jatkuvasti noussut lupaprosessin aikana.

Lupapäätöstä odotetaan kesään 2019 mennessä.

11

VERKOSTOJEN SUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINEN

2,3 henkilötyövuotta eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Työajan- ja kustannusseurannan perusteella oman suunnitteluorganisaation ylläpitäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa etenkin saneeraussuunnittelussa.

Annettujen liitoslausuntojen määrä (648 kpl) kasvoi edellisestä vuodesta noin prosentilla. Keskimääräinen liitoslausunnon käsittelyaika oli seitsemän työpäivää ja 54 % lausunnoista tehtiin viiden työpäivän tavoiteajassa. Liitoslausuntojen ja karttaotteiden asiakaspalvelua parannettiin ottamalla käyttöön sähköinen eTilaus-järjestelmä ja VIP-puheluiden hallintajärjestelmä.

Suunnittelu ja rakennuttaminen -yksikkö huolehtii Oulun Veden verkostohankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Suunnittelutiimin kymmenen henkilön tehtäviin kuuluu mm. vesihuollon verkostojen suunnittelu ja suunnitteluttaminen, johtokartan ylläpito ja rakentajien tekninen asiakaspalvelu. Rakennuttamistiimin viisi henkilöä hoitavat verkostohankkeiden rakennuttamis- ja valvontatehtäviä.

Suunnittelu

Verkostojen suunnitteluhankkeita

Vuonna 2018 verkostokohteiden suunnitteluun käytettiin oma suunnittelu mukaan lukien noin 356 000 euroa, mikä oli 3,8 % vuoden verkostoinvestoinneista. Uusia toimeksiantoja konsulteille tehtiin kahdeksan, ja ne kaikki perustuivat puitesopimuksiin. Toimeksiantojen määrä on puolittunut edellisestä vuodesta. Kertomusvuonna oli käynnissä 15 konsulttisuunnitteluhanketta ja näistä kuusi oli saneeraussuunnittelua. Omana suunnitteluna tehtiin 29 hanketta, joista 10 saneerauskohteita. Oman saneeraussuunnittelun määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Omana työnä tehdyt suunnitteluhankkeet olivat laajuudeltaan pääosin pieniä täydennysrakentamiseen ja kaavamuutoksiin liittyviä yleis- ja rakennussuunnittelutöitä. Koska kaupungissa oli käynnissä paljon pieniä kaavamuutoksia, suunnittelutiimin työpanoksesta entistä suurempi osa kului kaavojen ohjausryhmätyöskentelyssä. Varsinaisen suunnittelutyöhön käytettiin

Vesihuollon kaavarunkovaiheen ja asemakaavavaiheen yleissuunnittelua tehtiin konsulttityönä Oulunsalonrannassa, Hieta-ahossa ja Heikkilänsaaressa. Omana työnä yleissuunnittelua tehtiin Jäälin keskustassa, Alppilan Bulevardilla, Kaijonharju-Linnanmaalla, Tahkokankaalla ja Ranta-Taskilassa.

Lisäksi oli käynnissä useita pienempiä asemakaavoitukseen ja rakennushankkeisiin liittyviä yleissuunnitteluhankkeita omana työnä.

Verkostojen uudisalueiden toteutussuunnittelusta teetettiin konsulttityönä Välikylän yrityspuiston, Annanlankaan kaavalaajennuksen, Ruskoseläntien ja Välimaa-Mastotien pumppaamon ja Mastotie – Vesalanmäki vesihuolto. Konsulttityönä oli käynnissä mm. seuraavat saneeraus/korvausinvestointien suunnittelutyöt: 700 mm vesijohdon saneeraus 4-tien

Verkostojen suunnittelukustannusten kehitys €

Konsulttisuunnittelun kustannukset yhteensä

400000 350000

300000

Oman suunnittelun palkkakustannukset (+50% sivuk)

250000 200000

Suunnittelukustannukset yhteensä

150000 100000 50000 0

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Käynnissä olleet ja tilatut suunnitteluhankkeet Kpl

50 40

37,5

35

31,9

30 25 20 15

43,5

43,0

45

13

15,4 16,5

16 16,5

15

Käynnissä olleet omat suunnitteluhankkeet yhteensä

29

24,5

21

18,5

14,5 8

10

5 0

2015

2016

2017

Verkostohankkeiden konsulttityötilaukset

2018

Käynnissä olleet konsulttihankkeet yhteensä Käynnissä olleet suunnitteluhankkeet (OV+konsultti)

12 sillan putkitunneleihin, Puolivälinkankaan vesitornin päävesijohdon uusi linjaus, Niemeläntörmä, Korvenkuja-Jussilantien jätevesiviemäri, Santaholman pumppaamo-Kirkkotie vesihuolto ja Mäkitien alue Jäälissä. Omana työnä tehtiin mm. seuraavien uudishankkeiden toteutussuunnittelua: Niittyholma, Vesalanmäki, Hiltusenpuisto, Takalaanilantie-Liittokuja.

Omia vesihuoltoverkoston saneeraushankkeita olivat mm.

Rajakylän keskusta, Kontinkankaan johtosiirrot (Rauhanparkki), Pakkahuoneenkatu, Haukiputaan pumppaamosaneeraukset ja verkostomuutokset, Oskari Jauhiaisen tien vesijohto, Koitelintie –Huvilatie, Lintula, Sienikuja- Sienitie. Myös 4-tien parantamiseen liittyvien johtosiirtojen suunnittelua tehtiin omana työnä.

Verkkotietojärjestelmän täydentäminen Verkkotietojärjestelmän tietosisällön parantamiseksi vuonna 2015 käynnistetty mittaus- ja kuntokartoitusprojekti jatkui Kiimingin ja Haukiputaan verkostoissa kolmen mittaryhmän voimin. Lisäksi Teklin mittaryhmä suoritti täydennysmittauksia Oulunsalossa. Mittausmateriaalin siirtoa verkkotietojärjestelmään parannettiin palkkaamalla paikkatietoharjoittelija kesän ajaksi. Tavoitteena on saada johtokartan tietosisältö samalla tasolle koko kaupungin alueella vuonna 2020.

Verkkotietojärjestelmään (Trimble NIS) hankitun verkostolaskentaosion käyttöönotto viivästyi kalibrointiin liittyvien mittausten siirtyessä lumisen ja kylmän talven vuoksi.

Verkostolaskentaa voidaan käyttää mm. vesijohtoverkoston mallinnukseen, sprinkleriselvityksiin ja verkostovaurioiden etsintään aluksi kantakaupungin alueella ja myöhemmin koko kunnan alueella, kun verkostotietojen eheytys edistyy.

Rakennuttaminen Urakkakohteiden määrä (30 kpl) laski edellisestä vuodesta 4 hankkeella. Näistä 20 oli saneeraushankkeita. Rakennuttamistehtävät tehtiin 98,3 % omana työnä tai yhteishankkeena yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden kanssa. Vain kahden hankkeen kilpailutus teetettiin konsultilla. Rakennuttamiskustannukset olivat noin 281 000 euroa, mikä oli vain 3,1 % noin 9,3 M€ verkostoinvestoinneista.

Rakennuttamista Kaukovainiolla.

Verkostoinvestoinnit Uusia vesijohtoja ja jäte- sekä hulevesiviemäreitä otettiin käyttöön yhteensä noin 35 kilometriä. Vesi- ja viemärijohtoja saneerattiin yhteensä noin 30 kilometriä, mikä on ennätyksellisen paljon.

Alla olevaan taulukkoon on koottu tärkeimmät valmistuneet uudisrakennusalueet sekä alueiden tonttien lukumäärä ja vesihuollon rakentamiskustannukset.

Alue

Tonttien lkm

Kustannus €

120

1 200 000

Pateniemenranta Hakomäki

50

470 000

Vaskikangas II-vaihe

70

440 000

Haja-asutusalueille rakennettiin jätevesiviemäröintiä Hangaskankaalla, Kiiminkijokivarressa sekä Kylänpuolen alueella Oulunsalossa. Hankkeet mahdollistavat noin 70 kiinteistön liittämisen keskitettyyn jätevesiviemäröintiin. Pohjavesialueilla olevat hankkeet saivat valtion vesihuoltoavustusta yhteensä 70 000 euroa. Loppuvuodesta käynnistyi vesihuollon ja muun kunnallistekniikan rakentaminen Korvenkylässä ja Hiukkavaaran Tahti- ja Kunniamarssin alueilla, jotka ovat pientalovaltaisia alueita.

Merkittävimpiä saneerauskohteita on koottu alla olevaan taulukkoon.

Kohde

Rakennettu johtopituus (m)

Runkoviemärin sujutukset Pakkahuoneenkadun vesihuoltotyöt Lahnatien alueen vesihuoltotyöt Länsikehän ja Kääriänkujan vesihuoltotyöt Sienitien vesihuoltotyöt Vesihuoltotyöt Kaukovainion keskuksessa Pappilantien alueen vesihuoltotyöt Paineviemärin saneeraus Martinniemessä

Kustannus €

3500

1 500 000

390

230 000

2860

320 000

1490

160 000

1340

180 000

3200

500 000

1500

170 000

830

180 000

Keskustan sekaviemäröity alue supistui erillisviemäröinnin myötä vain hehtaarilla edellisestä vuodesta (40 ha).

13

VERKOSTOJEN YLLÄPITO Kehityshankkeita

Verkoston pituudet kasvoivat

Oulun Vesi osallistui 11 muun vesihuoltolaitoksen kanssa KOVE- vesijärjestelmien korjausvelan laskennan kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on saada yhtenäiset laskentatavat verkosto-omaisuuden korjausvelan laskentaan. Yhdessä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden käynnistyi syksyllä tiedonhallinnan prosessien kehityshanke, jonka tavoitteena on suunnittelun lähtötiedon, suunnitelmatiedon, rakentamisen toteumatiedon sekä ylläpitojärjestelmien tietosisältöjen yhdenmukaistaminen ja rikastaminen. Hanke tukee tietomallipohjaisen toimintatavan jalkauttamista kunnallisteknisten hankkeiden läpivientiin. Ensimmäistä kertaa vesijohtojen saneeraushankkeiden priorisoinnissa käytettiin apuna paikkatietoanalyysin tuloksia. Jatkossa analyysiä laajennetaan jätevesiverkostoon. Joulukuussa päätettiin, että valmiit verkostosuunnitelmat ja rakennuttamisessa syntyvä materiaali tallennetaan Therefore (Dokkari) –dokumenttipankkiin. Käyttöönottoprojekti siirtyi vuodelle 2019.

Oulun Vesi osallistui Oulun Yliopiston vetämiin Water Ecosystems –tapahtumaan ja BioWater-kehityshankkeeseen.

Oulun Vesi on myös mukana Pohjois-Suomen vesivaliokunnan ATJ-hankkeessa ja THL:n Vesitornien vaikutus talousveden laatuun -tutkimushankkeessa. Lisäksi on osallistuttu kaupunki ja valtakunnantason Smart-Water-työpajoihin.

Ylläpidettävän verkoston pituudet kasvoivat viime vuonna.

Loppuvuonna vesijohtoverkoston pituus oli 1 955 km, jätevesiviemäriverkoston 1 293 km ja hulevesiviemäriverkoston 646 km. Vesijohtovuotoja esiintyi 84 kappaletta. Edellisenä vuonna vuotoja oli 49 kappaletta, ja tämä luku oli kaikkein aikojen pienin. Vaikeasti paikannettavia vesijohtovuotoja esiintyi Haukiputaan ja Kiimingin alueilla, ja ne aiheuttivat vedenottamoilla ongelmia vedentuotannossa. Vuoden 2018 aikana Haukiputaan ja Kiimingin verkostot yhdistettiin veden riittävyyden varmistamiseksi kaksi kertaa. Vesijohtoverkon vuotovesiprosentti nousi 13,5 prosenttiin. Vesijohtoverkostossa Metsokangasta vaivannut huono vedenpainetaso huippukulutuksen aikana saatiin parannettua johtosaneerausten valmistuttua sekä kiinni olevien sulkuventtiilien löytymisellä.

Jätevesiviemäreitä huuhdeltiin ja puhdistettiin ohjelmoidusti kahden oman huuhteluauton sekä yksityisten huuhteluautojen voimin. Jätevesitukosten määrä pieneni ja niitä oli 114 kappaletta. Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva kesä laskivat viemärin vuotovesiprosentin 29,1 prosenttiin. Haukiputaan alueen jätevedenpumppauksen kannalta tärkeän Ervastinrannan jätevesipumppaamon pumppausjärjestelyt uusittiin kokonaan, ja pumppaamolle lisättiin tasausallastilavuutta pitkien pumppausjaksojen varmistamiseksi.

Verkoston päivystysaikaiset työt ovat kasvaneet selvästi

14 kolmen vuoden aikana, ja kaivuuta vaativia korjauksia on ollut päivystysaikana poikkeuksellisen paljon. Vuoden aikana päivystyksen aikaisia töitä oli noin 30 viikossa ja yli 1 500 vuodessa.

Tehtyjen töiden ja ongelmatilanteiden valokuvapohjaiseen dokumentointiin käyttöönotettiin Buildie-sovellus. Buildie-sovelluksella työssä kännykällä otetut valokuvat siirtyvät paikkatietopohjaisesti ohjelman tietokantaan. Sovellusta alettiin testata myös verkoston ylläpidon työpäiväkirjana.

Kaksi muraalia Hollihaan jätevesipumppaamo on usean vuoden ajan kärsinyt erilaisista graffiteista sekä töhryistä. Kesällä 2018 oululainen katutaiteilija Lasse Rimpilä maalasi pumppaamon julkisivut nuorekkaaksi vesihuoltoaiheiseksi kokonaisuudeksi. Vastaavan sotkemisongelman vuoksi Puolivälinkankaan vesitornin juureen maalautettiin teos, jonka ideoinnista ja toteutuksesta vastasivat Oululaiset Timo Tyynismaa ja Mirva Korhonen.

Teoksessa on 12 vuodenaikaa, joita jokaista edustaa Oulun seudulla tavattavat eläimet.

Vesihuoltotarvikkeiden määrittelytyöryhmä Oulun Veden verkoston rakentamiseen käytettävien osien ja toimilaitteiden määrittämiseksi perustettiin vesihuoltotarvikkeiden määrittelytyöryhmä. Työryhmässä on laajasti edustettuna työnjohtotasoa sekä asentajia verkoston ylläpitoyksiköstä sekä rakennuttamisesta. Työryhmän tehtävä on haastava, koska päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja vesihuollon varmuuteen. Työryhmän tehtäviin kuuluu myös vesihuollon varmuusvaraston määrittäminen.

Vesitornitarkastukset Vesitorneihin tehtiin ylimääräiset kattotarkastukset johtuen Oulunsalon vesitornin yllättävästä kattovuodosta. Vesitornien rakenteet todettiin tarkastuksessa hyväkuntoisiksi. Vesitornien vedenlaadun varmistamiseksi aloitettiin UV-desinfiointilaitteistojen suunnittelutyöt Oulunsaloon, Puolivälinkankaalle sekä Maikkulaan. Oulunsalon vesitornin osalta työt aloitettiin joulukuussa.

Vedenkeittokehotus Oulunsalossa Oulunsalossa annettiin talousveden keittokehotus Karhuojan ja Niemenrannan alueelle 2.11.2018 vesitornissa ja Niemenrannan vesinäytteessä havaitun koliformisten bakteerien vuoksi.

Vedenjakelu asiakkaiden omiin astioihin järjestettiin välittömästi Oulun Veden varavedenjakelusäiliöllä Niemenrannassa. Vesitorni poistettiin käytöstä ja verkostoa huuhdeltiin voimakkaasti vesitornin suuntaan. Oulunsalon alueelta otettiin laajasti vesinäytteitä vedenlaadun seuraamiseksi. Otettujen vesinäytteiden mukaan keittokehotusaluetta laajennettiin 6.11.2018 Lentokentäntielle saakka, jolloin noin puolet Oulunsalon kuluttajista oli kehotuksen piirissä. Vedenjakelupisteitä perustettiin neljään pisteeseen ja yksittäisiä kohteita vesitettiin pienemmillä vesisäiliöillä.

Vedenlaatuhäiriön syy paikallistettiin vesitornin kattorakenteisiin, joiden korjaus suoritettiin välittömästi. Vesitornin säiliö desinfiointiin ja puhdistettiin useaan otteeseen keittokehotuksen aikana. Vesitornia ei kuitenkaan otettu käyttöön, koska tornille alettiin välittömästi asentaa UV-laitteistoa vedenlaadun varmistamiseksi. Hyvän vesijohtoverkostopaineen ylläpitämiseksi Oulunsalossa johdettiin lisävettä Kempeleen Vesihuollon verkostosta. Puhtaaksi todettujen vesinäytteiden jälkeen talousveden keittokehotus purettiin 13.11.2018. Koko tapahtuman ajan pyrittiin tehokkaasti tiedottamaan kuluttajia poikkeuksellisesta tilanteesta.

15 Vesijohtovuodot Viemäritukokset

Verkostojen ylläpito - vuodot ja tukokset

250

*

200 150

100 50 0

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

* Lukujen nousu selittyy viiden vesilaitoksen yhdistymisellä vuonna 2013 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40

30 30 20 20 10 10 00

tukokset 2013 tukokset 2014 tukokset 2015 tukokset 2016 tukokset 2017 tukokset 2018

90 40 80 35 70 30 60 25 50

40 20 30 15 20 10 10 5 0 0

vuodot 2013 vuodot 2013 vuodot 2014 vuodot 2014 vuodot 2015 vuodot 2015 vuodot 2016 vuodot 2016 vuodot 2017 vuodot 2017 vuodot 2018 vuodot 2018

16

VEDENTUOTANTO Oulun Vedellä on kaksi talousveden valmistamiseen tarkoitettua pintavesilaitosta; Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamot. Ne ottavat raakavetensä Oulujoesta ja valmistavat siitä talousvettä kanta-Oulun alueella asuville oululaisille.

Vedenpuhdistamoiden puhdistusprosessit käsittävät epäpuhtauksien saostamisen rautapohjaisella saostuskemikaalilla, flotaatioselkeytyksen, hiekkasuodatuksen, otsonoinnin, aktiivihiilisuodatuksen, desinfioinnin ja jälkikemikaloinnin.

Kurkelanrannan laitoksella on lisäksi UV-desinfiointi.

Vuonna 2018 raakavettä pumpattiin talousveden valmistukseen pintavesilaitoksille yhteensä 10 826 947 m³, mikä on keskimäärin 29 663 m³ vuorokaudessa. Vastaavasti kantaOulun vesijohtoverkostoon pumpattiin puhdistettua talousvettä noin 27 780 m³ vuorokaudessa, mikä on 10 139 649 m³ vuodessa.

Pintavesilaitosten lisäksi Oulun Vedellä on talousveden valmistamiseen tarkoitettuja pohjavedenottamoita Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin suuralueilla sekä Hangaskankaalla. Vuoden 2018 aikana pumpattiin em. pohjavesialueilta vettä kuluttajille yhteensä 2 985 322 m³, joka on 8 179 m³ vuorokaudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) uudistui 27.10.2017. Uudistuksella saatettiin kansallisesti voimaan juomavesidirektiivin (neuvoston direktiivi 98/83/EY) liitteiden II ja III muutokset.

Valviran uudistamaan talousvesiasetuksen soveltamisohjeeseen on koottu yhdenmukaisen valtakunnallisen valvonnan kannalta tarpeellisia ohjeita. Talousvesiasetuksen soveltamisohjeessa on kolme osaa, joissa käsitellään talousvettä koskevia säädöksiä, talousvesiasetuksen säännöskohtaista soveltamista ja enimmäisarvojen perusteita.

Uusi asetus antaa talousveden valvontaan lisää joustavuutta, mutta edellyttää myös ottamaan talousveden laadun

säännöllisessä valvonnassa entistä paremmin huomioon paikalliset veden laatua uhkaavat vaarat. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on myös hyväksyttävä laitoksen tekemä riskinarviointi.

Oulun Vedellä on käytössä Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan hyväksymä valvontatutkimusohjelma vuosille 2014 - 2018. Ohjelma päivitettiin vuonna 2018 viideksi vuodeksi eteenpäin. Pintavesilaitoksille otettava raakavesi on Oulujoen vettä ja sen laatua valvotaan valtioneuvoston päätöksen (366/1994) mukaisesti.

Oulun seudun ympäristötoimi valvoo säännöllisesti verkostoveden laatua em. lakisääteisen talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti ja kaikki siihen liittyvät analyysipalvelut Oulun Vesi ostaa ulkopuolisilta akkreditoiduilta laboratorioilta. Verkostoon pumpatun veden laatu täytti vuonna 2018 talousvesiasetuksen 1352/2015 ja sen muutoksen 683/2017 mukaiset laatuvaatimukset ja -tavoitteet.

Vuonna 2018 alettiin laatia vedentuotannon kehittämissuunnitelmaa, jossa tarkastellaan laitoksien investointi- ja laajennustarpeet seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on saada rakennettua Hinttaan täysin uusi laitosyksikkö, jolla voidaan korvata nykyinen vesilaitos sekä tämän jälkeen saneerata molemmat nykyiset pintavesilaitokset.

Suunnitelmassa otetaan huomioon myös pohjaveteen liittyvät varavesijärjestelyt.

Kurkelanrannan vedenpuhdistamolla uusittiin ulko-ovia ja kalkin varastoaltaiden pinnoitukset saatiin päätökseen vuonna 2018. Hintan vedenpuhdistamon allashuoneen katolle asennettiin aurinkopaneeleja, joista saatavaa sähköenergiaa hyödynnetään laitoksen omiin tarpeisiin.

Vuonna 2013 aloitettua valvomohanketta vietiin eteenpäin myös vuonna 2018 mm. liittämällä uusia pohjavesikohteita Cromi-valvomoon.

m3 1 200 000

Pohjavedenottamoilta pumpatut vesimäärät vuosina 2014-2018

1 000 000 800 000 600 000

2014

400 000

2015

200 000

2017

0

2016 2018 Haukipudas

Kiiminki

Oulunsalo

Hangaskangas

Ylikiiminki

Yli-Ii

17 Talousveden laatu

Mikrobiologiset määritykset

Clostridium perfringens Enterokokit, Enterococ Escherichia coli Kokonaispesäkeluku, +22 °C, Heterotrophic CFU Kokonaispesäkeluku, +37 °C, Heterotrophic CFU Koliformisten bakt. kokonaismäärä, Coliform Bacteria Salmonella

Fysikaalis-kemialliset määritykset

VERKOSTOON LÄHTEVÄ PUHDISTETTU VESI / KANTAOULU

RAAKAVESI / OULUJOKI

Yksikkö pmy/100 ml mpn/100 ml mpn/100 ml pmy/ml pmy/ml mpn/100 ml

ka

max

min

3 6

7 28

0 0

338

>2420

14

OULUJOEN POHJOISPUOLI ka

max

OULUJOEN ETELÄPUOLI

min

ka

max

min

0 0 0 1 1

0 0 0 12 7

0 0 0 ei hav. ei hav.

0 0 0 1 1

0 0 0 7 4

0 0 0 ei hav. ei hav.

0

0

0

0

0

0

1,7

3,4

1,0

1,6

2,3

1,2

<0,05 64

<0,05

<0,05

<0,05 52

<0,05

<0,05

0,71 17,9 0,069 0,072 11,4 <0,15 <0,0015

0,77 22,6 0,087 0,097 16,4 <0,15 <0,0015

0,65 12,7 0,021 0,059 9,0 <0,15 <0,0015

0,70 56,9 0,022 0,094

0,76 76,6 0,06 0,11

0,65 23,3 <0,010 0,062

0,0029 <5,0

0,0036 <5,0

0,0021 <5,0

0,0023 <5,0

0,0032 <5,0

0,0018 <5,0

<0,45 <0,02

<0,45 <0,02

<0,45 <0,02

<0,45 <0,02

<0,45 <0,02

<0,45 <0,02

<0,20

<0,20

<0,10

<0,10

<0,20

<0,10

0

0

0

0

0,4

0

<0,01

<0,01

<0,01

<0,01

<0,01

<0,01

0,31

0,85

0,24

0,30

0,37

0,26

0,021

0,68

ei tod.

ei tod.

ei tod.

ei tod.

<0,40 6,1

<0,40 11

<0,40 1,6

<0,40 1,4

<0,40 1,5

<0,40 1,3

4,0

6,6

2,2

3,8

5,3

2,6

0,78 4,4

1,00 5,6

0,70 3,9

0,75 4,2

1,09 6,1

0,63 3,5

0,060 0,0183 0,050 10,5 13,4 2,40 1,2 1,0 0,054 1,6 8,5 <0,0050 1) 31,7 0,15 <0,2 2,3 46 <5 184 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5

0,063 0,0617 0,079 20,5 34,9 2,40 2,7 1,6 0,11 1,9 8,8 <0,0050

0,058 0,0069 <0,02 2,9 7,0 2,36 0,53 0,26 <0,010 1,3 8,2 <0,0050

0,056 0,0199 0,059 10,4 17,2 2,32 0,89 0,43 0,021 1,6 8,6 <0,0050

0,085 0,0572 0,11 22,0 36,5 2,33 1,5 1,1 0,069 1,7 8,9 <0,0050

<0,05 0,0033 0,024 2,5 7,8 2,31 0,55 0,068 <0,010 1,6 8,3 <0,0050

71,8 0,40 <0,2 3,3 50 <10 230 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5

8,5 <0,15 <0,2 1,8 39 <5 160 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5

27,5 0,18 <0,2

78,1 0,57 <0,2

12,9 <0,15 <0,2

43 <5 176 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5

63 <5 230 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5

33 <5 150 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5

ei tod.

Absorptio, 254 nm 1/m 42,9 76,5 35,3 Anioniset tensidit mg/l <0,20 <0,20 <0,20 Antimoni, Sb µg/l <0,05 <0,05 <0,05 Assimiloituva orgaaninen hiili, AOC µg/l 79 Adsorboituvat orgaaniset halogeenit, AOX mg/l 0,06 Alkaliteetti, Alkalinity mmol/l 0,14 0,17 0,08 Alumiini, Al µg/l 57 200 <20 Ammonium, NH4+ mg/l <0,020 0,053 ei tod.

Arseeni, As µg/l 0,25 0,28 0,21 Barium, Ba µg/l 10,1 13,9 8,8 Bentseeni µg/l Bentso(a)pyreeni µg/l <0,0015 Biokemiallinen hapenkulutus, BOD7ATU mg O2/l 0,1 0,4 0 Boori, B mg/l 0,0018 0,0027 0,0007 Bromaatti, Br µg/l CODCr mg/l O2 <30 <30 <30 1,2- dikloorietaani µg/l Elohopea, Hg µg/l <0,02 <0,02 <0,02 Fenolit, Phenols µg/l <1,0 <1,0 <1,0 Fluoridi, F mg/l <0,20 Fosfaattifosfori, PO4-P µg/l 6,7 10,0 4,5 Hapen kyllästysaste, % 97 102 92 Saturation of oxygen Hiilidioksidi, vapaa, Uncombined CO2 mg/l 3,1 6,5 1,5 Hiilivetypitoisuus C5-C40, Tot. hydrocarbon µg/l <50 Kadmium, Cd µg/l <0,01 0,011 <0,01 Kiintoaine, Solid matter mg/l 4,2 7,5 1,2 Kloori, kokonais, Total residual chlorine mg/l Kloori, vapaa, mg/l Free available residual chlorine Kloorifenolit yhteensä, µg/l Kloridi, Clmg/l 0,9 1,1 0,76 KMnO4-luku, mg/l 47 73 41 Potassium permanganate number Kokonaiskovuus, Hardness value mmol/l 0,11 0,13 0,09 Kokonaiskovuus, Hardness value °dH 0,6 0,7 0,5 Kokonaistyppi, Tot-N µg/l 345 400 270 Kromi, Cr µg/l 0,45 0,73 0,34 Kupari, Cu mg/l 0,0020 0,0028 0,0013 Lyijy, Pb µg/l 0,18 0,25 0,12 Lämpötila, Temperature °C 7,4 24,0 0 Mangaani, Mn µg/l 24,7 50,0 <20 Natrium, Na mg/l 1,92 2,11 1,58 Nikkeli, Ni µg/l 0,81 0,97 0,71 Nitraatti, NO3mg/l 0,20 0,56 <0,025 Nitriitti, NO2mg/l <0,020 <0,020 ei tod.

Orgaaninen kokonaishiili, TOC mg/l 10,7 17,8 8,9 pH, +25 °C, pH-value 6,8 7,1 6,1 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH µg/l <0,0050 Radioaktiivisuus, Radon (Rn-222), Radioactivity Bq/l <30 <30 <30 Rauta, kokonais, Fe µg/l 600 1400 340 Sameus, Turbidity FTU 2,4 8,9 0,66 Seleeni, Se µg/l <0,2 <0,2 <0,2 Sinkki, Zn µg/l 7,0 9,8 5,6 Sulfaatti, SO42mg/l 4,3 5,4 3,4 Syanidit, CN µg/l <10 Sähkönjohtavuus, +25 °C, Conductivity µS/cm 34 40 28 Tetra- ja trikloorieteeni µg/l Torjunta-aineet (pestisidit), Pesticides µg/l <0,2 Trihalometaanit, Trihalomethans µg/l Uraani, U µg/l 0,051 0,054 0,045 Väriluku, Colour mg/l Pt 80 147 57 ei hav. = ei havaittu, ei tod. = ei todettu, = not detected 1) STUK, Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa, vuosiraportti (STUK-B julkaisusarja)

<0,15 <0,15 <0,15 <0,0015 <0,0015 <0,0015

18 Talousveden laatu, Pohjavedet

Mikrobiologiset määritykset

Enterokokit, Enterococ Escherichia coli Kokonaispesäkeluku, +22 °C, Heterotrophic CFU Kokonaispesäkeluku, +37 °C, Heterotrophic CFU Koliformisten bakt. kokonaismäärä, Coliform Bacteria

Fysikaalis-kemialliset määritykset Antimoni, Sb Alkaliteetti, Alkalinity Alumiini, Al Ammonium, NH4+ Arseeni, As Boori, B Elohopea, Hg Fluoridi, F Hiilidioksidi, vapaa, Uncombined CO2 Kadmium, Cd Kloorifenolit yhteensä, Kloridi, ClKokonaiskovuus, Hardness value Kokonaiskovuus, Hardness value Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Lämpötila, Temperature Mangaani, Mn Natrium, Na Nikkeli, Ni Nitraatti, NO3Nitriitti, NO2Orgaaninen kokonaishiili, TOC pH, +25 °C, pH-value Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH Rauta, kokonais, Fe Sameus, Turbidity Seleeni, Se Sulfaatti, SO42Syanidit, CN Sähkönjohtavuus, +25 °C, Conductivity Torjunta-aineet (pestisidit), Pesticides Trihalometaanit, Trihalomethans Uraani, U Väriluku, Colour

Yksikkö

HAUKIPUDAS

KIIMINKI

ka

ka

OULUNSALO

YLI-II

ka

YLIKIIMINKI

ka

ka

mpn/100 ml mpn/100 ml

0 0

0 0

0 0

0 0

0 0

pmy/ml

2

1

3

5

3

pmy/ml

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

mpn/100 ml

0

0

0

0

0

µg/l mmol/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mmol/l °dH µg/l mg/l µg/l °C µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l

<0,05 1,2 6,4 <0,010 0,07 0,004 <0,02 <0,20 1,1 0,02 <0,40 1,7 0,48 2,7 0,17 0,058 0,66 8,4 0,95 4,95 3,6 0,25 0,015 1,2 8,1 <0,0050 17,5 0,17 <0,2 6,0 <10 151 <0,2 <50 0,026 <5

<0,05 1,1 8,7 <0,010 0,08 0,004 <0,02 <0,20 5,9 0,07 <0,40 1,4 0,58 3,3 0,16 0,298 0,28 8,0 0,93 2,90 2,0 0,28 <0,010 1,2 7,4 <0,0050 25,5 0,16 <0,2 8,2 <10 123 <0,2 <50 0,030 <5

<0,05 2,2 <5,0 <0,010 0,11 0,021 <0,02 <0,20 2,6 <0,01 <0,40 6,2 1,26 7,1 0,08 0,061 0,06 8,1 0,69 7,69 0,21 0,44 <0,010 2,0 8,0 <0,0050 25,2 0,33 <0,2 25 <5 274 <0,2 <50 0,420 <5

<0,05 0,71 <5,0 <0,010 0,05 0,002 <0,02 <0,10 0 <0,01 <0,40 0,6 0,34 1,9 0,21 0,016 0,07 7,6 <0,2 2,03 0,66 0,47 <0,010 <0,5 8,3 <0,0050 <2,5 <0,15 <0,2 2,1 <5 77 <0,2 <50 <0,005 <5

<0,05 0,74 6,2 <0,010 0,05 0,006 <0,02 <0,10 3,0 0,02 <0,40 0,9 0,38 2,1 0,10 0,003 0,09 6,7 <0,2 3,05 0,98 0,34 <0,010 <0,5 7,8 <0,0050 2,6 <0,15 <0,2 6,3 <5 101 <0,2 <50 0,007 <5

µg/l µg/l FTU µg/l mg/l µg/l µS/cm µg/l µg/l µg/l mg/l Pt

19 Talousveden laadun valvonta MIKROBIOLOGISET LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT)

Enimmäisarvo Maximum value Escherichia coli 0 pmy (CFU)/100 ml Enterokokit, Enterococ 0 pmy (CFU)/100 ml

KEMIALLISET LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT) Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat Parameters mainly cause of raw water

Enimmäisarvo Maximum value Huomautus Note Arseeni, As 10 mg/l Bentseeni, benzene 1,0 mg/l Boori, B 1,0 mg/l 1,2-Dikloorietaani, 1,2-Dichlorethane 3,0 mg/l Elohopea, Hg 1,0 mg/l Fluoridi, F- 1,5 mg/l Nitraatti, NO3- 50 mg/l (1) Seleeni, Se 10 mg/l Syanidit, CN 50 mg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht.

10 mg/l tetrachlorizated ethene and trichlorothylene Torjunta-aineet, pesticides 0,10 mg/l (2 ja 3) Torjunta-aineet yhteensä, total pesticides 0,50 mg/l (2 ja 4) Uraani, U 30 mg/l Desinfioinnin sivutuotteet, disinfection by-products Bromaatti, Br 10 mg/l (5) Trihalometaanit yhteensä, total trihalomethans 100 mg/l (5 ja 6) Pääosin vedenkäsittelykemikaaleista ja verkostomateriaaleista peräisin olevat muuttujat, Parameters mainly cause of water chemicals and water supply network pH, pH-value 9,5 (B) Akryyliamidi, acryl amide 0,10 mg/l (C ja D) Epikloorihydriini, epichlorohydrin 0,10 mg/l (C ja D) Vinyylikloridi, vinyl chloride 0,50 mg/l (C ja D) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH 0,10 mg/l (D ja 7) Bentso(a)pyreeni, benzo(a)pyrene 0,010 mg/l (D) Muuttujat, joihin kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi, Parameters, which can be affected by premesis water equipment Antimoni, Sb 5,0 mg/l Kadmium, Cd 5,0 mg/l Kromi, Cr 50 mg/l Kupari, Cu 2,0 mg/l Lyijy, Pb 10 mg/l Nikkeli, Ni 20 mg/l Nitriitti, NO2- 0,50 mg/l (1)

RADIOAKTIIVISUUDEN LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT) Radon, Rn 1 000 Bq/l (1 ja 2) Tritium, T 100 Bq/l (3) Viitteellinen annos, Allusive dose 0,10mSv/vuosi/year LAATUTAVOITTEET (TAVOITETASOT JA SUURIMMAT HYVÄKSYTTÄVISSÄ OLEVAT PITOISUUDET) Mikrobiologiset muuttujat, microbiological parameters Koliformiset bakteerit, coliform Bacteria 0 pmy (CFU)/100 ml (B ja 1) Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt) 0 pmy (CFU)/100 ml (A, 1 ja 2) Pesäkkeiden lukumäärä (22 °C), heterotrophic CFU (22 °C) - ei epätavallisia muutoksia (B ja 3) Veden syövyttävyyteen vaikuttavat muuttujat, parameters corcerning corrosion pH, pH-value 6,5 - 9,5 (A) Kloridi, Cl- alle 250 mg/l (A ja 4) Sulfaatti, S042- alle 250 mg/l (A ja 4) Sähkönjohtavuus, conductivity alle 2 500 mS/cm (A, 4 ja 5) Muuttujat, joihin vedenkäsittely voi vaikuttaa merkittävästi, Paramaters which can be affected by water treatment Alumiini, Al alle 200 mg/l (A) Ammonium, NH4+ alle 0,50 mg/l (A) Natrium, Na alle 200 mg/l (A) Veden laadun yleisindikaattorit, water quality general indicators Haju ja maku, odour and taste - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä (B) Väri, colour -“- (B) Sameus, turbidity -“- (B, 3 ja 6) Lämpötila, temperature alle 20oC (B ja 7) Muuttujat, joihin kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi, parameters, which can be affected by premesis water equipment Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), total organic carbon - ei epätavallisia muutoksia (B ja 3) Hapettuvuus, CODMn-O2 alle 5,0 mg/l (B ja 3) Mangaani, Mn alle 50 mg/l (B ja 3) Rauta, Fe alle 200 mg/l (B ja 3)

Näytteenottoa koskevat huomautukset:

A) Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta

raakavedestä, vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta.

B) Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta C) Muuttujan pitoisuus vedessä määritetään laskemalla. Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

D) Näyte on tutkittava vaatimusten täyttymiskohdasta.

Muut huomautukset:

1. Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1.

2. Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita.

3. Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin enimmäisarvo on 0,030 μg/l.

4. Muuttujalla tarkoitetaan kaikkien seurannassa havaittujen yksittäisten torjunta-aineiden, joiden pitoisuus on ilmaistu määrällisesti, yhteenlaskettua summaa.

5. Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen.

6. Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani.

7. Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k) fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni ja indeno-(1,2,3cd)-pyreeni.

Huomatukset: 1.

2.

3.

4.

Radonin laatutavoite on 300 Bq/l. Korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuus on harkittava riskinarvioinnin perusteella, jos laatutavoite ei täyty. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos laatuvaatimus ei täyty.

Jos radonin aktiivisuuspitoisuus on vaatimusten täyttymiskohdassa suurempi kuin 100Bq/l, pitoisuus on tutkittava raakavedestä tai vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä.

Jos tritiumin laatuvaatimus ei täyty, vedestä on mitattava myös muita keinotekoisia radionuklideja. STUK määrittelee mitattavat nuklidit.

Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja luonnollisia ja keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalim-40:tä, radonia ja radonin lyhytaikaisia hajoamistuotteita.

Näytteenottoa koskevat huomautukset:

A. B.

Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta.

Näyte on tutkittava vaatimusten täyttymiskohdasta.

Muut huomautukset: 1.

Tavoitetason ylittyminen edellyttää aina jatkotutkimuksia veden mikrobiologisesta laadusta ja talousveden mahdollisen saastumisen selvittämistä.

2.

Tutkitaan, jos vesi on otettu pintavesimuodostumasta tai pintavesi vaikuttaa veteen.

3.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi asettaa muuttujalle vedenjakelualuekohtaisen enimmäisarvon toimitetun veden pitoisuuden vaihtelun ja pitkän aikavälin kehityssuunnan perusteella.

4.

Muuttujan arvo on asetettu veteen aiheutuvan maun ehkäisemiseksi. Vesi ai kuitenkaan saa olla syövyttävää.

Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi tulisi kloridipitoisuuden olla alle 25mg/l, sulfaattipitoisuuden alle 150mg/l ja sähkönjohtavuuden alle 250µS/cm.

5.

Pitoisuudella tarkoitetaan muuttujan arvoa 20oC lämpötilassa.

6.

Pintaveden käsittelylaitokselta lähtevän veden sameudessa tulee pyrkiä arvoon alle 1 NTU 7.

Lämpötila mitataan yhden minuutin veden juoksuttamisen jälkeen. Muuttujaa käytetään vain sen arvioimiseksi, miten kiinteistön vesilaitteisto vaikuttaa veden lämpötilaan.

20 Vedenpuhdistamoiden vuosi-ilmoitus PUMPPAUKSET:

RAAKAVESI Keskimäärin Suurin 30.7 Pienin 23.6 PUHDISTETTU VESI Edellisenä vuonna Muutos Keskimäärin Suurin 30.7 Pienin 23.6 POHJAVESI Keskimäärin LAITOKSEN OMA VEDEN KÄYTTÖ: Suodattimien huuhtelu Lietteen poisto Yhteensä KEMIKAALIEN KÄYTTÖ: Ferrisulfaatti Kalkki Hiilidioksidi Ammoniumsulfaatti Happi (Kurkelanranta) Natriumhypokloriitti (ilm. akt. kl.)

Sähkönkulutus Ulkoilman keskilämpötila Jokiveden keskilämpötila

10 826 947 29 661 37 452 21 258 10 139 649 9 583 012 556 637 27 778 35 858 19 446 261 597 717

m³ m³/vrk, m³/d m³/vrk, m³/d m³/vrk, m³/d m³ m³ m³ 5,8 % m³/vrk, m³/d m³/vrk, m³/d m³/vrk, m³/d m3 m³/vrk, m³/d

560 895 389 129 950 024

m³ m³ m³

5,2 % 3,6 % 8,8 %

1 324 028 544 030 216 305 2 625 22 000 4 087 5 771 662 +3.4 +7.3

kg kg kg kg kg kg kWh °C °C

130,6 g/m³ 53,7 g/m³ 21,3 g/m³ 0,26 g/m³ 5,4 g/m³ 0,40 g/m³ 0,57 kWh/m³

Talousvesianalyysien menetelmäluettelo Avainsana

Absorptio Alkaliteetti Alumiini Ammonium Enterokokit Haju ja maku Happi Hiilidioksidi Vapaa kloori ja kokonaiskloori Kloridi Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli Kokonaiskovuus Mangaani Nitriitti Pesäkeluku pH Rauta Sameus Sulfaatti Sähkönjohtavuus TOC-arvo Veden väri

Yksikkö

1/m mmol/l mg/l mg/l MPN/100ml mg/l mg/l mg/l mg/l MPN/100ml mmol/l mg/l mg/l pmy/ml mg/l FTU mg/l mS/m mg/l mg/l Pt

Jätevesianalyysien menetelmäluettelo Avainsana Alkaliteetti BOD7ATU CODCr Fosfaatti ja fosfori Kiintoaine Kokonaistyppi Laskeuma Nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi

Yksikkö mmol/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l ml/l mg/l

PUMPED:

RAW WATER Average Max 30.7 Min 23.6 DRINKING WATER Last year Change Average Max 30.7 Min 23.6 GROUND WATER Average

HUOMAUTUKSIA: Natriumhypokloriittia on käytetty 34 058 kg, joka muunnettuna väkevyyskertoimella 0.12 on aktiiviklooria 4 087 kg.

Ulkoilman ja jokiveden keskilämpötila on laskettu keskiarvona koko vuoden arvoista jakamalla kuukausien määrällä. Sähkönkulutus sisältää myös Hangaskankaan pumppaamoiden sähkön 153 197 kWh. Ferrisulfaatin kulutus suhteessa raakaveteen on 122.3 g/m³ ja kalkin kulutus 50.2 g/m³

raakavedestä, of raw water -"-"(puhdasvesi, drinking water) -"-"-"-"-"-"-

PLANTS OWN WATER USE: Flushing of the filters Sludge removal In total CHEMICALS USED: Ferric sulphate Lime Carbon dioxide Ammonium sulphate Oxygen (used only in Kurkelanranta) Sodium hypochlorite (as active chlorine) Electric power consumption Average air temperature Average temperature of the Oulu river

Menetelmä

SFS-standardi/ohje

Menetelmä Potentiometrinen titraus Respirometrinen Fotometrinen Fotometrinen Gravimetrinen Fotometrinen Gravimetrinen Fotometrinen

SFS-standardi/ohje SFS 3005 BOD OxiTop Pikatesti HachLange Pikatestit HachLange SFS-EN 872 Pikatesti HachLange Pikatestit HachLange

Fotometrinen Potentiometrinen titraus Fotometrinen ionikromatografinen Bakteerien entsyymin osoittaminen Aistinvarainen tutkimus Jodometrinen titraus Titrimetrinen Fotometrinen ionikromatografinen Bakteerien entsyymin osoittaminen Titrimetrinen Fotometrinen ionikromatografinen Maljavalutekniikka Mittaus pH-mittarilla Fotometrinen Mittaus sameusmittarilla ionikromatografinen Mittaus sähkönjohtokykymittarilla Määritys TOC analysaattorilla Fotometrinen

SFS-EN ISO 9963-1 Pikatesti HachLange SFS-EN ISO 14911 EnterolertTM ETS 69 SFS-EN 25813 SFS 3005 SFS-EN ISO 7393-2 SFS-EN ISO 10304 Colilert® SFS 3003 Pikatesti Merck SFS-EN ISO 10304 SFS-EN ISO 6222 SFS 3021 Pikatesti Merck SFS-EN ISO 7027 SFS-EN ISO 10304 SFS-EN 27888 SFS-EN 1484 SFS-EN ISO 7887

21

JÄTEVEDENPUHDISTUS Vuonna 2018 Taskilan jätevedenpuhdistamolla puhdistettiin yhdyskuntajätevesiä yhteensä noin 17,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin 0,3 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Muhokselta ja Utajärveltä johdettiin jätevesiä Taskilan puhdistamolle 522 229 m³ ja Iistä 266 870 m³ siirtoviemäreitä pitkin. Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevesiä yhteensä noin 61 546 m³. Oulunsalon suuralueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Lakeuden Keskuspuhdistamolle Kempeleeseen. Vuonna 2018 jätevesiä johdettiin puhdistamolle 390 887 m³.

Taskilan puhdistamolla jätevedet käsitellään ensin kemiallisesti, jonka jälkeen keskimäärin noin 70 % jätevedestä johdetaan aktiivilieteprosessiin ja sieltä edelleen jälkisuodatusyksikön kautta purkukaivolle, josta puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkea pitkin Perämereen.

Noin 30 % tulevasta jätevedestä johdetaan kemiallisen käsittelyn jälkeen uuteen MBR-prosessiin, josta vesi menee suoraan purkukaivoon ja edelleen em. purkuputkella Perämereen. Jätevedestä poistettava liete johdetaan KemiCondprosessiin ja sieltä edelleen lingoilla tapahtuvan kuivauksen ja välivarastoinnin kautta jatkokäyttöön.

Taskilan puhdistamon koko toimintaa koskeva ympäristöluvan tarkistamishakemus oli ollut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä joulukuusta 2012 lähtien ja uusi lupapäätös saatiin 6.7.2017. Oulun Vesi valitti uudesta lupapäätöksestä typenpoiston osalta Vaasan hallinto-oikeuteen 4.8.2017.

Vesi käynnisti Taskilan puhdistamoa koskevan typenpoiston tehostamisselvityksen yhteistyössä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa marraskuussa 2014 ja tehostamista

Taskilan jätevedenpuhdistamo

koskeva esisuunnitelma valmistui helmikuussa 2015. Vuonna 2016 kilpailutettiin kalvomoduulien toimittaja ja toimittajaksi valittiin HyXo Oy. Kalvotyypin valinnan jälkeen voitiin tehdä toteutussuunnitelmat loppuun koko hankkeen osalta ja urakoiden kilpailutus tapahtui keväällä 2017. Rakennustyöt käynnistyivät Taskilassa kesäkuussa 2017 ja uusi MBR-tekniikkaan perustuva laajennusosa otettiin käyttöön lokakuussa 2018.

MBR-tekniikka (membrane bioreactor = kalvobioreaktori) on puhdistusmenetelmä, joka yhdistää aktiivilieteprosessiin perustuvan orgaanisen aineen poiston sekä kalvosuodatukseen perustuvan mekaanisen lietteen erottamisen.

Perinteisessä aktiivilieteprosessissa lietteen erottaminen tapahtuu jälkiselkeytyksessä laskeuttamalla. MBR-tekniikassa puhdistettu vesi johdetaan sellaisenaan pois laitokselta puhdistettuna jätevetenä ja erotettu liete palautetaan takaisin prosessiin.

Kalvosuodatuksella saavutetaan perinteisiä menetelmiä parempi puhdistustulos varsinkin kiintoaineen poiston suhteen. Kalvotekniikka vaatii myös vähemmän tilaa verrattuna perinteiseen aktiivilieteprosessiin.

Taskilan puhdistamon MBR-yksikössä on käytössä Suez Water Technologies & Solutions –kalvovalmistajan ZeeWeed 500D -onttokuitukalvot, joiden huokoskoko on 0,04 µm. Kalvomateriaalina on käytetty polyvinyylideenifluoridia (PVDF) ja koko MBR-yksikön suodatuspinta-ala on yhteensä noin 49 000 m². Nykyisessä yksikössä on lisäksi noin 25 % laajennusvaraus kalvomoduuleja lisäämällä.

ZeeWeed 500D -onttokuitukalvot ovat altaissa upotettuina jäteveteen ja vesi kulkee kuitujen ulkopuolelta kalvon läpi

22 kuidun sisälle pienen alipaineen avustuksella. Kalvoilla voidaan erottaa jätevedestä muun muassa bakteerit, solut, osa viruksista sekä muut huokoskokoa isoimmat partikkelit.

Kesän 2018 aikana jatkettiin Oulun ranta-alueiden bakteeritarkkailua. Seurannan tarkoituksena on ollut selvittää desinfioinnin vaikutusta sekä puhdistetun jäteveden mikrobiologiseen laatuun että Oulun edustan merialueen tilaan.

Taskilasta lähtevä puhdistettu jätevesi hygienisoitiin touko-elokuun välisenä aikana permuurahaishapolla. Desinfioinnista saadut tulokset ovat olleet hyviä ja käytetty hygienisointimenetelmä poistaa tehokkaasti bakteereja jo pienellä syöttömäärällä.

Taskilan puhdistamolla sijaitsevan tasausaltaan katolle rakennettiin kesällä 2016 aurinkovoimalaitos, josta saadaan sähköenergiaa hyödynnettäväksi laitoksen omiin käyttötarpeisiin. Aurinkosähköjärjestelmän laskennallinen vuosituotantomäärä on 94 000 kWh ja vuonna 2018 paneelit tuottivat sähköä yhteensä 91 790 kWh.

Lietteenkäsittely Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete kuivattiin lingoilla noin 22 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen ja lietettä syntyi vuonna 2018 yhteensä noin 29 655 tonnia. Oulun Vesi hankkii jätevesilietteen hyödyntämisen kokonaispalveluna Kemira Operon Oy:ltä.

Jätevesilietteen hyödyntäminen koostuu KemiCond-käsittelystä ja sitä seuraavasta jatkokäsittelystä. Lietteen jatkokäsittely tehdään joko aumakompostointina Vasikkasuolla tai lietettä viedään sellaisenaan kasvualusta- ja peltokäyttöön.

Lietteen siirrosta sekä sen kompostoinnista Vasikkasuolla huolehtii Kemira Operon Oy:n aliurakoitsijana toimiva VRJ Pohjois-Suomi Oy. KemiCond-käsiteltyä lietettä kuljetettiin vuonna 2018 Oulun lähialueen pelloille noin 18 490 tonnia maanparannusaineeksi. Vasikkasuolle vietiin lietettä kompostoitavaksi yhteensä noin 11 165 tonnia.

Vasikkasuon kompostointialueen ympäristöluvasta tehtyihin valituksiin saatiin korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.12.2017. Annetun päätöksen mukaisesti tulee lietteen vastaanotto Vasikkasuolla lopettaa 30.4.2020 mennessä ja lietettä saa kompostoida alueella enintään 31.12.2020 saakka.

Oulun Vesi käynnisti kestävän kehityksen mukaiseen lietteenkäsittelyratkaisuun tähtäävän kilpailuttamismenettelyn syksyllä 2017. Uudella käsittelyratkaisulla pyritään turvaamaan lietteen jatkokäyttö 1.5.2020 eteenpäin vähintään 10 vuoden ajaksi. Oulun Vesi lähetti viimeisen vaiheen tarjouspyynnön tarjoajille joulukuussa 2018 ja päätös uudesta palveluntuottajasta tehdään alkuvuonna 2019. Taskilassa tapahtuva lietteenkuivaus tullaan myös saneeraamaan kokonaan uusiksi vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Omavalvontalaboratorio Oulun Veden omavalvontalaboratoriossa analysoidaan sekä vesi- että jätevesinäytteitä. Omavalvontalaboratorio sijaitsee Hintan vesilaitoksella. Laboratoriossa tutkitaan verkostoon lähtevien talousvesien laatua, puhdistusprosessin veden laatua sekä raakavesien (raakapohjavedet ja Oulujoki) veden laatua. Lisäksi tutkitaan säännöllisesti mm. vesitornien ja verkoston äärialueiden vesiä sekä uusien ja saneerauslinjojen vesiä.

Omavalvontalaboratoriossa tehdään myös jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuun kuuluvia pika-analyysejä sekä jatkuvatoimisten mittareiden tarkkailua.

Viranomaisvalvonnan ja kuormitustarkkailun analyysit ostetaan ulkopuolisilta laboratorioilta.

Toimintavuonna omavalvontalaboratoriossa tehtiin yhteensä noin 22 000 vesianalyysiä ja noin 3 100 jätevesianalyysiä. Laboratoriossa työskentelee kaksi laboranttia, laboratorioanalyytikko sekä laboratorioinsinööri. Laboratorio osallistuu säännöllisesti pätevyyskokeisiin ja käytössä oleville menetelmille on laadittu valvontakortteja ja kehitetty valvonta- ja standardinäytteitä.

23 Taskilan jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus 2018 Puhdistettu Kuukausi jätevesi Month Purified wastewater amount

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Polymeeri Polymeeri Polyalumiiniesiselkeyjälkiselkeykloridi Ferrisulfaatti tykseen tykseen Polyaluminium Ferric sulfate Polymer for Polymer for chloride PIX preliminary secondary PAC settling settling

Polymeeri lietteen kuivaukseen Polymer for sludge dewatering

Kuivattua lietettä jatkokäyttöön Dewatered sludge amount

Sakokaivoliete Septic tank sediments

196 210 160 700 137 840 116 923 117 804 97 925 157 034 189 358 204 892 198 345 201 703 190 570

3 022 3 120 3 305 2 754 2 942 2 078 2 198 2 278 816 1 710 2 642 2 791

m³/kk/month kg/kk/month

1 477 109 1 263 979 1 271 151 1 602 350 1 729 976 1 306 597 1 397 977 1 526 352 1 518 934 1 408 211 1 247 507 1 370 290

Yhteensä 17 120 433 In total

1 969 304

Jätevettä puhdistettu Laitoksen keskimääräinen ohitus Verkostojen ja pumppaamojen ohitus Keskivirtaama Mitoitusvirtaama Jäteveden laatu

BOD7ATU

Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä Puhdistusteho

242 mgO2/l 12 mgO2/l 94 %

kg/kk/month kg/kk/month kg/kk/month kg/kk/month

231 434 196 011 141 345 125 136 122 612 116 612 140 333 164 923 163 692 119 964 106 914 122 747

235 174 109 60 44 0 0 50 222 294 280 284

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

2 795 2 596 2 736 2 791 2 586 2 684 2 863 2 469 2 863 2 860 2 589 2 709

1 751 854

1 752

0

32 541

17 120 433 0 0 46 905 60 000 Kok. fosfori Total-P 10.2 mgP/l 0.6 mgP/l 94 %

m³/vuosi/year m³/vrk/day m³/vrk/day m³/vrk/day m³/vrk/day Kok. typpi Total-N 68 mgN/l 38 mgN/l 44 %

Polttolaitokseen viety Sähkönkulutus välppäjäte Electric power Screenings consumption to waste incinerator

m³/kk/month

m³/kk/month kg/kk/month kWh/kk/month

1 392 865 1 342 1 719 2 198 1 574 1 954 2 198 1 671 2 279 2 266 2 034

9 940 8 640 11 520 7 298 10 020 9 560 7 220 9 280 8 900 7 100 9 740 7 440

653 882 576 874 568 560 540 002 470 478 427 858 482 948 580 260 589 646 639 174 629 692 656 566

29 655

20 990

106 658

6 815 940

Purified wastewater amount Average passing of the plant Average passing of the sewage pipelines and pumping stations Mean discharge Design discharge Kiintoaine Solids 450 mgSS/l 27 mgSS/l 94 %

Quality of wastewater Incoming wastewater To the Gulf of Bothnia Efficiency of the treatment process

Lupaehdot Purification requirements *puhdistettu jätevesi < 15 mgO2/l < 0.5 mgP/l < 20 mgN/l (** Purified wastewater *puhdistusteho > 90 % > 90 % > 70 % (** Efficiency of the treatment process (** Typenpoistoa koskeva lupaehto on voimassa, kun Tpros. > 12 °C.) (** The total nitrogen licence condition is valid when the process temperature is over 12 degrees centigrade.)

Kuormitus

BOD7ATU

Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä

kg/vrk/day 11 315 594

Kok. fosfori PTot kg/vrk/day 473 31

Polyalumiinikloridia, PAC, saostamiseen Ferrisulfaattia, PIX, saostamiseen Polymeeriä esiselkeytykseen Polymeeriä lietteen kuivaukseen Rikkihappoa KemiCond-prosessiin Vetyperoksidia Kemicond-prosessiin Natriumhydroksidia KemiCond-prosessiin Peretikkahappoa KemiCond-prosessiin Soodaa aktiivilieteprosessiin Metanolia jälkisuodatusyksikköön Lämmitysenergia (kaukolämpö) Lämpöpumpulla tuotettu lämmitysenergia Kaukolämmön vesivirta Sähkönkulutus Aurinkopaneelien tuottama sähköenergia Vedenkulutus Lietettä kuivaukseen Kuivattua lieteseosta Kuivatun lietteen keskimääräinen kuiva-aine KemiCond-käsiteltyä lietettä maanparannusaineeksi KemiCond-käsiteltyä lietettä kompostoitavaksi Puhdistamolle tuotu sakokaivoliete Polttolaitokseen viety välppäjäte Puhdistamolle tuotu glykoli

Kok. typpi NTot kg/vrk/day 3 171 1 798

1 969 304 1 751 854 1 752 32 541 1 022 133 791 363 414 128 1 016 401 21 238 6 816 91 790 187 325 6 167 294 29 655 22.1 18 490 11 165 20 990 106 658 283

kg kg kg kg t t t t t t MWh MWh m³ MWh kWh m³ kgTS t % t t m³ kg m³

Kiintoaine Solids kg/vrk/day 20 939 1 315 116 104 0,13 5

g/m³ g/m³ g/m³ kg/t KA

16 897 kgTS/vrk

Loading Incoming wastewater To the Gulf of Bothnia PAC for the preliminary precipitation PIX for the secondary precipitation Polymer for the preliminary settling Polymer for the sludge dewatering Sulphuric acid for the KemiCond process Hydrogen peroxide for the KemiCond process Sodium hydroxide for the KemiCond process Peracetic acid for the KemiCond process Lime for the activated sludge process Methanol for the post filtration unit Heating energy (district heating) Heating energy produced by heat pump Water stream for district heat Electric power consumption Electric power production Water consumption Sludge for dewatering Dewatered sludge amount Average dry solid matter of dewatered sludge The amount of sludge used as soil conditioner The amount of sludge which is composted Sediment from the septic tanks Screenings to waste incinerator Glycol from the Oulunsalo airport

24 Yli-Iin jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus 2018 Kuukausi

Tuleva jätevesi

Minimi

Keskiarvo

Maksimi

138

143

153

m³/vrk

I

II

m³/vrk

120

III

114

IV VI

136

112

VIII

109

IX

124

116

X

XI

145

XII

Yhteensä koko vuosi

8

13,3

12

Keskimäärin vuorokautta kohti m³

150

10

150

906

8 091

47

13,3

217

13,3

111 CODCr

Lupaehdot Puhdistettu jätevesi Puhdistusteho

< 20 mg/l > 90 %

< 1.0 mg/l > 90 %

< 35 mg/l > 90 %

< 125 mg/l > 75 %

BOD7ATU kg/vrk 19 1.6

Kokonaisfosfori kg/vrk 0.77 0.05

Kiintoaine kg/vrk 19 1.8

CODCr kg/vrk 47 11

Kuormitus Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä

15

160

Kiintoaine 110 mg/l 11 mg/l 90 %

61

13,3

Kokonaisfosfori 4.6 mg/l 0.32 mg/l 93 %

70

13,3

8

BOD7ATU

111 mg/l 9.4 mg/l 92 %

4

13,3

Jäteveden laatu

Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä Puhdistusteho

47

13,3

10

131

158

13,3

13

150

7

13,3

10

120

723

6

13,3

8

150

682

169

10

579 711

61 546

150

150

549

4 824

10

7

13,3

8

80

610

13,3

8

100

625

5 687

8

150

895

6 041

165

150

596

4 740

251

155

150

3 862

253

189

133

550

3 662

203

194

m³/kk

4 071

149

158

167

kg/kk

7 809

139

Sako- ja umpikaivolietteet

m³/kk

8 954

159

118

Polymeeri

g/m³

665

3 796

417

Kuivattu liete

kg/kk

3 667

464

251

119

VII

4 433

142

298

154

m³/kk

142

122

122

V

m³/vrk

130

Ferrosulfaatti Ferrous sulfate

Yhteensä

651

281 mg/l 63 mg/l 78 %

Taskilan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset KUORMITUS VESISTÖÖN, BIOKEMIALLINEN HAPENKULUTUS KUORMITUS VESISTÖÖN, BIOKEMIALLINEN HAPENKULUTUS 100 100

45 45

900

900

90

40

800

800

80

700 700

70 70

600 600

60 60

500 500

50 50

400 400

40 40

300 300

30 30

200 200

20 20

100 100

10 10

55

00

00

80 80

35 35

70 70

30 30

60 60

25 25

50 50

20 20

40 40

15 15

30 30

10 10

20 20 10 10

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

00

KUORMITUS VESISTÖÖN, KIINTOAINE KUORMITUS VESISTÖÖN, KIINTOAINE

Otsikko tonnia/vuosi

Otsikko Puhdistusteho, %

2 500 100 100 2500

900

900

90

800 800

80 80

700 700

70 70

600 600

60 60

500 500

50 50

400 400

40 40

300 300

30 30

200 200

20 20

100 100

10 10

Otsikko tonnia/vuosi

Otsikko Puhdistusteho, %

2 000 2000

80 80 70 70

1 500 1500

60 60

50 50 1 000 1000

40 40

30 30

500 500

20 20 10 10

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

1996

00

1995

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

00

100 100 90 90

90

1995

00

1999

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

KUORMITUS VESISTÖÖN, KOKONAISTYPPI KUORMITUS VESISTÖÖN, KOKONAISTYPPI 1 000 1000

100 100 90 90

1998

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Otsikko Puhdistusteho, %

40

1997

80

1996

00

90

tonnia/vuosi Otsikko

1996

puhdistusteho,% % Puhdistusteho,

1995

tonnia/vuosi tonnia/vuosi

1995

1000 1000

KUORMITUS VESISTÖÖN, KOKONAISFOSFORI KUORMITUS VESISTÖÖN, KOKONAISFOSFORI

00

25

Oulun Vesi liikelaitoksen tilinpäätös 2018 Kaupunkistrategiaa tukevien tavoitteiden toteutuminen Kuntalaisten hyvinvointi STRATEGISET LINJAUKSET/ PÄÄMÄÄRÄ

TOIMINNALLINEN TAVOITE

MITTARI/TAVOITETASO

TOTEUMA 31.12.

1.1 Hyvinvoinnin edistäminen ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen elämän eri vaiheissa

Asiakastyytyväisyys parhaiden tasolle.

Mitataan valtakunnallisella WACSI-asiakastyytyväisyyskyselyllä vuosittain.

Parannus WACSI-kyselyn tulosten keskiarvoissa omiin tuloksiin ja toisiin laitoksiin nähden.

Myyntilaskujen sähköstymisaste yli 33 %.

Tulokset ovat parantuneet selvästi vedenjakelun osalta (8,97 =>9,08) ja vedenlaadun tekijöissä pisteet ovat ennallaan (8,90=> 8,90). Vesilaitoksen palveluiden pisteet (8,63) olivat vertailulaitosten keskiarvoa paremmat. Tavoitteet saavutettiin.

Sähköstymisaste oli 39 % .

1.1 Hyvinvoinnin edistäminen ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen elämän eri vaiheissa

Vesijohtoveden laatu Täyttää STM:n asetuksen ja toimitusvarmuus 1352/2015 (asetuksen jatkuvasti hyvätasoista. muutokset ja päivitykset huomioiden) mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset.

Tavoitteet saavutettiin.

Talousvedenkäsittelyssä laatutavoitteet saavutettiin.

Osassa Oulunsaloa oli talousveden keittokehotus (11 pv) koliformisten bakteerien esiintymisen vuoksi.

Käyttökeskeytysaika alle 20 min/as/v.

Käyttökeskeytysaika 2min. /as/v.

Ympäristön kestävyys ja yhdyskuntarakenteen eheys STRATEGISET LINJAUKSET/ PÄÄMÄÄRÄ

TOIMINNALLINEN TAVOITE

MITTARI/TAVOITETASO

TOTEUMA 31.12.

3.3 Ympäristövastuulliset

Moitteeton jäteveden puhdistus ja kestävän kehityksen mukainen lietteenkäsittely.

Jäteveden puhdistustulokset ja lietteenkäsittelyn toiminta ovat lupaehtojen mukaisia.

Lietteenkäsittelyn tavoiteet toteutuneet kokonaan. Jäteveden puhdistusvaatimukset (BOD, typpi ja fosfori) saavutettiin pääosin. Typenpoiston parantamiseksi on valmistunut syksyllä 2018 käyttöön laajennusinvestointi. Yli-Iin puhdistamon toiminta on ollut lupaehtojen mukaista.

3.3 Ympäristövastuulliset toimijat

Verkostoon pumpatun veden määrä vähenee.

Veden ominaiskulutus asu- Ominaiskulutus (176 l/as/vrk) nousi 3 % kasta kohden laskee. mittaamattomasta vedenkulutuksesta johtuen.

toimijat

Kaupunkitalouden kestävyys ja tasapaino STRATEGISET LINJAUKSET/ PÄÄMÄÄRÄ

TOIMINNALLINEN TAVOITE

Kaupunkitalouden kestävyys ja tasapaino

Talouden tulostavoitteiden saavuttaminen.

Talouden sitovat tavoitteet Taloustavoitteet saavutettu hyvin. saavutetaan.

Kaupunkitalouden kestävyys ja tasapaino

Taksataso kohtuullinen.

Vertailuhinta alle maan keskitason

Tavoitteet saavutettiin. Vertailuhinta 2018 n. 25% alle maan keskitason ja suurten laitosten kesken toiseksi edullisin.

MITTARI/TAVOITETASO

TOTEUMA 31.12.

MITTARI/TAVOITETASO

TOTEUMA 31.12.

Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen STRATEGISET LINJAUKSET/ PÄÄMÄÄRÄ

TOIMINNALLINEN TAVOITE

4 Henkilöstöohjelma

Jatkuva toimintojen ja toimintavarmuuden parantaminen.

Myönteinen kehitys laatujärjestelmän ja OHSAS -työturvallisuusjärjestelmän määräaikaisarvioinneissa.

Tavoitteet saavutettiin. Laatuja työturvallisuusjärjestelmien auditoinneissa saatiin hyväksynnät.

4 Henkilöstöohjelma

Organisaatiota johdetaan strategialähtöisesti ja henkilöresurssit mitoitetaan oikein.

Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa ja sairauspoissaolot alle 5 %.

Kehityskeskustelut käyty henkilöstön kanssa yksilö- ja ryhmäkeskusteluna.

Sairauspoissaoloissa ei päästy tavoitteiseen (5,1%).

26 Oulun Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1.-31.12.2018

Talousarvio

Tot-%

Ylitys+ / Alitus-

1.1.-31.12.2017

37 509 544,79 2 322 475,95 168 379,14 25 256,29

36 600 000,00 3 025 800,00 67 400,00 0,00

102,5 76,8 249,8 0,0

909 544,79 -703 324,05 100 979,14 25 256,29

36 637 267,49 1 882 435,29 134 880,73 57 273,07

-4 918 286,57 -7 097 019,85 -12 015 306,42

-4 645 000,00 -7 131 759,00 -11 776 759,00

105,9 99,5 102,0

273 286,57 -34 739,15 238 547,42

-4 386 137,09 -6 286 816,52 -10 672 953,61

-4 852 985,39

-4 972 874,00

97,6

-119 888,61

-4 495 369,68

-1 151 654,05 -195 763,26 -6 200 402,70

-1 135 809,00 -336 639,00 -6 445 322,00

101,4 58,2 96,2

15 845,05 -140 875,74 -244 919,30

-1 040 122,75 -218 335,07 -5 753 827,50

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot

-9 726 338,47

-9 600 000,00

101,3

126 338,47

-9 537 470,60

Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ)

-598 834,81 11 484 773,77

-798 126,00 11 072 993,00

75,0 112,7

-199 291,19 411 780,77

-723 666,70 12 023 938,17

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

0,00 18 377,36 -380 838,97 -6 613 000,00 -28,33 -6 975 489,94

0,00 18 000,00 -367 000,00 -6 613 000,00 0,00 -6 962 000,00

0,0 102,1 103,8 100,0 0,0 100,2

0,00 377,36 13 838,97 0,00 -28,33 13 489,94

0,00 17 748,75 -256 426,13 -5 511 000,00 -65,68 -5 749 743,06

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

4 509 283,83

4 110 993,00

132,3

398 290,83

6 274 195,11

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA Poistoeron lisäys (-) Poistoeron lis.(-)/väh.(+) Vap.eht.var. lis.(-)/väh.(+)

4 509 283,83 -7 500 000,00 573 437,24 3 000 000,00

4 110 993,00 -7 500 000,00 759 000,00 7 500 000,00

109,7

398 290,83

6 274 195,11

75,6 40,0

-185 562,76 -4 500 000,00

538 437,24 0,00

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

582 721,07

4 869 993,00

12,0

-4 287 271,93

6 812 632,35

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavara Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kaupungin sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, %

Liikevaihto

9,4 9,4 12,0

Liikevaihto Sakokaivolietemaksut ; 109 698 ; 1 %

Sprinklerimaksut; 90 242 ; 0 % Muut maksut (sis. tilaustyöt); 1596 480 ; 4 %

10,3 10,3 17,1

Toimintamenot ja poistot Toimintamenot ja poistot Liiketoiminnan muut kulut; -598 835 ; -2 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat; -4918 287 ; -17 %

Perusmaksut; 4136 212 ; 11 % Vesimaksut ; 13509 079 ; 36 %

Jätevesimaksut ; 18067 835 ; 48 %

Poistot; -9726 338 ; -34 %

Palvelujen ostot; -7097 020 ; -25 % Henkilöstökulut; -6200 403 ; -22 %

27 Oulun Vesi -liikelaitoksen tase 1.1.-31.12.2018 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

1.1.-31.12.2017

79 844,17

83 977,08

142 190,05

164 119,18

222 034,22

248 096,26

23 186 835,98 138 993 574,27 1 027 669,91

19 690 175,09 131 063 310,04 1 086 421,20

7 420 789,56

8 697 910,84

170 628 869,72

160 537 817,17

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ

1.1.-31.12.2018

1.1.-31.12.2017

28 500 671,91

28 500 671,91

32 651 420,28

30 838 787,93

582 721,07 61 734 813,26

6 812 632,35 66 152 092,19

12 932 508,48 11 100 000,00

6 005 945,72 14 100 000,00

24 032 508,48

20 105 945,72

37 378 874,15 1 438 845,91 48 204 844,20

31 153 895,21 1 391 134,21 45 476 575,97

87 022 564,26

78 021 605,39

1 711 255,36 12 878,10 2 063 717,75 217 331,68 915 589,43 1 035 205,43

1 445 021,04 4 356,62 3 069 192,04 208 202,79 920 811,51 886 567,79

5 955 977,75

6 534 151,79

92 978 542,01

84 555 757,18

178 745 863,75

170 813 795,09

48,0

50,5

246,6

229,6

246,6

229,6

33234

37651

40746 0

34198 0

PAKOLLISET VARAUKSET 391 592,46 391 592,46

386 828,46 386 828,46

171 242 496,40

161 172 741,89

TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/ alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

3 575 199,64 3 845 182,44 52 394,65 30 590,62

4 723 426,65 4 868 283,53 19 112,94 30 230,08

7 503 367,35

9 641 053,20

7 503 367,35

9 641 053,20

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta Korottomat velat kunnalta Muut velat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen Lainat kunnalta Saadut ennakot Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

TASEEN TUNNUSLUVUT

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

7 503 367,35

9 641 053,20

VASTAAVAA YHTEENSÄ

178 745 863,75

170 813 795,09

Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € Lainakanta 31.12., 1000€ Lainasaamiset 31.12., 1000€

28 Oulun Vesi -liikelaitoksen rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2018

Talousarvio

Tot-%

Ylitys+ / Alitus-

1.1.-31.12.2017

TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät

11 484 773,77 9 726 338,47 -6 975 489,94 -9 775,81

11 072 993,00 9 600 000,00 -6 961 999,00 0,00

103,72 101,32 100,19 0,00

411 780,77 126 338,47 -13 490,94 -9 775,81

12 023 938,17 9 537 470,60 -5 749 743,06 -34 514,93

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

-19 882 649,72 91 320,74 9 775,81 -5 555 706,68

-20 470 000,00 0,00 0,00 -6 759 006,00

97,13 0,00 0,00 82,20

587 350,28 91 320,74 9 775,81 -1 203 299,32

-17 700 667,60 280 321,26 37 927,74 -1 605 267,82

-4 764,00

0,00

0,00

-4 764,00

0,00

8 000 000,00 -1 508 786,74 -5 000 000,00

8 000 000,00 -1 445 021,00 0,00

100,00 104,41 0,00

0,00 -63 765,74 -5 000 000,00

0,00 -1 445 021,04 0,00

1 023 101,09 1 114 584,76 56 840,59 1 874 730,98 5 555 706,68

1 833 000,00 0,00 0,00 2 300 000,00 10 687 979,00

55,82 0,00 0,00 81,51 51,98

-809 898,91 1 114 584,76 56 840,59 -425 269,02 -5 132 272,32

-690 481,11 28 426,54 -20 556,33 3 732 899,76 1 605 267,82

0,00

3 928 973,00

0,00

0,00

0,00

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta €

71,9 66,8 7,7 0,0 1,3 1,3 -5 947 155,49

90,8 83,8 9,4 0,0 1,5 1,5 -21 238 157,55

INFORMATIIVINEN TIETO Yhdystili 31.12.

Yhdystili 01.01.

Yhdystilin muutos

31.12.2018 3 845 182,44 4 868 283,53 -1 023 101,09

31.12.2017 4 868 283,53 4 177 802,42 690 481,11

29

Investoinnit Oulun Veden investointien määrä vuonna 2018 oli noin 19,9 milj. €. Tehdyn talousarviomuutoksen jälkeen investointeihin oli budjetoitu 20,47 milj. €.

Oulun Veden 19,9 milj. €:n kokonaisinvestoinneista käytettiin vesihuoltoverkostojen uudis- ja korjausrakentamiseen 9,3 milj. €. Verkostosaneerauksien osuus kasvoi tavoitteiden mukaisesti ja oli jopa 75 % eli n. 7 milj. €. Verkostojen riittävä saneeraus vähentää asiakkaille aiheutuvaa vedenlaadun heikkenemistä, vedenjakelukatkoja sekä vesivahinkojen tai viemäritukoksien riskiä. Uudisalueiden vesihuoltoverkostoja on rakennettu maankäytön toteutusohjelman perusteella uusilla asemakaava-alueilla Niemenrannassa, Hakomäessä, Vaskikankaalla ja Pateniemenrannassa ja vuoden lopussa vesihuollon rakentaminen käynnistyi Korvenkylässä.

Runkoviemärien saneerauksia tehtiin Iskossa, Pyykösjärvellä sekä keskustassa. Päävesijohdon saneeraus Laanilasta Puolivälinkankaan vesitornille käynnistyi loppuvuodesta.

Aluesaneerauksia jatkettiin Raja-Taskilassa, Pyykösjärvellä, Häyrysenniemessä ja Jäälissä. Merkittävä pumppaamosaneeraus tehtiin Ervastinrannan tasausaltaalla. Uusia hajaasutusalueiden jätevesiviemärihankkeita toteutettiin pohjavesialueilla Oulunsalossa ja Pikkaralassa. Verkostojen saneerauksissa painottui edelleen viemäriverkoston saneeraukset vuotovesimäärien pienentämiseksi.

Jätevedenpuhdistamoiden investointeihin käytettiin yhteensä 9,2 milj. € (ta2018, 8,4 milj. €). Taskilan jätevedenpuhdistamon laajennus typenpoiston tehostamiseksi toteutettiin vuosien 2017-2018 aikana MBR-kalvosuodatinlaitoksena ja otettiin käyttöön lokakuussa. Kustannukset olivat muut laiteuusimiset huomioiden yhteensä 13 milj. €.

Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamoiden pieniin ylläpitosaneerauksiin käytettiin 0,3 milj. € ja pohjavedenottamoihin n. 0,1 milj. €, jotka jäivät alle budjetoidusta.

Lietteenkäsittelyn palveluhankinta kilpailutettiin innovatiivisena hankinta ja johtokunta teki valintapäätöksen tammikuussa 2019. Lietteet aletaan vuonna 2020 käsitellä VRJ:n biokaasulaitoksessa. Prosessissa syntyvää biokaasua käytetään korvaamaan yrityksen omaa energiankäyttöä sekä jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Lopputuote jalostetaan pääosin viherrakentamiseen multatuotteiksi ja maanparannusaineeksi.

Investoinnit 1 000 € Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Vedenpuhdistamot Pohjavedenottamot Jätevedenpuhdistamot Muut Yhteensä

-3 689 -4 490 -1 794 -308 -91 -9 202 -309

TA2018 (sis.muutokset) -3 505 -4 980 -2 000 -420 -275 -8 355 -935

-19 883

-20 470

TP2018

Ympäristötilinpäätös 2018 Ympäristötuotot, -kulut, -investoinnit ja -vastuut aiheutuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelutasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Tuotot Jätevesimaksutulot , jäteveden perusmaksut ja sakokaivolietemaksut Rahoitusosuus viemäri-investointiin Yhteensä Kulut Jätevesien puhdistus Jätevesilaboratorion kustannukset Vesistö- ja kalataloustarkkailut, velvoitekalaistutukset Viemäriverkoston käyttö ja kunnossapito Vesiensuojeluyhdistysten tukeminen (jäsenmaksut) Vesijohtovuotojen korjaukset Yhteensä Investoinnit Jätevedenpuhdistuksen investoinnit Viemäriverkosto (sis. hulevesiviemärit) Vesijohtoverkon saneeraus Yhteensä Ympäristöinvestointien poistot Jäteveden puhdistamot Viemäriverkosto Hulevesiviemäreiden poistot Vesijohtoverkoston saneeraus Yhteensä Viemäripuolen korkokulut kunnan investointilainoista

euro 20 150 000 0 20 150 000 5 357 000 257 000 107 000 2 764 000 13 000 120 000 8 618 000 9 202 000 6 284 000 1 456 000 16 942 000 1 941 000 2 897 000 1 334 000 664 000 6 836 000 131 000

30

Tunnusluvut 2016 – 2018 Pumpattu vesimäärä Keskimääräinen vedenkulutus Ominaiskulutus Asutuksen kulutus Myyty vesimäärä Yleinen kulutus Puhdistettu jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä

2016 12 331 205 33 784 171 110 10 884 808 11,3 17 045 567 12 246 977

2017 12 112 291 33 184 167 110 10 879 554 10,2 17 503 333 12 069 099

2018 12 866 362 35 250 176 110 11 126 709 13,5 17 181 979 12 451 787

m³ m³/vrk l/as.vrk l/as.vrk m³ % m³ m³

- sis. Muhoksen ja Utajärven jätevettä - sis. Iin jätevettä Pohjavesiposteista jaettu vesimäärä Jätevesiviemärin vuotovesi-% laskutetusta Jätevesiverkoston vuotovesi-% puhdistetusta jätevedestä

630 653 311 639 2 324 43 30

585 178 269 975 2 403 48 33

522 229 266 870 2 885 44 29

m³ m³ m³ % %

1,52 1,98 7,50 2,08

1,52 1,98 7,50 2,08

1,52 1,98 7,50 2,08

€/m³ €/m³ €/m³ €/m³

0,90 0,90

0,90 0,90

0,90 0,90

€/k-m2 €/k-m2

2 770 4 410

2 770 4 410

2 770 4 410

€ €

200 600 197 000 197 000 189 500 33 916 314

201 700 199 000 199 000 191 500 34 203 350

203 000 199 800 199 800 192 600 34 200 421

as. as. as. as. kpl kpl

204 28 28 13 20

255 25 32 18 15

278 25 44 34 19

kpl kpl kpl kpl kpl

MAKSUT Vesimaksu Jätevesimaksu Sakokaivolietteen vastaanottomaksu Umpikaivolietteen vastaanottomaksu Summat sisältävät alv:n 22 %-24 % Liittymismasku (veroton) Tontin rakennusoikeuden mukaan Yksikköhinta - Vesi - Jätevesi Rakennustyypin mukaan Pientalot - Tasataksa 1 - Tasataksa 2 ASIAKKAAT Alueen väkiluku (koko kaupunki) Toiminta-alueen väkiluku Vesijohtoon liittyneet asukkaat Viemäriin liittyneet asukkaat Vesimittareita Liittymien lisäys vuoden aikana Eri tyyppiset liittymät - Omakotitalot - Rivitalot - Kerrostalot - Palvelu - Teollisuus

31 2016

2017

2018

Vesijohtoverkoston pituus Jätevesiviemäriverkoston pituus Sadevesiviemäriverkoston pituus Viemäriverkoston pituus yhteensä Jätevesipumppaamoja Sadevesipumppaamoja Pumppaamoja yhteensä Vesijohtovuotojen korjaukset Vaihdetut vesimittarit Asennetut vesimittarit Viemäritukkeumien avaukset Työtilaukset

1 912 1 245 603 1 848 331 150 481 80 1 861 314 88 304

1 934 1 275 623 1 898 334 151 485 49 3 036 386 134 329

1 955 1 293 646 1 939 327 157 484 84 3 004 384 114 274

TALOUDEN TUNNUSLUVUT Talouden tunnusluvut Liikevaihto Liiketoiminnan kulut pl. valmistus omaan käyttöön Poistot Liikeylijäämä Vaikutus kaupungin talouteen Tilikauden ylijäämä Omavaraisuusaste ROI (sijoitetun pääoman tuotto) Summat eivät sisällä arvonlisäveroa Investointimenot yhteensä - Vesijohtoverkoston investoinnit - Jätevesiviemäriverkoston investoinnit - Hulevesiviemäriverkoston investoinnit - Vedenpuhdistamoiden investoinnit - Pohjavedenottamoiden investoinnit - Jätevedenpuhdistamoiden investoinnit - Muut investoinnit

2016

2017

2018

36,5 15,7 9,2 11,8 12,5 1,5 49,3 10,2

36,6 15,2 9,5 12,0 10,5 6,8 50,5 10,3

37,5 16,5 9,7 11,5 6,6 0,6 48,0 9,4

M€ M€ M€ M€ M€ M€ % %

14,7 4,0 4,2 2,0 1,1 2,3 0,7 0,4

17,7 4,7 4,4 1,7 0,6 1,3 4,7 0,3

19,9 3,7 4,5 1,8 0,3 0,1 9,2 0,3

M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€

106

106

111

VERKOSTOT

HENKILÖSTÖ Vakinaisen henkilöstön määrä

km km km km kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

13.

Yli-Ii 12.

7.

Haukipudas 10.

5.

Kiiminki

6.

9.

3.

Ylikiiminki

2.

Oulu 1.

11.

4.

Oulunsalo 8.

Toimipaikat 1. Kurkelanranta, Kasarmintie 29 hallinto, vedenpuhdistamo, verkostojen kunnossapito 2. Hintan vedenpuhdistamo 3. Taskilan jätevedenpuhdistamo 4. Hollihaan jätevesipumppaamo 5. Haukiputaan tukikohta , Teollisuustie 1, Haukipudas 6. Saviaron vedenkäsittelylaitos, Haukipudas

7. Onkamon vedenkäsittelylaitos , Haukipudas 8. Kurikan vedenkäsittelylaitos, Oulunsalo 9. Kiimingin keskustan tukikohta, Kiiminki 10. Tervajärven alkalointilaitos, Kiiminki 11. Vepsänkankaan alkalointilaitos, Ylikiiminki 12. Yli-Iin jätevedenpuhdistamo, Paratiisintie 51 13. Kyrönniemen alkalointilaitos, Yli-Ii

Kasarmintie 29, PL 35, 90015 Oulun kaupunki Asiakaspalvelu puh. 08 558 43800, oulunvesi@ouka.fi Avoinna ma–to kello 8.00–15.30, pe kello 9–15.30 ja juhlapäivien aattoina kello 8.00–15.00

www.oulunvesi.fi