Oulun Vesi vuosikertomus 2019

VUOSIKERTOMUS 2019 OULU WATERWORKS ANNUAL REPORT 2019

2

Oulun Vesi liikelaitos Vuosikertomus 2019 2

Visio 2025

2

Strategiset päämäärät

5

Organisaatio 2019

5

Teknisten liikelaitosten johtokunta

6 Henkilöstö 8 Asiakaspalvelu 8 Viestintä 9

Puolivälinkankaan vesitornilla juhlittiin pyöreitä

10 Kehittäminen 10 Vedenhankinnan varmistaminen 11 Verkostojen suunnittelu ja

rakennuttaminen

13 Verkoston ylläpito 15 Vedentuotanto 20 Jätevedenpuhdistus 21 Omavalvontalaboratorio 24 Oulun Vesi -liikelaitoksen

tilinpäätöstietoja vuodelta 2019

Visio 2025 Oulun Vesi tuottaa edistyksellisiä, vastuullisia ja kustannustehokkaita vesihuoltopalveluja, jotka ovat maan parhaat.

Strategiset päämäärät 1. Laadukkaan ja toimintavarman vesihuoltopalvelun tuottaminen asiakkaille kilpailukykyiseen hintaan 2. Asiakastyytyväisyyden parantaminen parhaiden tasolle asiakaslähtöisiä palveluja ja toimintatapoja kehittämällä 3. Vedenhankinnan turvaaminen kaikissa tilanteissa 4. Verkosto- ja vesilaitosomaisuuden toimintakunnon ja arvon säilyttäminen riittävillä saneerausja ylläpitotoimilla 5. Ympäristövastuulliset ja energiataloudelliset ratkaisut vesilaitostoiminnassa kaupungin ympäristöohjelman mukaisesti.

6. Oman toiminnan tehokkuuden kehittäminen sekä henkilöresurssien ja osaamisen turvaaminen

29 Investoinnit 29 Ympäristötilinpäätös 2019 30 Tunnusluvut

Toiminnan kuvaus Oulun Vesi toimii vesihuoltolain mukaisena kunnallisena vesihuoltolaitoksena, joka hankkii tulorahoituksen asiakkailta perittävillä perus- ja käyttömaksuilla. Oulun Vesi toimittaa asiakkailleen kohtuulliseen hintaan hyvälaatuista talousvettä ja vastaa jätevesien viemäröinnistä ja puhdistamisesta sekä sopimusperusteisesti myös asemakaavaalueiden kuivatusvesien johtamisesta huolehtien vesistöjen ja muun ympäristön säilymisestä puhtaina.

Graafinen suunnittelu: Riitta Marjusaari, Monetra Oy Takasivun kuvitus: GST Graafinen Studio Paino: Monetra Oulu Oy, Painatuspalvelut

3

Jouni Lähdemäki, johtaja.

Johtajan katsaus 2019 Oulun Vesi on jälleen tuottanut vesihuollon palvelut laadukkaasti ja toimintavarmasti Oulun alueen lähes 200 000 asukkaalle sekä alueen palvelu- ja teollisuuslaitoksille. Oulun Vesi saavutti vuodelle 2019 asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet erinomaisesti ja pääosin myös kaikki toiminnalliset tavoitteet.

Liikevaihto oli 38,6 milj. € ja kasvoi 1,1 milj. € edellisvuodesta. Liikevaihtoa korotti 0,8 milj. € muiden rakennuttajien maksamat osuudet aiheuttamistaan verkostojen siirroista, jotka kirjattiin laitoksen tuloiksi. Hulevesipalveluiden laskutus kasvoi myös 0,3 milj.€. Liikeylijäämää kertyi kaikkiaan 11,7 milj. €, mikä on sitovaa liikeylijäämätavoitetta 1,4 milj. € parempi. Tuloksesta tehtiin 5,0 milj. € investointivaraus Hintan pintavesilaitoksen laajennusta varten puhdistuskapasiteetin lisäämiseksi.

Myydyn talousveden ja laskutetun jäteveden määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja mittaamattoman kulutuksen osuus sisältäen myös vuotovedet oli 10,3 %, mikä on valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Veden ominaiskulutus laski edelleen hieman ja asutuksen osuus mitatusta kulutuksesta on 73 %. Veden jakeluvarmuus on säilynyt erittäin hyvänä johtuen vesijohtovuotojen vähäisestä määrästä, joskin alueellisesti vuotomäärissä on selviä eroja.

Pintaveden käsittelylaitoksilla sekä pohjavedenottamoilla on talousveden puhdistuksessa saavutettu laatutavoitteet hyvin koko vuoden ajan. Vedenhankinnan varmistamista koskevaan lupahakemus on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Pieniä lisäselvityksiä ja vastineita muistutuksiin laadittiin. Pohjavedenoton lupapäätöstä odotetaan ennen kesää 2020. Lupahakemuksen hankeperusteet ovat muuttuneet aikaisempaan hankkeeseen verrattuna siten, että pintaveden käyttö säilyy merkittävänä ja sen rinnalla vedenhankintaa varmistetaan pohjaveden käyttöä lisäämällä.

Vesihuoltoalan rakennemuutos ja lainsäädännön uudistus Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on valmisteltu kansallista vesihuoltouudistusta. Keskeinen uhka on saneerausvelan kasvu ja hajanainen laitosrakenne. Suomessa on yli tuhat eri tavalla organisoitua vesihuoltolaitosta, joista suurin osa on pieniä osuuskuntia, joiden valmiudet vastata lain edellyttämiin vaatimuksiin ovat vähäiset. Ratkaisuna tulevaisuuden haasteisiin esitetään vesihuoltolaitosten koon kasvattamista alueellisen yhteistyön kautta tai muuta tiiviimpää

4 yhteistyötä vesihuoltolaitosten välillä. Lisäksi vesihuollon merkitystä yhdyskunnan peruspalveluna on kirkastettava ja vesihuoltoalan arvostusta on kyettävä nostamaan, jota tarvitaan erityisesti osaavan henkilöstön rekrytoinnissa kiristyvillä työmarkkinoilla.

Vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteista poikkeamiseen liittyvä lakimuutosten valmistelu jatkui vuonna 2019. Vesipuitedirektiivin toimeenpano edellyttää, että Suomen lainsäädäntöä kehitetään siten, että vesilain (587/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisia lupia voidaan muuttaa vesienhoidon ympäristötavoitteiden perusteella.

Taskilan jätevedenpuhdistamon käsittelemä jätevesimäärä lisääntyi 4 % sateisuudesta johtuen. Rankkasadetilanteessa viemäriin päätyvät hulevedet kuormittavat edelleen puhdistusprosessia. Puhdistamon typenpoiston tehostamiseksi otettiin syksyllä 2018 käyttöön uuteen kalvosuodatustekniikkaan perustuva laajennus, mikä on tehostanut puhdistustehoa suunnitellusti. Laajennus edustaa uutta teknologiaa ja toteutettu laitos on mittakaavassaan Suomen suurin.

Mereen johdettavan käsitellyn jäteveden desinfiointia on jatkettu hyvin tuloksin uintikauden ajan. Energiaa hyödynnetään puhdistamoilla sekä jäteveden lämmöntalteenotolla että aurinkoenergiaa hyödyntävillä aurinkopaneeleilla ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Taskilan puhdistamolle vuonna 2017 annetussa ympäristölupapäätöksessä tiukennettiin typenpoiston lupaehtoa ympärivuotiseksi. Päätöksestä tehty valitus on Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Toteutuessaan asetetun lupaehdon saavuttaminen vaatisi Taskilaan merkittäviä laitosinvestointeja.

Vuoden 2020 kesästä alkaen jätevesilietteen kompostointi loppuu Vasikkasuolla. Uusi lietteenkäsittelyratkaisu kilpailutettiin innovatiivisena hankintana ja johtokunta teki valinnan palveluntuottajasta tammikuussa 2019. Kilpailutuksesta tehdyn markkinaoikeusvalituksen takia jatketaan nykyistä palvelusopimusta väliaikaisesti, kunnes uusi palvelusopimus on saatu voimaan. Uusi käsittelymenetelmä tulee lisäämään merkittävästi käyttökuluja.

Oulun Veden tulokset vuotuisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä ovat parantuneet pidemmällä ajalla selvästi. Vedenjakelun ja laadun sekä palveluiden tulokset kyselyssä ovat edelleen erittäin hyvää tasoa. Pyrimme jatkuvaan asiakastyytyväisyyden parantamiseen ja saadun palautteen perusteella lisäämme vesihuoltopalveluiden tiedotusta ja sähköinen palautejärjestelmä on vakiintunut käyttöön.

Oulun Veden investointien määrä vuonna 2019 oli 15,2 milj. €, josta käytettiin vesihuoltoverkostojen uudis- ja korjausrakentamiseen 11,3 milj.€. Saneerausinvestointien osuus investoinneista oli 7,6 milj.€, mikä on pystytty edellisvuoden tapaan pitämään korkealla tasolla. Vuoden aikana vesihuoltoverkostoja rakennettiin tai saneerattiin lukuisissa eri kohteissa yhteensä 49 km. Tästä saneerausten määrä oli 18 km.

Saneeraukset kohdistuivat poikkeuksellisesti isojen runkovesijohtojen ja -viemäreiden saneerauksiin. Verkostourakoissa on säilynyt hyvä kilpailutilanne, kun useita yksityisiä urakoitsijoita on osallistunut tarjouskilpailuihin. Taskilan lietteenkäsittelyrakennuksen ja laitteiden rakennusurakka käynnistyi vuoden lopulla ja siihen käytettiin 1,3 milj. €. Urakka valmistuu vuonna 2021.

Oulussa vesimaksut ovat pysyneet ennallaan vuodesta 2015 lähtien ja maksut ovat suurten laitosten joukossa maan edullisimmat ja 30 % alle maan keskiarvon, mikä osaltaan tuo Oululle kilpailukykyä ja vaikuttaa Oulun edullisiin asumiskuluihin.

Vesihuoltoon merkittäviä investointitarpeita tulevina vuosina Oulun vesihuoltoon kohdistuu merkittäviä investointitarpeita tulevina vuosina. Verkostojen saneerauksia on jatkettava vuotovesimäärien ja saneerausvelan pienentämiseksi, pohjavesihankkeen toteutukseen on varauduttava vedenhankinnan turvaamiseksi ja Hintan pintavesilaitoksen laajennus on käynnistettävä kaavatyön valmistumisen jälkeen. Hintan vesilaitoksen laajennussuunnitelma hyväksyttiin elokuussa johtokunnassa ja yhdyskuntalautakunta käynnisti alueen kaavatyön. Laajennukseen on varauduttu lähivuosina riittävän pintavesilaitoskapasiteetin turvaamiseksi. Lisäksi jätevedenpuhdistamon saneeraukset vaativat jatkossakin investointeja erityisesti, jos Taskilan puhdistamon ympäristöluvassa määrätty ympärivuotinen typenpoistovelvoite tulee voimaan.

Vesihuollon digitalisointi etenee Oulun Veden toimintojen digitalisointi etenee. Uusi asiakastieto- ja laskutusjärjestelmä – Vesitieto otettiin toukokuussa suunnitellusti käyttöön. Myös useat muut vesilaitokset ovat valinneet järjestelmän käyttöön, mikä tuo hyvät mahdollisuudet järjestelmän jatkokehitykseen laitosten yhteisten tarpeiden mukaan. Etäluettavien mittareiden pilotointi käynnistyi ja tiedolla johtamiseen ja vesilaitoksen omaisuudenhallintaan sekä ydinprosessien tiedon analysointiin kehitetään menetelmiä. Pääomavaltaisena toimialana vesihuollon omaisuudenhallinnalla on suuri merkitys, johon on panostettava mm. saneerausvelan analysointia ja elinkaaren hallintaa ajatellen.

Keskeisiä ovat digitaalisten alustojen määrittelyt sekä oleellisen tiedon kokoaminen suuresta tietomassasta.

Henkilökunnan määrä vuoden lopussa oli 121, josta vakinaisia 111 henkilöä. Määräaikaisia alan opiskelijoita myös työllistettiin kesällä edellisvuoden tapaan. Henkilömäärä on jonkin verran laskenut edellisvuodesta. Työtyytyväisyyskyselyn pohjalta yksikkökohtaiset työilmapiirin kehittämistoimet ovat jatkuneet ulkopuolisen asiantuntijan tukemana ja panostus esimiestyön tukemiseen jatkui.

Oulun Veden visio tähtää maan parhaisiin vesihuoltopalveluihin. Tavoite on eräiden tunnuslukujen osalta jo saavutettu, mistä haluan esittää lämpimät kiitokset osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstölle. Oulun Veden menetyksellisestä vuodesta kuuluvat kiitokset myös johtokunnalle sekä monipuoliselle ja osaaville yhteistyökumppaniverkolle.

5

Organisaatio 2019

Oulun Vesi -liikelaitoksen johtokunta Johtaja

Liiketoiminnan ohjaus

Jouni Lähdemäki

Jouni Lähdemäki Sara Alanärä

Hallinto ja talous (10 hlöä) hallinto- ja talouspäällikkö Hanna-Leena Erkkilä

Suunnittelu- ja rakennuttaminen

(15 hlöä) suunnittelupäällikkö Riitta Lindström 5.8. alkaen Hanna Sandqvist

Verkostojen ylläpito (43 hlöä) verkostopäällikkö Tero Kilpeläinen

Vedentuotanto ja puhdistus (47 hlöä) käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen

Vedentuotanto

Asiakaspalvelu ja vesilaskutus

Suunnittelu

Verkostojen korjaus ja kunnossapito

Henkilöstö- ja taloushallinto, asianhallinta

Rakennuttaminen

Viemäreiden huuhtelu

Jäteveden puhdistus

Pumppaamoiden ylläpito

Automaatio ja sähkö

Vesimittarointi

Huolto ja kunnossapito

Teknisten liikelaitosten johtokunta Vuoden 2019 alusta Oulun Veden johtokunta muuttui Teknisten liikelaitosten johtokunnaksi ja sen alaisuuteen kuuluu jatkossa Oulun Veden lisäksi Oulun Infra-liikelaitos. Oulun Vesi liikelaitos toimii teknisten liikelaitosten johtokunnan alaisuudessa, joka ohjaa hallintosäännön mukaisesti Oulun Veden toimintaa. Johtokunta on kokoontunut kuukausittain ja siihen kuuluu seitsemän jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja.

Hintta ja Kurkelanranta Pohjavedenottamot

Taskila ja Yli-Ii

Omavalvontalaboratorio

Johtokunnan puheenjohtajana toimii Matti-Mikael Cedervall, varapuheenjohtajana Mauno Sipola ja jäseninä Sanna Husa, Pia Alatorvinen, Janne Kalinainen, Jussi Haataja ja Johanna Vakkuri. Kaupunginhallituksen edustajana oli alkuvuoden Rauno Hekkala, jonka tilalle nimitettiin elokuussa Kalervo Ukkola.

Oulun Veden johtokunta.

Istumassa vasemmalta: Mauno Sipola (varapuheenjohtaja), Johanna Vakkuri ja Matti-Mikael Cedervall (puheenjohtaja).

Seisomassa vasemmalta: Janne Kalinainen, Pia Alatorvinen ja Rauno Hekkala (kh:n edustaja).

Kuvasta puuttuvat jäsenet Sanna Husa ja Jussi Haataja.

6

Henkilöstö Henkilökunnan määrä vuoden lopussa oli 121 joista vakinaisia 111 henkilöä. Määräaikaisia alan opiskelijoita myös työllistettiin kesällä edellisvuoden tapaan. Henkilömäärä on jonkin verran laskenut edellisvuodesta. Useat kehityshankkeet, laitoslaajennukset sekä asiakkaiden kasvaneet palveluvaatimukset ovat lisänneet työmäärää. Myös lainsäädännön lisävelvoitteet kuormittavat henkilöstöä. Toiminnan kehittämistoimien avulla pyritään toimimaan nykyisellä henkilömäärällä.

Työtyytyväisyyskyselyn pohjalta yksikkökohtaiset työilmapiirin kehittämistoimet ovat jatkuneet ulkopuolisen asiantuntijan tukemana. Työyhteisön yhteistyökykyyn ja innovatiivisuuteen sekä koettuun syrjintään sekä esimiestyön tukemiseen on keskitytty. Esimiespalaverikäytäntöä on jatkettu ja niissä keskitytään esimiestyötä tukeviin henkilöstöhallinnon asioihin, yhtenäisiin toimintatapoihin sekä tiedolla johtamiseen. Kaikilta esimiehiltä edellytetään myös esimiespassikoulutuksen suorittamista.

Työpaikkakohtaisia riskiarviointeja tehtiin toimipisteissä ja työturvallisuus on toistuvasti esillä yksiköissä. Vuoden aikana sattui viisi työtapaturmaa ja nolla vapaa-ajantapaturmaa. Sairauspoissaolojen määrä (5,8 %) kasvoi hiukan, jotka johtuivat erityisesti pitkittyneistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista Eläköitymismäärä on tasaantunut ja vuoden 2019 aikana eläkkeelle jäi kaksi henkilöä ja muutamia henkilöitä irtisanoutui. Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 40 vuoden kunnan palveluksesta saivat erikoisammattimies Markku Ahde, käytönvalvoja Jorma Kaattari, suunnittelupäällikkö Riitta Lindström, ja vesihuoltolaitoksen hoitaja Jorma Vesa. Lisäksi 30-vuotismitalin saivat erikoisammattimiehet Eero Kymäläinen ja Arto Tillman.

Riitta Lindströmin jälkeen suunnittelupäällikön tehtävissä aloitti elokuussa dipl.ins. Hanna Sandqvist.

Henkilökuntaa on osallistunut sekä sisäiseen että ulkoiseen ammatillisen koulutukseen keskimäärin 2,5 koulutuspäivää/hlö. Koulutusmäärät olivat edellisvuoden tasolla.

Lakisääteisten koulutusten lisäksi osallistuttiin vesihuollon ammatillisiin koulutuksiin ja esimieskoulutukseen Yksikkökohtaisia virkistystapahtumia järjestettiin vuoden aikana useita, joissa työntekijät pääsivät kokeilemaan uudenlasiia aktiviteetteja muun rentoutuksen ohella.

Ylh. vesihuoltolaitoksen hoitaja Jouni Lapinkangas, kesk. suunnittelupäällikkö Hanna Sandqvist ja alh. sähköasentaja Harri Tölli.

7

Suunnittelupäällikkö Riitta Lindström (toinen vas.) jäi toukokuulla eläkkeelle. Hänelle kertyi vuosikymmenien vesihuoltokokemus toimien muun muassa Haukiputaan Veden johtajana ja myöhemmin Oulun Veden suunnittelupäällikkönä.

Työsuojelu

Sairauspoissaolot (%) sairaspoissaolot (%)

Vuoden aikana tapahtui viisi sairauspoissaoloa vaatinutta työtapaturmaa, joista poissaolopäiviä tuli yhteensä 113. Yleisin tapaturman syy oli liukastuminen lumen peittämällä jäällä.

Tapaturmattomia päiviä oli vuoden lopussa noin 100. Työturvallisuuskorttikoulutukseen osallistui 15 työntekijää. Yhteistyö Työterveys Virta Oy:n kanssa jatkui tiiviinä myös työsuojeluasioissa.

WPro-järjestelmän sairaspoissaolot (%) käyttö vaaratilanteiden ilmoittamiseen lisääntyi. Tämä mahdollistaa vaaratyyppien ja tapahtumapaikkojen tilastoinnin ja auttaa niiden analysoinnissa.

Samalla vaaratilanteet tulee tutkittua ja jatkotoimenpiteet sovittua entistä paremmin.

Urakoitsijoille tapahtuneet vaaratilanteet Oulun Veden tilaamissa töissä käytiin läpi työmaakokouksissa sekä sisäisissä esimiespalavereissa. Näin vaaratilanteita voidaan jatkossa välttää ja muuttaa vaaralliseksi todettuja työkaluja ja -menetelmiä turvallisemmiksi.

7

6 5

4 3

2

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

0

2004

1

Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrä (sijaintipaikan mukaan ) Vakinaiset Poistuma (eläke- ja muu poistuma) Tilapäiset Organisatoriset muutokset Yhteensä HTV (Palkallinen työpanos) Vakinaiset Tilapäiset Yhteensä Henkilöstökustannukset Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut YHTEENSÄ

TP2019

TP2018

TP2017

TP2016

TP2015

111 7 10

111 2 14

111 2 11

105 6 12

106 9 5

121

125

123

117

111

93 11,6 104,6

90,4 11,4 101,8

85,9 11,1 97

87,1 12,6 99,7

92 5,3 94

-4 973 -1 136 -337 -6445

-4 853 -1 152 -196 -6200

-4 495 -1 040 -218 -5754

-4 651 -1 110 -313 -6074

-4 462 -1 142 -272 -5876

8

Asiakaspalvelu

Viestintä

Oulun Vesi palvelee asiakkaitaan Kasarmintien palvelupisteessä liittymissopimus- sekä laskutusasioissa. Palvelupiste tarjoaa myös teknistä neuvontaa tonttijohtojen rakentamisessa ja kunnalliseen verkostoon liittymisessä. Palvelupisteessä voi asioida käymällä paikan päällä tai puhelimitse, mutta myös sähköisiä palvelukanavia on käytettävissä enenevissä määrin. Vuoden aikana otettiin käyttöön mm. uusi eTilaus –järjestelmä, jonka kautta voi tilata liitoslausunnon LVI-suunnittelua tai rakentamista varten.

Asiakkaita palvellaan häiriötilanteisiin liittyen koko Oulun Veden toiminta-alueella ympäri vuorokauden. Oulun Vedellä on käytössään häiriötiedotekarttapalvelu tukemaan tiedotusta häiriötilanteissa sekä jakamaan tietoa mm. vesihuollon urakkakohteista.

Vuonna 2019 Oulun Vesi viesti monikanavaisesti Oulun kaupungin kanavissa sekä mediassa. Oulun Vesi tiedottaa omien ja kaupungin nettisivujen lisäksi Facebookia, Twitteria ja Instagramia sekä kaupungin sähköisiä tiedotusruutuja. Myös Oulupostissa kirjoitettiin vesilaitoksen asioista viime vuonna. Paikallinen media teki juttuja mm. pohjavesitiimistä, nelostien rakennustyömaasta sekä loppuvuonna Hintan vesilaitoksen laajennuksesta.

Keväällä ja syksyllä järjestettiin erillinen kampanja veden laadusta, jossa hyödynnettiin nettisivujen lisäksi myös maksullista some-markkinointia sekä radiomainontaa. Kampanjassa keskityttiin kertomaan kuntalaisille veden kovuudesta sekä kloorista ja fluorista. Kampanja tavoitti erityisen hyvin nuoria kuntalaisia.

Puolivälinkankaan vesitornin 50-vuotisjuhlat näkyivät useissa viestimissä alkuvuonna. Helmikuussa muraalin eläinten nimistä järjestettiin nimikilpailu ja voittajan valitsivat Puolivälinkankaan päiväkodin esikoululaiset. 60-luvulla tornin rakentaneista mestareista tehtiin video sekä haastattelu, ja Oulun Päivillä kesäkuussa tornin juhlista viestittiin live-videoilla somessa sekä perinteisiä tiedotuskanavia hyödyntäen.

Tornin tarinat -kirjoituskilpailu oli suosittu, ja kisan voittaja sai syyskuussa tornin katolla tunnelmallisen iltapalan kaupungin valojen tuikkeessa.

Joulukuussa Oulun Vesi osallistui valtakunnalliseen Kinkkutemppu-kampanjaan.

Uusi asiakastietojärjestelmä - Vesitieto – onnistuneesti käyttöön Oulun Vesi käyttöönotti uuden asiakastietojärjestelmänsä ottamalla Vesitieto-pilvipalvelun käyttöön. Palvelu kattaa mm. sopimustiedot, asiakaspalvelua tukevat toiminnot, eri vesihuoltopalveluiden laskutukset sekä Vesitili-asiakasportaalin, joka mahdollistaa vesihuollon asiakkaiden sähköisen asioinnin tietoverkon kautta. Palvelun käyttöönoton yhteydessä siirrettiin kaikki asiakastiedot aikaisemmasta järjestelmästä Vesitieto-palveluun. Syksyn aikana jatkettiin järjestelmäuudistuksen mahdollistamia toimintamallien kehittämistyöpajoja asiakaspalvelu -rajapinnassa toimivan henkilöstön kanssa.

9

Puolivälinkankaan vesitornilla juhlittiin pyöreitä

Vesitornin rakentajat

Unohtumaton ilta Puokkarin vesitornin katolla -asiakaskilpailun voittajat

Puolivälinkankaan vesitorni täytti viime vuonna 50 vuotta, ja sitä juhlittiin monella tavalla. Keväällä tornin muraalin eläinten nimistä järjestettiin kilpailu, johon tuli satoja vastauksia. Puolivälinkankaan päiväkodin eskarilaiset tekivät lopulliset nimivalinnat, ja ne lisättiin tornin muraaliin kesällä nimilaatoin. Oulun päivillä kesäkuussa tornilla oli avoimet ovet ja samalla yleisöennätys – tuhansia ihmisiä kävi ihastelemassa maisemia ylhäältä.

Muraalista tuttu kettu oli paikalla ja viihdytti lapsiyleisöä.

Juhlavuonna järjestettiin Tornin tarinat -kirjoituskilpailu, johon saatiin kymmenittäin mukavia muistoja ja tarinoita. Tornin tarinat -kilpailun voittaja pääsi syyskuussa illalla tornin katolle herkuttelemaan ja katselemaan kaupungin valoja. Lisäksi vuoden aikana kirjoitettiin juttuja tornin vaiheista ja haastateltiin mm. 60-luvulla tornin rakentaneita rakennusmestareita.

10

Kehittäminen Sertifioitujen laadunhallintajärjestelmän ja työturvallisuusjärjestelmän mukaisesti olemme sitoutuneet toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Vuonna 2019 toimintasuunnitelman mukaiset kehittämisen painopisteet olivat vedenhankintaratkaisut, asiakaspalvelun kehittäminen ja digitalisointi, jätevedenpuhdistusprosessit ja lietteenkäsittely, verkostojen hallinta ja vuotovesimäärien vähentäminen, energiatehokkuutta parantavat ratkaisut, sekä henkilöstön työhyvinvointi ja toimintaprosessien tehostaminen.

Vedenhankintaratkaisujen ja toimintavarmuuden kannalta keskeisiä hankkeita ovat varavesihanke ja Hintan pintavesilaitoksen laajennus. Vedenhankinnan varmistamista koskevaan lupahakemus on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä ja ratkaisu odotetaan keväällä 2020. Hintan pintavesilaitoksen laajennussuunnitelma hyväksyttiin elokuussa johtokunnassa ja yhdyskuntalautakunta käynnisti alueen kaavatyön. Lisäksi Oulun Vesi osallistui vesihuollon alueellinen yleissuunnitteluun, jossa tähtäimenä on Oulun eteläisen vesihuollon vedenhankinta tulevaisuudessa.

Asiakaspalvelun kannalta toteutettiin merkittävä uudistus, kun uusi vesihuoltolaitoksen yhteisenä kehittämishankkeena toteutettu asiakastieto- ja laskutusjärjestelmän otettiin Oulun Veden käyttöön vuoden 2019 keväällä. Vuoden aikana toteutettiin myös selvitys etäluettavien vesimittareiden käyttöönotosta, sekä testattiin etäluettavien mittareiden toimivuutta ja tiedonsiirtoa pilottialueella.

Taskilan jätevedenpuhdistamolla optimoitiin puhdistusprosessia aiemmin valmistuneen uuden kalvosuodatusyksikön ja vanhan laitososan tehokkaan yhteiskäytön varmistamiseksi, sekä käynnistettiin lietteenkäsittelyrakennuksen uusinta. Johtokunta teki myös hankintapäätöksen tammikuussa Oulun Veden innovaatiokumppanuusmenettelynä toteuttaman jätevesilietteen käsittelyn kilpailutuksesta. Hankinta ei kuitenkaan edennyt sopimusvaiheeseen, koska päätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.

Oulun Vesi osallistui vuoden 2019 aikana useisiin vesihuoltoalan yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä oppilaitos- ja tutkimuslaitosyhteistyöhön. Yhteistyötä tehtiin vesihuollon digitaalisten asiakaspalveluratkaisujen, talousvesianalytiikan kehittämisen, verkoston kuntotutkimuksen ja jäteveden haitta-aineiden poistamisen liittyvien hankkeiden merkeissä.

Energiatehokkuutta parannettiin lisäämällä aurinkopaneeliyksiköitä puhdistamokiinteistöihin. Hankkeeseen saatiin tukirahoitusta Business Finlandilta.

Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi toteutettiin yksiköissä työhyvinvointivalmennuksia sekä kehittämispäiviä.

Lisäksi tarkasteltiin toimintaprosesseja etenkin uusien järjestelmien mahdollistamien toiminnan tehostamisen ja työtehtävien sujuvoittamisen kannalta.

Vedenhankinnan varmistaminen Oulun kantakaupungin vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan raakaveteen. Nykyisellään varajärjestelmä on riittämätön ja kanta-Oulun alue kuuluu alhaiseen varmuusluokkaan (luokka III). Vesihuoltopalvelut ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja Oulun kaupunki on velvollinen järjestämään vedenhankinnan kahdesta eri vesilähteestä ja varmistamaan vesihuollon kaikissa eri tilanteissa. Oulun tulee nostaa varmuusluokitustaan III-luokasta vähintään II-luokkaan.

Oulun kaupunginvaltuuston 11.5.2015 tekemän päätöksen mukaisesti on valmisteltu lupahakemus Viinivaara-Kälväsvaara-alueen pohjavesivarojen hyödyntämisestä kantakaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi. Pohjavesihankkeen hankeperusteet muuttuivat siten, että nykyinen Oulujoen pintaveden käyttö säilyy merkittävänä ja sen rinnalla vedenhankintaa varmistetaan pohjaveden käyttöä lisäämällä.

Lupaa haetaan 11 000 m3/d vedenottoon kuukausikeskiarvona laskettuna. Tällä vesimäärällä voidaan turvata varmuusluokan II alarajan mukaisesti jokaiselle asukkaalle vettä 50 litraa päivässä päävesijärjestelmän ollessa pois käytöstä.

Lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon maaliskuussa 2017 ja hakemuksessa keskeisiä olivat Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura-arvioinnit, lähdeselvitykset, pohjavesimallinnukset sekä vesistötarkastelut.

Vuoden 2019 aikana lupaviranomainen järjesti maastokatselmuksen ja hakija toimitti hakemuksen täydennyksenä pieniä lisäselvityksiä ja vastineita muistutuksiin. Natura-arviointien ja luontoselvitysten vaatimustaso on jatkuvasti noussut lupaprosessin aikana. Lupapäätöstä odotetaan kesään 2020 mennessä.

11

VERKOSTOJEN SUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINEN Suunnittelu ja tekninen asiakaspalvelu

Verkostojen suunnitteluhankkeita

Vuonna 2019 suunnitteluhankkeita oli käynnissä kaikkiaan 17 kappaletta. Noin puolet suunnitteluhankkeista tehtiin omana työnä. Verkostokohteiden suunnitteluun käytettiin oma suunnittelu mukaan lukien vuonna 2019 noin 357 000 euroa, mikä on 3,8 % vuoden verkostoinvestoinneista.

Konsulttisuunnitteluhankkeita oli käynnissä kaikkiaan 18 kappaletta. Uusia konsulttitoimeksiantoja käynnistyi 11 kappaletta. Konsulttitoimeksiannot tehtiin valtaosin puitesopimuskumppaneiden toimesta.

Oman suunnitteluorganisaation toimesta tehtiin 18 hanketta, joista 8 oli saneerauskohteita. Omana työnä tehtyjen suunnitteluhankkeiden lukumäärä oli edellisvuosia vähäisempi. Vuonna 2019 saneeraushankkeet olivat poikkeuksellisen laajoja.

Varsinaiseen suunnitteluun käytettiin 1,8 henkilötyövuotta. Oman suunnitteluorganisaation ylläpitäminen varsinkin saneeraushankkeissa on toiminnan ja talouden näkökulmasta kannattavaa.

Vesihuollon kaavarunkovaiheen ja asemakaavavaiheen suunnittelu tehtiin lähes kokonaisuudessaan omana työnä. Omana työnä tehtiin yleissuunnittelua Hiukkavaaran Sarvikankaan alueella, Alppilan Bulevardilla, Kaijonharju-Linnanmaa -alueella sekä Tahkokankaalla. Vanhan Hiukkavaaran alueen vesihuollon yleissuunnittelu tehtiin konsulttityönä.

Vesihuollon verkostojen suunnittelu uudisalueilla tehtiin valtaosin konsulttityönä. Merkittävimmät uudiskohteet ovat Jäälin keskusta, Letonranta 2 alue sekä Hiukkavaaran keskuksen pohjoisosan Valkiaisjärventien alue, jonka suunnittelu käynnistyi loppuvuodesta.

Saneeraus-/korvausinvestointikohteiden suunnittelua tehtiin konsulttien toimesta Oulunsaloon Hailuodontielle välille Salonpääntie-lauttaranta sekä Kiiminkiin Autokujan pumppaamon ja Vesalanmäen väliselle johto-osalle. Omana työnä tehtiin saneeraussuunnittelua Lintulan ja Vesalanmäen alueille sekä Paltamontielle, Pääskystielle ja Sieppotielle.

Liitoslausuntoja laadittiin 854 kpl, niiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 30 %. Liitoslausuntoja tilattiin poikkeuksellisen paljon viemärin toiminta-alueen ulkopuolelta. Lokakuun lopussa astui voimaan vaatimus rakennuksille, jotka

Verkostojen suunnittelukustannusten kehityskehitys Verkostojen suunnittelukustannusten 400000

€

Konsulttisuunnittelun kustannukset yhteensä

350000 300000

Oman suunnittelun palkkakustannukset (+50% sivuk)

Euroa

250000 200000

Suunnittelukustannukset yhteensä

150000 100000 50000 0

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Käynnissä olleet ja tilatut suunnitteluhankkeet

Käynnissä olleet ja tilatut suunnitteluhankkeet

Kpl 50 45

37,5

35

35,0

31,9

30

29

25

24,5

21

20

15

43,5

43,0

40

Verkostohankkeiden konsulttityötilaukset

13

15,4 16,5

16 16,5

15

18,5 14,5

10

8

18 17 11

2015

2016

2017

Käynnissä olleet konsulttihankkeet yhteensä Käynnissä olleet suunnitteluhankkeet (OV+konsultti)

5 0

Käynnissä olleet omat suunnitteluhankkeet yhteensä

2018

2019

12 sijaitsevat enintään 100 metriä vesistöstä tai jätevesien käsittelyjärjestelmä sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, perustasoa ankarammasta käsittelyvaatimuksesta. Lausuntojen käsittelyajan mediaani oli 7 pv ja keskiarvo 11 pv. Liitoslausuntojen suuresta määrästä johtuen niiden mediaani käsittelyaika ylitti viiden työpäivän tavoiteajan.

Verkkotietojärjestelmä Verkkotietojärjestelmän tietojen tarkentamiseksi tehtiin mittauksia Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon verkostoissa.

Mittausaineiston siirtoa verkkotietojärjestelmään on tehty kahden kesätyöntekijän toimesta. Tavoitteena on saada johtokartan tietosisältö samalle tasolle koko kaupungin alueella vuoden 2020 aikana.

Verkkotietojärjestelmän vesijohtoverkostomallin kalibrointi valmistui kantakaupungin osalta. Mallia on mahdollista käyttää työkaluna verkoston suunnittelussa ja mitoitustarkasteluissa.

Rakennettu johtopituus (m)

Kurkelan ja Laanilan putkitunnelien saneeraukset

Hajottamotien vesihuoltotyöt

Verkostoinvestoinnit olivat yhteensä 11,3 milj.€. Hankkeita oli yhteensä 35 kappaletta, joista saneeraushankkeita oli 25. Saneerausinvestointien osuus investoinnista oli 67 % eli 7,6 milj.€ Hankkeiden rakennuttamis- ja valvontatehtävät tehtiin lähes kokonaisuudessaan omana työnä. Merkittävä osa hankkeista oli yhteisiä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden kanssa. Rakennuttamiskustannukset olivat 296 000 euroa, mikä oli vain 2,6 % verkostoinvestoinneista.

Vuoden aikana vesihuoltoverkostoja rakennettiin ja saneerattiin yhteensä 49 km, josta saneerauksen osuus oli 17 km. Uusia vesijohtoja ja jäte- sekä hulevesiviemärietä rakennettiin yhteensä 32 kilometriä. Saneeraukset kohdistuivat isoihin runkolinjoihin, mikä pienensi saneeratun verkoston kokonaismäärää. Urakkakohteiden kilpailutilanne on säilynyt pääosin hyvänä ja osaavia urakoitsijoita on ollut hyvin tarjolla.

Uudisalueiden vesihuoltoverkostoja on rakennettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti Korvenkylän ja Hiukkavaaran alueilla. Alla on esitetty tärkeimpien vesihuollon uudisrakennuskohteiden rakentamiskustannukset.

Tonttien lkm

Kustannus €

Korvenkylän 1. vaihe

70

870 000

Hiukkavaaran keskus 2. vaihe

25

470 000

Hollihaan jätevesipumppaamo

Kohde

Runkoviemärin sujutukset

Verkostoinvestoinnit

Alue

Saneerauskohteiden investoinnit olivat 7,6 milj.€ eli 72 % verkoston kokonaisinvestoinneista. Saneerausinvestointien osuus on edellisvuosien tapaan pystytty pitämään korkeana. Saneerauksia on tehty Lintulan, Raja-Taskilan, Rajakylän, Oulun keskustan, Toppilan sekä Santaniemen ja Häyrysenniemen alueilla. Vesihuoltoa rakennettiin myös Oulunportin teollisuus- ja työpaikka-alueille. Kiimingin alueella on rakennettu Välimaa-Mastotie paineviemäri. Haja-asutusalueella jätevesiviemäröintiä on rakennettu pohjavesialueilla Oulunsalossa ja Pikkaralassa.

Vuoden 2018 lopussa käynnistynyt päävesijohdon saneeraus Laanilasta Puolivälinkankaan vesitornille jatkui vuoden 2019. Urakka valmistuu vuonna 2020. Oulujoen siltojen uusimisen yhteydessä tehtävä Kurkelanrannan ja Laanilan putkitunnelien saneeraus käynnistyi vuonna 2019.

Merkittävimpiä saneerauskohteita on koottu alla olevaan taulukkoon.

Rajakylän vesihuoltotyöt Plaanaojanpolun vesihuoltotyöt

Kustannus €

420

800 000

2 990

660 000

2 360 1 880

640 000 210 000

1060

290 000

Raja-Taskilan vesihuoltotyöt

2 050

300 000

Häyrysenniemen vesihuoltotyöt

6 500

740 000

Keskustan sekaviemäröity alue supistui 2,3 hehtaaria ollen vuoden 2019 lopussa 37,7 hehtaaria.

Haja-asutuksen viemäröintihanke toteutettiin Oulunsalon Kylänpuolen alueella.

Kehityshankkeet Tiedonhallinnan prosessien kehittäminen -hankkeessa oli mukana Oulun Vesi sekä Oulun kaupungin katu- ja viherpalvelut. Hankkeen vetäjänä oli Assetpoint Oy. Hankkeessa luotiin toimintamallia infrahankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheiden tiedonhallinnalle. Hankkeessa tarkasteltu tiedonhallintatapa pohjautuu yhteiskäyttöalustan hyödyntämiseen.

Sujuvalla ja vakioidulla toimintamallilla vältetään tiedon siiloutumista hankevaiheiden välillä ja toimintaa saadaan näin tehostettua.

13

VERKOSTON YLLÄPITO Verkoston pituudet kasvoivat Loppuvuonna 2019 vesijohtoverkoston pituus oli 1 966 km, jätevesiviemäriverkoston 1 311 km ja hulevesiviemäriverkoston 659 km. Vesijohtovuotoja esiintyi 67 kappaletta. Kanta Oulun alueen vuotojen määrä oli erittäin pieni. Vesijohtoverkon vuotovesiprosentti oli kokonaisuutena erittäin hyvällä tasolla 10,3 prosenttia.

Jätevesiviemäreitä huuhdeltiin ja puhdistettiin ohjelmoidusti kahden oman huuhteluauton sekä yksityisten huuhteluautojen voimin. Jätevesitukosten määrä pieneni ja niitä oli 88 kappaletta. Viemärin vuotovesiprosentti oli 31,4 prosenttia, mikä nousi hiukan edellisestä vuodesta.

Suuria verkostohäiriöitä ei tapahtunut koko vuoden aikana, mutta muutamia vesi- ja jätevesivahinkoja tapahtui vesijohtovuotojen sekä viemäritukosten aiheuttamina.

Hollihan jätevesipumppaamon tuloviemärissä sijaitseva sulkuluukku sekä pumppaamon jätevesien ohitukseen tarkoitetut sulkuluukut uusittiin. Toimenpiteellä varmistettiin meriveden pysyminen poissa jätevesiviemäristä ja Hollihaan pumppaamon hätäylivuotoreitin toiminta.

Etäluettavien vesimittareiden pilotti Kesäkuussa asennettiin Kuivasrannan alueelle noin 80 kappaletta komposiittirunkoisia etäluettavia vesimittareita. Vesimittarit ovat paristokäyttöisiä ja niiden toiminta-ajaksi on valmistaja luvannut yli kymmenen vuotta. Vesimittarit liikennöivät Digitan LoRaWAN-tiedonsiirtoverkossa ja vuoden vaihteessa valmistuneen liikennöintiraportin mukaan tieto on siirtynyt mittareista onnistuneesti. LoRaWan -tekniikkaa testattiin myös esim. pinnankorkeus- ja paineantureilla.

karttajärjestelmään ja venttiilien sulkemisella automattisen häiriöilmoituksen Oulun Veden kotisivujen häiriökarttaan.

Verkostoautomaatio Jäte- ja sadevesi pumppaamoiden osalta vuonna 2019 jatkettiin kohteiden liittämistä Cromi- valvomoon. Kohteita Kiimingissä, Haukiputaalla ja Yli-Iissä saatiin liitettyä valvomojärjestelmään pumppaamoiden ohjauslogiikan saneerauksen yhteydessä. Marraskuussa 2019 liitettiin Oulunsalon jätevesi kohteet Cromi-valvomoon, jolloin vanhan valvomojärjestelmän käytöstä voitiin luopua.

Vuotovesiselvitykset Kiimingissä ja Ylikiimingissä tehtiin kevään ja kesän aikana vuotovesitutkimuksia. Tutkimukset suoritettiin VUOVE-mittauksina, jossa virtaavasta jätevedestä mitataan tiettyjä veden ominaisuuksia. Näiden avulla voidaan päätellä, että onko jätevedessä mukana sade- tai maaperän vuotovesiä. Tutkimuksissa löydettiin kaksi aluetta, joista havaittiin tulevan erittäin paljon vuotovesiä jätevesiviemäriverkostoomme. Toinen alueista pystyttiin korjaamaan jätevesikaivojen kansia korottamalla ja toinen alue päätyi investointikohteeksi, jossa koko alueen kadut ja kunnallistekniikka uusitaan.

Vesitornien muraalit Uusi mobiilikartta Kenttätyöskentelyn apuvälineeksi käyttöönotettiin Trimble UTG karttaohjelmisto, mikä mahdollistaa verkostokartan käytön maastossa älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Näin ollen jokaisella verkoston ylläpidon henkilöllä on ajantasainen kartta aina mukana työkohteessa. Trimble UTG mahdollistaa tehtyjen töiden dokumentoinnin suoraan

Kesällä 2019 maalautettiin muraalit Maikkulan ja Kiimingin vesitorneihin. Maikkulan vesitornin alaosa sai ympärilleen lumpeita ja Kiimingin vesitorni viereisen leikkipuiston innoittamana ihmisiä ja leikkiviä lapsia. Edellisenä vuonna Hollihaan pumppaamolle ja Puolivälinkankaan vesitornille tehdyt muraalit olivat saaneet olla rauhassa ja kohteista saatiin paljon positiivista palautetta.

14 Vesijohtovuodot Viemäritukokset

250

Verkostojen ylläpito - vuodot ja tukokset

200

*

150 100

Vesijohtovuod

Viemäritukok

50 0

90

* Lukujen nousu selittyy viiden vesilaitoksen yhdistymisellä vuonna 2013

80 70

60 50

90

tukokset 2013 tukokset 2013

80

tukokset 2014 tukokset 2014

70

40

60

30

50

20

10 0 90

tukokset 2015 tukokset 2015

tukokset 2013

tukokset 2016 tukokset 2016

tukokset 2014

Tukokset tukokset2017 2017

tukokset 2015

Tukokset 2018 tukokset 2018 tukokset 2016

40

tukokset 2019 tukokset 2019 Tukokset 2017

30

Tukokset 2018

20

tukokset 2019

10 kantaOulu 0

kantaOulu

Oulunsalo Oulunsalo

Kiiminki Kiiminki

Haukipudas Haukipudas

Ylikiiminki Ylikiiminki

Yli-Ii Yli-Ii

80 70

40

60

35

50

30

tukokset vuodot 2015 vuodot 2013 2015

40

25

tukokset vuodot 2016 vuodot 2014 2016

30

20

20

15

10

10

0

5 kantaOulu Oulunsalo 0 kantaOulu Oulunsalo

Hollihaan jätevesipumppaamo

vuodot 2013 2013 tukokset tukokset vuodot 2014 2014

vuodot 2015 2017 Tukokset 2017 vuodot vuodot 2016 2018 Tukokset 2018 vuodot vuodot 2017

tukokset vuodot 2019 2019

Vuodot 2018 vuodot 2019

Kiiminki

Kiiminki

Haukipudas

Haukipudas

Ylikiiminki

Ylikiiminki

Yli-Ii

Yli-Ii

15

VEDENTUOTANTO Oulun Vedellä on kaksi talousveden valmistamiseen tarkoitettua pintavesilaitosta; Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamot. Ne ottavat raakavetensä Oulujoesta ja valmistavat siitä talousvettä kanta-Oulun alueella asuville oululaisille.

Vedenpuhdistamoiden puhdistusprosessit käsittävät epäpuhtauksien saostamisen rautapohjaisella saostuskemikaalilla, flotaatioselkeytyksen, hiekkasuodatuksen, otsonoinnin, aktiivihiilisuodatuksen, desinfioinnin ja jälkikemikaloinnin.

Kurkelanrannan laitoksella on lisäksi UV-desinfiointi.

Vuonna 2019 pintavesilaitoksille pumpattiin raakavettä talousveden valmistukseen yhteensä 10 415 659 m³, mikä on keskimäärin 28 543 m³ vuorokaudessa. Vastaavasti kanta-Oulun vesijohtoverkostoon pumpattiin puhdistettua talousvettä noin 26 767 m³ vuorokaudessa, mikä on 9 767 323 m³ vuodessa.

Pintavesilaitosten lisäksi Oulun Vedellä on talousveden valmistamiseen tarkoitettuja pohjavedenottamoita Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin suuralueilla sekä Hangaskankaalla. Vuoden 2019 aikana pumpattiin em. pohjavesialueilta vettä kuluttajille yhteensä 2 832 997 m³, joka on 7 762 m³ vuorokaudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) uudistui 27.10.2017. Uudistuksella saatettiin kansallisesti voimaan juomavesidirektiivin (neuvoston direktiivi 98/83/EY) liitteiden II ja III muutokset.

Valviran uudistamaan talousvesiasetuksen soveltamisohjeeseen on koottu yhdenmukaisen valtakunnallisen valvonnan kannalta tarpeellisia ohjeita. Talousvesiasetuksen soveltamisohjeessa on kolme osaa, joissa käsitellään talousvettä koskevia säädöksiä, talousvesiasetuksen säännöskohtaista soveltamista ja enimmäisarvojen perusteita.

Uusi asetus antaa talousveden valvontaan lisää joustavuutta, mutta edellyttää myös ottamaan talousveden laadun säännöllisessä valvonnassa entistä paremmin huomioon paikalliset veden laatua uhkaavat vaarat. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on myös hyväksyttävä laitoksen tekemä riskinarviointi.

Talousvesiasetuksessa edellytetään, että tunnistettujen, laitoksen kannalta mahdollisten vaarojen riskit arvioidaan ja hallintokeinot huomioidaan omavalvonnassa. Oulun Vesi on kartoittanut riskit valuma-alueelta kuluttajan hanaan saakka WSP-riskinhallintatyökalun avulla.

Oulun Veden tekemä WSP-riskinarviointi on hyväksytty 7.2.2019 Oulun seudun ympäristötoimen terveydensuojelutarkastajan toimesta. Arviointia ja toimenpideohjelmaa päivitetään aina tarpeen mukaan, jotta se pysyy ajan tasalla. Riskinarvioinnin muutokset, päivitykset ja toimenpideohjelma tarkastetaan terveydensuojeluviranomaisen tarkastusten yhteydessä.

Oulun Vedellä on käytössä Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan 27.2.2019 hyväksymä talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2019 – 2023. Valvontatutkimusohjelmassa on huomioitu myös riskinarviointi.

Pintavesilaitoksilla raakavetenä käytettävän Oulujoen vedenlaatua seurattiin vuosille 2015 – 2019 laaditun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymän laaduntarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma noudatti

valtioneuvoston päätöksessään nro 366/1994 esittämää tarkkailuvaatimusta.

Em. valtioneuvoston päätös on sittemmin kumottu ja jatkossa raakaveden laatuseuranta tehdään talousvesiasetuksen vaatimusten mukaisesti laitoskohtaisesti määriteltävien ja raakaveteen kohdistuvien riskien sekä vedenkäsittelyn perusteella.

Oulun seudun ympäristötoimi valvoo säännöllisesti verkostoveden laatua em. lakisääteisen talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti ja kaikki siihen liittyvät analyysipalvelut Oulun Vesi ostaa ulkopuolisilta akkreditoiduilta laboratorioilta. Verkostoon pumpatun veden laatu täytti vuonna 2019 talousvesiasetuksen 1352/2015 ja sen muutoksen 683/2017 mukaiset laatuvaatimukset ja -tavoitteet.

Vuonna 2018 käynnistynyt vedentuotannon kehittämissuunnitelma eteni vuonna 2019 kaavavaiheeseen. Suunnitelmassa tarkastellaan laitoksien investointi- ja laajennustarpeet seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Tavoitteena on saada rakennettua Hinttaan täysin uusi laitosyksikkö, jolla voidaan korvata nykyinen vesilaitos sekä tämän jälkeen saneerata molemmat nykyiset pintavesilaitokset. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös pohjaveteen liittyvät varavesijärjestelyt.

Päätös uuden laitoksen sijoituspaikasta tehdään Oulun kaupunginvaltuustossa. Valtuutetuille laaditaan kaksi vaihtoehtoista esitystä ja näistä toinen on tarkoitus valita uuden laitoksen ja puhdasvesialtaan sijoituspaikaksi.

Yli-Iin kirkonkylän alavesisäiliö saneerattiin täysin vuonna 2019 ja samalla rakennukseen lisättiin mm. sosiaali- ja toimistotilat. Kiimingin Tervajärven alkalointilaitoksen saneeraus alkoi toukokuussa 2019 ja samalla laitokselle rakennetaan uusi 250 m³ alavesisäiliö ja varastorakennus. Saneeraus valmistuu keväällä 2020. Vuoden 2019 aikana rakennettiin myös uudet raakavesikaivot Teeriselän ja Hangas III:n pohjavedenottamoille.

Hintassa ja Kurkelanrannassa laitoksien katoilla sijaitsevista aurinkopaneeleista saadaan sähköenergiaa hyödynnettäväksi laitoksien omiin käyttötarpeisiin. Vuonna 2019 paneelit tuottivat sähköä yhteensä 102 230 kWh. Valvomohanketta vietiin eteenpäin liittämällä uusia pohjavesikohteita Cromi-valvomoon. Lisäksi vuodesta 2020 eteenpäin omavalvontalaboratorion tekemien analyysien tulokset ovat myös Cromissa.

16 Talousveden laatu

VERKOSTOON LÄHTEVÄ PUHDISTETTU VESI / KANTAOULU

RAAKAVESI / OULUJOKI

Yksikkö

ka

max

min

Mikrobiologiset määritykset, MICROBIOLOGICAL ANALYSES Clostridium perfringens Enterokokit, Enterococ Escherichia coli Kokonaispesäkeluku, +22 °C, Heterotrophic CFU Kokonaispesäkeluku, +37 °C, Heterotrophic CFU Koliformisten bakt. kokonaismäärä, Coliform Bacteria Salmonella

pmy/100 ml mpn/100 ml mpn/100 ml pmy/ml pmy/ml

Absorptio, 254 nm 1,2- dikloorietaani Adsorboituvat orgaaniset halogeenit, AOX Alkaliteetti, Alkalinity Alumiini, Al Ammonium, NH4+ Anioniset tensidit Antimoni, Sb Arseeni, As Assimiloituva orgaaninen hiili, AOC Barium, Ba Bentseeni Bentso(a)pyreeni Biokemiallinen hapenkulutus, BOD7ATU Boori, B Bromaatti, Br CODCr Elohopea, Hg Fenolit, Phenols Fluoridi, F Fosfaattifosfori, PO4-P Hapen kyllästysaste, Saturation of oxygen Hiilidioksidi, vapaa, Uncombined CO2 Hiilivetypitoisuus C5-C40, Tot. hydrocarbon Kadmium, Cd Kiintoaine, Solid matter Kloori, kokonais, Total residual chlorine Kloori, vapaa, Free available residual chlorine Kloridi, ClKokonaiskovuus, Hardness value Kokonaiskovuus, Hardness value Kokonaistyppi, Tot-N Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Lämpötila, Temperature Mangaani, Mn Natrium, Na Nikkeli, Ni Nitraatti, NO3Nitriitti, NO2Orgaaninen kokonaishiili, TOC pH, +25 °C, pH-value Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH Radioaktiivisuus, Radon (Rn-222), Radioactivity Rauta, kokonais, Fe Sameus, Turbidity Seleeni, Se Sinkki, Zn Sulfaatti, SO42Syanidit, CN Sähkönjohtavuus, +25 °C, Conductivity Tetra- ja trikloorieteeni Torjunta-aineet (pestisidit), Pesticides Trihalometaanit, Trihalomethans Uraani, U Väriluku, Colour Uraani, U Väriluku, Colour

1/m µg/l µg/l mmol/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l mg/l µg/l mg/l O2 µg/l µg/l mg/l µg/l % mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mmol/l °dH µg/l µg/l mg/l µg/l °C µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l

mpn/100 ml

6 15

31 308

0 0

128

435

6

OULUJOEN POHJOISPUOLI ka

max

OULUJOEN ETELÄPUOLI

min

ka

max

min

0 0 0 0 0 0 ei havaittu 3 ei havaittu 2

0 0 0 ei havaittu ei havaittu

0 0 0 0 0 0 ei havaittu 2 ei havaittu 2

0 0 0 ei havaittu ei havaittu

0

0

0

0

0

0

ei todettu

Fysikaalis-kemialliset määritykset, PHYSIO-CHEMICAL ANALYSES

µg/l Bq/l µg/l FTU µg/l µg/l mg/l µg/l µS/cm µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pt µg/l mg/l Pt

39,3

84,2

30,8

16,0 0,14 71

1,6 <0,45

2,1 <0,45

1,2 <0,45

1,8 <0,45

3,9 <0,45

1,0 <0,45

0,18 172

0,07 39

<0,20 <0,05 0,25 65 9,0

<0,20 <0,05 0,31

<0,20 <0,05 0,22

0,70 14,4 0,016

0,75 24,2 0,039

0,67 8,0 0,011

0,70 11,9 0,020

0,78 13,7 0,04

0,63 10,1 <0,010

<0,05 0,17

<0,05 0,07

<0,05 0,06

6,9

<0,05 0,08 44

<0,05 0,09

13,4

<0,05 0,11 46

0,18 0,12

1,1 0,96

0 0,001

<30 <0,02 <1,0 <0,10 5,4 94 3,0 <50 <0,01 3,1

<30 <0,02 <1,0

<30 <0,02 <1,0

8,9 99 7,6

2,8 89 1,7

<0,01 6,4

<0,01 1,0

0,11 0,6 323 0,36 0,37 0,20 6,7 40,9 1,8 0,69 0,13 <0,024 10,3 6,8 <0,0050 1) 540 2,4 <0,2 5,9

0,14 0,8 360 0,63 1,70 0,29 20,8 55,3 2,0 1,2 0,35 0,031 20,3 7,1

0,08 0,4 300 0,29 0,0017 0,13 0 22,6 1,6 0,51 <0,025 <0,024 8,2 5,9

1500 12,0 <0,2 7,2

310 0,6 <0,2 2,8

<5 33

44

30

0,048 70 0,051 80

0,063 165 0,054 147

0,043 45 0,045 57

1) STUK, Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa, vuosiraportti (STUK-B julkaisusarja)

<0,15 <0,15 <0,15 <0,0015 <0,0015 <0,0015

<0,15 <0,15 <0,15 <0,0015 <0,0015 <0,0015

0,0018 <5,0

0,0021 <5,0

0,0013 <5,0

0,0014 <5,0

0,0015 <5,0

0,0012 <5,0

<0,02

<0,02

<0,02

<0,02

<0,02

<0,02

<0,10

<0,10

<0,10

<0,10

<0,10

<0,10

0

0,6

0

0

0,3

0

<0,01

<0,01

<0,01

<0,01

<0,01

<0,01

0,31 1,8 ei todettu 1,6 1,4 1,4 0,76 1,10 4,3 6,2

0,26 0,30 0,37 0,25 ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu 1,4 1,2 1,3 1,1 0,66 0,74 1,11 0,64 3,7 4,2 6,2 3,6

<0,05 0,033 0,053 11,7 12,2 2,10 0,57 0,26 0,053 1,6 8,4 <0,0050 1) 25,7 <0,15 <0,2

<0,05 0,136 0,11 20,2 116 2,13 0,80 0,53 0,097 1,9 8,6 <0,0050

<0,05 0,0081 0,033 3,4 6,0 2,05 0,36 0,11 0,012 1,2 8,1 <0,0050

<0,05 0,0085 0,030 10,3 9,9 2,15 0,55 0,28 0,026 1,7 8,5 <0,0050

<0,05 0,0135 0,030 17,0 23,3 2,16 0,66 0,40 0,079 1,8 8,8 <0,0050

<0,05 0,0022 0,030 3,1 1,2 2,14 0,47 0,15 <0,010 1,6 8,0 <0,0050

315 0,51 <0,2

13,6 <0,15 <0,2

22,7 <0,15 0,22

55,1 0,22 0,22

9,6 <0,15 <0,02

40 <5 174 <0,75 <0,2 <50 0,006 <5 <0,005 <5

45 <10 210 <0,75 <0,2 <50 0,012 <5 <0,005 <5

34 <5 160 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5 <0,005 <5

43 <5 173 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5 <0,005 <5

46 <5 240 <0,75 <0,2 <50 <0,005 7 <0,005 <5

39 <5 150 <0,75 <0,2 <50 <0,005 <5 <0,005 <5

17 Talousveden laatu, Pohjavedet HAUKIPUDAS

Yksikkö Unit

Mikrobiologiset määritykset, MICROBIOLOGICAL ANALYSES

Enterokokit, Enterococ Escherichia coli Kokonaispesäkeluku, +22 °C, Heterotrophic CFU Kokonaispesäkeluku, +37 °C, Heterotrophic CFU Koliformisten bakt. kokonaismäärä, Coliform Bacteria

KIIMINKI

ka average

ka average

YLIKIIMINKI

ka average

ka average

0 0

0 0

0 0

0 0

0 0

pmy/ml

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

pmy/ml

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

ei havaittu

mpn/100 ml

0

0

0

0

0

<0,05 2,4 <5,0 <0,010 0,14 0,017 <0,02 <0,10 2,3 <0,01 5,3 1,32 7,4 <0,05 0,082 0,06 8,7 0,38 7,35 0,21 0,47 <0,010 1,6 7,9 <0,0050 15,7 0,16 <0,2 22,7 <5,0 264 <0,2 <50 0,350 <5

<0,05 0,62 <5,0 <0,010 0,06 <0,0005 <0,02 <0,10 0 <0,01 0,6 0,30 1,7 0,23 0,004 <0,02 8,0 <0,2 2,16 <0,05 0,41 <0,010 <0,5 8,3 <0,0050 <2,5 <0,15 <0,2 1,9 <5,0 74,4 <0,2 <50 <0,005 <5

0 0,86 <5,0 <0,010 0,47 0,003 <0,02 0,11 1,2 0,03 0,8 0,45 2,5 0,07 0,019 1,01 8,0 <0,2 3,69 2,7 0,42 <0,010 <0,5 7,9 <0,0050 2,3 <0,15 <0,2 8,0 <5,0 112 <0,2 <50 0,008 <5

µg/l mmol/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mmol/l °dH µg/l mg/l µg/l °C µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l

µg/l µg/l FTU µg/l mg/l µg/l µS/cm µg/l µg/l µg/l mg/l Pt

<0,05 1,2 <5,0 <0,010 0,08 0,003 <0,02 <0,10 0,7 0,02 1,4 0,47 2,6 0,15 0,048 0,72 8,5 1,41 3,69 5,1 0,18 <0,010 1,2 8,0 <0,0050 20,5 <0,15 <0,2 5,3 <5,0 163 <0,2 <50 0,024 <5

<0,05 0,96 12,3 <0,010 0,10 0,004 <0,02 <0,10 6,8 0,04 2,4 0,52 2,9 0,17 0,199 0,22 9,1 1,10 3,00 1,8 0,32 <0,010 1,2 7,3 <0,0050 27,0 0,20 <0,2 8,3 <5,0 108 <0,2 <50 0,034 <5

200�000 m3 1 2001�000

Pohjavedenottamoilta pumpatut vesimäärät vuosina 2015-2019

1 000 000

1�000�000

800�000 800 000

2015 2016

600�000 600 000

2017 2018

400 000

400�000

2019

2015 2016 2017

200�000 200 000

00

YLI-II

ka average

mpn/100 ml mpn/100 ml

Fysikaalis-kemialliset määritykset, PHYSIO-CHEMICAL ANALYSES

Antimoni, Sb Alkaliteetti, Alkalinity Alumiini, Al Ammonium, NH4+ Arseeni, As Boori, B Elohopea, Hg Fluoridi, F Hiilidioksidi, vapaa, Uncombined CO2 Kadmium, Cd Kloridi, ClKokonaiskovuus, Hardness value Kokonaiskovuus, Hardness value Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Lämpötila, Temperature Mangaani, Mn Natrium, Na Nikkeli, Ni Nitraatti, NO3Nitriitti, NO2Orgaaninen kokonaishiili, TOC pH, +25 °C, pH-value Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH Rauta, kokonais, Fe Sameus, Turbidity Seleeni, Se Sulfaatti, SO42Syanidit, CN Sähkönjohtavuus, +25 °C, Conductivity Torjunta-aineet (pestisidit), Pesticides Trihalometaanit, Trihalomethans Uraani, U Väriluku, Colour

OULUNSALO

2018 2019 Haukipudas Haukipudas

Kiiminki Kiiminki

Oulunsalo Oulunsalo

Hangaskangas Hangaskangas

Ylikiiminki Ylikiiminki

Yli-Ii Yli-Ii

18 Talousveden laadun valvonta MIKROBIOLOGISET LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT)

Enimmäisarvo Maximum value Escherichia coli 0 pmy (CFU)/100 ml Enterokokit, Enterococ 0 pmy (CFU)/100 ml

KEMIALLISET LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT) Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat Parameters mainly cause of raw water

Enimmäisarvo Maximum value Huomautus Note Arseeni, As 10 µg/l Bentseeni, benzene 1,0 µg/l Boori, B 1,0 mg/l 1,2-Dikloorietaani, 1,2-Dichlorethane 3,0 µg/l Elohopea, Hg 1,0 µg/l Fluoridi, F- 1,5 mg/l Nitraatti, NO3- 50 mg/l (1) Seleeni, Se 10 µg/l Syanidit, CN 50 µg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. tetrachlorizated ethene and trichlorothylene 10 µg/l Torjunta-aineet, pesticides 0,10 µg/l (2 ja 3) Torjunta-aineet yhteensä, total pesticides 0,50 µg/l (2 ja 4) Uraani, U 30 µg/l Desinfioinnin sivutuotteet, disinfection by-products Bromaatti, Br 10 µg/l (5) Trihalometaanit yhteensä, total trihalomethans 100 µg/l (5 ja 6) Pääosin vedenkäsittelykemikaaleista ja verkostomateriaaleista peräisin olevat muuttujat, Parameters mainly cause of water chemicals and water supply network pH, pH-value 9,5 (B) Akryyliamidi, acryl amide 0,10 µg/l (C ja D) Epikloorihydriini, epichlorohydrin 0,10 µg/l (C ja D) Vinyylikloridi, vinyl chloride 0,50 µg/l (C ja D) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH 0,10 µg/l (D ja 7) Bentso(a)pyreeni, benzo(a)pyrene 0,010 µg/l (D) Muuttujat, joihin kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi, Parameters, which can be affected by premesis water equipment Antimoni, Sb 5,0 µg/l Kadmium, Cd 5,0 µg/l Kromi, Cr 50 µg/l Kupari, Cu 2,0 mg/l Lyijy, Pb 10 µg/l Nikkeli, Ni 20 µg/l Nitriitti, NO2- 0,50 mg/l (1) RADIOAKTIIVISUUDEN LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT)

Radon, Rn 1 000 Bq/l (1 ja 2) Tritium, T 100 Bq/l (3) Viitteellinen annos, Allusive dose 0,10mSv/vuosi/year (4) LAATUTAVOITTEET (TAVOITETASOT JA SUURIMMAT HYVÄKSYTTÄVISSÄ OLEVAT PITOISUUDET) Mikrobiologiset muuttujat, microbiological parameters Koliformiset bakteerit, coliform Bacteria 0 pmy (CFU)/100 ml (B ja 1) Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt) 0 pmy (CFU)/100 ml (A, 1 ja 2) Pesäkkeiden lukumäärä (22 °C), heterotrophic CFU (22 °C) - ei epätavallisia muutoksia (B ja 3) Veden syövyttävyyteen vaikuttavat muuttujat, parameters corcerning corrosion pH, pH-value 6,5 - 9,5 (A) Kloridi, Cl- alle 250 mg/l (A ja 4) Sulfaatti, S042- alle 250 mg/l (A ja 4) Sähkönjohtavuus, conductivity alle 2 500 µS/cm (A, 4 ja 5) Muuttujat, joihin vedenkäsittely voi vaikuttaa merkittävästi, Paramaters which can be affected by water treatment Alumiini, Al alle 200 µg/l (A) Ammonium, NH4+ alle 0,50 mg/l (A) Natrium, Na alle 200 mg/l (A) Veden laadun yleisindikaattorit, water quality general indicators Haju ja maku, odour and taste - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä (B) Väri, colour -“- (B) Sameus, turbidity -“- (B, 3 ja 6) Lämpötila, temperature alle 20 oC (B ja 7) Muuttujat, joihin kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi, parameters, which can be affected by premesis water equipment Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), total organic carbon - ei epätavallisia muutoksia (B ja 3) Hapettuvuus, CODMn-O2 alle 5,0 mg/l (B ja 3) Mangaani, Mn alle 50 µg/l (B ja 3) Rauta, Fe alle 200 µg/l (B ja 3)

Näytteenottoa koskevat huomautukset:

A) Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta

raakavedestä, vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta.

B) Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta C) Muuttujan pitoisuus vedessä määritetään laskemalla. Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

D) Näyte on tutkittava vaatimusten täyttymiskohdasta.

Muut huomautukset:

1. Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 2. Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita.

3. Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin enimmäisarvo on 0,030 μg/l.

4. Muuttujalla tarkoitetaan kaikkien seurannassa havaittujen yksittäisten torjunta-aineiden, joiden pitoisuus on ilmaistu määrällisesti, yhteenlaskettua summaa.

5. Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen.

6. Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani.

7. Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k) fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni ja indeno-(1,2,3cd)-pyreeni.

Huomatukset: 1.

2.

3.

4.

Radonin laatutavoite on 300 Bq/l. Korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuus on harkittava riskinarvioinnin perusteella, jos laatutavoite ei täyty. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos laatuvaatimus ei täyty.

Jos radonin aktiivisuuspitoisuus on vaatimusten täyttymiskohdassa suurempi kuin 100Bq/l, pitoisuus on tutkittava raakavedestä tai vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä.

Jos tritiumin laatuvaatimus ei täyty, vedestä on mitattava myös muita keinotekoisia radionuklideja. STUK määrittelee mitattavat nuklidit.

Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja luonnollisia ja keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalim-40:tä, radonia ja radonin lyhytaikaisia hajoamistuotteita.

Näytteenottoa koskevat huomautukset:

A. B.

Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta.

Näyte on tutkittava vaatimusten täyttymiskohdasta.

Muut huomautukset: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

Tavoitetason ylittyminen edellyttää aina jatkotutkimuksia veden mikrobiologisesta laadusta ja talousveden mahdollisen saastumisen selvittämistä.

Tutkitaan, jos vesi on otettu pintavesimuodostumasta tai pintavesi vaikuttaa veteen.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi asettaa muuttujalle vedenjakelualuekohtaisen enimmäisarvon toimitetun veden pitoisuuden vaihtelun ja pitkän aikavälin kehityssuunnan perusteella.

Muuttujan arvo on asetettu veteen aiheutuvan maun ehkäisemiseksi. Vesi ai kuitenkaan saa olla syövyttävää.

Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi tulisi kloridipitoisuuden olla alle 25 mg/l, sulfaattipitoisuuden alle 150mg/l ja sähkönjohtavuuden alle 250 µS/cm.

Pitoisuudella tarkoitetaan muuttujan arvoa 20 oC lämpötilassa.

Pintaveden käsittelylaitokselta lähtevän veden sameudessa tulee pyrkiä arvoon alle 1 NTU Lämpötila mitataan yhden minuutin veden juoksuttamisen jälkeen. Muuttujaa käytetään vain sen arvioimiseksi, miten kiinteistön vesilaitteisto vaikuttaa veden lämpötilaan.

19 Vedenpuhdistamoiden vuosi-ilmoitus PUMPPAUKSET:

RAAKAVESI Keskimäärin Suurin 27.4 Pienin 22.6 PUHDISTETTU VESI Edellisenä vuonna Muutos Keskimäärin Suurin 27.4 Pienin 22.6 POHJAVESI Keskimäärin

10 415 659 28 543 33 504 20 858 9 767 323 10 139 649 -372 326 26 767 31 931 18 985 263 361 722

LAITOKSEN OMA VEDEN KÄYTTÖ: Suodattimien huuhtelu Lietteen poisto Yhteensä KEMIKAALIEN KÄYTTÖ: Ferrisulfaatti Kalkki Hiilidioksidi Ammoniumsulfaatti Happi (Kurkelanranta) Natriumhypokloriitti (ilm. akt. kl.)

Sähkönkulutus (sis. aurinkopan. tuotot) Ulkoilman keskilämpötila Jokiveden keskilämpötila

(raakavedestä, of raw water) 560 895 m³ 5,2 % 389 129 m³ 3,6 % 950 024 m³ 8,8 % (puhdasvesi, drinking water) 1 255 737 kg 128,6 g/m³ 478 326 kg 49,0 g/m³ 187 886 kg 19,2 g/m³ 2 177 kg 0,22 g/m³ 23 000 kg 5,8 g/m³ 3 957 kg 0,41 g/m³

Aurinkopaneelien tuotto Hintta

68 830

kWh

33 400

kWh

Aurinkopaneelien tuotto Kurkelanranta

5 742 898 +3.0 +6.3

m³ m³/vrk, m³/d m³/vrk, m³/d m³/vrk, m³/d m³ m³ m³ 5,8 % m³/vrk, m³/d m³/vrk, m³/d m³/vrk, m³/d m3 m³/vrk, m³/d

kWh °C °C

Yksikkö 1/m mmol/l mg/l mg/l MPN/100ml mg/l mg/l mg/l mg/l MPN/100ml mmol/l mg/l mg/l pmy/ml mg/l FTU mg/l mS/m mg/l mg/l Pt

Jätevesianalyysien menetelmäluettelo Avainsana Alkaliteetti BOD7ATU CODCr Fosfaatti ja fosfori Kiintoaine Kokonaistyppi Laskeuma Nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi

Yksikkö mmol/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l ml/l mg/l

RAW WATER Average Max 27.4 Min 22.6 DRINKING WATER Last year Change Average Max 27.4 Min 22.6 GROUND WATER Average

HUOMAUTUKSIA: Ferrisulfaatin kulutus suhteessa raakaveteen on 120.5 g/m³ ja kalkin kulutus 45.9 g/m³.

Sähkönkulutus sisältää myös Hangaskankaan pumppaamoiden sähkönkulutuksen 137 809 kWh. Keskilämpötilat on laskettu keskiarvona koko vuoden arvoista.

PLANTS OWN WATER USE: Flushing of the filters Sludge removal In total CHEMICALS USED: Ferric sulphate Lime Carbon dioxide Ammonium sulphate Oxygen (used only in Kurkelanranta) Sodium hypochlorite (as active chlorine)

0,59 kWh/m³ Electric power consumption

Talousvesianalyysien menetelmäluettelo Avainsana Absorptio Alkaliteetti Alumiini Ammonium Enterokokit Haju ja maku Happi Hiilidioksidi Vapaa kloori ja kokonaiskloori Kloridi Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli Kokonaiskovuus Mangaani Nitriitti Pesäkeluku pH Rauta Sameus Sulfaatti Sähkönjohtavuus TOC-arvo Veden väri

PUMPED:

Average air temperature Average temperature of the Oulu river Electric power production by solar cells in Hintta Electric power production by solar cells in Kurkelanranta

HUOMAUTUKSIA:

Ferrisulfaatin kulutus suhteessa raakaveteen on 120.5 g/m³ ja kalkin kulutus 45.9 g/m³.

Sähkönkulutus sisältää myös Hangaskankaan pumppaamoiden sähkönkulutuksen 137 809 kWh. Keskilämpötilat on laskettu keskiarvona koko vuoden arvoista.

Menetelmä Fotometrinen Potentiometrinen titraus Fotometrinen ionikromatografinen Bakteerien entsyymin osoittaminen Aistinvarainen tutkimus Jodometrinen titraus Titrimetrinen Fotometrinen ionikromatografinen Bakteerien entsyymin osoittaminen Titrimetrinen Fotometrinen ionikromatografinen Maljavalutekniikka Mittaus pH-mittarilla Fotometrinen Mittaus sameusmittarilla ionikromatografinen Mittaus sähkönjohtokykymittarilla Määritys TOC analysaattorilla Fotometrinen

SFS-standardi/ohje SFS-EN ISO 9963-1 Pikatesti HachLange SFS-EN ISO 14911 EnterolertTM ETS 69 SFS-EN 25813 SFS 3005 SFS-EN ISO 7393-2 SFS-EN ISO 10304 Colilert® SFS 3003 Pikatesti Merck SFS-EN ISO 10304 SFS-EN ISO 6222 SFS 3021 Pikatesti Merck SFS-EN ISO 7027 SFS-EN ISO 10304 SFS-EN 27888 SFS-EN 1484 SFS-EN ISO 7887

Menetelmä Potentiometrinen titraus Respirometrinen Fotometrinen Fotometrinen Gravimetrinen Fotometrinen Gravimetrinen Fotometrinen

SFS-standardi/ohje SFS 3005 BOD OxiTop Pikatesti HachLange Pikatestit HachLange SFS-EN 872 Pikatesti HachLange Pikatestit HachLange

20

JÄTEVEDENPUHDISTUS Vuonna 2019 Taskilan jätevedenpuhdistamolla puhdistettiin yhdyskuntajätevesiä yhteensä noin 17,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Muhokselta ja Utajärveltä johdettiin jätevesiä Taskilan puhdistamolle 588 429 m³ ja Iistä 292 906 m³ siirtoviemäreitä pitkin. Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevesiä yhteensä noin 67 830 m³. Oulunsalon suuralueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Lakeuden Keskuspuhdistamolle Kempeleeseen. Vuonna 2019 jätevesiä johdettiin puhdistamolle 416 875 m³.

Taskilan puhdistamolla jätevedet käsitellään ensin kemiallisesti, jonka jälkeen keskimäärin noin 70 % jätevedestä johdetaan perinteiseen aktiivilieteprosessiin ja sieltä edelleen jälkisuodatusyksikön kautta purkukaivolle, josta puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkea pitkin Perämereen.

Noin 30 % tulevasta jätevedestä johdetaan kemiallisen käsittelyn jälkeen MBR-prosessiin, josta vesi menee suoraan purkukaivoon ja edelleen em. purkuputkella Perämereen. Jätevedestä poistettava liete johdetaan KemiCond-prosessiin ja sieltä edelleen lingoilla tapahtuvan kuivauksen ja välivarastoinnin kautta jatkokäyttöön.

Taskilan puhdistamon koko toimintaa koskeva ympäristöluvan tarkistamishakemus oli ollut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä joulukuusta 2012 lähtien ja uusi lupapäätös saatiin 6.7.2017. Oulun Vesi valitti uudesta lupapäätöksestä typenpoiston osalta Vaasan hallinto-oikeuteen 4.8.2017. Asian käsittely on edelleen kesken.

Vuonna 2019 saavutettiin orgaanisen aineksen (BOD7ATU) ja kokonaisfosforin (P) poiston osalta laitokselle määrätyt lupaehdot hyvin koko toimintavuoden ajan. Laitokselta lähtevän puhdistetun jäteveden BOD7ATU-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 3.3 mg /l ja puhdistusteho 99 %. Vastaavasti kokonaisfosforin osalta pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 0.27 mg P/l ja puhdistusteho 97 %.

Taskilan puhdistamolla lokakuussa 2018 käyttöönotetun MBR-yksikön myötä on myös typenpoiston tehokkuus parantunut merkittävästi. Heinä-joulukuun välisenä aikana oli lähtevän jäteveden kokonaistypen (N) pitoisuuskeskiarvo 22 mg/l ja puhdistusteho 68 %. Koko laitoksen toiminnan optimointia jatketaan edelleen ja puhdistustulosten voidaan odottaa paranevan jatkossa, kun kaikki prosessivaiheet saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Kesän 2019 aikana jatkettiin Oulun ranta-alueiden bakteeritarkkailua. Seurannan tarkoituksena on ollut selvittää desinfioinnin vaikutusta sekä puhdistetun jäteveden mikrobiologiseen laatuun että Oulun edustan merialueen tilaan.

Taskilasta lähtevä puhdistettu jätevesi hygienisoitiin touko-elokuun välisenä aikana permuurahaishapolla. Desinfioinnista saadut tulokset ovat olleet hyviä ja käytetty hygienisointimenetelmä poistaa tehokkaasti bakteereja jo pienellä syöttömäärällä.

Taskilassa tasausaltaan katolla sijaitsevista aurinkopaneeleista saadaan sähköenergiaa hyödynnettäväksi laitoksen omiin käyttötarpeisiin. Aurinkosähköjärjestelmän laskennallinen vuosituotantomäärä on 94 000 kWh, ja vuonna 2019 paneelit tuottivat sähköä yhteensä 92 160 kWh. Yli-Iin jätevedenpuhdistamon toiminta oli koko vuoden

ajan lupaehtojen mukaista. Puhdistamolla aloitettiin heinäkuussa 2019 saneeraustoimet, jotka valmistuvat alkuvuodesta 2020. Puhdistamolle tulee uusi sakokaivolietteen vastaanottoallas ja kaksi uutta välppää. Samalla puhdistamolla tehdään perusparannustoimenpiteitä mm. sähkö- ja lvi-laitteiden sekä ilmastoinnin osalta.

Omavalvontalaboratorio Oulun Veden omavalvontalaboratoriossa analysoidaan sekä vesi- että jätevesinäytteitä. Omavalvontalaboratorio sijaitsee Hintan vesilaitoksella. Laboratoriossa tutkitaan verkostoon lähtevien talousvesien laatua, puhdistusprosessin veden laatua sekä raakavesien (raakapohjavedet ja Oulujoki) veden laatua. Lisäksi tutkitaan säännöllisesti mm. vesitornien ja verkoston äärialueiden vesiä sekä uusien ja saneerauslinjojen vesiä.

Omavalvontalaboratoriossa tehdään myös jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuun kuuluvia pika-analyysejä sekä jatkuvatoimisten mittareiden tarkkailua. Viranomaisvalvonnan ja kuormitustarkkailun analyysit ostetaan ulkopuolisilta laboratorioilta.

Toimintavuonna omavalvontalaboratoriossa tehtiin yhteensä noin 20 000 vesianalyysiä ja noin 3 700 jätevesianalyysiä. Laboratoriossa työskentelee kaksi laboranttia, laboratorioanalyytikko sekä laboratorioinsinööri. Laboratorio osallistuu säännöllisesti pätevyyskokeisiin ja käytössä oleville menetelmille on laadittu valvontakortteja ja kehitetty valvonta- ja standardinäytteitä.

An operational laboratory Oulu Waterworks operational laboratory is located in Hintta.

The laboratory controls the purified waters of water plants, the raw water and the intermediate forms of the process. The laboratory controls also the incoming and outgoing waste waters and the intermediate forms of the process waste waters for the operational purpose of the plant.

The authority control prescribed by law or environmental authority for tap water and purified waste water flowing to the Gulf of Bothnia is purchased from external laboratories.

About 20,000 microbiological and physiochemical analyses were made for drinking water and about 3,700 physiochemical analyses for waste water in year 2019.

21

Lietteenkäsittely Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete kuivattiin lingoilla noin 22 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen ja lietettä syntyi vuonna 2019 yhteensä noin 31 114 tonnia. Oulun Vesi hankkii jätevesilietteen hyödyntämisen kokonaispalveluna Operon Finland Oy:ltä.

Jätevesilietteen hyödyntäminen koostuu KemiCond-käsittelystä ja sitä seuraavasta jatkokäsittelystä. Lietteen jatkokäsittely tehdään joko aumakompostointina Vasikkasuolla tai lietettä viedään sellaisenaan kasvualusta- ja peltokäyttöön.

Lietteen siirrosta sekä sen kompostoinnista Vasikkasuolla huolehtii Operon Finland Oy:n aliurakoitsijana toimiva VRJ Pohjois-Suomi Oy. KemiCond-käsiteltyä lietettä kuljetettiin vuonna 2019 Oulun lähialueen pelloille noin 17 702 tonnia maanparannusaineeksi. Vasikkasuolle vietiin lietettä kompostoitavaksi yhteensä noin 13 412 tonnia.

Vasikkasuon kompostointialueen ympäristöluvasta tehtyihin valituksiin saatiin korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.12.2017. Annetun päätöksen mukaisesti tulee lietteen vastaanotto Vasikkasuolla lopettaa 30.4.2020 mennessä ja lietettä saa kompostoida alueella enintään 31.12.2020 saakka.

Oulun Vesi käynnisti kestävän kehityksen mukaiseen lietteenkäsittelyratkaisuun tähtäävän kilpailuttamismenettelyn syksyllä 2017. Uudella käsittelyratkaisulla oli tarkoitus turvata lietteen jatkokäyttö 1.5.2020 eteenpäin vähintään 10 vuoden ajaksi.

Oulun Vesi lähetti viimeisen vaiheen tarjouspyynnön tarjoajille joulukuussa 2018 ja päätös uudesta palveluntuottajasta

Läpileikkauskuva Taskilan lietteenkuivausrakennuksesta.

tehtiin alkuvuonna 2019. Uudeksi palveluntuottajaksi valittiin VRJ Pohjois-Suomi Oy, mutta koska päätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen, ei uuden palvelumallin mukaista toimintaa ole voitu viedä eteenpäin. Markkinaoikeuden odotetaan antavan päätöksensä asiassa kevään 2020 aikana.

Taskilan lietteenkuivaus tullaan rakentamaan kokonaan uusiksi kevääseen 2021 mennessä. Uuden lietteenkuivausrakennuksen rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2019 pääurakoitsijana toimivan Lapin Teollisuusrakennus Oy:n toimesta.

Muita urakoitsijoita ovat T&A Mämmelä Oy (koneisto- ja putkistotyöt), Oulapelti Oy (LVI-työt), Caverion Industria Oy (sähkö- ja instrumentointityöt) ja Valmet Automation Oy (automaatiotyöt). Hankkeen kustannusarvio on noin 11.5 miljoonaa euroa.

Uuteen lietteenkuivausrakennukseen tulee läpiajettava lastausalue ja liete puretaan auton lavalle suoraan kahdesta lietteen varastosiilosta. Siilojen yläpuolella on lietteenkuivaimet, joita on yhteensä neljä kappaletta. Liete kuivataan pääasiassa kahdella ruuvikuivaimella ja kaksi lietteen kuivauslinkoa on varmistamassa kuivausta tarpeen mukaan. Ruuvikuivaimia käyttämällä saavutetaan energiasäästöjä linkokuivaukseen verrattuna.

Lisäksi tulee kaksi uutta polymeerin valmistus- ja annostelulaitetta sekä polymeerien varastointitila. Lietteen laatu varmistetaan kahdella lietevälpällä, jotka poistavat mahdolliset epäpuhtaudet lietteestä ennen kuivausta.

22 Taskilan jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus 2019 Puhdistettu jätevesi Kuukausi Purified Month wastewater amount

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Polymeeri Polymeeri Polyalumiiniesiselkeyjälkiselkeykloridi Ferrisulfaatti tykseen tykseen Polyaluminium Ferric sulfate Polymer for Polymer for chloride PIX preliminary secondary PAC settling settling

Polymeeri lietteen kuivaukseen Polymer for sludge dewatering

Kuivattua lietettä jatkokäyttöön Dewatered sludge amount

Sakokaivoliete Septic tank sediments

218 900 159 480 93 360 70 365 34 590 62 623 64 712 73 167 67 221 66 987 67 012 69 034

3 943 3 178 2 979 2 477 2 841 2 309 2 238 1 877 2 104 2 318 2 597 2 253

m³/kk/month kg/kk/month

1 307 782 1 104 837 1 367 130 1 605 901 1 680 645 1 561 194 1 450 016 1 476 750 1 485 126 1 552 856 1 566 524 1 673 499

Yhteensä 17 832 260 In total

1 047 451

Jätevettä puhdistettu Laitoksen keskimääräinen ohitus Keskivirtaama Mitoitusvirtaama

Jäteveden laatu

BOD7ATU

Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä Puhdistusteho

222 mgO2/l 3.3 mgO2/l 99 %

kg/kk/month kg/kk/month kg/kk/month kg/kk/month

77 348 64 859 89 550 86 312 82 283 106 125 73 323 77 637 70 805 78 239 75 470 60 041

272 247 31 0 0 556 578 575 564 633 547 667

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

4 481 4 720 6 528 6 913 4 937 3 343 3 594 3 408 3 598 3 496 3 717 2 941

941 992

4 670

0

51 676

17 832 260 0 48 856 60 000 Kok. fosfori Total-P 9.4 mgP/l 0.27 mgP/l 97 %

m³/vuosi/year m³/vrk/day m³/vrk/day m³/vrk/day Kok. typpi Total-N 68 mgN/l 32 mgN/l 53 %

Polttolaitokseen viety Sähkönkulutus välppäjäte Electric power Screenings consumption to waste incinerator

t/kk/month

m³/kk/month kg/kk/month kWh/kk/month

1 209 1 105 1 011 1 476 2 174 1 985 1 918 1 518 1 718 2 469 2 559 1 399

9 640 6 980 9 020 8 920 11 280 6 100 7 720 13 900 7 600 5 000 12 620 7 420

700 412 590 594 683 120 652 942 708 792 657 148 673 346 675 350 677 144 694 272 685 482 682 192

31 114

20 541

106 200

8 080 794

Purified wastewater amount Average passing of the plant Mean discharge Design discharge Kiintoaine Solids 392 mgSS/l 3.2 mgSS/l 99 %

Quality of wastewater Incoming wastewater To the Gulf of Bothnia Efficiency of the treatment process

Lupaehdot Purification requirements *puhdistettu jätevesi < 15 mgO2/l < 0.5 mgP/l < 20 mgN/l (** Purified wastewater *puhdistusteho > 90 % > 90 % > 70 % (** Efficiency of the treatment process (** Typenpoistoa koskeva lupaehto on voimassa, kun Tpros. > 12 °C.) (** The total nitrogen licence condition is valid when the process temperature is over 12 degrees centigrade.)

Kuormitus

BOD7ATU

Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä

kg/vrk/day 10 849 161

Kok. fosfori PTot kg/vrk/day 460 13

Polyalumiinikloridia, PAC, saostamiseen Ferrisulfaattia, PIX, saostamiseen Polymeeriä esiselkeytykseen Polymeeriä lietteen kuivaukseen Rikkihappoa KemiCond-prosessiin Vetyperoksidia Kemicond-prosessiin Natriumhydroksidia KemiCond-prosessiin Peretikkahappoa KemiCond-prosessiin Soodaa aktiivilieteprosessiin Metanolia jälkisuodatusyksikköön Lämmitysenergia (kaukolämpö) Lämpöpumpulla tuotettu lämmitysenergia Kaukolämmön vesivirta Sähkönkulutus Aurinkopaneelien tuottama sähköenergia Vedenkulutus Lietettä kuivaukseen Kuivattua lieteseosta Kuivatun lietteen keskimääräinen kuiva-aine KemiCond-käsiteltyä lietettä maanparannusaineeksi KemiCond-käsiteltyä lietettä kompostoitavaksi Puhdistamolle tuotu sakokaivoliete Polttolaitokseen viety välppäjäte Puhdistamolle tuotu glykoli

Kok. typpi NTot kg/vrk/day 3 301 1 557

1 048 942 5 52 826 253 777 373 322 128 1 136 334 29 651 8 080 794 92,2 118 410 6 131 409 31 114 22.2 17 702 13 412 20 541 106 484

t t t t t t t t t t MWh MWh m³ MWh MWh m³ kgTS t % t t m³ t m³

Kiintoaine Solids kg/vrk/day 19 148 157 58 50 0,3 7

g/m³ g/m³ g/m³ kg/t KA

16 798 kgTS/vrk

Loading Incoming wastewater To the Gulf of Bothnia PAC for the preliminary precipitation PIX for the secondary precipitation Polymer for the preliminary settling Polymer for the sludge dewatering Sulphuric acid for the KemiCond process Hydrogen peroxide for the KemiCond process Sodium hydroxide for the KemiCond process Peracetic acid for the KemiCond process Lime for the activated sludge process Methanol for the post filtration unit Heating energy (district heating) Heating energy produced by heat pump Water stream for district heat Electric power consumption Electric power production by solar cells Water consumption Sludge for dewatering Dewatered sludge amount Average dry solid matter of dewatered sludge The amount of sludge used as soil conditioner The amount of sludge which is composted Sediment from the septic tanks Screenings to waste incinerator Glycol from the Oulunsalo airport

23 Yli-Iin jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus 2019 Kuukausi

Tuleva jätevesi

Minimi

Keskiarvo

Maksimi

130

135

163

m³/vrk

I

II

m³/vrk

116

III

127

IV VI

263

173

VII

VIII

138

118

IX X

131

XI

Yhteensä koko vuosi

520

150

8

12,3

100

602

150

746 614 806

67 830

8

150

10

26

13,8

168

13,8

27

100

10 104

Lupaehdot Puhdistettu jätevesi Puhdistusteho

< 20 mg/l > 90 %

< 1.0 mg/l > 90 %

< 35 mg/l > 90 %

< 125 mg/l > 75 %

BOD7ATU

Kokonaisfosfori

Kiintoaine

CODCr

Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä

110 mg/l 10 mg/l 91 %

kg/vrk 0.84 0.05

84 8

160

CODCr

kg/vrk 15 0.7

64

228

12,3

Kiintoaine

Kuormitus

42

15,4

8

Kokonaisfosfori 4.5 mg/l 0.25 mg/l 95 %

15

15,4

BOD7ATU

81 mg/l 3.7 mg/l 95 %

18

15,4

Jäteveden laatu

Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä Puhdistusteho

0

12,3

12,3

10

114

36

12,3

9

150

7 738

186

8

150

m³/kk

12,3

9

150

630

5 380

Keskimäärin vuorokautta kohti m³

683 644

6 145

8

70

Sako- ja umpikaivolietteet

12,3

8

50

571

4 979

8

150

563

4 205

205

150

731

4 017

241

173

kg/kk

4 298

241

204

145

6 831

148

160

140

XII

397 145

140

m³/kk

8 160

174

129

119

11 277

Polymeeri

g/m³

628

4 875

500

Kuivattu liete

kg/kk

3 473

327

227

113

4 190

162

375

213

m³/kk

133

157

233

V

m³/vrk

124

Ferrosulfaatti Ferrous sulfate

Yhteensä

716

295 mg/l 46 mg/l 84 %

kg/vrk 20 1.9

kg/vrk 55 8.6

Taskilan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset KUORMITUS VESISTÖÖN, KOKONAISFOSFORI KUORMITUS VESISTÖÖN, KOKONAISFOSFORI

KUORMITUS VESISTÖÖN, BIOKEMIALLINEN HAPENKULUTUS KUORMITUS VESISTÖÖN, BIOKEMIALLINEN HAPENKULUTUS tonnia/vuosi Otsikko

Otsikko Puhdistusteho, %

50

tonnia/vuosi tonnia/vuosi

puhdistusteho, % Puhdistusteho, %

100 100

100 100

50

900

900

90

45

45

90 90

800

800

80

80

40 40

80 80

700 700

70 70

35 35

70 70

600 600

60 60

30 30

60 60

500 500

50 50

25 25

50 50

400 400

40 40

20 20

40 40

300 300

30 30

15 15

30 30

200 200

20 20

10 10

20 20

100 100

10 10

55

10 10

00

00

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

00

KUORMITUS VESISTÖÖN, KIINTOAINE KUORMITUS VESISTÖÖN, KIINTOAINE

KUORMITUS VESISTÖÖN, KOKONAISTYPPI KUORMITUS VESISTÖÖN, KOKONAISTYPPI 1 000 1000

1997

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

1996

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

1995

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

00

90

1995

1000 1000

Otsikko tonnia/vuosi

Otsikko Puhdistusteho, %

100 100

4 000 4000

tonnia/vuosi tonnia/vuosi

puhdistusteho, % % Puhdistusteho, 100

100

3 600 3600

9090

3 200 3200

8080

2 800 2800

7070

2 400 2400

6060

2 000 2000

5050

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

1997

00

1996

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

00

1995

2019

2018

2017

2016

2015

2014

1010

00

2013

2020

400 400

2012

800 800

1010 2011

2020

100 100

2010

200 200

2009

3030

2008

3030

2007

300 300

2006

4040

1200 1 200

2005

1600 1 600

2004

4040

2003

400 400

2002

5050

2001

6060

500 500

2000

600 600

1999

7070

1998

700 700

1997

8080

1996

9090

800 800

1995

900 900

00

24

Oulun Vesi -liikelaitoksen tilinpäätöstietoja vuodelta 2019 Kaupunkistrategiaa tukevien tavoitteiden toteutuminen Pitovoimainen Oulu on hyväntuulinen korkean osaamisen kaupunki STRATEGISET LINJAUKSET

SITOVA TAVOITE JA MITTARI

TOTEUMA 31.12.

Hyvinvointi kuuluu kaikille. Kannustamme aktiiviseen ja liikunnalliseen elämäntapaan ja löydämme mahdollisuuksia hyvinvointiaktiivisuudesta. Olemme turvallinen ja lapsiystävällinen kaupunki.

Moitteeton jäteveden puhdistus ja kestävän kehityksen mukainen lietteenkäsittely.

Puhdistustulokset (BOD, P) ovat olleet lupaehtojen mukaisia. Typen poistoteho parantunut valmistuneen laajennuksen myötä.

Jäteveden puhdistustulokset (BOD, P ja N) ja lietteenkäsittely ovat lupaehtojen mukaisia.

Lietteenkäsittelyn toiminta sopimuksen mukaista. Kompostointialueen ympäristöluvan päättyessä v. 2020 on kilpailutettu uusi palveluntuottaja.

Valintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.

Oulun kaupungin tapa toimia STRATEGISET LINJAUKSET

SITOVA TAVOITE JA MITTARI

TOTEUMA 31.12.

Järjestämme palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Olemme osaava ostaja ja vastuullinen omistaja.

Taksataso kohtuullinen

Tilikauden tulos saavutettiin.

Vesihuollon vertailuhinta alle maan keskitason (v. 2017 ktalot Oulu 3,73 €/ m3, keskiarvo muut 4,66 € /m3 ).

Vesihuollon vertailuhinta 30% alle maan keskitason (v. 2019 ktalot Oulu 3,73 €/ m3 , keskiarvo muut 4,93 € /m3 ).

Kehitämme vaikuttavia palveluita ja toimintaamme asiakaslähtöisesti tietoon perustuen. Hyödynnämme digitalisaation mahdollisuudet kaikessa toiminnassa.

Asiakastyytyväisyys parhaiden tasolle

Kyselyn tulokset ovat säilyneet hyvällä tasolla vedenjakelussa (9,08 =>9,06) ja vedenlaadussa (8,90 =>8,87). Vesilaitoksen palvelun arvosana on hiukan taantunut 8,63 =>8,58. Viestinnän arvosana parani selvästi.

Parannus vuotuisen WACSI -kyselyn tulosten keskiarvossa omiin tuloksiin nähden.

Sähköisten palveluiden määrä lisääntyy.

Uusi asiakastietojärjestelmä käyttöönotettu.

Sähköisten palvelujen määrä ei ole lisääntynyt.

Uusi asiakastietojärjestelmä käyttöönotettiin toukokuussa 2019.

Olemme vetovoimainen kaupunkityöpaikka. Teemme yhdessä merkityksellistä työtä oululaisten parhaaksi.

Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus jatkuvasti hyvätasoista

Laatuvaatimukset ovat täyttyneet koko vuoden.

Täyttää STM:n asetuksen 1352/2015 ja 683/2017 mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset.

Vesijohtovuotojen määrä vähäinen ja käyttökeskeytysaika <2 min/as/v alitti hyvin tavoitteen.

Käyttökeskeytysaika alle 15 min/ asiakas/v.

Järjestämme palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Olemme osaava ostaja ja vastuullinen omistaja.

Verkoston saneerausvelan vähentäminen.

Saneerausinvestointien määrä jatkunut korkealla tasolla edellisvuosien tapaan.

Verkoston uusiutumisaika lyhenee.

Verkoston laskennallinen uusiutumisaika 200 vuotta, mikä johtuu saneerausten kohdistamisesta isoihin runkojohtoihin.

Olemme vetovoimainen kaupunkityöpaikka. Teemme yhdessä merkityksellistä työtä oululaisten parhaaksi.

Organisaatiota johdetaan strategialähtöisesti ja henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin panostetaan.

Kehityskeskustelut käyty yksilö- ja/tai ryhmäkeskusteluina.

Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa ja työhyvinvointikyselyssä myönteinen kehitys.

Työtyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta jatkettu yksikkökohtaisia kehittämistoimia.

25

Oulun Veden liikevaihto on 38,6 milj. euroa, joka oli 1,6 milj. euroa talousarviota parempi. Tulokseen vaikutti ennakoimattomat tulot verkoston urakkakohteisiin (0,8 milj. euroa). Tällaisia kohteita olivat Välimaan kiertotalousalue sekä rakennusliikkeen toteuttama kiinteistörakennuskohde. Jätevesimaksut toteutuvat 0,7 milj. euroa talousarviota suurempana.

Talousarviovaiheessa kyseinen tuloerä budjetoitiin liian pieneksi. Jätevesimaksujen kertymä vastaa edellisvuoden toteumaa. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluille tuotetusta hulevesipalvelusta laskutettiin yhteensä 1,7 milj. euroa suunnitelman mukaisesti.

Valmistus omaan käyttöön toteuma oli 2,4 milj. euroa, joka toteutui 0,3 milj. euroa talousarviota isompana. Kyseisen erä muodostuu pääosin Infra -liikelaitoksen toteuttamista urakoista, jotka tänä vuonna toteutuivat suunniteltua paremmin suotuisten sääolojen vuoksi.

Liiketoiminnan kulut toteutuivat 0,6 milj. euroa talousarviota suurempina. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmä ylittyi 0,2 milj. euroa, johtuen käynnissä olevasta prosessioptimoinnista (MBR). Palvelujen ostot ylittivät talousarvion vajaalla 0,4 milj. eurolla. Tämä johtui pääosin jätevedenpuhdistusprosessissa, jossa on jouduttu hankkimaan kunnossapitopalveluita merkittävästi arvioitua enemmän. Myös valmistus omaan käyttöön -erän toteutuminen talousarviota isompana näkyy palveluiden ostot -tiliryhmässä 0,2 milj. euron verran.

Oulun Veden liikeylijäämä oli 11,7 milj. euroa, tavoite ylittyi 1,3 milj. eurolla. Hyvään tulokseen vaikutti merkittävästi juuri aikaisemmin mainitut urakkokohteisiin kohdistuvat ennakoimattomat tuloerät.

Rahoitustuotot ja –kulut vastaavat pääosin talousarviota ja edellisen vuoden tasoa. Talousarviossa oli vapaaehtoisten varausten muutosta budjetoitu 5,0 milj. euroa Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyrakennuksen ja laitteistojen uusimiseen. Investointi ei kuitenkaan toteutunut suunnitellusti, joten varausta ei purettu.

Oulun Veden tase oli vuoden lopussa 185,1 milj. euroa. Pysyviä vastaavia oli yhteensä 175,7 milj. euroa, joista suurimpana kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osuus 141,0 milj. euroa.

Keskeneräiset hankintojen osuus on kasvanut edellisestä vuodesta 3,7 milj. euroa, ja on nyt 11,1 milj. euroa. Suurin osa keskeneräisistä ovat verkostoinvestointeja, joita on yhteensä 7,3 milj. euroa.

Pitkäaikaista lainaa kunnalta on 35,7 milj. euroa, joka muodostuu 17,4 milj. euron pääomavelasta ja kunnalta saaduista 18,3 milj. euron investointilainoista.

Rahoituslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta on positiivinen kohtuullisena toteutuneiden investointimenojen vuoksi. Investointien tulorahoitus% on parantunut edellisvuodesta reippaasti Lietteenkäsittelyn innovaatiivisena hankintana toteutetun kilpailutuksen toteuttamiseen saadun rahoituksen vuoksi.

Oulun Vesi sai tehdä tilinpäätöksen yhteydessä 5,0 milj. euron investointivarauksen ylijäämästä. Investointivaraus kohdennetaan HIntan vedenpuhdistamon laajennukseen, joka toteutetaan vuosina 2022-2023.

Jäljelle jäävä tilikauden ylijäämä 849 737 euroa siirrettiin Oulun Veden pääomaan tilikauden ylijäämä/alijäämä tilille.

26 Oulun Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1.-31.12.2019

Talousarvio

Tot-%

Ylitys+ / Alitus-

1.1.-31.12.2018

38 567 930,21 2 352 160,55 112 529,40 59 834,03

37 043 000,00 2 106 128,00 67 400,00 0,00

104,1 111,7 167,0 0,0

1 524 930,21 246 032,55 45 129,40 59 834,03

37 509 544,79 2 322 475,95 168 379,14 25 256,29

-4 761 344,32 -7 306 758,04 -12 068 102,36

-4 581 356,00 -6 941 234,00 -11 522 590,00

103,9 105,3 104,7

179 988,32 365 524,04 545 512,36

-4 918 286,57 -7 097 019,85 -12 015 306,42

-4 858 483,75

-4 687 838,00

103,6

170 645,75

-4 852 985,39

-1 101 349,50 -167 549,34 -6 127 382,59

-1 134 049,00 -160 427,00 -5 982 314,00

97,1 104,4 102,4

-32 699,50 7 122,34 145 068,59

-1 151 654,05 -195 763,26 -6 200 402,70

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot

-10 528 246,18

-10 600 000,00

99,3

-71 753,82

-9 726 338,47

Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ)

-627 361,74 11 741 361,32

-674 624,00 10 437 000,00

93,0 112,5

-47 262,26 1 304 361,32

-598 834,81 11 484 773,77

Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

15 600,83 -248 058,04 -6 613 000,00 -161,02 -6 845 618,23

18 000,00 -394 614,00 -6 613 000,00 0,00 -6 989 614,00

86,7 62,9 100,0 97,9

-2 399,17 -146 555,96 0,00 -161,02 -143 995,77

18 377,36 -380 838,97 -6 613 000,00 -28,33 -6 975 489,94

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

4 895 743,09

3 447 386,00

142,0

1 448 357,09

4 509 283,83

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA Poistoeron lisäys (-) Poistoeron lis.(-)/väh.(+) Vap.eht.var. lis.(-)/väh.(+)

4 895 743,09 0,00 953 993,60 -5 000 000,00

3 447 386,00

142,0

1 448 357,09

-3 841 007,00 5 000 000,00

-24,8 -100,0

4 795 000,60 -10 000 000,00

4 509 283,83 -7 500 000,00 573 437,24 3 000 000,00

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

849 736,69

4 606 379,00

18,4

-3 756 642,31

582 721,07

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavara Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kaupungin sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, %

9,4 9,4 12,7

9,4 9,4 12,0

Liikevaihto Toimintamenot ja poistot Toimintamenot ja poistot

Liikevaihto Sakokaivolietemaksut ; 123 614 ; 0 %

Sprinklerimaksut; 91 266 ; 0 %

Muut maksut ; 1894 585 ; 5 %

Liiketoiminnan muut kulut; -627 362 ; -2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat; -4761 344 ; -16 %

Perusmaksut; 4167 815 ; 11 %

Vesimaksut ; 13463 729 ; 36 %

Jätevesimaksut ; 18057 572 ; 48 %

Poistot; -10528 246 ; -36 %

Palvelujen ostot; -7306 758 ; -25 %

Henkilöstökulut; -6127 383 ; -21 %

27 Oulun Vesi -liikelaitoksen tase 1.1.-31.12.2019 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä

1.1.-31.12.2018

321 489,07

79 844,17

192 533,09

142 190,05

514 022,16

222 034,22

21 632 657,02 141 040 345,02 1 031 842,94

23 186 835,98 138 993 574,27 1 027 669,91

11 083 846,40

7 420 789,56

174 788 691,38

170 628 869,72

403 202,46 403 202,46

391 592,46 391 592,46

175 705 916,00

171 242 496,40

3 644 244,20 5 636 705,43 42 480,98 29 001,94

3 575 199,64 3 845 182,44 52 394,65 30 590,62

9 352 432,55

7 503 367,35

9 352 432,55

7 503 367,35

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

9 352 432,55

7 503 367,35

VASTAAVAA YHTEENSÄ

185 058 348,55

178 745 863,75

1.1.-31.12.2019

1.1.-31.12.2018

28 500 671,91

28 500 671,91

33 234 141,35

32 651 420,28

849 736,69 62 584 549,95

582 721,07 61 734 813,26

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ

11 978 514,88 16 100 000,00

12 932 508,48 11 100 000,00

28 078 514,88

24 032 508,48

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta Korottomat velat kunnalta Muut velat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

35 667 618,79 1 500 009,72 50 581 069,24

37 378 874,15 1 438 845,91 48 204 844,20

87 748 697,75

87 022 564,26

1 711 255,36 45 388,25 2 292 253,06 202 074,74 1 432 040,72 963 573,84

1 711 255,36 12 878,10 2 063 717,75 217 331,68 915 589,43 1 035 205,43

6 646 585,97

5 955 977,75

94 395 283,72

92 978 542,01

185 058 348,55

178 745 863,75

49,0

48,0

243,5

246,6

34084

33234

37379

40746

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/ alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

Lyhytaikainen Lainat kunnalta Saadut ennakot Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € Lainakanta 31.12., 1000 €

28 Oulun Vesi -liikelaitoksen rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2019

Talousarvio

Tot-%

Ylitys+ / Alitus-

1.1.-31.12.2018

TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät

11 741 361,32 10 528 246,18 -6 845 618,23 -18 500,00

10 437 000,00 10 600 000,00 -6 989 614,00 0,00

112,5 99,3 97,9 0,0

1 304 361,32 -71 753,82 143 995,77 -18 500,00

11 484 773,77 9 726 338,47 -6 975 489,94 -9 775,81

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

-15 165 219,63 185 163,85 18 500,00 443 933,49

-15 305 000,00 0,00 0,00 -1 257 614,00

99,1 0,0 0,0 -35,3

139 780,37 185 163,85 18 500,00 -1 701 547,49

-19 882 649,72 91 320,74 9 775,81 -5 555 706,68

-11 610,00

0,00

0,0

-11 610,00

-4 764,00

0,00 -1 711 255,36 0,00

0,00 -1 711 255,00 0,00

0,0 100,0 0,0

0,00 -0,36 0,00

8 000 000,00 -1 508 786,74 -5 000 000,00

-1 791 522,99 -57 542,21 45 906,87 3 082 090,20 -443 933,49

668 869,00 0,00 0,00 2 300 000,00 1 257 614,00

-267,8 0,0 0,0 134,0 -35,3

-2 460 391,99 -57 542,21 45 906,87 782 090,20 -1 701 547,49

1 023 101,09 1 114 584,76 56 840,59 1 874 730,98 5 555 706,68

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 5 vuodelta, 1 000 € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Quick ratio Current ratio

-4 055 103,0 8,0 1,4 1,4

-5 947 71,9 7,7 1,3 1,3

INFORMATIIVINEN TIETO Yhdystili 31.12.

Yhdystili 01.01.

Yhdystilin muutos

31.12.2019 5 636 705,43 3 845 182,44 1 791 522,99

31.12.2018 3 845 182,44 4 868 283,53 -1 023 101,09

Iltarusko Puolivälinkankaan vesitornin huipulla.

29

Investoinnit Oulun Veden investointien määrä vuonna 2019 oli noin 15,2 milj. €. Talousarviomuutoksen jälkeen investointeihin oli budjetoitu 15,3 milj. € Oulun Veden 15,2 milj. €:n kokonaisinvestoinnista käytettiin vesihuoltoverkostojen uudis- ja korjausrakentamiseen 11,3 milj.€. Saneerausinvestointien osuus investoinneista oli 67 % eli 7,6 milj.€. Saneerausinvestointien osuus on pystytty edellisvuoden tapaan pitämään korkeana. Verkostosaneerauksilla varmistetaan veden laadun säilyminen hyvänä verkostossa sekä vähennetään vuotojen korjausten aiheuttamia vedenjakelukatkoja sekä vesivahinkojen ja viemäritukosten riskiä. Uudisalueiden vesihuoltoverkostoja on rakennettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti Korvenkylän ja Hiukkavaaran alueilla. Verkostosaneerauksia on tehty Lintulan, Raja-Taskilan, Rajakylän, Oulun keskustan sekä Santaniemen ja Häyrysenniemen alueilla. Kiimingin alueella rakennettiin Välimaa-Mastotie paineviemäri. Vesihuoltoa rakennettiin myös Oulunportin teollisuus- ja työpaikka-alueelle. Uusia haja-asutusalueiden jätevesiviemärihankkeita toteutettiin pohjavesialueilla Oulunsalossa ja Pikkaralassa.

Vuoden 2018 lopussa käynnistynyt päävesijohdon saneeraus Laanilasta Puolivälinkankaan vesitornille jatkui vuoden 2019. Urakka valmistuu vuonna 2020. Oulujoen siltojen uusimisen yhteydessä tehtävä Kurkelanrannan ja Laanilan putkitunnelien saneeraus käynnistyi vuonna 2019.

Puhdistamoiden laitosinvestointeihin käytettiin yhteensä 3,6 milj. € Taskilan lietteenkäsittelyrakennuksen ja laitteiden rakennusurakka käynnistyi vuoden lopulla ja siihen käytettiin 1,3 milj. €. Urakka valmistuu vuonna 2021.

Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamoiden pieniin ylläpitosaneerauksiin käytettiin 0,3 milj. € ja Hintan laitoslaajennuksen suunnittelu eteni. Pohjavedenottamoihin investoitiin 1,4 milj.€ ja kohteina olivat Kiimingin Tervajärven ja Yli-Iin alavesisäiliöt sekä pienemmät saneeraukset Oulunsalossa ja Hangaskankaalla.

Lietteenkäsittelyn palveluhankinnan pitkäaikaista sopimusta ei ole voitu vielä tehdä, kun hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.

Ympäristötilinpäätös 2019, € Ympäristötuotot, -kulut, -investoinnit ja -vastuut aiheutuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelutasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Tuotot Jätevesimaksutulot , jäteveden perusmaksut ja sakokaivolietemaksut Rahoitusosuus viemäri-investointiin Yhteensä

euro 20 172 000 0 20 172 000

Kulut Jätevesien puhdistus Jätevesilaboratorion kustannukset Vesistö- ja kalataloustarkkailut, velvoitekalaistutukset Viemäriverkoston käyttö ja kunnossapito Vesiensuojeluyhdistysten tukeminen (jäsenmaksut) Vesijohtovuotojen korjaukset Yhteensä

123 000 9 017 000

Investoinnit Jätevedenpuhdistuksen investoinnit Viemäriverkosto (sis. hulevesiviemärit) Vesijohtoverkon saneeraus Yhteensä

1 944 000 5 992 000 4 027 000 11 963 000

Ympäristöinvestointien poistot Jäteveden puhdistamot Viemäriverkosto Hulevesiviemäreiden poistot Vesijohtoverkoston saneeraus Yhteensä

5 844 000 218 000 74 000 2 745 000 13 000

2 553 080 3 013 519 1 362 584 115 483 7 044 666

Viemäripuolen korkokulut kunnan investointilainoista

124 000

Investoinnit 1 000 €

TA2019

TA2019 muutokset

TA2019 + muutokset

TP2019

Erotus

Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Vedenpuhdistamot Pohjavedenottamot Jätevedenpuhdistamot Muut

5 400 3 670 1 500 520 800 5 680 735

0 0 0 0 0 -3 000 0

5 400 3 670 1 500 520 800 2 680 735

5 274 4 035 1 957 277 1 388 1 943 291

-126 365 457 -243 588 -737 -444

Yhteensä

18 305

-3 000

15 305

15 165

-140

30

Tunnusluvut 2017 – 2019 Pumpattu vesimäärä Keskimääräinen vedenkulutus Ominaiskulutus Asutuksen kulutus Myyty vesimäärä Yleinen kulutus Puhdistettu jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä

2017 12 112 291 33 184 167 110 10 879 554 10,2 17 503 333 12 069 099

2018 12 866 362 35 250 176 110 11 126 709 13,5 17 572 866 12 451 787

2019 12 328 605 33 777 168 109 11 053 983 10,3 18 316 965 12 560 265

m³ m³/vrk l/as.vrk l/as.vrk m³ % m³ m³

- sis. Muhoksen ja Utajärven jätevettä - sis. Iin jätevettä Pohjavesiposteista jaettu vesimäärä Jätevesiviemärin vuotovesi-% laskutetusta Jätevesiverkoston vuotovesi-% puhdistetusta jätevedestä

585 178 269 975 2 403 48 33

522 229 266 870 2 885 44 29

588 429 292 906 2 411 46 31

m³ m³ m³ % %

1,52 1,98 7,50 2,08

1,52 1,98 7,50 2,08

1,52 1,98 7,50 2,08

€/m³ €/m³ €/m³ €/m³

0,90 0,90

0,90 0,90

0,90 0,90

€/k-m2 €/k-m2

2 770 4 410

2 770 4 410

2 770 4 410

€ €

201 700 199 000 199 000 191 500 34 203 350

203 000 199 800 199 800 192 600 34 200 421

205 600 201 600 201 600 194 600 34 642 409

as. as. as. as. kpl kpl

255 25 32 18 15

278 25 44 34 19

340 20 25 11 13

kpl kpl kpl kpl kpl

MAKSUT Vesimaksu Jätevesimaksu Sakokaivolietteen vastaanottomaksu Umpikaivolietteen vastaanottomaksu Summat sisältävät alv:n 22 %-24 % Liittymismaksu (veroton) Tontin rakennusoikeuden mukaan Yksikköhinta - Vesi - Jätevesi Rakennustyypin mukaan Pientalot - Tasataksa 1 - Tasataksa 2 ASIAKKAAT Alueen väkiluku (koko kaupunki) Toiminta-alueen väkiluku Vesijohtoon liittyneet asukkaat Viemäriin liittyneet asukkaat Vesimittareita Liittymien lisäys vuoden aikana Eri tyyppiset liittymät - Omakotitalot - Rivitalot - Kerrostalot - Palvelu - Teollisuus

31 2017

2018

2019

Vesijohtoverkoston pituus Jätevesiviemäriverkoston pituus Sadevesiviemäriverkoston pituus Viemäriverkoston pituus yhteensä Jätevesipumppaamoja Sadevesipumppaamoja Pumppaamoja yhteensä Vesijohtovuotojen korjaukset Vaihdetut vesimittarit Asennetut vesimittarit Viemäritukkeumien avaukset Työtilaukset

1 934 1 275 623 1 898 334 151 485 49 3 036 386 134 329

1 955 1 293 646 1 939 327 157 484 84 3 004 384 114 274

1 966 1 311 659 1 970 329 159 488 64 3 064 409 88 240

km km km km kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

TALOUDEN TUNNUSLUVUT Liikevaihto Liiketoiminnan kulut pl. valmistus omaan käyttöön Poistot Liikeylijäämä Vaikutus kaupungin talouteen Tilikauden ylijäämä Omavaraisuusaste ROI (sijoitetun pääoman tuotto) Summat eivät sisällä arvonlisäveroa Investointimenot yhteensä - Vesijohtoverkoston investoinnit - Jätevesiviemäriverkoston investoinnit - Hulevesiviemäriverkoston investoinnit - Vedenpuhdistamoiden investoinnit - Pohjavedenottamoiden investoinnit - Jätevedenpuhdistamoiden investoinnit - Muut investoinnit

2017 36,6 15,2 9,5 12,0 10,5 6,8 50,5 10,3

2018 37,5 16,5 9,7 11,5 6,6 0,6 48,0 9,4

2019 38,6 16,5 10,5 11,7 6,6 0,8 49,0 9,4

M€ M€ M€ M€ M€ M€ % %

17,7 4,7 4,4 1,7 0,6 1,3 4,7 0,3

19,9 3,7 4,5 1,8 0,3 0,1 9,2 0,3

15,2 5,3 4,0 2,0 0,3 1,4 1,9 0,3

M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€ M€

111

111

111

VERKOSTOT

HENKILÖSTÖ Vakinaisen henkilöstön määrä

13.

Yli-Ii 12.

7.

Haukipudas 10.

5.

Kiiminki

6.

9.

3.

Ylikiiminki

2.

Oulu 1.

11.

4.

Oulunsalo 8.

Toimipaikat 1. Kurkelanranta, Kasarmintie 29 hallinto, vedenpuhdistamo, pumppaamojen kunnossapito 2. Hintan vedenpuhdistamo 3. Taskilan jätevedenpuhdistamo 4. Poratien tukikohta, Poratie 10 5. Haukiputaan tukikohta , Teollisuustie 1 6. Saviaron vedenkäsittelylaitos, Haukipudas

7. Onkamon vedenkäsittelylaitos , Haukipudas 8. Kurikan vedenkäsittelylaitos, Oulunsalo 9. Kiimingin keskustan toimitila, Kiiminki 10. Tervajärven alkalointilaitos, Kiiminki 11. Vepsänkankaan alkalointilaitos, Ylikiiminki 12. Yli-Iin jätevedenpuhdistamo, Paratiisintie 51 13. Kyrönniemen alkalointilaitos, Yli-Ii

Kasarmintie 29, PL 35, 90015 Oulun kaupunki Asiakaspalvelu puh. 08 558 43800, oulunvesi@ouka.fi

www.oulunvesi.fi