Connecting Business 3/2016 by Ostrobothnia Chamber of Commerce

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

2016

Talous ja sote kuntajohtajien mielessä Kommundirektörerna brottas med ekonomin och vårdreformen Wärtsilä panostaa energialiiketoimintaan

HUR vie hyvinvointia maailmalle HUR exporterar välbefinnande

3 SEDAN M SPORT 3 TOURING M SPORT 3 GRAN TURISMO M SPORT 4 GRAN COUPÉ M SPORT

BMW

ENSIESITTELYSSÄ UUSI BMW 3-SARJAN GRAN TURISMO.

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

AITO BMW M SPORT -HUIPPUVARUSTELU NYT 1.490 EUROA. ASIAKASETUSI 5.330 €*

Tervetuloa uuden BMW 3-sarjan Gran Turismon ensiesittelyyn 2.9.–4.9.2016. Lanseerauksen kunniaksi tarjoamme nyt aidon BMW M Sport -varustelun erikoishintaan. Vakiona mm. M Sport -aerodynamiikkasarja, M Sport -alusta, 18” kevytmetallivanteet, sisätiloissa upeat kangas-alcantara -verhoillut urheiluistuimet ja paljon muuta. Saatavana myös muihin BMW 3-sarjan malleihin sekä BMW 4-sarjaan. Lue lisää bmw.fi ja nähdään meillä! BMW 3-sarjan Sedan Business M Sport Edition alkaen 39.614,76 €. Autoveroton hinta 31.160,00 €, arvioitu autovero 7.854,76 €, toimituskulut 600 €. EU-yhdistetty polttonesteen kulutus 5,5 l/100 km, CO2-päästö (yhdistetty) 129 g/km. (BMW 318i Business M Sport Edition). BMW 3-sarjan Gran Turismo Business M Sport Edition alkaen 48.180,61 €. Autoveroton hinta 37.440,00 €, arvioitu autovero 10.140,61 €, toimituskulut 600 €. EU-yhdistetty polttonesteen kulutus 5,9 l/100 km, CO2-päästö (yhdistetty) 134 g/km. (BMW 320i A Business M Sport Edition). *Asiakasetu laskettu 318i Business M Sport Editionin mukaan. Asiakasedun määrä vaihtelee malliversioittain.

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti ark. 10–18, la 10–15

huolto ark. 8–16

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–17

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

KAYTTOAUTO.FI

Sisältö

3 / 2016

Palstat

Asumisen energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Valioravinnon ohjakset seuraavalle sukupolvelle

Kraven på energieffektivitet för boende blir strängare

ÄLYKKYYTTÄ TALOJEN LÄMMITYKSEEN

Elinikäistä hyvinvointia maailmalle Livslångt välbefinnande ut i världen Wärtsilä hakee kasvua energialiiketoiminnasta

12 16 18

Tulevaisuus täynnä haasteita ja mahdollisuuksia Framtiden full av utmaningar och möjligheter

MEDIAKORTTI

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Pohjanmaa on Vienti-Suomi / Österbotten är Exportfinland

LYHYESTI / I KORTHET

KOLUMNI / KOLUMN Energia-alastako uusi Nokia?

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

AJASSA / AKTUELLT

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 TOIMITUS / REDAKTION Johanna Haveri, johanna.haveri@prowomedia.com TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri PAINOS | UPPLAGA 4300 kpl / st. ISSN 1796-9441 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tidningen utkommer fyra gånger per år. 4041

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen HUR:n varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto vie elinikäistä hyvinvointia maailmalle. HURs vice verkställande direktör Lena Karjaluoto exporterar livslångt välbefinnande. 0797

MEDIEKORT

CONNECTING BUSINESS 3

Todennäköisesti et halua menettää parasta työntekijääsi. myös Avainhenkilön menetys maksaa työnantajalle paitsi harmaita hiuksia jopa neljä kertaa hänen vuosipal kkansa verran (esimerkkihinta laskettu 3 500 €/kk-pal kalla). LähiTapiolan avulla tähänkin voi varautua, mikä pienentää liiketoimintariskiä merkittävästi. än poisHyvinvoiva työntekijä tekee työnsä motivoitu neemmin, on vähemm een. sa ja harkitsee useamman kerran ennen kuin tarttuu kilpailija n tarjouks onko n, kuuluuki Kysymys ti. kummas at Hyvät henkilöstöetuudet sitouttav öittesi sinulla varaa olla parantamatta tulosta tavalla, joka on myös työntekij » mieleen? Lue lisää: lahitapiola.fi/viivanalle

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Lähde: EK:n tilastot.

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Pohjanmaa on Vienti-Suomi

Österbotten är Exportfinland

MAAN HALLITUKSEN ja ekonomistien mukaan Suomen kasvu lähtee liikkeelle viennin avulla. Vienti ja työllisyysasteen nostaminen ovat keskeiset menestyksen eväät. Juuri tulleen vuoden 2014 vientitilaston mukaan kauppakamarialueemme on Suomen kärjessä. Koko alueen teollisesta tuotannosta 77 prosenttia suuntautuu vientiin. Pohjanmaan maakunnassa vientiin menee 79 ja Keski-Pohjanmaalla 65 prosenttia. Vertailun vuoksi koko maan teollisuustuotannosta vientiin menee 56 prosenttia ja lähinaapuristamme Etelä-Pohjanmaalta 23 prosenttia. Vienti on alueen kilpailukyvyn mittari. Arvokasta on tietenkin myös kotimarkkinateollisuus, mutta ilman vientisektoria Suomen elintaso ei säily. Viennin osuus meillä eroaa niin selvästi muusta maasta, että aluettamme kutsutaankin nykyään VientiSuomeksi. Alueemme ansaitsee hyvät liikenneyhteydet ja toimivan korkeakoulusektorin, jotta voimme jatkaa hyvää työtä Suomen parhaaksi. Lentoliikenne on yksi tärkeä osa toimivaa vientisektoria. Pelkästään matkustajamäärä ei riitä kuvaamaan esimerkiksi Pietarsaari-Kokkola -alueen merkitystä Suomelle. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin. Pohjanmaan maakunta on ainoita alueita Suomessa, jossa tämä raja on jo pitkään ylittynyt. Suomen kustannustason kilpailukyky edellyttää, että työllisyysaste nousee tavoitteeseen. On siis huolehdittava, että työnteko on kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen ja että maahanmuuttajat pääsevät työelämään. Hallituksen budjettiriihi on meille tärkeä. Esimerkiksi pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäverojen tilittäminen ja yrittäjävähennys ovat hyviä uudistuksia. Myös tiehankkeemme ovat hyvin mukana budjettiesityksessä. Suunnitteluraha Kokkolan ohitusväylälle on tärkeä, mutta rahoitus puuttuu vielä esimerkiksi Vassor-Kärklax -välin ohituskaistoilta valtatiellä 8. Edunvalvonnassa huomaa selkeänä puutteena sen, että alueeltamme ei nyt ole ministeriä hallituksessa. Tämä lisää entisestään elinkeinoelämän aktiivisen viestinnän ja edunvalvonnan tarvetta.

ENLIGT REGERINGEN och ekonomisterna är exporten nyckeln till tillväxt i Finland. Export och ökad sysselsättning är centrala faktorer för framgång. Enligt färsk exportstatistik för år 2014 ligger vårt handelskammarområde nationellt sett i topp. Av hela områdets industriproduktion gick 77 procent på export. I landskapet Österbotten gick 79 procent på export och i Mellersta Österbotten 65 procent. Vid en jämförelse kan det konstateras att av hela landets industriproduktion går 56 procent på export och från Södra Österbotten 23 procent. Exporten är mätaren för områdets konkurrenskraft. Hemmamarknaden är naturligtvis också viktig för industrin men utan exportsektorn upprätthålls inte Finlands välfärdsnivå. Vår exportandel är så stor i förhållande till övriga landet att vårt område nuförtiden kallas för Exportfinland. Vårt område förtjänar goda trafikförbindelser och en fungerande högskolesektor för att vi ska kunna fortsätta vårt goda arbete för landets bästa. Flygtrafiken är en viktig del av en fungerande exportsektor. Enbart passagerarmängden räcker inte till för att beskriva exempelvis betydelsen av Jakobstad-Karlebyregionen för landet. Regeringens målsättning är att öka sysselsättningsgraden till 72 procent. Landskapet Österbotten är ett av de få områden i Finland som den här gränsen har överskridits för länge sen. För att Finlands kostnadsnivå ska vara konkurrenskraftig så förutsätter det att sysselsättningsgraden ökar enligt det uppställda målet. Vi måste alltså se till att arbete är lönsammare än att leva på stöd och att invandrarna blir integrerade i arbetslivet. Regeringens budgetmangling är viktig för oss. Som exempel kan nämnas att de små företagens momsredovisning enligt kontantprincipen och företagaravdraget är positiva reformer. Även våra vägprojekt finns med i budgetförslaget. Det är viktigt att det finns pengar för planeringen av omfartsvägen i Karleby, men ännu saknas finansiering för till exempel omkörningsfilerna på sträckan mellan Vassor och Kärklax längs riksväg 8. Inom intressebevakningen märks avsaknaden av en minister från vår region i regeringen. Det här innebär ytterligare ett ökat behov av aktiv kommunikation och intressebevakning inom näringslivet.

Tärpit

WÄRTSILÄN KONSERNIJOHTAJA JAAKKO ESKOLA ”Kehitystyö helpottuu, kun saman alan osaajat ovat fyysisesti samassa paikassa. Moottoriteknologien tuotekehityksen keskitämme Vaasaan.”

PERHE- JA PERUSPALVELUMINISTERI JUHA REHULA "Keski-Pohjanmaalla sote-uudistuksen toimeenpano on ollut nopeaa. Ne maakunnat, jotka ovat aidosti eturintamassa liikkeellä, pärjäävät uudistuksessa.”

CONNECTING BUSINESS 5

SINUN ANSIOSTASI

ansiomerkit.fi

LYHYESTI / I KORTHET

KAUPPAKAMARIALUE

ON YKKÖNEN

77% Teollisuusyritysten tuotannosta vientiin lähtee kauppakamarialueella 77 prosenttia, koko maan keskiarvo on 56 prosenttia. (tuorein, vuoden 2014 tilasto, Tilastokeskus)

68% Suomen venevienti on hurjassa kasvussa: 1-5/2016 viennin arvo nousi 68 prosenttia. 60 prosenttia Suomen veneteollisuudesta sijaitsee kauppakamarialueella. Kolme neljästä alueella valmistetusta veneestä lähtee vientiin.

9,6 Vaasan kouluarvosana on 9,6. Vaasa nousi ykköseksi Helsingin ja Turun ohi konsulttiyhtiö MDI:n tekemässä kaupunkitutkimuksessa. Kokkola sijoittui yhdeksänneksi, Pietarsaari sijalle 16.

Kokkolalaiselokuva voitti Cannesissa KOKKOLASTA LÄHTÖISIN OLEVAN Juho Kuosmasen ohjaama ja kokkolalähtöisten näyttelijöiden tähdittämä elokuva Hymyilevä mies voitti toukokuussa Cannesin elokuvafestivaaleilla pääpalkinnon festivaalien toiseksi arvostetuimmassa sarjassa. Elokuva teki historiaa voittamalla ensimmäisenä suomalaisena elokuvana palkinnon Un Certain Regard -sarjassa, jossa se

kisasi palkinnosta 17 muun elokuvan kanssa. Elokuva kertoo kokkolalaisesta nyrkkeilijästä Olli Mäestä. Hymyilevää miestä esitetään parhaillaan elokuvateattereissa. Hymyilevä mies on valittu Suomen edustajaksi kilpailemaan Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnosta sekä Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi.

TAKTIKO SOLUTIONS JA AHA LOGISTICS JATKOON VAASAN KASVUPOLULTA KANSALLISESSA KASVUYRITYSKILPAILUSSA, Kasvu Openissa järjestetään tänä vuonna 25 Kasvupolkua. Vaasan Kasvupolun voittajaksi valittiin Taktiko Solutions ja kunniamaininnan sai kuljetus- ja huolinta-alan yritys Oy Aha Logistics Ltd. Valinnat tehtiin kaikkiaan 10 yrityksen joukosta, jotka puolestaan seulottiin kahden päivän sparrausprosessiin 18 hakijasta. Taktiko tuo jalkapallovalmentajille ja -pelaajille uuden apuvälineen, joka on kuin sähköisen fläppitaulun kehittyneempi versio. Taktikon teknisen innovaation avulla voidaan havainnollistaa joukkueen tapa pelata eri tilanteissa. Taktiko perus-

tuu vuorovaikutukseen, se osallistaa pelaajat kehittämään pelitaktiikkaa ja kehittää pelaajien peliymmärrystä ja -näkemystä. Tuomariston mukaan Taktikon nosti voittajaksi lopulta palvelun ainutlaatuisuus sekä sen suuret mahdollisuudet skaalautua ja kansainvälistyä. Taktiko Solutions ja Aha Logistics etenevät valtakunnalliseen, lokakuussa Jyväskylässä järjestettävään Kasvu Openin finaaliin, jossa valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset start again ja start up -sarjoissa. Finaaliin valitaan kaikkiaan 80 yritystä eri kasvupoluilta.

CONNECTING BUSINESS 7

ADVERTORIAALI

Yhteistyöllä lisäarvoa asiakkaalle O

hjelmistokehitykseen erikoistunut Devatus Oy näki päivänvalon kesällä 2010 kuuden entisen työkaverin suunnittelun tuloksena. Alaa nähneet yrittäjät lähtivät matkaan realistisen harkitusti aluksi yhden asiakkaan turvin. Vuosien ja projektien myötä luottamus Devatuksen tekemiseen on kasvanut ja sen myötä työt ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on kuuden perustajan lisäksi kymmenen työntekijää – ja lisää tarvitaan. – Yrityksen kasvuvauhti on ollut 30 % vuodessa ja

tänä vuonna se vielä kiihtyy huimasti. Etsimme ohjelmistonkehityksen rautaisia osaajia, mutta myös kehityskykyisiä hyviä tyyppejä, kertoo toimitusjohtaja Mika Filander. Devatus tarjoaa laadukkaita mobiili- ja verkkosovelluskehityspalveluja sekä integrointi- ja projektinjohtopalveluja asiakkaan tarpeen mukaan. Valtaosa yrityksen töistä tulee pohjalaisilta teollisuusyrityksiltä etenkin energiaklusterin sisältä, mutta asiakkaita on myös muualla.

Ohjelmistonkehittäjät toimivat tiiviissä kumppanuussuhteessa asiakkaidensa kanssa, sillä monesti tehtävät työt ovat asiakkaan liiketoiminnan kannalta kriittisiä ja usein myös kompleksisia; asiakkaan toiminnan ymmärtäminen on siis tärkeää. – Ohjelmistonkehittämisen asiantuntijan on oltava sekä teknisesti taitava että sosiaalisesti kykenevä palvellakseen asiakasta kokonaisvaltaisesti, liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Andreas Paschinsky huomauttaa. Kuuden yrittäjävuoden jälkeen Filander ja Paschinsky ovat entistä innostuneempia työstään. Hyvän porukan kanssa on mukava toteuttaa mielenkiintoisia projekteja. Kuuden osakkaan hartioille jaettu yrittäjyys ei ole taakka, vaan voimavara. Sitä arvostavat myös asiakkaat ja työntekijät.

Devatus Oy Andreas Paschinsky Head of Business Development, Partner +358 40 846 50 17

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

8 CONNECTING BUSINESS

Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.

KOLUMNI / KOLUMN

Kirjoittaja on HANNU LINNA Vaasan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja, joka työhönsä liittyen toimii myös useiden yritysten hallituksissa. Hannu on aktiivinen toimija sekä kansallisissa että alueellisissa organisaatioissa edistäen Vaasan seudun energiaklusterin kehittymistä.

Energia-alastako uusi Nokia? EPÄREALISTINEN TAVOITE Kuuntelin 25 vuotta sitten silloisen työpaikkani palkkaamaa laatukonsulttia. Tavoitteena oli saavuttaa yhtiölle ISO-9000 mukainen laatusertifikaatti. Toiminnan kehittämisen tavoitteita asetettaessa saimme kuulla, että tavoitteet tulee asettaa mahdollisimman kunnianhimoisiksi. Tuolloin tavoitteen tultua saavutetuksi, toiminnan tuloksellisuus ja laatu ovat oikeasti saavuttaneet uuden tason. Konsultti varoitti kuitenkin meitä suomalaisia asettamasta epärealistisia tavoitteita, koska mahdottomat tavoitteet syövät tekemiseltä motivaation. Oikean skaalan löytämiseksi saimme kolme esimerkkiä epärealistisesti asetetuista tavoitteista: 1. Suomalainen yritys ei koskaan onnistu rakentamaan johtavaa maailmanlaajuista brändiä merkittävälle toimialalle, markkinointipanokset eivät vaan riitä. 2. Suomalainen ei koskaan voita euroviisuja - onhan se jo nähty. 3. Suomi ei koskaan voita jalkapallon maailmanmestaruutta, koska lajin harrastajamäärä Suomessa on suhteettoman pieni. Nokia saavutti markkinajohtajan aseman matkapuhelimissa vuonna 1998. Lordi voitti euroviisut vuonna 2006. Jalkapallon maailmanmestaruus vielä puuttuu ja tuntuu edelleen yhtä mahdottomalta. MAHDOTON MENESTYS Nokian merkitys oli parhaimmillaan yli 5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja lähes 25 prosenttia Suomen viennistä. Nokian menestyksen mahdollisti valtavan nopea kasvu. Kasvu oli mahdollista ennen kaikkea teknologiamurroksen ja globaalin kaupan vapautumisen ansiosta. Kasvu rakentui yksittäisten ihmisten haluun ja taloudelliseen mahdollisuuteen kommunikoida paikasta ja ajasta riippumatta. Lisääntyneen kommunikaation ja sen mahdollistamien uusien palveluiden lisäarvo elinkeinoelämälle oli valtava koko maailmassa. Kaikkialla maailmassa käytettiin entistä enemmän rahaa myös tietoliikenneverkkoihin, missä Nokia myös oli globaalina toimijana mukana. Nokian tuotekehitys oli maailman parasta ja toimintaprosessi valmistuksesta asiakkaille ainutlaatuisen uutta. Nokia haukkasi suuren viipaleen nopeasti kasvavilta markkinoilta. Nokian nousun tarina on uskomaton vielä näin jälkikäteenkin ajateltuna.

MENESTYVÄ SEUTU Pohjanmaan kaupunkien menestys konsulttitoimisto MDI:n kaupunkien ja seutukuntien kehitysvertailussa uutisoitiin elokuussa lehdistössä kautta maan. Vaasa oli rankattu tutkimuksessa ykköseksi ennen Helsinkiä ja Turkua. Seinäjoki ja Kokkola olivat myös kärkikymmenikössä. ”Vaasan perusta on monipuolinen ja vahva elinkeinorakenne, jossa teollisuus on pärjännyt hyvin. Se on myös korkeakoulupaikkakunta, jossa riittää osaamista ja imua”, totesi kehitysjohtaja Janne Antikainen MDI:stä Hesarin artikkelin mukaan. Huomio kiinnittyi arviointiin, joka oli lähes sanasta sanaan samaa tekstiä, kuin 15 vuotta sitten Energy Vaasa Boardin ensimmäisissä kokouksissa asetettiin tavoitteeksi. Paikallinen energiayhtiö asetti tuolloin roolikseen varmistaa ”toimivat ja edulliset energiaverkot tuottamaan kilpailuetua alueen asumiselle ja tuotannolle”. Nokian esimerkki, jota Jorma Ollila ja Harri Saukkomaa kirjassaan ”Mahdoton menestys” kuvaavat, voi olla myös energiaklusterin innoittajana tulevaisuudessa. Energia-ala on toki toimialana varsin erilainen matkapuhelin- ja puhelinverkkoteknologiaan verrattuna. Energian kulutuksessa ei ole näköpiirissä Nokian aikoinaan kokemaa räjähdysmäistä kasvua. Energia-alan muutokset ovat aina olleet telealaa hitaampia toimialan pääomavaltaisuuden vuoksi. Uusi teknologia ei myöskään ole kehittymässä yksityisen kulutuksen vetämänä vaan enemmän politiikan ohjaamana. Yhteistä näille toimialoille on kuitenkin muutos, joka päästöjen vähentämispyrkimysten takia ravistelee energia-alaa. Vaasan teollisuudella on tähänastisten saavutusten pohjalta poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat olla mukana käyttämässä hyväksi globaalia muutosta. Sekä energiateknisille ratkaisuille että palveluille syntyy voimakasta kysyntää pyrittäessä asteittain irti fossiilisista polttoaineista energian tuotannossa ja kulutuksessa. Vaasan ja sen lähialueen menestyksen avain on keskittää resurssit energiaklusterin kehittämiseen. Jossakin osaamisessa täytyy olla globaalissa sarjassa voittaja, jotta ei käy kuten Suomen urheilijoille Riossa. Energia-alan menestys vetää kyllä mukanaan muutakin elinkeinoelämää ja hyvinvointia länsirannikolle.

CONNECTING BUSINESS 9

PAULIINA RAJALA

ADVERTORIAALI

EY:n neuvonta- ja kehittämispalvelut ovat kysyttyjä erityisesti pk-yritysten parissa, sanoo KHT Kristian Berg (vas). Veroasiantuntija Sonja Lahdenranta-Husu ja lakimies Kjell Renlund ovat tehneet saman huomion.

EY:n asiantuntijat ovat yritysten neuvonantajia EY tarjoaa tilintarkastus- ja asiantuntijapalveluita Pohjanmaan alueella Vaasassa, Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Seinäjoella.

ilintarkastuksen lisäksi EY tarjoaa Vaasassa veroasiantuntijoiden ja liikejuridiikan palveluja. – Olemme yrittäjän tukena koko yritystoiminnan elinkaaren, kertoo Pohjanmaan aluejohtaja KHT Kristian Berg. Ernst & Young aloitti toimintansa Vaasassa nelisenkymmentä vuotta sitten. Tänä päivänä EY:n Vaasan toimistossa työskentelee 20 asiantuntijaa ja Pohjanmaan alueella kaikkiaan 31 asiantuntijaa. Koko Suomessa EY työllistää yli 700 asiantuntijaa ja globaali verkosto toimii yli 150 maassa. – Globalisaation ja maailman moninaistumisen myötä myös tilintarkastusyhteisöt ovat miettineet palvelukonseptinsa uudelleen. Olemme asiantuntijaorganisaatio ja tilintarkastuksen rinnalla tarjoamme asiantuntijapalveluita koko yritystoiminnan elinkaaren ajan, sanoo Berg. Kysyntä yrityksen neuvonta- ja kehittämispalveluille on tullut asiakkailta. – Yritysten ja yrittäjien kannattaa käyttää aikansa ja energiansa ydinosaamiseen ja hyödyntää asiantuntijoiden osaamista esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa, yritysjärjestelyissä, 10 CONNECTING BUSINESS

sopimuksien tekemisessä sekä yrityksen henkilöstöä koskevissa työoikeudellisissa asioissa, toteaa lakimies Kjell Renlund. – Kansainvälistymisen myötä yhä useampi tekee kauppaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että yrityksen on tunnettava myös kohdemaan verotusta ja juridiikkaa. Harvalla pienellä yrityksellä kuitenkaan on tähän resursseja, joten tarvittavan osaamisen hankkiminen ulkopuolelta on järkevää, lisää veroasiantuntija Sonja Lahdenranta-Husu.

Parempaa palvelua Mitä tiiviimpi ja pidempi yhteistyö EY:n ja yrittäjän välillä on, sitä parempi on lopputulos. – Jatkuvuus on tässä työssä olennaista. Mitä paremmin tunnemme asiakkaan ja hänen yritystoimintansa, sitä paremmin pystymme häntä palvelemaan, Berg lupaa. EY on tilintarkastuksen ja liikkeenjohdon neuvontapalveluiden markkinajohtaja Suomessa. Toimistoja on 22 paikkakunnalla ympäri maan. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja Vaasan toimisto on Suomen aluetoimistoverkoston suurimpien joukossa, elokuussa uusiin toimitiloihin Framiin muuttanut Seinäjoen toimisto sen sijaan moderneimpien joukossa. – Olemme suuri ja kansainvälinen yritys, mutta palvelemme paikallisesti kaiken kokoisia yhteisöjä. Asiakkaan käytössä on tarvittaessa koko ketjun osaaminen, päättää Berg.

Ernst & Young Oy toimii osana EY:n maailmanlaajuista asiantuntijaverkostoa yli 150 maassa. • pääkonttori: Helsinki • toimistoja Suomessa: 22 • henkilöstö Suomessa n. 700 • toimitusjohtaja: Jaakko Hirvola • palvelut: tilintarkastus, veropalvelut, lakipalvelut, yritysjärjestelyt, kasvun tukipalvelut ja liikkeenjohdon konsultointi • liikevaihto (2015): 118 miljoonaa euroa • kasvuvoimaa.ey.fi, www.ey.com/fi EY tunnetaan myös vuosittaisesta Entrepreneur of the Year -kilpailusta, jossa palkitaan vuoden kasvuyrittäjä, sarjavoittajat sekä jaetaan erityispalkintoja. Kansallisen kilpailun voittaja lähtee kisaamaan yli 50 maan voittajien kanssa World Entrepreneur of the Year -tittelistä. Tänä vuonna Suomea edusti 2015 -kilpailun voittaja, Supercell Oy:n Ilkka Paananen. www.eoy.fi

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Valioravinnon ohjakset seuraavalle sukupolvelle Kim Pomoell, toimitusjohtaja, Oy Valioravinto Ab

KUKA OLET? Olen pääkaupunkiseudulla syntynyt ja varttunut Hankenin kasvatti, jolla on suvun kautta pohjalaisjuuret. Tällä hetkellä asun osan viikosta Pietarsaaressa ja osan Helsingissä, jossa on perheemme yhteinen koti. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Vapaa-aika kuluu työn merkeissä, perheen parissa sekä kuntoillen ja maastossa pyöräillen.

AIEMMAT TYÖTEHTÄVÄT Minulla on kokemusta sekä numeroihin ja strategioihin painottuvasta että ihmisten käyttäytymiseen ja psykologiaan perehtyneestä työskentelystä. Olen toiminut sekä isoissa yrityksissä että yksinyrittäjänä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Viimeiset 4,5 vuotta toimin osakkaana johdon valintaan ja johtamisen arviointiin keskittyneessä Momentouksessa. Aiempia työnantajiani ovat mm. luottoluokittaja Dun & Bradstreet, strategiakonsulttiyhtiö BTS Group ja henkilöstöalalla toimiva MPS-yhtiöt.

TÄMÄNHETKINEN TEHTÄVÄ Vapusta lähtien olen toiminut Valioravinnossa pääomistajana ja toimitusjohtajana. Yhtiö on Suomen johtavia luontaistuotealan yrityksiä tuotteinaan ravintolisät kuten vitamiinit ja mineraalit. Yhtiön toimintoihin kuuluvat tuotanto-, tuotekehitys- ja tukkukauppatoiminta, maahantuonti ja vienti sekä sopimusvalmistus. Omistan 60 % tästä isoisäni vuonna 1960 perustamasta yhtiöstä, 40 % osakekannasta kuuluu pääomasijoittajille.

VAHVUUTENI TÄHÄN TEHTÄVÄÄN Tunnen yrityksen hyvin, sillä olen ollut vuosia mukana yrityksen hallituksessa ja perheneuvostossa. Opintoni ja aiemmat työtehtäväni ovat antaneet minulle hyvät edellytykset strategiseen ja tulosvastuulliseen työskentelyyn. Kaliforniassa vietetyt vuodet ovat laajentaneet maailmankuvaani ja opettaneet arvostamaan viestinnän tärkeyttä. Henkilönä olen eteenpäin pyrkivä ja tavoitteellinen; pahin painajaiseni olisi jäädä paikalleen makaamaan.

TULEVAISUUDEN HAASTEITA Vaikka Valioravinto on vakavarainen ja hyvin menestynyt yhtiö, sen toimintatavoissa on paljon uudistamisen varaa. Digitalisaation tuomat uhat ja mahdollisuudet on selvitettävä. Globalisoituvat markkinat vaativat yrityksen viestinnältä nopeaa reagointia. Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita haluan yhdessä henkilöstön kanssa selvittää ja viedä eteenpäin, sillä osaava henkilöstö on yrityksemme tärkein voimavara.

CONNECTING BUSINESS 11

Viidelle mantereelle on tehty yli 10 000 HURlaiteasennusta.

12 CONNECTING BUSINESS

Elinikäistä hyvinvointia maailmalle Livslångt välbefinnande ut i världen  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN JA / OCH HUR

Kokkolassa kuntoiluvälineitä valmistava HUR on syntynyt kansainväliseksi, vaikka on myös Suomen johtava aktiivisen ikääntymisen, kuntoutuksen, sekä yli 40-vuotiaille käyttäjille suunnattujen liikuntaratkaisujen toimittaja. Omalla työllään HUR auttaa levittämään elinikäistä hyvinvointia maailmalle.

Karlebybaserade HUR som tillverkar träningsutrustning blev redan vid grundandet internationellt, men företaget är också Finlands ledande leverantör av träningslösningar för aktivt åldrande, för rehabilitering samt för personer över 40 år. Genom sitt arbete hjälper HUR att sprida livslångt välbefinnande ut i världen.

okkolalaisen paineilmalla toimivia kuntoilulaitteita valmistavan Ab HUR Oy:n tarina lähti liikkeelle Helsingin teknillisen korkeakoulun tutkimusprojektista vuonna 1989, ja sen yhteistyö tiedeyhteisön kanssa jatkuu edelleen aktiivisesti. Alun perin paineilmalla toimivia laitteita tutkittiin huippu-urheilijoiden valmennuksessa, mutta tällä hetkellä HURin pääkohderyhmiä ovat kuntoutus ja alati kasvava senioriliikunta. Laitteiden lisäksi yritys toteuttaa myös liikuntakonsepteja eri kohderyhmille. Jo perustamisesta lähtien oli selvää, että yhtiö suuntaa ulkomaanmarkkinoille. Tällä hetkellä noin 85 prosenttia HURin tuotannosta meneekin vientiin. Tärkeimpiä vientimaita ovat tällä hetkellä Japani, USA ja Singapore, mutta vienti vetää vahvasti myös muihin maihin. 50 henkilöä työllistävällä HURilla on omat myyntiyhtiöt Australiassa, USA:ssa, Kanadassa, Venäjällä, Norjassa ja Saksassa. Tuotanto tapahtuu 100-prosenttisesti Kokkolan seudulla. – Aasia on tällä hetkellä meille erittäin tärkeä kasvualue, sillä siellä on herätty huomaamaan senioreiden ennaltaehkäisevän kuntoilun edut. Teemme parhaillaan tunnusteluja myös Lähi-Idässä ja Etelä-Amerikassa, kertoo HURin varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto.

I GOD FORM HELA LIVET Speciellt i västvärlden har seniorernas kravnivå och attityd till livet ändrat under de senaste årtiondena. Hos oss vill äldre personer hållas i skick så att de ännu vid en ålder av nästan hundra kan njuta av livet fullt ut. På andra ställen i världen är den här trenden kanske inte så stark men även där har staterna märkt att det lönar sig att hålla den åldrande befolkningen i god form så att vården inte blir så dyr.

CONNECTING BUSINESS 13

LENA KARJALUOTOS TIPS FÖR EXPORT:

• Var modig! • Tro på det du gör. • Se till att du kan din sak och att dina produkter är i skick. • Samarbete gör dig starkare. • Var positiv och öppen.

LENA KARJALUODON VINKIT VIENTIIN: • Ole rohkea! • Usko omaan tekemiseesi. • Varmista, että osaat asiasi ja tuotteesi on kunnossa. • Yhteistyöstä saa lisävoimaa. • Ole positiivinen ja avoin.

HUR-maskinerna är designade så att motståndet skapas med tryckluft, vilket gör dem trygga och behagliga att använda. Med hjälp av tryckluftsteknik och hävarmar, sk. Natural Transmission, anpassas maskinens motstånd enligt musklernas naturliga kraftgenerering. Kombinationen tryckluftsteknik och digitalisering möjliggör även automatiserade individuella inställningar samt mätning av resultat och utveckling. De här egenskaperna utnyttjas i systemen HUR SmartTouch och HUR SmartCard. Tryckluftens jämna motstånd och en steglös inställning av vikten med början från 0 kg passar speciellt bra för rehabilitering och för träning bland äldre personer. Användningen av HUR-maskinerna förbättrar äldre personers livskvalitet och minskar totala kostnaderna för samhället. -Starka muskler hjälper till att upprätthålla hälsan och ett aktivt liv, konstaterar Karjaluoto. – Det känns jättebra att hjälpa våra kunder att göra ett värdefullt arbete för att främja ett bättre liv världen över.

YHTEISTYÖLLÄ ROHKEASTI MAAILMALLE Jo 1970-luvun lopulta lähtien viennin kans14 CONNECTING BUSINESS

Kaikki HURn laitteet kootaan Kokkolassa. Kuvassa Ville Rajala ja Lena Karjaluoto.

sa työskennellyt Karjaluoto on työskennellyt HURilla pian 10 vuotta. Karjaluoto tietää, että suomalaisyritykset lähtevät maailman valloitukseen mielellään teknologia edellä, ja siksi hän muistuttaakin markkinoinnin ja yhteistyökyvyn tarpeesta. Toki tuote on oltava teknisesti ja laadullisesti sellainen, että sillä on mahdollisuudet menestyä myös ulkomailla. – Maailmalle menoa ei saa pelätä, mutta silti kannattaa pitää järki kädessä. Potentiaalisia myyntialueita kartoitettaessa kannattaa tutkia tarkkaan, millaisesta alueesta ja kulttuurista on kyse. Esimerkiksi Lähi-Idässä ei kulttuurisyistä ole vanhustenhoitolaitoksia, jotka ovat meidän tärkeitä asiakkaitamme. Sinne voisi ehkä perustaa kuntosaleja ikäihmisten päiväkerhoihin, Karjaluoto miettii. Hänen mielestään erittäin tärkeää vientiin lähtiessä on yhteistyökyky. – Me olemme tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi VIEXPOn kanssa sekä Finpron johtaman terveys- ja hyvinvointialan kansainvälistämisohjelman FinlandCaren kanssa. Me myös käsittelemme asiakkaitamme yhteistyökumppaneina, sillä heiltä saamme koko ajan arvokasta tietoa tuotteidemme käytöstä ja asiakkaiden tarpeista.

HUR SmartTouch -ranneke säätää laitteen automaattisesti henkilökohtaisen harjoitusohjelman mukaisesti ja kerää harjoittelutiedot talteen.

YRITTÄJÄ, TAHDOTKO KEHITTYÄ?

Sano sinäkin tahdon. Anvia ja Elisa tahtoivat ja yhdistivät voimansa. Jatkossa saat meiltä entistäkin kattavammat ja monipuolisemmat palvelut. Yrittävään arkeen löydät ratkaisut meiltä:

VIESTINTÄ

IT-PALVELUT

TIETOLIIKENNE

SOVELLUKSET

Jos tarvitset esimerkiksi verkko- ja puhelinyhteyksiä, laitteita niiden käyttöön tai vaikkapa tietoturvapalveluita, olemme apunasi. Palvelutarjontamme laajenee jatkuvasti ja nyt Anvialta on saatavilla myös Elisan mobiilipalvelut.

OTA YHTEYTTÄ! anvia.fi/yrityksille 0393 933 933 tai ota yhteyttä omaan yhteyspäällikköösi

Wärtsilä hakee kasvua e n  JOHANNA HAVERI  WÄRTSILÄ

Talon sisältä konsernin johtoon noussut Jaakko Eskola tuntee Wärtsilän toiminnot ja ihmiset. Kun merenkulussa on hiljaista, konserni hakee lisää liikevaihtoa energialiiketoiminnasta hänen johdollaan.

ian vuoden Wärtsilän konserninjohtajana työskennellyt Jaakko Eskola tuntee olonsa kotoiseksi tehtävässään. Lähes 18 vuotta Wärtsilän palveluksessa on tutustuttanut miehen sekä konsernin toimintoihin että sen sidosryhmiin. – Konsernin johtaminen ei oikeastaan työnä poikkea paljoa divisioonan johtamisesta. Johtajan kuin johtajan on tehtävä töitä ja toimeenpantava päätöksiä yrityksen ja siellä työskentelevien ihmisten eteen, eikä suinkaan toisinpäin, hän toteaa. – Ehkä suurin ero aikaisempiin johtajapositioihin on se, että osa sidosryhmistä on muuttunut. Nyt olen aiempaa enemmän tekemisissä esimerkiksi analyytikkojen ja sijoittajien kanssa. Taloustilanne maailmalla on jo vuosia ollut huono, eikä se ole Eskolan pääjohtaja-aikana muuttunut miksikään. – Markkinat eivät ole vuosiin auttaneet Wärtsilää ja etenkin merenkulun ongelmat näkyvät tilauskannassa. Tästä huolimatta olemme pärjänneet ja kasvaneet, Eskola huomauttaa. Hän ei usko, että maailmantalouden ikkunassa näkyy valoa vielä vähään aikaan, vaikka pieniä valopilkkuja maailmalla aina välillä nouseekin. Onneksi Wärtsilän kaltainen monipuolinen organisaatio pystyy sopeutumaan tilanteeseen: jos uusia laivamoottoreita ei mene kaupaksi, huoltoa ainakin tarvitaan. Huollon osuus onkin jo lähes puolet koko konsernin toiminnasta. Wärtsilällä on asiakkaita kaikilla maailman mantereilla, mikä osaltaan tasapainottaa suhdannevaikutusta.

KASVUA ENERGIASEKTORILTA Huollon lisäksi myös Wärtsilän voimalaitosliiketoiminta on kasvanut. Useille erilaisille polttoainevaih-

16 CONNECTING BUSINESS

e nergialiiketoiminnasta toehdoille soveltuvat Wärtsilän moottorit sopivat erinomaisesti myös voimalaitoskäyttöön. Wärtsilän moottoreilla toimivia voimaloita on jo yli 170 maassa ja uusia rakennetaan koko ajan. Konsernin uusi toimialue on aurinkoenergialiiketoiminta, josta odotetaan kasvua. – Yksi energiapolitiikan selvimmistä trendeistä on uusiutuvan energiantuotannon lisääntyminen, ja me haluamme olla mukana sen kehittämisessä, Eskola sanoo. Ensisijaisesti aurinkovoimaloita tarjotaan jo olemassa olevien tai rakennettavien polttomoottorivoimaloiden yhteyteen. Suuren kokoluokan hybridivoimaloissa polttomoottorit ja aurinkopaneelit täydentävät toinen toisiaan: aurinkopaneelien käyttö päiväsaikaan vähentää moottoreiden polttoaineenkulutusta sekä voimalan päästöjä. Moottorit taas huolehtivat energiantuotannosta silloin, kun aurinko ei paista. Yhtiö tiedotti keväällä ensimmäisen aurinkoenergiaprojektinsa nousevan Jordaniaan.

EI YHTÄ AINOATA ENERGIARATKAISUA

JAAKKO ESKOLA • Vuonna 1958 syntynyt diplomi-insinööri, joka on kotoisin Helsingistä. • Aloitti uransa Wärtsilässä vuonna 1998; nimitettiin konserninjohtajaksi 1.11.2015. • Työuransa alussa toimi tutkijana ja rahoitusalalla. • Neljä lapsen isä, joka harrastaa purjehdusta ja soittaa saksofonia – tai oikeammin useita saksofoneja.

On selvää, että uusiutuvan energian osuus kasvaa. Energiapolitiikka ei kuitenkaan voi lähitulevaisuudessa nojata täysin uusiutuvan energiantuotannon varaan ja siksi tarvitaan erilaisia yhdistelmäratkaisuja. – Tärkeä kysymys on, mikä on fossiilisten polttoaineiden kohtalo. Panostamalla moottoriteknologian kehitykseen pystytään nostamaan moottoreiden hyötysuhdetta ja siten vähentämään fossiilisten polttoaineiden päästöjä, Eskola miettii. – Myös akkuteknologian kehittäminen on avainasemassa tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Eskola uskoo hajautettuun energiantuotantoon. Sellaiseenhan Wärtsilän moottorit soveltuvat erinomaisesti. Nopeasti kehittyvän digitalisaation avulla voimalaitosten ja alusten etävalvonta on entistä helpompaa. Wärtsilä on vastikään lanseerannut palvelukonseptin, jossa käytetään data-analytiikkaa asiakkaan laitteiden optimointiin.

ESKOLAN PERIAATTEITA TYÖNTEOSTA: • Kun töihin lähteminen on mukavaa joka aamu, tietää olevansa oikeassa työpaikassa. • Avoimuus, rehellisyys ja luottamus kollegoita kohtaan. • Fail Fast – Kannattaa ottaa välillä harkittuja riskejä. Jos ne eivät onnistu, niistä otetaan opiksi ja siirrytään nopeasti eteenpäin. • On mieluummin osana yhteisöä kuin eristettynä lasitornissa.

TYÖPAIKKOJA ALUEELLE KESKITTÄMISEN SEURAUKSENA Eskola kertoi jo keväällä Vaasassa vieraillessaan, että Wärtsilän moottoriteknologian tuotekehitys tullaan keskittämään Vaasaan. Se on luonnollista seurausta siitä, että alan tuotekehityksen ydinosaaminen on jo täällä. Samanlaista keskittämistä tapahtuu myös Wärtsilän muilla toimialoilla, sillä kehitystyön uskotaan helpottuvan, kun alan osaajat ovat myös fyysisesti samassa paikassa. – Tämä tarkoittaa, että Vaasan yksikköön tarvitaan lisää tämän alan osaajia. Samaan aikaan tarvitsemme yhteistyötä myös talon ulkopuolisen tiedeyhteisön kanssa, toteaa Eskola ja viittaa parhaillaan varusteluvaiheessa olevaan Vaasan yliopiston VEBIC-polttomoottorilaboratorioon ja sen tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. – Oli hienoa näyttää presidentti Niinistölle hänen vierailunsa yhteydessä Onkilahden toisella puolella sijaitsevaa EnergyLab -rakennusta ja kertoa, miten ainutlaatuisella yksityisen ja julkisen sektorin sekä koulutuksen yhteistyöllä se on rakentunut, hän lisää.

CONNECTING BUSINESS 17

REHULA KEHUI KESKI-POHJANMAATA

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula aloitti elokuun lopulla sote-uudistukseen liittyvän maakuntakierroksensa Kokkolasta, jossa hän kehui Keski-Pohjanmaata nopeasta sote-uudistuksen toimeenpanosta. Rehulan mukaan aidosti eturintamassa olevat maakunnat tulevat pärjäämään parhaiten uudistuksessa.

Tulevaisuus täynnä haas te Framtiden full av utmaningar och möjligheter  JOHANNA HAVERI  PIXHILL, KOMMUNFÖRBUNDET/ REBECCA SÖDERSTRÖM, HAASTATELLUT / DE INTERVJUADE

Talous sekä sote-palvelujen järjestäminen ovat yhteisiä ongelmia kolmen tänä vuonna aloittaneen kunnanjohtajan pöydällä. Ekonomin samt organiserandet av social- och hälsovårdstjänsterna är gemensamma problem som tre nyligen tillträdda kommundirektörer har på sitt bord.

de tre kommunerna Kronoby, Jakobstad och Karleby, som ligger i norra delen av Österbottens handelskammares område, har nya kommun- och stadsdirektörer påbörjat sitt arbete under det här året. Framtiden för de här kommunerna, som till sin storlek och ställning är mycket olika, är full av utmaningar och möjligheter. Gemensamma bekymmer för de här kommunerna är till exempel att få den strama ekonomin att gå ihop med behovet av service. I fortsättningen måste var och en av de här tre kommunerna arbeta för att få ekonomin i balans och för att upprätthålla den service som kommunerna ålagts att sköta. Förverkligandet av landskaps- och vårdreformen orsakar huvudbry för kommunerna. Kronoby och Jakobstad har också det gemensamt att de båda

18 CONNECTING BUSINESS

hör till landskapet Österbotten och därigenom också till området för Vasa centralsjukhus. Karleby är ändå det närmaste dejourerande sjukhuset för båda kommunerna så det känns naturligt att samarbeta med bägge sjukhusen. För kommunernas del kräver det här aktivt bakgrundsarbete under förberedelserna av landskaps- och vårdreformen. I landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten finns det mycket kunnande och många arbetsplatser som skapats av företag som har verksamhet internationellt. Därför har de här landskapen klarat sig bättre än medeltalet i Finland. Kommundirektörerna litar på det starka kunnandet och på att arbetsplatserna hålls kvar i regionen även i framtiden.

KRISTINA STENMAN valittiin Pietarsaaren kaupungin johtoon helmikuussa ja hän aloitti työssään vapun jälkeen. Työja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajana työskennelleellä Stenmanilla on kokemusta myös kunta-alalta, sillä hän työskenteli aiemmin Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtajana. Parasta kaupunginjohtajan työssä on Stenmanin mukaan vaihtelevuus – aamulla ei ikinä tiedä, mitä kaikkea päivä tuo tullessaan. Kunta on monimuotoinen kokonaisuus, joka tuottaa asukkailleen tarvittavat ja osittain lakisääteiset palvelut, huolehtii asumismahdollisuuksista sekä pyrkii saamaan kuntaan työpaikkoja. – Kuntaan kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita, mutta tässä työssä on oltava erittäin realistinen ja kyettävä sanomaan myös ei. Samalla, kun pyritään pitämään talous tasapainossa, on uskallettava investoida tulevaisuuteen. Haasteiden lisäksi Pietarsaarella on myös mahdollisuuksia. Stenman uskoo, että muutaman seuraavan vuoden sisällä Pietarsaari on kasvualue, jonka asukasluku nousee selvästi. Tämä edellyttää, että kaupungissa on riittävästi tontteja niin yrityksille kuin asumiseen, peruspalvelut ovat kunnossa ja osaavaa työvoimaa ja koulutusta on tarjolla.

SOTE-PALVELUJEN YHTIÖITTÄMINEN

Pietarsaari on toiminut vuodesta 2010 Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana. Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä alueelle on yhteä vaihtoehtona suunniteltu sotepalvelujen yhtiöittämistä. Tämän lehden mennessä taittoon on vielä epävarmaa, syntyykö Pietarsaaren seudulle maan suurimpiin kuuluva sote-palveluyhtiö.

s teita ja mahdollisuuksia STINA MATTILA Kokkolan kaupungin johtoon toukokuun alussa valittu Stina Mattila on paluumuuttaja. Kempeleen kunnan talousjohtajan paikalta takaisin Kokkolaan syyskuun alussa muuttanut Mattila tietää, että paljon työtä on edessä. Työ kaupunkikonsernin johdossa vaatii nopeaa perehtymistä ja samaan aikaan pitää jo valmistella talousarvion ja hallintosäännön kaltaisia tärkeitä asioita. – Yksi lähitulevaisuuden haasteistamme on maakuntauudistus, johon myös sote-ratkaisu kuuluu. Se laittaa meidät pohtimaan, millainen on tulevaisuuden kunta ja mitkä ovat sen tehtävät, miettii tuore kaupunginjohtaja. – Tämän lisäksi talouden parantamiseksi on tehtävä työtä. Kaupungin taloudellinen tilanne tai poliittinen turbulenssi eivät kauhistuta Mattilaa. – Ongelmia ei voi lakaista maton alle, vaan ne on nostettava käsiteltäväksi, jotta tilanne voidaan korjata. Mattila muistuttaa, että Kokkolassa on paljon asioita, jotka ovat paljon paremmin kun maassa keskimäärin. – Meillä on kehittyvä ja kasvava kaupunki, jossa on elinvoimainen elinkeinoelämä ja hyvät opiskelumahdollisuudet. Menneisyydessä tehdyt päätökset ovat vaikuttaneet siihen, että talouden taantuma ei ole iskenyt tänne rannikolle yhtä paljon kuin muuhun Suomeen. Mattilan mukaan kuntien on oltava aktiivisia ja omaaloitteisia esimerkiksi maakuntauudistuksen suhteen. Menestymiseen tarvitaan jatkossa myös yhteistyötä ja verkostoitumista monella tasolla.

MALIN BRÄNNKÄRR påbörjade sitt arbete som kommundirektör i Kronoby i februari i år. Brännkärr har tidigare arbetat inom politiken på nationell nivå och vill liksom många andra personer inom den samhälleliga branschen, bidra till en bättre värld. 35-åriga Brännkärr är ingen prototyp för en österbottnisk kommundirektör men verkar ändå njuta av sitt arbete. – Det bästa med jobbet är mötet med människorna, berättar Brännkärr som är hemma från Pedersöre. Innan Brännkärr blev kommundirektör arbetade hon som seniorrådgivare för SFP:s riksdagsgrupp. Hon tror att hon som kommundirektör kan ha nytta av sitt nationella nätverk. Utmaningarna för en liten landsortskommun är ofta annorlunda än för städer. I vårt sjukvårdssystem kan till exempel några allvarliga sjukdomsfall för en kommun i storleksklass med Kronoby orsaka ett stort hål i budgeten för hela specialsjukvården. Brännkärr tror att Kronoby klarar sig även i fortsättningen. – Trots att ekonomin är ansträngd så är det ingen kris och inte är arbetslöshetsgraden heller särskilt hög. Det finns goda förbindelser till kommunen och vi har nya bostadsområden på ett avstånd av endast ca 15 minuter från arbetsplatserna i Karleby eller Jakobstad. Det finns alltså alla möjligheter att få mera invånare till kommunen, konstaterar Brännkärr.

CONNECTING BUSINESS 19

Energialaboratorion v Vaasan Palosaarelle kesäkuussa 2016 valmistuneen tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion varustelu on alkanut ja jatkuu syksyn aikana. Elokuun alussa Palosaari sai uuden maamerkin, kun polttomoottorilaboratorion 50-metrinen teräspiippu nousi alueen vanhojen piippujen seuraan.

aasan Palosaarelle noussut KOy EnergyLab Vaasa on rakennettu tutkimus- ja tuotekehityslaboratorioksi sekä yksityisen että julkisen sektorin tarpeisiin. Toimitilapalveluyritys Oy Vaasa Parks Ab on rakennuttanut Vaasan kaupungilta vuokratulle tontille kiinteistön, jonka käyttäjät ovat Vaasan yliopisto, BotniaLab Oy ja Wapice Oy. – Olemme tyytyväisiä sovitussa aikataulussa toteutuneeseen rakennushankkeeseen, jonka varustelu on lähtenyt liikkeelle kesän aikana, toteaa Oy Vaasa Parks Ab:n toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma. EnergyLab -rakennukseen on muodostumassa merkittävä tutkimuskeskittymä, joka palvelee laajasti sekä suuria että pieniä energiateknologia-alalla toimivia ja b-to-b -yrityksiä. Tilojen suurimman käyttäjän, Vaasan yliopiston VEBIC-laboratorion varustelu jatkuu koko syksyn ajan, ja pääosa polttomoottorilaboratorion asennuksista saadaan valmiiksi alkuvuoteen mennessä. – Uusi energialaboratorio ja VEBIC-tutkimusalusta tukevat hienosti monitieteistä energialiiketoimintaan ja innovaatioihin liittyvää tutkimusta. Tämä mahdollistaa entistäkin tiiviimmän yliopiston, yritysten ja Vaasan kaupungin välisen yhteistyön, Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto sanoo.

Ainutlaatuista yhteistyötä Yksityisen ja julkisen sektorin ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena rakennettu EnergyLab- ja VEBIC-kokonaisuus on herättänyt paljon kiinnostusta myös Vaasan ja Suomen ulkopuolella. Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola sanoi toukokuussa 2016, ettei hän ole törmännyt missään muualla vastaavaan yhteistyökuvioon, jossa yliopisto, kaupunki ja yksityiset yritykset olisivat näin vahvasti mukana. Moottoriteknologian tuotekehityksensä Suomeen keskittävä Wärtsilä on kiinnostunut polttomoottorilaboratorion tuomista tutkimusyhteistyömahdollisuuksista. Yritys

20 CONNECTING BUSINESS

Oy Vaasa Parks Ab:n kiinteistöpäällikkö Mikko Harju ja VEBIC-laboratoriohankkeesta vastaava projektipäällikkö Janne Suomela Vaasan yliopistolta seurasivat tyytyväisinä, kuinka polttomoottorilaboratorion piippu nostettiin paikalleen.

ADVERTORIAALI

n varustelu jatkuu KOy EnergyLab on ns. Innotalokorttelin toteutuksen ensimmäinen vaihe. Seuraavan vaiheen ns. Smart Grid -hankkeen valmistelu on käynnissä.

Perustietoa EnergyLab-rakennuksesta ja VEBIC-laboratoriosta Rakennuttaja ja tilaaja Laajuustiedot

KOy EnergyLab Vaasa ja Oy Vaasa Parks Ab (omistus 100 %) Kokonaislaajuus 3268 br-m², kerrosala 2731 m², tilavuus 16200 m³

Suunnittelijat Pääsuunnittelu Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, arkkitehti Jari Saarnio, Oulu Rakennesuunnittelu Contria Oy, Vaasa LVIAS-suunnittelu Granlund Pohjanmaa Oy, Vaasa Urakoitsijat Rakennusurakka Oy Rakennuskultti Ab, Vaasa (päätoteuttaja) LVI-urakka Tammi Kiinteistötekniikka Oy, Vaasa Sähköurakka Oy Kontaktor Ab, Vaasa Valvonta Rakennustöiden valvonta Ramboll CM Oy, Vaasa LVIS-töiden valvonta Avecon Oy, Vaasa Investointikustannukset ja rahoitus, yhteensä noin 11 milj. euroa (alv 0 %) EnergyLab-rakennus noin 6,7 milj. euroa (alv 0 %), Vaasan Osuuspankki ja Oy Vaasa Parks Ab (rakennushanke tot. ilman lainatakauksia ja tukiosuuksia) VEBIC-hanke noin 4,0 milj. euroa (alv 0 %), Vaasan yliopisto, Tekes, EAKR, ABB, Wapice, Pohjanmaan kauppakamari, Vaasa Parks, Wärtsilä Finland, Vacon/Danfoss, VEO, Vaasan Sähkö, Leinolat, Citec

EnergyLab-rakennuksen suunnittelussa lähtökohtana on huomioitu puuvillatehtaan vanhat rakennukset.

on ollut mukana jo laboratorion suunnitteluvaiheessa ja luovuttaa laboratorion tutkimuskäyttöön kaksi keskinopeaa moottoria. Myös Wapicen laboratorion toiminta on lähtenyt käyntiin ja noin 20 elektroniikkasuunnitteluun, EMC/ESD-testaamiseen sekä toiminnalliseen testaamiseen keskittynyttä osaajaa on siirtynyt uusiin, asianmukaisiin ja hyvin toimiviin tiloihin. – Aiemmin hajasijoitettu tiimi on päässyt samoihin tiloihin ja olemme saaneet kasvutilaa muihin yksiköihimme, kiittelee toimitusjohtaja Pasi Tuominen. – Laboratoriohankinnat ovat osittain kesken. Sinne tulee vielä hajautettuun energiantuotantoon, regeneratiiviseen verkkoon sekä smart gridiin liittyvää laitteistoa ja simulointiympäristöä. Uuden laboratorion valmistuttua Wapice pystyy testaamaan ja kehittämään energiatuotannon ohjelmointia ja elektroniikkaa entistä kattavammin ja palvelemaan asiakkaitaan aiempaa paremmin.

Katse tulevaan Palosaaren kampusalueen ns. Innotalokortteliin valmistunut EnergyLab on ensimmäinen vaihe alueelle suunnitellusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen keskittyvästä kokonaisuudesta. Tämä Science Park -tyyppinen kokonaisuus tulee edistämään korkeakoulujen, yritysten ja koko Vaasan seudun elinvoiman kasvua kansainväliset kriteerit täyttävänä toimintaympäristönä. Korttelin seuraavaksi toteutusvaiheeksi on suunniteltu älykkäisiin sähköverkkoihin keskittyvää SmartGrid -kokonaisuutta. Vaasan kaupunki yhteistyökumppaneineen valmistelevat jo tämän seuraavan vaiheen toteutusta.

CONNECTING BUSINESS 21

Asumisen energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät Kraven på energieffektivitet för boende blir strängare  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN, THERE CORPORATION, PIXHILL  MOTIVA, RAKENNUSLEHTI, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ/MILJÖMINISTERIET

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös asumisen energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät, vaikka rakentamisen ammattilaiset eivät ole yksimielisiä asiasta.

För att bromsa klimatförändringen blir även kraven på energieffektiviteten för boende strängare trots att experterna inom byggbranschen inte är eniga om saken.

S OMAKOTITALON SÄHKÖNKULUTUS KESKIMÄÄRIN Uudessa 120 m2:n pientalossa asuva nelihenkinen perhe kuluttaa sähköä vuodessa keskimäärin seuraavasti: • Ruoan valmistus: 700 kWh (13 %) • Ruoan säilytys: 1000 kWh (19%) • Astianpesu: 300 kWh (6%) • Pyykinpesu: 400 kWh (8%) • Valaistus: 1000 kWh (19%) • Viihde- ja pienlaitteet: 400 kWh (8%) • Sauna: 1100 kWh (21%) • Auton lämmitin: 300 kWh (6%) • Taloussähkö yhteensä: 5200 kWh • Sähkölämmitys 10500 kWh • Lämmin käyttövesi 3800 kWh Sähkönkulutus yhteensä vuodessa: 19500 kWh Lähde: Valkeakosken Energia/ www.sahkönkulutus.fi

22 CONNECTING BUSINESS

uomen viileän ilmaston johdosta rakentaminen ja asuminen kuluttavat paljon energiaa: noin 40 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta kuluu rakennuksissa. Paine ilmastonmuutoksen hillitsemiseen onkin kiristänyt asumiseen liittyviä energiatehokkuusvaatimuksia koko 2000-luvun ajan. Kaksi vuotta sitten voimaan astunutta EU:n energiatehokkuusdirektiiviä toimeenpannaan rakennusten energiatehokkuutta koskevalla lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on rakennusten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä rakennusten energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen pienentäminen. Energiatehokkuusdirektiivin mukainen Suomen kansallinen energiansäästötavoite on tälle vuodelle lähes 18 TWh.

ENERGIEFFEKTIVITET – HJÄLPARE ELLER STJÄLPARE? Strängare bestämmelser gällande energieffektivitet delar åsikterna bland byggbranschens yrkesfolk och förbryllar husköpare. Har de strängare bestämmelserna och de ökade problemen med inomhusluften ett samband? Juha Vinha, professor i byggnadsfysik vid Tammerfors tekniska universitet, har engagerat sig starkt i miljöministeriets planer på att övergå till en nivå av nära-nollenergi vid nybyggande år 2018. Enligt Vinha verkar förslaget för strikt och i stället efterlyser han sunt bondförnuft då man följer EU-direktiv. För att bromsa klimatförändringen är det enligt Vinha väsentligt att byggnadens koldioxidfotavtryck är litet under hela dess livstid och i den här helheten är energieffektiviteten bara en del. Enkla och fungerande lösningar är i nyckelposition då man strävar efter byggnader med lång livslängd och lite utsläpp. Även arkitektförbundet SAFA föresprå-

kar i sitt utlåtande traditionella och beprövade lösningar för byggande, sådana som ventilation med tyngdkraft eller homogena, massiva tegel- eller stockkonstruktioner. På samma linje är också arkitekt Pekka Saatsi, som är specialiserad på planering av reparationsbyggandet. - Vi behöver rekommendationer som baserar sig på vetenskaplig information för att öka energieffektiviteten på ett tryggt sätt, säger han. -Byggande och byggnaders funkionalitet är en komplicerad helhet, där det finns många lösningar som påverkar varandra. I stället för att öka lagren av värmeisolering föredrar Saatsi bättre lufttäthet och vid planeringen av nybyggen använder han sig också gärna av ett enkelt byggnadssätt med massiv konstruktion.

JÄRKEVÄÄ ENERGIANKÄYTTÖÄ Talojen rakenteiden lisäksi energiankäyttö on merkittävä tekijä asumisen kokonaisenergiankulutuksessa. Omilla valinnoilla ja kulutustottumuksilla jokainen meistä voi vaikuttaa omaan energiankäyttöönsä ilman, että asumismukavuus kärsii. Kotien suurin energiankuluttaja on lämmitys, joten pienetkin muutokset lämmittämisessä tuntuvat kokonaisenergiankulutuksessa. Laskemalla sisälämpötilaa yhdellä asteella voi säästää viisi prosenttia asunnon lämmityskuluissa. Lämmön ja veden järkevä käyttö, oikein mitoitetut ja huolletut kodinkoneet sekä energiapihi valaistus auttavat pienentämään kodin hiilijalanjälkeä. Sähkölämmitteisissä taloissa sähkön tarvetta vähentää esimerkiksi lisälämmittäminen puilla tai ilmalämpöpumpun asentaminen. Maalaisjärjen käyttäminen asumisessa ei ole digiaikanakaan kiellettyä.

Älykkyyttä

talojen lämmitykseen Asumisen energia-asioista puhuttaessa nostetaan yleensä lämmitysmuotojen lisäksi esille rakennusten rakenteiden energiatehokkuus. Asumisessa energiaa voitaisiin kuitenkin säästää isoja määriä järkevällä lämmittämisellä.

isääntyvä uusiutuvan energian käyttöönotto sekä säätövoimaa fossiilisilla polttoaineilla tuottavien voimalaitosten alasajo tuovat lisää haavoittuvuutta sähköjärjestelmään. Samaan aikaan sähköntuottajat kilpailevat asiakkaista keskenään. Vaasassa ja Helsingissä toimiva There Corporation on kehittänyt pientalojen lämmityksen ohjaukseen helppokäyttöisen palvelun, joka lisää asumismukavuutta ja säästää samalla merkittävästi rahaa. Sähköyhtiöille There Corporation mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja, palvelumyynnin lisäämistä sekä lisää uusiutuvan energian tarvitsemaa säätövoimakapasiteettia kodin lämmityksen digitalisoinnin ansiosta. – Meidän asiakkaamme on kehittyvä ja kasvuhaluinen sähköyhtiö, joka puolestaan suosittelee palvelun käyttöönottoa omille asiakkailleen, jotka ovat energianhallintajärjestelmän loppukäyttäjiä, kertoo There Corporationin markkinoinnista ja liiketoiminnan kehittä-

misestä vastaava Andy Lundström.

HELPPOKÄYTTÖINEN JÄRJESTELMÄ There Corporationin järjestelmä on helppo asentaa ja käyttää. Se koostuu sähkökeskukseen asennettavista releistä, huonetilassa olevista lämpötila-antureista sekä ohjauslaitteistosta. Järjestelmää on helppo ohjata esimerkiksi matkapuhelimen avulla. Järjestelmä ohjaa talon sähköllä toimivia lämmityslaitteita kuten lattialämmitystä, pattereita tai ilmalämpöpumppua. Alkutietoina kerrotaan järjestelmälle. mikä lämpötila halutaan kotiin, kun ollaan kotona, poissa, nukkumassa tai pitkään poissa. Lisäksi määritellään näille aikataulu. Sen jälkeen järjestelmä huolehtii, että kotona on aina haluttu lämpötila mittaamalla sisälämpötilaa ja ohjaamalla lämmityslaitteita. – Meille asiakaskokemus on hyvin tärkeä. Iso osa ihmisistä haluaa yksinkertaisen palvelun, johon syötetään oma haluttu mukavuustaso kerran ja sen jälkeen palvelu hoitaa loput.

Palvelu varmistaa että saat parhaan mahdollisen mukavuuden mahdollisimman edulliseen hintaan. Palvelun avulla vanhankin lämmitysjärjestelmän voi digitalisoida ja sitä voi ohjata etänä matkapuhelimen avulla. Järjestelmä myös hälyttää, jos lämmitys ei toimi halutulla tavalla, Lundström kertoo. Lundströmin mukaan Suomessa on noin 500 000 sähkölämmitteistä pientaloa, vapaa-ajan asuntoa tai rivitaloa, joihin heidän ratkaisunsa sopii. Lämmön vähentäminen parilla asteella väen poissa ollessa tai nukkuessa saa aikaan mittavat säästöt. – Näissä taloissa piilee valtava, hyödyntämätön resurssi. Digitalisoimalla kodin lämmitystä kodista muodostuu pieni virtuaalinen voimalaitos, joka voi auttaa leikkaamaan kulutushuippuja. Tästä syntyy juuri sitä säätökapasiteettia mitä energiajärjestelmämme tarvitsee kipeästi. Lundströmin käsityksen mukaan There Corporationin ratkaisu luo uutta arvoa energiamarkkinalle ja siksi sen omaksuminen vie melko paljon aikaa. Vuodesta 2009 lähtien toiminut There Corporation työllistää 12 henkilöä, joista puolet on Vaasassa ja puolet Helsingissä. – Olemme asiakkaamme liikekumppani. Autamme kehittämään uusia liiketoimintamalleja, ja luomme niiden tueksi digitaalisia palveluita.

CONNECTING BUSINESS 23

Anna Storå, Lead Brand Strategist, Someco Oy

Med fingret på pulsen i sociala medier

arknadsföring och kommunikation har under en längre tid genomgått en stor transformation på grund av förändringar i människors mediekonsumtion. Särskilt företag som försöker tilltala en ung publik möter utmaningar. Att vara aktiv på Facebook räcker inte längre. De bästa exemplen på lyckad marknadsföring är snabba och reaktiva innehåll som anknyter till någonting aktuellt. Ett klassiskt exempel är kexföretaget Oreos tweet under Super Bowl 2013. Matchen avbröts på grund av ett elavbrott varpå företaget tweetade en bild av ett Oreokex med svart bakgrund och texten ”You can still dunk in the dark”, du kan fortfarande doppa i mörkret. Oreo är känt för att man doppar kexet i mjölk. En enda, enkel tweet fick enligt uppskattningar mera synlighet än andra annonsörers TV-reklam som de betalat miljontals dollar för. Oreo var en av de första som på större skala använde sociala medier med en reaktiv taktik. Att tala om det som alla talar om men på samma gång bidra

med en ny och egen synvinkel i diskussionen. Fortfarande är det ytterst få finska företag som använder denna taktik och ännu färre som gör det bra. Taktik åsido, det som många kämpar med nu är antalet olika sociala kanaler. Valet av kanaler beror helt enkelt på vad man ute efter. Det viktigaste är att fundera på hur man bäst når sin målgrupp. Men det är också oerhört viktigt att fundera huruvida de valda kanalerna lämpar sig för det innehåll man delar. När nya plattformar föds är det oftast de som är först ute som vinner. Skatteverket var en av de första finländska organisationerna som använde Snapchat och de har fått mycket synlighet och goodwill tack vare sitt modiga hopp i kanalen som då var ny i Finland. Det gäller alltså att vara snabb och inte vänta på att någon annan gör det först, vare sig det gäller innehåll eller kanaler. Det viktigaste att komma ihåg i sociala medier är ändå att vara modig. Uppseendeväckande innehåll i rätt kanal brukar vara ett vinnande koncept.

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Ekonomiförvaltning och beskattning

Kauppakamarin HR-päivä | Handelskammarens HR-dag

Kauppakamarin veropäivä 25.10. klo 9–16, Kokkola 27.10. klo 9–16, Vaasa

Excel som verktyg i personaladministration 11.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: IT-pedagog Pia Bhattarai

Stora skattedagen 2.11 kl. 9–16, Vasa 3.11 kl. 9–16, Jakobstad

Excel henkilöstöhallinnon työkaluna 23.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

Osakeyhtiön tilinpäätös 29.11. klo 9–15.30, Vaasa Kouluttajana Henry Kampman, Revisium Oy

Kauppakamarin ulkomaankauppa päivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel

 Taloushallinto ja verotus |

Förskottsuppbörden 2017 13.12 kl. 9–13, Vasa 19.12 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ennakkoperintä 2017 14.12. klo 9–13, Vaasa 15.12. klo 9–13, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

 Teemakoulutukset | Temakurser Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik

Tuontitullaus tänään 30.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Marika Nummila, Samex Solutions Oy  Tietotekniikka | Datateknik Excel som verktyg i personaladministration 11.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: IT-pedagog Pia Bhattarai Excel henkilöstöhallinnon työkaluna 23.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

Työoikeuden ajankohtaispäivä 6.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari

 Viestintä | Kommunikation

IPR – osaatko suojata yrityksen aineettoman omaisuuden? 8.11. klo 9–13, Kokkola Kouluttaja: Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari ja Christoffer Sundman, Seppo Laine Oy

Sociala medier i företagsbruk – effektivitet och nytta 17.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anna Storå, Someco

Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag Pomon parhaat ratkaisut tiukkoihin tilanteisiin 4.10. klo 10–16, Vaasa Kouluttaja: Pia Aalto, Pomon Enkelit

Johdon viestintäpäivä 11.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Elli Flén, Viestintätoimisto Elli Flén

 Verkkokoulutukset | Webbkurser 14.11. klo 14–15.30 Ketterä raportointi Excelillä 18.11. klo 9.15–10.45 Muuttunut kirjanpitolainsäädäntö 22.11. klo 12.50–14.30 Somelähettilään ABC

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle. Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen. Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag. Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat. Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 25

AJASSA / AKTUELLT

FUTURE WORKSHOP keräsi Vaasan kaupungintalon juhlasalin täyteen väkeä pohtimaan missä ja kenen käsissä ovat menestyksen avaimet. Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola kiteytti ajatuksensa yritysten menestyksestä lauseeseen ”Fail fast, try again” ja selvensi, että silloin, kun yrityskulttuuri tai henki ympäröivässä yhteisössä sallii nähdä epäonnistumiset uutena mahdollisuutena eikä niiden vuoksi vaivuta masennukseen, on menestyksen mahdollisuudet olemassa.

Lisää Future Workshopista

KUVA: VASEK OY

Miika Huttunen

Future Workshopin paneelikeskustelijat pohtivat Pohjalaisen Toni Viljanmaan johdolla menestyksen avaimia kukin oman asiantuntemuksensa näkökulmasta: Johnny Åkerholm talouden, Simo Peura yhteisöllisyyden, Janne Antikainen aluekehittämisen, Leena Laitinen johtamisen ja Miika Huttunen nuorten näkökulmasta.

KUVA: VASEK OY

KVARKENMOS-KONFERENSSI FUTURE2016-SEMINARIET i Jakobstad samlade drygt 200 deltagare från Jakobstadsregionen samt Sverige, Norge och Tyskland. Under seminariet diskuterades bl.a. export, samarbetet mellan de nordiska länderna och den framtida teknikstormen. Deltagarna fick dessutom aktivera sig i olika workshops och besöka flera av regionens företag. Futuristen och teknikinvesteraren Nicklas Bergman framhöll att vårt beteende ändras i takt med att tekniken går framåt och att det tidvis kan kännas skrämmande. Vi behöver inte tycka att allt nytt är bra men det är viktigt att inte fastna i det gamla utan att hela tiden föra en diskussion om vad vi vill få ut av den nya tekniken.

järjestettiin huhtikuussa kaksipäiväisenä Uumajassa ja Vaasassa osana Motorways of the Sea (MoS) -seminaarisarjaa. Konferenssi keräsi yhteen kuljetus- ja liikennealan osaajia, alueen ja valtakunnantason päättäjiä sekä yritysten ja MoS-ohjelman väkeä. Juha Häkkinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Keskuskauppakamarin Risto E.J. Penttilä vakuuttivat Liikenneviraston Juhani Tervalalle Merenkurkun laivaliikenteen tärkeyttä alueen yritystoiminnalle.

KUVA: JOHANNA HAVERI

26 CONNECTING BUSINESS

AJASSA / AKTUELLT

KYRÖ DISTILLERY COMPANY vastasi presidentille ojennetusta lahjasta. Häkkinen ojensi lahjana 1700-luvulta olevasta, Isonkyrön Vanhankirkon kattopaanuna toimineesta puusta valmistetun Kyrö Packin laseineen ja Napuepulloineen. Presidentille ojennettu Kyrö Pack oli ensimmäinen laatuaan. Kyrö Packeja tullaan jatkossa valmistamaan rajoitettu erä, joita on saatavilla Kyrönmaan Matkailun Edistämiskeskuksesta, tislaamon yhteydestä Isostakyröstä.

TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ vieraili Vaasassa 10.8. Vierailun ohjelmaan kuului tutustuminen Wärtsilän toimintaan ja samalla elinkeinoelämän ja kaupungin edustajien tapaaminen, tutustuminen Suomen ainoaan maailman luonnonperintökohteeseen Merenkurkun saaristoon sekä illalla jalkapallon paikalliskamppailu Vaasan Palloseuran ja Seinäjoen Jalkapallokerhon välillä. Kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen pääsi ojentamaan presidentille viimeisimmän Coastline-lehden ja lahjan.

Yrittäjä, varmista henkilöstön sitoutuminen Handelsbankenin eläkeratkaisut tarjoavat kustannustehokkaan ja joustavan keinon motivoida ja palkita henkilökuntaa. Eläkevakuutusmaksuihin ei kohdistu palkan sivukuluja ja yritys voi vähentää maksut verotuksessa. Eläkeratkaisulla sekä työntekijä että työnantaja voittavat.

IRAN on pakotteiden poistuttua palannut maailmanmarkkinoille ja sen valtavat markkinat houkuttelevat ulkomaisia yrityksiä. Pakotteet jarruttivat Iranin talouskehitystä pitkään, ja maahan kaivataankin nyt ulkomaista osaamista ja investointeja talouden nostamiseksi uudelle tasolle. Tämän teeman ympärillä kauppakamari järjesti keskustelutilaisuuden yrityksille Suomen Iranin suurlähettilään Harri Kämäräisen vieraillessa Vaasassa elokuussa. Tilaisuus kokosi pöydän ääreen parikymmentä Iranin markkinoista kiinnostunutta EnergyVaasan yritysten edustajaa.

Lisätietoja eläkeratkaisuista saat konttorista sekä osoitteesta handelsbanken.fi/elake Vaasa, p. 010 444 3232* Kokkola, p. 010 444 3560* Pietarsaari, p. 010 444 3360*

* 0,0835 e/samtal+0,1209 e/min.

CONNECTING BUSINESS 27

Yr it täjä , pi stä

STOPPI

KUITTI HULABALOOLLE : s-business.fi ja hyödynnä S-ryhmän yritysedut. Hae korttia