CB- Connecting Business 4/2019

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

4

2019

Voimaa auringosta KRAFT FRÅN SOLEN Ahola kehittää alaa Ahola utvecklar branschen TALOUSKATSAUS: Talousnäkymät heikkenevät

Dermoshop menestyy verkkokaupassa Dermoshop når framgång inom näthandeln EKONOMISK ÖVERSIKT: De ekonomiska utsikterna försvagas

TEKEE HISTORIAA HUOMENNAKIN. BMW 3-SARJAN SEDAN JA TOURING.

BMW 3-sarja on ollut ajamisen ilon edelläkävijä jo yli neljä vuosikymmentä.

BMW 3-sarja saatavissa nyt myös Touring-mallina, josta löytyy tilaa niin perheelle kuin harrastuksillekin. Lue lisää BMW.fi.

Täydennä kattavaa varustelua lisäpaketeilla: Comfort-paketti, alk. 1.490 €, Connected-paketti, alk. 1.990 € ja Heat-paketti, alk. 1.490 €.

BMW 3-sarjan Sedan alkaen 39.982,32 €. Autoveroton hinta 33.340 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 6.042,32 € uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisella CO2-päästöllä 148 g/km ja kulutuksella 6,4 l/100 km. Vapaa autoetu 770 €/kk, käyttöetu 605 €/kk. (BMW 320i A Business).

BMW 3-sarjan Touring alkaen 46.146,87 €. Autoveroton hinta 39.640 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 5.906,87 € uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisella CO2-päästöllä 139 g/km ja kulutuksella 5,4 l/100 km. Vapaa autoetu 860 €/kk, käyttöetu 695 €/kk. (BMW 320d A Business). Kuvan autot erikoisvarustein.

BMW-myyjäsi Kokkolassa: Timo Kauppinen 044 7955 363, Riku Sandelin 044 5502 261

BMW-myyjäsi Vaasassa: Jari Ketola 040 1579 940, Pertti Tsupukka 044 3512 625, Oskar Yrttimaa 050 4085 818

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600 automyynti ark. 9–18, la 10–15

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300 automyynti ark. 10–18, la 10–15

automyynti I huolto I varaosat I vauriokorjaamo I KAYTTOAUTO.FI

Sisältö

4 / 2019

Palstat PÄÄKIRJOITUS / LEDARE 5 Saavutettavuus on kilpailuetu / Tillgängligheten är en konkurrensfördel

Ahola tehostaa kuljetuksia Ahola effektiverar transporterna

20

KAMARILAINEN / KAMMARPROFILEN Janne Ylinen, HalpaHalli

7

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Marko Nylund, Prevex

8

KOLUMNI / KOLUMN Rakentaminen kasvun mahdollistajana

9

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

26

AJASSA / AKTUELLT

30

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

31

PÄIVÄ JOHTAJANA -KAMPANJA

Auringossa on voimaa Det finns kraft i solen

10

Jättiläisten rinnalla Mitt bland giganterna

14

Itseoppinut somevirtuoosi

18

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Paula Erkkilä puh/tfn 044 781 0704 TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital STÖMER ÄRI KK MP KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Micaela Lindahl-Palmroos PAINO / TRYCK Grano PAINOS | UPPLAGA 3600 kpl / st. ISSN 1796-9441 Lehti ilmestyy sähköisenä neljä kertaa vuodessa ja painettuna kaksi kertaa vuodessa.

Tidningen utkommer elektroniskt fyra gånger per år och i tryckt form två gånger per år.

I

Y

MEDIAKORTTI

"Haluamme, että yrityksemme näkyy siellä, missä tuleva henkilöstömmekin on."

MI

MEDIEKORT

24

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen Matias Österberg on laskenut, että investointi aurinkopaneeleihin kannatti myös taloudellisesti.

Matias Österberg har räknat ut att en investering i solpaneler lönade sig även ekonomiskt.

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

CONNECTING BUSINESS

3

MENESTYVÄN YRITYKSEN

TAUSTALLA ON OSAAVIA, SITOUTUNEITA

TYÖNTEKIJÖITÄ.

KIITÄ SITOUTUNEESTA TYÖSTÄ.

Hae Keskuskauppakamarin ansiomerkki ja järjestä juhlat.

TUTUSTU JA OTA YHTEYTTÄ: ANSIOMERKIT.FI / P. 09 4242 6200

4 CONNECTING BUSINESS

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Saavutettavuus on kilpailuetu

Tillgängligheten är en konkurrensfördel

ALUEEMME ELÄÄ VIENNISTÄ ja tuottaa koko Suomelle hyvinvointia. Tästä huolimatta liikenneyhteytemme eivät ole riittävän hyviä, jotta voisimme saada siitä kilpailuetua. Kauppakamarin johdolla tehty selvitys valtatie 8:n merkityksestä ja kova yhteinen lobbaus johti siihen, että 8-tie saatiin koko matkaltaan päätieverkkoon. Tämä oli ehdoton edellytys sille, että tien kuntoon ja turvallisuuteen panostetaan jatkossa. Ensimmäisenä vaiheena lisätalousarviossa saimme rahoituksen Vassor-Ollus -välin ohituskaistoille. Tärkeä oli myös suunnittelurahan saaminen Vaasa-Seinäjoki junaliikenteen nopeuttamiseksi. Seuraavina vaikuttamisen kohteina ovat valtatie 3:n saaminen päätieverkkoon Laihia-Jalasjärvi välillä sekä Kokkolan Eteläväylän Heinolan kohdan nelikaistaistaminen.

Lentoliikenteen osalta etenkin Kruunupyyn kentän käyttäjien määrän nostaminen ja paremmat aikataulut ovat keskeisiä kilpailuedellytyksiä. Lentoliikenteen turvaaminen on vientiteollisuuden keskeinen vaatimus. Yritystoimintaa onkin voitava harjoittaa joka puolella maatamme. Myös Vaasan lentoyhteyksien parantaminen on edelleen agendalla. Ilmastokeskustelun yhteydessä on muistettava, että me tuotamme maailmalle tuotteita jotka hidastavat ilmastonmuutosta.

Kauppakamarin ensi vuoden toiminnassa painotetaan saavutettavuuden parantamista. Hyviä uutisia meriliikenteessä ovat säännölliset rahtilinjat Kokkolan, Pietarsaaren, Kaskisten ja Vaasan satamista Keski-Eurooppaan. Siirtyminen kumipyöriltä merikuljetuksiin laskee huomattavasti tuotteiden hiilijalanjälkeä. Työ saavutettavuuden parantamiseksi jatkuu.

Jäljempänä lehdessä esiteltävä Business Panel lupaa haastavampia aikoja myös Pohjanmaalle. Silti noin puolella yrityksistä on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Osaava työvoima edellyttää myös hyvää saavutettavuutta.

VÅR REGION LEVER PÅ EXPORT och producerar välfärd åt hela landet. Trots detta så är inte våra trafikförbindelser tillräckligt bra för att kunna ge oss en konkurrensfördel. Under handelskammarens ledning gjordes en utredning över betydelsen av riksväg 8 och tack vare starkt gemensamt lobbande ledde det till att hela riksväg 8 blev en del av landsvägsnätets huvudleder. Detta var en förutsättning för att det i fortsättningen ska satsas på vägens skick och säkerhet. Som ett första steg fick vi finansiering i tilläggsbudgeten för omkörningsfiler längs vägsträckan Vassor-Ollus. Det var också viktigt att få finansiering för planeringen av en snabbare tågförbindelse mellan Vasa och Seinäjoki. Härnäst står följande objekt i tur – att få vägsträckan Laihela-Jalasjärvi längs riksväg 3 till landsvägsnätets huvudleder och genomförandet av ett fyrfiligt vägavsnitt i Karleby vid Södra leden i Heinola.

För flygtrafikens del är i synnerhet en ökning av passagerarantalet och bättre flygtidtabeller vid flygplatsen i Kronoby centrala konkurrensvillkor. Säkerställandet av flygtrafiken är ett absolut krav för exportindustrin. Det måste gå att idka företagsverksamhet överallt i vårt land. Även bättre flygförbindelser vid Vasa flygplats är fortfarande på agendan. I samband med klimatdiskussionerna måste man komma ihåg att vi producerar varor som bromsar klimatförändringen och som gagnar hela världen.

I handelskammarens verksamhet för nästa år betonas en förbättring av tillgängligheten. Goda nyheter inom sjöfarten är regelbundna fraktlinjer från hamnarna i Karleby, Jakobstad, Kaskö och Vasa till Centraleuropa. Genom att övergå från landsvägstransporter till sjötransporter så minskas varornas koldioxidavtryck avsevärt. Arbetet med att förbättra tillgängligheten fortsätter.

Business Panel som presenteras längre fram i tidningen utlovar utmanande tider även i Österbotten. Ändå har ungefär hälften av företagen svårigheter att hitta kunnig arbetskraft. Även tillgängligheten är en förutsättning för tillgången på kunnig arbetskraft.

Tärpit

18

YRITYKSEN ON NÄYTTÄVÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA ollakseen olemassa, on kovin tuttu hokema viime vuosilta.

Jos sosiaalinen media tuntuu vieraalta ja vähän pelottaa, lue itseoppineen somevirtuoosin Pasi Koskisen vinkit.

CONNECTING BUSINESS 5

ADVERTORIAALI

Valmistujaisshampanja ja todistukset nostattivat hymyn huulille Kokkolan syksyisen HHJ-kurssin osallistujille.

Hallitus yrityksen tukena Y

rityksen hallitus on valtava voimavara, kun se hyvin hyödynnetään. Valitettavan harvassa pienemmässä yrityksessä hallituksen kokoonpanoa on kuitenkaan suuremmin mietitty. Pienempien yritysten hallituksiin on usein rekrytoitu yrittäjän puoliso tai muuta lähipiiriä eikä hallituksella ole tavoitteellista roolia yrityksen kehittämisessä.

Yrityksen alkaessa määrätietoisesti tavoitella kasvua on syytä miettiä hallituksen kokoonpano uudelleen. Hallituksen laajentaminen lähipiirin ulkopuolelle ei tarkoita päätösvallasta luopumista, vaan tuen hankkimista yrityksen kehittämiseen.

Hallituksen jäsenet tuovat mukanaan osaamisensa, kokemuksensa ja verkostonsa. Niinpä on hyvä, jos hallituksen jäsenet valitaan eri toimialoilta ja erilaisella kokemustaustalla. Näin saadaan hallitukseen mahdollisimman monipuolinen näkemys. Hallitus kannattaakin muodostaa siten, että sen jäsenten osaaminen auttaa parhaiten meneillään olevassa yrityksen kehitysvaiheessa.

Hallituksen merkitys kasvaa yritystoiminnan taitekohdissa.

Tällöin korostuu hallituksen rooli toimivan johdon sparraajana. Hallituksen tehtävä on visioida ja viitoittaa yrityksen tulevaisuutta sekä tukea johtoa strategian rakentamisessa ja jalkauttamisessa.

Kauppakamarit ovat jo yli kymmenen vuoden ajan järjestäneet Hyväksytty Hallituksen Jäsen -kursseja hallitustyön kehittämiseksi. Kurssit ovat keränneet paljon kiitosta osallistuneilta. Pohjanmaan kauppakamarin toteuttaman viimeisimmän HHJ-kurssin NPS-luku eli suositteluindeksi oli 95, ja Taloustutkimuksen tekemässä selvityksessä HHJ oli kärjessä, kun arvioitiin hinta-laatusuhdetta, asiantuntevuutta ja hyödyllisyyttä. Kurssin on Suomessa suorittanut jo noin 10 000 hallitusjäsentä tai hallitusjäseneksi aikovaa.

6 CONNECTING BUSINESS

LähiTapiola Pohjanmaa on HHJ-kurssittanut kaikki hallituksensa jäsenet jo useiden vuosien ajan. Kysyimme toimitusjohtaja Pasi Haaralalta, miksi he pitävät hallitusjäsenten kouluttamista tärkeänä.

– Toimialamme on erittäin säänneltyä ja tarkkaan valvottua, mikä asettaa vaatimuksia hallitusjäsenten osaamiselle. Toimintamme on viime vuosina ollut hyvässä kasvussa, mikä myös nostaa vaatimustasoa.

Kouluttamalla hallituksemme jäsenet voimme luottaa heidän osaamiseensa ja hallitustyöskentelyssämme on ammattimainen ote, perustelee toimitusjohtaja Haarala.

Viimeisin HHJ-kurssi saatiin päätökseen Kokkolassa lokakuun viimeisenä perjantaina. Kysyimme tuoreeltaan kommentteja kurssista Gina Tallqvistilta, joka toimii henkilöstöpäällikkönä kokkolalaisessa maanrakennusalan perheyrityksessä Tallqvist Oy:ssä.

– Sain kurssilta paljon hyviä ideoita oman yrityksemme hallitustyöskentelyyn ja siihen, millaisin muutoksin voisimme kehittää työskentelytapaamme. Mahtavien luennoitsijoiden lisäksi oli todella hienoa päästä sparraamaan omia ideoita ja ajatuksia muitten kurssilaisten kanssa. Kaiken kaikkiaan hieno koulutuskokonaisuus, kiittelee Tallqvist.

HHJ-kurssi Vaasassa 13.3.2020 alkaen, Kokkolassa syksyllä 2020, ilmoittautuminen aukeaa keväällä Lisätietoja ja ilmoittautuminen

HHJ Puheenjohtajakurssi Vaasassa 14.–15.2.2020

KAMARILAINEN / KAMMARPROFILEN

 ARJA HAIKOLA  ANNE YRJÄNÄ

Hallitustyö on näköalapaikka alueen elinkeinoelämään

K

okkolan HalpaHalli Oy:n toimitusjohtaja Janne Ylinen on ollut Pohjanmaan kauppakamarin hallituksessa vuodesta 2010 eli niin pitkään, että joutui tarkistamaan aloitusvuoden LinkedIn -profiilistaan. Työtä kamarin hallituksessa Ylinen kuvailee mielenkiintoiseksi näköalapaikaksi.

– Parasta hallitustyössä on tunne siitä, että voimme aidosti vaikuttaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittymiseen.

Samalla tuntuma alueen ekosysteemiin pysyy näpeissä ja voi tunnistaa tulevaisuuden kehittämiskohteita.

Hallitustyön hyötyinä Ylinen näkee erilaisten henkilöiden ja näkemysten ymmärtämisen.

– Avartaa kummasti ajattelumaailmaa, kun keskustelee asioista muidenkin kuin oman yrityksen työntekijöiden tai johtoryhmän kanssa.

Janne Ylinen on työnsä ohella mukana useammassa hallituksessa, ja toteaakin ajankäyttönsä olevan suurin haaste tulevaisuudessa.

– Jos johonkin rupean ja osallistun, haluan sen tehdä hyvin ja olla aktiivinen. En usko, että aktiivisuuteni alueen elinkeinoelämän eteen häviää sittenkään, kun on aika väistyä hallituksesta. Tarvitsemme Pohjanmaan kauppakamaritoimintaan jatkuvasti uusia toimijoita, enkä aio olla tulppana kehitykselle.

Janne Ylinen • Työskennellyt perheyrityksessä yli 25 vuoden ajan.

Työn ohessa erilaisia täsmäkoulutuksia mm. johtamiseen, taloushallintoon ja kansainväliseen markkinointiin liittyen. Koulutukseltaan ylioppilas, jonka jälkeen aloittanut sanojensa mukaan isänsä Eskon kauppakorkeakoulussa, jossa koulutus jatkuu edelleen.

• Pohjanmaan kauppakamarin hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, Keskuskauppakamarin hallituksen jäsen tammikuusta 2017.

• Lataa akkujaan perheen sekä lasten harrastusten parissa.

CONNECTING BUSINESS

7

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 MARTINA STORE  MATS SANDSTRÖM

Tillväxt med hjälp av gedigen ledarskapserfarenhet

M

arko Nylund är ny verkställande direktör på Prevex i Nykarleby och har tidigare innehaft ledande positioner både inom Pohjolan Voima och Rettig Värme.

Nu vill han med hjälp av sin mångåriga ledarskapserfarenhet få till stånd en allt kraftigare tillväxt på Prevex som tillverkar smarta vattenlås.

Nylund är född i Karleby men bor nu i Jakobstad. Därifrån pendlade han till sitt tidigare jobb i Helsingfors, så en arbetsplats närmare hemmet kändes som ett bra alternativ. Det var ändå företagets produkter som lockade honom mest när han sökte nytt jobb.

– Produkterna är ändamålsenliga och av hög kvalitet, vilket är typiskt för regionen – på mässorna behöver man inte ens röra vid produkterna utan kvaliteten syns på långt håll, konstaterar han.

Den kraftiga tillväxt som Prevex planerar förutsätter både strukturförändringar och förändringar i verksamhetskulturen. Dessa genomförs tillsammans med personalen.

– Då ett företag växer så snabbt som Prevex måste vi kunna se längre in i framtiden. Jag är en erfaren och analytisk person med kunskap inom många områden så jag tror att jag kan hjälpa Prevex att ta ett steg framåt.

Marko Nylund • Verkställande direktör för Prevex från 8.7.2019 • DI, MBA • Har tidigare jobbat som verkställande direktör för Rettig Värme i Jakobstad. Nu senast jobbade han som direktör för produktionsstyrningen på Pohjolan Voima i Helsingfors.

8 CONNECTING BUSINESS

KOLUMNI / KOLUMN

ULLA MÄKI-LOHILUOMA on Vaasa Parks ja VP Facilities toimitilapalveluyritysten toimitusjohtaja. Hän on aktiivisesti mukana myös monessa Vaasan seudun vetovoimaan liittyvässä hankkeessa.

Rakentaminen kasvun mahdollistajana LOKAKUUN LOPUSSA sain olla kuulemassa elinkeinoministeri Katri Kulmunin pohdintoja maailman ja Suomen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Kotimaatamme koskevat viestit olivat aika karuja: vetoapua ei maailmalta tule, olemme kestävyysvajetilanteessa, alueelliset erot ovat suuret ja osaajien kohtaanto-ongelma maan eri alueiden välillä on merkittävä. Hän koki myös poliittisen päätöksentekokyvyn ja vallankäytön suhteessa haasteita.

Hiilineutraali Suomi saavutetaan Kulmunin mukaan talouden kasvua tukemalla sekä erityisesti korkean teknologian yritysten toiminnan ja investointien kautta. Hän pyysi myös yleisöltä kärsivällisyyttä ja mahdollisuuden antamista nykyiselle hallituspohjalle mm. työmarkkinauudistusten toteuttamisessa.

Onpa siis aikamoinen haaste kirjoittaa kolumnia seudun vetovoimatekijöistä ministerin huolenaiheet ja marraskuun illan tummat sävyt huomioiden.

Toisaalta meille Vaasan seudun ja koko länsirannikon toimijoille elinkeinoministerin mainitsemat haasteet ovat olleet tuttuja jo pidempään. Mahdollisuudet on onneksi myös tunnistettu ja olemme kokeneet 2000-luvun alusta alkaen useita vahvan kasvun vuosia, erityisesti energiateknologiayritysten vanavedessä. 2010-luvun puolessa välissä koettu kasvun tasaantuminen pakotti kuitenkin laajoihin yritysten ja julkisten kehittäjätoimijoiden yhteisiinkin pohdintoihin megatrendien tunnistamiseksi ja uusien toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Tuloksia on jo nähtävissä. Odotan suurella mielenkiinnolla mm. Wärtsilän Smart Technology Hubin ja uuden VaasaUumaja -laivan valmistumista. ABB:n osaajia houkuttelevan uuden monitilatoimiston avausta saimme jo juhlia. Mittavan akkuekosysteemin synnyttäminen on myös edennyt maankäytön kehittämisestä infran valmisteluun ja konkreettisiin neuvotteluihin mm. aasialaisten akkutoimialan yritysten kanssa.

Näkökulmani seudun kehittämisyhteistyössä painottuu yritystoimitilojen ja -puistojen kehittämiseen. Vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana Vaasa Parks on rakennuttanut uusia toimisto- ja tuotantotilakiinteistöjä yritysten käyttöön lähes 100 milj. euron investointeina. Noin neljäsosa on toteutunut kaupunkiyhteistyönä elinkeinopoliittisina teknologiakeskustaloina. Tilojen käyttöaste on korkea noin

60 yrityksen ja 600 osaajan käytössä. Viidettä vielä tontille mahtuvaa Futura-taloa valmistellaan tarvetta ja aikataulua tarkasti arvioiden. Olennainen tekijä kaikissa hankkeissa on ollut yrityksen tilatarve sekä halu sitoutua entistä vankemmin ja laajemmin toimimaan seudulla. Ilman käyttäjäyrityksen tuomaa sisältöä yksikään ”seinäprojekti” ei olisi ollut tarpeellinen eikä mahdollinen.

Viime vuosien toimitilarakentamisen lisäksi myös muu rakentaminen on ollut seudullamme vilkasta. Uudet keskusta-asunnot ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä. Toivottavasti jatkossa joitakin uusia kohteita saadaan toteutumaan myös merinäköalalla. Uudistetut ja uudet liiketilat mm. keskustaan ja Kivihakaan ovat antaneet mahdollisuuksia kaupan tarjonnan paranemiseen. Innolla odotan myös Liisanlehdon uusia kauppapaikkoja kaupungin eteläreunalle. Julkisella puolella keskussairaalan mittava käynnissä oleva rakennushanke on välttämätön laadukkaan erikoissairaanhoidon turvaamiseksi. Urheilurakentamiseen on myös panostettu voimakkaasti, vaikkakin ykköstason joukkueiden tämän vuoden heikompi sisällöntuotanto meitä katsojia harmittaakin ja tuonee myös loven kassavirtoihin ja taloudellisiin tuloksiin. Tsemppiä kotkanpäille ja pikaista paluuta Vepsulle!

Nyt onkin vuoro muistaa vielä parempaa kulttuuri- ja muuta tapahtumatarjontaa kaipaavia ihmisiä mm. Wasa Station -kohteen toteuttamisen kautta. Sen sijainti julkisilla kulkuvälineillä helposti saavutettavana keskustan kupeessa on erinomainen. Kohteen omat ja lähellä olevat hotellihuoneet mahdollistavat isojenkin tapahtumien järjestämisen ympäri vuoden. Sisällön huolellinen suunnittelu, sisältöön panostaminen ja toiminnan kautta saatava kassavirta ja kannattavuus ovat tässäkin hankkeessa ratkaisevan tärkeitä.

Vetovoimainen seutu koostuu merkittäviltä osin kasvavista sekä uusista ja alueelle etabloituvista yrityksistä ja niiden työntekijöistä. Uusien asukkaiden ja mm. seudulle jäävien opiskelijoiden työpanoksen ja verotulojen kautta laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen on mahdollista lastemme, vanhustemme ja meidän kaikkien hyvän elämän mahdollistamiseksi. Muistaen, että työ ja rakennetut toimintaympäristöt sekä hyvät peruspalvelut eivät tänä päivänä kuitenkaan riitä; tarvitaan myös pörinää ja sirkushuveja.

CONNECTING BUSINESS 9

AURINGOSSA ON VOIMAA DET FINNS KRAFT I SOLEN  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN, FINN SPRING

Suomen sähköntuotannosta vain alle prosentti tuotetaan aurinkovoimalla, mutta aurinkosähkön osuus kasvaa nopeasti. Vuodesta 2016 lähtien verkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti on lähes tuplaantunut vuosittain.

K

ansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuosittain julkaiseman raportin mukaan vuonna 2018 aurinkoenergian tuotanto Suomessa oli yhteensä 133,5 megawattia. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yhteensä lähes 47 megawattia.

Aurinkoenergian hyödyntäminen on edennyt viime vuosina suurin harppauksin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Aurinkoenergian uskotaankin yleisesti olevan tulevaisuuden ykkösenergiamuoto, sillä se tuottaa energiaa luonnostaan ympäristöystävällisesti ilman melua. Auringosta saapuu alle 15 sekunnissa maapallolle yhtä paljon energiaa kuin ihmiskunta käyttää vuorokaudessa.

AURINKOENERGIAA MYÖS TALVELLA Aurinkokeräinten tekninen kehitys ja hintojen lasku ovat lisänneet aurinkoenergian suosiota myös täällä Pohjolassa. Yleisestä luulosta poiketen Suomen aurinkoenergian

10 CONNECTING BUSINESS

Knappt en procent av Finlands elproduktion produceras med solkraft, men andelen solel ökar snabbt. Från och med år 2016 har den solelskapacitet som är ansluten till nätet nästan fördubblats varje år.

tuotantopotentiaali on samaa luokkaa kuin Keski-Euroopassa. Kesällä aurinkoenergiaa pystytään keräämään lähes ympäri vuorokauden, ja talvellakin aurinkoenergiaa saadaan hyvin talteen. Ilmastomme viileys vain parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta.

Suomen oloihin soveltuvat hyvin rakennusten julkisivuihin asennettavat aurinkokeräimet, sillä varsinkin talviaikaan aurinko paistaa matalalta. Julkisivuasennukset tai muuten jyrkkään kulmaan asennetut aurinkopaneelit eivät myöskään kerää lunta talvisin. Seinäpaneelit tuottavat hyvin energiaa jo kevättalvella, kun aurinko paistaa kirkkaasti ja ympäristön lumen heijastus vahvistaa valon säteilyä paneeleihin.

Suomessa saadaan auringonsäteilyä keskimäärin yhtä paljon kuin Saksassa tai Tanskassa. Saksassa aurinkosähköä tuotetaan kuitenkin 300 kertaa ja Tanskassakin 15 kertaa enemmän asukasta kohden kuin Suomessa.

Matias Österberg on tyytyväinen Österberg Groupin investointiin.

CONNECTING BUSINESS 11

LAGRINGSPROBLEMET KRÄVER EN LÖSNING Den kraftiga ökningen av solkraft för med sig många fördelar men också utmaningar. Till användningen av solenergi hör likadana problem som med övriga väderberoende produktionsformer av förnybar energi: produktionen och konsumtionen möts inte tidsmässigt.

I ett elsystem ska produktionen och konsumtionen hela tiden vara i balans.

För upprätthållandet av elsystemets effektbalans behövs i fortsättningen både nya lagringsmetoder och konsumtionsflexibilitet.

Den energi som fås från solen kan redan nu lagras på många sätt. Solens värme kan lagras till exempel i vatten eller i något annat ämne med hög densitet.

Den el som produceras med solen lagras däremot kemiskt i batterier.

För energilagringen utvecklas hela tiden nya och effektivare lösningar. En lösning på lagringsproblemet är en förutsättning för att vi ska kunna öka användningen av miljövänliga och förnybara energiformer.

Österberg Groupin uuden aurinkovoimalan vuosittainen sähköntuotanto riittäisi 1,5 miljoonaan ajokilometriin sähköautolla.

FINN SPRING ETT PILOTFÖRETAG INOM LAGRINGEN AV SOLENERGI

F

inn Spring är Finlands största producent av källvattenbaserade drycker och har sitt huvudsäte i Sykäräinen som ligger i kommunen Toholampi. Familjeföretaget har verkat sedan år 1991 och produkterna bygger på rent källvatten. Därför är det ingen överraskning att företaget vill verka ansvarsfullt och hålla koldioxidavtrycket så litet som möjligt.

– Miljöfrågor och ansvarsfullhet har alltid varit viktiga för oss. Vi använder oss av solpaneler i Sykäräinen, i Lestijärvi färdigställdes just en koldioxidneutral lagerbyggnad och som bäst håller vi på att ta i bruk jordvärme, nämner Hannu Ali-Haapala som är Finn Springs verkställande direktör och grundare.

12 CONNECTING BUSINESS

Finn Spring är också med i EVAKOT-projektet som leds av yrkeshögskolan Centria. Inom projektet undersöker man säsongslagringen av solenergi i marken. I praktiken sker det här genom att man i kornfältet som ligger bredvid fabriken lagrar solens värmeenergi och den spillenergi som kommer från fabrikens kompressorer.

På vintern för två år sedan borrade man 61 hål som är 45 meter djupa och ska fungera som värmelager. Både solvärme och fabrikens spillvärme styrs till värmelagret så att den hetaste värmen styrs till mitten av lagret och den lite svalare värmen till kanterna.

Det är tänkt att värmen som lagrats under sommaren ska användas under den kalla årstiden för att värma både Finn Springs kontor och den bredvidliggande simhallen Lylyn Pisara.

Ali-Haapala var genast från början intresserad av att anmäla Finn Spring som ett pilotföretag. Han tror att projektet ger bra erfarenhet av energilagring och säkert också värme till kontoret. Företagets finansiella satsning var skälig och dessutom är åkern ovanför värmelagret fortfarande i odlingsskick.

Finn Springs lager av solenergi i marken utgörs av 61 hål som är nästan 50 meter djupa.

ÖSTERBERG GROUP VALJASTI AURINGON HYÖTYKÄYTTÖÖN Vaasalaisen Österberg Groupin tehdasrakennuksen katolle on tänä syksynä asennettu Vaasan seudun suurin aurinkovoimala.

Ö

sterbergin perheyrityskonsernissa johtajana työskentelevä Matias Österberg ei ollut oikeastaan lainkaan ajatellut aurinkoenergian hyödyntämistä ennen kuin hänen tuttavansa, Ampner Oy:n silloinen toimitusjohtaja Tapio Majaniemi otti asian puheeksi.

Asia vaikutti kiinnostavalta, joten Österberg kutsui Majaniemen kertomaan siitä lisää. Österberg vakuuttui laskelmista, ja pian Österberg Groupin teollisuuskiinteistön katoilta etsittiin sopivaa paikkaa aurinkopaneeleille.

PANEELIT OVAT PAIKALLAAN Österbergin Kruunantiellä sijaitsevan kiinteistön katolle on kuluneen syksyn aikana asennettu 1 140 aurinkopaneelia. Uuden aurinkosähköjärjestelmän huipputeho on 353 kilo wattia ja se tuottaa vuodessa sähköä reilut 300 000 kilowattituntia.

Voimalan vuosittainen sähköntuotanto riittäisi yhteensä 17 sähkölämmitteisen omakotitalon tai 128 kerrostaloasunnon tarpeisiin taikka yli 1,5 miljoonaan ajokilometriin sähköautolla. Österberg Groupin tontilla sijaitsevien yritysten vuosittaisesta sähköntarpeesta se kattaa vajaat 10 prosenttia.

– Järjestelmän koko on optimoitu niin, että voimalan toimiessa huipputeholla kaikki tuotettava sähkö tulee yritysten käyttöön, Matias Österberg kertoo.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan voimalan piti olla käytössä jo syyskuussa, mutta paneelitoimitusten myöhästyminen siirsi asennustöitä. Tämän takia Österbergillä päästään nauttimaan itse tuotetusta sähköstä varsinaisesti vasta kevättalvella valon määrän lisääntyessä.

Vaasan seudun toistaiseksi suurimman aurinkovoimalan rakentaminen on herättänyt jonkun verran huomiota lähiseudulla. Tuttu yrittäjä soitti jo Österbergille ja kyseli lisätietoja projektista.

– Ihmisillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa aurinkovoimasta.

Ehkä alalle tarvittaisiin lisää taitavia myyjiä, Österberg pohtii.

KANNATTAVA INVESTOINTI Vaikka aurinkosähköjärjestelmän rakentamiselle tuli hintaa, Österberg uskoo investoinnin kannattavuuteen. Sen laskettu takaisinmaksuaika on 10 vuotta, jonka jälkeen voimalalla on käyttöikää vielä ainakin 15 – 20 vuotta.

Investoinnin kannattavuuteen vaikuttaa myös saatu investointituki sekä se, että Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan sähkön hinnan odotetaan nousevan tulevaisuudessa muutaman prosentin vuosivauhdilla.

– Tämä on taloudellisesti järkevä investointi, ja sitä se on myös ympäristön kannalta, Österberg miettii.

Hän kyllä tietää, että aurinkosähköjärjestelmät kehittyvät koko ajan ja komponenttien hinnat tulevat alas. Siitä huolimatta hän uskoo nyt olleen sopiva aika investoinnille.

– Miksi odottaa, jos se on jo nyt näin kannattavaa? Meidän katoilla on vielä reilusti tilaa rakentaa lisää aurinkovoimaa, jos se tulee entistä kannattavammaksi, hän toteaa.

CONNECTING BUSINESS 13

Suvi Markko uskoo, että asiakkaiden kuunteleminen on Dermoshopin suosion salaisuus.

14 CONNECTING BUSINESS

JÄTTILÄISTEN RINNALLA MITT BLAND GIGANTERNA  NADIA PAAVOLA  SAMI PULKKINEN, DERMOSHOP

Kuluttajat nostivat Dermoshopin suuren verkkokauppakyselyn huipulle Zalandon, Amazonin ja H&M:n seuraan. ”Ajattelemme ja toimimme asiakas edellä”, Suvi Markko selittää suosiota.

P

unaraitaisiin laatikoihin pakatut joulukalenterit tuovat mieleen karkkikääreen. Niitä poimitaan hyllyistä ja pakataan innokkaille joulunodottajille jo täyttä päätä, vaikka haastattelua tehtäessä kalenterit ovat olleet myynnissä vasta vuorokauden.

Joulu on Dermoshopin kulta-aikaa. Kosmetiikka-alan yrityksen liikevaihdosta kolmannes tehdään joulukaupassa eli käytännössä 50 päivän aikana. Silloin Korsnäsissä sijaitsevien toimitilojen varastossa käy kuhina.

- Tarvitsemme lisätyövoimaa niin paljon, että henkilöstömäärä melkein tuplaantuu loppuvuonna, kertoo Dermoshopin toimitusjohtaja Suvi Markko.

ASIAKAS TIETÄÄ Dermosil-tuotteet ovat olleet suomalaisten iholla vuodesta 1988.

Aivan ensimmäistä ihoystävällistä voidetta markkinoitiin aluksi sairaalakäyttöön. Pian kuitenkin huomattiin, että sairaalan henkilökunta ihastui Dermosil Original Ihonhoitovoiteeseen niin paljon, että halusi tilata sitä

I en stor undersökning av näthandel lyfte konsumenterna upp Dermoshop till toppen bland Zalando, Amazon och H&M. ”Vi sätter kunden främst i vårt sätt att tänka och agera”, ger Suvi Markko som förklaring till populariteten. kotikäyttöön. Vähitellen yhteistilaukset levisivät muuallekin, ja vähitellen Dermosil-tilaus yhdisti työporukoita, harrastusrinkejä ja perhepiirejä.

- Asiakkaiden yhteisöllisyys on ainutkertaista. He auttavat toisiaan ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään verkkokaupassamme, Suvi Markko huomauttaa.

Tässä on yksi Dermoshopin vahvuus: kun uusi asiakaslehti ilmestyy, sitä selaillaan yhdessä ja pohditaan, mitkä tuotteet kullekin sopisivat.

- On todella voimakas suositus, kun ystävä sanoo, että juuri sinulle voisi sopia esimerkiksi tämä voide tai meikkituote.

Nopeita trendejä seuraavalla alalla tuotekehitykseltä vaaditaan paljon. On pystyttävä tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja unohtamatta vanhoja suosikkituotteita. Tällä hetkellä tuotenimikkeitä on nelisensataa, ja uusia syntyy koko ajan.

- Pelkästään joulumarkkinoille tuodaan kymmeniä uutuuksia.

CONNECTING BUSINESS

15

BLAND HÖJDARNA Andelen gruppbeställningar står för nästan hälften av Dermoshops alla beställningar. I samband med förnyandet av webbutiken blev också de digitala gruppbeställningarna ännu enklare.

Kontaktpersonen bjuder in gruppens medlemmar till beställningen via en länk och sedan fyller var och en i de produkter som man önskar.

Enligt Postens stora undersökning av näthandel sker vart tredje köp av skönhets- eller hälsoprodukter på nätet, och i allt större utsträckning från en mobil enhet. Det ska vara lika enkelt att beställa produkter via telefonen som via bordsdatorn.

- Teknologin är viktig men den får inte avleda uppmärksamheten från själva produkten eller tjänsten.

Konceptet måste tilltala och produkterna måste vara förstklassiga. Vi ser till att sätta kunden främst i vårt sätt att tänka och agera, säger Markko.

Utvecklingsarbetet har burit frukt. I Postens nyaste stora undersökning av näthandel röstade konsumenterna in Dermoshop bland de tio bästa nätbutikerna. På samma lista fanns flera globala giganter inom näthandeln såsom Zalando, Amazon och Ebay. Bland de finländska nätbutikerna fick Dermoshop tredje mest röster.

Nopeita trendejä seuraavalla alalla tuotekehitykseltä vaaditaan paljon.

Pelkästään joulumarkkinoille tuodaan kymmeniä uutuuksia.

Resultaten visar att även företag från Österbotten kan nå toppen inom näthandel genom konsekvent och målmedvetet arbete.

- Vi är den enda nätbutiken inom kosmetikbranschen som finns bland de tio främsta, så även i det avseendet känns resultatet jättebra.

NOPEA MUUTOS Dermoshop aloitti verkkokaupan jo vuonna 1996. Silloin internet oli vasta tuloillaan tavallisen suomalaisen arkeen.

Suvi Markko muistelee, millainen kosketus hänellä tuohon aikaan oli verkkoon.

- Olin lukiolainen, ja meillä oli uusi hieno koulu tietokoneluokkineen. Siellä erillisessä lukitussa kopissa oli tietokone, jolla pääsi nettiin. Siitä on tultu aikamoinen matka tähän mobiiliaikaan.

Vuonna 2007 yhtiö teki strategisen päätöksen keskittyä täysillä verkkokauppaan. Nyt yrityksen vuotuinen verkkomyynti vastaa noin sadan kivijalkaliikkeen myyntiä.

- Noin 27 miljoonan euron liikevaihdostamme suurin osa tulee Suomen markkinoilta. Viro, Venäjä ja Ruotsi ovat kasvavia markkinoita, Suvi Markko kertoo.

16 CONNECTING BUSINESS

RAUHALLISTA JOULUA JA MENESTYSTÄ TULEVALLE VUODELLE!

ICT-palveluiden edelläkävijä.

www.canorama.fi 0207 681 200 KOKKOLA | HELSINKI | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | JÄRVENPÄÄ | KAJAANI | KAUHAJOKI | KUUSAMO | PIETARSAARI RIIHIMÄKI | SEINÄJOKI | TAMPERE | YLIVIESKA

Yrittäjä, sinä olet tärkein.

Oletko varautunut sinä yllättäviin tilanteisiin?

Yrittäjä, olet tärkein.

Katsomme yhdessä sinun kanssasi tilanteesi ja Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin? varmistamme, että sinun ja perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa.

Yrittäjälle tapaturmat, sairastumiset ja työkyvyttömyys tuovat mukanaan tulonmenetyksiä ja uhkaavat sekä liiketoiminnan jatkuvuutta että perheen toimeentuloa. Silti harva tietää tarkkaan, millaiseen turvaan on oikeutettu, jos oma tilanne äkkiä muuttuu.

Företagare, du är viktig.

Sinä olet tärkein. Omaisuudesta tai työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää,

Har du förberett för oväntade mutta se ei riitä, jos et dig yrittäjänä ole huolehtinut omasta situationer? turvastasi.

Katsomme yhdessä sinun kanssasi tilanteesi ja varmistamme, että sinun ja perheesi Vi hjälper dig att kartlägga dina försäkringsbehov talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa. och skräddarsyr en lösning som passar dig, LähiTapiola Etelä din familj och företag. puh. 02 777 1320,ditt lahitapiola.fi/etela Ota yhteyttä! Kontakta oss!

06 534 2000 www.lahitapiola.fi

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

CONNECTING BUSINESS

17

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa on käännettävissä liikevaihdoksi teollisuusyrityksessäkin, kannustaa Pasi Koskinen.

ITSEOPPINUT SOMEVIRTUOOSI  PAULA ERKKILÄ  TEEMU HUJANEN, KOTEK

Reilu kolme vuotta sitten Pasi Koskinen ei ollut sosiaalisessa mediassa. Tänään hän tuottaa aktiivisesti sisältöä, ja LinkedInissä hänellä on lähes 10 000 kontaktia. B2B-liiketoiminnassa laaja verkosto ei ole kuitenkaan itseisarvo, vaan se pitää osata valjastaa työvälineeksi.

K

aikki alkoi vuonna 2017, jolloin Koskinen haki teollisuuden kunnossapitoon erikoistuneen yrityksensä Kotek Factory Servicen mukaan Pohjanmaan Kasvupolkuun. Mylläreiden sparrauksessa käytiin läpi yrityksen kehittämistä ja löydettiin muutamia heikkoja kohtia. Yksi näistä oli markkinointi.

- Tunnistettu ongelmamme oli, että yritystä ei tunnettu. Oli osaamista ja tietotaitoa, josta kukaan ei tiennyt. Tulikin ajatus, että voisiko sosiaalinen media olla tässä apuna, Pasi Koskinen sanoo.

HAPAROIDEN ALKUUN Liikkeelle lähdettiin Facebookissa. Nopeasti alkoi tuntua siltä, että se ei ole oi-

18 CONNECTING BUSINESS

kea paikka kertoa yrityksen tekemisistä.

Tutuista ja tutun tutuista koostunut verkosto ei tuottanut mitään. Ensimmäinen maistiainen somen voimasta tuli Koskiselle jouluna 2017. Facebookissa järjestettyyn arvontaan osallistui tuhansia ihmisiä.

LinkedIn ammatillisempana somekanavana oli kuitenkin alkanut kiinnostaa. - Kyselin neuvoja joka puolelta, mutta kukaan ei oikein osannut sanoa, mitä siellä pitäisi tehdä. Tein ensimmäisen julkaisun - jälkeen päin katsottuna ihan väärin ja väärään paikkaan. Julkaisu sai muutamia tykkäyksiä. Siitä rohkaistuneena tein toisen ja kolmannenkin julkaisun.

ROSOISUUS SAA NÄKYÄ Koskinen julkaisee kuvia ja videoita yrityksen työkohteista. Niistä saa käsityksen teollisuuden kunnossapidosta mitä moninaisimmissa kohteissa eri menetelmin.

Koskisen julkaisut saavat keskimäärin 50 000 – 100 000 näyttöä kuukaudessa.

- Olen ottanut puhtaasti asialinjan: kerron mitä me Kotekilla teemme. Olen pitänyt ohjenuorana, että yhdestäkään jutusta ei löydy omakehua. Haluan antaa ideoita ja herättää kiinnostusta potentiaalisissa asiakkaissa. Kentällä kuljen jatkuvasti tuntosarvet ylhäällä ja pohdin mitä voisi julkaista!

- Kuvat ja videot otan puhelimella. Minusta on mukava, että kädenjälki näkyy

eivätkä kuvat ole liian steriilejä. Mielikuvan rakentamisessa luotettavuudella on tärkeä rooli. Tämän vuoksi julkaisuja ei voi tehdä yritys, vaan yrityksen asiat pitää tuoda henkilön, eli itseni, kautta.

Koskinen korostaa myös inhimillisyyttä osana sisältöjään.

Asiapitoisen profiilin sisällöistä eniten näyttöjä on saanut kuva sairaalavuoteelta pallolaajennuksen jälkeen. Julkaisu sai satatuhatta näyttöä.

MYYNNIN TEHOKAS TUKI Pelin henki on se, että mitä aktiivisempi olet, sitä korkeammalla olet näkyvyydessä. Koskinen ei kuitenkaan tykitä sisältöjä koko ajan. Sopivaksi tahdiksi on muodostunut pari-kolme julkaisua viikossa. LinkedIn on tehokas tapa tuoda omaa asiaa, mutta liiketoiminnan lisääntyminen sen avulla tuli Koskiselle silti vähän yllätyksenä.

- Ymmärsin, että kontaktiverkostoni oli aika pieni ja aloin ihan tarkoituksella rakentaa sitä. Tein artikkeleita, julkaisin niitä • Älä tykitä koko ajan, 2–3 postausta viikossa on sopiva tahti.

• Tee monipuolista sisältöä, kuvat kiinnostavat nyt enemmän kuin videot. ja systemaattisesti kontaktoin niistä tykänneiden verkostoista itselleni sopivia uusia • Videoiden optimipituus on 20–30 sekuntia.

• Julkaise sellaista, mikä itseäsikin kiinnostaa. kontakteja. Pyrin löytämään alan ihmisiä, • Anna persoonasi näkyä. suunnittelutoimistoja, tiettyjä yrityksiä ja • Hyödynnä analytiikkatyökaluja sisältöjesi kehittämisessä. ammattinimikkeitä.

• Muista työturvallisuuden näkyminen myös kuvissa ja videoissa!

Koskisen verkostossa on nyt 9040 henkilöä. Uusia yhteydenottoja ja kyselyitä tulee suoraan LinkedInin viestitoiminnon kautta.

- Aika monessa paikassa olisin saanut juosta, jotta olisin päässyt perinteisin keinoin samaan! Toinen hyvä puoli on se, että potentiaaliset uudet asiakkaat tietävät yrityksen ja minut jo ennen kuin on tavattu. Ei tarvitse esitellä ja myydä itseään.

Kotekin liikevaihto kipuaa tänä vuonna lähelle neljää miljoonaa euroa. Varovasti laskien Koskinen arvioi LinkedInin kautta syntyneen kuluvan vuoden aikana kauppoja reilun miljoonan euron arvosta. Työkohteita on tullut laajasti ympäri Suomea nimenomaan tunnettuuden lisääntymisen myötä.

PASI KOSKISEN VINKIT LINKEDINIIN

ALUEELLE NÄKYVYYTTÄ Koskisen mukaan koko alueen ongelmana on heikko tunnettuus.

Alueella on ainutlaatuisia yrityksiä, joiden tekemisistä löytyisi lukematon määrä aihealueita jaettavaksi sosiaaliseen mediaan.

- Meidän pitäisi paljon enemmän auttaa myös muita. Kun jakaa toisten yritysten sisältöjä omille verkostoilleen, niin jutut leviävät todella laajalti. Sosiaalinen media antaa rajattomat mahdollisuudet positiiviselle näkyvyydelle, Koskinen painottaa.

Kontaktiverkostoa pitää osata käyttää työvälineenä. Tähän kuuluu olennaisena osana vuorovaikutus; se että on kiinnostunut myös toisten julkaisuista, tykkää niistä ja käy aktiivista keskustelua verkostonsa kanssa.

- Minä olen ollut yrittäjänä jo lähes 30 vuotta. Tähän junaan hyppäsin aivan ummikkona. Kuka tahansa muukin pystyy sisäistämään sosiaalisen median hyödyntämisen, kun minäkin pystyn, Koskinen kannustaa.

CONNECTING BUSINESS 19

AHOLA

ohjaa tavaravirtoja ja kehittää alaa  MARTINA STORE  TEEMU HUJANEN

AHOLA STYR VARUFLÖDEN OCH UTVECKLAR BRANSCHEN

A

hola Transport fick sin början år 1955 då Helge Ahola skaffade sin första lastbil.

Affärsverksamheten byggde på den här bilen ända till 60-talet då man i slutet av årtiondet skaffade fyra tankbilar för oljetransporter. Familjen Ahola var redan då föregångare och bilarna utrustades med ovanliga ARP-biltelefoner med vars hjälp man kunde förenkla arbetet. Helges son Hans Ahola som idag är verkställande direktör kommer ihåg hur man före biltelefonernas tid var tvungna att kontakta chaufförerna via omvägar.

- Vi ringde servicestationer och försökte nå chaufförerna under deras kafferaster. Någon gång tror jag vi till och med bad polisen stanna chauffören för att be dem ringa kontoret, berättar Ahola och skrattar glatt.

Att rationalisera arbetet är faktiskt ett trumfkort med vars hjälp Ahola Transport har kunnat växa till ett transportföretag med ca 500 fordonskombinationer och ett allt bredare nätverk av kompanjoner. För att möjliggöra detta har ibruktagandet av banbrytande teknologi varit en central faktor. Eftersom de teknologiska lösningarna, som behövdes för hanteringen av transportnätverket i realtid

20 CONNECTING BUSINESS

och med kundernas behov i åtanke, inte fanns på 90-talet så beslöt man inom bolaget att bygga det själv. Ahola kommer ihåg att arbetet påbörjades i bastuavdelningen.

- Alltså helt konkret. Vi slängde ut lavarna ur bastun som fanns i våra lokaler och anlade en kodningsverkstad dit, berättar Ahola med ett leende.

Ahola Transport sysselsätter idag ca 700 personer vilket inkluderar dotterbolag och underleverantörer. Företagets marknadsområde finns i Östersjöområdet, dvs. Norden och CEE-länderna. Teknologin som man byggt med egna krafter möjliggör

Vi slängde ut lavarna ur bastun som fanns i våra lokaler och anlade en kodningsverkstad dit.

AHOLA TRANSPORT • Toimiala: kuljetusliiketoiminta • Perustamisvuosi: 1955 • Omistus: Aholan veljekset omistavat Oy Ahola Group Ab:n kautta 89,76 %.

• Henkilöstö: Työllistää tällä hetkellä noin 700 henkilöä alihankkijat ja tytäryhtiöt mukaan lukien.

• Liikevaihto: 100 miljoonaa euroa vuodessa.

CONNECTING BUSINESS 21

Toimitusjohtaja Hans Ahola (vas.) ja kehitysjohtaja Mika Sorvisto tarkistavat kuljetusten tilannetta yhdessä markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jimmy Aholan kanssa.

hanteringen av varuflödeskedjorna. Utvecklingsdirektör Mika Sorvisto berättar att teknologin också banar väg för att ta ett helhetsansvar för leveranskedjan från dörr till dörr.

- Aholas sätt att arbeta minskar godshanteringen och då man transporter mer gods än genomsnittet per enhet så får man också minskat på logistikens totala utsläpp.

Samtidigt kan vi betjäna kunderna snabbare och mer dynamiskt då varuflödet hela tiden är i rörelse i stället för att ha varor i lager.

Som grund för all verksamhet finns ett kundorienterat sätt att verka vilket har gjort det möjligt att skapa långvariga kundförhållanden. Företagets första utrikesresa gick till Sverige på 70-talet och då transporterade man zink från Outokumpu i Karleby. På hemvägen packades bilen med maskiner som skulle till Rukkas övertryckshallar. Kundunderlaget utgörs ännu idag främst av industrin.

- Det här beror naturligtvis på Finlands näringsstruktur – exporten utgörs av råvaror och halvfabrikat och importen av konsumentprodukter, berättar Sorvisto.

22 CONNECTING BUSINESS

KOHTI AUTOMAATIOTA Koska Ahola Transportin tahtotilana on olla yksi logistiikka-alan suurista toimijoista myös jatkossa, on toimintaa pystyttävä uudistamaan tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Kestävä kehitys on teema, johon on jo nyt panostettu tehostamalla kuljetuksia, mutta tulevaisuudessa tähän tuo oman mausteensa puoliautonomisen teknologian käyttöönotto myös maanteillä. Tämän tiimoilta Ahola Transport teki vuonna 2018 strategisen yhteistyösopimuksen kuorma-autovalmistaja Scanian kanssa.

Kuljettajaa avustavan tekniikan ja letka-ajon hyödyt tulevat näkymään muun muassa säästettyinä polttoainekuluina ja vähentyneinä päästöinä.

- Yhteistyö Scanian kanssa aloitettiin jo vuonna 1959, mutta tämän sopimuksen myötä se kehittyi monitahoiseksi. Uusin, noin puolitoista vuotta sitten alkuun pantu yhteistyökuvio liittyy siihen, miten puoliautonominen ajoneuvotekniikka liitetään osaksi operatiivista toimintaa. Teknologia menee portaittain eteenpäin, ja on ollut mielenkiintoista huomata, miten myös viranomaissektori on ollut vahvasti kiinnostunut edistämään uusien tek-

nologioiden käyttöönottoa. Olemme jo tehneet testejä esimerkiksi Norjassa, ja uskon, että jonkinasteista ehdollista automaatiota, eli sellaista, jossa ajoneuvo vastaa ajohallinnasta tietyissä tilanteissa, on mahdollista ottaa käyttöön jo muutaman vuoden sisällä, Sorvisto toteaa.

Vaikka kalusto ja ohjaus olisikin kunnossa, ei kuljetusliiketoimintaa voi harjoittaa ilman toimivaa infraa. Ahola pai-

Saattaisiko yritykseltäsi vielä puuttua tarvittava näkökulma?

Me autamme. Löydä lähin asiantuntijamme: www.kasvuvoimaa.ey.fi

© 2019 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. ED None.A19006fi

Vaikka kalusto ja ohjaus olisikin kunnossa, ei kuljetusliiketoimintaa voi harjoittaa ilman toimivaa infraa. Ahola painottaa, että elinkeinoelämä ei voi hyvin, jos infra ei ole kunnossa.

nottaa, että elinkeinoelämä ei voi hyvin, jos infra ei ole kunnossa. Niinpä hän kokee, että keskustelu Kasitiestä on ollut aiheellinen.

- Laskin joitakin vuosia sitten, että jos kalusto joudutaan turhien esteiden vuoksi pysäyttämään kolmesti vuorokaudessa, kasvavat menot 700 000 euroa vuodessa. Jotta kasvua saataisiin aikaiseksi ja työpaikat pysymään, täytyy teiden olla kunnossa. Parannuksia tarvitaan esimerkiksi Oravaisten ja Vaasan välillä liikenteen sujuvoittamiseksi, Ahola toteaa.

Perheyrityksenä toimivan Ahola Transportin omistajuus on edelleen yli 85-prosenttisesti Aholan veljesten hallussa.

Veljekset toimivat lähellä operatiivista kenttää, ja pystyvät tekemään päätöksiä nopealla tahdilla. Toimitusjohtaja Hans Ahola nostaa yhdeksi yrityksen menestystekijäksi sen, että yritykseen on ymmärretty palkata osaavaa henkilöstöä.

- Osaamisen täytyy olla leveällä pohjalla. Meidän tavoitteenamme on ollut palkata yritykseen fiksumpia ihmisiä kuin me itse. Se on ollut toimiva konsepti, hän toteaa hymyillen.

Tervetuloa asiakkaaksi Nordea Private Bankingiin Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Soita 0800 198989 tai jätä yhteydenottopyyntö www.nordea.fi/private-banking

Nordea Bank Oyj

CONNECTING BUSINESS

23

Zacharias Åstrand seurasi ensin päivän ajan toimitusjohtaja Thomas Petterssonia kampanjan puitteissa ja työllistyi sitä kautta kesäksi OSTP:lle.

24 CONNECTING BUSINESS

Päivä johtajana avasi oven kesätyöpaikkaan   ARJA HAIKOLA

P

äivä johtajana -kampanja toi viime vuonna yhteen pietarsaarelaisen OSTP Finlandin toimitusjohtaja Thomas Petterssonin sekä häntä päivän ajan seuranneen lukiolaisen Zacharias Åstrandin.

- Kun ensimmäisen kerran kuulin kampanjasta, ajattelin heti, että kunpa vastaava olisi ollut jo silloin kun itse olin lukiossa, Thomas Pettersson naurahtaa.

- Halusin lähteä mukaan ja antaa jollekin nuorelle mahdollisuuden nähdä, mitä aitojemme sisäpuolella tapahtuu.

Satsaamme mielellämme paikalliseen näkyvyyteen, sillä haluamme, että yrityksemme näkyy siellä, missä tuleva henkilöstömmekin on.

OSTP:llä arvostetaan osaavia työntekijöitä, ja Pettersson kuvaileekin henkilöstöä yrityksen tärkeimmäksi resurssiksi.

- Tekniikka ja materiaalit kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti, ja niitä voi kuka tahansa hankkia rahalla. Pätevä ja motivoitunut henkilöstö on se, jolla yritys erottautuu, uskoo Pettersson.

Zacharias Åstrand haki mukaan kampanjaan, sillä yrittäminen ja talousasiat kiinnostavat. Tulevan kevään abiturientti haaveileekin kauppatieteen opinnoista Helsingissä tai Tukholmassa.

- OSTP ei ollut aiemmin minulle yrityksenä tuttu, mutta otin tutustumispaikan mielenkiinnolla vastaan. Olin viime vuonna ainoa kampanjaan mukaan hakenut nuori Pietarsaaresta, ihmettelee Åstrand.

jonka varmasti muistaa pitkään. Zacharias oli mukanani koko päivän, ja sai mielestäni aika hyvän kuvan toimitusjohtajan työstä, Pettersson toteaa.

- Kokemus oli mieleenpainuva myös minulle, sillä omalle työlleen saattaa tulla välillä sokeaksi, ja on hyvä, kun joku ulkopuolinen pistää välillä ajatuksia uuteen järjestykseen.

MIELEENPAINUVIA KOKEMUKSIA Kampanjaan osallistuminen voi avata yllättäviä ovia.

Zacharias Åstrandille päivä poiki ensin kesätyöpaikan ja sen jälkeenkin työsuhde on jatkunut kiireapulaisen roolissa.

- Oli helppo palkata kesätyöntekijäksi nuori, johon olimme jo tutustuneet kampanjan merkeissä, Pettersson kertoo.

- Uskon, että ylipäätään yrityksissä ollaan varmasti kiinnostuneita tyypeistä, jotka eivät arastele haasteisiin tarttumista. Åstrandille kesätöiden aloittaminen tutussa yrityksessä oli helppoa ja henkilöstö puhuttelikin nuorukaista leikillään varatoimitusjohtajaksi Päivä johtajana -kampanjan jälkimainingeissa.

- Leikinlasku ja tämänkaltainen huomioiminen kertovat siitä, että on päässyt mukaan työporukkaan ja vastaanotto on ystävällinen, toteaa Pettersson.

Sekä Pettersson että Åstrand kannustavat nuoria hakemaan mukaan kampanjaan.

- Uskon, että tämä on nuorelle paitsi erinomainen tilaisuus tulevaisuuden uraa ajatellen, myös sellainen kokemus,

PÄIVÄ JOHTAJANA Päivä johtajana -kampanjan aikana lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret pääsevät päiväksi mukaan johtajan arkeen. Tavoitteena on antaa nuorille näkökulmia omiin ura- ja koulutussuunnitelmiin sekä mahdollisuus oppia, mitä johtaminen käytännössä on. Kampanjassa mukana olevilla johtajilla on erinomainen mahdollisuus tuoda omaa yritystään tai työyhteisöään esille positiivisesti ja samalla edistää nuorten työelämätaitoja. Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta hakemuksia saatiin tänä vuonna 66 johtajalta ja 69 nuorelta.

CONNECTING BUSINESS 25

Talouden näkymät heikkenevät De ekonomiska utsikterna försvagas  PAULA ERKKILÄ, MIA BRÄNNBACKA  HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE  MIA BRÄNNBACKA

T

alousennustelaitokset povaavat taloustilanteen heikentymistä seuraavina vuosina. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut maailmantalouden kasvavan ensi vuonna 3,4 prosenttia. Euroalueella kasvu hidastuu nihkeään 1,4 prosenttiin. Keskeisimpänä syynä talouden kasvavaan epävarmuuteen ovat kauppakiistat, jotka syövät talouskasvua Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa. Suomen tärkeimpien kauppakumppanien, kuten Saksan, taloustilanne on heikentynyt ja tämä näkyy jo tavaraviennin tilastoissa.

Maailmantalouden suhdanneodotusten heikkeneminen on huono uutinen vientivetoiselle Suomelle. Ulkomaankaupan toimivuudesta riippuvainen maa kohtaa nämä haasteet herkemmin kuin monet isojen kotimarkkinoiden valtiot.

Kuluttajien odotus Suomen talouskehityksestä romahti viime vuodesta ja oli lokakuussa synkkä. Kuluttajien näkemykset myös oman talouden nykytilasta ja lähitulevaisuudesta olivat vaisuja. Samalla kotitalouksien rahankäyttöaikeet ovat vähentyneet keskimääräiselle tasolle.

Yritysten tilannekuva Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla on synkentynyt vuoden mittaan. Tämä selviää Pohjanmaan kauppakamarin marraskuussa toteuttamasta Business Panelista. Kaikki talouden indikaattorit ovat tulleet keväästä reippaasti alaspäin ja tunnelma on painunut pakkasen puolelle ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Tästä huolimatta moni yritys nostaa esiin huolensa siitä, että suhdanteiden heikkenemisiin ei kannata jäädä kiinni, vaan keskittyä omaan tekemiseen ja toiminnan kehittämiseen. Taantumasta puhuminen luo epävarmuutta, joka heijastuu suoraan investointeihin ja kuluttamiseen.

Bland företagen på handelskammarområdet förväntar sig 51 procent av företagen att omsättningen når en högre nivå i år än i fjol. Orderstockarna har minskat jämfört med förväntningarna i våras och saldotalet är nu 4,9 (4/19: 26,8). Trots detta rapporterar 59 procent att orderstocken är lika stor eller större än för ett år sedan. Exporthandeln av varor är fortfarande livlig och 37 procent av exportföretagen meddelar att den ökar.

Det är också positivt att företagen ännu gör investeringar. 80 procent av företagen investerar lika mycket eller mer i år jämfört med föregående år. Saldotalet för investeringarna har också sjunkit minst sedan föregående mätning (11/19: 14,8; 4/19: 19,7).

Tillgången på arbetskraft har blivit en kronisk flaskhals för företagens verksamhet på handelskammarområdet. Precis som i vårens mätning så rapporterar fortfarande hälften av företagen att det här begränsar verksamheten. Trots detta använder sig endast drygt en tredjedel av företagen utländsk arbetskraft och 70 procent är inte intresserade av att anställa internationella experter.

26 CONNECTING BUSINESS

Kauppa Niklas Wingren, Automaa Oy Vuosi 2019 on ollut heikko uusien autojen myynnin osalta, lokakuun lopussa ollaan ensirekisteröinneissä noin kahdeksan prosenttia jäljessä viime vuotta. Myös muualla Euroopassa autokauppa takkuaa, mutta lasku on selvästi loivempaa kuin Suomessa (-1,6 %).

Auton hankintaa jarruttaa erityisesti poliittinen keskustelu polttoaineiden ja muiden käyttövoimien kannusteista ja kielloista sekä liikenteen verotuksen.

Autoalan ennustetyöryhmä povaa, että Suomessa myydään ensi vuonna 116 000 uutta autoa. Tämä tarkoittaisi pientä kasvua uusien autojen myynnissä. Ensi vuonna astuu voimaan asetus, joka pakottaa isojen sakkojen uhalla autonvalmistajia painamaan markkinoille saatettujen autojen päästöjä. Tämä tulee kiihdyttämään uusien täyssähkö- sekä hybridiajoneuvojen markkinoille tuloa. Asetuksella on todennäköisesti myös iso vaikutus vähäpäästöisten mallien tarjontaan ja hintaasemointiin. Tämän pohjalta voidaan odottaa mielenkiintoista automyynnin vuotta 2020.

Teollisuus Lena Karjaluoto, HUR Oy Terveysteknologian vienti vuonna 2018 oli 2,3 miljardia euroa, jossa on hieman laskua vuodesta 2016. Tämä johtuu niin maailmantaloudesta kuin poliittisesta tilanteesta. Myös kilpailu alalla on kiristynyt, kun osaamista löytyy halvemmankin palkkatason maista. Kotimaassa markkinat ovat rajalliset, ala on kilpailtu ja terveydenhuollon rakennemuutokset tuovat omat haasteensa.

Kotimaisten pankkien nihkeä lainananto vaikeuttaa myös investointeja, etenkin kasvuyrityksissä.

HURin tilanne mukailee pitkälti teollisuuden kuvaajia. Meillä on viennissä kasvua, mutta kotimaan myynti jää viime vuoden tasosta. Tämä johtuu alan tilanteesta mutta myös henkilöstövaihdoksista yrityksessämme.

Tilauskannat ovat meillä hyvät, mutta valtaosa toimituksista ajoittuu ensi vuoteen. Vuodelle 2020 odotamme kasvua. Olemme perustaneet uuden tutkimus- ja koulutustiimin mm. loppukäyttäjien koulutukseen. Lähitulevaisuudessa meillä on tarve palkata lisää ohjelmistopuolen asiantuntijoita.

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

Teollisuuden investoinnit jatkuvat

0

-50

TEOLLISUUS

20 0

-20 -40 Teollisuus ja rakentaminen yhdessä vuoden 2014 loppuun asti

-60

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma

+50

-50

+50

24%

43%

36%

+100

-100

35%

6%

55%

27% +100

-100

4/19

+50

15%

-11%

1%

2%

+100

LIIKEVAIHTO

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YLEINEN TUNNELMA

 laskee  pysyy ennallaan  nousee

 laskee >5  laskee 3–4  laskee 1–2  pysyy ennallaan  lisääntyy 1–2  lisääntyy 3–4  lisääntyy >5

 erittäin pessimistinen  pessimistinen  normaali  optimistinen  erittäin optimistinen

0

0

-50

34%

+50

-50

+50

-50

35%

4%

+50

50%

35%

31%

49% +100

16%

33%

-100

11/19

4/18

11/18

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

-50

16%

3% 1% 7%

0

-100

11/15

4/14

11/14

4/13

11/13

11/12

-80

0

53%

-100

40

0

30%

17%

60

4/12

tystä on tapahtunut keväästä.

Puolet teollisuusyrityksistä investoi tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Teollisuus sijoittuu toimialavertailussa investoinneissa kärkeen, saldoluku on 33,3.

Myöskin tarve työvoimalle on suuri ja peräti 53 prosenttia teollisuusyrityksistä kertoo sen jarruttavan toimintaansa. Vaikka rekrytointitarpeet eivät ole aivan niin kovat kuin keväällä, niin silti 46 prosentilla teollisuusyrityksistä on akuutti rekrytointitarve.

8/12

T

eollisuuden tilauskantaa ja tunnelmaa mittaavat indikaattorit ovat tulleet reippaasti alas kevään mittauksesta.

Tunnelma on kaikista indikaattoreista kuitenkin ainoa, joka on nollaviivan alapuolella, saldoluku on -11,3.

Liikevaihto-odotukset ovat edelleen varsin hyvät, vaikka kevään odotuksiin ei aivan päästäkään; saldoluku on 36,4. 53 prosenttia sanoo liikevaihdon yltävän edellisvuotta korkeammalle. Teollisuudessa myös investoidaan, ja myönteistä kehi-

80

42% +100

-100

8%

34%

TILAUSKANTA

INVESTOINNIT

VIENTI

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

+100

Mittarin värillinen sisäkehä kertoo vastausten jakauman, ulkokehä ja keskiympyrä kertovat saldoluvun.

Mätarens färgade inre del beskriver fördelningen av svaren, den yttre delen och den mittersta cirkeln återger saldotalet.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget på hösten 2019 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 11/2019. Enkäten genomfördes 31.10 – 5.11. Antalet svarande var 248 och svarsprocenten 24.

En utförlig bildserie av Business Panel kan ses på vår webbplats https://www.ostro.chamber.fi/sv/category/statistik/

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta syksyllä 2019 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 11/2019 aineistoon. Kysely toteutettiin 31.10. – 5.11. Vastaajamäärä oli 248 ja vastausprosentti oli 24.

Laaja kuvasarja Business Panelista on katsottavissa kotisivuiltamme https://www.ostro.chamber.fi/category/tilastot/

CONNECTING BUSINESS 27

0

Byggbranschen hittar inte kunnig arbetskraft

J

ämfört med de andra branscherna så varierar konjunkturerna snabbast inom byggbranschen vilket också märks i höstens mätresultat. Vårens uppgång har fått känna av en djup svacka och såväl stämningen, förväntningarna på omsättningen, orderböckerna som investeringarna har sjunkit under nollstrecket. Den största förändringen har skett i stämningen inom branschen och saldotalet är nu -38,1 (4/19: 13,6).

Medan orderstockarna var stora på våren så meddelar nu 43 procent att beställningarna har minskat jämfört med för ett år sedan. I våras uppskattade endast 5 procent av företagen inom branschen att omsättningen skulle sjunka. Det här är orsaken till att kurvan för omsättningen nu pekar starkt nedåt. 38 procent förväntar sig dock en bättre omsättning. Det här ligger på samma nivå som i föregående mätning.

Den försvagade konjunkturen underlättas inte alls av att det saknas arbetskraft och att så många som åtta av tio företag kämpar med det här problemet. Situationen har försämrats märkbart sedan i våras. Vart femte företag skulle vara redo att rekrytera minst tre personer inom de närmaste sex månaderna.

Allt fler företag inom byggbranschen, 43 procent, lyfter också fram problemet med otillräcklig efterfrågan.

19%

-50

+50

43%

38%

-5%

-100

+100

OMSÄTTNINGEN  minskar  oförändrad  ökar 0

-50

+50

29% 42%

29%

-13%

-100

+100

ORDERSTOCKEN  sämre  oförändrad  bättre 0

Tilauskannoissa pudotusta palvelualalla

T

oimialoista palveluala on ainoa, jossa kaikki indikaattorit ovat edelleen plusmerkkisiä, joskin jokainen indikaattori on laskenut keväästä. Suurin pudotus on tapahtunut tilauskannoissa saldoluvun ollessa nyt 11,3.

Heikentyneet tilaukset ovat vetäneet myös liikevaihtoodotuksia maltillisemmaksi saldoluvun ollessa 35,6 (4/19:

51,7). Kuitenkin puolet palvelualan yrityksistä kertoo liikevaihtonsa olevan suurempi kuin vuonna 2018.

Vaikka tunnelma alalla on laskenut, niin 64 prosenttia pitää sitä normaalina.

Erittäin optimistisia yrityksiä löytyy myös palvelualalta enemmän kuin muilta toimialoilta. Rekrytointitarpeet eivät ole aivan niin ko-

vat kuin keväällä, mutta kuitenkin edelleen vuoden takaista suuremmat. Saldoluku on 26, kun se keväällä oli 33,3.

-50

+50

35% 50% 15%

35%

-100

+100

LIIKEVAIHTO  laskee  pysyy ennallaan  nousee

0

-50

+50

47%

35% 18%

17%

-100

+100

TILAUSKANTA  pienempi  yhtä suuri  suurempi

Fortfarande höga förväntningar på omsättningen inom handeln

0

-50

+50

62%

Ä

ven inom handeln har den högsta konjunkturtoppen passerats. Trots detta så är förväntningarna på omsättningen högre än det långsiktiga medelvärdet.

Saldotalet är 46,1 vilket också är det högsta bland alla branscher.

Trots de positiva förväntningarna på omsättningen så lyfter 54 procent upp otillräcklig efterfrågan som en flaskhals. Konsumenternas förtroende för ekonomin, utvecklingen av köp-

kraften och köpavsikterna påverkar både dagligvaruoch bruksvaruhandeln samt specialaffärerna. Dessutom innebär de utländska nätbutikerna en ständig utmaning för hela branschen.

Investeringar är alltså nödvändiga, och investeringarna inom branschen pekar nu uppåt och saldotalet ligger på 24. Investeringarna inom handeln i vår region har blivit fördröjda av de utdragna planläggningsprocesserna som nu äntli-

gen har börjat röra på sig.

Det satsas också stort på digitaliseringen.

Det råder ett ständigt rekryteringsbehov inom branschen och saldotalet för personalrekryteringar är 30,8. Det är dock inte fråga om några massrekryteringar inom den nära framtiden utan snarare en måttlig ökning på 1–2 personer.

23%

15% -100

47%

+100

OMSÄTTNINGEN  minskar  oförändrad  ökar 0

-50

+50

44%

40% 16% -100

24% INVESTERINGARNA  mindre  oförändrade  större

28 CONNECTING BUSINESS

+100

0

0

80 -50

+50

43%

-50

BYGGBRANSCHEN

+50

19%

34%

60

52%

14% -100

14%

19%

5% 0%

5%

+100

-100

0%

40

14%

-38%

0%

+100

20

REKRYTERINGEN

ALLMÄN STÄMNING

 minskning >5  minskar med 3–4  minskar med 1–2  oförändrad  ökar med 1–2  ökar med 3–4  ökning >5

 mycket pessimistisk  pessimistisk  normal  optimistisk  mycket optimistisk

0

-20

+50

-40

37%

-60

4/19

11/19

4/18

11/18

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

11/14

 Rekryteringen  Orderstocken  Omsättningen  Stämningen

-80 4/13

+100

11/13

-16%

-100

Svaren från byggbranschen inkluderade i industrins svar fram till slutet av 2014.

11/12

21%

4/12

42%

8/12

-50

0

INVESTERINGARNA  mindre  oförändrade  större 0

0

-50

-100

-50

+50

56%

80

+50

64%

PALVELUALA

26%

7% 1% 1%

60 6% 3%

26%

16% +100

-100

0%

16%

4%

4%

+100

40 20

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YLEINEN TUNNELMA

 laskee >5  laskee 3–4  laskee 1–2  pysyy ennallaan  lisääntyy 1–2  lisääntyy 3–4  lisääntyy >5

 erittäin pessimistinen  pessimistinen  normaali  optimistinen  erittäin optimistinen

0

-20 +50

55%

-40 25%

-60

4/19

11/19

4/19

11/19

4/18

11/18

4/18

11/18

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

11/14

11/13

-80

4/13

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma

+100

11/12

5%

-100

4/12

20%

8/12

-50

0

INVESTOINNIT  pienempi  yhtä suuri  suurempi 0

0

-50

+50

-50

35% -100

4% 0% 0%

31%

-100

0%

HANDELSBRANSCHEN 60

31% +100

80

+50

46%

61%

23%

-8%

+100

40 20

REKRYTERINGEN

ALLMÄN STÄMNING

 minskning >5  minskar med 3–4  minskar med 1–2  oförändrad  ökar med 1–2  ökar med 3–4  ökning >5

 mycket pessimistisk  pessimistisk  normal  optimistisk  mycket optimistisk

0

-20 -40 -60

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

4/13

11/12

4/12

8/12

-80

11/14

 Rekryteringen  Orderstocken  Omsättningen  Stämningen 11/13

Mittarin värillinen sisäkehä kertoo vastausten jakauman, ulkokehä ja keskiympyrä kertovat saldoluvun.

Mätarens färgade inre del beskriver fördelningen av svaren, den yttre delen och den mittersta cirkeln återger saldotalet.

CONNECTING BUSINESS 29

AJASSA / AKTUELLT

Kamarin syksy tarjosi monia tapahtumia

PÄIVÄ JOHTAJANA -ETKOT

YRITYKSILLE RAHOITUSTA EUROOPASTA

Kampanjan etkot Kokkolassa kokosivat runsaasti opiskelijoita ja johtajia saamaan viime hetken vinkit päivän onnistumiseksi. Muutama kampanjaan osallistuva pari pääsi myös tapaamaan toisensa ennen H-hetkeä.

Millaisia mahdollisuuksia yrityksillä ja erilaisilla hankkeilla on saada rahoitusta eurooppalaisista lähteistä ja miten julkisella rahalla vivutetaan yksityistä rahaa toimimaan paremmin olivat kysymyksiä, joihin etsittiin vastauksia kauppakamarin ja Finnveran tilaisuudessa Vaasassa.

ELINKEINOELÄMÄN FOORUMI

NAISILLE KORVAPUUSTIA JA KUOHUVAA

Kamarin syyskokouksen yhteydessä pidetty Elinkeinoelämän foorumi veti Waskian salin täyteen väkeä kuulemaan ja keskustelemaan osaamisesta. Puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa osaamisen yhteyttä vientiteollisuuden kilpailukykyyn ja tulevaisuuden osaajatarpeen turvaamista.

Kamarin toinen vain naisille suunnattu tilaisuus korvapuustipäivänä lokakuussa Vaasassa oli todella suosittu ja onnistunut. 28 nopeinta ilmoittautujaa pääsi kuulemaan Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtajan Emilia Kullaksen ajatuksia naisista työelämässä ja johtopaikoilla.

30 CONNECTING BUSINESS

KEVÄT / VÅREN

Koulutuskalenteri Kurskalender Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua suomeksi ja ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi.

Koulutuksessa nähdään!

Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Palkanlaskijan päivä 15.4. klo 9–16, Kokkola 16.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Löneräknarens dag 20.4 kl. 9–16, Jakobstad 21.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Bokförarens dag 13.5 kl. 9–16, Jakobstad 14.5 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kirjanpitäjän päivä 26.5. klo 9–16, Vaasa 27.5. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Teija Kerbs, Helsingin seudun kauppakamari

HR ja esimiestyö | HR och förmansarbete Kauppakamarin esimiespäivä: Esimiehen tehopäivä 13.2. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Minna Sütö, Creative Compass Handelskammarens förmansdag: Kommunicera målsättningar tydligare 18.2 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Alexandra Ohls, AO Coaching & Consulting Onnistu etäjohtajana muuttuvassa työelämässä 12.5. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Harriet Bodö, Timanttia Consulting

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens.

Vi ses på kursen!

Kuvien käyttö ja GDPR 11.2. klo 9–13, Vaasa Kouluttajana Tobias Björkström, GRIT Risk & Compliance Oy

Myynti | Försäljning Svart bälte i försäljning 6.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Christoffer Holm, Trainer’s House Asiakaskokemus – sen kehittäminen ja johtaminen 24.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Minna Linna, Mentoritas

Tietotekniikka | Datateknik

Undvik arbetsrättsliga risker med hjälp av korrekta arbetsavtal 10.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Heidi Furu och Adine Lagus, DKCO Advokatbyrå Vältä työsuhteen ongelmatilanteet 5.5. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari

Office 365: Mistä on kyse 18.3. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Juhana Liesimaa, Wistec Training Oy

Viestintä | Kommunikation

Kyberuhkia ja somesotaa – yrityksen tietoturvapäivä 2.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Petteri Järvinen, PJ Oy

LinkedIn työnantajakuvan ja rekrytoinnin kanavana 11.3. klo 10–16, Kokkola Kouluttajana Alexandra Byskata, Someco

Tiedolla johtaminen – BI:n parhaat käytännöt 22.4. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Hanna Pakka, Aureolis Oy

LinkedIn som kanal för företagets rekrytering och image 17.3. kl. 10–16, Jakobstad Föreläsare: Kristiina Salo, Someco

Ulkomaankauppa | Utrikeshandel Incoterms 2020 – de nya leveransvillkoren för internationell handel 4.2 kl. 10–16, Jakobstad Föreläsare: Jan Virtavuori, Wärtsilä Abp Incoterms 2020 – kansainvälisen kaupan uudet toimitusehdot 5.2 klo 10–16, Kokkola Kouluttajana Jan Virtavuori, Wärtsilä Oyj

Yritysjuridiikka | Affärsjuridik

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (Godkänd styrelsemedlem) HHJ Puheenjohtaja -kurssi 13. – 14.2, Vaasa Kouluttajat: Antero Virtanen ja Ismo Salminen, Hallituspartnerit ry HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 13.3. alkaen, Vaasa

Hantera bilder korrekt enligt GDPR 29.1 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Tobias Björkström, GRIT Risk & Compliance Ab

Ilmoittautumiset ja lisätietoja kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi/koulutus Anmälan och ytterligare information på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi/kursverksamhet

CONNECTING BUSINESS 31

1. VUODEN SÄ H KÖT V E LO I T U K S E T T A Volvo -lataushybridin ostajalle**

VOLVO XC40 T5 LATAUSHYBRIDI. volvo paketilla 499 €/kk* (50 715 €) UUSI VOLVO XC40 T5 LATAUSHYBRIDI ON NY T TILAT TAVISSA.

VOLVO PAKETIN KIINTEÄHINTAINEN KK-MAKSU SISÄLTÄÄ:

Odotetun Volvo XC40 T5 Twin Engine -lataushybridin sähkö- ja polttomoottori toimivat yhdessä tarjoten suuren tehon, pienen polttoaineenkulutuksen ja mahdollisuuden ajaa puhtaasti sähköllä runsaat 40 km, mikä riittää useimpien jokapäiväisiin matkoihin. Auto on etuvetoinen ja myös sen sähkömoottori sijaitsee etuakselilla. Hybridivoimanlähteen kokonaisteho on 262 hv.

• XC40 T5 Twin Engine Business aut.

• 36 kk/45 000 km • käsiraha 5 000 € • määräaikaishuollot ja -korjaukset, myös kulumisesta johtuvat kulut • sisä- ja ulkopesut määräaikaishuoltojen yhteydessä • sijaisauto huollon ajaksi • talvirenkaat sekä renkaiden kuntotarkastus, kausivaihdot ja säilytys

Volvo on ladattavien autojen ykkönen Suomessa.

XC40 T5 lataushybridi on nyt tilattavissa ja saapuu Suomeen vuoden 2020 alussa.

Kysy tarkempia tietoja Volvo -myyjältäsi.

Lue lisää osoitteesta volvocars.fi

Volvo XC40 T5 Twin Engine Business aut. alkaen: autoveroton hinta 46 100 €, autovero 1 664,19 €, talvirenkaat 2 350 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 50 714,19 €.

EU-yhd. 2,3 l/100 km, CO 2 46 g/km. Kuvan auto lisävarustein. *Volvo Paketti esimerkkilaskelma Volvo XC40 T5 Twin Engine Business aut: Hinta toimituskuluineen 48 364,19 € (talvirenkaat 0 €), käsiraha 5 000,00 €, sopimusaika 36 kk, ajomäärä 45 000 km, luoton korko 1,7 %, kuukausierä 499,27 €, viimeinen erä 30 880,10 €, perustamismaksu 190,00 €, käsittelykulu 9,00 €/kk, todellinen vuosikorko 2,2 %, luottokustannukset yhteensä 2 413,56 €, rahoitettava osuus yht. 43 554,19 €, luottohinta 50 777,75 €. Rahoitusesimerkin max ajokilometrit 45000 km. Sopimus sisältää määräaikaishuollot ja korjaukset. Lisäksi rengashotelli, kausivaihdot, sijaisauto huollon ajaksi sekä sisä- ja ulkopesu määräaikaishuollon yhteydessä. Sopimuksen lopussa auton voi palauttaa Santanderille sopimusehtojen mukaisesti.

Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki. **Lue lisää: volvocars.fi/ajankohtaista

AUTOMAA KOKKOLA

|

AUTOMAA VAASA

VAUNUMIEHENKATU 2

|

KIVIHAANTIE 4

|

|

ARK. 8–17, LA 10–14

ARK. 9–18, LA 10–14

|

|

PUH. 020 780 7150

PUH. 020 780 7250