CB-Connecting Business 4/2017

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

4

Pieniä ja kehittyviä yrityksiä tarvitaan

2017

Små och utvecklingsbara företag behövs

TALOUSKATSAUS:

Osaajapula jäytää EKONOMISK ÖVERSIKT:

Arbetskraftsbristen oroar

Vienti- ja tuonti kulkevat satamien kautta EXPORTEN OCH IMPORTEN GÅR VIA HAMNARNA

ON A MISSION.

TÄYSIN UUSI BMW X3. KOHTI KOVEMPIA HAASTEITA. Täysin uusi BMW X3 on rajattomien mahdollisuuksien ilmentymä. Vaikuttavan muotoilun parina ovat edistyksellisimmät tekniset innovaatiot, kuten avustava autonominen ajaminen, BMW xDrive -neliveto sekä luokkansa ylellisin ajonautinto. Tutustu uutuuden upeisiin yksityiskohtiin osoitteessa bmw.fi ja tervetuloa koeajolle Käyttöautoon Kokkolaan ja Vaasaan.

BMW X3 alkaen 59.897,50 €. Autoveroton hinta 47.160,00 €, arvioitu autovero 12 137,50 €, toimituskulut 600 € sisältyvät hintaan.

EU-yhd. kulutus 5,0 l/100 km, CO2-päästöt 132 g/km (BMW X3 xDrive 20d A Business). Kuvan auto erikoisvarustein.

Ajotietokoneen kieli suomi.

BMW-myyjäsi Kokkolassa: Timo Kauppinen puh. 044 7955 363 ja Riku Sandelin puh. 044 5502 261

KAYTTOAUTO.FI

BMW-myyjäsi Vaasassa: Pertti Tsupukka puh. 044 3512 625 ja Tero Mäkinen puh. 044 7997 094

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–15

automyynti ark. 10–18, la 10–15

huolto ark. 8–16

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–17

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

vauriokorjaamo ark. 8–16

Sisältö

4 / 2017

Palstat

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Uutta ajattelua perinteiseen konserniin / Nytt tänkande i traditionell koncern

Saavutettavuus on elinkeinoelämän elinehto Tillgängligheten är ett livsvillkor för näringslivet

Tavarat kulkevat maalla ja merellä Varorna transporteras vägar och till havs Lentoyhteydet vahvistavat elinkeinoelämää Flygförbindelserna stärker näringslivet

MEDIAKORTTI

16 20 23

11

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Yrityksissä myönteinen tunnelma / Positiv stämning i företagen

5

LYHYESTI / I KORTHET

7

KOLUMNI / KOLUMN Sujuva liikenne alueen vetovoimatekijänä

9

KAUPPAKAMARI 100 VUOTTA / HANDELSKAMMAREN 100 ÅR Seutu tarvitsee pieniä ja kehittyviä yrityksiä / Regionen behöver små och utvecklingsbara företag

12

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

26

AJASSA / AKTUELLT

30

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

31

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, MB, JH, Paula Erkkilä puh/tfn 044 781 0704 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 TOIMITUS / REDAKTION Johanna Haveri, johanna.haveri@prowomedia.com TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri PAINOS | UPPLAGA 5000 kpl / st. ISSN 1796-9441 4041 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tidningen utkommer fyra gånger per år.

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen M. Rauanheimon toimitusjohtaja Joakim Laxåback tietää, että satamat ovat viennin ja tuonnin tärkeitä solmukohtia.

0797

M. Rauanheimos verkställande direktör Joakim Laxåback vet att hamnarna är viktiga knutpunkter för exporten och importen.

MEDIEKORT

CONNECTING BUSINESS

3

Tästä alkaa tasa-arvon aika sijoittajille.

Sijoitusmaailma ei pian ole entisensä ja hyvä niin. Me haluamme tuoda siihen muutoksen: tasa-arvoa kaikille sijoittajille. Olipa sukan varressasi jemmassa satasia tai satoja tuhansia, tämä koskee sinua.

Tuomme nyt kaikkien saataville suursijoittajien sijoituskohteita, hinnoittelua ja palvelua. Miksikö?

Siksi, että meille asiakkaidemme, eli omistajiemme, onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Me LähiTapiolassa olemme hoitaneet varojamme onnistuneesti jo 150 vuoden ajan. Tämä kokemus ja osaaminen ovat sijoitusasiakkaidemme käytettävissä.

Tasa-arvoa on se, että sijoitamme rahasi kuten omamme: samoihin sijoituskohteisiin, joihin itse uskomme.

Katso lisää lahitapiola.fi/sijoituspalvelut

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kiinteistöpääomarahastot: LähiTapiola Kiinteistöpääomarahastot Oy. Kiinteistövarainhoito: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Yrityksissä myönteinen tunnelma

Positiv stämning i företagen

KAUPPAKAMARIN TUORE BUSINESS PANEL kertoo, että odotettu myönteinen kehitys toteutuu, muttei aivan siinä mittakaavassa kuin keväällä luultiin. Kevään kovista odotuksista on eri mittareilla tultu vähän alas, mutta toisaalta ero vuoden takaiseen on selvästi positiivinen.

Teknologiateollisuuden tuoreen katsauksen mukaan Suomen talouskasvu alkaa hidastua, vaikka maailmantalouden kasvu jatkuu vuonna 2018. Sen mukaan Suomi jää muusta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Erityisenä huolen aiheena nähdään Suomen alhainen investointiaste. Meillä investoinnit jäävät lähes viidenneksellä vuoden 2008 tasosta, kun taas esimerkiksi Ruotsissa kasvua on reilut kuusi prosenttia. Onneksi nyt on käynnistynyt useita suurinvestointeja, kuten Äänekoski, Uudenkaupungin autotehdas ja Turun telakka. Lisää kuitenkin tarvitaan.

Rakennusteollisuus on viime vuosina ollut hyvässä vedossa, etenkin asuntorakentamisen ja kaupan investointien ansiosta.

Seuraavaksi voisi vuorossa olla teollisuuden rakennusinvestoinnit. Onneksi Pohjanmaalla on paljon tämän suuntaisia hankkeita. Noususuhdanteen pituutta ei kukaan voi varmasti tietää, mutta hyvät näkymät kannustavat investointeihin. Syytä onkin, sillä yritysten kapasiteetista Suomessa on käytössä jo keskimäärin 86 prosenttia. Rajat tulevat siis vastaan.

Business Panel -selvityksessä 41 prosenttia yrityksistä ilmoittaa pulan osaavasta työvoimasta jarruttavan toimintaansa.

Erityisosaajien saaminen on pitkään ollut haasteena erityisesti ICT-alalla, mutta nyt pula on levinnyt laajemmalle, ja rakennusalalla, palveluissa sekä teollisuudessa on laajasti pulaa eri tasoisista osaajista. Oikeat koulutusalat oppilaitoksissamme sekä muunto- ja täydennyskoulutus ovat keskeisiä ratkaisuja tähän haasteeseen. Lisäksi osaavia ihmisiä on saatava muuttamaan tänne muualta. Mikä ei ole helppoa, sillä myös muissa kasvukeskuksissa on pulaa osaajista. Työperusteinen maahanmuutto ja täällä opiskelevien ulkomaalaisten aktiivinen työllistäminen ovat tulevaisuudessa aina vaan tärkeämmässä asemassa.

HANDELSKAMMARENS FÄRSKA BUSINESS PANEL vittnar om att den förväntade positiva utvecklingen förverkligas men inte i den utsträckning som man antog på våren. Med utgångspunkt från vårens höga förväntningar så har en del mätare börjat peka lite nedåt men å andra sidan är skillnaden till läget för ett år sedan klart positivt.

Enligt teknologiindustrins färska översikt börjar Finlands ekonomiska tillväxt att avta trots att den världsekonomiska tillväxten fortsätter år 2018. Enligt den så blir Finland efter Europa och USA. Finlands låga investeringsgrad anses speciellt bekymmersamt. Investeringarna hos oss minskar med nästan en femtedel jämfört med nivån år 2008 medan tillväxten i t.ex. Sverige är drygt sex procent. Lyckligtvis har flera storinvesteringar gjorts nyligen såsom Äänekoski, bilfabriken i Nystad och varvet i Åbo. Trots detta så behöver vi fler investeringar.

Byggindustrin har under de senaste åren haft bra fart speciellt tack vare bostadsbyggandet och investeringarna inom handeln.

Bygginvesteringar inom industrin kunde stå näst i tur och lyckligtvis finns det många projekt i anslutning till detta i Österbotten. Ingen kan med säkerhet veta hur länge den uppåtgående konjunkturen håller i sig men de positiva utsikterna uppmuntrar till investeringar. Det finns dessutom goda skäl till detta, eftersom i medeltal 86 procent av företagens kapacitet i Finland redan är i användning. Gränsen börjar alltså vara nådd.

Enligt Business Panel-utredningen meddelar 41 procent av företagen att bristen på yrkeskunnig arbetskraft begränsar verksamheten. Tillgången till experter har länge varit en utmaning inom speciellt ICT-branschen men nu har problemet spridit sig och bristen på yrkeskunniga personer på olika nivåer finns också inom bygg-, service- och industribranscherna. Lösningen till det här problemet är rätta utbildningsområden i våra skolor samt fortbildning. Dessutom behöver vi en inflyttning av yrkeskunniga människor, vilket inte är lätt eftersom även andra tillväxtcentra upplever en brist på yrkeskunskap. Arbetsrelaterad invandring och en aktiv sysselsättning av de utländska studerandena som redan är här spelar en allt större roll i framtiden.

Tärpit

16

SAAVUTETTAVUUS "Suomen lentoliikenne on auttamattomasti jälkeenjäänyt." toteaa Jorma Mäntynen."

26

TILASTOKATSAUS "Toivon liikenneyhteyksien säilyvän ja kehittyvän elinkeinoelämää tukevaan suuntaan", sanoo Jari Palosaari.

CONNECTING BUSINESS

5

MINÄ OLEN DIGITALISAATIO Kokosimme parhaat IoT-osaajat tekemään yrityksesi toiminnasta entistäkin älykkäämpää.

Pontus Blomberg 3D Studio Blomberg Ltd. Elisa IoT™-ekosysteemin jäsen elisa.fi/digitalisaatio

LYHYESTI / I KORTHET

VAASA NETWORK Yhteistyöalusta tuo korkeakoulujen osaajat yritysten käyttöön

Käyttäjille 5000 opiskelijaa maksuton

100 kurssia

VAASA NETWORK on lokakuussa avattu yhteistyöalusta, joka tarjoaa Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden osaamisen yritysten käyttöön.

Alustalla työnantaja voi muun muassa tutustua toimialaansa parhaiten sopiviin kursseihin ja tehdä opettajille yhteistyöehdotuksia esimerkiksi tutkimuksista ja opinnäyte- tai projektitöiden aiheista. Yrittäjä voi tehostaa liiketoimintaansa hyödyntämällä korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden joukkoälyä uusien tuotteiden tai palveluiden ideoinnissa, kehittämisessä ja testaamisessa.

Vaasa Network on tehokas kanava löytää osaavaa työvoimaa ja samalla parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä seudulle, kun he pääsevät jo opintojen aikana luomaan kontakteja ja näyttämään osaamistaan. Samalla yrityksistä virtaa korkeakouluihin ajantasaista tietoa työelämän muuttuvista osaamistarpeista, mikä auttaa kehittämään opintotarjontaa.

Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa YHTEISÖVERO Yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista, selviää Keskuskauppakamarin tekemästä veroselvityksestä. Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot.

Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jonka yhteenlaskettu summa vuonna 2015 oli 16,6 miljardia euroa.

Arvonlisäveron osuus kaikista selvitykses-

sä mukana olevista yritysten tilittämistä veroista oli 38 prosenttia. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa.

– Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi, ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei syntyisi. Ilman yritystoimintaa hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaisi pohja, sanoo Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell.

HHJ:STA POTKUA HALLITUSTYÖSKENTELYYN HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-koulutuksen tavoitteena on saada yritysjohtajien osaamispääoma pk-yritysten hyödyksi hallitustyöskentelyn kautta sekä kerätä yhteen alueemme nykyisiä ja tulevia hallitusten jäseniä. HHJ-kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpanoja, rooleja, vastuita, riskienhallintaa ja työmuotoja erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

HHJ-koulutus menestyi hyvin Taloustutkimuksen tekemässä bränditutkimuksessa, joka julkaistiin syyskuussa. HHJ oli kärjessä, kun arvioitiin hinta-laatusuhdetta, asiantuntevuutta ja hyödyllisyyttä.

Tänä syksynyä Kokkolassa järjestetylle HHJ-kurssille osallistui 24 yritysjohtajaa ja päättäjää. Vaasassa 16.3.2018 alkavalle kurssille ilmoittautuminen on käynnissä!

CONNECTING BUSINESS 7

SUOMI ANSAITSEE AMMATTILAISENSA. HE ANSAITSEVAT SUOMI 100 -ERIKOISMERKIN. Rakennustyöntekijöitä, hoitajia, toimitusjohtajia, laatupäälliköitä, optikkoja, myyjiä, IT-osaajia… Yrityksesi on täynnä ammattilaisia, jotka rakentavat Suomea – ja yritystäsi. Palkitse heidät Suomi 100 -erikoisansiomerkillä.

Keskuskauppakamarin Suomi 100 -erikoisansiomerkkiä myönnetään Suomen juhlavuoden 2017 ajan työstä yrityksen, elinkeinoelämän ja isänmaan puolesta. Työsuhteen pituus ei ole edellytyksenä ansiomerkin myöntämiselle.

ansiomerkit.fi

KOLUMNI / KOLUMN

OSTP:n HR Managerina työskentelevä ULLA KAUPPI osaisi ajaa Vaasasta Pietarsaareen vaikka silmät kiinni – melkein – sillä hän pendelöi väliä jo viidettä vuotta. Työltä ja ajamiselta jäävän ajan hän omistaa perheelle, johon teinien ja miehen lisäksi kuuluu hevonen ja pari koiraa.

Sujuva liikenne alueen vetovoimatekijänä TERVEISIÄ KASITIELTÄ. Koti Vaasassa, työpaikka (ja kakkosasunto) Pietarsaaressa tarkoittaa tuhansia kilometrejä ja satoja tunteja autossa vuoden aikana. Niin paljon, että vapaa-ajan matkalla esimerkiksi juna on varsin houkutteleva ja kilpailukykyinen vaihtoehto. Riippuen tietysti määränpäästä, aikatauluista ja matkaan lähtijöiden lukumäärästä.

Kasitiellä suhatessa on usein tullut mietittyä liikennettä – niin hyvässä kuin pahassa – ja melkein päivittäin se on esillä myös keskusteluissa. Alueemme yritysten vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn takia on äärimmäisen tärkeää, että liikenneyhteydet maailmalle ovat kunnossa ja toimivat tehokkaasti. Ja luonnollisesti myös yhteydet maailmalta alueellemme ja yrityksiimme.

Vain siten voimme mahdollistaa kasvun Euroopan ja koko maailman markkinoilla.

Meiltä OSTP:ltä, Pietarsaaresta, lähtee yli 50 rekkaa viikossa kuljettaen ruostumattomia teräsputkia ja putken osia asiakkaillemme. Kuljetuksista noin 90 prosenttia matkaa maanteitä pitkin ensin Etelä-Suomeen ja sieltä laivalla eteenpäin: Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Rataliikennettä emme tänä päivänä pysty valitettavasti hyödyntämään tuotteiden kuljettamiseen, mutta ehkä tulevaisuudessa sekin on mahdollista? Kuka tietää. Euroopassa ns. yhdistetyt kuljetukset (auto & juna) ovat tätä päivää.

Me vain ehkä odottelemme sitä, että vaihtoehdosta tulee realistinen. Rata on jo olemassa.

Henkilöstön liikkuvuuden osalta tilanne on erittäin hyvä ja monipuolinen. Voimme matkustaa junalla esimerkiksi Ouluun, Tampereelle tai pääkaupunkiseudulle. Tai voimme lentää Helsinkiin tai Tukholmaan ja sieltä taas eteenpäin ihan mihin vaan. Lentoja menee sekä Kruunupyystä että Vaasasta. Lisäksi voimme matkustaa laivalla Uumajaan ja jatkaa sieltä autolla Örnsköldsvikiin, missä sijaitsee kaksi muuta OSTP:n

tuotantoyksikköä. Ainoa, mitä kaipaamme, on junayhteys Vaasa-Pietarsaari-Kokkola. Rantaviivaa pitkin. Ja mielellään varustettuna esimerkiksi jooga-vaunulla, jotta henkilökohtainen liikkuvuuskin säilyisi mahdollisimman pitkään.

HR Managerin näkökulmasta katsottuna sujuva ja kattava henkilöliikenne on välttämätön, mikäli haluaa houkutella uusia työntekijöitä. Nuoret (ja toki vanhemmatkin) liikkuvat paljon ja käyttävät niitä kulkuvälineitä, jotka ovat saatavilla ja vielä kohtuulliseen hintaan. Suurin haaste hetkittäin tuntuu olevan se, että miten saamme nuo nuoret tai muut potentiaaliset työntekijät poikkeamaan kasitieltä tai ohikulkuteiltä? Ammattikuljettajat arvostavat suuresti ohikulkuteitä, jotka lisäävät kuljetuksen sujuvuutta ja ohjaavat pois hidastavista keskustoista. Samoin me pendlaajat arvostamme kaikkea, mikä lyhentää autossa istumisen aikaa, mutta silti… miten pysäytämme oikeat ihmiset ja houkuttelemme heidät jäämään?

Digitalisaatio ja erilaiset virtuaaliratkaisut luonnollisesti vähentävät työssä tai työhön liikkumisen tarvetta, mutta eivät vielä onneksi kokonaan korvaa sitä, että joskus istutaan saman pöydän ääreen ja luetaan toistemme ilmeitä ja eleitä. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun tullaan eri kulttuureista ja keskustelu käydään muulla kuin äidinkielellä. Skype yms. kokousten hyvä puoli on saavutettavuus. Ja se pieni hiilijalanjälki.

Hiilijalanjäljestä ajatukset takaisin omaan autoon ja kasitielle.

Aikaisemmin tunsin suurta ärtymystä kun 100 km/h nopeusmahdollisuuden kohdalla eteen ilmestyi 80 km/h ajava rekka.

Nyt puhallan ilmaa hitaasti hampaiden välistä, lähetän joulupukille toiveen edes toisesta ohituskaistasta ja ajattelen, että siinä, aivan minun edessäni menee monta ”palkkapussia”. Eikä minulla ole kiire mihinkään.

CONNECTING BUSINESS 9

Hyvä asiakas!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄ LOPPUVUOSI. YHTEISTYÖLLÄ TEEMME TULEVASTA VUODESTA ENTISTÄ MENESTYKSEKKÄÄMMÄN. RAUHALLISTA JOULUA!

KOKKOLA | HELSINKI | HÄMEENLINNA | JÄRVENPÄÄ | KAJAANI | KAUHAJOKI | KUUSAMO PIETARSAARI | RIIHIMÄKI | SEINÄJOKI | TAMPERE | YLIVIESKA | HYVINKÄÄ

0712_Nordea_Pohjanmaan_Kauppakamarin_ilmoitus_11_2017_185x122.indd 1

10 CONNECTING BUSINESS

14.11.2017 15.33

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  MARCUS LILLKVIST MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Uutta ajattelua perinteiseen konserniin Nytt tänkande i traditionell koncern

H

eadhunterin puhelinsoitto viime kesänä oli AnnaMari Karhuselle miellyttävä yllätys, jonka käynnistämän tapahtumaketjun seurauksena hän luotsaa nyt HSS Mediaa kohti digitaalista tulevaisuutta yhdessä osaavan ja innokkaan HSS Median tiimin kanssa.

Itseään muuttajaksi ja vanhasta uutta luovaksi innovaattoriksi kuvaileva Karhunen uskoo, että mediakentän suuret muutokset luovat mahdollisuuksia, joihin nopeasti tarttuvat lehtitalot pystyvät myös jatkossa toimimaan kannattavasti. Tämä edellyttää uudenlaista ajattelua, totuttujen prosessien muuttamista ja uusien liiketoimintamallien omaksumista ilman, että luovutaan korkeasta journalistisesta tasosta.

– Tidningen måste locka unga läsare, framtidens beslutsfattare, med nyheter samtidigt som även de trogna läsarna ska betjänas. Tidningen måste kunna erbjuda ett intressant och kvalitativt innehåll som människorna är redo att betala för. Samtidigt måste man kunna erbjuda företagen integrerade medielösningar som når ut allt bättre till de rätta målgrupperna, säger Karhunen eftertänksamt.

Viikoittain Helsingistä pendelöivä Karhunen on ensi viikkoinaan ihastunut Vaasan ja ympäröivän maakunnan vilkkaaseen elinkeinoelämään, hyviin koulutusmahdollisuuksiin ja merellisen luonnon läheisyyteen. Hän haluaisikin, että konsernin lehdet nostaisivat esiin paikallisia ilmiöitä ja siten herättäisivät kansallista kiinnostusta Pohjanmaahan.

Anna-Mari Karhunen • Verkställande direktör på mediekoncernen HSS Media fr.o.m. 1.10.2017 • EM (Hanken) • Bor i Helsingfors och Vasa • Har arbetat bl.a. med marknadsföring, försäljning, digitalisering och medieplanering, senast som marknadsföringsansvarig på mjukvaruföretaget Efecte Ab • Är styrelsemedlem i Tidningarnas Förbund

CONNECTING BUSINESS

11

SEUTU TARVITSEE PIENIÄ JA KEHITTYVIÄ YRITYKSIÄ Regionen behöver små och utvecklingsbara företag  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN, HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE

MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Vakiintuneiden yritysten lisäksi kauppakamarialueelle tarvitaan koko ajan uusia yrityksiä.

Etenkin laajan pienyrityskentän jatkuva uusiutuminen on tärkeää. Kasvu-uralle ponnahtavasta startup-yrityksestä saattaa lyhyessä ajassa tulla alueen tärkeä työllistäjä, ja myös pienenä pysyvät yritykset tuovat monimuotoisuutta alueen elinkeinoelämään.

Nyt pääsette tutustumaan kolmeen eri kehitysvaiheessa olevaan nuoreen yritykseen.

12 CONNECTING BUSINESS

KOSKÖ MILL SPINNER EKOLOGISKT GARN AV FÅRULL FRÅN NÄRREGIONEN Alicia Trezise-Segervall är intresserad av hållbar utveckling och har i höst grundat spinneriet Koskö Mill som tillverkar en ekoprodukt av problemavfall från fårfarmerna i närregionen. De österbottniska fårfarmerna är i huvudsak köttproducenter, för vilka ullen som klipps två gånger om året blir en biprodukt. I normala fall måste farmerna betala för avfallshanteringen av ullen för att slippa den.

– Koskö Mill erbjuder ett alternativ för de ekologiska fårfarmerna genom att köpa en del av ullen för nyttobruk. Fårfarmarna måste endast i samband med klippningen på hösten sortera ut sommarullen som lämpar sig för spinneriet, berättar Alicia.

Alicia, som är hemma från Australien, kom till Vasa år 2002 för att studera internationell handel. Hon hann arbeta ca tio år i företag inom exportbranschen i Vasaregionen innan hon sadlade om till företagare.

Tanken som så småningom fick henne att grunda spinneriet föddes då grannen kom till henne med en säck ull för att få det spunnet. Då insåg hon att det inte finns ett enda spinneri i Österbotten. Efter en hel del utredningar påverkades det slutliga beslutet att grunda ett spinneri av att Alicia hittade maskiner från ett spinneri, vilka inte hade varit i användning på tiotals år och vilka hon köpte för en bråkdel av priset på nya maskiner. Det som också bidrog till att underlätta starten var att hon hittade en passande lokal i Koskö gamla skola som ligger nära det egna hemmet.

– I anslutning till spinneriet kommer det en butik och dessutom kommer produkterna i fortsättningen också att säljas via en nätbutik. I det här skedet är målsättningen att jag ska kunna sysselsätta mig själv samt höra mig för hur mycket ull som jag kan hantera under en säsong, säger Alicia.

Grunden till sin egen kunskap om ull och spinneriverksamhet skaffade Alicia redan i gymnasiet då hon skrev sitt slutarbete. Under gymnasietiden beslöt hon sig också för att flytta till Finland eftersom hon i skolan lärde känna en trevlig österbottnisk utbyteselev som hon idag är gift med.

KIFFEL – SIIVOUSLIIKE, JOKA PUOLITTAA PERHERIIDAT Lapista Vaasaan merkonomiopintoja suorittamaan tullut Jenni Parpala päätti jo opiskeluaikana perustaa siivousyrityksen työpaikaksi itselleen. Määrätietoinen Jenni osallistui vuonna 2013 Nuori Yrittäjyys -ohjelmaan ja hankki yrityskokemusta ensin NYyritystä pyörittämällä. Nuorta äitiä vei eteenpäin halu varmistaa perheen toimeentulo.

– Minulla oli myös erinomainen opettaja, joka kannusti ja rohkaisi kokeilemaan. Hän myös muistutti tuotteistamisen tärkeydestä, Jenni muistelee.

Siivouspalvelujen markkinoinnissa Jenni on hyödyntänyt sekä tuotteistusta että omaa mutkatonta luonnettaan. Kotisiivousten markkinoinnissa pääkohderyhmä ovat olleet koulutetut naiset, joilla on taito ja resurssit ostaa palveluja.

Parissa vuodessa Kiffel on kasvattanut henkilöstömääränsä kahdesta kahteentoista. Se on laajentanut tarjontaansa yrityksiin Vaasassa ja Mustasaaressa. Tänä vuonna on avattu toimipiste myös Saariselälle, jossa Kiffel siivoaa lomahuoneistoja ja edustusmajoja. Kahden vuoden sisällä on tarkoitus avata uusi toimipiste myös pääkaupunkiseudulle.

Alan parasta palkkaa maksavana työnantajana tunnetuksi tullut Jenni kehittää Kiffeliä koko ajan. Viimeisin aluevaltaus on älypuhelimella käytettävä, SSL-suojattu Kiffel-sovellus, joka helpottaa asiakkaan ja siivoojan välistä yhteydenpitoa. Jennin kehittämälle sovellukselle voisi olla käyttöä myös muissa maissa, joissa naiset ja miehet ovat suhteellisen tasa-arvoisia kotitöiden jakamisessa.

– Toisin kuin yritysasiakkaat, kotisiivousasiakkaat eivät helposti anna palautetta, vaan äänestävät jaloillaan. Kiffel-sovelluksen avulla siivouksen seuranta ja palautteen anto ovat helppoa, Jenni kehuu.

STH-STEEL – OPPIMISEN TÄRKEYS ON OIVALLETTU Sven Grankulla perusti STH-Steel -metalliyrityksen Pedersöreen lähes kymmenen vuotta sitten, koska kaipasi muihin töihin työskenneltyään 20 vuotta liha-alalla. Vastaperustettu yritys jatkoi liiketoimintakaupan myötä alalta poistuvan yrityksen toimintaa.

Yrityksen toiminnan luonne muuttui merkittävästi vuonna 2011, kun Sven sai tarjouspyynnön isoja kansainvälisiä projekteja toteuttavalta yritykseltä. Hän vastasi tarjoukseen oikeastaan tietämättä, mitä tuli luvanneeksi.

Vielä kaupantekohetkellä hän ei ollut aivan varma, millaisia hitsausluokkia tai -sertifikaatteja yrityksen mittapuun mukaan iso kauppa sisälsi.

– Jos olisin ymmärtänyt, mistä oli kyse, olisin varmaan jänistänyt ja kauppa olisi jäänyt tekemättä, Sven naurahtaa. – Onneksemme saimme palkattua yritykseen entisen hitsauksen opettajan, jonka avulla nostimme osaamisemme tarvittavalle tasolle ja saimme projektin hyvin suoritettua.

Tuon tapahtuman jälkeen STH-Steelillä on panostettu osaamisen kehittämiseen, minkä seurauksena myös työt ovat muuttuneet entistä vaativammiksi. Yritys onkin erikoistunut vaativiin teräsrakenteisiin, kuten kontteihin, ristikkorakenteisiin ja portaisiin, ja se pystyy valmistamaan tyyppihyväksyttyjä rahtikontteja sekä rakennusteollisuuden CE-merkittyjä rakenteita. Nykyään yritys toimii Luodossa ja työllistää 27 henkilöä.

CONNECTING BUSINESS

13

FRAM FUUSIOITUI GRANOON Vaasassa toimiva Fram Oy fuusioitui Granoon 1.11.2017. Ennen fuusioitumista yhtiö ehti toimia reilun vuoden osana Granokonsernia, joka on kasvanut yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista graafisen alan yrityksistä.

Grano on Suomen monipuolisin sisältöpalvelujen osaaja. Autamme asiakkaitamme toteuttamaan liiketoimintaa tukevat sisältöhankkeet alusta loppuun, luovasta suunnittelusta tuotantoon, julkaisuun, tulosten mittaamiseen ja aineistonhallintaan – kaikissa asiakkaan kohdeyleisölle olennaisissa printti- ja digitaalisissa kanavissa.

Olemme Suomen monipuolisin markkinointi- ja sisältöpalvelujen osaaja. Tarjoamme asiakkaan myyntiä, brändiä ja tulosta edistävät markkinoinnin ja viestinnän ratkaisut, digistä printtiin. grano.fi

ADVERTORIAALI

Laakkonen-konsernissa PRO24-järjestelmää on viety rohkeasti uusille alueille jälkimarkkinointipäällikkö Seppo Keräsen johdolla. www.protect.fi

Laakkonen-konserni laajensi PRO24-järjestelmän myös laatutyöhön TEKSTI JORMA UUSITALO KUVA JOONAS NIEMINEN

Autotalo Laakkonen Oy ja Veljekset Laakkonen Oy vastaavat Laakkonen-konsernin autoliiketoiminnoista.

Yhtiöt tekevät vuosittain reilut 36 000 autokauppaa ja hoitavat yhteensä yli 250 000 huoltokäyntiä. Konsernin 22 korjaamoa käyttävät turvallisuus- ja laatutyössään monipuolisesti Protectin PRO24-järjestelmää.

Laakkosen ja Protectin yhteistyö käynnistyi tarpeesta koota kemikaaleja koskevat käyttöturvatiedotteet yhteen paikkaan.

Korjaamoille päätettiin hankkia PRO24järjestelmä, jota tänä päivänä hyödynnetään monipuolisesti konsernin muissakin tarpeissa.

"Yhteistyö sujunut loistavasti" Jälkimarkkinointipäällikkö Seppo Keränen on ollut isossa roolissa, kun järjestelmän käyttöä on Laakkosella laajennettu suunnitelmallisesti.

– Aloin opiskella järjestelmää perusteellisesti helpottaakseni omaa työtäni. Yhteistyö Protectin Jussi Pesosen kanssa on sujunut loistavasti. Jussi on kouluttanut minua ja muutamia muita päälliköitä, ja minä puolestani olen kiertänyt kentällä kouluttamassa henkilökuntaa, Keränen sanoo kertoen esimerkin, kuinka PRO24 helpottaa arkea kemikaaleihin liittyvissä asioissa.

– Jokaiselle toimipisteelle järjestelmässä on oma kemikaaliluettelo ja sinne nettilinkki. Linkin voi antaa esimerkiksi työterveyshuollolle, jotta sieltä päästään näkemään toimipisteen kemikaalit.

Kemikaalien käyttöturvatiedotteet järjestelmään syöttää Protect. Konsernin työntekijät pääsevät lukemaan intrasta PRO24:sta kemikaalien ajantasaiset käyttöturvatiedotteet.

Toimipisteiden pelastussuunnitelmat ovat sähköisessä muodossa, minkä lisäksi PRO24:ta käytetään korjaamoiden ja autokiinteistöjen riskikartoituksissa. Myös läheltä piti- ja tapaturmailmoitukset, kehitysideat, toimintapoikkeamat sekä turvallisuuskävelyn havainnot viedään järjestelmään.

Kolmen työpöydän kokonaisuus Oma lukunsa on konsernin tarpeisiin toteutettu työpöytärakenne.

Kaikissa toimipisteissä PRO24:sta löytyy kolme työpöytää; pelastussuunnitelmapöytä, ISO-työpöytä sekä työterveys- ja työsuojelupöytä. Esimerkiksi pelastussuunnitelman työpöydässä on napit, joiden takaa löytyvät muun muassa toimipisteiden palotarkastuksissa tarvittavat dokumentit. ISO-työpöydän sisään on rakennettu ISO 14 001/2015-dokumentaatio.

– ISO-dokumentoija hämmästyi käydessämme läpi auditointiin liittyneitä do-

kumentteja, koska meidän ei tarvinnut poistua huoneesta kertaakaan. Kaikki tarvittava löytyi PRO24:sta nappia painamalla, Keränen toteaa tyytyväisenä.

Toimipisteissä näkyvien kolmen työpöydän lisäksi PRO24:ssa on konsernin työpöytä. Siitä löytyvät muun muassa konsernin ISO-auditoinnin dokumentit.

Seppo Keränen kehuu Protectin tapaa kehittää järjestelmää asiakkaan toiveiden mukaisesti.

– Esimerkiksi ilmoitusosio on muokattu sellaiseksi, että se toimii mainiosti meidän tarpeisiin. Samoin kemikaaleihin liittyvät asiat ovat helposti hallittavissa, ja tiedot löytyvät nopeasti.

– Yksi seuraavista askelista on siirtää järjestelmään kaikki kiinteistöjen ylläpitoa koskevat tiedot ja sopimukset. Sen jälkeen selviää sujuvasti, kenelle on vastuutettu vaikkapa kiinteistöhuolto, paloilmoittimet tai LVI-asiat, Keränen sanoo.

16 CONNECTING BUSINESS

Saavutettavuus on elinkeinoelämän elinehto Tillgängligheten är ett livsvillkor för näringslivet  JOHANNA HAVERI  HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE, SELMA PAAVOLA, SAMI PULKKINEN, ISTOCKPHOTO  WWW.LIIKENNEJÄRJESTELMÄ.FI MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Toimiva liikennejärjestelmä on yritysten kilpailutekijä niin kansainvälisillä kuin kotimaan markkinoilla. Alueiden kehitys kulkee käsi kädessä liikennejärjestelmän kehityksen kanssa.

S

uomen liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Vaikka liikennejärjestelmästä monesti puhutaan irrallisena systeeminä, se on oikeasti yhteiskunnan eri toiminnot yhteen kytkevä mahdollistaja.

– Liikennejärjestelmä on olemassa ihmisten ja tavaroiden liikkumista eikä suinkaan itseään varten, toteaa professori Jorma Mäntynen, joka siirtyi pari vuotta sitten Tampereen teknillisestä yliopistosta monialaisen suunnittelutoimisto WSP Finland Oy:n Advisory Service johtajaksi.

Mäntynen puhui jo TTY:ssa liikenneverkon kansainvälisten yhteyksien puolesta, eikä kansainvälisyyden korostaminen globaalisti toimivassa WSP:ssä ole ainakaan vähentynyt. Mäntysen mukaan saavutettavuus on Suo-

Ett fungerande trafiksystem är en konkurrensfaktor för företagen både på den internationella och den nationella marknaden. Regionernas utveckling går hand i hand med trafiksystemets utveckling.

men elinkeinoelämälle selkeä kilpailutekijä, jota täytyy entisestään parantaa. Kaikilla Suomen talousalueilla ja myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä täytyy olla mahdollisuus kytkeytyä mukaan kansainväliseen liikennejärjestelmään.

Mäntynen vaatiikin, että suomalainen liikenneinfra on saatava samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa.

– Silloin elinkeinoelämän kilpailukyky paranee, työvoiman liikkuvuus helpottuu ja myös matkailubisneksellä on mahdollisuus kasvaa entisestään, Mäntynen summaa.

MÅNGSKIFTANDE TRAFIK Olika trafikformer passar för olika ändamål. Därför är det viktigt att alla dessa utvecklas.

Största delen av Finlands nationella varuflöden går längs landsvägarna. Olika branscher använder sig av olika rutter, vilket antagligen delvis beror på att produk-

CONNECTING BUSINESS

17

tionen är centrerad till vissa områden. Varorna transporteras också längs järnväg men Mäntynen lyfter fram betydelsen av spårtrafiken främst inom persontrafiken.

– Det är ingen slump att Finlands 10 främsta tillväxtstäder ligger invid en järnväg. Utvecklingen av järnvägstrafiken är den bästa förutsättningen för befolkningen att färdas. Snabba tågförbindelser gör också människornas pendlingsområde större, påpekar han.

Mäntynen förhåller sig positiv till idén att öppna persontrafiken för konkurrens. Han tror ändå inte att järnvägskapaciteten räcker om det inte byggs dubbla spår längs hela stambanan.

Avvikande från övriga trafikformer så är Finlands flygtrafik hopplöst outvecklat enligt Mäntynen. I Finland är vi ännu i första skedet av utvecklingen där det enbart finns en viktig flygplats för utrikestrafik. Han tror att utvecklandet av de regionala flygplatsernas direkta utrikesförbindelser skulle påverka landskapens näringsliv positivt och öka inkomsterna som fås från turismen.

ÖRIKET FINLAND Största delen av vårt lands import- och exportvaror går via hamnarna i västra och södra Finland. Transporterna till och från hamnarna sker i huvudsak längs landsvägar. De långa avstånden till kunderna är en utmaning också för företagen på Österbottens handelskammares område.

– Vad gäller transporter så är Finland som en ö, eftersom vi måste korsa Östersjön för att komma till den europeiska kontinenten, säger Wärtsilä Finland Ab:s logistikdirektör Ari Schiestl. – Utmaningen för oss och säkert även för andra företag här är att optimera logistiken gällande transporterna till en sådan nivå att vi är lika konkurrenskraftiga som våra mellaneuropeiska konkurrenter.

Enligt Schiestl betyder det här bland annat att de vägar, broar och hamnar som används för transporterna måste vara i skick för att varorna ska fås till beställaren i rätt tid och i felfritt skick.

KASVUN VAIKUTUKSET Suomen talouden näkymät ovat tällä hetkellä paljon aiempaa paremmat. Osa asiantuntijoista varoittelee jo, ettei infra kestä edessä olevaa kasvua. Tätä ajatuskulkua seuraamalla päätyy miettimään kauppakamarialueen suurimpia potentiaalisia kasvunäkymiä.

18 CONNECTING BUSINESS

Mitä merkitsisi esimerkiksi hartaasti toivotun Gigafactoryn rakentaminen Vaasan seudulle?

Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo, että kaupunki on teettänyt alustavia laskelmia siitä, mitä vaikutuksia suuren akkutehtaan rakentamisella olisi alueelle.

– Jos oletamme, että tehtaassa valmistettaisiin vuosittain noin 2,5 miljardia akkukennoa, niitä varten tarvittavia raaka-aineita ja komponentteja tuotaisiin tehtaalle karkean arvion mukaan 4 600 rekka-autolastia vuodessa. Vastaavasti valmiita tuotteita kuljetettaisiin tehtaalta 4 400 rekallista, Häyry laskeskelee. – Osa tuotteista voitaisiin kuljettaa rautateitse, sillä kaavailtu tehdasalue sijaitsee aivan Vaasan radan vieressä.

Sekä tulevat että lähtevät tuotteet vaativat kuljetuksessa erikoisratkaisuja, sillä esimerkiksi paloriski nousee, kun paljon akkuja pakataan yhteen tilaan. Tähän haasteeseen on kuitenkin kuluneen vuoden aikana kehitetty räätälöity ratkaisu.

Akkutehdas tarvitsisi osaavaa työvoimaa erään laskelman mukaan 5 000 henkilöä. Osa henkilöstöstä muuttaisi seudulle ulkopuolelta ja kasvattaisi Vaasan ja sen lähikuntien asuntojen ja muiden palvelujen kysyntää.

Koska seudulla on ennestään kokemusta energiaklusterin voimakkaaseen kasvuun sopeutumisesta, Häyry uskoisi tämän kasvupyrähdyksen onnistuvan yhtä hienosti.

Vaikka moni epäilee Vaasan Gigafactory-hankkeen onnistumista, Häyry suhtautuu asiaan rauhallisesti.

– Ponnistelut eivät mene hukkaan.

Jollei tänne tule suurta akkutehdasta, tänne tulee muuta energiaan liittyvää toimintaa, sillä me pystymme tarjoamaan toimijalle ensiluokkaisen teollisuusalueen energiaklusterin sydämestä kaikkien liikenneyhteyksien ääreltä, hän toteaa.

Professori Jorma Mäntysen mukaan hyvä liikenneinfra on elinkeinoelämän mahdollistaja.

Nyt kannattaa hakea palkkatukea uuden työntekijän palkkaamisen Mietitkö uuden työntekijän palkkaamista?

Muista, että voit saada palkkatukea, jos palkkaat työttömän työnhakijan!

Menettele näin!

Ilmoita työpaikka TE-toimistoon ja kerro, että olet kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. TE-toimisto tekee työtarjouksia henkilöille, joiden palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea. Muista, että palkkatukea täytyy aina hakea ennen uuden työntekijän palkkausta!

Nu lönar det sig att ansöka om lönestöd för att anställa en ny medarbetare Funderar du på att anställa en ny medarbetare? Du kommer väl ihåg att du kan få lönestöd om du anställer en arbetslös arbetssökande?

Gör så här!

Anmäl det lediga jobbet till arbets- och näringsbyrån och berätta att du är intresserad av att rekrytera med hjälp av lönestöd. Arbetsoch näringsbyrån kan sedan erbjuda arbetet till personer för vilka lönestöd kan beviljas.

Kom ihåg att man alltid ska ansöka om lönestöd innan arbetsförhållandet börjar.

Ota yhteyttä! | Kontakta!

Pohjanmaan TE-toimisto | Österbottens arbets- och näringsbyrå Työnantaja- ja yrityspalvelut | Arbetsgivar- och företagstjänster 0295 056 001 yrityspalvelut.pohjanmaa@te-toimisto.fi

Nyt jos koskaan kannattaa hakea palkkatukea, sillä meillä on mukavasti palkkatukirahaa tarjolla, toteaa johtaja Helvi Riihimäki Pohjanmaan TE-toimistosta.

Nu lönar det faktiskt att ansöka om lönestöd eftersom vi har rikligt med pengar för detta ändamål, konstaterar Helvi Riihimäki, direktör för Österbottens arbetsoch näringsbyrå.

RATKAISUSI OSAAVIEN TEKIJÖIDEN REKRYTOINTIIN REKRYTOINTI HENKILÖSTÖVUOKRAUS KOULUTUSPALVELUT SOPEUTUSPALVELUT

CONNECTING BUSINESS 19

Joakim Laxåbackin johtamat logistiikkayritykset operoivat useissa Suomen satamissa.

Tavarat kulkevat maalla ja merellä Varorna transporteras på vägar och till havs

S

uurin osa suomalaisyritysten tuotteista ja raaka-aineesta kulkee kotimaassa maakuljetuksina.

Vuonna 2015 Suomen sisäinen tavaraliikenne oli yhteensä 307 miljoonaa tonnia, josta 87 prosenttia oli tiekuljetuksia ja 11 prosenttia kulki raiteita pitkin. 90 prosenttia koko Suomen viennistä ja 80 prosenttia tuonnista kulkee merikuljetuksina. Myös Pohjanmaan kauppakamarialueen yritysten tuotteet ja raaka-aineet kulkevat pääosin maa- ja merikuljetuksina. Yleensä vain kiireellisiä ja arvokkaita tuotteita tai komponentteja lennätetään päämääräänsä.

LIVSMEDLEN KÖRS LÄNGS LANDSVÄGEN Snellmans Köttförädling Ab finns i Jakobstad och hör

20 CONNECTING BUSINESS

till Snellman-koncernen. Deras produkter transporteras dagligen med långtradare från bolagets köttförädlingsfabrik till kunderna. Även slaktdjurstransporterna, övrigt material och avfallet körs längs vägarna.

– Vi får i medeltal 80 fulla släpvagnar eller långtradare med slaktdjurstransporter varje vecka.

Dessutom tar vi emot tre eller fyra långtradare med plastlådor och annat förpackningsmaterial dagligen. Ca 650 ton köttprodukter levereras från oss varje vecka och dessutom skickas ett par långtradare med slaktdjursavfall till biogasanläggningen dagligen, säger Mikael Snellman som är kvalitets-, miljö- och arbetssäkerhetschef på Snellmans Köttförädling Ab.

Snellmans produkter levereras till hela landet men i praktiken så går största delen av produkterna till södra Finland. Ett par gånger i veckan levereras produkter till Sverige och leveransen går för det mest via Åbo hamn.

Slaktdjuren försöker man samla in från närområdet men nötkreaturen kommer ända från Kajanaland och grisarna från Egentliga Finland.

Både Snellmans färdiga produkter och i synnerhet slaktdjuren kräver specialförhållanden vad gäller transporten, eftersom köttprodukternas kylkedja måste bibehållas från leverantören till mottagaren och långa transporter stressar slaktdjuren. Därför anser man på Snellman att det är mycket viktigt att vägarna i Finland skulle fås i bättre skick.

– Dessutom har vi och våra avtalstransportörer en önskan om ökad logisk flexibilitet gällande chaufförernas arbetstid. Djuren borde levereras så fort som möjligt. Det är inte förnuftigt att chauffören måste stanna till exempel endast 50 km före ändpunkten för att hålla den lagstadgade pausen, säger Snellman frustrerat.

HELA EUROPA SOM MARKNADSOMRÅDE Oy RL-Trans Ab har sitt huvudkontor i Kristinestad i Lappfjärd och är en betydande transportör av bulkprodukter.

Transportfirman som grundades år 1955 började från och med 1980-talet gradvis transportera gryn- och pulverprodukter samt gasämnen. I början av 2000-talet förnyade bolaget sin strategi och utökade sin verksamhet till internationell logistik. Efter detta har företagets verksamhet vuxit kraftigt och expanderat till att också sköta om bulklogistikens tilläggsservice.

– Det finns goda tillväxtutsikter för bulktransporter eftersom de packade produkternas hanteringskostnader är höga, berättar Andreas Lindedahl som är marknadsföringschef på RL-Trans. – Vi transporterar produkter överallt i Europa.

Våra huvudmarknader är de nordiska länderna, Tyskland och Polen.

VIENTI SATAMITTAIN 2015

Kappaletavara (Sum) Metsä (Sum) Energia ja kemia (Sum) Metalli (Sum) Muu (Sum)

Maailmankauppa käydään meritse, joten pääosa Suomen viennistä kulkee satamien kautta. (Lähteet: Jorma Mäntynen, tilastokeskus)

RL-Trans transporterar över 200 olika produkter, totalt mer än en miljon ton i året. Företaget övervakar kundernas råmaterialtillgång och levererar råmaterialen från olika delar av Europa direkt till kundernas produktionsprocesser. Tidtabellerna är mycket tuffa eftersom hela fabrikens verksamhet kan stanna av om råmaterialet i silorna tar slut.

– Trots att vägarnas skick i Finland internationellt sett ännu är ganska bra, så förfaller vägnätet snabbt och därför borde vägnätets reparationsskuld kunna minskas så fort som möjligt till exempel med hjälp av nya finansieringsmodeller. Fungerande och trygga trafikförbindelser borde ses som något som möjliggör livskraft, konkurrenskraft och välfärd, säger Lindedahl tankfullt.

LOGISTISIA KOKONAISPALVELUITA OVELTA OVELLE Oy M. Rauanheimo Ab, Oy Adolf Lahti Ab, Oy Otto Rodén Ab ja Jalander Oy ovat osa KWH Logistics -ryhmää ja kuuluvat osaksi KWH-yhtymää. Yritykset toimivat logistiikan eri osa-alueilla ja tuottavat asiakkailleen räätälöityjä logistisia kokonaispalveluita.

Nämä voivat sisältää esimerkiksi ahtausta, huolintaa, laivausta, rautatie-, kuorma-auto- ja merikuljetuksia sekä jakelu-, varastointi-, pakkaus-, dokumentaatiopalveluita sekä muita lisäarvopalveluita.

– Autamme asiakkaitamme menestymään suunnittelemalla heidän tarvitsemansa logistisen palvelukonseptin yhdessä alusta lähtien, kertoo kaikkien yllä lueteltujen yhtiöiden toimitusjohtaja Joakim Laxåback, jonka asemapaikka on M. Rauanheimon tiloissa aivan Kokkolan sataman vieressä.

CONNECTING BUSINESS 21

Juridiikka on enemmän Asiakkaamme ansaitsevat kaiken huomiomme.

Toiminnassamme yhdistyvät juridinen, taloudellinen ja verotuksellinen osaaminen sekä kansainvälinen asiantuntijaverkosto. Autamme sinua parantamaan yrityksesi kilpailukykyä ja luomaan kestävää kasvua jo tänään.

Tapaa asiantuntijamme Teresa Laine-Puhakainen Liikejuridiikan asiantuntija P: 020 760 3470 E: etunimi.sukunimi@kpmg.fi Hovioikeudenpuistikko 16, Vaasa kpmg.com/fi/lakipalvelut #juridiikkaonenemmän

Vero- ja lakipalvelut | Tilintarkastus ja varmennus | Yritys- ja rakennejärjestelyt | Liikkeenjohdon konsultointi

Rekrykoulutuksella voidaan ratkaista todellisia rekrytointiongelmia nopeasti

Rekryutbildning kan snabbt lösa verkliga rekryteringsproblem

Rekrykoulutus on hyvä vaihtoehto, jos työnantaja ei löydä ammattitaitoisia työntekijöitä.

Rekrykoulutusta voidaan järjestää yhtä hyvin yhtä työntekijää palkattaessa kuin isoissakin rekrytoinneissa. Koulutus räätälöidään tilanteen ja tarpeen mukaan eli koulutetaan vain puuttuvat palat. Siksi Rekrykoulutus on nopeaa ja tehokasta.

Rekryutbildning är ett bra alternativ, om arbetsgivaren inte hittar kompetenta medarbetare inom branschen. Rekryutbildning kan ordnas både när man anställer en arbetstagare och vid större rekryteringar. Utbildningen skräddarsys enligt situation och behov, dvs. vi utbildar endast det som behövs för att klara av arbetsuppgiften. Därför är Rekryutbildningen snabb och effektiv.

"Yhdessä tarkkaan mietitty ja täsmällinen koulutusohjelma sekä oikea työpaikka koulutuksen jälkeen takaavat sen, että työnantaja saa hyviä hakijoita", toteaa Rose-Marie Lillmangs Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistosta.

"Om vi planerar utbildningsprogrammet noga tillsammans och om det finns en riktig arbetsplats efter utbildningen, får man bra sökande", säger Rose-Marie Lillmangs från Österbottens arbets- och näringsbyrå.

Ota yhteyttä! | Kontakta!

Pohjanmaan TE-toimisto|Österbottens arbets- och näringsbyrå Rose-Marie Lillmangs 0295 056 106, yrityspalvelut | företagstjänster 0295 056 001, rose-marie.lillmangs@te-toimisto.fi

22 CONNECTING BUSINESS

Veneteollisuus on saanut osaavaa työvoimaa Rekrykoulutuksen kautta.

Båtindustrin har fått kunnig arbetskraft via Rekryutbildningen.

Laxåbackin johtama yritysrypäs pyrkii solmimaan asiakkaidensa kanssa pitkäikäisiä kumppanuuksia ja täyttämään asiakkaan logistiikkatarpeet kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi Äänekosken uuden biotuotetehtaan tuotteiden logistiikka huolehditaan aina tehtaan tuotannosta Vuosaaren satamassa laivaan saakka. Samaan tapaan konsernin logistiikkayritykset hoitavat myös malmin transitokuljetukset Kostamuksen kaivoksesta Venäjältä Kokkolan satamaan yhteistyössä Venäjän rautatieyhtiön ja Suomen VR:n kanssa.

Samalla, kun Laxåbackin johtamat yritykset pyrkivät pitämään vanhat asiakkaat tyytyväisinä, ne etsivät jatkuvasti myös uusia asiakkaita.

RAUTATIE- JA MERIKULJETUKSIA Venäjältä tulevalle malmille rautatie- ja merikuljetukset ovat pääsääntöisiä kuljetusmuotoja. Tällä hetkellä malmia kulkee Kokkolan sataman kautta 4,5 miljoonaa tonnia ja muista Suomen satamista noin pari miljoonaa tonnia.

Pohjanmaan radalle rakennettu kaksoisraide nostaa kuljetuskapasiteettia merkittävästi, ja malmia pystytään jatkossa kuljettamaan entistä enemmän.

– Yhteistyö raideliikenteen osalta on sujunut VR:n kanssa erinomaisesti ja olemme yhdessä kehittäneet kuljetusten kokonaisketjua, Laxåback kiittelee.

Hän tietää, että transitoliikenteen lisäksi merikuljetukset ovat avainasemassa myös vientikuljetusten kannalta. Jotta vientiyritysten – ja Suomen satamien – kilpailukyky säilyisi, hän toivoisi valtion luopuvan satamien väylämaksuista. Esimerkiksi suurten Panamax-luokan laivojen osalta väylämaksut voivat normaalitilanteissa lisätä kokonaiskustannuksia jopa 100 000 euroa. Tällä hetkellä valtion väylämaksuista voi saada jopa 75 prosentin alennuksen, mutta vaarana on, että alennukset poistuvat vuoden 2018 jälkeen.

– Asialla on merkitystä myös transitoliikenteessä, sillä Venäjän ja Baltian satamissa ei ole väylämaksuja, Laxåback muistuttaa.

Positiiviset päätökset esimerkiksi Oulun, Kokkolan, Helsingin Vuosaaren ja Rauman väylien syventämisestä Laxåback näkee erittäin hyvänä asiana, sillä isoilla laivoilla kuljetettaessa kuljetuskustannukset pysyvät matalampana.

Lentoyhteydet vahvistavat elinkeinoelämää Flygförbindelserna stärker näringslivet

I

jämförelse med övriga Norden så har Finland blivit efter i utvecklingen av den internationella flygtrafiken. På grund av detta så är de finländska företagens och turismens tillgänglighet sämre än i konkurrerande länder. I Finland är de direkta utrikesrutterna centrerade till flygplatsen i Helsingfors-Vanda, vilket begränsar de regionala flygplatsernas tillväxt.

I Skandinavien finns det ett tjugotal regionala flygplatser vars passagerarmängd överskrider en miljon. I Finland är det endast Uleåborg som når upp till den nivån. Efter att flygtrafiken avreglerades har passagerarmängden på de regionala flygplatserna i Skandinavien ökat rejält medan tillväxten på de regionala flygplatserna i Finland varit synnerligen blygsam.

De regionala flygplatsernas inverkan på regionens näringsliv är obestridlig eftersom det finns betydande empiri bakom kopplingen mellan tillgänglighet, produktivitet och tillväxt.

– Direktflyg mellan mindre regionala flygplatser och större internationella destinationer gynnar det lokala näringslivet som redan finns. Det kommer också öka förutsättningarna för nya etableringar – särskilt av näringsliv med betydande nytta av kontakt med internationella marknader. Det kommer även förbättra möjligheterna att locka internationella turister och besökare, konstaterar avdelningschef Mattias Frithiof från WSP Sverige AB. Den glest befolkade geografin med långa avstånd samt strukturomvandlingen gör flyget, i generell mening, extra viktigt i Norden. Inom näringslivet, där ständiga förändringar sker, behöver i synnerhet den internationella handeln samt ser-

CONNECTING BUSINESS 23

vice- och underhållsnäringen snabba trafikförbindelser.

I ett geografiskt perspektiv är glesbygd och mindre orter beroende av de stora städernas växtkraft. Om det inte finns snabba trafikförbindelser från glesbygden till växande tätort, försämras således näringslivets konkurrenskraft samtidigt som separationen mellan stad och land ökar.

JÄRKEVIÄ YHTEYKSIÄ JA HINNOITTELUA TARVITAAN Pohjanmaan kauppakamarialueen kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset tarvitsevat lentoyhteyksiä sekä Helsinkiin että muihin kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtiin.

Sekä Vaasan että Kokkola-Pietarsaaren lentoasemaa ylläpitävä Finavia on jo jonkun aikaa pyrkinyt vähentämään alueellisten lentoasemiensa verkostoa.

Keskipohjalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä vakuutti kuitenkin alkusyksystä, ettei alueellisia lentoasemia vähennetä.

Palvellakseen sekä alueen liike- että

vapaa-ajan matkustusta lentoyhteyksien ja lentolippujen hintojen tulisi kuitenkin olla järkeviä.

– Me tarvitsemme lentoyhteyksiä lähikentältä, jotta toimittajat pääsevät tapaamaan meitä ja me pääsemme tapaamaan asiakkaitamme, sanoo Ab Rani Plast Oy:n konsernijohtaja Mikael Ahlbäck. – Lentoyhteys Kokkola-Pietarsaaresta Helsinkiin on saatu pidettyä yllä, mutta lentoaikataulut ovat muuttuneet epäedullisempaan suuntaan.

Epämukavat aikataulut ja korkeat hinnat vähentävät matkustushalukkuutta. Ahlbäckin mukaan matkapäiville Teerijärveltä Helsinkiin ja takaisin kertyy nykyään niin paljon pituutta, että se vähentää seuraavan päivän työtehoa. Jos aikataulut ja hinnat eivät muutu, Rani Plast saattaa joutua avaamaan Helsingin myyntikonttorin uudelleen.

– Lentoyhtiöiden kannalta liikematkustus täältä vienti-Suomesta on tarveliikennettä, mikä valitettavasti nos-

taa lippujen hintoja, toteaa Vaasan Kehitys Oy VASEKin logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim.

Björkenheimin mukaan toimivien lentoyhteyksien ansiosta Pohjanmaalta pääsee Eurooppaan aamupäivän aikana ja Aasiaan tai Amerikkaan vuorokauden sisällä. Myös hän näkee tarpeen kehittää suoria yhteyksiä muuallekin kuin Helsinkiin, sillä tällä hetkellä Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteetti on kovassa käytössä.

– En näe, että alueellisten lentoasemien suorat yhteydet ulkomaille olisivat uhka Helsinki-Vantaalle, vaan ne olisivat mahdollisuus koko Suomen liikenteelle ja matkailulle.

Hän arvioi, että esimerkiksi Vaasan lentoaseman matkustajamäärien mittava kasvattaminen vaatisi nykyistä useamman lentoyhtiön operointia Vaasan kentältä. Se edellyttäisi myös matkaketjujen kuntoon saattamista.

Myös koko Suomen laajempi ja monipuolisempi yhteismarkkinointi ulkomailla lisäisi matkustusta muuallekin kuin Lappiin ja Helsinkiin.

ALUEELLISTEN LENTOKENTTIEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT 2016 Ruotsin ja Norjan alueellisten lentoasemien matkustusmäärät ovat paljon suurempia kuin Suomessa. Sitä on selitetty Ruotsin väestömäärällä ja Norjan maantieteellä, mutta tärkeä selittäjä on niiden kansainvälisen liikenteen kehittäminen. (Lähteet: Jorma Mäntynen, Finavia, Avinor, Swedavia)

24 CONNECTING BUSINESS

ADVERTORIAALI

"Haluamme luoda asiakkaillemme mielenrauhaa", sanoo Virian toimitusjohtaja Mika Vihervuori.

VIRIA UUDISTAA YRITYSTEN TURVAPALVELUITA

Meille on vain yksi turvallisuus TEKSTI: TIINA NIEMINEN KUVA: CAMILLA OSTMAN

T

iedosta on tullut useimpien yhtiöiden tärkein omaisuus. Sen suojaaminen ei kuitenkaan ole aina riittävällä tasolla.

– Turvallisuus on yhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Yritys voidaan tuhota sillä, että sen tiedot tuhotaan tai ne joutuvat vääriin käsiin. Tiedosta on tullut entistä kriittisempi osa yritysten toimintaa, Virian toimitusjohtaja Mika Vihervuori toteaa.

Uusia haasteita yritysten tietoturvaan tuo uusi EU:n tietosuoja-asetus, joka sisältää erittäin tiukkoja vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle ja säilyttämiselle.

Tieto voi vuotaa tai kadota montaa kautta

Tiedon turvaaminen ymmärretään usein liian kapeasti virustorjuntana tai palomuureina. Tieto täytyy edelleen turvata myös fyysisesti.

– Meille on olemassa vain yksi turvallisuus, johon kuuluvat sekä fyysinen että digitaalinen turvallisuus.

Molempia tarvitaan, oli kyse tiedon tai omaisuuden suojaamisesta. Turvallisuusratkaisujen avulla estetään asiattomien henkilöiden pääsy tiloihin, tulipalo tai muut fyysiset vahingot sekä verkon kautta toteutettavat tietomurrot. On tehotonta hallita eri suojauskeinoja erikseen. Me haluamme tuottaa asiakkaalle hyötyä niiden yhdistämisestä, Vihervuori sanoo.

Viriassa on jo vuosia ollut turvateknologian yhtiö Viria Securi Oy ja tämän vuoden kesällä konserni laajeni yritysoston kautta myös kyberturvallisuuspalveluihin.

Nyt Virian palveluvalikoimaan kuuluvat digitaaliseen turvallisuuteen liittyvät ratkaisut kuten palomuurit ja tunkeutumisenestojärjestelmät sekä fyysisen turvallisuuden kamera- ja kulunvalvonta, murto- ja palohälyttimet, lukitus sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kehitetyt turvaratkaisut.

Turvalaitteiden tieto hyötykäyttöön

Viria auttaa asiakkaitaan myös hyödyntämään eri järjestelmistä saatavaa tietoa eli keräämään, jalostamaan ja analysoimaan sitä.

– Tulevaisuudessa puhtaasti turvallisuuteenkin liittyvästä tiedosta voi olla hyötyä liiketoiminnalle. Esimerkiksi kameravalvonnasta saatavaa tietoa voi analysoida ja hyödyntää vaikkapa markkinoinnissa. Mahdollisuuksia on paljon, Vihervuori vakuuttaa.

Pula osaavasta työvoimasta jäytää Bristen på kompetent arbetskraft oroar  PAULA ERKKILÄ, MIA BRÄNNBACKA, JOHANNA HAVERI  HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE  MIA BRÄNNBACKA MICAELA LINDAHL-PALMROOS

P

ohjanmaan ja KeskiPohjanmaan yrityksillä menee hyvin, vaikka kevään mittauksessa näkyneet kovat odotukset ovat osin sulaneet vuoden edetessä, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyritystensä parissa toteuttama Business Panel. Yritysbarometrin mittareista liikevaihto, tilauskanta ja henkilöstö ovat laskeneet jonkin verran keväästä. Siitä huolimatta tunnelmasta kertova mittari on noussut huhtikuisesta mittauksesta. Kaikki mittarit ovat kuitenkin selvästi nollaviivan yläpuolella.

Bristen på kompetent arbetskraft har förvärrats allt mer i företagen. Medan ungefär en tredjedel av respondenterna led av bristen på arbetskraft på våren så har siffran i den färska mätningen ökat till 41 procent. De största utmaningarna ser ut att finnas inom byggbranschen där upp till 60 procent av företagen lider av bristen på yrkeskunnig arbetskraft. Inom servicebranschen är motsvarande siffra 53 procent och inom industrin 43 procent. Läget är bäst inom handeln men även där lyfter vart femte företag upp problemet.

Antalet företag som lider av otillräcklig efterfrågan har minskat något. Otillräcklig efterfrågan är ett problem för 25 procent av respondenterna medan andelen på våren var ett par procentenheter större.

Tulossa kohtuullisen hyvä vuosi

"Toivon liikenneyhteyksien säilyvän ja kehittyvän elinkeinoelämää tukevaan suuntaan."

– Meillä syksy on ollut tilausten ja liikevaihdon kannalta positiivinen edellisvuoteen verrattuna. Nyt näyttääkin, että vuodesta tulee ihan kohtuullisen hyvä, kertoo Ab Rani Plast Oy:n toimitusjohtaja Jari Palosaari.

Rekrytointien ja investointien osalta tilanne yrityksessä on kutakuinkin normaali. Päällimmäinen huoli Palosaarella ei liitykään itse liiketoimintaan, vaan liikenneyhteyksiin.

– Toivon niiden säilyvän ja kehittyvän elinkeinoelämää tukevaan suuntaan, hän sanoo.

Kahtiajakautuneet markkinat

"Onneksi pienet ja keskisuuret yritykset ovat jo lähteneet investoimaan rakentamiseen myös Keski-Pohjanmaalla."

Peltisepänliike Nykänen Oy:n toimitusjohtaja Matti Nykänen kertoo, että heidän yrityksensä markkina-alueilla eli Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla tilanne on kahtia jakautunut: EteläPohjanmaalla rakennetaan kiivaasti, mutta Keski-Pohjanmaalla vielä odotetaan. Yksityisen sektorin lisäksi kunnille ja kaupungeille urakoivassa yrityksessä nähdään, että sote-ratkaisujen odottaminen lykkää osittain julkisia rakentamispäätöksiä.

– Onneksi pienet ja keskisuuret yritykset ovat jo lähteneet investoimaan rakentamiseen myös Keski-Pohjanmaalla.

TUOTANTOKAPEIKOT  nousussa vrt. Business Panel 4/2017  ennallaan  laskussa

25%

12%

41% TYÖVOIMAPULA (32% 4/2017)

RIITTÄMÄTÖN KYSYNTÄ (28% 4/2017)

BYROKRATIA

24% EI TUOTANTOKAPEIKKOJA (24% 4/2017)

(12% 4/2017)

7% KÄYTTÖPÄÄOMAN PUUTE (9% 4/2017)

26 CONNECTING BUSINESS

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

Teollisuuden mittarit laskussa mutta tunnelma nousee

80

TEOLLISUUS 60 40

dään, että tämän suuruiset heilahtelut ovat normaaleja. Vienti ei tämän hetkisen näkemyksen mukaan kasva niin paljoa verrattuna viime vuoteen kuin kevään mittauksessa arvioitiin. Nyt 51 prosenttia vientiyrityksistä arvioi viennin kasvavan, kun keväällä kasvuun uskoi 62 prosenttia. Teollisuuden investoinnit ovat säilyneet huhtikuun tasolla.

0

20 0

-20 -40 -60

+50

-50

+50

-50

50%

4/17

+50

33% 12%

5%

53%

+100

-100

7%

13%

40%

+100

-100

7% 2%

8%

50%

+100

LIIKEVAIHTO

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YLEINEN TUNNELMA

 laskee  pysyy ennallaan  nousee

 laskee >5  laskee 3–4  laskee 1–2  pysyy ennallaan  lisääntyy 1–2  lisääntyy 3–4  lisääntyy >5

 erittäin pessimistinen  pessimistinen  normaali  optimistinen  erittäin optimistinen

0

-50

40%

0

+50

-50

0

+50

37%

-50

+50

51%

47% 45% 16% -100

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

11/14

4/13

11/13

11/12

4/12

8/12

0

27%

37%

62%

30%

8%

4/11

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma -80

0

-50

-100

Teollisuus ja rakentaminen yhdessä vuoden 2014 loppuun asti

11/11

T

eollisuuden saldolukukäyristä ainoastaan tunnelma on jatkanut nousua ollen nyt 50. Liikevaihdon, tilauskannan ja rekrytointitarpeiden saldoluvut ovat kaikki tulleet edellisestä mittauksesta alaspäin. Vahvistuneen tunnelman voidaan kuitenkin tulkita kielivän siitä, että suurempaa syytä huoleen ei ole. Tätä tukee myös pitkäaikainen saldolukukäyrä, josta näh-

29% TILAUSKANTA

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

46% 17% +100

-100

29%

+100

-100

2%

49%

INVESTOINNIT

VIENTI

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

+100

Mittarin värillinen sisäkehä kertoo vastausten jakauman, ulkokehä ja keskiympyrä kertovat saldoluvun.

Mätarens färgade inre del beskriver fördelningen av svaren, den yttre delen och den mittersta cirkeln återger saldotalet.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget i slutet av år 2017 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 11/2017.

En utförlig bildserie av Business Panel kan ses på vår webb-plats www.ostro.chamber.fi/Statistik_och_utredningar.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta loppuvuonna 2017 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 11/2017 aineistoon. Kysely toteutettiin 2.–7.11.

Vastaajamäärä oli 241 ja vastausprosentti oli 24.

Laaja kuvasarja Business Panelista on katsottavissa kotisivuiltamme www.ostro.chamber.fi/Tilastot_ja_selvitykset.

CONNECTING BUSINESS 27

0

Orderstockens saldotal på minus inom byggbranschen

I

nom byggbranschen är saldotalen högst för förväntningarna på omsättningen och för stämningen. Båda har ökat sedan vårens mätning men speciellt kraftig har tillväxten varit gällande förväntningarna på omsättningen (21 BP 4/17). Däremot är utsikterna för order-

stocken och rekryteringsbehovet svagare än på våren. Orderstocken har till och med sjunkit under nollstrecket, dvs. antalet företag som har en svagare orderstock än för ett år sedan är fler än de vars orderstock har förbättrats sedan hösten 2016.

Rekryteringsboomen

-50

+50

26% 58% 16%

42%

-100

som fortgått i två års tid har planat ut något och var femte respondent ser också ett behov av att minska personalen.

+100

OMSÄTTNINGEN  minskar  oförändrad  ökar 0

-50

+50

37% 37%

26%

-10%

-100

+100

ORDERSTOCKEN  sämre  oförändrad  bättre

Kaksi viidestä palvelualan yrityksestä rekrytointiaikeissa

0

-50

+50

43% 49%

P

alvelualalla nähdään rekrytointitarpeen kasvaneen edellisestä mittauksesta (saldoluku 29 BP 4/17). Muiden saldolukujen osalta ollaan tultu kevään mittauksesta hieman alaspäin. Suurin pudotus on tunnelmassa (53 BP 4/17). Edelliseen mittaukseen verrattuna palveluista löytyy hieman enemmän yrityksiä, joi-

den tunnelma on pessimistinen tai jopa erittäin pessimistinen. Kevään liikevaihto-odotuksilta näyttäisi sulaneen kovin kärki pois. 49 prosenttia odottaa liikevaihdon kasvavan edellisvuodesta, kun keväällä parempaa liikevaihtoa tälle vuodelle odotti 57 prosenttia.

Saldoluku on kuitenkin edelleen erittäin hyvä. In-

vestoinnit näyttävät myös jäävän kevään odotuksista (saldoluku 24 BP 4/17).

Palveluiden tilauskanta on pysynyt hyvällä tasolla, ja 55 prosenttia niistä yrityksistä, joille tilauskannalla on merkitystä, kertoo sen olevan parempi vuoden takaiseen verrattuna. Henkilöstön määrän ennakoi lisääntyvän 40 prosenttia yrityksistä.

-100

8%

42%

+100

LIIKEVAIHTO  laskee  pysyy ennallaan  nousee 0

-50

+50

37% 55% -100

8%

47%

+100

TILAUSKANTA  pienempi  yhtä suuri  suurempi

Omsättningen blir bättre än ifjol tror över hälften av företagen inom handelsbranschen

0

-50

+50

25% 56% 19%

38%

-100

I

nom handeln ser den oregelbundna trenden ut att fortsätta. Alla saldotal förutom den för investeringarna har sjunkit sedan föregående mätning – å andra sidan är alla saldotal tydligt på plus.

Saldotalet för investeringarna som ännu för ett år sedan låg på minus (-12

BP 11/16) har nu stigit till 7. En tredjedel av branschens företag tror också att investeringarna ökar då motsvarande tal ännu i vårens mätning var 19 procent. Av respondenterna förväntar sig 56 procent en större omsättning i år än för i fjol. En tredjedel av branschens

företag meddelar om en positiv stämning; inte ett enda företag inom handelsbranschen rapporterar om mycket positiv eller mycket pessimistisk stämning. Personalmängden förväntas öka i 38 procent av företagen.

+100

OMSÄTTNINGEN  minskar  oförändrad  ökar 0

-50

40%

33%

27% -100

+50

7% INVESTERINGARNA  mindre  oförändrade  större

28 CONNECTING BUSINESS

+100

0

+50

45%

-50

30%

5% 10%

15%

5%

5%

+100

-100

10%

BYGGBRANSCHEN

45%

40%

60

5%

ALLMÄN STÄMNING

 minskning >5  minskar med 3–4  minskar med 1–2  oförändrad  ökar med 1–2  ökar med 3–4  ökning >5

 mycket pessimistisk  pessimistisk  normal  optimistisk  mycket optimistisk

-20 +50

65%

-40 -60

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

INVESTERINGARNA

11/14

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma -80

4/13

+100

11/13

25%

11/12

5%

4/12

Svaren från byggbranschen inkluderade i industrins svar fram till slutet av 2014.

30% -100

0

8/12

-50

40 20

REKRYTERINGEN

0

+100

4/11

-100

80

+50

40%

11/11

-50

0

 mindre  oförändrade  större

0

-50

0

54%

46%

4% 2%

9%

35%

6%

+100

-100

PALVELUALA

+50

25%

-100

80

-50

+50

6% 2%

60

40%

39%

6%

40 +100

20

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YLEINEN TUNNELMA

 laskee >5  laskee 3–4  laskee 1–2  pysyy ennallaan  lisääntyy 1–2  lisääntyy 3–4  lisääntyy >5

 erittäin pessimistinen  pessimistinen  normaali  optimistinen  erittäin optimistinen

0

+50

-40

29%

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

11/14

4/13

11/13

11/12

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma -80

4/12

12%

-60 +100

8/12

53%

4/11

18% -100

-20

11/11

-50

0

INVESTOINNIT  pienempi  yhtä suuri  suurempi

0

0

-50

56%

-50

+50

54%

19% 6%

31%

13%

HANDELSBRANSCHEN

+50

60 33%

+100

-100

13%

40

20%

+100

20

REKRYTERINGEN

ALLMÄN STÄMNING

 minskning >5  minskar med 3–4  minskar med 1–2  oförändrad  ökar med 1–2  ökar med 3–4  ökning >5

 mycket pessimistisk  pessimistisk  normal  optimistisk  mycket optimistisk

0

-20 -40 -60

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

11/14

4/13

11/13

11/12

4/12

8/12

-80

4/11

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma

Mittarin värillinen sisäkehä kertoo vastausten jakauman, ulkokehä ja keskiympyrä kertovat saldoluvun.

Mätarens färgade inre del beskriver fördelningen av svaren, den yttre delen och den mittersta cirkeln återger saldotalet.

11/11

-100

6%

80

CONNECTING BUSINESS 29

AJASSA / AKTUELLT

POHJALAISET TARJOSIVAT AAMUKAHVIT HELSINGISSÄ Suomen vireimpiä seutuja jo pahasti riivaava pula osaajista oli aiheena tämänkertaisilla pohjalaisilla aamukahveilla Helsingissä. Tilaisuus kokosi mainion joukon pääkaupunkiseudun päättäjiä kuulemaan alustuksia ja paneelikeskustelua tulevaisuuden työelämästä ja työvoiman houkuttelusta.

KAUPPAKAMARIAAMIAINEN KIERTOTALOUDESTA

#AMISREFORMIA PURESKELTIIN AAMIAISELLA

BUSINESS INTELLIGENCE INNOSTI

– Kiertotaloudessa tuotteet, niiden materiaalit ja komponentit sekä niihin sitoutunut arvo säilyvät yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään ja tehokkaasti, kiteytti kiertotalouden perusajatuksen Sitran resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teeman johtava asiantuntija Janne Peljo alustuksessaan Vaasassa ravintola Bankissa.

Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astuu voimaan ensi vuoden alussa.

Yhdessä KPEDUn kanssa järjestetyllä kauppakamariaamiaisella kuultiin ammatillisen koulutuksen muutoksista.

Teollisen internetin ja digitalisaation myötä tietoa kerääntyy yrityksiin valtavia määriä. Kauppakamariaamiaisella Vaasassa marraskuussa pohdittiin, kannattaako kaikkea tietoa ylipäätään kerätä ja tallentaa sekä keskusteltiin siitä, miten kerättyä tietoa voi hyödyntää. Aamiaisella keskustelua alusti Aureoliksen Hanna Pakka.

MATALAN KYNNYKSEN YLI MAAILMALLE Team Finlandin Roadshow pk-yritykset maailmalle saapui Kokkolaan 2.10. Tilaisuudessa rohkaistiin pk-yrityksiä kansainvälistymään ja innostettiin käyttämään tarjolla olevia palveluita sekä verkostoja. Pääpuhujana oli vastikään Hampuriin ravintolan avanneen Friends & Brgrs:n talousjohtaja Kaj Fagerholm.

30 CONNECTING BUSINESS

KEVÄT / VÅREN

Koulutuskalenteri Kurskalender Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi.

Koulutuksessa nähdään!

Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Yrityksen taloushallinto käytännönläheisesti 20.2. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Teija Kerbs, Helsingin seudun kauppakamari Palkanlaskijan päivä 18.4. klo 9–16, Kokkola 19.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Löneräknarens dag 25.4 kl. 9–16, Jakobstad 26.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Bokförarens dag 14.5 kl. 9–16, Jakobstad 15.5 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kirjanpitäjän päivä 16.5. klo 9–16, Vaasa 17.5. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Tolka företagets bokslut 22.5 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education Tilinpäätöksen tulkinta 23.5. klo 9–15.30, Vaasa 24.5. klo 9–15.30, Kokkola Kouluttajana Henry Kampman, Revisium Oy Inkomstregistret tas i bruk 2019 4.6 kl. 9–13, Jakobstad 5.6 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Tulorekisteri käyttöön 2019 6.6. klo 9–13, Vaasa 7.6. klo 9–13, Kokkola Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens.

Vi ses på kursen!

Esimiestyö | Förmansarbete

Viestintä | Kommunikation

Kauppakamarin esimiespäivä: Esimiestyön rajat – oikeudet ja velvollisuudet 8.2. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Katariina Sorvanto, KataKoski Oy

Fräscha upp din finska 13.2 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Mia Juthman, AAC Global

Handelskammarens förmansdag: Skyldigheter, rättigheter och möjligheter 17.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Heidi Furu och Nathalie Myrskog, DKCO Advokatbyrå ; Christoph Treier, CT Coaching & Training Att leda sig själv och andra 17.5 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Marianne Nummela, Marianne Nummela Education Ab

Ulkomaankauppa | Utrikeshandel Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä: Toimitusten sujuva hallinta Incotermslausekkeiden avulla 15.3. klo 9–15, Vaasa Kouluttajana Jan Virtavuori, Wärtsilä Oyj

Yritysjuridiikka | Affärsjuridik

Innehållsproduktion för sociala medier & LinkedIn i företagsbruk 20.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Eleonore Lundell, Someco Suunnitelmallinen sisällöntuotanto & LinkedIn yrityskäytössä 12.4. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Eleonore Lundell, Someco

Palvelumuotoilusta on tullut nopeasti kasvava suuntaus kehittämistyössä. Miten sinä voisit sitä hyödyntää?

Muuta | Övrigt Palvelumuotoilun mahdollisuudet 13.3. kl. 9–16, Kokkola Kouluttajina Johanna Hautamäki, Centria; Harri Nieminen, OP-Pohjola

Henkilötietojen lainmukainen käsittely 6.2. klo 11.30–16, Vaasa 8.3. klo 11.30–16, Kokkola Kouluttajana Mikko Viemerö, KPMG Oy Rakentamisen tiedonantovelvollisuus & Tilaajavastuulaki 21.2. klo 9.30–13.30, Vaasa Kouluttajana Ville Wartiovaara, Rakennusteollisuus RT ry Dataskyddsreformen av personuppgifter 5.4 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Jorunn Skogberg och Tobias Björkström, DKCO Advokatbyrå

HHJ – Puheenjohtaja -kurssi 15. –16.2. Vaasa Kouluttajana Antero Virtanen ja Ismo Salminen, Hallituspartnerit ry

HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 16.3. alkaen, Vaasa

Ilmoittautumiset ja lisätietoja kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi/koulutus Anmälan och yttelrligare information på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi/kursverksamhet

CONNECTING BUSINESS 31

TÄYSIN UUSI Volvo XC40 ENNAKKOMYYNNISSÄ AUTOMAALLA

Täysin uusi Volvo XC40 on innovatiivinen ja skandinaavisen virtaviivainen katumaasturi uudessa kompaktissa kokoluokassa.

Volvo 90 -mallistosta tuttu muotokieli ja uraauurtava teknologia tekevät uutuusmallistamme äärimmäisen mukavan sekä turvallisen ajettavan. Tervetuloa tutustumaan uutuusmalliimme.

VOLVO XC40 ALKAEN 40 564 € VOLVO XC40 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 32 300 €, autovero 7 663,09 €, toimituskulut 600 € kokonaishinta 40 563,09 €.

EU-yhd. 4,9–7,1 l/100 km, CO2 127-166 g/km. Kuvan auto lisävarustein.

LUE LISÄ Ä VOLVOCARS.FI

AUTOMAA KOKKOLA

|

AUTOMAA VAASA

VAUNUMIEHENKATU 2

|

KIVIHAANTIE 4

|

|

ARK. 8–17, LA 10–14

ARK. 9–18, LA 10–14