CB-Connecting Business 2/2019

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

2

2019

TALOUSKATSAUS

Tilanne pohjalaisyrityksissä vakaa EKONOMISK ÖVERSIKT

Läget stabilt i företagen

Runsorin ihme elää uutta kasvukautta Elho vie maatalouskoneita Elho exporterar lantbruksmaskiner

Ymmärrä digimurros Förstå den digitala omvälvningen

LADATTU AJAMISEN ILOLLA.

BMW 530e CHARGED EDITION PLUG-IN HYBRID ALKAEN 54.355 €.

Huippumoderni BMW 530e -hybridimalli yhdistää kahden maailman parhaat puolet. Voit ajaa jopa 50 kilometrin matkat täysin päästöttömästi sähköllä. Pidemmillä matkoilla nautit BMW 5-sarjan tunnetusta suorituskyvystä ja ajamisen iloa lisäävistä innovaatioista. Nyt saatavilla Charged Edition, joka tarjoaa suosituimmat lisävarusteet vakiovarustein lisäksi, muun muassa pikalatauskaapelin sekä BMW Wallbox -pikalatausasema etuhintaan 490 €. Lue lisää osoitteessa BMW.fi. Tervetuloa koejamaan.

BMW 530e A Charged Edition alkaen 54.354,05 €. Autoveroton hinta 51.880 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 1.874,05 € uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisella CO2-päästöllä 46 g/km ja kulutus 2,1 l/100 km. Vapaa autoetu 955 €/kk, käyttöetu 805 €/kk.

(BMW 530e A Charged Edition). Kuvan auto erikoisvarustein.

BMW-myyjäsi Kokkolassa: Timo Kauppinen puh. 044 7955 363 ja Riku Sandelin puh. 044 5502 261

KAYTTOAUTO.FI

2 CONNECTING BUSINESS

BMW-myyjäsi Vaasassa: Pertti Tsupukka puh. 044 3512 625 ja Oskar Yrttimaa puh. 050 4085 818

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600 automyynti ark. 9–18, la 10–15 huolto ark. 8–16 varaosamyynti ark. 8–17 vauriokorjaamo ark. 8–16

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300 automyynti ark. 10–18, la 10–15 huolto ark. 8–18 varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14 vauriokorjaamo ark. 8–16

Sisältö

2 / 2019

Palstat

Osaajia ulkomailta Experter från utlandet

14

Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on yksi mahdollisuus saada alueelle lisää kaivattua työvoimaa.

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Kasvu jatkuu jos osaajia riittää / Ingen fortsatt tillväxt utan kunnig arbetskraft

5

KAMARILAINEN / KAMMARPROFILEN Valiokuntatyö antaa mahdollisuuden vaikuttaa

6

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Uuden johtajan valtteja ovat ihmisten johtaminen ja vahva talousosaaminen

7

KOLUMNI / KOLUMN Meille sopivia ihmisiä hyllytavarana, please!

9

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

24

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

29

AJASSA / AKTUELLT

30

Arbets- och studierelaterad inflyttning är en möjlighet att få mera eftertraktad arbetskraft till regionen.

Runsorin ihme elää uutta kasvukautta

10

Pedersörestä maailman pelloille Från Pedersöre till åkrarna ute i världen

12

"Seudun vetovoimaa on nostettava"

20

Digimurros jyllää kaikkialla Den digitala omvälvningen gäller överallt

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Paula Erkkilä puh/tfn 044 781 0704 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 STÖMER ÄRI KK MP TOIMITUS / REDAKTION Johanna Haveri, johanna@johannahaveri.fi TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Micaela Lindahl-Palmroos PAINO / TRYCK Grano PAINOS | UPPLAGA 3600 kpl / st. ISSN 1796-9441 Lehti ilmestyy sähköisenä neljä kertaa vuodessa ja painettuna kaksi kertaa vuodessa.

MI LJÖ M Ä RKT Tidningen utkommer elektroniskt fyra gånger per år och i tryckt form två gånger per år.

I

Y

MEDIAKORTTI

6 KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen Toimitusjohtaja Timo Ala-Heikkilä luotsaa VEOa maailmalle.

Verkställande direktör Timo Ala-Heikkilä lotsar VEO ut i världen.

4041 0955 Painotuote

MEDIEKORT

CONNECTING BUSINESS 3

Intohimona yritysten kasvutarinat Vahva toimialaosaamisemme ja kokemuksemme ovat perhe- ja kasvuyritysten käytössä liiketoiminnan kaikissa vaiheissa.

Tilintarkastus ja varmennus Vero- ja lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt Ota yhteyttä: Anne Kulla, KHT, toimiston johtaja Hovioikeudenpuistikko 16, Vaasa P: 020 760 3795 E: anne.kulla@kpmg.fi kpmg.fi Tavoitteidesi tukena.

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa.

Katso vinkit nnvera./pk-vienti

4 CONNECTING BUSINESS

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Kasvu jatkuu jos osaajia riittää

Ingen fortsatt tillväxt utan kunnig arbetskraft

UUSIMMAN KAUPPAKAMARIN Business Panelin mukaan pula osaavasta työvoimasta on edelleen kasvanut. Yritysten näkymät ovat edelleen hyvät. Myöhemmin lehdessä esiteltävässä selvityksessä käy ilmi, että jo puolet yrityksistä kokee pulan osaajista kasvun esteenä. Alueellamme on työpaikkoja, mutta osaajia muuttaa muualle ja osaajia on vaikea saada tänne.

Nyt onkin korkea aika miettiä kuinka saamme esimerkiksi korkeakouluissamme opiskelevat muun paikkakuntaiset ja ulkomailta tulleet sidottua yrityksiimme jos opiskelujen aikana.

ELY-keskuksen käynnistämä Talent-Coastline -hanke on yksi vastaus tarpeeseen. Siinä täällä olevat ulkomaiset opiskelijat pyritään työllistämään yrityksissä ja toisaalta hankkia työvoimaa ulkomailta. Hyviä hankkeita on muitakin.

Esimerkiksi Digitalisation Academy Vaasassa tekee oppimisen työn ohessa mahdolliseksi ja hyödyntää yritysten osaajia opettajina. Positiivista on, että yli puolet täällä opiskelevista nuorista haluaisi jäädä Suomeen töihin. Kaikki keinot tarvitaan, että saamme koko Suomessa pahenevan osaajapulan omalta osaltamme hoidettua.

Eduskuntavaalien jälkeinen hallituksen muodostaminen on vielä työn alla. Kauppakamarin alueelta pääsi läpi iso joukko kokeneita edustajia ja edellytykset ministerien saamiseen ovat hyvät. Lähivuodet ovat meille tärkeitä. Päätieverkkoon saatu 8-tie tarvitsee nopeasti panostuksia. Lentoliikenteen turvaaminen Kruunupyyn kentällä ja raideyhteyksien parantaminen ovat vain joitakin tärkeitä logistiikkahankkeita.

Lisäksi koulutuspanostukset ja akkuteollisuuden edistäminen ovat esillä.

Pohjanmaan kauppakamarialueen edellytykset luoda lisäarvoa Suomelle ovat hyvät. Korkea työllisyysaste, matala työttömyys ja viennin arvo ovat kohdallaan. Osaajien saaminen ja pitäminen kaiken keskiössä. Tarvitaan pitovoimaa ja vetovoimaa, että Vienti Suomi menestyy myös jatkossa.

ENLIGT HANDELSKAMMARENS nyaste Business Panel har bristen på yrkeskunnig arbetskraft blivit allt värre. Företagens utsikter är dock fortfarande goda. Enligt utredningen som presenteras längre fram i tidningen framkommer det att redan hälften av företagen upplever att bristen på kompetent arbetskraft hindrar tillväxten. Det finns arbetsplatser i vår region men kunnig arbetskraft flyttar bort och det är svårt att få kunnig arbetskraft hit. Nu är det hög tid att fundera på hur vi ska få studeranden vid våra högskolor som är från annan ort eller från utlandet att anknytas till våra företag redan under studietiden.

Projektet Talent-Coastline som NTM-centralen startat är ett svar på det här behovet. Inom projektet försöker man å ena sidan erbjuda sysselsättning i våra företag åt utländska studeranden här och å andra sidan värva arbetskraft från utlandet. Det finns också andra goda projekt. Som ett exempel kan nämnas Digitalisation Academy i Vasa som möjliggör lärande vid sidan av arbetet och som använder sig av företagets egna yrkeskunniga arbetstagare som lärare. Det är positivt att mer än hälften av ungdomarna som studerar här skulle vilja stanna i Finland och arbeta. Alla medel behövs för att vi för vår egen del ska få bukt med bristen på arbetskraft som blir allt värre i hela landet.

Regeringsbildandet efter riksdagsvalet är ännu under arbete.

Från handelskammarens område blev många erfarna kandidater invalda och förutsättningarna för att få ministrar härifrån är goda. De närmaste åren är viktiga för oss. Riksåttan som nu är en av huvudlederna i landsvägsnätet kräver satsningar med det snaraste. Tryggandet av flygtrafiken i Kronoby och förbättrandet av järnvägsförbindelserna är bara några exempel på viktiga logistikprojekt. Dessutom är utbildningssatsningar och främjandet av batteriindustrin på agendan. Österbottens handelskammarområde har goda förutsättningar att skapa mervärde åt Finland. Den höga sysselsättningsgraden, den låga arbetslösheten och exportvärdet är på rätt nivå.

Tillgången till kunnig arbetskraft och att få arbetskraften att hållas kvar är det viktigaste av allt. Det behövs både dragningskraft och kvarhållningskraft för att Exportfinland ska vara framgångsrikt även i fortsättningen.

Tärpit

20

OLETKO KOSKAAN POHTINUT, mitä tarkoittaa esimerkiksi lohkoketju tai neuroverkko mutta et ole kehdannut kysyä, koska olet luullut kaikkien muiden ymmärtävän? Olemme kirjoittaneet arkikielellä, mistä digitalisaatiossa on kyse ja avanneet siihen liittyvää sanastoa.

CONNECTING BUSINESS 5

KAMARILAINEN / KAMMARPROFILEN

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Valiokuntatyö antaa mahdollisuuden vaikuttaa

J

ohanna Kakkuri on ollut niin monta vuotta mukana osaamisvaliokunnan työssä, ettei hän tältä istumalta edes muista lukua. Valiokunnan puheenjohtajana hän on nyt neljättä vuotta.

Hiljattain Wärtsilä Finland Marinen henkilöstöpäällikkönä aloittanut Kakkuri oli HR-tehtävissä myös edellisen työnantajansa palveluksessa, joten valiokuntatyö jatkuu.

– Osaamisvaliokunta muodostaa alueellisen verkoston, jossa kaikki ovat kiinnostuneita osaamisesta ja sen kehittämisestä. Sen kautta saamme mahdollisuuden vaikuttaa alan kehittymiseen ja alueen vetovoimaisuuteen, Kakkuri sanoo.

Alueen veto- ja pitovoima ovat Kakkurin mielestä tärkeitä asioita valiokunnassa. Samoin nuoret, koulutus ja rekrytointi. Rekrytoinnin kannalta nuorten opiskelijoiden pitäminen kauppakamarialueella ja uusien osaajien saaminen tänne on ensiarvoisen tärkeää.

– Vaasan seudun ja koko kauppakamarialueen vetovoimaa on nostettava. Meidän on uskallettava olla ylpeitä alueestamme ja meidän on tehtävä rohkeita päätöksiä. Sitten voimme paukutella henkseleitä kuuluvasti, jotta sanoma leviää, hän toteaa.

Osaamisvaliokunnassa on Kakkurin mielestä monipuolisesti edustettuina sekä elinkeinoelämän että koulutuksen edustajia. Yhteistyö valiokunnan sisällä ja myös esimerkiksi alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa toimii hyvin ja tuloksiakin on saatu aikaan.

Johanna Kakkuri • Työskentelee ja asuu Vaasassa.

• Suoritti hiljattain loppuun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ”Master of Business Administration”, aikaisemmalta tutkinnoltaan hän on tradenomi.

• Työskentelee innokkaasti ihmisten keskellä, mutta haluaa välillä meren ääreen mökille lataamaan akkujaan. Vähän vauhdikkaamman latautumisen hän suorittaa moottoripyöränsä selässä.

6 CONNECTING BUSINESS

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Uuden johtajan valtteja ovat ihmisten johtaminen ja vahva talousosaaminen

P

itkään Rani Plast -konsernissa työskennellyt Tommy Wikman siirtyi maaliskuun alussa pedersöreläisen Sundström Oy:n johtoon.

Yli viisikymmenvuotias kasvu-uralla oleva perheyritys on Wikmanin mukaan mielenkiintoinen ja hyvin hoidettu yhtiö.

– Yhtiö on kasvanut viime vuosina samalla, kun sen kehitykseen on panostettu muun muassa moderniin teknologiaan investoimalla, Wikman kertoo.

Hänen tehtävänsä on hakea yritykselle kasvua myös jatkossa ja kehittää sitä omistajien tahdonmukaiseen suuntaan.

– Olen hyvin ihmisten kanssa toimeen tuleva johtaja ja minulla on vahva talousosaaminen. Haluan kehittää niin asioita kuin itseäni. Uskon, että henkilökohtaisella profiilillani ja kokemuksellani oli merkitystä tätä tehtävää täytettäessä, hän miettii.

Sundström on monipuolinen maanrakennusalan yhtiö, joka tarjoaa perinteisten maanrakennustöiden lisäksi myös asfaltointia ja radanrakennusta. Yrityksen palvelujen ja asiakaskunnan moninaisuus viehättää Wikmania.

Haastatteluhetkellä Wikman aprikoi, mikä mahtaa olla maan tulevan hallituksen linja infraan panostamisessa.

Hän toivoo, että rahaa liikenisi tiestön ja rataosuuksien kunnostamiseen, sillä korjausvelkaa on kertynyt paljon.

Pohjanmaan kauppakamaria Wikman kiittelee alueen intressien valvomisesta etenkin liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden osalta. Se on työtä, jonka hän katsoo kuuluvan kaikille alueen yrityksille ja yhteisöille.

Vaasan Hankenilla opiskellut Wikman on kotoisin Kokkolasta, jossa hän edelleen asuu vaimon ja kolmen lapsen kanssa. Perheeseen kuuluu myös pari hirvikoiraa, sillä isäntä on innokas metsämies.

Tommy Wikman • Sundström Oy:n toimitusjohtaja 4.3.2019 alkaen.

• Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.

• Asuu Kokkolassa, josta pendelöi Pedersören Lepplaxiin.

• Työskennellyt tätä ennen Rani Plastin talous- ja HR-johtajana sekä Teri-Talojen toimitusjohtajana.

CONNECTING BUSINESS 7

KOLUMNI / KOLUMN

RIITTA VIITALA on Vaasan yliopiston professori erityisalanaan henkilöstöjohtaminen ja johtajuus.

Riitalla on ilmiömäinen kyky innostaa opiskelijoita tekemään parhaansa, minkä johdosta hänet on useaan otteeseen palkittu opetuksestaan. Tutkimuskohteina ovat viime vuosina olleet muun muassa henkilöstöjohtamisen käytännöt yrityksissä.

Meille sopivia ihmisiä hyllytavarana, please!

TÄNÄ KEVÄÄNÄ julkaistun PK-yritysbarometrin mukaan yli puolessa barometriin vastanneista yrityksistä osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuus on ongelma.

Peräti 14 prosenttia vastaajista ilmoitti sen merkittäväksi kasvun esteeksi. Eikä selvitysten mukaan isoilla yrityksillä näytä olevan sen helpompaa. Työttömien työnhakijoiden näkökulmasta sen sijaan on puutetta työpaikoista. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa noin 200 000 ja avoimia työpaikkoja noin 40 000. Työpaikkoihin olisi siis tyrkyllä väkeä, mutta vääränlaista.

Vuosikausia on syytetty työvoiman tarjonnan ja tarpeen kohtaanto-ongelmaa, joka onkin totisinta totta. Juurisyiksi on tarjottu koulutuspolitiikan ja varsinkin koulutusinsituutioiden kyvyttömyyttä tehdä ketteriä käännähdyksiä työvoiman tarpeen mukaisesti. On myös harmiteltu työpaikkojen ja työnhakijoiden sijoittumista eri karttaruuduille ja väen haluttomuutta reissata tai vaihtaa kotia, paikkakuntaa, päivähoitopaikkaa ja koulua. Kulisseissa on myös ihmetelty työntekijöiden vikoja: laiskuutta, asennevikoja ja epäkelpoa osaamista. Ikää ei useinkaan mainita, mutta tilastojen valossa ei yli 50-vuotiailla ole työmarkkinoilla hurraamista. Eikä ulkomaalaistaustaisillakaan, sen puoleen.

Ainoa taho, jota ei ole syytetty mistään, lienevät yritykset. Eikä se fiksua olisikaan, koska yrityksethän työpaikkoja juuri tarjoavat. Mediassa yritykset ovat sankari tai uhri: sankari työpaikkojen tarjoajana ja uhri siinä, että yhteiskunta ei tarjoa niiden

Merkkilaukkujen kanssa voidaan pelata mielikuvilla, mutta ei työpaikkojen kanssa. Paras työnantajabrändin rakentaja on henkilöstön soittama viidakkorumpu.

tarpeisiin kunnon työvoimaa tarpeeksi eikä tarpeeksi helposti.

Päätinkin ottaa tässä nyt yritysten näkökulman ja pohtia sitä, että olisiko jotain tehtävissä työvoiman saannon helpottamiseksi omin voimin. Päätin hakea kiintopisteet niistä yrityksistä, joilla ongelmia ei työvoimansaannin kanssa näytä juurikaan olevan.

Samalla paikkakunnalla, melkein vierekkäin sijaitsee kaksi yritystä, joista kumpikin tarvitsee samantapaisia osaajia. Toinen vaikeroi rekrytointivaikeuksiensa kanssa ja toiseen jonotetaan.

Jälkimmäisessä yrityksessä ei ole vuosikausiin laitettu työpaikkoja auki, viidakkorumpu riittää. Miksi näin? Siksi, että yritys on tunnettu siitä, että siellä on hyvä olla töissä. Yritys sitoutuu väkeensä. Siellä joustetaan puolin ja toisin. Henki on hyvä.

Esimiehet hoitavat hyvin hommansa. Volyymin notkahtaessa alaspäin porukka kehittää prosesseja, opettelee toistensa töitä ja kouluttautuu. Ja kun taas mennään ylöspäin, väki venyy mielellään. Ja tätä on jatkunut jo 30 vuotta. Palkat ovat samat kuin muillakin, joten sillä ei pelata. Kysyin toimitusjohtajalta, että oletteko saaneet hyvää väkeä. Hän sanoi, että aivan erinomaista.

On olemassa paljon keinoja pärjätä kiristyvillä työmarkkinoilla. Sitoutuminen työntekijöihin on ihan paras niistä. Kovia aseita ovat asiallinen perehdytys, arvostava vastaanotto, hyvä esimiestyö, hyvä ilmapiiri, luottamus työntekijöitä kohtaan, säällinen palkka, mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työpaikan asioihin sekä joustavuus puolin ja toisin. Lisäksi ihan timanttia on, jos ylin johto näyttää arvostuksensa eikä vain puhu siitä.

Jos ihmisen saa kokemaan, että tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi, ollaan kisassa jo ihan voittajia. Ei tyytyväinen työntekijä loppujen lopuksi ihan ihmeitä tarvitse.

Kova kysymys on se, että kuinka täydellinen pitäisi ihmisen olla ollakseen sitä kaivattua ”osaavaa työvoimaa”. Pitääkö olla valmis paketti sijoitettavaksi osaamisaukkoon: huippuosaaja ja sen lisäksi oma-aloitteinen, innovatiivinen, yhteistyökykyinen, kielitaitoinen ja muutoskyvykäs. Jaksetaanko ja ehditäänkö kenenkään kohdalla enää perehdyttää, odottaa, auttaa

ja kehittää? Eipä siltä näytä. Verrattuna tietojärjestelmäinvestointeihin, kärsivällisyys ja suvaitsevaisuus rekrytoitavien kohdalla on suunnilleen nolla. Sen ovat myös monet noista 200 000 työttömästä kokeneet.

Viime vuosina on alettu puhua työnantajabrändäämisestä. Sille onkin monissa yrityksissä ihan aitoa tarvetta. Sen kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana: brändi toimii vain jos se on kokonaan totta. Merkkilaukkujen kanssa voidaan pelata mielikuvilla, mutta ei työpaikkojen kanssa. Paras työnantajabrändin rakentaja on henkilöstön soittama viidakkorumpu. Työmarkkinoilla kannattaa hakea asemia laittamalla henkilöstöjohtaminen kuntoon.

LIFE AND BUSINESS ON THE FINNISH WEST COAST

Monissa yrityksissä asiallinen henkilöstöjohtaminen ei ole tahdosta kiinni. Se on monesti kiinni myös ajasta ja käsipareista. Silloin kun työmarkkinat kiristyvät ja työvoiman turvaamiseksi joudutaan urakoimaan, tai halutaan parantaa asemia hyvänä työnantajana, on siihen välttämätöntä investoida. Se voi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstöammattilaisten palkkaamista hoitamaan johdon ja esimiesten avuksi henkilöstöasioita niin, että työvoimaa saadaan ja saadaan pidettyä. HR-funktion kehittäminen olisi monelle yritykselle tuottava investointi.

2019–2020

VARMISTA NÄKYVYYTESI FÖRSÄKRA DIG OM EN PLATS I GOD TID

Julkisessa keskustelussa on ehdotettu monenlaisia koulutus-, työvoimapoliittisia-, sosiaalipoliittisia ja jopa maahanmuuttopoliittisia uudistuksia työvoiman saannin turvaamiseksi. Niitäkin takuulla tarvitaan, mutta loppupeleissä on kyse siitä, että mihin työnantajaan työnhakija luottaa ja mihin haluaa mennä. Ja siitä, että mikä työnantaja oikeasti haluaa pitää työntekijöistään kiinni. Työmarkkinoiden nollasummapelissä voittavat parhaat työpaikat.

Coastlineartikkeleita myydään parhaillaan.

Artiklar till Coastline säljes som bäst.

Olen toki tietoinen siitä, että pienillä paikkakunnilla työvoimaa vain ei aina ole ja naapurikunnatkin on saatettu jo kupata tyhjiksi. Tiedän myös, että korkeasti koulutettua väkeä ei joillakin aloilla riitä eikä sitä saada liikkumaan.

Puolisoiden työpaikat saattavat olla kiven alla. Senkin tiedän, että joissakin yrityksissä työnantajabrändiä romuttavat väenvähennykset eivät ole paikallisesta tahdosta kiinni. Realiteetteja on runsain mitoin. Mutta tiedän myös, että työvoimakisassa on voittajia ja häviäjiä. Jotkut pärjäävät paremmalla työnantajalaadulla kuin toiset.

VARAUKSET JA LISÄTIETOJA / BOKNINGAR OCH MERA INFORMATION:

mia.brannbacka@chamber.fi

Työvoimakisan pärjääjänä voi onneksi jokainen yritys kehittyä, eivätkä investoinnit ole edes suuria verrattuna työvoimapulan ja vaihtuvuuden haittoihin. Voi olla myös fiksua valita muista erottuva strategia: vaikkapa se, että haetaan hyllytavaran sijasta puolivalmiita osaajia ja koulutetaan valmiimmaksi itse. Tästä on hyviä kokemuksia jo monella firmalla. Katse peiliin ja kääritään hihat! Siitä se lähtee: pärjääminen kisassa kiristyvillä työvoimamarkkinoilla.

www.coastline.fi

LIFE A N D B USIN E SS ON T H E FIN NISH W E ST COA ST 2018 –2019

from industry to service A service company and an industrial enterprise are increasingly one and the same thing

page 10 business review: close-up of the region’s export companies

CONNECTING BUSINESS 9

Runsorin ihme elää uutta kasvukautta  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Pian 30-vuotias vaasalainen VEO kasvaa ja laajentaa toimintaansa entistä enemmän ulkomaille.

I

tsenäisyyspäivänä 1989 perustetun Vaasa Engineeringin eli nykyisen VEO Oy:n toiminta on alusta lähtien perustunut vahvaan projektiosaamiseen. ABB:n palveluksessa olleiden projektikonkareiden perustama yritys oli oman aikansa spinoff-yritys, jonka syntymiseen ei ABB:llä aikanaan suhtauduttu kovin suopeasti – lähtihän yrityksen perustamisen myötä paljon osaamista Strömberg Parkista Runsoriin.

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä VEO on kasvanut 25 henkilön yrityksestä noin 450 henkilöä työllistäväksi yritysryppääksi. Perustamisvaiheessa reilun kahdeksan miljoonan euron liikevaihtoa tavoitelleen yrityksen liikevaihto ylitti viime vuonna ensimmäisen kerran 100 miljoonaa euroa. Hallituksen toivomus on, että liikevaihto tuplaantuu neljän vuoden sisällä.

- VEO:n liiketoimintaan ovat alusta lähtien kuuluneet erilaiset teollisuuden sähköistysprojektit ja vesivoimalaitosprojektit. Myöhemmin mukaan ovat tulleet myös esimerkiksi tuulivoimaprojektit ja laivateollisuuteen liittyvät projektit, kertoo VEO:n toimitusjohtaja Timo Ala-Heikkilä.

Projektitoiminnan lisäksi VEO:lla on omaa valmistusta ja omia tuotteita.

VEO on hyvässä kasvuvauhdissa. Vuoden 2018 liikevaihto ylitti sataa miljoonaa euroa ja ylsi kaikkien aikojen ennätykseen. Timo AlaHeikkilä arvioi kasvun jatkuvan myös tänä vuonna.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KASVAA VEO:n toiminta lähti liikkeelle pääosin kotimaasta, mutta on levinnyt pikkuhiljaa myös Pohjoismaihin ja Iso-Britanniaan. VEO:lla on jo jonkin aikaa ollut tytäryritykset Ruotsissa ja Norjassa, ja vuonna 2017 se osti englantilaisen I.C. Electricalin, joka tekee teollisuuden sähköasennuksia.

10 CONNECTING BUSINESS

Timo Ala-Heikkilän takana on komea rivi VEO:n uusia Vector-keskijännitekojeistoja.

- Tarkoituksemme on siirtää projektiosaamistamme tähän Englannin tytäryhtiöön ja kasvattaa liiketoimintaa myös Iso-Britanniassa, Ala-Heikkilä selittää.

Vientiä VEO:lla on myös muualle kuin Pohjoismaihin ja Iso-Britanniaan. Esimerkiksi vuonna 2016 VEO teki saksalaisen Meyer Werft -yhtiön kanssa merkittävän raamisopimuksen 10 risteilijän sähköistysurakoista. Oman viennin lisäksi VEO:n tuotteita menee vientiin myös esimerkiksi Danfossin ja Wärtsilän kaltaisten asiakkaiden kautta.

Tammikuussa toimitusjohtajan tehtävässä aloittaneella Ala-Heikkilällä on pitkä kokemus projektitoiminnasta ja kansainvälisestä toiminnasta esimerkiksi ABB:llä, Alstomilla ja GE:llä. Yksi hänen tärkeistä tehtävistään onkin luotsata VEO hakemaan kannattavaa kasvua ulkomailta.

TARVETTA OSAAVILLE TEKIJÖILLE VEO:n kasvuvauhti on viime vuosina ollut kova. Osaajapula kuitenkin jarruttaa kasvua. Esimerkiksi Vaasasta on vaikea löytää osaavia projektipäälliköitä, sillä niitä etsii moni muukin yritys.

- Perustimme viime vuonna toimiston Tampereelle ja tavoitteemme on löytää sinne lisää alan osaajia. Pyrimme rekrytoimaan lisää osaajia myös tytäryrityksiimme Ruotsissa ja etenkin Norjassa, jossa on paljon tuulivoimaprojekteja, Ala-Heikkilä sanoo.

Oman henkilöstön kasvattamisen lisäksi VEO pyrkii lisäämään myös pitkäkestoista partneriyhteistyötä esimerkiksi suunnittelutoimistojen kanssa. Tällaisten verkostojen luominen vähentää oman rekrytoinnin paineita.

VEO OY Perustettu: 6.12.1989.

Henkilöstö (ml tytäryhtiöt): 450 henkilöä.

Liikevaihto 2018: n. 100 M euroa

CONNECTING BUSINESS 11

Michael Johansson tuli Elhon toimitusjohtajaksi viime syksynä.

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Pedersörestä maailman pelloille FRÅN PEDERSÖRE TILL ÅKRARNA UTE I VÄRLDEN Moni 8-tietä pitkin Pietarsaaren liittymän ohi ajanut on huomannut ylikulkusillan alapuolella levittäytyvät Elhon tuotteet tietämättä, että kyseessä on Suomen toiseksi suurin maatalouskoneiden valmistaja. Perinteinen maidontuotantoalue on sopiva kansainvälisesti toimivan maatalousyrityksen kotipaikaksi.

Många som åkt längs riksåttan förbi väganslutningen till Jakobstad har lagt märke till Elhos produkter nedanför viadukten utan att veta att det är fråga om Finlands näst största tillverkare av jordbruksmaskiner. Den traditionella regionen för mjölkproduktion passar bra som hemort för jordbruksföretaget som verkar globalt.

12 CONNECTING BUSINESS

E

rilaisia maatalouskoneita valmistavan pedersöreläisen perheyrityksen tarina alkoi siitä, että nuori maanviljelijä Arne Löfvik kaipasi maatalouteen parempia koneita ja laitteita. Vuonna 1968 hän perusti Elhon, joka edelleen valmistaa kestäviä, laadukkaita ja helppokäyttöisiä koneita maatalouteen ympäri maailmaa.

Löfvik sai aisaparikseen vailla vertaa olevan keksijän, Karl-Erik Häggblomin, jonka käsialaa on edelleen suurin osa Elhon patenteista. Ja patentteja riittää! Niitä on Elholla suhteessa työntekijämäärään enemmän kuin Nokialla konsanaan. Vaikka Häggblom on jo jonkin aikaa ollut eläkkeellä, hän hoitaa edelleen Elhon patenttiasioita.

ASIAKAS ON TÄRKEÄ Elholla on hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Tuotteet ovat korkealaatuisia ja niiden huoltopalvelu toimii erinomaisesti.

Yrityksessä myös kuunnellaan asiakaspalautetta ja pyritään ratkaisemaan ongelmatilanteet asiakkaan kannalta kivuttomasti.

- Me viemme jonkin verran maatalouskoneita myös Israeliin. Olemme yhdessä paikallisen maahantuojan kanssa pyrkineet ratkaisemaan haastavista olosuhteista johtuvat ongelmat. Suunnittelijamme ovat käyneet paikalla tutustumassa koneiden käyttöolosuhteisiin ja kehittäneet niihin erityisratkaisuja, joita tällä hetkellä myydään vain Israeliin, kertoo Elhon toimitusjohtaja Michael Johansson.

Esimerkki kertoo sen, kuinka vakavasti yrityksessä suhtaudutaan asiakastyytyväisyyteen.

STÖRSTA DELEN AV PRODUKTERNA EXPORTERAS Elho är efter Valtra Finlands näst största tillverkare av jordbruksmaskiner. 70 procent av produktionen går på export. De största exportområdena är Kanada, Korea och Europa. En del produkter exporteras också till Australien och Sydamerika.

All försäljning till slutkunderna sker via återförsäljare. I Finland säljs Elhos produkter av Lantmännen Agro, d.v.s. det som tidigare var K-lantbruk. Produkterna levereras till kunderna utomlands via utländska importörers distributionsnätverk.

DEN ÖSTERBOTTNISKA LANDSBYGDEN INTERNATIONALISERAS Elhos fabrik är också internationell. Företaget sysselsätter ca 150 personer varav en del är inhyrd arbetskraft från utlandet, främst från Estland och Lettland. Även en del av företagets stadigvarande arbetstagare har utländsk bakgrund, eftersom det utöver finländare också jobbar personer från Ungern, Estland, Ryssland och Irak.

- Sysselsättningsgraden i Pedersöre är näst högst på fastlandet, tätt efter närliggande Larsmo som är på första plats. Utan utländsk arbetskraft räcker arbetstagarna helt enkelt inte till i vår region, konstaterar Elhos verkställande direktör Michael Johansson.

För närvarande överväger man att anställa en ryskspråkig arbetsledare eftersom yrkeskunniga personer från Ukraina är på kommande och behovet av dem är stort.

70 prosenttia Pedersöressä kootuista maatalouskoneista myydään maailmalle jälleenmyyjien kautta.

KASVUHAKUINEN YRITYS Elho on perheyritys, jonka kolmas sukupolvi on ottamassa vastuuta yritystoiminnasta.

Michael Johansson tuli yrityksen palvelukseen viime vuoden syksyllä omistajaperheen ulkopuolelta. Hän on aikaisemmin toiminut samalla alalla, joten toimiala on tuttu. Koulutukseltaan hän on tuotantotalousinsinööri, jolla on myös MBA-tutkinto.

- Elho on kasvuyritys, jonka kasvu tulee pääosin ulkomaan markkinoilta. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä liikevaihto oli 19,9 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna liikevaihto noussee parikymmentä prosenttia, Johansson kertoo.

Omistajat haluavat pitää yrityksen tuotannon Pedersören Pännäisissä. He ovat myös valmiita investoimaan tuotantoon.

Seuraava iso investointi on uusi maalaamo, jonka kokonaishinta-arvio on neljästä viiteen miljoonaa euroa. Tulevien vuosien strategiassa on useita muita uudistussuunnitelmia.

OY EL-HO AB

Maatalouskoneiden valmistaja Kotipaikka: Pedersöre Liikevaihto: 19,9 M€ Viennin osuus: 70 % Henkilöstö: noin 150 henkilöä Ulkomaisen työvoiman osuus 8 %

Irakista kotoisin oleva Ali Salim on työskennellyt jo pitkään hitsaajana Elholla.

CONNECTING BUSINESS 13

OSAAJIA ULKOMAILTA EXPERTER FRÅN UTOMLANDS

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN, HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE, DIGITALISATION ACADEMY

Pohjanmaan kauppakamarialueella on manner-Suomen alhaisin työttömyysaste ja huutava pula osaajista. Ulkomailta rekrytoinnista toivotaan helpotusta työvoimapulaan. Österbottens handelskammares område har fastlandets lägsta arbetslöshetsgrad och skriande brist på kunnig arbetskraft. Med hjälp av rekryteringar från utlandet hoppas man kunna lindra arbetskraftsbristen.

S

amaan aikaan, kun muu maa ponnistelee päästäkseen 75 prosentin työllisyysasteeseen, Pohjanmaalla on muutamia kuntia, joissa vallitsee käytännössä täystyöllisyys. Koko Pohjanmaan ELY-keskusalueella eli Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa työttömyysaste oli maaliskuun lopussa vain 6,2 prosenttia, mikä on koko manner-Suomen alhaisin.

Tämän sinänsä hienon saavutuksen kääntöpuoli on, että koko alue kärsii osaavan työvoiman pulasta lähes kaikilla aloilla. Se on vakava ongelma, sillä se rajoittaa talouden kasvua tällä alueella.

Osa esimerkiksi Vaasan seudulla toimivista teknologiayrityksistä on perustanut toimipaikkoja alueen ulkopuolelle pystyäkseen rekrytoimaan osaajia – etenkin insinöörejä – sellaisilta  alueilta, jossa heitä on enemmän tarjolla.

MUHAMMAD ALI LÖYSI UNELMATYÖNSÄ VAASASTA Tuleva informaatiotekniikan insinööri viihtyy hyvin Vaasassa.

V

aasan ammattikorkeakoulussa informaatioteknologiaa opiskeleva Muhammad Ali onnistui saamaan ohjelmistokehittäjän työpaikan vaasalaisesta Devatus Oy:stä.

Digitaalisia palveluja asiakkailleen tuottavan Devatuksen työkieli on pääosin englanti, mikä helpotti työnsaantia.

Pakistanista kotoisin oleva Ali halusi Suomeen opiskelemaan, sillä hänen veljensä on asunut Suomessa jo 11 vuotta, ja hän oli kuullut maas-

14 CONNECTING BUSINESS

ta ja kulttuurista paljon hyvää. Alusta lähtien oli selvää, että hän haluaa opiskella informaatioteknologiaa, sillä hän on ollut teini-iästä lähtien tekemisissä tietokoneiden kanssa ja tehnyt töitä alalla freelancerina.

KORKEA TYÖMORAALI Ali aloitti opinnot VAMKissa vuonna 2017, mutta on jo nyt suorittanut pääosan opinnoistaan. Muutama kurssi on vielä suorittamatta, mutta hänellä on aikaa tehdä ne, vaikka hän on työskennellyt täysipäiväisesti Devatuksella vuoden alusta lähtien.

- Tämä on minun unelmatyöni ja työyhteisö on fantastinen. Minusta tuntuu, etten voi ikinä enää tyy-

tyä mihinkään muuhun työpaikkaan, hän nauraa.

Ali ei ole kokenut työpaikan tai harjoittelupaikan hakemista erityisen vaikeaksi, mutta hänen työmoraalinsa vaikuttaa olevan erittäin hyvä. Viime vuonna hän suoritti tutkintoon tarvittavat harjoittelut tamperelaisessa ohjelmistoalan yrityksessä, mutta halusi etsiä pysyvämmän työpaikan Vaasan seudulta.

- Olen asunut aikaisemmin myös muissa maissa ja kaupungeissa, mutta valmistuttuani haluaisin mielelläni jäädä Suomeen asumaan.

Vaikka Vaasa on pieni kaupunki, olen kotiutunut tänne oikein hyvin, Ali toteaa.

Muhammad Ali viihtyy hyvin Vaasassa ja Devatuksella.

CONNECTING BUSINESS 15

VIRANOMAISET ETSIVÄT RATKAISUJA Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja Pohjanmaan TE-toimistossa ollaan hyvin tietoisia tästä ongelmasta ja siihen haetaan aktiivisesti erilaisia ratkaisuja. Ulkomaalaisten osaajien rekrytointi voisi olla yksi osaratkaisu tähän tilanteeseen.

Etenkin, kun Suomen väestönkasvu kääntyy ennusteiden mukaan laskuun vuonna 2035, ja tälläkin hetkellä väestönkasvu on ainoastaan maahanmuuton varassa.

- Työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa on tehostettava. Jos yritys haluaa rekrytoida koulutettuja asiantuntijoita ulkomailta olemassa oleviin työpaikkoihin, sen olisi oltava yrityksen kannalta mahdollisimman joustavaa, sanoo Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Mika Palosaari.

EURES-ohjelman avulla työntekijöiden hakeminen 32:sta EU- ja ETA-maasta tai Sveitsistä on suhteellisen vaivatonta, mutta muualta tulevien työntekijöiden työluvan saanti saattaa kestää joskus kohtuuttomankin kauan.

Myös jo maassa olevien kansainvälisten osaajien työllistymistä on tehostettava, sillä heidän matkansa työmarkkinoille on kovin pitkä. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista iso osa on päätynyt muiden EU-maiden tai Kanadan työmarkkinoille, jossa suomalaista tutkintoa arvostetaan. Suomessa maahanmuuttajat harvoin sijoittuvat koulutustaan vastaavaan työhön. Pohjanmaan ELY-keskusalueella ulkomaalaisten työttömyysaste on kuitenkin muuhun maahan verrattuna ennätysalhainen – Pohjanmaalla 15,9 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 14,5 prosenttia. Meillä asuu myös muuta maata enemmän ulkomaiden kansalaisia, sillä Pohjanmaan maakunnassa on väestömäärään suhteutettuna ulkomaalaisia 5,2 prosenttia, kun koko maan suhdeluku on 4,5 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaisten osuus on 2,1 prosenttia.

Maahanmuuttajien työllistymisen vaikeuteen on herätty jo ministeriötasolla ja asian eteen tehdään työtä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on pyytänyt Pohjanmaan ELYkeskusta toimimaan erimerkkialueena, kun viranomaispalveluja kehitetään vastaamaan työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton tarpeita. Lisäksi Pohjanmaan ELYltä on pyydetty selvitystä siitä, miten Pohjanmaalla, esimerkiksi Närpiön ja Pietarsaaren seuduilla, on onnistuttu maahanmuuttotoimissa viime vuosikymmeninä.

LÄTTARE ATT ANSTÄLLA INTERNATIONELLA EXPERTER Under den senaste regeringsperioden inleddes ministeriernas förvaltningsöverskridande åtgärdsprogram Talent Boost. Målsättningen med programmet är att göra Finland mer attraktivt för internationella experter, kanalisera sakkunskapen hos de internationella experter som redan finns

16 CONNECTING BUSINESS

i Finland så att den stöder företagens tillväxt, internationalisering och innovationsverksamhet, samt öka arbetsmarknadens öppenhet, mottaglighet och attraktivitet för internationella experter.

- På NTM-centralen i Österbotten har man börjat lösa problemet med sysselsättningen av internationella experter från gräsrotsnivå. Det är klart att myndighetsverksamheten måste fortsätta utvecklas och nya samarbetsmodeller måste utarbetas, säger överdirektör Marja-Riitta Vest på NTM-centralen i Österbotten.

Enligt henne måste arbetstillstånden för invandrare som bosatt sig i vår region och som redan fått arbete fås i skick fort. Ett tillfälligt id-kort kunde till exempel vara till hjälp och med det kunde man ansöka också om arbetsrelaterade tillstånd.

- Tillståndsprocesserna vid invandring har byggts upp ur en säkerhetspolitisk synvinkel. När processerna nu förnyas skulle det också behövas en näringspolitisk synvinkel, anser Vest.

På NTM-centralen i Österbottens har man övervägt en sådan lösning att man i fortsättningen koncentrerar tillståndsärenden för de som kommer till landet av humanitära skäl till migrationsverket, arbetsrelaterad invandring till arbets- och näringsministeriet och utländska studerandens ärenden till högskolorna.

HUR FÅR MAN STUDERANDE ATT STANNA? I de österbottniska högskolorna och universiteten studerar många utlänningar för examen. Francesca Cucinotta började vid årsskiftet som chef för Talent Coastline på NTM-centralen i Österbotten och hon har som en målsättning att få de utlänningar som studerar här att stanna kvar och jobba i regionen efter utexamineringen. Ämnet är bekant för henne eftersom hon har arbetat mer än 10 år som chef för internationella ärenden vid Vasa universitet.

- Man har redan länge främjat kontakten mellan internationella studerande och arbetslivet men först nu, i och med arbetskraftsbristen, märks en attitydförändring i fråga om viljan att få dem att stanna, berättar Cucinotta.

Bland utländska studerande skulle upp till hälften vilja stanna kvar och jobba i Finland. På basen av en enkät som gjorts bland utländska studerande är de största hindren för sysselsättning bristen på språkkunskaper och lokala nätverk. Även på universiteten diskuteras säkert många alternativa lösningar för att sysselsätta studerande eftersom det enligt den ändrade finansieringsmodellen år 2021 kommer att fästas allt större vikt vid den feedback som studerande ger då finansiering ska beviljas. 

Digitalisaatioakatemian opiskelijoilla on menossa hahmon tunnistukseen liittyvä brainstorming.

DIGITALISATION ACADEMY VALMENTAA OPISKELIJOISTA DIGITALISAATION OSAAJIA Akatemian yhtenä tavoitteena on saada osaajat jäämään töihin Vaasan seudun yrityksiin.

V

aasalaiset yritykset ja korkeakoulut yhdistivät viime vuonna voimansa ja perustivat digitalisaatioakatemian (Digitalisation Academy) helpottaakseen alueen kasvavaa IT-alan osaajapulaa. Akatemia tarjoaa aktiivisille loppuvaiheen korkeakouluopiskelijoille väylän kasvaa digitalisaation edelläkävijöiksi energia-alalla.

Paljon kansallistakin huomiota herättäneen akatemian tavoitteena on vastata alueen yritysten digiosaajapulaan tukemalla opiskelijoiden kehittymistä digialan huippuosaajiksi ja samalla edistää opiskelijoiden työllistymistä alan yrityksiin Vaasassa.

YRITYKSET PANOSTAVAT AKATEMIAAN Tänä vuonna toimintansa aloittanut digitalisaatioakatemia on tarkoitettu

etenkin Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian ja Vaasan yliopiston loppuvaiheen opiskelijoille, jotka haluavat oppia lisää digitalisaatiosta ja saada harjoittelu- tai lopputyöntekopaikan seudun energia- ja IT-alan yrityksistä.

Akatemiaan valittavat korkeakouluopiskelijat pääsevät pätevöitymään energia-alan digitalisaatioon paikallisten yritysten avulla. Kumppaniyritykset ovat sitoutuneet osallistumaan aktiivisesti niin oppilaiden ohjaamiseen kuin päättötöiden tarjoamiseen.

Tammikuussa alkaneessa ensimmäisessä valmennuksessa aloitti yhteensä 16 opiskelijaa, joista kolmannes on ulkomaalaisia. Ryhmän seuraava vaihe on siirtyä tekemään lopputyötä kesäloman jälkeen. Kai-

kille ryhmäläisille näyttäisi olevan kesäksi töitä.

- Opiskelijat ovat olleet innostuneita mahdollisuudesta opiskella akatemiassa. Tämä on koulutuksen pilottiversio, joten jonkin verran parannuksia tehdään syksyllä alkavaan ohjelmaan. Esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa aloittavien ryhmien sijasta valmennetaan yksi koko lukuvuoden kestävä ryhmä, kertoo digitalisaatioakatemiaa johtava Peter Hellström Teknologiakeskus Merinovasta.

Syyskuussa alkavaan valmennukseen on parhaillaan hakuaika menossa.

Digitalisaatioakatemiaan osallistuvien yritysten lisäksi akatemiaa sponsoroivat Vaasan kaupunki, Pohjanmaan kauppakamari ja Lähi-Tapiola Pohjanmaa.

Digitalisaatioakatemiassa partnereina toimivat Wärtsilä, Danfoss, Devatus, Wapice, VEO, Vaasan Sähkö, KWH Logistics ja Mirka sekä Vaasan yliopisto, VAMK ja Novia.

CONNECTING BUSINESS 17

CENTRIA ON KOULUTUSVIENNIN URANUURTAJA Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Centrian tutkinto-opiskelijoista noin 17 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut koko ajan, eikä edes lukukausimaksujen käyttöönotto ole hidastanut kasvua. Eniten opiskelijoita Centriaan tulee Aasiasta, lähinnä Vietamista ja Bangladeshista.

- Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus on korkea, koska kansainvälistyminen valittiin Centrian painopistealueeksi jo 1990-luvun puolivälissä, ja silloin aloitettiin myös aktiivinen kansainvälisten yhteyksien luominen.

Tämä valinta tehtiin, koska seudun elinkeinoelämä tarvitsi kansainvälisiä osaajia, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Peter Finell.

Ensimmäinen englanninkielinen tutkintoon johtava koulutusohjelma oli liiketalouden koulutusohjelma. Nykyään Centriassa voi opiskella englanniksi myös kemian tekniikkaa, informaatiotekniikkaa, tuotantotaloutta ja sairaanhoitoa.

Koulutusviennin johtavana korkeakouluna Centria on alusta lähtien pyrkinyt auttamaan opiskelijoita harjoittelupaikkojen hankkimisessa ja näyttänyt myös itse mallia palkkaamalla ulkomaalaisia osaajia.

- Työllistymistä edistetään myös parhaillaan menossa olevan projektin avulla, jonka tarkoitus on helpottaa opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Siihen liittyen olemme myös lisänneet suomen kielen opetusta, kertoo Centrian koulutusviennistä vastaava Hannele Teir.

Teirin mukaan työvoimapula on lisännyt ulkomaalaisten opiskelijoiden sijoittumismahdollisuuksia paikallisiin yrityksiin, mutta edelleen monet hakeutuvat esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. 

18 CONNECTING BUSINESS

Tommy Löfs tulee hyvin toimeen monikulttuurisen henkilöstönsä kanssa. Tällä osastolla oli kuvanottohetkellä vuorossa työntekijöitä Argentiinasta, Bangladeshista, Englannista, Intiasta ja Italiasta.

LÖFS

KASVAA ULKOMAALAISEN TYÖVOIMAN AVULLA VÄXER MED HJÄLP AV UTLÄNDSK ARBETSKRAFT

L

öfs som är ett företag inom ytbehandlingsbranschen har sin verksamhet i Larsmo och är på många sätt ett typiskt österbottniskt företag. Företaget har vuxit och utvecklats i jämn takt och gör ett utmärkt arbete.

Det finns ändå en sak som skiljer Löfs från andra finländska små och medelstora företag i genomsnitt och det är att 40 procent att arbetstagarna är hemma från ett annat land.

– Arbetslöshetsprocenten i Larsmo kommun är för närvarande under två procent, vilket innebär att det råder full sysselsättning här. Det enda sättet för vårt företag att växa är att anställa utländsk arbetskraft, konstaterar verkställande direktör Tommy Löfs.

KANSAINVÄLINEN TYÖYHTEISÖ Löfsin onni on ollut, että Pietarsaaren seudulla on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, esimerkiksi bangladeshilaisia ja intialaisia, joista moni on hakeutunut ensin opiskelujen ajaksi osa-aikatöihin ja jäänyt opintojen jälkeen töihin yritykseen.

Rekrytoidessaan yritys ei etsi erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä, vaan osaavia työntekijöitä. Työpaikkailmoitukset julkaistaan yleensä TE-toimiston ja Facebookin kautta. Viimeisten parin vuoden aikana jopa 70 prosenttia avoimiin työpaikkoihin hakeneista on ollut ulkomaalaisia.

– Meidän 60 työntekijästämme 25 on ulkomaalaisia. He edustavat yhteensä 13 eri kansalaisuutta, joten henkilökuntamme on hyvin kansainvälinen, Löfs laskeskelee.

Omien työntekijöiden lisäksi Löfsillä hyödynnetään myös vuokratyövoimaa. Vuokrayrityksen työntekijät tulevat yleensä Puolasta tai Virosta.

– Yrityksen strateginen päätös on, että henkilöstä 5–10 prosenttia on vuokratyövoimaa. Sitä varten tarvitsemme luotettavan

yhteistyökumppanin, joka ymmärtää meidän työvoimatarpeemme, Löfs sanoo.

MÅNGFALDEN MEDFÖR UTMANINGAR Kommunikationen på arbetsplatsen är ibland utmanande. Trots att veckomötena hålls på tre språk känns det ibland som om inte det heller räcker. Arbetsinstruktionerna görs i själva verket så att de innehåller många förklarande bilder. På företaget strävar man efter att placera personer med samma nationalitet i olika skift och på olika avdelningar så att de inte ska använda sitt modersmål utan integreras bättre i arbetsgemenskapen.

Ibland är det besvärligt att sköta företagets ärenden gällande arbetstillstånd. För kvotflyktingarnas och EU-medborgarnas del löper det smidigt men då det kommer till arbetstagare från övriga länder måste man ofta vara i kontakt med migrationsverket varje månad gällande tillståndsärenden.

– Ibland har arbetstillståndet för en arbetstagare återkallats med kort varsel, eller så blir man tvungen att vänta på det länge, säger Löfs förargat.

Som bäst har en ny arbetstagare redan väntat på ett arbetstillstånd i tre månader trots att arbetsavtalet redan varit klart länge.

Trots utmaningarna anser Tommy Löfs att en multinationell arbetsplats är en rikedom. Man lär sig mycket om olika länder och kulturer samtidigt som man också lär sig att komma överens med olika människor. Det kräver ändå en viss öppenhet av människorna att anpassa sig till en mångkulturell arbetsplats.

– Vår blankett för arbetsintervjuer innehåller faktiskt en punkt där vi frågar hur du förhåller dig till människor från andra kulturer och med andra religioner, säger Löfs.

CONNECTING BUSINESS 19

Pietarsaaresta kotoisin oleva Heidi Kuusniemi on paluumuuttaja, jonka erityisosaamisalueita ovat paikannusja tietoliikenneteknologia.

20  CONNECTING BUSINESS

Den digitala omvälvningen gäller överallt

INTERNET OF THINGS, IOT Esineiden internet, teollinen internet Järjestelmiä, palveluja ja ohjelmistoja liitetään yhteen internetin avulla. Ne havainnoivat ympäristöään ja alkavat viedä havainnoistaan viestiä eteenpäin.

Sakernas internet System, tjänster och program kopplas samman med hjälp av internet. De registrerar miljön och börjar delge sina observationer.

Sovelluksia: aktiivisuusranneke

DIGIMURROS JYLLÄÄ KAIKKIALLA Vi lever just nu i en digital brytningstid som säkert förändrar vår värld mer än den industriella revolutionen.  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN, UNSPLASH

Elämme parhaillaan digitaalista murrosaikaa, joka muuttaa maailmaamme varmaan enemmän kuin teollinen vallankumous.

T

ällä vuosikymmenellä digitalisaatio on ollut muotitermi, jota on käytetty ihan väsymiseen asti. Moni on niin kyllästynyt kuulemaan digi-siitä tai digi-tästä, että sulkee korvansa koko asialta. Näin ei kuitenkaan kannattaisi tehdä, sillä digitaalimurros vaikuttaa jokaisen elämään niin työssä kuin vapaa-aikana.

Digitaalimurros tuntuu yhtä lailla esikoululaisen, korkeakouluopiskelijan, työssäkäyvän kuin eläkeläisenkin elämässä. Kaiken tiedon digitalisoiminen sekä digitaalisten ratkaisujen ja ohjelmien kehittäminen ulottuvat jokaiselle elämän alueelle. Digitaalisuuden kehittyessä siirrymme tietotekniikka-avusteisuuden ajasta tietotekniikalla, ohjelmistoilla ja datalla johtamisen aikaan. Tämä tuo lukemattomasti uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia haasteita.

GRUNDLÄGGANDE INFORMATION OM DEN DIGITALA OMVÄLVNINGEN I och med förändringen så har de nya termerna och det förändrade språkbruket som används allt mer lett till utmaningar för de människor som

MUUTAMIA DIGITERMEJÄ ARKIKIELELLÄ

inte kommer i kontakt med den digitala omvälvningen i sitt dagliga liv.

Innebörden av blockkedjor eller neuronnätverk är obegriplig för en åhörare eller läsare som inte har kunskap om den värld som döljer sig bakom termerna.

Heidi Kuusniemi som är direktör för forskningsplattformen Digital Economy vid Vasa universitet och professor på avdelningen för navigation och positionering vid Lantmäteriverket kan handleda hur man borde gå till väga i den här gåtfulla världen av nya termer.

- För en aktiv person finns det mycket information på internet. En stor del av informationen är på engelska men en del är också på finska eller svenska. Några exempel på ställen där det finns bra grundläggande information om detta är kommunikationsministeriet, Transport- och kommunikationsverket, arbets- och näringsministeriet, Business Finland, Teknologiska forskningscentralen VTT, EU och massmedierna, säger hon.

Om man hellre vill ha färdigt tuggad information för att påbörja korståget in i den digitala revolutionen

ALGORITHM Algoritmi Yksinkertaisimmillaan algoritmi on koneelle tai robotille annettu toimintaohje.

Koneelle opetettua asiaa toistetaan kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen.

Näin se pystyy kehittämään tekemäänsä prosessia ja oppimaan uutta pyörittämällä keräämäänsä dataa.

Algoritm Som enklast är en algoritm en instruktion som ges åt en maskin eller robot.

Det som man lärt maskinen upprepas på nytt och på nytt. På det här sättet kan den utveckla processen som den gör och lära sig nytt genom att gå igenom insamlat data.

Sovelluksia: esimerkiksi Facebook räätälöi algoritmien avulla näkymäsi vastaamaan käyttäytymistäsi ja mieltymyksiäsi. 



CONNECTING BUSINESS 21

och dess vokabulär lönar det sig att anmäla sig till en föreläsning som någon organisation ordnar. Information kan också fås på folkhögskolornas eller öppna universitetens kurser. Man kan även bjuda in en expert till sin egen arbetsplats för att berätta om ämnet.

- Jag har också själv föreläst för många olika grupper om hur den digitala omvälvningen påverkar samhället nu och i framtiden, berättar Kuusniemi.

AVOIN VERKKOKURSSI TEKOÄLYN PERUSTEISTA Helsingin yliopisto ja Reaktori ovat kehittäneet ilmaisen Elements of AI -verkkokurssin. Heidän kunnianhimoinen tavoitteensa on, että yksi prosentti maailman väestöstä suorittaisi kurssin. Kurssista on mahdollista saada myös opintopisteitä.

Nimensä mukaisesti verkkokurssi pureutuu perusasioihin.

Se kertoo esimerkiksi, mitä tekoäly on, miten sitä voi hyödyntää eri sovelluksissa ja miten se vaikuttaa elämäämme. Kurssin edetessä myös monet aiheeseen liittyvät termit selviävät.

TIETOTURVA JA DIGITALISAATIO Kun terminologia ja digitaalimurroksen vaikutusten merkittävyys avautuvat, on aika miettiä digitaalimurrosta turvallisuuden kannalta.

- Kyberturvallisuuden ylläpito on erittäin tärkeä, sillä useat yhteiskunnan kriittiset toiminnot – esimerkiksi rahaliikenne, energiantuotanto ja lennonjohto – ovat riippuvaisia tietojärjestelmien ja verkkojen toimivuudesta, Kuusniemi muistuttaa.

Tietosuojalaki ja -asetus ovat oikeasti tarpeellisia. Yksittäisten ihmisten henkilö- ja muiden tietojen suojaaminen on entistä tärkeämpää, sillä lähes kaikki käyttämämme sovellukset vaa tivat niitä toimiakseen.

22 CONNECTING BUSINESS

ARTIFICIAL INTELLIGENCE, AI Tekoäly, keinoäly Ihmisen älykkyyttä matkiva kone tai ohjelma, joka pystyy suoriutumaan älykkäistä tehtävistä itsenäisesti.

Artificiell intelligens En maskin eller ett program som imiterar människans intelligens och som kan klara av intelligenta uppgifter på egen hand.

Sovelluksia: Itseajavat ajoneuvot, konenäkö, chatbot NEURAL NETWORK Neuroverkot Neuroverkot eli keinotekoiset hermoverkot jäljittelevät ihmisaivojen mekanismeja.

Neuronnät Neuronnät dvs. konstgjorda nervsystem som efterliknar människohjärnans mekanismer.

Sovelluksia: Nykyiset neuroverkot osaavat esimerkiksi matkia ihmisääntä ja tuottaa täysin aidon valokuvan oloisia kuvia ihmisistä, joita ei ole olemassa.

BLOCK OF CHAIN Lohkoketju Eri toimijoiden hajautetusti ylläpitämä tietokanta. Lohkoketjua ei voi jälkikäteen muuttaa tai väärentää, mistä syystä ketjun osapuolet voivat luottaa toisiinsa.

Blockkedja En decentraliserad databas som upprätthålls av olika aktörer. Blockkedjan kan inte i efterhand ändras eller förfalskas vilket innebär att kedjans parter kan lita på varandra.

Sovelluksia: Kryptovaluutta Bitcoin MACHINE LEARNING Koneoppiminen Tekoälyn yksi alaryhmä, jossa kone parantaa suorituskykyään oppimalla itsenäisesti datasta ilman erillisiä toimintaohjeita. Suurin osa tekoälyä hyödyntävistä sovelluksista perustuu koneoppimiseen.

Maskininlärning En undergrupp till artificiell intelligens där maskinen förbättrar sin prestationsförmåga genom att självständigt lära sig utifrån data utan skilda instruktioner. Största delen av applikationerna som använder sig av artificiell intelligens grundar sig på maskininlärning.

DEEP LEARNING Syväoppiminen Syväoppiminen on tekoälyn ja koneoppimisen osa-alue, jossa kone oppii itse-

näisesti selviytymään monimutkaisissa tilanteissa, esimerkiksi vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa.

Djupinlärning Djupinlärning är ett delområde inom artificiell intelligens och maskininlärning, där en maskin lär sig att självständigt klara sig i komplicerade situationer, till exempel i kontakten med människan.

Sovelluksia: Spotifyn tai Amazonin suosittelumoottorit VIRTUAL REALITY, VR Virtuaalitodellisuus Keinotekoisesti luotu maailma, jota voidaan katsoa esimerkiksi virtuaalilasien avulla.

Virtuell verklighet En konstgjord skapad värld som man kan se på med hjälp av till exempel virtuella glasögon.

Sovelluksia: Pelit, joissa voi liikkua ja hallita liikkumistaan keinotekoisen maailman sisällä AUGMENT REALITY, AR Lisätty todellisuus Todellisuus, jota täydennetään tietokoneavusteisella digitaalisella kerroksella.

Förstärkt verklighet En verklighet som kompletteras med ett datorstött digitalt lager.

Sovelluksia: Auton peruutuskamera EXTENDED REALITY, XR Laajennettu todellisuus XR on sateenvarjo, jonka alle VR, AR ja MR eli Mixed Reality voidaan niputtaa.

Tekniikoina AR, VR ja MR ovat sulautumassa yhteen.

Utökad verklighet XR är ett paraply under vilket VR, AR och MR dvs. Mixed Reality kan buntas ihop. Som olika former av teknik håller AR, VR och MR på att smälta samman.

UUSI VUODEN TYÖNTEKIJÄ -ANSIOMERKKI Keskuskauppakamarin myöntämä Vuoden työntekijä -ansiomerkki palvelee nykypäivän työelämää ja kaikkia yrityksiä. Kun työyhteisössäsi on aihetta palkita henkilöstöä esimerkiksi onnistuneista projekteista, hyvistä hankkeista, loistavista työsuorituksista tai huipputuloksesta: hae Keskuskauppakamarin Vuoden työntekijä -ansiomerkki ja järjestä juhlat!

Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä.

Vuosimerkit, elämäntyömerkit ja rautaisen ansiomerkin löydät osoitteesta ansiomerkit.fi

Yritysten näkymät vakaat Stabila utsikter för företagen  PAULA ERKKILÄ, MIA BRÄNNBACKA  HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE  MIA BRÄNNBACKA

G

lobaali poliittinen epävarmuus on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota ja jatkuvasti lykkääntyvä Brexit hidastavat talouskasvua. Suomi on avoin kansantalous ja maailmantalouden tapahtumat heijastuvat ennemmin tai myöhemmin myös suomalaisten yritysten toimintaan. Mitä suurempaa epävarmuus on, sitä vähemmän yritykset ovat valmiita investoimaan.

IFO:n maailmantaloutta mittaava indikaattori on heikentynyt selvästi, vaikkakin asiantuntijoiden näkemys on edelleen aavistuksen positiivinen. Ehkä voidaan kuitenkin jo sanoa, että maailman ja Euroopan talous on ohittanut suhdannehuippunsa.

Ennustelaitokset niin maailmalla kuin Suomessa ovat yksi toisensa jälkeen alentaneet aiempia kasvuennusteitaan. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. Euroalueella kasvu on selvästi maltillisempaa: 1,6 prosenttia tälle vuodelle ja 1,7 prosenttia vuodelle 2020.

Yritysten tilannekuva Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla näyttää silti edelleen vakaalta ja yritysten talouden indikaattorit ovat pitkän ajan keskiarvoja selvästi korkeammalla. Tunnelmat yrityksissä ovat nousseet syksystä. Tämä selviää Pohjanmaan kauppakamarin huhtikuussa toteuttamasta Business Panelista.

Kauppakamarialueen yrityksistä 55 prosenttia odottaa liikevaihdon yltävän viime vuotta korkeammalle tasolle. Tilauskannat ovat tulleet syksystä aavistuksen alas.

37 prosenttia kertoo tilauskantansa olevan edellisvuotta suurempi. Painetta rekrytointeihin siis on, mikä näkyy siinä, että tulevan puolen vuoden aikana 47 prosentilla on tarve rekrytoida lisää väkeä.

Kauppakamarialueella yritysten suurimpana pullonkaulana on edelleen työvoiman saanti: nyt jo puolet yrityksistä kertoo tämän rajoittavan toimintaansa. Näin suurta työvoimapulaa ei ole alueella ollut vuoden 2002 jälkeen eli sinä aikana, kun kauppakamarin Business Panelia on tehty.

24 CONNECTING BUSINESS

Handel

Johan Sandnäs, Conalin Ab

– Så länge som människor vill förflytta sig smidigt i vårt glesbefolkade land så är nog ett flexibelt fortskaffningsmedel ett måste, funderar verkställande direktör Johan Sandnäs. - Bränslemixen kommer säkert att ändras över tiden, men det är bara att anpassa oss och försöka erbjuda de biltyper som kunderna vill ha.

Framtiden är ljus och den är desto ljusare ju mindre politiker kastar ur sig ogrundade kommentarer om framtiden.

– För vår egen del är situationen kanske bättre än för branschen som helhet, berättar Sandnäs.

Industri och servicebransch

Pia Vähäkangas, Forsberg Printed Communication Oy

Forsberg har två verksamhetsområden; kartongförpackningar och tryck. På kartongsidan investerar företaget stort och området växer. Livsmedelsgodkända kartongförpackningar är ett viktigt område. Trycksidan är stabil. – Överlag kan man säga att situationen ser bra ut, vi har både stabilitet och tillväxt i verksamheten, berättar verkställande direktör Pia Vähäkangas.

– Vi ser positivt på framtiden. Vi har genomfört Forsbergs största investeringsprojekt genom tiderna och jobbar med investeringarna på lång sikt. Förpackningar i kartong är ett område som växer och där vill Forsberg bli en stark aktör, summerar Vähäkangas.

Byggbransch

Jonny Asplund, Jake Bygg Ab

På vårt område ser det ganska ljust ut för byggbranschen. Inom den offentliga sektorn är det många projekt under planering och nejdens industri mår bra och det borde betyda en hel del nya byggprojekt. Stora projekt, såsom Kelibers och Fennovoimas, erbjuder många möjligheter för lokala byggare och industriföretag, så där gäller det att vara aktiv.

Senaste vinter har Jake Bygg utvidgat sin verksamhet från Jakobstads- och Karlebynejden och har nu också större byggprojekt i Seinäjoki och Kristinestad. - Man tvingas att tänka nytt och lära sig nya saker när man jobbar utanför den trygga hemmazonen, berättar utvecklingsdirektör Jonny Asplund.

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

Teollisuus rimpuilee työvoima-ahdingossa

-100

20 0

-20 -40 Teollisuus ja rakentaminen yhdessä vuoden 2014 loppuun asti

-60

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma

+50

-50

+50

+100

-100

36%

10%

+100

-100

7% 1%

32%

4%

+100

LIIKEVAIHTO

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YLEINEN TUNNELMA

 laskee >5  laskee 3–4  laskee 1–2  pysyy ennallaan  lisääntyy 1–2  lisääntyy 3–4  lisääntyy >5

 erittäin pessimistinen  pessimistinen  normaali  optimistinen  erittäin optimistinen

0

0

0

+50

38%

-50

+50

-50

35%

28%

+50

37%

45% 17%

54%

44% 21% +100

-100

4/19

4/18

11/18

4/17

11/17

4/16

+50

18%

63%

0% 0% 0%

-50

52%

37%

44%

11/16

4/15

0

35%

56%

11/15

4/14

11/14

4/13

11/13

11/12

-80

 laskee  pysyy ennallaan  nousee

-50

-100

40

0

-50

12%

60

4/12

0

32%

TEOLLISUUS

tia kertoo vievänsä tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. 37 prosenttia uskoo viennin pysyvän edellisvuoden tasolla.

Teollisuuden investointinäkymät ovat hieman heikentyneet marraskuusta saldoluvun ollessa 24 (37 BP 11/18). Yrityksistä 83 prosenttia kertoo investointien kohdistuvan koneisiin ja laitteisiin ja 41 prosenttia investoi digitalisaatioon. Kokonaisuutena kaikista toimialoista teollisuudella on vahvimmat suhdannenäkymät.

8/12

T

eollisuuden liikevaihtoa, tilauskantaa ja tunnelmaa mittaavat indikaattorit ovat kaikki tulleet alas syksyn mittauksesta. Tästä huolimatta tarpeet palkata lisää työvoimaa ovat kasvaneet saldoluvun ollessa peräti 63 (51 BP 11/18). Reilulla neljänneksellä on tarve palkata vähintään kolme työntekijää tulevan kuuden kuukauden kuluessa. Työvoiman saatavuus on tunnistettu haaste, ja peräti 54 % teollisuusyrityksistä kertoo sen jarruttavan toimintaansa.

Viennin nähdään kehittyvän myönteisesti, ja 54 prosent-

80

23%

+100

-100

9%

45%

TILAUSKANTA

INVESTOINNIT

VIENTI

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

+100

Mittarin värillinen sisäkehä kertoo vastausten jakauman, ulkokehä ja keskiympyrä kertovat saldoluvun.

Mätarens färgade inre del beskriver fördelningen av svaren, den yttre delen och den mittersta cirkeln återger saldotalet.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget i början av år 2019 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel. Enkäten genomfördes 4–9.4. Antalet svarande var 221 och svarsprocenten 22.

En utförlig bildserie av Business Panel kan ses på vår webbplats https://www.ostro.chamber.fi/sv/category/statistik/

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta alkuvuonna 2019 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin aineistoon.

Kysely toteutettiin 4.-9.4. Vastaajamäärä oli 221 ja vastausprosentti oli 22.

Laaja kuvasarja Business Panelista on katsottavissa kotisivuiltamme https://www.ostro.chamber.fi/category/tilastot/

CONNECTING BUSINESS 25

0

Byggbranschen ökar takten

-50

+50

57%

B

yggbranschen har piggnat till ordentligt sedan i höstas och alla indikatorerna har gått upp.

Den största uppstickaren är rekryteringen som har ett saldotal på 50 (20 BP 11/2018). Vart femte företag har behov av att anställa minst tre personer.

Orderstockarna är på en rekordhög nivå i relation till branschen och saldotalet är 30. Senast order-

stockarna var närapå så här bra var våren 2017. Förväntningarna på omsättningen har ändå bara ökat måttligt, vilket antagligen beror på den hårda konkurrensen inom branschen. Saldotalet för omsättningen är nu 33, vilket kan jämföras med höstens 29. Indikatorernas positiva utveckling har också återspeglat sig på stämningen inom branschen. Stämningen som

vid föregående mätning låg kring noll har nu stigit till 14 men är ändå fortfarande lägst jämfört med de andra branscherna. Även företagen inom byggbranschen begränsas mest av bristen på kunnig arbetskraft, 41 procent meddelar om detta. Mer än var tredje nämner också byråkratin och tillståndsärenden som hinder på vägen.

38%

-100

33%

5%

+100

OMSÄTTNINGEN  minskar  oförändrad  ökar 0

-50

+50

50%

40% -100

10%

30%

+100

ORDERSTOCKEN  sämre  oförändrad  bättre 0

Palvelualan tilauskannat korkealla

M

yös palvelualan kaikki indikaattorit ovat nousseet edellisestä mittauksesta. Tilauskanta on korkein kymmeneen vuoteen, saldoluku on 47 (38 BP 11/18). Vahvistunut tilauskanta heijastuu liikevaihtoodotuksiin, ja 61 prosenttia alan yrityksistä ennakoikin liikevaihdon kasvua tälle vuodelle. Alan tunnelmat

ovat nousseet, mutta eivät ole vielä viime kevään tasolla. Tunnelman saldoluku on nyt 32 (54 BP 4/18).

Edelleen paineita kohdistuu työntekijöiden rekrytointeihin. Yrityksistä 37 prosenttia kertoo työntekijämäärän kasvavan. Kun syksyllä joka kymmenes yritys sanoi vähentävänsä henkilöstöä, niin nyt näi-

-50

tä on enää kolme prosenttia. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on myös palvelualalla kasvanut ja 52 prosenttia kertoo sen haittaavan toimintaansa. Myös riittämätön kysyntä on kasvanut syksystä, ja lähes joka kolmas yritys nostaa tämän esiin tuotantokapeikkona.

30%

-100

26 CONNECTING BUSINESS

exempel lyfter man fram tillgången till egenvårdsläkemedel och viner i dagligvaruhandeln.

Vart fjärde företag inom handeln lyfter fram andra saker som begränsar verksamheten. Man är t.ex. bekymrad över den politiska och delvis oansvarigt upplevda diskussionen gällande bilskatterna.

Ur verksamhetens lönsamhetssynvinkel lyfte man fram den höga beskattningen av livsmedel. Även utländska konkurrenter i form av näthandel orsakar stress. 45 procent av företagen rapporterar följaktli-

52%

+100

LIIKEVAIHTO

0

-50

+50

43% 52%

Handeln har de högsta förväntningarna på omsättningen tämningen inom handeln gjorde en djupdykning i höstas men nu ser den ut att återhämta sig en aning. Saldotalet är 17 då det för ett år sedan på våren låg på rekordhöga 52. Även inom handeln har de övriga indikatorerna sjunkit, om än ganska måttligt.

Handeln rapporterar om flera saker som begränsar verksamheten – nästan hälften lider av bristen på kunnig arbetskraft, nästan en tredjedel av otillräcklig efterfrågan, en femtedel av begränsande byråkrati och tillståndsärenden. Som

9%

 laskee  pysyy ennallaan  nousee

-100

S

+50

61%

gen om investeringar gällande digitaliseringen.

Trots utmaningarna har handeln de högsta förväntningarna av alla branscher gällande omsättningen och saldotalet ligger på 52 (53 BP 11/18). 57 procent förväntar sig att omsättningen ökar i år. Utsikterna gällande rekryteringen har minskat något sedan i höstas. Saldotalet är nu 35 medan det låg på 41 i november. Trots detta kommer nästan hälften av företagen inom handeln att anställa mera personal under de följande sex månaderna.

47%

5%

+100

TILAUSKANTA  pienempi  yhtä suuri  suurempi 0

-50

+50

57% 39%

-100

53%

4%

+100

OMSÄTTNINGEN  minskar  oförändrad  ökar 0

-50

30% -100

+50

40%

30%

0% INVESTERINGARNA  mindre  oförändrade  större

+100

0

-50

0

+50

36%

-50

58% 14%

14% 5%

14% +100

+100

20

REKRYTERINGEN

ALLMÄN STÄMNING

 minskning >5  minskar med 3–4  minskar med 1–2  oförändrad  ökar med 1–2  ökar med 3–4  ökning >5

 mycket pessimistisk  pessimistisk  normal  optimistisk  mycket optimistisk

0

40

14%

14%

-100

0

-20 -40

+50

41%

-60

4/19

4/18

11/18

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

11/14

 Rekryteringen  Orderstocken  Omsättningen  Stämningen

-80

4/13

+100

11/13

27%

-100

Svaren från byggbranschen inkluderade i industrins svar fram till slutet av 2014.

11/12

14%

4/12

45%

8/12

50%

5% 0% 0%

-50

BYGGBRANSCHEN 60

40%

-100

80 +50

INVESTERINGARNA  mindre  oförändrade  större 0

0

-50

+50

-50

80

+50

PALVELUALA

52%

60%

20%

35%

60

10% -100

34%

3% 0% 0%

7%

+100

-100

8% 0%

32%

5%

+100

40 20

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YLEINEN TUNNELMA

 laskee >5  laskee 3–4  laskee 1–2  pysyy ennallaan  lisääntyy 1–2  lisääntyy 3–4  lisääntyy >5

 erittäin pessimistinen  pessimistinen  normaali  optimistinen  erittäin optimistinen

0

0

-20 -50

+50

58%

-40 31%

-60 +100

4/18

11/18

4/19

4/18

11/18

4/19

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

11/14

11/13

4/13

4/12

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma -80

11/12

20%

8/12

-100

11%

INVESTOINNIT  pienempi  yhtä suuri  suurempi 0

0

80 -50

26%

49%

+50

-50

-100

HANDELSBRANSCHEN 60

4% 4% 4% 0%

+50

39%

35%

13%

22% +100

-100

39%

17%

+100

40 20

REKRYTERINGEN

ALLMÄN STÄMNING

 minskning >5  minskar med 3–4  minskar med 1–2  oförändrad  ökar med 1–2  ökar med 3–4  ökning >5

 mycket pessimistisk  pessimistisk  normal  optimistisk  mycket optimistisk

0

-20 -40 -60

4/17

11/17

4/16

11/16

4/15

11/15

4/14

11/14

11/12

4/12

8/12

-80

11/13

 Rekryteringen  Orderstocken  Omsättningen  Stämningen 4/13

Mittarin värillinen sisäkehä kertoo vastausten jakauman, ulkokehä ja keskiympyrä kertovat saldoluvun.

Mätarens färgade inre del beskriver fördelningen av svaren, den yttre delen och den mittersta cirkeln återger saldotalet.

CONNECTING BUSINESS 27

MINNE MATKA?

KUN KESKITYT OLENNAISEEN, VOIT MATKUSTAA MINNE IKINÄ HAAVEILETKAAN.

ICT- ja tulostusratkaisujen asiantuntija.

Etsimme vuoden yrittäjää!

Katso lisätietoja nettisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan Entrepreneur of the Year 2019 –kilpailuun.

Tule kuulemaan lisää seminaareihimme!

Keynote: Bruce Oreck 15.5. Turku 21.5. Kuopio

29.5. Oulu 13.6. Tampere

Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot www.eoy.fi

© 2019 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. ED None. eoyA19001fi

KOKKOLA | HELSINKI | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | JÄRVENPÄÄ | KAJAANI | KAUHAJOKI | KUUSAMO | PIETARSAARI RIIHIMÄKI | SEINÄJOKI | TAMPERE | YLIVIESKA

LähiTapiolan Kyberturvapalvelu

LähiTapiolan Kyberturvapalvelu Tietoturvauhat yrityksille lisääntyvät jatkuvasti maailman digitalisoitumisen myötä. LähiTapiolan KyberturvaTietoturvauhat yrityksille lisääntyvät jatkuvasti maailman digitalisoitumisen myötä. Internet of palvelulla turvaat yrityksesi saat Things –palveluiden lisääntyessä yhä useampiverkkoympäristön laite on kytkettynä verkkoon ja sitenja alttiina tietoLähiTapiolan Kyberturvapalvelulla turvaat yrityksesi verkkoympäristön ja saat apuaturvaloukkauksille. pahimman sattuessa. apua pahimman sattuessa. Kun verkkoympäristösi on turvattu, voit keskittyä olennaiseen eli liike-

toiminnan pyörittämiseen. sisältää tarvittavan vakuutuksen, Kyberturvapalvelu koulutuksen sekä KyberHelppi-palvelun, jota kautta Kyberturvapalvelu sisältää tarvittavan vakuutuksen, koulutuksen sekä KyberHelppi-palvelun, jota kautta saat apua, vaikka tietojärjestelmiäsi kohtaa vahinko. Saat samalla korvausasiasi vireille. saat apua, josjosvaikka tietojärjestelmiäsi kohtaa vahinko.

Lue lisää lahitapiola.fi/kybervakuutus Lue lisää lahitapiola.fi/kybervakuutus

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy. KyberHelppi: BLC Taito Oy

28 CONNECTING BUSINESS

SYKSY / HÖSTEN

Koulutuskalenteri Kurskalender Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua suomeksi ja ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi.

Koulutuksessa nähdään!

Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Tulorekisteri tuli - mikä muuttui?

17.9. klo 12–16, Vaasa 18.9. klo 9–13, Kokkola Kouluttajana Sari Wulff, Verohallinto Prepkurs för EBR-examen 19.9 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Inkomstregistret togs i bruk – vad ändrades?

24.9 kl. 9–13, Vasa 25.9 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Aktuellt om moms 30.9 kl. 9–13, Jakobstad 1.10 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ajankohtaista arvonlisäverosta 2.10. klo 9–13, Kokkola 3.10. klo 9–13, Vaasa Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Arbetskraft till och från Finland ur beskattningens perspektiv 29.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Paula Holmström, KPMG Aktiebolagets bokslut 14.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education Kauppakamarin veropäivä 19.11. klo 9–16, Vaasa 20.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttajat vahvistuvat myöhemmin

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens.

Vi ses på kursen!

Ennakkoperintä 2020 16.12. klo 9–13, Vaasa 17.12. klo 9–13, Kokkola Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Förskottsuppbörden 2020 18.12 kl. 9–13, Jakobstad 19.12 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

HR ja esimiestyö | HR och förmansarbete HR-aamu: Ulkomaan komennukset 27.9. klo 9–11, Vaasa Kouluttajana Mariia Suominen, KPMG Handelskammarens förmansdag: Att leda distansarbete framgångsrikt 8.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Harriet Bodö, Timanttia Consulting Oy Kauppakamarin esimiespäivä: Esimiehen tehopäivä 9.10. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Minna Sütö, Creative Compass HR-aamu: Palkitsemisjärjestelmät 25.10. klo 9–11, Vaasa Kouluttajana Arja Lehto, KPMG HR-aamu: Henkilötietojen suoja työsuhteessa 15.11. klo 9–11, Vaasa Kouluttajana Teresa Laine-Puhakainen, KPMG HR-aamu: Digitalisaatio palkkahallinnossa 13.12. klo 9–11, Vaasa Kouluttajana Niina Asujamaa, Viicon Oy

Yritysjuridiikka | Affärsjuridik Arbetstid och utförande av arbete i en allt mer flexibel värld 21.11 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Heidi Furu och Adine Lagus, DKCO Advokatbyrå Ajankohtaista työlainsäädännössä 10.12. klo 9–16, Kokkola 11.12. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari

Viestintä | Kommunikation Kauppakamarin viestintäpäivä: Viestinnän suhdepäivä 7.10. klo 9–16, Vaasa Kouluttajina Jukka Hakala, N2 Comms; Arno Ahosniemi, Kauppalehti Snygga bilder och videor med din mobiltelefon 12.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Laura Johansson, Lvngroom Puhelimella parempia kuvia ja videoita 13.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Laura Johansson, Lvngroom

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (Godkänd styrelsemedlem) HHJ - Hyväksytty Hallituksen Jäsen 20.9. alkaen, Kokkola

Myynti | Försäljning

Handelskammarens skattedag 26.11 kl. 9–16, Vasa 27.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; Anders Tallberg, Bokföringsnämnden; föreläsare från EY

Myynnin musta vyö 20.9. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Christoffer Holm, Trainer’s House

Osakeyhtiön tilinpäätös 3.12. klo 9–15.30, Kokkola 4.12. klo 9–15.30, Vaasa Kouluttajana Henry Kampman, Revisium

Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä: Tullisuunnittelulla säästöjä 5.11. klo 9–13, Kokkola Kouluttajana Esko Holopainen, Sa-Tu Logistics

Ulkomaankauppa | Utrikeshandel

Ilmoittautumiset ja lisätietoja kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi/koulutus Anmälan och ytterligare information på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi/kursverksamhet

CONNECTING BUSINESS 29

AJASSA / AKTUELLT

Vaasan yliopiston Innolabin johtaja Mari K. Niemi haastoi eduskuntapuolueiden johdon ja poliittiset vaikuttajat mielenkiintoiseen energia- ja ilmastokeskusteluun.

EnergyWeekille huikea startti

Seminaarin kahvitauolla tavattiin vanhoja tuttuja, solmittiin uusia kontakteja ja käytiin monta hedelmällistä keskustelua.

30 CONNECTING BUSINESS

EnergyWeekin perinteiseen tapaan käynnistänyt Energia- & ympäristöseminaari keräsi kaikkien aikojen ennätysyleisön eikä Vaasan kaupungintalon juhlasalissa ollut montaa vapaata tuolia.

ELINKEINOELÄMÄ KOKOONTUI PIETARSAARESSA

SKUMPPAA JA SKAGENIA NAISTENPÄIVÄNÄ

Kamarin ja EK:n yhteinen Elinkeinoelämän foorumi keräsi vaikuttavan joukon elinkeinoelämän väkeä aurinkoiseen Pietarsaareen. Kahvitauko loi mahdollisuuden verkostoitua ja itse seminaari tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia talouteen, laatuun ja hyvinvointiin.

Kamarin ensimmäinen ladies only -tilaisuus oli menestys. Tilaisuuden 20 paikkaa täyttyivät nopeasti eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Tilaisuudessa esitelty Naisjohtajaselvitys 2018 sai aikaan vilkkaan keskustelun tämän päivän työelämästä.

VIENTIKAUPAN KIERTUE

LISÄTYN TODELLISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN BISNEKSESSÄ

Yritykset osaavat myydä tuotteita, mutta vientikaupan rahoitus- ja riskienhallintaosaaminen voi merkittävästi parantaa kilpailukykyä ja menestystä vientimarkkinoilla.

Näihin asioihin pureuduttiin vientikaupan rahoituskiertueella. PK-yritykset saivat työkaluja kilpailukykynsä parantamiseen viennissä ja eväitä kasvun hakemiseen kansainvälistymisestä.

Digikiinnostuneille suunnatulla Kauppakamariaamiaisella Vaasassa Bankissa kuulimme, mitä mahdollisuuksia lisätyn todellisuuden sovellukset tarjoavat yrityksille.

Gambitin ja Valakia Interactiven esitysten tärkein anti oli se, että lisätty todellisuus ei ole jotain, mikä on tulossa, vaan se on jo täällä tarjoten lukemattomia hyötyjä yrityksille, jotka osaavat sitä hyödyntää.

CONNECTING BUSINESS 31

TÄYSIN UUSI VOLVO S60 NYT MEILLÄ KOEAJETTAVISSA. Koeaja Volvon urheilullinen sedan-malli Automaalla.

Täysin uusi Volvo S60 tarjoaa kaikki ominaisuudet, jotka ovat jo tehneet V60 Sportswagon -mallista menestyksen. Uusi S60 on todellinen ajajan auto: dynaaminen alusta tarjoaa erinomaista hallittavuutta ja suorituskykyä. Mallistossa on 190 hevosvoimainen T4- ja 250 hevosvoimainen T5-bensiinimoottori, sekä 390 hevosvoimainen, nelivetoinen T8 AWD lataushybridi.

VOLVO S60 BUSINESS MALLISTO ALKAEN 43 930 € VOLVO S60 T 8 AWD BUSINESS INSCRIP TION/R-DESIGN ALKAEN 57 332 € LUE LISÄÄ – VOLVOCARS.FI

Volvo S60 Business -mallisto alkaen: autoveroton hinta 34 100 €, autovero 9 229,60 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 43 929,60 €. EU-yhd.

2,3-8,0 l/100 km, CO 2 49-179 g/km. Volvo S60 T8 AWD Business Inscription/R-Design alkaen: autoveroton hinta 54 700 €, autovero 2 031,97 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 57 331,97 €. EU-yhd. 2,3 l/100 km, CO 2 49 g/km. Kuvan auto lisävarustein.

AUTOMAA KOKKOLA

|

AUTOMAA VAASA

VAUNUMIEHENKATU 2

|

KIVIHAANTIE 4

|

|

ARK. 8–17, LA 10–14

ARK. 9–18, LA 10–14

|

|

PUH. 020 780 7150

PUH. 020 780 7250