Fotobok jakobstad by Dagens Tidning

JA KO B S TA D Från januari till december

P I E TA R SAA R I Tammikuusta joulukuuhun

Nicklas Storbjörk

JA KO B S TA D PIETAR SAAR I FRÅN JANUARI TILL DECEMBER

TAMMIKUUSTA JOULUKUUHUN

© Nicklas Storbjörk Layout: Nicklas Storbjörk Första upplagan/Ensimmäinen painos Utgivare/Julkaisija: Wester Media Group Oy Ab Tryckeri/Paino: Forsbergs, Jakobstad/Pietarsaari Översättning/Käännös: Kirsi Käldström Pärmbild/Kansikuva: Strengbergs Bild på baksidan/Takasivun kuva: Lassfolks

Utgiven med understöd av Svenska kulturfonden

Förord

Det är intressant, men samtidigt också utmanade, att göra en bok om en stad som följt en mer eller mindre hela livet. Mina tidigaste minnen från Jakobstad härstammar från tidigt 1980-tal då det här var staden jag i föräldrars sällskap åkte till för att handla. Sokoshuset och rulltrapporna upp till cafeterian på andra våningen i Forumhuset har för evigt etsat sig fast i minnet från den tiden. Jag minns också hur jag i början av 1990-talet vid besök hos mormor kunde sitta i timmar vid tennisplanerna vid Pinnonäsgatan och titta på när det ordnades tennisskola. Men en stad är stadd i ständig förändring. Sokos finns inte längre – ej heller rulltrapporna i Forumhuset. Vid Pinnonäsgatan där tennisplanerna sjöd av liv har naturen har tagit tillbaka marken. Tennisnäten är sedan länge borta. Mormor likaså. Ett bevis för den ständigt pågående förändringen blir också den här boken i allt större utsträckning ju längre tiden lider. Byggnader kommer att rivas för att ge plats för nya, klädmode och bilmodeller kommer att skifta och staden får med tiden nya invånare. Med den här boken vill jag ge en bild av hur livet tedde sig i Jakobstad de första åren under 2000-talets andra decennium. Att en fotobok om en stad i någon mån också blir en historiebeskrivning är oundvikligt. De byggnader som finns här minner om tider som flytt. Om människors drömmar, mål och ambitioner. Den här boken är också en hyllning i fotoform till den stad jag kallat min de senaste tio åren. Allt finns ändå inte med, för en hel stad kan inte få plats mellan två pärmar. Säkert finns det platser och byggnader som kunde ha varit med, men samtidigt är det här min bild av Jakobstad. Boken är, med några undantag, upplagd som en tidsresa så att den kronologiskt följer ett år i Jakobstad från januari till december, även om alla bilder inte är tagna under ett och samma år. På en handfull bilder skymtar vi också vyer som rent geografiskt finns i grannkommunerna. På första uppslaget firade vi in nyår på torget och nu har vi tagit steget in i januari där vi som på de här bilderna från Storsand möts av kristallklara fullmånenätter och bitande köld. Hoppas resan blir behaglig och hoppas att min bild av staden åtminstone i någon mån stämmer överens med din egen. Nicklas Storbjörk, november 2013

Esipuhe On mielenkiintoista ja samanaikaisesti haastavaa tehdä kirja kaupungista, joka on seurannut mukanani lähes koko elämäni. Aikaisimmat muistoni Pietarsaaresta ovat peräisin 1980-luvulta, jolloin Pietarsaari oli se kaupunki, johon lähdin vanhempieni kanssa ostoksille. Sokoksen talo ja rullaportaat Forumin toisen kerroksen kahvilaan ovat piirtyneet ikuisesti mieleeni tältä ajalta. Muistan myös, kun kävin äidinäidin luona 1990-luvulla, kuinka pystyin istumaan tuntikausia Pinnonäsinkadun tenniskentän laidalla ja katsomaan siellä järjestettävää tenniskoulua. Mutta kaupunki elää jatkuvassa muutoksessa. Sokosta ei enää ole – eikä Forumintalon rul�laportaita. Pinnonäsinkadulla, jossa tenniskentät kuhisivat elämää, on luonto ottanut maan takaisin. Tennisverkot ovat olleet jo kauan poissa. Niin myös äidinäitini. Tästä kirjasta tulee myös todiste jatkuvasti käynnissä olevasta muutoksesta sitä suuremmassa määrin mitä pidemmälle aika ehtii. Rakennuksia tullaan purkamaan antamaan tilaa uusille, vaatemuoti ja automallit tulevat vaihtumaan ja kaupunki saa aikanaan uusia asukkaita. Mutta tämän kirjan välityksellä haluan antaa kuvan siitä, millaista elämä oli Pietarsaaressa 2000-luvun toisen kymmenennen ensimmäisinä vuosina. Kaupungista kertovasta kuvakirjasta tulee väistämättömästi myös jossain määrin historiaa kuvaava. Täällä olevat rakennukset muistuttavat menneestä ajasta. Ihmisten unelmista, tavoitteista ja kunnianhimoista. Tämä kirja on myös kuvamuotoinen kunnianosoitus kaupungille, jota olen kutsunut omakseni viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kaikki ei ole kuitenkaan mukana, sillä kokonainen kaupunki ei mahdu kansien väliin. Aivan varmasti löytyy paikkoja ja rakennuksia, jotka olisivat voineet olla mukana, mutta toisaalta tämä on minun kuvani Pietarsaaresta. Kirja on koottu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuin aikamatka, seuraten kronologisesti Pietarsaarta vuoden ajan tammikuusta joulukuuhun. Ensimmäisellä aukeamalla juhlimme uutta vuotta torilla ja nyt olemme ottaneet askeleen tammikuuhun, joka ottaa meidät vastaan kristallinkirkkain täysikuuöin ja paukkuvin pakkasin. Toivottavasti matkasta tulee miellyttävä ja toivottavasti minun kuvani kaupungista on ainakin jossain määrin sama kuin sinun. Nicklas Storbjörk, marraskuu 2013 6

Vedรถrssundet, Nabba. 7

Januari Tammikuu Årets första månad möter oss med kyla och mörker men också med hisnande vinterlandskap. Vågar man trotsa kölden och bege sig utomhus kan man få uppleva vidunderliga konstverk i naturen. Men det gäller att passa på, för även om dagarna börjat bli längre så orkar solen inte hålla sig över horisonten mer än en handfull timmar.

Vuoden ensimmäinen kuukausi vastaanottaa meidät kylmyydellä ja pimeydellä mutta myös henkeäsalpaavin talvimaisemin. Ken uskaltaa uhmata kylmää ja lähteä ulos voi kokea luonnon ilmeelliset taideteokset. Mutta on parasta käyttää tilaisuus hyväksi, sillä vaikka päivät ovat alkaneet pidentyä, ei aurinko jaksa pysyä horisontin yläpuolella kuin muutaman tunnin.

Vinterlandskap vid Ådö fiskehamn.

Talvimaisema Ådön kalasatamassa. 9

Solen har gått ner och himlens stjärnor tänds en efter en över Storsandsgrundet vid Fäboda. En skidåkare hinner ännu bege sig ut på isen samtidigt som solen nuddar vid horistonen. Det är den 12 januari och klockan är tio över tre.

Aurinko on laskenut ja taivaan tähdet syttyvät toinen toisensa jälkeen Fäbodan Isohiekan matalikolla. Yksi hiihtäjä ehtii vielä lähteä jäälle auringon hipoessa horisonttia. On tammikuun 12 päivä ja kello on kymmenen yli kolme.

Februari Helmikuu Sett till statistiken är februari årets kallaste månad i Jakobstad med en genomsnittlig temperatur på minus 7,8 grader celsius. Må så vara, men när Runebergstårtan är uppäten den 5 februari känns det ändå som att det värsta av vintern passerat. I evenemangskalendern börjar det också så sakteliga röra på sig. Runebergsveckan inleder månaden och en annan februariklassiker i Jakobstad är Fäbodaloppet som arrangerats ända sedan år 1955.

Tilastojen mukaan helmikuu on Pietarsaaren vuoden kylmin kuukausi sen keskimääräisen lämpötilan ollessa miinus 7,8 celsius astetta. Olkoonkin niin, mutta kun Runebergin torttu on helmikuun 5. syöty, tuntuu siltä kuin talven selkä olisi taitettu. Tapahtumakalenteri herää pikkuhiljaa henkiin. Runebergin viikko aloittaa kuukauden ja toinen Pietarsaaren helmikuun klassikko on Fäbodahiihto, joka on järjestetty aina vuodesta 1955.

Starten för Fäbodaloppet har gått och ett par hundra åkare beger sig ut på vandringsleden i Fäbodaskogarna. Fäbodahiihdon lähtö on tapahtunut ja parisataa hiihtäjää lähtee pitkin vaellusreitin latua Fäbodan metsiin.

Bänkskruddardagen, mera känd som ”Penkkis”, infaller i mitten av månaden. Då har gymnasieeleverna gjort sitt i skolan och det enda som återstår är studentskrivningarna. Penkinpainajaiset, tunnetummin ”Penkkarit” osuu keskelle kuukautta. Silloin lukiolaiset ovat suorittaneet osuutensa koulussa ja jäljellä ovat ainoastaan ylioppilaskirjoitukset. 13

Den som är beredd att offra en del av sin sömn kan få en vidunderlig naturupplevelse en kristallklar vinternatt när norrsken i ständigt skiftande former spelar över himlavalvet. Som här i månskenet över Storsandsgrundet vid Fäboda samt vid Gräggören utanför hamnen i Jakobstad. Ken on valmis uhraamaan osan unestaan voi kokea henkeäsalpaavan luonnonelämyksen kristallinkirkkaassa talviyössä, kun revontulet leikkivät taivaalla alituisesti muotoaan muuttaen. Kuten tässä kuunvalossa Fäbodan Isohiekan matalikolla sekä Pietarsaaren sataman edustan Gräggörenillä.

Hamnen När Jakobstad grundades och de första kvarteren stakades ut år 1652 låg stadskärnan alldeles i närheten av det som då kallades Pedersöre hamn. I takt med landhöjningen har hamnen gradvis flyttat allt längre bort från centrum. På 1700-talet till nuvarande Gamla hamn medan den i dag återfinns närmare fem kilometer från stadskärnan. Hamnen är fortfarande viktig och är i dag en stabil inkomstkälla för staden. Länge gick det passagerartrafik till svenska hamnstäder som Skellefteå och Umeå. Trafiken kulminerade år 1984 då fartyget Fennia transporterade hela 129 000 passagerare under en säsong. Trafiken från Jakobstad upphörde i slutet av 1990-talet när tax freeförsäljningen avskaffades.

Satama Kun Pietarsaari perustettiin ja ensimmäisiä kortteleita paalutettiin vuonna 1652, sijaitsi kaupungin keskusta aivan silloisen Pedersören satamaksi kutsutun alueen läheisyydessä. Satama on siirtynyt asteittain yhä kauemmaksi pois kaupungin keskustasta maankohoamisen tahdissa. 1700-luvulla toimi nykyinen Vanha satama, tänään satama sijaitsee lähes viiden kilometrin päässä keskustasta. Satama on vielä tänäänkin tärkeä ja vakaa tulonlähde kaupungille. Matkustajaliikenne kulki kauan ruotsalaisiin satamakaupunkeihin kuten Skellefteån ja Uumajaan. Matkustajamäärä huipentui vuonna 1984 kun Fennia alus kuljetti kokonaista 129 000 matkustajaa. Liikenne Pietarsaaresta loppui 1990-luvun lopulla kun tax free -kauppa lakkautettiin.

Mars Maaliskuu I mars visar vintern sin bästa sida. Takdropp från stuprännor i eftermiddagssolen vittnar om att inte heller den här vintern kommer att vara för evigt och när klockan ställs fram till sommartid i slutet av månaden är det plötsligt ljust nästan hela kvällarna. En promenad längs majestätiska repslagarbanan (bilden t.v.) mot Gamla hamn är guldkant på tillvaron en solig eftermiddag.

Maaliskuussa talvi näyttää parhaan puolensa. Iltapäiväauringossa Vettätippuvat räystäät todistavat, ettei tämäkään talvi ole ikuinen ja kun kello siirretään kesäaikaan kuukauden lopussa, on yhtäkkiä iltasin jo melkein valoisaa. Kävely pitkin majesteettista Köydenpunojankujaa (kuvassa vasemmalla) kohti Vanhaa satamaa antaa lisämakua elämään maaliskuisena iltapäivänä.

En dag på isarna utanför Jakobstad kan bjuda på allt från månlandskap och arkitektoniska konstverk i is till ett möte med en sällskapssjuk hund.

Iltapäivä jäällä, Pietarsaaren edustalla, voi tarjota aina kuumaisemista arkkitehtoonisiin jäätaideteoksiin ja seurankipeiden koirien kohtaamiseen.

Mässkär Landhöjningen blottade Mässkärs kala klippor för första gången cirka 700 e. Kr. Tidigt kom ön att bli en viktig utpost för infarten till hamnen i Jakobstad och redan i början av 1700-talet uppfördes den första båken på Mässkär. Den revs under Krimkriget och den nuvarande byggdes år 1856. Utöver bas för stadens lotsar användes holmen fram till 1940-talet som betesmark för boskap. På 1950-talet blev Mässkär ett sommarparadis för stadsborna och ett stort antal sommarstugor uppfördes på ön. 1956-1958 byggdes den nuvarande lotsstationen och den kom att också inhysa sjöbevakningen. Efter att först sjöbevakningen lämnat Mässkär år 1991 och sedan lotsarna stationerats vid hamnen år 1994 är det numera Föreningen Mässkärs lotsstation r.f. som sköter fastigheten.

Maankohoaminen paljasti Mässkärin paljaat kalliot ensimmäisen kerran vuoden 700 e Kr. paikkeilla. Saaresta tuli jo varhain tärkeä etuvartio sisääntulolle Pietarsaaren satamaan ja ensimmäinen majakka rakennettiin jo 1700-luvun alussa Mässkärille. Se purettiin Krimin sodan aikana ja nykyinen rakannettiin heti vuoden 1856 jälkeen. Saarta käytettiin kaupungin luotsien tukikohdan lisäksi karjalaitumena

aina

1940-luvulle

asti. Mässkäristä tuli kaupunkilaisten kesäparatiisi 1950-luvulla jolloin saarelle rakennettiin lukuisa määrä huviloita. 1956-1958 rakennettiin myös nykyinen luotsiasema johon myös merivartiosto asettui asumaan. Vasta sen jälkeen kun ensin merivartiosto jätti Mässkärin vuonna 1991 ja sen jälkeen luotsien asemapaikka sijoitettiin satamaan vuonna 1994, on kiinteistönhoitajana toiminut Mässkärin luotsiyhdistys ry. 22

Gatorna i Skata blir nästan smala som stigar i slutet av vintern och är betydligt bättre lämpade för cykel än bil. Vattentornet har hållit ett vakande öga över staden sedan det byggdes år 1929.

Skatan kadut muuttuvat lähes kapeiksi poluiksi talven loppupuolella ja ovat huomattavasti helpommin kuljettavissa pyörällä kuin autolla. Vesitorni on valvonut silmä tarkkana kaupunkia aina sen rakentamisvuodesta 1929 lähtien. 25

April Huhtikuu

Vad går väl upp mot att sitta vid en av bodarna i Gamla hamn och låta sig värmas av vårsolens strålar? I april klättrar enligt statistiken månadsmedeltemperaturen för första gången upp på plussidan och snötäcket får snällt finna sig i att dra sig tillbaka. Ett säkert vårtecken är motionsevenemanget Bastucupen och på månadens sista dag får Runeberg med studerandes hjälp ikläda sig studentmössa i Runebergsparken.

Mikä voi olla yhtä vastustamatonta kuin istahtaa jonkin Vanhan sataman vajoista seinustalle ja antaa kevätauringon säteiden lämmittää? Kuukauden keskilämpötila kiipeää huhtikuussa ensimmäistä kertaa plussan puolelle ja lumipeite saa pian suostua vetäytymään. Yksi varma kevään merkki on Bastucup -liikuntatapahtuma ja Runeberg saa ylioppilaslakkinsa opiskelijoiden avustuksella Runeberginpuistossa kuukauden viimeisenä päivän.

Männen som står staty I Jakobstad finns ett trettiotal offentliga konstverk. Ett av dem är Arbetarmonumentet, ”Generationernas kedja” från 1984. Monumentet påbörjades av Taisto Martiskainen och färdigställdes av Yrjö Ruutu. Av de övriga konstverken i staden är sex stycken porträttbyst som förärats personer som med sitt livsverk gjort en insats för staden. På de följande sidorna kommer vi att stifta närmare bekantskap med dessa personer och se på vilka sätt de lämnat avtryck i stadens historia.

Patsaat ansainneet miehet Pietarsaaressa on kolmisenkymmentä julkista taideteosta. Yksi niistä on Työläisten muistomerkki, ”Sukupolvien ketju” vuodelta 1984. Muistomerkin aloitti Taisto Martiskainen ja sen viimeisteli Yrjö Ruutu. Kuusi kaupungin muista muistomerkeistä on rintakuvaveistoksia, jotka on tehty kunnianosoituksena henkilöille, jotka ovat panostaneet osan elämästään kaupungin hyväksi. Heidän elämäntyönsä tulokset näkyvät vielä tänäkin päivänä. 28

Johan Ludvig Runeberg 5.2.1804 - 6.5.1877

Johan Ludvig Runeberg är sannolikt den som för den breda massan är mest känd av de personer som förärats staty i Jakobstad. Även om han vid tidig ålder flyttade vidare, först till Uleåborg och senare till Vasa, Åbo och Borgå, så var det i Jakobstad han inledde sin skolgång år 1810. Sina första två skolår tillbringade Runeberg i Westmansmors stuga (bilden) som fortfarande finns bevarad i hjärtat av Jakobstad. Runeberg skrev dikten som senare blev Finlands nationalsång. Därutöver skrev han bland mycket annat också diktverket Fänrik Ståls sägner samt en lång rad psalmer.

Johan Ludvig Runeberg on luultavimmin suuren massan parhaiten tuntema niistä henkilöistä, joita on kunnioitettu patsaalla Pietarsaaressa. Vaikka hän muuttikin jo nuorena ensin Ouluun ja myöhemmin Vaasaan, Turkuun ja Porvooseen, hän aloitti koulunkäyntinsä Pietarsaaressa 1810. Runeberg suoritti kaksi ensimmäistä kouluvuottaan Westmanninmuorin tuvassa (kuva), joka löytyy vieläkin säilyneenä Pietarsaaren sydämestä. Runeberg kirjoitti runon, josta tuli myöhemmin Suomen kansallislaulu. Hän kirjoitti sen lisäksi muun muassa runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinoita sekä monen monta psalmia.

Wilhelm Schauman banade väg för den industriverksamhet som finns ute på Alholmen idag. Wilhelm Schauman tasoitti tien sille teollisuustoiminnalle, jota harjoitetaan tänä päivänä Alholmassa. 30

Wilhelm Schauman 8.11.1857 - 14.11.1911 Wilhelm Schauman föddes i Jakobstad som son till apotekaren och politikern Victor Schauman. Efter studentexamen utbildade han sig till ingenjör i maskinbyggnad och efter praktik i Ryssland återvände han till Jakobstad år 1883. Schauman hade både i Tyskland och Ryssland stiftat bekantskap med cikoriafabriker och startade en sådan i hemstaden. Snart växte verksamheten och Schauman började med rundvirkesexport, bogserbåtsverksamhet och sockerbruk. Utöver de egna företagen var han också engagerad i bland annat Strengbergs tobaksfabrik där han var direktionsordförande. Under hans tid i ledningen växte tobaksfabriken näst intill explosionsartat. Schauman innehade också ett otal kommunala uppdrag. När han dog övergick hans företag enligt testamente till ett nybildat aktiebolag, Oy Wilhelm Schauman Ab, som drev vidare verksamheten fram till dess att den fusionerades med Kymmene-koncernen år 1987 innan den i sin tur fusionerades med UPM. År 2012 tog rikssvenska Billerud över pappersmaskinen i Jakobstad. Wilhelm Schauman syntyi Pietarsaaressa apteekkari ja poliitikko Victor Schaumanin pojaksi. Hän opiskeli ylioppilastutkinnon jälkeen koneenrakennusinsinööriksi ja hän palasi Pietarsaareen vuonna 1883 Venäjällä suoritetun harjoittelujakson jälkeen. Schauman oli tutustunut Saksassa ja Venäjällä sikuritehtaisiin ja perusti sellaisen kotikaupunkiinsa. Pian toiminta kuitenkin kasvoi ja Schauman aloitti raakapuun tuonnin, hinaustoiminnan ja sokerin valmistuksen. Omien yritystensä lisäksi hän osallistui muun muassa Strengbergin tupakkatehtaaseen hallituksen puheenjohtajana. Tupakkatehdas kasvoi lähes räjähdysmäisesti hänen johdossa oloaikanaan. Schaumanilla oli myös lukuisia kunnallisia tehtäviä. Kun hän kuoli, hänen yrityksensä siirtyi testamentin mukaan uuteen perustettuun osakeyhtiöön, Oy Wilhelm Schauman Ab, joka jatkoi toimintaa aina siihen asti kunnes se fuusioitiin Kymmene-konserniin vuonna 1987 ja tämä vuorostaan fuusioitiin UPM:n. Ruotsalainen Billerud osti Pietarsaaren paperikoneet vuonna 2012. 31

Otto Malm 25.7.1838 - 25.11.1898 När kommerserådet och skeppsredaren Peter Malm avled år 1868 var det sonen Otto Malm som ärvde handelshuset. Under hans tid utvecklades verksamheten mot industri- och placeringsverksamhet. Tack vare goda investeringar lyckades Otto Malm mångdubbla sin ärvda förmögenhet och den uppgick vid hans död till tio miljoner mark, vilket var en av de största förmögenheterna i landet vid den tiden. Otto Malm engagerade sig också i stadens förvaltning och donerade under sin livstid pengar till färdigställandet av det nya rådhuset. Dessutom stod han för hälften av kostnaderna, 200 000 mark, för att en bibana skulle dras från järnvägen i Bennäs till Jakobstad. Han testamenterade också 350 000 mark för att möjliggöra byggandet av Malmska sjukhuset och han donerade också Malmska gården (bilden) som i dag är Jakobstads museums viktigaste verksamhetspunkt. Största summan gick till en fond som är ämnad att befrämja undervisning, folkbildning, inrättningar för allmänt väl samt forskning.

Kun kauppaneuvos ja laivanvarustaja Peter Malm kuoli 1868, peri poika Otto Malm kauppahuoneen. Hänen aikanaan toiminta kehittyi teollisuus- ja sijoitustoiminnan suuntaan. Hyvien investointien ansiosta Otto Malm onnistui moninkertaistamaan perimänsä omaisuuden ja hänen kuollessaan se oli kymmenen miljoonaa markkaa, mikä oli yksi maan suurimmista omaisuuksista siihen aikaan. Otto Malm osallistui myös kaupungin hallintoon ja lahjoitti elinaikanaan rahaa uuden raatihuoneen rakentamiseen. Hän osallistui sen lisäksi puolella, 200 000 markkaa, Pännäisestä Pietarsaareen rakennettavan sivuraiteen kuluihin. Hän testamenttasi myös 350 000 markkaa, jotta Malmin sairaalan rakentaminen olisi mahdollista ja hän lahjoitti Malmin talon (kuva), joka tänään toimii Pietarsaaren museon tärkeimpänä toimipisteenä. Suurin summa meni opetusta, kansansivistystä, yleisen hyvinvoinninja tutkimuslaitostoimintaa edistävään lahjoitusrahastoon.

Philip Ulric Strengberg

Victor Schauman

Ossian Schauman

2.8.1805 - 8.10.1872

1822 - 3.2.1872

30.3.1862 - 6.2.1922

Philip Ulric Strengberg föddes i Sievi och efter studier i Uleåborg blev

Victor Schauman var apotekare och blev

han köpman i Jakobstad i slutet av 1820-talet. På 1940-talet förvärvade

tillsammans med Ph. U. Strengberg ägare

finns i Skolparken, var en av initiativta-

han tillsammans med Victor Schauman stadens tobaksfabrik. Fabriken

till stadens tobaksfabrik på 1840-talet. Till-

garna till Folkhälsan. Han var född och

bytte namn till Ph. U. Strengbergs & Co Tobaks-Fabrik och med driftig-

sammans lyckades de båda revitalisera to-

uppvuxen i Jakobstad och flyttade till

het och god företagaranda lyckades de nya företagarna väcka fabriken

baksfabriken och blåsa nytt liv i den. Victor

Helsingfors för att läsa medicin.

från en tynande tillvaro.

var far till Ossian och Wilhelm.

Ossian Schauman, vars portättbyst

Philip Ulric Strengberg syntyi Sievissä ja opiskeltuaan ensin Oulus-

Victor Schauman oli apteekkari ja omisti

Ossian Schauman, jonka rintakuva-

sa hänestä tuli pietarsaarelainen kauppias 1820-luvun lopussa. Hän

yhdessä Ph. U. Strengbergin kanssa kaupun-

veistos on Koulupuistossa, on yksi Folk

hankki yhdessä Victor Schaumanin kanssa kaupungin tupakkatehtaan

gin tupakkatehtaan 1840-luvulla. He onnis-

hälsanin perustajista. Hän oli syntynyt ja

1940-luvulla. Tehdas muutti nimensä Ph. U. Strengbergs & Co Tupak-

tuivat yhdessä elvyttämään tupakkatehtaan

kasvanut Pietarsaaressa ja muutti Helsin-

katehtaaksi ja säästäväisyydellä sekä hyvällä yrittäjyydellä onnistuivat

ja puhaltamaan siihen uutta eloa. Victor oli

kiin opiskellakseen lääketiedettä.

nämä uudet yrittäjät herättämään tehtaan uinuvasta olotilasta.

Ossianin ja Wilhelmin isä. 33

Ett mindre smickrande kapitel i Jakobstads historia, som i sig inte hade direkt koppling till tobaksfabriken, utspelade sig vid fabriksväggen vid korsningen av Tavastgatan och Skolgatan mitt under brinnande inbördeskrig den 2 mars 1918. Sju personer, sex av dem från finska arbetarföreningen, avrättades mot väggen efter en snabb rättegång. Vähemmän mairitteleva tapaus Pietarsaaren historiassa, jolla sinänsä ei ollut mitään suoranaista yhteyttä tupakkatehtaaseen, tapahtui tehtaan seinustalla, Hämeenkadun ja Koulukadun risteyksessä 2. maaliskuuta 1918. Seitsemän henkilöä, joista kuusi suomalaisesta työväenyhdistyksestä, teloitettiin seinää vasten nopean oikeudenkäynnin jälkeen. 34

Tobaksfabriken Jakobstads era som tobaksstad börjar den 28 november år 1761 då några Jakobstadsbor ansökte vid magistraten om rätten att få anlägga ett tobaksspinneri i Jakobstad. Omfattningen av verksamheten var i början inte särskilt stor men efter att Victor Schauman och Philip Ulric Strengberg tog över fabriken år 1845 växte antalet anställda till 159 stycken år 1872. Den verkligt stora expansionen kom sedan efter att Wilhelm Schauman år 1895 tagit över som direktionsordförande. År 1908 sysselsatte fabriken hela 1631 personer. De byggnader som i dag finns kvar och påminner om storhetstiden härstammar också från den tiden. Fabriken omfattade först tegelbyggnaderna på det kvarter som i dag inhyser stadsförvaltningen. År 1909 hade verksamheten utvidgats till att omfatta också grannkvarteret och Jakobstad hade berikats med Strengbergsklockan och porten som pryder Alholmsgatan. Efter ett antal ägarbyten under 1900-talets andra hälft avvecklades produktionen år 1998. En 236-årig era var till ända.

Tupakkatehdas Pietarsaaren tupakkakaupunkiaikakausi alkaa 28. marraskuuta vuonna 1761 kun muutama pietarsaarelainen anoi maistraatista lupaa perustaa tupakkatehtaan Pietarsaareen. Toiminnan laajuus ei ollut aluksi mitenkään suurta, mutta kun Victor Schauman ja Philip Ulric Strengberg astuivat tehtaan johtoon vuonna 1845, kasvoi palkattujen määrä 159 henkilöön vuonna 1872. Todella suuri kasvu tapahtui vasta sen jälkeen kun Wilhelm Schauman astui hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 1895. Tehdas työllisti vuonna 1908 kokonaista 1631 henkilöä. Tänä päivänä jäljellä olevat rakennukset muistuttavat sen aikaisista suuruusvuosista. Tehdas oli ensin sen korttelin tiilirakennuksissa, joissa nykyään asustaa kaupunginhallinto. Vuonna 1909 oli toiminta laajentunut myös käsittämään naapurikorttelin ja Strengbergin kello sekä Alhominkatua koristava portti tulivat täten rikastuttamaan Pietarsaarta. Tuotanto lopetettiin vuonna 1998 muutamien omistajanvaihdosten jälkeen 1900-luvun toisella puoliskolla. 236-vuotinen aikakausi oli tullut tiensä päähän.

Maj Toukokuu

Den blomstertid nu kommer med lust och fägring stor. Nu nalkas ljuvlig sommar, då gräs och gröda gror. Den blida solen väcker allt det som varit dött. Den allt med grönska täcker, och allt blir återfött.

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks’ luopi, sen kutsuu elohon.

Staden sover men i maj går ljuset inte längre till nattens vila. Inte ens under småtimmarna när stadens gator gapar tomma. Kaupunki nukkuu, mutta valo ei enää vaivu öiseen lepoon toukokuussa. Ei edes pikkutunneilla, silloin kun kaupungin kadut ammottavat tyhjyyttään. 37

Körmusiken lever stark i staden och i april och maj är Jakobstad vårkonserternas förlovade land. Till traditionen hör att Betania kören, här förstärkta med elever från Kronoby, bjuder på första maj-konsert. Kuoromusiikki elää vahvana. Huhtikuussa ja toukokuussa Pietarsaari on kevätkonserttien luvattu maa. Perinteisiin kuuluu Betania kuoron tarjoama Vappukonsertti. Tässä kuoro on vahvistettu Kruunupyyn oppilailla.

Jakobstads sångarbröder är stadens äldsta kör. Kören tog sina första toner redan år 1915. Jakobstads sångarbröder on kaupungin vanhin kuoro. Kuoro avasi ensimmäisen kerran äänensä jo vuonna 1915.

Ett stilla vårregn faller över Tjuvören. Hiljainen kevätsade Varassaaren yllä. 39

Juni Kesäkuu De ljusa sommarnätterna i juni har nästan något magiskt över sig och vid Sandsundfjärden häckar fåglarna i tusental. Ljuset kulminerar kring midsommar då solen endast sänker sig under horisonten mellan midnatt och klockan tre på morgonen. ”Nice run” i början av månaden har blivit ett populärt motionsevenemang som lockar tusentals damer. Kring midsommar gapar stadens centrum tomt, då är det villan, eller till exempel midsommarfestivalen (bilden) på Pörkenäs som gäller.

Kesäkuun valoisat kesäyöt ovat taianomaisia ja Sandsundinlahdella pesivät tuhannet linnut. Valo huipentuu Juhannuksen tienoilla kun aurinko ainoastaan laskeutuu horisonttiin keskiyön ja aamukolmen väliseksi ajaksi. Kuun alun ”Nice run” tapahtumasta on tullut suosittu ja se houkuttelee tuhansia naisia liikkumaan. Juhannuksen tienoilla keskustan kadut ammottavat tyhjyyttään, silloin on huvilan tai esimerkiksi Pörkenäsin juhannusfestivaalin (kuva) aika.

Jaro Fotbollsföreningen Jaro grundades 1965 efter att Drott hade lagt ner sin fotbollsverksamhet. Laget började i division tre men klättrade stadigt uppåt för att år 1989 ta steget upp till landets högsta serie. Jaro är numera ett etablerat ligalag och man kan med fog säga att hemmamatcherna är stadens populäraste återkommande publikevenemang. I snitt bänkar sig 1 500 till 2 000 personer på Centralplanens läktare när det är dags för match. Föreningens målsättning har varit att basera truppen på lokala förmågor och krydda den med ett antal inhemska och utländska förstärkningar.

Jalkapalloseura Jaro perustettiin 1965 kun Drott lopetti oman jalkapallotoimintansa. Joukkue aloitti kolmosdivisioonassa mutta kiipesi jatkuvasti ylöspäin ollakseen vuonna 1989 maan korkeimmassa sarjassa. Jaro on nyttemmin vakiintunut liigajoukkue ja voi ihan reilusti todeta, että kotiottelut ovat kaupungin suosituin toistuva tapahtuma. Keskuskentän lehtereille istahtaa keskimäärin 1500-2000 henkilöä aina kotiotteluissa. Yhdistyksen tavoitteena on ollut perustaa joukkue paikallisista kyvyistä ja maustaa se muutamalla kotimaisella ja ulkomaisella vahvistuksella.

Jakobstadsborna gillar att röra på sig. Det visar inte minst det faktum att Jakobstads gymnastikförening (bilden t.h.) med cirka 1000 medlemmar är stadens största förening. Ishockeyintresset är också stort medan Spituholmen är ett populärt tillhåll för motocrossentusiaster.

Pietarsaarelaiset tykkäävät liikkua. Eikä sitä vähiten osoita se tosiasia, että Jakobstads gymnastikförening ja sen n. 1000 jäsentä (kuva) on kaupungin suurin yhdistys. Kiinnostus jääkiekkoon on myös suurta ja taas Spituholma on motocross harrastajien suosima oleskelupaikka.

Konsertstaden Musiken har en stark position i Jakobstad. Dels tack vare att det finns musikutbildningar på allt från institutnivå till högskolenivå i staden, men också för att musik i alla dess former ligger Jakobstadsborna varmt om hjärtat. Det visar inte minst alla de utsålda storkonserter som hållits i staden på senare år.

Konserttikaupunki Musiikilla on vahva asema Pietarsaaressa. Saamme kiittää siitä osittain musiikkikoulutuksia, joita kaupungista löytyy opistotasolta korkeakoulutasolle ja sitä, että musiikki kaikissa sen muodoissa on pietarsaarelaisille lähellä sydäntä. Tämän osoittaa jo kaikki ne loppuunmyydyt suurkonsertit, joita on viime vuosina pidetty kaupungissa.

Väder och klimat Sää ja ilma Närheten till havet påverkar klimatet i Jakobstad och gör att vårarna är något svalare och höstarna något mildare än längre inåt land. Havets inverkan märks också en solig högsommardag då havsbrisen, i synnerhet riktigt vid kusten, ofta håller de stackmoln på avstånd som annars kan skymma solen längre inåt land. Lufttryck, vindstyrka och vindriktning gör att skillnaden mellan hög- och lågvatten kan växla upp till två meter.

Meren läheisyys vaikuttaa Pietarsaaren ilmastoon ja tekee sen, että keväät ovat hieman viileämpiä ja syksyt miedompia kuin kauempana sisämaassa. Meren vaikutuksen voi myös kokea aurinkoisena keskikesäpäivänä kun varsinkin aivan rannikolla, merituuli pitää kumpupilvet etäällä, kun ne muutoin sisämaassa voivat peittää auringon. Ilmanpaine, tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat korkean- ja matalan vuoroveden eroon, joka voi vaihdella aina kahteen metriin.

Årstidernas växlingar sett ur Skolparkens perspektiv. 52

Vuodenajat vaihtuvat Koulupuiston näkökulmasta katsottuna.

Väderstatistik • Säätilastoja Månadsvärden • Kuukausiarvoja

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Jan/Tam −20,0 −4,6 −0,4 −7,0 −3,0 −1,4 −2,1 −7,0 −3,1 −3,5 −4,2 −3,5 −8,1 −2,4 Feb/Hel −10,8 −6,4 −1,0 1,2 −8,9 −1,0 −2,9 −11,8 −1,5 −10,5 −4,3 −6,5 −7,5 −3,2 Mar/Maa −8,0 −3,5 0,9 0,4 −1,9 0,9 −0,6 −2,9 0,3 −2,8 −1,1 −4,5 −2,0 −2,8 Apr/Huh 0,1 0,9 5,3 4,5 3,7 0,4 2,5 4,4 2,3 2,2 0,1 1,8 4,5 3,7 Maj/Tou 6,9 9,2 9,8 8,6 6,2 10,4 10,7 6,7 7,3 6,7 6,7 7,3 6,8 9,9 Jun/Kes 12,5 14,9 14,3 13,3 12,3 15,0 10,8 12,8 15,8 12,9 15,0 13,0 16,2 13,7 Jul/Hei 14,5 18,8 16,0 15,3 16,4 14,7 15,9 18,1 14,8 14,6 18,5 16,2 17,0 16,4 Aug/Elo 11,3 13,8 14,3 15,3 16,2 13,5 13,0 15,1 14,9 16,8 17,0 13,4 13,4 14,2 Sep/Syys 8,2 10,8 10,8 8,5 8,7 10,6 6,2 9,4 10,2 8,6 11,3 10,5 11,4 9,6 Okt/Lok 7,6 4,7 4,0 5,3 5,6 −1,5 3,6 4,4 7,3 6,2 3,0 4,8 6,2 8,1 Nov/Mar −1,9 −2,4 0,8 −2,2 2,6 −3,0 −2,3 −0,5 −1,9 0,3 −0,4 −3,3 2,8 2,8 Dec/Jou −4,9 −5,8 −5,4 −2,3 −0,7 1,0 −4,2 −0,1 −7,4 −4,8 −3,2 −3,3 −4,4 −0,8 med/kes. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Jan/Tam −2,2 −5,2 −11,4 −6,0 −2,1 −4,1 −3,9 −2,0 −4,2 −12,0 −6,8 −7,1 −5,1 −5,3 Feb/Hel −9,9 −2,3 −4,7 −4,9 −5,2 −8,4 −11,6 −1,3 −6,7 −11,0 −12,6 −8,3 −3,6 −6,1 Mar/Maa −7,0 −2,3 0,3 −2,0 −5,2 −8,0 0,7 −2,9 −2,7 −4,8 −2,0 −0,1 −7,0 −2,6 Apr/Huh 3,3 4,6 1,4 4,8 3,4 3,5 3,9 3,2 2,7 2,9 4,5 1,7 2,5 2,9 Maj/Tou 7,2 10,2 9,0 8,7 8,3 9,3 8,6 8,4 10,2 10,6 9,4 8,2 12,4 8,7 Jun/Kes 13,9 16,1 12,9 12,4 13,9 14,8 13,9 12,9 13,3 12,6 16,1 12,5 15,0 13,8 Jul/Hei 17,6 18,6 19,6 16,2 18,1 17,2 16,1 14,6 15,8 19,4 18,8 16,9 16,1 16,8 Aug/Elo 14,9 17,9 14,9 15,4 15,7 18,6 16,0 13,4 15,7 14,9 15,3 14,6 15,8 15,0 Sep/Syys 11,0 10,0 10,7 11,2 11,4 12,4 9,5 8,4 11,9 9,7 12,2 10,1 11,6 10,1 Okt/Lok 6,8 0,6 3,3 4,4 6,7 5,2 6,6 6,0 2,2 4,6 6,6 4,1 6,1 4,9 Nov/Mar −0,5 −4,9 1,2 −0,3 3,9 1,3 −0,2 0,8 2,1 −3,9 4,0 1,9 −0,1 Dec/Jou −7,7 −8,2 −2,1 −1,4 −5,0 2,5 1,2 −0,2 −6,7 −11,6 0,6 −9,9 −3,6

Medeltemperatur • Keskilämpötila (1987-2013)

Ebba Brahe esplanaden har svårt att svälja vattnet när himlen öppnar sina kranar. Ebba Brahen Puistikon on vaikea niellä vettä kun taivas avaa hanansa.

Nederbörd genomsnitt • Sadanta keskiarvo (1995-2013) mm

16,8

13,8

58,8

15,0

10,1

8,7 5

-5

-2,6 -5,3

44,7 39,7

30 20

-0,1

55,7

50,1

4,1

2,9 0

65,0

42,8 32,6

25,0 23,7 19,1

-3,6

17,0

-6,1 0

Januari Februari Mars April Maj Juni Juli Tammikuu Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäkuu Heinäk.

Augusti Elokuu

Sept. Syysk.

Oktober Novem. Lokakuu Marrask.

Dec. Jouluk.

Januari Februari Mars April Maj Juni Juli Tammikuu Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäkuu Heinäk.

Augusti Elokuu

Sept. Oktober Novem. Dec. Syysk. Lokakuu Marrask. Jouluk.

Parkstaden Ända sedan Skolparken grundades år 1915 tack vare donationer från släkten Schauman för att hedra minnet av Victor och Elise Schauman har staden varit vida känd som en parkstad. Den bilden har ytterligare förstärkts på senare år när prosten Gabriel Aspegrens trädgård på Rosenlund från 1700-talet har restaurerats och återskapats. I staden finns dessutom en handfull mindre parker som Runebergsparken, Concordiaparken och Sibeliusskvären.

Puistokaupunki Aina siitä asti kun Koulupuisto perustettiin vuonna 1915 Victor ja Elise Schaumanin muiston kunniaksi Schaumanin suvun lahjoituksen avulla on kaupunki laajalti tunnettu puistokaupunkina. Se kuva on vielä vahvistunut viime vuosina kun rovasti Gabriel Aspegrenin 1700-luvun puutarha Rosenlundilla on restauroitu ja luotu uudelleen. Sen lisäksi kaupungissa on muutamia muita pienempiä puistoja kuten Runebergin puisto, Concordiapuisto ja Sibeliusaukio.

Juli Heinäkuu

Långt hän i väster, bortom sund och uddar, Sjönk solen tröttad nyss i havets famn Och släckte lugnt sin fackla.

Johan Ludvig Runeberg

Pavis Segelpaviljongen Pavis stod ursprungligen klar att tas i bruk i juli 1901. Vartefter Segelsällskapets medlemsantal ökade byggdes den till i ett par repriser och först år 1949 nådde den sin nuvarande omfatttning. Konserter, danser och andra nöjestillställningar är ett givet inslag sommartid. Liksom matservering med allt från lunchbufféer till räkaftnar.

Purjehduspaviljonki Pavis oli alun perin käyttöönottovalmis heinäkuussa 1901. Sitä mukaan kun Purjehdusseuran jäsenmäärä kasvoi, sitä laajennettiin muutamaan otteeseen ja vasta vuonna 1949 se saavutti nykyisen laajuuden. Konsertit, tanssit ja muut huvitilaisuudet ovat taattuja elementtejä kesäaikaan, kuin myös ruokailu aina lounasbuffetista rapuiltoihin.

Båtar för de stora haven Båtbyggandet har långa traditioner i Jakobstad. Fram till slutet av 1800-talet tillverkades segelfartyg i staden ända tills ångbåtarna sprang förbi i utvecklingen. I dag tillverkas företrädesvis fritidsbåtar samt exklusiva segelbåtar upp till flera hundra fot långa. Baltic Yachts (bilderna) och Nautor’s Swan har tillverkning ute på Alholmen.

Veneitä valtamerille Veneenrakennuksella on pitkät perinteet Pietarsaaressa. Kaupungissa valmistettiin purjeveneitä aina 1800-luvulle asti jolloin höyrylaivat ohittivat ne kehityksessä. Tänä päivänä seudulla valmistetaan mieluummin vapaa-ajanveneitä sekä ylellisiä, jopa monen sadan jalan pituisia purjeveneitä. Baltic Yachtsit (kuva) ja Nautor’s Swan valmistuslaitokset sijaitsevat Alholmassa.

Jakobs Dagar Jaakon Päivät Under en intensiv vecka i juli står staden knappt att känna igen sig. Jakobs Dagar är den vecka när hela staden sjuder av liv. Sång- och dansframträdandena avlöser varandra från tidig morgon till sen kväll och det här är den vecka på året när många som flyttat bort från staden väljer att återse den. Tanken på ett sommarevenemang i Jakobstad föddes på 1970-talet och efter att från början bara ha omfattat en dag omspänner dagarna nu en hel vecka. Jakobs Dagar kulminerar under fredag och lördag då bland annat det populära Gammaldagstorget infaller. Skolparkens utescen (bilden) är något av en huvudarena under Jakobs Dagar.

Yhden intensiivisen heinäkuisen viikon aikana on kaupunkia vaikea tunnistaa samaksi. Jaakon Päivät viikolla koko keskusta kihisee elämää. Laulu- ja tanssiesitykset seuraavat toinen toistaan aamuvarhaisesta iltamyöhään ja tämä on se viikko vuodesta jolloin monet, jotka ovat muuttaneet pois kaupungista palaavat hetkeksi takaisin. Ajatus Pietarsaaren kesätapahtumasta syntyi 1970-luvulla aluksi vain yksipäiväisenä, nyttemmin se on laajentunut kokonaiseksi viikoksi. Jaakon Päivät huipentuu perjantaihin ja lauantaihin, jolloin järjestetään suosittu vanhan ajan tori. Koulupuiston ulkolava (kuva) toimii yhtenä tapahtuman pääareenana.

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Late Jakob

Runar Lindahl Pentti Kronqvist Pekka Toivanen Åsa Lövdahl-Norrie Eivind Still Olavi Tiala Georg Hannus Curt Ulfstedt Pelle Lillkvist Alexeij Yeremenko Anna-Liisa Finnilä Roger Wingren Harry Niemi Maj-Lis Reitti Petra Söderström Mecki Andersson Martin Granholm Ebba: Wawa Stürmer Göran Lillkåll Ebba: Ulla Lehtinen Mikael Eklund Ulla Peltola Karl-Gustav Olin Bertel Widjeskog Reino Lammi Heidi Storbacka Marja Rak Carola Sundqvist (bilden • kuvassa)

Kristina Saari Sören Lillkung

Laiska Jaakko

I samband med öppningen av Jakobs Dagar utdelas hederstiteln ”Late

Jaakon Päivien avajaisten yhteydessä myönnetään kunniatitteli ”Laiska Jaak-

Jakob”. Enligt kriterierna ska personen som väljs ha flaggat för hemstaden,

ko”. Kriteereiden mukaan valittavan henkilön tulee tuoda esiin kotikaupunki-

gett en positiv bild av staden samt vara en förebild i att det alltid lönar sig

aan, antaa positiivinen kuva kaupungista sekä olla esikuva yrittämisen kannat-

att försöka. En hemlig jury väljer ”Late Jakob” och personen som utses ska

tavuudelle. Salainen raati valitsee ”Laiska Jaakon” ja valituksi tulevan henkilön

gärna ha jobbat för stadens bästa utan särskild ersättning.

tulee mielellään olla työskennellyt kaupungin hyväksi ilman erityistä korvausta.

Jakobs Dagar är ett utmärkt tillfälle för alla dansgrupper att visa upp sitt kunnande. Jaakon Päivät on erinomainen tilaisuus kaikille tanssiryhmille esitellä taitojaan. 69

Konserterna avlöser varandra under Jakobs Dagarveckan. Vem har sagt att energiverkets innergård inte skulle kunna vara den perfekta konsertarenan? Konsertit seuraavat toistaan Jaakon Päivät -viikolla. Kuka on sanonut etteikö sähkölaitoksen sisäpiha voisi olla täydellinen konserttiareena? 70

Spelmansgudstjänst vid Rosenlund är ett årligen återkommande inslag under Jakobs Dagar. Liksom modeshower, idrottstävlingar och andra jippon som bungyjump. Rosenlundin pelimannijumalanpalvelus on vuosittain toistuva osio Jaakon Päivillä. Kuin myös muotinäytökset, urheilutapahtumat ja muut tempaukset 73

Augusti Elokuu

Augustikänslan infinner sig faktiskt redan i juli i Jakobstad. För sällan är kontrasten så stor som mellan vimlet under Jakobs Dagar-lördagen och gatorna som gapar näst intill tomma dagen efter. Vart tog folket och folkfesten vägen? Om inte förr så åtminstone den här dagen framgår det med all önskvärd tydlighet att sommaren går mot sitt slut. Det skymmer tidigare om kvällarna, skolorna börjar och plötsligt har augusti gått och det är villaavslutning med fyrverkerier, lyktor och brasor.

Elokuun tulemisen tuntee jo oikeastaan heinäkuussa. Sillä harvoin kontrasti on niin suuri kuin Jaakon Päivien lauantain väenpaljouden ja seuraavan päivän autioituneiden katujen välillä. Mihin hävisi kansa ja kansanjuhla? Viimeistään tänä päivänä jos ei aikaisemmin, on täysin selvää että kesä on päättymässä. Illat hämärtyvät aikaisemmin, koulut alkavat ja yhtäkkiä on elokuu mennyt ja on huvilakauden päättäjäiset ilotulituksineen, lyhtyineen ja kokkoineen.

Idag är havssången allvarligt lågmäld Jag står ensam på aftonstranden, när natten kommer. Nu går mitt hav till vila en stund, Aldrig förr har havets ton varit så enkel, aldrig förr har havets ton varit så klar. Så som ett avsked sådan är aftonens sång.

Ole Jakobsson

September Syyskuu

Ljuset i september bär minnen av sommaren som gick. Naturen sprakar men sjunkande temperaturer, längre skuggor och kortare dagar vittnar om att hösten kommit för att stanna. Rådhuset badar i morgondimma.

Syyskuun valo kantaa menneen kesän muistoja. Luonto risahtelee ja laskevat lämpötilat, pidemmät varjot ja lyhyemmät päivät todistavat syksyn tulleen jäädäkseen. Raatihuone kylpee aamusumussa.

Stadens nuvarande rådhus byggdes år 1875 och Otto Malm hjälpte delvis till med finansieringen. Sin nuvarande fasad och utseende fick rådhuset år 1890. Kaupungin nykyinen raatihuone rakennettiin vuonna 1875, Otto Malm auttoi osittain rahoituksessa. Raatihuone sai nykyisen julkisivun ja ulkonäön vuonna 1890. 79

Oktober Lokakuu Oktober kommer med kyla och höststormar. Men också med en höstmarknad som piggar upp och på senare år även en jazzfestival som utvecklats till en festival för också andra musikstilar och konstgenrer. Men hösten marscherar obönhörligen mot vinter och i rondellen framför energiverket faller löven till marken ett efter ett. Lokakuu tuo tulleessaan viileyden ja syysmyrskyt. Mutta myös syysmarkkinat, jotka piristävät ja myöhemmin vielä jazzfestivaalit, joista on kehittynyt festivaali myös muille musiikkisuunnille ja taidelajeille. Kuitenkin syksy kulkee vääjäämättömästi kohti talvea ja sähkölaitoksen edustalla olevassa liikenneympyrässä lehdet putoilevat maahan yksi toisensa jälkeen.

Gator och arkitektur En levande stad är stadd i ständig förändring. Ibland är förändringarna större och mer omvälvande och ibland mindre och mer subtila. Det gäller också Jakobstad. Under 1960- och 1970-talen var stadsbilden stadd i konstant förändring. Förklaringen var enkel. År 1950 sysselsatte Schaumans fabriker 581 personer medan siffran stigit till 3 000 drygt två decennier senare. På 1960-talet ökade antalet invånare i staden med över 4 000 personer till 18820 och stadens nya invånare behövde någonstans att bo. Resultatet av det intensiva byggandet syns fortfarande tydligt i stadsbilden.

Katuja ja arkkitehtuuria Elävä kaupunki elää jatkuvassa muutoksessa. Joskus muutokset ovat suurempia ja häiritseviä ja joskus pienempiä ja hienovaraisempia. Tämä koskee myös Pietarsaarta. Kaupunkikuva eli jatkuvassa muutoksessa 1960- ja 1970-luvuilla. Selitys oli yksinkertainen. Schaumanin tehtaat työllistivät 581 henkilöä vuonna 1950. Vähän yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin luku oli noussut jo 3000:n. 1960-luvulla kaupungin väkiluku nousi yli 4000 henkilöllä ollen 18820 ja kaupungin uudet asukkaat tarvitsivat paikan, jossa asua. Intensiivisen rakentamisen tulokset näkyvät vieläkin selvästi kaupunkikuvassa. 82

I början av 1950-talet tvingades trähuskvarter ge vika för nya byggnader som Cityhuset från 1956. Puutalokorttelit saivat väistyä vuodelta 1956 peräisin olevan Citytalon kaltaisten rakennusten tieltä 1950-luvun alussa. 83

Storgatan Stadens huvudgata i syd-nordlig riktning hinner byta namn två gånger under sin färd mot torget. Vid björkallén framför Optima (bilden) har den bytt namn namn från Vasavägen till Parentesen och först när den passerar den gamla stadsgränsen längs Trädgårdsgatan byter den namn till Storgatan. På sin väg in mot torget kantas Storgatan av trähus och byggnader som uppfördes efter den förödande branden år 1835. Innan den korsar torget passerar den förbi Lindskogska huset från 1797 som är det enda huset i området som stod kvar efter branden. Efter torget passerar den först Strengbergska-Blomströmska-Labbartska huset som tobaksfabrikören Ph. U. Strengberg lät bygga år 1842 innan den stryker förbi Amirohuset från 1940. Efter att den korsat Kanalesplanaden, eller gågatan om man så vill, klättrar den upp till och slutar framför stadskyrkan.

Isokatu Kaupungin etelä-pohjoissuunnassa kulkeva pääkatu ehtii muuttaa nimeään kahdesti matkallaan torille. Optiman edustalla (kuva) kulkeva koivujen reunustama puistokatu muuttaa nimensä Vaasantiestä Parenteseniksi, ja vasta kun se ohittaa vanhan Puutarhakatua pitkin kulkevan kaupunginrajan, muutta se nimen Isokaduksi. Matkalla torille Isokatua reunustavat puutalot ja rakennukset, jotka rakennettiin tuhoisan palon jälkeen vuonna 1835. Ennenkuin se saapuu torille se ohittaa Lindskogin talon vuodelta 1797, joka on ainut suurpalosta selvinnyt talo. Torin jälkeen se ohittaa ensin Strengbergin-Blomströmin-Labbartin talon, jonka tupakkatehtailija Ph. U. Strengberg rakennutti vuonna 1842 ennen kuin se kiitää vuodelta 1940 olevan Armirotalon ohi. Ylitettyään Kanavapuistikon, tai kävelykadun jos sitä siksi halutaan kutsua, se kiipeää ylös ja loppuu kaupunginkirkon eteen. 84

Amirohusets relif, Greta Jaatinen. Armirotalon korkokuva, Greta Jaatinen.

Rådhusgatan Om Storgatan är huvudgata in till torget i syd-nordlig riktning kan väl sägas att Rådhusgatan bär den uppgiften med stolthet i västöstlig riktning. Under sin färd från rondellen på gränsen till Vestersundsby passerar den det av Egil Nordin ritade arkitektoniskt fascinerande Tornhuset i funkisstil från början av 1960-talet. Vid torget kantas den av ett av stadens äldsta träd, en av de lindar som planterades efter stadsbranden år 1835 för att minska brandrisken.

Raatihuoneenkatu Jos Isokatu on torille johtava pääkatu etelä-pohjoissuunnassa, niin voidaan varmaan sanoa, että Raatihuoneenkatu hoitaa tehtävän ylpeydellä itä-länsisuunnassa. Matkallaan Vestersundinkylän rajalla olevalta liikenneympyrältä se ohittaa Egil Nordinin 1960-luvun alussa piirtämän arkkitehtonisesti kiinnostavan, funkkistyylisen Tornitalon. Torille tultaessa sitä reunustaa yksi kaupungin vanhimmista puista, yksi niistä lehmuksista, jotka istutettiin vuoden 1835 kaupunkipalon jälkeen vähentämään palovaaraa. 87

Alholmsgatan passerar Strengbergsporten på sin väg in mot centrum där Passagen (bilden uppe t.h.) bildar en naturlig förlängning till torget. Alholminkatu ohittaa Strengberginportin matkallaan keskustaan, jossa Passagen muodostaa luonnollisen jatkeen torille. 88

Skutnäsgatan i försommar- respektive höstskrud.

Skutnäsinkatu alkukesän ja syksyn asuissa. 89

Byggnader och människor utgör grunden för en stad. Det de båda har gemensamt är att en del unnas ett långt liv medan andras dagar blir mer flyktiga. Trähusen på Hamngatan (bilden) har uppnått en aktningsvärd ålder då de byggdes redan i början av 1700-talet. Bankgårdens historia på bilden bredvid blev långt ifrån lika lång. Huset från början av 1960-talet har underhållits dåligt av ägaren och när vi skriver november 2013 väntar det på att rivas. Samtidigt står stadens senaste byggnadsskapelse, Villa Sibelius, vid korsningen av Pedersesplanden och Herrholmsgatan snart redo att tas i bruk.

Rakennukset ja ihmiset muodostavat kaupungin. Niille molemmille on yhteistä se, että toisille annetaan pitkä elämä ja toisten päivät haihtuvat nopeammin. Satamakadun puutalot on saavuttanut kunnioitettavan iän. Ne rakennettiin jo 1700-luvun alussa. Alapuolella kuvassa olevan pankkitalon historia jäi huomattavasti lyhyemmäksi. Omistaja on hoitanut huonosti 1960-luvulta peräisin olevaa taloa ja kun elämme marraskuuta 2013, odottaa se purkamista. Samaan aikaan on kaupungin viimeisin, Pietarin puistikon ja Herrholminkadun risteykseen noussut Villa Sibelius melko valmiina käyttöönottoon.

Campus Allegro Det största byggprojektet i Jakobstad i början av 2000-talet har varit byggandet av Campus Allegro som invigdes i mars 2013. Byggnaden kommer att tjäna som campus för olika utbildningar men består också av en kommersiell affärsdel. Målmedvetet och skickligt agerande av nyckelpersoner i staden gjorde att Stiftelsen för Åbo Akademi åtog sig ansvaret som byggherre för projektet. Totalbudgeten landade på 45 miljoner. Kvarteret är unikt i Finland i det att det består av byggnader från fyra olika århundraden. Roger Wingren var ansvarig arkitekt för bygget och bruttoytan uppgår till 27 000 kvadratmeter. Kvarteret inhyser en konsertlokal med plats för 400 personer.

Pietarsaaren suurin rakennushanke 2000-luvulla on ollut Campus Allegro jonka avajaisia vietettiin maaliskuussa 2013. Rakennus tulee palvelemaan eri koulutuksia ja siihen sisältyy myös liiketoiminnallinen osa. Kaupungin avainhenkilöiden määrätietoinen ja taitava toiminta sai Åbo Akademi säätiön ottamaan rakennuttajan hankevastuun. Kokonaisbudjetti päätyi 45 miljoonaan. Kortteli muodostuu neljältä eri vuosisadalta peräisin olevista rakennuksista ja siksi se on ainutlaatuinen Suomessa. Roger Wingren toimi rakennuksen vastaavana arkkitehtinä ja sen bruttopinta-ala on 27 000 neliömetriä. Kortteli pitää sisällään myös konserttisalin, jossa on paikkoja 400 henkilölle.

Jakobstads kyrka Jakobstad fick sin första egna kyrka år 1691. Dess historia kom att bli kort då den brändes ner av ryssarna under stora ofreden år 1714. Förödelsen och fattigdomen efter ofreden var stor och det kom att dröja närmare femton år innan arbetet med att bygga en ny kyrka kom igång. Invigningen av den nya kyrkan ägde rum den 11 april år 1731 men det kom att dröja länge innan kyrkan kompletterades med altartavla, orgel och predikstol. Klockstapeln stod färdig år 1842.

Pietarsaaren kaupunginkirkko Pietarsaari sai ensimmäisen oman kirkon vuonna 1961. Sen historia jäi lyhyeksi kun ryssät polttivat sen matalaksi isovihan aikana vuonna 1714. Tuho ja köyhyys vallitsivat isovihan jälkeen ja kesti lähes viisitoista vuotta ennen kuin uuden kirkon rakentaminen pääsi alkuun. Uuden kirkon vihkiminen tapahtui 11. huhtikuuta 1731 mutta kesti kauan ennen kuin kirkko sai alttaritaulunsa, urut ja saarnatuolin. Kellotapuli valmistui vuonna 1842.

Det gamla tull- och packhuset från 1908 är en av stadens många vackra tegelbyggnader. I början av 2000-talet byggdes det om och tjänar i dag som hotell. Vanha tullipakkahuone vuodelta 1908 on yksi kaupungin monista kauniista tiilirakennuksista. Se peruskorjattiin 2000-luvulla ja palvelee tänä päivänä hotellina. 97

I Jakobstad finns allt från moderna stormarknader till små och anrika affärer. Sportaffären Mattssons (nedre bilden) är ett exempel på det senare. Företaget grundades 1924 och efter ett par ägarbyten under årens lopp är affären fortfarande livskraftig än i dag. Halpa-Halli (t.h.) är något av hjärtat för centrumhandeln.

Pietarsaaresta löytyy kaikkea aina moderneista supermarketeista pieniin ja perinteikkäisiin kauppoihin. Urheiluliike Mattsson (alimmainen kuva) on yksi esimerkki viimeksi mainitusta. Yritys perustettiin 1924 ja vuosien saatossa muutaman omistajanvaihdoksen jälkeen on kauppa tänäänkin elinvoimainen. Halpa-Halli (oikella) on puolestaan keskustan kaupan sydän.

100

Jakobstadsborna är ett matälskande folk. Det märks i synnerhet på det breda utbudet av lunchrestauranger som lockar stora skaror under vardagarna. På After Eight serveras exempelvis dagligen över 200 lunchportioner medan Korvgörans håller liv i gågatan från tidig förmiddag till sent på småtimmarna. Också i resten av landet är Jakobstad känt för sin matkultur. Inte minst tack vare familjeföretaget Snellmans som tillverkar kött- och charkprodukter. Fabriken i Jakobstad sysselsätter numera 600 personer och är därmed stadens största privata arbetsgivare.

Pietarsaarelaiset ovat ruokaa rakastava kansa. Erityisesti sen huomaa laajasta lounasravintolatarjonnasta, jotka houkuttelevat suuria joukkoja arkisin. Esimerkiksi After Eightissä tarjoillaan yli 200 lounasannosta kun taas Korv-Görans palvelee kävelykadulla aikaisesta aamupäivästä aina pikkutunneille asti. Pietarsaari on tunnettu ruokakulttuuristaan myös muualla maassa. Siitä voimme varmasti kiittää Snellmanin perheyritystä, joka valmistaa lihaja leikkeletuotteita. Pietarsaaren tehdas työllistää nykyään 600 henkilöä ja on täten kaupungin suurin yksityinen työnantaja.

101

November Marraskuu Ljusen vid Johanneskapellet och på gravgården vid Pedersöre kyrka på Alla helgons dag lyser upp i det annars så kompakta novembermörkret. Den första snön lägger sig och påminner om att julen är i annalkande. Pyhäin päivänä valaisevat kynttilät Johanneksen kappelilla ja Pedersören hautausmaalla muuten niin vankkumattoman pimeää marraskuuta. Ensilumi laskeutuu ja muistuttaa kohta saapuvasta joulusta.

102

103

104

När mörkret och kylan kryper på vintertid är Tellushallen en perfekt arena för olika mässarrangemang. Köpmannamässan ordnas i november vartannat år och den har på senare år fått sällskap av Activexpomässan (bilderna) på våren. Dansgalan i Kristallen är också ett återkommande inslag i november.

Tellushalli on täydellinen areena erilaisille messujärjestelyille kun pimeys ja kylmyys matelevat esiin talvisin. Kauppiasmessut järjestetään marraskuussa joka toinen vuosi ja viime vuosina on se saanut seurakseen keväiset Activexpomessut (kuvat). Kristallin Tanssigaala kuuluu myös eittämättä marraskuuhun.

105

December joulukuu December känns ibland som månaden med 24 dagar. Det är mycket som ska hinnas med innan jul och man hinner knappt märka att både självständighetsfirande och lucia passerar i marschen mot jul. Men plötsligt är det julafton. Och vad är väl mer stämningsfullt än en julsmyckad kyrka? Joulukuu tuntuu joskus kuukaudelta, jossa on 24 päivää. On niin paljon, mitä pitäisi ehtiä tehdä, että tuskin huomaa itsenäisyyspäivän vieton ja Lucian menneen, kun kiirehtii kohti joulua. Mutta yhtäkkiä se on siinä, jouluaatto. Ja mikä onkaan tunnelmallisempi kuin joulukoristeltu kirkko?

106

107

Tro, hopp och kärlek Exakt när Storgatan första gången pryddes av Tro, hopp och kärlek är oklart. En julgata torde ha funnits i Jakobstad redan på 1850-talet men då utgjordes utsmyckningen av två kors med ett ankare mellan dem. Säkert är i alla fall att det från början var stadens köpmän som stod för utsmyckningen. Uppgiften blev dock betungande och så småningom tog staden över skötseln. År 1913 fanns med all säkerhet ett hjärta med då de talgljus som ursprungligen använts hade ersatts med elektriska lampor. Det hade varit en utmaning att få till ett lyckat hjärta i samband med elektrifieringen.

”Men nu består tro, hopp och kärlek, dessa tre, och störst av dem är kärleken.”

108

(1 Kor 13:4-7, 13)

Niin pysyvät nyt nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

(1 Kor 13:4-7, 13)

Usko, toivo ja rakkaus On epävarmaa tarkalleen milloin Usko, Toivo ja Rakkaus koristivat Isokatua ensimmäisen kerran. Pietarsaaressa oletetaan olleen joulukatu jo 1850-luvulla jolloin koristeina oli kaksi ristiä ja ankkuri niiden välissä. Mutta varmaa on kuitenkin, että kaupungin kauppiaat olivat alun perin koristelun takana. Tehtävästä tuli kuitenkin rasite ja pikku hiljaa kaupunki otti tehtävän hoitaakseen. Vuonna 1913 oli sydän kuitenkin kaikella varmuudella mukana, kun alkuperäiset talikynttilät korvattiin sähkölampuin. Oli ollut haaste saada aikaiseksi onnistunut sydän sähköistämisen yhteydessä.

109

110

Tillbaka på ruta ett. Året har gått och vi är till-

Takaisin ykkösruudussa. Vuosi on kulunut ja

baka vid nyårsraketerna där vår resa också star-

olemme palanneet uudenvuoden raketteihin, jois-

tade.

ta matkamme alkoi.

Det är i din stad du har vuxit upp. Var du än befinner dig drömmer du om att återse den och allt vad du ser och hör jämför du omedvetet med hur det var i din stad. Med tiden skimrar den i ditt minne som den lugna, trygga, sansade och problemfria orten som kunde vara ett mönster för alla andra städer i världen. Du tycker att din stad i grunden och botten är bra. Att den Gud ske lov inte ligger i händelsernas centrum. I den avgörs inte nationernas öden. Du och din stad tror att ni kan vända ryggen åt en värld där krig och grymhet finns i rikligare mängder än fred och mat för dagen. Ännu får din stad i lugn och ro frodas och breda ut sig över den omgivande landsbygden, höja sig steg för steg ur havet och idka handel med hela världen. Slutord i Yve Jalanders dokumentär ”Jakobstad – en stad som andra”, Rundradion 1968

Tämä on kaupunkisi, jossa olet kasvanut. Missä ikinä oletkin, unelmoit sen jälleennäkemisestä ja tietämättäsi vertaat kaiken mitä näet ja kuulet siihen, miten kotikaupungissasi oli. Ja aika kultaa sen muistoissasi rauhalliseksi, turvalliseksi, maltilliseksi ja ongelmattomaksi paikaksi, joka voisi olla kaikkien maailman kaupunkien esikuva. Sinun mielestäsi kaupunkisi on pohjimmiltaan hyvä. Eikä se luojan kiitos ole tapahtumien keskipisteessä. Siellä ei ratkota kansakuntien kohtaloja. Sinä ja kaupunkisi luulette voivanne kääntää selkänne maailmalle, jossa sodat ja julmuudet ovat vallitsevampana kuin mitä rauha ja jokapäiväinen ruoka. Kaupunkisi saa vielä kaikessa rauhassa kukoistaa ja levittäytyä ympäröivään maaseutuun, nousta askel askeleelta merestä ja käydä kauppaa koko maailman kanssa.

”Jakobstad - en stad som andra”, Yle 1968

111

Fakta om Jakobstad

Tietoa Pietarsaaresta

Viktiga årtal

Tärkeitä vuosilukuja

1652: Jacob de la Gardie får den 19 juni rätten att grunda en stad i Pedersöre. Han avlider dock redan under sommaren och det blir i stället hans änka Ebba Brahe som den 27 oktober utfärdar fundationsbrevet för Jacobs stad.

1652: Kesäkuun 19 päivänä Jacob de la Gardie saa oikeuden perustaa kaupungin Pedesören pitäjään. Hän kuolee kuitenkin jo kesällä ja hänen leskensä Ebba Brahe allekirjoittaa lokakuun 27 päivänä Jaakobin kaupungin (Jacob stad) perustamiskirjan.

1608: Fältherren Jacob de la Gardie får av Sveriges kung, Gustav II Adolf, Pedersöre socken i förläning.

1714: Den 4 mars drabbas Jakobstad av det nordiska kriget då ryssarna marscherar in i staden och bränner både rådhuset och skolhuset samt många boningshus. I november kommer ryssarna tillbaka och nu förstörs i stort sett allt som lämnats kvar den första gången.

1720-talet: Efter freden i Nystad 1721 börjar de stadsbor som tagit sin tillflykt företrädesvis till Sverige återvända. Det är en sargad stad man möter och som man är tvungen att bygga upp från grunden. Dessutom tvingas man kämpa mot grannstäderna som försöker förmå myndigheterna att frånta staden sina rättigheter. 1765: Seglationsfrihet beviljas och de första skeppen från Jakobstad seglar ut genom Öresund. I slutet av 1700-talet är staden stadd i stadig tillväxt tack vare skeppsbyggen, tjär- och virkesexport.

1835: Jakobstad har hämtat sig efter en seg lågkonjunktur och har vid den här tiden cirka 1500 invånare. Den 2 september väcks invånarna av klockringning, trumslag och rop om att elden är lös. Det är stadens södra del som eldhärjas och elden stoppas först vid Sundet, nuvarande Kanalesplanaden. 73 av stadens 275 bebyggda tomter har eldhärjats och det är de mest värdefulla tomterna som blivit lågornas rov. 1850-talet: Krimkriget bryter ut och samtliga fartyg måste säljas eller tas upp på land. Den engelska flottan gör två försök att ta sig in till Jakobstad, men dessa slås tillbaka.

1883: Wilhelm Schauman startar cikoriafabrik och det här kan ses som startskottet för industrialiseringen av Jakobstad. 1904: Den första automobilen anskaffas till Jakobstad.

1918: Den 28 januari avväpnar de lokala skyddskårerna stadens ryska garnison.

1960-talet: Den industriella tillväxten kommer igång igen efter att Schaumanbolagen utvidgat sin verksamhet med tillverkning av sulfatcellulosa. Med Schauman som motor är stadens industri stadd i stadig tillväxt fram till mitten av 1970-talet.

Befolkningsutveckling • Asukaskehitys År Svenskpråkiga Vuosi Ruotsinkieliset

Finskspråkiga Suomenkieliset

Övriga Muut

1714: Pietarsaari joutuu mukaan Pohjan Sotaan 4. maaliskuuta kun ryssät marssivat kaupunkiin ja polttavat sekä raatihuoneen että koulun sekä monia asuintaloja. Marraskuussa ryssät palaavat ja tuhoavat lähes kaiken, mikä säästyi ensimmäisellä kerralla.

1720-luku: Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 alkoivat lähinnä Ruotsista turvapaikkaa hakeneet palata takaisin. Kaupunki oli tuhoutunut ja se oli pakko rakentaa uudelleen perustuksista lähtien, ja sen lisäksi se oli pakotettu taistelemaan naapurikaupunkeja vastaan, jotka yrittivät saada viranomaiset viemään siltä kaupunkioikeudet. 1765: Myönnetään purjehdusvapaus ja ensimmäiset Pietarsaaren laivat kulkevat Juutinrauman kautta avarammille vesille. 1700-luvun lopussa hyvinvointi kasvaa vakaasti kaupungissa laivanrakentamisen, tervan- ja puutavaran- viennin ansiosta.

1835: Pietarsaari on toipunut sitkeän lamakauden jäljiltä ja kaupungissa on jo noin 1500 asukasta. Mutta syyskuun 2 päivänä asukkaat heräävät kirkonkelloihin, rumpujen lyöntiin ja huutoihin: tuli on irti. Kaupungin koko eteläinen kaupunginosa palaa tuhkaksi ja vasta kanava saa tulen pysähtymään, nykyinen Kanavapuistikko. Kaupungin 275 rakennetusta tontista arvokkaimmat 73 ovat tuhoutuneet. 1850-luku: Krimin sota puhkeaa ja kaikki alukset tuli myydä tai oli nostettava maihin. Englantilainen laivasto hyökkää kahdesti Pietarsaareen, mutta pietarsaarelaiset torjuvat ne.

1883: Wilhelm Schauman perustaa sikuritehtaan ja tämän katsotaan olleen lähtölaukaus Pietarsaaren teollistumiselle. 1904: Ensimmäinen auto hankittiin Pietarsaareen.

Totalt Yhteensä

1880

2 123

99,2 %

0,8 %

0 0,0 %

2 140

1890

1 994

96,7 %

3,3 %

0 0,0 %

2 062

1900

2 551

89,0 %

316 11,0 %

0 0,0 %

2 867

1910

3 639

58,3 %

2 599

41,6 %

0,1 %

6 244

1920

3 736

55,5 %

2 990

44,4 %

0,1 %

6 730

1930

3 991

56,1 %

3 108

43,7 %

0,2 %

7 112

1940

4 158

58,1 %

2 989

41,7 %

0,2 %

7 162

1950

8 530

68,7 %

3 866

31,1 %

0,1 %

12 414

1960

9 426

63,8 %

5 337

36,1 %

0,0 %

14 767

1970

10 905

57,9 %

7 909

42,0 %

0,0 %

18 820

1980

11 447

55,3 %

9 232

44,6 %

0,1 %

20 700

1990

11 048

55,6 %

8 734

43,9 %

101

0,5 %

19 883

2000

10 855

55,3 %

8 424

42,9 %

357

1,8 %

19 636

2010

11 092

56,4 %

7 679

39,1 %

885

4,5 %

19 656

2012

11 015

56,0 %

7 425

37,7 %

1240

6,3 %

19 680

112

1608: Sotapäällikkö Jacob de la Gardie saa kuningas Kustaa II Adolfilta Pedersören pitäjän läänityksenä.

1918: Tammikuun 28 riisuvat paikalliset suojeluskunnat kaupungin venäläiseltä varuskunnalta aseet. 1960-luku: Teollisuuden kasvu elpyy jälleen kun Schauman yhtiöt laajentavat toimintaansa sulfaattiselluloosan valmistuksella. Kaupungin teollisuus on vakaassa kasvussa 1970-luvun keskivaiheille asti Schaumanin toimiessa veturina.

Källor • Jakobstads historia del IV • Jakobstad 1964 • Segelsällskapet i Jakobstad 100 år • www.masskar.fi • www.jakobstad.fi • www.jakobsdagar.fi • Jakobstads museums webbplats • Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008