MUSEIKARNEVALEN 19.5
n e l a v e n r a k i e Mus i l a a v e n r a k o e Mus 19.5 2012 Malmska gården, Jakobstads museum kl. 10-15 • Malmin talo, Pietarsaaren kaupunginmuseo
Var allt bättre på farfars tid? Nu har du möjlighet att med egna ögon se om det stämmer. Lördagen den 19 maj kommer Jakobstads museum att vrida klockan tillbaka till en tid då man malde sitt eget mjöl, täljde videpipor och utbytte det senaste skvallret på ljugarbänken. Missa inte Museikarnevalen – årets roligaste museihändelse!
Läs mer om Museikarnevalen på sidorna 2-5
Olivatko asiat paremmin isoisän aikaan? Nyt saat nähdä omin silmin, pitääkö tuo väite paikkansa. Pietarsaaren kaupunginmuseo siirtyy lauantaina 19. toukokuuta ajassa taaksepäin siihen aikaan, kun ihmiset jauhoivat tarvitsemansa jauhot itse, vuolivat pajupillejä ja vaihtoivat viimeisimmät juorut ”valehtelijanpenkillä”. Muista tulla Museokarnevaaleille – se on vuoden hauskin museotapahtuma!
Lisää Museokarnevaalista sivuilla 5-8
1
MUSEIKARNEVALEN 19.5
Hembygdsprofil: Fredrik Björkskog För tjugo år sedan föddes tanken på att grunda ett eget museum i Bosund. Bosund båt-, fiske-, och jaktmuseum öppnade officiellt år 1995 och sedan dess har tusentals föremål donerats eller lånats ut till museet. Fredrik Björkskog är föreningens eldsjäl och verksamhetsledare. Varje dag tillbringar han ett par timmar på museet, och om någon vill besöka museet utanför öppethållningstiderna så kan man räkna med att Björkskog dyker upp. Björkskog guidar gärna skolklasser som får höra hur Bosundborna förr i tiden ägnade sig åt fiske och säljakt. – Jag har alltid varit intresserad av det förgångna. Jag tycker att det är viktigt att kunskapen om hur våra förfäder levde och livnärde sig lever vidare. Museet tar emot maritima föremål, om det kommer in allmogeföremål så förs de till Bjärgas. Museet har en stor samling båtar och Björkskog berättar att besökarna brukar bli glada då de känner igen sina släktingars gamla båtar som har donerats till museet. Till verksamheten hör även att restaurera gamla fiskebodar och båthus. Björkskog konstaterar att föremålen kräver mycket utrymme och just nu strävar föreningen inte efter att utvidga samlingarna. I stället är målet att ta bra hand om föremålen som redan finns på museiområdet. – På museet lyfts vår historia fram. Det känns bra att vi har något att visa upp och tala om. Bosund båt-, fiske-, och jaktmuseum var med på Museikarnevalen ifjol och Björkskog konstaterar att det var en positiv upplevelse. – Det är roligt att träffa kollegor med samma intressen. Både nya och gamla bekantskaper var på plats. På Museikarnevalen den 19 maj visar Björkskog och resten av gänget från museet upp en sju meter lång skötbåt komplett med segel och allt.
Caroline Mård
Fredrik Björkskog har varit intresserad av hembygdens historia så länge han kan minnas. Han är en av eldsjälarna bakom Bosund båt-, fiske-, och jaktmuseum och varje dag tillbringar han ett par timmar på museet. Foto: Berndt Barck
Dansuppvisning på karnevalen
2
Lindy hop föddes i 1940-talets Harlem där man dansade till Count Basie och Duke Ellington. Pardansen är snabb, akrobatisk och humoristisk. Dansen sägs ha fått sitt namn från rubriken ”Lindy hops the Atlantic” som en tidning skrev dagen efter Charles Lindberghs första Atlantflygning. Nu har lindy hop tagit sig från New York till Österbotten och intresset för den afroamerikanska dansstilen växer stadigt. Lina Ekblad kom i kontakt med lindy hop redan år 1999. Hon är grundare till Ritz Lindy Hoppers som registrerades år 2010. Föreningen har drygt 60 medlemmar i åldrarna 17 till 65 och kurserna ordnas i samarbete med Vasa Arbis och Opistotalo. Det finns kurser både för nybörjare
Lukasz Spigiel och Lina Ekblad konstaterar att lindy hop är en social, men svettig, dansform. På Museikarnevalen kommer några par från Ritz Lindy Hoppers att visa upp sig. Foto: Frank A Unger
och för längre hunna. Föreningen ordnar regelbundet workshops och
socialdanskvällar. Många av medlemmarna klär upp sig i 40-talskläder för
att komma i rätt stämning inför dansen. – Vem som helst kan
dansa lindy hop. När man ser proffsen dansa kan man lätt bli avskräckt eftersom de dansar snabbt och är väldigt akrobatiska men högt tempo är inget måste, säger Ekblad. Det finns vissa grundsteg som alla bör lära sig. Därefter kan man öva in olika turer och så småningom är det fritt fram att börja improvisera. Under föreningens första tid rådde det brist på manliga dansare men nu har könsfördelningen jämnat ut sig. Man kan komma ensam till kurserna. Vi strävar efter att byta par ofta. Lindy hop är en glad och social dans som till sist blir en livsstil, säger Ekblad.
Caroline Mård
MUSEIKARNEVALEN 19.5
Storgatan blir järnväg för en dag Under Museikarnevalen kommer Storgatan framför Jakobstads museum att vara avstängd för trafik. Körförbudet gäller dock inte trafik som går på räls. Kovjoki hembygdsoch museiförening och Nykarleby Jernväg kommer att lägga ut ett femton meter långt räls på gatan och den som vill får provköra dressinen som de har med sig. Den fyrhjuliga pumpdressinen har tidigare använts på en industrijärnväg. Dressiner var i bruk ända in på 1970-talet och var användbara redskap för banvakterna som hade i uppdrag att underhålla rälsen. Dressiner tillverkades i olika storlekar och modeller och de har även använts som transport- och nöjesfordon.
Dressinen som visas upp på Museikarnevalen har använts vid industrijärnvägen vid Aitoneva men har kommit till Kovjoki från museijärnvägen i Minkiö. Den är som gjord för museijärnvägen vid Kovjoki station eftersom den kräver 600 millimeter mellan spåren. – När den kom till Kovjoki var den ett vrak men vi har fixat upp den, berättar Anders Fors på Nykarleby Jernväg.
Caroline Mård
Robert Granbäck och hans kollegor från Nykarleby Jernväg kommer att lägga ut ett femton meter långt räls på Storgatan under Museikarnevalen och alla som vill får pröva på att åka dressin. Foto: Ann-Christine KrooksSundqvist
Karnevalprogram Ett axplock ur programmet:
Program på scenen
• provkör dressin • tälj videpipor • smaka på helstekt gris • vimla med historiska kändisar • sagostund med Topelius piga • gamla bilar och hojar Storgatan • ponnyridning • stenklyvning • mete • försäljning av hantverk och böcker • nypremiär för Lönngrens grisar • plättar
10.00 Karnevalen öppnas av museichef Guy Björklund 10.30 Mikael Fröjdö uppträder som Bellman 11.00 Festtal av Greve Cronhjelm 11.30 Let’s Go 60’s 12.00 Kryddona 12.30 Historisk modeshow 13.00 Ritz Lindy Hoppers 13.30 Pedersöre spelmanslag e! träd n i 14.00 Historisk modeshow t Frit 15.00 Karnevalen avslutas 14.00 Evergreens uppträder i Malmska gården
Guidade vandringar i Jakobstad, på svenska klockan 13 och på finska klockan 14. Start från Storgatan. Rundturen beräknas ta en timme. Ponnyridning i parken klockan 11-14. Sagostund på svenska klockan 11.15 och på finska klockan 13.15.
Vi deltar i Museikarnevalen: Pedersörenejdens hembygdssällskap, Jakobstads Marthaförening, Jakobstads Motormuseum, Hemslöjdens Vänner, Aspegrens Trädgårdsförening, Jakobstads museum, Nanoq, Museiklubben, Barnkulturnätverket i Österbotten BARK, Stiftelsen Torgare, Purmo hembygdssällskap, Bosund båt-, fiske-, och jaktmuseum, Larsmo hembygdsförening, Kronoby hembygdsförening, Fagerbacka Fäbodställe, Nykarleby museum, Jeppo hembygdsförening, Let’s Go 60’s, Kovjoki hembygds- och museiförening, Nykarleby Jernväg, Restaurang Ädelbragd, Veterangruppen vid Jakobstads museum, Esse hembygdssällskap, Kuddnäs, Jakobstadsnejdens guider, Pedersöre Teater, Pensionärsföreningen Milstolpen, Kryddona, American Car Club, Jakobstadsnejdens veteranbilssällskap, Stadsträdgården, Balatako, SÖP:s Farmmuseum, Markens djurgård, Munsala hembygdsmuseum, Mikael Fröjdö, Ritz Lindy Hoppers, Pedersöre spelmanslag, Evergreens, Enlunds fårfarm, Emigranthuset Elvira, Atlantic Challenge, Antik Loveret, Else-Maj Boström, Finlands svenska skolmuseum, Österbottniska fornforskningssällskapet
3
MUSEIKARNEVALEN 19.5
Soldränkta barndomsminnen från Larsmo I Jakobstads museums sommarutställning, Södergadden – barnens ö på 1950-talet, gör vi en tidsresa till 50-talets barndomssomrar. May Nymans familj tillbringade sin fritid i en fiskarstuga på Södergadden i Larsmo skärgård, och utställningen berättar genom fotografier, texter och leksaker om barnens och deras kusiners somrar där. Många har bara minnen kvar från den tidens somrar, men tack vare Mays föräldrars och mosters fotointresse finns det rikligt med bilder från somrarna på Södergadden, och också från vinterutfärderna dit. För några år sedan samlade kusinerna ihop bilderna från släktingarnas album och funderade tillsammans över de minnen fotona väckte till liv. Utgående från bilderna och berättelserna gjordes hemsidan Södergadden – barnens ö på 50-talet, som utställningen bygger på. Livet i skärgården, för dem som tillbringade sin fritid där, innebar frihet från tvång och prestationer. Bilderna förmedlar lekandet glädje hos barnen, men också den rofyllda
En stilla stund för läsning och handarbete, var och en är försjunken i sin egen syssla. Raili, Kinnunen, Jorma Ittonen och Josef Nyman.
vardagen. Föräldrarna var delaktiga i barnens sysslor genom att de tillverkade den rekvisita barnen be-
hövde för sina lekar. Föremålen har bevarats på bild och en del finns också med i utställningen.
Utställningen i Malmska gårdens bondstuga, är öppen hela sommaren. Under Museikarnevalen är May
Nyman själv på plats och berättar om Södergadden och livet där på 50-talet. May Nyman
Minnen väcks till liv med Lönngrens grisar
4
Lönngrens café och Lönngrens grisar är två begrepp som har hört till sommaren i Jakobstadsnejden. Men vem var Lönngren? År 1920 startade Eskil och Tyyne Lönngren ett bageri i Skata vid Tavastgatan. I bageriet bakade man mest matbröd, men också bullar och grisar, som såldes i traktens butiker. Lönngrens hade också eget stånd på torget där produkterna avyttrades. Till de återkommande vår- och höstmarknaderna bakades det extra med både bröd och grisar. Under vissa marknader på 1930-talet, såldes ett tjugotal korgar med lemonad och hundratals grisar. Vid olika publika tillställningar ställde Lönngrens upp sitt stånd med kaffe, lemonad och grisar. Under biltävlingar på isen i Gamla hamn kunde man
under några timmar sälja 500 grisar. I början av 1900-talet fanns i Fäboda en liten kiosk. Den skulle betjäna både sommarvillaborna, kuranstaltens gäster och ungdomar från staden och landsbygden. År 1926 köpte Eskil Lönngren kiosken och år 1929 lät han bygga ut den med två caférum, butik och kök. Nu kunde Lönngren sommartid också sälja sina bageriprodukter i Fäboda. Kaféet blev snabbt ett populärt utflyktsmål. Eftersom Lönngren hade bil kunde både bageri- och butiksvarorna lätt föras ut till Fäboda. Eskil dog 1949, men bageriverksamheten fortsatte i Fäboda först i änkan Tyyne Lönngrens regi och sedan i dottern Airi Hirvis och hennes mans. År 1983 övertogs Lönngrens café av makarna
Lönngrens café och Lönngrens grisar är begrepp som som lever kvar i många Jakobstadsbors minne. Nu återuppstår Lönngrens grisar lagom till Museikarnevalen. Foto: Jakobstads Museum
Seppo och Anneli Wallin. I början av 2000-talet lades verksamheten vid Lönngrens café ner, men minnet av Lönngrens varma gri-
sar med sitt hjärta av äppelmos, lever kvar i jakobstadsbornas smakminne. Efter 10 år i dvala återuppstår Lönngrens grisar.
Under Museikarnevalen blir det nypremiär för grisarna som för tankarna till sol och sommar. Guy Björklund
MUSEIKARNEVALEN 19.5
Fjolårets karneval i bilder • Kuvia viime vuoden festivaalista
Linja-autolastillinen karnevaalikävijöitä
Museokarnevaalit ovat herättäneet kiinnostusta myös etelässä päin. Lauantaina 19. toukokuuta linja-auto tulee keräilemään innokkaita karnevaalivieraita väliltä Kristiinankaupunki etelässä Oravaisiin pohjoisessa. KulturÖsterbotten ja Österbottens svenska kulturfond vastaavat kustannuksista, ja EvaMarie Backnäs ottaa vastaan ilmoittautumisia puhelinnumerossa 044 750 3297 viimeistään 15. toukokuuta. Linja-auto lähtee 07.40 Kristiinankaupungista ja keräilee väkeä ajaessaan Pietarsaareen. Iltapäivällä linja-auto ajaa takaisin samaa reittiä.
Buss med karnevalbesökare
365 öar livskraft!
Det händer i Jakobstad… 1.6–30.9 ”Polarfarare idag – utrustning, teknik & proviant”, specialutställning 1.6–31.10 Barbro Enholms dockutställning 13.6 Sommarsäsongens & Terassäsongens öppning 16.6 Popkalaset 15–22.7 JAKOBS DAGAR 11.8 Konsert med Tomas Ledin (Sverige) Fler evenemang på: http://events.jakobstad.fi
Pietarsaaressa tapahtuu…
www.larsmo.fi
1.6.–30.9. ”Nykyajan naparetkeilijät – varustus, tekniikka & muona,” erikoisnäyttely 1.6.–31.10. Barbro Enholmin nukkenäyttely 13.6. Kesäkauden & Terassikauden avajaiset 16.6. Popkalaset 15.–22.7. JAAKON PÄIVÄT 11.8. Tomas Ledinin (Ruotsi) konsertti
Museikarnevalen har väckt intresse även söderöver. Lördagen den 19 maj kommer en buss att samla upp ivriga karnevalbesökare från Kristinestad i söder till Oravais i norr. KulturÖsterbotten och Österbottens svenska kulturfond står för kostnaderna och Eva-Marie Backnäs tar emot anmälningar på telefonnummer 044 750 3297 senast den 15 maj. Bussen startar klockan 07.40 från Kristinestad och plockar upp folk längs med vägen till Jakobstad. På eftermiddagen kör bussen tillbaka samma väg.
Lisää tapahtumia: http://events.pietarsaari.fi
Turistbyrån Matkailutoimisto Salutorget 1, Jakobstad Kauppatori 1, Pietarsaari tourism@jakobstad.fi tourism@pietarsaari.fi www.jakobstad.fi www.pietarsaari.fi
Kronoby - där vägarna möts
5
MUSEOKARNEVAALI 19.5
Kotiseutuhistorian puuhamies:
Fredrik Björkskog
Parisenkymmentä vuotta sitten syntyi ajatus oman museon perustamisesta Bosundiin. Bo-sundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseo avasi virallisesti ovensa vuonna 1995, ja siitä lähtien museolle on lahjoitettu tai lainattu tuhansittain esineitä. Fredrik Björkskog on yh-distyksen tulisielu ja toiminnanjohtaja. Hän viettää joka päivä pari tuntia museolla, ja jos joku tahtoo käydä museossa muulloin kuin aukioloaikoina, voi luottaa siihen, että Björk-skog tulee paikalle. Björkskog opastaa mielellään koululuokkia, jotka saavat kuulla, mi-ten bosundilaiset omistautuvat ennen aikaan kalastukselle ja hylkeenmetsästykselle. – Olen aina ollut kiinnostunut menneisyydestä. Minusta on tärkeää, että tieto esi-isiemme elintavoista ja elinkeinoista siirtyy jälkipolville. Museo ottaa vastaan merielämään liittyvää esineistöä, mahdolliset talonpoikaisesineet viedään Bjärgasiin. Museossa on laaja kokoelma veneitä, ja Björkskog kertoo, että kävijät tapaavat ilahtua tunnistaessaan museolle lahjoitettuja sukulaistensa vanhoja veneitä. Toimintaan kuuluu myös vanhojen kala-aittojen ja venevajojen kunnostaminen. Björk-skog toteaa, että esineet tarvitsevat paljon tilaa, eikä yhdistys juuri tällä hetkellä pyri laa-jentamaan kokoelmia. Tarkoituksena on sen sijaan pitää hyvää huolta museoalueella jo olevista esineistä. – Museo tuo näkyviin omaa menneisyyttämme. Tuntuu mukavalta, että meillä on jotain näytettävää ja kerrottavaa. Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseo osallistui Museokarnevaaleihin viime vuon-na, ja Björkskog toteaa, että kokemus oli myönteinen. – Samanhenkisiä kollegoita on hauska tavata. Sekä uusia että vanhoja tuttuja oli paikalla. Toukokuun 19. päivänä Björkskog ja muu museon väki tuovat Museokarnevaaleille näyt-teille seitsemän metriä pitkän verkkoveneen purjeineen kaikkineen.
Fredrik Björkskog on ollut kiinnostunut kotiseutuhistoriasta niin kauan kuin muistaa. Hän kuuluu Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseon tulisieluihin ja viettää joka päivä pari tuntia museolla. Foto: Berndt Barck
Caroline Mård
Lindy hop -tanssin uusi tuleminen
6
Lindy hop -tanssi syntyi 1940-luvun Harlemissa, jossa sitä tanssittiin Count Basien ja Duke Ellingtonin tahtiin. Paritanssi on nopeatempoinen, akrobaattinen ja humoristinen. Tanssin sanotaan saaneen nimensä Lindy hops the Atlantic-otsikosta, jonka eräs sanoma-lehti kirjoitti Charles Lindberghin ensimmäisen Atlantin-lennon jälkeisenä päivänä. Lin-dy hop on sen jälkeen levinnyt New Yorkista Pohjanmaalle asti, ja kiinnostus afroame-rikkalaista tanssityyliä kohtaan kasvaa. Lina Ekblad tutustui lindy hopiin jo vuonna 1999. Hän on vuonna 2010 perustetun Ritz Lindy Hoppers-tanssiseuran perustaja. Seuralla on yli 60 jäsentä, jotka joiden ikä vaihte-lee 17:sta 65:een. Kursseja järjestetään yhteistyössä Vasa Arbiksen
Lukasz Spigiel ja Lina Ekblad toteavat, että lindy hop on sosiaalinen, mutta hikinen tans-simuoto. Muutama pari Ritz Lindy Hoppers-seurasta tulee esiintymään Museokarnevaa-leilla. Kuva: Frank A Unger
ja Opistotalon kanssa, ja kursseja löytyy sekä vastaalkajille että edistyneemmille.
Seura järjestää säännöllisesti työpajoja ja seuratanssi-iltoja. Monet jäsenet pukeutuvat 1940-luvun
vaatteisiin päästäkseen tanssin oikeaan tunnelmaan. – Kuka tahansa voi
tanssia lindy hopia. Ammattilaisten tanssimista katsoessaan voi hel-posti pelästyä, sillä he tanssivat hyvin nopeasti ja ovat hyvin akrobaattisia, mutta itse ei tarvitse tanssia yhtä nopeaan tahtiin, sanoo Ekblad. Tanssissa on tietyt perusaskelet, jotka on opeteltava, ja sen jälkeen voi opetella eri vuoro-ja ja alkaa vähitellen improvisoida. Seuran alkuaikoina oli puutetta miestanssijoista, mut-ta nyt sukupuolijakauma on tasaantunut. – Tanssimisen voi aloittaa, vaikkei partneria olisikaan. Paria pyritään vaihtamaan tanssi-essa usein. Lindy hop on iloinen ja sosiaalinen tanssi, josta tulee lopulta elämäntapa, Ek-blad sanoo.
Caroline Mård
MUSEOKARNEVAALI 19.5
Nostalgiaa raiteilla Museokarnevaalien aikaa tullaan Pietarsaaren kaupunginmuseon kohdalla oleva katuosuus sulkemaan liikenteeltä. Ajokielto ei kuitenkaan koske raideliikennettä. Kovjoen kotiseutu- ja museoyhdistys ja Nykarleby Jernväg asentavat viisitoista metriä pitkät kis-kot kadulle, ja halukkaat pääsevät kokeilemaan resiinalla ajamista. Nelipyöräistä pumppuresiinaa on käytetty ennen teollisuusrautatiellä. Resiinoita käytet-tiin 1970-luvulle asti, ja ne olivat kiskojen kunnossapitotyöstä vastaavien ratavahtien käyttämiä työkaluja. Resiinoita valmistettiin erikokoisia ja -mallisia ja niitä on pidetty myös kuljetus- ja huviajoneuvoina.
Museokarnevaaleilla esiteltävää resiinaa on käytetty Aitonevan teollisuusrautatiellä, mut-ta se tuli Kovjoelle Minkiön museorautatieltä. Se on kuin tehty Kovjoen aseman museo-rautatietä varten, sillä se kulkee 600 millimetrin raideleveydellä. – Kovjoelle tullessaan resiina oli aivan raakki, mutta me olemme kunnostaneet sen, kertoo Anders Forsin Nykarleby Jernvägistä.
Caroline Mård Robert Granbäck ja hänen kolleegansa Nykarleby Jernvägista tulevat asentamaan Museokarnevaalien ajaksi 15 meträ pitkät raiteet Isokadulle. Kaikki haluavat saavat kokeilla resinaa. Kuva: Ann-Christine KrooksSundqvist
Karnevaaliohjelma Poimintoja ohjelmasta:
Ohjelma näyttämöllä
• koeajoa resiinalla • pajupillin vuolentaa • kokonaisena paistetun possun maistelua • seurustelua historian suurnimien kanssa • satutuokio Topeliuksen piian kanssa • jenkkirautoja ja moottoripyöriä Isollakadulla • Lönngrenin possujen uusi tuleminen • poniratsastusta • lettuja • kivenhalkaisua • ongintaa • käsityön ja kirjojen myynti
10.00 Museonjohtaja Guy Björklund avaa karnevaalit 10.30 Mikael Fröjdö esiintyy Bellmanina 11.00 Kreivi Cronhjelm pitää juhlapuheen 11.30 Let’s Go 60’s 12.00 Kryddona 12.30 Muotinäytös 13.00 Ritz Lindy Hoppers 13.30 Pedersöre spelmanslag ! 14.00 Muotinäytös ääsy p a 15.00 Karnevaalit päättyvät Vapa 14.00 Evergreens esiintyy Malmin talolla
Opastettuja kävelykierroksia. Pietarsaaren seudun oppaat kertovat kaupungin nähtävyyksistä. Kävely ruotsiksi kello 13.00 ja suomeksi kello 14.00. Kävelyjen arvioidaan kestävän tunnin verran. Poniratsastusta puistossa klo 11.00–14.00. Satutuokio ruotsiksi kello 11.15 ja suomeksi kello 13.15. Osallistumme karnevaaliin: Pedersörenejdens hembygdssällskap, Jakobstads Marthaförening, Pietarsaaren Moottorimuseo, Kotiteollisuuden Ystävät, Aspegrenin puutarhayhdistys, Pietarsaaren kaupunginmuseo, Nanoq, Museiklubben, Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK, Stiftelsen Torgare, Purmo hembygdssällskap, Bosund båt-, fiske-, och jaktmuseum, Larsmo hembygdsförening, Kronoby hembygdsförening, Fagerbacka Fäbodställe, Uudenkaarlepyyn museo, Jeppo hembygdsförening, Let’s Go 60’s, Kovjoki hembygds-, och museiförening, Nykarleby Jernväg, Ravintola Ädelbragd, Pietarsaaren kaupunginmuseon veteraaniryhmä, Esse hembygdssällskap, Kuddnäs, Pietarsaaren Seudun Oppaat, Pedersöre Teater, Pensionärsföreningen Milstolpen, Kryddona, American Car Club, Jakobstadsnejdens veteranbilssällskap, Pietarsaaren kaupunginpuutarha, Balatako, SÖP:n tarhamuseo, Markens djurgård, Munsalan kotiseutumuseo, Mikael Fröjdö, Ritz Lindy Hoppers, Pedersöre spelmanslag, Evergreens, Enlunds fårfarm, Siirtolaistalo Elvira, Atlantic Challenge, Antik Loveret, Else-Maj Boström, Suomen ruotsalainen koulumuseo, Österbottniska fornforskningssällskapet
7
MUSEOKARNEVAALI 19.5
Auringon kuultamia lapsuuden muistoja Pietarsaaren kaupunginmuseon kesänäyttelyssä, Södergadden – lasten saari 1950-luvulla, tehdään aikamatka 50-luvun lasten kesiin. May Nymanin perheen vapaa-ajanpaikka oli kalastajamökki Luodon saariston Södergaddenilla, ja näyttely kertoo valokuvin, tekstein ja leikkikaluin lasten ja heidän serkkujensa kesistä siellä. Monilla on tuon ajan kesistä vain muistot jäljellä. Mayn vanhempien ja tädin valokuvausharrastus tuotti kuitenkin runsaasti kuvamuistoja Södergaddenin kesistä ja talviretkistä siellä. Joitakin vuosia sitten serkukset keräsivät kuvat sukulaisten albumeista ja pohtivat yhdessä niiden herättämiä muistoja. Kuvista ja tarinoista valmistui sitten kesänäyttelyn pohjana oleva nettisivusto Södergadden – lasten saari 50-luvulla. Vapaa-ajan viettoon saaristossa ei kuulunut pakonomainen suorittaminen. Kuvista välittyy lasten tekemisen ilo, mutta myös olemisen levollisuus. Van-
Hienot neidit tyylikkäinä auringossa. Kirsti Holmström, May Nyman ja Jorma Ittonen.
hemmat osallistuivat lasten puuhiin valmistamalla heille leikeissä tarvittavaa rekvi-
siittaa. Niitä on taltioitu kuviin ja niitä on myös esillä näyttelyssä.
Näyttely Malmin talon väentuvassa on auki koko kesän ja Museokarnevaa-
lilla May on itse paikalla esittelemässä näyttelyn.
May Nyman
Vanhat muistot heräävät Lönngrenin possujen myötä
8
Lönngrenin kahvila ja Lönngrenin possut ovat kaksi käsitettä, jotka ovat kuuluneet Pietarsaarenseudun kesään. Mutta kuka tuo Lönngren oikein oli? Eskil ja Tyyne Lönngren perustivat vuonna 1920 leipomon Skataan Hämeenkadulle. Leipomossa leivottiin enimmäkseen ruokaleipää, mutta myös pullaa ja possuja, joita myytiin seudun kaupoissa. Lönngreneillä oli torilla myös oma koju, josta tuotteita myytiin. Jokavuotisille kevät- ja syysmarkkinoita varten leivottiin vielä tavallista enemmän leipää ja possuja. Eräillä markkinoilla 1930-luvulla myytiin parikymmentä korillista limonadia ja sadoittain possuja. Lönngrenit pystyttivät kojunsa myös erilaisiin yleisötilaisuuksiin kahvi-, limonadi- ja possutarjoi-
lua varten. Vanhan sataman jääratakilpailujen aikana voitiin myydä muutamassa tunnissa 500 possua. Fäbodassa oli 1900-luvun alussa pieni kioski. Sen oli määrä palvella sekä huvila-asukkaita, parantolan vieraita että kaupungin ja maaseudun nuoria. Eskil Lönngren osti kioskin vuonna 1926 ja vuonna 1929 hän laajensi sitä rakennuttamalla kaksi kahvilahuonetta, myymälän ja keittiön. Nyt Lönngrenit saattoivat myydä leipomotuotteitaan kesäaikaan myös Fäbodassa. Kahvilasta tuli pian suosittu retkikohde. Koska Lönngrenillä oli auto, voitiin sekä leipomo- että myymälätavaroita viedä helposti Fäbodaan. Eskil kuoli vuonna 1949, mutta leipomotoiminta jatkui Fäbodassa ensin hänen leskensä
Lönngrenin kahvila.
Tyyne Lönngrenin ja sitten tämän tyttären, Airi Hirven, ja tämän miehen toimesta. Vuonna 1983 kahvila siirtyi Seppo ja Anneli Wallinille. Lönngrenin kahvilan toiminta loppui 2000-luvun alussa,
Kuva: Pietarsaaren kaupunginmuseo
mutta muisto Lönngrenin lämpimistä omenahillolla täytetyistä possuista elää yhä pietarsaarelaisten makumuistissa. Noin kymmenen vuoden horroksen jälkeen Lönngrenin possuja on
jälleen saatavilla. Museokarnevaaleilla tarjotaan ensi kerran herkullisia possuja, joiden maku vie ajatukset kesään ja auringonpaisteeseen.
Guy Björklund