Lippu 01/2012 by Demarinuoret

Olli Urpela

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 1/2012

YHTEISKUNTATAKUU VOL. 2.0 S. 6 VAIKUTTAMINEN OPISKELIJALIIKKEESSÄ S. 8 STEREOTYPIAT POLITIKASSA S. 12 MITÄ DURBANISSA SAATIIN AIKAAN? S. 14 LIITTOHALLITUS ABC S. 23

PÄÄKIRJOITUS

NÄIN MUUTAMME MAAILMAA!

öö – ei ole mitään pelättävää! Politiikka ei ole vaikeaa, vaikeaselkoista tai pelkkää virkakieltä. Politiikka on yhdistävä tekijä, kun haluamme muuttaa maailmaa. Politiikan positiivista mielikuvaa voimme muuttaa vain me itse. Kaverin kommentteja on hyvä kuunnella ja rohkaista kertomaan niistä enemmän. Mikäli toinen on eri mieltä, ei pidä tyrmätä toisen ajattelumaailmaa. Kaikki eivät voi olla demareita, vaikka se meistä olisikin mukavaa! :) ”Sosialidemokratia on aate, jonka tavoitteena on yhteiskunta, joka takaa kaikille jäsenilleen mahdollisuuden hyvään elämään. Sosialidemokraattisessa yhteiskunnassa kenelläkään ei ole taloudelliseen asemaan perustuvia yhteiskunnallisia erityisoikeuksia, vaan kaikilla on samat oikeudet ja jokainen ihminen on yhtä arvokas.” — Demarinuorten tavoiteohjelma Maailman pelastaminen lähtee pienistä asioista. Hiljaisuus on pahin asia, jonka voi tehdä väärällä hetkellä. Aikuisten on mentävä väliin, jos lasta kiusataan, toisen kokeman vääryyden korjaamiseen on kannustettava. Oma mielipide on sanottava ääneen, kun on päätöksenteon aika. Presidentinvaaleissa nähtiin etenkin toisen kierroksen käynnistyttyä pitkästä aikaa kunnon positiivista meininkiä politiikan kampanjoinnissa. Samaa hypetystä on nähty aikoinaan Tarja Halosen kampanjoissa. Politiikan positiivisen hengen tulisi jatkua. Vaaleissa lähti liikkeelle moni sellainen, joka ei ole ollut aiemmin missään mukana. Poliittisesta aktiivisuudesta voi olla hyötyä monissa

KATI KOKKONEN

päätoimittaja

arjen hetkissä. Tuntemalla ihmisiä ja luomalla kontakteja voi lakimuutoksien lisäksi muuttaa niin omaa kuin kaverin arkea. Demarit ovat pitkän historiansa aikana muuttaneet maailmaa. Ilman tätä liikettä yhteiskunnasta puuttuisi maailman paras peruskoulu, äitiyspakkaus, naisten äänioikeus ja moni muu asia. Koko historiansa ajan Demarinuoret ovat ajaneet puolueen sisällä läpi monia pelkältä unelmilta kuulostavia asioita. Näistä esimerkkinä voi pitää vaikkapa sukupuolineutraalin avioliittolain kannattamista tai toimia nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Olemme osa kansainvälistä liikettä. Me voimme ajaa parempia asuinoloja ja vapautta kuulua ammattiyhdistysliikkeeseen. Kaikissa hetkissä kun tapaamme matkoilla muista maista ihmisiä voimme kertoa Suomesta ja suomalaisuudesta. Olet uusi tai konkari toimija — tervetuloa Demarinuorten kanssa muuttamaan maailmaa! Vaikuttamisen voi aloittaa vaikka tulemalla Demarinuorten liittokokoukseen toukokuussa tai asettumalla kunnallisvaaliehdokkaaksi.

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAPERI

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

kansi G-print 170g, sisäsivut G-print 90g

TOIMITUSKUNTA

2 / 2012 ILMESTYY TOUKOKUUSSA

PÄÄTOIMITTAJA

Timo Kontio, Antti Lindtman, Sanna Marin, Kati Oksman, Stella Qin, Mikko Ranta, Ari Reunanen, Joona Räsänen, Mikko Suomalainen, Taina Viikari, Lauri Väänänen

Aineistopäivä: 4.4.2012 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Miikka Lönnqvist, 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi

Kati Kokkonen, katikokkonen84@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI

Elisa Selinummi elisa.selinummi@demarinuoret.fi

PAINOPAIKKA

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

LIPPU 1 / 2012

AJANKOHTAISTA HYSTERIALLE JATKOA?

Presidentinvaaleissa nähtiin pitkästä aikaa todellista poliittista hysteriaa. Väyrysen kahvimukit päätyivät tuhansiin suomalaiskoteihin ja Haaviston kampanjan myötä etenkin nuoret lähtivät rohkeasti kampanjoimaan. Toimitus jää odottamaan tulevia innovaatioita niin SDP:n puoluekokousedustajien mainonnassa kuin Demarinuorten pj -skabassa. MISSIEN SIVISTYSTÄ

Valtakuntaan on kruunattu jälleen kaikkein kaunein. Kilpailun loppumetreillä missit laitettiin yleissivistyksen testiin erään suuren lehtitalon toimesta. Testissä pitkän linjan poliitikkomme Erkki Tuomioja sai uusia titteleitä: pääministeri, Jösses sentään, sisäministeri ja oikeusministeri. Vaikka tiedämme Ekin lahjakkaaksi monitaituriksi, niin Jösses sentään -ministerititteli on ehkä hieman liikaa. Demarinuorten lukijat tietänevät oikean vastauksen. Mutta kuka kruunattiin missien voittajaksi? NUORESTA NUOREKSI AIKUISEKSI

Suomalaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssi täyttää tänä vuonna 20 vuotta! Vuosi huipentuu huhtikuussa nuorisoalalla toimivien Allianssi-risteilyyn. Bilekansaa viihdyttää uutta paluutaan tekevä Aikakone. Jotkut muistanevat bändin hitit noin 20 vuoden takaa, kuten Alla vaahterapuun ja Odota. Lippu toivottaa Allianssille mitä parhainta onnea! SUOMEN RAJOJEN ULKOPUOLELLE?

VÄITE VS. TOTUUS NUORET TÖIHIN ALE -PALKALLA? VÄITE

Kouluttamattomia alle 20-vuotiaita nuoria voitaisiin palkata töihin työehtosopimuksia matalammalla palkalla, jotta he pääsisivät kiinni työelämään. Näin esitti Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Esitys ei tullut esille ensimmäistä kertaa yrittäjien suunnalta. TOTUUS

Suomessa ei ole yhteistä minimipalkkalakia, sillä vähimmäispalkat määritellään työehtosopimuksissa alakohtaisesti. Työstä kuuluu siis maksaa se palkka mitä on sovittu, eikä mitään ale hintaa. Nuorten palkkaaminen alemmalla palkalla on yksinkertaisesti epäoikeudenmukaista. Vuokra, laskut ja ruoka maksavat kaikille samanverran iästä riippumatta. Työnantaja voisi vaihtaa työntekijät ns. halpatyövoimaan. Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa tullaan toteuttamaan yhteiskuntatakuu. Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle ja alle 30 - vuotiaalle valmistuneelle taataan työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka kolmen kuukauden sisällä tyhjänpäälle jäännistä. Hanketta vetää työministeri Lauri Ihalainen.

Mikäli vaalituloksen ja pakkasen myötä sinulla on vielä harkinnassa maasta poistuminen, niin tässä selviä merkkejä, joiden takia maasta poistumista todellakin tulisi harkita: -Käytät sukkia ja sandaaleja samaan aikaan. -5 astetta tarkoittaa leutoa säätä. -Mielestäsi on normaalia jatkaa kävelemistä, kun ventovieras kysyy jotakin sinulta kadulla. -Torstaisin tekee mieli hernekeittoa ja pannukakkua. -Hiljaisuus on hauskaa. KOLMEN KISA?

Toimitukseen tulleiden huhujen perusteella Demarinuorten puheenjohtajuus ratkaistaan toukokuussa kolmen ehdokkaan kesken. Ehdokkaiksi ovat tähän mennessä ilmoittautuneet Sanna Marin, Ari Reunanen ja Joona Räsänen. Seuraavassa lehdessä saamme tutustua heidän ja mahdollisten lisäehdokkaiden ajatuksiin. SUPERKESKIVIIKKO

Presidenvaalien jälkeen todellinen poliittinen kevät käynnistyi eräänä superkeskiviikkona. Nokia irtisanoo Salon tehtaalta peräti tuhat ihmistä ja puolustusvoimien uudistus voi viedä työpaikan tuhansilta. Samalla kansalle esitettiin virkamiesten toimesta kuntauudistuksen linjaukset. Uutisten myötä toimitus toivottaa jaksamista perheisiin ja pienten kuntien lukuisille keskustapuolueen johtajille sekä perää hallitukselta toimia työllisyyden edistämiseksi. TOIMITUS

KUUKAUDEN FACEBOOK

‎”Äänestin tänään. Sen jälkeen lähetin Pekka Haavistolle kirjeen. Siinä kerroin, että Pekka Haavisto edustaa niitä asioita ja arvoja, joita itsekin halusin kampanjallani edistää.” -Paavo Lipponen “Puhuin tänään EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa nuorisotyöttömyydestä. Se on vakava ongelma, jolla on myös taloudellisia vaikutuksia.” - Jutta Urpilainen “Päivän uutisia: Hallitus lakkauttaa varuskuntia. Kuntakenttä pannaan uusiksi. Nokia vähentää työntekijöitä. Kreikan ongelmat jatkuvat. Ja Paavo Väyrynen pyrkii Keskustan puheenjohtajaksi. Normipäivä.” - Antti Kaikkonen “Hyviä uutisia ammattiyhdistysrintamalta! SDP:n listat ovat ylivoimaisesti suurimmat sekä Metalliliiton että JHL:n vaaleissa.” - Sosialidemokraatit SDP “Tämän päivän todella polttava ja merkittävä keskustelunaihe on Guggenheim. Siinä ollaan nyt kaulaa myöten. Tänään julkaistiin Kaarin Taipaleen toimittama pamfletti, jossa esitetään erittäin relevantteja kysymyksiä. Perjantaina opetus- ja kulttuuriministeriö antoi ymmärtää, että monta mutkaa on vielä matkassa. Ylipormestari Pajunen saanee vastata kaupunginhallitukselle muutoksista ja otetusta suunnasta. Päätöksenteon ajankohtaa ei tiedä kukaan. Yhdet haluavat päätöksen mahdollisimman pian, toiset jättäisivät sen tuonnemmaksi, kolmannet koko homman jäihin.” - Timo Kontio

LIPPU 1 / 2012

MEIDÄN KÄDENJÄLKEMME – YHTEISKUNTATAKUU VOL. 2.0 TEKSTI: Ari Reunanen KUVA: Olli Urpela

Kaikki hyvät asiat eivät toteudu hetkessä. Paljon keskusteltu nuorten yhteiskuntatakuu on tästä erinomainen esimerkki. Se nostettiin ensimmäisen kerran julkiseen keskusteluun SDP:n toimesta jo vuoden 1979 eduskuntavaalien alla. Vaalikeskusteluissa keskityttiin tällöin erityisesti työllisyyteen ja talouden elvyttämiseen. Vielä tuolloin ei nuorten yhteiskuntatakuuta saatu kuitenkaan toteutettua, mutta hyvää ideaa lähdettiin kehittämään erilaisten maakunnallisten kokeilujen avulla pitkin 80-lukua.

yvästä yrityksestä huolimatta kesti aina vuoteen 2005 ja Matti Vanhasen ensimmäiseen hallitukseen asti ennen kuin nuorten yhteiskuntatakuu saatiin valtakunnallisesti toteutettua. Ei ole yllätys, että SDP:llä oli tuolloin merkittävin rooli toteutustyössä. Yhteiskuntatakuu tuotti myös tuloksia, sillä sen avulla onnistuttiin parantamaan erityisesti korkeammin koulutettujen työllistymistä. Yhteiskuntatakuuseen vol. 1.0 jäi kuitenkin puutteita. Nykyisen työministeri Lauri Ihalaisen erityisavustaja Pilvi Torstin mukaan ongelmana oli erityisesti se, että yhteiskuntatakuu ei sisältänyt koulutustakuuta: - Koulutuspaikkojen lisäyksestä huolimatta kaikki nuoret eivät päässeet toisen asteen koulutukseen, Torsti kertoo. Omalta osaltaan tämä johti siihen, että Suomessa on jopa 40 000 ns. kadokasta, mikä tulee esiin tutkija Pekka Myrskylän tuoreissa arvioissa. Heitä ei näy koulujen tai työvoimahallinnon tilastoissa ja lisäksi moni heistä on pelkän peruskoulutuksen varassa. Kuten olemme voineet viime vuosien aikana huomata, on työelämä muuttunut aiempaa koulutuskeskeisemmäksi. Tämän vuoksi pelkän peruskoulutuksen varassa on vaikea löytää omaa paikkaa työelämässä. Yhteiskuntatakuu vol. 1.0 kaipasi modernisointia, koska nuoret kohtasivat työelämään siirtyessään haasteita, joihin yhteiskuntatakuu sellaisenaan ei pystynyt vastaamaan. Vuosi sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa sekä SDP että

LIPPU 1 /2012

Demarinuoret ottivat keskeiseksi vaalitavoitteekseen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen entistä kattavampana ja toimivampana. Pilvi Torstin mukaan tämä oli luonnollista, onhan SDP ollut aina työn puolue: - Meidän on saatava kaikki voimavaramme käyttöön ja jokainen suomalainen töihin. Kysymys on siitä, että on inhimillisesti tärkeää saada jokainen nuori töihin, mutta myös siitä, että eläköityvän työvoiman tilalle tarvitaan uusia tekijöitä. Hallitusohjelmaan SDP:n tavoite nuorten yhteiskuntatakuusta kirjattiin yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. SDP:n näkökulmasta voidaan puhua yhteiskuntatakuu vol. 2.0 versiosta. Punaisena lankana uudistuksessa toimii se, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja opintonsa päättäneelle alle 30-vuotiaalle nuorelle on löydettävä joko työ-, harjoittelu-, kuntoutus, oppisopimus- tai opiskelupaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Erityisavustaja Torstin mukaan yhteiskuntatakuuta kehitetään uudenlaisten toimintatapojen avulla: - Vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten osaamista tulee lisätä. Koulutus on näin ollen avainasemassa. Yhtä aikaa etsitään keinoja, joiden avulla työnantajia houkutellaan palkkaamaan nuoria ja toisaalta taas edistämään työelämää nuoria entistä enemmän houkuttelevaksi. Yhteiskuntatakuun puitteissa nuorille tarvitsee antaa myös valmiuksia yrittäjyyteen. Torsti korostaa yhteiskuntatakuun merkitystä siinä, että kerrankin on uskallettu rohkeasti luvata jotain: - Lupaus on rohkea ja aina löytyy niitä, jotka tulevat sanomaan, ettei yhteiskuntatakuu voi olla sataprosenttinen. Olennaista tässä on se, että siihen todella pyritään ja kaikki mahdolliset keinot sekä toimijat ovat mukana. Kyse on yhteiskunnan yhteisvastuusta ja yhteistalkoista. Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 työtöntä nuorta, uusimpien tilastojen mukaan 17,8 % 15–24-vuotiaista. Se on todella paljon, sillä se vastaa pienen suomalaisen kaupungin asukasmäärää. Vaikka tilanne Suomessa ei olekaan nuorten kannalta millään tavalla hyvä, olemme kuitenkin huomattavasti paremmassa asemassa kuin monet muut nuoret Euroopassa. Esimerkiksi Espanjassa nuorisotyöttömyys on yli 40 %. On siis sanomattakin selvää, että Suomen kaltaiselle nuorten yhteiskuntatakuulle olisi enemmän kuin tarvetta myös muualla Euroopassa. Siihen suuntaan ollaan myös menossa. Euroopan Demarinuorten suomalainen puheenjohtaja Kaisa Penny on vetänyt Luxemburgin työministerin kanssa ryhmää, joka ajaa kärkiteemana yhteiskuntatakuuta EU:n agendalle. Mallina käytetään Suomea, Itävaltaa ja Sveitsiä. Olemme menossa siis oikeaan suuntaan. Paljon on vielä tehtävää niin työelämässä kuin monella muullakin yhteiskunnan alueella. Yhteiskuntatakuun toteutuminen on rohkaiseva esimerkki siitä, kuinka yhdessä tehdyllä kovalla työllä voidaan saada aikaan hyviä tuloksia. Nyt on hyvä kääntää katseet kohti tulevaisuutta ja miettiä yhdessä sitä, mitä voimme tehdä vapauden ja tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnassamme. Yksi asia on kuitenkin varmaa: innostuneella otteella pääsee pitkälle! LIPPU Kirjoittaja toimii kansanedustaja Kristiina Salosen avustajana.

SUOMESSA ON TÄLLÄ HETKELLÄ NOIN 30 000 TYÖTÖNTÄ NUORTA, UUSIMPIEN TILASTOJEN MUKAAN 17,8 % 15–24-VUOTIAISTA. SE ON TODELLA PALJON, SILLÄ SE VASTAA PIENEN SUOMALAISEN KAUPUNGIN ASUKASMÄÄRÄÄ.

LIPPU 1 / 2012

VAIKUTTAMINEN OPISKELIJALIIKKEESSÄ TEKSTI: Joona Räsänen KUVAT: SYL / SAMOK

Opiskelijan parempi huominen tehdään tänään. Muistan ikuisesti, kun kuulin tuon lauseen ensimmäisen kerran. Se herätti minussakin tahdon taistella tuon jalon päämäärän puolesta. Elettiin vuotta 2007.

lin juuri aloittanut opiskeluni Lappeenrannassa. Vahvasti uusimaalainen nuori sosialidemokraatti oli noilla sanoilla koulittu opiskelijaliikkeen palvelukseen. Halu tehdä huomisesta parempi päivä meille kaikille oli suunnaton. Tuossa lauseessa piilee myös viisaus. Kaikessa toiminnassamme meidän tulisi aina katsoa eteenpäin. Harvoin voimme muuttaa tätä päivää, mutta huomiseen voimme aina vaikuttaa. Kyky katsoa eteenpäin puuttuu yhteiskunnastamme valitettavan usein. Minulla oli ilo ja kunnia palvella opiskelijoita usean vuoden ajan ja tehdä oma panokseni tuon paremman huomisen eteen. Aina kuulee kysyttävän, mitä se vaikuttaminen oikein on? Vaikuttaminen on ennen kaikkea viestintää, jonka tavoitteena on muuttaa viestin kohteena olevan henkilön tai ihmisryhmän käsityksiä jostakin asiasta tai ilmiöstä. Muuttuneet käsitykset toivottavasti johtavat viestijän tavoittelemiin muutoksiin. Kaikessa vaikuttamisessa ja edunvalvontatyössä perimmäinen kysymys on yhteistyöstä. Asiat ovat hyvin harvoin mitään one man – showta. Mitä leveämmät hartiat, sitä suuremmat kantamukset jaksaa kantaa. Etujärjestöjen tavoite on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon niin, että heidän ajamansa asiat huomioitaisiin. Tähän pätee sanonta tiheämmällä verkolla on helpompi kalastaa

LIPPU 1 /2012

eli vaikuttamisverkostojen on oltava laajat ja niitä on osattava hyödyntää. Pyrkimys päästä win-win – tilanteeseen on kaikkien etu – myös yhteiskunnan. Konkretisoituna vaikuttaminen tarkoittaa useita lähetettyjä sähköposteja, soitettuja puheluita, pidettyjä kokouksia, tapaamisia, kirjoitettuja kannanottoja ja mielipidekirjoituksia sekä kaikkea mitä voi keksiä viedäkseen omaa viestiänsä eteenpäin. Tämä kaikki siksi, että pidämme jäsenemme ääntä kuuluvilla. Jaan teille nyt muutaman keskeisen kokemukseni vaikuttamisesta opiskelijaliikkeen parissa. Jotkut ehkä muistavat opiskelijaliikkeen viimeisen suurponnistuksen viime keväältä. Korkeakouluopiskelijoiden kampanja opintorahan sitomiseksi indeksiin näkyi laajasti eri puolella Suomea ja mediaa. Tämä oli tarkoituskin. Tavoitteena oli yleisen mielipiteen saaminen asian tueksi. Kevään mittaan useilla kymmenillä paikkakunnilla järjestettiin mitä ihmeempiä tempauksia asian tiimoilta. Kampanjaan kuului myös jo vuonna 2007 tehty soittokierros kaikille eduskuntavaaliehdokkaille. Näin saimme heiltä jokaiselta varman kannan indeksiin ja maksuttomaan koulutukseen. Jotta vastausten vaikutus oli mahdollisimman suuri, julkaisimme tulokset tietenkin internetissä. Samalla keräsimme valokuvia indeksiin

KAIKKI TÄMÄ TEHTIIN, JOTTA TAVOITTEEMME INDEKSI JA MAKSUTON KOULUTUS SAISIVAT NIIN PALJON NÄKYVYYTTÄ, ETTÄ NIITÄ EI VOINUT JÄTTÄÄ HUOMIOIMATTA. sitomista kannattavista ehdokkaista. Kampanjan tiimoilta kahvitimme kansanedustajat ennen ja jälkeen vaalien, lähetimme valituille edustajille suukkoja ja päivystimme säätytalolla koko hallitusneuvotteluiden ajan. Säätytalolla päivysti myös indeksi-sauna, jossa eräskin puoluesihteeri kävi tekemässä oman imagokampanjansa. Kaikki tämä tehtiin, jotta tavoitteemme indeksi ja maksuton koulutus saisivat niin paljon näkyvyyttä, että niitä ei voinut jättää huomioimatta. Hallitusohjelmassa näkyykin selkeästi opiskelijoiden ajamat asiat. Näitä olivat indeksin ja maksuttoman koulutuksen lisäksi myös liuta koulutus- ja sosiaalipoliittisia kirjauksia. Tämän tuloksen mahdollistivat sadat tapaamiset ja lounaat eri intressiryhmien, niin päättäjien kuin valmistelijoiden, tapaamiset ympäri Suomen. Indeksin kirjaamisesta hallitusohjelmaan en niinkään jaa kiitosta sosialidemokraateille vaan vasemmistolle ja vihreille. Toivottavasti sosialidemokraatit ainakin pitävät hallitusohjelman kirjauksesta kiinni. Viime vuoden viimeinen ponnistus liittyi valtion budjettiin. Korkeakouluopiskelijoilla oli kunnianhimoinen tavoite saada ateriatukeen 15 sentin korotus, mikä tarkoittaisi valtiolle lisämenoa 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä siksi, että aterian enimmäishintaa tullaan tänä vuonna nostamaan. Tässä taloudellisessa tilanteessa menojen

kasvattaminen on haastavaa. Tiesimme poliittisen tilanteen perusteella, että lisäjakovaraa hallituksen esityksen päälle oli tulossa 10-40 miljoonaa. Yhteistyössä SDP:n ja Kokoomuksen kanssa saimme ateriatukeen 7 sentin korotuksen jokaista ateriaa kohden. Samalla saimme talousarvioon tarvittavat määrärahat erään terveydenhuoltopilotin laajentamiseen. Nämäkään saavutukset eivät olisi onnistuneet ilman aktiivista jäsenistöä. Suurin kunnia kuuluu niille opiskelija- ja ylioppilaskunta aktiiveille, jotka ilman palkkioita ja korvauksia hyvää hyvyyttään tekevät päivittäin töitä opiskelijan paremman huomisen eteen. Hyvän etujärjestön tunnistaa myös siitä, että se pystyy tarjoamaan jäsenilleen elämyksiä, iloa, yhdessä tekemistä ja onnistumisia. Näin sen vaikuttamistoimintakaan ei ole väkinäistä. Uskon todella, että parempi huominen on saavutettavissa. Se vaatii meiltä kaikilta paljon, isoja ja pieniä tekoja. Toivottavasti siinä huomisessa on vahva sosialidemokratian kädenjälki, kuten näissäkin kampanjoissa on ollut. Kiitokset kuuluvat myös nuorisoliittojemme toimijoille, erityisesti, Timolle ja Saritalle, jotka ovat olleet korvaamaton apu koko opiskelijaliikkeelle. LIPPU

ÄRJE

IJAJ SKEL

STÖT

in matti t Am nssi ry – a v o jä ia jestö ja-All ttojär Opiskeli a k n n e vie Suom iskele tai in op AKKI ry ja i t t toon a n Liit Amm levat - S e t s i la e Lukio :ään. Opisk men bund FSS . o U u K S ä OS ör omen t liitty omsf aa Su K ry ja voiva Skolungd t i t e o s h i O la a aa n - SAM Lukio s Svensk lvont unva tien liitto ilaskuntie nd d a l e n i n p n F e j p . u u y o k l i r yl ou lija (SYL) lvoo keak piske ttikor eakouluo n etuja va ntien liitto a m Am rk ku vie i. Solisest aattiko opiskele ylioppilas l a m n m n a u sa korke omen altak istois ivat v vaikuttaa yliop ärjestö Su m i o t . j s ry töt yhtei ONK ärjes elijaj iskelijat S k s i p p o set O tiset Poliit mokraatti . e n sialid olitiikkaa p koulu ISET

LL NNA AKU VALT

OPI

LIPPU 1 / 2012

DEMARIT VAIKUTTAVAT TEKSTI: Kati Kokkonen GRAFIIKKA: Olli Urpela

PERTTI NISONEN / EDUSKUNTA

SDP:llä on pitkä historia vaikuttajana ja kansanliikkeenä. Julkisuudessa nähdään useimmiten eturivin poliitikkomme, mutta keitä taustalla oikein työskentelee? Aloitamme tutkimusmatkamme rakennuksesta, jota eräs rockyhtye luuli museoksi. Vuonna 1936 valmistuneessa eduskuntatalossa ja viereisessä Pikkuparlamentissa työskentelee 200 kansanedustajan lisäksi noin 800 muuta henkilöä. Ovella vastassa ovat vahtimestarit, jotka päästävät vierailemaan vain mikäli nimesi löytyy listasta. Täysistuntoja on tervetullut katsomaan kuka tahansa ilman ennakkoon ilmoittautumista.

Pikkuparlamentti

Eduskuntatalo

1 JOANNA MOORE / EDUSKUNTA

Metallitalo

8 Vaikuttaminen puolueessa ei rajoitu ainoastaan näiden rakenteiden sisään. Demarivaikuttajia työskentelee niin ammattiliitoissa kuin kansalaisjärjestöissä. Keväällä käydään edustajistovaalit kahdessa maamme suurimmassa ammattiliitossa. Metalliliiton ja JHL:n ehdokkaana on paljon demareita. He haluavat vaikuttaa liittojensa, ja tätä kautta työpaikkojensa, päätöksentekoon arvojemme pohjalta.

Oulu

EX T RA Sosialidemokraattista vaikuttamista voi tehdä huomaamattakin monessa paikkaa, kuten vaikkapa omassa oppilaitoksessa. Maksuton koulutus on yksi kulmakivistämme ja sitä voit ajaa paikallisesti. SDP on todellinen kansanliike.

Otetaan juna ulos pääkaupungista ja matkataan sillä Ouluun. Pitkät matkat ovat haasteena niin puolueen piirin toiminnanjohtajalle kuin Demarinuorten piirityöntekijälle. Pohjoisessa niihin on kuitenkin totuttu. Lopputuloksia palkattujen henkilöiden ja vapaaehtoisten toiminnasta näkee vaalien alla, kun aamulla kampanjoimaan mennessä torilla on jo teltta pystyssä ja hernekeitto valmiina. Taustalla olevat työmyyrät mahdollistavat sen, että puolueemme koneiston rakenteet ovat kunnossa. Itse politiikan ja liikkeen tekevät kaikki ihmiset.

LIPPU 1 /2012

EX T RA Tällä kertaa meitä on vastassa kansanedustajan avustaja. Melkein jokaisella kansanedustajalla on avustajansa. Stereotyyppisin mielikuva on, että avustaja on ”27-vuotias juuri valmistunut valtioopin opiskelija”. Kyllä heitäkin löytyy, mutta ikäjakauma on laaja ja taustat hyvin erilaisia.

Kansanedustajan avustaja avustaa kansanedustajaa valtiopäivätehtävissä. Avustajien työnkuva vaihtelee edustajakohtaisesti. Yleisimpiä työtehtäviä ovat muun muassa kalenterin ylläpito, tapaamisten järjestäminen ja tausta-aineistojen laadinta. Lähes poikkeuksetta edustajalla on yksi avustaja. Avustajat työskentelevät joko eduskunnassa tai edustajan vaalipiirissä. Avustajien lisäksi eduskuntaryhmämme tukena työskentelee ryhmäkanslia. Tämän vuoden alusta SD-ryhmä teki historiaa aloittamalla ryhmäkansliamalli-kokeilun. Tämän myötä vuosia käytössä olleeseen alle 10-hengen ryhmäkansliatoimistoon siirtyi noin puolet avustajista. Kokeilulla selvitetään, kumpi toimintamalli toimii paremmin kansanedustajien tukena: henkilökohtaiset avustajat vai ryhmäkanslia, jossa jokaisella on yhden kansanedustajan sijaa vastuu esimerkiksi tietyn sektorin asiantuntijana tai sihteerinä.

3 Avustajan huone

EX T RA Nais-, nuoriso- ja opiskelijaliitto sekä varhaisnuorten järjestö Nuoret Kotkat ovat puolueen sisarjärjestöjä. Nais-, nuoriso- ja opiskelijaliitto toimivat myös samassa rakennuksessa kuin puoluetoimisto. Sisarjärjestöjen edustajat voivat olla läsnä ja käyttää puheenvuoroja puoluekokouksessa ja puoluevaltuuston kokouksessa.

Ryhmäkanslia

Valtioneuvoston linna

Jatkamme matkaa eduskunnasta kohti kolmikkoa: valtio, kirkko ja sivistys. Täältä löytyy Valtioneuvoston linna, jossa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen työhuone sijaitsee. Urpilaisella on työssään apuna muun muassa valtiosihteeri ja neljä erityisavustajaa vastuualueinaan niin talous, lehdistö kuin kansainvälinen politiikka. Jokaiselta ministeriltä löytyy ainakin yksi erityisavustaja, jonka puolueen johto on nimittänyt ministerin pestin ajaksi. Toki jokaisesta ministeriöstä löytyy vakituiset virkamiehet ja sihteerit, mutta valtiosihteerit ja erityisavustajat työskentelevät ministerin palveluksen ajan.

Toiselta puolelta, Hakaniemestä, löytyy SDP:n pitkäaikainen puoluetoimisto. Tässä samassa rakennuksessa sijaitsee myös Demarinuorten, Demariopiskelijoiden ja Naisliiton toimistot. Puoluetoimisto on paikka, jossa valmistellaan puolueen järjestötyötä ja ydintoimintaa aina vaalien alla. Toimistolla on tällä kertaa kokoontumassa yksi puolueen työryhmistä. Ryhmiä vetävät puolueen avainhenkilöt, mutta asiantuntijat on valittu tarkkaan eri sektoreilta. Lähes kaikki työskentelevät päivätyönään muualla kuin suoranaisesti puolueessa.

SIMO RISTA / EDUSKUNTA

Puoluetoimisto

LIPPU 1 / 2012

STEREOTYPIAT OVAT EDELLEEN LÄSNÄ POLITIIKASSA TEKSTI: Sanna Marin

”Sun ei pitäis käyttää jakkua tai kirjoittaa niin paljon asiaa sun blogiin. Nuoren pitäis katos näyttää nuorelta ja kuulostaa kans”, kaikuu hyvässä hengessä annettu kritiikki korvilleni. Näinkö on? Jakku ja painavat asiat pahvilaatikkoon varaston pimeään nurkkaan ja huppari niskaan slangisanoilla höystettynä? Mutta hetkinen, enhän minä lähtenyt tähän leikkiin keräämään nuorisosympatiaa itseäni vanhemmilta vaan puhumaan asiaa ja muuttamaan maailmaa.

LIPPU 1 /2012

olitiikan tutkija Erkka Railo kuvaa väitöskirjassaan ”Henkilökohtainen on poliittista. Neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975−2005” eri sukupuoliin liittyviä odotuksia ja asenteita. Tutkimuksessaan Railo tarkastelee Anna-lehden tekemien henkilökuvien eroja nais- ja miespoliitikkojen välillä 30 vuoden aikajaksolla. Tutkimuksen johtopäätös on, että näissä neuvotellaan siitä, millaista politiikkaa miehet ja naiset voivat tehdä ja keillä on oikeus toimia politiikassa. Haastattelut välittävät kuvaa erilaisista jaoista sukupuolten välillä yksityisen ja julkisen elämän suhteen. Naispoliitikot kuvataan arjen asiantuntijoina ja henkilökuvia kirjoitetaan yksityiselämän ja ihmissuhteiden näkökulmasta. Miespoliitikkojen henkilöhaastatteluissa korostuu asiantuntemus sekä yhteisten asioiden hoito ja yksityiselä-

SUKUPUOLITTUNUT YHTEISKUNNALLINEN JAKOLINJA ON SIIRTYNYT OSALTAAN POLITIIKAN JA YKSITYISELÄMÄN VÄLILTÄ POLITIIKAN SISÄLLE. mää käsitellään lähinnä heidän puolisoidensa kautta. Jako miesten ja naisten välillä näkyy myös politiikan sisältöalueilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto sekä opetus-, ympäristö- ja kulttuuripolitiikka nähdään erityisinä naisille sopivina toiminnan kenttinä. Sukupuolittunut yhteiskunnallinen jakolinja onkin siirtynyt osaltaan politiikan ja yksityiselämän väliltä politiikan sisälle. Tunnistan jaon sukupuolittuneista politiikan toimintasektoreista omista kokemuksistani. ”Sua varmaan kiinnostaisi mennä puoluekokouksessa tuohon sosiaali- ja terveysasioita käsittelevään jaostoon”, kuulin useita kertoja, kun Pirkanmaalla päätettiin puoluekokousdelegaatiomme edustuksista eri työryhmiin vuonna 2010. Kannustukset tiettyjen politiikanlohkojen suuntaan viestivät edelleen voimissaan olevasta roolijaosta yhteiskunnallisella kentällä. Sukupuolittuneen politiikan haaste ei omalla kohdallani ole niinkään kanssaihmisten arviot poliittisesta roolistani, vaan kokemani vapauden puute reagoida sukupuoleeni liittyviin odotuksiin. Etenkin toisten naisten edessä koen vaikeaksi ilmaista, etteivät politiikan sisältökysymysten prioriteettini liity ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, vanhustenhuoltoon tai muihin hoivakeskeisiin sektoreihin. Pelkään leimaa kylmästä ja kovasta naisesta. Politiikan jakolinjat eivät ole vain sukupuoli- vaan myös sukupolvisidonnaisia. Politiikassa mukana olevaa nuorta, joka käyttäytyy rempseästi ja puhuu värikkäästi, pidetään helposti aidompana ihmisenä kuin nuorta, joka keskittyy sisällöllisesti ja kielellisesti politiikan asiakysymyksiin. Toisaalta ”aito” nuori voi kohdata muita haasteita politiikassa uskottavuuden jäädessä nuorisoleiman taakse. Sukupolvisidonnaiset rooliodotukset koskettavat todennäköisesti myös muita ikäryhmiä kuin alle 30-vuotiaita. Olisikin mielenkiintoista kuulla esimerkiksi eläkeikäisten politiikan aktiivitoimijoiden kokemuksia heihin kohdistuvista odotuksista. Stereotypiat ovat edelleen politiikassa vahvasti läsnä, vaikka edistystäkin on tapahtunut. Onko politiikassa tilaa ei-pullantuoksuiselle naiselle tai asiakeskeiselle nuorelle? LIPPU

LIPPU FAKTA - Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli voimaan vuonna 1906 - Vaalioikeuden suomalaiset naiset saivat toisena maailmassa - Nykyisistä kansanedustajista lähes puolet ovat naisia - SDP:n eduskuntaryhmän kansanedustajista 64 % on naisia

PRESIDENTINVAALEISSA NUORISOVAALIT Nuorisovaalien toisen kierroksen äänestys järjestettiin oppilaitoksissa uurnavaalina; Kokonaisuudessaan nuorisovaaleihin osallistui lähes 650 yläkoulua, lukiota ja toisen asteen ammatillista oppilaitosta. Nuorisovaaleissa äänestivät näiden oppilaitosten oppilaat, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Nuorisovaalien toisella kierroksella annettiin 48 555 hyväksyttyä ääntä. Valtakunnalliset nuorisovaalit järjestää Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. Nuorisovaalit ovat osa koulujen demokratiakasvatusta, ja niissä opetellaan, miten vaalit ja demokratia toimivat sekä miten äänestäminen tapahtuu. Allianssi kannustaa kouluja käsittelemään vaaleja, vaaliteemoja ja seuraamaan ehdokkaita sekä innostaa aktiivisuuteen myös niitä nuoria, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Presidentinvaalien yhteydessä nuorisovaaleja kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa. Lähde: Allianssi

YK:N ILMASTONEUVOTTELUT JA OIKEUDENMUKAISUUS - MITÄ DURBANIN KOKOUKSESSA SAATIIN AIKAISEKSI? TEKSTI: SAMULI SINISALO KUVAT: DEVIN ALTOBELLO

LIPPU 1 /2012

Jälleen viime joulukuussa yli 190 valtiota kokoontuivat puimaan maailmanlaajuista ratkaisua ilmastonmuutokselle. Kyseessä oli COP17, eli seitsemästoista YK:n ilmaston puitesopimuksen osapuolikokous. Näiden kokousten tarkoituksena on hillitä ihmisten aiheuttamaa ilmastonmuutosta ja rajoittaa ilmaston lämpeneminen tasolle, jonka ympäristö kestää.

uten Suomenkin mediasta on käynyt ilmi, oli Durbanissa täydellinen katastrofi lähellä. Siltä vältyttiin vain vaivoin neuvottelujen venyttyä suunnitellun takarajan yli vuorokaudella. Lopputuloksena oli poliittinen julistus Kioton sopimuksen jatkamisesta sekä Durbanin tiekartta, jonka ohjaamana tulisi uusi kattavampi ympäristösopimus neuvotella vuoteen 2015 mennessä.

tietyt teollistuneet maat ovat USA:n johdolla pyrkineet uudelleentulkitsemaan, uudelleenkirjoittamaan sekä peräti hankkiutumaan eroon yhteisistä mutta eriytetyistä velvollisuuksista ja historiallisesta vastuusta. Tämä ei ole oikeudenmukaista. USA ei koskaan ratifioinut Kioton sopimusta. He eivät siis ole toteuttaneet edes niitä päästövähennyksiä, joita he 90-luvulla lupailivat. Sen vuoksi neuvotteluja on käyty kahdella raiteella. Toisella pyritään saamaan Kioton sopimukselle jatkoa ja toisella taas pyritään Balin tiekarttaan pohjautuen neuvottelemaan rinnakkaista sopimusta, joka sitoisi myös Yhdysvaltoja. Balin tiekartasta sovittiin vuonna 2007 ja sen pohjalta oli tarkoitus saada sopimus Kööpenhaminassa 2009. Toisin kävi ja neuvottelut jatkuvat edelleen. Kioton sopimuksen suhteen taas Durbanin kokouksen alla Kanada, Venäjä ja paradoksaalisesti myös Japani ilmoittivat, etteivät he osallistu Kioton sopimuksen mahdolliselle jatkokaudelle. MITÄ DURBANIN TULOS TARKOITTAA?

Näiden jännitteiden keskeltä siis saatiin Durbanin tulos: Kioton sopimuksen poliittinen jatko sekä uusi tiekartta - Durbanin mandaatti. Tämäkin on katastrofi, mutta ei täydellinen, sillä YK ei menettänyt kasvojaan. Se säilyy foorumina jossa ilmastopolitiikasta jatkossakin neuvotellaan. Silti Kioto -päätös on katastrofi, koska siltä puuttuu lain voima ja ilmoitetut päästövähennystavoitteet johtavat toteutuessaankin noin neljän asteen lämpiämiseen. Taso, MISTÄ ILMASTONEUVOTTELUISSA ON KYSE? jonka ympäristö kestää, on kaksi astetta. Durbanin mandaatti on katastrofi, koska siinä ei yhteisiä Ilmastoneuvotteluissa on kaksi voimaa pelissä. Toisaalmutta eriytettyjä velvollisuuksia tai historiallista vastuuta ta ympäristön puolesta päästöjä tulisi leikata rajusti ja mainita lainkaan. Ensi vuonna Qatarissa se lopullisesti kornopeasti. Toisaalta kehitysmaille tulee turvata mahdollivaa Balin tiekartan, joka olisi ohjannut maita kunnianhimoisuus kehitykseen ja teollistumiseen - ja ainakin toistaiseksi sempaan ja oikeudenmukaisempaan sopimukseen. kasvava talous tarkoittaa myös kasvavaa hiilijalanjälkeä. Durbanin sopimusen pohjalta on mahTuhannen taalan kysymys on, miten ilDURBANIN MANDAATTI dollista neuvotella laaja ja kattava sopimus mastonmuutosta voitaisiin hillitä niin, että ON HYVIN HEIKKO ympäristön hyväksi. Esimerkiksi Kiina on talouskasvu ei kärsisi ja kehitysmailla olisi oikeus kehittyä samalle tasolle länsimaiOIKEUDENMUKAISUUDEN ilmoittanut olevansa valmis ottamaan den kanssa? TURVAAMISEKSI TULEVISSA lainvoimaisia päästövähennystavoitteita Kun YK:n ilmastonmuutoksen puitesoILMASTONEUVOTTELUISSA. vuodesta 2020 alkaen. Heidän kohdallaan pimus vuonna 1992 neuvoteltiin, kirjatTÄMÄ ON VAARALLISTA, SILLÄ kehitysmaa-asema onkin pian päivitettävä - harvalla kehitysmaalla kun on omaa tiin siihen, että maailman valtioilla ovat OIKEUDENMUKAISUUDEN avaruusohjelmaa. ”yhteiset mutta eriytetyt velvollisuudet PUUTTUESSA KAIKKEIN Päästövähennysvelvoitteet sopivat keja kyvyt” torjua ilmastonmuutosta. Tällä KÖYHIMMILTÄ MAILTA hittyneempien kehitysmaiden kuten Kiinan, haluttiin varmistaa oikeudenmukaisuuden KEHITYKSEN TIKAPUUT Intian ja Brasilian kohdalle. Vähemmän toteutuminen ilmastonmuutoksen vastaiPOTKAISTAAN kehittyneiden maiden kuten Botswanan, sessa taistelussa. Bolivian tai Sudanin kohdalla näin ei ole. Tähän asti oikeudenmukaisuutta on ULOTTUMATTOMIIN. Durbanin mandaatti on hyvin heikko oikeutulkittu siten, että teollistuneilla maildenmukaisuuden turvaamiseksi tulevissa la, kuten EU-mailla, USA:lla, Kanadalla, ilmastoneuvotteluissa. Tämä on vaarallista, sillä oikeuAustralialla ja Japanilla, on velvoite vähentää päästöjään denmukaisuuden puuttuessa kaikkein köyhimmiltä mailta sekä auttaa kehittyviä maita pääsemään ympäristöystävälkehityksen tikapuut potkaistaan ulottumattomiin. Tällöin lisemmälle kasvu-uralle ja sopeutumaan ilmastonmuutokheidät on tulevaisuudessa on tuomittu kurjuuteen - saatiin sen aiheuttamiin ongelmiin. Oikeudenmukaista on myös ilmastoa kuriin tai ei. LIPPU se, että teollistuneet maat ovat kunnioittaneet historiallista vastuutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa: hiilidiokKirjoitaja Samuli Sinisalo on Tampereelta kotoisin ja sidia on länsimaista kertynyt ilmakehään reilusti yli sadan opiskelee politiikkaa, ympäristöpolitiikkaa sekä taloutta vuoden ajan, kun kehistymaista on päästöjä tullut vasta Yhdysvalloissa College of the Atlanticin yliopistossa. Hän on parikymmentä vuotta ja edelleenkin hyvin pienessä mittaseurannut YK:n ilmastoneuvotteluja vuodesta 2009 alkaen. kaavassa. SDP:ssä hän on työskennellyt mm. puoluetoimiston kampanjakeskuksessa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sekä NEUVOTTELUJEN HISTORIAA Eero Heinäluoman avustajana eduskunnassa. Vielä 1990-luvulla neuvotteluja käytiin paremmassa hengessä, ja tuloksiakin saatiin aikaiseksi. Kioton sopimus on näistä suurin saavutus. Kuitenkin viime vuosien aikana

LIPPU 1 / 2012

UUDET TUULET VARSINAISSUOMESTA TEKSTI: Elisa Selinummi

Odotukset ovat korkealla, kun Sosialidemokraattisen puolueen piirin puheenjohtajaksi nousi nuori demari. Juuso Alatalo, 29, valittiin VarsinaisSuomen Sosialidemokraattien puheenjohtajaksi viime syksynä. Nyt on aika lunastaa lupauksia ja olla luottamuksen arvoinen. Varsinais-Suomessa toteutetaan Alatalon johdolla sitä, mistä koko Sosialidemokraattisessa puolueessa puhutaan. Tarkoituksena on lisätä näkyvyyttä ja päivittää toimintatapoja. Näille ajatuksille rakentui Alatalon kampanja, kun kilpailtiin paikasta SDP:n piirin puheenjohtajana. - Tavoitteenamme on nostaa piirin profiilia. Se tarkoittaa sitä, että ollaan enemmän esillä julkisessa keskustelussa. Samalla piirin sisäisiä toimintatapoja kehitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita, Alatalo selventää. Vanhoja perinteitä ei Varsinais-Suomessa unohdeta, sillä niille piirin toiminta rakentuu. On kuitenkin aika raikastaa niitä toimintatapoja, joita on tehty pitkään samalla tavalla. Käytännössä tämä on mahdollista toteuttaa aluksi pienillä asioilla. Piirikokous järjestetään keväällä ensimmäistä kertaa uudella konseptilla, jota on suunniteltu huolella. - Näkisin ensimmäisenä askeleena puolueen kannatuksen nostamiseen sen, että piirien tasolla uudistutaan ja hyviä ideoita jaetaan toisille piireille. On menty hyvään suuntaan kuluneiden vuosien aikana, mutta totta kai on paljon tehtävää ja se ei saa pysähtyä missään kohtaa. Uusia ideoita tarvitaan ja myös Demarinuorten puolelta, toivoo Alatalo. Vuorovaikutus paikallisten demarinuorten ja puolueen välillä on ollut Varsinais-Suomessa toimivaa. Kuten muuallakin, on piirihallituksessa seuraajajäsen ja nuoria on valittu myös varsinaisiksi jäseniksi. Alatalo haluaisi kuitenkin viedä yhteistyötä pidemmälle: - Vastakkainasettelulle ei ole tarvetta, vaan tehdään toisiamme tukien asioita. Olemme kuitenkin saman aatteen katon alla ollaan ja samaa venettä soudetaan. Voisin puheenjohtajana käydä hyvinkin aktiivista keskustelua siitä, mitä nuorisopiiri toivoo toiminnalta ja esimerkiksi koulutustilaisuuksilta. Toiminta ja tulevaisuus Varsinais-Suomessa kuulostaa hyvältä. Nuoret demarit ovat pääseet todellisiin vaikuttamisen paikkoihin. Alatalon tapauksessa tarvittiin muun muassa pienen paikka-

LIPPU 1 /2012

kunnan puolueosasto, joka kaipasi uutta puheenjohtajaa. Ehdokkuudet eri vaaleissa sekä aktiivinen ja luotettava toiminta tuottivat tulosta. Kun Alatalolta kysyy, miten se on mahdollista, hän kehottaa haastamaan nykyiset toimijat mutta samalla rakentemaan siltoja ja toimimaan järkevästi.

VARSINAIS-SUOMESSA TOTEUTETAAN ALATALON JOHDOLLA SITÄ, MISTÄ KOKO SOSIALIDEMOKRAATTISESSA PUOLUEESSA PUHUTAAN. - Puolue ei uusiudu sillä, että pidetään jäääräpäisesti kiinni luottamustoimista ja saavutetuista asemista, vaan antamalla nuorille vastuuta. Samaan aikaan heitä on jaettava kokemuksia ja tuettava heitä tehtävässä. On kuitenkin muistettava tarkasti, että saavutettua tehtävää on kunnioitettava ja se tulee hoitaa huolella. Yhdistetään kokeneiden tovereiden osaaminen, mutta saadaan päivitettyjä ja uusia ideoita ja ajatuksia siitä, mitä SDP on vaikka 30 vuoden päästä. Seuraava näytönpaikka sukupolvien väliselle yhteistyölle on syksyn kuntavaalit. Ne tulevat nopeasti, sillä välissä ehtii olla niin Demarinuorten liittokokous kuin SDP:n puoluekokous. Nuorten tulee aktivoitua ja lähteä ehdokkaiksi kaikissa kunnissa.

- Se on tapa, jolla aitoa vuorovaikutusta voidaan ylläpitää myös kunnallispolitiikassa. Nuorten täytyy tulla aidosti esiin ja tuoda mukaan omat ajatuksensa siitä, mitä haluavat politiikalla edistää, Alatalo kannustaa. Hän ja monet muut ovat valmiita tukemaan nuoria ehdokkuudessa. Omasta kokemuksestaan Alatalo tietää, että kuntalaiset kuuntelevat nuorta ehdokasta jo ensimmäisissä vaaleissa, mikäli asioihin perehtyy ja on aktiivinen. Pelkkä nuoruus ei riitä, vaan vaaliteemat on mietittävä. LIPPU

KUKA JUUSO? - Syntynyt Raisiossa vuonna 1982, Mynämäkeläistynyt 1996 - Aloittanut politiikan yläasteella valtakunnallisessa nuorisoparlamentissa - Toiminut puolueosastossa ja Demarinuorissa - Työskentelee SDP:n eduskuntaryhmässä ryhmäavustajana -Ihanneyhteiskunta on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja solidaarinen Kotisivut: www.juusoalatalo.com

LIPPU 1 / 2012

ANTIN PALSTA

ONKO KANSANEDUSTAJALLA VALTAA? Esko Impivaaralainen astelee ensimmäistä kertaa elämässään eduskuntataloon. Esko on nyt kansanedustaja. Hän on saanut alueeltaan ison äänipotin ja on voimiensa tunnossa – nyt laitetaan maan asiat kuntoon ja lähitien asfaltointiinkin pitäisi rahat saada. Hallitusneuvottelut käynnistyvät ja Esko huomaa, että niitä käydään Säätytalolla eikä Esko tunne oikein ketään heistä, jotka neuvotteluja käyvät. Kahvia kuluu eduskunnan kuppilassa, mutta kukaan ei tule kysymään, mitä mieltä Esko asioista on.

euvotteluiden jälkeen eduskuntaan tuodaan 80-sivuinen ohjelma, jossa on hyvin tarkasti määritetty linja seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Esko huomaa, että tässä vaiheessa on liian myöhäistä edes yrittää vaikuttaa suuriin linjoihin, tai pieniin tai ylipäätään yhtään mihinkään. Esko yrittää eduskuntaryhmän kokouksessa kysyä, etteikö edes pientä ja merkityksetöntä kohtaa saisi muutettua? ”Neuvottelutulos on kokonaisuus”, ryhmäpuheenjohtaja muistuttaa. Valiokuntatyö alkaa, mutta sekään ei Eskosta tunnu kovin helpolta. Hallitukselta tulee omat esityksensä, joihin muutoksien saaminen on lähes mahdotonta. Suuren salin keskustelukin tuntuu pelkältä teatterilta – mikään ei kuitenkaan muutu, sanoisi siellä mitä tahansa. Eskoa turhauttaa. Vaikuttaminen on vaikeaa ja asiat etenevät hitaasti. Kaiken lisäksi, hallitus on päättänyt siirtää valtion viraston toimipisteen pois Eskon kotipaikkakunnalta ja tuoren kansanedustaja joutuu tulilinjalle maakuntalehdessä. Yht’äkkiä hetki sitten vaalimökillä linjatut kristallinkirkkaat asiat ovatkin äärimmäisen monimutkaisia ja niihin on vaikea vaikuttaa.

EI KUULOSTA KOVIN VALLANMAKUISELTA

Eskon perässä eduskuntatalon jo ennestään tuttuja portaita astelee Matti Meikäläinen. Matilla on pitkä kokemus eri järjestöissä toimimisesta ja hän on toiminut aktiivisesti puolueessa yli kymmenen vuotta. Matti on myös ollut työssä, jossa on pitänyt neuvotella asioista, olla ihmisten kanssa tekemisissä ja vaikuttaa mielipiteisiin. Hallitusneuvotteluiden aikaan Matti tapaa eri järjestöjen edustajia ja saa informaatiota erilaisista ajankohtaisista asioista. Matti tuntee hyvin puolueensa hallitusneuvottelijat ja olemalla itse aktiivinen, hän saa jatkuvasti tietoa siitä, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Erään itselle tärkeän asian kohdalla Matti on yhteydessä puolueen puheenjohtajaan, koska asia on kuulemma tulossa hallitusneuvotteluiden johtoryhmän pöydälle. Hallitusohjelmasta Matti huomaa, että hän on pystynyt vaikuttamaan kirjauksen sanamuotoon ja sitä kautta koko asiaan erittäin paljon. Eduskunnassa Matilla on muutamia tärkeitä asioita, joihin hän vaikuttaa jo niiden valmisteluvaiheessa. Matti on yhteydessä ministeriöiden virkamiehiin ja hankkii tietoa esimerkiksi tuntemiltaan etujärjestöihmisiltä. Matti on myös yhteyksissä lukuisiin ihmisiin, jotka pystyvät asiaan vaikuttamaan. Valiokunnissa Matti tuo mielipiteensä esiin ja vie asioita eteenpäin. Matti on myös oivaltanut, että vaikka eri tahojen kannat ovat jo tiedossa, eduskunnan suuressa salissa on tärkeää tuoda mielipiteitä esiin, koska silloin ne välittyvät koko kansalle. Tässä kaksi kovin erilaista tarinaa siitä, miltä ensimmäisen kauden kansanedustajasta voi uusi työ tuntua. Molempien tarinoiden päähenkilöt ovat kuvitteellisia, mutta heidän kokemat tuntemukset ovat kooste oikeiden kansanedustajien todellisista tuntemuksista. Mediaani löytynee luonnollisesti jostain välimaastosta. SIISPÄ KYSYMYKSEEN, ONKO YKSITTÄISELLÄ KANSANEDUSTAJALLA VALTAA, OIKEA VASTAUS ON KYLLÄ JA EI

Johtopäätöksenä voisin sanoa, että mielestäni yksittäisellä kansanedustajja on valtaa, mutta sen määrä on itsestä kiinni. Vaikuttamistyön on kohdistuttava asioiden valmisteluvaiheeseen. On tunnettava ihmisiä ja vaikutettava verkostojen kautta. Se vaatii paljon työtä; eduskunnan suuressa salissa nähty työ on murto osa kokonaistyöstä. Itse asiassa vaikutusvaltaisilla poliitikoilla työ valiokunnassakin on pieni osa sitä työtä, jolla on todellista merkitystä asioiden sisältöön. LIPPU Antti Lindtman, ensimmäisen kauden kansanedustaja siltä väliltä

LIPPU 1 /2012

KULTTUURI

ESKO SALMINEN: SUOMI-KUVA VENÄJÄN JA EU:N LEHDISTÖSSÄ 1990-2000 TEKSTI: Lauri Väänänen

Esko Salminen kuvaa 1990-luvun Suomea Venäjän ja Länsi-Euroopan lehdistön kautta, kysymällä suomalaiseen tapaan: ”Mitä ne meistä ajattelee?”.

euvostoliiton romahdettua myös venäläisten Suomi-kuva muuttui. YYA-sopimuksen jouduttua roskakoriin venäläisessä lehdistössä uskallettiin viimein kritisoida Suomen ja Venäjän suhteita ennenkuulumattomalla tavalla – samoin oli tilanne Suomessa. Saksan lehdistön Suomi-kuvaan tiivistyi aiemmin LänsiSaksan käyttämä termi Finnlandsierung, suomettuminen, jolla tarkoitettiin Urho Kekkosen ajan NL:ää suosivaa politiikkaa. Toisaalta DDR:ssä Suomea kuvailtiin ystävällis-

mieliseksi kapitalistimaaksi. 1990-luvun alussa Suomi alkoi Salmisen mukaan erottua yhdistyneen Saksan lehdistössä yhtenä Pohjoismaista, jota verrattiin nyt Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Iso-Britannian ja Ranskan lehdistössä Suomi ei ollut ennen 1990-lukua juuri kiinnittänyt huomiota. Neuvostoliiton romahdettua lehdistö alkoi kuitenkin kirjoittaa Suomesta ”itäisestä varjosta, Moskovan kahleista vapautuneena” maana, joka EU-jäsenyytensä myötä murtautui kansainväliselle näyttämölle. Salminen kuvaa erinomaisella tavalla Suomi-kuvan muutosta takapajuisesta, Neuvostoliiton varjossa hädin tuskin itsenäisenä sinnittelevästä maasta, kohti kansainvälistyvää eurooppalaista Suomea. ”Suomi-kuva Venäjän ja EU:n lehdistössä 1990-2000” auttaa ymmärtämään sen, miten erilainen Suomi oli vielä parikymmentä vuotta sitten. LIPPU

LEFFAVINKKEJÄ ANNA HYVÄN KIERTÄÄ (PAY FOR IT)

Trevor koululainen saa opettajaltaan tehtäväkseen parantaa maailmaa. Trevor auttaa koditonta miestä ja pyytää häntä auttamaan kolmea muuta. Alkaa tapahtumien vyyhti, jossa poika joutuu kokemaan epäonnistumisen ja ilon hetkiä. Kaikkein vaikeimmaksi osoittautuu kaikkien läheisimpien ihmisten auttaminen. Vuosi: 2000 Pääosissa: Haley Joel Osment, Helen Hunt, Kevin Spacey FORREST GUMP

Elokuvien klassikko, jossa nuorena tyhmänäkin pidetty pikkupoika Forrest tekee lähtemättömän vaikutuksen ihmisiin. Nuoruuden jalkatuet siivittivät Forrestin juoksemaan joka paikkaan ja tämän ansioista pelaamaan superbowlia. Forrest opettaa Elvikselle kuuluisan lantioliikkeen, taistelee Vietnamin sodassa ja vierailee Valkoisessa talossa. Sodassa kaatuneen ystävälle luvanneena Forrest perustaa katkarapu -yrityksen, joka tuottaa miljoonia. Nuoruuden rakkauden Jennyn Forrest saa omakseen vuosien jälkeen.

Vuosi: 1994 Pääosissa: Tom Hanks, Robin Wright Penn, Gary Sinise, Mykelti Williamson, Sally Field NEW YEAR’S EVE

Lukuisilla eturivin nimillä tähditetty romanttinen leffa antaa pahan ennakkoaavistuksen ja ideana on kaikkien tarinoiden yhdistyminen. Lähtökohtaan nähden leffa on katsomisen arvoinen, etenkin jos olet suuri New Yorkin fani. Leffassa sivutaan myös yhteiskunnallisia asioita kuten sotaa, irtisanomisia ja terveydenhuoltoa. Vuosi: 2011 Pääosissa: mm. Halle Berry, Ashton Kutcher, Hilary Swank, Sarah Jessica Parker ja Robert De Niro.

PITÄISI NÄHDÄ LEFFAT

1. Girl with the dragon tattoo 2. Härmä 3. Leijonakuningas 3D

LIPPU 1 / 2012

PRESIDENTTIFOORUMIIN OSALLISTUI VAIKUTTAJIA USEISTA ERI NUORISOJÄRJESTÖISTÄ.

NUORET DEMARIT PRESIDENTTIFOORUMISSA: SYRJÄYTYNEISYYS EI KUULU SUOMALAISEEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTAAN TEKSTI: Kati Oksman KUVA: Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Halosen 19.1 viimeisenä pitämässä presidenttifoorumissa teemana oli nuoret ja tulevaisuus. Stadin Demarinuorten jäsenistä mukana keskustelemassa olivat SAKKI ry:n puheenjohtaja Susanna Haapalaisen lisäksi Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio ja Kadar Gelle, jotka vaativat kokonaisnäkemystä hyvinvoinnin luomiseen yhteiskunnassamme.

yvinvointiyhteiskuntaan kuuluu avoimuus ja syrjimättömyys. Kontio ja Gelle toivat puheenvuoroissaan esiin, että yhteiskunnassamme ilmenevä viha ja negatiivinen ilmapiiri eivät edesauta suomalaista menestystarinaa. Hyviin asioihin voi

olla tyytyväinen, mutta itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan saa jäädä kellumaan. – Ei mielestäni auta, jos puhumme vaikkapa aina siitä, kuinka hyvin suomalaisilla lukiolaisille menee. Pitäisi mieluummin puhua niistä, joiden tilanteessa on vielä kehitettävää, Kontio sanoo. Gelle, joka alun perin kotoisin Somaliasta, toteaa, että silloin, kun hänen perheensä pari vuosikymmentä sitten muutti Suomeen, ei ollut kotouttamisohjelmia, mutta meidät otettiin hyvin vastaan suomalaiseen yhteisöön ja autettiin arjen kysymyksissä. – Nykyään on olemassa kotouttamisohjelmat, mutta maahanmuuttajia ei haluta tänne. Jotta maahanmuuttaja menestyy, hänen olemassaoloaan ja hänen menestymistään pitää haluta”, Gelle toteaa. Gellen mukaan negatiivinen ilmapiiri ja syrjintä aiheuttavat helposti maahanmuuttajanuorten keskuudessa masentuneisuutta ja ahdistusta ja on omiaan vahvistamaan identiteettikysymyksiä: Olenko suomalainen, somalialainen, eurooppalainen vai jotain muuta. Kontio ihmettelee puolestaan, miksi puhumme aina toisen sukupolven maahanmuuttajista, emme toisen sukupolven suomalaisista? - Paavo Lipponen on sanonut: ”Pöö, ei ole mitään pelättävää”. Lipponen on oikeassa. Vaikeina aikoina suomalaisten pitää olla rohkeita ja avoimia uusia asioita kohtaan, sillä pelättävää ei ole, Gelle tiivistää. LIPPU

Facebookissa perheväkivaltaa vastaan

Osana yhteiskuntavastuutamme olemme tukeneet Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa vuodesta 2007 lähtien. Tänä vuonna Osuuskunnan tuella uudistetaan liiton Facebookissa ylläpitämän nettiturvakodin toimintaa. Jatkossa nettiturvakodissa päivystää entistä useammin väkivaltatyön ammattilainen, jolta saa anonyymisti ja ilman rekisteröitymistä neuvoja ja apua omaan tai läheisensä tilanteeseen. Facebookin ja muun sosiaalisen median roolia tehostetaan myös perheväkivaltaa ja auttamisen keinoja koskevassa tiedonvälityksessä.

www.tradeka.fi

www.turvakoti.net

LIPPU 1 /2012

SDP:N MINISTERIT 3/3 finansminister 22.6.2011– Partiordförande, pedagogie magister Riksdagsledamot 2003– Födelsår och födelseort: 1975, Lappo Hemort: Karleby Make: Juha Mustonen Intressen: läsning, matlagning, motion, musik Språkkunskaper: finska, svenska, engelska och tyska

- KOMMUNREFORMEN ÄR SPETSPROJEKTET UNDER DENNA VALPERIOD NÄR DET GÄLLER DEN OFFENTLIGA EKONOMINS HÅLLBARHET PÅ LÄNGRE SIKT. VI BEHÖVER SMIDIGHET OCH BEREDSKAP FÖR FÖRÄNDRINGAR ISTÄLLET FÖR DEN SKRÄMSEL- OCH UPPRORSRETORIK SOM OPPOSITIONEN UPPBLÅSER.

- BEHOVET AV EN KOMMUNREFORM ÄR OBESTRIDLIG

FINANSMINISTER JUTTA URPILAINEN

OM VI VILL TRYGGA HELA FINLANDS OCH FINLÄNDARNAS

Finansministeriet (FM) är en del av statsrådet. Ministeriet bereder regeringens ekonomi- och finanspolitik samt statsbudgeten och är sakkunnig i fråga om skattepolitik. Finansministeriet svarar också för beredningen av finansmarknadspolitiken, statens arbetsgivar- och personalpolicy samt för utvecklandet av den offentliga förvaltningen.

VÄLFÄRDSTJÄNSTER. VI BEHÖVER EKONOMISKT HÅLLBARA OCH ÄVEN I ÖVRIGT STARKA PRIMÄRKOMMUNER SOM KLARAR ANSVARET FÖR ORDNANDET AV SERVICE. DETTA ARBETE BORDE REDAN HA INLETTS. BÄTTRE DOCK ATT AGERA SENT ÄN ALDRIG.”

www.juttaurpilainen.fi/

" Kuva:t Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia

SALO, 23.11.2011 NYHETER 23.12.2011

Utrikesminister 2000-2007, 22.6.2011– Politices doktor, ekonom riksdagsledamot: 1970–1979, 1991– Födelseår och födelseort: 1946 Helsingfors Hemort: Helsingfors Maka: Marja-Helena Rajala Språkkunskaper: finska, svenska, engelska, franska, tyska, estniska

INTERNATIONALISM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT FÖR SMÅ LÄNDER VARS EKONOMIER ÄR BEROENDE AV UTRIKESHANDELN. DE FINLÄNDSKA MEDBORGARNAS INTERNATIONELLA INFLYTANDE HAR ÖKAT I OCH MED ATT FRIVILLIGORGANISATIONER, FOLKRÖRELSER OCH SOCIALA MEDIER HAR BLIVIT ALLT MER BETYDANDE PÅVERKNINGSKANALER.

VI LEVER I EN VÄRLD DÄR DET INTERNATIONELLA BEROENDET ÖKAR HELA TIDEN PÅ ALLA OMRÅDEN. INGEN ENSKILD STAT KAN LÖSGÖRA SIG FRÅN DET, SUPERMAKT ELLER MIKROSTAT, SPELAR INGEN ROLL.

OCKSÅ HOTEN MOT DEN ÖVERGRIPANDE SÄKERHETEN KRÄVER OMFATTANDE MULTILATERALT SAMARBETE. DET FÖRSTÅR VI I FINLAND OCH DÄRFÖR FÖR VI ETT ÖPPET SAMARBETE I OLIKA ORGANISATIONER OCH INTERNATIONELLA SAMMANHANG.

UTRIKESMINISTER ERKKI TUOMIOJA

Utrikesminister Erkki Tuomioja ansvarar för utrikes- och säkerhetspolitiken och allmänna frågor som berör utrikesförvaltningen. http://www.tuomioja.org/

LIPPU 1 /2012

DEMARINUORTEN LIITTOKOKOUS 18.-20.5.2012

LIITTOHALLITUSTYÖSKENTELYN ABC TEKSTI: Taina Viikari

Mitä Demarinuorten liittohallitus tekee? Mitkä ovat sen tehtävät? Neljän vuoden liittohallitustyöskentelyn jälkeen käteen ovat jääneet seuraavat havainnot, joihin kannattaa perehtyä ennen liittohallitukseen pyrkimistä. 1. POLITIIKKA

iittohallituksen tärkein tehtävä on politiikan tekeminen. Olemme poliittinen nuorisojärjestö ja mikäli haluamme antaa itsestämme uskottavan ja elävän kuvan, täytyy poliittisten linjauksien olla jatkuvia, johdonmukaisia sekä arvoiltaan sosialidemokraattisia. Tärkein henkilö tässä työssä on liiton puheenjohtaja, jonka täysipäivänen työ on politiikan tekeminen. Poliittiseen vaikuttamiseen liittohallituslaisten täytyy osallistua muutenkin kuin kokouksissa tönöttämällä (kyllä, liittohallitustyöskentely on myös muuta). Hallituksen täytyy kommunikoida kokousten välillä, koska politiikan kuumat perunat ja julkilausumat eivät odottele seuraavaa kokousta. Sähköpostikeskustelu on tärkein väline ja se on kaikkein hedelmällisintä, kun kaikki siihen osallistuvat mutta eivät kuitenkaan runoile toisten sähköposteja tukkoon sivujen mittaisilla lurituksilla. Liittohallituslaisten olisi hyvä vaikuttaa muissakin järjestöissä ja tuoda omia mielipidekirjoituksiaan, pakinoitaan, kannanottoja tai vaikka runojaan esille eri medioissa. Toisaalta ”Sosialidemokraattinen runo – julkaisuvapaa heti” ei välttämättä ole kovin mediaseksikästä. Olisi kuitenkin tärkeää, että liiton nimi näkyisi mahdollisimman usein eri medioissa ympäri Suomen. Linjastamme poikkeavia julkilausumia ei kuitenkaan kannata suoltaa eteenpäin pelkkien mediaosumien toivossa.

Näin jäsenistö voi yrittää vaikuttaa hallituslaisten ajatuksiin ja risut sekä ruusut saa ojentaa ihan kasvotusten ja suoraan, kun liittohallitus on jonkun asian jälleen ryssinyt. 3. KATSO KOHTA 1. 4. TALOUS- JA HENKILÖSTÖASIAT SEKÄ JAOSTOT

Talousasiat ovat välillä turhauttavia, mutta ilman rahaa mikään ei pyöri. Varsinkin liittohallituksessa aloittavien kannattaa käyttää usein lausahdusta ”Anteeks, mut mä en nyt ymmärtänyt” ja näin ollen päästään käyttämään vanhaa kunnon rautalankamallia. Rautalankamallia joutuu joskus käyttämään muihinkin asioihin. Hallitus valitsee hallituskauden alussa työvaliokunnan, johon laitetaan porukan välkyimmät sekä liiton puheenjohtajisto heidän välkkyydestään riippumatta. Lisäksi hallitus asettaa tarpeelliset jaostot, joista ollaan ensin hyvin innoissaan, mutta loppukaudesta voi kuulla kommentteja ”Mikä ihmeen jaosto, onko sellainenkin olemassa?” Henkilöstöasiat ovat liittohallituksen sisäisiä, joten se siitä. Sitten näette.

ABC

2. SOLUTTAUTUMINEN JÄSENISTÖÖN

Liittohallituslaisten tehtäviin kuuluu näkyminen liiton tapahtumissa ja koulutuksissa. Tilanne on arvovallaltaan melkein verrattavissa kansanedustajien jalkautumiseen kansan parissa. On hyvin tärkeää, että liittohallituslaiset tuntevat jäsenistön ja kommunikoivat heidän kanssaan.

5. KATSO KOHTA KOLME 6. JATKUVA NAURESKELU, VITSAILU, NALJAILU JA SARKASMI

Tämä osuus vie aikaa liittohallituksen työskentelystä yllättävän paljon, joten tähän kannattaa panostaa melkein yhtä paljon kuin osioihin yksi, kolme ja viisi. Kokous ei ole kokous ilman jonkun mollaamista, toisille naljailua ja riehakkaita naurukohtauksia. Opettele siis olemaan sarkastinen, vitsaileva ja ärsyttävä hihittelijä. Niillä pääsee jo pitkälle. LIPPU

LIPPU 1 /2012

PJ:N PALSTA

ÄLÄ VALITA – VAIKUTA! TIMO KONTIO, puheenjohtaja

uomalainen yhteiskunta rakentuu poliittiselle päätöksenteolle. Vaikka järjestelmän peruskivi on asetettu jo toistasataa vuotta sitten, ovat sen periaatteet edelleen ajankohtaisia. Päätöksentekijöinä ja vastuunkantajina ovat poliitikot, jotka edustavat kukin jotakin puoluetta. Eduskunnassa tällä hetkellä toimii kahdeksan puoluetta, jotka ovat sinne tulleet valituiksi viime kevään eduskuntavaaleissa. SDP on näistä toiseksi suurin. Eduskuntapuolueiden lisäksi puoluerekisterissä on joukko ryhmiä, jotka edustavat ajatuksia, joille ei ole löytynyt riittävästi kannatusta kansan riveissä. Puolueet ovat kansalaisjärjestöjä, joiden sisällä käyty keskustelu ja tehdyt päätökset näkyvät niiden toteuttamassa politiikassa. Poliittinen toiminta ei kuitenkaan rajoitu puolueisiin. Suomessa toimii aktiivisesti noin 70 000 kansalaisjärjestöä. Niissä on jäseniä yhteensä 15 miljoonaa eli keskimäärin jokainen meistä kuuluu kolmeen järjestöön. Perustuslakimme antaa kansalaisille mahdollisuuden kuulua ja olla kuulumatta mihin tahansa lailliseen järjestöön. Yhteiskunnan kehittyessä vanhoja yhdistyksiä kuolee pois niiden toteutettua tehtävänsä tai tarpeen poistuttua. Samaan aikaan kuitenkin syntyy yhä uusia järjestöjä, jotka kokoavat suojiinsa samanmielisiä ihmisiä. Nuorten sitoutuminen poliittisiin puolueisiin on viimeisten

vuosikymmenten aikana vähentynyt merkittävästi. Syitä tähän on monia. Nähdäkseni merkittävimpiä ovat kansalaisjärjestökentän kehittyminen ja poliittisen keskustelun vieroksunta. Nuoret lähtevät mukaan yhden asian liikkeisiin, kuten ihmisoikeus-, ympäristö- ja harrastejärjestöihin. Tämä on hyvä asia, koska se mahdollistaa yhteiskunnallisen keskustelun laajenemisen ja monimuotoistumisen. Järjestötoiminta on hyvä harrastus ja sen myötä kertynyt kaveripiiri usein säilyy koko elämän. 1970-luvun lopulla Suomen nuoriso oli erittäin aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ehkä jopa liian aktiivisesti. Tämä johti pahaan kärjistymiseen, nuorisojärjestöjen kriiseihin ja

POLIITTINEN TOIMINTA EI KUITENKAAN RAJOITU PUOLUEISIIN. SUOMESSA TOIMII AKTIIVISESTI NOIN 70 000 KANSALAISJÄRJESTÖÄ. NIISSÄ ON JÄSENIÄ YHTEENSÄ 15 MILJOONAA ELI KESKIMÄÄRIN JOKAINEN MEISTÄ KUULUU KOLMEEN JÄRJESTÖÖN. pahaan poliittiseen krapulaan. Kouluissa kiellettiin poliittinen toiminta, nuorisojärjestöjen tehtäviä vähennettiin ja nuoriso ajettiin enemmän tai vähemmän marginaaliin. Tämän kriisin hedelmiä korjaamme nyt, kun äänestysaktiivisuus laskee, yhteiskunnalliset asiat eivät kiinnosta ja eriarvoisuus kansan keskuudessa kasvaa. Itse lähdin mukaan poliittiseen vaikuttamistyöhön peruskoulun kahdeksannella luokalla. Oppilaskuntatoiminnassa ja muuten opiskelijoiden etua ajamassa viihdyinkin yli vuosikymmenen. Puoluepoliittiseen toimintaan hyppäsin vasta 25-vuotiaana, kun olin tehnyt päätöksen siitä, että sosialidemokratia on aatteena sydäntäni lähimpänä. Rauhan, tasa-arvon ja ihmisten välisen kaikenlaisen yhdenvertaisuuden edistämistä olin tehnyt jo aiemmin ja nyt sain laajentaa toimintakenttääni. En silti ole hylännyt kansalaisjärjestöjä, joissa toimin jo nuorempana. Puoluepolitiikka ei muuttanut minua, vaan päinvastoin minä olen saanut muokata puoluepolitiikkaa. Sen kautta uskon voivani vaikuttaa koko yhteiskuntamme suuntaan. LIPPU

LIPPU 1 /2012

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyymina pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IN:

OUT:

T-paidat T-paidat ovat oikeastaan aina IN niin kesällä kuin talvella, tosin hiukan vähemmän syksyllä. T-paita päällä ei tule kuuma ja siksi ei myöskään hikoile kuin sika. Jos silti hikoilee, voi vetäistä talkkia kainaloon.

Jytkyt Viime keväänä jytky ja jytkyjen huutelu julkisilla paikoilla herättivät hilpeyttä. Nykyisellään tämä on täysin passé. Ei ole siis jytkyjä luvassa, paitsi jos työntää pinsetit pistorasiaan, tulee 220 voltin jytky.

Farkut Farkkuja voi käyttää niin mies kuin nainen. Ne edustavat todellista pukeutumisen tasa-arvoa, mutta ei ehkä kannata käyttää ihan samanmallisia farkkuja. Farkutkin menevät ihan aina, ja mallit muuttuvat trendien mukaan – paitsi minulla.

Varvassukat Varvassukat ovat loukkaus kaikkea hyvää kohtaan ja siksi niitä ei tulisi kenenkään pitää ikinä missään. Varpaat tykkäävät toisista varpaista eikä varpaita saa eristää kankaalla. Nyt en edes lähde käsittelemään asian esteettistä puolta.

Leit Leit ovat Suomessa täysin aliarvostettuja niiden hienouteen nähden. Heti tulee kesä ja Havaiji mieleen, kun käyttää leitä. Tosin koska ihmiset katsoisivat kieroon, jos pitäisi leitä muuten vain, kannattaa pitäytyä vappuisessa ja juhannuksisessa lein käytössä.

Inka – pipot Nämä eivät nähdäkseni ole toimineet Suomessa oikein ikinä. Nyt ei olla soutelemassa kaislaveneellä Titicaca – järvellä, vaan kokemassa katiskaa Suur–Saimaalla. Vaikka vierasperäiset vaikutteet kulttuurissa voivat olla hyväkin juttu, kuten kahvin ryystäminen tassilta tai useiden banaanikuutioiden ahmiminen, tämä kyseinen juttu ei vaan toimi.

UNDER

DOWN

KUMMALLISUUKSIA

KAIKKI ON VÄÄRINPÄIN

PARDON?

Auton ratti on oikealla ja kulkuneuvot kulkevat toisella puolella tietä kuin on aiemmin tottunut. Kävellessäkin on muistettava kävellä vasemmalla puolella, muutoin jää kaikkien alle. Arvatkaa vaan, kuinka monta kertaa olen seisonut väärällä ratikkapysäkillä!

Kaikilla on oma sävynsä englannin kielessä, mutta kaikkien vaikeinta on ymmärtää aussien puhetta! Pardon ja excuse me ovatkin heidän kanssa jutellessa kovassa käytössä.

RUOKAKAUPAT

Joka paikassa on ns. supermarketin kokoisia kauppoja, mutta mitään hypermarkettia ei ole ainakaan lähiseudulla. Mikäli haluaa virvoittavia juomia, on katseltava tarkkaan ympärilleen. Osassa ruokakauppoja myydään kaikkia alkoholeja, joissakin näitä aineita ei myydä ollenkaan, vaan on mentävä erillisen kauppaan. Savukkeet on jo piilotettu asiakkaiden näkyviltä.

SAKOTTAMINEN

Tässä hyvinvointivaltiossa äänestysprosentti on korkea, koska ihmisten on pakko äänestää. Mikäli jättää äänestämättä, joutuu maksamaan sakon ja jatkuvasta rikkomuksesta voi joutua vankilaan. Päin punaisia ajamisesta saa yli 300 euron sakot ja kadulle sammuminen putkareissun kera kustantaa lähes 500 euroa. Seuraavassa lehdessä ihmetellään päätoimittajan silmin lisää Australian arkea.

LIPPU 1 / 2012

PAAVON KAMPANJOINTIA TEKSTI: Stella Qin KUVA: Ismo Kainulainen

Presidentinvaalit ovat aina herättäneet kiinnostusta kansalaisissa ja saaneet ihmiset lähtemään sankoin joukoin niin toreille tapaamaan ehdokkaita, tukijoukkoihin kuin vaaliuurnillekin. Vuosi 2012 ei ollut poikkeus.

un tieto Paavo Lipposen ehdokkuudesta tuli julki, alkoi mobilisoituminen ja kampanjan valmistelu ympäri maata. Aikaa ei ollut tuhlattavaksi, sillä osa kilpakumppaneista oli aloittanut oman vaalityönsä tukijoineen jo huomattavasti aikaisemmin. Helsingin kansalaisvaltuuskunta, johon itsekin kuuluin, aloitti työnsä vuoden loppupuolella. Valtuuskunta koostui vaikuttavasta joukosta Paavon tukijoita lukuisista eri ammattiryhmistä ja yli puoluerajojen. Oli hienoa huomata, miten erilaiset ihmiset olivat valmiita antamaan oman panoksensa yhteisen asian eteen.

Näissäkin vaaleissa myös perinteisellä jalkatyöllä oli suuri merkitys. Kampanja ei olisi ollut mitään ilman niitä satoja tunteja vapaaehtoistyötä, jota yhdessä teimme hyytävissäkin keleissä. En koskaan unohda aamua, jolloin kampesin itseni viideltä ylös jakamaan Uutispäivä Demaria Hakaniemen torille. Aate, tärkeä tavoite ja toverit ympärillä tekevät ihmeitä toivottomimmallekin aamu-uniselle. Muistan useita yksittäisiä kohtaamisia ihmisten kanssa ja sen, kuinka paljon uutta opin itsestäni, muista ja vaalityöstä kentällä kampanjoidessani. Sosiaalisella medialla oli oma tärkeä roolinsa, joka korostui etenkin vaalien 2. kierroksella. Sen käyttäjäkunta on laajentunut jatkuvasti, eikä kyseessä ole enää vain nuorten kohtaamispaikka. Sinne ladattavaan materiaaliin kaipaisinkin suurempaa panostusta tulevaisuutta ajatellen. Toivon, että näissä vaaleissa nähty into, tahto ja energia säilyvät ja vähintään kaksinkertaistuvat matkalla kohti syksyn kunnallisvaaleja – sillä reseptillä voimme vain voittaa. Kaiken kaikkiaan tulen muistamaan tätä kampanjaa lämmöllä. Kiitos Paavo, että sain olla mukana tekemässä vaalityötä juuri Sinulle! LIPPU

LIPPU 1 /2012

MINNE MENET VALKOVENÄJÄ?

TEKSTI: Mikko Ranta

Tasaisin väliajoin mediassa on tullut esille itäisen tuntemattoman valtion Valko-Venäjän karmea yhteiskunnallinen tilanne. Diktaattori Alexander Lukashenko ei hevillä luovu vallasta ja lisäksi hänen kerrotaan suunnittelevan dynastiaa pojilleen Viktorille ja Dimitrille Pohjois-Korean malliin.

alko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, joka ei ole saanut jäsenyyttä Euroopan neuvostossa ja jossa kuolemanrangaistus on edelleen käytössä. Valko-Venäjällä vainotaan poliittisia aktiiveja, jotka tukevat vaihtoehtoja Lukashenkon hallinnolle. Opposition edustajia järjestelmä on kohdellut rankasti: Maassa edelleen aktiivisena toimiva KGB on esimerkiksi kiduttanut vuoden 2006 presidenttiehdokkaita. Protesteja on myös rajoitettu, ja eräänä ratkaisuna aktiivit pitivät halausprotesteja, koska ääneen protestoiminen aiheuttaa välittömän väkivallan uhkan. Vuonna 2006 EU antoi Lukashenkolle mahdollisuuden järjestää reilut presidentinvaalit, jotka näyttivät melkein toteutuvankin, kunnes Lukashenko huomasi että on olemassa riski hänen häviölleen. Näin hän petti Euroopan unionille tehdyt lupaukset mahdollisesta demokratiasta ja samalla piti kiinni omasta vallastaan. Tilanne ei kieltämättä näytä valkovenäläisten vapauden kannalta lupaavalta. Olen aina ollut kiinnostunut Venäjästä ja siitä, mitä Venäjällä tapahtuu. Varsinainen kiinnostukseni Valko-Venäjää kohtaan syntyi viime kesänä Itävallassa Weissenbachissa pidetyllä IUSY:n eli maailman demarinuorten yhteisellä kesäleirillä.

Tapasin siellä ihmisiä ympäri maailmaa ja Eurooppaa, ja yllättäen myös valkovenäläisiä, joita kuunnellessani huomasin kuinka käsittämättömän huonosti heillä on asiat verrattuna kaikkiin muihin eurooppalaisiin maihin. Lisäksi he olivat hyvin sydämellisiä ihmisiä ja auttoivat minua, kun en ollut aivan valmistautunut festariolosuhteisiin. IUSY:n leirillä oli erilaisia seminaareja, joista yhdessä kerrottiin mitä kaikkea on mahdollista tehdä Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteen parantamiseksi ja tietysti näytettiin videoita. Jätin yhteystietoni seminaarin järjestäjille. Samalla, kun nautin festivaalista, autoin varankeruussa leirillä. Matkan päätyttyä päästyäni takaisin kotiin alkoi normaali elämänrytmi; koulu, työ ja kaikki muu, mutta eräänä syksyisenä päivänä, kun olin aivan hirveässä univajeessa, lähetin sähköpostia Stadin Demarinuorten työntekijälle ja ilmoitin, että olisin kiinnostunut järjestämään Valko-Venäjäaiheisen tilaisuuden täällä Helsingissä ja keräämään varoja Valko-Venäjälle. Tapaisimme nuorisopiirin toiminnanjohtaja Kati Oksmanin ja varapuheenjohtaja Stella Qinin kanssa ja aloimme suunnitella tapahtumaa. Seminaarin avulla olisi tarkoitus saada huomiota Valko-Venäjän kansalle ja saada sitä kautta heidän asemaa edistettyä. Pitkin syksyä ja talvea alustajat alkoivat varmistua, samalla lyötiin kiinni päivämäärä sekä paikka. Tämän prosessin tuloksena Stadin Demarinuorten seminaariin saapuu 15.3. SDP:n puoluetoimistolle Ivan Masliukou, joka on valkovenäläisen nuorisoliikkeen aktiivi ja Anais Marin, joka työskentelee tutkijana EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä – tutkimusohjelmassa ulkopoliittisessa instituutissa. Lisäksi kontaktit otettaan skype-puhelun ja web-kameran kautta tanskalaiseen Michael Nielsenin, joka on Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta edistävän Fri Kulturin puheenjohtaja. Te, kaikki aiheesta kiinnostuneet olette enemmän kuin tervetulleita 15.3. illalla kuulemaan aiheesta lisää. Katso lisätiedot osoitteesta www.stadindemarinuoret.fi LIPPU

KANNANOTTO DEMARIOPISKELIJAT, DEMARINUORET JA PINKKIRUUSU: TASA-ARVOISEN AVIOLIITTOLAIN ETENEMISTÄ ODOTETTU

emariopiskelijat, Demarinuoret ja Sosialidemokraattinen HLBT-yhdistys Pinkkiruusu ovat tyytyväisiä, että avioliittolain uudistus etenee vihdoin eduskunnassa. Puoluerajat ylittävä kansanedustajien ryhmä jätti tänään keskiviikkona lakialoitteen eduskunnan kansliaan tasa arvoisesta avioliittolaista. Lakialoitteen on allekirjoittanut 76 kansanedustajaa seitsemästä eri eduskuntaryhmästä. ”Aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on tarpeellinen ja odotettu. Sosialidemokraatit ovat toimineet yhdessä aloitetta eteenpäin vievän ryhmän kanssa ja ajaneet lakimuutosta aktiivisesti. On tärkeää, että aloite saadaan eduskunnan täysistunnon käsittelyyn ja äänestykseen, eikä sitä haudata valiokuntatasolle”, painottaa Demariopiskelijoiden

puheenjohtaja Sarita Niemi. ”Olisi ollut toivottavaa, että lakialoitteen taakse olisi saatu yli sadan kansanedustajan ja suurten puolueiden tuki. Sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä suurin osa on allekirjoittanut aloitteen, mutta esimerkiksi perussuomalaisten ja keskustan ryhmistä ei allekirjoittaneita juuri ole”, kommentoi Demarinuorten varapuheenjohtaja Sanna Marin. Ihmisten yhdenvertaisuus on syrjintäkiellon muodossa kirjattu perustuslakiin eikä ketään sen mukaan saa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Nykyinen eriytetty avioliittolaki ja laki rekisteröidystä parisuhteesta asettavat eri ja samaa sukupuolta olevat parit toisiinsa nähden varsin eriarvoiseen asemaan. ”Seksuaalista suuntautumista ei voida sivistysvaltiossa pitää hyväksyttävänä syynä lakiperusteiselle syrjinnälle. Tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että syrjivät rakenteet puretaan tai muutetaan yhdenvertaisuutta edistäviksi”, kiteyttää Pinkkiruusun puheenjohtaja Taika Sahlstén-Mäkelä.

Kiinnostaako olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa? Kerro kiinnostuksestasi meille osoitteessa www.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

HELSINKI

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusia jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

PUHEENJOHTAJA

Timo Kontio 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi PÄÄSIHTEERI 1.2.-15.5.

Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA

Mikko Suomalainen 050 410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA

Anssi Pirttijärvi 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi TIEDOTUSSIHTEERI

Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Kati Oksman 045 633 2636, kati.oksman@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Stella Qin, 044 089 3289, stella.qin@wippies.com UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT):

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, emma.kuntsi@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tainala@hotmail.com LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAISSUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

(02) 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Petra Peltonen, 050 371 3920, petrapelt@gmail.com LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Maija Kuntsi, 040 679 2270, maija.kuntsi@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com KYMI

Puheenjohtaja: Ninni Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen,040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eveliina Reponen, eve.reponen@gmail.com POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Paulus Toropainen 040 484 6773, paulus.toropainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Maria-Riitta Järvelä, 040 849 5532, marjarve@ulapland.fi FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Daniel Liljekvist, 050 595 3902, liljekvistdaniel@hotmail.com Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi

KANSAINVÄLINEN JAOSTO

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi TYÖRYHMÄT

Poliittinen ohjelma-työryhmä valmisteli Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa, jota käsitellään liittokokouksessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi. Liikuntapoliittinen työryhmä valmisteli Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman, jota käsitellään liittokokouksessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Ari Reunanen, 050 538 2857, ari.reunanen@eduskunta.fi. Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

KUVAT ELISA SELINUMMI

TULEVAT TAPAHTUMAT 4 HUHTIKUU

13.-15.4 D-TOUR 5 TOUKOKUU

4.-6.5 Tulevaisuudentekijät 2 18.-20.5 Demarinuorten liittokokous, Helsinki

11 MARRASKUU

16.-18.11 D-TOUR Syysseminaari ja pikkujoulut 12 JOULUKUU

4.12 Glögit

7 HEINÄKUU

26.-29.7 DAY: Työväen Musiikkitapahtuma, Valkeakoski 9 SYYSKUU

14.9 Työmyyrätapaaminen 15.-16.9 Aktiivipäivät 10 LOKAKUU

5.-7.9 Tulevaisuuden Tekijät 3

Tykkääthän jo meistä Facebookissa? Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS