Lippu 03/10

kuva: minsu kuusisto

asuntoa etsimässä?

Sosialidemokraattiset nuoret 3/2010

Vuokralle tarjotaan... nuori asunnonhakijana s. 6 Salmiakin kaipuu – Elämä ulkomailla s. 13 MIkael junger: Suolakaivosten aika on ohi s. 14 Nuori, demari ja kristitty Lisää aktiivisuutta seurakuntavaaleihin s. 16 Demarinuorten uusi keulakuva Timo Kontio s. 20

pääkirjoitus

Tasapainosta, vuorovaikutuksesta ja vaaleista

LIPPU 3 / 2010

kati kokkonen

päätoimittaja

O

len asunut elämäni aikana kolmella paikkakunnalla, yhdessätoista eri kodissa, yli kymmenen eri ihmisen kanssa. Olen omistanut neljä eri sänkyä ja kymmenkunta kännykkää. Kodit ovat sijainneet maalla, lähiössä ja ydinkeskustassa. Neliöt ovat vaihdelleet paristakymmenestä puoleentoista sataan.

Oma koti on minulle paikka, jossa voin rentoutua ja viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa. Kotona olen tuntenut onnellisuutta, mutta myös ahdistusta ja surua. Monet muistoni elämän varrelta liittyvät vahvasti kotiin.

Muistoja syntyy myös töissä ja opiskeltaessa. Jotta energiaa riittäisi seuraavana päivänä ja viikkona, tarvitaan ahkeroinnille vastapaino. Vapaa-aika auttaa meitä jaksamaan – on harrastuksena sitten urheilu, elokuvissa käynti tai seurakunnan toiminta.

Politiikka on meille monelle iso osa vapaa-aikaa. Iltaisin tai viikonloppuisin suunnataan keskustelemaan muiden aktiivisten ihmisten kanssa. Aktiivisuutta on myös muualla kuin politiikkaklubeissa. Monesta nuoresta on tullut työpaikkansa luottamusmies tai oman ammattiliitonsa toimelias jäsen.

Vuorovaikutusta tapahtuu myös netissä – Facebookissa, Twitterissä ja keskustelufoorumeilla. Nuorten lisäksi netissä pyörimisestä ovat innostuneet hieman iäkkäämmätkin.

Hämmennys on melkoinen, kun eläkeikäiset käyttävät sujuvasti Skypeä tai lähettävät sähköpostia.

Kavereille viestittelyn lisäksi netissä tehdään paljon vaikuttamista ja politiikkaa. Esimerkiksi väittely matkustustavoista voi johtaa laajempaan keskusteluun ilmastonmuutoksesta tai äänestämään kehottaminen voi saada kaverin vaaliuurnalle. Maailma on pienentynyt, kun saamme reaaliaikaista tietoa maailman tapahtumista. Monessa maassa nuorille onkin avautunut netin kautta aivan uusia mahdollisuuksia.

Ruotsissa pidettiin parlamenttivaalit syyskuussa. Ihmiset olivat ennennäkemättömän aktiivisia keskustelemaan sekä kasvotusten että netin välityksellä, mikä näkyi korkeana äänestysaktiivisuutena. Toivon mukaan tulevissa eduskuntavaaleissa suomalaiset ottavat tässä asiassa ruotsalaisista mallia.

Suomessa ensi vuoden valtion budjetti tekee muutoksia meidän jokaisen talouteen. Hallitus on esittänyt energiaverotuksen korotusta – energialasku saattaa kerrostaloasunnossakin nousta vuodessa yli sadalla eurolla. Televisiolupakin kallistunee. Lisäksi työnantajille myönnettiin KELA-maksun poisto, jonka myötä valtion budjettivaje maksatetaan kuluttajilla.

Ensi vuodelle ei ole tarjolla helpotusta myöskään opiskelijoiden toimeentuloon. Opintotuki näyttää jäävän ainoaksi etuudeksi, jota ei sidota elinkustannuksien kehitykseen eli indeksiin. Vaikka valtion taloustilanne onkin tukala, tulisi valtion satsata ennemmin tulevaisuuden palkansaajiin kuin rikkaiden verokevennyksiin.

Raikasta syksyä!

Toimitussihteeri Paulus Toropainen, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi Julkaisija

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi Päätoimittaja Kati Kokkonen, kati.kokkonen@aloiteaitta.fi

Graafinen suunnittelija Minsu Kuusisto, minsu.kuusisto@aalto.fi avustajat Juuso Alatalo, Aleksanteri Gustafsson, Nils-Johan Englund, Elviira Hirvonen, Kaisa Väkiparta, Jussi-Pekka Rode, Lauri Väänänen, Hanna Isbom

Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Paperi kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g 4 / 2010 ilmestyy joulukuussa Aineistopäivä: Jutut 15.11 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna Isbom (09) 7745 1310, hanna.isbom@demarinuoret.fi

3

4

LIPPU 1 /2010

010 a 23.9.2

rstain

o /2010 t nto 88

tu Täysis

sa s a n n u Edusk tua sanot i lytunt

n kyse

lline an suu

nn Edusku 0 16.9.201

itätte taan es tanin so mutta tällä is n a fg A , a s s! tta myö uhemie naa euro Herra p eksi 40 miljoo ätte turvallisuu ymällä ä n d k n o a e u ensi v llä heik anistanin sota äätökse säästöp aassa. Ei se Afg m omassa as.) parane. nilä (v ni Ten a h u hteis-J Esko otisen y li 40-vu vainnut, että y n ä m ies! Tä len ha puhem ikana o an ei kannata Arvoisa n toiminnan a ka a u k a it jo ise ksia, joit tuksia, kunnall is uudistu d u ia u is ä a ia ll ll ä is e ä s a T ll n on se t, ja o etene. a eivät etenevä n tuen ja jotka nattavat ja jotk tä omaishoido ä n , tätä T a e k i. n i k k te rk e kaik esime t, se ei ri a u v a ju nee siitä t tt te a u on oll ki kann annata, ja se e ik a k tä k siirtämis sta ei kukaan ku hätäkes a. tt sk.) huolima en (ke n Mannin s e ä otaha Hann iesti, ett , v li tu a olt ittua ies! Vaim ikea on rauho ois popuhem a Arvoisa mmin. Mutta v massa meiltä p llista e tta neet Tu rauhallis un te olette o vähentä tamme siele k ) tt a le o ru (Nau tunnis sta, te s ohjoise tee väkeä. Me vallisuu liiseja p rjen tur h a lä n a e lt in ja ö a väkeä, R essa, että tämm a. is un lä pohjo akavasti uhatt v .) ä (vas vaan on nnil

uhani Te

Esko-J

kerjäät rahaa y n t ä rin v rit kiertä minusta rehto aa n rehto h ja , je ra a s to ä n it is u s p attu Ylio ehtiä htorin h vä kuin mässä to on muu tehtä nä tehtävä imittaa. .) sinne to en (sd Piirain okraatit Raimo ialidem hoituks o S . s ra uto ada mu n yliopistojen ä itäisi sa matonta Tähän p ieltä, että täm äisi olla riippu . Ei m it e p ä le , haa tu ltiolta ovat sit tulee va ltä puolelta ra suutta, mutta a k jo , li e n se puo ityis iten yks maattista tasa lla yliopistojen siitä, m ate io is m ä a it ti p a a a ll voida v a puole eellisell periaatt envertaisuus. hd välillä y d.)

Ilkka

la (s kanto

otusta giaver r e n E .

21.9 ö tunto Täysis lainsäädänt a v koske ä, ättämätt en ja yll ehkä tämän tä y y p in ja li melke syksyn nkkeista Tämä tu n, että tämän immistä lakiha ti v n le ä tä o it tä koska lähde i merk den yks nergiaveroista sä hallituksen u a k li a a v lys ne n loin, ku n käsitte joku hallitukse tulee sil .. Nyt meillä o ttä e , n . ti n ä ä s le ä s kysym telemä etti, ja o veropak ollut asiaa esit i energia s li o .) d reistä atri (s ministe pula-N le a Kum r t e p toa meil Mia nyt ker o ta k s te ia s it tri, vo uille a pula-Na tit aikille m Ed. Kum skunnassa ja k sialidemokraa o u s d e te ä n ta tääll ises , , mite gressiiv n ilman tuneille kiinnos ainopistettä pro rojen suuntaa el e k p v s siirrätte ksesta energia esti on pieni a tu maattis to u tulovero a a samall an. että se n suunta ro e v a .) tas (k z ok . skowic entti ed Ben Zy a komm tan m ta u u o toiv ies! M , vaikka puhem dosta Arvoisa in kysymyksiin ition vaihtoeh z s o ic p w p o o k i s s Zy ek sen rvetulle kun on teidät te maan silloin, le te . keskus lun aika (sd.) eskuste -Natri lähetek a l u p m u K a r t itus tuo Miape yhtään ne: Hall en tilan sta. Täällä ole nen in to n ii k e s n ari k k le k tu ie e iavero Aika m isteri P sä energ ässä sitä. Min staja n u e d s e k n y a it s es lem kan riä esitte jälkeen tä, mikä on ministe puuttuu. Sen sii n lu te ti s s u o tämä k erityise taa kes tuslinja, ja kok it lo a z ic e nyt ro w s e o v ä k s ia Zy energ lua, mik yskowicz, n te s te u it k s re Z e dema a, ed. tätä k nto käy skustelu slinja ja mitkä täysistu a, eikä sitä ke tu ro e et v oll rgia todellis mahtaa allituksen ene sen 147 k y it h s e n o uksen mikä än hallit ovat täm .) sisällöt. n (vas ne

i Tiusa

Pentt

t: Koonnu

LIPPU 3 / 2010

Ajankohtaista: töihin nta palasi eduskupalasi Eduskunta töihin

Eduskunnan istuntokausi on alkanut ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistökin oli asettanut asiat tärkeysjärjestykseen. Harrastuksekseen Suomen Palloliiton puheenjohtajana toimiva Niinistö jätti avajaiset väliin ja seurasi sen sijaan Hollannissa Suomen jalkapallomaajoukkueen urheata taistelua ylivoimaista vastustajaa vastaan. 2-1 lukemat olivat ihan ansaitut. Saulin läsnäololla ei tiettävästi ollut vaikutusta asiaan.

Hollantiin matkustamisen asettaminen työvelvoitteita tärkeämmäksi kuvaa puhemies Niinistön ajankäyttöä. Suomen suurimpiin kuuluvan lajiliiton puheenjohtajuus ei ole harrastus. Toisaalta, puhemies Niinistön olisi toivottavaa olla avaamassa eduskunnan istuntokautta. Aina ei voi voittaa, ei edes Sauli. Nähtäväksi jää Saulin reagointi Unkaripelin jälkeen. Köysi kiristyy. tietoturvariski?

Tietoturvariski?

Yleisradio ei yllättäen jatkanutkaan Moskovassa toimivan avustaja Antero Eerolan työsuhdetta. Eerola kun oli tietämättään mennyt sohaisemaan ampiaispesää. Jyrki Katainen arvioi Venäjän talouden kokoa ”hieman” virheellisesti ja kun Moskovassa asuva toimittaja oli kysynyt kommenttia Venäjän Duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalta, hermostui Jyrkin esikunta. Yleisradio myönsikin, että painetta on tullut ja kuumana on käyty. Virallisesti jatkamattomuuden syynä pidettiin Eerolan aiheuttamaa ”tietosuojariskiä”.

Eerolalta oli varastettu kaksi kertaa kannettava tietokone.

Tiistaina 14.9. Iltalehti kertoi, että Jyrki Kataisen esikuntaan kuuluva Juho Romakkaniemi on kesällä ”unohtanut” puhelimensa puiston penkille. Puhelimen on löytänyt aamulenkillä ollut opiskelija. Romakkaniemellä on varmaan ollut illan ja yön aikana hauskaa. Romakkaniemeä on kiinnostanut kadonneen puhelimen kohtalo ja siinä olevat tiedot todella paljon, sillä hän ei ole vaivautunut sopimaan opiskelijan kanssa sopivaa aikaa puhelimen luovuttamiseksi. Kalenteritiedot yms. kyllä ovat edelleen puhelimessa.

Romakkaniemi on myös ollut haluton kommentoimaan omaa unohdustaan. Hän ei omien sanojensa mukaan ole ”julkisuuden henkilö”. Lippu-lehden toimitus ihmettelee, miten valtionvarainministerin avustaja voi unohtaa puheli-

mensa puistonpenkille ja miten vähän puhelimen ja siinä olevien tietojen takaisin saaminen kiinnostaa. Ehkä tämä on sitä tietoturvaa. valtiopäivävaalit Valtiopäivävaalit

Ruotsissa pidettiin valtiopäivävaalit 19.9. ja tulos on sosialidemokraattien johtaman punavihreän allianssin kannalta musertava. 43,6 prosenttia äänistä ei riittänyt voittoon porvarikoalitiosta. Sosialidemokraateille vaalit olivat erittäin suuri pettymys, sillä paikkamäärä putosi 113 paikkaan.

Kannatus jäi 30 prosentin tuntumaan. Ruotsin tilanne on kimurantti, sillä valtaapitävät jatkavat vähemmistöhallituksena. Se taas tarkoittaa, että tilanne voi muuttua piankin.

Vaa’ankieliasemaan päässyt Sverige Demokraterna saattaa päästä paikkamääräänsä suurempaan rooliin ja sama tilanne voi heijastua Suomeen. tan sisäpiiri keskus Keskustan sisäpiiri

Pääministeri Mari Kiviniemi ei ole suostunut useista pyynnöistä huolimatta avaamaan omaa vaalirahoitustaan. Syy salamyhkäisyyteen on selvinnyt, sillä Huomisen Suomi ry on lahjoittanut suurimman osan Kiviniemen vaalikassassa käytetyistä rahoista. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Turkistuottajat Oyj:n viestintäpäällikkö ja rahastonhoitajana Mari Kiviniemi itse. Rahaa Huomisen Suomi ry lahjoitti n. 57 000 euroa. Siinä saa olla aika paljon 1700 euron lahjoituksia.

Keskustalla on myös toisenlaisia haasteita. Ympäristöministeri Paula Lehtomäen perhe omistaa Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeita lähes 300 000 euron arvosta. Lehtomäki tuli lähipiirin omistuksien kanssa julkisuuteen heti Vanhasen jääviysepäilyjen jälkeen. Nyt mietitään, onko Lehtomäellä ollut sisäpiirintietoa Talvivaaran asioista. Itse ministeri kiistää kaiken ja niin kiistää yhtiökin.

Joka tapauksessa Finanssivalvonta tekee omia tutkimuksiaan asioista, sillä osakkeiden ostoajankohta herättää epäilyksiä. Nykyisten tietojen valossa on helppo ymmärtää Lehtomäen haluttomuutta lähteä mukaan Keskustan puheenjohtajakisaan.

5

VUOKRALLE TARJOTAAN …

Yksiö, 22 m², pieni wc ja suihku, 3. kerros; ei hissiä, aluksi 1 v. määräaikainen sopimus …

Teksti: Juuso Alatalo

8

LIPPU 3 / 2010

V

Vuokralle tarjotaan –palstat ovat monen nuoren tarkastelussa. Nuoret etsivät itselleen sopivaa vuokra-asuntoa lyhytaikaiseksi, mutta myös pidempiaikaiseksi kodiksi.

Vuokra-asuminen onkin tyypillinen asumistapa usealle nuorelle. On jopa käytetty vertausta, että nuoret ovat vuokra-asumisen suurkuluttajia. Tämä ilmaisu kertoo nuorten asumistavasta paljon – muihin asumismuotoihin ei ole varaa, mahdollisuutta tai halukkuutta.

On selvää, että nuoret eivät voi rynnätä ostamaan itselleen omistusasuntoa, koska siihen ei välttämättä ole varaa.

Omistusasunnon hankkiminen siintää vasta tulevaisuuden suunnitelmissa ”sitten joskus, kun on kunnon työpaikka”.

nuoret ovat vuokra-asumisen suurkuluttajia.

Perustelu on hyvin järkeen käypä – ei pidä tehdä hankintoja, joihin ei välttämättä ole kaikissa olosuhteissa varaa.

Rahoituksen hankkiminen pankin lainaosastoltakaan ei välttämättä ole mahdollista, koska säästöjä ei ole ehtinyt tai voinut kertyä eikä työkokemuskaan ole kovin pitkäaikainen.

Eivät nuoret sentään pelkästään olosuhteiden pakosta suosi vuokra-asumista. Monella nuorella ei ole vielä tulevaisuuden suunnitelmat rakentuneet ja muutoksia asuinpaikkakunnan suhteen voi olla odotettavissa. Tällöin omistusasunnon hankkiminen ei sovi elämäntilanteeseen, sillä sitoutuminen omistusasuntoon merkitsisi tietyn vapauden menettämistä – kiinnittymistä samalle paikkakunnalle, samoihin ympyröihin. Ovathan nuoret kuitenkin elämänsä alkutaipaleella ja vasta etsivät itselleen sopivinta seutua asua tai paikkaa opiskella. Elämäntilannemuutokset lienevätkin olennainen osa nuoruuden aikuisuudeksi vaihtumista.

ONKO SOPIVAN VUOKRA-ASUNNON löytäminen sitten helppoa? Vaivatonta se ei ole – ilmoitusten läpikäyminen on merkittävä pohjatyö, joka antaa valmiuden vertailla eri kohteita ja käydä katsomassa tarjottavia asuntoja. Ilmoituksen perusteella saatu kuva asunnosta ei kuitenkaan aina vastaa todellisuutta ja siksi asuntoesittelyjä pitää kiertää useampia.

Vuokraushakemuksen täyttämisen jälkeen, vuokranantaja tekee usein oman pohjatyönsä ja tarkastaa asunnosta kiinnostuneen hakijan taustoja mm. mahdollisten maksuhäiriöiden vuoksi. Vuokralaisella on myös oikeus tehdä oma taustatyönsä vuokranantajan suhteen, jotta voi varmistua vuokranantajan luonteesta ja mm. siitä kuinka pitkään asunnossa saa asua.

Kaikille ikäryhmille merkitsee asunnon sijainti jonkin verran - myös nuorille. Toisaalta olisi hyvä, että asunto olisi lähellä työ- tai opiskelupaikkaa sekä lähellä keskustaa, jotta matkoihin ei tarvitsisi käyttää muita kulkuneuvoja kuin omia jalkoja sekä polkupyörää. Toisaalta, vuokran suuruus määräytyy asunnon sijainnin mukaan. Tämä asettaa asumiselle reunaehtoja.

Vuokra-asunnon etsijän ongelmaksi ei sinänsä muodostu vuokra-asuntojen puute, sillä vuokra-asuntoja on tarjolla suhteellisen hyvin. Haasteeksi voi muodostua kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytäminen. Nuoren tulotaso ei aina ole niin korkea, että voisi asua asunnossa kuin asunnossa – varsinkaan, jos on opiskelija tai joutunut työttömäksi.

VAIKEIN TILANNE NUORILLE soveltuvien asuntojen osalta on pääkaupunkiseudulla, keskeisissä kasvukeskuksissa sekä suurimmissa kaupungeissa. Näissä paikoissa kaikin puolin kohtuullisen asunnon löytäminen voi olla todella vaikeaa. Tilanne kärjistyy etenkin syksyisin, jolloin mm. uudet opiskelijat saapuvat kaupunkeihin. Tällöin kysyntä kasvaa olennaisesti ja se kohdistuu samantyyppisiin asuntoihin.

Joillain paikkakunnilla onkin pahimman kysynnän aikaan jouduttu turvautumaan sijaismajoituksiin, jotta mahdollisimman monelle on voitu taata katto pään päälle.

Sopivan asunnon löydyttyä ongelmaksi voi nousta vuokratason nousu. Asumiskustannukset voivat nousta sen verran runsaasti, että sopiva asunto muuttuu vähemmän sopivaksi. Tämä tilanne on edessä ensiksi niillä asujilla, joilla vuokra on jo valmiiksi kipukynnyksellä.

Nähtäväksi jää, miten vuoden 2011 budjetissa olevat energiaverolinjaukset tulevat vaikuttamaan ja vaikeuttamaan vuokra-asujien tilannetta. Verouudistus nimittäin tuo muun muassa kaukolämmitteiselle kerrostaloasujalle noin 200 euron lisälaskun vuosittain. Pelkona on, että suunnitellut verokorotukset osuvat myös vuokriin.

Joillain paikkakunnilla on pahimman kysynnän aikaan jouduttu turvautumaan sijaismajoituksiin, jotta mahdollisimman monelle on voitu taata katto pään päälle.

ASUNNOISTA PUHUTTAESSA on keskityttävä myös ihmisiin,

jotka ovat vailla vakinaista asuntoa. Valitettavasti nuoret

LIPPU 3 /2010

” en 2010 asumin n te r jo o u n ”N ta aadaa aistaan kohtais tietoja s 010 julk nnakko isusta saa ajan E .

26.11.2 u is a a usjulk . Julk en.

-tutkim loppupuolella en liitty n asumise u u n k te a r k o lo nu stietoa tutkimu unto?

kra-as

le -vuotiail u 18-29 nuorille. tt e it o rk l.fi ta le www.na soasunnot on ään hakeutuvil m ori NAL-nu ville tai työelä äy työssä k isiin. n tarpe erilaisii a e .fi m o o v u www.v olelta S ja eri pu Asunto fi sunnot. iskelija-a www.op piskelijoille. ja o Asunto .fi skusliitto istenke la ra . k ja o www.vu ten edunvalvo lais Vuokra

vuo Mistä

ovat edustettuina myös näissä tilastoissa. On vaikea ajatella ihmisten elämää ilman paikkaa, johon voi varmuudella mennä. Tämä tuo turvattomuuden sekä muita ongelmia asunnottomille ihmisille.

Kuten monessa muussakin ongelmassa niin myös tässä asunnottomuuskierre olisi katkaistava mahdollisimman varhain. Tämä on perusteltua siitä syystä, että nuorten elämä uhkaa luisua sivuraiteilla jopa kokonaan, jos yksi olennainen osa elämässä ei ole järjestyksessä.

Asunnottomien aseman parantamisessa on kiitettävä myös yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka ovat antaneet oman panoksensa tilanteen helpottamiseen.

Kyse on kuitenkin apua tarvitsevista ihmisistä - myös heistä, jotka ovat olosuhteiden edetessä ajautuneet elämässään sivuraiteelle, vaikka pyrkimys onkin ollut elää tavanomaista elämää.

Nuoruuden asunnot jättävät taatusti jokaiselle mielikuvia ja muistoja jopa koko loppuelämäksi. Muistot sisältävät varmasti sekä parhaimpia että pahimpiakin asumiskokemuksia. Erityisesti ns. opiskelijaboxit ovat niitä helmiä asuntojen meressä.

Verouudistus tuo muun muassa kaukolämmitteiselle kerrostaloasujalle noin 200 euron lisälaskun vuosittain.

MIELENKIINTOISIN ASUMISKOKEMUS allekirjoittaneella onkin

Turun Ylioppilaskylästä, jossa noin vuoden ajanjakso kului 18,3 neliön yksiössä muiden opiskelijoiden tapaan. Asunto oli pieni, ehkä hieman kylmä ja kulunut, ilman omaa keittiötä, mutta ajoi asiansa täydellisesti.

Ylioppilaskylän tapahtumat loivat myös oman sävynsä asumiseen - välillä näki ja kuuli asioita, joita ei muualla ole tullut vastaan. Asumiskokemus oli kuitenkin erinomainen - vastaavaa yhteisöllisyyttä, läheisyyttä ja kavereita niin lähekkäin toisiaan ei löydy kovin helposti.

Ja jos joku mainitsi, että asunto oli todella pieni, mitä se epäilemättä olikin, niin vastaus oli helppo - se on kotini. Se elämän rakas asia, jossa on tavarani ja johon on mukava mennä. Ja pienuus oli myös etu. Siivoaminen sujui nopeasti ja lisäksi ystävälläni on osuva vertaus asunnon havainnollistamiseksi - kaikki oli aina käden ulottuvilla tuossa yksiössä.

Yksinkertaista ja mukavaa.

9

10

LIPPU 3 / 2010

Vapaaehtoistyöllä huumeista eroon Värtsilässä teksti: Kaisa Väkiparta ja Elviira Hirvonen Kuva: Svetlana Krylusovan kotiarkisto

S

Solidaarisuuden lähialuehanke Värtsilässä, Venäjän Karjalassa, kannustaa nuoria vapaaehtoistöihin terveellisen ja raittiin elämän puolesta. ”Kuka muu meidän nuorten tilannetta parantaisi, ellemme me itse? Elämä on omissa käsissämme”, sanoo värtsiläläinen Polina Bolotskaja, 18.

Jopa kolme viidestä värtsiläläisestä elää köyhyysrajan alapuolella, noin sadalla eurolla kuussa. Taloudelliset vaikeudet heijastuvat paitsi aikuisten hyvinvointiin, myös erityisen voimakkaasti lapsiin ja nuoriin. Työttömyys johtaa helposti päihteiden väärinkäyttöön.

Solidaarisuus pyrkii yhteistyössä Värtsilän kunnan kanssa vähentämään alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttöä kouluttamalla viranomaisia ja vapaaehtoisia päihdetyössä, seksuaaliterveydessä, aktiivisessa kansalaisuudessa ja erityisnuorisotyössä. Viranomaiset ja vapaaehtoiset välittävät saamiaan oppeja eteenpäin kyläläisille. Myös nuorten asenteisiin halutaan vaikuttaa. ”Viranomaiset ovat innostuneet koulutuksista. He tuntevat tarvetta saada lisää tietoa siitä, miten puhua nuorten kanssa ja saada kontakti heihin. Koulutuksesta on konkreettista apua heidän työhönsä, ja yhteistyöllä eri alojen asiantuntijoiden kanssa pystymme parantamaan nuorten tilannetta”, Petroskoin Nuorisoklinikan johtaja Svetlana Krylusova kertoo. Hän toimii Värtsilän hankkeessa kouluttajana.

Suurin ongelma Värtsilän nuorten keskuudessa on Krylusovan mukaan nuorten alkoholin ja tupakan käyttö. ”Tällä hetkellä yritämme kiinnittää nuorten huomiota oluen ja siiderien käyttöön, sillä niitä ei edes pidetä alkoholijuomina. Nuorille ei kerrota riskeistä, jotka sisältyvät mietojenkin alkoholien käyttöön”, Krylusova sanoo.

Vapaa-ajan toimettomuus ajaa alkoholinkäyttöön

”Nuoret valittavat, ettei heillä ole riittävästi tekemistä, eivätkä sitten kuitenkaan tee asialle mitään”, Bolotskaja sanoo. Vapaaehtoisten nuorten kohdalla tilanne on toinen.

Tuore ylioppilas Bolotskaja sekä koululaiset Anastasia Mäkina, 16, ja Viktoria Paramonova, 17, toimivat vapaaehtoisi-

na vertaiskouluttajina ja osallistuvat aktiivisesti tapahtumiin ja tempauksiin terveen elämän puolesta. ”Elämä tuntuu monista nuorista tylsältä. Täällä ei ole paikkaa, jossa voi istua ja jutella kavereiden kanssa, ilman alkoholia”, Mäkina kertoo. Vapaa-aikaa voisi viettää esimerkiksi nuorisotalossa, jos sellainen perustettaisiin. Liika vapaa-aika ja toimettomuus johtavat helposti juopotteluun, jonka kautta etsitään elämään sisältöä. Tie vie helposti rikollisuuteen, sillä päihteiden käyttö vaatii rahaa.

LIPPU 3 / 2010

Petroskoin Nuorisoklinikan johtaja Svetlana Krylusova uskoo tulevaisuuden nuorten käsiin.

Päihteet näkyvät katukuvassa

”Illalla kaduilla kävellessä vastaan tulee humalaisia ja tyhjiä vodkapulloja näkyy kaikkialla”, sanoo Mäkina. Hänen mukaansa suurin osa värtsiläläisnuorista käyttää alkoholia.

Alkoholin lisäksi katukuvassa näkyvät myös huumeet. ”Ruohoa saa kuulemma kylän lähistöllä olevista kioskeista, ja on täällä kylässäkin joku huumeiden myyjä. Huumeiden ostaminen onnistuu aika helposti”, Paramonova sanoo.

Vapaaehtoiset tarjoavat nuorille uutta tietoa ja sisältöä arkeen vapaamuotoisen oleskelun kautta. ”Sosiaaliset verkostot antavat mahdollisuuksia kertoa nuorille päihteiden vaaroista: koulutuksissa voidaan katsoa videoita, vaihtaa mielipiteitä, keskustella, ja tällä tavoin vaikuttaa nuorten asenteisiin”, Bolotskaja kertoo. ”Koulutuksissa aikuiset kertovat asioista nuorten kielellä eivätkä saarnaa. Tämä tekee varmasti vaikutuksen nuoriin ja saa heidät kuuntelemaan.” ”Asiantuntijat kertovat alkoholistien ja huumeiden käyttäjien tavoista. Monet kiertävät heidät kaukaa. Nyt tiedämme, että hekin ovat ihmisiä, eikä heitä voi työntää pois yhteiskunnasta”, Mäkina sanoo. ”Etsimme vastauksia moniin kysymyksiin. Miten alkoholisteja ja huumeiden käyttäjiä voi auttaa? Miksi he käyttävät päihteitä? Mitä heille voi tarjota tilalle? Huumeiden käyttäjät ovat samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin. He haluavat rakastaa ja tulla rakastetuksi, perustaa perheen”, Bolotskaja myötäilee.

Pelottelu ei toimi

Päihdekasvatus pitäisi aloittaa kotoa. Tupakoivien vanhempien lapset uskovat, että tapa on täysin normaali ja he saattavat kokeilla tupakkaa jo viisivuotiaina. Kotoa opittua mallia on vaikea muuttaa, ja jo pienet lapset olisi tärkeää ottaa mukaan koulutukseen. ”Tupakoinnin vaarat tiedostavilla lapsilla voi olla myönteinen vaikutus vanhempiensa epäterveelliseen tapaan. Näin koko perhe hyötyy koulutuksesta”, kouluttaja Krylusova sanoo.

Krylusovan mukaan tilastoilla pelottelu ei tehoa nuoriin.

”Jos kerromme, että 70 prosenttia koululaisista tupakoi ja heidän terveytensä heikentyy sen seurauksena, nuoret ajattelevat itse kuuluvansa siihen 30 prosenttiin, joihin tupakointi ei vaikuta. Tupakoinnin haittavaikutukset nähdään vanhusten ongelmina”, hän sanoo. ”Nuoret tekevät sitä, mikä on heidän mielestään muodikasta. Meidän haasteemme on kääntää muoti niin päin, että tupakoiminen on out. Varhaisteineihin voi tepsiä vaikka se, että tupakoivien nuorten sanotaan haisevan vanhoille tuhkakupeille”, Krylusova uskoo.

Koulutuksissa nuorille tarjotaan käytännön vinkkejä siitä, miten kieltäytyä ensimmäisestä tupakasta. Niissä pyritään siihen, että enemmistö nuorista ei hyväksyisi tupakointia. Tällöin vertaispaine olisi kovempi savuttomuuden puolesta, ja tupakoinnista todella tulisi epämuodikasta.

Vapaaehtoistyön merkitys

Vapaaehtoistyössä on myös haasteensa. ”Välillä on turhauttavaa puhua nuorille alkoholin käytön vaaroista, kun kymmenen minuutin päästä näen samat kaverit oluttölkki kädessä.

On vain pakko ajatella, että niitä joita ei kiinnosta on vähemmän kuin niitä, jotka kuuntelevat”, Bolotskaja uskoo.

Vapaaehtoisten panos Värtsilän kunnan hyvinvointiin on valtava. Nuoret saavat myös itse paljon irti tekemästään työstä. ”Minulle vapaaehtoistyö merkitsee uutta tietoa, vapaa-ajan viettoa, uusia ystäviä ja yhteistä tekemistä. Parasta tässä työssä on se, kun huomaa, että jotkut nuoret todella lopettavat tupakoinnin meidän tempausten jälkeen”, Mäkina kertoo.

Bolotskaja saa voimaa siitä, kun näkee järjestämissään tapahtumissa tyttöjen ja poikien onnelliset kasvot. ”Nuorten silmissä näkyy kipinä. Heillä on kova halu jakaa tietoa ja tunteita muiden kanssa ja jatkaa vapaaehtoistyötä”, Bolotskaja sanoo. ”Venäjän tulevaisuus on nuorten käsissä. Kukaan ei voi viihdyttää meitä, meidän itse pitää keksiä järkevää tekemistä”, Bolotskaja sanoo. ”Meidän vapaaehtoisten tehtävä on antaa tietoa, että nuorilla on valinnan vaaraa.”

11

12

LIPPU 3 /2010

Solidaarisuus Karjalassa

teksti: Kaisa Väkiparta ja Elviira Hirvonen KuvaT: Teina Ryynänen-Wilson

S

olidaarisuus on tehnyt 2001 lähtien lähialueyhteistyötä Venäjän Karjalassa Sortavalassa, Pitkärannassa ja Värtsilässä. Toiminta aloitettiin Sortavalasta, josta se on hyvien kokemusten ansiosta laajentunut vuosien mittaan Värtsilän ja Pitkärannan kuntiin.

Venäjän Karjalassa Solidaarisuuden tavoitteena on vaikuttaa perheiden elämänlaadun parantumiseen. Työ keskittyy erityisesti naisten ja lasten sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn. Perheväkivallan uhrien auttaminen ja ongelman saattaminen viranomaisten ja kansalaisten tietoisuuteen on eräs keskeisistä tavoitteista. Toisen tärkeän kokonaisuuden muodostaa työ nuorten ja naisten päihteiden käytön ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Karjalassa näkyvät voimakkaasti Venäjän yhteiskunnalliset ongelmat Karjalassa näkyvät voimakkaasti Venäjän yhteiskunnalliset ongelmat. Karjala on Venäjällä syrjäseutua, eikä sen kehitykseen valtion puolesta juuri panosteta. Solidaarisuus pyrkii tukemaan alueen kuntia löytämään keinot köyhyyden ja alkoholismin kierteen katkaisemiseksi. Työssä pyritään vaikuttamaan erityisesti nuorten asenteisiin, ja sitä kautta parantamaan kaikkien kuntalaisten elinolosuhteita.

Köyhyys koskettaa kaiken ikäisiä värtsiläläisiä.

Karjala on Venäjällä syrjäseutua, eikä sen kehitykseen valtion puolesta juuri panosteta.

LIPPU 3 /2010

Salmiakin kaipuu – elämää ulkomailla

Teksti: Alekstanteri Gustafsson

J

Ulkomaille muuttaessa pitää huolehtia monista asioista, mutta apua kyllä löytyy.

Vaikka Suomessa viime aikoina on kovasti kritisoitu maahanmuuttoa, ovat suomalaiset itsekin olleet ahkeria maahanmuuttajia. Esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa suomalaisia muutti sankoin joukoin Amerikkaan paremman toimeentulon perässä. Eniten suomalaiset ovat muuttaneet juuri Amerikkaan ja Pohjoismaihin. Näiden siirtolaisten jälkeläisiä ja myöhemminkin muuttaneita ulkosuomalaisia on nykyään reilu miljoona, joista 250 000:lla on Suomen kansalaisuus.

Nykyään ulkomaille muutetaan työn lisäksi opiskelujen perässä, mutta ei kenties yhtä pysyvästi kuin ennen.

Ulkomailla suomalaisia auttavat monet järjestöt. Vuonna 1875 perustettu Suomen Merimieskirkko on perustamisestaan asti tukenut Suomesta maailmalle lähteneitä merimiehiä ja siirtolaisia. Kulttuurityön lisäksi Merimieskirkko auttaa hätään joutuneita suomalaisia.

En osaa ajatella, että minua jännittäisi vähemmän, jos olisin muuttamassa vaikkapa Joensuuhun.

ULKOSUOMALAISTEN LINKKINÄ Suomeen toimii Ulkosuoma-

laisparlamentti. Siihen kuuluu tällä hetkellä 499 ulkosuomalaisyhteisöä, joiden asioita se ajaa.

Myös Suomi-Seura on ulkomailla asuvien, sinne lähtevien tai sieltä palaavien suomalaisten etujärjestö. Se välittää ajanmukaista kuvaa Suomesta ulkomaille ja tekee ulkosuomalaisuutta tunnetuksi Suomessakin.

Luonnollisesti Suomen suurlähetystöt, konsulaatit ja ulkoasiainministeriö auttavat suomalaisia ulkomailla.

Ennen ulkomaille muuttamista on hyvä tutustua paikalliseen kulttuuriin, historiaan, uskontoon, tapoihin ja ilmastoon. Myös terveydenhuoltoon, sen kustannuksiin, vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan ylipäänsä kannattaa perehtyä. Ennen muuttoa tulee hoitaa asianmukaiset ilmoitukset Suomessa. Työttömän työnhakijan tulee tehdä ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle. Kirjallinen osoite- ja maastamuuttoilmoitus tulee tehdä viimeistään viikon kuluttua muutosta. Myös verotoimistoon tulee tehdä ilmoitus ja Kelasta saa tarvittaessa eurooppalaisen sairaanhoitokortin.

Vaikka virallinen henkilöllisyystodistus kelpaa Schengen-

alueella, on passi edelleen toimivin ratkaisu. Tarvittaessa mukaan pitää ottaa viisumi, rokotustodistukset, oleskelulupa ja työlupa. Kannattaa myös tarkistaa, pitääkö ajokortti muuttaa kansainväliseksi. Kohdemaassa kannattaa tehdä tarpeelliset sopimukset, kuten vuokra- ja sähkösopimus.

Omat yhteystiedot kannattaa ilmoittaa paikalliseen Suomen edustustoon. Suomi-Seuran nettisivuilta löytyvät paikalliset tukihenkilöt.

ISO-BRITANNIAAN vuonna 2001 kansainvälisen politiikan opintoja suorittamaan muuttanut Kaisa Penny muutti alun perin sinne neljäksi vuodeksi. Nyt syksyllä hän muutti perheineen takaisin Britanniaan, Southamptoniin, miehensä väitöskirjatutkimuksen vuoksi.

– Lukion jälkeen muuttaminen tuntui todella suurelta ja vähän pelottavaltakin asialta, nyt asiaan suhtautuu kovin erilailla. En osaa ajatella, että minua jännittäisi vähemmän, jos olisin muuttamassa vaikkapa Joensuuhun. EU:n alueella muuttaminen on suhteellisen helppoa ja vaivatonta, suurin ongelma onkin kai tavaroiden siirtäminen Euroopan unionin laidalta toiselle, Kaisa Penny kuvailee ulkomaille muuttamisen tuntoja.

Mutta mitä Suomesta kaipaa?

– Ruisleipää, saunaa, salmiakkia ja kermaviiliä… Ja vähän vakavammin ottaen, toimivaa hyvinvointivaltiota ja palvelujärjestelmää. Ensimmäistä kertaa tänne muuttaessa sitä ei huomannutkaan, mutta nyt pienten lasten kanssa kaipaa julkista päivähoitoa, neuvolaa, julkista liikennettä ja niin edelleen. Edellisiin puutteisiin poikkeuksen tekee julkinen, kuluttajalle maksuton terveydenhuoltojärjestelmä. Suomalaiset päättäjät voisivat tehdä opintomatkan tänne! Toimiva omalääkärijärjestelmä, hoitotakuu (joka myös pitää) ja lähes ilmaiset reseptilääkkeet ovat osia kokonaisuutta, josta britit eivät suotta ole ylpeitä, Penny kertoo.

Muille ulkomaille muuttamista suunnitteleville Penny sanoo seuraavaa: – Ota selvää, perehdy ja suunnittele muutto hyvin etukäteen. Apua saa monesta paikasta, kuten Kelasta tai vaikka suomi.fi-sivustolta. Hyvä perehtyminen auttaa sopeutumista ja kotiutumista huomattavasti. Ja sitten nauti, tutustu uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan avoimin mielin, siinä ei voi kuin voittaa!

Lisätietoja mm. www.mol.fi, www.suomi.fi ja www.cimo.fi

13

14

LIPPU 3 /2010

Mikael Jungner: Suolakaivosten aika on ohi!

Teksti: Paulus Toropainen

T

Toukokuussa 2010 Joensuun puoluekokouksessa puoluesihteeriksi valittu Mikael Jungner kertoi voittopuheessaan SDP:n olevan rakkauden puolue ja sai salin taputtamaan innostuksesta. Demarinuorten liittokokouksessa Turussa kesäkuun 12. päivänä Jungner innosti kokousväen mukaan puheenjohtaja Jutta Urpilaisen lauluesitykseen, ja lopulta kokoussali oli haljeta liitoksistaan. Ei mikään turha kaveri.

Nuoret lukijat tuntevat Jungnerin ennen kaikkea Yleisradion toimitusjohtajana. Ennen Yleisradiota Jungner toimi tietotekniikkayhtiö Microsoftin yhteiskuntasuhteiden johtajana Suomessa ja Baltian maissa. Myöskään politiikka ei ole Jungnerille uutta. Vuodet pääministeri Paavo Lipposen, hallintoministeri Jouni Backmanin ja oikeusministeri Johannes Koskisen erityisavustajina sekä puheenjohtajuus Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK:ssa ovat antaneet vahvan asiantuntemuksen poliittisesta päätöksenteosta.

Yleisradiossa moni asia muuttui Jungnerin johtajakaudella parempaan ja samaa toivotaan politiikkaan vaalivoiton ohella. Muutos oli mahdollista Yleisradiossa, joten miksi se ei olisi mahdollista politiikassa. Jungner on ollut muutaman kuukauden SDP:n puoluesihteerinä. Työpaikkoja vertailtaessa eroavaisuuksiakin on.

– Yleisradio on viestintäyhtiö, jossa päätöksiä tehdään hitaammassa aikataulussa ja työn tempo on puolueorganisaatiota rauhallisempi. Puolue työpaikkana on monialainen ja nopeatempoinen: päätöksiä tehdään paljon ja nopeasti.

Viestintä on osa suurempaa kokonaisuutta, Jungner kertoo.

Suurin haaste tänä syksynä on lähestyvät vaalit. Vaalikampanjan ja kampanjaorganisaation rakentaminen on

käynnissä, ja ehdokasasettelu on kovaa vauhtia valmistumassa. Talvea kohti mentäessä tahti vain kiivastuu, joten suuriin muutoksiin puoluetoimistolla on aikaa vähän.

Hierarkiaa on kuitenkin jo purettu, mutta päähuomio on ihmisten innostamisessa ja itseensä uskomisessa.

– Tärkeintä on korostaa puolueen vahvuuksia tulevassa vaalityössä ja saada yhteinen suunta tekemiseen, Jungner mainitsee.

Vahvuuksista puhuttaessa hän mainitsee ehdottomaksi puolueen vahvuudeksi ihmisten innostuksen ja intohimon maailman parantamiseen. Heikkouksiksi Jungner mainitsee SDP:n aseman median silmissä.

– Valtaapitävien haastaminen on aika vaikeaa. Lisäksi puolueen asema mediassa on haasteellinen, Jungner mietiskelee.

Vaalien jälkeen on kuitenkin elämää ja puoluesihteerin työ jatkuu taukoamatta. Kehitettävää löytyy puoluetoimiston työkulttuurista.

– Joitain organisaatiomuutoksia saattaa olla tulossa, mutta muutokset vievät aikansa ja vaalit ovat nyt tärkeimmät, Jungner mainitsee.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon työurien pidentämisestä niiden alkupäästä, loppupäästä ja jostain siitä välistä. Nykyisin korkeasti koulutettuja on kuitenkin enemmän kuin koskaan. Nuoria, alle 25-vuotiaita, on työttömänä myös varsin paljon. Yhä useampi nuori toivookin, että olisi töitä. Positiivinen lisä olisi myös, että omassa työssään viihtyisi.

SDP:n perusarvoihin kuuluu hyvinvointivaltion ja työllisyyden välinen yhteys, siksi työllisyys on erityisen tärkeä sosiaalidemokraattiselle liikkeelle.

– Hyvinvointivaltio voi perustua vain työnteolle. Mitä korkeampi työllisyys, sitä enemmän on mahdollisuuksia

Hyvinvointivaltio voi perustua vain työnteolle. Mitä korkeampi työllisyys, sitä enemmän on mahdollisuuksia rakentaa hyvinvointivaltiota

LIPPU 3 /2010

rakentaa hyvinvointivaltiota, Jungner painottaa.

Eläkeiästä puhuttaessa tulee esiin nykyhallituksen kyvyttömyys rakentaviin ratkaisuihin. Eläkeiän kategorinen nostaminen on helppoa kepillä holhoamista. Todelliset ratkaisut löytyvät kuitenkin ihmisten viihtyvyydestä.

– SDP hakee ennen kaikkea rakentavia ratkaisuja, joilla työssä viihtymistä voidaan parantaa ja työuria pidentää, Jungner painottaa.

Maailman monimutkaistuminen ja kansainvälinen kilpailu ovat luoneet suuria paineita johtamisen ja työilmapiirin kehittämiseen. Perinteisen kontrolliin ja huutamiseen perustuvan johtamistyylin aika on auttamatta ohi. Tuottavuuden parantamisen lähtökohta on ihmisten intohimon lisäämisessä kontrollin lisäämisen sijaan.

– Suolakaivosten aikakausi on ohi, ja tuottavuus paranee parhaiten kontrollia vähentämällä, Jungner paaluttaa.

Konkreettisiksi keinoiksi työilmapiirin muutokseen Jungner mainitsee julkisen sektorin työpaikkojen avoimuuden lisäämisen. Eräs käytännöllinen keino olisi työtyytyväisyys-

Eläkeiän kategorinen nostaminen on helppoa kepillä holhoamista. Todelliset ratkaisut löytyvät kuitenkin ihmisten viihtyvyydestä. kyselyiden julkaiseminen.

– Kun julkisen sektorin työpaikat järjestetään työtyytyväisyyden perusteella, syntyy paineita parempaan johtamiseen ja töiden mielekkyyteen, Jungner visioi.

Jungner rohkaiseekin nuoria tarttumaan omiin asioihinsa. Vain nuoret voivat olla nuorten asioiden asiantuntijoita.

Nuorille tärkeitä teemoja ei tarvitse aina käsitellä vakavan muodollisesti, vaan niihin voi suhtautua iloisen myönteisesti ja rennosti. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja innostavaa.

Vaalityö on ryhmätyötä parhaimmillaan – siinä yhteishenki kohoaa kattoon ja tunnelma tiivistyy hetki hetkeltä.

15

LIPPU 3 / 2010

Nuori, demari ja kristitty Teksti: Lauri Väänänen

T

ulevat seurakuntavaalit herättävät aiempaa enemmän mielenkiintoa. Ensimmäistä kertaa 16-vuotiaille suodaan mahdollisuus äänestää. Onko muutoksella konkreettista vaikutusta nuorten äänestysintoon vai jättävätkö nuoret oikeutensa käyttämättä?

Luterilaisen kirkon sisällä on viime vuosina ollut muullakin rintamalla suorastaan kuohuva ilmapiiri. Ensimmäinen naispiispa valittiin, vaikka kaikki kirkon piirissä toimivat eivät hyväksy naista edes pappisvirkaan. Lisäksi luterilaisen kirkon parissa on otettu voimakkaastikin kantaa homo- ja lesboparien kirkolliseen vihkimiseen.

22-vuotias haukiputaalainen Henri Kylén on seurakuntavaaleissa ehdolla toista kertaa. Syynä Henrin ehdokkuuteen on tahto toimia tienraivaajana, esimerkkinä muille nuorille.

Henri haluaa olla innostamassa muita nuoria mukaan kirkon toimintaan ja näyttää, että nuori voi saada seurakunnassaan paljon aikaan.

Henrin mielestä se, että 16-vuotiaat saivat äänioikeuden, on tervetullut uudistus.

Toimimme pitkään äänioikeuden saamiseksi 16-vuotiaille NAVI:ssa eli Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmässä.

16-vuotiaalla on käytännössä kaikki kirkon suomat oikeudet, jos avioliittoa ei lasketa. Monet nuoret jatkavat rippikoulun jälkeen toimintaansa seurakunnassa esimerkiksi isosina. Vielä tässä vaiheessa kiinnostus on suurta.

Siispä on luonnollista antaa nuorille äänioikeus jo tuolloin ja osoittaa, että nuorella on mahdollisuus vaikuttaa, Henri toteaa.

Rippikoulun jälkeen ja myöhemmin aikuisiällä kiinnostus kirkkoa ja seurakunnan toimintaa kohtaan hiipuu usein olemattomiin ja moni nuori eroaa kirkosta. Miten nuorten ”sielut voitetaan takaisin”?

Kirkon päätöksenteon pitäisi olla avoimempaa ja näkyvämpää. Kirkon tulee kuunnella nuoria ja näyttää, että myös kirkko on aidosti kiinnostunut nuorista. Kirkon on otettava voimakkaasti kantaa nuorten asioihin ja toimia konkreettisesti nuorten hyväksi. Nuoria ei pidä painostaa kristinuskoon, mutta nuorille on kerrottava evankeliumista.

Seurakunnat tarjoavat nuorille monenlaista toimintaa, apua ja turvaa. Tämä on tehtävä myös nuorille selväksi, vastaa Henri kysymykseen jämäkästi.

Niin kuin moni muukin meistä, Henri on samaan aikaan sekä kristitty että sosialidemokraatti. Onko sosiaalidemokratialla ja kristinuskolla jotain yhteisiä arvoja ja voiko niitä edes verrata toisiinsa? (Mitro Repo on mm. kertonut olevansa sitä mieltä, että Jeesus oli sosialidemokraatti.)

Kyllä yhteisiä piirteitä löytyy. Muun muassa kristinuskon ajatus lähimmäisenrakkaudesta ja sosiaalidemokraattinen ajatus tasa-arvosta ja solidaarisuudesta ovat monessa määrin toistensa vastineita. Halu auttaa ihmistä ja tehdä ihmisen elämästä parempaa on sekä kristinuskon että sosiaalidemokratian tavoitteena. Siihen, oliko Jeesus sosiaalidemokraatti, en lähde ottamaan kantaa, Henri pohdiskelee.

Entä mitä mieltä Henri on kirkkoa repivistä kysymyksistä naispappeudesta ja homo- ja lesboparien kirkollisesta vihkimisestä?

kristinuskon ajatus lähimmäisenrakkaudesta ja sosiaalidemokraattinen ajatus tasa-arvosta ja solidaarisuudesta ovat monessa määrin toistensa vastineita En näe kummassakaan mitään ongelmaa. Raamatussakin sanotaan, ettei toista saa tuomita. En voi ymmärtää miksi kirkon sisällä käytetään aikaa kinasteluun siitä, sopiiko nainen papiksi tai piispaksi, kun kirkolla olisi parempaakin tekemistä. Ei ihme, jos porukkaa katoaa. Ydinajatus koko kirkon tarkoituksesta on tuolloin kadonnut, toteaa Henri topakkana.

Kirkon pitäisi tehdä myös selväksi, tukeeko se seksuaalivähemmistöjä. Itse olen sitä mieltä, että jos asiasta kirkon piirissä äänestettäisiin, niin äänestäisin sen puolesta, että myös homo- ja lesboparit saisivat avioliitolleen kirkollisen siunauksen, vastaa Henri epäröimättä.

Henri on harmissaan siitä, ettei sosialidemokraateilla ole tarpeeksi tahtoa panostaa seurakuntavaaleihin. Demareilla pitäisi olla omat listat ja ehdokkaansa jokaisessa seurakunnassa – kyllä demareistakin kristittyjä löytyy. Seurakuntatoiminta tarjoaa myös hyvät eväät kunnalliseen vaikuttamiseen, joten siksikin ei olisi pahasta olla demarina ehdolla.

Henri toivoisi, että mahdollisimman moni nuori äänestäisi seurakuntavaaleissa. Vain nuori itse voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kirkko ja oma seurakunta kehittyvät.

Nuorten on voitava tuntea kirkko kodikseen, sanoo Henri toiveikkaana.

Lisätietoa seurakuntavaaleista: www.ensimmainenkerta.fi www.sdp.fi/kansankirkkoarakentamaan

”Jeesus oli sosialidemokraatti” 16

osk-ilmo-lippulehti-omistajan.pdf

9.9.2008

13:46:38

LIPPU 3 / 2010

Omistajan tahdolla Osuusmaksun 33,64 € maksettuaan jo 15 vuotta täyttänyt henkilö käyttää meillä täyttä omistajan

www.tradeka-yhtyma.fi

valtaa mm. äänestämällä edustajiston vaaleissa.

Mikä sinulle on tärkeää?

WWW.SDP.FI/EDUSKUNTA

Suomessa on hyvä asua.

Meillä on kuitenkin lähes miljoona köyhää.

Meillä on liki 300 000 työtöntä, joista lähes 40 000 on nuoria.

Ja yhä useampi nuori uhkaa pudota kyydistä.

TÄSSÄ ON SDP:N SITOUMUS: Mikäli SDP on seuraavassa hallituksessa, toteutamme nuorisotyöttömyyden nollatoleranssin, nostamme työllisyysmäärärahoja ja tulemme auttamaan pitkään työttöminä olleita.

”

Jutta Urpilainen

”

SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 24.8.2010

Kansan edustaja.

17

LIPPU 3 / 2010

Demarinuoret vaikuttamassa Teksti: Jussi-Pekka Rode

I

stumme porukalla europarlamentaarikko Lasse Lehtisen (sd.) terassilla ja mietimme tulevia eurovaaleja ja nuorten mahdollisuuksia nousta vallan tikapuita.

Lasse pyytää meitä olemaan valittamatta ja ottamaan valta. Sitä ei tulisi kukaan meille koskaan vapaaehtoisesti antamaan.

Nuorilla usein puuttuu tieto, missä valtaa on ja miten sitä käytetään. Valta kuitenkin houkuttelee monia ja siitä kiinnipitäviä riittää. Silti vallasta puhuttaessa unohtuu usein kunnissa valtaa käyttävät lautakunnat. Haastattelimme kahta demarinuorta, jotka päättävät asioista omissa kunnissaan.

Kuntapolitiikka määrittää nuorten tulevaisuuden lähiseuduilla

Demarinuoret Sonja Kekkonen ja Sini Karjalainen toimivat molemmat omissa kunnissaan lautakuntiensa aktiivisimpina jäseninä. Sonja toimii Viitasaaren tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana ja Sini Vaasan kulttuurilautakunnan jäsenenä. Molemmille avautui paikka lautakunnassa vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen. Sonjan mukaan valtuustoryhmä halusi antaa nuorille mahdollisuuden: – Vaalien jälkeen valtuustoryhmässämme haluttiin antaa nuorille valtuutetuille vastuullisia lautakuntapaikkoja, joissa voisi kasvattaa omaa osaamistaan ja todella päästä sisälle kunnallispolitiikkaan, Kekkonen kertoo.

Kuntapolitiikan tulevaisuus määräytyy sen mukaan, miten nuoria saadaan mukaan päätöksentekoelimiin. Ilman nuoria monet kunnat ja siellä vaikuttavat puolueet tulevat kärsimään asiantuntevien puutteesta. Myös nuorten tulevaisuus saa uutta näkökulmaa lautakunnista: – On ollut kiva oppia, miten kaupungin organisaatio toimii ja kuinka prosessit etenevät. Siitä on ollut hyötyä myös yleissivistyksen kannalta, mutta myös toimiessani työnväenosastossa ja piirihallituksessa, Karjalainen toteaa.

Kekkosen mukaan tarkastuslautakunnassa työskenteleminen on avannut laajalla tavalla mahdollisuuden seurata Viitasaaren kaupungin asioita.

valtavan isoja asioita, Kekkonen toteaa.

Myös lautakunnan rooli ja vaikuttamismahdollisuudet voivat vaihdella eri kuntien mukaan.

– Vaasassa kulttuurilautakunta on tosi pieni ja kulttuuritoiminnan koordinointi hajallaan, Karjalainen harmittelee.

- Toisaalta, pieni lautakunta on ollut loistava paikka kehittyä ja perehtyä asioihin. Sitä kautta on saanut intoa omaan työhön myös puolueen puolella.

Lautakuntatyöskentelyn poliittiset haasteet

Sini ja Sonja korostavat, että heidän lautakunnissaan ei poliittisia erimielisyyksiä järjettömän paljon ole. Eri aloja koskeviin lautakuntiin hakeutuvatkin usein samantyyppiset ihmiset, joilla on jaettuja näkemyksiä keskeisistä kysymyksistä. Ristiriidat löytyvätkin useimmin lautakuntien väliltä.

Toisenlaisen haasteen asettavat valmistelevat virkamiehet. He pitävät kiinni niin sanotusta hiljaisesta tiedosta, eikä kokematon nuori lautakuntalainen välttämättä pysy eri kiemuroiden perässä.

– En halua tulla kyyniseksi ja turhautua, vaikka välillä realismi katkoo idealismilta siipiä, huokaisee Sonja viitaten lautakuntatyöskentelyn monipuolisuuteen.

si. ljäs vuo joka ne t n a a a n k n k taa ku at asu valitsev an asioista, vas n to s u > Valtu ää kunn to päätt innasta.

Valtuus im , vastaa sta ja to nimittää nön to taloude s u u n valt on käytä s, jonka nhallitu ja taloudenhoid siat, valvoo a n n u K a > n astuusto hallinno istelee v untaa. kunnan lm a v , ta k a es sujumis ä edusta nanjohetua sek n a n n sto. Kun nan u u k u lt a v e n n valitse en alaisena ku njohtaja ks > Kunna kunnanhallitu uuta toimintaa m taa taja joh tta sekä käytänja talou a to in , mutta ll ia ha is ll o k luottale pa t eivät o sa on asetettu a an n n u k hoitama nnas > Lauta essa ku takuntia eluja u is a la k ia jo v ä nöss koostu yspalv ja terve kilöistä mushen ioita, sosiaali- nta-asioita. sas yhdysku koulutu ristö- ja ä p m y sekä

Kokoustaminen on helppoa, mutta vaikuttaminen vaikeampaa

Demarinuoret Sonja ja Sini eivät tyydy vain nuijimaan asioita pöytään vaan haluavat aidosti vaikuttaa esillä oleviin päätöksiin. Lautakuntatyöskentely tapahtuu luottamuspohjaisesti oman arjen ohessa, joten ajankäytöllisiä haasteita riittää. Lisäksi lautakunnan kokous vaatii valmistelutyötä, mikäli haluaa olla asioista perillä.

Nuorilla lautakunnan jäsenillä on haasteita myös oman kokemattomuutensa takia. Aina ei into korvaa pitkää uraa valtuustossa tai lautakunnissa.

– Opittavaa ja tiedettävää on niin paljon. Kaupungin talouden ja valtuuston tahdon toteutumisen valvominen ovat

Lähde:

18

tto.fi

ii kuntal

LIPPU 3 / 2010

tunnelmia kes채n liittokokouksesta: kuvat: Paulus Toropainen

LIPPU 3 / 2010

Timo - Demarinuorten uusi keulakuva teksti: Kati Kokkonen

Demarinuorten uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kesäkuussa Timo Kontio.

Timo tunnetaan valovoimaisena persoonana, joka huomioi ihmiset ja on aidosti kiinnostunut politiikan tekemisestä. Sosialidemokratian aatteen on Timon sydämeen rakentanut niin Itä-Helsingin lähiöissä eläminen, lastensuojelu- ja nuorisotyö sekä taksikuskinakin nähdyt elämän eri puolet.

Timo on laulanut Kuorosota -ohjelmaan taustoja, juossut maratoneja ja toiminut opiskelijajärjestöissä.

Kurkataan Timon erääseen torstai-päivään, mitä puheenjohtajan arki oikein sisältää?

aamu

n aniemee ihin Hak ennen tö t ly il ä r join pyö yvissä a Timo on istolle h vaa kokousta. im to e lu puo u a alka hdeksalt n Timolle kuulu nen kello ka e e itti k li r o a een n ja p Päivittäis ksen johtamine oissaan. Päid itu issa muo ivän liittohall inen kaik pitkiksi, kun pä m a tt u ik ti s va ja a t e lu p o te lmis vät n vät veny net poliittiset va nisaatioista. o rga täyttää m paaminen eri o a päivän ta ta it n lo te a is o m ih a. na Tim u m a kouksell a o k ä Tän a, ituksen s ll o a n h e e e lu uo puolu le o i istua SDP:n p e ll t a uore isuus os lyyn. ll o d Demarin h a te nm imolla o ielimen työsken mutta T en siim e to lu o :n u DP np monen S nen kuulumine ää tavoitteita ää ke Nuorten opuolella on tär lk u sällä ja äin. läsnää eteenp ssa Timolla on use vietäess s k allitu asian no Puolueh Tärkeän rinuorten . s u e ik uheo ema olo- ja p käyttää Timo D lkun rkeänä a s ja ii tä s e n a e is y yy tess it r m E otyöttö uoron. puheenv vat olleet nuoris o kaudesta skuntavaalit. u d e t a v tule

20

lounas

Puheenjohtaj a lounastaa us ein lounastapaamisissa yh teistyökumpp aneiden kans sa, mutta suur immaksi osak si toimiston työkavereiden kanssa. Välillä kiireessä lounas tuppaa jäämään välii nkin. Urheilullisena miehe nä Timo tietä ä, että lounas on syötävä, jo tta jaksaa. Lo unaan ääress puhelin piraht ä aa soimaan ja hallituksen jäsen tiedustel ee näkemystä ajankohtaisesta poliittis esta aiheesta . Puhelimen, sähköpostin ja Facebookin vä lityksellä Timo pitää kä tevästi yhteyt tä hallituksen jäseniin koko uksien välillä . Syömästä on kiirehdittävä toimistolle va lmistautumaa seuraavan pä n ivän radiohaa statteluun.

LIPPU 3 / 2010

ontio Timo K 27v. i Helsink i(amk), ilas m o n io n yliopp s o S tieteide ta n a u k ästä ilo yhteis , ei eläm a a r u a aa n lleen os ”Jos itse puutu.” unvalKI ry: ed K A S t keleva iin opis teeri Ammatt eri, vs. pääsih nte kelijaku ih uluopis vontas o k a ja e ta k r h iko enjo ammatt rapuhe Suomen SAMOK ry: va koti: n lasten iio ll a k tien liitto la u ks unki, Na n Oy: Ta in kaup tekijä Kovane Helsing n ojelutyö ettaja lastensu nja-autonkulj li is ja pieno kemus

Työko

sen nnan jä johtoku r eenarapuh in dema Helsing uoret: v n . m e os.d iemen s Hertton dustaja johtaja okouse 0 ik r ii p : rit taja 201 usedus in dema Helsing 0, puoluekoko , 01 pj. 2009 2008–2 nk ry: v o S t ja li . opiske n 2010 Sos.dem ksen varajäse allinnon u it valtionh ötehtäliittohall iä v tä h iä te sa ty erkittäv lukunnis Useita m sä ja neuvotte is työryhm n varrella. stö SAK sie o u v kusjärje 010 s e K vinä n iliittoje jäsen 2 Ammatt euraaja Suomen valiokunnan s riso ry: nuo koulu: ikorkea 5-2007 tt a m m en 200 s -a jä ia n n o e s k Dia ituk ouluhall korkeak ä n määr vereide a k k o o Faceb : 1577. hetkellä vastaus

oimet amust Luott inuoret:

ä v i ä p a t l i

lueen u puo u t s i l l o osa . sa Tim okouksiin ätevästi s o k i i k v ek n n e ä a s r ta ja yhm essa pää Ker r a t ntees n a u s l i k k t s u u a o t ed äkok ansan aises Ryhm i ajankoht mme 45 k ta. s ä k erei hm se dä tietoi amalla ry ita työkav äättää jää s u p a m o a ä p m ta ek Ti sta ajaa s suulli lkeen edust ouksen jä skunnan du Kok aan e äälle. telem paikan p n u u k ia ytunt kysel

ilta Alkuillasta Timon on suu nnattava vielä tapaamaan yhteistyök umppaneita tilaisuuteen. Paikalla on vai kuttajia muun muassa muista poliittisi sta nuorisojärjestöistä. Tällä kertaa Tim o ei kuitenkaan aio olla paikalla myöh ään, sillä huomenna odottaa aikainen herät ys haastatteluun.

Ennen sitä kotona odott aa lasagne ja puolison lämmin syli.

21

LIPPU 3 / 2010

Historia ja nykyisyys kohtasivat Ruotsin reissulla teksti: Hanna Isbom

Jo usean vuoden ajan on Itämeren aalloille suunnannut syyskuussa joukko entisaikojen nuorisoliittolaisia. Tänä syksynä liiton toimistolta Varttuneiden Demarinuorten matkaan lähtivät myös pääsihteeri Hanna Isbom ja koulutussihteeri Jani Ryhänen. Samalla reissulla päästiin tutustumaan Ruotsin sosialidemokraattien vaalityöhön.

V

arttuneet Demarinuoret aloittivat tapahtumansa laivan ollessa vielä satamassa, jolloin risteilyväelle oli puhumassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma, Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio sekä eläkeasioissa TELA:n edustaja. Meille nuorille oli varsin hyödyllistä kuulla myös vanhemman väen näkemyksiä politiikan nykytilanteesta.

Risteilyn osanottajat olivat kaikki jo eläkeiässä, vanhimmat yli 80-vuotiaita. Matkan aikana riitti muisteluita yhteisistä nuorisoliittomuistoista, kuten Tampereella vuonna 1956 järjestetystä IUSY:n leiristä. Varttuneet Demarinuoret esittivät risteilyllä myös oman aikansa kulttuuriperinnettä iltamien tyyliin. Kisällilauluja ja runonlausuntaa Demarinuorten tapahtumissa harvemmin kuulee, mutta kulttuuritoiminnan lisäämistä ovat toivoneet myös nykytoimijat. Jäimme miettimään, minkälaiset voisivat olla 2000-luvun iltamat. Kenties näemme tapahtumissa jatkossa omatekoisia kulttuuriesityksiä, jos intoa ja esiintyjiä löytyy.

vaalien määrä vähenee, ja samalla kiinnostus kasvaa. Tämä varmasti on yksi asia harkittavaksi Suomessakin, vaikka tuskin se kokonaan aktiivisuuden eroa selittää.

Sergelin torilla saimme omin silmin nähdä ruotsidemokraattien aiheuttaman reaktion. Satoja ihmisiä oli kokoontunut osoittamaan mieltään suvaitsevaisuuden puolesta, rasismia vastaan. Ihmeellistä oli se, että nämä rauhan puolestapuhujat käyttäytyivät melko uhkaavasti ja tarvittiin kymmeniä mellakkapoliiseja pitämään mielenosoittajat kurissa. Poliisiringin keskellä seisoi muutama ruotsidemokraatti vaalimökillään. Tunnelma oli niin aggressiivinen, että poliiseja varmasti tarvittiin estämään väkivaltainen yhteenotto. Vaikka ruotsidemokraattien politiikan sisältöä voidaankin pitää rasistisena, jäimme silti miettimään onko tämä todella paras tapa reagoida ääriliikkeisiin. Ehkä olisi viisaampaa ottaa heidät mukaan poliittiseen keskusteluun

Ruotsin demareita loppukirittämässä

Saavuimme Tukholmaan vaalisunnuntaita edeltävänä torstaina. Kenellekään ei voinut jäädä epäselväksi, että vaalit olivat tulossa. Koko katukuva täyttyi vaalijulisteista, -mökeistä ja ahkerista vaalityöntekijöistä. Ensin poikkesimme Tukholman yliopistolle tervehtimään paikallisia Demarinuoria ja -opiskelijoita. Kaikki kertoivat vaalikampanjan sujuneen erinomaisesti ja vaalityötä tehtiin luottaen punavihreän koalition voittoon. Erityisen tyytyväisiä ruotsalaiset toverit olivat ovelta ovelle kiertäessä käytyihin keskusteluihin. Saimme kuulla, että etenkin maahanmuuttajien asuttamissa lähiöissä oli vaalityöntekijät otettu avosylin vastaan, mutta yleensäkin suhtautuminen oli ollut pääsääntöisesti positiivista ja ihmiset olivat puhuneet mielellään politiikkaa myös kotiovellaan ja kutsuneet jopa kahville. Pienestä epäröinnistä huolimatta totesimme, että ehkä samantyylistä kampanjointia olisi syytä kokeilla myös Suomessa.

Ovelta ovelle kiertämisen lisäksi meitä puhutti äänestysprosentti. Ruotsalaiset ovat tunnetusti huomattavasti suomalaisia ahkerampia äänestäjiä äänestysprosentin ollessa yli 80. Kun utelimme vastausta tähän eroon, epäilivät ruotsalaiset kiinnostuksen olevan korkeampi siksi, että eduskunta- ja kunnallisvaalit pidetään samanaikaisesti. Näin

22

ja asia-argumentein voittaa debatti.

Vaalikampanjointipäivämme kruunasi Tukholman sosialidemokraattien järjestämä tilaisuus, jossa puhuivat muun muassa sosialidemokraattien puheenjohtaja ja pääministeriehdokas Mona Sahlin, LO:n puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin ja Ruotsin demarinuorten puheenjohtaja Jytte Guteland. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja yleisö toivoa täynnä. Jätimme ruotsalaiset toverimme kampanjoimaan parasta onnea heille toivoen, ja suuntasimme takaisin kohti Suomea.

Ruotsin vaalikamppailu osoitti, että mielikuvapolitiikalla on yhä suurempi merkitys vaaleissa.

Oma analyysini on, että sosialidemokraattien oli vaikea asemoida itseään suhteessa äänestäjiin. Ruotsi on selvinnyt globaalista talouskriisistä keskimääräistä paremmin. Suurin osa ruotsalaisista on saanut pitää työpaikkansa ja nauttia alhaisesta korkotasosta ja kasvaneesta ostovoimasta. Hallituksen kannatus oli tästä syystä varsin vahva. Ilmapiirissä, jossa suurin osa kansasta samaistaa itsensä menestyjiin, ei vastakkainasettelu toimi. Ruotsin kokoomus väitti vaalikampanjassaan röyhkeästi olevansa ainoa työväenpuolue. Jos Suomen kokoomus jatkaa naapurin kopiointia, on sama edessä meilläkin ensi keväänä. Ruotsin vaalikamppailu osoitti, että mielikuvapolitiikalla on yhä suurempi merkitys vaaleissa. SDP:llä on reilu puoli vuotta aikaa miettiä, mistä voimme ottaa oppia Ruotsin sosialidemokraateilta ja mitä olisi syytä tehdä toisin. Uskon vakaasti, että Ruotsin tien ei tarvitse olla meidän tiemme.

Mitä voisimme Ruotsista oppia?

Vaalikamppailu Ruotsissa ei tuottanut toivottua tulosta.

Sosialidemokraatit kärsivät pahimman tappionsa toisen maailmansodan jälkeen ja ruotsidemokraatit nousivat parlamenttiin vaa’ankieliasemaan. Ruotsin sosialidemokraateilla on itsetutkiskelun paikka. Oikeistohallitus sai ensimmäistä kertaa historiassa jatkokauden ja näyttää siltä, että koalitiot ovat tulleet jäädäkseen. Suomessa poliittinen asetelma on hyvin toisenlainen kuin Ruotsissa. Meillä ei äänestetä hallitusvaihtoehdoista ja perussuomalaisia ei voi verrata suoraan ruotsidemokraatteihin. Yhtäläisyyksiäkin löytyy, joten Ruotsin vaalitulosta on syytä analysoida täälläkin.

23

Socialdemokrati på svenska

LIPPU 3 / 2010

Regeringen hotar jämlikheten

D

et nordiska välfärdssamhället sägs vara det mest jämlika samhället som finns. Solidaritet är ett ord som har en stark innebörd hos oss, och vi värnar om varandra. Vi betalar olika mycket i skatt beroende på hur stor vår inkomst är. Skolgången är finansierad av staten, och studiestöd och bostadstillägg gör det möjligt för alla att skaffa sig en utbildning. Allt borde väl vara frid och fröjd i ett sådant land. Hur är det om man börjar skrapa lite på ytan, är läget det bästa i vårt land?

Värnar vi om jämlikhet eller försöker man utöka klyftorna i samhället? Enligt min mening finns det många områden där vi kunde utöka jämlikheten i Finland. Det finns starka krafter i samhället som vill montera ner välfärdssamhället.

En av de aktörerna är den borgerliga regeringen. Regeringen försöker i smyg avveckla vårt samhälle och öka klyftorna mellan de rika och de med lägre inkomster. Vi går mot mera former av plattskatt, det vill säga skatter som är samma för alla, oberoende av inkomst. Även andra åtgärder av regeringen tyder på att solidariteten och jämlikheten är hotad. Låt mig nämna några exempel.

R

egeringen föreslår att en ny energiskattereform ingår i sin budget för nästa år. Orsaken är att man försöker lappa inkomstbortfallet från slopandet av arbetsgivarnas FPA-avgifter genom att höja energiskatten. Denna reform innebär i praktiken att vanliga människor i hyresbostäder får ökade energikostnader. Dessutom är skatten en så kallad konsumtionsskatt och den är inte progressiv. Det spelar ingen roll om man har en månadsinkomst på 2000 eller 12000 euro, man betalar en lika stor summa i energiskatt ändå. Detta gör att den slår hårdare mot sådana med lägre inkomster. Är det jämlikhet att man betalar samma skatt oberoende av inkomst? Nej det är det inte.

K

apitalskatten är idag 28 procent. Många företagsägare och aktieägare kommer undan högre inkomstskatter eftersom de ser till att en stor del av deras inkomst är i form av dividender, och dividender betalar man kapitalskatt på. Partiordförande Jutta Urpilainen (SDP) har föreslagit att kapitalskatten höjs till 30 procent. Jag säger att det inte är tillräckligt, utan jag vill gå ett steg längre. Jag anser att kapitalskatten bör göras progressiv så att den kan jämställas med inkomstskatten.

Kapitalskatten fläckar ner vårt system i dess nuvarande form. Är det jämlikt att en dividendmiljonär betalar lika mycket i skatt eller mindre än en närvårdare eller städare?

Nej det är det inte.

R

egeringen föreslår att man i nästa års budget skär ner sysselsättningsanslagen med 60 miljoner euro. Arbetsminister Anne Sinnemäki (gröna) anser att detta är en nivå som hon är nöjd med. Jag undrar om de över 200 000 arbetslösa i vårt land är beredda att hålla med? 57 000 har varit arbetslös i över ett år. I juli 2009 var de långtidsarbetslösas antal 41 000, idag alltså 57 000. Det är en ökning med 39 procent på ett år! Hur är det med ungdomsarbetslösheten? Dyster läsning den med. Vi har 42 000 arbetslösa ungdomar i Finland. Är det en siffra du är nöjd med, minister Sinnemäki? Visar dessa siffror att det är befogat att sänka sysselsättningsanslagen nästa år med 60 miljoner euro? Jag anser att det inte är det. Är det att befrämja jämlikhet, att vända arbetslösa personer ryggen, och bara värna om de som redan har en ekonomisk trygghet? Nej det är det inte.

J

ag är övertygad om att merparten av Finlands befolkning fortfarande anser att solidaritet och jämlikhet är mer än bara tomma ord. Vi socialdemokrater måste tydligt markera oss som försvarare av jämlikhet. Inom socialdemokratin måste vi vara vaksamma, och lyfta fram de åtgärder som görs från borgerligt håll för att utplåna vårt samhälle. I April 2011 är nästa riksdagsval.

Vi har ännu flera månader på oss att visa att vi kämpar för jämlikhet och solidaritet. Låt kampen börja!

Teksti: Nils-Johan Englund, Ordförande för FSUD, Finlandssvenska

unga socialdemokrater, Ordförande för Nykarleby socialdemokratiska förening

24

Liiton toimiston yhteystiedot:

Piirien yhteystiedot:

jaostojen ja työryhmien yhteystiedot:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Puh: (09) 774 5130 Fax: (09) 712 752/demarinuoret toimisto@demarinuoret.fi

HelsinKI

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

Puheenjohtaja

Timo Kontio (09) 7745 1311, 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi Pääsihteeri

Hanna Isbom (09) 7745 1310, 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi Koulutussihteeri

Jani Ryhänen (09) 7745 1316, 050 537 2348 jani.ryhanen@demarinuoret.fi Tiedotussihteeri

Paulus Toropainen (09) 7745 1314, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi Järjestösihteeri

Anssi Pirttijärvi (09) 7745 1315, 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Heikki Koponen, 040 569 5982, heikki@heikkikoponen.fi Toiminnanjohtaja: Sami Siltaloppi, 050 537 6446, sami.siltaloppi@pp.inet.fi Uusimaa:

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtajan tehtäviä hoitaa varapuheenjohtaja Taina Viikari, 040 5077061, tinala@hotmail.com Lounais-Suomi (Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirit) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Kaisa Palohonka, 040 589 1956, kaisapa@sposti.net Länsi-Suomi (Pirkanmaan, Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiirit)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Antti Hiitti, 040 575 0435, antti.hiitti@uta.fi Etelä-Häme (Hämeen vaalipiiri)

Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com Kymi

Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi Itä-Suomi (Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon vaalipiirit)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen, 040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin vaalipiirit)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230.

Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com FSUD (svenskspråkig distrikt) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi.

Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi/yhteydet/piirijerjestet

25

Kansainvälinen jaosto

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä.

Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi työryhmät

Poliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa.

Ohjelmatyö käynnistyy hiljalleen. Työryhmän puheenjohtajan toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi.

Liikuntapoliittinen työryhmä luo Demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. Työryhmää johtaa Ari Reunanen, 050 538 2857, aareun@utu.fi.

Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

Kuvat: Mirva Saarelainen, Jarkko Karlsson, Matleena Muotkavaara

TULEVAT tapahtumat

11 MARRASKUU 2010

13.-14.11.

D-TOUR Syystapahtuma 2010 ja pikkujoulut

Sosialidemokraattiset Nuoret ry hakee

PROJEKTISIHTEERIÄ

12 JOULUKUU 2010

Glögit

1.1.2011 alkavaan neljän kuukauden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen.

Projektisihteeri > vastaa liiton eduskuntavaalikampanjan järjestelyistä ja viestinnästä > toimii nuorten eduskuntavaaliehdokkaiden yhteyshenkilönä > avustaa liiton tapahtumien järjestämisessä > hoitaa muita järjestöllisiä tehtäviä

D-TOUR innin Hyvinvo D-Tour ri aa –semin

lähteillä

inki

s 10 Hel

3.11.20

1 taina Lauan

innin Hyvinvo -TOUR D te en uor n viimein kittyy n Vuoden seminaari kes en – terveid lähteillä , liikunnan ja lttuurin a. u k ä k n e y s y ss k n y e k te ö ty ksamise rkey ojen tä an voimaan ja elintap s va än myö aikutta myötäv ana järjestetä ta sekä s ik a dia Päivän sta, me päättyy t taitee ta Il . ta työpaja is lttuur juhliin. u k n e jo ä u k ulu ik työv p n uorte yhmät Demarin vat työr tu n o o .11. kok taina 14 Sunnun t. ja jaosto

Edellytämme valittavalta kokemusta järjestötyöstä, viestinnällistä osaamista, sosialidemokraattista arvomaailmaa, oma-aloitteisuutta sekä valmiutta itsenäiseen työskentelyyn.

Eduksi luemme kokemuksen vaalityöstä sekä monipuoliset ATK-taidot. Arvostamme graafista osaamista (Photoshop ja InDesign). Tehtävä edellyttää matkustamista ja mahdollisesti liikkumista autolla, joten ajokortti luetaan eduksi.

Hakemus ansioluetteloineen on lähetettävä 1.11. mennessä sähköpostilla osoitteeseen hanna.isbom@demarinuoret.fi (viestin otsikoksi ”Projektisihteeri”). Lisätietoja tehtävästä antaa pääsihteeri Hanna Isbom, puh. 050 413 8299.

et

is autum moitt

ja ja il ätieto

t

ahtuma

t.fi/tap rinuore a m e .d www

Lis

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

Sosialidemokraattiset nuoret ry tunnus 5005170 00003 vastauslähetys

www.demarinuoret.fi