Lippu 04/2010

Miska Paulorinne Kuva: Olli Urpela

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 4/2010

VARAISIN AJAN LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE terveyskeskusjärjestelmä S. 6 ONKO PALKKATYÖLLÄ TULEVAISUUTTA? kolmas rooli S. 8 AAKKOSET HALTUUN lukutaito on avain parempaan arkeen S. 12 HAUREUDEN HARJOITTAJAT homoseksuaalisuus Suomessa S. 18

PÄÄKIRJOITUS

LIPPU 4 / 2010

ODOTUSHUONEESSA KUULTUA KATI KOKKONEN

päätoimittaja

P

ieni koululainen raahautuu kouluun iso reppu selässään. Kasvoilta näkee väsymyksen ja surullisen ilmeen. Eronneet vanhemmat ovat riidelleet aamulla, rahat tuntuvat olevan loppu joulun alla ja mummo ei pääse lääkäriin, vaikka on todella kipeä.

Kiukku purkautuu koulussa ja pieni koululainen heittää lumipallolla luokkakaveria kohden. Seurauksena napsahtaa jälki-istuntoa.

Parhaimmillaan elämä on sitä, että oppii kestämään vastoinkäymisiä ja huomaa, etteivät asiat tule elämässä itsestäänselvyytenä. Päästäkseen eteenpäin ja saavuttaakseen unelmat on tehtävä hieman töitäkin. Suomessa elämisessä parasta on se, että täällä jokaisella on periaatteessa samat lähtökohdat ja mahdollisuus päästä yhtä pitkälle. Murheen määrä läpi elämän olisi kuitenkin oltava kohtuullinen.

YHTEISKUNTA OTTAA KOPIN kaikista ja ote pitää, kun tulee hätä. Siinä on hyvinvointivaltion yksi periaatteista.

Julkinen terveydenhuolto takaa, ettemme sairastamisen vuoksi menetä kotiamme tai omaisuuttamme ja että meillä on mahdollisuus saada yhteiskunnalta taloudellista tukea silloin, kun omat rahat eivät riitä.

Hyvinvointia ei kuitenkaan tehdä rakennuksia vaan ihmisiä varten. Mahdollisuus päästä vaikuttamaan omaa elämää koskettaviin päätöksiin on tärkeä. Vaikuttaminen on mahdollista niin omassa kaupunginosassa, kunnassa kuin valtakunnallisella tasolla.

MAAILMAN TALOUSKRIISI on johtanut siihen että kunnat ovat ahdingossa ja kärsivät heikosta taloustilanteesta. Kuntien järjestämät koulutus- ja terveydenhuoltopalvelut ovat joutuneet kiristämään nyörejä, kun euroja on ollut aiempaa vähemmän. Ensi keväänä käytäviä eduskuntavaaleja painaa lisäksi valtion iso velkamäärä. SDP on korostanut, että seuraavan hallituksen on luotava työpaikkoja, jotta hyvinvointi paranee.

Vaikka kamppailemme haasteiden parissa, tehdään meidän hyvinvointivaltiossamme todella upeaa työtä päivittäin.

Lasten suusta kuulee totuuden: ”Lapsi pohti terveyskeskuksen odotustilassa, miksi kukakin oli lääkäriin menossa.

Lapsi huomasi rastapäisen pojan odotushuoneessa ja tokaisi kuuluvasti: ”Äiti, mä tiedän miksi toi on täällä. Tolta peikolta on tippunut häntä!” (lastensuusta.fi) Hyvinvoivaa vuotta 2011!

TOIMITUSSIHTEERI

PAINOPAIKKA

Paulus Toropainen, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela

PÄÄTOIMITTAJA

Jussi-Pekka Rode, Reijo Paananen, Juuso Alatalo, Kristiina Juutinen, Lauri Väänänen, Mikael Hiltunen, Jani Ryhänen, Timo Kontio

Kati Kokkonen, kati.kokkonen@aloiteaitta.fi

AVUSTAJAT

PAPERI

1 / 2011 ILMESTYY MAALISKUUSSA

Aineistopäivä: Jutut 9.2 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna Isbom (09) 7745 1310, hanna.isbom@demarinuoret.fi

441 763 Painotuote

3

4

LIPPU 4 / 2010

AJANKOHTAISTA

HYVINVOINTIVALTION JOUTSENLAULU

S

uomea on pidetty perinteisesti pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Julkisen sektorin rooli kaikille kansalaisille tasaveroisten palvelujen tuottajana on ollut suuri ja esimerkiksi koulutusjärjestelmä on luotu tasavertaiseksi. Porvarihallitus on kuitenkin kovasti yrittänyt romuttaa veropohjaa, jolla palvelut tuotetaan.

Kokoomukselle ei tasa-arvoinen koulutuspolitiikka enää kelpaa. Yliopistot patistettiin rahankerjäämiseen ”fantastisella” uudistuksella ja Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii lukukausimaksuja yliopistoihin. Muutamassa vuodessa romutetaan suomalainen yliopistojärjestelmä eikä tässä vielä kaikki. Opetushallituksen kokoomuslaisen pääjohtajan johtama varsin erimielinen työryhmä ehdottaa peruskoulun tuntijakoon radikaaleja uudistuksia.

VALINNAISUUTTA JA URAPUTKEA jo lapsesta lähtien.

Uudessa tuntijaossa korostetaan valinnaisuutta. Kokoomuslaisen ideologian mukaan ihmisellä, tässä tapauksessa lapsella, täytyy olla ehdoton vapaus valintojen tekemiseen. Harmi vain, että todellisuudessa vielä yläkoulussakin oppilailla on vaikeuksia löytää mielekkäitä aineita itselleen.

Valinnanvaraa on paljon ja mitään ei haluaisi sulkea pois tulevaisuuden varalta. Vapaus ja vastuu ovat liian suuria paloja purtavaksi lapselle.

Koulutuspolitiikan perusta on ollut perustaitojen laajassa oppimisessa. Jokainen osaa lukea, laskea ja kirjoittaa.

Jokaiselle on myös löydettävä oma oppimispolku perustaitojen oppimisen jälkeen. Nyt tätä perustaa ollaan murentamassa järjestelmällisesti. Oppilaan oman vastuun lisääntyessä vaarantuu myös tasavertaisuus. Pienen kunnan on lähes mahdotonta kilpailla suuren kaupungin kanssa valinnaisten oppiaineiden tarjonnassa.

Perinteiseen kokoomuslaiseen tyyliin missään vaiheessa ei edes mietitä, miten kunnat voisivat lisääntyvästä valinnaisuudesta selvitä. Kokoomuksen mielestä kuntien ei varmasti tarvitsekaan selvitä kasvavasta valinnaisuudesta, sillä koulutuksenhan voisi varsin fantastisesti hoitaa yksityisten tahojen kautta. Tapahtumien kulkua voisi ennakoida esimerkiksi näin: ensin laskettaan veroja, sitten velkaantui julkinen sektori. Seuraavaksi koulutusjärjestelmää romutetaan ja lopuksi aletaan ajaa tietoisesti palveluja alas. Se on kallis hinta porvarihallituksen neljän vuoden seikkailulle.

vapauttaa postitoiminnan kilpailulle. Käytännössä Itella voi saada alueellisia kilpailijoita. Vaarana on, että suuret kaupungit valuvat kilpailijoille ja syrjäiset alueet jäävät Itellalle. Itellan kannalta tilanne muuttuu ongelmalliseksi, koska suurissa kaupungeissa toimiminen on taloudellisesti syrjäseutua helpompaa. Postin jakamisen rahoittamisesta syrjäseuduilla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia.

Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja kertoi taannoin A-talk-ohjelmassa ”markkinoiden hoitavan itsensä kuntoon”. Tätä on syytä epäillä, sillä taannoin laajakaistan asentamisesta ei tullut syrjäisille seuduille ainoataan tarjousta. Käytännössä vaarana on, että syrjäseutujen postinkantaminen joudutaan turvaamaan verovaroista. Yksityiset yritykset keräävät voitot ja veronmaksajat joutuvat maksamaan syrjäseutujen jakelun.

SYYSKOKOUKSISSA UUSIA PUHEENJOHTAJIA

Piirien syyskokoukset on pidetty ja muutamassa piirissä puheenjohtajan nuijaa heiluttelee uusi aktiivi. Lounais-Suomen piirissä puheenjohtajan paikkaa tavoitteli kaksi henkilöä ja äänestyksen jälkeen puheenjohtajaksi valittiin 23-vuotias Tino Aalto. Tino on toiminut vuoden 2010 piirin varapuheenjohtajana ja puheenjohtajan pesti on tälle luonteva jatko.

Helsingissä uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 19-vuotias Aleksej Fedotov. Hän on Demarinuorten liittohallituksen jäsen ja toiminut aktiivisesti eri tehtävissä Demarinuorissa.

Uudellamaalla valittu Taina Viikari on myös toiminut vuonna 2010 piirin varapuheenjohtajana ja jatkaa nyt luontevasti puheenjohtajana.

Länsi-Suomen piirissä puheenjohtaja vaihtui ja samalla piirin toiminta laajenee myös eri alueille. 20-vuotias vaasalainen Matias Mäkynen toimii Länsi-Suomen piirin puheenjohtajana. Lippu-lehden toimitus toivottaa kaikille valituille onnea ja menestystä vastuullisessa tehtävässä.

riaan!

e nallegall a o l u t e v Ter

YKSITYISILLE RUSINAT PULLASTA, ITELLALLE MURUT JA VELVOLLISUUDET

Euroopan unionin postidirektiivi ja sitä seuraava postilainsäädäntö nousivat pinnalle kun Itellan työntekijät eivät päässeet sopuun työehdoista työnantajapuolen kanssa.

Tarvittiin hallitusta apuun postilainsäädännön muuttamiseksi ja sopu saatiinkin aikaan.

Mustia pilviä on silti vielä taivaalla. Postilainsäädäntö 95x62_Nallegalleria_LippuLehti_112010.indd 1

Meidän kaikkien elämään on joskus kuulunut nalle.

Mikä on sinun nallesi tarina?

Lähetä oman nallesi kuva osoitteeseen www.nallegalleria.fi ja kerro meille sen tarina.

Voit voittaa jättinallen.

Hymyile, olet Turvassa

22.11.2010 14:33:12

LIPPU 4/2010

5

SYKSYSTÄ TALVEEN ELÄMÄ EDESSÄ - SARJAT PÄÄTÖKSEEN

Syksyn suomalaiset tositv -sarjat ovat tulleet finaaliin.

Tanssii Tähtien kanssa kisan vei Antti Tuisku vaaleanpunaisten kännyköiden ja mammojen äänillä, Big Brotherin vei tyttöystäväänsä ikävöinyt Niko ja Diilissä ei loppujen lopuksi otettu selvää siitä, oliko kukaan Hjalliksen mielestä tarpeeksi laadukas kilpailija ohjelmaan.

TV-syksystä emme voi olla unohtamatta myöskään Dancea, Kuorosotaa tai Neljän Tähden illallista. Kaikkien hittisarjojen siirryttyä tauolle jäämme odottamaan politiikan omaa tositv –sarjaa, osaa 1 527, eli eduskuntavaalit 2011.

JÄTE..?

Syksyn mittaan on rämmitty ympäristöministeri Paula Lehtomäen esitystä jätevesiasetuksesta, joka kirjaimellisesti on muuttunut syksyn aika p**kalaiksi, kun kellään ei enää tunnu olevan tietoa siitä, minne suurempi hätä pitäisi säilöä tai miksi sitä kutsua.

PÄÄMINISTERIN ÄIJÄILYT

Pääministerin Kiviniemi on osoittanut olevansa yksi ”äijistä”. Ensin hänen miehensä kantoi Marin käsilaukun, seuraavaksi mies esitti pääministerin ”vaimoa” Brysselin kokouksen yhteydessä kiertäen niin hajuvesitehtaalla kuin ihaillen käsilaukkujakin. Viimeisenä profiilin kohotuksena pääministeri esitti metsästyksen opettamista kouluissa.

Lippu-lehti ei innostu uudesta koulutuspoliittisesta avauksesta.

VÄESTÖNSUOJAT

Useat ministerit ovat olleet napit vastakkain asioissa yli sektorien. Tällä kertaa taiston kävivät Holmlund (kok.) ja Vapaavuori (kok.). Pidemmän korren vei Holmlund ja jatkossa kaikkiin uudisrakennuksiin rakennetaan edelleen väestönsuojat. Suomen lisäksi väestönsuojat ovat pakollisia vain muutamissa muissa maissa, joissa on ollut sotatila.

SA S A N N U EDUSK UA KUULT INEN (SUULL TUNTI 25.11.)

KYSELY llä ä hetke ies! Täll

hem aketin oisa pu /sd: Arv in kanssa tukip isteri n e in a il n in p Jutta Ur uvotteluja Irlan kin teiltä pääm iten ne ,m isin e y ll s a y n k n EU käy ja , sku ssä? kohdista ko kertoa edu tenemä yksityis a ovat e itte s s is n o a V k i: näisKiviniem vottelut Irlannin on, että sti a a v a u tt e o pea Toiv nämä n man no iniemi: im iv is K ll on i o r a d h seen. Se isteri M än ma Päämin eluissa päästä n ja lopputulok kulmasee ott äkö sä neuv teisymmärryks ittumisenkin n le h o y h ista ei o u d n a ä h r ä o hyv inoiden ksityisk y k k a r a tt u m m tämän ttavaa, n. in toivo isuutee ta erittä dotettavaa julk ivoisin tie johon to tainen , s mitään y m y kys i Ka : Toinen missä minister lua inen/sd , a te n s il e u p h r k ii s U s tyy n ke Jutta usta, liit salissa käydää ta s a v . tä n teil , ku iasta hetkellä erkittävästä as on tällä m kin k näin kysymy Irlannin astausta v i e * i: iem ari Kivin isteri M in m ä ä P udun kseni jo seen* ymykse on poistt e p n te n a/sd: Sit Kataine inäluom lleen ministeri hän on. Hän on e H o r e E jä ä rhailan, että ä vastaus, miss eella pa tu r ie s toteama s ik niin s lla on tä ällä bus Taipalsaarelle, sa. Minu sen järjestelm a assa, tt n n kau uk uskun jaan ed kokoom aalta Parikkala to n a k um nen laan, Lu luaa kuulla hä alle. a h iivan pih s N jo t e ä k r ett a -m ennä K pitää m ***

6

LIPPU 4 / 2010

”VARAISIN AJAN LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE” TEKSTI: Juuso Alatalo KUVITUS: Olli Urpela

Suomalaisten terveyden edistämiseksi on luotu aikanaan alueellisesti kattava terveyskeskusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ollut taata kansalaisille perusterveydenhoitoon kuuluvat palvelut. Järjestelmä on palvellut suomalaisia tarkoituksenmukaisella tavalla vuosikymmenien ajan, mutta aikojen kuluessa järjestelmä on kohdannut vaikeuksia, joiden takia on jouduttu tekemään muutoksia.

Y

htenä merkittävänä ongelmana voidaan mainita että käytetyt varat tuottavat parempia, laadukkaampia terveyskeskusten ongelmat saada pysyviä lääkäja nopeammin toimivia palveluita aiempaan tilanteeseen reitä töihin. Varsinkin pienehköillä maalaispaiknähden. kakunnilla on ollut haasteita lääkäreiden suuren Kunnat ja kaupungit ovat ulkoistaneet terveyspalvevaihtuvuuden ja rekrytoinnin kanssa, mutta kyseinen lujaan melkoisella vauhdilla 2000-luvulla. Laskelmien ongelma on myös suurempien paikkakuntien riesana. Vielä mukaan Suomessa on ulkoistettu noin 400 000 ihmisen muutama vuosikymmen sitten terveyskeskuslääkärien virat terveysasemapalvelut. olivat haluttuja paikkoja, joista kilpailtiin ja joihin pyrittiin Ulkoistamista kohtaan on koettu viehätystä. Väitetään, innokkaasti. Kunnanlääkäri oli tunnettu ja yleisesti suurta että uudella tavalla tuotetut palvelut tuovat kansalaisten tunnustusta nauttiva henkilö. Terveyskeskusten toimintaa käyttöön parempia terveyspalveluja. Pettymykset terveja ”oman kunnanlääkärin viisautta” arvostettiin korkealyskeskusten ongelmakohtiin ovat vaihtuneet parempiin le. tunnetiloihin, kun ajan saamisen lääkärin vastaanotolle on VETTÄ ON VIRRANNUT Suomen joissa sen verran, että sanottu olevan helpompaa ja lääkäreiden kerrotaan vieläpä nykyisin asenteet terveyskeskuksia kohtaan ovat muuttusuhtautuvan potilaisiin paremmin kuin terveyskeskuksissa. neet. Osin asenteet ovat jopa julmia, mikä johtuu ihmisten Onko tilanne sitten aidosti parantunut ja onko tilanne kokemuksista: lääkärin vastaanotolle ei pääse, terveyshelpottunut suomalaisten terveyspalvelujen tuottamisessa? keskuksen puhelimeen ei Voi olla, että ulkoistetuilta LISÄKSI KUNTIEN RESURSSIT EIVÄT terveysasemilta voi saada vasvastata ja juopot pääsevät jonon ohi, kun taas pienen taanottoajan nopeammin ja OLE RIITTÄNEET JÄRJESTELMÄN lapsen kanssa joudutaan helpommin kuin mitä tilanne KEHITTÄMISEEN TARPEEN jonottamaan tuntikaupalla. on aiemmin ollut. Yhtälö ei Rehellisyyden nimissä kuitenkaan edelleenkään ole VAATIMALLA TAVALLA. on tunnustettava, että yksiselitteinen, sillä tehtyjen asennemuutosten syyt johtutkimusten mukaan terveystuvat toki myös terveyskeskusten ongelmakohdista, jotka asemien ulkoistaminen yksityisten yritysten hoidettavaksi ovat väistämättä aiheuttaneet sen, että kansalaiset ovat on usein johtanut tilanteeseen, jossa vastaanotolle haluava joutuneet etsimään vaihtoehtoja omien terveyspalvelujenpääsee lääkärin sijasta sairaanhoitajan vastaanotolle. Tälsa hankkimiseksi. löin terveyskeskusten ja yksityisten terveysasemien vertailu Aikojen kuluessa kunnat ovat ajautuneet tukalampaan antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta, jos aina ei ole tilanteeseen – kuntalaisille on tuotettava terveyspalveluja, kyse lääkärin vastaanotolle pääsystä. mutta työvoimaa ei ole saatavilla. Päättäjien asenteet sekä Uskomus, että yksityisen lääkäriaseman lääkäri ottaa näkemykset terveyskeskusten asemasta voivat olla keskepotilaan vakavammin kuin terveyskeskuslääkäri voinee johnään jopa vastakkaisia. tua siitä, että yksityisten terveysasemien lääkärit lähettävät Lisäksi kuntien resurssit eivät ole riittäneet järjestelmän kunnallisia terveyskeskuksia useammin potilaita jatkotutkehittämiseen tarpeen vaatimalla tavalla. Kunnat ovat kimuksiin erikoissairaanhoidon piiriin. Tässäkin on ilman ajautuneet osittain olosuhteiden pakosta ulkoistamaan muuta selvää, että sairaille ja hoitoa tarvitseville ihmisille palveluitaan. Ulkoistamisella tarkoitetaan kunnan palveon taattava nopea pääsy jatkotutkimuksiin, mutta sellainen lutuotannossa tilannetta, jossa aiemmin kunnan vastuulla tilanne, jossa yksityisen aseman kautta päätyy kuin liukuolleen palvelun tuottaa jatkossa toinen taho, mahdollisesti hihnalla jatkotutkimuksiin, ei ole kestävä. yksityinen yritys, rahallista korvausta vastaan.

KUSTANNUKSETHAN OVAT AVAINASEMASSA palveluULKOISTAMISTA PERUSTELLAAN usein tehokkuudella: jen tuotannossa, sillä yhteiset, veronmaksajien kokoamat päättäjien tavoitteena – ja toiveena – on saada parempaa resurssit ovat rajalliset. Tehtyjen tutkimusten mukaan vastinetta käytettäville rahoille. Tällöin on oletettavissa, kunnilla ei ole kaikissa yhteyksissä riittävää taitoa arvioida

LIPPU 4 /2010

ulkoistamisen kautta tuotettujen palvelujen kokonaiskustannuksia. Usein niin sanotut piilokustannukset jäävät laskelmien ulkopuolelle, jolloin laskelmat eivät olekaan realistisia.

Laskelmien ulkopuolelle jäävät herkästi esimerkiksi kilpailuttamisesta koituvat kustannukset, valvontajärjestelmän hinta, mahdolliset kunnan tilavuokrat sekä oheispalvelut. Vertauskohteina käytetäänkin vain yksinkertaisia kokonaishintoja.

Kompurointi laskelmien tekemisessä ei välttämättä ole haitallista, vaan johtuu inhimillisistä syistä. Luottamushenkilöillä ei aina ole riittävää tietopohjaa tehdä kyseiseen asiaan liittyviä sopimuksia. Ulkoistaminen on kuitenkin melko uusi ilmiö, jolloin vertailupohjaa aiemmista päätöksistä ei aina ole käytettävissä.

Loppujen lopuksi on helpottavaa tarkastella kansainvälisiä vertailutuloksia, joiden mukaan suomalainen terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon järjestelmä toimii verrattain hyvin ja kustannustehokkaasti.

Terveyskeskusten ongelmakohtiin on pureuduttava riittävällä tehokkuudella, mutta suin päin ei pidä lähteä muotivirtausten mukaan. Ei pidä myöskään olettaa, että

KUSTANNUKSETHAN OVAT AVAINASEMASSA PALVELUIDEN TUOTANNOSSA, SILLÄ YHTEISET, VERONMAKSAJIEN KOKOAMAT RESURSSIT OVAT RAJALLISET. ongelmat voitaisiin ratkaista kevein toimin. On tarkasteltava koko järjestelmää ja tarpeellisissa kohdissa ryhdyttävä rohkeasti myös laajamittaisiin uudistuksiin, jotta tasa-arvoinen, julkinen terveydenhuolto voidaan turvata. LIPPU

7

8

LIPPU 4 / 2010

ONKO PALKKATYÖLLÄ TULEVAISUUTTA? TEKSTI: Reijo Paananen KUVA: Olli Urpela

S

uomessa on totuttu selvään jakoon työmarkkinoilla: yritykset palkkaavat työntekijöitä, jotka myyvät työpanoksensa ja vapaa-aikansa enemmän tai vähemmän kohtuullista korvausta vastaan. Maahan mahtuu muutama suuryritys, mutta ehdoton enemmistö on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joissa yrittäjä yleensä myös työskentelee itse. Valtaosalla yrittäjistä on idea tuotteesta tai palvelusta, jota hän haluaa myydä muille. Loput keskittyvät nykyisen osakeyhtiölain kirjauksen mukaisesti vain tuottamaan voittoa Olen taipuvainen kannattamaan ajatusta, jonka mukaan hyvinvointi vaatii yrittäjyyttä. Ne, jotka lähtevät rohkeasti toteuttamaan ideaansa, ansaitsevat paitsi kannustusta, myös korvauksen vaivoistaan. Valtaosa suomalaisista ei kuitenkaan halua kantaa yrittäjäriskiä vaan tekee mielellään sovitun tuntimäärän töitä päästäkseen sen jälkeen elämään elämäänsä työpaikan ulkopuolella. Ellei sitten satu olemaan sellaisessa työssä, joka tuppaa kulkemaan mukana kotiin ja vapaalle; tämä on kuitenkin useimmiten edunvalvonnallinen ongelma, joka pitäisi jo jaksamisenkin vuoksi ratkaista mahdollisimman pian. Järjestelmä kuitenkin toimii pääpiirteissään hyvin ja antaa erilaisille ihmisille haluamiaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään työssä tai sen ulkopuolella.

Paratiisiin on kuitenkin luikertelemassa käärme.

Muutamien maiden esimerkin rohkaisemana Suomenkin valtioneuvostossa on harrastusta rakentaa yrittäjyyden ja palkansaaja-aseman lisäksi kolmas rooli, itsensä työllistäminen. Harrastuneisuus ei ole sattumanvaraista, vaan armas Euroopan unionimme on nostanut itsensä työllistämisen selviytymisstrategiansa, EU 2020:n yhdeksi kulmakiveksi.

Itsensä työllistäminen on hyvä vaihtoehto silloin, kun ihmisellä on näkemys tekemisestään ja halu toteuttaa se.

Eli halu yrittäjyyteen. Jos nämä puuttuvat, ollaan harmaalla alueella, jossa itsensä työllistämisestä tuleekin helposti pakkopullaa ja keino siirtää ihmisiä pois työttömyystilastoista. Itsensä työllistämistä voidaan myös käyttää räikeästi väärin. Näitä ovat tapaukset, joissa irtisanomisen sijaan palkansaajalle tarjotaan mahdollisuutta jatkaa samaa

MUUTAMIEN MAIDEN ESIMERKIN ROHKAISEMANA SUOMENKIN VALTIONEUVOSTOSSA ON HARRASTUSTA RAKENTAA YRITTÄJYYDEN JA PALKANSAAJAASEMAN LISÄKSI KOLMAS ROOLI, ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN. työtä, samassa työpisteessä, samoilla koneilla – ja myydä tuotoksensa tasan samalle yritykselle. Tuotoksesta saatetaan maksaa jopa lähes saman verran kuin mitä henkilö aiemmin sai palkkana – toki hänen täytyy itse hoitaa siitä sosiaali- ja vakuutusturvansa. Mutta sehän ei ole kuin 25–30 prosentin palkanalennus.

Liioitteluako? Ei toki. Esimerkiksi Itä-Suomessa jopa työ- ja elinkeinoministeriön sivustolla – siis viranomaisen ylläpitämässä työnvälityksessä – julkaistiin ilmoitus, jossa haettiin osaavaa hot dog -myyjää. Myyntikärry tulisi firman puolesta, myyntiaika ja -paikka oli määritelty (täytyyhän ravintolasta lähtevien saada hiukopalaa), palkkaa ei

LIPPU 4 /2010

varsinaisesti olisi, mutta provisio myynnistä kuitenkin. Ja tietysti ne sivukulut täytyisi hoitaa itse. Itse kummastelin sitä, että ilmoituksesta nousi äläkkä ainoastaan siitä syystä, että kuvauksen mukaan työ ei sopisi ”värivikaiselle”.

Rasistiset ilmaukset ja rasismi pitää kitkeä, mutta melkein ketään ei tuntunut huolestuttavan tarjotun ”työn” luonne.

Kuvanneeko sitä, että alamme hiljalleen tottua palkansaajaaseman murentumiseen ja pidämme hyväksyttävänä sitä, että yritykselle on luonteenomaista keinotella työsuhteen ehdoilla? Antaako taloudellinen taantuma todellakin oikeuden tehdä ihan mitä tahansa, kunhan ihminen sentään saa jokusen rovon vaivoistaan?

TARJOLLA VAIN PASKATYÖTÄ?

Mielestäni Eetu Viren kavereineen teki muutama vuosi sitten tärkeän teon nostaessaan keskustelua paskatyöstä.

Työ siis sinällään ei ole koskaan paskaa, vaan kyseessä olivat paskamaiset työn teettämisen muodot. Pakonomaisen yrittäjyyden lisäksi näitä voivat olla vaikkapa tarvittaessa töihin kutsuttavat (työaika siis nollasta tunnista ylöspäin, tarpeen mukaan), perusteettomat määräaikaisuudet, vastentahtoinen osa-aikatyö ja vaikkapa väärinkäytetty palkaton harjoittelu, jossa vakinainen työntekijä korvataan toisiaan seuraavilla harjoittelijoilla.

YHÄ USEAMPI NUORI, KOULUTUKSESTA RIIPPUMATTA, TULEE TYÖMARKKINOILLE NÄIDEN USEIN ITSELLEEN VASTENMIELISTEN TYÖSUHTEIDEN KAUTTA. Keskustelu kävi kuumana aikansa, mutta jäi sitten unholaan. Samalla kun nämä aiemmin epätyypilliset työn teettämisen muodot vain jatkoivat voittokulkuaan ja muuttuivat hiljalleen hyväksytyiksi, tyypillisiksi.

Yhä useampi nuori, koulutuksesta riippumatta, tulee työmarkkinoille näiden usein itselleen vastenmielisten työsuhteiden kautta. Yhä useamman kohdalla nämä työsuhdemuodot eivät jää väliaikaisiksi, vaan elämä täytyy rakentaa pysyvän epävarmuuden varaan. Valitettavasti myös työttömyysturvamme on rakennettu ja toimii vielä pääosin kokoaikaisten ja pitkäaikaisten työsuhteiden logiikan mukaan. Jos epämääräisistä työsuhteista ei saa kerättyä edes työssäoloehtoon vaadittua aikaa ja palkkaa, joutuu tuplaloukkuun: työstä saatava palkka ei elätä, mutta vastaavasti työttömäksi joutuessaan täytyy tulla toimeen peruspäivärahalla. Suo siellä, vetelä täällä.

Demareiden on nyt korkea aika pohtia syvällisesti suhteensa työhön. Juhlapuheissa olemme työn puolue ja työn puolella, mutta käytäntö ei usein tue näitä puheita. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, onko ihminen työtä varten vai päinvastoin? Antaudummeko niin täysin markkinoiden logiikalle, että annamme sen määritellä elämämme? Otetaan aloite käsiimme ja määritellään jälleen, että yrityksen tehtävä on tuottaa palveluita tai muita hyödykkeitä.

Voittoa kertyy, kunhan tuote on tarpeeksi hyvä – ja samalla ihminen nousee jälleen ansaitsemalleen paikalle rahan ohi.

LIPPU

9

LIPPU 4 / 2010

HEI, ME PELATAAN HYVINVOINTILOTTOA! TEKSTI: Jussi-Pekka Rode

S

uomi ei ole mikään maahanmuuttajien paratiisi eikä tule näillä näkymin koskaan olemaan. Maahanmuuttovastainen hegemonia on saanut suomalaisissa puolueissa ja poliitikoissa yliotteen, minkä aina-niin-mukamasliberaalien vihreiden maahanmuuttolinjaukset todistavat. Heidän mielestään maahanmuuttajien suomen kielen opiskelu tulee kytkeä sosiaaliturvan saantiin. Kieli on tärkeä osa integroitumista, mutta miten ihmisten köyhdyttäminen edesauttaa integraatiota? Vihreiden keppi-linja heijastaa myös vasemmiston heikkoutta toimia hegemoniaa vastaan. Poliittisesti vasemmistolle maahanmuutto ei ole ongelma, mutta maahanmuuttovastainen hegemonia on.

Puhuttaessa hyvinvoinnista hegemonia näkyy ja toistuu me vastaan

OLET PAKOLLA OSA MEITÄ (TAI AINAKIN PALVELET VALLANPITÄJIÄ) TAI TOIMEENTULOASI LEIKATAAN. muut -asetelmana. Rovaniemeläine kokoomuspoliitikko ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto totesi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, että ”ulkomaalaisten on ansaittava meidän (suomalaisten) hyvinvointi työllä”. Yksilön on työllä voitettava hyvinvointi puolelleen, muuten hyvinvoinnin häviää. Sama viesti on löydettävissä kokoomusnuorten liittokokousasiakirjoissa: ”Kokoomusnuoret haluavat kannustaa työteliäitä maahanmuuttajia tulemaan Suomeen, mutta vähentää houkutusta tulla tän-

ne vain hyvän sosiaaliturvan vuoksi.”

Vastakkainasettelu leimaa myös Suomen työllistymispolitiikkaa: työttömien kuntouttavassa työtoiminnassa on otettava tarjottu työ vastaan, muuten työtöntä rangaistaan. Näitä velvoitteita on löydettävissä vihreiden ja kokoomusnuorten edellä mainituissa maahanmuuttolinjauksissa: olet pakolla osa meitä (tai ainakin palvelet vallanpitäjiä) tai toimeentuloasi leikataan. Muinaisessa Roomassa metoikit, vieraspaikkakuntalaiset, olivat raskaiden rajoitusten ja velvoitteiden kohteena. Suomen metoikeja on löydettävissä maahanmuuttajien, työttömien ja velkaantuneiden parista.

Hyvinvointivaltio ei ole enää hyvinvointivaltio, jos se ei halua tai kykene pitämään heikommista huolta.

Valtiomme on muuttunut hyvinvointikilpailuvaltioksi, jossa kaikki pelaavat, mutta yhä harvempi voittaa. Maahanmuuttoa rajoittavat tahot haluaisivat, että pelaajia olisi vähemmän, jotta hyvinvointiloton voittomahdollisuudet kasvaisivat heidän osaltaan. Ongelmana on pelaajien panosten välillä oleva suuri kuilu. Aivan kuten tavallisessakin lotossa, kaikilla ei ole varaa panostaa yhtä paljon. Todennäköisyys voittaa hyvinvointia osakseen pienenee panosten myötä.

Emme saa antaa hyvinvointivaltiomme rapautua entisestään. Hyvinvointi on oltava kaikkien oikeus ja integroitumisen tulee aina tapahtua yhdenvertaisen hyvinvoinnin kautta.

Porvarihallitus on neljän viimeisen vuoden aikana keventänyt veroja noin neljä miljardia euroa. Sen sijaan n.

300 miljoonaa maksava perusturvan tasokorotus, 100 miljoonaa maksava

10

toisen asteen opintotukiuudistus ja kymmenen miljoonaa maksava opintotuen indeksisitominen on tyrmätty.

Jos porvarihallitus jatkaa, jatkamme myös veropohjamme rapauttamista ja altistamme yhteiskuntamme yhä kasvavalle kilpailulle. Hyvinvointilotossa panokset kovenevat entisestään ja häviäjien määrä lisääntyy.

EMME SAA ANTAA HYVINVOINTIVALTIOMME RAPAUTUA ENTISESTÄÄN. HYVINVOINTI ON OLTAVA KAIKKIEN OIKEUS JA INTEGROITUMISEN TULEE AINA TAPAHTUA YHDENVERTAISEN HYVINVOINNIN KAUTTA. Sosiaalidemokratian tehtävä vuosisatoja sitten oli toivon luominen heikompiosaisille, eikä se tavoite ole mihinkään vuosien saatossa muuttunut. Kyseessä ei ole unelmahöttöilyä vaan yhdenvertaisuuden puolesta puhumista ja sorrettujen äänten nostamisesta. Sosialidemokraatti ei saa tuntea tarvetta olla muita parempi vaan hänen pitää pystyä puhumaan ongelmista avoimesti. Kokoomusnuorten viimeaikaiset kovat linjaukset muun muassa kehitysavun poistamisen suhteen todistavat, että oikeisto voi paremmin kuin hyvin. Olkaamme sen keskustelun voittajia ja pidetään hyvinvointivaltion aatetta korkealla.

LIPPU

LIPPU 4 / 2010

Ammattiliitto on nuorenkin turva

Rautatieläisten Liitto ry muuttuu vuoden 2011 aikana Raidealanammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:ksi.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Postiosoite PL 313, 00531 Helsinki Käyntiosoite John Stenbergin ranta 6 Puhelin (09) 613 110 vaihde Faksi (09) 613 11297 www.akt.fi Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Nuoret

Mikä sinulle on tärkeää?

WWW.SDP.FI/EDUSKUNTA

Suomessa on hyvä asua.

Meillä on kuitenkin lähes miljoona köyhää.

Meillä on liki 300 000 työtöntä, joista lähes 40 000 on nuoria.

Ja yhä useampi nuori uhkaa pudota kyydistä.

TÄSSÄ ON SDP:N SITOUMUS: Mikäli SDP on seuraavassa hallituksessa, toteutamme nuorisotyöttömyyden nollatoleranssin, nostamme työllisyysmäärärahoja ja tulemme auttamaan pitkään työttöminä olleita.

”

Jutta Urpilainen

”

SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 24.8.2010

Kansan edustaja.

11

LIPPU 4 /2010

PAKOLAISLEIRILLÄ KODIT RAKENNETAAN NIISTÄ MATERIAALEISTA, MITÄ SAA KÄTEEN.

AAKKOSET HALTUUN TEKSTI: Kristiina Juutinen

Somalimaan sisäisten pakolaisleirien asukkailla ei ole varaa vuokraan saati koulutukseen. Lukutaito on avain parempaan arkeen, ja maksaa vain muutaman kympin. ”Ad.” ”Ad!” Kapeassa huoneessa istuu neljäkymmentä naista, kuka pulpetissa, kuka lattialla. Opettaja lukee liitutaululta tavuja, ja luokka vastaa kuin kovaääninen kaiku. Oppilaat ovat 15–45-vuotiaita naisia, miesten lukutaitotunti pidetään illemmalla. Haasteita tuo se, miten luokkaan saadaan mahtumaan kaikki halukkaat.

Somalimaan keskuksessa, Buraon alueella noin 75 prosenttia miehistä osaa lukea, naisista 12. Maan sisäisillä pakolaisleireillä, kuten täällä Adan Salebanissa, koulutusta ei ole juuri tarjolla.

LUKUTAITO VIE POIS PIMEYDESTÄ

Yksi kurssilaisista on Fadumo Jama Cudcade. Hän muutti

leirille 90-luvulla, koska hänellä ei ollut varaa Buraossa pyydettyihin vuokriin: kankaista kasatussa paimentolaismajassa on sentään ilmaista asua.

SOMALIMAAN KESKUKSESSA, BURAON ALUEELLA NOIN 75 PROSENTTIA MIEHISTÄ OSAA LUKEA, NAISISTA 12.

Lukutaitokurssit ovat osa Solidaarisuuden hanketta, jossa parannetaan naisten osallistumista yhteisöjensä ja alueensa päätöksentekoon. Lukutaito-opetus on ensimmäinen askel naisten aseman parantamiseksi. Lisäksi kurssilaisille sekä yhteisöjen päätöksentekijöille ja klaanien vanhimmille

13

14

LIPPU 4 / 2010

LUKUTAITOKOULUTUKSIIN ON TUNKUA. VAS. YLH. SAYNAB ILOITSEE, ETTÄ OSAA NYKYÄÄN LUKEA SANOMALEHTIÄ JA LASKEA SUJUVASTI. OIK. SIVU. FADUMO ON OPPINUT LUKEMAAN SOLIDAARISUUDEN TUELLA. ”EN AIO JÄTTÄÄ KOULUA ENÄÄ KOSKAAN.”

järjestetään koulutusta tasa-arvokysymyksistä, tyttöjen koulunkäynnin merkityksestä sekä ihmisoikeuksista. Naisia myös rohkaistaan pyrkimään paikallistason päättäjiksi.

”NYT TOIVON, ETTÄ KAIKKI LAPSENIKIN PÄÄSEVÄT KOULUUN. ITSE EN AIO JÄTTÄÄ KOULUA ENNEN KUIN KUOLEN.” Fadumo Jama innostui Solidaarisuuden ja kumppanijärjestö Nagaadin yhteisestä lukutaitokurssista heti siitä kuultuaan. ”Jos ei ole tietoa, ihminen elää kuin pimiössä.

Haluan valoa ja päästä eroon pimeydestä”, Fadumo Jama kertoo kiihkeästi. ”Tätä ennen olen käynyt kurssin lukutaitokampanjassa, jonka hallitus järjesti vuonna 1977. Kampanja oli hyvä, mut-

ta vasta nyt ymmärrän aakkoset kunnolla ja osaan lukea.”

NUORI ÄITI EI EHDI KOULUUN

Fadumo Jama ei ennen ymmärtänyt, miksi koulua kannattaisi käydä. ”Vanhemmat kyllä käskivät mennä kouluun, mutta juoksin piiloon. Menin naimisiin 16-vuotiaana, mikä teki o piskelusta vaikeaa. Äitinä minun täytyy ruokkia lapset, eikä silloin ole aikaa istua koulussa”, Fadumo Jama toteaa.

Fadumo Jaman kahdesta sisaresta kumpikaan ei ole käynyt koulua, mutta kuudesta veljestä neljä on valmistunut yliopistosta Mogadishussa. Fadumo on jäänyt leskeksi ja hänen kuusihenkinen perheensä elää vanhimman pojan tuloilla. Pääomaa taloudessa ei paljoa ole: ei kanoja, saati kamelia. Suunnitelmia kuitenkin riittää. ”Nyt toivon, että kaikki lapsenikin pääsevät kouluun. Itse en aio jättää koulua ennen kuin kuolen.” LIPPU

JÄ, E K K N I LAHJAVILAHDUTJOTKA LÄHELLÄ JA TAVAT NA KAUKA

LIPPU 4 /2010

15

auutta sa ITO ahdollis . ”Nyt m LUKUTA t u ll o se ei usuf Mu minulla mpana ertoo Saynab Y ärrän kirjoitet”Nuore m k , m ” tusta omaleh sti ja y kea san da koulu erot sataan a lu a k ik a m v u osaan n nkieltä. Voisin u ali aton ap tua som korvaam skel i s it a p a teäkin!” irjoitustaito on nsimmäinen k se unnalLuku- ja elämässä, myö mpaan yhteisk iksi rk a re e s a s p arkise an esim een ja ulutuks 2 eurolla voida en lukemaan. o k ä ll e ti in .2 inen na sisältyy semaan liseen a si somalimaala vään kurssiin ta k tä y nallises s n e a opetta kautta k ista ja yhteisku u u k n a s ks Kahdek isoikeu etoa ihm myös ti isesta. m vaikutta ldistykse kovin e a ll ä o ik i e e , mbassa tavoista Namayu uusista viljely sta työhönsä. ä ”Täällä tu d lu e u ti en i o ni e än k ndalain lisiä. Mo n saanut mitä too uga oden mitr e k a in a k ä u ole kos aljon.” N n suorittanut v jelystä. ttä on p o aanvil m Köyhyy kazibkie, joka ta s e ukais Na aljon Rhoda onnonm adaan p remmin urssin lu udistamalla sa pa k ä n ä e s is p ta lmiä u lehmä ly lla voidaan te e a n n e u tt m Työ euro oide ialle. 36 Oikein h arjanho aikaan. riittää useamm sneuvojalle k lije il v u n a lo ie ja maito si antaa maata n voi auttaa p ik hä esimerk s, jonka avulla än. tu läimistä e a lt o tokoulu u h n ä ä äm jöitä pit ASSA ARAGU uutokKKU NIC IN K U tavat m L JOU t vastus eivät pärjää jä li je il v hät aan guan m levat, että köy omi Modesto ”Nicara gron jatte a a t o , että e to is r osoittaa sia. Ihm lanteessa”, ke mme on yrittäjiä.” ti ä n n ä ä v ä s tä mis n teh ykyisiä ”Meidä ilpailuk Huete. i tulla k o v in ink rsii jonk köyhistä isista kä illa la e a lu u a g i nicara uivilla desosa sesta. K , että ruokaa e Noin vii aliravitsemuk n e . in in a ti lh n y a y ta n asteises ttavuus on nii , saati sitten m imiään o lä lle tilojen tu omalle perhee aa hoitaa kotie n tuotos es ine m a tt a v riitä ed ät esimerkiksi s iv iiden ka Monet e hyvin, jolloin n i s k e tarpe at ppiota. jät voiv n viljeli tulon. taakin ta ä tä is läim en huolta e riittävän toime raguä hyvää a ica Pitämäll ää ja saavutta iksi hankkia n koulurk a älk e ll n a im a s m u e a rj s to ä aaan järjestä lla void puhtaan 20 euro erheelle sika ja iensikaloiden p p , e alaisell kinnasta ttamisesta. rjan ruo ko tusta ka kä eläinten ro se pidosta

Ä LYPSÄV

AVAA O T I A T LUKU LE UUSIA NAISIL OMALIOVIA S SA a MAASS uomess lvyys. S malistäänse

So itse senttia. kaikille sataa pro , naisista vielä o ei ole it e le ta u te k n u a e L e h osaa luk oisuus lä lukutait in yksi viidestä a v a maass , a-arvon pi. lisen tas een. harvem ä v n e lt tumis upuo ttaa suk hityksen toteu hänellä o vaiku e Lukutait mokratian ja k ouluttautua ja oulutede en voi k n. Niin k rauhan, en ihmin mpaan elämää rveys ja hyin o it ta re te a a p Luku s an s n lukema en laste dollisuu uin hän totuus on, että on mah k . a n a m a o a em en tun nais aranevat. Vanh ös lapsensa luk ti p a my a tt e p vinvoin o vannainen a lapsia oppinut uu ja sa eiden it io rh v e a p , a lukea ranee ja y huolehtia a s p o a lu k te Tyttö, jo Perhesuunnit iti pysty remmin. oinen ä a. a hempan nevät. Lukutait atonta naista p m ne koot pie istaan koulutta ps maan la

LEHMÄ

I nöllisek A TAIM epäsään en vät u n u KASVAV tt niid muu mpia, ja asto on oisia guan ilm ovat yhä ankara iheuttavat tuh ”Nicara a t a e s d tk o u ”J jo a . , k ita les at si. Kuiv an rankkasate Mauricio Rosa kureina.” da pus ilijä n te o e n ti n ä lillä saa o ä i toteaa s , ne toimivat lu ttaa yksi taim tulvia”, n tu inen a is a m i ll s a je tt ik suo esimerk si. Metsien istu n metsiä a a ja id isek isenä lla vo 10 euro tuhojen torjum aan hedelmäll . m ia tö s s ä k ri ä ä it tu p u p , ym ja vaik vesivaro sääilmiöiden n säästää je ät taa raju t löytyv vaimen us-lahja ja u s ri a a olid /lah muut S risuus.fi Nämä ja a www.solidaa s s osoittee

16

LIPPU 4 / 2010

MIKAEL JÄMSÄNEN: NUORISO ON MEIDÄN TULEVAISUUS! TEKSTI: Paulus Toropainen KUVA: Olli Urpela

U

denmaan vaalipiiristä ehdolla oleva 33-vuotias Mikael Jämsänen on piristävä poikkeus ehdokasjoukossa. Jääkiekkoura loppui loukkaantumiseen ja työelämä alue- ja asiakkuuspäällikkönä sujui asiallisesti. Poliittinen vaikuttaminen ei ollut päällimmäisenä mielessä, mutta elämä näytti varjoisan puolen ja oli uusien suunnitelmien aika.

Jämsänen sai avovaimonsa kanssa muutama vuosi sitten lapsen ja kaikki meni suunnitellusti: nimi oli päätetty ja tulevaisuus näytti valoisalta. Avovaimo kuitenkin kielsi isyyden ja lähti entisen miehensä matkaan. Suomen jälkeenjäänyt lainsäädäntö ei auttanut Jämsästä. Mielenosoitus eduskuntatalon portailla ja lukuiset yhteydenotot eri järjestöihin ja kansanedustajiin saivat julkisuutta ja lopulta lakialoitteen isyyslain muutoksesta kirjoitti 70 kansanedustajaa, mutta aloite jäi kuitenkin pöydälle. Usko politiikkaan ja vaikuttamiseen oli koetuksella.

Lasten parhaaksi työskenteleminen ja usko parempaan tulevaisuuteen ei kuitenkaan ole kadonnut. Keskustelu Maria Guzenina-Richardsonin kanssa oli sitten se ratkaiseva askel. Yksinkertainen kysymys siitä, kiinnostaisiko lähteminen eduskuntavaaliehdokkaaksi, sai helposti myönteisen vastauksen. Itse asiassa jo lakialoitteen vaiheita seuratessa Jämsäsellä oli herännyt ajatus vaikuttamisesta kansanedustajana.

URHEILUSSA JA POLITIIKASSA SAMOJA ELEMENTTEJÄ

Aikojen saatossa useat aktiiviurheilijat ovat hypänneet poliittisen vaikuttamisen kentälle tekemään parempaa maailmaa. Jämsänen kertoo urheilijana opituista sosiaalisista taidoista olevan hyötyä myös politiikassa. ”Joukkueurheilussa pitää ottaa toiset ihmiset huomioon ja osata perustella omat näkökantansa”, Jämsänen valottaa. Politiikassa vahvalla asiaosaamisella pärjää, mutta tavoitteensa saavuttaakseen on oltava tinkimätöntä asennetta ja uskoa omaan asiaansa.

Ammattiurheilussa onnistuminen vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta. Vaikuttamistyössä kärsivällisyyden merkitys korostuu, kun asiat muuttuvat hitaasti ja ihmisten kans-

sa työskentely on pitkäjänteistä. Jämsänen kertoo, että politiikassa joukkuepelillä on merkitystä, sillä sooloilemalla ei saa mitään aikaan. Muutokseen tarvitaan innostunut joukko ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa unelmiensa eteen.

JAKSAMINEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI VAALITEEMOINA

Jämsänen on saanut omakohtaisesti tuntea, että kaikki ei mene aina suunnitellusti ja elämä ei ole tasa-arvoista.

Elämän kriisistä tuli kuitenkin voimanlähde. Seikkailu on lähtenyt käyntiin ja into tehdä vaalityötä on todella kova.

Vaaliteemoiksi on muotoutunut perhepolitiikka ja tasaveroinen vanhemmuus. Asiantuntemusta löytyy omakohtaisten kokemusten lisäksi myös lukuisista järjestötapaamisista ja opiskelusta avoimessa yliopistossa.

POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN EI OLLUT PÄÄLLIMMÄISENÄ MIELESSÄ, MUTTA ELÄMÄ NÄYTTI VARJOISAN PUOLEN JA OLI UUSIEN SUUNNITELMIEN AIKA. Vaalien aikaan arvot nousevat esiin ihmisten puheissa.

Jämsänen haluaa puhua perheistä ja perhepolitiikasta. Perheiden jaksaminen yhteiskunnan ja elämän eri tilanteissa on koko yhteiskunnan keskiössä. ”Tilastojen mukaan EU:n alueella vain Romaniassa otetaan huostaan yhtä paljon alle 3-vuotiaita. Onko tämä oikein?”, Jämsänen kysyy.

Yhteiskunnassa on Jämsäsen mukaan keskityttävä entistä enemmän ongelmien ennaltaehkäisyyn. Hyvinvoivassa perheessä lapsista jaksetaan pitää huolta ja lapset puolestaan saavat turvallisen paikan kasvaa aikuiseksi. Kun aikuiset pitävät huolta lapsistaan ja jaksavat tehdä töitä, kaikki voittavat. Suomessa on paljon järjestöjä, jotka haluaisivat auttaa ja niiden toimintaedellytyksiä on parannettava. ”Erilaiset järjestöt on saatava aktiivisemmin mukaan

LIPPU 4 /2010

yhteiskunnan toimintaan ja niiden rahoitusta on turvattava valtion budjetista”, Jämsänen sanoo. Kolmannen sektorin toimivuus antaa mahdollisuuden kehittää hyvinvointivaltiota vastaamaan nykyajan haasteita.

KAMPANJAA IHMISTEN KANSSA

Omaa kampanjaansa Jämsänen tekee ennen kaikkea ihmisten avulla. Rahaa ei ole käytössä rajattomasti, mutta ihmisten panos ja halu tehdä hyvää työtä on korvaamatonta. Tarkoituksena on kerätä hyvä tukiryhmä eri puolilta Uuttamaata ja tehdä väsymätöntä työtä toreilla.

Jämsänen on tottunut urheilijana tekemään asiat loppuun asti kunnolla ja tarkasti. Nyt kansanedustajaehdokkaana ja toivottavasti tulevien vaalien jälkeen kansanedustajana hänellä on mahdollisuus olla vahvasti mukana parantamassa perheiden asemaa yhteiskunnassa. Kaikki on kiinni tahdosta ja halusta tehdä kovaa työtä. Siihen Jämsänen on valmis. LIPPU

JÄMSÄNEN ON SAANUT OMAKOHTAISESTI TUNTEA, ETTÄ KAIKKI EI MENE AINA SUUNNITELLUSTI JA ELÄMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA. ELÄMÄN KRIISISTÄ TULI KUITENKIN VOIMANLÄHDE.

17

18

LIPPU 4 / 2010

HAUREUDEN HARJOITTAJAT HOMOSEKSUAALISUUS SUOMESSA TEKSTI: Lauri Väänänen KUVA: Helsinki Pride

Esiteollisen ajan Suomessa homoseksuaalisuus ei ollut häiritsevä asia.

Yhteiskunnan moraaliset asenteet kuitenkin koventuivat 1800-luvulla.

Vuonna 1889 homoseksuaaliset teot säädettiin rikoslaissa rangaistaviksi.

H

omoilla ja lesboilla oli keinonsa tavata toisiaan.

Samaa sukupuolta olevien yhteisöt – armeija, urheilu- ja metsästysseurat, tyttö- ja poikakoulut sekä opettajaseminaarit – antoivat oivia tilaisuuksia. Myös puistot ja yleiset käymälät toimivat hyvinä kohtaamispaikkoina. Jo 1930-luvulla toimi miesten suosimia ravintoloita. Naiset eivät päässeet ravintoloihin ilman miesseuraa ennen 1960-luvun loppua. Lavatansseissa saattoi toki olla myös naispareja. Naisten välinen rakkaus oli helppoa peittää avoimeen ystävyyteen.

Haureuden harjoittamisesta jäätiin myös kiinni. Rangaistushuippu saavutettiin vuonna 1951, jolloin rangaistuksen sai 75 miestä ja 12 naista. Pidätettyjen määrä oli hieman suurempi. ”ULOS KAAPISTA!”

Vuonna 1955 ilmestyneessä elokuvassa Rakas Lurjus Ansa Ikonen pukeutuu pojaksi, Edvin Laine suutelee poikaa ja säikähtää olevansa ”sellainen mies”. Tarina päättyy onnellisesti, kun poika paljastuu naiseksi. Mies ei ollutkaan homo tai ”hau-hau”, niin kuin elokuvassa sanotaan. Homoseksuaalisuus oli kuitenkin tuotu ”päivänvaloon”.

1960- ja 1970-luvuilla kaikki muuttui. Homot valtasivat ravintola Vanhan Kellarin (1964), Ilta-Sanomat julkaisi artikkelin ”Homoseksuaalipesä Helsingissä” (1966), joka aloitti keskustelun seksuaalimoraalin muutoksista Suomessa, lesbot valtasivat osan Vanhan Kellarista (1967), josta

muodostui Karhukabinetiksi kutsuttu maan ensimmäinen lesbokapakka, opiskelijat valtasivat Vanhan Kellarin (1968) ja seksuaalivähemmistöt itse vaativat tasa-arvoa.

VUONNA 1971 HOMOSEKSUAALISUUS DEKRIMINALISOITIIN SUOMESSA, MUTTA MM. EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON VAATIMUKSESTA LAKIIN LISÄTTIIN N. KEHOITUSKIELTO. Vuonna 1971 homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin Suomessa, mutta mm. evankelisluterilaisen kirkon vaatimuksesta lakiin lisättiin ns. kehotuskielto. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että vielä 1980-luvun alussa mm. YLE:ssä pyrittiin – tai jouduttiin – sensuroimaan materiaalia, joka esitti homoseksuaalisuuden myönteisessä valossa. ”IHMISTEN EDESSÄ”

Vuonna 1974 perustettu SETA (Seksuaalinen tasavertaisuus Ry) voitti, kun Sosiaalihallitus vuonna 1981 poisti virallisesta tautiluokituksesta homoseksuaalisuuden sairaudeksi luokitelleen kohdan. Kymmenistä tuhansista ihmisistä tuli kertaheitolla terveitä hyvinvointivaltion jäseniä!

Vuonna 1984 avattiin ensimmäinen suomalainen homoravintola, Gambrini. 1990-luvulla homot ja lesbot tulivat

LIPPU 4 /2010

HELSINKI PRIDE 2010

osaksi katukuvaa, kun Helsingissä avattiin DTM (1992), Nalle Pub (1994) ja Lost & Found (1996). Homobaareja avattiin myös Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Baareihin jonotettiin kaduilla.

EDUSKUNNASTAKIN LÖYTYI HOMO 2000-luvulla homot ja lesbot ”valtasivat” tv:n ensin mm.

Salattujen elämien roolihahmojen kautta, mutta lopulta oikeina sellaisina. Eduskunta hyväksyi parisuhdelain (2001) ja solmittiin ensimmäiset rekisteröidyt parisuhteet (2002).

Eduskunnastakin löytyi homo! Vuonna 2009 eduskunta hyväksyi perheen sisäisen adoption homopareille. ”KAIKKI MUUTTUU PAREMMAKSI?”

Homot, lesbot, biseksuaalit ja transseksuaalit eli HLBT-vähemmistö ei ole saavuttanut tasa-arvoista asemaa, vaikka homoseksuaalisuus on ollut maassamme ”sallittua” jo 40 vuotta ja ihan tervettäkin jo 30 vuotta. Muuttuuko kaikki paremmaksi? Kenties. Itse voit tähän vaikuttaa mm. äänestämällä seuraavissa eduskuntavaaleissa. LIPPU

T: E E T H Ä L

ksia, salaisuu julkisia ja ä ä m Varjoelä 2002. vonen, , Tuula Ju s Kirjapaino Oy api ru ulos+ka Gumme vuotta+ + 0 0 1 / li /artikke ww.city.fi http://w html / /Suomi. sta/632 a/HLE/1 v e t/ e .n pho ww.sap http://w

19

20

LIPPU 4 / 2010

KIRJA-ARVIO: SUSANNA ALAKOSKI ANTAA KURKISTUSAUKON HYVINVOINTIVALTION PIMEÄÄN PUOLEEN TEKSTI: Kaarina Sainio

Y

hteiskunnallisiin kysymyksiin voi perehtyä lukuisilla eri tavoilla. Vaikka lakikiemurat, opinnot yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tai paneelikeskustelut antavat varmasti paljon tietotaitoa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen, ei pidä väheksyä myöskään kaunokirjallisuuden mahdollisuuksia silmien avaajana tai yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vaikka vanhat klassikot, kuten Victor Hugon Kurjat tai Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla, puolustavat edelleen paikkaansa sorrettujen puolestapuhujina, on hienoa, että yhteiskunnallisen romaanin genreen saadaan myös uusia edustajia, joista puhutuimpiin kuuluu Susanna Alakoski.

Ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski debytoi vuonna 2007 suomennetulla romaanillaan Sikalat (Svinalängorna, 2006). Sikalat kuvaa ruotsinsuomalaisen perheen elämää päihteiden, köyhyyden ja syrjäytymisen ikeessä, eikä aurinkoisempaa arkea ole luvassa myöskään Alakosken uudessa romaanissa Hyvää vangkilaa toivoo Jenna (Håpas du trifs i fengelset).

Hyvää vangkilaa toivoo Jenna pureutuu aiheeseen, josta edelleen valitettavan usein vaietaan. Pääosassa on koulutettu, työssäkäyvä ja perheellinen Anni, joka kantaa ikuista huolta narkomaaniveljestään Samista. Jo sisarusten

ENITEN MINUA KYLMÄÄ, KUN AJATTELEN NARKOMAANIVELJEN PIENTEN LASTEN KOHTALOA. lapsuus oli levoton, vanhemmat moniongelmaisia ja koti turvaton. Veli kävi tarkkailuluokkaa ja pikkusisko kasvoi veljensä varjossa. Tyttö oppi piilottamaan ongelmiaan ja häpeämään lähtökohtiaan. Vaikka hän näennäisesti pääsee

pois taustastaan ja tekee ns. luokkaretken ruotsalaisessa hyvinvointivaltiossa, ei häpeä huonoista lähtökohdista jätä häntä rauhaan. Hän piilottelee veljensä tragediaa, tasapainoilee toivon ja pettymyksen välimaastossa.

Alakosken ote on vahvasti yhteiskunnallinen. Anni on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja peilaa työtään perheensä ja veljensä kohtaloon. Veli on helppo kuvitella niin poliisivankilaan kuin katkaisuhoitoonkin. Veljen nykyiset ongelmat Anni näkee pitkälti lapsuudesta kumpuavina. Lahjakkaalle, mutta levottomalle pojalle ei löytynyt ymmärtäjiä, eivätkä vanhemmat kyenneet puuttumaan edes omiin ongelmiinsa, saati lastensa. Vaikka Annin tarina on fiktiota, ovat sen taustat valitettavan todellisia. Lapsiköyhyys, syrjäytyminen ja päihdeongelmat muuttuvat mustavalkoisista tilastoista inhimilliseksi ääneksi, joka ei pääse karkuun lapsuutensa varjoja. Eniten minua kylmää, kun ajattelen narkomaaniveljen pienten lasten kohtaloa.

Vaikka Hyvää vangkilaa toivoo Jenna on konkreettisen riipaiseva tarina siitä, kuinka hyvinvointiyhteiskunta ei saa otetta kaikista lapsistaan, löytyy siitä myös mustaa huumoria ja toivon kipinöitä. Annin työskennellessä HIV:n vastaisessa projektissa kuvaillaan tarkkaan projektipäällikön pettymystä, kun poliisivankilasta ei löydetäkään HIV-positiivisia vankeja, joita projekti voisi auttaa. Jotkut päihdeongelmaiset myös löytävät itselleen aidosti uuden alun ja paremman elämän. Päähenkilö Anni on myös elävä todiste siitä, että vanhempien virheiden ei ole pakko periytyä, vaan Annin tytär Jenna saa ympärilleen rakastavan perheen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet. Vaikka kirjan aiheena on näennäisesti yhteiskunnan ja sen yksilöiden kasvava ja sukupolvien yli ulottuva pahoinvointi, saattaa se silti olla vahvistava, koskettava ja hyvinvointia lisäävä lukukokemus! LIPPU

LIPPU 4 /2010

en prorinuort

Dema aloitat

TISIA U U Ö T S JÄRJE

tein in miet Millais ä? in r e lee e t väästä tu stä jektisih ättä. Ke ää v p e k a a a k a s lla tulev mutta on hau o n yhdessä in a n n, Odota ampanja k hektine li a ia a k v ta ten nssa. vaalien arinuor iden ka än Dem kien mu ik tekemä a k at ja aiden uurimm ehdokk SDP:n s ja n e t r arinuo nä? likevää vat Dem Mitkä o eduskuntavaa n ääet e nuorte rnille, haaste u ste liene u a li a a h a n v ri n rten suu nuoret saadaa tymään o ö u y n h ri t a Dem us. Jos P tuleva sotyötu D is S iv ja ti t k ri nestysa arinuore nut nuo ä viesti ttä Dem lkeästi puuttu ja täm , e n uskon, e s a a n s o uolue udjeteis lienee tästä. P toehtob SDP:n haaste asia en vaih s ö te tentiaali y y o y p M . m ä e n tö ll n ri y e u tä p d u n a aad ä vaiva uomi o pitäisi s isuus. S ivät välttämätt riv ta ti k P a D s S äänesty estäjiä, jotka e uttelemiseksi viestin, än än houk ista erottuvan id SDP:n ä e H . n olue mää ki. äänestä eän, muista pu hieno esimerk on elk i rm fo vitsee s n re e öelämä nneksell josta ty aa Joha tt o iv to imitus hden to n Lippu-le ään vaalityöhö v e k a e onn

RINÄ

ISIHTEE

JOHAN

ROJEKT ITTAA P O L A S NE

ään imii kev erinä to liopiste y ih in s g ti k in n. Hels n proje e te annes r in h o lä u e Jo n m Demari rrastava pasi nes Nie a n h a h a o Jo ll a ta n 2011 aja keleva ja jalkap ta. Lippu-lehti is arjalas an. n -K a s is tossa op n jo a h uutam isin Po on koto en ja vaihtoi m s k e n n a Joh itä teet? ltio-opin let ja m o a k u otias va s K n, 24-vu yllä alkoi viide e in lä e s Niem a. Syks anae s K s n n n to a ti is h ie p Olen Jo Helsingin ylio uoden v erkeissä.

Viime v ja parissa. öharjoittelun m opiskeli n je to ty pin vuosia o keluvaihdon ja pis dassa o on? sinulla elsintausta n e in sunut H Milla a olen a apalloa ja tt u m , ensuusta na pelasin jalk laamaan e re toisin Jo Olen ko ljä vuotta. Nuo lleenkin pyrin p nnossa o ne de gissä jo na partiossa. E ja liikkumaan lu istorih a ka s u in is m tu re s n a o li o mutadiv Lukiossa kiinn iskelemaan a o ll a p jalka in op ittää. n aika ri opista ja päädy olitiikan tutsiten, ku ap nta t n u u k tt is o n te h lähteny sa asta ja y ia, tarkemmin en olen ssä. e lk jä n e p ö p is n n -o im valtio n emp ös käytä . Vuosie tani my kimusta aan kiinnostus m si? toteutta unelma suurin ja i s e outubes n pahe attleja Y oSalaine -b p ra isia uum suomala riimittelyä ja h katsella n irjoittaa Tykkään ei voita kunno unelmani on k n ä urin ta. Mikä usta. Su tä dissa n kirja. n. rimielis e aisemaa in okona o se julk joskus k väliä, tullaank le Sillä ei o

***

011!

N2 UOTEE

KUA V TÄ POT IPÄIVIS

STARTT

kseen rihallitu seen, pii uuten k u it ll a u liittoh luatko m ut valitt ? Tai ha orten vuoden Onko Sin johtokuntaan nu ri a asta? ton ot Dem toiminn tai osas mät tied llisesta a .2010 im ik .1 e a 3 p rk 2 kuulla tä unnallisesta ja rttipäiville 22.- n Sta ltak sa o 2011 va nuorten ellä! Ohjelmas Demari iminnas rv Osallistu -opistolla Ylöjä ajoja yhdistysto giap a te ö a a Voionm lenkiintoisia ty ä tulevasta str ltäen ie ek a sisä ro u lisäksi m nkinkinnasta s e 0 4 aiset ha . ta, jäsen e. Hinta on vaiv ä majoituksen m sek t m a tä s tk ö a ty m n, ruoat, mat ohjelma /tapahtu nuoret.fi ri a m e .d ot www emarinuoret.fi Lisätied rvi@d a ij tt ir p anssi. ***

AA RTTI AV ALISTA A V A T UN EDUSK D-TOUR MPANJAN! A pata VAALIK ka tsem ras paik vaalia p ja t vä nta Edusku hdessä t lähesty ntavaali on on D-TOUR alla y ta Edusku n a to V is i vaalita .2.2011 paikkas itsensä stään 19 kanssa. Varaa e rj jä e n a k än startti, jo kelijat SONKin pahtumaan! T u on ta ks opis Demari uhdikkaimpaan osallistumisma lman, hje va an o m n ä tu ä h ll a ä kevään itää sis ikki. Tap p a k e s t a ja v tule uroa n. an 50 e joitukse ainoasta sekä ma t a tk a htumat ruoat, m t.fi/tapa re o u n ri .dema ret.fi ot www Lisätied en@demarinuo an h ry i. n ja

21

22

LIPPU 4 / 2010

YHTEINEN VASTUU YHTEISESTÄ HYVINVOINNISTA TIMO KONTIO, puheenjohtaja

T

ässä lehdessä käsitellään monessa artikkelissa julkisia palveluita. Julkisilla palveluilla tarkoitetaan yleisesti verotuloilla tai muuten yhteiskunnan jäseniltä kerätyillä varoilla ylläpidettyjä toimintoja.

Tällaisia ovat Suomessa esimerkiksi julkinen terveydenhuolto, maksuton koulutus, kirjastoverkosto ja sosiaaliturva. Näiden palveluiden tavoitteena ja tarkoituksena on tuottaa yleistä hyvinvointia sekä estää kansalaisten joutuminen köyhyyteen ja muihin ongelmiin. Suomalainen hyvinvointivaltio on ollut matkalla maailman turvallisimmaksi, vähiten korruptoituneeksi, tasa-arvoisimmaksi ja sivistyneimmäksi. Nyt yhteinen hyvinvointimme on kuitenkin monien haasteiden edessä - haluan tuoda niistä kaksi esiin tässä alla.

Ensinnäkin hyvinvointivaltion tragedia on siinä, että rajallinen järjestelmä kohtaa rajattomat vaatimukset.

Verotuloja voidaan hankkia vain tietty määrä, ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole saatavilla loputtomasti ja on pyrittävä myös luomaan uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita. Samaan aikaan lääketieteen kehittyessä voidaan ihmisten elinikää pidentää ja hyvinvointia pitää yllä yhä tehokkaammin.

Koska ihmisiä on maailmassa ja Suomessakin yhä enemmän ja kehittynyt teknologia vaatii yhä

enemmän rahaa ja osaamista, ovat vaatimukset käytännössä rajattomat. Poliittisesta keskustelusta onkin jo kauan sitten hävinnyt näkemys siitä, mikä on kohtuullista ja oikein tai mihin suuntaan lähdemme yhdessä kulkemaan.

On lähinnä kiistelty siitä, miten järjestelmä rahoitetaan ja ylläpidetään.

Tästä pääsemmekin toiseen julkisten palveluiden kohtaamaan haasteeseen. Koska resurssit ovat rajalliset ja näkemykset järjestelmän kehittämisestä erilaisia, on esitetty aiheellinenkin kysymys siitä, pitäisikö julkisten palveluiden edes kelvata kaikille kansalaisille. Suomessa on harjoitettu niin sanottua universalistista sosiaalipolitiikkaa, jolla on haluttu tarjota yhteiskunnan palveluita kaikille sen jäsenille. Julkisten palveluiden laadun kehittäminen saattaisi lisätä niiden kysyntää nykyisestä, mikä aiheuttaisi entistä suuremman resurssipulan.

Toisaalta samojen palveluiden laadun heikkeneminen aiheuttaa niiden olemassaolon ja rahoittamisen kyseenalaistamista.

Näihin ja moniin muihin ongelmiin on pyrittävä löytämään vastauksia.

Demarinuoret haluavat ylläpitää ja kehittää julkisia palveluita kaikille.

Maksuttomat ja hyvälaatuiset palvelut yhteiskunnan tuottamina tuovat kansalaisille turvallisuutta ja vapautta.

Ne antavat jokaiselle mahdollisuuden toteuttaa itseään ilman turhaa huolta huomisesta. Siitä, mitä nämä palvelut ovat nyt ja mitä ne voisivat olla tulevaisuudessa, on lisää tässä lehdessä. LIPPU

LIPPU 4 /2010

23

Arjessa ja vapaalla Joka päivä yli puoli miljoonaa ihmistä kohtaa meillä toisensa. Asiakkaina, tekijöinä tai yhteistyö-

tradeka-yhtyma.fi

kumppaneina. Hymyillään kun tavataan.

24

LIPPU 4 / 2010

VUONNA 2011 VALMISTAUDUTAAN TUPLASTI VAALEIHIN TEKSTI: Jani Ryhänen KUVA: Olli Urpela

emarinuorten vuosi 2011 on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia niin uusille kuin vanhoillekin jäsenille. Vuoden alkupuolta värittää huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit, jotka ovat tärkeät sekä koko sosialidemokraattiselle liikkeelle että hyvinvointiyhteiskunnalle.

Loppuvuodesta aletaan valmistautua taas presidentinvaaleihin, jotka järjestetään alkuvuodesta 2012. Poliittista toimintaa tukevat laadukkaat valtakunnalliset ja alueelliset koulutukset.

Starttipäivät aloittaa vuoden järjestölliset koulutukset.

Tapahtumassa koulutetaan Demarinuorten toimijoita ja annetaan eväitä vuoden toimintaa varten. Syksyn Aktiivipäivät taas kokoaa yhteen kaikki alueellisesta toiminnasta kiinnostuneet ja koulutusviikonlopun aikana suunnitellaan seuraavan vuoden toimintaa. Menneenä vuonna järjestöllinen koulutus uudistui ja keräsi suuret määrät osallistujia.

Helmikuun alussa lähdetään risteilemään yhteistyössä nuorten ay-demareiden kanssa DAY-risteilylle Suomenlahdelle ja kesällä suunnataan kulku Valkeakoskelle Työväen musiikkijuhlien pariin DAY-hengessä. DAY-tapahtumat keräävät yhteen ammattiyhdistysliikkeessä toimivat nuoret demarit sekä muut ay- ja työelämäasioista kiinnostuneet henkilöt. Tapahtumissa opitaan uutta sekä tutustutaan muihin samanhenkisiin ihmisiin.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin lähdetään liikkeelle vauhdikkaasti D-TOUR Eduskuntavaalistartissa Vantaalla helmikuun puolivälissä. Samaan aikaan järjestetään puolueen Puheenjohtajapäivät, joten liikkeellä on satoja aktiiveja valmistautumassa eduskuntavaalitaistoon. Alkukesän matka Eurooppaan sekä IUSY:n festarit ovat myös D-TOUR tapahtumia, joiden tarkoituksena on asiaohjelman lisäksi tarjota hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja tutustua toisiin sekä pitää hauskaa. Tarkempaa tietoa liiton kansainvälisestä toiminnasta voi saada myös kansainvälisen jaoston kautta, joka toimii aktiivisesti. Vuoden viimeisenä tapahtumana järjestetään syksyn D-TOUR seminaari, jonka jälkeen on perinteikkäät pikkujoulut.

Uudet jäsenet pääsevät osallistumaan Tulevaisuuden Tekijät –koulutusohjelmaan maaliskuussa, jolloin järjestetään ensimmäinen kolmesta koulutusviikonlopusta. Jo vuosien ajan TT on toiminut mahtavana paikkana oppia poliittisen järjestötoiminnan salat, verkostoitua ja tavata iso liuta muita nuoria, joiden kanssa pääsee tekemään poliittista työtä vuosiksi eteenpäin. Ilmoittaudu alkukeväästä kaikkiin vuoden TT-koulutuksiin ja saat alennusta viimeisestä tapahtumasta. TT1 keskittyy perustietojen antamiseen sosialidemokraattisesta liikkeestä, TT2:ssa syvennetään tietämystä eri politiikan sektoreista ja TT3 kouluttaa osallistujia toimimaan median kanssa.

Vuoden 2011 tapahtumista on jaossa tapahtumakortteja, joita annetaan piireille jaettavaksi tapahtumissa ja koulutuksissa. Ajankohtaisimman tiedon uusista koulutuksista löydät Demarinuorten kotisivuilta sekä Facebook-sivuilta.

Tarkempaa tietoa voit kysyä aina liiton koulutussihteeriltä.

LIPPU

solidaarisuuslahja

Edvin Brandt Fanni Front Antero Järvinen Jaakko Kuusela Maija-Liisa Lehtelä Ville Manninen Matti Mikkonen Olavi Pennanen

Laita Lehmä LypsämääN

36

Ilkka Ristimäki Heikki Salmi Mikko Sedig Terttu Tuomi-Koskelin Kalevi Vatanen Niilo Virkkunen Eila Wuokko Eero Piimies

Uuden vuoden tervehdys eduskunnasta!

Tukemalla ruuantuotannon kehittämistä voit auttaa Ugandan viljelijöitä voittamaan köyhyyden. Anna lahjaksi lypsävä lehmä.

www.solidaarisuus.fi/lahja

Varttuneet Demarinuoret toivottavat hyvää uutta vuotta 2011!

Solidaarisuus

Krista Kiuru, Matti Saarinen ja Martti Havin

Hyvää Uutta Vuotta Lippu-lehden lukijoille!

Erkki Tuomioja

Maarit Feldt-Ranta

Jutta Urpilainen

. a t s e l o u p n e d u a k k a r n e s i o v r a a s Ta Jo vuodesta 1899. facebook.com/sosialidemokraatit

LIPPU 4 /2010

KOULUTUSKUNTAYHTYMISTÄ OSAKEYHTIÖIKSI - HEIKKENEEKÖ OPISKELIJOIDEN OIKEUSTURVA? TEKSTI: Jussi-Pekka Rode

T

oisen asteen ammatillisia opiskelijoita mietityttää jatkuvasti huoli omasta oikeusturvasta. Vaikka opiskelijoiden ongelmatapaukset ja pulmat vaihtelevatkin hyvin paljon niin maantieteellisesti kuin aloittain, toistuu niissä usein kaava. Päätöksenteossa ei opiskelijoita kuulla tai heidän sanomisiaan vähek-

VIRANOMAISET EIVÄT VOI PYYTÄÄ TALOUTTA NÄHTÄVILLE ILMAN RIKOSEPÄILYJÄ.

LIIKESALAISUUDET ON HELPOMPI HOITAA, KUN TILIT EIVÄT OLE JULKISIA. sytään. Demokratiavaje ei tällöin ole pelkkää sanahelinää, vaan arkipäivää.

Opiskelijoita koskeva päätöksenteon epädemokraattisuutta vahvistaa jo ennestään suomalaisten nuorten vahva usko lakiin ja päätöksentekokoneistoon. Vaikka virkamiehistä tai poliitikoista ei aina pidettäisi, tehtyjä päätöksiä ei osata kyseenalaistaa, eikä opiskelijaäänen kuulemista aina ymmärretä vaatia. Myös huonosta tiedotuksesta valittaminen takeltelee. Toisen asteen opiskelijoita riepotellaan laajasti esimerkiksi laittomilla oppimateriaalimaksuilla, eivätkä virkamiehet tai päätöksentekijät usein suostu myöntämään, että kyseessä on laittomia maksuja.

Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Innova Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus

§

yhdistyivät Länsirannikon Koulutus Oy:ksi ja aloittivat yhteisen koulutustoiminnan 1.1.2010.

Paremmin WinNovana tunnettu Osakeyhtiö esittelee toimintaan avoimesti nettisivuillaan ja jopa harvinainen organisaatiohierarkia on julkisesti nähtävillä. Organisaatiossa on kuvattu kaikki rehtoreista aina opinto-ohjaajista koulukuraattoreihin saakka. Vain olennaisimmat tahot, eli opiskelijat, puuttuvat.

Osakeyhtiöjärjestelyssä on koulutuksen järjestäjien kannalta löydettävissä lukuisia etuja. Lainsäädäntö kohtelee osakeyhtiöitä koulutuskuntayhtymiä helpommin erityisesti taloudenhoidon osalta. Viranomaiset eivät voi pyytää taloutta nähtäville ilman rikosepäilyjä. Liikesalaisuudet on helpompi hoitaa, kun tilit eivät ole julkisia. Myös veroilla kikkaileminen onnistuu, sillä esimerkiksi arvonlisäveroja on yksinkertaista vähentää.

Yhtiömuoto on piilossa suoralta demokratialta, eikä päätöksentekoportaissa ole opiskelijoille tilaa. Opiskelijoiden on entistä vaikeampi vaikuttaa opiskelun arkeen ja kyseenalaistaa päivittäiseen elämään kohdistuvia päätöksiä. Osakeyhtiöjärjestelyissä on huomioitava, että oppilaitos todennäköisesti muuttuu koulutuksen järjestäjän alaiseksi tulosyksiköksi.

Viimeisimmät esimerkit näyttävät, että leikkauspäätökset saattavat astua voimaan yllättäen ja ilman varoitusta.

Opiskelija ihmettelee syystäkin, että mistä näitä päätöksiä nyt oikein tulee?

§

On selvää, että yhtiöittäminen on tulevaisuuden trendi niin toisella kuin korkea-asteella. Yliopistouudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon vaarantuneesta tutkimuksen riippumattomuudesta verrattuna yritysintresseihin. Ammatillinen koulutuksen kenttä on monipuolisempi ja haastavampi, kuin lukio- ja yliopistokoulutus. Yhteys yritysmaa-

OPISKELIJA- JA NUORISOJÄRJESTÖJEN ON VASTAAVASTI PIDETTÄVÄ METELIÄ YLLÄ, ETTÄ TIETOISUUS OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA KASVAA ilmaan on perusteltua, mutta heikentyvällä opiskelijoiden oikeusturvalla on väistämättä kielteinen vaikutus koulutuksen laatuun ja yhdenvertaisuuteen.

Suomen kuntarakenteen vuoksi paikallisesti kuntapäättäjät ovat ensisijassa vastuussa siitä, että koulutuksen osakeyhtiöittämistä tarkastellaan huolella. Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö ja eduskunta taas vastaavat siitä, että lainsäädäntöä noudatetaan ja myös kiristetään ja tarkennetaan tarvittaessa. Opiskelijaja nuorisojärjestöjen on vastaavasti pidettävä meteliä yllä, että tietoisuus opiskelijoiden keskuudessa kasvaa , jotta he ymmärtäisivät vaatia oikeuksiaan. Opiskelijoiden oikeusturva on vahvasti riippuvainen tehtävästä edunvalvontatyöstä. Nähtäväksi jää, riittääkö se. LIPPU

27

LIPPU 4 / 2010

TVÅSPRÅKIG I FINLAND MIKAEL HILTUNEN

S

pråket har en stor betydelse för en människas identitet. Med språket uttrycker man olika meningar och känslor - det utgör porten till att förstå sin egen verklighet. Språket betyder också tillhörighet till en viss grupp. Därför är det viktigt att invandrarna får lära sig sitt känslospråk, sitt modersmål. Det har också visat sig att invandrarbarn som kan sitt eget språk lär sig andra språk lättare.

När någon ber mig beskriva mig själv, säger jag ofta att jag är tvåspråkig. Det beror på att jag sugit influenser från två språkkulturer i hela mitt liv: min mamma är svenskspråkig och min pappa är finskspråkig. Jag har gått i svensk skola och studerat på svenska, men jag har bl.a.spelat fotboll på finska hela min barndom. Min kamratskrets har också bestått av både svensk- och finskspråkiga.

Ibland upplever jag att jag inte riktigt tillhör någondera språkgruppen - identiteten är delad. Jag tar gärna båda språkkulturerna i försvar, men jag kan också skämmas över dem båda. Att bli medlem i SDP var viktigt för mig rent psykologiskt. Jag inser nu att det var ett sätt för mig att ta avstånd från den finlandssvenska kulturens borgerliga sidor.

Samtidigt var det ett tryggt val när man kunde gå med i en svenskspråkig socialdemokratisk förening. Jag fann ett sätt

att vara i balans med min tvåspråkighet.

Som tvåspråkig kan man inte ta för givet att färdigheterna i båda språken hålls på konstant nivå, utan man måste hela tiden vårda dem. Under studietiden hade jag ständiga problem att få ordning på ordföljden och prepositionerna i och med att språken blandades ihop. Nuförtiden läser jag turvis finsk- och svenskspråkiga böcker och skriver texter på båda språken. Det är viktigt för mig att jag har lika bra kunskaper i finska och svenska, och jag blir oerhört irriterad om jag tappar ord eller gör språkfel.

Välsignelsen med att kunna två språk är naturligtvis att det finns så mycket mera möjligheter i livet. Jag har haft nytta av tvåspråkigheten i arbete och studier, samt i det personliga livet. Trots att jag själv behärskar båda inhemska språken, inser jag hur viktigt det är att man har möjlighet att få service på sitt modersmål. Speciellt viktigt är det om personen befinner sig i ett utsatt läge eller i en nödsituation.

Tvåspråkigheten är en gåva jag fått av mina föräldrar.

När jag får barn ämnar jag skänka den gåvan vidare.

LIPPU

28

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Puh: (09) 774 5130 Fax: (09) 712 752/demarinuoret toimisto@demarinuoret.fi

HELSINKI

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

PUHEENJOHTAJA

Timo Kontio (09) 7745 1311, 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi PÄÄSIHTEERI

Hanna Isbom (09) 7745 1310, 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi KOULUTUSSIHTEERI

Jani Ryhänen (09) 7745 1316, 050 537 2348 jani.ryhanen@demarinuoret.fi TIEDOTUSSIHTEERI

Paulus Toropainen (09) 7745 1314, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi JÄRJESTÖSIHTEERI

Anssi Pirttijärvi (09) 7745 1315, 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Aleksej Fedotov, 044 5318 4665, aleksej@fedotov.fi Toiminnanjohtaja valitaan alkuvuodesta 2011 UUSIMAA:

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tinala@ hotmail.com LOUNAIS-SUOMI (VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Tino Aalto, 050 574 8713, tino.aalto@gmail.com LÄNSI-SUOMI (PIRKANMAAN, VAASAN JA KESKI-SUOMEN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com ETELÄ-HÄME (HÄMEEN VAALIPIIRI)

Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com KYMI

Puheenjohtaja: Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen, 040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230.

Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi.

Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi/yhteydet/piirijerjestet

29

KANSAINVÄLINEN JAOSTO

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä.

Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi TYÖRYHMÄT

Poliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa.

Ohjelmatyö käynnistyy hiljalleen. Työryhmän puheenjohtajan toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi.

Liikuntapoliittinen työryhmä luo Demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. Työryhmää johtaa Ari Reunanen, 050 538 2857, aareun@utu.fi.

Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

Demarinuoret toivottaa hyv채채 uutta vuotta!

TULEVAT TAPAHTUMAT 1 TAMMIKUU 2011

7 HEINÄKUU 2011

21.-23.1 Starttipäivät, Ylöjärvi, Voionmaa

25.-31.7 IUSY:n festarit, Itävalta 28.-31.7 DAY-tapahtuma, Valkeakoski

2 HELMIKUU 2011

5.-6.2 DAY-risteily, M/S Baltic Princess

9 SYYSKUU 2011

19.-20.2 D-Tour eduskuntavaalistartti, Vantaa 3 MAALISKUU 2011

18.-20.3 Tulevaisuuden tekijät 1, Oulu 4 HUHTIKUU 2011

17.4 Eduskuntavaalit 5 TOUKOKUU 2011

6.-8.5 Tulevaisuuden tekijät 2, Helsinki

6.-8.9 Aktiivipäivät, Nurmijärvi 10 LOKAKUU 2011

7.-9..10 Tulevaisuuden tekijät 3, Ylöjärvi 11 MARRASKUU 2011

12.-13.11 D-TOUR syysseminaari ja pikkujoulut 12 JOULUKUU 2011

1.12 Glögit

6 KESÄKUU 2011

2.-5.6 D-TOUR matka Eurooppaan, Gdansk

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS

www.demarinuoret.fi