Lippu 1/2016

LIPPU SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 1/2016

EHDOTUKSIA AKUUTTIIN MAAHANMUUTTOTILANTEESEEN S. 6 HAASTATTELUSSA LIISA JAAKONSAARI S. 8 ”FEMINISMI ON SOSIALIDEMOKRAATTINEN ARVO” S. 10 VUODEN AKTIIVI S. 14 OLOF PALME S. 16 VAIKUTTAMISEN AMMATTILAINEN S. 18 PUHEENJOHTAJAN TILINPÄÄTÖS S. 22

2

LIPPU 1 / 2016 PÄÄKIRJOITUS

TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ ESSI VIRTANEN

päätoimittaja

A

lkuvuonna Suomessa keksittiin uusi käsite: tolkun ihminen. Tolkun ihminen on sellainen, joka ei katso hyvällä rikollisuutta, rasismia ja huonoa käytöstä. Tolkun ihminen ei vouhota, ei heittele polttopulloja eikä puhu rumasti kenellekään. Tolkun ihminen ei pidä itsestään meteliä, hän elää ja antaa toisten elää.

Tolkullisen ihmisyyden autuutta on kehunut jopa tasavallan presidentti. Minustakin on mukavaa, että käyttäydytään säällisesti ja kunnioitetaan toisia - ja nämähän sisältyvät selvästi tolkun ihmisen määritelmään.

Suurin osa suomalaisista on varmasti varsin tolkullisia.

He muodostavat niin sanotun hiljaisen enemmistön. Tolkun ihmisten suurin synti on se, että he ovat niin hiljaa.

Lapsille opetetaan, että kiusaamiseen ovat kiusaajan lisäksi vähintäänkin osasyyllisiä ne, jotka vain katsovat sivusta eivätkä edes yritä puuttua. Mutta kun aikuiset ”antavat ääripäiden keskustella keskenään”, he ovatkin vain tolkullisia.

Perussuomalaiset nuoret lanseerasi helmikuun lopulla #tyttö_poika-kampanjan, jonka sanoma oli suunnilleen se, että tytöt ovat tyttöjä, pojat poikia ja sillä hyvä. Kädenlämpöistä provosointia, jonka ensin ajattelin tolkullisena ihmisenä sivuuttaa pelkällä olankohautuksella.

Mauno Koivisto totesi aikoinaan, että ei pidä provosoitua vaikka provosoidaan. Hyvä neuvo, monessa tilanteessa on terveellistä laskea ensin kymmeneen ja sanoa sanottavansa vasta sitten. Mutta Koiviston hajatelmaa ei pidä käyttää tekosyynä tolkuttomuuksista vaikenemiselle.

LIPPU

Esimerkiksi Perussuomalaisten nuorten kampanjasta pitää älähtää kahdestakin syystä.

Hiljaisuus on hyväksymisen merkki, vaikka sitä ei sellaiseksi olisi tarkoitettu. Kampanjan tarjoilema ajatusmaailma satuttaa niitä nuoria, jotka eivät tunnista itseään valmiiksi määritellyistä sukupuolirooleista. En ole antamassa tälle hyväksyntääni.

Perussuomalaisten nuorten mustavalkoinen Suomi-Filmi-fantasia ei itsessään johda mihinkään, mutta jos sitä ei kyseenalaisteta, on areena vapaana samanlaisille tai vielä hullummille avauksille jatkossakin. Niitä voi jonain päivänä esittää joku, jolla oikeasti on valtaa - ja silloin vaikenemisella voi olla konkreettisia seurauksia.

Tolkun ihmisiä enemmän meidän pitäisi arvostaa ihmisiä, joissa tolkku yhdistyy rohkeuteen. Rohkeuden ei tarvitse olla poikkeuksellista. Sekin riittää, että ei omassa lähipiirissään katso sormien läpi asioita, jotka tolkun ihminen ymmärtää vääriksi.

Sattumalta tähän Lipun numeroon valikoitui monta juttua ihmisistä, joita voi hyvällä syyllä kutsua inspiroiviksi.

Se on hyvä, sillä innoittajia tarvitaan, jotta jokainen meistä voisi olla vähän rohkeampi.

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAINOPAIKKA

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

KIRJOITTAJAT

Anette Karlsson, Eero Kivinen, Jani Kokko, Liisa Komminaho, Ilmari Nurminen, Mikkel Näkkäläjärvi, Jenni Pellinen, Anita Patanen, Eemeli Peltonen, Joona Räsänen, Mikko Suomalainen ja Essi Virtanen.

PAPERI

PÄÄTOIMITTAJA

Essi Virtanen essi.sk.virtanen@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI

Iida Vallin iida.vallin@demarinuoret.fi

kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g 2/2016 ILMESTYY 20.5.2016

Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Iida Vallin, iida.vallin@demarinuoret.fi

4041 0763 Painotuote

LIPPU 1 / 2016

OTSIKOISSA

”EN TODELLAKAAN SANONUT NOIN”

”TRUMP KIELTÄYTYI TUOMITSEMASTA KU KLUX KLANIA”

Verkkouutiset otsikoi 3. helmikuuta tasavallan presidentin tuohtuneen, koska hänen valtiopäivien avajaisissa pitämäänsä puhetta oli tulkittu väärin. Puheessaan tasavallan presidentti vähän niin kuin sanoi, että Suomi ei pysty noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, mutta ei sitten kuitenkaan sanonut, mikä vaivutti kansankunnan hetkeksi syvään hämmennyksen tilaan.

Helsingin Sanomat otsikoi 28. helmikuuta Yhdysvaltain presidentiksi mielivän Donald Trumpin kiemurrelleen uutiskanava CNN:n haastattelusta, jossa Trumpilta kysyttiin sanoutuuko tämä irti rotuvihamielisyyksiä lietsovan järjestön tuesta presidenttikampanjalleen. Trump pyysi saada tutustua järjestöön ennen sen tuomitsemista, jotta ei vahingossa tulisi tehneeksi epäreilua arvioita. Tutkitaan ennen kuin hutkitaan -asenne onkin uutta Trumpille, joka kampanjansa aikana on ehtinyt muun muassa leimata meksikolaiset seksuaalirikollisiksi ja vaatia islaminuskoisten maahantulon estämistä.

”KOEN OLEVANI KEKKONEN”

Maaseudun Tulevaisuus otsikoi 5. helmikuuta uutta puoluetta perustavan ikiliikkuja Paavo Väyrysen vertaavan itseänsä Kekkoseen, sillä kuten esikuvansa UKK, hänkin on ”valmis pitämään suuntansa ja etenemään sateessa ja myrskyssä”. Itse itsensä vertaamista johonkin historian merkkihenkilöön voisi pitää hieman turhamaisena, mutta Lippu muistuttaa Väyrysen aiemmin tituleeranneen itseään muun muassa Jumalan valituksi ja kuninkaaksi. Kukas se kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse. ”SDP:N KAPINATRIO RÖKITTI ANTTI RINTEEN IDEAT”

Iltalehti otsikoi 10. helmikuuta miten ryhmä SDP:n kansanedustajia julkaisi Timo Harakan johdolla ”muutosmanifestin” Helsingissä pidetyssä ”kapinaseminaarissa”. Harmi vaan, että kaikilta muilta paitsi Iltalehden toimittajalta vaikuttaa menneen tyystin ohi kyseisen tilaisuuden vallankumouksellinen luonne. Demaripiireissä kansanedustajien mietteet tulevaisuuden sosialidemokratiasta otettiin vastaan tervetulleina keskustelunavauksina, joita kehui myös puheenjohtaja Antti Rinne. ”VÄYRYSEN KANSALAISPUOLUEELLA KOVA KANNATUS”

Toisin kuin Kansalaispuolueen nimi antaa olettaa, puolueen jäseniksi kelpaavat vain kansanedustajat ja europarlamentaarikot. Puolueella on kuitenkin kansan - tai ainakin Maaseudun Tulevaisuuden lukijoiden -parissa kova kannatus.

Peräti 29 prosenttia lehden verkkokyselyyn vastanneista piti Kansalaispuoluetta tervetulleena lisänä Suomen puoluekentälle. Tosin vielä murskaavamman 45 prosentin kannatuksen keräsi vastausvaihtoehto ”humpuukkia, lähtisi jo eläkkeelle”. MT otsikoi kyselyn tulokset 18. helmikuuta.

”KUNTAVAALEJA EI OLLA SIIRTÄMÄSSÄ MINNEKÄÄN”

Yle otsikoi 3. maaliskuuta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen ilmoittaneen eduskunnan kyselytunnilla, että kultavaalit pidetään vuoden 2017 huhtikuussa. Aiemmin vaaleja oli kaavailtu siirrettäväksi samaisen vuoden syksylle niin, että samassa yhteydessä pidettäisiin myös ensimmäiset maakuntavaalit. Mutta, koska maakuntahallinto on vielä levällään kuin Jokisen eväät, kuntavaalit hilataankin takaisin vanhalle paikalleen. Lippu kuitenkin kehottaa ylläpitämään alituista vaalivalmiutta, sillä nykyisen hallituksen nopealiikkeisyyden tuntien ei olisi lainkaan erikoista, että tämäkin vielä jotenkin vatuloidaan. ”VINKUNAT POIS”

Puolustusministeri Jussi Niinistöltä tiedusteltiin 3. maaliskuuta Ylen Marjan vallassa -ohjelmassa, että eikö tämä pidä tasa-arvo-ongelmana sitä, että vain miehet joutuvat armeijaan. Niinistön vastaus kaikessa komeudessaan: ”Miehet ovat etuoikeutettuja. Olkaa ylpeitä siitä, että saatte suorittaa vapaassa isänmaassa varusmiespalveluksen. Vinkunat pois.” Lippu kiittelee ministeri Niinistöä siitä, tämä tuottaa väsymättömästi uutta meemimateriaalia Suomen kansalle.

3

PUHEENJOHTAJALTA

LIPPU 1 / 2016

KOHTI REILUA JA HALLITTUA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA TEKSTI: Joona Räsänen KUVA: Olli Urpela

Demarinuoret julkaisi tammikuussa omat ehdotuksensa pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Ratkaisujen on oltava pragmaattisia, mutta myös sydämen on oltava paikallaan.

L

ähi-idän pakolaiskriisistä on muodostunut kiistatta lähihistorian suurin humanitäärinen kriisi. Tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan sotaa ja köyhyyttä kriisialueiksi muuttuneilta kotiseuduiltaan. Inhimillisen hädän määrä on laajuudessaan lähes käsittämätön.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 60 miljoonaa pakolaista.

Suurimman osan maailman pakolaisista vastaanottavat ne maat, joita itseäänkin vaivaavat köyhyys ja konfliktit.

Vain harva pakenemaan joutuneista päätyy Eurooppaan.

Siitä huolimatta on täysin totta, että pakolaismäärät myös Eurooppaan ovat kasvaneet korkeimmalle tasolle sitten toisen maailmansodan.

YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneet 145 jäsenvaltiota ovat sitoutuneet kantamaan vastuuta pakolaiskriisistä.

Nyt näin ei kuitenkaan tapahdu. Kansainvälinen yhteisö on sulkemassa silmänsä kriisiltä, jonka ratkaisu on löydettävissä vain tiivistämällä yhteistyötä. Raja-aidoilla ei tätä kriisiä ratkaista.

Maltillinen keskustelu pakolaiskriisistä on käynyt Suomessa vaikeaksi. Ääripäät hallitsevat keskustelua, jota värittävät vihapuhe ja ylilyönnit. Kestävien ratkaisujen etsiminen ja niistä puhuminen on jäämässä harvojen vastuulle.

Tilanteesta huolestuneena Demarinuoret päätti tammikuussa kantaa oman kortensa kekoon keskustelussa pakolaiskriisin ratkaisemisesta. Olemme halunneet nostaa keskusteluun omia ehdotuksia maahanmuuttopolitiikan kehittämisestä ja akuutin tilanteen helpottamisesta. Lopputuloksena syntyi Demarinuorten julkaisu Kohti hallitumpaa maahanmuuttopolitiikkaa – Demarinuorten ehdotuksia akuuttiin maahanmuuttotilanteeseen, jossa esittelemme kymmenen uutta avausta julkiseen keskusteluun.

Demarinuoret lähtee omissa avauksissaan siitä, että pakolaiskriisi on ratkaistava ensisijaisesti kansainvälisellä tasolla. Tarvitsemme EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jonka osana kotouttamisen käytänteet yhdenmukaistetaan, ulkorajojen valvontaa tehostetaan ja unionin sisäiset siirrot otetaan käyttöön.

Pakolaiskriisiä ei voida ratkaista niin, että kukin unionin jäsenvaltioista ryhtyy omin päin ratkomaan tilannetta ilman laajempaa näke-

mystä. Lisäksi on tärkeää, että kriisialueille kohdistettua avun määrää kasvatetaan nykyisestä.

Omissa avauksissamme tunnustamme tarpeen päivittää myös kansallista maahanmuuttopolitiikkaa. Suomen kansalliset vastaanottamisen ja kotouttamisen käytänteet ovat peruja ajoilta, jolloin Suomeen saapui vain muutamia satoja turvapaikanhakijoita vuodessa. Kotimaiset käytänteet on saatava vastaamaan nykyistä paremmin niitä haasteita, joita muuttunut tilanne meille asettaa.

Demarinuoret on esittänyt tukea kunnille, jotka sitoutuvat jo etukäteen antamaan kuntapaikan turvapaikan saaneille. Samalla kotouttamista tulee kehittää erityisesti kielikoulutuksen ja työllistävän toiminnan ehdoilla. Parhaiten pakolainen kotoutuu ja pääsee osaksi yhteiskuntaa kun hän oppii kielen ja saa töitä. Siihen myös kotouttamisen on siksi tärkeää pyrkiä.

Kieltä ja kulttuuria oppii parhaiten ystävien ja harrastusten kautta. Sosiaalisen pääoman vahvistaminen ja järjestöjen tuominen mukaan kotouttamiseen on siksi erityisen tärkeää. Mielekkään tekemisen takaaminen vastaanottokeskuksissa pitää jokaisen toimeliaana hyvällä tavalla, mikä tukee myös kotoutumista.

On tärkeää, että maahanmuuttajien työllistäminen tehdään niin, ettei suomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten välille pääse syntymään kaksia työmarkkinoita. Kaikkien on pelattava samoilla säännöillä.

On myös kantasuomalaisen etu, ettei maahanmuuttajien työehtoja tai palkkoja poljeta. Siksi vaadimme ammattiliitoille kanneoikeutta ja alipalkkauksen kriminalisointia. Näistä uudistuksista hyötyisi välittömästi myös suomalainen työntekijä.

Julkaistessamme omia avauksia pakolaiskriisiin halusimme myös tunnustaa, ettei kriisiin ole helppoja ratkaisuja. Pakolaiskriisi on globaalina ja paikallisena ongelmana epäilemättä äärimmäisen monimutkainen. Demarinuoret haluaa korostaa, että vaikka ratkaisujen on oltava pragmaattisia, on sydämen oltava paikoillaan. Hädänalaisia autetaan ja rikoksiin tai väärinkäytöksiin syyllistyneitä rangaistaan asianmukaisella tavalla.

Uskon ainakin itse siihen, että pakolaiskriisistä kyllä selvitään. Nyt tarvitaan sitä malttia, jota presidentti Mauno Koivistokin aikoinaan peräänkuulutti poliittisilta päättäjiltä. Kun kaikki elävät ihmisiksi, ei meillä ole mitään pelättävää. LIPPU

Demarinuorten kymmenen maahanmuuttopolittista avausta luettavissa seuraavalla aukeamalla.

5

6

LIPPU 1 / 2016

KOHTI HALLITUMPAA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA – DEMARINUORTEN EHDOTUKSIA AKUUTTIIN MAAHANMUUTTOTILANTEESEEN

1) EU TARVITSEE YHTEISEN MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN

P

akolaiskriisiä ei voida ratkaista vain kansallisvaltioiden omin toimin. Siksi tarvitaan koko EU:n laajuista, yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa jokainen maa kantaa oman vastuunsa.

Vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi sisärajoilla on ulkorajojen valvonnan oltava kunnossa. Tässä voidaan hyödyntää EU:n yhteistä rajavalvontaa. Osana yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa on pyrittävä siihen, että turvapaikkatutkinta tehdään aina siinä valtiossa, johon turvapaikanhakija rekisteröidään ensimmäisenä. Näin perusteet turvapaikan myöntämiselle voidaan selvittää mahdollisimman aikaisin, yhteisten pelisääntöjen pohjalta. EU:n on ohjattava näille alueille riittävät resurssit, jotta turvapaikkatutkinta saadaan myös aidosti toteutettua. Vastavuoroisesti näiltä alueilta myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita täytyy siirtää sitovalla menettelyllä muihin jäsenvaltioihin, jolloin saamme vastuun jaettua tasaisesti. Näin myös kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palauttaminen voidaan koordinoida paremmin. Yhtenäisempi politiikka antaa myös mahdollisuuden pohtia laillisten maahantuloreittien lisäämistä Eurooppaan ja maiden pakolaiskiintiöiden nostamista. Näin vältettäisiin tehokkaasti hengenvaarallisia veneretkiä Välimerellä ja hillittäisiin ihmissalakuljetusta.

2) PAKOLAISLEIRIEN OLOSUHTEITA ON KEHITETTÄVÄ LISÄRESURSOINNILLA

Tuhannet ihmiset ovat paenneet Lähi-idän kriisialueilta lähialueiden pakolaisleireille. Olosuhteet pakolaisleireillä ovat kestämättömät, eikä esimerkiksi perusterveydenhuoltoa ole läheskään aina kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla.

Myös ruokahuollossa on ongelmia eikä lapsille ole tarjolla koulutusmahdollisuuksia. Koska oleskelu pakolaisleireillä voi kestää jopa vuosia, on kehitysyhteistyötä sekä kansainvälisten organisaatioiden tukea lisättävä pakolaisleirien olosuhteiden parantamiseksi. Osana tätä myös Suomen on peruttava kehitysavun leikkaukset. Näin toimien kenelläkään ei olisi ainakaan pakolaisleirien olosuhteiden takia pakko lähteä vaaralliselle matkalle Eurooppaan.

3) KOTOUTTAMISMENOJEN HUOMIOIMATTA JÄTTÄMINEN EU:N ALIJÄÄMÄMENETTELYSSÄ

Tärkein kysymys Suomelle ja koko Euroopalle on se, miten onnistumme turvapaikan saaneiden kotouttamisessa.

Maahanmuuton kustannukset ovat alkuvaiheessa hyötyjä suuremmat, mutta hyödyt tulevat pitkällä aikavälillä työpanoksen kasvaessa ja sen myötä työllisyysasteen noustessa.

Kansalliset kotouttamismenot on jätettävä huomioimatta EU:n alijäämämenettelyssä. Tämä kannustaisi jäsenvaltioita panostamaan turvapaikanhakijoiden integroimiseen osaksi yhteiskuntaa. Kotouttamisen tehostaminen ei siten jäisi toteuttamatta EU:n jäsenvaltioissa ainakaan siksi, että niiden takia pelättäisiin joutumista komission tarkkailuun huonosta taloudenpidosta ja ylivelkaantumisesta.

4) TUKEA KUNNILLE, JOTKA SITOUTUVAT JO ETUKÄTEEN ANTAMAAN KUNTAPAIKAN TURVAPAIKAN SAANEELLE

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille pitää löytyä kuntapaikka. Kuntia tulee kannustaa tarjoamaan kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille jo etukäteen niin, että valtio kompensoi tehtyjä sitoumuksia kunnille lupautumalla nostamaan näiden kuntien kuntakorvauksia. Kunnat, jotka sitoutuvat jo etukäteen tarjoamaan kuntapaikan turvapaikanhakijoille voisivat saada tukea myös esimerkiksi asuntotuotantoon.

5) VAUHTIA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TYÖLLISTYMISEEN

Riittävä kielitaito on välttämätön edellytys onnistuneeseen kotoutumiseen, ja sitä tulee myös vaatia. Kielikoulutukseen tulisikin päästä viimeistään 6 kuukauden aikana maahan saapumisesta. Tätä tukemaan on syytä lisätä oppimateriaaleja omatoimiseen opiskeluun. Maahanmuuttajien kielitaidon ja työllistymisen edistämiseksi tulee käynnistää tulkkien koulutusohjelma, jossa maahan saapuneita koulutettaisiin nopealla aikavälillä tulkeiksi vastaanottokeskuksiin.

Turvapaikanhakijoiden työllistymisen edistäminen on aloitettava jo vastaanottokeskuksissa. Suomessa tulisi laatia onnistuneen kotouttamisen tueksi kumppanuusohjel-

LIPPU 1 / 2016

mat kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Eri tahojen aktiivinen osallistuminen kotouttamisprosessiin parantaa huomattavasti edellytyksiä turvapaikanhakijan työllistymiselle. Hyviä käytänteitä on levitettävä koko Suomen alueelle. Samalla meidän tulee tunnistaa turvapaikanhakijoiden osaaminen jo aikaisemmassa vaiheessa ja helpottaa heidän olemassa olevien tutkintojen tunnustamista Suomessa. Turvapaikanhakijoille tulisi myös myöntää työnteko-oikeus nykyistä nopeammin.

6) EHKÄISTÄÄN KAKSIEN TYÖMARKKINOIDEN SYNTYÄ

Maahanmuuttajien tehostettu työllistäminen ei saa johtaa kaksien työmarkkinoiden syntyyn Suomessa. Ammattiliittojen kanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointi ovat tehokkaita toimenpiteitä, jotka turvaavat että kaikki pelaavat suomalaisilla työmarkkinoilla samoilla säännöillä.

Myös muita harmaan talouden torjunnan keinoja on syytä tehostaa entisestään.

7) SOSIAALISEN PÄÄOMAN VAHVISTAMINEN OSANA KOTOUTTAMISPROSESSIA

Turvapaikanhakijoiden sosiaalista pääomaa on vahvistettava osana kotouttamisprosessia. Erityisesti kansalaisjärjestöjen ja seurojen toiminnan ulottaminen vastaanottokeskuksiin lujittaisi turvapaikanhakijoiden luottamusta ja rakentaisi suhteita suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös esimerkiksi kummiperhetoiminnan avulla voidaan tukea kotouttamista. Näin myös pelisäännöt ja suomalaisen yhteiskunnan arvot tuotaisiin osaksi kotouttamista arjen tasolla. Riittävän tekemisen turvaaminen hillitsee myös joutilaisuudesta kumpuavaa levottomuutta. Maahanmuuttajien inhimillinen kohtaaminen ja tasavertainen kohtelu edistävät sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on meidän jokaisen vastuulla.

8) SISÄISEN TURVALLISUUDEN RESURSSIT ON TURVATTAVA

Jokainen rikos on liikaa, tekijästä riippumatta. Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu viranomaisille, ei katupartioille. Enemmän turvattomuutta lisäävien ja

rasistisessa tarkoituksessa perustettujen katupartioiden toimintaa ei tule sallia. Jotta viranomaiset kykenevät tässä tilanteessa hoitamaan tehtävänsä, on turvattava sisäisen turvallisuuden resurssit. Yksi vaihtoehto voisi olla täydennyspoliisien käyttäminen. Täydennyspoliiseja voitaisiin käyttää poikkeusolojen lisäksi myös normaalioloissa esimerkiksi järjestyksenvalvojina ja liikenteen ohjauksessa.

Myös eläkkeelle jääneitä poliiseja tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää aktiivipalveluksessa.

Vastaanottokeskusten ja niiden lähialueiden turvallisuus on taattava. Tämä on sekä turvapaikanhakijoiden että kantasuomalaisten etujen mukaista. Tässä on voitava hyödyntää myös yksityisiä turvapalveluita.

9) VIHAKIRJOITTELU JA -TEOT HALLINTAAN

Erityisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva vihakirjoittelu on riistäytynyt hallitsemattomaksi.

Vihakirjoittelu, joka useimmissa tapauksissa täyttäisi lukuisien rikosten piirteet, tulee saada hallintaan. Osana tätä tavoitetta tulisi pohtia mahdollisuus poliisille rikesakkojen langettamiseen vihakirjoittelusta nykyistä kevyemmin perustein.

10) PALAUTUSKÄYTÄNTEET KUNTOON

Kaikki Suomeen saapuvat pakolaiset eivät täytä myönteisen turvapaikkapäätöksen edellytyksiä. Palautuskäytänteitä on siksi tehostettava, jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voitaisiin käännyttää takaisin lähtömaahansa mahdollisimman pian päätöksestä. EU:n Dublin säännöstä on noudatettava johdonmukaisesti.

Turvallisista lähtömaista saapuneet turvapaikanhakijat on voitava pikakäännyttää Suomesta. Pikakäännytyksen rinnalla on tuettava myös hakijoiden vapaaehtoista paluuta, mikä helpottaisi viranomaisten taakkaa ja mahdollistaisi keskittymisen kaikkein eniten hätää kärsivien auttamiseen ja taustojen selvittämiseen. LIPPU

7

8

LIPPU 1 / 2016

“EU ON HISTORIAN SUURIN RAUHANLIIKE JA SUURIN KOMPROMISSI” TEKSTI: Liisa

Komminaho KUVAT: Liisa Jaakonsaari

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari muistuttaa, että EU:lla on lopulta valtaa vain sen verran kuin sen jäsemaat haluavat sille antaa.

Euroopan unionin on sanottu olevan talouspoliittinen jättiläinen, mutta ulkopoliittinen kääpiö. Jokainen jäsenvaltio haluaa säilyttää ulkopolitiikan langat omissa käsissään.

Muutoksia on kuitenkin tapahtunut, kun italialainen demari Federica Mogherini valittiin korkeaksi edustajaksi, joka vastaa ulkopoliittisesta edustuksesta.

EU:ta parjataan usein jäsenvaltioiden määräilystä ja valompromissia symboloi myös EU:n virallisen päälan siirtämisestä Brysseliin. Valta ei kuitenkaan siirry sinne majan sijainti Strasbourgissa, Ranskan ja Saksan itsestään. EU:lla on juuri niin paljon valtaa kun jäsenvaltiot rajalla, alueella joka on joutunut useita kertoja sille antavat, Jaakonsaari muistuttaa. Viime vuosina jäsensodan jalkoihin. ten välinen solidaarisuus on ollut vähissä. Talousvaikeudet Vaikka Euroopan parlamentti ja turvapaikanhakijoiden kohtelu ovat työskentelee suurimman osan ajasta rasittaneet unionin sisäisiä suhteita.

“JOS KESÄMÖKILLÄNI Brysselissä, Strasbourgissa pideTAIVALKOSKELLA OLISI tään suurin osa parlamentin täysBREXIT? istunnoista. Parlamentti on valtava LIPPUTANKO, NOSTAISIN organisaatio, ja kahden kaupungin Neuvottelut Iso-Britannian jäämisestä BRITTILIPUN KANSANÄÄ- EU:n jäseneksi on nyt käyty loppuun. välillä sukkuloiminen on kallista ja aikaa vievää. Tämän vuoksi käytäntö NESTYSPÄIVÄNÄ SALKOON. Asiasta äänestetään saarivaltiossa herättää kysymyksiä ja ärtymystäkin, 23.päivä. Irtaantuvatko britit NIIN PALJON TOIVON HEI- kesäkuun ja Jaakonsaari kertoo, että asiaa kosEU:sta? “Tilanne on tiukka, mutta en DÄN PYSYVÄN EU:SSA.” usko brittien lähtöön”, Jaakonsaari keviin ihmettelyihin saa vastata usein Suomen vierailuilla. arvioi.

K

LIPPU 1 / 2016

– Labour kampanjoi jäsenyyden puolesta. Aiemmin kriittisesti EU:hun suhtautunut puheenjohtaja Jeremy Corbyn tekee kovaa kampanjaa, mutta ei välttämättä ole uskottavin unionin puolestapuhuja. Gallupien mukaan korkeasti koulutetut ja nuoret suhtautuvat EU:ssa pysymiseen positiivisimmin.

– Jos kesämökilläni Taivalkoskella olisi lipputanko, nostaisin brittilipun kansanäänestyspäivänä salkoon. Niin paljon toivon heidän pysyvän EU:ssa.

Muuallakin kuin Iso-Britanniassa kuohuu. Puolassa ja Unkarissa on nähty äärioikeiston nousua valtaan. Puola on otettu komission erityistarkkailuun, joka tarkoittaa, että vuonna 2014 hyväksytty oikeusvaltiomekanismi on ensi kertaa käytössä. Syynä erityistarkkailuun joutumiselle on Puolassa viime vuoden lopulla hyväksytty laki, joka ottaa valtiolliset radio- ja tv-kanavat suoraan hallituksen kontrolliin.

Erityistarkkailu tarkoittaa sitä, että komissio seuraa Puolan oikeusvaltion kehitystä vuoropuhelua lisäämällä. Jos kehitys menee huonompaan suuntaan, seuraukset voivat olla raskaita joko taloudellisesti tai vaikutusvallan osalta.

Puola on tällä hetkellä EU:n rakennerahaston nettosaaja, ja varat on mahdollista jäädyttää. Myös äänioikeuden menetys neuvostossa on mahdollinen, joskin epätodennäköinen, seuraamus.

Tarkkailun vuoksi Puolassa on hyökätty etenkin Saksaa vastaan, ja natsivertauksia näkyy mediassa tiheään. Ei Puolassa irtautumishaluja kuitenkaan ole, kansalaiset suhtautuvat unioniin positiivisesti, Jaakonsaari sanoo.

SUOMI-KUVA EUROOPASSA

Stereotypian mukaan suomalaisia kiinnostaa aina, mitä muut meistä ajattelevat. Euroopassa on huomattu perussuomalaisten nousu hallituspuolueeksi, ja Suomea seurataankin nyt tarkasti.

Esimerkiksi Ruotsissa on valittu erilainen lähestymistapa, eivätkä muut puolueet tee yhteistyötä perussuomalaisten sisarpuolueen ruotsidemokraattien kanssa.

– Suomi on laboratorio, muualla tarkkaillaan kuinka tällainen puolue toimii hallituksessa, Jaakonsaari selittää.

TYÖSKENTELY EUROOPAN PARLAMENTISSA

Sosialistien ja Demokraattien ryhmä, johon suomalaiset SDP:n mepit kuuluvat, on äänestyskäyttäytymiseltään yhtenäisin parlamentin ryhmistä. Onko yhteisten kantojen muodostaminen helppoa? “Ei todellakaan”, Jaakonsaari naurahtaa.

– Usein yhteisymmärrys kuitenkin löytyy. Jos siihen ei päästä, meppien odotetaan ilmoittavan etukäteen, jos he äänestävät ryhmän yleistä kantaa vastaan.

– Suomessa tunnettua niin sanottua ryhmäkuria ei parlamentissa ole. Jokainen tietää kuitenkin, että mitä yhtenäisempi ryhmä on, sen enemmän meidän arvoillamme ja poliittisilla tavoitteillamme on vaikutusta. Se yhdistää ja tiivistää.

– Uskallan väittää, että sd-ryhmä on parlamentin vaikutusvaltaisin ryhmä, sillä usein ryhmän kantaan yhtyvät vihreät, liberaalit ja Euroopan kansanpuolueen enemmistö.

Tästä muodostuukin parlamentin EU-myönteinen enemmistö. LIPPU

“SUOMESSA TUNNETTUA NIIN SANOTTUA RYHMÄKURIA EI PARLAMENTISSA OLE. JOKAINEN TIETÄÄ KUITENKIN, ETTÄ MITÄ YHTENÄISEMPI RYHMÄ ON, SEN ENEMMÄN MEIDÄN ARVOILLAMME JA POLIITTISILLA TAVOITTEILLAMME ON VAIKUTUSTA. SE YHDISTÄÄ JA TIIVISTÄÄ”

9

10

LIPPU 1 / 2016

”FEMINISMI ON SOSIALIDEMOKRAATTINEN ARVO” TEKSTI: Essi

VIrtanen KUVA: Nelli Nurminen

Sosialidemokraattinen feministiverkosto DemFem haluaa kutsua kaikki puhumaan feminismistä.

Lippu kysyi verkostoa perustamassa olleelta Maria Rytköseltä, miksi perinteinen tasa-arvokeskustelu ei riitä.

T

asa-arvoasiat ovat perinteisesti demariliikkeessä olleet Demarinaisten heiniä. Demarinaisten viime liittokokouksen alla joukko toimijoita koki, että feminismikeskustelun vahvistaminen ja toiminnan avaaminen myös miehille voisivat olla toivottavia tulevaisuuden suuntia.

Muotoiltiin liittokokousaloite, jossa Demarinaisten nimeä ehdotettiin muutettavaksi Sosialidemokraattiseksi Feministiliitoksi. Aloite ei ottanut liittokokouksessa tuulta siipiensä alle. Demarinaiset haluaa jatkossakin suunnata toimintansa nimenomaan naisille.

– Ymmärrän sen erittäin hyvin. Se sukupolvi, joka Demarinaisissa toimii, on joutunut käymään vaikeita tasa-

arvotaisteluja ja kokee asiat siksi hyvin eri tavalla kuin oma sukupolveni, sanoo Maria Rytkönen.

– Mutta myös uusi sukupolvi tarvitsee omat välineensä toimiakseen tasa-arvon puolesta.

Niinpä syntyi oma erillinen DemFem-verkostonsa. Sen tehtävänä on edistää feminismiä, jonka se määrittelee vapautumiseksi sortavista yhteiskunnallisista rakenteista.

Verkosto pyrkii toiminnassaan avoimuuteen. Miehet ovat tervetulleita mukaan.

– On yksinkertaistavaa ja ehkä hieman vanhanaikaistakin ajatella, että olisi olemassa kaksi taistelevaa osapuolta, joista toinen sortaa toista. Enemmänkin kyse on kulttuurisesta rakenteesta, jolle yhtälailla altistuvat niin naiset kuin miehetkin. Miehetkin ovat kasvaneet tähän kulttuuriin ja saaneet tietynlaisia mielikuvia mies- ja naisrooleista.

– Jos naiset kerääntyvät vain keskenään keskustelemaan tasa-arvosta, se keskustelu ei koskaan leviä koko yhteiskuntaan. Tasa-arvokysymykset ovat usein ihmisoikeuskysymyksiä, joten ei voi olla niin, että niistä saavat puhua vain naiset.

FEMINISMI LAAJENTAA NÄKÖKULMAA

Miksi sitten puhe pelkästä tasa-arvosta ei riitä, mitä iloa on feminismistä?

LIPPU 1 / 2016

“JOS NAISET KERÄÄNTYVÄT VAIN KESKENÄÄN KESKUSTELEMAAN TASAARVOSTA, SE KESKUSTELU EI KOSKAAN LEVIÄ KOKO YHTEISKUNTAAN.”

– Feminismin käsitteestä käydään paljon keskustelua, jopa siitä näkökulmasta, että onko feminismi itsessään sortavaa. Se, miksi kuitenkin haluamme käyttää sanaa feminismi, johtuu pitkästä feminismin perinteestä ja siitä, että feministinen tutkimus on oma vakiintunut tieteenalansa.

Tiedeperustaisuus on asia, jota haluamme toiminnassamme hyödyntää ja johon haluamme keskustelun nojaavan.

– Lisäksi tasa-arvon käsitteen alla käytävä keskustelu on usein ollut hyvin kapea-alaista ja keskittynyt asioihin, joita voidaan tarkastella tilastollisesti. Feminismi voi olla syväluotaavampaa ja tavoittaa ilmiöitä, joita ei ehkä ole vielä edes osattu mitata.

Tasa-arvosta mieleen tulevat esimerkiksi samapalkkaisuus, sukupuolten yhtäläinen edustus päätöksenteossa, kotitöiden jakaminen ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Lisäarvo, jonka feminismi voi tuoda, on siinä, että sen avulla voidaan tarkastella kokemuksellisempia asioita, kuten vaikkapa kehollisuutta ja sukupuoleen kohdistuvia odotuksia.

Uusien ilmiöiden tunnistaminen ja niistä puhuminen ovatkin Rytkösen mielestä DemFemin ydinaluetta. Tarkoitus ei ole pyrkiä puhdasoppisuuteen tai yhteen ainoaan feminismiin. Verkostossa vaihdetaan ajatuksia ja haastetaan. Suunnitelmissa on järjestää vaihtuvin teemoin After work -seminaareja, joihin kutsutaan alustajiksi tunnettuja suomalaisia feministejä. Yhteistyötä viritellään yllättävienkin tahojen, kuten ay-liikkeen, kanssa.

FEMINISMI JA SOSIALIDEMOKRATIA KUULUVAT YHTEEN

DemFemiä ei ole tarkoitus mustasukkaisesti rajata vain demareille, sen tilaisuuksiin saavat tulla kaikki feminismistä kiinnostuneet.

Toisaalta verkoston lähtökohtana on, että feminismi ei ole vain analyysiväline vaan myös arvo, sosialidemokraattinen sellainen.

– Onhan meillä ollut vanhastaan niin, että toveri on toverille toveri. Siinä ei ole mitään sukupuolta vaan jokainen tulee huomioiduksi yksilönä.

Ruotsin demaripuolue kutsuu itseään avoimesti feministiseksi. Suomessa sanaa on vältelty, ehkä siksi, että sillä on niin radikaali kaiku.

Feminismi on sana, joka herättää kuulijoissa voimakkaitakin vastareaktioita. Siksi moni feministiksi itsensä mieltäväkin etsii sille mielellään kiertoilmauksia.

– Feminismi on aina ravistellut olemassa olevia valtarakenteita. Siksi se on yritetty leimata radikaaliksi ja marginaaliseksi, joksikin pahaksi.

Tämä mielikuva välittyy kulttuurissamme ja saa epäilemään, että uskaltaako koko sanaa käyttää.

Rytkönen kuitenkin uskoo, että avaamalla feminismin historiaa ja purkamalla siihen liittyviä myyttejä mielikuvaa voidaan muuttaa. Jos mielikuvat sisältäisivät vähemmän rintaliivien polttamista ja enemmän analyysiä esimerkiksi siitä, miksi naisten ja miesten tekemää työtä arvotetaan eri tavalla ja miksi Suomen työmarkkinat ovat maailman eriytyneimmät sukupuolen mukaan, voisi yhä useampi sosialidemokraatti kokea feminismin omakseen.

Yhtenä DemFemin tavoitteena onkin, että myös SDP voisi ottaa feminismin avoimesti agendalleen. Tämä mahdollistaisi sen, että puolue pystyisi artikuloimaan voimakkaammin, missä eriarvoisuutta ruokkivat rakenteet tuotetaan LIPPU

11

12

LIPPU 1 / 2016

UHKAILIJAT HALUAVAT VAIENTAA TEKSTI: Anette

Karlsson KUVA: Nelli Nurminen

Anette Karlsson kirjoitti lehteen mielipidekirjoituksen, jossa hän oli huolissaan naisten kokemasta ahdistelusta ja seksuaalisesta väkivallasta. Kiistanalainen MV-lehti käänsi kirjoituksen päälaelleen.

Anette vastaanotti uhkauksia ja väkivaltafantasioita sisältäneen törkypalautetulvan.

S

ain joululahjaksi Eveliina Talvitien Keitäs tyttö kahvia -kirjan. Aloittelevalle naispoliitikolle kirja oli inspiroiva ja samalla silmiä avaava lukukokemus.

Vuosi vaihtui ja keskustelu turvapaikanhakijoista kävi kuumana. Koin, että oli hyvä hetki ottaa kantaa naisten kokemaan ahdisteluun ja seksuaaliseen väkivaltaan.

Ero minun ulostuloni ja monen muun ulostulon välillä oli se, että minä nostin esille myös suomalaisten tekemät seksuaalirikokset. Kirjoitukseni julkaistiin alkuvuodesta Iltalehdessä. Palaute oli ensin kannustavaa ja positiivista.

Mutta sitten alkoi tapahtua.

Jotkut, mukaan lukien rasististen ja sovinististen sivustojen kuten MV-lehden ylläpitäjät, tulkitsivat kirjoitukseni virheellisesti ulkomaalaisten tekemien raiskausten puolustamiseksi. Palautetulva oli suuri. Useat henkilöt, erityisesti miehet, kokivat tarvetta joko kertoa minulle kuinka asioiden laita heidän todellisuudessaan on tai ilmaista fantasiansa minuun kohdistettavasta väkivallasta. Muutamat kannustivat minua tekemään itsemurhan.

Palaute oli henkilökohtaista, ja myös läheisteni kimppuun hyökättiin. Isäni väitettiin käyttäneen minua seksuaalisesti hyväksi ja kissanikin onnistuttiin liittämään keskus-

teluun. Lisäksi siskolleni lähetettiin prepaid-puhelimesta seksiehdotuksia ja kuvia sukukalleuksista.

Työskentelen eduskunnassa kansanedustaja Ville Skinnarin avustajana. Minulla on näin ollen tietoa siitä, millaista palautetta mieskansanedustajat saavat. Se palaute ei aina ole positiivista tai edes asiallista. Se on silti erilaista.

Miestä harvemmin uhataan raiskauksella ja miehelle lähetetään harvemmin sairaita ja väkivaltaisia seksuaalifantasioita. Sen sijaan miehen vaimoa tai tyttäriä saatetaan uhkailla. Esimerkiksi SDP:n entinen varapuheenjohtaja Eero Vainio on kertonut puolisoonsa kohdistuneesta uhkailusta. Myös presidentin vaimo ja monet naistoimittajat ovat saaneet osansa törkypalautteesta.

Olen keskustellut useamman poliittisesti aktiivisen henkilön kanssa heidän vastaanottamastaan palautteesta.

Yksi säännönmukaisuus löytyy. Naiset saavat enemmän vihapostia ja väkivaltauhkauksia.

Taustalla lienee pinnan alla piilevä naisviha ja joidenkin ihmisten, erityisesti miesten, huono olo.

Alkuvuosi oli minulle raskas. Ei ole mukavaa saada päivittäin ilkeitä ja jopa pelottavia viestejä. Onneksi vihapostia lähettävät ovat vain äänekäs vähemmistö. Olen myös saanut paljon positiivista ja kannustavaa palautetta sekä viestejä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai saaneet vihapostia. He ovat kiittäneet minua tärkeiden asioiden esille nostamisesta. Nämä ihmiset ovat antaneet minulle voimia, uskoa siihen, että asioista pitää uskaltaa puhua vaikka aihe olisikin vaikea ja tunteita herättävä.

Minä olen mukana politiikassa, jotta voisin parantaa omaa yhteiskuntaamme ja koko maailmaa. Vihapostin lähettäjät haluavat pelotella ihmisiä vaikenemaan. Mutta minä en vaikene, ja toivon, että fiksut ja järkevät ihmiset eivät vaikene. On hyvä muistaa, että jokaista ilkeää, vihaista tai uhkailevaa palautetta kohden löytyy moninkertainen määrä ihmisiä, jotka ovat kanssasi samaa mieltä. LIPPU

LIPPU 1 / 2016

ARVOSTELU: DADDY LOVES YOU TEKSTI: Lipun

toimitus KUVA: Obscure Entertainment

Hyvä harrastus voi pelastaa monelta pahalta.

D

addy Loves You -dokumentin alussa Jussi Koivula on totisen paikan edessä. Ura ammattinyrkkeilijänä on katkolla hävityssä ottelussa saadun silmävamman vuoksi. Pian lääkäri jo toteaakin vamman parantuneen hyvin ja näköongelmien olleen vain väliaikaisia. Koivula saa luvan alkaa treenata seuraavaan otteluun, johon kasaantuu paljon odotuksia ja paineita sillä nyrkkeily on laji, jossa edellisen ottelun tulos määrittelee urheilijan. Koivulalla on alla häviö, joten seuraavassa ottelussa on pakko voittaa.

Epävarmuus tulevaisuudesta herättää kysymyksen, miksi nyrkkeilyllä oikeastaan on Koivulalle niin valtava merkitys. Samalla kun Koivula valmistautuu tulevaan koitokseen, hän alkaa omin sanoin käydä läpi sitä, miten tähän on tultu.

Isän ensimmäinen viinakramppi, alituinen nälkä ja se kerta, kun äiti sai leipäveitsestä… Sellaisia lapsuusmuistoja Koivulalla on. Kun isä ja äiti joivat viikolla ja viikonloppuna, pienen pojan rooliksi muodostui alituinen vahdinpito ja huolehtiminen.

Huoli hellitti vasta, kun vanhemmat menehtyvät vuoronperään Koivulan ollessa 12-vuotias. Saman kohtalon kokivat lyhyen ajan sisällä myös kaksi vanhempaa sisarusta, joista kumpikin ajautui samalla tielle kuin isä ja äiti. Katkeraa tai vihaista sanaa Koivula ei menehtyneistä läheisistään dokumentissa sano. Rakkautta oli, mutta ei kykyä huolehtia itsestä ja lapsista.

Sen sijaan Koivula oli vihainen elämälle ja niille ihmisille, jotka surkuttelivat, mutta eivät koskaan tehneet elettäkään vanhempien auttamiseksi. Dokumentin lehdistönäytöksessä puhunut Koivula myöntää olleensa nuori vihainen mies, jolla olisi ollut paljon energiaa kanavoitavaksi yleiseen epäjärjestykseen. Kadulta hänet kuitenkin pelasti nyrkkeily, jonka aloittamiseen vaadittiin vain verkkarit ja lenkkarit.

Koivula kertoo nyrkkeilyn opettaneen kanssaihmisten kunnioittamisesta ja inhimillisyyttä. Nyrkkeilijä lyö, mutta sääntöjen puitteissa - tarkoitus ei ole tehdä vastustajalle pahaa. Jokainen häviää joskus, ja häviön koettuaan ei enää halua hieroa sitä toistenkaan naamaan silloin, kun itse taas on voittaja.

Henkisen kasvun lomassa Koivula paljastui lahjakkaaksi nyrkkeilijälupaukseksi. Nyrkkeilystä tuli hänelle ammatti ja myönteinen elämänfilosofia.

Dokumentissa Koivulan pelastavana enkelinä esiintyy nyrkkeilyn lisäksi oma perhe, vaimo ja poika. Kovasti hän huolehtii myös tästä nykyisestä perheestään, mutta se huoli on normaalia ja rakastavaa huolta. Erityisen koskettavia ovat kohtaukset, joissa Koivula viettää aikaa poikansa kanssa. Yltiömaskuliinisista nyrkkeilijäkliseistä ei ole tietoakaan, Koivula uskaltaa olla myös herkkä mies.

Vaikka painonpudotus aiheuttaa mutkia matkaan, Koivula pääsee dokumentin lopuksi ottelemaan ja ottaa vastustajastaan tyrmäysvoiton. Hän palaa voittokantaan ja tulevaisuus on avoinna.

Daddy Loves You on miellyttävästi etenevä dokumentti, jota katsoessa tunti hurahtaa kuin siivillä. Koivulan kertojaääni on aito ja lämmin. Tarina ei tee surulliseksi vaan se valaa uskoa siihen, että ihminen voi taistella todennäköisyyksiä vastaan. LIPPU

DADDY LOVES YOU Suomi (2015) Dokumentti Ohjaus: Ninni Rokosa Pääosa: Jussi Koivula Kenelle: selviytymistarinoista voimaantuville

13

AURINKOINEN NOORA ON VUODEN AKTIIVI TEKSTI: Lipun

toimitus KUVA: Lasse Lepp채nen

LIPPU 1 / 2016

“HYVÄ JÄRJESTÖTOIMINTA ON SELLAISTA, JOSSA SAAT ITSE VAIKUTTAA SIIHEN, MITÄ TEHDÄÄN. SILLOIN KOKEE, ETTÄ TOIMINNALLA ON TARKOITUS. PITÄISI VÄLTTÄÄ ENNAKKOODOTUKSIA JA ANTAA KAIKILLE VAPAUS OSALLISTUA NIIN KUIN HE ITSE HALUAVAT.”

Demarinuoret palkitsi ensi kertaa vuoden aktiivin, vuoden piirin ja vuoden tapahtuman.

D

emarinuorten vuoden 2015 aktiiviksi nimetty Noora Kettunen on 24-vuotias kasvatustieteiden opiskelija Joensuusta. Nooraa voi hyvällä syyllä tituleerata Savo-Karjalan Demarinuorten kantavaksi voimaksi, sillä hän on pidetty ja pitkäaikainen toimija.

Demarinuoriin hän liittyi jo vuonna 2010.

– Olin jo yläkoulussa kiinnostunut politiikasta, vaikuttamisesta ja siitä, miten pääsisi oikeasti tekemään muutosta ja kehittämään itseään.

Noora mietti pitkään itselleen sopivinta poliittista nuorisojärjestöä. Kuten monen muunkin kohdalla, kimmoke lähteä mukaan juuri Demarinuorten toimintaan oli lopulta se, että piirin silloinen järjestösihteeri nappasi häntä paikallisilla messuilla hihasta kiinni ja pyysi mukaan tutustumaan toimintaan.

Noora kävi jälkikäteen järjestösihteerin kanssa kahvittelemassa ja juttelemassa Demarinuorista. Henkilökohtainen kannustus ja kontakti rohkaisivat lähtemään ensimmäiseen tapahtumaan.

– Siitä se sitten lähti ja kolahti. Liityin jäseneksi ja lähdin mukaan ensimmäiseen demaritapahtumaani ikinä, se sattui olemaan vuoden 2010 liittari!

Noora on myös aktiivinen opiskelijavaikuttaja. Hän on toiminut Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa edustajiston jäsenenä, hallituksen jäsenenä ja edustajiston puheenjohtajana.

Viime syksyn edustajistovaaleissa ISYY:n demariopiskelijat olivat ylioppilaskuntakentän poikkeuksellinen valopilkku. Kun poliittiset ryhmät muuten rämpivät kannatuksensa suossa, ISYY:n demarit onnistuivat keräämään pitkän ehdokaslistan ja saavuttamaan lisäedustajistopaikan.

AKTIIVIN VINKIT JÄSENTEN SITOUTTAMISEEN

Vuoden aktiivia kuvaillaan aurinkoiseksi ja sydämelliseksi ihmiseksi, joka saa uudet jäsenet tuntemaan itsensä tervetulleiksi.

– Jos on vaikka ständeilemässä, niin kannattaa oikeasti olla siinä hetkessä ihmisille läsnä ja valmis keskustelemaan.

– Usein se on niin, että ihmisiä kyllä kiinnostaa, mutta mukaan ei uskalleta lähteä ilman henkilökohtaista kontaktia.

Jäsenhankintaa auttaa, jos on jo olemassa tapahtumia ja tekemistä, johon pyytää mukaan tuttuja ja tuntemattomia.

Nooran mielestä tärkeää on kuitenkin myös muistaa kysyä uusilta ihmisiltä, millaista sisältöä nämä haluaisivat tuoda toimintaan.

– Se on ihan normaalia, että välillä tapaa sellaisia ihmisiä, jotka sanovat, että ”ei me nyt näin voida tehdä, ei me olla ikinä näin tehty, ei me…”

– Mutta hyvä järjestötoiminta on sellaista, jossa saat itse vaikuttaa siihen, mitä tehdään. Silloin kokee, että toiminnalla on tarkoitus. Pitäisi välttää ennakko-odotuksia ja antaa kaikille vapaus osallistua niin kuin he itse haluavat.

– Pitää suoda se, että kaikki eivät ehkä halua osallistua samalla intensiteetillä kuin vaikka minä tai joku muu.

Kiitoksen merkitystä Noora korostaa. Kenenkään osallistuminen ei saa jäädä huomiotta, vaan hyvää mieltä voi jakaa niinkin yksinkertaisesti kuin sanomalla ”kiva, kun olit mukana!”

– Ja sitten pitää myös muistaa pyytää palautetta ja myös tarvittaessa kehittää toimintaa sen mukaan.

VUODEN PIIRI ON UUSIMAA

Demarinuoret palkitsi joulukuussa ensimmäistä kertaa vuoden aktiivin, vuoden piirin ja vuoden tapahtuman.

Ehdokaskandidaatteja perusteluineen saivat esittää kaikki Demarinuorten jäsenet, valinnat suoritti liittohallitus. Valinnat julkistettiin joulukuun Glögeillä ja palkinnot jaettiin tammikuussa Aktiivipäivillä.

Vuoden 2015 piiriksi nimettiin Uudenmaan piiri, joka on tehnyt pitkäjänteistä työtä nuorisotoiminnan kehittämiseksi. Uudenmaan Demarinuoret toimii aktiivisesti kahden vaalipiirin alueella ja on onnistunut kehittämään tehokkaan piirijohtoisen toimintamallin.

Vuoden tapahtumaksi puolestaan valittiin Savo-Karjalan Demarinuorten tapahtumatoiminta kokonaisuudessaan.

Liittohallitus katsoi, että tapahtumatoimintaa on uudistettu poikkeuksellisen onnistuneesti. Piirin tapahtumatoiminnassa on tehty yhteystyötä yli organisaatiorajojen ja ajateltu tapahtumakonsepteja uudella tavalla. LIPPU

15

16

LIPPU 1 / 2016

OLOF PALME: OMAPÄINEN TAKTIKKO, INTELLEKTUELLI JA SOSIALIDEMOKRAATTI TEKSTI: Mikkel

Näkkäläjärvi KUVITUS: Olli Urpela

28. helmikuuta vuonna 1986 tuli julki Ruotsia ja koko maailmaa järkyttänyt tieto.

Olof Palme oli ammuttu Tukholmassa, Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmassa.

Ruotsalaiset menettivät pääministerinsä, maailma aikansa tunnetuimpiin kuuluneen poliittisen vaikuttajan ja sosialidemokraattinen liike puheenjohtajan ja yhden suurimmista valtiomiehistään. Tästä päivästä on nyt kulunut 30 vuotta, ja siksi on paikallaan muistella aikaansa ikuisen kädenjäljen jättänyttä lahjakasta, taitavaa ja tunnontarkkaa poliitikkoa.

LIPPU 1 / 2016

“SIINÄ MISSÄ MONI POLIITIKKO VIELÄ TÄNÄÄNKIN TAKELTELEE TASA-ARVOASIOIDEN KANSSA, VAATI PALME JO VUONNA 1972 PURKAMAAN SELLAISIA RAKENTEITA, JOTKA RAJOITTAVAT NAISTEN YHTEISKUNNALLISTA VAPAUTTA.”

O

lof Palmen tie työväenliikkeen johtajaksi ei ollut se perinteisin. Hän syntyi hyväosaiseen perheeseen, ja Palmen suvusta löytyykin runsaasti kauppiaita, pappeja ja virkamiehiä. Hänen isänsä äiti Hanna von Born kuului puolestaan Suomen johtaviin aatelissukuihin.

Pitkälle, aina 20-vuotiaaksi saakka, Palmella itselläänkin oli tiedettävästi pääasiassa perinteiset, porvarilliset arvot.

Taustastaan Palmea usein myöhemmin myös haastettiin, mihin hän kerran vastasi: “Synnyin yläluokkaan, mutta minä kuulun työväenliikkeeseen.”

Parikymppisenä Palme lähti opiskelemaan ja muutti vuonna 1947 vuodeksi amerikkalaiseen collegeen Ohioon.

Opintovuoden jälkeen hän teki kahden kuukauden matkan Amerikan mantereen poikki liftaamalla ja matkustamalla bussilla. Matkalla oli suuri vaikutus siihen, että Palmesta tuli sosialidemokraatti: sen aikana hän alkoi ymmärtää luokka- ja rotueroja, joista ruotsalainen oikeustieteen ylioppilas ei aikaisemmin ollut kovin tietoinen.

Palmen palattua Ruotsiin lähti hänen uransa nopeaan nousuun. Vuonna 1952 Palmesta tuli Ruotsin ylioppilaskuntien liitto SFS:n puheenjohtaja. Nämä ajat olivat Palmen uran kannalta hyvin keskeisiä ja muokkasivat hänen poliittisia arvojaan. Palme oli todistamassa kansainvälisen opiskelijaliikkeen hajoamista kommunistien kaapattua vallan, ja hän oli keskeinen henkilö, kun uusi ei-kommunististen maiden kansainvälinen opiskelijaliitto perustettiin vuonna 1950.

Vähän tämän jälkeen Palme tutustui pääministeri Tage Erlanderiin. Erlander oli henkilö, joka nosti Palmen kansliaansa ja avasi tälle tien politiikkaan. Hyvin pian Erlander ymmärsi, millaisen löydön oli tehnyt. “Palme oli yksinkertaisesti suurenmoinen”, kuului Erlanderin arvio.

Vuonna 1956 Palmesta tuli valtiopäiväedustaja, 1963 ministeri ja 1969 Ruotsin historiassa kääntyi uusi sivu, kun vasta 42-vuotiaasta Palmesta tuli Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja ja Euroopan nuorin pääministeri.

PÄÄMINISTERI, TASA-ARVOPOLIITIKKO JA KANSAINVÄLINEN KUULUISUUS

Pääministeriksi noustessaan Palme oli jo kansainvälinen kuuluisuus, sillä hän oli vastustanut näkyvästi Vietnamin sotaa marssimalla Pohjois-Vietnamin suurlähettilään vieressä Tukholmassa. Vietnamin sota oli humaanille rauhanaktivistille kova paikka eikä Palme voinut sietää Yhdysvaltojen toimia. Vuonna 1972 Palme sai Yhdysvallat raivon valtaan, kun hän vertasi Pohjois-Vietnamin pommituksia natsien hirmutekoihin.

Palme muistetaan usein karismastaan ja ansioistaan kansainvälisillä areenoilla, mutta hän oli myös erittäin käy-

tännöllinen uudistuspoliitikko. Hänen pääministerikausillaan uudistettiin erityisesti ruotsalaista päivähoitoa, sosiaaliturvaa, vanhustenhoitoa ja asuntopolitiikkaa. Ruotsalaisen hyvinvointivaltion, kansankodin, rakentamista aloitettiin todenteolla jo Per Albin Hanssonin pääministerikaudella, jatkettiin Erlanderin johdolla ja syvennettiin edelleen Palmen kaudella. Palme olikin eräänlainen kansankodin kummisetä.

Palme piti aikanaan myös merkittäviä puheita, jotka käsittelivät naisten asemaa. Hän osallistui jo vuonna 1968 Meksikossa naisten oikeuksien maailmankonferenssiin, mutta ehkä legendaarisimman tasa-arvopolitiikkaa käsitelleen puheensa hän piti puoluekokouksessa vuonna 1972.

Puhe asemoi tasa-arvon puoleen keskeiseksi arvoksi ja antoi tukensa totuttua radikaalimmalle tasa-arvopolitiikalle.

MIKÄ TEKI PALMESTA NIIN HYVÄN?

Olof Palme oli monella tavalla merkittävä poliitikko.

Perustellusti voi kysyä, olisivatko Ruotsi ja muut pohjoismaat ilman Palmea tänä päivänä sellaisia valtioita kuin ne nyt ovat.

Palmella oli aina kyky nähdä asioita ennen muita. Siinä missä moni poliitikko vielä tänäänkin takeltelee tasa-arvoasioiden kanssa, vaati Palme jo vuonna 1972 purkamaan sellaisia rakenteita, jotka rajoittavat naisten yhteiskunnallista vapautta.

Palme pyrki aina katsomaan eteenpäin ja ymmärtämään tulevaisuuden tarpeita. Palmea kuvailee mielenkiintoisesti hänen hallituksensa kulttuuriministeri ja vanha ystävä Bengt Göransson, joka tunsi Palmen jo nuorisoliittoajoilta: “Hänen suuruutensa oli siinä, että hän koko ajan käynnisti ajatteluprosesseja - - Aivan kuin taiteilijat tekevät usein ehdotuksia herkän tuntonsa ja aavistustensa kautta.”

Palmen hallituksen kauppaministeri luonnehtii pääministeriä puolestaan näin: “Hänellä oli intuitiivinen kyky valaista sen hetken ongelmia aatteellisesta näkökulmasta, osana suurta yhteiskunnallista muutosta.”

Olof Palme oli kuollessaan omiensa palvoma ja vastustajiensa vihaama teräväkielinen sanankäyttäjä. Ennen kaikkea hän oli sivistynyt, kansainvälinen ja tarkkakatseinen poliitikko, joka uskoi siihen, että maailmaa voi muuttaa.

“Politik är att vilja.”, politiikka on tahdon asia, oli Palmen tunnuslause. LIPPU

Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kjell Östbergin kirjaa Olof Palme - Valtiomies ja humanisti sekä Kristina Lindströmin ohjaamaa Palme-dokumenttia.

17

18

LIPPU 1 / 2016

VAIKUTTAMISEN AMMATTILAINEN TEKSTI Anita

Patanen KUVA: Marina Lampinen

tilaisuuksia, joihin olen sitten tarttunut.

– Välillä, kun miettii taaksepäin omia työtehtäviään, tajuaa miten siistiä on ollut saada olla mukana niin monessa hienossa jutussa!

YLIOPPILASKUNTATOIMINTA VAIKUTTAMISEN KORKEAKOULUNA

Pienenä Marina haaveili lentoemännän tai musiikinopetHalu kehittää vuoropuhelua ja tajan ammatista, mutta päätyikin opiskelemaan luokanopettajan tutkintoa. puuttua epäkohtiin on vienyt Marina – Opettajaopinnot ovat todella hyvä perusta viestintäLampisen moniin mielenkiintoisiin alalla, sillä molemmissa painotetaan paljon kommunikaatiota ihmisten välillä. tehtäviin vaikuttamisen parissa.

– Työhön vaikuttamisen parissa voi ponnistaa todella Nuorelta naiselta uralla eteneminen monenlaisista taustoista, joten omaa opiskelualaa ei kannata valita liiaksi laput silmillä. on vaatinut kovaa työtä, kykyä uskoa Korkeakouluopinnoista saa tutkimiseen ja tiedonhakuun itseensä ja aitoa halua hyvän pohjan, josta on hyötyä monissa “TYÖHÖN eri ammateissa. saada aikaan muutosta.

Opintojen aikana Marinan kiinnostui

M

arina Lampiselle ura vaikuttamisen parissa on ollut luonnollinen jatkumo aktiivisella toiminnalle muun muassa opiskelijaliikkeessä.

– Työpaikkoja taaksepäin katsoessa huomaa, että ne muodostavat tosi loogisen polun, mutta ei mulla ole ollut mielessä mitään selkeää suunnitelmaa ja seuraavaa askelta aina mietittynä. Enemmänkin oma aktiivisuus on tuonut eteen

VAIKUTTAMISEN PARISSA VOI PONNISTAA TODELLA MONENLAISISTA TAUSTOISTA, JOTEN OMAA OPISKELUALAA EI KANNATA VALITA LIIAKSI LAPUT SILMILLÄ.”

opiskelijoiden asioihin vaikuttamisesta, ja pääsikin katsomaan opiskelijaliikettä näköalapaikalta Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL:ssä. SYL-vuosiaan Marina kuvailee oman alansa korkeakouluksi, jossa hän sai vastuulleen laajan skaalan asioita. Tuona aikana luotiin myös monia verkostoja, jotka ovat pysyneet vuosien jälkeenkin.

– Mulla on ollut aina vahva halu miettiä miten toiminnasta saataisiin parempaa tai miten epäkohtiin voisi puuttua.

LIPPU 1 / 2016

Päätöksenteon tavat ovat tulleet tutuiksi, kun on lähtenyt aktiivisesti viemään muutoksia eteenpäin.

SYL:n jälkeen oli aika kirkastaa ajatuksia ja omia tavoitteita. Välillä mielessä kävi pieni epätoivo siitä, mitä seuraavaksi keksii. Tilanteissa, joissa miettii oman uransa suuntaa, Marina kehottaa kääntymään läheisten puoleen: – Ei kannata jäädä yksin, vaan pyytää kommentteja hakemuksiin, harjoitella yhdessä haastattelutilannetta tai pyytää sparrausta.

– Tunnista omia vahvuuksiasi. Äläkä jää odottelemaan sopivaa paikkaa, vaan laita myös avoimia hakemuksia.

Pohdinta ja ystävien kanssa sparraaminen tuottivat tulosta. Tie EU-politiikkaan aukeni Miapetra Kumpula-Natrin avustajan paikan kautta.

– Uskon, että esimerkiksi SYL ja sieltä kerätty erityislaatuinen kokemus ovat avanneet minulle uusia mahdollisuuksia, mutta ei koulutuksen tuomia valmiuksiakaan voi aliarvioida.

“EI KANNATA JÄÄDÄ YKSIN, VAAN PYYTÄÄ KOMMENTTEJA HAKEMUKSIIN, HARJOITELLA YHDESSÄ HAASTATTELUTILANNETTA TAI PYYTÄÄ SPARRAUSTA” EUROOPAN PARLAMENTISSA SUKELLUS EU-POLITIIKAN MAAILMAAN

– Parlamentissa työskennellessäni huomasin, että monella toimijalla ei ollut kuvaa siitä, mitä EU-tasolla tapahtuu - saati tietoa siitä, miten vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

Kokemukset parlamentissa saivat Marinan ymmärtämään, miten tärkeää on sujuva keskustelu yhteiskunnan eri tahojen välillä. Tämä sytytti kiinnostuksen vuoropuhelun kehittämiseen. Suomeen palattuaan Marina laittoi avoimen hakemuksen viestintätoimisto Milttonille, jossa hän nykyään toimii vaikuttajaviestinnän konsulttina.

– Työssäni pääsen toimimaan tulkkina politiikan ja muiden toimijoiden välissä ja edesauttamaan tärkeää keskustelua. Näen, että kaikki se kokemus, jota olen vuosien varrella kerännyt ihan leirinohjaajasta ja Mäkkärin asiakaspalvelutehtävistä lähtien, on antanut eväitä tähänkin työhön. Lopulta monessa työssä on pitkälle kysymys kommunikoinnista sekä viitekehyksen ja kontekstin ymmärtämisestä.

– Vaikuttamisen keinot ovat pitkälle vielä perinteisiä.

Nähtäväksi jää, miten paljon päätöksenteko muuttuu esimerkiksi digitalisaation mukana, pohtii Marina alansa tulevaisuuden näkymiä.

– Mietin paljon sitä, etääntyvätkö nuoret politiikasta ja kenen syy on se, ettei siitä jakseta kiinnostua. Ehkä tässä on myös peiliin katsomisen ja aktivoitumisen paikka.

Puheet ”pahoista lobbareista” Marina kuittaa napakasti: – Tärkeää on keskittyä siihen, että saadaan eri toimijoita mukaan keskusteluun, viestit perille ja poliitikoille tietoa asioista. Viisas poliitikko käy sitten saamansa tiedon läpi ja punnitsee sen pohjalta päätöksiään.

VAIKUTTAMISTYÖSSÄ TARVITAAN AITOA VUOROVAIKUTUSTA JA KYKYÄ EMPATIAAN.

Yhtenä tärkeimpänä ominaisuutena omalla alallaan Marina pitää inhimillisyyttä ja kykyä empatiaan.

– Tärkeää tässä työssä on ymmärtää muiden ajattelua ja kyetä vuoropuheluun. Siinä auttaa, jos pystyy aidosti kuuntelemaan muita.

Oman aktiivisuuden lisäksi Marina näkee uralla etenemisen kannalta tärkeinä verkostoitumisen ja esiintymistaidot. Siltoja ei kannatta polttaa takanaan, vaan Marina uskoo kohteliaaseen käytökseen ja näkee sen siivittäneen omaa uraansa eteenpäin.

– Tärkeää on olla vähättelemättä omaa osaamistaan.

Tähän on täytynyt tietoisesti opetella ja muistaa, että omat ansiot ovat tehdyn työn tuloksia.

Nuoren, kohteliaan naisen otsaan voidaan joskus miehekkäitä ominaisuuksia arvostavassa työelämässä yrittää lyödä kiltin tytön leima.

– Ehkä naisena kantaa mukanaan jonkinlaista todistustaakkaa, mutta ei sen takia kannata muuttua vaan olla itsevarmasti oma itsensä. Tunnistamalla oman osaamisensa, uskomalla itseensä ja tekemällä kovasti töitä etenee urallaan varmasti.

Selkeää kuvaa siitä, missä on viiden vuoden päästä, ei Marina ole ikinä kehitellyt.

– Selvää on ollut se, että haluan toimia tässä yhteiskunnan rajapinnassa ja vahvistaa kommunikaatiota eri ryhmien välillä. Isoina eteenpäin menemisen motivaattoreina ovat olleet muun muassa koulutus- ja tasa-arvokysymykset, joihin on halunnut muutosta.

– Totta kai myös tuntuu hienolta, että on vaikuttanut tärkeisiin asioihin! Kyllä mä aion pysyä tässä skenessä myös jatkossa, Marina toteaa hymyillen. LIPPU

“TÄRKEÄÄ ON OLLA VÄHÄTTELEMÄTTÄ OMAA OSAAMISTAAN. TÄHÄN ON TÄYTYNYT TIETOISESTI OPETELLA JA MUISTAA, ETTÄ OMAT ANSIOT OVAT TEHDYN TYÖN TULOKSIA.”

19

20

LIPPU 1 / 2016

USKOTTAVALLA VAIHTOEHDOLLA PÄÄMINISTERIPUOLUEEKSI TEKSTI: Eemeli Peltonen

Kevään 2019 eduskuntavaalit ovat SDP:lle historiallisen tärkeät.

Vaalituloksesta riippuu pitkälti se, jatkuuko Suomen kehittäminen tulevalla vuosikymmenellä porvarillisten puolueiden ehdoilla.

Vaikka SDP on ollut mukana hallituksissa vuoden 2003 vaalien jälkeenkin, pääministerin salkkua on silti kantanut yli kymmenen vuoden ajan kokoomuksen tai keskustan puheenjohtaja.

K

yse ei ole yhdentekevästä yksityiskohdasta.

Pääministeripuolue päättää kuitenkin ne suuret linjat, joiden suuntaisesti koalitiohallitus kulkee tulevan hallituskauden ajan. Pääministeri on myös arvojohtaja ja voi halutessaan nostaa muita ministereitä paremmin esiin tärkeinä pitämiään asioita.

Odotukset seuraavalle sosialidemokraattiselle pääministerille ovat korkealla. Korkealla ovat myös mahdollisuudet, jos SDP yltää pääministeripuolueeksi kolmen vuoden kuluttua. SDP:lle tarjoutuisi pääministeriyden myötä tilaisuus määritellä ne suuntaviivat, joilla Suomea kehitetään uudella vuosikymmenellä. Näiden suuntaviivojen hahmotteleminen tulisi puolueessa aloittaa nyt, hyvissä ajoin ennen vaaleja.

USKOTTAVA LINJA RAKENNETAAN OPPOSITIOSSA

Hallituksen työtaakkaa ei käy kateeksi. Pääministeri Juha Sipilän hallitus joutuu samanaikaisesti pohtimaan paitsi ratkaisuja maan talouden alamäkeen, myös vastaamaan kansainvälisen pakolaiskriisin aiheuttamiin haasteisiin.

Hallitukselta on siksi aivan perusteltua vaatia myös oppositiopuolueilta vaihtoehtoa ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin.

Näkemykset siitä, miten SDP:n tulisi käyttää aikansa oppositiossa, vaihtelevat. Osalle oppositio tarjoaa juuri sellaisen tuulensuojan, jonka avulla voidaan väistää ne vaikeat kysymykset, joihin hallitus joutuu vastaamaan. Ikään kuin oppositioaseman turvin voitaisiin pysytellä piilossa ja

odotella vaalivoittoa hallituksen epäonnistumisten kustannuksella.

Toimintatapa on kestämätön SDP:n tulevaisuuden näkökulmasta. Puolue ei voi jättäytyä tuulensuojaan vaan sen täytyy olla eturintamassa esittämässä ratkaisuja Suomen ongelmiin. Oppositio on juuri se paikka, jossa puolueen täytyy rakentaa oma, rohkea ohjelmansa tulevan vuosikymmenen kysymyksiin seuraavalle vaalikaudelle.

SDP:n vaihtoehtobudjetti oli onnistunut juuri siksi, että siinä esitettiin aito vaihtoehto hallituksen vuoden 2016 taloudenpidolle. Samalla tavalla kansanedustaja Timo Harakan avaus sosialidemokratian tehtävästä 2020-luvulla oli juuri sitä, mitä puolue eniten tarvitsee tällä hetkellä: uusia ideoita ja ajattelun ravistelua.

Vaihtoehtobudjetin ja Harakan Liike 2020 -ohjelman viitoittamalla tiellä puolueen täytyy jatkaa, mikäli se haluaa nousta vaalivoittoon kevään 2019 vaaleissa. Ilman uusia ideoita ja konkreettisia ratkaisuja ei ole mitään takeita siitä, että SDP:llä on riittävät eväät Suomen johtamiseen pääministeripuolueena tulevalla vaalikaudella. Näiden eväiden kartuttamiseen pitäisi nyt käyttää kaikki voimavarat.

SDP:TÄ TARVITAAN ENEMMÄN KUIN KOSKAAN

Demarinuoret on ottanut esimerkillisesti aloitteen puolueen linjan kirkastamisesta. Juuri yleisturvan kaltaiset rohkeat aloitteet vievät puolueen linjaa aidosti eteenpäin.

Vastaavasti nuorisoliiton tulee toimia myös jatkossa: haastaen sosialidemokraattista ajattelua reilussa ja rakentavassa hengessä konkreettisilla avauksilla.

Sipilän porvarihallitus on ennätyksellisen huono hallitus.

Hallituksen heikkous ei kuitenkaan voi riittää polttoaineeksi sosialidemokraateille. Jos hallituksen keinot eivät tepsi, sosialidemokraattisten keinojen on tepsittävä. Siksi odotukset puolueen politiikalle ovat korkealla ja työtä konkreettisen linjan eteen on tehtävä gallup-luvuista välittämättä.

Eräs SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja muisteli kerran puolueen kansanedustajien yleisiä tapoja päättää puheenvuoronsa puolueväen tilaisuuksissa. Ylivoimaisesti eniten hän oli kuullut kansanedustajien päättävän puheenvuoronsa lausahdukseen: ”Toverit, meitä sosialidemokraatteja tarvitaan enemmän kuin koskaan”.

Viime vuosina olemme saaneet havaita, ettei kansanedustajien nostattava toteamus ole vanhentunut päivääkään. Juuri nyt meitä sosialidemokraatteja ja SDP:tä tarvitaan yhteiskunnassamme enemmän kuin koskaan. LIPPU

LIPPU 1 / 2016

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyyminä pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IN:

OUT:

Pellet

Rusetit

Pelleily on kirurgintarkka taiteenlaji. Teet sen väärässä yhteydessä ja ylipäänsä väärin, niin siinähän olet sitten.

Nyt kun lumi on jälleen onnistunut rikkomaan Suomen pitkän ja synkeän syksyn, parodiatilin avaaminen on ihan järkevää. Toisaalta taas jos esiinnyt pellen asussa ja roolissa etkä riko roolihahmoa, homma menee sukkana sisään. Jos siis pers… Pelleilet, niin ole valmis menemään all in. Löperösti vedetty hölmöily ei pue ketään. (Olettaisin kaikkien tajunneen, että oikeasti tässä vähän symppaillaan sitä Tampesterin Loldiers of Odin-meininkiä. Ihan ikkipikkiriikkisen.)

Jotkut ihmiset käyttävät rusetteja sellaisissa tilanteissa, joissa periaatteessa voisi käyttää kravattia. Älkää käyttäkö. Ruseteista tulee lähinnä mieleen sellainen kaveri, joka hyppää ison kakun sisältä pukeutuneena uimahousuihin ja kaulassa killuvaan mirriin.

Toppavaatteet Näin alkuvuodesta ulkona on ollut todella kylmä, siis siinä määrin kylmä, että on joutunut pukeutumaan toppavaatteisiin. Kylmyys ei kuitenkaan lue lakia, eikä tyylitajua.

Olkoonkin niin, että toppavaatteet tekee ihmisestä muodottoman möykyn ja Michelin-miehen. Voi tietysti olla, että kirjoittajan käsitystä toppavaatteista ei ole juuri päivitetty 80-luvun jälkeen. Eikä päivitetä jatkossakaan.

Kulttuuririennot Alkuvuosi on vaikkapa kesän kuhinaan verrattuna sinällään hiljaista aikaa, mutta jos pitää sormea kansakunnan pulssilla, huomaa että kaikenlaista kulttuuritapahtumaa sykkii ulos eetteristä. Niihin kannattaa myös osallistua, varsinkin, jos ei maksa mitään. Ilmainen on kuitenkin aina ilmaista, vaikka olisikin sisällöltään aivan kuraa.

MUN OSASTO: VANTAAN DEMARINUORET Olen… Christine Fallenius, 30-vuotias opiskelija sekä äiti. Toimin tällä hetkellä Vantaan Demarinuorten puheenjohtajana.

Lähdin mukaan Vantaan Demarinuorten toimintaan, koska… Haluan vaikuttaa paikalliseen nuorisopolitiikkaan toiminnan ja tekemisen kautta, samanhenkisten ihmisten kanssa.

Sarjakuvahahmo-aiheiset pitkät seslarit Muistatteko aikanaan kaikilla olleita Harald Hirmuinen -kuvioituja pitkiä kalsareita? Siis niitä epämukavia, mutta silti vuodesta toiseen kestäviä hirvityksiä, joita vaan on pakko käyttää. Syynä tähän pakkoon on se, että paremmat tykit menivät haarusista hajalle eikä kukaan tietenkään osta itse itselleen seslareita. Julistetaan ne yhdessä pannaan, niin niitä ei sitten ole kaupassa tarjolla, kun sukulaiset valikoivat kalsonkeja joululahjapaketin täytteeksi!

Skandinaaviset muinaisuskonnot Jokainen saa uskoa mihin haluaa. On kuitenkin ihan toinen asia ottaa jokin uskonto keppihevoseksi asioiden ajamiseen, erityisesti, jos ei tiedä kyseisen uskonnon opinkappaleista tuon taivaallista. Pienenä vinkkinä: jos jotain jumalolentoja haluaa hyödyntää impivaaralaisuuden edistämiseen, ne kannattaisi ottaa siitä oman alkuperäiskulttuurin kuvastosta.

Tänä vuonna Vantaan Demarinuoret…

Järjestää perinteisten Punttia ja politiikkaa tapahtumien lisäksi muun muassa Kuntavaali-koulutussarjan ja syksyllä Toverireissun Kööpenhaminaan.

Parasta Vantaan Demarinuorissa on…

Yhteishenki ja halu toimia yhdessä.

Paras muistoni Demarinuorista on…

Ensimmäinen Punainen Juhannukseni, joka ei todellakaan jäänyt viimeiseksi! :)

FB: Vantaan Demarinuoret ry

21

22

LIPPU 1 / 2016

LIPPU 1 / 2016

PUHEENJOHTAJAN TILINPÄÄTÖS TEKSTI: Essi Virtanen KUVAT: Olli Urpela

Kun Demarinuoret toukokuussa kokoontuu Tampereelle liittokokoukseen, ilmassa väreilee takuuvarmasti jännitys.

Nuorisoliitolle nimittäin on hakusessa uusi keulakuva. Perinteisesti puheenjohtajat eivät ole jatkaneet kahta kautta pidempään eikä niin aio tehdä myöskään lohjalainen Joona Räsänen.

N

eljä vuotta on nuorelle ihmiselle pitkä aika, jossa ehtii tapahtua paljon. Tätä kuvastaa hyvin se, että emme tapaa Joonan kanssa Demarinuorten toimistolla, jossa Demarinuorten puheenjohtajan työpiste normaalisti sijaitsisi, vaan eduskunnan Pikkuparlamentissa. Joona lukeutuu niihin neljään demarinuoreen, jotka viime vuoden keväällä tulivat valituiksi eduskuntaan.

Joona sanoo, että nyt luopumisen hetkellä päällimmäisenä tunteena on pieni haikeus. Haikeus liittyy erityisesti ihmisiin, joiden kanssa nämä vuodet on taitettu matkaa.

Heille Joona lausuu nöyrän kiitoksen. Eroon Joonasta ei kuitenkaan olla pääsemässä, puheenjohtaja emeritus lupaa seurata kasvattajaseuraa läheltä myös oman kautensa päätyttyä: – Olen ajatellut olla aktiivinen sosialidemokraattinen nuori jatkossakin. Ehkä voin olla sille vähän varttuneemmalle polvelle esimerkki, että Demarinuorten toimintaan uskaltaa tulla lähempänä kolmeakymmentäkin.

USKOTTAVA JA ULOSPÄIN SUUNTAUTUNUT POLIITTINEN NUORISOJÄRJESTÖ

Joona liittyi Demarinuorten jäseneksi vuonna 2008, ja vuonna 2012 hänet valittiin pienoisena yllätysnimenä koko järjestön puheenjohtajaksi. Miten Demarinuoret näyttää erilaiselta nyt, kun hän on siirtämässä puheenjohtajan nuijaa eteenpäin?

– Olen aina yrittänyt noudattaa sellaista periaatetta, että edeltäjäänsä ei kannata hirveästi moittia eikä seuraajaansa neuvoa…

Ainakin nuorten asema SDP:ssä on viime vuosina vahvistunut radikaalisti. Demarinuoria on noussut eduskuntaan, puoluepiirien johtopaikoille ja merkittäviin kunnallisiin luottamustoimiin. Demarinuorten kasvatit ovat menestyneet myös puoluepoliittisesti sitoutumattomissa järjestöissä. Puheenjohtajakautensa huippuhetkiksi Joona nimeääkin tilanteet, joissa toverit, joiden kanssa on Demarinuorissa kasvettu yhdessä, ovat päässeet loistamaan.

– Vaikka puolueella onkin välillä mennyt mollivoittoisesti, nuorten rooli on silti koko ajan vahvistunut. Siitä on saanut uskoa, että kyllä tämä vielä klaarataan ja puolueellakin on tulevaisuus.

Joonalle on puheenjohtajana ollut erityisen tärkeää, että nuoret otetaan vakavasti eikä myöskään nuorisojärjestöä pidetä vastuuttomana puskista huutelijana.

– Olen halunnut Demarinuorten kykenevän käymään poliittista keskustelua, jolla on oikeasti merkitystä. Ja toisaalta myös niin, että se mitä Demarinuoret sanoo tai tekee herättäisi ihmisissä mieluummin luottamusta ja kiinnostusta kuin epäilyä ja pilkkaa.

– Liittohallituksessa olen halunnut tämän neljä vuotta ylläpitää sellaista henkeä, että aina mennään ratkaisu edellä.

Kuka tahansa voi kertoa, että yhteiskunnassa on miljoona ongelmaa, mutta harvempi kertoo miten ne miljoona ongelmaa ratkaistaan. Olen ollut ylpeä siitä, että Demarinuoret on aina yrittänyt esittää ratkaisukeinoja. Ja siitä meitä on myös muualla kiitelty.

Uskottavuuden vahvistamiseen liittyy kiinteästi myös se, että Demarinuorten ilmettä ja viestintää on arvioitu Joonan kaudella uudelleen.

– Olemme pyrkineet miettimään, miltä Demarinuoret näyttää ulkopuolisen silmin ja millainen kuva meistä välittyy sosiaalisen median, perinteisen median ja esimerkiksi tapahtumien kautta.

Kritiikkiäkin Joona osaa itselleen antaa. Voimakkaan ulospäin suuntautumisen hintana hän pitää sitä, että puheenjohtajan aikaa ei ole aina liiennyt järjestön sisäiseen kehittämistyöhön niin paljon kuin olisi ehkä ollut tarpeen.

– Järjestöllinen kehittäminen vaatisi uutta draivia, nuortenkin järjestökone pitäisi saada parempaan kuntoon.

MIELUUMMIN SPARRAAJA KUIN PIIKKI PUOLUEEN LIHASSA

Menneinä vuosikymmeninä Demarinuoria on kutsuttu piikiksi puolueen lihassa, millä viitattiin puolueen ja nuorisojärjestön toisinaan myrskyisiin väleihin. Osittain kyse lienee ollut todellisista linjaeroista, mutta on nuorisojärjestöön mahtunut sellaistakin ajattelua, että hajurako

23

24

LIPPU 1 / 2016

puolueeseen on itsetarkoitus ja puoluepoliittisen vaikuttamisen sijaan pitäisi keskittyä muunlaiseen kansalaisaktivismiin.

Joonakin näkee Demarinuoret puolueen sparraajana, mutta tarkoituksellista vastakkainasettelua hän ei ole koskaan kannattanut. Hänelle nuoret ovat ”luonnollinen osa puoluetta, eivät mikään erillinen palikka”.

– Puolue on Demarinuorten kannalta keskeisin vaikuttamiskanava. Mitä paremmin puolueen kanssa pystytään tekemään yhteistyötä, sitä paremmin pystytään edistämään omia tavoitteita.

– Puolueen poliittisten työryhmien tuotoksissa näkyy nuorten aktiivisuus ja kädenjälki. Tai kun katsoo puolueen tavoitteita viime kunnallis-, euro- tai eduskuntavaaleissa, niin niistä monet ovat olleet sellaisia, joita Demarinuoret on ajanut aikaisemmin.

– Ainahan tavoitteiden edistäminen on helpompaa, kun puolue on maan hallituksessa ja voidaan vaikuttaa ikään kuin suoraan. Oppositiossa on vaikeampaa. Voimmekin olla iloisia siitä, miten esimerkiksi Demarinuorten yleisturva on nyt otettu huomioon yhtenä mallina perustulokokeilun valmistelussa. Tämä kertoo, että vaikuttaminen on tässäkin tilanteessa mahdollista.

Yleisturva on Joonan mielestä hyvä esimerkki myös siitä, että Demarinuorilla on kykyä pohtia poliittista tulevaisuutta.

Demarinuoret on siinä mielessä naimisissa puolueen kanssa, että poliittinen suhdanne keikuttaa väistämättä myös nuorisojärjestöä. Vuosi sitten keväällä koko sosialidemokraattinen liike oli apaattinen ja tappioiden lannistama, nyt kannatuksen nousu on valanut joukkoihin uutta virtaa.

Joonan mukaan tämä näkyy myös Demarinuorissa.

– Sillä, mitä muu maailma ajattelee sosialidemokraateista, on vaikutusta siihen mitä ajattelemme itse itsestämme.

RAUHALLISEMPI, MÄÄRÄTIETOISEMPI JA PRAGMAATTISEMPI?

Demarinuorten puheenjohtajana Joona kertoo oppineensa, että asiat eivät usein tapahdu sormia napsauttamalla vaan ne ottavat aikaa - ja se aika on rajallista, joten opittava tekemään ero aidosti tärkeiden ja vähemmän tärkeiden tavoitteiden välille.

– Muut saattavat olla eri mieltä, mutta omasta mielestäni olen muuttunut rauhallisemmaksi ja pohdiskelevammaksi.

– Toisaalta olen myös oppinut tietyissä tilanteissa olemaan tiukka ja pitämään kiinni niistä asioita, joita haluan viedä eteenpäin. Voisi sanoa, että määrätietoisuus on kasvanut.

Myöntää Joona senkin, että politiikan harmaa arki on ehkä pyöristänyt nuoren poliitikon radikaaleimmat kulmat.

– En tiedä voiko sanoa, että vanhemmiten olisi tullut viisaammaksi, mutta kyllä tässä on kasvanut aika pragmaattiseksi sosialidemokraatiksi.

Joona asennoitui Demarinuorten puheenjohtajuuteen alusta asti neljän vuoden projektina, jonka tavoitteena oli osoittaa, että poliittinen nuorisotoiminta on aidosti kasvualusta, josta voi ponnistaa aina eduskuntaan asti.

– Jokainen askel on johtanut seuraavaan.

En tiedä olisinko päässyt kuntavaaleissa läpi ja olisiko minusta tullut Lohjan valtuuston puheenjohtaja ilman, että olisin ollut Demarinuorten puheenjohtaja. Ja, jos en olisi ollut valtuuston puheenjohtaja, olisiko minusta tullut kansanedustaja. Syy-seuraussuhteet eivät aina ole selviä, mutta ajattelen kyllä, että Demarinuorten puheenjohtajuudella on ollut valtava merkitys.

Joona ainakin väittää, että selkeitä tulevaisuuden urasuunnitelmia ei vielä ole mietittynä. Nyt hän keskittyy hoitamaan kansanedustajan pestiä. Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä hänen vastuullaan ovat maahanmuuttoasiat, joten tekemistä riittää.

– Ei varmaan kannata vielä ilmoittautua vuoden 2048 presidentinvaaleihin?

Lopuksi Joona haluaa vielä rohkaista niitä, jotka miettivät asettuvansa ehdolle johonkin tehtävään tulevassa liittokokouksessa. Häviämistäkään ei kannata pelätä, sillä kokemus on varmasti kasvattava.

– Mihin tahansa tehtävään pyrkimällä oppii aivan valtavasti itsestään. Se pakottaa laittamaan itsensä framille ja kehittämään ulosantiaan, ja näitä taitoja tarvitaan elämässä muutenkin.

Haastattelun jälkeen poistumme Joonan kanssa Pikkuparlamentista yhtä matkaa. Ulkona hänelle tulee vielä mieleen yksi mainitsemisen arvoinen asia, joka Demarinuorissa muuttunut - nimittäin miesten pukeutuminen. Liekö puheenjohtajan esimerkki juurruttanut Demarinuoriin smart casual -henkisen pukeutumiskoodin? LIPPU

Seuraavalla sivulla katsaus kansanedustaja Joona Räsäsen päivään

1: Kansanedustajan herätyskello pirisee yleensä klo 6.00. Pirteänä ylös ja uuteen päivään!

2. Ensimmäinen haaste odottaa heti kulman takana. Minkä solmion valitsisi tänään?

3. Nokka kohti Helsinkiä. Työmatka taittuu helposti ja mukavasti bussilla.

4. Päivän ensimmäinen kokous.

Hallintovaliokunnassa istuvat sosialidemokraatit palaveeraavat ajankohtaisista asioista niin, että valiokunnan kokouksessa ollaan kaikki kartalla.

5. Tulevaisuusvaliokunnassa pohtimassa radikaaleja teknologioita Carl Haglundin johdolla.

6. Lounastapaamiset ovat oivallinen keino pitää yhteyttä sidosryhmiin.

7. Nyt hallintovaliokunta käsittelee akuuttia maahanmuuttotilannetta.

8. Ministerit Orpo, Lindström ja Grahn-Laasonen pitävät infoa kotouttamisen kehittämisestä.

9. Takapenkin näkymä täysistunnossa!

10. Eduskunnan kuppilan paras välipalakombo on lohileipä ja appelsiinimehu.

11. Työhuoneessa voi työnteon ohessa seurata vaikkapa istuntoja.

Yritän pitää huoneen siistinä.

26

LIPPU 1 / 2016

FIKTIIVINEN POLITIIKKA: MORAALIAHDISTUSTA JA LIKAISIA TEMPPUJA TEKSTI: Jani

Kokko, Eemeli Peltonen ja Essi Virtanen

viha-rakkaussuhdetta sekä niitä lukuisia moraalisia dilemmoja, joita vallankahvaan kiinni päässyt joutuu tavalla tai toisella ratkomaan.

KENELLE?

Sarja on erityistä herkkua pohjoismaiselle katsojalle, sillä se kuvaa melko realistisesti poliittista todellisuutta monipuoluejärjestelmässä. Vaikka sarjassa esiintyvät puolueet ovat fiktiivisiä, ne ovat silti tunnistettavia, Suomeenkin peilattavissa olevia karikatyyrejä tanskalaisista puolueista.

Demarikatsoja tosin voi tuntea olonsa hieman ankeaksi, sillä demareita mallaavan Työväenpuolueen johtohahmot ovat järjestään vallanhimoisia selkäänpuukottajia tai menneisyyteen jämähtäneitä dinosauruksia.

Ylellä saa ensi vuonna ensi-iltansa suomalainen poliittinen draamasarja Presidentti. Sitä odotellessa politiikan lyhyen oppimäärän voi tankata ulkomaisista sarjoista, joissa fiktio sekoittuu kutkuttavasti faktaan.

VALLAN LINNAKE

THE WEST WING Yhdysvallat / 1999–2006 / 7 kautta, 156 jaksoa

Tanska / 2010–2013 / 3 kautta, 30 jaksoa MITÄ?

MITÄ?

Vallan linnakkeen (tansk. Borgen) keskushenkilö on omantunnonarka Birgitte Nyborg, jonka johtama liberaali keskustapuolue Maltilliset saavuttaa sarjan alussa yllättävän vaalivoiton ja vaa’ankieliaseman. Perinteiset suuret puolueet, oikeistolainen Liberaalit ja vasemmistolainen Työväenpuolue, yrittävät liehitellä Maltillisia omaksi apupuolueekseen, mutta Birgitte pitää päänsä ja lähtee itse muodostamaan hallitusta.

Sidse Babett Knudsenin esittämä Birgitte sinkoutuu pääministerinä Tanskan poliittisen vallan keskiöön. Henkilökohtainen elämä kärsii, parisuhde natisee liitoksissaan ja lapset altistuvat vahingolliselle lööppijulkisuudelle. Sukupuolikysymys kuplii pinnan alla, ja Birgitte joutuu toistavaksi todistelemaan olevansa pätevä huolimatta naiseudestaan. Valtapeli on raadollista eikä poliittisilta ruumiiltakaan vältytä.

Sarja tutkiskelee ansiokkaasti politikkojen ja median

West Wing keskittyy seuraamaan Yhdysvaltain presidentti Josiah ”Jeb” Bartletin (Martin Sheen) hallinnon arkea Valkoisen talon Länsisiivessä. Sarja pohjautuu vuoden 1995 menestyselokuvaan Amerikan presidentti, jonka käsikirjoittajana toimi West Wingin luoja Aaron Sorkin. Suurin osa elokuvan näyttelijöistä siirtyi myös West Wingin rooleihin.

West Wingin aikajana katkeaa todellisuudesta Nixonin presidenttikauden jälkeen. Häntä ovat sarjassa presidentteinä seuranneet yhden kauden demokraatti Wire Newman sekä kahden kauden republikaani Owen Lassiter, joiden hahmoissa ilmentyvät Carter ja Reagan. Päähahmo Bartlet valitaan sarjassa ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 1998.

Sarja antaa realistisen kuvan Länsisiiven arjesta. Useille sarjan tapahtumille löytyy vastaavuuksia todellisesta elämästä, juonta ovat muokanneet vahvasti Bill Clintonin sekä George W. Bushin presidenttikausien tapahtumat. Sarjassa on käsiteltyjä aiheita ovat muun muassa hallinnon sulku,

LIPPU 1 / 2016

kansanmurha Afrikassa, Lähi-idän rauhanprosessi, sota huumeita vastaan, uskonnon ja tieteen vastakkainasettelu sekä republikaanijohtoinen kongressi.

Suurin osa tapahtumista sijoittuu politiikan pariin, päähenkilöiden henkilökohtainen elämä on sivuroolissa. Sarja tuli erityisesti tunnetuksi ”walk and talk” -periaatteesta, jossa keskustelut henkilöiden välillä käydään kävellen ympäri länsisiipeä.

Yhdessä asiassa West Wing realistisuus kuitenkin pettää.

Länsisiipi kuvataan avokonttorina, jollainen se todellisuudessa ei ole. Suurimpana lavasteellisena epäkohtana on kabinettihuoneen poissaolo länsisiivestä, ja tilalle on tullut muraalihuone.

katsoja, sarjasta ja sen verbaaliakrobatiasta voi alkaa nauttia. Sarja sopii kuivan ja huonon huumorin ystäville, jotka arvostavat yllättävän osuvia parodioita elävästä poliittisesta elämästä.

KENELLE?

West Wing on loistavasti käsikirjoitettu kuvitelma siitä, millainen Valkoinen talo voisi olla, jos kunniantunto ja nerokkuus veisivät voiton ahneudesta ja keskinkertaisuudesta. Sarjaa voi suositella kaikille Yhdysvaltain politiikasta kiinnostuneille, jotka haluavat saada viihdyttävän mutta samalla realistisen kuvauksen siitä millaista on arki osoitteessa 1600 Pennsylvania Avenue.

POLITIIKAN NAPPULA Iso-Britannia / 2005-2012 / 4 kautta, 24 jaksoa MITÄ?

Britit ovat tunnetusti poliittisen satiirin mestareita eikä BBC:n Politiikan nappula (eng. The Thick of It) ole poikkeus säännöstä. Tämä satiirin, tilannekomedian ja poliittisen draaman sekametelisoppa irvailee rivien välissä poliittiselle päätöksenteolle yleensä sekä erityisesti Tony Blairiin henkilöytyvälle kolmannelle tielle ja halulle tehdä asioita ”uudella tavalla”.

Department of Social Affairs (DoSA), myöhemmin Department of Social Affairs and Citizenship (DoSAC), on muiden ministeriöiden epämääräinen kaatopaikka, jonka johtoon istutetaan puolueen epäpätevimmät pölvästit, jotka eivät itse tajua kieltäytyä kunniasta. Ministerien ympärillä häärii joukko aivan yhtä epäpäteviä poliittisia avustajia sekä yksi lehdistösuhteista vastaava virkamies, joka palvelisi mieluummin opposition charmanttia varjokansleria. Poliittiset avaukset keksitään lennosta ministeriauton takapenkillä ja kaikki vuotaa julkisuuteen, yleensä ministerin omasta suusta.

Sarjan todellinen tähti on kuitenkin pääministerin ruoska Malcolm Tucker (Peter Capaldi), itsevaltainen ruokottomuuksia syytävä skotti, jolta yksikään DoSACin kohellus ei jää pimentoon. Tuckerin omintakeinen johtamismetodi ”bollocking” - mielipuolinen ränttääminen - saa ministerien ja toimittajien puntit tutisemaan.

KENELLE?

Politiikan nappula voi ensikatsomalta vaikuttaa sekavalta, sillä juoni poukkoilee, hahmot eivät pysy hetkeäkään paikoillaan ja dialogi koostuu lähinnä f- ja c-alkuisista sanoista. Jos alkujärkytyksestä pääsee yli ja ymmärtää, että sarjan päähenkilötkin ovat kroonisesti yhtä pihalla kuin

HOUSE OF CARDS Yhdysvallat / 2013- / 3 kautta, 39 jaksoa MITÄ?

House of Cards seuraa kuvitteellisen kongressiedustaja Frank Underwoodin matkaa Yhdysvaltain politiikan huipulle. Underwood on juonitteleva ja likaisia temppuja kaihtamaton poliitikko, joka tekee mitä tahansa vaikutusvaltansa kasvattamiseksi.

Heti ensimmäisen tuotantokauden ilmestyttyä Kevin Spaceyn tähdittämä draamasarja on saavuttanut laajan suosion ympäri maailmaa. House of Cardsia on luonnehdittu maailman suosituimmaksi tv-sarjaksi, jota ei näytetä televisiossa. Sarja on tuotettu ja sitä esitetään nimittäin vain amerikkalaisessa Netflix-tilausvideopalvelussa.

House of Cardsin taustalla on alun perin brittiläinen televisiosarja, josta nyt nähdään päivitetty ja Yhdysvaltoihin sijoitettu uusintaversio. Tapahtumat ja hahmot ovat kuitenkin osin toiset kuin alkuperäisessä sarjassa. Myös juoni on oleellisesti erilainen eikä seuraile täysin uskollisesti alkuperäisversion käänteitä. Jos kuitenkin olet nähnyt BBC:n alkuperäisversion, kannattaa silti myös katsastaa tämä uudempi painos.

KENELLE?

Jos tykkäsit West Wingistä, sopii todennäköisesti myös House of Cards juuri sinulle. Vaikka sarjaa voi moittia ajoittain realismin puutteesta, on sarjassa silti monia hyvin todenmukaisesti kuvattuja amerikkalaisen politiikan käytänteitä ja instituutioita. Niistä sarjan avulla voi myös oppia paljon uutta. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton sanoikin, että sarjassa ei ole mitään muuta epäuskottavaa kuin se, ettei opetuslakia ikinä voitaisi ajaa todellisuudessa läpi kongressissa yhtä nopeasti kuin House of Cardsissa.

LIPPU Kuvat: Vallan linnakke: Mike Kollöffel / DR1, West Wing: Nelonen, House of Cards: Patrick Harbron / Netflix

27

28

LIPPU 1 / 2016

yöntekijäliitto ry T n la sa tu e lj u K Auto- ja

www.teamliitto.fi

emarinuoria!

D -v 0 11 e le te it n AKT on John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.fi

VIER OSOIT AILE TEESS A a

kt.fi

LIPPU 1 / 2016

PALASET PÖYDÄLLÄ, MUTTA KOKOAMATTA Ilmari Nurminen, SDP:n nuorin kansanedustaja Anrietta Kousku

TEKSTI: KUVA:

Sote-uudistuksen tarve on ilmeinen, mutta pystyykö hallituksen kaavailema maakuntamalli toteuttamaan uudistuksen tavoitteet?

O

ECD:n julkaisema Health at a Glance -terveysraportti vertailee 34 maan terveydenhuollon resursseja ja laatua, palveluiden saavutettavuutta, asukkaiden terveyttä ja terveysmenoja. Viimeisimmän raportin mukaan Suomessa terveydenhuollon palveluihin pääsyssä on enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomea heikommat tulokset olivat vain Italiassa, Virossa, Puolassa, Kreikassa ja Latviassa. Lisäksi Suomessa kansalaisten välillä on suuria sosioekonomisia terveyseroja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (SOTE) päämääränä on alusta asti ollut saada perusterveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon ja erikoissairaanhoitoon riittävän vahvoja toimijoita, joilla olisi kyky hoitaa palveluiden tuottaminen tasapuolisesti ja laadukkaasti.

Pyrkimyksenä on ollut, että potilasta ei enää pompoteltaisi edestakaisin eri tahojen välillä, vaan potilaan tarpeita katsottaisiin kokonaisvaltaisesti hoitorajat ylittävästi.

Yksi uudistuksen tärkeimmistä päämääristä on kaventaa terveyseroja ja saada palvelut tasapuolisesti kaikkien saataville.

Viime hallituskaudella sosialidemokraatit ja kokoomus yrittivät saada aikaan vahvoihin peruskuntiin nojaavaa uudistusta. Kuntareformia ei kuitenkaan saatu aikaan, ja valmistelua jatkettiin niin sanottujen sotealueiden pohjalta. Uudistus kaatui kokoomuksen ja SDP:n erimielisyyksiin vaalikauden lopulla.

Nyt hallitus yrittää toteuttaa laajaa maakuntauudistusta, jonka keskeinen osa sote-uudistus on. Tämänhetkisten tietojen mukaan maakuntahallintoalueita tulisi 18, ja myös sote-alueita

tulisi sama määrä. Maakuntahallintoon luottamushenkilöt valittaisiin suoralla kansanvaalilla.

Kuitenkin monet uudistuksen palaset ovat vielä loksahtamatta kohdilleen. Hallituspuolueet kiistelevät uudistuksen keskeisistä seikoista kiivaasti: kokoomus haluaa enemmän markkinaehtoisuutta ja suurille kaupungeille itsehallintoa, keskusta taas jarruttelee tätä kilpailutusmallia ja puhuu toisen asteen koulutuksen siirtämistä maakuntahallinnon alle. Perussuomalaiset taas on hiljaa ja näyttää hyväksyvän mitä vain.

Suomen maakuntien väestörakenteet ovat keskenään erilaisia. Mikäli uudistuksella halutaan saavuttaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja kustannustehokkuutta, tarvitaan taloudellisesti ja väestöllisesti vahvoja kokonaisuuksia.

Nyt maakuntarakenteen pohjalle rakennettu uudistus tarkoittaisi, että 18 maakunnasta jopa kymmenessä olisi vähemmän kuin 200 000 asukasta, jota on pidetty vähimmäismääränä erikoissairaanhoidon järjestämiselle.

Liian pienet alueet voivat tarkoittaa sote-uudistuksen tavoitteista tinkimistä. Saattaa olla, että kaavailtu maakuntamalli ei ole potilaan näkökulmasta selkeä eikä se eri alueiden eroavaisuuksista johtuen ole kustannustehokkain ja palveluiden järjestämisen kannalta optimaalisin ratkaisu.

Mallin positiivinen puoli voisi puolestaan olla demokratianäkökulman vahvistuminen, mutta se edellyttää, että itsehallintoalueiden ja jäljelle jäävien kuntien vastuut sekä velvollisuudet pohditaan ja selkiytetään tarkasti.

Hallitus kaavailee uudistuksella kolmen miljardin euron säästöjä. Asiantuntija-arvioiden mukaan säästöä ei saada aikaan pelkästään soten rakenteellisilla uudistuksilla varsinkaan, jos rakenne on näin monimutkainen ja pieniin osiin pilkottu. On myös kyseenalaista, miten hahmoteltu malli kaventaisi Suomessa kansalaisten välisiä terveyseroja.

Aikataulusyistä kuntavaalit päätettiin siirtää kaavailtujen maakuntavaalien yhteyteen syksylle 2017. Hallituksen on päästävä nopeasti sopuun uudistuksen pääpiirteistä, muuten uudistus lykkääntyy edelleen.

Sopu saattaa tarkoittaa lehmänkauppoja hallituspuolueiden välillä.

Me teemme työtä sen eteen, ettei julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa myydä ja rapauteta kokonaan. Ongelmana on tällä hetkellä se, että SDP on valmistelusta sivussa ja vaikutusmahdollisuutemme ovat rajalliset.

Joka tapauksessa uudistus tulee toteutuessaan olemaan yksi historiamme merkittävimmistä, sillä kyse on rakentamamme hyvinvointivaltion selkärangasta. Olen mukana työryhmässä, joka miettii SDP:n omaa vaihtoehtoa. Laita rohkeasti ajatuksiasi tulemaan, niin pohditaan yhdessä millainen olisi paras mahdollinen tulevaisuuden malli. LIPPU

29

30

LIPPU 1 / 2016

WINTER SCHOOL TARJOSI KANSAINVÄLISTÄ SOLIDAARISUUTTA JA PUHETTA TYÖSTÄ TEKSTI: Jenni Pellinen ja Eero Kivinen

Jenni ja Eero viettivät vuodenvaihteen lähes sadan nuoren toverin kansainvälisessä seurassa. International Winter School järjestetään vuosittain Saksassa, Berliinin pohjoispuolella sijaitsevassa Kurt Löwenstein -koulutuskeskuksessa. Tällä kertaa seminaariviikon teemaksi oli valikoitunut työ.

sessa, valinnanvaraa oli!

Eero: Hienoin oli kai konseptiltaan imperialismia käsittelevä Pocahontas-työpaja. Työpajojen sisältöön oli selkeästi panostettu.

Jenni: Osallistuin You’ve been schooled -työpajaan, jossa käsittelimme eri maiden koulutusjärjestelmiä. Etsimme yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia, pohdimme kehityskohteita ja pidimme hauskaa erilaisten koulussa oppimiemme leikkien, pelien ja visailujen parissa.

Yleinen käsitys työpajassamme tuntui olevan se, että suomalainen koulutusjärjestelmä on huippuluokkaa.

Ihailuja sateli niin maksuttomuudesta kuin rakenteistakin.

Muiden kertomuksia kuunnellessani ymmärsin, että maksuttomuus on ollut yksi tärkeimmistä tekijöistä, joiden ansiosta Suomessa on saavutettu koulutuksen saralla merkittäviä edistysaskelia.

Eero: Oli varmaan erityisen hauskaa enni: Viikon mittainen päästä murskaamaan ihmisten pilvilinWinter School keräsi yhteen noja, kun kerroit tulevista koulutusleiknuoria sosialisteja ympäri kauksistamme?

Eurooppaa, ja saimme Eeron Jenni: Vaikka hallituksemme kanssa kunnian tulla valituksi eduskajoaakin rankasti koulutusjärjesteltamaan Demarinuoria. mämme suuriin saavutuksiin, monissa Eero: Kyseisessä tapahtumassa ei maissa ollaan silti aivan lapsenkengissä kuulemma ole vuosiin ollut suoverrattuna Suomeen. Esimerkkeinä malaisia osanottajia, joten tapahvaikka Israelin 11-tuntiset koulupäivät, tuman sisältö tai luonne eivät juuri hollantilaisten kalliit koulumaksut ja auenneet etukäteen meille kummalluokkajaon suuri vaikutus lasten ja lekaan. nuorten kasvatukseen ja koulutukseen Jenni: Minulle matka oli enIsossa-Britanniassa simmäinen suurimuotoisempi kansainvälinen tapahtuma Oli mielenkiintoista huomata kuinka samanlaisia arvoja, Demarinuorten riveissä, joten en väitä etteikö olisi jännittoiveita ja odotuksia nuorilla on liittyen koulutusjärjesteltänyt! Seminaariviikon pääteemana oli työ: mien kehittämiseen keskellä Euroopan “Work. It’s not working out”. nykyistä poliittista myllerrystä. Esimer”ESIMERKIKSI Eero: Työelämä on tätä nykyä meldigitalisaatio antaa mahdollisuuksia DIGITALISAATIO ANTAA kiksi ko suuren murroksen ja käsittelyn alla ideoida aivan uudella tavalla, mitä unelMAHDOLLISUUKSIA makoulusta tulevaisuudessa löytyy.

Suomessakin, mutta oli hyvä saada myös kansainvälistä perspektiiviä ja päästä kuuAinakin itse olin melko tyytyväinen IDEOIDA AIVAN lemaan hieman radikaalimpaa keskustelua muovailemamme kansainväliseen Play UUDELLA kuin yhteiskuntasopimuksesta vääntämiDoh -kouluun koiraparkkeineen ja nen. unisex-vessoineen!

TAVALLA, MITÄ Jenni: Jakauduimme niin kutsuttuihin Eero: Arvoista pitää sen verran UNELMAKOULUSTA kommentoida, että vaikka ne enimmäk”stedyihin”, työpajoihin, jotka jokainen sai valita omien poliittisten kiinnostuksiensa seen jaettiin, joissain kohdissa kavahdin TULEVAISUUDESSA mukaan. Työpajat käsittelivät feminismiä, hieman porukan radikaalia antikapitalisLÖYTYY.” koulutusta, marxilaisuutta… Joka tapaukmia... Ei sillä, että olisi muihin verrattuna

J

LIPPU 1 / 2016

moina olleet feminismi ja etuoikeus ollut mitenkään erityinen konservatiivi, mutta tuntuu siltä, että Suomessa eivät ole kaikille lempipuheenaiheita, olemme tottuneet puhumaan hieman mutta silti niistä voi ja pitää puhua, oli varovaisimmin sanakääntein. sukupuolesi, ihonvärisi tai sosiaalinen Jenni: Omassa työpajassani tuolasemasi mikä tahansa. Siitä, että on laiset erot eivät juuri tulleet näkyviin. etuoikeutettu, ei mielestäni tarvitse Eero: Itse valitsin työnjakoa käsitkantaa mitään syyllisyyttä, olennaitelevän työpajan, koska Division of sempaa on tunnistaa omat etuoikeuLabour kuulosti niin siistiltä! Työnjako det ja oma asema sekä tasa-arvon on siinä mielessä kiinnostavaa, että puutteet yhteiskunnassa. Parempaan, nyt tapetilla oleva työajan pidennys eli ainakin tasa-arvoisempaan, maailei todellakaan ole ainoa asia, josta maan on demarina (miksei jopa sosiavoidaan keskustella. Vaikka elämme listina) tarkoitus pyrkiä. Joten check enemmän tai vähemmän kapitalisyour privilege ja feminismi on rock! tisessa markkinataloudessa, on silti Jenni: Meille oli Winter Schoolissa tarpeen jatkuvasti tarkastella kriittijärjestetty myös yhteistä ajanviettoa, sesti työn jakautumista sukupolvien, uuden vuoden vastaanottamista (siisukupuolien ja esimerkiksi eri ammatvouskin on muuten yllättävän ripeää tiryhmien kesken. solidaarisessa hengessä!) ja Berliinin ”Start by telling us your name, where vierailua. Ruokaa oli tarjolla PALJON, you’re from, your preferred pronoun and ”VAIKKA SUOMESSA ON ja mitä ilmeisimmin se maittoi, koska your favourite feminist.” Näin työpajani söimme tähteitä monena päivänä peTOTUTTU VERRATEN alkoi. Tietenkin koitin olla nykyaikainen räkkäin. Falafel osoittautui kansainväja kansainvälinen ja mainita feministeistä HYVÄÄN TYÖELÄMÄÄN lisesti tärkeäksi yhdistäväksi tekijäksi!

Elizabeth Warrenin tai Kirsten GillibranTyöväenlaulut useammalla kielellä ja JA TASA-ARVOISEEN din… Mutta pakonomainen tarve korosjatkuvalla repeatilla kaikuivat talossa YHTEISKUNTAAN, EI taa Suomen hienoa lähihistoriaa taivutti koko viikon. minut sanomaan: “Tarja Halonen, our Kansainvälinen ystävyys, solidaaNIITÄ PIDÄ OTTAA first woman president and a magnificent risuus, yhdessä tekeminen ja kesITSESTÄÄNSELVYYTENÄ.” kinäinen kunnioitus jäivät viikosta human being and politician.”

Jenni: Viimeisenä päivänä ohjelman pysyvästi mieleen. Viikko sai itselle vetovastuun ottivat kaikki osallistujat hymyn huulille ja antoi intoa arkeen ja koulutuksen sisältö oli meidän suunnittelemaamme. sekä uusia toimintatapoja paikallisen politiikan tekemiseen Ohjelmaa ja työpajoja oli laidasta laitaan ja huikea päivästä täällä kotona. tulikin.

Eero: Ryhmätyöskentelyyn toki vaikuttivat ajoittain Eero: Minä pääsin vuorollani paasaamaan sosiaalihieman negatiivisesti kielimuurit. Tehtävänjako ei aina ihan turvasta ja perustulosta kouralliselle kiinnostuneita. Tuli auennut kaikille… Mutta ne ovat lillukanvarsia, tärkeintä oli oikein asiantuntijamainen olo. Ja sain siitä maailman solidaarinen ja osallistava ilmapiiri. parhaimman kehun ikinä: “It was great to get to be a social Jenni: Pidimme muuten mahtavan pubivisan. Ja Eero democrat for a while.” löysi Primarkista itselleen hienon Star Wars -aiheisen lasJenni: Itse pidin pitkän istumisen ja opiskeluviikon tenpyjaman! jumien takia hierontapajaa, se oli ehkä vähän virhe. Mutta Eero: Ei se ollut lastenpyjama, ihan aikuisten! nallekarkit eivät kapitalistisessa yhteiskunnassa tunnetusti Jenni: Toveruus on mahtavaa, kun toisen kustannukriitä kaikille. sella saa joskus hieman huvittuakin. En olisi vaihtanut Eero: Eivät riitä, ei. matkaseuralaistani mistään hinnasta, koska lähdetään Vaikka Suomessa on totuttu verraten hyvään työeläuudestaan? LIPPU mään ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, ei niitä pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Omassa työpajassani kantavina tee-

31

32

LIPPU 1 / 2016

Demarinuorten 110-vuotiasjuhlavuosi käynnistyi heti tammikuun alussa Helsingissä järjestetyillä Aktiivipäivillä, joille osallistui ennätysmäärä alueiden ja piirien aktiiveja.

(Kuva: Iida Vallin) Savo-Karjalassa vuosi startattiin #porukkaesittäytyy- somekampanjalla, jossa piirin ihanat aktiivit pääsivät esittelemään itsensä. Myös kenttää on kierretty ahkerasti: Joensuussa on selviydytty Pakohuoneesta, Kuopiossa seinäkiipeilty ja kävipä myös kansanedustaja Ilmari Nurminen sulattamassa sydämiä iloisessa Pohjois-Karjalassa. (Kuva: Eveliina Reponen) Demarinuoret järjesti helmikuussa alumnitapaamisen, joka kokosi yhteen eri vuosikymmenten toimijoita. (Kuva: Iida Vallin) Lounais-Suomen Demarinuoret tekivät vuoden lopulla ekskursion Riikaan, jossa vierailua isännöi hiljattain toimintansa aloittanut Latvian demarinuorten Restart.lv. (Kuva: Maxim Marchenkov)

LIPPU 1 / 2016

33

Porin Demarinuorten Olutta ja nuorisopolitiikkaa -tapahtumassa keskustelua alustivat SONKin puheenjohtaja Hanna Huumonen ja Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n puheenjohtaja Jemi Heinilä. (Kuva: Petteri Lahti) Uudenmaan Demarinuoret vierailivat helmikuun lopulla Loviisassa sijaitsevassa Fortumin ydinvoimalassa. Vierailun huipennus oli laskeutuminen maan alle 110 metriin ja tutustumaan jätteen loppusijoitusluolaan. (Kuva: Mirva Saarelainen) Vantaan Demarinuoret keräsivät Politiikan torilla nuorten ajatuksia kotikaupungistaan ja sen palveluista. (Kuva: Mirva Saarelainen) Itämeri otettiin haltuun Demarinuorten Liittariristeilyllä, jonka ohjelmaan kuului muun muassa varapuheenjohtaja- ja puheenjohtajaehdokkaiden ensimmäinen paneelikeskustelu!

(Kuva: Iida Vallin)

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki

HELSINKI

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@ demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

Joona Räsänen 050 547 5590 joona.rasanen@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Järjestösihteeri: Aarni Suvitie 040 933 0309, aarni.suvitie@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Wiking Vuori, 044 566 9767, wiking.vuori@gmail.com

PÄÄSIHTEERI

UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT):

PUHEENJOHTAJA

Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA

Juuso Suutari 040 848 8215 juuso.suutari@demarinuoret.fi POLIITTINEN SIHTEERI

Matias Mäkynen 040 509 4409 matias.makynen@demarinuoret.fi TIEDOTTAJA

Iida Vallin 044 307 2281 iida.vallin@demarinuoret.fi

Toimisto: Asematie 11 B, 01300 Vantaa Järjestösihteeri: Mirva Saarelainen 040 513 1889, mirva.saarelainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Sofia Nevalainen, 044 972 8066, sofia.nevalainen@live.fi LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAISSUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

(02) 414 5200 Järjestösihteeri: Eero Kivinen, 045 121 3284, eero.kivinen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Berhan Ben Ahmadi, 040 326 0157, berhan.ben@gmail.com LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Riku Kemppinen, 0407171867, riku.kemppinen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Jani Kokko, 050 341 2860, kokkojani@suomi24.fi KAAKKOIS-SUOMI

Toimisto: Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola, Järjestösihteeri: Taina Salomäki, 044 0570 558, taina.salomaki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Nina Peltonen, nina.peltonen@nuva.fi SAVO-KARJALA (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Eveliina Reponen, 040 933 0309 eveliina.reponen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Joakim Kärkäs, joakimkarkas@gmail.com POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28 4 krs., 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Kauko Keskisärkkä, 040 484 6773, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Joni Ollikainen, 044 354 3808, ollikainen.joni@gmail.com FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Rebecca Åkers, 0453309746, erica.rebecca.akers@gmail.com Kaikki yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.demarinuoret.fi. Tutustu myös piirien ja liiton facebook-sivuihin ja ryhmiin!

34

KV-TYÖRYHMÄ

Työryhmä koordinoi Demarinuorten toimintaa ja politiikkaa kansainvälisissä kattojärjestöissä.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Mikkel Näkkäläjärvi (mikkel.nakkalajarvi@gmail.com) ja häneen voit olla yhteydessä kansainvälisissä asioissa. Työryhmän sihteerinä toimii Matias Mäkynen, matias.makynen@demarinuoret.fi.

Työryhmän jäsenet valitaan liittokokouskaudeksi.

Jäseniä ovat: Tomi Kontkanen, Milla Granlund, Kai Alajoki, Jenni Lang, Jenna Vertanen ja Ermin Zec. TASA-ARVOTYÖRYHMÄ Työryhmä toimii tasa-arvoasiantuntijana Demarinuorissa. Toiminnasta voi kysyä lisää puheenjohtaja Maria Nyroosilta, marianyroos@ outlook.com, 040 370 0618. Työryhmän sihteerinä toimii Matias Mäkynen, matias.makynen@ demarinuoret.fi.

Jäsenet: Miika Kautto, Serveh Khalili, Elisa Penders, Sonja Kekkonen ja Eetu Kinnunen TOISEN ASTEEN TYÖRYHMÄ Työryhmä toimii toisen asteen koulutuksen asiantuntijana Demarinuorissa. Toiminnasta voi kysyä lisää puheenjohtaja Otto Ahoniemeltä, otto. ahoniemi@icloud.com. Työryhmän sihteerinä toimii Matias Mäkynen, matias.makynen@ demarinuoret.fi.

Jäsenet: Sara Holappa, Miika Kemppainen, Jenni Lang, Elli Luukkainen, Elmo Paloniemi, Sami Salminen ja Elias Tenkanen.

TULEVAT TAPAHTUMAT

LIPPU 1 / 2016

5 TOUKOKUU 27.-29.5 Liittokokous, Tampere 6 KESÄKUU 10.-12.6 Talouspoliittinen kesäkoulu, Kauniainen

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS

35