Lippu 2/2015

LIPPU SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 2/2015

EDUSKUNNAN UUDET TOIVOT S. 7 RATKAISIKO ARVOPOHJAN YHTENÄISYYS EDUSKUNTAVAALIT? S. 12 MATKALLA ARKADIANMÄELLE S. 16 NUORISOVALTUUSTOT: EDUNVALVONTAA ILMAN POLITIIKKAA? S. 21 REILUMPAA TYÖTÄ S. 22 AMIKSET VAIKUTTAVAT, JOS HEILLE ANNETAAN MAHDOLLISUUS S. 26

2

LIPPU 2 / 2015 PÄÄKIRJOITUS

ESSI VIRTANEN

DEMARIKUPLA

V

aalien jälkeen Suomessa on riittänyt puhetta kuplista. Kuplakeskustelun sytytti näyttelijä Krista Kosonen, joka kommentoi vaalitulosta heti tuoreeltaan sanomalla, että se ei edusta hänen Suomeaan (HS 20.4.2015). Kososen Suomeen kuuluvat tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja kaikille yhteinen hyvinvointivaltio eikä siellä ole rasismia.

Kosonen purki kommentissaan pettymystään vaalitulokseen, erityisesti perussuomalaisten menestykseen. Tuskin hän kirjaimellisesti tarkoitti, että jossain on toisenlainen Suomi, hänen kupla-Suomensa vastakohta, jossa ihmisoikeuksia halveksitaan, hyvinvointivaltiota ei arvosteta ja rasismi on hyväksyttävää. Vähemmän myötämielisen lukijan oli kuitenkin helppo tulkita kommentti juuri niin: hyväosainen helsinkiläinen tv-tähti siellä punavihreästä kuplastansa ylimielisesti huutelee. Onkohan mokoma kylttyyripersoona edes koskaan lehmää nähnyt ja luuleeko raukka, että sähkö tulee töpselistä.

Kuplakeskusteluun aggressiivisimmin osallistuneiden tahojen vastikkeissa on tarkoitushakuisen mielensä pahoittamisen makua. Kososen kommentti on ollut helppo repiä irti kontekstistaan ja esittää merkkinä kokonaisten väestönosien – kaupunkilaisten, korkeasti koulutettujen, nuorten naisten ja vasemmistopuolueiden äänestäjien – ─ todellisuudesta vieraantumisesta.

Turha väittää, ettei mielikuvilla olisi merkitystä. Ihmiset eivät osta autoa, valitse kumppania tai äänestä vaaleissa pelkästään järkiargumentteihin nojautuen. Aina faktapohjaista tietoa ei ole saatavilla, joskus sen hankkiminen tuntuu turhan vaivalloiselta. Se, onko kulloinenkin käyttäytymistä ohjaava mielikuva oikeudenmukainen tai todenmukainen, on lopputuleman kannalta yhdentekevää. Krista Kososen huoli taiteen ja kulttuurin vähäisestä huomioimisesta oli ehkä oikeutettu, mutta se jäi kokonaan kuplakommentin jalkoihin.

LIPPU

päätoimittaja

Demareillakin on toistuvia ongelmia mielikuvien kanssa.

Allianssin selvityksessä SDP:n viime vaalikauden eduskuntaryhmä rankattiin eduskuntaryhmistä nuorisomyönteisimmäksi. Uuteen eduskuntaan valittiin neljä upeaa demarinuorta. WWF:n kyselyssä SDP oli isoista puolueista ainoa, joka seisoo nykyisen koskiensuojelulain takana. Mutta onko SDP mielikuvissa nuoriso- ja ympäristöpuolue? Ei ole, ei.

Mielikuvissa olemme yhä eläkeläisten puolue, joka rakastaa savupiippuja.

Ongelmat ovat viestinnässä. En tarkoita etteikö puoluetoimistolla olisi viestinnällistä osaamista; sosiaalinen media otettiin vaalityössä hyvin haltuun ja Tuomiojan kissavideo oli nappiveto.

Puoluesamaistumista ja äänestyskäyttäytymistä ohjaavista mielikuvista leijonanosa syntyy poliitikkojen ja muiden puoluetoimijoiden ulostuloista. Niissä tuppaamme olemaan pikemminkin reaktiivisia kuin proaktiivisia. Älähdämme kun joku ehdottaa jotakin meille epämieluisaa tai haluaa purkaa jotain, jonka olemme kerran rakentaneet.

Pelotellessamme porvarihallituksella sen sijaan, että esittelisimme omaa vaihtoehtoamme, syyllistymme ehkä Krista Kososen tapaan kommentteihin, jotka on helppo tulkita ylimielisyydeksi.

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAINOPAIKKA

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

KIRJOITTAJAT

Milla Granlund, Erica Helin, Lassi Jääskeläinen, Eetu Kinnunen, Antti Koskela, Antti Mäki, Eemeli Peltonen, Kaisa Penny, Kiti Poikonen, Joona Räsänen ja Mikko Suomalainen.

PAPERI

PÄÄTOIMITTAJA

Essi Virtanen essi.sk.virtanen@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI

Iida Vallin iida.vallin@demarinuoret.fi

kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g 3/2015 ILMESTYY ELOKUUSSA

Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Iida Vallin, iida.vallin@demarinuoret.fi

4041 0763 Painotuote

LIPPU 2 / 2015

OTSIKOISSA

”HAKKARAINEN TUONUT MAAHAN ENEMMÄN VALUUTTAA KUIN PUNAVUOREN PUNAVIININJUOJAT”

Timo Soini pääsi 21. huhtikuuta selittelemään Iltasanomille yli 5000 ääntä keränneen Teuvo Hakkaraisen vaali-iltana ja sitä seuranneena krapula-aamuna herättämää hämmennystä. Hakkarainen ehti vaali-iltana sekä jännittää putoamistaan että juhlia läpimenoaan niin intensiivisesti, että seuraavana aamuna Iltalehden toimittajalla ei ollut työ eikä mikään lietsoa toisen kauden kansanedustajaa puhumaan pehmeitä. Vaikka edustaja Hakkarainen ehkä esiintyykin julkisuudessa kuin pölvästi, niin hän sentään on puheenjohtaja Soinin mukaan ollut siviilityössään sahurina kansantaloudelle hyödyllisempi kuin yksikään Punavuoressa viiniä juova. Ehkä asia tosiaan on näin, sillä kuten somekeskustelijat nopeasti panivat merkille, Perussuomalaisten puoluetoimisto sijaitsee Punavuoressa. ”JUTTA ON ALOITTANUT PUHEENJOHTAJAKAMPANJAN”

Yle jysäytti 24. huhtikuuta suuren maailman tyyliin julkaisemalla salaa kuvaamansa videotallenteen, jossa vaaleista voipunut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo Slovakin valtiovarainministeri Peter Kažimírille epäilevänsä, että Jutta Urpilainen pyrkii palaamaan puolueen puheenjohtajaksi. Yle toimi ehkä kyseenalaisesti, mutta eipä mennyt Antinkaan osalta ihan putkeen. ”VÄÄRINKÄSITYS JOHTUI RIKKINÄISESTÄ PUHELIMESTA”

Antti Rinne kertoi 28. huhtikuuta Ilta-Sanomille, että hänen Ylen videolle tallentuneet epäilynsä Jutta Urpilaisen puheenjohtajakampanjan alkamisesta saivat alkunsa väärinkäsityksestä. SDP:n uusi eduskuntaryhmä ilmeisesti aloitti työnsä perinteisillä seura- ja tutustumisleikeillä, kuten rikkinäisellä puhelimella. Lippu vetoaa eduskuntaryhmään ja puoluejohtoon, jotta ainakin tärkeät asiat jatkossa hoidettaisiin vähemmän leikkimielisesti. ”AGENTTIKOLMIKKO KOLME ÄSSÄÄ SEIKKAILEE PIKKU KAKKOSESSA” ON IDIOOTTEJA”

Yhteiskuntasopimus kaatui ja hallitustunnustelujen lopputulos selvisi 7.toukokuuta. Suomenmaa otsikoi, että hallitusta sorvaavat Sakke , Salla ja Saastamoisen… Eiku, siis Sipilä, Stubb ja Soini. Edellinen hallitus oli alkujaan

sellainen poliittinen värisuora ja sekametelisoppa, että sitä oli hankalaa ristiä muuksi kuin sixpackiksi. Sipilän ykkönen sen sijaan innoitti heti nimeämistalkoisiin. Sipilä itse nimesi hallituksensa Kolmeksi ässäksi ja Trio Ässäksi. Soini puolestaan preferoi kuivakkaa perussinimultaa. Demarikansanedustajat Tarja Filatov ja Maarit Feld-Ranta twiittasivat SSS-miehistä. Kansalaiset mieltyivät maanläheiseen PersKeKoon. ”80 PROSENTTIA IHMISISTÄ ON IDIOOTTEJA”

Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on Suomessa arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija, jonka avauksille riittää aina palstamillimetrejä. Wahlroos niittää mainetta myös muualla pohjolassa, sillä hänen kommenttinsa ihmisten idioottimaisuudesta talousasioissa herätti taannoin närää Ruotsissa. MTV3 uutisoi 8. toukokuuta miten Wahlroosin näkemys siitä finanssialan toimimisesta tunnelina, joka siirtää rahaa idiooteilta ei-idiooteille, ei edusta Nordean virallista linjaa. ”MIEHET MÄÄRÄÄVÄT HALLITUSNEUVOTTELUISSA”

MTV3 uutisoi 11. toukokuuta hallitusneuvottelijoiden vinoutuneesta sukupuolijakaumasta. Neuvotteluihin osallistuu yhteensä 48 henkilöä ja näistä 13 on naisia, siis alle 30 prosenttia. Erityisen surkeasti naiset ovat edustettuna työryhmässä, jonka tehtävä on hahmotella Suomen lähitulevaisuuden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ryhmän yhdeksästä jäsenestä yksi (1) perussuomalainen on nainen.

Jätämme tämän vaan tähän, vaikka ohimennen sanoen olisi kyllä voinut luulla, että esimerkiksi pääministeripuolue keskustan 150 000 jäsenen joukosta olisi löytynyt edes yksi ulkopolitiikkaan vihkiytynyt nainen.

3

PUHEENJOHTAJALTA

LIPPU 2 / 2015

NUORTEN ESIINMARSSI TEKSTI: Joona Räsänen KUVA:: Olli Urpela

Kevään eduskuntavaaleissa tapahtui todellinen nuorten esiinmarssi.

Eduskuntaan valittiin neljätoista alle 30-vuotiasta nuorta. Tämä neljä enemmän kuin edellisissä, vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja peräti 13 enemmän kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Alle 30-vuotiaiden kansanedustajien lisäksi valittiin yhdeksäntoista alle 35-vuotiasta kansanedustajaa. Vaikka eduskuntaan valittiin useita uusia konkaripoliitikkoja, eduskunnan keski-ikä laski 47,3 vuoteen.

N

äiden vaalien voittajiin kuuluvat ehdottomasti kaikkien puolueiden nuorisojärjestöt. Moni uusi kansanedustaja on hankkinut kannuksensa nimenomaisesti oman puolueen nuorisojärjestöstä. Tämä osoittaa sen, että nuorisojärjestöjen työllä on merkitystä ja ne oikeasti ovat vaikuttava osa yhteiskuntaamme.

SDP:n osalta vaalitulos on selvä, turpaan tuli – ja pahasti. Sitä ei kannata muuksi selittää. Historiallisen huonoon tulokseen johtaneiden syiden ja tekijöiden etsintä ja analysointi on nyt paikallaan.

Analyysin toimenpide-ehdotukset on myös tällä kertaa laitettava toteutukseen. Sen sijaan nuorten demareiden tuloksesta voi olla todella ylpeä. Sukupolvenvaihdos SDP:ssä on tosiasia.

Haluan tässä yhteydessä kiittää teitä jokaista tekemästänne vaalityöstä! Eräs SDP:n vanhempi toimija totesi osuvasti vaalien jälkeen, että näiden vaalien ainoa voittaja sosialidemokraattisessa liikkeessä oli Demarinuoret. Neljä nuorta kansanedustajaa ja yli 53 000 ääntä nuorillemme on paljon enemmän kuin meistä kukaan uskalsi hurjimmissakaan kuvitelmissa toivoa.

Tämä oli yhteisen työn tulos.

Historian lehdet havisevat monessa kohtaa. Koskaan aiemmin ei nimittäin ole Demarinuorten istuvaa puheenjohtajaa valittu eduskuntaan. Pariinkin kertaan istuva kansanedustaja on kyllä valittu nuorisoliiton johtoon mutta koskaan, ei koskaan, istuvaa puheenjohtajaa ole valittu eduskuntaan. Allekirjoittanut saa nyt kunnian kuulua samaan joukkoon Rafael Paasion, Väinö Vilponiemen, Ulf Sundqvistin, Tarja Filatovin ja Antti Vuolanteen kanssa.

Itselläni on suunnaton kunnia olla järjestyksessään kuudes kansanedustajana toiminut Demarinuorten puheenjohtaja.

Kauas täytyy ajassa taaksepäin mennä myös löytääkseen demarinuoren, joka on eduskuntavaaleissa kerännyt yli 10 000 ääntä. Nyt sen kuitenkin teki Demarinuorten entinen varapuheenjohtaja Sanna Marin miltei 11 000 äänellään. Uskomattoman hieno suoritus. Eipä ole sitten 70-luvun ollut myöskään sellaista tilannetta, että eduskunnan nuorin kansanedustaja olisi sosialidemokraatti. Nyt tätä titteliä pitää hallussaan entinen liittohallituksemme jäsen 24-vuotias Ilmari Nurminen. Eduskuntaan valittiin myös ensimmäiset maahanmuuttajataustaiset kansanedustajat. Toinen heistä on meidän demareiden valovoimainen Nasima Razmyar!

Olkaamme kaikista nuorista ehdokkaistamme ylpeitä, he ovat nimittäin tulevaisuuden tekijöitämme, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea ja tulevaisuuden SDP:tä. Nyt valittujen kansanedustajien lisäksi meillä on lukuisia muita nousevia nuoria, jotka saivat isoja äänimääriä. Tulokset lupaavat loistavaa tulevaisuutta käytäessä kohti vuoden 2017 kuntavaaleja ja vuoden 2019 eduskuntavaaleja.

SDP:n uudistaminen vaatii toimenpiteitä kaikilla tasoilla.

Vastaus ei kuitenkaan löydy käpertymällä sisäänpäin, vaan suuntautumalla rohkeasti ulospäin. Menemällä ihmisten pariin, avaamalla toimintaamme uusille ihmisille, puhumalla ikävistäkin asioista, uskaltamalla olla jotain mieltä ja toimimalla sen mukaisesti.

Herättämällä voimakkaita tunteita niin puolesta kuin vastaan meidän on mahdollista kääntää kurssi ylöspäin. Eiköhän kääritä hihat ja laitetaan SDP kuntoon. Yhdessä. Liity siis Demarinuorten jäseneksi!. LIPPU

5

6

LIPPU 2 / 2015

LIPPU 2 / 2015

EDUSKUNNAN UUDET TOIVOT Alkukeväästä Demarinuoret asetti tavoitteekseen, että uuteen eduskuntaan valitaan kolme alle 32-vuotiasta sosialidemokraattia.

Kukapa olisi uskonut, että tuo tavoite ei pelkästään täyty vaan jopa ylittyy yhdellä. Mitä Nasima, Ilmari, Joona ja Sanna tuumasivat kansanedustajan työn alkamisen kynnyksellä?

Haastattelujen tekohetkellä ei vielä ollut selvää vaikuttavatko demarit tällä vaalikaudella hallituksesta vai oppositiosta käsin.

TEKSTI: Essi Virtanen KUVAT: IIda Vallin

7

8

LIPPU 2 / 2015

KANSANEDUSTAJA NASIMA RAZMYAR MILLAISIN FIILIKSIN OLET ALOITELLUT KANSANEDUSTAJAN TYÖTÄ?

”Innolla, mutta vielä tässä vaiheessa tämä on ollut vähän odottelua, kun hallitustunnustelut ovat olleet kesken, valiokuntajako ei ole ollut selvillä eikä eduskuntaryhmäkään ole vielä kovin montaa kertaa kokoustanut. Odotan sitä, kun tekeminen alkaa vähän kovemmalla draivilla! Olen kylläkin jäsenenä eduskuntaryhmän työvaliokunnassa, joten siellä olen jo jonkin verran päässyt työhön käsiksi.” ”Talo on minulle jo ennestään tuttu, koska olen ollut eduskunnassa töissä viimeiset neljä vuotta. Mutta onhan tässä silti paljon uutta opeteltavaa ja eduskuntatalon remontin takia kaikki ovat hieman pyörällä päästään.”

SAAVUTIT JO VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA VARAKANSANEDUSTAJAN PAIKAN JA VIIME EUROVAALEISSA KERÄSIT AIKA MUHKEAN ÄÄNISAALIIN – JA NYT TÄNÄ KEVÄÄNÄ SINUT VALITTIIN KANSANEDUSTAJAKSI. MITKÄ OVAT OLLEET VAHVUUTESI?

naali maahanmuuttajataustaisille ihmisille, erityisesti nuorille! Sain juuri kutsun tulla puhumaan tilaisuuteen, jossa joukko somalitaustaisia nuoria haluaa juhlistaa ylioppilaaksi valmistumistaan. Ehkä minun esimerkkini on rohkaissut heitä menestymään kaikista heidän kohtaamistaan ennakkoluuloista huolimatta… Ja toisaalta heidän menestyksensä rohkaisee ja kannustaa minua työssäni kansanedustajana.

OLET JO ENNEN EDUSKUNTAAN VALINTAASI OLLUT AKTIIVINEN YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELIJA. ESIMERKIKSI MONET KANTAAOTTAVAT BLOGIKIRJOITUKSESI ON NOTEERATTU HYVIN LAAJASTI. OLET AVOIMESTI KERTONUT MYÖS SAAMASTASI ALA-ARVOISESTA PALAUTTEESTA JA JOPA SUORANAISESTA VIHAPUHEESTA. MIKÄ SINUA MOTIVOI JATKAMAAN?

”Sellainen palaute osoittaa, että esille nostamani asiat ja ongelmat ovat oikeasti olemassa.” ”Omasta turvallisuudestaan ei tietysti kenenkään pidä tinkiä, ei minunkaan. Politiikkaa ei kuitenkaan voi tehdä, jos ei ole valmis julkisesti seisomaan sanojensa takana. Viime aikoina tuollaista palautetta on muuten tullut melko vähän... Ehkä siis kissan nostaminen pöydälle auttoi tässäkin asiassa.”

MILLAISIA ASIOITA HALUAISIT SEURAAVAN NELJÄN VUODEN AIKANA OLLA EDISTÄMÄSSÄ?

”Moni on tullut ihan kadulla sanomaan, että arvostaa pitkäjänteistä tekemistä. Sitä, että olen vaali vaalilta mennyt eteenpäin, kehittynyt ja jatkanut päämäärän tavoittelua. Tällainen palaute tekee todella kiitolliseksi.” ”Vaalikampanjaani on kehuttu siitä, että se oli yksi Helsingin näkyvimmistä. Minulla onkin takanani aivan upea tukiryhmä, jossa on paljon innostusta ja ihmisiä, joista on tullut minulle ystäviä. Pitäähän politiikan olla myös mukavaa!” ”En kuitenkaan ajattele tukiryhmän olevan olemassa vain vaaleja varten. Toivon, että kaikki se tuki ja yhdessä tekeminen säilyvät jatkossakin ─ juuri yhdessä tekemisestä ja kommunikaatiosta politiikassa mielestäni pitäisi olla kyse. Vaikka yksilö ehkä olisikin esillä eduskunnassa, niin siellä takana on kuitenkin joukkue, joka auttaa jaksamaan myös huonoja päiviä, joita varmasti niitäkin tulee. Tätä työtä kun tehdään koko sielulla.”

”Tällä vaalikaudella voi käydä niin, että monessa asiassa joudumme edistämisen sijaan puolustuskannalle. Pahoin pelkään, että esimerkiksi translain edistäminen on hankalaa. Jotkut haluavat yhä myös palata keskusteluun tasa-arvoisesta avioliittolaista.” ”Iso ja itseäni kiinnostava kokonaisuus ovat ympäristöasiat, esimerkiksi ilmasto- ja energiakysymykset. Minusta on sääli, miten usein kuulen kyseltävän sosialidemokraattisen ympäristöpolitiikan perään. Ympäristöstä huolehtimisella on liikkeessämme vahvat juuret, joten minkä takia emme siis puhu siitä enempää? Sama pätee myös ulkopolitiikkaan ja kansainvälisyyteen. Nykymaailmassa niin monet ilmiöt ovat globaaleja, että emme voi katsoa niitä vain Suomen mittakaavassa.” ”Työelämän tasa-arvosta ja palkkaeroista puhuttiin paljon vaalien alla. Toivon, että kaikki keskusteluun osallistuneet ja feministisiä vaalilupauksia antaneet edustajat nyt valituiksi tultuaan myös puuttuisivat näihin asioihin.”

TÄNÄ KEVÄÄNÄ EDUSKUNTAAN NOUSI KAKSI MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTA KANSANEDUSTAJAA, JOISTA OLET TOINEN. KERTOOKO VALITUKSI TULEMISENNE YHTEISKUNNALLISESTA MUUTOKSESTA JA VOIKO SITÄ PITÄÄ JONKINLAISENA MERKKIPAALUNA?

NASIMA RAZMYAR

”Kertoohan se monenlaisista muutoksista, eteenkin kun meidät molemmat vielä valittiin Helsingistä. Mutta luulen kuitenkin, että jonkinlainen alkuhurmos tästä pian menee ohi. Kansanedustajia olemme siinä missä muutkin.

Maahanmuutosta tullaan varmasti puhumaan tällä vaalikaudella paljon, ja aion jatkossakin olla puolustamassa maahanmuuttajien asemaa. En kuitenkaan mieti esimerkiksi valiokuntatoiveitani maahanmuuttoasioiden perusteella, sillä maahanmuuttajuushan on vain osa minua.” ”Mutta totta kai tämä on positiivinen ja rohkaiseva sig-

- 30-vuotias helsinkiläinen, koulutukseltaan yhteisöpedagogi - työskenteli ennen eduskuntaan valintaansa SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä - Helsingin kaupunginvaltuutettu - Demarinuorten ehdokas vuoden 2014 eurovaaleissa - lähdin mukaan politiikkaan, koska… Koin, että minulla on annettavaa - poliittinen esikuvani on… Miina Sillanpää

LIPPU 2 / 2015

KANSANEDUSTAJA ILMARI NURMINEN MILLAISISSA TUNNELMISSA OLET ALOITTANUT TYÖSI KANSANEDUSTAJANA?

”Olo on edelleen tosi, tosi kiitollinen! Nuorena ehdokkaana joutuu tekemään kaksinkertaisen työn vakuuttaakseen äänestäjät siitä, että nuoresta iästä huolimatta on luottamuksen arvoinen ja vastuullinen yhteisten asioiden ajaja. Tuntuu hienolta, että on siinä onnistunut.” ”Tässä on nyt oltu pari viikkoa töissä ja tutustuttu taloon, perehdytys on ollut hyvää. Tunnelma on kuitenkin vielä ollut odottavainen, koska hallitustunnustelut ovat olleet kesken eikä ole ollut selvää ollaanko hallituksessa vai oppositiossa ja esimerkiksi mitä valiokuntapaikkoja saadaan.”

OLET EDUSKUNNAN NUORIN JA ENSIMMÄINEN 1990-LUVULLA SYNTYNYT KANSANEDUSTAJA. MIKÄ ON MENESTYKSESI SALAISUUS?

”Kun nousee kansanedustajaksi julkisuuden ulkopuolelta kunnallispolitiikasta ja järjestömaailmasta, ei voi olla muuta salaisuutta kuin jalkatyö, ihmisten kohtaaminen, aktiivinen kirjoittaminen ja pitkään jatkunut vaikuttaminen. Olen aloittanut aikanaan oppilaskunnan puheenjohtajuudesta ja nuorisovaltuustosta, nyttemmin olen toiminut muun muassa kotikaupunkini valtuustossa, maakuntahallituksessa, Pirkanmaan omaishoitajissa ja Tampereen yliopiston edustajistossa. Tärkeintä on ollut suhtautua vaikuttamiseen intohimoisesti, en näe millä muulla tavalla tätä voisi tehdä.” ”Vahvuuteni on myös ehkä ollut se, että olen kiertänyt paljon ja ollut ihmisten tavoitettavissa.”

ONKO KANSANEDUSTAJUUS SINULLE PITKÄAIKAINEN UNELMA VAI VAIN JATKUMOA MUILLE TEHTÄVILLE?

”Ehkä se on pitkäaikaisempi unelma… Olen käynyt eduskunnassa ennen kansanedustajaksi valintaani mielestäni vain kerran, yläkoulussa ollessani. Eduskunnan opas esitteli meille jotakin kokoushuonetta ja totesi, että “jonakin päivänä joku teistä voi vielä olla täällä töissä” ─ muistan silloin ajatelleeni, että minua kyllä voisi kiinnostaa olla se joku!”

KOHDALLASI ON HUOMIONARVOISTA, ETTÄ ET OLE HALUNNUT IÄSTÄSI HUOLIMATTA LOKEROITUA ENSISIJAISESTI NUORTEN ASIOIDEN AJAJAKSI VAAN OLET PUHUNUT PALJON ESIMERKIKSI IKÄÄNTYVIEN ASIOISTA. MIKSI?

”Nuorena ihmisenä ja opiskelijana olen tietysti hyvin tietoinen myös nuoria koskevista kysymyksistä. Olen esimerkiksi itsekin elänyt ihan viime aikoihin asti opintotuella ja joutunut tosissaan miettimään sellaisiakin asioita kuin rahan riittämistä ruokaan.”

“Mutta toisaalta on vahvuus osata asettua myös toisten ihmisten asemaan. Kantavana teemana itselläni on aina ollut nimenomaan heikompiosaisten puolustaminen. Se voi tarkoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, mutta myös muistisairaita, kehitysvammaisia, omaishoitajia... ─ Sellaisia ryhmiä, joiden ääni jää yhteiskunnassa helposti kuulematta. He tarvitsevat puolestapuhujia. Esimerkiksi muutama vuosi sitten tein haastattelututkimusta Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa ja havahduin siihen, että asukkaat ovat yksinäisiä eivätkä pääse tarpeeksi ulkoilemaan. Päätin, että asialle on tehtävä jotain ja aloin kerätä kansalaisaloitetta, jotta ulkoiluoikeudesta tulisi lakisääteinen. ” MILLAISIIN ASIOIHIN HALUAT SEURAAVAN NELJÄN VUODEN AIKANA OLLA VAIKUTTAMASSA?

”Talouden tasapainottamista ei pidä tehdä pienituloisten kustannuksella. Ei ole oikein, että jo valmiiksi heikompiosaisilta leikataan ja heidän maksujaan korotetaan ─ esimerkiksi koulutuksen pitää jatkossakin olla maksutonta. Omia erityistavoitteitani ovat ikääntyvien elämänlaadun parantaminen ja se, että omaishoitajien tukemista vahvistettaisiin ja sille säädettäisiin valtakunnalliset kriteerit.”

ILMARI NURMINEN - 24-vuotias sastamalalainen kunta- ja aluejohtamisen opiskelija - Sastamalan kaupunginvaltuuston jäsen - tausta Demarinuorissa: liittohallituksen jäsen vuosina 2012-2014 - kansanedustajana haluan erityisesti edistää… Tasa-arvoa - poliittinen esikuvani on… Tarja Halonen ja politiikan ulkopuolinen esikuvani piispa Irja Askola

9

10

LIPPU 2 / 2015

KANSANEDUSTAJA JOONA RÄSÄNEN DEMARINUORTEN ISTUVAA PUHEENJOHTAJAA EI OLE KOSKAAN ENNEN VALITTU EDUSKUNTAAN KESKEN PUHEENJOHTAJAKAUDEN. MITKÄ FIILIKSET?

”Ei sitä osaa vieläkään sanoiksi pukea… Ristiriitaiset tunnelmat, tietysti olen surullinen puolueen tappiosta, mutta samalla myös onnellinen itse saamastani luottamuksesta ja nuorten menestyksestä. Nöyräksi vetää ja se nöyryys pitää muistaa säilyttää myös kansanedustajana.”

NOUSIT EDUSKUNTAAN SUOMEN SUURIMMASTA VAALIPIIRISTÄ, UUDELTAMAALTA. VAALIPIIRISSÄSI KILPAILU ON KOVAA JA EHDOKKAITA ON PALJON, JOUKOSSA MYÖS MONIA TUNNETTUJA VAIKUTTAJANIMIÄ. MILLAISIN EVÄIN 28-VUOTIAAN SOSIALIDEMOKRAATIN ONNISTUI PONNISTAA KANSANEDUSTAJAKSI?

”Ei tätä kukaan osannut täysin kuvitella! Tiedettiin kyllä, että useampi paikka on mahdollista saavuttaa, mutta se vaatii kovaa työtä. Moni oli pessimistinen kolmen edustajan tavoitettakin kohtaan. Selkeä sukupolvenvaihdos on ollut käynnissä jo pidempään, puolueen kannatuksesta huolimatta. Vuoden 2008 kuntavaaleissa valittiin kuutisenkymmentä nuorta valtuutettua, vuoden 2012 vaaleissa jo noin 90. Ja vuoden 2011 eduskuntavaaleissa läpi meni yksi nuori demari, tänä keväänä neljä.” ”Jokaisella nyt valitulla on taustaa Demarinuorissa, tämä on iso arvonnousu myös järjestölle. Nyt nähdään, että toiminta ei ole pelkkää puuhastelua vaan kovaa poliittista vaikuttamistyötä, jossa meidän jokaisella jäsenellämme on mahdollisuus olla mukana.”

TOISTA KAUTTASI DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJANA ON VIELÄ JÄLJELLÄ NOIN VUOSI. MITEN SOVITAT YHTEEN PUHEENJOHTAJUUDEN JA KANSANEDUSTAJUUDEN?

”Olen sitoutunut toimimaan Demarinuorten puheenjohtajana kauteni loppuun. Loppukauden työnjako tulee olemaan sellainen, että liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Petra Peltonen ottaa toimistolla vetovastuun työnjohdosta ja jokapäiväisen toiminnan organisoinnista. Itselleni jää edelleen puheenjohtajan vastuu liiton poliittisen linjan toteuttamisesta ja sen edistämisestä.”

”Pitäisi varmaan kysyä kampanjassa mukana olleilta! Lohjalla on pitkä oman kansanedustajan perinne ja yhdessä tekemisen meininki.

Kun laitetaan kädet saveen, niin syntyy tulostakin. Kotiseudullani Länsi-Uudellamaalla on vahva paikallisidentiteetti, ja oman alueen ehdokkaan äänestämistä pidetään tärkeänä.” ”Ja kyllä nyt oli havaittavissa myös halua vaihtaa naamoja ja tukea nuorta ehdokasta.”

MITÄ TOIVOT SEURAAVALTA NELJÄLTÄ VUODELTA, MITEN SUOMEN PITÄÄ MUUTTUA?

”Itselläni on sellainen sääntö, että aina jos vaaditaan jotain parannuksia, pitäisi pystyä myös kertomaan miten ne rahoitetaan – kakku täytyy leipoa ennen kuin sen voi jakaa.

Tärkeintä on nyt työllisyyskehitys. Jos esimerkiksi hyvinvointieroja halutaan kaventaa, niin työllisyysasteen on pakko nousta. Tästä tavoitteesta puolueetkin ovat samaa mieltä, vaikka keinovalikoimat ovatkin erilaisia.” ”Yksittäisistä asioista voisi mainita myös nuorisotakuun jatkokehittämisen, kohtuuhintaisten asuntojen lisäämisen ja sen, että jokaiselle nuorelle mahdollistetaan pääsy toisen asteen koulutukseen. Nämä ovat erityisesti omaa sydäntä lähellä.”

DEMARINUORET OLI ASETTANUT TAVOITTEEKSEEN KOLME NUORTA ALLE 32-VUOTIASTA KANSANEDUSTAJAA. TAVOITTEET ON YLEENSÄ TAPANA ASETTAA HIEMAN YLÄKANTTIIN, MUTTA TÄLLÄ KERTAA KÄVIKIN NIIN, ETTÄ TAVOITE OLI LIIAN VAATIMATON. NUORIA DEMAREITA MENI LÄPI PERÄTI NELJÄ KAPPALETTA.

JOONA RÄSÄNEN - 28-vuotias lohjalainen, koulutukseltaan liiketalouden tradenomi - Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja - Demarinuorten puheenjohtaja vuodesta 2012 lähtien - kansanedustajana haluan erityisesti edistää… Nuorten työllistymistä - poliittinen esikuvani on… Olof Palme

LIPPU 2 / 2015

KANSANEDUSTAJA SANNA MARIN MILLÄ MIELIN OLET ALOITTANUT TYÖSI KANSANEDUSTAJANA?

”Odottavaisin mielin! Eduskuntatyö ei ole todenteolla vielä alkanut ja esimerkiksi valiokuntavalinnat ovat tällä hetkellä väliaikaisia. Puolueen varapuheenjohtajana olen kuitenkin mukana hallitustunnusteluissa, joten omat työpäiväni ovat venyneet pitkiksi.”

”Toiseksi, meidän pitää voittaa ihmisten luottamus takaisin. Tämä edellyttää, että sanamme ja tekomme ovat samansuuntaisia ja politiikkamme on äänestäjien näkökulmasta ennakoitavaa.” ”Ja kolmanneksi, meidän on uudistettava puolueen organisaatiota ja viestintää sekä demokratisoitava toimintatapojamme.”

TÄLLÄ KERTAA EDUSKUNTAAN NOUSI PALJON NUORIA KANSANEDUSTAJIA, MYÖS SDP:N LISTOILTA.

”Meillä on paljon hyviä ja päteviä nuoria toimijoita ja poliitikkoja. Uskon, että nuorten valinnassa on ennen kaikkea painanut kyky tehdä politiikkaa, ei esimerkiksi ikä tai sukupuoli.”

ENTÄ MITÄ ODOTAT EDUSKUNTATYÖLTÄ?

SINUSTA ON JULKISUUDESSA TITULEERATTU YHDEKSI SDP:N TULEVAISUUDEN TOIVOISTA. ESIMERKIKSI HELSINGIN SANOMIEN NYT-LIITE OTSIKOI TAANNOIN RAFLAAVASTI, ETTÄ AIOT ”PANNA EDUSKUNNAN KURIIN JA DEMARIT UUSIKSI”. MITEN SUHTAUDUT TÄLLAISEEN HUOMIOON?

”Paljon riippuu siitä, vaikutammeko puolueena hallituksesta vai oppositiosta käsin. Tietysti toivon, että saan mielekkäät valiokuntapaikat, joissa voin kehittää asiantuntemustani ja ajaa vahvasti sosialidemokraattista politiikkaa eteenpäin.”

SINUT VALITTIIN EDUSKUNTAAN VAALIPIIRISI PIRKANMAAN ÄÄNIHARAVANA, KERÄSIT 10 911 ÄÄNTÄ. TULOS ON HUIKEA, ONNISTUIT SELVÄSTI PUHUTTELEMAAN MYÖS MUITA KUIN VARMOJA DEMARIÄÄNESTÄJIÄ. MITEN TUO TULOS TEHTIIN?

”Olen tehnyt politiikkaa täysillä pidemmän aikaa ja uskon, että äänestäjät ovat huomioineet tämän jo tehdyn työn. Olen saanut paljon hyvää palautetta muun muassa siitä, miten olen hoitanut Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtäviä ja SDP:n varapuheenjohtajuutta.” ”Olen myös melko suorapuheinen – uskon ihmisten arvostaneen sitä, että pyrin aina sanomaan suoraan oman perustellun kantani. Poliittista jargonia puhutaan aivan liikaa ja se kyllästyttää monia.” ”Tämän lisäksi teimme tukiryhmäni kanssa todella paljon töitä, kiersimme ahkerasti Pirkanmaata ja kohtasimme paljon ihmisiä kasvotusten. Suuri kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu osaavalle vaalipäällikölleni Pirita Ruokoselle ja koko kampanjatiimille.”

SEN LISÄKSI, ETTÄ ALOITAT NYT UUTENA KANSANEDUSTAJA, OLET MYÖS TOIMINUT JO NOIN VUODEN VERRAN PUOLUEEN TOISENA VARAPUHEENJOHTAJANA. VAALITULOS KOKONAISUUDESSAAN OLI MEILLE SUURI PETTYMYS, SOSIALIDEMOKRAATTIEN KANNATUS SUOMESSA ON VAIN 16,5 PROSENTTIA. MITEN PUOLUEEN SIIHEN PITÄISI REAGOIDA?

”Mitään oikotietä onneen ei ole olemassa, vaan kannatuksen nostamiseksi on tehtävä paljon töitä ja tämä työ on aloitettava ruohonjuuritasolta. Ensinnäkin, puolueen on uudistettava politiikkansa sisältöjä, asetettava kunnianhimoisia, tulevaisuuteen katsovia tavoitteita ja pyrittävä näitä kohti systemaattisesti politiikan jokaisella tasolla.”

”En ollut kovin innoissani Nyt-liitteen otsikoinnista, mutta media tietysti toimii aina omasta näkökulmastaan käsin ja siihen on totuttava.” ”Teen politiikkaa täysillä ja haluan vaikuttaa asioihin. On selvää, että haluan myös uudistaa puoluetta ja vahvistaa sosialidemokraattista liikettä ja arvomaailmaa yhteiskunnassa. Tämä työ on kuitenkin tehtävä yhdessä, sillä politiikka on aina isomman joukon yhteispeliä.”

SANNA MARIN - 29-vuotias tamperelainen, koulutukseltaan hallintotieteiden kandidaatti - SDP:n 2. varapuheenjohtaja - Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja - tausta Demarinuorissa: liiton 1. varapuheenjohtaja vuosina 2010-2012 ja liittohallituksen jäsen vuosina 2008-2010 - lähdin mukaan politiikkaan, koska…

Haluan muuttaa maailmaa - kansanedustajana haluan erityisesti edistää… Ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

11

12

LIPPU 2 / 2015

RATKAISIKO ARVOPOHJAN YHTENÄISYYS EDUSKUNTAVAALIT? TEKSTI: Antti Koskela GRAFIIKKA: Olli Urpela

Merkitseekö eduskuntavaalien tulos, että poliittisen kentän perinteinen jakolinja, samaistuminen poliittiseen vasemmistoon tai oikeistoon, on menettämässä merkitystään? Kevään eduskuntavaaleissa juhlivat puolueet, joita sitoo yhteen arvopohjainen liima.

E

duskuntavaalit on käyty ja tulos oli shokki sekä perinteiselle vasemmistolle että oikeistolle. Vaalien voittajaksi nousivat konservatiivisuuden tai arvoliberaaliuden kautta profiloituvat puolueet.

Perinteisesti kansalaiset ovat profiloineet itsensä poliittiselle kentälle samaistumalla vasemmistoon tai oikeistoon.

Puolueet, joissa tämän janan molemmat äärilaidat ovat olleet edustettuina, ovat yleensä tavanneet olla promillepuolueita.

Nyt tilanne on muuttunut. Esimerkiksi perussuomalaisissa on edustettuna janan koko skaala, puolueen jäsenistössä on entisistä vasemmistoliittolaisia ja entisiä kokoomuslaisia. Ja kaikkea siltä väliltä ─ eikä se tunnu heidän menoaan haittaavan.

Vastaava tilanne on meneillään vihreissä, joka nosti paikkamääräänsä peräti 50 prosentilla kymmenestä paikasta viiteentoista paikkaan. Monet ovat siirtyneet vihreisiin kokoomuksesta, monet taas vasemmistoliitosta.

Puolueen ideologisena liimana toimii arvoliberaalius. Perussuomalaisissa vastaava liima on arvokonservatiivisuus.

VAALIEN VOITTAJAT: ARVOPOHJAN YHTEENSITOMAT

Konservatiivi-liberaali-jaottelussa yhtenäisimmät puolueet ovat keskusta, perussuomalaiset ja vihreät. Keskustasta ja perussuomalaisista puuttuu lähes kokonaan kaupunkien keskustojen liberaaliväestö, ja vihreistä taas maakuntien vanhoillisväestö. Juuri nämä puolueet ovat eduskuntavaalien suurimmat voittajat. Lisäksi jopa arkkikonservatiiviset kristillisdemokraatit onnistuivat selättämään gallupit.

Mitkä puolueet sitten ovat liberaali-konservatiivijaottelussa hajanaisimmat puolueet? Ne ovat vaalitappion kokeneet kokoomus, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto. Nämä puolueet menettivät yhteensä 17 paikkaa.

Voidaan siis sanoa, että vaalitappion kärsivät ne puolueet, joita määrittävä tekijä on joko vasemmistolaisuus tai oikeistolaisuus. Voittajat taas olivat niitä, joissa yhteinen liima on joko konservatiivisuus tai liberaalius.

Hallitus-oppositio -jaottelu selittää osan kannatuserosta, mutta ei kaikkea.

Vasemmistoliitto oli oppositiossa vuoden verran ennen vaaleja ja romahti silti. Täysiverisen oppositiopolitiikan tekeminen ei heitä auttanut.

VAALIEN HÄVIÄJÄT: ONGELMIA ARVOJEN YHTEENSOVITTAMISESSA

Demareissa on aivan aiheellisesti keskusteltu eri arvomaailmaa kannattavien ihmisten vaikeasta sulautumisesta yhtenäisesti toimivaksi puolueeksi. Samassa tilanteessa tarpovat vasemmistoliitto ja kokoomus.

Maakunnissa asuvan, turkistarhausta kannattavan ja aseita omistavan työläisväestönosan ja suurkaupungeissa asuvan, arvoliberaalin, monikulttuurisen väestönosan yhdistäminen ei ole vasemmistoliitossa yhtään sen helpompaa kuin demareissakaan. Nuorten jäsenten suurempi osuus ja Li Anderssonin valtava mediajulkisuus vain saavat sen joskus unohtumaan. Vaalitappiot ovat ajaneet vasemmistoliiton jo tilanteeseen, jossa sillä on vain kaksi eduskuntapaikkaa enemmän kuin RKP:llä.

Arvo-ongelma vaivaa kokoomuksessakin. Pelkkä talousoikeistolaisuus ja markkinahenkisyys ei riitä liimaksi, kun kypäräpäiset papit eivät löydä peilistä Alexander Stubbia.

LIPPU

LIPPU 2 / 2015

Liberaali-konservatiiviakseli: Kesk+PS+Vihr+KD

Vasemmisto-oikeistoakseli: Kok+SDP+Vas

Vasemmisto-oikeistoakseli vs. liberaali-konservatiiviakseli 2007-2015 eduskuntavaalit

2007

vas sdp kok kd vihr perus kesk

2011

2015

Eduskuntapuolueiden kannatus (%) eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015

rkp vas sdp kok kd vihr perus kesk

2007

2011

2015

13

14

LIPPU 2 / 2015

MIELIPIDEPALSTA: 4 x eduskuntavaalituloksen taustat

LOPPUKIRIN MERKITYS VAALEISSA KOROSTUU

Teksti: Eemeli Peltonen

N

eljän vuoden välein käytävät eduskuntavaalit ovat suomalaisen politiikan tärkein mielipidemittaus. Siksi on tärkeää pohtia, mitä vaalitulos kertoo kotimaan politiikan asetelmista ja kansalaisten vaalikäyttäytymisestä.

Kevään 2015 vaalit kertovat muutoksesta suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä. Mielipidemittausten perusteella kannastaan epävarmojen äänestäjien osuus pysyi vaalien loppusuoralle asti korkeana. Vielä vaalien viimeisellä viikolla lähes puolet äänestäjistä ilmoitti, ettei ole vielä päättänyt kenelle äänensä aikoo antaa.

Samalla kannastaan varmojen ja puolueuskollisten osuus on pienentynyt. Tämä on isku erityisesti perinteisille suurille puolueille, kuten keskustalle ja SDP:lle, jotka ovat tottuneet nauttimaan vakaasta peruskannatuksesta.

Kannastaan epävarmojen, liikkuvien äänestäjien määrän kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että peli on auki loppuun asti. Varmoja voittajia tai häviäjiä on vaikea ennustaa. Tästä kertoo myös median kyvyttömyys ennustaa perussuomalaisten vaalitulosta. Puolue onnistui loppukirissään, mikä näkyy varsinaisena vaalipäivinä annetuissa äänissä.

Erityisen heikon loppukirin teki näissä vaaleissa SDP. Ero puolueen ennakkoäänien ja varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänien välillä on hätkähdyttävä. Pudotus toiselta sijalta neljänneksi tapahtui juuri viimeisen viikon aikana.

Kevään 2015 eduskuntavaaleista on syytä oppia, että kampanjaa on käytävä loppuun asti niin puolueen kuin ehdokkaidenkin. Loppukirin aikana epävarmojen äänestäjien vakuuttaminen ratkaisee tulevaisuuden vaalit entistä selvemmin.

”MIELIPIDEMITTAUSTEN PERUSTEELLA KANNASTAAN EPÄVARMOJEN ÄÄNESTÄJIEN OSUUS PYSYI VAALIEN LOPPUSUORALLE ASTI KORKEANA. VIELÄ VAALIEN VIIMEISELLÄ VIIKOLLA LÄHES PUOLET ÄÄNESTÄJISTÄ ILMOITTI, ETTEI OLE VIELÄ PÄÄTTÄNYT KENELLE ÄÄNENSÄ AIKOO ANTAA.”

ÄÄNESTIKÖ PERUSSUOMALAINEN TAANTUMUKSEN PUOLESTA?

Teksti: Eetu Kinnunen

V

aalien jälkeinen punaviherkupla vs. PerusSuomi -keskustelu on lähtenyt siitä oletuksesta, että kaupungeissa asuu selkeästi arvoiltaan ja elämänasenteeltaan liberaalimpi ja kansainvälisempi ihmisryhmä kuin maakunnissa, joissa ”kansan syvät rivit” paheksuvat “seksuaalisesti poikkeavia” ja “ulkomaalaisia”. Maakuntien perus-suomalaiset eivät ole huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja suurkaupunkien latte-kansa taas on vieraantunut siitä, miten ne luomuporkkanat päätyvät lautaselle vinaigretten ja hummuksen seuraksi.

Väitän, että jako on luotu keinotekoiselle pohjalle.

Moni muukin nykyisen pinnallisen media-aikakauden ilmiö tarttuu identiteetteihin ja ulkoisiin seikkoihin, kuten kulutustottumuksiin. Ei maakunnissa vihata homoseksuaaleja tai maahanmuuttajia. Suurin osa Teuvo Hakkaraista äänestäneistä 5500 keskisuomalaisesta ei pidä ”turvapaikkaturismia” merkittävänä ongelmana - jos minkäänlaisena.

Tutkimusten mukaan enemmistö perussuomalaisia äänestäneistä kannatti Tahdon2013-aloitteen hyväksymistä. Olli Immosen höpinät siitä, miten suomalaiset kaipaavat ”kansallista vallankumousta”, voi siis jättää omaan arvoonsa.

Samaa vaalipiiriä Hakkaraisen kanssa kiertäneenä uskallan sanoa, että syy perussuomalaisten ja muiden konservatiivien äänestämiselle löytyy pikemminkin kokemuksesta, jonka mukaan ”kuplaihmisten” intressit on asetettu heidän asioidensa edelle. Että sellaiset kysymykset kuin työttömyys tai palveluiden saatavuus yliopistokaupunkien keskustojen ulkopuolella on unohdettu täysin vasemmistolaisten puolueiden agendoilta. Kärjistäen, täällä tulee vastaan oletus ettei Helsingissä olla kiinnostuttu mistään muusta kuin homoista ja turvapaikanhakijoista.

SDP:llä on tärkeä paikka, koska me voimme seistä kynnyksellä, maakuntien ja lähiöiden lippisväen ja liberaalin eliitin välissä. Jos kykenemme voittamaan keinotekoisen vastakkainasettelun ja osoittamaan, että pystymme laittamaan koko Suomen työllisyys- ja palvelukysymykset kuntoon, vaikka samalla kantaisimmekin vastuuta ympäristöstä ja ihmisoikeuksista, meillä on käsissämme menestyksen avaimet. Mutta jos tällainen vastakkainasettelun rakentaminen punavihreiden ja junttien välille ottaa edelleen lisää tuulta alleen molemmissa karsinaansa paimennettavien leireissä, edessä on varma tuho.

LIPPU 2 / 2015

I HAVE A DREAM, AND I’M GONNA TELL YOU ABOUT IT!

MAAILMAN MUUTTUMINEN ON HYVÄKSYTTÄVÄ

Text: Erica Helin

Teksti: Milla Granlund

J

ag vågar påstå att ordförande Rinne har fel när han under valvakan, i direktsändning, säger att partiet redan har förnyat sig och vi bara behöver bli bättre på att förmedla det. Vi begår ett stort misstag om vi tror att partiet redan har förnyat sig. Socialdemokratin i Finland behöver ruskas om ordentligt!

Det är dags att förnya sig på riktigt! Söka upp den politiska kartan, titta till vänster om mittlinjen och plocka fram en STOR dos självkänsla, ideologi och drömmar, för det är det vårt parti behöver.

Det måste bli okej att i den offentliga samhällsdebatten öppet tala om djärva ideologiska framtidsvisioner. Ser man till valresultatet är ideologiska uttalanden ett vinnande koncept. Att tala ansvar och invecklade strukturreformer kanske är en del av den politiska vardagen på Arkadiabacken, men det slår inte igenom i media.

Jag efterlyser färgstarka uttalanden som nödvändigtvis inte är genomförbara i praktiken, men som väcker debatt och tydligt visar vad Socialdemokraterna står för och vad som är våra framtidsdrömmar. Vi behöver tala om ideologiskt viktiga ämnen, ropa ut att nu vill vi införa pensionstak, avskaffa FPA-ersättning för privatsjukvård eller införa gratis sjukvård på riktigt.

Vi måste våga vara rebelliska, nytänkande framtidsvisionärer som drömmer om en bättre och rättvisare framtid.

Samhället är inte perfekt, det finns massor att förbättra, inte bara bibehålla och det är dags att drömma stort, tala om det för finska folket och vinna valet 2019!

”JAG EFTERLYSER FÄRGSTARKA UTTALANDEN SOM NÖDVÄNDIGTVIS INTE ÄR GENOMFÖRBARA I PRAKTIKEN, MEN SOM VÄCKER DEBATT OCH TYDLIGT VISAR VAD SOCIALDEMOKRATERNA STÅR FÖR OCH VAD SOM ÄR VÅRA FRAMTIDSDRÖMMAR.”

D

emareiden heikko menestys eduskuntavaaleissa ei tullut monelle yllätyksenä. Jo ennen vaalipäivää vilahtelivat erityisesti blogikirjoituksissa ja sosiaalisen median keskusteluissa sellaiset sanaparit kuin ”kerättävä joukot” ja ”kirkastettava sanoma”.

Sosialidemokraattinen aate ei ole meiltä unohtunut eikä sanomamme vaadi sen suurempaa kirkastamista. Ongelma on siinä, että harva ymmärtää maailman muuttuneen työväenliikkeen kulta-ajoista. Hyvä esimerkki menneisyydessä elämisestä oli SDP:n vaalivideo.

2000-luvulla, jolloin ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat paitsi markkinavoimat myös erilaiset kansalaisjärjestöt, on turha syyllistää niitä, jotka eivät ehdi seisomaan toreilla ja tekemään lähes päivittäin vapaaehtoistyötä puolueen puolesta. Syyllistäminen on turhaa, sillä siitä on vain harmia.

Uusia aktiiveja houkutellaan toiminnan kautta. Houkuttelevan toiminnan taas täytyy antaa osallistujalle tunne, että hän pääsee aidosti vaikuttamaan ja saa osallistumisesta jotain itselleen. Ajatus siitä, että ihmiset jaksavat aatteen palosta lähteä räntäsateeseen edistämään sosialidemokratiaa, on kaunis, mutta ei realistinen. Tänä päivänä tuo räntäsade sammuttaa yhä useamman rinnasta palon. Sen sytykkeeksi tarvitaan illanistujaisia ja hauskanpitoa.

Puolueen mainontaan sosiaalisessa mediassa käytettiin vaalien alla suuret summat rahaa, mutta sillä ei saavutettu paljoa. Rahalla ei voi ostaa osaamista, sillä voi vain palkata ihmisen, jolla tämä osaaminen on. Tämän päivän mediaa täytyy ymmärtää, jotta siihen on järkeä panostaa. Samaan aikaan, kun puolue tuhlaa vähäisiä varojaan some-kampanjointiin, Demarinuorissa sosiaalinen media osataan ottaa haltuun huomattavasti tehokkaammin ja pienemmällä hintalapulla.

Puolueessa on nyt aika kuunnella niitä, joilla on uskallusta tuoda puolueen toiminta 2000-luvulle. Sanomassamme ei ole vikaa ja sosialidemokraattiset arvot puhuttelevat ihmisiä edelleen.

Kautta maailman on nähtävissä populististen ja rasististen puolueiden nousu seurauksena eriarvoisuuden kasvamisesta. Tämä ei siis ole vain meidän ongelmamme.

Voidaksemme taistella paremman huomisen puolesta, on meidän ymmärrettävä maailmaa, jossa tällä hetkellä elämme.

Ketkä ovat tämän päivän duunareita? Onko sana ”duunari” enää pureva? Kuinka (sosiaalinen) media toimii? Mitä annettavaa meillä on aktiiveille, jotka saapuvat kampanjoimaan? Kuinka järjestökenttämme saadaan yhtenäiseksi? Miksi me jatkuvasti tappelemme keskenämme? Siinä muutama pähkinä purtavaksi.

15

16

LIPPU 2 / 2015

MATKALLA ARKADIANMÄELLE 4/4

”VAIKEA AJATELLA POLITIIKKAA VAIN VAALEINA” TEKSTI: Essi

Virtanen KUVAT: Maria-Riitan ja Arin kampanjat

Lipussa on viime syksystä lähtien seurattu kahden nuoren demarin matkaa kohti Arkadianmäkeä. Nyt vaalit on pidetty ja kaksi lähes vuoden mittaista projektia on tullut päätökseensä – tai pikemminkin voisi sanoa, että projekteissa on saavutettu jonkinlainen välietappi.

Ensikertaa eduskuntaan pyrkineistä Maria-Riitasta ja Arista ei vielä tullut kansanedustajia, mutta kumpikaan ei poissulje uutta yritystä neljän vuoden päästä.

V

oi vain kuvitella, mitä mielessä liikkuu, kun kuukausien työ – lukemattomia kilometrejä, jalkatyötä, monenmoisia kohtaamisia ja keskusteluja, puhetilaisuuksia ja esiintymisiä – huipentuu yhteen ainoaan iltaan. Vaali-iltaan, jona selviää miten tehokkaasti kampanjatyö ja sen eteen tehdyt uhraukset, taloudelliset panostukset ja menetetty vapaa-aika, ovat muuttuneet äänestyspäätöksiksi. Tai siis voisi kuvitella. Kansanedustajaehdokkaat Maria-Riitta Mällinen ja Ari Reunanen eivät ladanneet vaali-iltaan aivan näin dramaattisia odotuksia eikä se myöskään ollut kummallekaan varsinaisesti minkään loppu, päinvastoin.

– Eihän se kampanja tavallaan mihinkään ole loppunut!

Tavoite on asetettu korkealle, välillä vaan laskettiin ääniä, ja nyt työ jatkuu. Mun on tosi vaikea ajatella politiikkaa vain vaaleina. Nyt ajatukset palaavat pikkuhiljaa kunnallispolitiikkaan ja hommat siellä jatkuvat normaaliin tapaan. Tämä politiikka on kuin maraton, nyt otettiin ensimmäinen väliaika ja siltä näyttää, että hyvässä vauhdissa ollaan, Ari sanoo.

Eikä kampanjatyökään itse asiassa ollut ehdokkaiden osalta paketissa vielä vaali-iltana, vaan hoidettavaksi jäi päänsisäisen vaalianalyysin lisäksi vielä aivan konkreettisiakin askareita: – Olin vaalien jälkeisellä viikolla mökkeilemässä ja nauttimassa vapaa-ajasta. Matkalla piti kuitenkin vielä kerätä pois tienvarsimainokset, Maria-Riitta nauraa.

LIPPU 2 / 2015

TORJUNTAVOITOT OMISSA VAALIPIIREISSÄ

VAALITAPPION TAUSTAT

Hyvin harva demari väittänee olleensa erityisen tyytyAlkukevään orastava toiveikkuus SDP:n kohtalaisesta väinen puolueen valtakunnalliseen vaalitulokseen. Mariavaalituloksesta muuttui pienimuotoiseksi lamaannukseksi Riitta ja Ari kuitenkin sattuvat edustamaan sikäli poikkevaaliviikolla, kun Yle julkaisi viimeisen vaaligallupinsa, joka uksellisia vaalipiirejä, Lappia ja Satakuntaa, että niiden povasi puolueen kannatuksen nousun hiipumista. tuloksia voisi halutessaan kutsua varovaisiksi torjuntavoi– Sinä päivänä, kun kannatuskysely julkaistiin, suuntoiksi. SDP ei kummassakaan menettänyt yhtään edustajanilleen joka toinen ihminen mainitsi siitä. Tuli itsellekin paikkaa, vaikka erityisesti Lapin osalta etukäteisennusteet sellainen olo, että noinko se nyt on ihmisten mielissä. ja -spekulaatiot pelottelivatkin, että puolue saattaisi menetHyvistä nostoista harva tulee juttelemaan, mutta tällainen tää ainokaisen edustajansa. kyllä huomataan. Ihmiset haluavat olla voittajan puolella, – Meillä oli tavoitteena se Lapin edustajapaikka pitää.

Maria-Riitta sanoo.

Sen tavoitteen voimalla piti jaksaa, koska kerran menetetVaikka gallupeilla lieneekin vaikutuksia äänestyskäyttynä paikkaa olisi ollut täytymiseen, Maria-Riitta ja Ari todella vaikea hankkia eivät silti ole valmiita laittatakaisin. Onneksi meillä maan vaalitulosta kokonaan oli hyvä ehdokaslisniiden piikkiin. Vaikka vaalipäita, joka keräsi ääniä vän kannatuksen notkahdus tasaisesti niin, että suhteessa ennakkoääniin ehkä lopullisissa tuloksissa kertookin, että äänestäjien paikka ei ollut enää puhutteleminen oli demareille edes vaarassa tippua, erityisen vaikeata aivan vaaMaria-Riitta kertoo. litaistelun loppumetreillä, on Satakunnassa SDP:n Maria-Riitan ja Arin mielestä kannatus on yhä yli silti syytä tarkastella pidempikaksikymmentä proaikaista kehitystä. senttiyksikköä, ja kaksi Huomionarvoista on, että edustajapaikkaa olivat puolueen teettämien tutkimushyvin turvattuina. Ari ten mukaan SDP näyttäytyi ei kuitenkaan haluaisi näissä vaaleissa monelle ääkenenkään tuudittaunestäjälle potentiaalisempana tuvan valheelliseen kuin pitkään aikaan. Potentiitseluottamukseen, sillä aali ei kuitenkaan muuttunut suurimman puolueen ääniksi, joten mitä ilmeisimmin paikka on Satakunpuolueella oli vaikeuksia viesnassakin menetetty tittää äänestäjille, miksi sosialiperussuomalaisille, ja demokraattisen vaihtoehdolla demarien kannatusolisi voinut näissä vaaleissa käyrä osoittaa samaan olla kokonaisuuden kannalta suuntaan kuin puolukäänteentekevä vaikutus. een valtakunnallinen– Liikaa on haettu poliittisia kin kannatus. irtopistevoittoja ja liian vähän – Satakunnan tuon tarjottu maailmankatsolosta on irrelevanttia musta. Ruotsissa sosialidemoverrata muun maan kraattien kannatus kuitenkin tulokseen, se antaa on yli 30 prosenttia, eli kaikki liian ruusuisen kuvan. on mahdollista. Nyt tarvitaan Fakta on, että SDP on kattavaa tulevaisuustyötä, Ari nyt Satakunnassa toiseksi suurin ”NUOREN NOSTAMINEN arvioi. puolue, perussuomalaisten jälkeen.

Patenttiratkaisuja tai pikavoittoja MERKITTÄVÄLLE Esimerkiksi 15 vuotta sitten tällaista ei Arin ja Maria-Riitan mielestä ole PAIKALLE ESIMERKIKSI olisi ollut mahdotonta edes ajatella. olemassa. Maria-Riitta muistuttaa myös, – SDP:n kannatus on säilynyt SaKUNNALLISPOLITIIKASSA että puolueen kannatus ei synny puotakunnassa muuta maata paremmin, luetoimistolta käsin: ON MERKKI SIITÄ, ETTÄ koska meillä on ikääntyvä väestö, – Kun on hävitty, aletaan helposti jossa vielä on jäljellä perinteistä kansyyllistää yksittäisiä ihmisiä ja puhua OMAT LUOTTAVAT.” nattajakuntaa. Lisäksi olemme toispuheenjohtajan tai puoluesihteerin taiseksi säästyneet suurten tehtaiden vaihtamisesta. Siinä unohtuu se, että alasajoilta ja meillä on verraten eduskuntavaaleissakin puolue vain pienet korkeakoulut, joten esimertukee paikallistason työtä ja paikallisia kiksi vihreiden kannatus ei ole samaa ehdokkaita. Antti Rinne sanoi itse vaaluokkaa kuin niissä vaalipiireissä, likampanjan aikana hyvin, että nyt ei joissa on suuria yliopistokaupunkeja. enää voida odotella jonkun muun tulevan ja tekevän – pitää alkaa tehdä itse.

17

18

LIPPU 2 / 2015

MATKALLA ARKADIANMÄELLE 4/4

koudetkin olivat jo etukäteen tiedostettuina, joten ikäviltä yllätyksiltä vältyttiin.

– Suurin vahvuuteni oli, että perusasiat tehtiin hyvin Maria-Riitasta ja Arista ei näissä vaaleissa tullut kanenkä missään vaiheessa lähtenyt mukaan sillä asenteella, sanedustajia. Kumpikin on jo ehtinyt eritellä vaalityössä että ”kuuden viikon päästä on vaalit, nyt tehdään vaalikoettuja onnistumisia, yllätyksiä ja asioita, jotka olisi voinut työtä”. Tein kampanjaa kunnallispolitiikasta ponnistaen. tehdä toisin tai ainakin eri tavalla.

Kampanjan perustukset ovat kunnossa, kun on hoitanut – Olin ehkä hiukan pettynyt omaan äänimäärääni, ottaen olemassa olevat luottamustehtävänsä hyvin. huomioon työmäärän ja sen, että kiersin – Annoin omassa kampanjassa paljon ”KUN ON HÄVITTY, ALETAAN tasoitusta kanssaehdokkaille siinä, että koko vaalipiirissä. Toisaalta sain ääniä HELPOSTI SYYLLISTÄÄ kaikista muista vaalipiirini kunnista paitsi oman organisaationi voimavarat eivät riitYKSITTÄISIÄ IHMISIÄ JA Enontekiöstä, eli kiertämisestä oli selvästi täneet niin laajaan rahoituksen etsimiseen myös hyötyä. Jälkikäteen ajateltuna kierkuin olisi tarvittu. Ja toiseksi minulla ei PUHUA PUHEENJOHTAJAN täminen olisikin kannattanut aloittaa jo ollut mahdollisuutta pitää vapaata töistä TAI PUOLUESIHTEERIN aiemmin, Maria-Riitta miettii.

– toreilla ja kauppojen edessä ei voi kosVAIHTAMISESTA. SIINÄ – Hienoa oli se, että meillä Lapissa oli kaan näkyä liikaa. Mutta oikeastaan nämä UNOHTUU SE, ETTÄ demariehdokkaiden kesken niin hyvä molemmat heikkoudet olivat sellaisia, EDUSKUNTAVAALEISSAKIN yhteishenki, että pystyttiin tekemään jotka kyllä tiedostin jo kampanjan aikana.

PUOLUE VAIN TUKEE vaalityötä yhdessä. Ja saihan tässä myös Kysyttäessä parhaista vaalikentillä PAIKALLISTASON TYÖTÄ JA paljon käytännön oppia ihmisten kohkoetuista hetkistä molemmat antavat PAIKALLISIA EHDOKKAITA.” esimerkkejä mieleenpainuvista kohtaamitaamisesta ja esimerkiksi siitä, mihin milläkin paikkakunnalla kannattaa mennä sista, joita syntyi, kun yksittäiset ihmiset kampanjoimaan. halusivat vaalilipukkeen täyttämisen lisäksi tulla vielä Ari puolestaan arvioi oman kampanjansa vahvuudeksi erikseen henkilökohtaisesti kehumaan ehdokkaan tekemää pitkäjänteisen tekemisen ja realistiset odotukset – heiktyötä. Sellaiset kohtaamiset paitsi motivoivat jatkamaan, AINA VOI PARANTAA, MUTTA MONEEN ASIAAN VOI OLLA MYÖS TYYTYVÄINEN

LIPPU 2 / 2015

”JOKAINEN ÄÄNI TUNTUU myös kertovat siitä, että ehdokas on onnispuolueissa tilaa.

HIENOLLE LUOTTAMUKSEN tunut jäämään ihmisten mieliin. Ensiker– Nuoren nostaminen merkittävälle talaiselle ei ole olemassa mitään valmiiksi OSOITUKSELLE, SILLÄ SIELLÄ paikalle esimerkiksi kunnallispolitiikassa uskollista äänestäjäryhmää tai vahvaa on merkki siitä, että omat luottavat, MariaÄÄNEN TAKANA ON AINA profiilia, jokainen ääni on täytynyt erikseen IHMINEN, JOKA ON PITÄNYT Riitta jatkaa. voittaa puolelleen.

Entäs mitä sitten näyttää Maria-Riitan ja JUURI MINUA PARHAIMPANA – Jokainen ääni tuntuu hienolle luotArin oma tulevaisuus? Molemmat jatkavat VAIHTOEHTONA EDUSTAMAAN tamuksen osoitukselle, sillä siellä äänen nykyisten luottamustehtäviensä hoitamista ITSEÄÄN.” takana on aina ihminen, joka on pitänyt ja kääntävät seuraavaksi katseet vuoden juuri minua parhaimpana vaihtoehtona 2017 kunnallisvaaleihin. Mutta myös neljän edustamaan itseään. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että vuoden päästä pidettävät eduskuntavaalit siintävät jo kausijoituin omalla listallamme neljänneksi, vaikka ympärillä kana horisontissa. oli paljon ehdokkaita kovilla panostuksilla, Ari toteaa.

– Niin olen ajatellut, että tämä nyt oli ensimmäinen yritys… Ja vielä tulee toinen, Maria-Riitta sanoo. ”Pitkäjänteisyys” ja ”pitkäjänteinen tekeminen” ovat saTYÖ JATKUU – UUSI YRITYS TULEVAISUUDESSA? noja, jotka toistuvat Maria-Riitan ja Arin puhuessa tulevaiNuoria ehdokkaita tietysti lämmittää, että vaaleissa suudestaan politiikan parissa. LIPPU meni läpi monta ikätoveria ja tuttua naamaa.

– Politiikassa pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, monilla tekijöillä on merkitystä. Mutta aina onneksi löytyy myös niitä äänestäjiä, joiden mielestä pitää saada kehiin uutta verta, Ari sanoo.

Nuorten menestyminen ei kuitenkaan ollut mikään vahinko vaan siinä näkyy se, että osaavia nuoria on määrätietoisesti nostettu vaikuttaville paikoille ja heille on annettu

19

KIITOS! 20

LIPPU 2 / 2015

LIPPU 2 / 2015

NUORISOVALTUUSTOT: EDUNVALVONTAA ILMAN POLITIIKKAA? Lassi Jääskeläinen, Lohjan nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja ja Uudenmaan Demarinuorten hallituksen jäsen TEKSTI:

Nuorisovaltuustot kirjattiin keväällä viimein kuntalakiin. Käytännössä nuorisovaltuustot muuttuvat lakisääteisiksi vuoteen 2017 mennessä.

Tämä on erinomainen asia, sillä se pakottaa kunnat aloittamaan työn nuorisovaltuustotoiminnan aloittamiseksi ja nuorison aktivoimiseksi mukaan päätöksentekoon. Jotta nuorisovaltuustot aidosti lisäisivät nuorten vaikutusmahdollisuuksia, täytyy poliittisuus hyväksyä osaksi edunvalvontaa.

N

uorisovaltuustot ovat poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia, yleensä 14–19-vuotiaille nuorille tarkoitettuja kunnallisia vaikutuskanavia, joiden toiminta on käytännössä organisoitu samaan tapaan kuin mikä tahansa muukin yhdistystoiminta. Nuorisovaltuustot valitaan yleensä joko nuorisovaltuustovaaleilla tai, jos halukkaita vaaliehdokkaita ei ole tarpeeksi, suoraan hakemusten kautta.

Nuorisovaltuustojen tehtävä on toimia oman kuntansa nuorten edunvalvojana ja aktivoida nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Käytännössä nuorisovaltuustot pääsääntöisesti keskittyvät järjestämään tapahtumia yhdessä ja edistämään muutamia nuorille tärkeitä hankkeita.

EDUNVALVONTAA ILMAN POLITIIKKAA?

Nuorisovaltuustojen poliittinen sitoutumattomuus ja rooli edunvalvojina kuitenkin luovat mielenkiintoisen ristiriidan. Käytännössä kaikki vaikuttaminen nimittäin on

kuitenkin sidottu politiikkaan, ja usein nuorisovaltuustojen aktiivisimmat toimijatkin ovat poliittisesti sitoutuneita.

Nuorisovaltuustot ovat usein välttääkseen tämän ristiriidan kärjistymistä päätyneet siihen, että ne eivät ota suoraan kantaa politiikkaan vaan pyrkivät vain viemään neutraalisti eteenpäin muutamia nuorten kannalta ”luonnollisen” tuntuisia hankkeita. Suora kannan ottaminen politiikkaan ehkä tuntuu haastavalta myös siksi, että politiikka ei ole tarpeeksi tuttua kaikille nuorisovaltuustotoimijoille.

Ongelman muodostaa kuitenkin se, ettei edunvalvontaa ja politiikkaa yksinkertaisesti voi täysin erottaa toisistaan.

Edunvalvonta on nimenomaan poliittista vaikuttamista eikä sitä voi tehdä ottamatta lainkaan kantaa poliittiseen päätöksentekoon. Teoreettisessa ideaalitilanteessa nuorisovaltuusto nimenomaan ottaisi suoraan kantaa kaikkeen kunnallispolitiikkaan, joka millään tavalla koskettaa oman kunnan nuoria. Käytännössä esteeksi tietysti muodostuvat ajankäyttö ja se, ettei kaikkeen voi jatkuvasti ottaa uskottavasti kantaa.

VERKOSTOT JA PÄÄTÖKSENTEON KOKONAISUUDET HALTUUN

On selvää, että nuorisovaltuustojen pitäisi nimenomaan mennä mahdollisimman syvälle politiikkaan ja tutustuttaa toimijat poliittisen päätöksentekoprosessiin, ei vältellä sitä. Nuorisovaltuuston tulee jatkossakin säilyä poliittisesti riippumattomina, mutta tehokas edunvalvonta edellyttää vahvaa poliittista verkostoitumista. Nuorisovaltuutettujen kannattaisikin lähteä rohkeasti tutustumaan puoluepolitiikkaan ja pyrkiä sitä kautta viemään eteenpäin nuorten ja nuorisovaltuustojen tavoitteita.

Nuorisovaltuustojen tulisi myös ottaa suunnitelmallisesti kantaa nuoria koskeviin poliittisiin aiheisiin sekä yrittää ymmärtää kunnallista päätöksentekoa, palveluita ja kuntataloutta kokonaisuutena. Esimerkiksi helpoin tapa parantaa nuorten asuntotilannetta on pyrkiä edistämään aktiivista asuntopolitiikkaa ja vuokra-asuntojen lisärakentamista.

Nuorisovaltuustojen kannattaisi myös aktiivisesti tukea palveluverkkouudistuksia, jos niitä tekemällä vaikeassakin taloustilanteessa pystyttäisiin paremmin takaamaan rahoituksen riittävyys esimerkiksi nuorisopalveluihin.

Nuorisovaltuustojen tulisi myös pyrkiä siihen, että esitykset valmisteltaisiin sellaisiksi, että ne olisivat suhteellisen kustannusneutraaleja tai säästöjä tuovia. Esimerkiksi skeittihalli voitaisiin rahoittaa osin jäsenmaksutuloilla tai nuorisopalvelujen parantamiseksi voitaisiin luoda malli, joka ennaltaehkäiseviä palveluja parantamalla toisi kustannussäästöjä muille sektoreille.

Yleisesti ottaen nuorisovaltuuston kannattaisi nimenomaan tukea kunnallista päätöksentekoa eikä lähteä kampittamaan sitä epärealistisilla vaatimuksilla tai muutosvastaisilla kampanjoilla. Esimerkiksi kouluverkkouudistuksien monissa kunnissa synnyttämä jyrkkä vastarinta olisi hedelmällisintä kanavoida konkreettisiksi ehdotuksiksi siitä, miten uudistuksia voidaan tehdä nuorten tarpeet huomioiden. Poikkeuksiakin voi tulla eteen, mutta on muistettava, että lähes aina tehokkain tapa vaikuttaa johonkin on osallistua sen valmisteluun alkupisteestä lähtien. LIPPU

21

22

LIPPU 2 / 2015

REILUMPAA TYÖTÄ TEKSTI:

Antti Mäki, Demarinuorten liittohallituksen varajäsen KUVAT: OVD:n kampanja-aktiivit

Työelämän todellisuus saattaa toisinaan näyttäytyä karuna vastikään työuransa aloittaneelle nuorelle.

Jos nuorten työelämävalmiuksien kehittämiseen panostettaisiin enemmän, kaikkea ei ehkä tarvitsisi oppia yrityksen ja erehdyksen kautta.

Vaikeudet eivät kuitenkaan täysin poistu tietoa ja työelämätaitoja lisäämälläkään, sillä nykypäivän pirstaloituneessa työelämässä on paljon sisäänrakennettua epävarmuutta ja työtekijän kannalta haitallisia käytänteitä.

K

aikkea ei kuitenkaan tarvitse sietää. Operaatio Vakiduuni haluaa tehdä työelämästä reilumpaa osa-aikaisten työntekijöiden enemmistölle, joka kärsii kohtuuttomasti niin sanotuista nollatuntisopimuksista. Kansalaisaloite säilyttäisi mahdollisuuden nollatuntisopimuksen solmimiseen niille työntekijöille, joiden omassa elämäntilanteessa äärimmäisen joustava sopimus on toimiva vaihtoehto.

Työ tuo elämään sisältöä ja avaa mahdollisuuksia.

Ilman työtä ei kerry palkkaa eikä työkokemusta. Sanonnan mukaan vanhana taitaa sen, mitä nuorena oppii. Opettelevatko nuoret tänä päivänä siis pätkätöihin ja nollasopimuksiin? Miten nuoren kokemukset työelämästä karttuvat?

Nuoren ensimmäisiä kosketuksia työelämään ovat monen kohdalla koulujen järjestämät työelämään tutustumisen jaksot, eli niin sanotut TET-jaksot. Nämä työhön tutustumiset ovat kuitenkin usein hyvin siloteltuja eivätkä tarjoa kovinkaan hyvää näkökulmaa siihen oikeaan työuraan. Ymmärtäähän sen osittain, kun kyseessä on kuitenkin hyvin nuori henkilö.

Seuraavan kerran nuori pääsee kiinni työelämään, jos hyvä tuuri käy, kun on aika hankkia ensimmäinen kesätyö.

Tämä tapahtuu usein siinä viidentoista ja kuudentoista

ikävuoden tietämillä. Jotkut, varsinkin yrittäjäperheistä lähtöisin olevat nuoret, saattavat päästä aloittamaan työt jo aikaisemminkin. Mutta on myös heitä, joiden ei välttämättä tarvitse tehdä kesätöitä ollenkaan.

Kesätyötä hankkiessaan nuori törmää usein myös ensimmäiseen ongelmaansa työmarkkinoilla: työntekijöitä kyllä on, mutta työtä ei ole tarjolla. Suhteilla voi saada hyvänkin kesäpestin, mutta ilman työkokemusta voi jäädä myös täysin vaille kesätyöpaikkaa. Hätäpäissään vaillinaisilla tiedoilla ja vähäisellä kokemuksella varustettu nuori saattaa suostua ottamaan vastaan työsopimuksen, joka rikkoo hänen oikeuksiaan.

Nuoret, ja mikseivät vanhemmatkin työntekijät, pelaavat muutenkin työmarkkinoilla usein puutteellisilla tai väärillä tiedoilla. Koulussa työelämään ei selvästikään juuri valmisteta, sillä edelleenkin Suomessa työntekijä voi löytää itsensä tekemästä töitä virheellisellä työsopimuksella tai jopa kokonaan ilman sopimusta. Työehtosopimuksesta harvemmilla on minkäänlaista käsitystä. Näihin ongelmiin ja puutteisiin puree vain ja ainoastaan koulutus.

Mielestäni työelämän pelisäännöistä pitäisikin olla paljon kattavammat opinnot − varsinkin ammattikouluissa, joista valmistuneiden nuorten pitäisi heti valmistuttuaan olla työelämäkelpoisia. Miten nuori voisikaan edes tietää velvollisuuksiaan ja oikeuksiaan, jos kukaan ei hänelle niistä kerro ennen työsopimusten allekirjoittamista?

EPÄVARMA TYÖSOPIMUS TEKEE MUUSTAKIN ELÄMÄSTÄ EPÄVARMAA

Nollasopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksia, joiden mukaan työntekijällä on töitä nollasta neljäänkymmeneen tuntia viikossa. Työvuorojaan nollatuntilainen ei läheskään aina tiedä ajoissa, mikä tarkoittaa, että omaa arkeaan ei voi suunnitella kovinkaan pitkälle. Tällaisessa työsopimuksessa voidaan myös kieltää työntekijää tekemästä töitä toiselle työnantajalle samaan aikaan. Käytännössä siis työntekijä voi joinakin ajanjaksoina joutua olemaan kokonaan ilman työtä, vaikka hän samanaikaisesti olisikin täysin sidottu työantajaan, jonka kanssa hänellä on voimassaoleva työsopimus.

Kuulostaako tämä reilulta? Voisitko itse elää niin, ettet lainkaan tietäisi paljonko sinulla on töitä tulevaisuudessa?

Miten saisit suunniteltua tulevaisuuttasi tai haettua vaikkapa lainaa pankista?

LIPPU 2 / 2015

NOLLASOPIMUKSIA HALUTAAN RAJOITTAA, EI KIELTÄÄ TÄYSIN

Moni opiskelija on opiskelujensa ohessa on pakotettu täydentämään toimeentuloaan työnteolla. Toisten opiskelua tämä haittaa huomattavasti, kun taas toisille järjestely on mieluinen ja tuo mukavasti lisää kokemusta työelämän saralta.

Opiskelijat saattavat myös ottaa työtä vastaan niin sanotuilla nollatuntisopimuksella. Joillekin tämänlainen työnteko sopii. Jotkut opiskelijat tai osa-aikaeläkeläiset haluavat olla tarvittaessa töihin kutsuttavia. Eikä siinä mitään väärää olekaan, jos työntekijä itse haluaa nollatuntisopimuksen allekirjoittaa, koska kokee sen elämäntilanteeseensa sopivimmaksi vaihtoehdoksi.

Kansanliike nollatuntisopimusten kieltämiseksi, Operaatio Vakiduuni, haluaa nimenomaan vahvistaa osa-aikatyöntekijän vapautta valita kieltämällä työnantajalta mahdollisuus usein epäreiluina pidettyjen nollatuntisopimusten tarjoamiseen. Työntekijälle halutaan jättää mahdollisuus tehdä töitä tällaisella sopimuksella, mikäli työntekijä itse niin toivoo.

Operaatio Vakiduuni ei ole siis vaatimassa nollasopimusten täyskieltoa, vaikka tällaista väärää tietoa tietyt tahot haluavatkin jakaa aktiivisesti eri medioissa. Lakialoitteen kokonaan lukeneet myös tietävät tämän faktan: “Aloitteen tavoitteena on ensisijassa turvata osa-aikatyöntekijöiden enemmistön asema ja oikeudet. Ehdotuksessa on kuitenkin huomioitu joustavuus työntekijän näkökulmasta. Lakialoitteessa on määritelty kriteerit, joiden perusteella esimerkiksi opiskelijat voivat tehdä alle 18 tunnin viikkotunteja. Tämä poikkeuksen käyttö on kuitenkin mahdollista vain työntekijän dokumentoidusta aloitteesta ja laissa nimenomaisesti todetuin edellytyksin.” (Kansalaisaloite. fi 2015.)

VAADI REILUMPAA TYÖELÄMÄÄ ALLEKIRJOITTAMALLA

Osa-aikaisuus, pätkätyöt, nollasopimukset ja työttömyys ovat tänä päivänä pikemminkin sääntö kuin poikkeus nuorten työmarkkinoilla. Maan uudella hallituksella tulee olemaan vaikeat paikat nuorisotakuun kehittämisen, nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen ja työehtosopimusneuvottelujen keskellä.

Viime aikoina on kuultu paljon vaatimuksia työehtojen madaltamisesta ja varsinkin nuoriin työntekijöihin kohdistuvien uudistusten – tai heikennysten − esittelemisestä työmarkkinoillemme. Osa niiden tueksi esitetyistä perusteluista on tuulesta temmattuja. Ei ole totta, että työmarkkinamme olisivat erityisen jäykät tai palkkatasomme erityisen korkea suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihimme.

Ei ole myöskään kestävää tai toimivaa kohdistaa työehtoja heikentäviä toimenpiteitä nuoriin työntekijöihin.

Nykyiset työolot ja -ehdot on meille työntekijöille aikoinaan taistellut ammattiyhdistysliike. Nyt on meidän, niin ammattiyhdistysaktiivien kuin muidenkin, aikamme taistella nuorille ja pätkätyöläisille parempi tulevaisuus.

Tulevaisuus, jota ei leimaa epävarmuus ja huoli, vaan oikeudenmukaisuus ja suunniteltavuus.

Olen itse yksi Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitteen vireillepanijoista ja haluan tehdä työelämästä oikeudenmukaisempaa. Toukokuun alussa kansalaisaloite saavutti 50 000 allekirjoittajan rajapyykin. Tämä tarkoittaa, että aloite etenee eduskuntakäsittelyyn. Kampanja ei kuitenkaan ole ohi, uusi tavoite on kerätä aloitteeseen 83 000 nimeä

− yhtä monta kuin niitä suomalaisia, jotka tällä hetkellä työskentelevät nollatuntisopimuksella. Mitä enemmän aloitteella on allekirjoittajia, sitä vakavammin päättäjien on se otettava.

Jos Sinä et ole vielä käynyt allekirjoittamassa aloitetta netissä tai jossain kampanjatapahtumassamme, tee se heti osoitteessa www.kansalaisaloite.fi.

Kun innostut myös lähtemään mukaan Operaatio Vakiduunin kampanjaan, voit ilmoittautua kampanjatiimeihin osoitteessa www.operaatiovakiduuni.fi.

Jokaisen panosta tarvitaan, jokainen allekirjoitus on tärkeä − yhdessä saamme aikaan reilumman työelämän kaikille työntekijöille. Allekirjoita kansalaisaloite ja olet vaikuttaja. LIPPU KERRO UNELMATYÖPAIKASTASI TAI UNELMATYÖSTÄSI! SAANA MAASKOLA ”Unelmatyötäni olisi monipuolinen työ, jossa ei ole liikaa toistuvia rutiineja, vaan jokainen päivä on erilainen. Lisäksi työssä pitäisi saada olla tekemisissä ihmisten kanssa ja kokea saavansa auttaa muita. Ja olisihan mahdollisuus matkustella myös plussaa!”

PIIA NORONEN ”Unelmatyötäni voisi olla vaikka kansanedustajan työ! Siinä pääsisi vaikuttamaan tärkeinä pitämiinsä asioihin, verkostoitumaan ja tekemisiin myös kansainvälisten kysymysten ja organisaatioiden, kuten EU:n, kanssa.”

BERHAN AHMADI ”Unelmatyöpaikkani on sellainen, missä kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja pidetään samanarvoisina, silloin kaikilla on hyvä olla. Uskon, että myös yrityksen menestyksen kannalta on merkityksellistä, muodostavatko sen työntekijät yhtenäisen joukkueen.”

NELLI BARAN ”Tykkäisin tehdä asiantuntijatyötä, johon rauhallisen yksintyöskentelyn ja tietotyön lisäksi kuuluisi myös vuorovaikutusta ihmisten kanssa ja mahdollisuus esiintyä esimerkiksi seminaareissa.”

23

24

LIPPU 2 / 2015

AMIKSET VAIKUTTAVAT, JOS HEILLE ANNETAAN MAHDOLLISUUS TEKSTI: Kiti

Poikonen KUVAT: Mikko Vainio

Ammattiin opiskelevien kuulluksi tulemista voidaan parantaa valjastamalla ryhmänohjaajien tapaamiset jatkuvan ryhmähengen nostattamisen ja opiskelijoiden kuulemisen paikoiksi.

A

mmattiin opiskelevilla on vahva halu vaikuttaa.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n AMIS-hankkeessa tehdyn ”Mun mielestä” -selvityksen ryhmähaastatteluissa opiskelijat esittivät selkeitä toiveita oppilaitosten arkipäivän sujuvuuteen ja viihtyvyyteen.

Asioiden esille nostamisesta saadut kokemukset eivät kuitenkaan aina kannustaneet jatkamaan niiden edistämistä ja palautteen antaminen koettiin turhauttavaksi, koska sillä ei nähty aina merkitystä. Keskeinen toive opiskelijoilta oli, että heille annetuista lupauksista pidettäisiin kiinni.

SAISINKO OLLA POISSA TUNNILTA?

Mitä amisten arjessa sitten pitäisi tehdä toisin, jotta opiskelijat tulisivat kuulluksi? Kouluterveyskyselyn mukaan 43 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 27 prosenttia lukioopiskelijoista ei tiedä, ”KOULUTERVEYSKYSELYN miten voisi vaikuttaa MUKAAN 43 oman oppilaitoksensa PROSENTTIA AMMATTIIN asioihin. Joskus vaikutOPISKELEVISTA JA 27 taminen on niinkin arkisesta asiasta kiinni, kuin PROSENTTIA LUKIOettä saako olla luvan OPISKELIJOISTA EI TIEDÄ, kanssa poissa tunnilta.

MITEN VOISI VAIKUTTAA EHYT ry:n Amisvaalit-ky- OMAN OPPILAITOKSENSA selyn tulosten mukaan ASIOIHIN.” 68 % vastaajista on sitä mieltä, että opiskelijatoimintaan tulisi saada osallistua kesken koulupäivän, myös oppituntien aikana.

Yhden oppiaineen oppimisen kannalta on toki ymmärrettävää, että opiskelijan haluttaisiin olevan läsnä tunnilla.

LIPPU 2 / 2015

Toisaalta tiedetään hyvin, että opiskelijakunta- ja tutortoiminnassa opitaan monenlaisia, työelämässäkin tarpeellisia taitoja. Opiskelijoiden yhteinen tekeminen luo yhteisöllisyyttä ja auttaa oppilaitoksen toiminnan kehittämisessä. Opiskelijatoiminnan aktiivisuudessa on ohjaavilla opettajilla iso rooli, ja työ tehdään monen toiveen ja tavoitteen ristipaineessa.

RYHMÄNOHJAAJAN TAPAAMISET KUULEMISEN PAIKKOINA

Paljon puhutaan myös siitä, että opiskelijakunnat vetävät mukaansa vain valmiiksi aktiiveja nuoria, sen tietyn porukan. Yksi ratkaisu koulun kaikkien opiskelijoiden osallistamiseen on ryhmänohjaajien eli luokanvalvojien tuntien entistä parempi hyödyntäminen. Tällä hetkellä ryhmänohjaaminen on järjestetty monin eri tavoin. Joissakin oppilaitoksissa ryhmänohjaaja tapaa ryhmäänsä tunnin ajan viikoittain, kun toisessa kolmannen vuoden opiskelijat saattavat saada koko vuoden aikana pari ohjauskertaa.

Tulkinnat siitä, mitä töitä opettajalle ryhmänohjaukseen varattu aika sisältää, vaihtelee.

Ryhmänohjaukseen varatut tunnit voivat myös hulahtaa hyvin hoidettuun opintojen alkuvaiheen ryhmäytykseen.

Tämä ei kuitenkaan riitä, koska osa opiskelijoista vaihtaa opintoalaa kesken vuoden ja työssäoppimisjaksot hajottavat opiskeluporukoita. Tarvitaan lisää säännöllisyyttä ja suunnitelmallisuutta ryhmänohjaajien tapaamisiin. Ne toimivat mitä parhaimpina opiskelijan jatkuvan kuulemisen paikkoina. Kun jokaisella ohjaustunnilla kysytään opiskelijoilta mitä heille kuuluu ja tehdään jokin ryhmäyttävä tehtävä, niin yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunne kasvaa. Kehittämisideoita ja huolenaiheita on helpompi ottaa esiin turvallisessa ryhmässä ja sille varattuna aikana.

OPISKELURYHMÄÄN KIINNITTYMISEEN INVESTOIMINEN KANNATTAA

Jokaiselle nuorelle on ensiarvoisen tärkeää löytää paikkansa opiskeluyhteisössä. Ystävyyssuhteet kantavat arjen kuoppakohdissa, eikä kenenkään pitäisi joutua puurtamaan tai haaveilemaan yksin. Kun nuori kokee, että hänellä on paikkansa maailmassa ja merkitystä muille, jaksaa hän myös paremmin pitää itsestään huolta. Tämä sosiaalisen luottamuksen ja pääoman ajatus pätee myös aikuisiin.

Jatkuvan ryhmäyttämisen avulla karttuvat työelämässäkin tarpeelliset argumentointi- ja ryhmässä toimimisen taidot. Opiskeluryhmiä voidaan rakentaa suunnitelmallisesti, joten tehdään niin. Nuorten sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen ammatillisissa oppilaitoksissa ovat kannattavia yhteiskunnallisia investointeja. Ne tarjoavat edellytyksiä pidemmille työurille, vahvistavat yhteiskunnallisen huoltosuhteen pohjaa ja kaventavat sosioekonomisia terveyseroja. Tavoittaessaan niin suuren osan nuorista, ammattioppilaitos on todellinen ratkaisu. LIPPU

AMISVAALIT – NÄIN AMMATTIIN OPISKELEVAT VASTASIVAT

75 % on sitä mieltä, että ammattiin valmistuvien nimet tulisi julkaista valtakunnallisissa lehdissä kuten ylioppilaiden.

68 % on sitä mieltä, että opiskelijatoimintaan tulisi voida osallistua kesken koulupäivän, myös oppituntien aikana.

88 % kertoi, että ryhmähenkeä tulisi nostattaa koko opintojen ajan, ei vain alussa.

89 % mielestä lähiopetus (opettaja on paikalla ohjaamassa) on tärkeää laadukkaalle koulutukselle.

79 % vastaajista on sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi tukea opiskelijoita enemmän tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä tai lopettamisessa.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. selvitti Amisvaalit-kyselyssään ammattiin opiskelevien näkemyksiä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavista kysymyksistä. Kysely järjestettiin keväällä 2015 ja se keräsi yli 2200 vastausta amikset.fi -kampanjasivuston ja kampanjan Facebook-sovelluksen kautta. Kysely on osa EHYT ry:n AMIS-työn Amiksetkampanjaa. Hankkeen tarkoituksena on edistää ammattiin opiskelevien yhteisöllisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia ja hyvinvointia.

25

26

LIPPU 2 / 2015

KESÄAAKKOSET

A B C D E F G

Kokosimme kesän must-havet yhteen listaan.

Ainakin nämä kannattaa kokea kesällä 2015.

urinko. Möllöttää kesällä taivaalla yöt ja päivät.

ikinit. Väittävät, että bikinikuntoon pääsee pukemalla päälle bikinit.

ondomit, saatavilla sloganilla ”pysy kovana, ota demari”. Ovat hyvää jakomateriaalia nuorison kesätapahtumissa ja tekevät yhdessä aurinkorasvan kanssa hyvää kansanterveydelle. emarinuoret, toverit ja ystävät.

skimo, kaikkien suomalaisten tuntema poliittisesti epäkorrekti jäätelöbrändi.

ahrenheit. Suomen kesä on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen.

rillailu. Autenttiset kesämaut ja -hajut takaa pallogrillissä sytytysnesteellä uitetuilla hiilillä kärytetty makkara tai soijanakki. #nyrillataan!

H I J K L M N

elsinki Pride. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen teemaviikko, joka huipentuu 27.6. koko kansan Pride-kulkueeseen. Tsekkaa myös muiden paikkakuntien Pridet ja osallistu demariporukalla! ntiaanikesä tarkoittaa kesää, joka jatkuu poikkeuksellisen pitkälle syksyyn.

uhannus, punainen. Uudenmaan Demarinuorten perinteinen Punainen Juhannus tapahtuu tänä vuonna 19.–21.6. Tuusulassa. Ohjelmassa on muun muassa legendaarinen petankkiturnaus. esäleiri, Kustavi! Demarinuorten ja SONKin kesäiset kokoontumisajot kuvankauniissa Kustavissa 30.7–2.8. Tehdään yhdessä kesäleiristä vuoden kohokohta!

avatanssit. Ei katoavaa kansanperinnettä, vaan trenditietoisten kaupunkilaisten villitys. Uhka vai mahdollisuus? ato. Korvakäytävään juuttuva, vuosittain vaihtuva kesärenkutus, jonka radiokanavien salaliitto soittaa puhki.

uorison marssi. Marssi voi jatkua vapun jälkeenkin. Työväenlauluja pääsee treenaamaan vaikkapa Valkeakosken Työväenmusiikkitapahtumassa 23.–26.7.

LIPPU 2 / 2015

O P Q R S T U

ulun Demarinuoret − OSNO:n valtakunnallista mainetta niittäneet Kesäpäivät ovat taas 3.−5.7. Oulun välittömässä läheisyydessä.

Mukaan tarvitset sosialistista yhteishenkeä.

ylly aiheutti pienimuotoista pahennusta Lipun viime numeron (1/2015) kannessa. Muista rusketusrajat! uutamo. Tunnelmallista sitä on katsella esimerkiksi kesäleirillä, ks. K.

akkaus kuuluu kesään ja kaikille, ks. H.

uomiAreena. Porissa 11.–17.7. järjestettävä kesätapahtuma, jonka keskiössä on yhteiskunnallinen keskustelu. Järjestäjien mukaan luvassa on 700 puhujaa ja 150 puhetilaisuutta. Puolueet ja järjestöt päivystävät Kansalaistorilla. overiterassi. Helpoin ja vaivattomin tapa saada toverit koolle kesäaikaan.

lappa. Laineen liplatus kuuluu suomalaisen kesän soundtrackiin.

V X Y Z Å Ä Ö

akiduuni. Operaatio Vakiduuni haluaa parantaa pätkätyöläisten asemaa ja rajoittaa nollatuntisopimuksia. Aloite on allekirjoitettavissa 15.7. asti

ylitolia saadaan koivuista. Huojuvat koivut ja vihdat sekä vastat kuuluvat suomalaiseen kesäidylliin.

o, yö ja Yö. Kesän korvalla Suomi saa monta uutta ylioppilasta, yöt ovat yöttömiä ja Yö kiertää festareita.

zz, muista myös levätä ja lomailla!

land. Maakunta, jossa asuvat tutkitusti Suomen onnellisimmat ihmiset. Paljon hyviä pyöräreittejä kotimaanmatkailusta ja fillaroinnista kiinnostuneille.

lä töni mun kaveria − Rör inte min kompis!

Alun perin Ranskasta lähtöisin oleva rasismin ja syrjinnän vastainen kampanja, jonka Demarinuoret ovat toteuttaneet 1990- sekä 2010-lukujen taitteessa. Tönimisen sijaan kaverista on kannattaa pitää hyvää huolta erinäisissä kesäriennoissa. l, maistuu hyvässä seurassa, ks. T.

27

28

LIPPU 2 / 2015

BELLA CIAO JA MUITA SYITÄ USKOA KANSAINVÄLISEEN SOSIALISMIIN TEKSTI: Kaisa

Penny KUVAT: PES

Yhdeksän vuotta kansainvälistä poliittista toimintaa, joista neljä Euroopan demarinuorten YES:n puheenjohtajana on kovin vaikea tiivistää muutamaan tuhanteenkaan merkkiin. Vuosiin on mahtunut kymmeniä kokouksia, satoja tapahtumia ja tuhansia upeita tovereita. Olen päässyt istumaan kreikkalaisiin kahviloihin työttömien nuorten kanssa, keskustelemaan demokratiasta Venäjän ja Kiinan oppositioiden edustajien kanssa sekä esittelemään nuorisotakuun ideaa eurooppalaisille pääministereille.

Olen viettänyt lukemattomia tunteja lentokentillä, kokoushuoneissa, sekä kaduilla mielenosoituksissa ja kampanjoissa ympäri Euroopan.

Kaikesta kokemastani ja oppimastani olen kiitollinen.

K

oska kaikesta on mahdoton kirjoittaa, nostan esiin vain muutaman hetken, jotka ovat painuneet mieleeni lähtemättömästi ja tavalla tai toisella kuvaavat sitä, mitä kansainvälinen poliittinen nuorisotoiminta parhaimmillaan − tai pahimmillaan − on.

ELOKUU 2007, BERLIINI

Maailman demarinuoret IUSY täyttää 100 vuotta. Tapahtumaa juhlitaan festivaalilla, joka kerää Berliiniin nuoria aktivisteja ympäri maailman.

Festivaalin pääjuhlassa istuu tuhatkunta väsynyttä

nuorta useamman päivän tapahtuman päätteeksi. Itävallan liittokanslerin ja muiden poliitikoiden puheet sytyttävät vain osin, valmiiksi kirjoitetut korulauseet kun on jo kuultu.

Mutta sitten, lavalle astuu lähes 90-vuotias Bob Molenaar. Molenaar oli yksi IUSY:n uudelleen perustajista toisen maailmansodan jälkeen, sekä IUSY:n puheenjohtaja vuosimallia 1946. Hän muistuttaa meitä sosialismin kansainvälisestä ja pasifistisesta luonteesta, sekä nuorisojärjestöjen tehtävästä olla kriittisiä ja tulevaisuusorientoituneita. Olihan IUSY lopulta ainoa sosialistinen järjestö, joka ei koskaan hyväksynyt sotaa oikeutetuksi. Molenaar saa nykytoimijoilta seisovat aplodit.

Aivan lopuksi, kun ilmoille kajahtaa Kansainvälinen tuhatäänisesti ja lähes satakielisesti, olen vakuuttunut. Jokainen osallistuja laulaa yhteisen laulumme omalla kielellään, omalla äänellään. Vaikka olemme kaikki erilaisia, taustamme, kulttuurimme ja toimintatapamme ovat omiamme, ovat tavoitteemme, ihanteemme ja aatteemme samat.

Tuo päivä on jäänyt mieleeni hetkenä, jolloin oma identiteettini sosialistina, feministinä ja ennen kaikkea internationalistina vahvistui ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. *** MAALISKUU 2009, BRYSSEL

Järjestötoiminta on pahimmillaan silloin, kun pahimmat viholliset löytyvät oman järjestön sisältä. Välillä tuntuu, että olemme vasemmistolaisina erityisen hyviä unohtamaan, että tavoitteitamme vastustavat oikeistolaiset, eivät toverit. Tästä erityisen hyvä esimerkki saatiin vuoden 2009 kongressissa, jossa YES lähes repesi kahtia, kokouspaikalta sammuivat valot ja ilmastoinnin hävittyä kokous vietiin lopulta päätökseen huonoa saunaa muistuttavissa olosuhteissa.

Kriisin taustalla olivat eri näkemykset järjestön toimintatavoista ja myös solmuun menneet henkilökemiat. Seuraavat kaksi vuotta työstimmekin sitten sekä uusia sääntöjä että toimintatapoja. Vuoden 2011 kongressissa Bucharestissa sain puheenjohdettavakseni vahvan järjestön, joka oli taas löytänyt yhteisen suunnan. Yksi iso ja ikävä syy suunnan löytymiseen varmasti oli käsiin räjähtänyt talouskriisi ja paheneva nuorisotyöttömyys, joita moni ei vielä ottanut aivan tosissaan, mutta joiden me uskoimme nousevan yksiksi suurimmista tulevaisuuden uhista, joita Eurooppa on vuosikymmeniin kokenut.

LIPPU 2 / 2015

*** LOKAKUU 2010, ROOMA

YES:n sisäisissä jakolinjoissa Pohjoismaat ovat yleensä olleet eri nurkassa Keski-Euroopan, ja erityisesti Itävällan järjestöjen kanssa. Lokakuussa 2010 Suomen ja Itävallan demarinuoret kuitenkin löysivät toisensa työllisyyspolitiikassa.

Istuimme työllisyyskonferenssin iltabileissä sateessa ulkoilmaravintolassa vääntämässä kättä konferenssin julkilausumasta. Suomalaiset ja itävaltalaiset vaativat yhdessä eurooppalaisen nuorisotakuun kirjaamista yhteiseksi tavoitteeksi julkilausumaan, kun moni muu piti asiaa utopiana, johon ei vain voida päästä. Yllättävä yhteistyö kuitenkin kantoi hedelmää ja YES:n nuorisotakuukampanja sai alkunsa. Tuosta syksyn 2010 julkilausumasta alkoi kampanja, joka kasvoi koko Euroopan sosialidemokraattisen liikkeen yhteiseksi kärkitavoitteeksi ja -vaatimukseksi.

Ja joka lopulta myös toteutui. Tosin edelleen on vaadittava riittävää rahoitusta ja pidettävä huoli siitä, ettei nuorten ääni huku pahimman hetkeksi helpottaessa.

Kampanja muistuttaa aina siitä, että mahdottomia kannattaa toivoa, jos niiden eteen on valmis tekemään töitä, ne saattavat toteutua yllättävänkin nopeasti. *** HEINÄKUU 2011, UTOYA JA ATTERSEE

Suru, kauhu, pelko, viha ja epäusko.

Tunteiden kirjo oli valtava, kun seurasimme tapahtumia Utoyalla perjantaina 22.7.2011. Samaan aikaan kymmenet vapaaehtoiset rakensivat telttoja maanantaina alkavalle

IUSY:n kesäleirille. Kahdessa päivässä moni suunnitelmista meni uusiksi niin ohjelman kuin turvallisuudenkin osalta.

Oli kuitenkin upeaa havaita, että meitä ei voi hiljentää pelolla ja väkivallalla. Maanantaina Atterseen leirialueelle saapuivat kaikki suunnitellut delegaatiot. Kukaan ei jäänyt pois. Yhteinen, jaettu suru yhdistettynä valtavaan päättäväisyyteen ja vahvistuneeseen uskoon siitä, että tasa-arvoinen, solidaarinen ja oikeudenmukainen maailma on tavoittelemisen arvoinen, jättivät jälkensä jokaiseen osallistujaan.

Koskaan en ole ollut ylpeämpi liikkeestämme kuin kynttilöiden valaisemassa avajaistilaisuudessa. *** KESÄKUU 2013, SOFIA

Euroopan sosialidemokraattinen puolue PES hyväksyi ensimmäisenä europuolueena periaateohjelmansa juhannuksena 2013 Sofiassa. YES oli aktiivisesti mukana muovaamassa ohjelmaa, ja suurelta osin siitä sopii olla ylpeä. Ohjelma ei sisällä vain pienimpiä yhteisiä nimittäjiä, vaan on monilta osin kunnianhimoinen poliittinen ohjelma.

Sen luominen sellaiseksi ei kuitenkaan ollut mitenkään helppoa.

YES:llä oli tiukat tavoitteet periaateohjelman sisällöiksi. Kirjoitimme niitä yhdessä kahden vuoden ajan. Suuren osan tavoitteistamme niin talous- kuin työllisyyspolitiikan, kuin myös nuorten ja vähemmistöjen oikeuksien ja edustuksen osaltakin saimme läpi. Mutta lopulta isoiksi kiistakysymyksiksi jäivätkin perusasiat: miten suhtaudumme kapitalismiin ja eurooppalaiseen federalismiin? Eli miten määritämme maailman, jossa PES toimii.

Kysymykset eivät olleet aivan pieniä, ja YES:n edustajana vaadin aiheesta keskustelua PES:n puoluekokoukses-

29

30

LIPPU 2 / 2015

sa. Puoluehallitus halusi kuitenkin tuoda kokoukseen valmiin, yksimielisen esityksen ohjelmasta, olihan eurovaaleihin aikaa enää vajaa vuosi. Viimeinen puoluehallituksen kokous istui sofialaisen kongressikeskuksen ylimmässä kerroksessa, keskellä taloa ympäröivää suurmielenosoitusta, monta ylimääräistä tuntia ennen kuin pääsimme sopuun, jonka mukaan ohjelma viedään kokoukseen ilman kapitalismin kritiikkiä, mutta saan pitää kokouksessa puheen aiheesta. Lopulta meidät vietiin kokouspaikalta seuraavaan poliisisaattueessa läpi satojentuhansien mielenosoittajien, jotka vastustivat korruptiota ja vaativat Bulgariaan toimivampaa demokratiaa.

Nuorisoliikkeen tehtävä on olla vaativa, radikaali ja toimia liikkeemme omatuntona.

Välillä se vaatii paineensietokykyä ja rohkeutta nousta konsensusta vastaan, mutta palkintona saattaa hyvinkin olla avoimempi liike, joka uskaltaa keskustella myös vaikeista asioista, myös vaalien alla.

Kotimaasta riippumatta haasteemme, tavoitteemme ja toiveemme ovat hyvin samanlaisia. Sosialisteina meitä yhdistää usko ihmiseen, pyrkimys tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen, sekä pyrkimys edistää tavoitteitamme solidaarisesti ja demokraattisesti kansallisuuteen katsomatta. Tavoitteemme on oltava, että jokaisella nuorella on oikeus työhön ja osallisuuteen yhteiskunnassa, riippumatta siitä mitä kenenkin passin kannessa lukee.

Tämä on erityisen tärkeä muistaa nyt, kun Suomeenkin rakennetaan konservatiivista hallitusta, jonka tavoitteisiin kuuluu solidaarisuuden vähentäminen, maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen, sekä rajojen sulkeminen.

Kuinka tähän kehitykseen vastataan, kuinka muualla voitetaan vaaleja tai kasvatetaan liikettä, sen oppii lähtemällä mukaan kesäleireille tai muihin tapahtumiin.

Niin ja tietenkin, siellä soi aina upein Bella Ciao! LIPPU

***

12TH YES CONGRESS: SUUNTA EUROOPPALAISELLE POLITIIKALLE Euroopan Demarinuorten (Young European Socialists YES) kongressi kokoontui Sveitsissä Winterthurissa 9.-12.4. Mukana oli edustus lähes jokaisesta Euroopan maasta, sillä sosialidemokraattisia nuorisojärjestöjä löytyy hyvin kattavasti eri puolilta unionia ja sen ulkopuolelta. Lähes kaksi sataa nuorta demaria kävi kattavasti keskusteluja eri teemoista ja pääsi jakamaan kokemuksia oman maansa politiikasta.

K

ongressissa hyväksyttiin tulevalle kahdelle kaudelle poliittinen linjapaperi. Tavoitteena on saavuttaa demokraattinen, osallistava ja sosiaalinen Eurooppa, joka toimii kestävän kehityksen ehdoilla. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin useita aloitteita ajankohtaisista teemoista sekä kaksi tarkempaa ohjelmapaperia demokratiasta ja ympäristöpolitiikasta.

Henkilövalinnat olivat myös suuressa roolissa, sillä

nykyinen johto vaihtui kokonaisuudessaan. Suomalainen Kaisa Penny siirtyi puheenjohtajan paikalta toimittuaan täydet neljä vuotta ja hänen tilalleen valittiin Ranskan Demarinuorten puheenjohtajanakin toimiva Laura Slimani.

Pääsihteeriksi nousi serbialainen Nina Zivanovic. Suomalainen edustus järjestön johdossa säilyy, sillä Control Commissionin puheenjohtajaksi valittiin Elisa Selinummi.

– Saimme kokoon hyvän tiimin, jolla voidaan viedä järjestöä edelleen eteenpäin. Kaisan kaudella saatiin otettua monia uusia askelia ja sillä polulla jatketaan. Olen myös mielelläni käytettävissä Suomessa, jos Demarinuorten tai -opiskelijoiden tapahtumissa halutaan keskustella YES:n toiminnasta, toteaa vastavalittu Selinummi.

Puheenjohtaja Laura Slimani (Ranska) Pääsihteeri Nina Zivanovic (Serbia) Varapuheenjohtajat (hallitus) Darina Agha (Ruotsi) João Albuquerque (Portugali) Alexander Blum (Tanska) Naomi Dutzi (Itävalta) Gökçe Gökçen (Turkki) Neva Grašič (Slovenia) Spas Kerimov (Bulgaria) Johanna Klingbeil (Saksa) Maris Sild (Viro) Neil Warner (Irlanti) Control Commission Elisa Selinummi (pj, Suomi) Leonieke Kalkman (Alankomaat) Adriana Maldini (Espanja) Mateja Pavičić (Kroatia) Jack Storry (Iso-Britannia)

LIPPU 2 / 2015

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyyminä pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IN:

OUT:

Hupparit

Värilliset farkut

Näin lomien kynnyksellä ei kuulu enää pingottaa, vaan hommat hoidetaan vast’edes ainoastaan sinnepäin, ei ihan kunnolla mietittynä. Tämä pätee myös pukeutumiseen, ja nyt kun kauluspaidat, kravatit ja muut krumeluurit ovat tiukassa pannassa, virallisena vaatetuksena toimivat hupparit.

Huppari on rento ja monimuotoinen ylävartalon verhoaja.

Jos tulee kuuma, hupparista voi kääriä hihat tai sen voi ottaa pois. Jos omaa aatteen mukaisia ja värisiä huppareita, sitä parempi.

Kesän väistämättömyys ei oikeuta totaaliseen mauttomuuteen, ja näin ollen värilliset farkut, joiksi tulkitaan kaikki muut kuin siniset, mustat ja ehkä myös valkoiset farkut ovat nyt virallisesti ulkona, out, poissa muodista. Jos allekirjoittaneelta kysytään, kyseiset epilepsiahousut eivät ole ikinä muodissa, mutta pukeutumisen suhteen uskonoppineita ja -suuntauksia on monia, joten ehkä näin ei oikeasti ole. Neuvon silti kuuntelemaan itseäni, eikä niitä muita. Ei ne mitään tiedä.

Kesävermeet

Lippahatut

Suomen suvi on yleensä lyhyt. Ihan pelkkä Suvi voi taas joskus olla myös pitkä, vaikka suomalaiset ovatkin kansainvälisessä viitekehyksessä aika lyhyttä sakkia. Kesästä pitää ottaa kaikki irti, ja siksi kesäpukeutuminen pitääkin aloittaa ennen aikojaan. Päällänsä oleva vuodenaika on varsinaisesti kevättä, mutta vuodenajat ovat pohjimmiltaan asennekysymyksiä. Väärän vuodenajan mukaan pukeutumista ei kuitenkaan kannata tehdä kuin yhden vuodenajan ylitse, muutoin seuraamukset voivat olla kauhistuttavat.

Omenoille ja meloneille ei satu kuulemma samat lippahatut. Ellei hatussa ole julmaa säätövaraa ja kyseessä ole massiivinen omena tai mikroskooppinen meloni. Mutta siis oikeasti, käyttääkö kukaan enää lippiksiä? Jotkut tooodella nuoret siis varmaan kyllä, mutta entä muut? No niitä bling bling-lippiksiä kyllä jotkut, mutta onhan nekin nyt vähän omanlaisiaan.

Oppositio

Oikea tilannekuva on päätöksenteon a ja o. Toki myös tilanteeseen kuuluvien toimenpiteiden oikeellisuus määrittää sen, miten homma etenee, mennäänkö siis lujaa, päin seiniä, vai lujaa päin seiniä. Faktaa on, että jokainen töpeksii joskus, sössiminen on osa elämää. Henkilökohtaisen taikinoinnin tapahtuessa keskeistä on myöntää virheensä, pahoitella, ja miettiä, miten vastaavaa ei tapahtuisi enää uudestaan.

Poliittisesti merkittävissä asemissa olevien henkilöiden ja puolueiden tulee kantaa vastuuta, mutta vastuunkanto ei ole järkevää, jos sen myötä ei pääse ajamaan näköistään politiikkaa. Nyt kun puolue on tukevasti oppositiossa, tulee jokaisen uskollisen jäsenen myös olla oppositiossa ja pistää hanttiin joka asiassa, vaikkei olisi oikein syytäkään. Näin oppositioaikana oma mottoni onkin että periksi ei anneta ja apua ei pyydetä. Saa lainata, kunhan maksaa kynnysrahat fraasin käytöstä.

Tosiasioiden kieltäminen

31

32

LIPPU 2 / 2015

Demarinuorten ja SONKin delegaatiot edustivat Euroopan demarinuorten (Young European Socialists) kongressissa Sveitsin Winterhurissa. (Kuva: Hanna Huumonen) Makedonian sosialidemokraattisen nuorisojärjestön aktiivit vierailivat huhtikuussa Suomessa Demarinuorten ja Kalevi Sorsa -säätiön kutsumina. Vieraat pääsivät tutustumaan muun muassa eduskuntaan, SDP:n puoluetoimistoon, Suomen Pankkiin ja Yleisradioon. Vierailu on osa yhteistyöprojektia, jonka tarkoituksen on vaihtaa tietoa siitä, miten avoimuutta, demokratiaa ja poliittista osallistumista voidaan lisätä erilaisissa yhteiskunnissa. (Kuvat: Iida Vallin) Kaakkois-Suomen Demarinuoret kevätkokousti Mikkelissä huhtikuun loppupuolella.

Kaksipäiväinen kokoontuminen piti sisällään myös esiintymistaitokoulutusta. (Kuvat: Ilona Pilli)

LIPPU 2 / 2015

Rovaniemen Demariopiskelijoiden ja -nuorten Kevätpäivillä Muoniossa keskusteltiin vasemmiston ja SDP:n tulevaisuudesta, käytiin pilkillä, Pallastuntureilla ja tietenkin rantasaunassa.

Vappuna marssittiin, piknikkeiltiin, kerättiin nimiä Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitteeseen ja kuunneltiin vappupuheita ympäri maan – tunnelmia Tampereelta, Turusta, Forssasta ja Kuopiosta.

33

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki

HELSINKI

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@ demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

Joona Räsänen 050 547 5590 joona.rasanen@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Juuso Suutari, 040 933 0309, juuso.suutari@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Wiking Vuori, 044 566 9767, wiking.vuori@gmail.com

VARAPUHEENJOHTAJA

UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT):

PUHEENJOHTAJA

Petra Peltonen 050 371 3920 petra.peltonen@demarinuoret.fi PÄÄSIHTEERI

Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ

Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi POLIITTINEN SIHTEERI

Matias Mäkynen 040 509 4409 matias.makynen@demarinuoret.fi TIEDOTTAJA

Iida Vallin 044 307 2281 iida.vallin@demarinuoret.fi

Toimisto: Asematie 11 B, 01300 Vantaa Järjestösihteeri: Mirva Saarelainen 040 513 1889, mirva.saarelainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eemeli Peltonen, 050 557 9092, eemeli.peltonen@jarvenpaa.fi LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAISSUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

(02) 414 5200 Järjestösihteeri: Eero Kivinen, 045 121 3284, eero.kivinen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Berhan Ben Ahmadi, 040 326 0157, berhan.ben@gmail.com LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Henna Kuivalainen, 040 679 2270, henna.kuivalainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eetu Kinnunen, 050 545 3173, eetu.j.kinnunen@gmail.com KAAKKOIS-SUOMI

Toimisto: Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola, Järjestösihteeri: Ilona Pilli, 046 574 4820, ilona.pilli@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Nina Peltonen, nina.peltonen@nuva.fi SAVO-KARJALA (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Eveliina Reponen, 040 933 0309 eveliina.reponen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Joakim Kärkäs, joakimkarkas@gmail.com POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28 4 krs., 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Kauko Keskisärkkä, 040 484 6773, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Liisa Komminaho, 044 019 8790, liisa.komminaho@gmail.com FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Jacob Storbjörk, 050 407 4233, jacob@storbjork.fi Kaikki yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.demarinuoret.fi. Tutustu myös piirien ja liiton facebook-sivuihin ja ryhmiin!

34

KV-TYÖRYHMÄ

Työryhmä koordinoi Demarinuorten toimintaa ja politiikkaa kansainvälisissä kattojärjestöissä.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Mikkel Näkkäläjärvi (mikkel.nakkalajarvi@gmail.com) ja häneen voit olla yhteydessä kansainvälisissä asioissa. Työryhmän sihteerinä toimii Demarinuorten talouspäällikkö Elisa Selinummi (elisa.selinummi@demarinuoret.fi).

Työryhmän jäsenet valitaan liittokokouskaudeksi.

Jäseniä ovat: Tomi Kontkanen, Milla Granlund, Kai Alajoki, Jenni Lang, Jenna Vertanen ja Ermin Zec. TASA-ARVOTYÖRYHMÄ Työryhmä toimii tasa-arvoasiantuntijana Demarinuorissa. Toiminnasta voi kysyä lisää puheenjohtaja Maria Nyroosilta, marianyroos@ outlook.com, 040 370 0618. Työryhmän sihteerinä toimii Elisa Selinummi, elisa.selinummi@ demarinoret.fi.

Jäsenet: Miika Kautto, Serveh Khalili, Elisa Penders, Sonja Kekkonen ja Eetu Kinnunen TURVALLISUUSPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Demarinuorten turvallisuuspoliittinen työryhmä pyrkii kartoittamaan Suomen turvallisuuspolitiikan tulevaisuutta sosialidemokraattisesta näkökulmasta. Työryhmän puheenjohtajana toimii Jani Kokko (kokkojani@suomi24.fi).

Jäseniä ovat: Kari Katajainen, Esko-Jaakko Lehti, Tino Aalto, Simo Rissanen, Eemeli Peltonen ja Petra Peltonen.

TULEVAT TAPAHTUMAT

LIPPU 2 / 2015

7 HEINÄKUU 30.7.-2.8.

Kesäleiri, Kustavi 8 ELOKUU

YES:n kesäleiri 9 SYYSKUU 12.-13.9.

Piirihallitusten koulutus, Lappeenranta

10 LOKAKUU 2.-4.10.

TT3 Mediakoulutus, Ylöjärvi

Demarinuorten ja SONKin

KESÄLEIRI 30.7.-2.8.

Kustavin Lootholmassa on kesän paras tapahtuma!

Ohjelmassa työpajoja, loistavia puhujia, innostavia keskusteluja ja ennen kaikkea hyvää seuraa.

ILMOITTAUDU NYT! www.demarinuoret.fi www.sonk.fi

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS

35