Lippu-lehti 03/11 by Demarinuoret

Olli Urpela

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 3/2011

Me emme vaikene – me emme unohda s. 3 Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta s. 7 Jo riittää vihamielisyys s. 12 Maarit Feldt-Ranta: Maailma muuttuu ja me sen mukana s. 16 Toimiston uudet tyypit s. 27

pääkirjoitus

asiat voivat muuttua

olitiikan parissa on oltava tavoitteita ja unelmia. Tavoitteita, jotka siintävät jossakin tulevaisuudessa ja unelmia, joilla osoitetaan rohkeutta katsoa asioita uudella tavalla. Konkaritoimijat ovat usein innoissaan meidän nuorempien näkemyksistä, sillä emme ole kuulemma vielä ”kyynistyneet” maailmaan. Omasta mielestäni kyynistyminen tai innostuksen puute ei ole suoranaisesti yhteydessä ikään. Tärkeintä on esittää omia rohkeita näkemyksiä ja ajatella asioita välillä hieman eri kantilta. Omat poliittiset tavoitteet lähtevät useimmiten joko lähipiiristä huomatusta ongelmasta tai omaan elämään vaikuttavasta epäkohdasta. Itseäni opiskellessa otti päähän liian pieni opintotuki ja materiaalimaksut. Ammatillisessa oppilaitoksessa joutui ostamaan vuosittain sadoilla euroilla välineitä, kirjoja ja monisteita. Lukiossa kirjoista piti olla aina uusin painos. Näiden epäkohtien korjaamisesta alkoi oma poliittinen aktiivisuuteni. ASIOILLA ON TAPANA MUUTTUA – mutta joskus se vie aikaa. Suomen uusi hallitus saatiin kasaan kesällä pitkien neuvottelujen jälkeen. Hallituksen toimintasuunnitelma neljäksi vuodeksi eli hallitusohjelma antaa meille tietoa mitkä ovat Suomen tavoitteet lähivuosina. Opiskeluistani on jo aikaa, mutta luin ilolla kun ohjelmasta löytyi teksti: ”Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa.” Ilahduin valtavasti! Vaikka tämä mahdollisuus aitoon maksuttomaan koulutukseen ei enää minua koskisi, niin siitä toivon mukaan iloitsee muut tulevaisuudessa. Opintotuen osalta hallitus on tarkastelemassa koko järjestelmää ja tulee kiinnittämään huomiota erityisesti toisen asteen opiskelijoita koskeviin järjestelmän ”loukkuihin”. Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan haasteellisia. Edellinen hallitus jätti meille ennätysmäärän velkaa. Maailman taloustilanne ei ole helpottanut. Kaikki poliittiset päätökset eivät varmasti tule olemaan helppoja, kun yri-

kati kokkonen

päätoimittaja

tämme tasapainottaa taloutta. Demareiden pääsy hallituksen on aivan upea asia! Liikkeeseemme on luotettu etenkin haasteellisina aikoina. Voimme muuttaa Suomea aidosti hallituksesta käsin. *** POLITIIKALLA, TAI MILLÄÄN MUULLAKAAN, ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, kun jotakin järkyttävää tapahtuu elämässä. Kesällä tämä järkytys iski Norjassa. Käsittämättömät tapahtumat koskettivat niin paikallisia demarinuoria, suomalaisia nuoria kuin koko Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Suru oli hetkessä koko sosialidemokraattisen liikkeen yhteinen. Saarella leirillä olleilla oli samanlainen tunteenpalo liikettämme kohtaan kuin meilläkin. Tavoitteena oli samanhenkisten ihmisten kanssa tehdä maailmasta solidaarisempi ja oikeudenmukaisempi. Kauheille tapahtumille emme ehkä koskaan saa vastauksia. Meidän on mahdotonta käsittää miltä saarella olleista tai heidän läheisistään tuntuu. Me kuitenkin voimme tukea ja luvata toteuttaa heidän toivettaan mennä eteenpäin. Järkytys, suru, epäusko, suuttumus. Tunnerata on ollut valtavaa. Tärkein tuki tässä tunneradassa ovat olleet läheiset ja etenkin te kaikki demarinuoret. Norjan suurlähetystön eteen Helsinkiin kerääntyi kymmenittäin Demarinuoria. Halauksia, kyyneleitä, olkapäitä. NORJASTA PUHKUNUT ETEENPÄIN -asenne on tarttunut meihinkin. Piiloon ei pidä mennä. Omista unelmista ja tavoitteista puhumista ei pidä lopettaa. Jos vaikenemme – saa meistä joku muu valtansa. Vihapuheita ja –tekoja on nähty liikaa. Meidän on puututtava niihin ja uskottava vahvemmin omiin päämääriimme solidaarisuuden puolesta. Norjalaiset toverit ovat aina muistoissamme. !

Julkaisija

toimituskunta

4 / 2011 ilmestyy joulukuussa

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Tino Aalto, Hanna Isbom, Timo Kontio, Tuulia Pitkänen, Juuso Alatalo, Ilmari Nalbantoglu, Lauri Väänänen, Anni Suvisuo

Aineistopäivä: 30.11.2011 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna Isbom 050 413 8299, hanna.isbom@demarinuoret.fi

Päätoimittaja

Kati Kokkonen, kati.kokkonen@sieppi.fi

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Graafinen suunnittelija

Paperi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

Painopaikka

LIPPU 3 / 2011

441 763 Painotuote

LIPPU 3 / 2011

Me emme vaikene – me emme unohda Teksti: Hanna Isbom, Demarinuorten pääsihteeri

Sinä perjantaina oli ystäviä kylässä. Aurinko paistoi ja istuimme iltaa parvekkeella. Emme katsoneet uutisia, mutta huomasin, että STT:n toimittaja yritti soittaa. Soitin myöhemmin takaisin ja sain kuulla toimittajalta, että Norjassa oli ammuskeltu Demarinuorten leirillä. Kerroin, että leirillä ei ole suomalaisia, ja että olin toki järkyttynyt, että sisarjärjestön leirillä on tapahtunut ampumavälikohtaus.

mpumavälikohtaus. Kuinka olenkin voinut silloin ajatella, että kyseessä jokin ikävä sattumus, ja jatkaa illallistani. Muutamaa tuntia myöhemmin ystävieni poistuttua totuus alkoi valjeta. Istuin myöhään yöhön tietokoneen ääressä lukemassa uutisia ja itkin. AUF:n leirillä on joku on teloittanut ainakin kymmenen nuorta! Miten tällaista voi tapahtua? Ovatko norjalaiset toverini hengissä? Miten kollegani AUF:ssa selviävät tästä? Epätoivo ja tuska täyttivät mieleni, mutta kävin kuitenkin sekavana nukkumaan, vain herätäkseni hirvittävään aamuun. Kello kuusi avasin ensimmäisen kerran silmäni, ja ensimmäinen ajatukseni päässä oli AUF. Oli pakko nousta sängystä ja katsoa uutiset Norjasta. Otsikot huusivat 80 kuolonuhria! Tuska oli sanoinkuvaamaton. Monta tuntia selasin uutisia, eikä itkulle ollut loppua. Jostain päähäni tulivat kauniin norjalaisen työväenlaulun, Vapauden viestin sanat: Toverimme, toverimme! Kansanvaltainen Pohjola on! Tarmollamme rakennamme tämän maan, se on nuorison. Löysin hyllystäni Reijo Franckin levyn, jossa kappale on. Kuuntelin sitä uudelleen ja uudelleen, ja löysin sanoista lohdun. Me emme vastaa vihaan vihalla, vaan puolustamme tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta. Me emme anna periksi ääriliikkeille. Seuraavana päivänä Demarinuoret ja SONK järjestivät muistohetken Norjan suurlähetystön edustalla. Olimme kuunnelleet Vapauden viestiä automatkan aikana, ja saaneet siitä voimaa raskaaseen hetkeen. Ihmettelimme väenpaljoutta, sillä olimme ajatelleet, että paikalle saapuisi lähinnä Demarinuorten väkeä, mutta vähintään 400

ihmistä oli tullut viettämään hetkeä kanssamme. Ruusujen ja kynttilöiden edessä tunsin lohtua tovereistani, ja kaikista niistä ihmisistä, jotka osoittivat myötätuntonsa. Kädet täristen laskin oman kynttiläni maahan miettien jokaista niitä toveria, jotka olivat menettäneet henkensä aatteensa puolesta. Siitä tosiaankin oli kyse – aatteesta. Iskusta Norjan työväenpuoluetta ja sosialidemokratiaa kohtaan. Ei mitä tahansa nuorisoleiriä, vaan sitä liikettä, jota äärioikeistolainen mielipuoli piti pahimpana vastustajanaan. Illalla katsoin uutisia ja näin toverini ja kollegani AUF:sta kirkon penkin eturivissä. AUF:n puheenjohtajan Eskilin surun murtamat kasvot saivat minut jälleen lohduttomiin kyyneliin. Se taakka, jonka he ovat saaneet kannettavakseen, on sanoinkuvaamaton. Maanantaina lähdin Itävaltaan IUSY:n kesäfestareille. Olin etukäteen pelännyt, että leiristä muodostuu viikon mittainen muistotilaisuus, mutta perille saavuttuani huomasin, että oli helpottavaa olla tovereiden ympäröimänä ja puhua asiasta. Suru alkoi pikkuhiljaa helpottaa. Avajaisjuhlien sijaan järjestettiin kaunis muistotilaisuus, jonka teemana oli ”Today we’re all AUF activists”. Pidettiin puheita ja laulettiin. Sain kunnian esiintyä yhdessä itävaltalaisen muusikon kanssa, ja lauloimme yhdessä Bella Ciaon. Edessäni seisoi yli tuhat nuorta sosialidemokraattia kädessään kynttilät, jotka valaisivat pimenevää iltaa. En voinut olla mietittämättä hetken vertauskuvallisuutta. Me olimme valo pimeässä. Me emme taivu pimeyden voimien tiellä, emmekä vaikene vihan ja väkivallan pelossa. Me vaadimme enemmän demokratiaa ja enemmän tasa-arvoa, ja ennen kaikkea – me emme vaikene. Utøya ei unohdu koskaan. LIPPU

LIPPU 3 /2011

Norjassa menehtyneitä tovereita muistaen Olette muistoissamme ikuisesti. ”Näätkö siintävät salmet ja vuoret, viljapellot ja tehtahat nuo. Se on maamme ja voimamme nuoret. Sen kansalle vapauden luo. Sinä kuuletko laulua tuulen, joka raikkaana korvissa soi. Toverimme, toverimme, kansanvaltainen pohjola on. Tarmollamme rakennamme tämän maan se on nuorison.” (laulusta Vapauden viesti) *** Hyvä Jens, esitän syvän osanottomme Norjan eilisten hirmutöiden uhrien omaisille ja teille kaikille suuren menetyksenne johdosta. Hirmutöiden suuruutta on vaikea ymmärtää. Hyökkäys nuorten kesäleirille on käsittämättömän alhainen teko. Isku hallintokortteliin on avoin hyökkäys Norjan valtiota kohtaan. Elämme mukana tuskassanne. Väkivaltaisten ääriainesten toiminnalle on koko Euroopassa laitettava päättäväisesti piste. Olemme valmiita olemaan tukenanne ja puolustamaan avointa yhteiskuntaa rinnallanne. Jutta Urpilainen SDP:n puheenjohtaja *** ”Jos yksi ihminen pystyy näyttämään näin paljon vihaa, ajatelkaa kuinka paljon rakkautta me kaikki voimme näyttää yhdessä.” Stine Renate Håheimin, Utøyan selviytyjä *** Laitan kynttilän palamaan. Ei voi ymmärtää, käsittää. Voimia kaikille läheisensä menettäneille ja surun keskellä eläville. ♥ Sanaton. Sytytän kotona kynttilän uhrien muistolle.

LIPPU 3/ 2011

AUF -Arbeidernes Ungdomsfylking (AUF) -Norjan demarinuorten järjestö, keskuspaikka Oslo -perustettu 1927 -jäsenmäärä toistakymmentä tuhatta, Utöyan jälkeen tullut n. 3000 uutta jäsentä -toimintaa ja työntekijöitä kaikissa Norjan 19 maakunnassa -puheenjohtaja Eskil Pedersen, pääsihteeri Tonje Brenna -jäsenlehti Praksis -kuuluisia entisiä AUF:laisia: Jens Stoltenberg, Gro Harlem Brundtland

Tasa-arvon, rauhan ja vapauden vaatimuksia ei hiljennetä väkivallan teoin

orjassa tapahtunut joukkomurha järkyttää nuoria sosialidemokraattisesti ajattelevia ihmisiä ympäri maailman. Myös meillä Suomessa ihmisten mielet täyttyvät kysymyksistä: mikä ajaa tällaiseen mielipuoliseen väkivaltaan? Läpi ihmiskunnan historian on paremman yhteiskunnan tavoittelu yritetty hiljentää asein ja uhkailuin. Kerta toisensa jälkeen nuo on yhteisin ponnisteluin vaiennettu. Erilaiset mielipiteet ja niiden osoittaminen avoimen, suvaitsevan keskustelun kautta ovat vuosisataisen sivistyksen sallimaa. Nuoria ihmisiä on tuettava heidän kasvussaan ja yhteiskuntaa kehittävässä ajattelussaan. Kriittistäkään mielipidettä ei saa hiljentää, kunhan se esitetään toista kunnioittavasti ja rauhan keinoin. Norjan tapahtumien kaltaiset hirmuteot on tuomittava poikkeuksetta. Väkivaltaa ei pidä hyväksyä missään tilanteessa, eikä sen uhalla taannuttaa avointa demokraattista keskustelua. LIPPU

LIPPU 3 /2011

Yhdessä rauhaa ja oikeudenmukaisuutta rakennetaan Teksti: Timo Kontio, Puheenjohtaja

Sosialidemokraatit kaikissa Pohjoismaissa ovat tehneet yhteistyötä jovuosikymmeniä. Pääosin olemme saaneet tehdä työtämme rauhallisessa ja avoimessa ilmapiirissä. Olemme kuitenkin myös nähneet meihin kohdistunutta silmitöntä väkivaltaa. Olof Palmen ja Anna Lindhin murhat, ja nyt myös Utöyan massamurha, koskettivat miljoonia sosialidemokraatteja ympäri maailman, mutteivät vähiten meitä Pohjolassa. Täällä asiat on pyritty aina hoitamaan avoimen keskustelun ja demokratian keinoin.

ikeiston ja vasemmiston merkittävin ero on siinä, että oikeisto pyrkii ajattelemaan omaa etuaan, kun vasemmisto pyrkii turvaamaan jokaiselle rauhan, koskemattomuuden ja oikeuden osoittaa oman mielipiteensä. Oikeistolainen valtahegemonia piti pitkään maanosaamme Pohjois-Eurooppaa myöten kansalaisia pihdeissään. Ahneuden ja itsekkyyden

hedelmiä kerätään nyt, kun talous on kuralla ja työttömyys korkealla. Äärioikeiston nousun myötä olemme nähneet pahojen voimien toimintaa monella tasolla. Suomessakin uskonnollisia ryhmiä ja seksuaalivähemmistöjä on jahdattu. Sananvapautta on vaadittu rajoitettavaksi hyväksymään vain suvaitsematonta kieltä. Valtakin oltaisiin valmis siirtämään kansalta sotilasjuntalle. Hetken kerättyämme voimia oppositiossa olemme edelleen valmiit taistelemaan rauhan, tasa-arvon ja solidaarisuuden eteen. Demarit nousivat Pohjoismaissa valtaan tämän vuoden aikana Suomessa, Norjassa ja Tanskassa Ruotsissakin nousu on käynnissä. Sosialidemokratia on nousussa myös Baltian maissa ja jälleen Islannissa, joten yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Sosialidemokratia on aidosti kansainvälinen liike. Eurooppa on kasvanut rauhanprojektina ja nyt myös talousyhteisönä. Seuraavaksi se kaipaa lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vaikka joku haluaisi rauhan lopettaa ja yhteistyön päättää, on meidän taisteltava täysillä vastaan. Eurooppa on meidän kaikkien yhteinen. Se on sitä vahvempi, mitä rohkeammin teemme työtä yli valtioiden rajojen ja mitä äänekkäämmin vaadimme oikeuksia kansoille. LIPPU

LIPPU 3 / 2011

AJANKOHTAISTA

Vaalisäpinää

aikka pian starttaava presidenttikisa nostattaakin varmasti paljon tunteita, jättävät vanhempien kandidaattien mittelöt ainakin yhden äänestäjäryhmän täysin kylmäksi. Euro-, eduskunta- ja kunnallisvaaleissa saavat poliittisesti valveutunutta puolisoa etsiskelevät sinkut nimittäin hieroa käsiään ja lipoa huuliaan. Ovathan kadut ja tv-kanavat näiden vaalien alla täynnä hyvännäköisiä miehiä ja naisia, joiden nettisivuilta löytyvät näppärästi tiedot koulutustasosta, iästä ja tärkeimmistä mielipiteistä. Kaikkia (puoliso)ehdokkaita voi myös käydä vaivihkaa haastattelemassa turuilla ja toreilla, ihan vain yhteiskunnallisen aktiivisuuden nimissä. Vapiskaa match.com ja deitti.fi – pian koittavan kunnallisvaalit 2012!

perus menoa

Perussuomalaisten kansanedustajien toimintaa on seurattu silmät tarkkoina vaalien jälkeen. Jussi Halla-Ahon puheista on erityisesti yritetty ottaa selkoa. Puolueen puheenjohtaja Soini päätti tarttua asiaan ja esitti Halla-Ahon määräaikaista erottamista eduskuntaryhmästä. Neljästä vuodesta tuskin tulee tylsää politiikan kentällä. Hinnoittealua ála VR

VR= vähänks rajaa VR= varmasti risoo VR = väärillä raiteilla VR = venaa rauhassa VR = vähän ruosteessa Viime talvi kirvoitti ihmiset keksimään uusia nimiä VR lyhenteelle. Nyt VR on hinnoitellut lippunsa uudelleen. Ensimmäisenä päivänä uusi upea lipunmyynti verkossa kaatui, koska ruuhkaa oli liiaksi. Tätä verkkomaailman uutta ihmettä onkin sitten ihmetelty jo tovin verran, että milloinka se toimisi. Lipun toimitus ei voinut tehdä raporttia lippujen hinnoista, koska verkkopalvelut olivat alhaalla. Kaikesta ei voida kuitenkaan syyttää VR:ää, vaan tässä tapauksessa syy lienee tietotekniikasta vastaavissa yrityksissä.

So What!

Demarinuorten hittituotetta ”So what! Minä puhun vaikka Kiinan keisarille” -t-paitaa on myynnissä Demarinuorten verkkokaupassa. Osta omasi pian ja ole osa historiaa! Tehdään t-paitojen myötä Paavo Lipposesta Tasavallan Presidentti. Tuotteet ovat loppuneet aiemmin kesken ja kysyntä tulee olemaan taattua laatua kampanjan edetessä. Nuorisoasianneuvottelukunta

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) on valtioneuvoston asettama lapsi- ja nuorisopolitiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä. Tälle vaalikaudelle neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin SDP:n nuorin kansanedustaja Antti Lindtman ja jäseneksi Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio. Timo <3 Elina

Facebookista vahvistetun tiedon mukaan Demarinuorten puheenjohtaja on mennyt naimisiin! Lippu onnittelee! p.s. Tähdistä ennustettuna seuraavallakin puheenjohtajalla on hyvät mahdollisuudet päätyä naimisiin kautensa aikana... ;)

Oikaisu

Viime lehdessä oli Varsinais-Suomen Demarinuorten juttu. Kirjoittaja oli virheellinen. Jutun kirjoitti Tino Aalto. Lippu pahoittelee virhettä. -Toimitus

LIPPU 3 /2011

eduskunnassa

ei i a v s y Kysym ys? kysym nilla on tapana, että

selytun iä. Ensin nnan ky tään kysymyks ja lopussa Edusku e it t asiaa valle reille es hjustava asiasta vastaa o ministe p t ja ta s . s y u m e d y e e s putk n ä ky kansan us esittä a ei mene ihan ja keksitään it o k r ta olisi llaan tta ain rille. Mu ieman harjoite ministe h ä n y syks mys. Tänäkin ja esittää kysy o p ta uusia

.2011 nti 6.9

selytu e 2: Ky

teri päiainminis ä kunnat r a v io lt a tt (kesk): V isteri kertoi, e rkistukkarinen in k ita m e s k P ta e i n r d u u k in a Ma ksen, sitten n tu e is uluu, aik k k s k r ä a s: Aik uotista v vällä ja ie li a e m a n e n h o n u iljo mä . (P saavat tä uluvat kunnille atte sen 600 m ) a u ? k s k y ik e le m N y . s sen li ky een te : Mikä o Sen jälk ta !) s u a n lu n u k ku a. (Edus voisa vuodess ri inen: Ar a Urpila raan olla, (Mau . tt u J i r te o ti is u s s in t a anp il innu rainm Valtiova Kysymystä ei ta ta!) mutta vasta s! sta puhemie n: Siihen saa va nnistuu. o e ti in s r a a k m Pek lta var o ik it li o Sekin p i ka torsta urata jo kunta.fi – e s i o v s tia selytun ltä tai www.edu nnan ky le Y ta s Edusku isio -17 telev kello 16 sivuilla.

Cas Case 1:

Kysely

.2011 nti 15.9

, täytyy uretaan eakoulu p tä tä ork kun d): Nyt, mmattik innari (s tökohta, että a ntien veturi, ja k S o k u Jo släh aaku use peru äitten m mään kuin mu muistaa ittäin tärkeä n lä ä e m o ä in T er nke ihin. on ollut hdistää niin eli n ja mu inisteri e e s k tu y e y se täyty kseen, perusop nä - vai mitä, m te tu h e p tä o to n h u h itten jo s t y n n olkoo aurua) kysyson? (N n sieltä a h li Gustafs tu a :J äluoma ero Hein E s ie m s! Puhe uhemie rvoisa p n A : mys. n o s fs ee ka Gusta innari on edell teri Juk k is S in ja m ta s s Opetu ttä edu omaa, e ) tuli ihan Kyllä hu rävä. (Naurua ossanne illä tavalla r o u v te n e virkeä ja ä teidän puhe kouluja ei ole s on tällä a iin Mutta s . Ammattikorke n sanoitte. Niitä on kaie te h u k ir niillä , v ä i r n pie n mää lkein!) ja sivistys- ja e e in M i: ta r r a e n kaksink ko Skin inen koulutus-, 25, (Jou ll hetkellä in tärkeä aluee vä. tä tä h it r te e is killa tam an uusin im o v ö ty

LIPPU 3 / 2011

MITÄ ON SYRJINTÄ? Teksti: Tuulia Pitkänen

Vanhempi rouva nojaa Linnunlaulun koirapuiston metalliseen aitaan, joka narahtaa lämpimässä kesäillassa. Hän alkaa leperrellä aitauksen sisäpuolella häntäänsä heiluttelevalle tiibetinspanielilleni. Ai että! Niin iloinen pieni ystävä! Ja turkkikin on oikein tuuhea, ei varmaan palella sitten talvellakaan… Voi miten ihana veijari! Lopetan puheluni ja hymyilen lauhkeasti jälleen yhdelle ilmeisen juttuseurankipeälle töölöläistädille.

än tarttuu tilaisuuteen ja kertoo kuinka omisti ennen maatiaiskissan ja kääpiösnautserin. Ne tulivat niin hyvin toimeen ja kissa eli ihan kolmetoistavuotiaaksi asti. Eläintenpidosta on sittemmin pitänyt luopua, kun selkäkin on niin kipeä ja lemmikin ottaminen mukaan jokatalviselle espanjanmatkalle olisi kovin vaivalloista. Nyökyttelen ja vastailen ympäripyöreitä. Juu, voi kuinka ikävää. Aivan, on kyllä ollut ihan poikkeuksellisen lämmintä. Muutaman minuutin jälkeen vilkaisen hieman teatraalisesti kelloani ja totean, että taitaakin olla aika lähteä kotiin päin. Kumarrun kiinnittämään koiraani talutushihnaan, mutta rouvalla on vielä asiaa. Hän huitoo kädellään kohti kaisaniemen puistoa ja huomauttaa: noilla kulmilla pyöriikin nykyään vaikka minkälaisia hottentotteja. Että ei kyllä kannata sinunlaisesi nuoren naisen iltamyöhällä liikkuakaan, kun kaiken maailman väkeä on suomeen tuotu vetelehtimään ja rikoksia tekemään. Vaikka omaakin kansaa on työttömänä! Nousen kiusaantuneena ylös niinnojoota mutisten, kuuntelen lauseen loppuun ja toivotan rouvalle nopeasti hyvät illanjatkot. Kotiin lähden ärsyyntyneenä. Mistä lähtien kiltin näköiset eläkeläisetkin ovat pursunneet me-ja-ne-muut -mentaliteettia? Syrjintä ja rasismi ovat olleet kevään ja kesän aikana voimakkaasti tapetilla ja monet ovat kokeneet vihapuheen yleistyneen. Olemme nähneet mauttomia neekeriukkoheittoja ja maahanmuutto on edelleen hanurista -statuspäivityksiä. Syrjintä sanan varsinaisessa merkityksessä on toisten asettamista huonompaan asemaan sukupuolen, iän, kielen, uskonnon, alkuperän, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Konkreettista syrjintää ovatkin siis kuulemamme ennakkoluuloihin perustuvat yleistykset ja kaduilla kaikuvat huutelut. Sanat ovat jo itsessään tekoja, mutta aivan liian usein erilaisuutta karsastava asenne tiivistyy vielä sanojakin järkyttävämmäksi käytökseksi. Olen kuullut miten kerrostalon rappukäytävässä säilytettyihin muslimiperheen lastenvaunuihin on laitettu koirankakkaa ja kuinka miespari jätti tänä vuonna kalajoen juhannuksen väliin viime kesänä lentäneiden oluttuoppien takia. Jopa ruotsia äidinkielenään puhuva tuttavani uhattiin eräänä kesäyönä työntää mereen, jotta tämä voisi uida vittu sinne mistä on tullutkin. Silmiemme eteen lävähtäneet tökeröt heitot ja teot lienevät kuitenkin vain jäävuoren huippu. Kovimman laatuista syrjinnän muotoa on pohjustettu pinnan alla jo pidempään

ja taustatyötä moisille asenteille tehdään netin keskustelupalstoilla edelleen. Foorumeja seurailleet ovat voineet helposti havaita kehityskulun, jossa esimerkiksi islamofobiasta on pikkuhiljaa pannutettu mukamas järkevää ja loogista. Tarkoituksenhakuisten rikostilastojen ja leimaavien yksittäistapausten voimin on sittemmin syntynyt äänekäs koulukunta, joka hivuttaa näkemyksiään nyt myös perinteisiin vaikuttamiskanaviin. Niin järkyttäviä ja tuomittavia kuin saatananneekeri-huudot ovatkin, vahingoittavuudeltaan ne eivät ole mitään verrattuna suunnitelmalliseen, pitkäkestoiseen ja näennäisesti loogiseen ihmisryhmien mustamaalaamiseen. Esimerkiksi maahanmuuttajiin ja heidän sopeutumiseensa liittyy varmasti monentasoisia, vakaviakin ongelmia, joita ei pidä lakaista maton alle. Julkista keskustelua seuratessamme meidän on kuitenkin osattava erottaa asiallinen kritiikki vain näennäisesti järkiperäisestä. Mikään ei luo edellytyksiä syrjinnälle yhtä hyvin kuin kylmän rasismin kuorruttaminen maahanmuuttokriittisyyden poliittisesti korrektilla massalla ja tämän luomuksen käyttäminen järkiargumenttina argumenttien joukossa. Syrjintäkeskustelussa keskitytään helposti tarkkailemaan tilanteen vastinpareja. Lehdet saattavat etsiä äänekkäitä kaupunginvaltuutettuja, kansanedustajia ja tavallisia tallaajia, jotka kertovat miksi vastustavat yhtäläisten oikeuksien sallimista myös samaa sukupuolta oleville pareille. Kertojat vaativat paradoksaalisesti suvaitsevaisuutta omaa suvaitsemattomuuttaan kohtaan. Vastapuheenvuorona näemme jani toivolan loukkaantuvan julkisesti ja jonkun nimimerkin kasaavan vastaperustelujaan mielipidekirjoitussivulle. Syrjintä ilmiönä ei kuitenkaan ole vain vähemmistöjen ja heitä vieroksuvien välinen taistelu. Suvaitsemattomuuskeskustelun yhteydessä on aina kiinnitettävä huomiota myös siihen valtavaan blokkiin, joka ei kuulu kumpaankaan edellä mainittuun ryhmään. Nämä ihmiset eivät käy syrjimään muita eivätkä liioin joudu vihapuheen kohteiksi. He saattavat olla kaltaisiani perinteisin suomalaisin nimin varustettuja terveitä heteroja maitotyttöjä, joiden kohtaama syrjintä on pahimmillaan blondivitsien luokkaa. He ovat niitä, joita ei juuri tässä maailmankolkassa tähän maailmanaikaan pidetä ongelmallisina tai epäluotettavina. Nämä ihmiset ovat koko ilmiön keskiössä. Juuri he lopulta päättävät, saako nuivalla asenteella oikeutettu huono käytös pysyvää jalansijaa maassamme vai ei. Valtaosa tällaisista myyttisen normaaleista ihmisistä ottaa suvaitsemattomuutta tai rasistista käytöstä kohdatessaan hiljaisen hyväksyjän rooliin. Moinen osa lienee suomalaisel-

LIPPU 3 /2011

le kulttuurille ominainen, onhan puhelimen näprääminen vaivattomin ratkaisu tilanteessa, jossa hakaniemen alkon kanta-asiakas avautuu bussipysäkillä istuvalle somalinaiselle afrikkalaisten älynlahjoista. Puuttumattomuutta nähtyihin syrjintätilanteisiin perustellaan usein omalla turvallisuudella tai sillä, ettei kukaan muukaan tehnyt mitään. Perustelut ovat tietenkin täydellisen inhimillisiä. Helpon ratkaisun olemassaolosta huolimatta meidän kaikkien tulisi muistaa, että nähtyyn syrjintään puuttumatta jättäminen on yhtä oikein kuin juuri pyörällä kaatuneen koululaisen ohi käveleminen. Voisimmekin melkein sanoa, että syrjintä on paitsi pahoja sanoja ja tekoja sekä niitä oikeuttavien rakenteiden luomista, mutta myös suvaitsemattomuuden hiljaista hyväksyntää. Aiemmin kuvailemanani kesäisenä iltana koirapuistossa putosin hiljaisen hyväksyjän kuoppaan itsekin. Kun maahanmuuttajien leimaaminen rikollisiksi putkahti aiemmin niin ystävällisen mummon suusta eikä ketään suoraan loukattu, lähdin vain automaattisesti pois tilanteesta sen kummemmin naisen väittämää kyseenalaistamatta. Jälkikäteen olen kuitenkin miettinyt, miten tätiä olisi voinut aiheesta näpäyttää olematta erityisen epäkohtelias. Sanoja löytyy pienelläkin pohdinnalla paljon ja solidaarisuuden nimissä olen luvannut itselleni käyttäväni niitä seuraavan tilaisuuden koittaessa. Lupaathan sinäkin tehdä samoin? LIPPU

Nollatoleranssi

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman otti kantaa 22.7. Eduskuntaryhmän kesäkokouksessa porissa. Backman vaatii nollatoleranssia vihapuheille ja rasismille. - Suomessakin on huolestuttavasti lisääntynyt ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus, valitettavasti myös suoranainen rasismi ja äärioikeistolaisuus. Suuren, kenties liian hiljaisen enemmistön velvollisuutena on puuttua näkyvästi ja määrätietoisesti pienen vähemmistön vihapuheisiin ja kaikkeen sellaiseen toimintaan, joka ruokkii esimerkiksi muukalaisvihaa. Vain tällaisella nollatoleranssilla voimme katkaista huolestuttavan kehityksen ennen sen leviämistä.

LIPPU 3 / 2011

JO RIITTÄÄ vihamielisyys Teksti: Juuso Alatalo

Yhteiskunnassamme on levinnyt tapa, jossa nimettömänä tai nimimerkillä annetaan rajuakin palautetta eri henkilöille. Palautteen antaminen on sinänsä suotavaa ja positiivista, jos se perustuu rakentavaan kritiikkiin, josta jokainen voi ottaa opikseen ja kehittää omia toimintatapojaan. Valitettavasti nimimerkkejä ja nimettömyyttä hyödynnetään myös ilkeä- ja vihamielisissä teksteissä. Varsinkin internetin kautta, kuten sähköpostilla, voi lähettää vaivattomasti mitä pelottavimpia viestejä. Viestit sisältävät vaaralliseksikin luokiteltavaa materiaalia, kuten henkeen ja terveyteen kohdistuvia uhkailuja. Osassa tapauksia viestien lähettäjällä ei ole tarkoitus toteuttaa uhkaustaan vaan ainoastaan saada elämäänsä sisältöä ja viihdearvoa. Osassa tapauksia viestien sisältö ja lähettäjä ovat todellinen vaara toisille ihmisille. Lainsäädännöllä on pyritty vaikuttamaan mm. internet-tekstien sisältöön ja levittämiseen. Tämä on sangen perusteltua, sillä yksikin uhkaus tai vihamielinen kiihottaminen on liikaa. Koskaan ei voi olla liian varma lähettäjän tarkoitusperistä. Tätä internetissä nimimerkin takana tapahtuvaa mellastamista on syytä kitkeä jatkossakin.

OMAN SÄVYNSÄ KESKUSTELUUN ovat tuoneet politiikassa aktiivisesti toimivien henkilöiden kirjoitukset ja puheet. Jopa huomattavassa asemassa olevien poliitikkojen suusta, kynästä ja näppäimistöstä on lähtenyt mm. ”maahanmuuttokriittisiksi” luonnehdittuja lausuntoja. Kyseisten henkilöiden synkät lausunnot ovat kohdistuneet myös toisten puolueiden toimijoihin. Lausuntojen sisältöjä olemme saaneet lukea lehdistä ja internetistä sekä kuulleet myös uutisissa. Huomattava osa näiden synkkien lausuntojen antajista on tullut vaalivoiton saaneesta perussuomalaisista. Toimittajien ja kansalaisten kysymykset ovat perustellusti kohdistuneet siihen, mikä on kyseisen puolueen puheenjohtajan vastuu puolueensa toimijoiden lausunnoista. Vastaus on ollut melko usein, ettei puheenjohtaja voi valvoa jokaista jäsentä ja että lausunnoista vastaa lausunnon antanut henkilö itse. Näin saattaisi hyvin ollakin, mikäli kyse olisi hyvin pienestä puolueesta, jolla on harvalukuinen joukko toimijoita eikä merkittäviä valta-asemia parlamentissa. Tämä siitä syystä, että heikon ja taitamattoman puolueen puheenjoh-

Huomattava osa näiden synkkien lausuntojen antajista on tullut vaalivoiton saaneesta Perussuomalaisista. tajan saattaa olla vaikea hallita pääkaupunkiseudulta käsin Lapin perämetsissä asuvan, lehtiä lukemattoman toimijan lausuntoja. Mutta nyt onkin kyse eduskunnan suurimmasta oppositiopuolueesta, jolla on merkittävien valiokuntien puheen-

LIPPU 3 /2011

johtajuuksia ja omat ryhmäkokouksensa ja jonka toimijat tapaavat säännöllisesti – jopa päivittäin. Siinä luulisi taitamattomammankin puheenjohtajan saavan suunsa auki valistaakseen joukkojaan lainsäädännön velvoittamista

Rajojen määritteleminen on elintärkeää. Yhtä tärkeää on vaatia rajojen noudattamista. toimintatavoista sekä myös yleisesti arvostetuista käytöstavoista. VASTUU ON VIIMEISTÄÄN tässä kohtaa juuri puolueen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalla, mikäli toimijan oma arviointikyky ja tilannetaju eivät riitä kohtaamaan asemansa edellyttäviä realiteetteja. Politiikan yhtenä tehtävänä on myös luoda turvallisuutta. Turvallisuutta kansalaisille, joita on suojeltava mielivaltaisilta teoilta. Ei ole hyväksyttävää, että synkkien asioiden ihannointi sallitaan tai nimettömiä ja nimimerkillisiä uhkailuja hyväksytään. Politiikan tehtävänä on luoda ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla pyritään kitkemään mielivaltaisuutta. Voidaanko kuitenkin sanoa, että mainittujen asioiden kitkeminen olisi hyökkäys demokratian peruspilaria eli sananvapautta kohtaan? Varsinkin, jos vaadimme jopa kansanedustajilta lausuntojen rajoittamista?

Tuskinpa. Sananvapauden rajoittamisesta ei voi olla kyse, sillä vaikeistakin aiheista voidaan puhua objektiiviseen ja rakentavaan sävyyn, jolloin sallitaan myös kriittiset puheenvuorot. Kyse on siitä, käyttääkö joku sananvapauttaan väärin. Siis sisältävätkö lausunnot loukkaavia elementtejä, kuten kunniaan, yksityisyyteen tai yhteiskuntarauhaan kohdistuvia loukkauksia. Kyse on rajan ylittämisestä. Siksi rajojen määritteleminen on elintärkeää. Yhtä tärkeää on vaatia rajojen noudattamista. Siinä vastuu on meillä jokaisella, mutta ennen kaikkea merkittävässä asemassa olevilla ja julkisuutta nauttivilla toimijoilla. LIPPU älä töni mun kaveria!

Demarinuoret kiersivät kesällä ympäri Suomea ”Älä töni mun kaveria” –kampanjan merkeissä. Kampanjan aikana käytiin vilkkaita keskusteluita niin rasismista, väkivallattomuudesta kuin seksuaalisesta tasa-arvosta. Kampanja jalkautui useisiin kesätapahtumiin. Löydät kampanjan myös Facebookista: Älä töni mun kaveria - Rör inte min kompis

Kiinnostaako olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa? Kerro kiinnostuksestasi meille osoitteessa www.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

LIPPU 3 / 2011

Sorretut ja suvaitsevaiset? teksti: Ilmari Nalbantoglu

Kaksimetrinen mörssäri haistattelee suomileijonariipuksensa takaa afrikkalaistaustaiselle pikkulapselle metrossa. Tuntematon tulee kehottamaan ulkomaalaisen ystävän kanssa kahvilassa istuvaa suomalaisnuorta hankkimaan ”parempaa seuraa”. Töistään palaavalle lähihoitajalle huudellaan bussissa käskien palaamaan takaisin kotimaahansa eikä jäämään ”meidän elätettäväksi”. Tässä muutamia arkipäivän kokemuksia rasismista Suomessa.

liittonsa: suomen monikulttuurinen liikuntaliitto ry eli fimu. Fimu:n suurelle yleisölle tutuinta toimintaa lienee ”näytä punainen kortti rasismille” -kampanja. Rasisminvastaiset ja yhdenvertaisuutta puolustavat toimijat ovat alkaneet järjestäytyä myös liikuntamaailman ulkopuolella. Rasismin vastaisilla toimijoilla on rasmusverkosto, joka on kaikille kiinnostuneille avoin, vapaamuotoinen verkosto. Rasmus muun muassa koordinoi rasismin vastaista viikkoa, ja tiedottaa rasismin vastaisista tapahtumista. Myös sosiaalidemokraattisilla opiskelija- ja nuorisoliikkeillä on korsi rasismin vastaisessa keossa. Nuoriso- ja opiskelijaliitto ovat lanseeranneet ”älä töni mun kaveria” -kampanjan. Sonk toteutti kampanjan suomessa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ja yhdessä nuorisoliiton kanssa uudelleen kesäkampanjana kesätapahtumia kierrellen tänä vuonna. Kaikki mainitut ovat innovatiivisia ja energisesti toteutettuja kampanjoita. Mutta: kampanjoita on käyty jo vuosikymmeniä, 2000-luvulla ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Kuitenkin rasismi nostaa suomessa päätään ennennäkemättömällä tavalla. Herää kysymys: voidaanko kampanjoilla oikeasti muuttaa asenteita? Uskon, että kampanjoiden merkitys on ollut pikemmin jo orjan Utöyan traagiset tapahtumat sekä natiovalmiiksi suvaitsevaisten ihmisten asenteen vahvistamisesnalistisen populismin nousu suomessa muun euroopan ohella ovat saaneet avoimesti ajattele- sa. Tämäkin on tärkeää. Yhteiskunnassa asenteet syntyvät vat ihmiset kyselemään: mihin vapaamielinen vuorovaikutuksessa. Jos ”uskovien uskoa vahvistaa”, se yhteiskuntamme on oikein menossa, mistä kumpuaa tämä vaikuttaa myönteisesti kokonaisuuteen. Silloin suvaitsevaiset ihmiset uskaltavat puhua ja toimia arvojensa puolesta. ahdistava ilmapiiri? Viimeistään arjen kokemukset rasisValitettava totuus taitaa olla, että varsinaisia rasisteja ei voi mista saavat meidät miettimään: mitä rasismille voidaan muuttaa kampanjoilla. tehdä? Keskeinen syy tälle on, että asenteet eivät pohjimmiltaan Rasismi yksilötasolla tarkoittaa kielteisiä asenteita synny netin keskustelupalstoilla tai edes kesätapahtumisulkomaalaisia kohtaan. Tämä asenne vie toiset jupisemaan sa kampanjakojulla, vaan asenteilla on juuret syvemmällä kulmakapakassa tai iltapäivälehden nettikeskustelussa, toiset suoranaisiin viharikoksiin ja väkivallantekoihin. Usein yhteiskunnan rakenteissa. Epätasa-arvon kasvaessa rasismi esitetty ratkaisu rasismiin onkin vaikuttaminen ihmisten lisääntyy. Suvaitsevaisuus on inhimillinen resurssi, joka asenteisiin. Asennekampanjoita on suomessakin käyty jakaantuu epätasaisesti epätasa-arvoistuvassa suomessa kuten monet muutkin inhimilliset resurssit, kuten terveys ja useita. Asennekampanjoista esimerkkeinä on vaikkapa Euroosivistys. Tämä ei tarkoita, että kaikki köyhät ovat rasisteja tai että pan neuvoston lanseeraama kaikki erilaisia – kaikki samanrikkaat ja koulutetut eivät voisi olla rasisteja. Mutta on huoarvoisia (all different – all equal) -kampanja, jota suomessa toteuttaa nuorisoyhteistyö Allianssi. Ajatus on yksinkertaimattava, että näkökulma, josta hyvin menestyvät kohtaavat nen ja hyvä: tarkoitus on levittää etenkin nuorison keskuuulkomaalaiset on täysin erilainen kuin se, josta huonoosaiset kohtaavat ulkomaalaiset. Seurattuani ilmiötä muun teen ideaa siitä, että vaikka jokainen ihminen on erilainen, meillä jokaisella on yhtäläinen arvo ihmisinä. muassa ottamalla useamman vuoden kansalaispalautetta vastaan eduskunnassa, tunteLiikunnan piirissä tehdään niin ikään paljon hyvää yhmukseni sanoo, että kielteiset Epätasa-arvon kasvaessa rasismi denvertaisuustyötä. Palloliiasenteet syntyvät suomalaisten lisääntyy. tolla on ollut oma ”rasisti on kilpailukokemuksesta ulkomaalaisia vastaan. Huono-osaisella reppana”-kampanja, jonka tämä kokemus syntyy ymmärrettävämmin kuin hyväosaitarkoituksena on tukea yhdenvertaisuustyötä kaikkien suomen jalkapalloilijoiden keskuudessa. sella. Kovat asenteet ovat yleisempiä niiden keskuudessa, Liikunta on osoittautunut muutenkin hyväksi kanavaksi jotka kohtaavat ulkomaalaisia ”kilpailevina” asiakkaina asiyhdenvertaisuustyölle. Ehkä siksi, että liikunnan ”kieli” on yhteistä eri kulttuureille. Onkin hienoa, että liikuntajärjesoidessaan sosiaalitoimessa tai lähiön ostarilla notkumassa töjen keskuudessa on tehty paljon yhdenvertaisuutta puotoimettomina, kuin niiden, jotka kohtaavat ulkomaalaisen jännittävänä vaihto-oppilaskamuna tai tuotekehitysosaston lustavaa työtä. Monikulttuuriselle liikunnalle on myös oma

LIPPU 3 /2011

uutena diplomi-insinöörinä. Minusta on ymmärrettävää, että ensin mainitulle ulkomaalainen näyttäytyy pikemmin uhkana kuin mahdollisuutena, jälkimmäiselle toisin päin. Surullista on myös, että railo vain syvenee, mikäli jälkimmäiset tulevat sanomaan ensin mainituille että ”monikulttuurisuus on nastaa ja maahanmuutto rikastuttaa suomen kulttuuria!”. Huono-osaiset identifioivat tällöin itsensä toisiksi (ja vastakkaisiksi) paitsi suhteessa ulkomaalaisiin, myös suhteessa eliitiltä vaikuttaviin taloudellisesti ja/tai koulutuksellisesti parempiosaisiin. Rasismiin ei ole täsmälääkettä. Paras keino on kehittää entistä tasa-arvoisempaa suomea, jossa kaikki pärjäävät paitsi taloudellisesti, myös kulttuurisesti ja sivistyksellisesti. Tottapa tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Kokemukset pohjoismaista kuitenkin osoittavat, että hyvinvointierojen tasoittaminen talous- ja sosiaalipolitiikan keinoin edistävät myös kansanterveyttä, talouden kilpailukykyä ja tietysti kokonaishyvinvointia yhteiskunnassa. Toisin sanoen, tasa-arvoon ei tarvitse pyrkiä vain rasismin kitkemiseksi vaan osana laajempaa yhteiskunnallista asialistaa. LIPPU

On kehittävä entistä tasa-arvoisempaa suomea, jossa kaikki pärjäävät paitsi taloudellisesti, myös kulttuurisesti ja sivistyksellisesti.

Löydä oma ammattiLiittosi Anna hakukoneen etsiä sinulle oikea ammattiliitto ja liity jäseneksi! Jäsenenä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi, palkkaasi, työolosuhteisiisi ja turvallisuuteesi. Jäsenyys tuo monia muitakin etuja: oikeusapua, työttömyysturvaa, koulutusta, lomaetuja, alennuksia... Liity jo tänään!

www.liitot.fi

SAK_liitot_180_x_121.indd 2

21.9.2011 9.55

LIPPU 3 / 2011

KOlumni

Maailma muuttuu ja me sen mukana Teksti: Maarit Feldt-Ranta, Kansanedustaja

oskus yhteiskunnallisen tunnelman muutos tapahtuu sen verran nopeasti ja näkyvästi, että muutoksen kykenee havaitsemaan hyvinkin helposti ja konkreettisesti. Kun kolme vuotta sitten kävin Islannissa, kohtasi minut eurooppalaisittain ja varsinkin pohjoismaalaisittain yllättävä näky: tuhannet ihmiset kolistelivat kattiloita Islannin parlamentin ja pankkirakennusten ulkopuolella ja vaativat hallituksen eroa. Tilanne on sittemmin rauhoittunut. Nyt, kolme vuotta myöhemmin kohtasin Reykjavikin kadulla aivan toisenlaisen mieltään osoittavan Islannin: sadat nuoret islantilaistytöt marssivat ja tanssivat pääkaupungin pääkadulla värikkäästi pukeutuneina käsissään kyltit, joissa luki ”Justin Bieber to Iceland”. Optimismi oli palanut kaupunkiin. Islantilaiset ovat talousahdinkonsa keskellä päättäneet jatkaa perusoptimistiseen islantilaiseen tyyliin elämäänsä. ”Olemme selvinneet näissä rankoissa olosuhteissa yli 1000 vuotta, miksi emme selviytyisi nytkin” he sanovat. *** Joskus yhteiskunta muuttuu hetkessä. Olof Palmen murha, Anna Lindhin murha, syyskuun 11. päivän terrori-iskut ja Utoyan joukkomurha ovat pysyvällä tavalla muuttaneet yhteiskuntia ja maailmaa. Hetkessä. Kaikkia näitä tapahtumia yhdistää paitsi järjettömyys myös se, että niiden tekijä tai tekijät ovat nostaneet itsensä muun yhteiskunnan ja demokratian yläpuolelle. Norjan pääministeri ja työväenpuolueen puheenjohtaja Jens Stoltenberg on kaikissa puheissaan vahvistanut norjalaisten uskoa siihen, että avoimuuden,

demokratian ja yhteisöllisyyden vahvistaminen ovat parhaita keinoja yrittää estää tällaisten järjettömien tekojen tapahtuminen jatkossa. Näissä tunnelmissa norjalaiset kävivät lyhyen kunnallisvaalikampanjan. Vaalien tulos kertoo merkittävistä muutoksista norjalaisten ajattelussa. Muukalaisvihamielinen ja kansallismielinen Fremskrittspartiet hävisi eniten. Vakauden puolesta puhunut Hoyre voitti eniten. Norjan työväenpuolue, sosialidemokraatit sai parhaan kunnallisvaalituloksensa 24 vuoteen. Norjan sosialidemokraatit ovat käyttäneet viime kuukaudet suremiseen ja surun keskellä vaalikamppailuun. Aika harva puoluesihteeri tulee puolueensa vaalivalvojaisiin suoraan sairaalasta, jossa on käynyt tervehtimässä murhaiskusta selvinneitä puolueen nuoria, toipuvia tulevaisuuden toivoja. Tunnelmaa on yritetty pitää korkealla. Norjan työväenpuolueen puoluesihteeri Raymond Johansen sanoi vaalivalvojaisissa kuitenkin suoraan, että järkyttävät tapahtumat on kohdattava vielä uudelleen ja uudelleen - lähes kokonainen sukupolvi nuoria, lupaavia sosialidemokraattisia poliitikkoja menetettin. Uuden, demokratiaan ja vaikuttamiseen uskovan sukupolven kasvattaminen on jo alkanut. Työväenpuolueen nuoret menestyivät alkusyksyn kouluvaaleissa paremmin kuin mikään puolue Norjassa koskaan aiemmin. Muutaman kuukauden aikana Norjan työväenpuolueeseen on liittynyt 10 000 uutta jäsentä - 48 000 jäseniselle puolueelle se on valtava määrä. Joka viides puolueen jäsen on nyt uusi, monet heistä ovat nuoria. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa tulevaisuuteen. LIPPU

LIPPU 3 /2011

KSR on työväenliikkeen säätiö

tsenäisellä työväenliikkeen säätiöllä, Kansan Sivistysrahastolla on tärkeä ja antoisa tehtävä. Apurahoja jakamalla rahasto tukee harraste-, opinto-, kulttuurija tiedehankkeita vuosittain noin 350 000 eurolla. Tasa-arvoasiat, lasten ja nuorten kasvaminen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ohjaavat apurahapäätöksiämme. Pyrimme siihen, että apurahoja jakamalla rohkaisemme ja kannustamme ihmisiä kokemaan, luomaan ja tarttumaan uusiin haasteisiin elämässään. Apurahojen tuottona parempi tulevaisuus Vilkaisu tänä vuonna jaettuihin apurahoihin osoittaa, että rahasto tukee merkittäviä yhteiskunnallisia tutkimuksia, julkaisuja ja tapahtumia. Tänä vuonna apurahoja saaneet pro gradu –tutkimukset koskivat mm. kestävän muodin suunnittelua, lähiruokatutkimusta, väestön ikärakenteen haasteita, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskunnan kehitystä ja kansainvälisen rikosoikeuden mahdollisuuksia ympäristörikoksissa. Kulttuuri- ja järjestöpuolen apurahoja jaettiin koulukiusaamisen ehkäisyyn, Helsingin työväen historian kaupunkikierroksen järjestämiseen, sukupolvien väliseen vuorovaikutustyöhön, jätehuollon kehittämishankkeeseen, kuurojen kehitysyhteistyöhön, sotavankitutkimukseen, Nuorten Kotkien aatteellispoliittiseen koulutukseen, konsertteihin, teatteriesityksiin, soittoharrastuksiin, kuvataiteeseen, musiikin sovitustyöhön, koruteoksen valmistamiseen jne. Myös Demarinuoret saivat tukea moniarvoisuuskampanjaansa.

Apurahojen hakuaika siirtyy – hakuaika päättyy 31.12.2011

Kansan Sivistysrahaston apurahat on haettavissa vuoden loppuun mennessä. Hakusovellus avataan marraskuun ensimmäisenä päivänä kotisivuillamme. Rahastolla on myös kesäresidenssi kirjailijoille Savonrannassa. Ruusintorppa on haettavissa kääntäjän tai kirjailijan kesänviettoja työskentelypaikaksi ajalle 11.6.2012 - 23.9.2012.

Tutustu toimintaan

Apurahalomakkeet, hakuohjeet, jaetut apurahat, KSR:n rahastot, kirjekukka- ja adressivalikoiman, Ruusintorpan esittelyn ja kaikkea muuta kiinnostavaa löydät kotisivuiltamme. LIPPU

KANSAN SIVISTYSRAHASTON APURAHOJEN HAKUAIKAa AIKAISTETAAN Hakuaika päättyy 31.12.2011

LIPPU 3 /2011

Hallitusohjelman täkyt teksti: Kati Kokkonen kuva: valtioneuvoston kanslia

Mitä uusi hallitusohjelma tuo nuorille ja opiskelijoille? Lippu keräsi hallitusohjelmasta listan tavoitteista, jotka tulevat muuttumaan neljässä vuodessa. Nuorten yhteiskuntatakuu

okaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työministeri on asettanut työryhmän valmistelemaan esitykset nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoden 2013 alusta.

Tehostetaan toimia koko väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta. Opintotuki

Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa.

Osallisuus

Peruskoulun ja toisen asteen oppilaskunnista säädetään laki ja sitä kautta vahvistetaan nuorten osallisuutta ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä osallistumismahdollisuuksia oman lähiympäristönsä suunnitteluun sekä ympäristöpolitiikan päätöksentekoon. Koulutus

Terveydenhuolto

Varmistetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuksen ja tukitoimenpiteiden saatavuus. Tutkintoon johtava koulutus perusasteella, toisella asteella ja korkea-asteella säilytetään maksuttomana. Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa. Lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Nuorisoikäluokan koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Moniammatillinen oppilashuolto ennaltaehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä kaikilla koulutusasteilla.

Kavennetaan kouluterveydenhuollon alueellisia eroja varmistamalla kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämiseen. Varmistetaan korkeakouluopiskelijoiden tasavertainen asema terveyspalvelujen saamisessa. Kokeilua jatketaan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluiden laajentamiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoille. LIPPU

Vapaa-aika

Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta kiinnitetään erityistä huomiota.

LIPPU 3 /2011

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Peruspalveluministerin toimialaan kuuluvat mm. sosiaalihuolto (lastensuojelu, vammaishuolto), ehkäisevä sosiaalipolitiikka, terveyspalvelut, mielenterveys ja terveyden edistäminen. Toisen kauden kansanedustaja asuu Espoossa yhdessä poikansa kanssa. Maria on perehtynyt erityisesti sosiaali- ja terveyssektoriin sekä toiminut jo vuosia kaupunginvaltuutettuna. Maria toimii lisäksi muun muassa Demarinaisten puheenjohtajana ja SDP:n varapuheenjohtajana. Maria on toiminut työelämässä toimittajana ja ollut monen kansalaisjärjestön toiminnassa mukana. 42-vuotias Maria on suorittanut ylioppilastutkinnon.

Alkoholipoliittisen keskustelun käyminen Suomessa on kuin heikoilla jäillä luisteleminen. Väärinymmärrykset leviävät kulovalkean lailla ja keskustelun lähtöpiste hämärtyy. Olen mielestäni selkeästi todennut, että on hyvä käydä keskustelua kaikista alkoholin haittoja vähentävistä keinoista. Panimoliitto on itse nostanut oluen laimentamisen keskusteluun. Minä en ole ollut asiaa viemässä eteenpäin, mutta onhan aiheesta hyvä keskustella.

Kuva: Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia

www.mariaguzenina.net

Facebookissa 25.8.2011

Facebookissa 10.9.

Viikko alkoi avajaispuheella Turun yliopistossa ja päättyi Kangasalan Kaivannon sairaalan taidenäyttelyn avajaisiin. Väliin OAJ:n ”Päivähoitolaista varhaiskasvatuslakiin” -puhe ja Arabiemiraattien opetusministerin tapaaminen. Maassa menossa mm. Jyväskylän yliopiston koulutusvientiprojekti. -Nyt huilataan.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Opetusministerin vastuulla on koulutus- ja tiedepolitiikka. Koulutuspolitiikan osalta sektoriin kuuluu muun muassa koulutuksen kehittäminen. Tamperelainen 64 -vuotias Jukka on ollut kansanedustajana yli 20 vuotta. Jukka on ajanut etenkin työelämään liittyviä kysymyksiä. Jukalla on kaksi aikuista lasta. Kokemusta Jukka on kerryttänyt muun muassa eduskuntaryhmän johdossa ja eduskunnan sivistysvaliokunnassa. www.jukkagustafsson.net

Tässä kirjoitussarjassa esitellään SDP:n ministerit. Seuraavassa numerossa Ihalainen ja Kiuru.

LIPPU 3 /2011

Aktuellt i politik Paavo Lipponen vann medlemsomröstningen!

aavo Lipponen samlade mest röster i medlemsomröstningen om vem som skall bli SDP:s presidentkandidat. Lipponen fick 15569 röster vilket är 67 % av alla angivna röster. Tuula Haatainen fick 5101 röster eller 22 % och Ilkka Kantola 2488 röster vilket var 11 % av rösterna. Sammanlagt gavs 23276 röster. Röstningsprocenten var 58,05 %. Förra gången, 1999, då SDP ordnade medlemsomröstning för att nominera presidentkandidat gavs 12789 röster. Tarja Halonen fick då 57,7 % av rösterna SDP:s partifullmäktige fastställer nomineringen officiellt på partifullmäktige 8.10.2011. Lipponen besökte på tisdagskvällen Socialdemokratiskt Forum i Helsingfors. Läs utförligt reportaga på Arbetarbladet.

Signalerna om en långsammare tillväxt är oroande!

Den ekonomiska osäkerheten skapar lätt felaktiga hotbilder, rädsla, intolerans och ytterlighetsrörelser. Vår gemensamma uppgift och vårt gemensamma ansvar är att se till att en dylik utveckling stoppas genast från början, sa Jouni Backman i riksdagen i det socialdemokratiska gruppanförandet. Att statsministern genast i början av höstens riksdagsarbete ger ett meddelande är, med beaktande av den ekonomiska situationen, på sin plats. Förhoppningsvis upphör nu de onödiga och farliga spekulationerna om vår ekonomiska utveckling. Både i och utanför riksdagen. Nu finns det ingen orsak att ändra regeringsprogrammet där den stabila, trovärdiga och ansvarsfulla ekonomiska politiken slagits fast. Signalerna om en långsammare tillväxt, hos oss liksom i den övriga världen är oroväckande. Också av den orsaken borde vi nu undvika att ytterligare öka osäkerheten och instabiliteten med felaktiga åtgärder. Det vore obetänksamt om man på så osäkra grunder skulle fatta förhastade beslut. Felaktiga beslut vore nu t.ex. mera nedskärningar som skulle leda till en ytterligare försämring av sysselsättningen med en ökning av de ekonomiska problemen som följd. Regeringens balanserande linje att genom satsningar på tillväxt och sysselsättning liksom på att utöka den sociala

jämlikheten får den socialdemokratiska riksdagsgruppens fulla stöd. Att genast i början av valperioden förverkliga de stabiliseringsåtgärder som finns i regeringsprogrammet är motiverat för att kunna stoppa skuldspiralen. Varje enskild sparåtgärder är svår och föranleder säkert problem men med tanke på helheten är de nödvändiga. Socialdemokratiska riksdagsgruppens viktigaste målsättning är värnandet om en god sysselsättningsutveckling. Bara så kan vi på ett hållbart sätt trygga hållbarheten i vår nationalekonomi och offentliga sektor och därmed hela vårt välfärdssamhälle. Regeringen

Republikens president utnämnde den 22 juni 2011 det självständiga Finlands 72 regering som leds av statsminister Jyrki Katainen. Regeringen är en majoritetsregering som består av Samlingspartiet, Finlands Socialdemokratiska parti, Vänsterförbundet, Svenska folkpartiet i Finland, Gröna förbundet och Kristdemokraterna i Finland. I regeringen ingår 19 ministrar. Målet för Jyrki Katainens regering är ett engagerat och framgångsrikt Finland. Finlands utvecklas som nordisk välfärdsstat och som ett samhälle som bär sitt ansvar inte bara för de egna medborgarna utan också internationellt sett som en del av Norden, Europa och världen. Det finländska samhället grundar sig på flit, respekt för arbete och företagande, jämlikhet, gemen-samt ansvar och omsorg om andra. Respekten för alla människor och öppenheten inför olikheter är finländska dygder. Tvåspråkigheten i Finland är en rikedom och resurs. Olika religioner och samfund är värdefulla med tanke på stärkandet av moralen. I Finland har alla samma värde oberoende av kön, ålder, ursprung, språk, religion, övertygelse, åsikt, hälsotillstånd, handikapp, sexuell läggning eller någon annan omständighet som gäller en enskild person. Regeringen arbetar målmedvetet för att motarbeta rasism och diskriminering. LIPPU

Reilua kauppaa myös vuonna 2011 Osana Osuuskunna an yhteiskuntavastuuta edistämme reilun k kaupan toimintaa mm. tukemalla Solidaaris suus säätiön PohjoisNicaraguan pienviljjely- ja käsityöläis osuuskuntia avusta avaa projektia. Sen tarkoituksena on ediistää näiden osuuskuntien yhteyksiä kau upan jakeluverkkoihin ja reilun kaupan tu uotteiden myyntikava a naviin sekä tukea n näitä osuuskuntia n i i den pyrkiessä kehitttämään tuotteita ni pare pa remm m in länsimaiden ja reilun kaupan ma mark a rk rkki kino ki n il no ille le sopiviksi.. Yhteistyömme

www.tradeka-yhtyma.fi

a ko al oi vu vuon on nna na 2 2009 ja jatk kuu edelleen.

LIPPU 3 / 2011

Presidentinvaalit 2012 goes retro teksti: Lauri Väänänen

Wikipediassa todetaan, että ”retro tarkoittaa aiempien vuosikymmenten tyyliä, muotia tai muuten vanhan tuntuista ainesta, jota sovelletaan uudelleen nykyaikana”. Myös tulevissa presidentinvaaleissa on huomattavissa samanlainen ilmiö. Kolmen suuren – tai kahden suuren ja yhden entisen suuren - puolueen ehdokkaat tuovat nostalgisen tuulahduksen menneiltä vuosilta.

arhaimmat lähtökohdat tuleviin vaaleihin on ainakin median mukaan saanut kokoomus. Heidän monessa liemessä keitetty kehäkettunsa, Sauli Niinistö, ilmoitti kesäkuussa 2011 tavoittelevansa puolueensa presidenttiehdokkuutta. Kokoomus päättää presidenttiehdokkaastaan virallisesti vasta loka–marraskuussa 2011, mutta on enemmän kuin todennäköistä, ettei Sauli Niinistöä kukaan lähde kokoomuksessa haastamaan. Viimeisimpien gallup-lukujen valossa kokoomuksen tilanne on suorastaan murskaavan ylivoimainen. Niinistöä kannattaa Helsingin Sanomien (28.8.2011) mukaan 49 prosenttia kansasta. Kannatusta on yli puoluerajojen. Demarit päättivät kääntyä asiassa ensin kansan puoleen ja kysyä sopivaa ehdokasta mentaliteetilla ”kyllä kansa tietää”. Tilanne kuitenkin muuttui ratkaisevasti, kun Paavo Lipponen – kaiku menneisyydestä – ilmoitti elokuussa 2011 tavoittelevansa puolueensa presidenttiehdokkuutta. Lipposen lisäksi sosialidemokraattien ehdokkuutta tavoittelivat puolueen varapuheenjohtaja Ilkka Kantola ja mm. opetusministerinä toiminut Tuula Haatainen. Lipposen sai jäsenäänestyksessä 67 % äänistä. Myös demarinuoret kannattaa lipposen valintaa. Syksyn mittaan saamme nähdä kuinka lipposen kannatus elää gallupeissa, mutta ensi vuonna annetaan oikeat äänet. Keskustan tilanne on suorastaan katastrofaalinen. Monet puolueen suuret nimet Mauri Pekkarisesta Anneli Jäätteenmäkeen kieltäytyivät kunniasta. Ainoaksi keskustan ehdokkaaksi jäi Paavo Väyrynen. Väyrynen on tehnyt omien sanojensa mukaan aktiivista kampanjaa ja on julistanut itsensä varmaksi voittajakandidaatiksi. Ilmeisesti tähän ei vaikuttaisi edes se, ettei väyrynen kerännyt viime eduskuntavaaleissa tarpeeksi ääniä päästäkseen kansanedustajaksi. Väyrynen kuitenkin tuntuu luottavan siihen, että kannatusta löytyy – jos ei muualta, niin ainakin oman

pään sisältä. Perussuomalaisten kohdalla eduskuntavaalien ”jytky” ei näyttäisi presidentinvaaleissa toistuvan. Timo Soini ei näillä näkymin pääsisi edes toiselle kierrokselle vaan häviäisi lipposellekin. Soinia ei ole vielä valittu puolueen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi. Haastajia tuskin kuitenkaan löytyy, vaikka ”Veltto” Virtanen vitsailikin uuden suomen haastattelussa (30.8.2011) hänen ehdokkaaksi asettumisen tuovan ”värinää peliin”. Pienemmistä puolueista vihreät paljasti korttinsa varhain. He valitsivat ehdokkaakseen Pekka Haaviston. Vaikka seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovatkin olleet viime aikoina tapetilla, kyseiseen vähemmistöön kuuluminen tuskin on Haaviston valttikortti. Sen sijaan Haavistolla on paljon kokemusta kansainvälisiltä areenoilta mm. kriisinhallintatehtävistä. Esimerkiksi vuosina 2005–2007 haavisto toimi EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa. Presidentiksi Haavistoa kannattavat monet julkisuuden henkilöt, mm. sarjakuvapiirtäjä Pentti Jarla, muusikot Anssi Kela ja Olavi Uusivirta, koreografi Jorma Uotinen sekä toimittaja Johanna Korhonen. Ruotsalainen kansanpuolue järjesti myös pienen yllätyksen pitämällä lehdistötilaisuuden, jonne saapui itse Elisabeth Rehn. Rkp:n presidenttiehdokkaaksi asetettiin vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Biaudet on entinen kansanedustaja (1991–2006) ja Lipposen ii hallituksen peruspalveluministeri ja etyjin ihmiskaupan vastainen edustaja. Onko Evasta uudeksi Elisabeth Rehniksi, josta melkein tuli Suomen ensimmäinen naispresidentti? Se jääköön nähtäväksi. Kristillisdemokraattien todennäköinen presidenttiehdokas on europarlamentaarikko Sari Essayah. Vasemmistoliiton ehdokkaaksi on arvailtu mm. puolueen puheenjohtajaa Paavo Arhinmäkeä. Kieltäytymisestään ovat ilmoittaneet puolueen entinen kansanedustaja Outi Ojala ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. LIPPU Ensimmäinen vaali:

vaalipäivä sunnuntai 22.1.2012 ennakkoäänestys kotimaassa 11.–17.1.2012 ennakkoäänestys ulkomailla 11.–14.1.2012 ehdokasasettelu vahvistetaan 15.12.2011 ehdokashakemukset jätettävä viimeistään 7.12.2011 ennen klo 16 äänioikeustiedot määräytyvät 2.12.2011 ja äänioikeusrekisteri perustetaan 7.12.2011. Mahdollinen toinen vaali: vaalipäivä sunnuntai 5.2.2012 ennakkoäänestys kotimaassa 25.–31.1.2012 ennakkoäänestys ulkomailla 25.–28.1.2012

LIPPU 3 /2011

Vapaus tuo mukanaan aina myös vastuun timo kontio, puheenjohtaja

uomen perustuslaki takaa kansalaisille vapauden ilmaista mielipiteensä julkisesti. Sananvapaus on eräs oikeusvaltion kantavimpia perusrakenteita. Siitä on ehdottomasti pidettävä kiinni. Perustuslain suomia muita perusoikeuksia ovat myös oikeus liittyä tai olla liittymättä aatteellisiin järjestöihin sekä oikeus koskemattomuuteen. Tämä koskemattomuus kuuluu kaikille riippumatta muiden muassa uskonnollisesta tai etnisestä taustasta, sukupuolesta, iästä tai seksuaalisuudesta. Käytännössä jokaisella meistä on siis oikeus olla juuri se, joka koemme olevamme, kunhan kunnioitamme myös toisten yksilöllisyyttä. Viime aikoina tätä perusoikeutta on vaadittu rajattavaksi eräiltä kansanryhmiltä. Äärioikeiston nousun myötä on esillä ollut erittäin pelottavia äänenpainoja. Parlamentaarisen demokratian vastustajia on noussut jopa parlamenttiimme asti. Samoin maahanmuuttajataustaisten, ennen kaikkea muslimien, sekä seksuaalivähemmistöjen asemaa on tietoisesti pyritty yhteiskunnassamme heikentämään. Suomessa on jo vuosisata taisteltu sen eteen, että jokainen kansalainen olisi lain edessä yhdenvertainen. Siis että tuomio- ja lainsäädäntö valta eivät katsoisi ihmisen haaroväliin tai kysyisi, kenen kanssa hän elämänsä jakaa. Sellainen ei kuulu moderniin ja ihmisarvoiseen yhteiskuntaan. Kaikkea tätä kuitenkin on asetuttu vastustamaan, ennen kaikkea sananvapauden nimissä. Ja toki, onhan sananvapaus yksi perusoikeuksista, mutta perustuslakia ei pidä lukea kuin piru Raamattua.

Sananvapauskin tuo mukanaan vastuun. Jos on valmis asettamaan mielipiteensä julkisesti esille, on sen seuraukset myöskin kannettava. Sananvapautta sovellettaessa on muistettava myös ihmisten muut perusoikeudet. Tuoreen gallupin mukaan äärioikeistolaista ja reaalinationalistista liikettä voisi äänestää Suomen kansalaisista noin neljä prosenttia. Se on samaa suuruusluokkaa kuin kristillisdemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuolueen kannatus, eli voisi hyvinkin riittää eduskuntaan asti. Fasistisen liikkeen nousu vallan foorumeille nostaa ainakin itselleni niskakarvat pystyyn. Edellisen kerran näin merkittävä käänne koettiin 1930-luvulla. Se johti osaltaan tilanteeseen, jossa koko Eurooppa oli pommitettu pölyksi, miljoonat ihmiset kuolleet ja sitäkin suurempi joukko joutunut kodittomaksi. Tuon kauheuden herättämänä, kirkkaan järjen hetkellä, päätettiin sanoi ”ei” väkivallalle ja ”kyllä” yhteiselle rauhantielle. Nyt tuo kirkas järki on meiltä hukkumassa, kun joku on jälleen julkisesti sanonut ”kyllä” ihmisten sorrolle ja ”ei” yhteistyön Euroopalle. Sosialidemokraattien tehtävä on aina ollut sama ja sellaisena se pysyy. Meidän on taisteltava sortoa, väkivaltaa ja itsekkyyttä vastaan. Meidän viestimme ei saa koskaan hiljetä. LIPPU

LIPPU 3 / 2011

DAY-tapahtuma 2011 teksti: Anni Suvisuo

Kun pyydetään kirjoittamaan tapahtumasta ja siitä, mitä siellä on tapahtunut, niin voin sanoa, että se on vaikeaa. Ja jos haluaisin kertoa kaiken mitä viikonloppuna tapahtui, olisi tämä lehti ehkä 100 sivua pidempi. Mutta siis itse asiaan. Yhdeksi kesän kohokohdaksi on kyllä muodostunut Valkeakosken musiikkijuhlat sekä DAY tapahtuma. Itse lähdin

tapahtumaan mukaan ensimmäisen kerran viime vuonna ja yllätys kyllä jäin heti koukkuun. En yleensä ole mikään festari-ihminen. Vihaan äänekkäitä paikkoja, tungosta ja ulkohuusseja. Tuolla kuitenkin kaikki nuo murheet jostain kumman syystä unohtuivat. Syynä taisi olla ne ihmiset, joiden kanssa viikonloppua vietin.

Navigaattori ohjasi meidät kolme kertaa pieleen, ennen kuin löysimme oikean talon. Tapahtuma alkoi perjantaina 29.7. Meidän osaltamme tapahtuman alku oli aika legendaarinen. Navigaattori

LIPPU 3 /2011

ohjasi meidät kolme kertaa pieleen, ennen kuin löysimme oikean talon. Perille pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin tai sitten muut vain olivat enemmän myöhässä. Majoituimme 8 hengen huoneisiin, söimme sekä vaihdoimme kuulumisia. Tämän jälkeen oli vuorossa viikonlopun ensimmäinen virallinen osuus. SAK:n tuore nuorisosihteeri Tatu Tuomela avasi tapahtuman kertomalla käytännönasioista sekä viikonlopun aikataulusta. Viikonlopun toinen asiallinen osuus oli se, kun tuore kansanedustaja Antti Lindtman saapui puhumaan meille ”eduskunnan salaisuuksista”. En sitten tiedä, kuinka salaiseksi tieto jäi, kun viikonlopun jälkeen Facebookista löytyi puheesta video. Antti puhui asioista, jotka olivat pinnalla: Norjan iskuista, maailman taloudesta sekä aselaista. Keskustelu ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa kuivaa. Antin hyvät vitsit ja heitot pitivät keskustelun letkeenä. Antti puhui myös omista tuntemuksistaan, että miltä tuntuu olla kansanedustaja. Hän painotti kovasti, että kampanja oli tukijoiden tekemä ja ilman ihmisiä ei olisi saatu mitään aikaan. Hän myös kertoi salaisuutensa, miten voittaa vaalit. Mutta tätä salaisuutta en teidän kanssanne jaa. Niin, siitä viihdepuolestakin voisi jotain höpötellä. Illat sujuivat enemmän epävirallisissa tunnelmissa. Molempina iltoina istuimme ensin alkuiltaa festarialueen vieressä olevalla joen rannalla, jonka jälkeen siirryimme itse alueelle nauttimaan esiintyjistä sekä ihmisten seurasta. Viikonloppu sujui siis kokonaisuudessaan leppoisassa tunnelmassa. Sääkin suosi meitä hyvin. Jos yhtään tykkäät reivata, niin suosittelen lähtemään ensi vuonna mukaan. LIPPU

LIPPU 3 / 2011

Puolet jäsenistön suomasta vallasta käytetty teksti: Tino Aalto, liittohallituksen jäsen

Viime vuoden kesäkuussa kokoontui suuri joukko innokkaita demarinuoria Suomen vanhimpaan ja kauneimpaan kaupunkiin, Turkuun. Liittokokouksessa hyväksyttiin erilaisia poliittisia aloitteita ja ohjelmia sekä valittiin uusi puheenjohtajisto liittohallituksineen. Istuvan liittohallituksen kausi on jo vierähtänyt puoleen väliin kahden vuoden mandaatista.

oman panoksensa näissä vaaleissa yhteisen hyvän eteen. Muutenkin tulevaisuudessa olisi syytä mielestäni miettiä Demarinuorten ja Demariopiskelijoiden yhä vahvempaa ja syvempää yhteistyötä keskenään. En näe korkeakouluopiskelijoita erillisenä linnakkeena muusta maailmasta, jotta he tarvitsisivat oman liittonsa. Päinvastoin, uskon järjestön olevan sitä rikkaampi, mitä erilaisemmista taustoista tulevia ihmisiä se pitää sisällään. Mitä muuta tulevaisuudessa tulee tapahtumaan? Vaalit vievät monta iltaa kalentereista, mutta muutakin toimintaa on syytä kehittää. Demarinuorten liittohallituksessa on keskusteltu poliittisen ohjelman teosta seuraavaan liittokokoukseen. Lisäksi liittohallituksen jäsen Ari Reunanen on luvannut kasata seuraavaan liittokokoukseen kaikkien aikojen ensimmäisen Demarinuorten liikuntapoliittisen ohjelman. Eri ohjelmien valmisteluun kaivataan ihmisiä ja olet varmasti tervetullut antamaan panoksesi niihin, mikäli niikseen katsot. Vaalit, poliittiset ohjelmat ja kannanotot. Niistä koostuu ko. luottamustoimen ydintehtävät. Seuraava liittokokous on jo kulman takana. Mikäli yllä olevista aiheista joku sai Ensimmäisen vuoden ylivoimaisesti merkittävin tapahsydämesi tykyttämään, veret seisahtumaan tai sinut edes tuma oli keväällä järjestetyt eduskuntavaalit, johon alettiin hippasen kiinnostumaan niin kasata panoksia jo viime syksynä. Demarinuorilla oli hyvä kannattaa aloittaa jo nyt varoJärjestö on sitä rikkaampi, mitä vaiset mietinnöt halukkuudesta tiivistetty kampanjasisältö yherilaisemmista taustoista tulevia hoitamaan seuraavalla kaudella dessä Sosialidemokraattisten ihmisiä se pitää sisällään. punaisia asioita liittohallituksesta opiskelijoiden kanssa. Syksyllä käsin. Ja onhan liittohallitukseson tulossa vielä ylioppilaskunsa oleminen myös hauska tapa viettää aikaa ja tavata eri tien edustajistovaalit, ja keväällä valitaan vanhentuneelle kulttuureista tulevia ihmisiä; pääset kuulemaan Oulun murja kansallisromanttiselle presidentti-instituutiolle uutta retta, viettämään aikaa itäsuomalaisessa kalastajakylässä keulakuvaa. Demarinuorten liittohallitus päätti elokuun (Helsingissä) tai vaikkapa näkemään aitoja tamperelaisia! kokouksessaan asettua Paavo Lipposen taakse. LIPPU Syksyn pikkuvaalit käydään ylioppilaskunnissa. Toivon Demarinuorissa toimivien henkilöiden antavan myös

LIPPU 3 /2011

TOIMISTON UUDET TYÖNTEKIJÄT ESITTÄYTYVÄT Demarinuorten työntekijöiden työnkuvia uudistettiin. Liiton pitkäaikainen koulutussihteeri Jani Ryhänen on siirtynyt elokuussa uusiin tehtäviin PAMin järjestöasiantuntijaksi. Koulutussihteerin titteli vaihtui järjestösuunnittelijaksi ja tehtävässä aloitti syyskuussa Mikko Suomalainen. Järjestö- ja tiedotussihteerin tehtävät yhdistettiin Anssi Pirttijärvelle. Anssin lähdettyä työharjoitteluun Euroopan parlamenttiin hänen sijaisenaan helmikuuhun asti toimii Elisa Selinummi. Helmikuun jälkeen Elisa jatkaa liiton projektisihteerinä vastuualueenaan liittokokous. Lippu -lehden toimitus tapasi uudet työntekijät tutustumishaastattelun merkeissä. MIKKO SUOMALAINEN Kuka olet? Olen 28-vuotias restonomi, vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri ja Demarinuorten vastavalittu järjestösuunnittelija. Politiikan ohella harrastan kuntosalia, pesäpalloa sekä viinejä. Millainen tausta sinulla on? Olen kotoisin Haminasta, missä vietin aikaa 19-kesäiseksi asti. Suoritin varusmiespalvelukseni Imatralla, jonka jälkeen muutin Kuopioon suorittamaan hotelli- ja ravintolaalan liikkeenjohdon opintoja AMK:ssa. Pääsin myöhemmin myös Kuopion Yliopistoon opiskelemaan kaupallista alaa. Vuonna 2007 valmistuin AMK:sta ja viime keväänä yliopistosta. Opiskelun ohessa tein ravintola-alan töitä tarjoilijasta baarimikkoon, ja olen lisäksi työskennellyt Alkossa ja taloushallinnon hommissa. Liityin puolueeseen vuonna 2009 asuessani vielä Kuopiossa. Muutettuani Helsinkiin liityin myös Demarinuorten jäseneksi. Toimin puolueosastoni, Kontula-Mellunmäen demarien, varapuheenjohtajana.

Omat mietteet aloittaessasi työssä Demarinuorilla? Lähden liikkeellä hyvällä motivaatiolla ja vahvalla ”draivilla”, pyrkien aluksi hallitsemaan tehtäväkentän sekä kehittämään niin työnkuvaa kuin Demarinuorten tapahtuma- ja kampanjointitoimintaa. Haaveenani olisi nähdä Demarinuoret jäsenmäärältään suurimpana puoluepoliittisena nuorisojärjestönä ja tämän vision eteen haluan olla mukana tekemässä hartiavoimin töitä. Millaisena näet Demarinuorten roolin tulevissa presidentin- ja kunnallisvaaleissa? Presidentinvaaleissa Demarinuorten on mielestäni hyvä olla aktiivinen vaikuttaja niin pääkampanjatoiminnan avustajana kuin myös oman kampanjatoiminnan tekijänä. Nuorten näkyminen puolueen ehdokkaan takana on hyvin tärkeää jo imagollisista syistä, puhumattakaan lisäkäsiparien tuomasta avusta itse kampanjan toteutuksessa. Kunnallisvaaleissa Demarinuorten on syytä olla aktiivisesti mukana edistämässä nuorten ehdokkaiden kampanjointia, avustaen erityisesti resurssien koordinoinnissa, viestinnässä sekä yhteistyökuvioiden järjestämisessä. *** ELISA SELINUMMI Kuka olet? Olen 21-vuotias järjestö- ja tiedotussihteerin sijainen sekä vapaa-ajallani kansantaloustieteen opiskelija. Pidän elämästä, järjestötoiminnasta ja hyvästä ruuasta. Millainen tausta sinulla on? Olen kotoisin Lammilta ja liittynyt lukioaikana Etelä-Hämeen Demarinuoriin. Aloitettuani opiskelut Helsingin yliopistolla lähdin mukaan myös SONK:n toimintaan. Tämän vuoden loppuun olen SONK:n liittohallituksessa ja Helsingin opiskelijademarien puheenjohtaja. Omat mietteet aloittaessasi työssä Demarinuorilla? Piiriuudistus on onnistunut hyvin. Vaikka siinä on vielä viilaamista, päästään keskittymään olennaiseen eli toiminnan aktivoimiseen. Liiton tehtävä on tukea ja mahdollistaa piirien sekä osastojen toimintaa. Tässä tärkeä rooli on molemminpuolisella yhteydenpidolla ja toimivalla tiedotuksella. Millaisena näet Demarinuorten roolin tulevissa presidentin- ja kunnallisvaaleissa? Presidentinvaaleissa meillä on mahdollisuudet tehdä hyvin omanlainen kampanja ja kokeilla uusia juttuja. Alkukevään positiivisella ja erilaisella Paavo-kampanjalla saadaan vauhtia myös kunnallisvaaleihin. Niissä meillä on mahdollisuudet näyttää, että nuorissa on erittäin päteviä ehdokkaita ja tukea heidän kampanjoitaan sekä paikallisesti että valtakunnallisella yleiskampanjalla. LIPPU

LIPPU 3/ 2011

Demarinuoret ja Fatah-nuoret IUSY:n kesäfestareilla.

Demarinuoret ottavat kantaa

Maailman demarinuoret antavat tukensa palestiinalaisvaltiolle Nuorten sosialidemokraattien maailmanliitto IUSY on jo pitkään kannattanutrauhaa Lähi-idässä ja ratkaisua Israelin ja Palestiinan väliseenkonfliktiin. IUSY tukee kahden valtion ratkaisua, jossa Israel jaPalestiina elävät rinnakkain vapaina, demokraattisina, itsenäisinä jaturvallisina yhteiskuntina. Uskomme, että palestiinalaisten syy lähestyä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokousta ja turvallisuusneuvostoa johtuu neuvottelujen epäonnistumisesta, Israelin valtaapitävän oikeistohallituksen sitoutumisen puutteesta rauhanprosessiin ja sen jatkuvasta asutusten levittämisestä. Rauha on saavutettava molempien osapuolten toiminnalla ja suoralla kansainvälisen yhteisön puuttumisella asiaan. Kaikkia osapuolia on painostettava kunnioittamaan kansainvälistä lainsäädäntöä. Palestiinan valtion tunnustaminen on kuitenkin tärkeä askel kohti rauhaa. IUSY kannustaa jokaista valtiota äänestämään ”kyllä” YK:n yleiskokouksessaja turvallisuuneuvostossa äänestettäessä palestiinalaisvaltiosta. IUSY myös vaatii Palestiinaa ja Israelia jatkamaan neuvotteluja heti näiden edustajien palattua alueelle.

Demarinuoret: Paavo Lipponen tasavallan presidentiksi Sosialidemokraattiset nuoret ry tukee Paavo Lipposta pyrkimyksissään vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Presidentin tehtävänä Suomessa on toimia arvojohtajana ja osallistua rohkeasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lipponen on ollut nuorten, naisten ja vähäosaisten esitaistelijana jo vuosikymmeniä. ”Lipposen arvot heijastavat kansan selvän enemmistön arvomaailmaa. Hänen suoraselkäisyytensä ja pelkäämättömyytensä on kunnioitettavaa. Lipposen käyttämät puheenvuorot ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan monella tavoin,” kommentoi Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio. ”Tänä keväänä Eurooppa-päivänä hän otti vahvasti kantaa äärioikeiston nousua vastaan. Tällaisia puheenvuoroja toivomme tasavallan presidentiltä.” Suomi osana Eurooppaa on todellisuutta. Paavo Lipponen oli viemässä kansakuntaamme Euroopan unionin ytimeen. Eurooppalaisen yhteisön taloushuolien keskellä tarvitaan uskallusta ja vahvaa johtajuutta. Valtaosa suomalaisista kannattaa Euroopan unionia ja Suomea sen jäsenenä. ”Populististen ääriryhmien puheenvuorojen ei pidä antaa himmentää yhteiskunnallisen kehityksen isoa kuvaa,” Kontio jatkaa. ”Paavo Lipponen todellisena demokratian soturina ja tasa-arvon edelläkävijänä on oikea henkilö presidentin tehtävään.” LIPPU

Liiton toimiston yhteystiedot:

Piirien yhteystiedot:

jaostojen ja työryhmien yhteystiedot:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

HelsinKI

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

Puheenjohtaja

Timo Kontio 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi Pääsihteeri

Hanna Isbom 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi järjestö- ja tiedotussihteeri

Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi Järjestösuunnittelija

Mikko Suomalainen 050410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Aleksej Fedotov, 045 318 4665, aleksej@fedotov.fi Toiminnanjohtaja: Kati Oksman 045 633 2636, helsinki@demarinuoret.fi Uusimaa:

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tainala@ hotmail.com Lounais-Suomi (Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirit) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Tino Aalto, 050 574 8713, tino.aalto@gmail.com Länsi-Suomi (Pirkanmaan, Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiirit)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com Etelä-Häme (Hämeen vaalipiiri)

Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com Kymi

Puheenjohtaja: Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi Itä-Suomi (Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon vaalipiirit)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen, 040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin vaalipiirit)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230. Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com Järjestösihteeri / liiton tiedotussihteeri: Paulus Toropainen 040 484 6773, paulus.toropainen@ demarinuoret.fi FSUD (svenskspråkig distrikt) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi. Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi

Kansainvälinen jaosto

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi työryhmät

Poliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa. Ohjelmatyö käynnistyy hiljalleen. Työryhmän puheenjohtajan toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi. Liikuntapoliittinen työryhmä luo Demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. Työryhmää johtaa Ari Reunanen, 050 538 2857, aareun@utu.fi. Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

TULEVAT tapahtumat 10 lokakuu 2011

7.-9..10 Tulevaisuuden tekijät 3, Ylöjärvi 11 marraskuu 2011

19.-20.11 D-TOUR syysseminaari ja pikkujoulut 12 joulukuu 2011

1.12 Demarinuorten ja SONK:n glögit 1 Tammikuu 2012

Starttipäivät 2 Helmikuu 2012

DAY-risteily

KSR AIKAISTAA APURAHOJEN HAKUAIKAA Rahaston apurahojen hakuaika päättyy 30.12.2011. Hakusovellus avataan kotisivuilla 1.11.2011.

Tykkääthän jo meistä Facebookissa? Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

● www.sivistysrahasto.fi

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

Sosialidemokraattiset nuoret ry tunnus 5005170 00003 vastauslähetys