Lippu 4/2013

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 4/2013

MISSÄ SIVISTYS LUURAA? S. 3 NUORTEN ETUJA VALVOMASSA S. 6 KYLÄPAPISTA PARLAMENTAARIKOKSI S. 16 SUORAPUHEINEN SOSIALIDEMOKRAATTI S. 20 SOSIALIDEMOKRATIA TUTUKSI S. 22 TULEVAISUUDEN EUROOPPAA ETSIMÄSSÄ S. 26 POLIITTINEN HOROSKOOPPI 2014 S. 28

PÄÄKIRJOITUS

LIPPU 4/ 2013

MISSÄ SIVISTYS LUURAA? EEMELI PELTONEN

päätoimittaja

S

uomalainen yhteiskunta on aina ollut sivistysyhteiskunta. Läpi historian sivistystä on pidetty meillä yksilön perimmäisenä ihanteena. Koulutuksen on ajateltu toimivan väylänä hyvään yleissivistykseen, joka jokaisella meistä kuuluisi olla. Mutta mitä sivistyksellä tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Millainen on sivistynyt ihminen? Mitä pitää tietää tai saavuttaa voidakseen kutsua itseään sivistyneeksi?

Sanakirjamääritelmän mukaan sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Yleissivistyksellä taas tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista.

Kuitenkin jatkuvasti uutistulvaa seuratessa tuntuu siltä, että juuri näistä sivistyksellisistä arvoista on alettu lipsua.

Hyvät tavat loistavat poissaolollaan esimerkiksi perussuomalaisten huutelussa. Sydämeltään sivistynyt kansalainen ei nimittele ketään neekeriksi tai manneksi ─ ei edes huumorin varjolla. Mitä on tapahtunut, kun epäsivistyneestä käyttäytymisestä on tullut jokapäiväinen osa elämäämme?

Onko koululaitos epäonnistunut tehtävässään?

Analyysi kansakunnan sivistyksen tilasta on haasteellinen. Usein radikaaleimpiin ylilyönteihin meillä ja muualla syyllistyvät juuri korkeasti koulutetut. Rasisti ei enää ole se katkera satamaduunari, jolta globalisaatio on vienyt työn. Tällaista stereotypiaa oli tapana ylläpitää erityisesti 1990-luvulla rasismin ensiaaltojen nostettua päätään muuttuvassa Euroopassa.

Käytin lokakuussa viikonlopun Matti Ahteen Sähkömies -muistelmateoksen lukemiseen. Ahteen ja toimittaja Timo Hakkaraisen yhteistyön tuloksena syntynyt teos kertoo

Matti Ahteen matkasta köyhän turvemökin pojasta yhteiskunnan huipulle. Ahde ehti toimia pitkän uransa aikana muun muassa kansanedustajana, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana sekä eduskunnan puhemiehenä.

Ahde kuului siihen nuorten poliitikkojen sukupolveen, joka löi läpi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Myöhemmin tästä vaikuttajasukupolvesta muodostui pysyvä osa suomalaista valtapolitiikkaa. Samaan aikaan vain parikymppisinä Ahteen kanssa eduskuntaan nousseista esimerkkeinä mainittakoon Erkki Tuomioja, Ulf Sundqvist ja Paavo Väyrynen.

Koulutukseltaan Ahde oli ammattikoulun käynyt sähköasentaja. Opintojaan hän täydensi myöhemmin legendaarisen Työväen akatemian kautta. Ylempää korkeakoulututkintoa ei ollut. Kaikesta tästä huolimatta, oli Ahteesta tuleva maan johtava nuorisopoliitikko, Suomen ensimmäinen ympäristöministeri ja oopperan aktiivinen harrastaja.

Kaikilla mittareilla mitattuna sivistynyt ihminen.

Ahteen elämä on hyvä muistutus siitä, ettei yksilön sivistys riipu vain koulutuksesta. Koulutuksen lisäksi ihmisen on itse omaksuttava halu sivistyä, nähdä ihmiset ja asiat useammalta katsantokannalta. Erityisen tärkeää on avarakatseisuus ja halu ymmärtää. Asioiden mustavalkoisina pitäminen on pahinta sivistymättömyyttä, johon voimme sortua. Olisiko jo korkea aika lisätä värit mukaan kuvaan?

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAINOPAIKKA

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

KIRJOITTAJAT

Anette Karlsson, Antti Lindtman, Reijo Paananen, Petra Peltonen, Joona Räsänen, Sara Salomaa ja Mikko Suomalainen

PAPERI

PÄÄTOIMITTAJA

Eemeli Peltonen, eemeli.peltonen@hotmail.com TOIMITUSSIHTEERI

Sara Salomaa sara.salomaa@demarinuoret.fi

kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g 1/2014 ILMESTYY MAALISKUUSSA

Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Sara Salomaa, 044 5505450 sara.salomaa@demarinuoret.fi

3

4

LIPPU 4 /2013

OTSIKOISSA

“SDP:N KANNATUS NOUSUUN —─PS PUTOSI”

Yle uutisoi 30.10. Taloustutkimuksen tuoreen puoluekannatuslaskelman luvut. SDP:lle nousua edellisestä mittauksesta oli ehtinyt kertyä 1,6 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset sen sijaan oli vajonnut puolitoista prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta.

“EERO VAINIO TÄHTÄÄ VASTUULLISIIN TEHTÄVIIN EUROPARLAMENTISSA”

Hämeen Kaiku kertoi lahtelaisen Eero Vainion pyrkimyksistä Euroopan parlamenttiin 24.10. Vainio on kaupunginvaltuutettu ja SDP:n 3. varapuheenjohtaja. Hämeen piiri asetti ehdokkaakseen eurovaaleihin Vainion lisäksi kansanedustaja Johannes Koskisen.

”VIHREÄT VALITSIVAT MINISTERIKSI PEKKA HAAVISTON”

Helsingin Sanomat kertoi (16.10.) vihreiden valinneen Heidi Hautalan seuraajaksi hallitukseen kehitysministeriksi Pekka Haaviston. Hautala joutui aikaisemmin syksyllä eroamaan tehtävästä pitkin hampain kohun saattelemana. ”FSD VALITSI UUDEN JOHDON — FELDT-RANNASTA PUHEENJOHTAJA”

Demokraatti uutisoi 27.10. suomenruotsalaisten sosialidemokraattien uusista johtajavalinnoista. Uusi johto Finlands svenksa socialdemokrater FSD:lle valittiin sen syyskokouksessa Tammisaaressa. Lippu toivottaa onnea ja menestystä FSD:n valitulle johdolle!

”POPULISTEILLE ENNUSTETAAN VOITTOKULKUA”

Nykypäivä ennusti 29.10. populistisille puolueille suurvoittoa tulevissa eurovaaleissa. Eurojytkyn taustalla lehden mukaan vaikuttavat muun muassa puolueiden pehmentyneet imagot. Taustalla vaikuttaa myös äänestäjien pettymys perinteisiin puolueisiin. ”NAINEN HEITTI MIESTÄ TUOPILLA ROVANIEMEN YÖSSÄ”

Rovaniemen yöstä ei vauhtia puuttunut tiistaina 29.10.

Lapin Kansa uutisoi rovaniemeläispariskunnan riidan kärjistyneen ravintolassa käsirysyyn. Käsirysy päättyi naisen heitettyä miestä tuopilla päähän. Poliisi tutkii asiaa pahoinpitelynä.

”KORHONEN JÄTETTIIN RANNALLE EU-VAALEISTA”

Keskusta ei kelpuuttanut ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosta ehdolle ensi kevään eurovaaleihin, uutisoi Iltalehti torstaina 30.10. Korhonen oli lehden mukaan pyytänyt puoluejohdon yhteydenottoa asiasta, mutta sitä ei koskaan tullut. ”SUURI VALIOKUNTA HALUAA TENTATA KOMISSAARIEHDOKASTA”

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra KumpulaNatri esitti Demokraatissa (24.10.) Suomen oman komissaariehdokkaan kuulemista suuressa valiokunnassa ennen varsinaista nimitystä. Kuulemisessa ehdokkaan tulisi Kumpula-Natrin mielestä esitellä tavoitteitaan komissaarina. Käytäntö lisäisi avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

“HELSINGIN SANOMIEN TOIMITUKSESSA ALOITETAAN YT-NEUVOTTELUT”

Helsingin Sanomat uutisoi torstaina 31.10. konsernin ytneuvotteluista. Nelosen uutisia on kaavailtu lopetettavaksi kokonaan. Enimmillään irtisanomisia tulee olemaan 70.

Lippu jää seuraamaan, miten irtisanomiset vaikuttavat mediatalon toimintaan jatkossa.

”VIIDENNES KUNTIEN MENOISTA KOHDISTUU OSTOPALVELUIHIN”

Kuntalehti (25.10.) raportoi ostopalveluihin käytettyjen menojen nopeasta kasvusta Suomen kunnissa. Kunnat ja kuntayhtymät hankkivat ostopalveluita lehden mukaan lähes kymmenellä miljardilla eurolla. Summa oli edellisvuonna viidennes kuntien menoista. ”YHDYSVALLAT URKKI MYÖS TULEVAA PAAVIA”

Helsingin Sanomat kertoi (30.10.) Yhdysvaltojen vakoilleen myös nykyistä paavi Franciscusta ennen tämän valintaa paaviksi. Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuusvirasto NSA oli seurannut muun muassa Franciscuksen puheluja.

“TÄSSÄ ON MAAILMAN SUURIN PALLOMERI”

Iltasanomat oli 31.10. skuuppin äärellä. Maailman suurin pallomeri löytyi lehden mukaan Kiinan Shanghaista.

Altaaseen saatiin mahtumaan miljoona palloa, joka on uusi maailmanennätys. Tempaus oli tukitapahtuma rintasyövän vastaiselle kampanjalle.

LIPPU 4 /2013

5

PUHEENJOHTAJALTA

ENNALTAEHKÄISYLLÄ EROON VIRHEISTÄ TEKSTI: Joonas Räsänen KUVA:: Olli Urpela

Politiikassa on pitkään levitetty kriisitietoutta kansalaisten keskuuteen. Kuntapäättäjänä tiedostan hyvin viestin siitä, että me emme pysty jatkamaan samalla tiellä, mikäli haluamme turvata hyvinvointivaltion ja peruspalvelut.

On kuitenkin ollut valitettavaa huomata, miten keskustelua on viety väärään suuntaan. Sen sijaan, että todella mietittäisiin tehokkaampia tapoja järjestää palveluita ja tehtäisiin ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi, on tulilinjalla jälleen yhteiskunnan peruspilari - laadukkaat ennaltaehkäisevät palvelut.

9

0-luvun lamassa tehtiin leikkauksia, jotka oli retoriikan mukaan pakko tehdä. Tiukennuksia tehtiin monella yhteiskunnan alueella mutta kauaskantoisimmat virheet tehtiin, kun lasten ja nuorten ennaltaehkäisevistä palveluista leikattiin. Resursseja vähennettiin, vaikka oltiin täysin tietoisia siitä, että lasku tulee olemaan yli kymmenen vuotta myöhemmin kestämätön.

Työllistämisvelvoitteesta luovuttiin, mikä koski tietenkin myös nuoria. Kuntien ei ollut enää pakko ohjata nuorta töihin tai koulutukseen ja lopulta nuorisotyöttömyys oli yli 20%.

Päiväkodeissa ja kouluissa ryhmäkoot kasvoivat kohtuuttomasti. Samalla kun kodeissa ongelmat lisääntyivät vanhempien pitkäaikaisen työttömyyden takia, ei kouluissakaan enää riittänyt aikuisten tukea samalla tavalla kuin aiemmin.

Varhaiskasvatuksen merkitys nuorten tulevaisuudelle on erittäin suuri, sillä silloin ennaltaehkäisevät palvelut ovat tehokkaimpia.

Mahdolliset ongelmat pystytään havaitsemaan ajoissa ja myöhemmin tapahtuviin

muutoksiin reagoimaan tehokkaasti. Tämä tiedetään mutta siitä huolimatta leikkauksia tehtiin. Lasten neuvolakäynnit ovat puolittuneet 90-luvun alusta tähän päivään. Sama on tapahtunut kouluterveydenhuollossa, jossa jo silloin vähäiset mahdollisuudet ennaltaehkäisevään apuun ovat puolittuneet. Kun ohjausta ei ole riittävästi nuorten tukemiseen normaalissa luokkaopetuksessa, on erityisopetuksen ja -ohjauksen tarpeessa olevien nuorten määrä tuplaantunut.

Nykypäivänä meistä 80-90 luvun taitteessa syntyneistä laman lapsista yli puolet kärsii eri asteisista mielenterveysongelmista. Määrä on moninkertainen aiempiin lukuihin nähden eikä sitä selitä pelkästään se, että apua haettaisiin enemmän. Vain viidennes ylipäätään hakeutuu hoitoon ja sen saaminen on jatkuvasti vaikeampaa. Jokaisella on varmasti lähipiirissään ystäviä ja tuttuja, jotka ovat joutuneet olemaan ongelmiensa kanssa liian pitkään yksin.

Kriisitietoisuutta ei siis ole se, että meillä ei olisi varaa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Kriisitietoisuutta on ymmärtää se, että meillä ei ole varaa menettää ketään eikä meillä ole varaa jättää ketään yhteiskunnan ulkopuolelle. Meidän ei pidä tehdä samoja virheitä kuin laman aikaan, vaan tehdä kestävämpiä ratkaisuja. Hallitusohjelmaan kirjattiin paljon hyviä päätöksiä ja panostuksia ennaltaehkäisyyn. Osa on saatettu voimaan mutta taantuman varjolla liian monesta yritetään luistaa tai niiden todelliseen toteuttamiseen tarvittavat varat siirtää muualle.

Keskeisin ja suurin nuoriin vaikuttava hanke on nuorisotakuu. Se saatettiin voimaan vasta alkuvuodesta eikä toimet ole ehtineet vaikuttaa, kun sitä jo ollaan valmiita ajamaan alas. Toteutuakseen nuorisotakuu vaatii panostuksia työllisyyteen ja nuorten työllistymistä tukeviin palveluihin. Joku voisi jopa väittää, että nuorisotakuu on tekosyy ennaltaehkäisevien palveluiden parantamiseksi. Kun nuorelle tarjotaan toimiva paketti ja työllistämistoimet yhdistetään terveys-, sosiaali-, nuoriso- ja sivistystoimen kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi, saadaan pidemmällä tähtäimellä paljon enemmän säästöä kuin vastaavista leikkaamalla.

Nuorisotakuun alle on asetettu myös muita hallituksen tärkeitä tavoitteita. Oppivelvollisuusiän pidentäminen, koulurauhaan panostaminen, oppimisympäristöjen digitalisointi ja nuorten terveyspalvelujen parantaminen ovat isoja kokonaisuuksia. Niiden avulla tuetaan nuorisotakuun toteutumista ja sen perimmäistä tavoitetta: jokainen nuori on pidettävä mukana. Politiikassa aiemmista virheistä pitää oppia eikä kokeilla kaikkea uudelleen muiden kustannuksella. LIPPU

6

LIPPU 4 /2013

NUORTEN ETUJA VALVOMASSA TEKSTI: Eemeli Peltonen KUVA:: Elisa Selinummi, Olli Urpela

Oppilaskunta-aktiivi, opiskelijajärjestön johtaja, ammattiyhdistystoimija ja poliittinen nuori — ­ Susanna Haapalainen on ollut monessa mukana.

Järjestövaikuttamiseen päätyminen ei kuitenkaan ollut Haapalaiselle aina itsestäänselvyys. Eniten puhutteli konkreettinen toiminta.

S

usanna Haapalainen kiinnostui vaikuttamisesta jo ala-asteikäisenä. Vaikuttaminen tuli osaksi Haapalaisen elämää hyvin konkreettisella tavalla, kun hän päätti ryhtyä yhdessä luokkatovereidensa kanssa keräämään nimiä adressiin uuden koulurakennuksen saamiseksi Vantaan Rajakylään. Koulurakennus oli jo pitkään kärsinyt homeongelmista.

— Käsin kirjoitettu ja Rajakylän ala-asteen oppilaiden joukolla allekirjoittama adressi lähetettiin silloiselle Vantaan kaupunginjohtajalle. Aikaa kului, mutta nyt tuolla tontilla on uusi ja homeeton koulurakennus, Haapalainen muistelee. Positiivinen kokemus sai Haapalaisen jatkamaan valitsemallaan tiellä eteenpäin. Vaikuttamisesta tuli pian yhä isompi osa Haapalaisen elämää.

— Koin tuolloin ensimmäistä kertaa positiivisen vaikuttamiskokemuksen. Se oli niin voimakas, että jatkoin kouluvaikuttajan uraa oppilaskunnassa ja muissa mahdollisissa toimikunnissa heti ala-asteelta aina amikseen asti, Haapalainen jatkaa.

Aina vaikuttaminen järjestöjen tai virallisten toimijoiden kautta ei kuitenkaan ollut Haapalaiselle se kaikkein mieluisin vaikuttamisväylä. Eniten puhutteli konkreettinen toiminta.

—Ajattelin hyvän tarkoituksen ja aatteen kaatuvan byrokr atian jalkoihin. Siksi koin parhaaksi väyläksi vaikuttaa juuri konkreettisen toiminnan, kuten ruoan ja vaatteiden roudaamisen vallattujen talojen asunnottomille tilapäisasukeille, Haapalainen paljastaa. Pian Haapalai-

nen kuitenkin alkoi uskoa myös järjestöllisen toiminnan mahdollisuuksiin ja vallitseva järjestelmä alkoi näyttää myös mahdolliselta vaikuttamisen väylältä.

— Aika nopeasti aloin ajatella, josko näihinkin epäkohtiin voisi vaikuttaa järjestelmän tasolla. Ja vaikka konkreettinen apu onkin tärkeää, pitää silti voida tehdä muutakin.

Ammattikoulussa Haapalainen toimi aktiivisesti mukana oppilaskunnassa. Oppilaskuntatoiminta ei kuitenkaan millään tuntunut riittävän. Haapalaisen ympärillä oli niin paljon epäkohtia ja asioita, joihin ei voinut enää vaikuttaa pelkästään oppilaskuntatoiminnan kautta. Silloin mukaan peliin astuivat vasemmistopuolueet. Haapalainen harkitsi pitkään valintaa vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien välillä.

— Tiesin vasemmistopuolueiden olevan lähellä ideologiaani. Tein syvällistä vertailua demareiden ja vasemmistoliiton välillä. Luin poliittisia ohjelmia, puolueiden nettisivuja ja nuorisojärjestöjen liittokokousasiakirjoja, Haapalainen muistelee. Lopulta Demarinuoret valikoitui omimmaksi poliittiseksi liikkeeksi. Siihen vaikuttivat nuorisoliiton poliittisten linjausten lisäksi ihmiset.

— Tunsin oloni tervetulleeksi heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen.

RIVIAKTIIVISTA PUHEENJOHTAJAKSI

Luonnollinen jatke Haapalaisen aktiiviselle oppilaskuntauralle muodostui SAKKI ry:n toiminnasta. Ammattiin Opiskelevat - SAKKI ry on valtakunnallinen toisen asteen ammattiin opiskelevien edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka tarjoaa ammattiin opiskeleville tasokasta koulutusta ja edunvalvonta-apua elämän eri vaiheissa.

Järjestön kautta Haapalainen pääsi tutustumaan eri järjestöihin ja niiden toimintaan, mutta myös laajemmin kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekojärjestelmään.

SAKKI ry:ssä toimiminen ei kuitenkaan jäänyt vain riviaktiivin hommiin. Haapalainen nousi pian koko järjestön päätoimiseksi puheenjohtajaksi. Pestiä kesti lopulta kokonaiset neljä vuotta. Haapalainen muistelee nelivuotiskauttaan antoisaksi erityisesti siksi, että asiat etenivät.

LIPPU 4 /2013

“TUNSIN OLONI TERVETULLEEKSI HETI ENSIMMÄISESTÄ YHTEYDENOTOSTA ALKAEN”

JATKUU...

7

8

LIPPU 4 /2013

— Ammatillinen koulutus kehittyi jatkuvasti ja puheenjohtajakaudellani moni asia liikahti eteenpäin. Nämä liikahdukset olivat tosin osittain myös edeltäjieni ansiota, sillä moni asia tapahtuu viiveellä, hän kuvailee.

Erityisen tärkeää Haapalaiselle on ollut huomata, kuinka ammattikoululaisten arvostus yhteiskunnassa on SAKKI ry:n myötävaikutuksella kasvanut.

— Uskomattomat aktiivimme levittävät sanomaa ja ajatusta siitä, että ammattiin opiskelevat ovat rohkeita, fiksuja ja arvostuksensa ansainneet.

Tämä näkyy nyt työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa laajemminkin muun muassa koulutuksen vetovoiman kasvuna, Haapalainen ylistää, eikä varmasti erehdy puheissaan. Tuoreimmat tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, kuinka nuorten ammatillinen järjestäytyminen on lähtenyt kasvuun 2000-luvulla. Tästä sopii olla syystäkin ylpeä.

”USKOMATTOMAT AKTIIVIMME LEVITTÄVÄT SANOMAA JA AJATUSTA SIITÄ, ETTÄ AMMATTIIN OPISKELEVAT OVAT ROHKEITA, FIKSUJA JA ARVOSTUKSENSA ANSAINNEET.”

TYÖELÄMÄTIETOISUUTTA NUORILLE

Ammattiyhdistystoimintaan Haapalainen tuli mukaan 16-vuotiaana ensimmäisen oman työpaikan saatuaan.

Palvelualojen ammattiliitto PAM oli hänen ensimmäinen etappinsa ayvaikuttajan tiellä. Nykyisin Haapalainen tekee nuorisotoimintaa JHL:ssä, Suomen suurimmassa ammattiliitossa. Mutta mitä Haapalainen vastaa heille, jotka pitävät ammattiyhdistystä vain menneisyyden luurankona?

— Huomaan lähes päivittäin työssäni, kuinka erityisesti nuoria vedätetään työsuhteen eri vaiheissa ja kuinka röyhkeästi työnantajat yrittävät mennä sieltä, missä aita ja hinta on matalin.

Haapalaisen mielestä vedätetyille nuorille on tarjottava tietoa jo opiskeluaikana heidän omista oikeuksistaan työelämässä. Muuten röyhkeydellä ei ole rajoja.

— Monella nuorella ei ole voimia tai taitoa lähteä ajamaan omia etujaan näissä räikeissä ja äärettömän ikävissä tilanteissa. Työpaikan menettämisen uhka on silloin suuri.

Tässä on hyvin konkreettinen syy sille, miksi ammattiyhdistysliikettä tarvitaan niin työelämässä kuin jo opiskeluaikanakin.

Ammattiyhdistystä tarvitaan siis yhä edelleen. Haasteita kuitenkin riittää nuorten houkuttelemisessa ay-toiminnan pariin. Kilpailu vapaa-ajasta on jo nyt kovaa. Haapalaiselta löytyy kuitenkin resepti nuorten mukaan saamiseksi.

— Ay-toiminnan on oltava tekijäänsä lähellä ja meidän pitää voida tarjota toimintaa monilla eri tasoilla. Toisia kiinnostaa työpaikan asioihin vaikuttaminen, toisia kansainvälinen ay-liike tai solidaarisuustyö, Haapalainen toteaa.

Erityisen paljon hän korostaa henkilökohtaisen kontaktin merkitystä. Sähköpostit ja kirjeet päätyvät kuitenkin vain roskakoriin.

— Henkilökohtaisen kontaktin kautta uudelle jäsenelle jää muistijälki ja mielikuva siitä, että minusta ollaan kiinnostuneita, vaikkei vielä heti osaisikaan nimetä omia kiinnostuksen kohteita tai osoittaa aktiivisuutta, Haapalainen alleviivaa.

VUOKRATYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAA KOHENNETTAVA

Nuorisotyöttömyys on iskenyt kyntensä Suomeen ja jotakin pitäisi tehdä. Koulutusjärjestelmän uudistamisestakin puhutaan, mutta vaihtoehtoisia malleja tuntuu olevan vain vähän tarjolla. Samalla vuokratyö nostaa päätään. Haapalainen on kohdannut vuokratyön ongelmat myös omassa työssään JHL:ssä.

— Vuokratyö näkyy kasvavana myös JHL:n kentässä ja erityisesti nuorten keskuudessa. Ongelma on valitettava, sillä epäsäännöllinen työ ei anna esimerkiksi taetta toimeentulosta ja mahdollisuudesta maksaa seuraavan kuukauden ruoat, saati vuokran, Haapalainen konkretisoi.

Haapalaisen mielestä vuokratyötä tekevien järjestäytymiseen on panostettava enemmän. Nyt valitettavan harva heistä on ammattiliiton jäsen, mutta ongelmia työsuhteen kanssa on suhteellisen monella.

Ammattiliittojen tulisi Haapalaisen mukaan vaikuttaa toiminnallaan juuri tähän.

— Vuokratyötä tekevien työsuhteen ehdot eivät saa olla heikompia kuin suoraan käyttäjäyritykseen palkatulla henkilöstöllä.

Vuokratyöntekijöiden asemaa on parannettava siten, että päästään eroon jatkuvasta määräaikaisuudesta ja myös kilpailutilanteen vääristämisestä työehtojen kustannuksella. Meidän on myös määriteltävä selkeät ja yksiselitteiset perusteet vuokratyön käytölle.

YHTEISTYÖTÄ YLI OPPILAITOSRAJOJEN

Entäpä sitten se koulutusjärjestelmä? Mistä löytyisi eväitä maamme kansallisen ylpeyden kiillottamiseen? Haapalainen korostaa tiivistä yhteistyötä toisella asteella lukioiden ja ammattikoulujen välillä. Tiiviimpi yhteistyö toisi etuja opiskelijoiden arkeen jo pelkästään opintojen sisältöjen osalta. Haapalainen pitää järkevänä myös oppilaskuntatoiminnan yhdistämistä toisella asteella.

Mutta jotakin positiivista on kuitenkin jo saatu aikaan.

Haapalainen pitää oppivelvollisuuden nostamista yhtenä suomalaisen koulutusjärjestelmän parhaimmista uudistuksista.

— Koko ikäluokan kouluttaminen peruskoulun jälkeen on mielestäni jokaisen nuoren oikeus. Toki vaikutukset näkyvät moninkertaisina tulevaisuudessa ja vaikuttavuutta on myös esimerkiksi paljon puhuttuun kilpailukykyyn, Haapalainen toteaa.

Haastatteluaika lähenee loppuaan. Olemme ehtineet kerrata Haapalaisen vaikuttajauran vaiheita ja ajankohtaisia päivänpoliittisia aiheita. Mutta mitä Haapalainen suomalaisesta yhteiskunnasta muuttaisi, jos se toteutuisi sormia napsauttamalla?

— Muuttaisin ihmisten suhtautumista. Muuttaisin sitä niin, että jokainen kanssaeläjä näkisi jokaisessa vastaantulijassa vertaisensa ihmisen huolimatta ihonväristä, hameen pituudesta, sukupuolesta, kumppanin sukupuolesta, lompakon paksuudesta tai koulutustaustasta. LIPPU

KUUKAUDEN FACEBOOK

“Oli hienoa tavata nobelisti, ex-presidentti de Klerk, joka oli lopettamassa apartheidia EteläAfrikassa. Puhuimme molemmat myös tänään ydinaseiden riisuntaa käsittelevässä seminaarissa.”

-Jutta Urpilainen “Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC julkaistiin tänään. Osallistuin julkistamistilaisuuteen yhdessä työministeri Lauri Ihalaisen kanssa. Suomalaisten aikuisten taidot maailman toiseksi parhaita! Tosin tasa-arvo-ongelmia on meilläkin, niihin tulee puuttua.”

- Krista Kiuru “Minä kannatan Helsinkiin sekä keskustatunnelia että Guggenheimia koska tekeminen voittaa aina apatian. Saa suuttua.”

- Mikael Jungner “Junassa, matkalla lentokentälle ja sieltä Ouluun puhumaan kaupungin työllisyysseminaariin ja demaripiirin ay-väen tapaamiseen.

Tällainen edustajien ”lomaviikon” aloitus.”

- Tarja Filatov “Terveisiä Talvivaarasta. Jylhät maisemat avolouhoksella. Ympäristöasioiden hallinnan eteen on tehty paljon työtä. Ja pitääkin tehdä.

Talvivaara on kotimainen kaivosyhtiö, jossa on myös valtio mukana Solidiumin kautta.”

- Tytti Tuppurainen “Arktisen kutsu kuuluu; nyt lähdössä Barentsin Euroarktisen neuvoston ulkoministerikokoukseen Tromssaan, jonne syysmyrskyn ei pitäisi ulottua. Poliittisiakaan myrskyjä ei ole tiedossa.”

- Erkki Tuomioja

“Teatteria, kirjamessuja, jalkapalloa... Näistä osatekijöistä rakentuu hyvä viikonloppu.”

- Paavo Arhinmäki

“Sain itsekin oikean energia- ja inspiraatioruiskeen lauantain huippukokouksissa: demarinuorten EU-semma aamulla Hesassa - iltapäivällä Murikassa Tampereella Metallin nuorten satapäinen porukka pohti Eurooppaa asiantuntevasti. Mukavaa iltaa Murikkaan! Kiitos teille kutsusta.”

- Liisa Jaakonsaari

10

LIPPU 4 /2013

DEMARI YRITTÄJIEN ASIALLA TEKSTI: Eemeli Peltonen KUVA:: Olli Urpela

SDP:n kansanedustajan Mika Karin mielestä yrittäjyyspolitiikkaa ei tulisi jättää vain porvareiden hoidettavaksi. Yrittäjyys on yksi työn tekemisen muoto ja sosialidemokraateille kaikki työ on arvokasta. Lipun haastattelussa Kari etsii ja linjaa sosialidemokraattista vaihtoehtoa yrittäjyyspolitiikalle.

S

osialidemokraattien otsaan pyritään usein lyömään yrittäjävastaista leimaa.

Kriitikoiden mukaan SDP ei aja tarpeeksi yritysten ja yrittäjähenkisten ihmisen asiaa. SDP:n Mika Kari osoittaa nopeasti väittämän vääräksi. SDP:llä on tahtoa ja halua edistää myös yrittäjien asemaa, mutta tietysti sosialidemokraattisella tavalla.

Kari on työskennellyt paitsi kansanedustajana myös puolueen yrittäjyysfoorumin puheenjohtajana sosialidemokraattisen yrittäjyyspolitiikan luomiseksi.

Haastattelua tehtäessä eletään edelleen vaikeita taloudellisia aikoja, eivätkä seuraavatkaan vuodet näytä sen valoisammilta. Uusia yrityksiä kaivataan nyt enemmän kuin koskaan kansantaloutta kohentamaan. Mistä löytyisi seuraava Nokia vai tarvitaanko sellaista edes?

LIPPU 4 /2013

OLET TOIMINUT SDP:N YRITTÄJYYSFOORUMIN VETÄJÄNÄ.

MIKÄ ON YRITTÄJYYSFOORUMIN TARKOITUS JA KEITÄ FOORUMIIN TYÖSKENTELYYN ON OSALLISTUNUT?

Yrittäjyysfoorumilla olemme kartoittaneet suomalaisen yrittäjän arjen haasteita ja rakentaneet kehitysideoita. Pienyrittäjä, mikroyrittäjä, yksinyrittäjä, freelancer yms. ovat käsitteinä monille tutulta kuulostavia, mutta usealle itse työ, yhtenä työn muotona on vieras. Yrittäjyys on yksi työn tekemisen muoto, SDP:lle kaikki työ on arvokasta!

MIKSI ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ SDP:LLÄ ON TARJOTA SOSIALIDEMOKRAATTINEN VAIHTOEHTO YRITTÄJYYSPOLITIIKKAAN?

MITKÄ OVAT NE PÄÄPERIAATTEET, JOILLA EDELLYTYKSIÄ YRITTÄJYYDELLE TULISI LISÄTÄ SUOMESSA?

Yrittämisestä pitää tehdä palkkatyön kanssa kilpailukykyinen ja tarpeeksi houkutteleva vaihtoehto nuorille. Ei ainoastaan suhdanteista, vaan myös rakenteistamme johtuen, on nykyisellään pienyrittäjän asema kohtuuttoman heikko. Yrittäjä on duunari ja yrittäjyys on yksi työnteon muoto, jota SDP:n tulee tukea.

“YRITYSTALOUS TULEE AINA OLEMAAN LUONTEELTAAN MYÖS POLIITTISTA”

Yrittäjyys ja pienyrittäjien aseman kehittäminen on Suomen tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk-sektorille. Myös yhä useampi palkansaaja perustaa yrityksen. Kaikki yrittäjät eivät allekirjoita kokoomuksen porvarillista arvomaailmaa, eikä yrittäjän aseman turvaamista pidä jättää vain porvareille.

MITEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN VAIHTOEHTO YRITTÄJYYSPOLITIIKKAAN EROAA MUIDEN PUOLUEIDEN, ESIMERKIKSI KOKOOMUKSEN TARJOAMISTA VAIHTOEHDOISTA?

Linjamme eroaa porvareista sillä, että sosialidemokraattisen näkökulman mukaan yrittämisen edellytysten parantaminen ei ole vain maksettavien verojen tai palkkojen minimointia. Painotamme kokonaisuutta, jossa veroilla luodaan kansalaisten hyvinvoinnille, eli myös yrityksille toimintaympäristöä. Painotamme yhteiskunnan kokonaishyötyä, emme ota rusinoita pullasta. Tärkeinä asioina näemme pienyrittäjän sosiaaliturvan kehittämisen. Sitä yrittäjäksi ryhtymistä pohtivat kaipaavat ─ parempaa turvaa.

ONKO OIKEUDENMUKAISUUDELLA ENÄÄ SIJAA YRITYSTALOUDESSA? MITEN VOIDAAN TAATA, ETTÄ OIKEUDENMUKAISUUS ULOTTUU MYÖS ESIMERKIKSI YRITYSTEN JOHTAJIEN PALKKAUSJÄRJESTELYIHIN?

Yritystalous tulee aina olemaan luonteeltaan myös poliittista, valintojen tekemistä. Varsinkin valtionyhtiöissä poliitikoilla on oltava sanottavaa siihen, millaisia muun muassa johdon palkkajärjestelyt ovat. Minusta omistajan tulisi päättää johdon palkkioista yhtiökokouksissa. Julkisomisteisten yritysten arvoa ei tule mitata vain rahassa, kokonaishyöty lasketaan monilla muillakin asioilla.

MITÄ MIELTÄ OLET NIIN SANOTUISTA ”NUORTEN ALEPALKOISTA”? PIDÄTKÖ MATALAPALKKOJA MAHDOLLISENA KEINONA TEHOSTAA NUORTEN TYÖLLISTYMISTÄ?

Palkkojen polkeminen ei ole hyväksyttävä keino nuorten, tai minkään muunkaan ryhmän työllisyyden edistämiseen.

LIPPU

MIKSI ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ SUOMEEN SAADAAN SYNTYMÄÄN UUSIA YRITYKSIÄ? MITÄ VALTIO VOI TEHDÄ UUSIEN YRITYSTEN LUOMISEKSI SUOMEEN?

Uudet työpaikat ja talouskasvu syntyvät pääosin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Olisi tärkeää nähdä ne jo nyt keskeisemmässä roolissa Suomen taloudellisen tulevaisuuden kannalta. Valtion tulee voimakkaammin tukea myös suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, tässä olemme muun muassa naapurimaata Ruotsia jäljessä.

MITEN NUORET SAATAISIIN INNOSTUMAAN ENTISTÄ ENEMMÄN YRITTÄJYYDESTÄ?

Mika Kari: Yrittäjyyskasvatuksella ja parantamalla pienyrittäjän asemaa. Yrittäjäksi ryhtymisen riskit eivät saa olla kohtuuttomia verrattuna palkansaajaksi ryhtymiseen.

Yrittäjän sosiaaliturvan kehittäminen on tässä keskeisessä roolissa.

MITEN PIENYRITTÄJIEN ASEMAA TULISI PARANTAA SUOMESSA?

Yrittäjän sairausvakuutusta tulisi kehittää. Pienyrittäjällä tulee olla oikeus sairastaa, kuten palkansaajallakin. Nykyään pienyrittäjä sairastaa vieläkin omasta pussistaan, ellei ole ottanut kallista yksityistä vakuutusta. Näissä työttömyys- ja sosiaaliturva asioissa kaipaisin kokonaisuudistusta.

KUKA ON ?

MIKA KARI

johton puheen unginvaltuus n up P: ka SD en si uk hd La ri tuli valit Mika Kari on edustaja. Ka semai an ik ns A ka a. n ss P: ei taja ja SD en 2011 vaal könä. Koulutajaksi vuod imialapäällik kansanedus to t ly el nn K). työske edagogi (AM min hän on ri on yhteisöp tukseltaan Ka an een toiminta teiskunnallis mmäistä si yh n en aa 96 uk 19 m Kari tuli listui vuonna Harrastukal os ja sa us n.

90-luvun al allisvaaleihi elyn, kkaana kunn ssa sauvakäv ua m kertaa ehdo n uu m e Kari le an te ka et lu iik ri lit sikseen Ka ilmailun. Po kä iseksi se ka en ai is m ke n saadakseen musiikin, lu jensa mukaa ä. no st ty sa ki n er ie lähti om dellista m ta, jolla on to jotain sellais

11

12

LIPPU 4 /2013

ONKO KONEISTO ÖLJYTTY? TEKSTI: Petra Peltonen, Demarinuorten liittohallituksen jäsen KUVA: Olli Urpela

Kirjoitin noin vuosi sitten Lippulehteen kolumnin, jossa totesin, että joululoma kannattaisi viettää sohvan pohjalla. Pieni lepo oli paikallaan sen jälkeen, kun vuonna 2012 oli käyty läpi presidentinvaalit, liittokokous, puoluekokous ja kunnallisvaalit.

Valmistauduimme vuoteen 2013 ajatuksella, että pitkästä aikaa edessä oli sekä vaaleista että liitto- ja puoluekokouksista vapaa vuosi.

V

uoden 2013 pitikin olla niin sanottu järjestöllisen kehittämisen vuosi. Sekä nuorisoliitolla että sosialidemokraattisella liikkeellä yleensä oli suuria odotuksia vuotta 2013 kohtaan. Kun kokonaisena kalenterivuotena ei ole suuria resursseja vieviä tapahtumia, on mahdollisuus ideoida ja toteuttaa jotain aivan uutta. Liikettämme on kritisoitu hitaasta uudistumisesta ja vuoden 2013 piti jollain tavalla vastata tähän kritiikkiin.

Jäsenistöä oli tarkoitus motivoida ja kouluttaa. Järjestökoneiston rattaat piti öljytä kaikessa rauhassa vaalien välissä.

Nyt tämä järjestöllisen kehittämisen vuosi alkaa loppua ja puolen vuoden kuluttua koittaa superkuukausi, jolloin puserramme läpi puoluekokouksen, eurovaalien ja nuorisoliiton liittokokouksen. Onko järjestökoneistomme rattaat nyt öljytty kuntoon? No ei ole.

Puolue on tarponut koko vuoden surkeissa kannatuslukemissa. Tämä vaikuttaa väistämättä kaikkien mielialaan ja usko tulevaan horjahtelee. Hetki sitten toverit hehkuttivat Facebookissa, kun galluppien kannatuslukemat olivat nousseet jopa 16,9 prosenttiin! Ikään kuin liikkeelle lähdettäisiin vasta sitten, kun kannatus kääntyy nousuun.

Akut pitäisi kuitenkin olla jo ladattu. Edellisistä valtakunnallisista vaaleista on vuosi aikaa ja tapahtui järjestöllistä kehittämistä tai ei, on piakkoin saatava se vaihde päälle, jolla voitetaan vaaleja. Ehkä juuri lähestyvät vaalit ovatkin sosialidemokraateille paras motivaattori toiminnan eteenpäin viemiseen.

Vuoden vaihtuessa liikkeemme saa takuulla uutta virtaa.

Sekä puolueessa että nuorisoliitossa joukko tovereita hakee taas luottamushenkilöpaikkoja loppukevään koitoksissa. Mikäli meinaa saada kannatusta, täytyy näkyä ja olla aktiivinen jo ennen puolue- ja liittokokouksia. Varmasti myös julkista kritiikkiä nykyisiä toimijoita kohtaan osoitetaan, sillä kuka nyt hyvää lähtisi vaihtamaan.

Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa saatamme kompastua omiin kengännauhoihimme. Eurovaalityötä pitäisi tehdä yhtenäisenä liikkeenä, mutta kevään kokoukset houkuttelevat näkyviin mielipide-eroihin. Kaiken lisäksi liikkeellä pitäisi jo olla, sillä jähmeät järjestörattaat nytkähtävät liikkeelle hitaasti.

Eli mitä tehdään? Ei ainakaan jäädä odottelemaan, että joku toinen käynnistää koneiston. Lähdetään tekemään eurovaaleja hyvissä ajoin. Luotetaan omaan osaamiseemme vaalityössä ja järjestetään sellaisia tapahtumia, joihin itsekin osallistuisimme. Suhtaudutaan rakentavasti omaan liikkeeseemme, sekä nuorisoliittoon että puolueeseen.

Kaikki tietävät sanonnan sanoista ja teoista, ja nyt ei ole enää sanojen aika. LIPPU

LIPPU 4 /2013

OPPIVELVOLLISUUSIÄN NOSTOLLA VASTATAAN KESTÄVYYSVAJEESEEN TEKSTI: Antti Lindtman, SDP:n nuorin kansanedustaja KUVA: Olli Urpela

Suomen julkinen talous on poikkeuksellisten haasteiden edessä. Hallitus toikin elokuun lopussa pöytään paketin, jolla uudistetaan rakenteita. Rakenteellisia uudistuksia tehdään, jotta pystymme vastaamaan kestävyysvajeeseen.

Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä valtion menoja on enemmän kuin tuloja, jos mitään ei tehdä.

M

eillä ei siis ole varaa nykyisen tasoiseen hyvinvointiin.

Tämä on totta tällä työllisyysasteella. Porvarin vastaus kestävyysvajeeseen on leikata hyvinvointia. SDP:n vastaus kestävyysvajeeseen on työllisyyden parantaminen. Rakenteellisten uudistusten tavoitteena onkin lisätä työntekoa.

Kestävyysvaje saadaan taltutettua, jos saamme nostettua Suomen työllisyysastetta. Yhden prosentin lisäys työllisyysasteeseen tarkoittaa lähes 2 miljardia euroa Suomen julkisessa taloudessa. Se on valtavan paljon. Meillä sadasta työikäisestä on töissä 69. Muissa pohjoismaissa sadasta työikäisestä on töissä lähes 80. Siinä on huima ero.

Erityisesti nuorten ikäluokkien työttömyys huolettaa. Suurin työttömyyttä selittävä tekijä on koulutus. Siksi me sosialidemokraatit haluamme, että jokainen nuori saa koulutusta ja suoritettua vähintäänkin toisen asteen tutkinnon.

Yksi tärkeä rakenteellinen uudistus onkin oppivelvollisuusiän pidentäminen.

Nykyisessä työelämässä ei pärjää ilman

toisen asteen koulutusta ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että se taataan kaikille. Pelkän perusasteen varassa olevien 25-50- vuotiaiden työllisyysaste liikkuu 40% tietämissä, kun toisen asteen suorittaneiden vastaava luku on lähellä 70%:a. Lisäksi perusasteen varaan jäävien nuorten työuran odote on alle 25 vuotta, kun taas toisen asteen suorittaneiden työuran odote on jopa 7 vuotta enemmän eli 32 vuotta. Oppivelvollisuusiän nostolla on siis merkittävä vaikutus työllisyysasteeseen, työurien pituuteen ja työttömyyteen.

Demarinuoret ja Sosialidemokraattiset opiskelijat ovat ajaneet jo pitkään oppivelvollisuusiän nostamista. Nuori demarisukupolvi on kantanut huolta siitä, että pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten työllistymismahdollisuudet ovat selvästi huonommat. Asiasta on monia selviä kirjauksia 2000-luvun liittokokouspäätöksissä.

Nuorisoliiton ja Sonkin edustajat ovat ihan viime aikoinakin lobanneet voimakkaasti monia merkittäviä poliitikkoja ja esimerkiksi ministereiden erityisavustajia yli puoluerajojen. Toki vaikuttamistyö on kohdistunut erityisen paljon SDP:n päättäjiin. Nuoren sukupolven työllä on ollut suuri merkitys siihen, että myös emopuolueen päättäjät ovat ottaneet asian omakseen.

Onnittelenkin Demarinuoria ja Sosialidemokraattisia opiskelijoita siitä, että hallitus päätti rakenneuudistuspaketissa nostaa oppivelvollisuusikää. LIPPU

13

14

LIPPU 4 /2013

MEILL’ VAPAUDEN KAIHO SOI! TEKSTI: Reijo Paananen, SDP:n puoluesihteeri

Haluatko elää, opiskella ja tehdä työtä mahdollisimman vapaana ulkopuolisista paineista? Toivotko voivasi toteuttaa unelmiasi tasaarvoisesta lähtökohdasta muihin verrattuna? Onko mielestäsi oikein, että ihminen on isäntä ja markkinat renki? Jos vastasit kolmesti kyllä, sinussa taitaa piillä demari.

S

osialidemokratia on alusta alkaen ollut vapauden liike. Tavoitteemme on saavuttaa tilanne, jossa ihmiset voivat elää ilman, että ovat alisteisia toisille.

Olkoonpa sitten kyse toisista ihmisistä tai markkinoiden vallasta. Vanhat saavutuksemme torpparilaitoksen lakkauttamisesta tai 12-tuntisten työpäivien lyhentämisestä tuntuvat kaukaisilta, vaikka ne tosiasiassa koskivat isovanhempiamme tai heidän vanhempiaan.

Tuoreempiakin tekoja meillä toki on. Itselleni kärkisijaa pitää peruskoulu, jonka minäkin kävin läpi ensimmäiseen, vuonna 1971 aloittaneeseen ikäluokkaan kuuluvana. Nyt tuntuu omituiselta, että tuokin uudistus vaati monta kamppailua oikeiston kanssa. He kun halusivat säilyttää silloisen systeemin, jossa vain osa nuorista selvisi jatko-opintoihin.

Eikä koulutus silloin suinkaan ollut maksutonta. Demareille kuitenkin oli tärkeää antaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja päästä tätä kautta toteuttamaan unelmiaan.

Työelämän vitsaukseksi on muodostunut epävarmuus.

Pätkätyöt, määräaikaisuudet ja vuokratyö ovat tuttua kauraa liian monelle. Omaa elämää ei ole helppo rakentaa, jos töistä ei tiedä paria kuukautta pidemmälle. Eikä euroalueen huippumatalista koroista pääse nauttimaan, ellei omarahoitus ja luottokelpoisuus riitä asuntolainaan. Meidän mielestämme kunnollisilla työehdoilla ja pidempiaikaisessa työsuhteessa on vapaampaa myös miettiä, miten haluaisi

LIPPU 4 /2013

itseään kehittää tulevia haasteita varten. Työttömyyttä tai työtaitojen kehittämistä ei pidä sysätä ihmisen yksin kannettavaksi, vaan on myös työnantajan etu pitää huolta ihmisten kyvyistä ja hyvinvoinnista. Ja tietysti meidän työssä olevien on tarvittaessa autettava taloudellisesti niitä, jotka joutuvat työnhakuun.

Suuri uudistus, jonka saimme käyntiin tämän vuoden alusta tähtääkin nuorten aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Nuorisotakuun lupaus on, ettei kukaan jää yksin ihmettelemään, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Ammattilaiset auttavat löytämään polun, jota pitkin askelletaan kohti työllistymistä. Ensimmäiset kokemukset ovat rohkaisevia, mutta vielä täytyy tehdä hartiavoimin töitä työn puolesta. Onneksi tuoreet tiedot kertovat Sanssi-kortin käytön lähteneen nousuun.

Jokainen käytetty kortti kun tarkoittaa nuorta, joka on saanut töitä!

poliittisen liikkeen on saatava aikaan sellaisia tuloksia, jotka auttavat tässä ajassa. Ja niitä tuloksia saadaan, kun toimitaan yhdessä tuoreita ajatuksia omaavien kanssa. Tai annetaan heille tilaa tehdä, jos se heistä tuntuu paremmalta.

PIIKKI PUOLUEEN LIHASSA?

Ennenvanhaan (lue: silloin kun minä olin nuori) tavattiin sanoa, että demarinuoret ovat piikki puolueen persauksissa. Lähtökohta oli, että nuorten täytyy olla railakkaasti eri mieltä ja tuoda se esiin näkyvällä tavalla. Nuo rellestäjät

PUOLELLA VAI PUOLESTA?

Myönnän, että lähestulkoon jokainen poliittinen liike väittää olevansa nuorten puolella.

Moni myös kertoo toimivansa nuorten puolesta. Minun SDP:ni toimisi kaikkein mieluiten nuorten kanssa. Joskus täytyy toimia jonkun puolesta.

Lähinnä silloin, kun tuo toinen ei itse kykene toimimaan vaikkapa sairauden tai liian suuren taakan vuoksi. Mutta eiväthän nuoret kykenemättömiä ole!

Miksi meidän siis pitäisi toimia teidän puolestanne? Poliittinen toiminta koetaan usein tylsäksi jähnäämiseksi. Voin vakuuttaa, että sitä se liian usein onkin. Tylsää on silloin, kun ei oikein tiedetä, mitä pitäisi tehdä. Jähnäämiseen taas juututaan, kun järkipuhe ei auta, vaan kaivaudutaan liian syvälle omiin uskomuksiin. Mutta silloin, kun oma tahto on kirkkaana mielissä ja huomaa, että muu porukka haluaa tehdä samaa juttua, on toiminnasta tylsyys kaukana. Silloin saadaan aikaan isompia ja pienempiä juttuja. Mutta yhtä kaikki: saadaan aikaan!

Meille vanhemmille toimijoillekin on virkistävää kuulla ja ajatella uusia ajatuksia. Nykyaikaisia toimintamuotoja saatetaan vastustaa, kun ei niitä tunneta. Mutta kun on nähty esimerkin avulla, että homma toimii, karisee jääräpäistäkin vastustus: voittehan te tehdä noin, vaikka me vielä jatketaankin tätä meille sopivampaa rataa.

Minä olen ollut jo 42 vuotta mukana demaritoiminnassa ja tunnen monia vähintään yhtä pitkään mukana olleita.

Olen saarnannut kaltaisilleni jo noin kymmenen vuoden ajan, että nykyisin monikaan ei ajattele sitoutuvansa toimintaan näin pitkäksi aikaa. Ja meidän on vain oltava iloisia siitä, että nuoremmat haluavat tulla tekemään demareiden kanssa lyhyempiäkin projekteja. Aina joku valopää jää pidemmäksikin aikaa, mutta se ei ole itsetarkoitus. Elävän

toimivat tänään Suomen Pankin johtotehtävissä, eduskunnan puhemiehistössä, ministereinä ja ammattiyhdistysliikkeen ykköspaikoilla. Kesytettiinkö heidät? Annettiinko huutaa itsensä väsyksiin ja halattiin sitten säyseiksi? Ei suinkaan, he tekivät uudistuksia.

On aivan luonnollista, että eilispäivän radikaalista tulee nykymenon kannattaja ja vaalija. Ainakin silloin, kun hän kokee puolustavansa jotain, minkä aikaansaamiseen on itse vaikuttanut. Minusta se on normaalia elämän kiertokulkua.

Huolestuttavampaa olisi, jos tulevat sukupolvet vain tyytyisivät nykyisten aivoituksiin ja nauttisivat heille tarjottavaa pullamössöä.

Demarinuoret on hyvä kanava tulla sanomaan, mitä nyt pitäisi tehdä. Kun on iholla, tulee huomatuksi ja kuulluksi paremmin siinä porukassa, jonka kanssa haluaa saada aikaan edistystä. Ikävä puoli tässä tietenkin on se, että täytyy olla jotakin mieltä voidakseen sanoa sen. Hyvä puoli taas se, ettei tässä joukossa tarvitse välttämättä esittää loppuun saakka hiottuja argumentteja, vaan ajatuksen itukin riittää.

Sitä on hyvä kelata porukalla pidemmälle ja testata, löytyykö siitä ”meidän juttu”. Jotain sellaista, jota voi keski-ikäisenä yrittää varjella nuorten radikaalien hullutuksilta. LIPPU

15

16

LIPPU 4 /2013

KYLÄPAPISTA PARLAMENTAARIKOKSI TEKSTI: Eemeli

Peltonen KUVAT: Jussi Nukari

Sosiaalinen kriisi on SDP:n euroedustaja Mitro Revon mielestä syöpä, jonka leviäminen voi riistäytyä käsistä milloin tahansa. Jatkokaudelle tähyilevä Repo nimeää nuorisotyöttömyyden Euroopan suurimmaksi ongelmaksi, johon tulisi puuttua määrätietoisesti.

T

apaan SDP:n europarlamentaarikko Mitro Revon Helsingissä hänen Unioninkadulla sijaitsevan toimistonsa porttikongissa. On syksyinen iltapäivä ja Revon on määrä matkustaa illalla takaisin Brysseliin, Euroopan ytimeen.

Olemme sopineet haastattelun hyvissä ajoin etukäteen, sillä parlamentaarikon viikkorytmi ei juuri vapaahetkiä salli.

— Parlamentaarikon tehtävässä raskainta on tämä jokaviikkoinen matkustaminen, Repo puuskahtaa. Kilometrejä euroedustajille kertyy niin matkoista Brysseliin ja Strasbourgiin kuin lukuisista valiokunta- ja delegaatiomatkoista, joita meppien työtehtäviin lukeutuu.

— Matkalla olo on se asia, joka tätä työtä tahdittaa, Repo jatkaa. Äärimmilleen viety matkustaminen ei kuitenkaan ole

ainoa europarlamentaarikon työn erityispiirre. Ne päivät, jotka Repo viettää Brysselissä tai Strasbourgissa, ovat täynnä työtä. Vaikka työpäivät venyvät ympäripyöreiksi, ei Revon kasvoilta ole luettavissa väsymyksen merkkejä.

Päinvastoin, Repo vaikuttaa neljän vuoden istuntokauden jäljiltä edelleen erittäin innostuneelta työstään.

— En tiedä mistä löytyisi humaanimpi, haastavampi ja inhimillisesti sivistyneempi työyhteisö. En voi olla kuin kiitollinen osakseni tulleesta kunniasta, Repo kuvailee.

Ja innostusta toki tarvitaankin jatkoa ajatellen. Haastattelua tehtäessä eletään lokakuuta, eikä SDP:n ehdokasasettelu ole vielä päässyt täysillä käyntiin. Repo onkin jo ehättänyt ilmoittaa pyrkimyksistään toiselle kaudelle kevään 2014 europarlamenttivaaleissa. Ilman innostusta ei kukaan moiseen urakkaan toistamiseen lähtisi.

“JOUDUIN TOIMITUSKIELTOON, ELI KÄYTÄNNÖSSÄ MENETIN AMMATTIOIKEUTENI”

LIPPU 4 /2013

TAVOITELTU EHDOKAS

Revon taival euroedustajaksi ei noudatellut totuttuja reittejä. Usein europarlamenttiin pyrkivät juuri kotimaassa pitkään vaikuttaneet konkaripoliitikot. Joidenkin kriitikoiden mukaan Brysselin penkeille valitaan vain vanhoja mammutteja tai kotimaassaan ryvettyneitä ex-ministerejä.

— Vuoden 2009 vaaleissa minua ehdotettiin ja pyydettiin lähtemään mukaan kisaan. Pohdin asiaa, ja löysin sisältäni vastakaiun. Jouduin toki hieman painiskelemaan päätöksen kanssa, sillä en ollut aikaisemmin ollut poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana, Repo muistelee.

“KAUHUSKENAARIO ON JO TOTEUTUNUT MONISSA KRIISIMAISSA” Entäpä miksi juuri sosialidemokraattien riveihin? Repo paljastaa, että useampikin puolue lähestyi häntä euroehdokkuuden merkeissä.

— Valintaani vaikutti paljolti se, että Euroopan demaripuolue PES:in vaalistrategia oli niitä harvoja, jossa oli mukana yleiseurooppalainen ohjelmajulistus, Repo toteaa.

Revon mukaan asiaa edesauttoi myös se seikka, että hänen kristillinen arvomaailmansa sopi erityisen hyvin yhteen sosialidemokratian kanssa.

Repo pohtii hetken sitä, mikä hänestä teki niin tavoitellun ehdokkaan. Lopulta Repo päätyy toteamaan, että syy saattaa olla paljolti hänen roolissaan ortodoksipappina pääkaupunkiseudulla. Papin työssä syntyy laaja sosiaalinen verkosto, jonka merkitystä ei voi ohittaa vaalityössä. Eikä sekään haitannut, että työssään Repo oli päivittäin tekemisissä kansainvälisten asioiden kanssa.

Itse vaalit olivat Revolle hektinen ja nopea kokemus.

— Vaalit tulivat erittäin nopeasti. Hyvä, jos tässä edes muistaa sitä puolitoistakuukautista periodia, hän huudahtaa. Erityisen hyvin Revon muistoihin on piirtynyt vaalipäivän ilta.

— Muistan hyvin, kun Jutta Urpilainen vaalivalvojaisiltana sanoi, että ”Mitro Repo on tehnyt hienon ja onnistuneen kampanjan”. Eikä kampanjasta minulle ole jäänyt muuta kuin positiivista käteen.

TYÖNANTAJA VEI AMMATTIOIKEUDEN

Aivan ruusuisesti Revon ensivaalit eivät kuitenkaan sujuneet. Taustalla vaikutti konflikti työnantajan kanssa.

Työnantajan kohtelu oli ala-arvoista niin vaaleja ennen kuin niiden aikanakin.

— Petyin siitä, kuinka entinen työnantajani suhtautui ja kohteli minua. Jouduin toimituskieltoon, eli käytännössä menetin ammattioikeuteni. Se on ennen kuulumatonta.

Koskaan ennen meidän kirkossa ei vastaavaa ole käynyt.

Taidan olla ainoa 500 miljoonasta Euroopan kansalaisesta, joka asettuessaan ehdolle ja tultuaan valituksi on menettänyt mahdollisuutensa harjoittaa omaa ammattiaan, Repo kiteyttää.

Työskentely parlamentissa on ylittänyt Revon kaikki odotukset. Erityisesti tapa, jolla politiikkaa parlamentissa tehdään, on miellyttänyt Repoa.

— Euroopan parlamentissa politiikan teko on enemmän asiakeskeistä ja keskustelevaa. Se ei ole niin riitaista ja hektistä, eikä niin puoluekohtaisesti jännittynyttä kuten eduskunnassa. Ajattelin, että tämä työhän sopii juuri papille!

—Minulle on kirkastunut tämän neljän vuoden aikana se, kuinka valtavan tärkeä tehtävä tämä on. Euroopan parlamentin jäsenet ovat ikään kuin tiedon välittäjiä, suurlähettiläitä kaksisuuntaisesti. Ei vain Suomesta Euroopan parlamenttiin, vaan myös Euroopan parlamentista Suomeen, Repo kuvailee työtään.

Vuoden 2009 vaaleissa europarlamenttiin valittiin 13 suomalaista meppiä. Mutta vain harva heistä on pysynyt parlamentissa koko vaalikauden. Kotimaan politiikassa avautuneet paikat, yksityinen sektori ja erilaiset virkamiestehtävät ovat houkutelleet useita parlamentaarikkoja pois Brysselistä. Repo ei kuitenkaan näe asiaa ongelmallisena.

— Yhdyn tässä asiassa kollegaani Lasse Lehtiseen, joka jäätyään pois parlamentista totesi, että Suomen valtioneuvostoon ministereiksi tulisi ensisijaisesti valita henkilöitä, jotka ovat toimineet Euroopan parlamentissa, Repo selvittää. Revon mukaan europarlamenttikokemus on suorastaan toivottava meriitti ja etu ministerin tehtävässä menestymiseen.

— En siksi ihmettele lainkaan, että useammat puolueet ovat näin toimineet.

SYVENEEKÖ SOSIAALINEN KRIISI?

Keskustelu Euroopan unionista tai sen tilasta ei olisi keskustelu lainkaan, jos taloutta ei siinä sivuttaisi. Niinpä on aika kääntää keskustelu Euroopan talouden tilaan ja eurokriisiin. Uskooko Repo pahimman olevan kriisissä jo takanapäin?

— Haluan uskoa niin. Minulla on kuitenkin sellainen luonne, että olen aina varautunut pahimpaan, Repo vastaa.

Repo nimeää eurokriisin keskeiseksi syyksi unionin päätöksenteon kankeuden. Koneistoa pitäisi Revon mukaan hioa monin tavoin.

— Ongelmana on ollut Euroopan unionin päätöksentekokoneisto, joka ei ole kyennyt täsmätoimintaan tarpeeksi nopeasti. Nykyisen talouskriisin ehkäisyssä olisi tarvittu ”nopean toiminnan joukkoja”.

Erityisesti Repoa huolestuttaa Eurooppaa kohdanneen kriisin jälkiseuraukset, jotka ovat jo monin tavoin näkyvissä unionin jäsenmaissa.

— Eurokriisi on nostanut esiin jo monilla tavoin ilmenevän sosiaalisen kriisin. Se kulminoituu ja kiteytyy työttömyyteen. Nimenomaan nuorisotyöttömyyteen. Tämä kauhuskenaario on jo toteutunut monissa kriisimaissa.

Mikä kansakunta, valtakunta, perhe tai yritys pystyy enää ajattelemaan huomista, jos puolet sen sijoituksista on täysin tuuliajolla?

Repo ei säästele sanojaan puhuttaessa Eurooppaa piinaavasta suurtyöttömyydestä. Sosiaalinen kriisi on Revon mielestä laajenevien syöpäpesäkkeiden joukko, jonka leviäminen tiedostetaan, mutta joka silti saattaa riistäytyä käsistä hetkellä minä hyvänsä. Revon mukaan juuri nationalismin, fasismin ja rasismin nousu ovat tästä kriisistä aiheutuvia seurauksia.

Haastattelu lähestyy loppuaan ja on viimeisen kysymyksen esittämisen aika. Millaisissa tunnelmissa Repo lähtee kohti kevään eurovaaleja?

— Minun tilanteeni on aivan erilainen nyt kuin neljä vuotta sitten. Sanomani on syventynyt entisestään ja olen sisäistänyt sosialidemokratian aatteen aiempaakin paremmin. Olen oppinut ja uskallan nyt esiintyä jo enemmän poliittisin tunnuksin, Repo tiivistää. Tältä pohjalta on hyvä ponnistaa. LIPPU

17

HATTULASSA 25.7.2013 KUTSU SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY:N XXV LIITTOKOKOUKSEEN Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n XXV liittokokous pidetään 6.-8.6.2014 Vantaalla. Kokouspaikka on Sokos Hotel Vantaa ja kokous alkaa perjantaina 6.6. klo 12.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Liiton jäsenjärjestöt ja niiden henkilöjäsenet voivat tehdä ehdotuksia ja aloitteita liittokokouksen käsiteltäviksi. Nämä on toimitettava sähköisesti liiton toimistolle 4.4.2014 klo 16 mennessä.

Liittokokouksessa äänioikeutettuja ovat liiton piirijärjestöt, osastot ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sääntöjen määräämällä tavalla. Liittokokousedustajien valtakirjat on toimitettava kirjallisesti liiton pääsihteerille 15.5.2014 klo 16.00 mennessä.

Lisätietoja saa jäsenjärjestöistä ja liiton toimistolta.

Liittohallitus Sosialidemokraattiset Nuoret ry

LIPPU 4 /2013

MIKSI KANNATTAA OSALLISTUA LIITTOKOKOUKSEEN? TEKSTI JA KUVAT: Lipun toimitus

Demarinuorten liittokokous on tilaisuus oppia, nähdä ja kokea.

Konreettisen vaikuttamisen lisäksi tarjolla on mahdollisuus verkostoitua ja pitää hauskaa. Aikaisemmin liittariin osallistuneet kertovat, miksi kannattaa lähteä mukaan liittokokoukseen!

“Liittokokous on hyvä paikka oppia suurten kokousten käytäntöjä, esimerkiksi puoluekokous toimii pitkälti samalla lailla. Liittokokouksessa voi myös tutustua aktiivisiin demarinuoriin kaikkialta Suomesta.

Tärkeintä on tietysti vaikuttaa liiton poliittiseen linjaan.” - Aleksanteri Gustafsson “Demarinuorten liittokokous on suurin kahden vuoden välein järjestettävä liiton tapahtuma, joka kerää yhteen vanhoja ja uusia toimijoita ympäri Suomea. Erilaiset työryhmät ja iltaohjelma tarjoavat mahdollisuuden käydä poliittista keskustelua ja tutustua uusiin tovereihin! Osallistumalla liittokokoukseen pääset mukaan vaikuttamaan liiton poliittiseen linjaan ja valitsemaan liitolle sen poliittisen johdon.” - Kirsi Lamberg “Liittokokoukseen kannattaa aina osallistua, koska siellä saa äänensä kuuluviin, ympärilleen hyviä ihmisiä ja kokea jotain, mistä puhutaan vielä vuosikymmentenkin päästä.” - Timo Kontio

“Liittokokoukseen kannattaa osallistua, sillä siellä päätetään Demarinuorten linjasta sekä siitä, ketkä toimivat liiton johdossa seuraavina vuosina.

Liittokokous on vaikuttamisen paikka - muokkaamalla nuorisoliiton politiikkaa vaikutamme suoraan sekä välillisesti SDP:n kautta myös valtakunnan politiikkaan. Eikä sovi unohtaa, että liittokokouksessa tapaat myös suuren määrän mainioita tovereita ympäri Suomea!”

- Lassi Vainio ”Liittokokouksessa pääsee kertaheitolla Demarinuorten politiikan teon ytimeen ja oikeasti vaikuttamaan siihen millaista toiminta ja politiikka tulevat seuraavan kahden vuoden aikana olemaan. Politiikan tekemisen ohella, parasta liittarissa kuitenkin on, että se kokoaa yhteen laajan joukon toimijoita ympäri Suomea. Liittarista tulet lähtemään monta kokemusta ja monta uutta toveria rikkaampana.” Jani Kokko “Demarinuorten liittokokoukseen kannattaa ehdottomasti lähteä. Siellä tapaa ystäviä ja uusia tovereita. Siellä syntyy hulvattomia juttua elämästä ja ystävyydestä. Siellä oppii paljon, ja mikä tärkeintä liittarissa pääsee aina linjaamaan, siitä mihin suuntaan vasta valittu liittojohto vie liittoa.” - Noora Kettunen

19

20

LIPPU 4 /2013

SUORAPUHEINEN SOSIALIDEMOKRAATTI TEKSTI: Eemeli

Peltonen KUVA: Heikki Savolainen

Ammattiliitto Pron Antti Rinne puhuu suoraan. Hallituksen työllisyyspolitiikassa on parantamisen varaa ja omistajaohjauspolitiikka on ollut surkeaa.

Verokilpailuun ja työehtojen polkemiseen ei pidä lähteä, jotta emme menettäisi pohjoismaista hyvinvointivaltiota lopullisesti. Duunariäänien tavoittamiseksi SDP:n on pysyttävä omalla vahvalla linjallaan.

K

iireinen työmarkkinasyksy huipentui lokakuussa tulopoliittisen kokonaisratkaisun syntymiseen.

Työnantajat ja palkansaajat neuvottelivat kahdeksan viikkoa liki 280 sopimuksesta, joissa määritellään lähes kaikkien suomalaisten työehdot kahdelle seuraavalle vuodelle.

Työmarkkinaväännöissä oli tälläkin kertaa mukana myös Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne. Rinne johtaa 130 000 jäsenen liittoa, jonka jäsenet työskentelevät yksityisellä sektorilla teollisuus-, finanssi-, palvelu-, ICT- ja viestintäaloilla.

Lähes 60 sopimuksen neuvottelu-urakasta huolimatta aktiivisena sosialidemokraattina tunnettu Rinne ehätti antaa haastattelun Lippu-lehdelle.

Tarkoituksena oli puhua työmarkkinoista, työllisyyspolitiikasta ja SDP:stä.

men kovan teollisen rakennemuutoksen kouriin. Työllisyyspolitiikan merkitys Suomessa korostuu entisestään nyt, kun vientiteollisuudesta on hävinnyt 100 000 työpaikkaa ja hyvinvointivaltion rahoituspohja rapautuu. Hallituksen harjoittaman työllisyyspolitiikan tulisi löytää ratkaisuja näihin mammuttimaisiin ongelmiin. Rinteen mielestä ratkaisuja ei ole hallitukselta löytynyt.

— Hallituksen työllisyyspolitiikka on keskittynyt korjaamaan murroksen aiheuttamia vahinkoja, ei synnyttämään uusia työpaikkoja. Viime vuosien aikana on ollut muutamia tilanteita, joissa maan hallitus olisi kyennyt omilla toimenpiteillään säilyttämään teollisia työpaikkoja. Niitä päätöksiä ei kuitenkaan ole kyetty tekemään.

Erityisesti hallituksen omistajaohjauspolitiikka saa Rinteeltä kritiikkiä. Rinteen kritiikki ei kohdistu ainoastaan Heidi Hautalaan, joka ennen eroaan tunaroi omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.

— Hallituksen omistajaohjauspolitiikka on ollut surkeaa.

Niin valtion enemmistöomistamat kuin vähemmistöomistamat yritykset ovat surutta panneet ihmisiä kilometritehtaalle sellaisissakin tilanteissa, kun siihen ei olisi ollut mitään

“HALLITUKSEN OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKA ON OLLUT SURKEAA”

REAGOIVALTA HALLITUKSELTA JOHTAJUUS HUKASSA

Suomi elää 2000-luvulla taloudellisen murroksen keskellä. Maailmantalouden painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin Aasiaan, jättäen Euroopan ja erityisesti Suo-

LIPPU 4 /2013

pakkoa. Hallitus kokonaisuudessaan ja omistajaohjausministeri erityisesti on pessyt kätensä näissä tilanteissa, Rinne tylyttää.

Hallituksen harjoittama työllisyyspolitiikka on ollut Rinteen mielestä täysin riittämätöntä. Rinteen mukaan työttömyys parhaillaan vain kasvaa ja muuttuu hankalaksi rakenteelliseksi työttömyydeksi.

Rinne peräänkuuluttaa nyt politiikalta oikeaa johtajuutta jatkuvan reagoinnin sijaan, jota hallituksen työllisyyspolitiikka hänen mielestään on lähinnä ollut.

— Hallituksessa on luotettu liiaksi yritysjohdon ja omistajien tahtoon ja kykyyn luoda Suomeen uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle. Tämä on hyvin sinisilmäistä ja lapsenomaista uskoa, Rinne puuskahtaa.

jen polkemisessa häviämme lopulta

“RINNE HALUAA aina. Samalla menettäisimme yhden merkittävimmistä kilpailueduistamme – hyvinvointivaltion.

USKOA, ETTÄ pohjoismaisen Kotimaisten pienten ja keskisuuryritysten tukemiseksi Rinne lähtisi REHELLISYYS ten poistamaan rahoituksen pullonkauloja, yrityspalveluja ja paranPALKITAAN” kehittämään tamaan yrityksille tarkoitettuja kan-

OHJEITA SDP:LLE

Antti Rinteen mielestä juuri sosialidemokraattien pitäisi puolueena pyrkiä harjoittamaan työllisyyspolitiikkaa, jonka avulla työllisyysastetta saataisiin nostettua niin, että jo työssä olevat pysyisivät töissä ja samalla syntyisi uusia työpaikkoja. Erityisen tärkeää on pyrkimys synnyttää uusia työpaikkoja aloille, joista saadaan vientituloja. Suomihan on yhä edelleen vahvasti viennistä riippuvainen maa.

— Elinkeino- ja teollisuuspolitiikassa hajanaiset visiot ja ohjelmat on koottava strategiseksi näkemykseksi, johon perustuvat toimet läpileikkaavat kaikkia eri politiikan sektoreita, Rinne korostaa. Rinteen mielestä työelämän arki ja johtajuus kaipaavat erityisen kipeästi muutosta.

— Yksi keskeinen syy ihmisten joutumiseen työelämän ulkopuolelle, on huono johtaminen. Huonon johtamisen ja esimiestyön seurauksena ihmiset eivät tiedä, mitä heiltä odotetaan. Työ pirstaloituu hahmottamattomiin kokonaisuuksiin ja projektit seuraavat toinen toistaan päättymättä koskaan, Rinne jatkaa.

Rinne toteaa, että yksi suuri syy työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on työnantajien vähäinen panostus työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.

Ihminen, joka joutuu työskentelemään vajaalla osaamisella palaa loppuun ajan mittaan.

SDP:n tulisi Rinteen mielestä rakentaa työllisyyspolitiikkansa tavoitteet niin, että juuri nämä asiat saataisiin paremmalle tolalle. Siis huono johtaminen kuriin, työelämän arki uusiksi, lisää työpaikkoja vientialoille, elinkeino- ja teollisuuspoliittiset visiot yhteen ja lisää panostuksia työntekijöiden osaamiseen. Resepti vaikuttaa järkeenkäyvältä.

KESKEISTÄ ON VAHVUUKSIEN VAHVISTAMINEN

Keinovalikoimat taloudellisen kriisin ratkaisemiseksi vaihtelevat toimijoista riippuen, mutta faktoista ollaan sentään suurin piirtein samaa mieltä. Yksi tärkeä fakta on, että Suomi tulee tarvitsemaan lähitulevaisuudessa 200 000 uutta yritysten luomaa työpaikkaa. Tarvitaan niin uusia kotimaisia yrityksiä, kuin ulkomaisia investointeja.

Rinteen mielestä on selvää, että ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi on vahvistettava entisestään Suomen omia vahvuuksia.

— Ulkomaalaisten investointien houkutteleminen lähtee eri vahvuuksiemme vahvistamisesta, ei purkamalla niitä työehtoja polkemalla tai karsimalla yritykset vastuustaan muuta yhteiskuntaa kohtaan. Verokilpailussa ja työehto-

sainvälistymispalveluja.Tarvitaan myös uudenlaista osaamisen ja pääomien kokoamista yhteen. Yhdeksi työkaluksi tämän saavuttamisessa Rinne näkee uusien valtionyhtiöiden perustamisen kasvupotentiaalia omaaville tulevaisuuden toimialoille.

— Vahvan teollisen pohjan syntyminen Suomeen tapahtui pitkälti sotien jälkeen perustettujen valtionyhtiöiden toimiessa veturiyrityksinä. Käsillä oleva teollisuuden rakennemuutos on niin syvällinen ja merkittävä, että samankaltaiset toimet olisivat tarpeen. Valtionyhtiöt voisivat toimia tien avaajina muiden yritysten menestymiselle. Niiden mahdollisuudet olisi vähintäänkin pikaisesti selvitettävä, Rinne sanoo.

KADONNEEN DUUNARIÄÄNEN METSÄSTYS

Antti Rinne on sekä ammattiyhdistystoimija että SDP:n paikallisaktiivi. Rinne on tuttu näky Mäntsälän kunnanvaltuustossa, jonne hän nousi 107 äänen turvin viime kunnallisvaaleissa. Siksi Rinne onkin juuri oikea henkilö kertomaan, miten SDP tavoittaa kauan kadoksissa olleet duunariäänestäjät. Kysymys on avain SDP:n kurssin kääntämiseksi ja perussuomalaisten lyömiseksi.

— SDP:n tulee tehdä politiikkaansa omien kestävien arvojensa pohjalta. Jos se poukkoilee tästä liikaa sivuille, reagoidakseen muiden puolueiden avauksiin ja toimintaan, oma linjamme hämärtyy äänestäjien mielessä, Rinne vastaa. Tällä hetkellä vaarana on, että lopulta kukaan ei enää ymmärrä mitä ja miksi SDP tavoittelee.

Rinne haluaa uskoa, että rehellisyys palkitaan. Kasvojen jatkuvan säilyttämisen sijaan tärkeämpää on, että SDP pystyy herättämään äänestäjissä kokemuksen siitä, että sosialidemokraatit todella myötäelävät nopean muutoksen vuoksi näköalattomuuden keskellä elävien ihmisten kanssa.

— Vastauksemme näyttäytyvät liian usein vain tyhjänä jargonina ─ ylätason höttönä, poliittisena paatoksena tai rakenteellisina ratkaisuina, joiden etäisyys ihmisten arkeen on liian suuri. Puhumme ylhäältä päin aidon keskustelun sijaan, Rinne jatkaa.

Rinteen mielestä SDP:llä on syystäkin vaikeaa, sillä ihmisten odotukset sosialidemokraatteja kohtaan ovat yleensä kohtuuttoman suuret. Tämän ei kuitenkaan pitäisi antaa lannistaa.

— Kun sanomme toimivamme työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta, on todellisten tekojemme oltava tämän mukaisia. Linjamme ei saa horjua. Ihmiset odottavat demareilta paljon – ehkä joskus epärealistisesti liikaakin – mutta pahinta on, jos jätämme taistelun näiden tavoitteiden, esimerkiksi työpaikkojen puolesta kesken. Meidän on itse uskottava politiikkaan ja vaikutusmahdollisuuksiimme. Jos emme itse usko, miksi kukaan uskoisi meihin? LIPPU

21

LIPPU 4 /2013

SOSIALIDEMOKRATIA TUTUKSI TEKSTI: Lipun toimitus GRAFIIKKA: Olli Urpela

PERTTI NISONEN / EDUSKUNTA

SDP:llä on pitkä historia vaikuttajana ja kansanliikkeenä. Julkisuudessa nähdään useimmiten eturivin poliitikkomme, mutta keitä taustalla oikein työskentelee?

Aloitamme tutkimusmatkamme Arkadianmäeltä. Vuonna 1936 valmistuneessa Eduskuntatalossa ja sen sisarrakennus Pikkuparlamentissa työskentelee 200 kansanedustajaa, joista 42 on sosialidemokraatteja. Kansanedustajien lisäksi rakennuksissa työskentelee noin 800 muuta henkilöä, kuten esimerkiksi avustajia, keittiöhenkilökuntaa ja vahtimestareita. Ovella ovat vastassa vahtimestarit, jotka päästävät sisään vain, jos nimesi löytyy listasta. Täysistuntoja on tervetullut seuraamaan kuka tahansa ilman ennakkoilmoittautumista.

1

2

Pikkuparlamentti

Eduskuntatalo

JOANNA MOORE / EDUSKUNTA

22

Metallitalo Moni demarivaikuttaja työskentelee ja vaikuttaa eri ammattiliitoissa ja kansalaisjärjestöissä. Ammattiliitoissa käydään säännöllisin välein edustajistovaaleja, joissa jokaisella liiton jäsenellä on mahdollisuus nousta vaikuttamaan. Esimerkiksi Metalliliiton ja JHL:n ehdokkaina on perinteisesti ollut runsaasti demareita. Edustajistoihin pyrkivät haluavat vaikuttaa liittojensa ja sitä kautta työpaikkojen päätöksentekoon arvojemme pohjalta.

8

Järvenpää

7

EX T RA Otamme lentokoneen ja matkaamme Brysseliin.

Euroopan parlamentissa suomalaisia sosialidemokraatteja edustaa kaksi suomalaista europarlamentaarikkoa. He ovat Mitro Repo ja Liisa Jaakonsaari. Parlamentti on Euroopan keskeisin keskusteluareena, joka käyttää merkittävää valtaa Euroopan unionissa. Ensi kevään eurovaaleissa on taas mahdollisuus hakea pätkätyösuhteeseen parlamentaarikoksi. Viiden vuoden kakkua ovatkin jo hätäisimmät ilmoittaneet tavoittelevansa. Onnea matkaan vain!

Otetaan juna ja matkataan ulos pääkaupungista. Etäisyydet kentälle ovat toisinaan haastavia niin kansanedustajille, kuin Demarinuorten työntekijöillekin. Onneksi Järvenpää sijaitsee kohtuullisen lähellä - mennään siis sinne! Järvenpäästä löydämme SDP:n aitoja kenttätoimijoita. He ovat kunnanvaltuutettuja, työväenyhdistysten jäseniä, äänestäjiä, aktiiveja ja lautakuntien jäseniä. Ihmiset rakentavat SDP:n ja juuri täältä kunnan tasolta heidät voi tavoittaa.

Sattumalta Järvenpäässä vaikuttaa myös Lippu-lehden päätoimittaja! Järvenpäästä löytyy myös yksi maamme harvoista demarikaupunginjohtajista.

LIPPU 4 /2013

EX T RA

Tällä kertaa meitä vastassa on kansanedustajan avustaja.

Jokaisella kansanedustajalla on oma avustajansa. Ministereillä avustajia on useampia.

Avustajien toimenkuva on kirjava: puheiden valmistelua, edustajan kalenterin ylläpitoa, sähköpostien seuraamista, kansalaispalautteen vastaanottamista ja paljon muuta. Myös avustajien taustat vaihtelevat suuresti. Moni kansanedustaja kuitenkin haluaa palkata juuri nuoria avustajikseen.

Kansanedustajan työtehtäviin kuuluu monia asioita.

Kansanedustajat ovat edustuksellisen demokratian vallankäyttäjiä. He käyttävät Suomessa vallan kolmijakoopin mukaisesti lainsäädäntövaltaa. Suurin osa edustajien ajasta kuluu valiokuntatyöskentelyyn, verkostoitumiseen, kansalaistapaamisiin ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. SDP:n kansanedustajat painottavat työssään läpinäkyvyyttä, sekä solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvoja.

Avustajien lisäksi SDP:n kansanedustajien tukena työskentelee ryhmäkanslia. Demariryhmän ryhmäkansliamalli on suhteellisen uusi kokeilu, joka aloitettiin vuosi sitten. Uudistuksen myötä vuosia käytössä olleeseen alle kymmenen hengen ryhmäkansliatoimistoon siirtyy puolet avustajista. Kokeilulla halutaan selvittää, kumpi toimintamalli toimii paremmin kansanedustajien tukena: henkilökohtaiset avustajat vai ryhmäkanslia, jossa jokaisella avustajalla on yhden kansanedustajan sijaan vastuu esimerkiksi tietyn sektorin asiantuntijana tai sihteerinä.

3 Avustajan huone

4

EX T RA Nais-, nuoriso- ja opiskelijaliitto, sekä varhaisnuorten Nuoret Kotkat ovat puolueen sisarjärjestöjä. Järjestöt toimivat Nuoria Kotkia lukuun ottamatta puoluetoimiston tiloissa. Demarinuoria johtaa Joona Räsänen ja Demariopiskelijoita Anette Karlsson.

Demarinaisia luotsaa Tuula Peltonen ja Nuorten Kotkien toiminnanjohtajana toimii Lea Väänänen.

Ryhmäkanslia

Valtioneuvoston linna

5

Jatkamme matkaa kohti valtioneuvoston linnaa Senaatintorin laidalle. Valtioneuvoston linnasta löytyy valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen työhuone. Urpilaisella on kiireisessä työssään apuna valtiosihteeri ja neljä erityisavustajaa, joiden vastuualueina on talous, lehdistö ja kansainvälinen politiikka. Valtioneuvoston linnassa toimivat pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia, oikeuskanslerinvirasto ja suurin osa valtiovarainministeriötä.

6 SDP:n puoluetoimisto ei esittelyjä kaipaa. Legendaarinen linnake sijaitsee Saarinimenkadulla aivan Hakaniemen rannassa. Samassa rakennuksessa sijaitsevat myös Demarinuorten, Demarinaisten ja Demariopiskelijoiden toimistot.

Puoluetoimistossa valmistellaan puolueen järjestötyötä ja ydintoimintaa. Vaalien alla työskentely on hektisintä.

Rakennuksessa työskentelee SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen, joka johtaa puoluetoimiston toimintaa.

SIMO RISTA / EDUSKUNTA

Puoluetoimisto

23

24

LIPPU 4 /2013

UUSI POLIITTINEN SIHTEERI ON VALITTU TEKSTI: Sara Salomaa KUVA: Elisa Selinummi

Demarinuorten keskustoimistolle on saatu uusi vahvistus. Valloittavan karismaattinen Matias Mäkynen on aloittanut liiton poliittisena sihteerinä.

Tutustu Matiakseen ja lue, minkälaisia terveisiä hän lähettää demarinuorille!

KUKA ON MATIAS MÄKYNEN?

M

atias Mäkynen on vaasalainen 23-vuotias oikeustieteen opiskelija. Kotikaupungissani tähän mennessä eniten on työllistänyt kunnallispoliittinen työni kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Vedän myös musiikkitapahtumia järjestävää Hippiknik-nimistä yhdistystä ja perustelen kaveriporukoiden kanssa bändejä suurin piirtein kerran viikossa.

Pidän itseäni myös jalkapalloilijana, mutta tällä hetkellä odotan sopivan joukkueen sopimustarjousta.

MIKSI OLET DEMARINUORI?

Olen demarinuori, koska ajattelen, että aina on tarvetta vahvalle sosialidemokraattiselle liikkeelle, mutta se ei voi olla olemassa, jos se ei kykene uudistumaan ja saamaan mukaan toimintaan entistä enemmän nuoria. Liityin demarinuoriin 2008 kuntavaalien alla ollessani ensimmäistä kertaa itsekin ehdolla. Ehdin muistaakseni ensin liittyä puolueeseen, minkä jälkeen oli luontevaa lähteä mukaan myös nuorisoliittoon. Sen jälkeen olen kolunnut liiton tapahtumat läpi, toiminut pari vuotta Länsi-Suomen piirissä puheenjohtajana sekä tämän liittokokouskauden liittohallituksessa.

MITÄ ODOTAT UUDELTA TYÖLTÄSI?

Eniten odotan työskentelyä hienossa porukassa, jonka osaksi pääsen nyt Demarinuorten keskustoimistolla.

Vas-

taan toimistolla poliittisesta valmistelusta, koulutusten järjestämisestä sekä kampanjoinnista. Pääsen tekemään juuri sitä, missä koen olevani hyvä ja mitä olen jo pidempään tehnyt vapaaehtoisesti. Työ vaatii verkostoitumista ja uusiin ihmisiin tutustumista, mitä odotan myös tosi kovasti.

MITÄ HALUAT SAADA AIKAAN?

Haluan, että demarinuoret nähdään järkevänä ja aktiivisena keskustelijana ja laadukkaan keskustelun herättäjänä.

Tämä vaatii vahvaa taustoitusta ajamillemme asioille sekä aktiivista verkostoitumista. Tahdon myös olla kehittämässä liiton paikallistoimintaa sekä tapahtumia. Paikallisella tasolla tulee mielestäni voida keskittyä toimintaan sen sijaan, että käytetään ihmisten aikaa ja innokkuutta hallintoa ja byroktariaa pyöritellessä. Aktiivinen paikallistoiminta ja jäsenhankinta on paras tapa Demarinuorten aseman parantamiseen.

MINKÄLAISIA TERVEISIÄ HALUAT LÄHETTÄÄ DEMARINUORTEN JÄSENILLE?

Olkaa aktiivisia ja kokeilkaa erilaisia mahdollisuuksia sd-liikkeessä. Juuri nyt syyskokouksissa valitaan uusia johtokuntien, hallitusten ja muiden toimielimien jäseniä. Näillä paikoilla niin Demarinuorissa kuin puolueessakin saa parhaan kuvan järjestöistä ja niiden toiminnasta sekä pääsee vaikuttamaan. On myös tärkeää olla aktiivinen oman liikkeen ulkopuolisissa järjestöissä, urheiluseuroissa jne. EU-vaalit tarjoavat valtakunnallisena vaalina hienon mahdollisuuden olla tekemässä oman ehdokkaansa kampanjaa ja luoda samalla maanlaajuista verkostoa hienoista ihmisistä, jotka käyttävät arvokasta aikaansa paremman Euroopan puolesta. SDP:n ehdokaslista tulee olemaan vahva.

Lähtekää mukaan oman alueen tai omimmalta tuntuvan ehdokkaan vaaliryhmiin. Vastaan EUvaalikampanjasta Demarinuorissa, minuun voi olla yhteydessä kaikessa vaaleihin liittyvissä tai liittymättömissä asioissa. LIPPU

LIPPU 4 /2013

ALKOHOL - UNIVERSALMEDEL FÖR LYCKA TEKSTI JA KUVA: Anette Karlsson, SONK ry:n puheenjohtaja

Jag kommer ändå fortfarande ihåg hur jag tänkte då jag var 18 år gammal. Det blev panik ifall man var sjuk under veckoslutet och missade festen. Nu har jag lärt mig att fester kommer och går. De är inte heller så “legendariska” som jag trodde då jag var yngre. Även efter bra fester kommer baksmällan. Och jag har många gånger hört mina vänner säga att de inte tänker dricka alkohol, aldrig mera! Detta löfte håller tills följande veckoslut eller nästa fest.

M

en varför dricker vi? Svaret hittas från mina personliga erfarenheter och akademiska forskning. Att dricka alkohol är ett socialt sätt. Vi stärker samhörighetskänslan genom att dricka tillsammans. En berusad människa känner sig starkare och självsäkrare, man känner sig vacker, fin och modig. Men ifall man har haft en dålig dag stärker alkoholen negativa känslor som ensamhet, ilska och sorg. Alkohol stärker alltså känslor - både positiva och negativa. Därför är en berusad människa oberäknelig och ibland till och med farlig.

Att dricka alkohol har att göra med individen och samhället. Du och jag, vi bestämmer som individer när

vi vill öppna korken på ölflaskan. Många orsaker finns till drickandet - fest, glädje, sorg eller ensamhet. Drickandet tillhör också samhället, för vår kultur stöder massivt alkoholbruk. Vi tycker att personer som inte dricker alkohol är underliga. Jag har själv mött kommentarer av andra personer där de påpekar detta, då jag inte dricker. Man måste förklara sig, ifall man tar en läsk istället för ett glas vin. Det är inte okej att vara nykter endast av den orsaken att man vill vara det. Man måste ha en orsak t.ex. att stiga tidigt upp följande morgon eller att man är chaufför. Jag har därför hittat på egna lösningar, hur jag kan vara utan att dricka alkohol i smyg från andra. Det gör jag t.ex. genom att få min läsk att se ut som en alkoholdryck. Tokigt och fel känns det ändå. Varför är vår kultur sådan?

Nu kom vi till själva problemet. Eftersom vårt samhälle accepterar drickandet och när en individ vill dricka, hur kan vi då ingripa? En alkoholist, en person som dricker för mycket är inte en “spurgu” som ligger i ett dike, utan hen är en person som dricker flera gånger i veckan. Oftast motiverar hen sitt drickande med kommentarer som “det var så stressigt på jobbet” eller “jag behöver ett par öl för att sova gott”.

Alkoholproblemet i vårt samhälle är ohållbart och dyrt.

Det måste satsas ännu mera på förebyggande arbete.

Genom att sänka skatten på alkohol på restauranger, kunde restaurangerna i Finland sälja alkohol förmånligare än vad Alko gör. På så sätt kunde människor förtära alkohol under relativt trygga, ordnade förhållanden. Men framför allt måste vi våga tala ärligt till vår vän om oron över hens överdrivna alkoholkonsumtion. Som individer måste vi reflektera över vårt eget drickande och dess lämplighet samt försöka forma vår gemenskap i en riktning, där det är okej att inte förtära alkoholdrycker. Ett glas vin till maten, bastuöl eller ett glas på terrassen hör till vårt samhälle - men ett överdrivet berusat tillstånd och dagligt alkoholsmuttande är inte nutid! LIPPU

25

26

LIPPU 4 /2013

TULEVAISUUDEN EUROOPPAA ETSIMÄSSÄ TEKSTI: Eemeli

Peltonen KUVA: Demarinuoret

Demarinuorten D-Tour: Tulevaisuuden Eurooppa -seminaari käynnistyi SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren voimakassanaisella alustuksella.

Jaakonsaari muistutti, että Euroopan unioni on uniikki ja tuore malli. Missään muualla kansallisvaltiot eivät ole yhtä laajamittaisesti luovuttaneet päätösvaltaa ylikansalliselle tasolle. Jaakonsaaren mukaan järjestely puoltaa edelleen Euroopan asemaa maailmankartalla, sillä olemme edelleen vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta.

J

aakonsaari ennusti, että tulevissa Euroopan parlatoja mukaan tuovat Eurooppalaisten puolueryhmien omat mentin vaaleissa tullaan keskustelemaan varmasti komission puheenjohtajaehdokkaat. Euroopan sosialidevallan palauttamisesta ylikansalliselta tasolta kansalmokraattisen puolueen PES:in ehdokkaaksi on jo hyvissä lisvaltioiden tasolle. Oleellisena kysymyksenä tulee ajoin asetettu saksalainen pitkän linjan demarivaikuttaja ja silloin olemaan, mitä tällä ”vallan palauttamientinen kirjakauppias, Martin Schulz. sella” oikein tarkoitetaan?

— Viimeksi ongelmana oli, että komis“VAALIT OVAT — Tätä kehitystä demareiden on ympäri sion johtoon ei oikeiston Barossolle ollut HIENO KOKEMUS, vaihtoehtoa. Nyt demariehdokas on jo Eurooppaa vastustettava, sillä se merkitsisi paluuta vanhaan maailmaan, Jaakonsaari linjasi. hyvissä ajoin tuotu vaihtoehdoksi, JaakonJOKAISELLE Alustuksessaan Jaakonsaari otti kantaa saari totesi.

RIITTÄÄ myös Euroopan unionin päätöksenteon ongelJaakonsaari uskalsi puheenvuorossaan miin. Jaakonsaaren mukaan demokratiavaje on ennustaa vaalien lähtökohtia ja lopputulosTEKEMISTÄ” totta. ta. Jos demarit häviävät vähiten, nousevat — Demokratiavaje on totta. Voidaan kysyä, sosialidemokraatit parlamentin suurimonko järjestelmällä oikeutusta, kun äänestysprosentit sen maksi ryhmäksi. Konservatiiveja syö eurokriittisten nousu parlamentin valinnassa ovat 40 prosentin luokkaa. ja liberaalit ovat jo hävinneet lukuisia kansallisia vaaleja Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa liberaalipuolue FPD putosi liittopäiviltä. Jaakonsaari ei kuitenkaan uskonut, että NOUSEVATKO SOSIALIDEMOKRAATIT? euroskeptikoista voisi muodostua aidosti vaikuttavaa ryhVaaleja on yritetty nyt politisoida entisestään äänestysmää. Skeptikoiden ryhmä on äänekäs, mutta hajanainen. prosentin nostamiseksi ylöspäin. Poliittisuutta ja vaihtoehAsetelmallisesti Jaakonsaari kannusti SDP:tä suhtautu-

LIPPU 4 /2013

maan ensi kevään eurovaaleihin työelämävaaleina. Erityisesti työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin tulisi kiinnittää huomiota.

— Nyt käynnissä olevien turhien direktiivien purkutalkoiden takana on oikeistolainen pohjajuoni purkaa siinä sivussa työelämän sääntelyä, Jaakonsaari totesi. Samalla Jaakonsaari kannusti nuoria lähtemään sankoin joukoin mukaan vaaleihin vaalityötä tekemään.

— Vaalit ovat hieno kokemus, jokaiselle riittää tekemistä.

Vaalit ovat erityisen hieno kokemus, jos voitamme ne!

TALOUDEN MADONLUVUT

Liisa Jaakonsaaren jälkeen areenan otti haltuun Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas.

Hän saapui puhumaan yleisölle teollisuuden haasteista ja näkymistä Euroopassa. Palokangas palautti yleisön maanpinnalle talouden madonlukujen avulla. Epävarmuus maailmantaloudessa jatkuu myös ensi vuonna. Luvassa on teollisuudelle parhaimmillaan vain hidasta kasvua.

Palokangas näki Saksan mallin, joka jo Jaakonsaaren alustuksessa nousi esiin, aavistuksen toisin. Hänen mukaansa Saksassa on paljonkin sellaista, josta tulisi ottaa mallia Suomessa — Onko parempi niin, että jokainen pääsee kiinni työnsyrjästä vai että jokaiselle yritetään tarjota kokopäivätyötä?

Seminaarin tiiviin aamuohjelman jälkeen lounastauolta palattiin kuuntelemaan paneelikeskustelua Tulevaisuuden työelämästä Euroopassa. Paneelia johti JHL:n koulutustoimitsija Mikko Heinikoski. Panelisteina toimivat Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Daniel Sazonov, FinUnionsin johtaja Marianne Muona sekä työministerin valtiosihteeri Janne Metsämäki.

FinUnionsin Marianne Muona korosti paneelissa ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisyyttä ja kritisoi työelämäulottuvuuden puuttumista kriisivuosien päätöksenteosta Euroopan unionissa.

— Työelämäulottuvuus on kriisivuosina unohdettu.

Työsuojelun puolella ei esimerkiksi ole tehty merkittäviä uudistuksia. Takapakkia 2000-luvun vaihteen tunnelmista on otettu selvästi, Muona kommentoi.

— Seuraavan komission ohjelmaan tulee saada selkeä työelämäosio. Samalla talousdebatti tulisi kääntää entistä enemmän työelämädebatiksi.

Panelistit ottivat myös kantaa Saksan malliin. Yleisesti paneeli ei suhtautunut kovinkaan ylistävästi maan malliin.

Saksan talouskuntoa pidettiin työehtoja polkemalla hankituksi, eivätkä saksalaiset ay-toimijat todellakaan suosittelisi mallia muualle Eurooppaan.

PELASTAAKO NUORISOTAKUU EUROOPAN?

Heinikoski sähköisti paneeliyleisöä kysymällä, kuinka moni kuvittelisi työskentelevänsä muualla kuin Suomessa seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Lähes puolet seminaariyleisöstä yhtyi väitteeseen. Heinikoski liitti yleisökysymykseen pohdiskeluaan siitä, kuinka oli huomannut tuttavapiirissään erityisesti perusduunareiden työskentelevän Suomen ulkopuolella muualla Euroopassa.

Myös nuorisotakuu nousi mukaan keskusteluun. Heinikoski kysyi panelisteilta, uskoivatko he Eurooppalaisen nuorisotakuun mahdollisuuteen menestyä. FinUnionsin Muona korosti, että Eurooppalainen nuorisotakuu tarvitsee toteutuakseen lisää rahaa. Nykyisellään rahoitus on liian vähäistä.

Voisiko esimerkiksi EU:n investointipankki osallistua nuorisotakuun rahoittamiseen ja toteuttamiseen?

Lukiolaisten liiton Sazonov suhtautui skeptisesti nuorisotakuun toteuttamiseen Euroopan tasolla. Sazonov korosti, että nuorisotakuun toteutus pitäisi jättää kansalliselle tasolle.

Paneelin päätteeksi puhujille annettiin tilaisuus visioida, miltä uskoivat työelämän näyttävän 20 vuoden kuluttua.

Metsämäki toivoi, että nollasopimuksia ei enää olisi ja muutenkin oltaisiin Suomessa lähellä täystyöllisyyttä. Marianne Muona toivoi työnelämän olevan joustavampaa, mutta työntekijöiden oikeuksien entistä turvatumpaa.

— Työn tekemisen malli ja polku tulee yksilöllistymään.

Kahdeksasta neljään –malli tulee varmasti muuttumaan, Sazonov ennusti.

Sunnuntaina, toisena seminaaripäivänä kellot oli jo hyvissä ajoin siirretty talviaikaan ja yleisö oli valmiina vastaanottamaan suuren valiokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin. Kumpula-Natri etsi alustuksessaan vastausta kysymykseen, missä valta luuraa ja kuka oikein vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen?

— Valtaa ei ole vain virallisten rakenteiden sisällä. Myös esimerkiksi medialla on vaikutuksensa, Kumpula-Natri totesi. Kumpula-Natri muistutti myös siitä tosiasiasta, että yli puolet Eduskunnan työskentelystä koskee edelleen EUpolitiikkaa.

Kumpula-Natri sivusi myös Euroopan finanssikriisiä.

Valoa on Kumpula-Natrin mukaan nähtävissä tunnelissa, mutta ei tunnelin päässä. Helppoa ei siis Euroopan taloudessa tule vieläkään olemaan.

— Kriisi on ohi vasta, kun työllisyys lähtee kasvuun. Ei siis vain riitä, että taloudellisilla mittareilla mennään kohti parempaa. On tärkeää antaa painoarvoa myös sosiaalisille mittareille, Kumpula-Natri tiivisti. LIPPU

27

28

LIPPU 4 /2013

SUURI POLIITTINEN HOROSKOOPPI 2014 Haluatko tietää, mitä ensi vuosi tuo tullessaan? Menestytkö vaaleissa?

Entä miltä näyttää työrintamala?

Onko odotettavissa kuumia suhdekoukeroita vai jäätkö tänäkin vuonna ilman kesäheilaa? Kurkista tulevaisuuteen ja tutustu Lippulehden Vuoden 2014 Suureen poliittiseen horoskooppiin. Ensi vuoden käsikirjoitus on valmis, mutta muista – kohtalosi on myös sinun omissa käsissäsi.

AKATEEMIKKODEMARI 22.12.–20.1.

(JUKKA GUSTAFSSON, RAIMO PIIRAINEN)

Luonteelleen poiketen, akateemikkodemari on kohtuu tyytyväinen elämäänsä. Tammikuun hörhöt intoutuvat oppositiopuolueen edustajien heilastelusta ja reisimyötäisestä urasuunnittelusta. Hörhön kesä kuluu suhdetoiminnan pauloissa ehkä liiankin kanssa, mikä kostautuu syksyn tullen. Rästihommat lyövät päälle juuri seurakuntavaalien korvalla ja edes tyydyttävän vaalituloksen saavuttaminen tuntuu suuremman käden hommalta. Akateemikkohörhö ei kuitenkaan anna periksi vaan painaa vaalihommia ja viilaa luottamustoimiensa parissa aivan kuin huomista ei olisi.

Läppä uppoaa yleisöön eikä väsymyksestä ole tietoakaan.

Kuten ennenkin, hörhön uutteruus palkitaan. Vaaleissa saavutetaan hyvä tulos, lähes Pyhä Jytky.

OIKEISTODEMARI 21.1.–18.2.

(TYTTI TUPPURAINEN, LASSE LEHTINEN)

Eturyhmäajattelu valtaa oikeistodemarin mielen, eikä hysterian tasolle äityvä juonittelu sula kevätauringossakaan.

Draamasta väsynyt oikeistodemari löytää itsensä uupumuksen partaalta. Edes Gantin kesämalliston lanseeraus ei saa oikeistodemarin suupieliä ylöspäin. Väsymyksen keskellä hänelle tarjoutuu mahdollisuus rikkoa vanhakantaisia rakenteita ja päästä luomaan täysin uudenlaisia toimintatapoja. Oikeistodemari joutuu pohtimaan, lähteäkö toimimaan moraalinsa mukaisesti vai olisiko pidettävä kiinni vallitsevista käytännöistä.

RISUPARTASOSIALISTI 19.2.–19.3.

(JUTTA URPILAINEN, JOONA RÄSÄNEN)

Risupartasosialisti elää utopiassa myös vuonna 2014.

Tammikuu kuluu haaveillessa eikä helmikuu anna paljon järeämpää sisältöä. Kevään edetessä realismi kuitenkin

jysähtää elämäntaiteilijankin kasvoille. Risupartasosialistin henkilökohtaisen taloustilanteen lisäksi huolta aiheuttaa oman luottamustoimen tuoma talousvastuu. Mikäli tunne-elämän puolella tuntuu hiljaiselta, on kesäkuukaudet otollista aikaa sen elvyttämiseen. Ripuparran kannattaa laittaa itsensä likoon ja tavoitella rohkeasti haluamaansa.

Elokuussa naista kaatuu kuin viljaa eikä talven tuloakaan tarvitse odotella kuumevesipullon seurassa.

UUSIODEMARI 20.3.–19.4.

(PIA VIITANEN, JOUNI BACKMAN)

Uusiodemarin vuosi käynnistyy vauhdikkaasti ja hän tarttuu innokkaasti uusiin tehtäviin. Energiaa tuntuu olevan vaikka mihin, eikä vastuunkantoa pidäkään pelätä. Vuonna 2014 on uusiodemarin aika näyttää kykynsä ja kaivaa piiloteltu kynttilä vakan alta. On kuitenkin varrottava, ettei kusinen neste hilahda kohti päälakea ja estä kokonaisuuksien hahmottamista. Syksyn tullen houkutteleva vieraisiin pöytiin tuijottelu kannattaa lopettaa alkujaan, kuten myös sekaantuminen vastakkaisen sukupuolen kevytkenkäisempiin edustajiin. Mikäli loppuvuosi tuntuu raskaalta eikä motivaatiota tunnu löytyvän, on syytä tutkiskella sieluaan Maalaisliiton periaateohjelman äärellä.

AY-JÄÄRÄ 20.4.–20.5.

(MIKAEL JUNGNER, MIAPETRA KUMPULA-NATRI)

Ay-jäärän alkuvuosi tuntuu takkuiselta. Jäärän ei pidä kuitenkaan jäädä lumeen makaamaan, vaan uuden draivin hakemiseen kannattaa satsata. Pääsiäisen tienoolla kannattaa hakeutua Rukan lumille. Oikea voitelu voi tuottaa aluksi vaikeuksia huhtikuun ay-uskovaisille, mutta pelko pois – suksi alkaa luistamaan kunhan rasvaa röörit afterskiin puolella. Lapin lomakohteissa piilee kuitenkin riskinsä.

Intohimoinen ja toisinaan hyväuskoinenkin ay-jäärä voi saada yllättävää huomiota kokeneelta keskustavaikuttajalta. Härän kannattaa tehdä pelisäännöt nopeasti selväksi, jottei punamultayhteistyö tiivisty turhan nopeaa tahtia.

Liiallisella hutkimisella voi olla tuhoisat seuraukset.

RUATTINKIELINEN DEMARI 21.5.–20.6.

(SUSANNA HUOVINEN, KRISTIINA SALONEN)

Ruattinkielinen demari on liekeissä alkuvuodesta. Puoluekokous innostaa ja ruoattinkielisen demarin, eli hurrin kannattaakin tuoda aktiivisesti omaa osaamistaan esiin.

Myös eurovaalit ovat oikea tunnemylläkän ja repäisyn paikka. On oltava rohkea ja antaa tunteiden viedä, huolimatta lähipiiristä kantautuvilta varoituksen sanoilta. He eivät tiedä mistä puhuvat! Erityisesti kesäkuukaudet ovat loistavaa verkostoitumisaikaa nuorelle hurridemarille. Kuumat suviyöt sopivat mitä loistavimmin ay-yhteistyön syventämiseen eikä tilaisuutta kannata jättää käyttämättä. Ruattinkielisen demarin on kuitenkin syytä pitää varansa - elämää muuttava tarjous tulee eteen täysin nurkan takaa. On syytä rauhoittaa tilanne ja mietiä, mitä oikeasti haluaa elämältä.

LIPPU 4 /2013

TUOMIOJALAINEN 21.6.–22.7.

(PÄIVI LIPPONEN, RIITTA MYLLER)

Talvi on kärsimystä tuomiojalaiselle. Hän on oppositiossa sekä luottamustoimissa että kotonaan. Täytymättömät toiveet, liian suuret odotukset ja harmaan arjen tarjoamat tuntemukset eivät tunnu nyt riittävän. Tavoistaan poiketen, myöskään esteettinen kauneus ei tuo tuomiojalaiselle tarpeellista tyydytystä. Valoa on kuitenkin luvassa eikä tuomiojalaisen pidä jäädä makaamaan kannatuksen ehtyvään virtaan. Sakset pystyyn ja päin vastavirtaa, sillä kesän käännyttyä syksyyn, tuomiojalaisen elämässä tapahtuu todellinen rytminvaihdos. Erityisesti kesäkuisille tuomiojalaisille syyssateet tuovat mukanaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kipinät sinkoilevat kun laineet lyövät rantaan ja puoluepolitiikkaa tehdään yötä myöten. Antava saa ja hakevalle annetaan.

LANDEDEMARI 23.7.–22.8.

(ANTTI LINDTMAN, KRISTA KIURU)

Vuosi 2014 vaihtuu ristiriitaisissa tunnelmissa. Landedemari kokee luottamuspulaa lähipiirissään eikä luotettavia liittolaisia tunnu olevan lähettyvillä. Kevään edetessä kummankin olkapään takana tuntuu olevan uusi kasvo, joka kärkkyy landedemarin paikkaa. Valitettavasti huoli ei ole aivan tuulesta temmattu. Kevät näyttää, mihin tilanne kehittyy, mutta varmaa on, ettei edessä ole helppo taival.

Kesällä landedemarille aukeaa todellinen itsensä kehittämisen ja omien kykyjensä koettelun paikka. Mahdollisuus kannattaa hyödyntää, sillä oman pään nollaaminen antaa paljon voimia syksyn koitoksiin.

VAPAAJÄSEN 23.8.–22.9.

(ANNELI KILJUNEN, SUNA KYMÄLÄINEN)

Vapaajäsenen vuosi lähtee liikkeelle suuressa tunnemylläkässä. Läheisten auttaminen tuntuu erityisen tärkeältä ja neitsyt voi kokea, että koko maailman paino lepää hänen harteillaan. Sote- ja kuntauudistuksen eteneminen näyttää vaivaavan häntä enemmän kuin pääministeriä konsanaan.

Tilanne uhkaa luisua yhden miehen umpikujaan, aivan kuten Paavo Väyrysen kansansuosio. Vapaajäsenen kannattaakin kuunnella ystäviään, joiden käytännönläheiset ja järkevät neuvot voivat osoittaa tien ulos umpikujasta. Yksi parhaista neuvoista on satunnaisten päiväkännien riipaiseminen. Jei! SHAMPPANJASOSIALISTI 23.9–22.10.

(KARI RAJAMÄKI, TUULA VÄÄTÄINEN)

Useamman vuoden alamäki ja oman ryhmän sisäinen luottamuspula ovat syöneet shamppanjasosialistin uskoa.

Lasi on puoliksi tyhjä, skumppademarin talo päällä seisoo ainainen sadepilvi ja anoppi ilmoittaa muuttavansa naapuritaloon. Shamppanjasosialisti ei kuitenkaan luovuta. Hän taistelee, hän kiertää maakunnan jokaisen torin ja liiken-

neympyrän taskulämmintä Saludoa tarjoillen. Kevät laittaa shampanjasosialistin elämänarvot uuteen uskoon. Hän päättää kääntää uuden sivun elämästään ja ryhtyy toteuttamaan unelmiaan. Skumppademari perustaa it-alan yrityksen, lyö hynttyyt yhteen turkulaisen ay-demarin kanssa ja aloittaa uuden käsityöharrastuksen.

REALISTIDEMARI 23.10.–21.11.

(JUKKA KÄRNÄ, SAARA KARHU)

Realistidemarin vuosi alkaa vakavahenkisissä tunnelmissa. Erityisesti marraskuun realistit kokevat tarvetta pohtia oman elämän suuntaan ja löytää uusia suuntia suuressa tarinassaan. Rytminvaihdos iskee täysillä eikä elämä ole entisensä sen jälkeen. Realistidemari laittaa kertarysäykseltä koko pakan sekaisin. Muutos kannattaa! Symbolinen rintamamiestalo palaa maan karrelle, hallituskumppanille mahdollistetaan suhdetoiminta toisaalla ja mikä tärkeintä – työtilanne heittää kärrynpyörää. Realistidemarin on tärkeää pitää kieli keskellä suuta ja muistuttaa itseään rytminvaihdoksen tärkeydestä. Loppuviimeksi vain luovan tuhon kautta voi syntyä uutta.

LIPPOSLAINEN 22.11.–21.12.

EERO VAINIO, PELI PAASIO)

Vuosi 2014 alkaa myötätuulessa. Lipposlaisen mieliala nousee kuin Juha Väätäisen itsearvostus ja elämä tuntuu rullaavan. Lukuisat torjuntavoitot (lue: häviöt) tuntuvat olevan takanapäin ja Lipposlainen kääntää uuden vaihteen silmään poliittisessa järjestötoiminnassa. Hyvässä flowssa syntyy tulosta eikä uusi draivi jää keneltäkään huomaamatta. Puoluekokous on lipposlaiselle ilon ja ystävyyden juhlaan. Vaikka kokouksessa nähdään repivääkin taistelua eikä veritahroilta vältytä, lähtee lipposlainen puoluekokouksesta intoa puhkuen. Pitkästä aikaa, hän kokee kuuluvansa oikeaan porukkaan ja tekevänsä työtä hyvien tavoitteiden eteen. Haasteista selvitään sisäistämällä Paavo Lipposen antama ohje. Ei ole mitään pelättävää.

29

30

LIPPU 4 /2013

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyyminä pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IN:

OUT:

Omalta synnyinpaikkakunnalta muualla asuminen edes hetkellisesti

Nukkuminen, ilmeisesti

Hesalaiset ja muut sielläpäin kasvaneet otukset eivät ymmärrä että Hesa on Hesa ja Hesassa ei ymmärretä miten muu Suomi makaa ja petaa. Tämän ei-niin-vähääkäänstereotypisoivan lausunnon pohjalta linjaan seuraavaa: ihmisen on hyvä asua elämänsä aikana muuallakin kuin pelkästään kotipaikkakunnallaan tai ihan sen lähimaastossa. Muualla asuminen avartaa katsantaa. Se, miksi otin nyt Hesan tässä erikseen esiin johtuu siitä että hesalaiset ovat muita arempia lähtemään muualle Hesasta, vaikka kyse olisikin vain lyhyestä, muutaman vuoden ajanjaksosta, mikä johtunee taas siitä, että Hesassa on aikalailla kaikkea.

Silti pitäisi henkisen kasvun nimissä jossain käydä asumassa. Hesa.

Suorat housut Suorat housut tuntuu hyvältä jalassa, jopa Hesassa käydessä.

Pitkien alushousujen pukemisen viivästyttäminen siihen pisteeseen asti, että tuntuu häijyltä Talven tuloon tulee reagoida pukeutumalla, mutta ei ajoissa koska se olisi liian helppoa. Koska kehitys tapahtuu vääjäämättä epämukavuusalueella, kuten Hesasta poistuessa, itseään ei pidä päästää liian helpolla pukeutumalla sään mukaisesti ajoissa ja siksi pakkasen on annettava hieman kirpaista, ennenkuin annetaan itselle lupa olla palelematta, mikä tapahtuu konkreettisesti pukemalla lämmintä päälle.

Tästä samaisesta syystä käytän yleensä sateenvarjoa vasta kun sataa ihan kunnolla. Tykit siis saa laittaa vasta sitten jalkaan kun on kylmä, ei aiemmin, ja vasta sitten kun on joku päivä ehtinyt palella. Omassa apartementoksessani on kylmä vaikka olisi normivaatteet päällä ja siten myös päivittäinen kehitys on huimaa. Haastan kaikki samaan.

Nukkuminen on itseasiassa ihan hyvä juttu, jota kannattaa tehdä koska muuten heittää lusikan nurkkaan. Henkilökohtaisella tasolla elimistöni on kuitenkin päättänyt että nukkuminen ei ole tässä elämänvaiheessa enää tarpeellista, joten tästä yleistän että kenenkään ei pidä nyt syksyllä nukkua paljoakaan. Napoleon koisasi ilmeisesti nelituntisia tirsoja ja Tesla veteli vain parin tunnin tupluureja, vaikka tosin myönsi simahtelevansa pitkin päivää. Ylellinen nukkuminen lyhentää kuitenkin elämän valveilla oltua aikaa ja siksi sitä juuri nyt pitää välttää kuin Hesaa marraskuussa.

Pikkutarkka panostus habitukseen Itsestään huolehtiminen on monitahoinen käsite ja sinällään ihan paikallaan. Jos homma menee kuitenkin överiksi, lopputulema on kummaa haparointia ja itsetunnon ulkoistamista ulkopuolisiin tekijöihin. Vaikka esimerkiksi huolitellusti pukeutumalla voi pyrkiä pönkittämään hetkellisesti omaa itsetuntoaan, kiinnittämällä muiden huomion epäoleellisiin seikkoihin, parempi olisi vain luottaa itseensä. Loppuvuonna tämä on nyt siis täydessä pannassa.

Hesalaiset hallitsevat tämän itsevarmuushomman yleisesti ottaen aika hyvin.

Hektittömyys Jos joskus on aika pitää itsensä kiireisenä, se on nyt, näin sanoo Merkuriuksen suhde Marsiin. Jos kuitenkin unohdetaan astrologiset tosiasiat, sellainen downshiftaaminen ei vaan kannata syksyllä, siinä ehtii masentua kun on pimeä.

Kiire on kaveri, kunhan sen kanssa ei vietä liikaa aikaa.

Hesassa on aina kiire, vaikkei ehkä tarvitsisikaan olla.

JÄSENRISTEILY 18.-19.1.2014 Tervetuloa mukaan SDP:n jäsenristeilylle. Luvassa tiukkaa asiaa, puhetta politiikasta ja hyvää seuraa. Älä jätä tätä väliin!

M/S EUROPA lähtee lauantaina 18. tammikuuta 2014 klo 18.30 Helsingin Länsisatamasta ja saapuu takaisin sunnuntaina 19. tammikuuta klo 16.00.

Ministereiden kyselytunnilta saat vastaukset ajankohtaisiin asiakysymyksiin.

Karaokekilpailu - vedä lempibiisisi aidon orkesterin säestyksellä.

EU-ehdokkaiden talk show.

Kenestä SDP:n väittelymestari?

Markkinatorilta ajatuksia politiikan tekemiseen.

Illan juhlissa luvassa loistava show, musiikkia ja tanssia.

Työväenlaulujen yhteislaulua, bingoa, viestintäkoulutusta ja paljon muuta ohjelmaa.

Muista ottaa passi tai virallinen henkilökortti mukaan laivalle.

SEMINAAREJA LAIVALLA: Vasemmiston tulevaisuus.

Sosialidemokratia Euroopassa.

Sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan visiot.

FSD:n kv-seminaari.

Arvokeskustelu vapaudesta.

SDP:n perhepolitiikan suuntaviivat.

HINNAT ALK. 40 €/hlö

TERVETULOA

VARAA MATKASI NYT!

MATKALIPPUJEN MYYNNISTÄ vastaa Matkapojat, osta matkasi täältä:

http://www.matkapojat.fi/risteily/teemaristeilyt/jasenristeily tai puhelimitse 010 2323 200. Yli 10 hengen ryhmät puh. 010 2323 117.

Katso koko ohjelma, hinnat ja liityntäreitit:

www.sdp.fi/jasenristeily

Jos sosialidemokratia ei ole kehittämässä ja vahvistamassa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja tekemässä työtä maailmanlaajuisen kestävän kehityksen saavuttamiseksi, niin kuka muu sen tekisi?

Met alli Liitt o Täyttätä Terästä stä Jokainen työntekijä on oman työnsä amattilainen.

Metalliliitto on oman alansa ammattilaisten kokoava voima. Teollisuus turvaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen, yhteispelillä pystymme parantamaan palkka- ja työehtoja.

www.metal l i l i i t t o.fi

www.tuomioja.org

Rauhallista joulua ja aktiivista uutta vuotta

Rauhallista joulua ja opintäyteistä uutta vuotta 2014 toivottaa Työväen Sivistysliitto

Katso kurssimme: www.tsl.fi

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! pintaliitodesign.com

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

HELSINKI

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@ demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

PUHEENJOHTAJA

Joona Räsänen 050 547 5590 joona.rasanen@demarinuoret.fi PÄÄSIHTEERI

Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ

Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi POLIITTINEN SIHTEERI

Matias Mäkynen 040 509 4409 matias.makynen@demarinuoret.fi TIEDOTTAJA

Sara Salomaa 044 550 5450 sara.salomaa@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Teppo Suontakanen teppo.suontakanen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Lauri Väänänen, 040 701 2339, lauri.vaananen@helsinki.fi UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT):

Toimisto: Asematie 11 B, 01300 Vantaa Järjestösihteeri: Taina Viikari, 044 523 4937, taina.viikari@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Juha Häkkinen, 040 772 4636, juha.hakkinen@helsinki.fi LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAISSUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

(02) 414 5200 Järjestösihteeri: Nelli Baran, 045 121 3284, nellibaran@gmail.com Puheenjohtaja: Petra Peltonen, 050 371 3920, petrapelt@gmail.com LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Puheenjohtaja: Milla Granlund granlund.milla@gmail.com Järjestösihteeri: Henna Riikka Kuivalainen, 040 679 2270, henna.riikka.kuivalainen@ demarinuoret.fi KYMI

Puheenjohtaja: Timo Väisänen, 050 376 7895, timbe.vaisanen@gmail.com ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Eveliina Reponen, eve.reponen@gmail.com POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Kauko Keskisärkkä, 040 484 6773, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Linda Venetkoski, 044 571 4177, linda.venetkoski@gmail.com FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Jacob Storbjörk, 050 407 4233, jacob_331@hotmail.com Kaikki yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.demarinuoret.fi. Tutustu myös piirien ja liiton facebook-sivuihin ja ryhmiin!

33

KV-TYÖRYHMÄ

Työryhmä koordinoi Demarinuorten toimintaa ja politiikkaa kansainvälisissä kattojärjestöissä.

Ryhmän puheenjohtajana toimii Ossi Ollikainen (ossi-pekka.ollikainen@cimo.fi) ja häneen voi olla yhteydessä kansainvälisissä asioissa. Työryhmän sihteerinä toimii poliittinen sihteeri Elisa Selinummi (elisa.selinummi@demarinuoret.fi).

Työryhmän jäsenet valitaan liittokokouskaudeksi.

Jäseniä ovat: Tino Aalto, Nina Castén, Hanna Hylkilä, John Kaye, Serveh Khalili, Jussi Kukkola, Roby Mountrakis ja Jannina Viljakainen.

TULEVAT TAPAHTUMAT

12 JOULUKUU

5.12.

Glögit 1

TAMMIKUU

5.12.

18.-19.1. SDP:n jäsenristeily 25.-26.1.

Puheenjohtajapäivät 2 HELMIKUU

14.-16.2.

Tulevaisuuden Tekijät –koulutus (osa 1) 6 KESÄKUU

6.-8.6.

Demarinuorten liittokokous

Tykkääthän jo meistä Facebookissa?

Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS

www.demarinuoret.fi