Lippu 02/2010

kuva: annika harald

Demarinuorten toimiston väki kesäkuumalla

Sosialidemokraattiset nuoret 2/2010

oravanpyörästä jaksamiseen Työelämän haasteita s. 4 Luottamusmiehen monet kasvot s. 10 yhteistyöllä eteenpäin! Haastattelussa Eero Heinäluoma s. 15 DEMARINUORTEN UUDET PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT Timo Kontio ja Teemu Hirvonen s. 18

pääkirjoitus

LIPPU 2 / 2010

Easy livin’ kati kokkonen

päätoimittaja

J

oskus sitä jää miettimään, että millaista on helppo elämä? Sellainen, että joka päivä hymyilyttää, on löytynyt itselle sopiva työ ja elämä on muutenkin tasapainossa. Helppo elämä näyttää siltä, että rahasta ei tarvitse murehtia ja joka päivä tekee mielekkäitä asioita.

He, joille elämä näyttää olevan helppoa, ovat useimmiten nähneet elämää vuosikymmenien ajan.

Ulkoisesti saamme asiat näyttämään hyviltä, eikä elämässä tunnu olevan murheita juuri kenelläkään. Me suomalaiset olemme usein tuppisuita ja omista ongelmista kertominen alkaa tyypillisimmin vasta silloin kun on tullut nautittua useampi lasillinen tai pullollinen rohkaisujuomaa.

On myös tapauksia, joissa tunteet puretaan muulla tavalla kuin puhumalla – lyömällä.

HELPPO ELÄMÄ VOI MUUTTUA raskaaksi hyvin pienistä asioista, joita ei saisi padota sisälleen. Tärkeää olisikin löytää ihminen, jonka kanssa voi puhua asioista avoimesti, pelkän kahvin voimalla. Välillä omat ongelmat ja vaikeudet huomaa mitättömiksi, kun jollakulla läheisellä on suurempia huolia.

Seurassa jaettu suru puolittuu – ja ilo kaksinkertaistuu.

Tuhansilla nuorilla ei ole ollut helppo elämä, kun töitä ei ole ollut. Nuorisotyöttömyys on ollut järkyttävän yleistä jo parin vuoden ajan. Hallituksen yritykset toimenpiteiden suhteen ovat olleet riittämättömiä ja tulleet liian myöhään.

Kansantalouden kannalta asiaa on turha surkutella, sillä

asetelma on kaikista vaikein yksilön kannalta. Jo muutaman kuukauden työttömyys saattaa passivoida ja pidempi työttömyys johtaa syrjäytymiseen. Kaikilla meillä pitää olla oikeus tuntea itsensä merkitykselliseksi ja oikeus tehdä työtä.

Työväenliike onkin sana, joka on vahvasti liitetty SDP:hen sen koko historian ajan. ”KAVERIA EI JÄTETÄ” -sanonta kuvastaa hyvin myös liikettä, jossa minä olen mukana. Demarinuorten tapahtumiin tullessa ei tarvitse miettiä, että mitä voin sanoa tai kenen viereen istun kahvipöydässä. Tiedän kaikkien jakavan samat arvot, vaikka olisimmekin erilaisia. Maailmakuvamme lähtee siitä, että etusijalla ei ole oman aseman parantaminen vaan asioita hoidetaan yhteisesti. Yhdessä olemme saavuttaneet muun muassa kahdeksan tunnin työpäivän ja kaikille mahdollisuuden koulutukseen korkea-asteelle asti.

Liittokokous on Demarinuorten ylin päättävä taho. Joka toinen vuosi siellä valitaan hallitus, joka käyttää järjestön valtaa liittokokousten välissä. Kokouksessa henkilövalintojen lisäksi tehdään tärkeitä linjauksia siitä, mitä mieltä Demarinuoret ovat muun muassa energiapolitiikasta, tasaarvosta ja työelämästä. Kaksi vuotta sitten kokoontuneessa liittokokouksessa oli loistava henki päällä ja uskon, että sama on luvassa tälläkin kertaa. Aate ja liike ovat kuitenkin jatkuvia. Toivotetaan kaikki uudet kiinnostuneet mukaan toimintaamme.

Aurinkoista rokkikesää!

”Ei ole olemassa muureja On vain siltoja Ei ole olemassa suljettuja ovia On vain portteja” - Tommy Tabermann -

Toimitussihteeri Paulus Toropainen, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi Julkaisija

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi Päätoimittaja Kati Kokkonen, kati.kokkonen@aloiteaitta.fi

Graafinen suunnittelija Minsu Kuusisto, minsu.kuusisto@taik.fi avustajat Mikael Hiltunen, Jussi-Pekka Rode, Lauri Väänänen, Eero Suoranta, Emilia Tervonen, Heta Välimäki, Ari Reunanen, Ilmari Nalbantoglu

Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Paperi kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g 3 / 2010 ilmestyy lokakuussa Aineistopäivä: Jutut 6.10 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna Isbom (09) 7745 1310, hanna.isbom@demarinuoret.fi

3

Oravanpyörästä jaksamiseen Työssäjaksamisen edellytykset luodaan jo lapsena Teksti: Jussi-Pekka Rode Kuvat: Martti Lintunen Kuvan lähde: Metallityöväen Liitto ry, Valokuva-arkisto. Kuvien henkilöt eivät liity juttuun.

M

aanantai-aamu, krapula ja vapina. Ja oravanpyörä. Monista työssäkäyvistä nuorista tuntuu siltä, että he eivät tee mitään muuta kuin juoksevat asioiden perässä päivästä toiseen.

Erilaiset pätkä- ja silpputyöt ovat tulleet jäädäkseen ja edellyttävät hyvää työssäjaksamista ja työhyvinvointia, terveellisiä elämäntapoja ja pitkää pinnaa. Tätä kirjoittaessani olen nukahtanut joka toiselle riville. Takana on jo 7 päivää putkeen töitä ja edelleen jatkuu. Enkä ole varmastikaan ainut nuori, jolle käy näin.

Laajan nuorisotyöttömyyden vallitessa minut valtaa kuitenkin tyytyväisyys, että olen löytänyt mielekästä ja hyväpalkkaista työtä. Lähteminen politiikkaan antoi uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilla, joten en ole huolissani omasta työllistymisestäni. Uhrauksia se silti vaati: Lapista oli lähdettävä Helsinkiin. Pienten paikkakuntien kohtalona onkin nuorten muuttaminen kaupunkeihin ja lopulta

sinne, missä työpaikat ovat. Nuorisotyöttömyys jättää maaseudulle vain syrjäytyneet nuoret.

Samaan aikaan kun työmarkkinoilla on 35 000 työtöntä nuorta, puhutaan eläkeiän nostosta ja työurien pidentämisestä. Nuorista tämä tuntuu varmaankin hyvin ristiriitaiselta ja siksi nuorisoliikkeen onkin toimittavana järjen äänenä ja korostettava pehmeitä arvoja sekä kokonaisvaltaista lähestymistä. Työurat pitenevät parhaiten siten, että autetaan nuoria jaksamaan takaamalla heille tarpeelliset palvelut ja tukemalla samanaikaisesti nuoria tiedostamaan omat oikeudet työelämässä.

TYÖSSÄJAKSAMISEN EDELLYTYKSET on luotava jo lapsena koulumaailmassa ja myöhemmin siirryttäessä peruskoulun jälkeen eteenpäin. Liian moni nuori ei löydä peruskoulun jälkeen paikkaa yhteiskunnasta, joten keskeiseksi kysymykseksi nouseekin yhteiskuntatakuun laajentaminen ja koko

LIPPU 1 / 2010

ikäluokan kouluttaminen. Jokaiselle nuorelle on löydettävä paikka yhteiskunnassa peruskoulun jälkeen ja nuoriin työttömiin olisi hyvä ottaa yhteyttä viimeistään 2-4 viikon kuluessa ja tarjota heille esimerkiksi koulutusta. Syrjäytynyt nuori maksaa paljon rahaa, mutta vuodattaa lisäksi verta aatteemme sydämestä.

työssäjaksamista niin paljoa kuin se, että tekeminen ei ole mielekästä. Nuorille on hyväksi aito oppimiskokemus, joka auttaa hahmottamaan työelämän kiemuroita. Rakentava palaute ja hyvät arviointikriteerit edistävät yksilön tietoutta omista vahvuuksista ja voimaannuttavat nuoren löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa.

Erilaiset pätkä- ja silpputyöt ovat tulleet jäädäkseen ja edellyttävät hyvää työssäjaksamista ja työhyvinvointia, terveellisiä elämäntapoja ja pitkää pinnaa

NUORET TOIVOVAT TYÖELÄMÄLTÄ ainakin neljää asiaa: riittävää toimeentuloa, itsensä toteuttamista, riittävästi vapaa-aikaa ja joustavuutta. Uutispäivä Demari kirjoitti pääkirjoituksessaan 15.4.2010, että kun nuoret näkevät pitkän työuran päättyvän potkuihin tai yritysjohdon ahneuksiin, jää side työntekijään ja työhön ohueksi. Vapaa-ajan ja joustavuuden arvostus johtuvatkin raskaista töistä ja halusta toteuttaa itseään töissä ja myös töiden ulkopuolella.

Pätkäsuhteet ja pienet palkat saavat nuoret unelmoimaan hyvästä palkasta. Nyrkkisääntönä toimii, että samasta työstä tulisi maksaa sama palkka. Provikkapalkka taas ajaa ihmisen tekemään tarpeettoman paljon ylityötunteja.

Sosialidemokratialla ei ole varaa jättää ketään jälkeen.

Koulutuspoliittisesta näkökulmasta katsottuna on järkevää lisätä opintojen ohjausta ja tehostettava opiskelijahuoltoa koko koulutusuralle. Varsinkin koulutusuran alkupäässä perus- ja toisella asteella on annettava opiskelijalle laajaa opintojen ohjausta, joka sisältää opetusta, ohjausta ja tukea elämän eri valintatilanteissa. Myös arviointijärjestelmiä, sekä valintatilanteessa että koulutuksen edetessä, on kehitettävä tukemaan ja voimauttamaan opiskelijaa itseään löytämään omat vahvuus- ja kehittämisalueensa.

Työssäoppiminen, työharjoittelu ja TET-jaksot ovat keinoja välittää nuorille tietoa työelämästä ja toimivat tukikeinona työllistymisessä. Valitettavasti nuoret ja opiskelijat toimivat liian usein ilmaisena tai halpana työvoimana eikä heidän oikeuksia kunnioiteta työelämässä. Tämä vaikeuttaakin työssäjaksamista ja työssäviihtymistä merkittävästi.

Demarinuorten yksi päätehtävä tulisikin olla se, että saadaan nuoret tiedostamaan oman oikeudet ja velvollisuudet työelämässä.

Yhtälailla myös palaute, ohjaus ja kritiikki ovat työkaluja, joilla tuetaan yksilön työelämävalmiuksia ja varmistetaan se, että nuori opiskelee oikeaa alaa. Mikään ei huononna

Samaan aikaan kun työmarkkinoilla on 35 000 työtöntä nuorta, puhutaan eläkeiän nostosta ja työurien pidentämisestä Nuorten työssäkäyvien tai opiskelijoiden toiveet vapaaajasta ja joustavuudesta ajautuvat kuuroille korville, jos asiaa kysytään hallitukselta tai työnantajapuolelta. Työurien pidennys on tullut jäädäkseen mörkönä, joka vain heijastaa yhä pitenevää elinikäämme ja muuttuvaa väestöpyramidiamme.

Meillä on yhä vähemmän nuoria tai työssäkäyviä suhteessa vanhuksiin. Siksi olisikin elintärkeää kiinnittää lukujen ja keinotekoisten ikärajojen sijaan huomiota nuorten toiveisiin vapaa-ajasta, riittävästä toimeentulosta, itsensä toteuttamisesta ja joustavuudesta. Tärkeintä olisi työllistää mahdollisim-

5

6

LIPPU 2 / 2010

man monta ja myös auttaa jaksamaan töissä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä painottaa uudistushalua ja masennuksen torjuntaa sekä työkykyä ja hyvinvointia työurien suhteen. Hyssälän mielestä johtamisen kehittäminen on yksi tärkeä avain työhyvinvoinnin saavuttamiseksi. Kuitenkin keinot ja vastuu jäävät työpaikkojen harteille. Työurien pidennystä olisikin hyvä tarkastella laajana yhteiskunnallisena haasteena, johon kuuluvat niin koulut ja oppilaitokset, kunnat ja kaupungit, opiskelijat, nuoret ja eläkeläiset sekä lisäksi kolmikantayhteistyö.

KAHDEKSAN OPISKELIJAJÄRJESTÖÄ teki helmikuussa ulostulon omilla työurienpidennyslaskemillaan. Otsikolla ”Välivuodet puoliksi ja muita hyviä keinoja työurien pidentämiseksi alkupäästä” opiskelijajärjestöt halusivat kiinnittää päättäjien huomion jaksamiseen ja opintojen ohjaukseen.

Opiskelijoilla on oltava oikeus suorittaa tutkinto loppuun ennen työelämään siirtymistä.

Tärkeää on myös varmistaa riittävä opintotuen määrä, jonka on sellaisenaan mahdollistettava kokopäiväinen opiskelu vanhempien tuloista riippumatta. Voidaan perustellusti väittää, että heikko taloudellinen tilanne on suurin yksittäinen opiskelumotivaatiota heikentävä tekijä.

Nuoret kantavatkin yhä enemmän huolta toimeentulosta, eikä tilannetta helpota nuorten kasvava velkaantuminen.

Ennustankin, että vuosina 2015–2020 merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee olemaan nuorten ihmisten velkataakka ja yksityinen perintä- ja luottosektori, jotka eivät häpeä karhuta saatavia kovalla korolla.

nuoret ja opiskelijat toimivat liian usein ilmaisena tai halpana työvoimana eikä heidän oikeuksia kunnioiteta työelämässä TYÖSSÄJAKSAMINEN ON HELPOMPAA, kun tarjolla on vakituinen työpaikka ja toimiva työterveydenhuolto. Silti huolestuttavana voidaan pitää suurta määrää alle 30-vuotiaita työkyvyttömyyseläkkeellä olevista, joista 75 % kärsii mielenterveysongelmista. Terveydenhuolto onkin yhä enemmän eriarvoista ja luokkasidonnaista, eikä oikeutta terveydenhuollon riittävyyteen ja toimiviin palveluihin löydy tasaisesti. Ennaltaehkäisykin jää monesti vain sanahelinäksi, jolla tukitaan tyytymättömien kansalaisten suu.

Terveyttä olisikin edistettävä lapsesta vaariin, ottamalla kokonaisvaltainen ja ennaltaehkäisevänä lähestymistapa ja luopumalla vähitellen yksityisestä ja eriarvoistavasta terveydenhuollosta ja palaamalla ihmisläheiseen hoitoon.

Luomalla edellytykset terveelle elämälle yksilölle annetaan mahdollisuus pysyä työkykyisenä pitkään.

ia ngelm o s y e n terv Mielen : kiusaamise n vastaa en in kitkem rin

ulttuu rveyden n mielente si on n jakava te r ia o r u o Nu än tta yk uita syit nia, mu ja se lisäksi m äärään on mo n merkittävä, e m is n y e it r e suur me e ajassam omassa iusaaminen. ssa k malaise on koulu eksi suo ismin k

tion perfek

iusaa kohte misen . Onko k kiusaa –10 % lapsista n oikeastaan i t s a v utuu 5 Toistu t? Sitä o yhtenäistä ulussa jo ääntyny a perusko entynyt vai lis ei ole olemass amista äh a sa minen v ta sanoa, kosk eri aikojen kiu henn a inen vä lä, ll to o m jo d a , a h a s a ri iu m ta k sil it o m in k u n k ta llis lä, o väliä historia ta. Lopulta sil n paljoa rveyden ii n a le rr o e ielente nyt, ei voisi v iempien m i lisäänty S Pitkän si tynyt va rkitsee myöhe en paljon. TAY en a ll e me eruste erityis että se uksen p vien traumaustalla im ta tk n ie tu ongelm alassa tehdyn hakeutu mista. oitoon a ira eyden h tyy koulukiusa men sa v r te n iele löy kertaa m 60 % kohdalla allio? Antti K ta taustas puuttua Koulu on n ii is a KiVa N voit illitseloitettu KIUSAAMISEE ikana a kiusaamisen h ko a ri te is MITEN in i ko s m k s ja e e tu n n e ä li p kkaryhm amiseen mäen o nut hyväksi vä o lu u stu tu utt osoittau iVa Koulu peru teen mu ön torjuma .K n raken is misessä isön sosiaalise lee koko yhte n tu te aamine h s ta y s iu lu e k u is ko a myös alta yhteisössä iusaam k k s ä o k tt , e ä , siten lit ja v tärkeä esti: roo ämä on ilmiö. T yhteisövälitteis ajalle. isen sa kiusaam su to tapahtu sä tärkeitä kiu uita ohjelmia is p o en län yli yös m ovat yle Jyväsky oits säksi m n o li te n n u o k lu , u lu KiVa Ko si on olemassa oska KiVa Kou en K ek tkimuks ), ja estämis y Vaaka-malli. si (arviointitu lella o u k p tt a e a ta it k is tehok sa keh iusaam päristöit erittäin entää k kouluym isäätautunu iVa Koulu väh ri e i s k K ava n lak mukaan lposti adaptoit määriteltäisii ksi he stämise i tästä e ä n tt e e erittäin , is m ta ta s a a ä ra s s a s iu k ip , n käytö hin, olis tenäinen malli Koulu o assa kouluista a h iV y , K n t s y o N a . ti lt täine s in a e v ääteis kouluih ssa käyttöön lisi lakis kaikkiin ottama Koulu o stäisi kehittän a a a iV ll K o s sitä a. Jo ä ei e ten i kaikiss käytössä, täm lmia, ku mutta e isia ohje Koulun issa ta lu s u a o v k n kaikissa ita kiusaamise n käyttää KiVa ii u mästä m an niitä voitais , va . n e tä Vaakaa n e tia täyd konsep antoglu ari Nalb m Il i: t s k Te

LIPPU 2 /2010

Perfektionisti mielenterveyden rajamailla Teksti: Ilmari Nalbantoglu

J

otkut lukijat tuntevatkin minut, ja tietävät, että olen aina myöhässä, hukassa ja väärässä suunnassa.

(Tämä on helppo aloitus kirjoitukselle, jota rupean kirjoittamaan rapsakkaat kolme päivää deadlinen jälkeen.) Ominaisuus ärsyttää muita, mutta ennen kaikkea itseäni. On ärsyttävää identifioitua myöhästelijäksi, ja elää elämäänsä kaikki merkittävät pikkuesineet hukassa.

Silloin kun olen hajoamassa omaan hajanaisuuteeni (usein), yritän ajatella, että ellen olisi tällä tavalla vaillinainen, olisin varmasti jollain toisella tapaa. Ihmisen ominaisuudet voi ajatella isona kytkintauluna, jossa on tuhottomasti pieniä vipusia: ”säntillisyys: on/off”, ”järkevyys: on/ off”, jne. Kellään meistä ei ole ihan kaikki valot päällä.

Vaikka aika ylevästi kuvailin pyrkiväni hyväksymään oman vaillinaisuuteni, helppoa se ei ole. Yhteiskuntamme tukee täydellisyyden tavoittelua, suorittamista ja tehokkuutta. Yhteiskunnallisesti merkittävää on sen vaikutus kasvaviin nuorten mielenterveyden ongelmiin.

Uskon että vaikutus on kahdenlainen, kuvastaen muutoinkin kasvavaa eriarvoisuutta. Vähän kärjistäen meillä on kahdenlaisia nuoria – hypersuorittajia ja uloslyötyjä.

Hypersuorittajien elinpiiriin kuuluvat paineet arvosanoista, koulutuksesta ylipäätään, harjoittelupaikoista, urasta, suorituksista. Ja pelko vaillinaisuudesta. Uloslyötyjen elinpiiriin kuuluvat kaikki edellä mainittujen vastakohdat päihteistä kouluttamattomuuteen ja työttömyyteen.

Yhteiskuntamme tukee täydellisyyden tavoittelua, suorittamista ja tehokkuutta. Yhteiskunnallisesti merkittävää on sen vaikutus kasvaviin nuorten mielenterveyden ongelmiin.

R

oolit ovan molemmille vaarallisia. Hypersuorittaja ei saa epäonnistua, uloslyödylle on epäsopivaa edes tavoitella mitään missä onnistua. Hypersuorittaja kokee vertaisten menestyksen kysymyksenä: miksi et menesty? Uloslyöty kokee oman yrityksensä menestyä kysymyksenä: mikä sinä kuvittelet olevasi?

En tarkoita, ettei näiden kahden nuorten arkkityypin väliin mahtuisi monenlaista tallaajaa, mutta jako kuvaa kuitenkin mielenterveyden ongelmien jakautumista ja syitä.

Perfektionismin kulttuuri on yksi keskeinen syy nuor-

ten mielenterveyden ongelmiin, joskin kahdella eri tavalla.

Herää kysymys: voidaanko sitä jotenkin hillitä? Helppoa se ei ole. Tällainen kulttuuri pohjautuu tavoitteeseen hyvinvoinnin kasvusta talouskasvun myötä. Konsensuksenomainen ajatus yrityksistä poliittiseen johtoon on, että mitä tuottavampia olemme, sitä enemmän talous kasvaa, ja sitä enemmän hyvinvointi kasvaa. Sitä enemmän sitä on myös jaettavaksi. Tämä konsensus vaatii suurempaa tehoa, tuottavuutta ja spartalaista perfektionismia yksilöiltä. Aika ajoin kuulee ajatuksia talouskasvun pysäyttämisestä ympäristön tuhoutumisen estämiseksi. Voisiko talouskasvun pysäyttämisellä olla myönteisiä vaikutuksia myös ihmisten jaksamiseen ja mielenterveyteen? Ehkä voisi, jos talouskasvu voitaisiin pysäyttää. Vaikka lyhyitä taantumia mahtuu matkalle, talous kuitenkin tulee kasvamaan ihmisten päivien päähän.

Arvostamme vapaan kanan munia.

Voisimmeko ostaa tulevaisuudessa stressittömän konsultin neuvoja?

T

alouskasvu tarkoittaa taloudessa kiertävän rahan ostovoimaista kasvua. Raha taas on arvon mittari ja vaihdon väline: ihmiset mittaavat vaihdettavissa olevien asioiden arvoa rahalla. Arvo on jotain tavoiteltavaa. Tässä mielessä talouskasvun lopettaminen tarkoittaa tavoiteltavan tavoittelemisen lopettamista, joka on yhteiskunnallisessa mittakaavassa absurdia.

Sen sijaan tavoittelun kohteen muuttuminen on mahdollista. Erilaiset terveysvaikutteiset elintarvikkeet kasvattavat suosiotaan. Mitä voisivat tarkoittaa mielenterveysvaikutteiset tuotteet? Arvostamme vapaan kanan munia. Voisimmeko ostaa tulevaisuudessa stressittömän konsultin neuvoja?

Asiaa kannattaa miettiä. Millainen olisi rauhallisemman kulttuurin talous? Tämä vaikuttaisi siihen, miten koemme itsemme, luommeko paineita ja pysymmekö järjissämme.

Siihen asti kunnes talous ja yhteiskunta muuttuvat, meidän nuorten on äänestettävä kaikille saatavilla olevien laadukkaiden terveyspalveluiden ja esimerkiksi opintojen tukipalveluiden puolesta. Ja yritettävä hyväksyä vaillinaisuutta, erityisesti itseltä.

Kirjoittaja on Kansanedustajan avustaja, joka toimi eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän sihteerinä syksystä 2008 kevääseen 2010.

7

8

LIPPU 2 / 2010

”Paskaduunitta lääkäriksi” –asenne pois!

Kokemus oli Oulun Nuorisotyövoimalassa arvokasta

N

uorten kiinnittyminen työelämän rattaisiin ei ole nyky-Suomessa helppoa.

Lama on kasvattanut jo ennestään pelottavan korkeita nuorten työttömyystilastoja, erityisesti PohjoisPohjanmaalla. Valoa yöhön tarjosi 19.4. Oulussa pidetty Demarinuorten ja SDP:n yhteinen Nuorisotyöllisyysvoimala, jossa asiantuntijapaneelin voimin pyrittiin ratkomaan nuorisotyöllisyyden ongelmia ja kartoittamaan mahdollisuuksia.

TYÖKOKEMUS NOUSEE päivän keskeisimmäksi teemaksi. Sen omaaminen avaa ovia, sen puuttuminen vähentää mahdollisuuksia. Nykyisellään työelämä ja opinnot kohtaavat liian harvoin.

Kullankallis harjoittelupaikka saattaa olla kiven alla.

- Työntekijä- ja työnantajaosapuolten on yhdistettävä voimansa, jotta harjoittelupaikkoja saadaan lisää, toteaa SAK:n aluejohtaja Vesa Saarinen.

Opintoihin kuuluvan työharjoittelun lisäksi erilaiset projektit nähdään varsinkin kulttuuripuolen opiskelijoille hyvänä mahdollisuutena. Nekään eivät kuitenkaan ole ongelmattomia.

- Miksei EU-projekteissa voi olla

mukana ja opiskella yhtä aikaa? ihmettelee Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Nykyisellään projekteihin osallistuminen vaatii opintojen laittamista tauolle, mikä hidastaa valmistumista, eikä ole nuoren etujen mukaista, hän summaa.

NYKYÄÄN ESINTYVÄSTÄ ”ilman paskaduunia lääkäriksi” –asenteen Saarinen nostaa esiin huolestuttavana ilmiönä.

Jokainen panelisti rientääkin kilvan kehumaan, kuinka kaikenlainen työ on arvokasta kokemusta. Myös vuokratyö nähdään hyvänä mahdollisuutena.

- Jos vuokratyöfirma hoitaa asiansa hyvin, se on ok, Saarinen kiteyttää.

Sesonkityöntekijöiden tarve on hänen mukaansa tunnustettava, ja tällaisissa tapauksissa vuokratyöllä on sijansa.

Vuokratyön kenttä ei enää ole samanlainen villi länsi kuin aiemmin.

Yhä useampi firma noudattaa alan sopimuksia ja haluaa kohottaa kasvojaan.

- Suurin osa firmoista haluaa parantaa imagoaan, Ely-keskuksen työvoimaosaston johtaja Maire Mäki muistuttaa. teksti: Emilia Tervonen

D

emarinuoret järjesti keväällä 2010 yhteistyössä SDP:n piirien kanssa kolme nuorisotyöllisyysvoimalaa.

7.4. nuorisotyöllisyysvoimala pidettiin Porin kirjastossa ja keskustelussa nousi esiin nuorten työpajojen merkitys nuorisotyöttömyyden torjunnassa.

Lisäksi esille nousi vahvempi yhteistyö alueen yritysten kanssa. 19.4. keskustelu kävi vilkkaana Oulussa kulttuuritalo Valven kahvila Mintussa. 23.4.

Imatralla pidetyssä nuorisotyöllisyysvoimalassa keskustelussa kiinnitettiin huomiota nuorten mahdollisuuteen työllistyä omalle kotiseudulleen.

Keskustelu jatkuu ja nuorille on saatava työtä. Alueelliset haasteet ovat erilaisia. Puheet on nyt pidetty ja nyt on tekojen aika!

teksti: Paulus Toropainen

LIPPU 2 /2010

40 vuoden kokemus kehityksestä Solidaarisuus on vuosikymmenten ajan toiminut tasa-arvoisen kehityksen puolesta. Pitkän kokemuksen ansiosta työ on myös tuottanut tulosta.

K

ansainvälinen solidaarisuussäätiö, tuttavallisemmin Solidaarisuus, täyttää tänä syksynä 40 vuotta. SDP:n puoluekokouspäätöksellä vuonna 1970 perustettu järjestö sai alkunsa suomalaisen kehitysyhteistyön ottaessa ensimmäisiä askeleitaan. ”Solidaarisuuden syntyessä Suomi oli vielä paljon sulkeutuneempi maa kuin nykyään”, kertoo Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka. ”Kansainvälinen yhteistyö oli vielä uusi asia.”

Alkuaikoinaan järjestö tuki esimerkiksi Etelä-Afrikan rotusorron vastaista liikettä. Suomalaisten lahjoittajien avulla hankittiin muun muassa lääkkeitä ja sairaanhoitotarvikkeita.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön siirryttiin 1980-luvulla, jolloin esimerkiksi perustettiin Nicaraguaan toistakymmentä päiväkotia ja ilmaisia aterioita tarjoavaa lastenruokalaa. 80-luvun aikana Solidaarisuudesta tuli yksi Suomen aktiivisimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä.

Solidaarisuus on toiminut kaikissa kohdemaissaan jo pitkään, Ugandassa ja Nicaraguassa jo 80-luvulta lähtien. Solidaarisuus tunteekin näiden maiden olosuhteet hyvin ja pystyy keskittymään kunkin maan keskeisiin ongelmiin. ”Esimerkiksi Somalimaassa tuemme nuorten ammattikoulutusta, jotta maata voitaisiin rakentaa uudelleen sodan jälkeen. Ugandassa taas aidsin vastaiselle työllä on tärkeä rooli”, Miia Nuikka kertoo.

SOLIDAARISUUDEN HANKKEISSA on

kaksi painopistettä: köyhyyden vähentäminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Molemmilla osa-alueilla on saatu paljon aikaan. ”Solidaarisuus on yksi Suomen johtavia järjestöjä tasa-arvon kokonaisvaltaisessa huomioon ottamisessa kehitysyhteistyössä”, Miia Nuikka kertoo. Solidaarisuuden työssä huomioidaan aina naisten asema paikallisessa yhteisössä ja varmistetaan, että hankkeiden tuottama hyvinvointi jakautuu tasaisesti. ”Olemme myös edelläkävijöitä pientuottajien yhteistoiminnan kehittämisessä”, Nuikka jatkaa.

Yhteistyötä tekemällä maaseudun pientuottajat voivat päästä mukaan entistä laajemmille markkinoille ja saada paremman hinnan tuotteistaan. Esimerkiksi nicaragualaisesta Tierra Nueva -osuuskunnasta on Solidaarisuuden tuella tullut maan johtava hunajantuottaja, joka menestyy lamasta huolimatta.

Solidaarisuus toteuttaa hankkeensa yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa, jotta aikaansaatu kehitys olisi kestävää. Esimerkiksi PohjoisNicaraguassa luotiin matkailua edistämällä 2300 uutta työpaikkaa.

Samalla perustettiin paikallisten yrittäjien muodostama matkailukamari, joka jatkaa matkailualan kehittämistä alueella. ”Toiminta ei loppunut, vaikka hanke päättyi”, Miia Nuikka toteaa. ”Matkailuhankkeessa luotiin PohjoisNicaraguaan uusi elinkeino.”

KEHITYSYHTEISTYÖN LISÄKSI

Solidaarisuus on 2000-luvun alusta lähtien tehnyt myös lähialueyhteistyötä Venäjän Karjalassa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomessa alettiin kiinnittää huomiota Suomen ja Venäjän väliseen elintasoeroon.

”Solidaarisuudessa todettiin, ettemme voi sulkea silmiämme lähialueen ongelmilta”, Miia Nuikka kertoo.

Solidaarisuuden tuella on muun muassa perustettu Sortavalaan turvakoti perheväkivallan uhreille. Uraa uurtavan hankkeen ansiosta vaiettuun ongelmaan on alettu kiinnittää huomiota ja Venäjän Karjalaan on syntynyt omaa väkivaltatyön osaamista.

Miia Nuikan mielestä suomalaisten suhtautuminen kehitysmaiden tukemiseen on pääsääntöisesti positiivista. ”Suomalaisilla on aina ollut talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä”, hän toteaa. ”Kyselyiden mukaan yksittäisten ihmisten halu tukea kehitysyhteistyötä on edelleen vahva. Suomalaiset haluavat tehdä osansa globaalin yhteisvastuun eteen.”

Teksti: Eero Suoranta Kuvat: Solidaarisuus

9

10

LIPPU 2 / 2010

LUOTTAMUSMIEHEN MONET KASVOT teksti: Paulus Toropainen kuvat: Tapio Ilola

E

lintarviketeollisuus työllistään Suomessa lähes 40 000 alan ammattilaista, jotka pitävät huolen siitä, että ruokaa riittää päivittäin kauppojen hyllyille ja sitä kautta ihmisten vatsantäytteeksi.

Työpaikoilla työntekijöiden puolta pitävät ammattiliittojen paikalliset edunvalvojat – luottamusmiehet, jotka puhuvat reilujen työelämän pelisääntöjen toteutumisen puolesta työpaikoilla, lähellä työntekijää.

Lauri Niskanen on työskennellyt Liha-Saarioinen Oy:ssä jo yhdeksän vuotta. Liha-Saarioinen kuuluu Saarioinenkonserniin, joka työllistää keskimäärin 2 200 henkilöä kuudella paikkakunnalla kotimaassa, lisäksi Saarioisilla on tehdas Virossa. Valkeakosken yksikössä valmistetaan leipomo- ja lihatuotteita, mm. pitsoja, makkaroita ja piirakoita.

Valkeakosken tehtailla työskentelee noin 380 henkilö.

Lukion ja armeijan jälkeen päädyin kesätöihin LihaSaarioisille. Minun piti vain piipahtaa paikalla, mutta työ oli kivaa ja tälle tielle olen jäänyt, kertoo nyt 31-vuotias Niskanen.

Liha-Saarioinen on työhistoriani ensimmäinen ”kunnon” työpaikka. Tulin töihin makkara-pakkaamoon kuorimaan makkaratankoja. Työstä sai ihan hyvin rahaa ja työn fyysisyys miellytti. Muutaman vuoden työskentelin määräaikai-

silla sopimuksilla, tuuraten mm. vuorotteluvapaita, jonka jälkeen minut vakinaistettiin, hän jatkaa.

NISKANEN ON KASVANUT PERHEESSÄ, jossa sosialidemokraattiset arvot ja ammattiyhdistystoiminta ovat olleet osa arkea ja tuttuja asioita pienestä pitäen ”En aluksi ajatellut jääväni töihin Saarioiselle loppuiäkseni. Kun kuitenkin huomasin viihtyväni hyvin ja totesin, että työ vie voiton opiskeluista, päätin liittyä ammattiliiton jäseneksi.”

Liiton jäsenet ovat vaikuttamassa oman alansa kehitykseen, palkkaukseen, edunvalvontaan ja moniin muihin asioihin Lauri ehti olla töissä noin vuoden ennen ammattiliittoon liittymistä. Jos joku olisi tarjonnut jäsenyyttä, olisi Lauri voinut liittyä liittoon jo aiemmin. AY-liikkeen arvot olivat Laurilla jo lapsuudesta tuttuja.

Ammattiliitoon liittymisessä suurin syy nuorempana oli liiton kautta tuleva turva työttömyyden varalle. Nyt myöhemmin kaikki muut liiton tarjoamat palvelut ja edut ovat tulleet entistä tärkeimmiksi, hän jatkaa.

Jos on menossa esimerkiksi kesätöihin ja ei kuulu vielä ammattiliittoon, kannattaa siihen liittyä heti ensimmäisenä työpäivänä. Kesätöidenkin aikana voit kerryttää itsellesi ns. työssäoloehtoa, joka antaa sinulle oikeuden työttömyysturvaan.

Varmin keino liittyä ammattiliiton jäseneksi on etsiä työpaikan luottamusmies käsiinsä heti kun mahdollista.

Jos työpaikalla ei ole toimivaa luottamusmiesorganisaatiota, voi useisiin ammattiliittoihin liittyä netin kautta, Niskanen kehottaa.

ELINTARVIKEALALLA JÄRJESTÄYTYMISASTE

on yleisesti ottaen ollut aina suuri, joka tarkoittaa liiton jäsenten määrää suhteessa alalla työskentelevien työtekijöiden määrään. Elintarvikealalla työtekijät järjestäytyvät pääsääntöisesti Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n, joka on 36 000 jäsenen ammattiliitto.

Ammattiliitto on samalla alalla työskentelevien ihmisten liittouma, jonka kautta työpaikalla ja työelämässä ajetaan asioita eteenpäin. Liiton jäsenet ovat tätä kautta vaikuttamassa oman alansa kehitykseen, palkkauk-

LIPPU 2 / 2010

seen, edunvalvontaan ja moniin muihin asioihin, Niskanen toteaa.

Omiin työolosuhteisiin voi vaikuttaa monella tavalla, yksi niistä on ammattiliittoon kuuluminen ja sitä kautta asioiden eteenpäin vieminen ja kehittäminen.

Olen aina ollut kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista ja osastolla työskennellessä olin mukana monissa keskusteluissa työkavereiden kanssa, Niskanen kertoo.

Luottamustehtäväuralle Lauri lähti osittain mukaan sattumalta.

Olin kävelemässä pääluottamusmiehen toimistokopin ohi ja hän huikkasi, kiinnostaisiko minua ryhtyä työpaikan varapääluottamusmieheksi. Minulla oli kiire takaisin omalle työpisteelleni ja vastasin vain ”joo joo”. Siitä se ura siten lähti ja erilaisia kursseja ja koulutuksia tuli käytyä. Viimeisimmissä luottamusmiesvaaleissa minut valittiin työpaikan pääluottamusmieheksi, Niskanen kertoo.

Pääluottamusmies on työpaikalla työntekijöiden edustaja.

Pääluottamusmiehen ei kuitenkaan tarvitse vastata yksin kaikesta, vaan Niskasen tilanteessa apuna työpaikan edunvalvonnassa toimii varapääluottamusmiehen lisäksi myös osastoiden omat luottamusmiehet. Yhdessä he kaikki edustavat työtekijöitä ja edistävät parempia työskentelyoloja.

Mitkään työpaikan asiat eivät mene eteenpäin, jos vain istuu hiljaa yksin ja mutisee. Asiat pitää ottaa yleiseen keskusteluun. Täytyy tehdä aloitteita ja ehdotuksia paremmista työoloista tai järjestelyistä, rohkaisee Niskanen.

Luottamusmiestyöstä suurin osa on neuvottelemista työnantajan kanssa esim. työpaikkaan, työnlaatuun, työsuojeluun ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa.

Mitkään työpaikan asiat eivät mene eteenpäin, jos vain istuu hiljaa yksin ja mutisee. Asiat pitää ottaa yleiseen keskusteluun. Täytyy tehdä aloitteita ja ehdotuksia paremmista työoloista tai järjestelyistä Lisäksi luottamusmiehet kohtaavat kiistatilanteita, joissa tehtävänä on edustaa yksittäistä työtekijää tai työntekijöitä.

Hoidamme myös asioita liiton suuntaan ja tarjoamme neuvoja ja apua, jos jokin askarruttaa mieltä, Niskanen kertoo työstään pääluottamusmiehenä.

LIITON JÄSENET PÄÄSEVÄT vaikuttamaan liitossa tehtä-

viin päätöksiin ja toimintoihin ammattiosastojen ja liiton

hallinnossa mukana olevien jäsenten kautta. Niskanen on mukana liiton toiminnoissa pääluottamusmiehenä sekä liittovaalein valitun valtuuston jäsenenä.

Ay-liikkeen edustajana minulle on tärkeää, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan siinä maassa missä ruoka on valmistettu. Sen vuoksi pakkausmerkintöjä tulee luettua kaupassa hyvin tarkasti Olen mukana SEL:n valtuustossa, jossa mm. päätetään liiton toimintasuunnitelmista, budjeteista ja linjauksista.

Vaikutamme palkkauksen ja muiden työehtojen lisäksi myös valtakunnalliseen päätöksentekoon ja teemme liittona paljon työtä suomessa valmistetun kotimaisen ruuan puolesta, Niskanen kertoo.

Ay-liike kansainvälistyy koko ajan. Meidänkin alalla monet suuret yritykset toimivat jo Suomen rajojen ulkopuolella mm. itämeren alueella. Yhteisesti sovitut kunnolliset työehdot ympäri maailmaa ajavat myös suomalaisten elintarvikealan työntekijöiden etuja.

Itse olen ylpeä siitä, että teen kotimaista ruokaa. Suomalaista ruokaa mainostan aina eettisenä valintana, sillä se tarjoaa suomalaisille työtä.

Itse pidän tärkeänä sitä, että syön ruokaa, josta tiedän, että sen tekijät ovat tehneet ruokaa turvallisissa ja terveellisissä työolosuhteissa. Ay-liikkeen edustajana minulle on tärkeää, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan siinä maassa missä ruoka on valmistettu. Sen vuoksi pakkausmerkintöjä tulee luettua kaupassa hyvin tarkasti, Niskanen toteaa lopuksi.

11

12

LIPPU 2 /2010

Kesätöissä ongelmia?

Apu on lähellä!

Paulus TOropainen

tiedotussihteeri

K

esätyökausi lähestyy ja monet nuoret suuntaavat työskentelemään kesäksi moniin erilaisiin paikkoihin. Kesätyökausi tietää kuitenkin työtä myös ammattiliittojen yhteiselle kesäduunaripuhelimelle.

Kesäduunaripuhelin avataan nyt viidennen kerran auttamaan työntekijöitä heidän mahdollisissa ongelmissaan työpaikoilla. SAK:n järjestösihteeri Anita Spring kertoo palvelun tulevan tarpeeseen. ”Vuosittain puheluja tulee 350–600, eli tarvetta selvästi on”, Spring valaisee taustoja.

Kesätyöntekijät saattavat kohdata työurallaan monenlaisia ongelmia. Puhelinpalveluun tuleekin monenlaisia avunpyyntöjä erilaisista asioista. ”Nuoret kertovat, että palkkaa maksetaan usein alle vähimmäispalkan. Lisäksi kirjallista työsopimusta tuntuu olevan hankala saada pyynnöistä huolimatta”, Spring mainitsee.

Ongelmia on myös työajoissa ja erilaisten lisien maksussa. ”Puhelimeen tulee myös kyselyjä ylitöiden, iltojen ja viikonloppulisien korvauksista”, Spring kertoo. Työaikojen kanssa saa työnantaja olla tarkkana ja usein sesonkityössä työpäivät saattavat venyä – näitä ei kuitenkaan ole aina otettu huomioon, vaan niihin on jouduttu puuttumaan.

Kesätyöntekijän kannattaa olla tarkkana myös työsuhteen loputtua. Työtodistus on syytä saada ja viimeisestä

palkkanauhasta on myös syytä tarkastaa, että lomakorvaukset on maksettu asianmukaisesti. Springin mukaan näin ei aina ole.

Heti työsuhteen alkaessa kannattaa tehdä työsopimus kirjallisena ja tarkastaa esimerkiksi koeajan pituus, palkka ja työsuhteen laatu (määräaikaisuus/toistaiseksi voimassa oleva). Lisäksi kannattaa rohkeasti kysyä neuvoa, sillä työnantajalla on velvollisuus perehdyttää työntekijä työhönsä.

Useimmilla työpaikoilla toimii myös luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Heiltä kannattaa tarvittaessa kysyä neuvoja erilaisiin arjen pulmatilanteisiin. He ovat liittojen edustajia työpaikalla ja he edustavat myös kesätyöntekijöitä. www.liittot.fi Numero, joka kertoo sinulle oikean ammattiliiton p. 0800 179 279

isesta

um n kuul o o t t i tili Ammat uja nia et o m n o

t t - ja muu työehdo olestasi palkka vitaan, t u u m a so a- ja e pu 1. Palkk tto neuvottele tosopimuksess ajoista, ilii eh aan työ it v o s a Ammatt Oman alan työ ll sekä a m ta a is S s . t. maksaa orotyökorvauk u työehdo lu u u stä k ja vu mitä työ n palkasta, ylija a s u a ir a s . lomista iettamusm taan luo älittää tietoa ies s e m s d u u u m k a 2. Luott t valitsevat kes , sovittelee ja v usmies ijä am , sopii e le e ä. Luott ijöiden ja Työntek tt o jan välill k a neuv hen, jok iden ja työnanta jana, jos työnte ta s . ijö u k iä d s te e k n y n ö ty lisy ide y erimie öntekijö toimii ty n kesken synty ja astyönanta ömyysk yös tyött ansioihia m t rv lu tu u s ömyy on, ku sinulle 3. Tyött t ammattiliitto maksaa lu i, kassa u s k u k ä n m u ö K ött s jäät ty ivärahaa. saan. Jo a pä u tt te u a si suhte toiminta elämän rslutusta, laista apua työ u u o k , a ta n - ja atk-k ja n e li o n v o ie u k 4. Ne rjoaa m sta vaikkapa uilta ta iv o is tt tt ii e il u n v i Ammatt oikeusa si liittos iin aina imerkik haasteis tietoja saat es isä seihin. L stä. de h le n e ils jä ja jäsen uita etu oi saada m ia n o v etuja yös m niiltä ris5. Muita tot tarjoavat m mapaikkoja ja lleissa ja ta, lo ilii te tt ia o a is h m ll u ia m s s d A a k e s u n n n e o n b le toilla ena a myös leen. Lii ailuun sekä jäs uksia sa kieduista. n n le a m tukea lo onissa liitoissa ista sekä pank M ks teilyillä. muista vakuutu ja a matk Lähde:

iitot.fi

www.l

Sosialidemokraattiset nuoret

Lippu-lehti hakee päätoimittajaa Liittokokouskauden vaihtuessa myös toimijat vaihtuvat. Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pää-äänenkannattaja Lippulehti hakee päätoimittajaa liittokokouskaudelle 2010–2012.

Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja kirjoittajien rekrytoinnista yhteistyössä toimitussihteerin kanssa. Päätoimittajalta edellytetään innostusta ja innostavaa otetta lehden toimituksesta. Kokemus lehden toimittamisesta ja tekemisestä on eduksi, mutta ei välttämätöntä.

Lähetä hakemuksesi 31.7.2010 mennessä osoitteella Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki tai paasihteeri@demarinuoret.fi.

Merkitse kuoreen/viestin otsikoksi ”päätoimittaja”.

Lisätietoja päätoimittajan paikasta antaa Lippu-lehden päätoimittaja Kati Kokkonen (kati.kokkonen@aloiteaitta.fi) ja toimitussihteeri Paulus Toropainen (040 484 6773) (paulus.toropainen@demarinuoret.fi).

14

LIPPU 1 /2010

en, yvä nain tukaa, h 30 000 ulkoh a v a H t jo ies! puhem a on ny töitä ja Arvoisa teen. Suomess stä tekemässä u ie mänä. u todellis rakennustyöm tajaa on työttö a? n ta alt e is u k u la ra a m ma ista aa työvoim hen voi suomala 20 000 e tuodaan sitä malla. Eihän sii n m n Miksi tä saadaan halve olla. ä tä Siksi, ett illa muuta syy ste ä se nyt kapitali ista, ett astuula olemassa, v ja a la ti jo e itte tästä sentään eivät ole nyt n Te puhu sa. Onhan se nä ii k S ri . a o s k a tk on olem sisältö on heik n isoja niille, jo , jotka en jia vä mutta s heskään riittä tarkasta iä, on isaalta ks t lä sanktio ä sääntöjä, ja to näitä säännö varten. ko äit ta n n a a a t ta a m v te o o a k k d enen ko vat, nou astamis tarkasta n vähän, kymm todellista tark käynyt n ä n ä v o ä ä hävett alla mit nttisesti aillä voim aan. 60-prose ä huomautett Eihän s tt ik e a t , a a v in d o k saa jota sakot ta voida n tarkastettu t mutta n tilaau ll tu o n n tämä niin, ku ut ja sakkoja o on, honkin oll aa nyt jo moiseen kunto n tk vaa on e v u R a m t. e e im s n o i s v ie k ö p liian nemise halpaty naa, a ä p m in tä la n u javastu estetää in kaunista tari todella no t. että sillä nne. Ei se ole kertova tä ne teille värväys n virkamiehen ä s.) kuin teid ilä (va i Tenn täh u a s -J an s o a k m s ole väit a E et eivät ngelmia ä on alk h a ll a ie e m m m a ö ie k o sty an ies! Vir salalla ies! Rov innon rakennu työmaapuhem akennu udattapuhem ll Arvoisa aa kauniiksi. R tojen no Näiden h Arvoisa totekniikan ha aksajana. Tätä hat e ö ty n ä ri . tt e m tu ta la e ti il t li io nee on y , valt ksussa illa alo valtion Itse Lapissa jopa lähes työmaa eronma kuin mu ten vastuulla. o in v s n is ä k ä , k y e ik m a s lt a k m s is e s Ha os a n a a k re a , m ll ä u n o u m v o n tt tu a ote koko anska misessa alvonta on vir nomaisten vas sta vai ta on od työttömänä, itsija Sk ljaa työmaa ääurako ioiden v lvonta on vira tekijät Suome s a rakenta yt kuitenkin p a tälle valtion työn . Me tarse va hdään .N asiassa , ovatko nionin maasta kasta övoima ion rahoilla te tä ty 20 000 ii a s lp a t a u tt a n sta h . Valt alaise en teho ja riippum esta Euroopa vää Viro e näin voi olla illa, ja ulkoma jelupiiri o is u s to ö s o ty in imintaa h n josta ä. ttajan, keen to le. Eihä nmaksajien ra ään töit teri, tähän me vero ttiyhdistysliik öntekijöiden m ro m e e e k s v , it te ä v a töit minis malla a, amm ikkien ty halvem uttua, arvoisa övoiman, valvonta en vastuuta ka tulevat ty n a a e pu a lp ji tt ll a e ta h io , n a ts n a työna ihr.)

Miten te isen työvoima iin, että taas k a. mäki (V mitään ala en kohdall i Sinne n ulkoma en, vai onko s ttä eihän tälle n i A ister ri, tai se ,e llä on ministe Työmin värväyk ta ja todetaan a ollaan ja sie e tehs ö te, työ sä 100 000 s tt k u is e io n iv tt a s io ä ä n n d it a u M va an ies! Tie kisteris issaan?

Euroop entajat puhem istä 87 uppare voi, kun kapitalismi voim Tässä ovat rak tua a on ka omalaista? Nä Arvoisa s s o ir s ?

V li li ia il ä u a itten s v tt a im e jo ä n id ti to o t, m o n u n v 0 tä mu 20 00 asiantu trofaao mitää . Eihän tähän n työk ta e ja e , is in a le jo s la , s tu a s a e dä, uom kata eellä firma Suom a, että s on ihan asti liikk saadaan lä ia asuu nyt kov loppuun saakk n vuoksi, että tilanne övoimaa. Meil rosentt n p tä , a is a k te u e a n m ty s k a kijöistä u e n m in a K n te il a . n n a v m e ö a tä ll n m kerto ettavat koilmoitusta ty , Ranskasalta tila kseen? äytetää lj u rj u u y k s m e a a H voim symy voima lgiassa ennak linen. paa työ maan tähän ky uissa assa, Be a ei ole halvem a uomess ksassa, Itävall sa, monissa m tältä ta S s a v s a e is .)

S sa d s s rg e n a o u o e k b (v u le n tu kute nnilä ossa jo , Luxem anjassa in huon ssa. uhani Te ä p a -J s tt tt E o ri , u k e a e s s n E kan ssa; ole oik Suomi o ja Viron tai olla essa ei a olema maissa. , Puolan äinen svobod s! Suom amatta veroja en in ie e n m n m e , o la h u s pu osin Ir äärimm onta, ketkä S lla mak äädäntöä silloin sta n o a , Arvoisa iv näiden ja a a to s n lv työeh uurin o Tässä o a tiukempi va en lains jostakin julkise s tä m n o a a polkea u k S tt ad mu yri äjis amatta alvoa ailuun pitää sa asiantuntijan isten firmojen myös v ttä noudatt osallistuu kilp e ja , n o o ia Ja la k in o t. ta e s ois ak tuleva ivien vir uomessa sen ta omessa. kun yrity Meillä on useit ksi näistä kein n omat sa toim S o . an Su .Y Suomes pidekiellossa hoiisuuksia urakasta äin ei tapahdu s työntekijöillä myös imen t velvoll ssä tilanteessa ä n si yö to e ä k e m n ä tt n s o e a a li , s it s ä n o ä e jo tä h it sit S t i, p . y le k s a n o s n ii la t e e n S u rak ute astu nut!) e. ne eivä , että n tilaajav a ja mahdollisu aiset valvovat eni on kulu työsuojelua jn tteko te it tt u le u k u te a m s it in lt o n v a M , n u : n a a K s n ir ta a v ie n k u o m oikeute il n a la an uhe , valv ja ja kilp ttä rakennusa on nimenoma tavat? (P lainsäädäntöä verotta a ? on, e en istus k in ta is d s n u ih U ta e u . a k tö a K u in e ti nusala ta ryhdytt erkittäv , joka ministeri jo , m te ia s in in a e .) lo k n (sd Mil kin kaik arvonlisävero kuntaan. Se o oneet fsson Gusta tty u edus t pitkään toiv tt jukka e käänne n n a t ova . stä on öntekijä esittely sääntöjä salalla ty ennusalan peli u n n e k .) ra rak i (Vihr ämään nemäk selkeytt nni Sin

sa s a n n u Edusk tua sanot

isteri A

Työmin

LIPPU 2 / 2010

YhteisTYÖLLÄ eteenpäin!

SDP:n entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma nousi – ainakin median mielestä – ”takaisin politiikan parrasvaloihin” viime helmikuussa, kun hänet valittiin puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Hän oli myös näkyvässä roolissa ahtaajien lakkoa soviteltaessa.

Heinäluoma on työskennellyt myös SAK:ssa, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä, parikymmentä vuotta. Mutta minkälaisia näkemyksiä tällä Sosialidemokraattien omalla ”Pikku-Johnilla” mahtanee olla suomalaisesta työstä ja SDP:n roolista työelämän kehittämisessä?

– Sosialidemokratian juuret ovat syvällä työn maailmassa. Torpparien ja tehtaantyöläisten puolueena SDP on alusta lähtien puhuttanut myös henkisen työn tekijöitä, Heinäluoma toteaa.

Työnteon kautta syntyy hyvinvointia ja työn tuloksista kuuluu oikeudenmukainen osa työn tekijöille – ainakin Heinäluoma on tätä mieltä. Tosin työelämän oikeudenmukaisuuden toteutuminen 2000-luvun Suomessa ei ole itsestäänselvyys, jonka Heinäluomakin on huomannut. – Suuri uhka on työmarkkinoiden jakautuminen A- ja B- ihmisiin. A-porukka pääsee pysyviin työsuhteisiin, palkitsemisjärjestelmiin, työterveyshuoltoon ja mahdollisesti omiin eläkejärjestelyihin. B-väkeen kuuluvat pätkätyöntekijät, erikseen töihin kutsuttavat, vuokratyöntekijät, usein nuoret, joiden palkkaus ja työsuhteen turva jäävät heikoiksi. Ja tänään meillä on vielä kasvavan C-porukan ongelma eli se porukka, joka ei pääse töihin ollenkaan, Heinäluoma kertoo.

Ratkaisuksi edellä mainittuihin ongelmiin Heinäluoma näkee SDP:n ja ay-liikkeen yhteistyön. – Juuret ovat yhteisiä. SDP:n pitää näissä asioissa nostaa yhdessä ay-liikkeen kanssa tasa-arvon lippu uudelleen salkoon. Palkat, sairausajan edut ja työterveyshuolto eivät saa olla enää riippuvaisia työsuhteen muodosta, Heinäluoma visioi. Heinäluoman mukaan palkansaajien toiveet yhtyvät SDP:n ajatusmaailmaan. SDP:n tavoitteena on täystyöllisyys ja palkansaajan turvattu asema työelämässä.

Ahtaajien lakko nostatti paljon tunteita niin työntekijäkuin työnantajapuolellakin ja pääministeri Matti Vanhanen puhui jo lakko-oikeuden rajoittamisen tarpeesta. Heinäluoman mielestä kukaan ei mene kevytmielisesti lakkoon. – Se on aina kova päätös. Jos lakko-oikeutta ei olisi, oltaisiin lähellä pakkotyötä. SDP kunnioittaa lakko-oikeutta myös jatkossa, vastaa Heinäluoma.

Pohdittaessa ammattiliittojen merkitystä nuorille Heinäluoma selittää, miksi NHL:n jääkiekkoilijatkin kuuluvat liittoon. – Yhdessä toimien he saavat itselleen paremmat edut työnantajalta. Sama pätee tavallisenkin duunarin kohdalla. Ammattiliitto on nuoren turva ja etujen ajaja myös tänään. Alat, joilla on vahva järjestäytyminen, antavat myös Suomessa paremman palkkatason kuin heikon järjestäyty-

misen alat, kertoo Heinäluoma.

Heinäluomalla on myös vastaus niille nuorille, jotka työskentelevät vuokrafirmojen kautta. – Vuokrafirmojen työntekijöille pitäisi taata samat edut kuin suorassa työsuhteessa oleville. Asia vaatii työehtosopimusten ja lakien muuttamista. Työnantajalle voitaisiin laittaa velvoite kertoa työpaikan uusille tulijoille alalla sovellettava TES ja kuka on työpaikan luottamusmies. Loppu kuuluukin sitten ay-liikkeelle, vastaa Heinäluoma.

Entäpä alati kasvava nuorisotyöttömyys? Mitä eväitä sosialidemokratialla on sen voittamiseksi? – Nyt pitää toteuttaa demarien vanha vaatimus nuorten yhteiskuntakuusta, takuu siitä, että jokainen nuori saa koulutus-, työ- tai harjoittelupaikan kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Parempi maksaa tekemisestä kuin joutilaisuudesta. Toteutimme tämän 1980-luvulla. Miksi se ei olisi nytkin mahdollista, Heinäluoma ihmettelee. Yhdyn samaiseen ihmettelyyn itsekin.

Ja lopuksi. Minkä viisauden Heinäluoma on itse oppinut oman työuransa aikana?

Lyhyesti ja ytimekkäästi hän vastaa hetkeäkään epäröimättä, että yhdessä saa enemmän aikaan.

Teksti: Lauri Väänänen

15

LIPPU 2 / 2010

Neljä vuotta vallankahvassa Tapaamme Hetan kanssa kahvikupposen ääressä, kuten olemme tehneet lukuisia kertoja aiemminkin. Ilmassa on kaihon tunnetta, kun alamme pohtia sitä, miten ovat menneet viimeiset neljä vuotta, jotka Heta on ollut Demarinuorten puheenjohtajana. Heta on valmis puhumaan demariaatteesta niin työssä kuin vapaa-ajallakin ja hän uppoutuu siihen niin hyvin, että unohtaa helposti itsensä. Nyt on aika kerrata, mitä vuosien aikana oikein tapahtui.

A

lun perin Heta päätyi aktiiviseen poliittiseen toimintaan Tarja Halosen presidenttiehdokkuuden myötä. ”Menin Kalliossa olevaan kampanjatoimistoon ja vietin siellä paljon aikaa. Aikani touhuttuani huomasin olevani yksi toimiston vastuuhenkilöistä ja jäin sille tielle”, muistelee Heta. Pian kampanjan jälkeen Heta liittyi Demarinuorten jäseneksi ja SDP:n jäseneksi hieman myöhemmin. Puoluevalinta oli hänelle itsestäänselvyys. Opinnot jäivät vähemmälle, kun aktiivisuus vei Demarinuorten hallitukseen ja töihin avustajaksi eduskuntaan.

Heta valittiin Demarinuorten puheenjohtajaksi ensimmäisen kerran liittokokouksessa neljä vuotta sitten.

E

nsimmäisen puheenjohtajakauden alkaessa elettiin poliittisesti hyvin erilaisessa maailmassa. Demarit olivat hallituksessa ja puolueen asema oli kaikille itsestäänselvyys. Sitten tuli demareiden vaalitappio ja puolueessa alkoi itseruoskinta, johon myös Demarinuoret osallistui. ”Tappion jälkeen puolueen toiminnassa oli jonkin aikaa lamaantunut fiilis, mutta osa porukasta katsoi, että nyt on elämämme mahdollisuus tehdä puolueelle jotain”, kommentoi Heta ja jatkaa, että ”Demarinuoret oli aktiivisesti mukana puolueen uudistamisessa käytännön tasolla, eikä pelkästään räksyttämässä, miten muutokset tulisi tehdä.” Demarinuoret halusi konkreettisia muutoksia

ja tästä esimerkkinä oli usean nuoren mukanaolo Jutta Urpilaisen puheenjohtajakampanjassa. ”Jutan kampanjaan oli helppo lähteä mukaan, sillä hänen johtoajatuksensa siitä, että puolueen jäseniä yhdistää ennen kaikkea yhteinen arvomaailma, vastasi meidän ajatustamme”, valottaa Heta. Samaisessa puoluekokouksessa, jossa Jutta valittiin, nuoret olivat aktiivisesti mukana muuttamassa puolueen toimintatapoja.

Heta valittiin jatkokaudelle kaksi vuotta sitten Jyväskylässä, jossa oli erittäin hyvä demarinuorten henki päällä. Puheenjohtajakiertueella oli kaksi muutakin ehdokasta, mutta liittokokouksessa valinta oli loppujen lopuksi selkeä.

Viimeisten vuosien aikana on Demarinuorten toimintaan tullut koko ajan lisää uusia toimijoita. Osallistujamäärät ovat nousseet tapahtumissa, vaikka monet ovat epäilleet, ettei SDP oli aatteena sellainen, johon nuoret samaistuisivat. Liikkeen arvot kiinnostavat nuoria, samoin tapahtumien kohdennuksella on saatu monipuolisempaa koulutustarjontaa. Osallistujamäärät ovat kasvaneet sellaisiksi, ettei Hetakaan tunne kaikkia tapahtumiin tulleita, vaikka aiemmin niin olikin. ”Olen mennyt joihinkin tapahtumiimme ja todennut, että mitä ihmettä, tunnen täältä vain muutaman osallistujan! Se on pelkästään hyvä asia, sillä se kertoo uusien lähtevän koko ajan mukaan toimintaan”, kertoo Heta.

D

emarinuorten liittokokous valitsee puheenjohtajan lisäksi myös liittohallituksen, joka käyttää valtaansa liittokokouksien välillä. Liittohallituksessa toimiminen on aikaa vievää, ja sitoutuminen kahden vuoden hallitustyöhön on monelle

2000 Lähtee mukaan Halosen presidenttikampanjaan 2000

2002 Liittyy Demarinuoriin

2003 Liittyy SDP:n jäseneksi.

Menee töihin avustajaksi eduskuntaan

2004 Valitaan Demarinuorten liittohallitukseen.

Ehdokkaana kunnallisvaaleissa Helsingissä

LIPPU 2 / 2010

vapaaehtoistoimijalle vaikea yhtälö, koska elämäntilanteet muuttuvat joskus nopeastikin. Liittohallitukseen kohdistuvat odotukset ovat myös suuria. ”Yhtälö on aika hankala, kun samaan aikaan vaaditaan räväköitä ja tiukkoja kannanottoja jotka ylittävät uutiskynnyksen, mutta toisaalta halutaan että ristiriitoja vältetään”, myöntää Heta. Lähtökohtana Heta pitää sitä, että liittohallituksen on pystyttävä ottamaan kantaa myös päivänpolttaviin poliittisiin aiheisiin.

Useat poliittiset asiat herättävät voimakkaita tunteita.

Puolueella oli samaan aikaan lamaantunut fiilis, mutta osa porukasta katsoi, että nyt on elämämme mahdollisuus tehdä puolueelle jotain Näistä yksi on viime aikoina esillä ollut energiapolitiikka, joka on hajottanut ihmisten näkemyksiä lähes puolueesta riippumatta. ”Demarinuorilla ei ollut ydinvoimaan aiemmin kantaa, mutta näimme tärkeänä osallistua erittäin ajankohtaiseen ja kiinnostavaan keskusteluun. Ajattelimme, ettei ydinvoiman tarvitse olla liitollemme enää tabu. Yksi liittohallituksen tehtävistä on herättää keskustelua ja aktivoida jäseniä vaikuttamaan ja perustelemaan kantojansa.

Sen tämä ulostulo todella teki”, kommentoi Heta. ”Olemme kaikki aatteen perusarvoista samaa mieltä ja se on peruslähtökohta. Välillä kuitenkin käy – ja pitääkin käydä – niin, että yksittäisistä asioista ollaan eri mieltä. Konflikteja ei kuitenkaan tarvitse liikaa pelätä. Äänestäminen ja eri mieltä oleminenkin ovat olennaisia osia poliittista toimintaa.”

Viime vuosina Demarinuorten liittohallitus onkin ottanut kantaa moniin asioihin: ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten asemasta terveydenhuoltoon ja puolueen mielipiteistä maahanmuuttoon. ”Demarinuoret teki ensimmäisenä poliittisena nuorisojärjestönä oman maahanmuuttopoliittisen ohjelman jo vuonna 2006. Maahanmuuttokeskustelua tulee käydä, mutta siinä on käytettävä järkeä, ja varottava kärjistyksiä.” Erityisenä ongelmana Heta näkee maahanmuuttajien ja kantaväestön vastakkainasettelun. ”Sosialidemokraattiseen ajatteluun ei ole kuulunut se, että pidämme esimerkiksi eri ihmisryhmien työllistymistä erilaisessa arvossa, enkä toivo sellaista jatkossakaan. Vaalikentillä tör-

mää monesti ’sitten on vielä ne maahanmuuttajat jotka vievät työpaikat’ -tokaisuun sekä ’rajat kiinni’ -periaatteisiin.

Meidän tehtävämme ei ole kannustaa tällaiseen ajatteluun, vaan löytää tapoja joilla esimerkiksi kotouttamista helpotetaan ja työehtojen noudattamista valvotaan paremmin”, tuhahtaa Heta. Puoluekokouksen alla käytävää keskustelua Heta pitää yllättävän kovana. Mediassa kärjistetään usein asioita, mutta linjauksissa tulisi myös olla varovaisempi jotta vältetään tilanne että joudutaan jatkuvasti selittelemään mitä itse asiassa haluttiin sanoa.

Y

hteistyökumppanit auttavat asioiden eteenpäin viemisessä. Yhteistyötä on tehty kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen ja muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Erityisesti nuorisotyöttömyys on hyvä esimerkki teemasta, jossa yhteistyö muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa on luontevaa. ”Toimijoihin joihin tutustuu nuorisopolitiikassa, tulee todennäköisesti törmäämään myöhemminkin elämässä. Pitää aina muistaa, että asiat riitelevät, ei ihmiset”, muistuttaa Heta.

Demarinuoria pidetään välillä samana kuin SDP:tä ja välillä taas täysin erillisenä järjestönä. Heta on tehnyt vankkaa työtä puolueen sisällä. Heta on myös ilahtunut Demarinuorten ja SONKin hyvästä yhteistyöstä. Edellisten kunnallisvaalien jälkeen hänet valittiin liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi ja SDP:n Helsingin piirin varapuheenjohtajaksi. ”Tavoitteenani on eduskuntavaalit keväällä 2011.

Vaikka yritänkin malttaa pysyä poissa Demarinuorten toiminnasta, niin tulen olemaan aktiivisesti politiikassa mukana”. Hetan näemme myös SDP:n puoluekokousedustajana.

Hetan arkeen on kuulunut myös perheen ja työn yhteensovittaminen. Viime vuonna syntynyt poika on nyt maailman tärkein asia, mutta se ei ole muuttanut Hetaa ihmisenä. Häntä voidaankin pitää esimerkillisenä toimijana, joka on sinnikkäästi yhdistänyt nämä kaksi asiaa.

Y

mpärillä olevista on tullut myös ystäviä. Se on Hetan mielestä tärkein asia, joka hänelle jää mieleen viimeisistä vuosista Demarinuorissa. Kiitosta saavat niin hallitukset, toimiston porukka kuin kaikki aktiivitkin, joihin Heta on tutustunut viime vuosina.

Teksti: Kati Kokkonen

2006 Valitaan Demarinuorten puheenjohtajaksi

2007 Ehdokkaana eduskuntavaaleissa, ääniä yli tuhat

2008 Valitaan toiselle kaudelle Demarinuorten puheenjohtajaksi. Ehdolla Helsingissä kunnallisvaaleissa, valitaan liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi

2009 Bastian syntyy

2011 Ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2011

LIPPU 2 / 2010

Demarinuorten Puheenjohtajaehdokkaat timo kontio...

Timo Kontio 27 VUOTTA Kotikunta: Helsinki Sosionomi(amk), yhteiskuntatieteiden ylioppilas

T

imo on kotoisin Itä-Helsingistä. Asuinpaikka on hieman muuttunut, mutta häntä näkee edelleen seudulla lastensuojelutyön keikkahommissa. ”Lastensuojelutyö on oikea ammatti ja se pitää jalat maassa”, kertoo Timo.

Timo työskentelee ammattiin opiskelevien SAKKI ry:ssä.

Aiemmin hän toimi ammattikorkeakouluopiskelijoiden järjestössä ja nykyisin myös SONK:ssa. Verkostot ovat kehittyneet mittaviksi.

Timo oli koulukiusattu yläasteella ja joukko vanhempia oppilaita kannusti häntä lähtemään tukioppilaaksi.”Kasiluokalla minut valittiin oppilaskunnan puheenjohtajaksi. Pääsin vaikuttamaan pieniin asioihin kuten ruokatoimikuntaan. Olen ollut vetämässä eri tehtävissä elämäni aikana noin 15 riparia.

Lukiossa pääsin koulun johtokuntaan ja olin mukana Lukiolaisten Liiton Helsingin piirin toiminnassa. Näin nuorisotyö ja vaikuttaminen tulivat minulle tärkeiksi”, kertoo Timo.

Timo lupasi itselleen, ettei lähde mukaan puoluepolitiikkaan ennen 25 ikävuotta ja kun päivä koitti, niin hän osallistui ensimmäiseen demaritapahtumaan. Hän kyllä tutustui muiden eduskuntapuolueiden ja niiden nuorisojärjestelmien poliittisiin ohjelmiin, mutta sosialidemokraattinen arvomaailma tuntui kaikkein omimmilta: tärkeimpinä SDP:n kulmakivinä Timo pitää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. ”Minut otettiin tosi hyvin vastaan liikkeessä.

Päivääkään en ole valintaa katunut.”

DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAKSI lähteminen

lähti muiden luottamuksesta ja pyynnöistä. ”Jos joku sanoo näin, niin on katsottava peiliin ja todettava pystyvänsä. Näen, että minulla on laajat verkostot ja osaamista. Miksi en antaisi arvoa sille luottamukselle?” Timon mielestä nuorisoliitto ohjaa puheenjohtajaa, ei niin että puheenjohtaja ohjaa liittoa.

Ja puolueessa tulisi kehittää kahta asiaa: demokratian avoimuutta ja yhteishenkeä. ”Keskustelua tulisi olla enemmän, sillä meillä on liikkeessä älykkäitä ja aktiivisia nuoria.

Jos asiat jäävät pienen piirin päätettäväksi, ajatukset jäävät useimmiten suppeiksi.’Me ollaan demarinuoret’ -henki on tärkeää ja lähtee meistä itsestämme. Piiritasolla aktiivinen keskustelu on tuotava liiton tasolle ja liittohallitus voi kysyä piiritasolta näkemyksiä. Kattava valmistelu antaa eväät linjauksiin.” ”Päätösten on pohjauduttava pitkään harkintaan ja laajaan kansalaiskeskusteluun. Me uskomme vankasti tiettyihin arvioihin. Reaalipolitiikka on aivan muuta kuin BKT:n laskentaa. Sillä ei voida mitata ihmisten hyvinvointia.

Kansa köyhtyy, nuoret voivat pahoin ja tekevät itsemurhia”, kertoo Timo.

Timo toivoo todella, että annetut kaksi ydinvoimalalupaa osoittautuvat hyväksi ratkaisuksi ja suomalaisen yhteiskunnan eduksi, mutta Suomen teollisuutta ei pelasteta tällä, koska ydinvoimalat valmistuvat vasta kymmenen vuoden päästä. Suomi on sähkön suhteen omavarainen, kun raken-

teilla oleva Olkiluoto valmistuu, jos nykyiset ydinvoimalat pidetään yllä. Ydinvoimakeskustelussa käytetään usein erikoisia argumentteja.

IDEALISTISESSA EUROOPASSA Timon mukaan ihminen saa

muuttaa sinne minne haluaa ja missä on hyvä elää. ”Tähän meidän pitäisi pyrkiä. Samat työehdot, sama palkka, oikeudet ja velvollisuudet on oltava koko Euroopan tasolla.

Riippumatta iästä, sukupuolesta tai muusta on kaikkien oltava samalla viivalla”, kertoo Timo. ”Suomessa työttömyysongelma on rakenteellista, siellä ketään ei voi käskeä toiselle alalla töihin, jos työt omalla alalla loppuvat. Julkinen sektori voisi työllistää enemmän työttömiä nuoria, sillä työtä yhteiskunnassamme riittää.” ”MEIDÄN ON LÄHDETTÄVÄ hakemaan voittoa eduskuntavaaleissa, mutta se on kovan työn takana. Meillä täytyy kuitenkin olla omat keinot, eikä Perussuomalaisten linja.

Työläisen ja köyhän asian edistäminen ovat tärkeimpiä aiheita ja meillä tulee varmasti olemaan hyvä vaaliohjelma, joka tulee sisäistää kentälle. Puoluekokous on tärkeä osa tätä valmistelua”, Timo kertoo lopuksi. ymyksiin Timo vastaa Teemun kys

Puheenjohtajaehdokkaat saivat kysyä toisiltaan kaksi kysymystä. Teemun mielestä näyttää siltä, että maahanmuutto nousee laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hän kysyikin Timolta ensimmäiseksi, miten demarinuoret voisivat profiloitua keskustelussa ja millaiset linjaukset olisivat Timon johtamassa liitossa. Timo vastasi, että hänen johtamassaan liitossa maahanmuuton linjaukset perustuvat liittokokouksen luomiin kantoihin ja keskustelun pitäisi pohjautua sille arvolle, että ihmisyksilöillä on oikeus elää ja olla siellä, missä hänellä on turvallinen olo. ”Kaikilla ihmisillä on oltava samat oikeudet, vapaudet, palkka ja työedut sekä samat velvollisuudet, yleissitovat sopimukset ja työehdot. Tätä pitäisi sosialidemokraattien tuoda rohkeammin julki myös Euroopan rajojen ulkopuolella”, kertoo Timo.

Teemun toinen kysymys käsitteli suurten ikäluokkien eläköitymistä ja uusien toimijoiden tarvetta: miten sinun johtamasi liitto edistäisi nuorten mukaan saamista toimintaan? ”Itä-Suomessa on tehty paljon hienoa jäsenrekrytointityötä ja siitä on syytä ottaa oppia. Piirien aktiiveja ja työntekijöitä on koulutettava liiton toimesta usein ja toistuvasti ammattilaisten tarjoamalla asiantuntemuksella sekä vertaisoppimisen kautta. Piireille on luotava parempia tiedonvälitys- ja tiedonvaihtovälineitä, jotta parhaat toimintamallit saataisiin kaikkialla tuotua julki ja käyttöön. Oman näkemykseni mukaan toimiva, tunnettu, periaatteellinen ja avoimesti viestivä organisaatio ei tarvitse erityispanosta jäsenrekrytointiin, mutta kaikkeen tuohon on meillä vielä hieman yhteisiä töitä tehtävänä”, vastaa Timo.

18

LIPPU 2 / 2010

... ja Teemu hirvonen Teemu Hirvonen 26 vuotta Kotikunta: Savonlinna Yhteiskuntatieteiden ylioppilas, pääaine: yhteiskuntapolitiikka.

T

eemu on 26-vuotias Demarinuorten varapuheenjohtaja Savonlinnasta. Teemu on ikäisekseen kokenut politiikantekijä: luottamustehtäviin kuuluvat mm Savonlinnan kaupunginhallituksen jäsenyys ja Etelä-Savon maakuntahallituksen varapuheenjohtajuus. Yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Teemu on tehnyt opiskelujen ohessa muun muassa metallimiehen töitä. ”Tehdastyö on sopivaa vastapainoa kokouksissa istumisille ja paperitöille. Samalla saan sitäkin kautta tuntumaa perusduunarin arkeen.” Teemu on ollut Etelä-Savon Demarinuorten puheenjohtaja ja ollut mukana edustamassa liittoa kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä. Teemu tunnetaan myös tehokkaana jäsenhankkijana. ”Olen tiennyt olevani sosialidemokraatti jo yläasteikäisestä lähtien. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden sanoma joka välittyy puolueen arvoista ja tavoitteista vakuutti minut. Puolueen ja nuorisoliiton aktiivitoimintaan mukaan lähteminen tapahtui 2006, kun liityin nuorisoliittoon ja puolueeseen samalla kun minut asetettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi.” Teemu kertoo. ”Tavoitteenani puheenjohtajana on tehdä Demarinuorista maan johtava poliittinen nuorisojärjestö. Tarvitsemme lisää medianäkyvyyttä ja valmiutta tehdä räväköitäkin poliittisia linjanvetoja”, linjaa Teemu. Hän haluaa, että Demarinuorilla on oma selkeä poliittinen linja, jonka takana seisotaan rohkeasti.

MAAHANMUUTTOKESKUSTELUUN TEEMU on ottanut aktiivisesti osaa. Hänen mielestään ei ole syytä asettaa vastakkain suomalaisia ja ulkomaalaisia työnhakijoita. Väestön ikääntyminen muuttaa työmarkkinoitamme ja tulevaisuudessa työvoimaa tullaan tarvitsemaan. Teemu on peräänkuuluttanut keskustelussa sosialidemokraattien arvoja kuten solidaarisuutta.

Tärkeimpänä lähitulevaisuuden poliittisena tavoitteena Demarinuorilla Teemu näkee ensi vuonna pidettävät eduskuntavaalit. ” Seuraavat eduskuntavaalit ovat hyvin tärkeät suomalaiselle yhteiskunnalle. Tarvitaan uskottavat tavoitteet ja selkeä viesti siitä mihin suuntaan ja miten me sosialidemokraatit veisimme Suomea.”, kommentoi Teemu.

Demarinuorilla on mahdollisuus tuoda puolueen kampanjaan tuoreutta ja nuorekkuutta

ymyksiin Teemu vastaa Timon kys

Ensimmäinen Timon kysymys Teemulle oli: Miksi nyt päättyvällä hallituskaudella istuessasi varapuheenjohtajana ja työvaliokunnan jäsenenä Demarinuoret eivät ole tehneet tämänhetkisen vaaliohjelmasi mukaista politiikkaa ja toiminnan kehittämistä? ”Kuluvalla liittokokouskaudella on saatu paljon aikaan. Kunnallisvaaleissa palkkasimme toimistolle nuorten ehdokkaiden tueksi työntekijän ja järjestimme kiertueen alueille. Piiriuudistus on viety läpi ja se on aktivoinut alueellista toimintaa ja sitä kautta myös poliittista keskustelua. Tapahtumien kävijämäärät ovat olleet nousussa. Liitolle valittiin uusi ilme ja Lippu-lehti laitettiin uuteen uskoon”, vastaa Teemu. ”Kuitenkin tekemistä riittää vielä tulevaisuudessa, ja parantamisen varaa on aina. On myös hyvä muistaa ettei liiton 2.vpj voi kaikkea muuttaa. Demarinuoret on kuitenkin saanut oman varapuheenjohtajuuteni kautta verrattomasti mediatilaa ja näkyvyyttä. Olen rakentanut vaaliohjelmani tulevaisuutta ajatellen, ja tähän aktiivinen toimiminen Demarinuorissa on antanut hyvät näköalat. Maailma ei ole valmis, eikä ole nuorisoliittokaan”, jatkaa Teemu.

Poliitikkoja kohtaan on viime aikoina esitetty erittäin painavia syytöksiä muun muassa korruption, valehtelun ja vastuuttoman käytöksen johdosta. Uusimman nuorisobarometrin mukaan 15–29-vuotiaista suomalaisista 64 % on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että useimmat ihmiset ovat valmiita valehtelemaan oman etunsa vuoksi. Timo kysyikin, että mitä Teemu nuorena poliitikkona heille vastaisi. ”Vaalirahaskandaalin myötä poliittinen toiminta kärsii luottamuspulasta. Valitettavasti kaikki poliitikot niputetaan helposti samaan kastiin, vaikka joukossa on myös paljon pelisääntöjen noudattajia. On demokratian kannalta ensiarvoisen tärkeää, että politiikan maine puhdistetaan. En usko, että nuoret saadaan vakuuttumaan kauniilla korulauseilla vaan rehellisillä teoilla. Olen itse kunnallisena päättäjänä toiminut aina avoimesti, vastuullisesti ja rehellisesti, ja aion toimia niin jatkossakin. Demarinuorten yksi päätehtävä on osoittaa, että uusien sukupolvien päättäjät ovat sitoutuneita toimimaan arvojensa puolesta avoimin kortein”, vastaa Teemu. ”Nuorisobarometrin kysymyksissä sosiaalisesta epäluottamuksesta kuitenkin ainoastaan kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, että paras ratkaisu on olla luottamatta keneenkään. Nuorten perusluottamus ihmisiin on siis vielä tallella. Toivotaan, että myös poliitikot toimivat jatkossa sen luottamuksen mukaisesti”, lisää Teemu.

Demarinuorten puheenjohtaja valitaan liittokokouksessa 11.-13.6. Turussa.

19

LIPPU 2 / 2010

Muutosvaalit

Teksti: Anna Mäenpää

Britanniassa valmistauduttiin jännittäviin vaaleihin. Gallupit olivat povanneet jo pidemmän aikaa maahan vallan vaihtoa: 13 vuotta valtaa pitäneen työväenpuolue Labourin ennustettiin häviävän vaalit. Konservatiivit ovat puheenjohtajansa David Cameronin johdolla luvanneet tuoda muutoksen muun muassa leikkaamalla valtion velkaa kovalla tahdilla. Mielenkiintoisen lisän vaaleihin tuo liberaalidemokraattien suosion nousu.

Labourin 13 vuoden hallitustaipaleeseen on mahtunut paljon. Labour voitti vaalit vuonna 1997 Tony Blairin otettua ohjat käsiinsä puolueessa ja tuotua uusia tuulia puolueen politiikkaan. New Labour on vienyt Britanniassa läpi useita uudistuksia, mutta uudistuneen puoleen niin sanottu kolmannen tien politiikka ei ole miellyttänyt kaikkia. Myös yli vuosikymmen vallassa on tehnyt tehtävänsä; ihmiset ovat kyllästyneitä ja kaipaavat uusia tuulia.

Gordon Brown otti ohjat käsiinsä Labourissa ja maan hallituksessa pääministerinä vuonna 2007. Labourin kannatusluvut kuitenkin jatkoivat laskuaan ja kritiikki puoluetta kohtaan kasvoi. Brownin onnistui joka tapauksessa ottaa kansainvälisellä areenalla johtohahmon rooli finanssikriisin ravistellessa maailman taloutta. Tämä toi ainakin väliaikaisesti valoa Labourin koitokseen.

Konservatiivien ja Labourin kannatus ero oli parhaimmillaan yli 20 prosenttia konservatiivien hyväksi. Tähän asti gallupit ovat ennustavat konservatiiveilla noin 35 prosenttia, Labourille 30 ja liberaalidemokraateille 20 prosenttia.

Liberaalidemokraattien puheenjohtaja Nick Clegg kuitenkin yllätti erinomaisella TV-tenttiesiintymisellään: katsojien arvioissa Clegg oli tentin ehdoton voittaja. TV-tentit ovat uusinta uutta Britannian vaalitaistossa: vaaleja ennen nähtävät tentit ovat ensimmäisiä Britannian historiassa.

Tenttien vaikuttavuutta äänestäjien päätökseen onkin siten vaikea arvioida. Cleggin mahdollisuudet tuoda liberaalidemokraateille huomattavasti lisäpaikkoja voivat olla yllättävänkin hyvät. TV-tentin jälkeiset gallupit nostivat liberaalidemokraatit kakkoseksi 30 prosentilla. Viimeisimmän gallupin mukaan Labour jäisi liberaalidemokraattien taakse 28 prosentilla konservatiivien voittaessa 33 prosentilla. Erot ovat niin pieniä, että vaalien lopputulosta on tässä tilanteessa mahdotonta ennustaa.

LABOURIN VAALIOHJELMAN yksi kärjistä oli tuoda yksilön oikeudet ja mahdollisuudet julkisen sektorin keskiöön.

teena, kuten muidenkin vasemmistopuolueiden Euroopassa, on ollut elvyttää taloutta aktiivisin ottein. Tämä on tarkoittanut, että lamaa on pystytty torjumaan ainakin jossain määrin ja talouden jyrkkä romahdus on saatu pysäytettyä.

Samalla valtion velka on kasvanut.

Velasta huolimatta ekonomistit ovat julkisesti tukeneet Labourin linjaa ja kritisoineet konservatiivien rankkoja leikkaus- ja säästöaikeita, joita puolue kaavailee jo tulevalle vuodelle. Labour haluaa aloittaa budjettivajeen paikkaamisen vasta kun talouden toipuminen on varmalla alustalla.

Myös liberaalidemokraatit ovat olleet samoilla linjoilla Labourin kanssa ja puolue onkin hyökännyt konservatiivien talouslinjaa vastaan.

LABOURIN VAALIOHJELMAN yksi kärjistä oli tuoda yksilön oi-

keudet ja mahdollisuudet julkisen sektorin keskiöön. Brown on julistanut, että ”take it or leave it” -asenne ei saa olla enää tulevaisuudessa määräävä periaate palveluita tarjottaessa. Labour haluaisi tarjota ihmisille suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa tarjottaviin palveluihin ja myös kannustaa kansalaisia käyttämään ääntään. Tätä kautta parannetaan julkisen järjestelmän vastuullisuutta kansalaisille.

Käytännössä Labourin ehdotus voi tarkoittaa muun muassa suurempia mahdollisuuksia vanhemmille vaikuttaa heikosti menestyvien koulujen hallintoon. Vanhemmilla olisi siis mahdollisuus vaihtaa koulun johto, mikäli he ovat tyytymättömiä koulun tilanteeseen.

Konservatiivit ovat luvanneet Cameronin johdolla tuoda kaivattua muutosta Britanniaan. Puolue kritisoi liian suurta valtiota ja haluaa antaa vastuuta ihmisille ja yhteisöille.

Konservatiivit lupaavat ajaa niiden työssäkäyvien ihmisten asioista, jotka labour on hylännyt tuhlaavalla politiikalla ja työn korkealla verotuksella. Cameron kutsuu britit ottamaan päätösvallan omista asioistaan konservatiivien politiikan kautta. Lisäksi konservatiivit lupaavat pienentää valtion velkaa leikkaamatta esimerkiksi terveyspalveluita, mikä on herättänyt kritiikkiä koskien puolueen politiikan realistisuutta.

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA ON NOUSSUT, kuten Suomessa

TALOUSKRIISI ISKI BRITANNIAAN RANKASTI ja valtio on tällä

hetkellä pahasti velkaantunut. Britannian budjettivaje on yksi EU-maiden suurimpia. Hallitusvastuussa oleva Labour on saanut tästä suurta kritiikkiä osakseen. Labourin tavoit-

myös Britanniassa, poliittisen keskustelun kärkiteemaksi.

British National Party (BNP), joka vastaa perussuomalaisia Briteissä, on kasvattanut suosiotaan. Tämä viestii maahanmuuttokriittisyyden noususta Britanniassa. BNP:lle

20

LIPPU 2 / 2010

nt accou ija ja

iskel ias op

t 24-vuo David, r: e g mana

stäisin. ta ääne yt is e lu o u itä p utta n vielä m uria, m ur on o ä b d a e L ti n E isin abo äänestä ealta. L onservaYleensä kuitenkin vaik .K n e m u yti se tuntu politiikkaansa okraatit m ut raalide e n n b a li k ja u an ole h tä ei koska n äänes tiiveja e ät, koska heillä äv epäilytt llista valtaa. de to t u ll o arity tias 26-vuo Emily, : r e ais fundr

lija ja

opiske

ch

misen i äänestä dellisen n tä s tö ä to hnyt pä sisi nyt En ole te ritannia tarvit aan tyyppisen B v . a suhteen n tuojan, vasta a Yhdysvallois m se a a k b o to O k s u k u u c t m a ara et voisiv utuvat n kun B henkilö en johon ihmis t jo e n o m is ä n, sa. Sella Nyt uskon, ett toehdoista se a. aih a v tt o ta is lu o ja n aan huo valitsem hiten huono. ä v ment joka on anage

on mahdollisuuksia jopa nousta suurimmaksi puolueeksi yhdessä kunnassa kansallisen vaalin kanssa samaan aikaan järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Tämä on ensimmäinen kerta Britannian historiassa kun tämä on mahdollista.

Maahanmuuttokeskustelun lisääntyminen on vaatinut myös suurempia puolueita kirkastamaan kantojaan. Konservatiivien Cameron on esittänyt kattoa maahanmuuttajien enimmäismäärälle, mitä Britanniaan sallittaisiin EU:n ulkopuolelta. Labour on taas esittänyt Australian malliin perustuvaa pisteytysjärjestelmää, millä Britanniaan pyrittäisiin saamaan vain hyvin koulutettuja maahanmuuttajia.

Liberaalidemokraattien mallissa maahanmuuttaja saisi työhön perustuvan viisumin vain tietylle alueelle. Tämä varmistaisi puolueen mukaan sen, että maahanmuuttajat tulisivat Britanniaan vain jos heillä on töitä ja vain sellaisille alueille, jossa he eivät rasita liikaa julkista asumis- ja palvelujärjestelmää.

l ationa

n otias

4-vu rine, 2 Cathe : e e train

m

n eja, näe okraatt ettynyt m e d li a a p len liber tena. O nestää dollisuu in.

Aion ää h a m a eih oan sen ain servatiiv n ja kon ii r u o b La

Äänestäjät vaativat muutosta, mutta uskaltavatko he vaihtaa hallitusta keskellä talouskriisiä? Ja jos muutos on tullakseen, tuovatko sen konservatiivit vai liberaalidemokraatit?

BRITANNIAN POLITTIISTA KESKUSTELUA ja vaalitaistoa ovat varjostaneet niin sanotut kansanedustajien kuluskandaalit.

Britanniassa on paljastunut, että parlamentaarikko toisensa jälkeen on käyttänyt väärin ja sääntöjen vastaisesti julkisia varoja omien kulujensa kattamiseen. Tämän lisäksi kolme Labourin kansanedustajaa on syytettynä epäsopivasta käytöksestä tarjottuaan yksityisille yrityksille lobbauspalveluita. On selvää, että äänestäjien usko istuvaan hallitukseen ja koko poliittiseen järjestelmään on koetuksella Britanniassa.

Vaalien lopputulosta on siis vaikea ennustaa. Äänestäjät vaativat muutosta, mutta uskaltavatko he vaihtaa hallitusta keskellä talouskriisiä? Ja jos muutos on tullakseen, tuovatko sen konservatiivit vai liberaalidemokraatit? Muutoksen tuulia lisää se, että parlamentin 643 edustajasta yli 130 on luopumassa. Tämä johtaa ainakin jonkin asteiseen sukupolvenvaihdokseen Britannian politiikassa, kun nuorempi polvi astuu eläköityvien parlamentaarikkojen saappaisiin.

Kirjoittaja on viestintäkonsultti, joka opiskelee London Metropolitan Universityssä

21

LIPPU 2 / 2010

Kesällä rakennetaan tulevaisuuden perustukset Teksti: Ari Reunanen

T

uleva alkukesä on Demarinuorille mielenkiintoista vaikuttamisen aikaa. Toukokuun lopulla Joensuun puoluekokouksessa 70 nuorta demaria osallistuu puoluekokousedustajana puoluekokoukseen ja kesäkuun puolivälissä Demarinuoret kokoontuvat suurin joukoin Turkuun liittokokoukseen. Joensuuhun saapuu paikalle puoluekokousedustajien lisäksi runsas joukko nuoria seuraamaan kokousta sekä viihtymään nuorten järjestämissä oheistapahtumissa. Joensuussa on siis tiedossa hyvin nuorekasta ja ratkiriemukasta tunnelmaa!

Emme saa tyytyä seuraamaan sivusta pitkään rakennetun pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa Molemmat kesän tapahtumat ovat hyvin merkityksellisiä vaikuttamisen areenoita. Puoluekokouksessa meillä nuorilla on mahdollisuus profiloitua muutoksen tuulena sekä avoimen ja rohkean päätöksenteon edelläkävijöinä.

Meidän nuorten tulee yhdessä vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin, kuten koulutukseen tai vanhemmuuteen. Nuorten tulee ottaa paikkansa puolueen päätöksenteossa ja jättää jälkensä puolueessa toteutettavaan politiikkaan.

Turun liittokokous on Demarinuorten tulevaisuuden kannalta uuden ajan alkua. Ansiokkaasti Demarinuoria jo vuosia luotsannut Heta Välimäki jättää tehtävänsä ja liittokokousedustajien tehtävänä on valita Demarinuorille uusi puheenjohtaja, joka vie Demarinuoria eteenpäin poliittisen vaikuttamisen areenalla.

Henkilövalinnat ovat kuitenkin vain osa liittokokousta. Tärkeää on olla luomassa Demarinuorille sellaista vahvaa poliittista linjaa, jonka avulla voimme nousta poliittisten nuorisojärjestöjen edelläkävijäksi.

Kesän aikana tulemme käymään näissä molemmissa tapahtumissa keskustelua monien isojen kysymysten äärellä. Osa kysymyksistä on meille

vaikeampia, osaan löydämme yhteisen vastauksen helpommin. Tärkeää on kuitenkin se, että pyrimme käymään avointa ja monipuolista keskustelua takertumatta liiallisten ennakkoluulojen vangiksi. Eri mielipiteiden taakse leiriytyminen ei ole kenenkään etu; yhteistyöllä ja toisen mielipiteen kunnioittamisella voimme luoda yhteisen linjan, joka avaa meille mahdollisuuden olla vahvoja poliittisia toimijoita.

Meidän sosialidemokraattisen nuorten tulee kesän tärkeissä kokouksissa olla etulinjassa puolustamassa hyvinvointiyhteiskuntamme kehittymistä. Emme saa tyytyä seuraamaan sivusta pitkään rakennetun pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa. Tämän vuoksi meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointiyhteiskuntaa koskeviin avauksiin ja niistä käytävään keskusteluun. Tarvitaan luovia ratkaisuja, alkuun jopa utopistisilta kuulostavia ideoita uusista ratkaisuista, joilla hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus voidaan taata. ”Varjosta valoon”-tulevaisuusasiakirjassa esitellyt mallit terveyskatsastuksesta tai teknologisista uudistuksista pitää ottaa vakaviksi tulevaisuuden tavoitteiksi.

Hyvinvointiyhteiskunta on sosialidemokraattinen historiallinen projekti, jonka ei tule päättyä meidänkään aikanamme.

Käyttäkäämme hyväksemme meille suodut mahdollisuudet rakentaa Suomesta paikka, jossa unelma oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta ei ole hävinnyt!

Tulkaa jokainen paikan päälle Joensuuhun ja Turkuun vaikuttamaan ja nauttimaan iloisesta seurasta! Meillä on tiedossa upea kesä!

puheenjohtajan kolumni

LIPPU 2 / 2010

Aate kantaa Heta Välimäki

puheenjohtaja

O

ikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kansainvälisyys ja solidaarisuus. Näitä termejä toistellaan sosialidemokraattisessa liikkeessä mantran tavoin.

Niitä onkin mahdotonta sivuttaa, kun puhutaan sosialidemokraattisesta aatteesta ja syistä miksi niin moni haluaa omistaa aikaansa ja energiaansa tälle liikkeelle.

Sosialidemokratiaa kuvaa myös sana vastuullisuus. Puolueemme ei ehkä ole se kaikista mediaseksikkäin, eivätkä poliittiset avauksemme usein anna aihetta painokoneita pysäyttäviin lööppeihin. Ilman sosialidemokraattien panosta ja vastuunkantoa suomalainen yhteiskunta saattaisi kuitenkin näyttää hyvinkin erilaiselta. Eriarvoisemmalta.

Aidosti valtioiden rajat ylittävänä poliittisena liikkeenä sosialidemokraatit Suomessa ja maailmalla tekevät töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Emme halua saavuttaa hyvinvointia muiden kustannuksella, emmekä voi ummistaa silmiämme sellaistenkaan ongelmien edessä, jotka eivät uhkaa suoraan meitä.

Arvopohjamme, verkostomme ja historiamme ovat kunniakkaat. Se ei silti riitä. Jotta sosialidemokratia olisi varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessakin, meidän on pystyttävä uudistumaan menettämättä otetta aatteestamme.

Politiikan tekeminen on muuttunut yhä enemmän mediapeliksi. Asiasisältöjen ohessa aikaa käytetään sen miettimiseen, miltä asiat näyttävät ja minkä fiiliksen liikkeen tekemisistä saa. Tätä kehitystä on mahdoton pysäyttää, ainakaan pian, joten siihen on sopeuduttava.

Tärkeämpää kuin se, että pärjäämme yksittäisissä gallupeissa, on se, että toimimme aidosti niiden asioiden puolesta joihin uskomme Sopeutuminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että olemme valmiita luopumaan arvoistamme pikavoittojen toivossa. Tärkeämpää kuin se, että pärjäämme yksittäisissä gallupeissa, on se, että toimimme aidosti niiden asioiden puolesta joihin uskomme. SDP voi kritisoida työperäisen maahanmuuton järjestämistä ja euron kriisin hoitoa, mutta jos se näyttäytyy maahanmuuttokriittisenä ja EU-vastaisena puolueena, se ei ole sama puolue johon liityin vuonna 2003 ja jonka eteen haluan jatkossakin työskennellä.

Vaalivoitto ensi vuoden eduskuntavaaleissa on mahdollista saavuttaa omalla ohjelmalla, kunhan se on riittävän uskottava ja linjakas.

Demarinuorilla on tärkeä rooli puolueessa sekä sen uudistajana että omatunnon äänenä, joka muistuttaa siitä, mikä tässä liikkeessä on keskeistä. Olen ollut etuoikeutettu saatuani toimia tämän upean Liiton puheenjohtajana neljän vuoden ajan. Kiitos tästä ajasta!

Emme halua saavuttaa hyvinvointia muiden kustannuksella, emmekä voi ummistaa silmiämme sellaistenkaan ongelmien edessä, jotka eivät uhkaa suoraan meitä

23

Socialdemokrati på svenska

LIPPU 2 / 2010

Nytt arbetsliv Mikael Hiltunen, FSUD:s riksdagskandidat i Egentliga Finland

N

äringslivets delegation kom nyligen ut med sin färska rapport, som mäter finländarnas värderingar och attityder. Rapporten visar med all tydlighet att finländarna känner sig ängsliga och osäkra inför framtiden. Många är oroliga om de får behålla sitt jobb och arbetslivet känns allt mer påfrestande. 82 procent håller med påståendet att människorna arbetar under så hård press att de bränner ut sig.

Finländarna verkar behöva en tydlig motvikt till det tuffa arbetslivet. Närmare hälften av svarandena ville ägna mera tid åt sina fritidsintressen och fyra av tio meddelar att de är färdiga att pruta på sin lön i utbyte mot mera fritid. Samtidigt har finländarna mig veterligen mera fritid än någonsin tidigare.

Om arbetslivet bara känns som ett betungande tvång och människor vill fly till sin privata sfär, hur ska vi då få Finland ekonomiskt på benen igen?

Det råder en konsensus mellan de stora partierna i Finland att yrkeskarriärerna måste förlängas för att man ska kunna finansiera välfärden. Om metoderna, käpp eller morot, råder det emellertid olika uppfattningar. Som socialdemokrat anser jag att man borde frångå tankesättet att man behandlar arbetslivet och fritiden som olika livssfärer. Vi har samma behov att få uppskattning och erkänsla på jobbet som i det privata. Var och en har en unik potential som antingen kan uppmuntras eller kvävas, beroende på hur arbetslivet utformas.

Vi behöver en ny human arbetskultur där människor

Onnea omaan kotiin.

Kodin irtaimistovakuutuksella vakuutat omaisuutesi, jota - kyllä, myös sinulla on.

Ajattelepa: tv, stereot, kännykkä, tietokone, cd-ja dvd-levyt, kamera, sohva, vaatteet...

Turva Isohima on edullinen, alle 27-vuotiaan nuoren kodin vakuutus. Se korvaa äkillisiä vahinkoja, ja omavastuu on pienempi kuin tavallisessa kodin irtaimistovakuutuksessa.

Vakuutus on voimassa myös matkatavaravakuutuksena 4500 euroon asti alle 6 kuukautta kestävillä matkoilla. Vakuutus sisältää lisäksi vastuu- ja oikeusturvavakuutukset.

Hymyile, olet Turvassa.

Palvelunumero 01019 5110 | w w w.tur va.fi

känner att de mår bra. De bästa arbetsplatserna är sådana där det finns en samhörighetskänsla och ett förtroendefullt förhållande mellan ledning och personal. Nya arbetssätt och idéer uppstår när arbetarna ges en större frihet att använda sin kreativitet i arbetet. Friheten balanseras av att alla anställda förbinder sig vid att ingripa om det uppstår problem på arbetsplatsen.

Vi behöver en ny human arbetskultur där människor känner att de mår bra I en human arbetskultur förstår arbetsgivaren att det finns brytningsskeden i människans liv då det behövs mera flexibilitet. Föräldrarna vill ha tid för sina barn och barnen vill sköta sina föräldrar när de blir gamla. I slutet av yrkeskarriären måste det också finnas möjlighet att göra en mindre arbetsinsats. Arbetsgivare som tar personalens behov i betraktande belönas med en motiverad och lojal arbetskraft som gör sitt bästa varje dag.

Arbetslivet förändras emellertid inte av sig själv. Det behövs företag som visar exempel och fungerar som pionjärer. Alldeles avgörande är ändå att arbetstagarna organiserar sig och kräver ett bättre arbetsliv. En bred facklig uppslutning är en förutsättning för att arbetstagare och arbetsgivare ska kunna förhandla som jämbördiga parter och utveckla arbetslivet tillsammans.

Liiton toimiston yhteystiedot:

Piirien yhteystiedot:

jaostojen ja työryhmien yhteystiedot:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Puh: (09) 774 5130 Fax: (09) 712 752/demarinuoret toimisto@demarinuoret.fi

HelsinKI

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

Puheenjohtaja

Heta Välimäki (09) 7745 1311, 050 344 9743 heta.valimaki@demarinuoret.fi Heta onpuheenjohtaja 12.6. saakka, jolloin liitolle valitaan uusi puheenjohtaja.

Pääsihteeri

Hanna Isbom (09) 7745 1310, 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi Koulutussihteeri

Jani Ryhänen (09) 7745 1316, 050 537 2348 jani.ryhanen@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Heikki Koponen, 040 569 5982, heikki@heikkikoponen.fi Toiminnanjohtaja: Sami Siltaloppi, 050 537 6446, sami.siltaloppi@pp.inet.fi Uusimaa:

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: Juha Vallittu, 0440 880 068 Lounais-Suomi Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Kaisa Palohonka, 040 589 1956,kaisapa@sposti.net Länsi-Suomi

Paulus Toropainen (09) 7745 1314, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33200 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Antti Hiitti, 040 575 0435, antti.hiitti@uta.fi

Poliittinen sihteeri

Etelä-Häme

Anette Parviainen (09) 7745 1312, 040 484 0011 anette.parviainen@demarinuoret.fi

Kymi

Tiedotussihteeri

Järjestösihteeri

Anssi Pirttijärvi (09) 7745 1315, 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi Itä-Suomi

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Annika Harald, 040 484 6774, annika.harald@demarinuoret.fi Pohjois-Suomi

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230.

Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com FSUD (svenskspråkig distrikt) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi.

Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi/yhteydet/piirijerjestet

25

Kansainvälinen jaosto

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä.

Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi

Liittohallituksen kokous, Unarin-Luususa, kuva Heta Välimäki.

Timo Kontio, kuva Teemu Höytö. Teemu Hirvonen.

D-TOUR kevättapahtuma, Himos, kuva Jani Ryhänen.

TULEVAT tapahtumat

5 TOUKOKUU 2010

27.-29.5.

SDP:n puoluekokouksen oheis­tapahtuma, Joensuu 6 KESÄKUU 2010

11.-13.6.

Demarinuorten XXIII Liittokokous, Turku 7 HEINÄKUU 2010

28.7.-1.8.

DAY-tapahtuma Työväen musiikkijuhlilla, Valkeakoski 9 SYYSKUU 2010

18.-19.9.

Aktiivipäivät 2010 10 LOKAKUU 2010

1.-3.10.

Tulevaisuuden Tekijät 3 11 MARRASKUU 2010

13.-14.11.

D-TOUR Syystapahtuma 2010 ja pikkujoulut

e uusi ll i r o inu Demar eri te an pääsih ihtui Hanna va a – Miia 10 Hann ti 1.5.20

nä aloit ellut ja opisk orten äsihteeri rten pä tralta kotoisin o nu u ri n a ri a m Dem n Ima ksi. De Hanna o iden maisteri tapaliiton hallin Isbom. te n e ä i ti e m io a lä lt n E a n V e a le H Turussa uolelta anna tu n eriksi H in ulkop ta 2008 vuode s pääsihte paikalta. Täys u u k ti h teerin u n ih h ri s e ä lä ä te il p s ih , ita tos aasti i erinä alo ansiokk lla Hanna toim pääsihte un Hanna hoiti uole a. p ll u to lk u is a lk 9 2009 a rten toim den 200 marinuo tta. Vuo sijaisuu a sihteerinä De lle en äsihteeri asteipoliittis selle pä ha ti n n e ii s a u a toivott stystä u nuoret ja mene istä vuosista. a e n n Demari o nniselle tä yhteis Miia Ma iittää menneis äk k e s n ii s

12 JOULUKUU 2010

Glögit

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

Sosialidemokraattiset nuoret ry tunnus 5005170 00003 vastauslähetys

www.demarinuoret.fi