Debatti 1 15 web

SOSIALI足 DEMOKRAATTINEN MIELIPIDELEHTI

NRO 1/2015

Y

RITIN OLLA LIUKASTUMATTA, MUTTA LIUKASTUIN. – Paavo Lipponen

deBATTI Debatti on Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n julkaisema itsenäinen mielipidelehti, jonka kannat eivät välttämättä edusta järjestön poliittista linjaa.

PääTOIMITTAjA NELLI NURMINEN NELLI.NURMINEN@HELSINKI.FI TOIMITuSSIHTEERI NOORA LUUKKA KIRjOITTAjAT HANNA HUUMONEN, SALLA KARJALAINEN, ANETTE KARLSSON, EMILIA KOSTIAINEN, NELLI NURMINEN, EEMELI PELTONEN, MARIA RYTKÖNEN, SARA SALOMAA, TIINA VESA, WIKING VUORI yHTEySTIEDOT SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIJAT SONK RY, SAARINIEMENKATU 6, 00530 HELSINKI WWW.SONK.FI gRAAFINEN uLKOASu FREDRIK BÄCK PAINO ERWEKO OY WWW.ERWEKO.FI ILMOITuSTEN MyyNTI NOORA LUUKKA PUH. 045 277 5070 PAASIHTEERI@SONK.FI

SISÄLLYS

4 PÄÄKIRJOITUS nelli nurminen

17 Älä ammu viestintuojaa!

TIINA VESA

5 ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ

19 ONKO PUOLUELEHDILLÄ TULEVAISUUTTA? EEMELI PELTONEN 21 DEMARI: Juhana Vartiainen NELLI NURMINEN

6 Yrittäjyyskasvatus­ luo edellytykset­ kontrolli­yhteiskunnalle MARIA RYTKÖNEN 8 TEEMA: SANANVAPAUS 9 Toiseuden pelko lietsoo vihaa HANNA HUUMONEN 12 Lasten mediasisältöjen rajoittaminen on so last season Salla Karjalainen

23 KIRJA: Erkki AUREJÄRVI: KOVAA PELIÄ Wiking Vuori 24 KIRJA: Kimmo OksaNen: Kasvonsa menettänyt mies SARA SALOMAA 25 ETSIMESSÄ

13 Kuka luo 2000-luvun lasten digitaalisen jalanjäljen?

AnETTE KARLSSON

27 Mitä Debatti edellä sitä puolue perässä NELLI NURMINEN

14 Työelämän uudet mahdollisuudet EMILIA KOSTIAINEN

28 YHTEYSTIEDOT 30 SEURAAVASSA NUMEROSSA

4 | PÄÄKIRJOITUS

VAPAA SANA

O

piskelukaverini kirjoitti pari vuotta sitten blogiinsa tekstin ruumiinavauksista. Kirjoitus keräsi jonkin verran luki­ joita ja pian se huomattiin myös tiedekuntamme henkilökun­ nan keskuudessa. Seurauksena joukko närkästyneitä opettajia vaati blogin kommenttikentässä kirjoituksen poistamista vedoten siihen, että jotkut lukijat saattavat loukkaantua sen sävystä.

Kaverini poisti kirjoituksen. Tämän jälkeen tapahtui ns. Streisandin ilmiö: Kirjoituksen poistaminen arvovaltaisten opettajien painostuk­ sesta nousi otsikoihin. Blogitekstistä uutisoivat mm. Yle, Turun Sa­ nomat ja Iltalehti. Kaverini sai lukuisia yhteydenottoja eri tahoilta ja tapaukseen otti kantaa myös yliopiston kansleri. Vaikka kirjoitus on poistettu blogista, sen voi yhä lukea internetistä.

Internet ja sosiaalinen media ovat moninkertaistaneet tavallisten suomalaisten mahdollisuudet viestiä vapaasti kokemuksistaan ja mieli­ piteistään. Palaute tuntemattomalle kaaharille tai koiransa jätökset kadunvarteen jättävälle ulkoilijalle annetaan sanomalehden mielipide­ palstan sijaan Facebookissa. Streisandin ilmiön lisäksi internetin ja sananvapauden rajapintaan on syntynyt lukuisia muitakin käsitteitä, kuten digitaalinen jalanjälki, josta Anette Karlsson kirjoittaa tässä lehdessä.

Toisaalta internet mahdollistaa myös suurten ihmismassojen tehok­ kaan ja näkymättömän kontrolloimisen. Esimerkiksi Google personali­ soi hakupalveluitaan erilaisin algoritmein, jonka seurauksena jokaiselle käyttäjälle näytetään erilaisia osumia sillä perusteella, mitä Googlen keinoäly arvioi heidän haluavan. Informaatiokuplien tunnistaminen internetin näennäisen äärettömässä vapaudessa on haastavaa ja niiden rikkominen on maallikolle miltei mahdotonta.

Vuoden ensimmäinen Debatti käsittelee sananvapautta kuitenkin siksi, ettei se internetistä huolimatta ole länsimaissa itsestään selvä oikeus. Kun ideoimme tätä lehteä, toimittajia ja pilapiirtäjiä oli juuri murhattu raa’asti Pariisissa. Myöhemmin helmikuussa mies avasi tu­ len kööpenhaminalaisessa kulttuurikeskuksessa, jossa oli parhaillaan käynnissä sananvapautta käsitellyt keskustelutilaisuus, jossa puhujana oli Muhammed-pilapiirtäjä Lars Vilks. Vain muutama viikko ennen kuin tämä Debatti meni painoon, murhattiin Moskovassa Putinia use­ asti arvostellut oppositiojohtaja Boris Nemtsov.

Toivotan Debatin lukijoille ajatuksia herättäviä lukuhetkiä lehden pa­ rissa vuonna 2015. Erkki Tuomiojan sanoin: Vaieta ei saa. D Nelli Nurminen Kirjoittaja on Debatin päätoimittaja ja yhteiskunnan anatomiasta kiinnostunut lääketieteen kandidaatti.

DEBATTI 1/2015

ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ | 5

ANTeekSI PYYTÄmÄTTÄ

V

OITAISIIN JO PUHUA JOILTAIN OSIN TERVEYSTURISMISTA. – Pietari Jääskeläinen

Keskiviikko 28. tammikuuta 2015 kello 14.00

potilaat, joita ei tarvitse kuin pari vuoteen, niin päästään siihen 500 000:een.”

Kari Rajamäki (sd)

HALLITuKSEN ESITyS EDuSKuNNALLE LAIKSI KuNNAN vELvOLLISuuDESTA jäRjESTää ERäITä TERvEyDENHuOLLON PALvELujA ERäILLE uLKOMAALAISILLE jA LAIKSI RAjAT yLITTäväSTä TERvEyDENHuOLLOSTA ANNETuN LAIN MuuTTAMISESTA

”Mitä enemmän tätä esitystä mietin, sitä vuolaammin sisältäni kumpuaa täysin painokelvotonta tekstiä, jota ei voi ollenkaan tulostaa ulos.”

James Hirvisaari (m11)

Otteita eduskunnan täysistuntopöytäkirjasta

”Suomen ja maailman ongelmia ei korjata muuttamalla Suomi koko maailman sosiaalitoimistoksi ja terveyspalve­ lujen tuottajaksi.”

Maria Lohela (ps) ”Sen sijaan, että entistä enemmän rasittaisimme julkista terveydenhuoltojärjestelmäämme, meidän pitäisi keskit­ tyä siihen, miten voisimme tulevaisuudessa edesauttaa laittomien maahanmuuttajien kiinnisaamista ja nopeut­ taa karkottamispäätösten käsittelyä laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden kohdalla.”

Olli Immonen (ps) ”Jos me olemme hammashuoltoa heikentäneet täällä poliittisesti, vanhusten laitoshoidosta ja tehostetusta palveluasumisesta säästetty 300 miljoonaa, sosiaali­ ja terveydenhuoltomenoja karsittu miljardilla eurolla, niin kyllä minä nyt katson, että on aika lailla tärkeätä tässä yh­ teydessä käyttää vastuullista keskustelua myös siitä, ote­ taanko 90 000 euron per potilas C­hepatiittihoidot ja hiv­

”Voi olla, että täällä ollaan sitä mieltä, että me kansan­ edustajat, jotka pidämme välttämättömänä sitä, että ne ih­ miset, jotka ovat laittomasti Suomessa, palautetaan lähtö­ maihinsa, olemme epäinhimillisiä ihmisiä. Mutta näin, hyvät kollegat, suomalainen yhteiskunta tänä päivänä toi­ mii, enkä voisi kuvitella, että se voisi muulla tavoin toimia.”

Ben Zyskowicz (kok) ”Itse edustan ainakin sitä kantaa, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita pitää pikemminkin vähentää kuin lisätä.”

Pia Kauma (kok) ”Mutta kyllä se kumma webasto tämä Suomi on tälle maa­ pallolle, että joka paikkaan kyllä lämmitetään muualle, mutta ei kotimaahan.”

Teuvo Hakkarainen (ps) ”Voitaisiin jo puhua joiltain osin terveysturismista.”

Pietari Jääskeläinen (ps)

DEBATTI 1/2015

6 | YRITTÄJYYSKASVATUS

YrITTÄjYYSkASVATuS Luo edeLLYTYkSeT koNTroLLIYhTeISkuNNALLe

DEBATTI 1/2015

YRITTÄJYYSKASVATUS | 7

”Y

rittäjyyskasvatus on yrittäjyyttä ammatin­harjoittamisena huomattavasti laajempi käsite. Yrittäjyyskasvatus käsitteenä kattaa myös yrittäjyyyskoulutuksen. Se pitää sisällään sekä aktiivisen ja oma-aloitteisen yksilön, yrittäjämäisen oppimisympäristön, koulutuksen ja yrittäjyyttä tukevan toimintaverkoston yhteistyön että yhteiskunnan aktiivisen ja yrittäjämäistä toimintaa tukevan politiikan. Yrittäjyyskasvatuksen tuloksena syntyy yritteliäisyyttä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja myös yritystoiminnan­ vahvistumista ja uutta yritystoimintaa.”

(OKM, 2009:7)

N

äin alkaa Opetusministeriön laatima Yrittäjyys­ kasvatuksen suuntaviivat -julkaisu vuodelta­2009.

Yrittäjyyskasvatus on totisesti kaikkea muuta kuin yrittäjyyden edellytyksiä kartoittava­ oppi­aine. Teol­ lisuuden ja Työnantajien Keskusliitto nosti ensimmäisenä yrittäjyyskasvatuksen tarpeellisuuden koulutuspoliitti­ seen keskusteluun 1980-luvun alkupuolella. Aluksi yrit­ täjyyskasvatus ajateltiin osaksi ammatillista koulutusta, mutta pian siitä tuli osa yleissivistävän koulutuksen ope­ tussuunnitelmaa. Yrittäjyyskasvatusta opetetaan läpäi­ sevänä oppiaineina koulun kaikissa oppiaineissa ja kai­ killa ­luokka-asteilla. Tällä toteutetaan Euroopan unionin ­komission ”vihreää kirjaa”, jossa todetaan, että ”koulutuk­ sen olisi osaltaan edistettävä yrittäjyyttä luomalla oikean­ laista ajatustapaa.” (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimeenpideohjema, 2004:18.)

Yrittäjyyskasvatuksessa ei siis näytä olevan kysymys yrittäjyyden edellytyksien opettamisesta tai sellaisen työ­ muodon ja sen oikeuksien ymmärryksen kartuttamisesta.

Oppiaineessa on tarkoitus rakentaa uudenlaista ihmis- ja maailmankuvaa – ”oikeanlaista ajatustapaa”, jossa sisäi­ nen yrittäjyys omaksutaan asenteena ja elämän ohjeena.

Ulkoisella yrittäjyydellä tarkoitetaan perinteistä yrit­ täjyyttä, tietynlaista elinkeinon harjoittamisen muotoa.

Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan elämän asennetta, johon kuuluu joustavuus, aloitekyky, luovuus, riskinotto­ kyky, omatoimisuus ja toisaalta yhteistyökyky sekä vahva

suoritusmotivaatio. (Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimeenpideohjema, 2004:18.)

Yrittäjyyskasvatuksessa tarkoituksena on omaksua ni­ menomaan sisäinen yrittäjyys. Opetuksessa välitetään ennalta asetettuja arvoja ja elämänohjeita antamatta mah­ dollisuutta kyseenalaistaa opin lähtökohtia. Siksi tällainen oppiaine lähentelee enemmän uskontoa kuin työelämä­ taitojen valmiuksia rakentavaa oppia-ainetta.

Rituaalipedagogi, Outi Hägg kirjoittaa Yrittäjyyskasva­ tuksen tutkimusseuran blogissa: ”Ymmärrämmekö, miten suuriin inhimillisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin voimme olla vastaamassa yrittäjyyskasvatuksen avulla.

Yrittäjyyskasvatus näyttää saavan yhä enemmän syvyyttä,­ kun sitä on alettu ymmärtää, ei pelkästään talou­ delliseksi, vaan myös kulttuuriseksi ja kasvatukselliseksi toiminnaksi.”­ Risto Itkonen taas valottaa yrittäjyyskasvatuksen mer­ kitystä taloudelle teoksessa Yrittäjyyskasvatus: Kansalai­ sen taloudellista autonomiaa etsimässä: ”Opetuksella ja ohjauksella edistetään kunkin yksilön valmiuksia mark­ kinoida tuoteideaansa, osaamistaan ja omaa itseään. Jos joku tässä epäonnistuu, syytä on etsittävä ensi sijassa yksi­ löstä itsestään. Vastoinkäymisistä ei kuitenkaan pidä ma­ sentua. Sen sijaan on opittava omista virheistä ja yritettävä uudelleen. Koska ihmisyhteisön elinvoima kumpuaa yksi­ löiden yritteliäisyydestä, tätä ei pidä tarpeettomin ohjein tai kielloin kahlita. Myös sosiaaliturva on pahasta, sillä se sammuttaa ihmisten halun yrittää tosissaan.” (Ikonen 2006, 59.)

Ei ole samantekevää millaiseksi yrittäjyyskasvatus oppi­ aineena muodostuu. Oppiaine on ihmiskuvaa muokkaa­ vaa ja siten maailmankuvaa ohjaava. Yrittäjyyskasvatus on kaikkia oppiaineita läpileikkaavana jatkuvasti läsnäoleva, muttei kuitenkaan näkyvä. Tämä on keskeinen ongelma, yrittäjyyskasvatuksen opit solutetaan muihin oppiainei­ siin niin ettei niitä huomata erilliseksi oppiaineeksi, jol­ loin oppia ei voi myöskään kritisoida tai tietoisesti pohtia.

On ymmärrettävä, että yrittäjyyskasvatus on osa laajem­ paa koulutus- ja talouspoliittista murrosta, jonka myötä luodaan prekaaria työvoimaa vaihteleville ja epävarmoille­ työmarkkinoille. Hyvä prekaari on tehokas, joustava ja epävarmuutta sietävä yrittäjä, omien riskien kantaja ja vastuunottaja. Kontrollien aikakaudella epävarmuudesta on tullut itsestään selvää, eräänlainen aikamme ”henki”, kirjoitti ransakalainen filosofi Gilles Deleuze artikkelis­  DEBATTI 1/2015

8 | YRITTÄJYYSKASVATUS

N

YKYINEN YRITTÄJYYSKASVATUS EI MAHDOLLISTA UUSIA INNOVAATIOITA, VAAN LUO SISÄISEN YRITTÄJYYDEN MAAILMANKUVAN, JOKA LUO PREKAARIUTTA.

saan Jälkikirjoitus kontrolliyhteiskuntiin. Yrittäjyyskas­ vatuksessa on kyse ihmismassan kouliintamisesta pre­ kaariuuteen; elämänhallinnan ja itsensä kontrolloinnin taitoihin. Mihin tarvitsemme kuria tai valtaa, kun ihmiset itse haluavat kontrolloida itsensä?

Markkinatalouden dogmin iskostaminen yrittäjyyskas­ vatuksen kautta lapsuudesta lähtien, yksilön ollessa her­ kimmillään ja rakentaessa maailmankuvansa pohjaa, on kontrolliyhteiskunnan mielivaltaa voimakkaimmillaan.

Mielivalta on kontrolliyhteiskunta-teorian keskeinen kä­ site, joka kuvaa sellaista vallanmuotoa, joka on ajallemme tyypillistä. Tarkoituksena on saada ihmiset itse, keino­ tekoisesti luotujen halujensa kautta, toteuttamaan ennalta­ määriteltyjä polkuja. Kuria ja sääntöjä ei tällöin tarvita. ­Ihmiset opastetaan kontrolloimaan itse itseään omasta halustaan. ”Vapaan valinnan” edellytykset rajataan jo hy­ vin varhaisessa vaiheessa suuntautumaan valtaapitävien kannalta suotuisasti. Esimerkiksi epävarma, kauneus­ ihanteita tavoitteleva nainen on paras kuluttaja.

Suomen koulutuspolitiikka on aiemmin perustunut snellmanilaiseen käsitykseen sivistyksestä demokraatti­ sen yhteiskunnan mahdollistajana. Sivistymisen merkittä­ vänä ulottuvuutena oli lasten suojaaminen yhteiskunnan­ ja markkinatalouden raa’alta kilpailulta. Lapsella ei vielä ole niitä taitoja ja tietoja, jotta hän kykenisi arvioimaan itse asemaansa, kilpailemaan muiden kanssa tai luomaan omaa. Koulun tulisi olla se suojaava instituutio, jossa nämä lapsen tiedot ja taidot voivat rauhassa kypsyä tämän potentiaalin huippuun saakka, jolloin koulun turvallisesta ympäristöstä poistuttaessa markkinoille henkilö on val­ mis toimimaan omana itsenään ja kriittisenä ajattelijana toimimaan yhteiskunnassa ja markkinoilla uutta luoden.

Kuin eläin, joka suojelee poikasiaan pesässään, kunnes ne ovat valmiita raakaan luontoon, koulun tulisi suojella lap­ sia heidän kasvaessaan. Yrittäjyyskasvatus vastaa raa’an luonnon tuomista eläimen pesään.

Koulutuspolitiikassa tulisi aidosti määritellä yrittäjyys­ kasvatuksen tarkoitus ja päämäärä. Miksi meillä ylipää­

DEBATTI 1/2015

tään on yrittäjyyskasvatusta? Jos kyse on yrittäjyyden edel­ lytysten luomisesta, innovaatioiden mahdollistamisesta ja osaamisen kartuttamisesta talouskasvun luomiseksi, silloin tulisi panostaa laadukkaaseen koulutukseen, tut­ kimukseen ja ulkoiseen yrittäjyyskasvatukseen. Ulkoisen yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on oman yrityksen perustamisen tietojen ja taitojen kehittyminen. Tällaisia olisivat yrittämisen edellytysten, oikeuksien ja rakentei­ den ymmärtäminen. Kriittinen ajattelu ja ymmärryksen kartuttaminen ovat aitoja innovaatioiden lähtökohtia, joista syntyy kestävää ja kehitystä tuottavaa talouskasvua.

Nykyinen yrittäjyyskasvatus ei mahdollista uusia inno­ vaatioita, vaan luo sisäisen yrittäjyyden maailmankuvan, joka luo prekaariutta.

Käärme on pakotettu jatkuvaan muutokseen ja tyytymään lopulliseen keskeneräisyyteen. Kontrollien alla sen itsesäi­ lytys perustuu taitoon ja kykyyn sopeutua ulkopuolelta – yhteiskunnasta / markkinoilta tulleisiin, jatkuvasti muut­ tuviin vaatimuksiin.

– Deleuze, 1990 D Maria Rytkönen Kirjoittaja on SONKin varapuheenjohtaja ja Debatin toimituskunnan jäsen.

Lukuvinkit: Yrittäjyyskasvatus hallintana (2010) Toim. Komulainen Katri, Keskitalo-Foley Seija, Korhonen Maija & Lappalainen Sirpa.

Vastapaino, 2010.

Mielivaltaista kasvatusta – Vallan ja työn valoituksia yrittäjyyskasvatukseen (2014) Esko Harni. Pro gradu Jyväskylä.

Jälkikirjoitus kontrolliyhteiskuntiin, teoksessa Haastatteluja (2005) Gilles Deleuz. Toim. Anna Helle, Vappu Helmisaari ja Jussi Vähämäki. Helsinki: Tutkijaliitto, 2005.

YRITTÄJYYSKASVATUS | 9

gilleS DeleuZe 1925–1995

LäHTEET: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=458 http://megafoni.kulma.net/index.php?art=184 https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43148/952-5591-82-4.pdf?sequence=1 http://files.kotisivukone.com/kyts.kotisivukone.com/KY-lehti/ 2014-1/art_harni2.pdf http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPm/julkaisut/ 2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43395/ urn%3AnBn%3Afi%3Ajyu-201405131706.pdf?sequence=1 http://www.revalvaatio.org/wp/esko-harni-ihmiskoneetyrittajyyskasvatus-ja-vastarinta http://www.revalvaatio.org/wp/esko-harniyrittajyyskasvatusta- kontrolliyhteiskunnassa/ http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPm/ julkaisut/ 2004/liitteet/opm_169_opm18.pdf?lang=fi http://yktt.fi/blog http://www.yvi.fi/oppimateriaali/27-into-yrittajyyteen-mitaon-tyo

DEBATTI 1/2015

10 | SANANVAPAUS

DEBATTI 1/2015

SANANVAPAUS | 11

Toiseuden pelko lietsoo vihaa Keskiviikkona 7.1.2015 pariisilaislehteen hyökättiin.

Tekijät kertoivat kostaneensa profeetan puolesta, josta lehti oli vuosia sitten julkaissut pilapiirroksen.

Koraani kehottaa useaan otteeseen ”taistelemaan Juma­ lan puolesta”. Maltilliset muslimit näkevät tämän sisäisenä taisteluna pahuutta vastaan. Ulkoinen taistelu ei ole hei­ dän mielestään oikeutettua kuin äärimmäisessä puolus­ tustilanteessa. Ääriliikettä edustaville jihadisteille taistelu tarkoittaa aseellista hyökkäyssotaa.

Pyhät asiat ovat arkoja. Kun pyhää asiaa loukataan, syn­ tyy paheksuntaa, joka on osittain oikeutettua. Väärinteki­ jän koskemattomuuden loukkaamiselle oikeutusta ei sen sijaan ole olemassa.

Käsi ylös, jos muistat kuinka Norjassa vuonna 2011 jouk­ kosurman ideologisista syistä tehneestä Anders Breivik­ istä puhuttiin mediassa kristittyjen edustajana ja hänen kuulumistaan kirkkoon nostettiin otsikoihin? Niinpä, niin ei käynyt. Kuitenkin jo ennen kuin Norjan iskun tekijä oli tunnistettu, suomalaisilla keskustelupalstoilla syytet­ tiin muslimeita. Samat kirjoittajat vaikenivat ja julistivat tekijän yksittäistapaukseksi, kun hän paljastui ”puhdas­ veriseksi” norjalaiseksi. Breivikin teko oli mediassa yhden miehen ristiretki, mutta Pariisin iskuista syytetään 1,3 miljardia muslimia, joista vain häviävän pieni murto-osa edustaa ääriliikkeitä.

Leimaamalla kokonainen maailmanuskonto sen radi­ kaalisiiven perusteella sorrumme itse siihen, mitä vastaan meidän tulisi taistella: Toiseuden pelkoa. Jokainen viha­ mielinen ilmaus kansanryhmää kohtaan ruokkii toiseu­

S

den tunnetta ja saa meidät unohtamaan jakamattoman ihmisarvon, joka meitä yhdistää.

Pariisin terrori-iskujen kantavana motiivina on geneeri­ nen kuva länsimaalaisesta henkilöstä, jota vastaan musli­ mien tulee taistella. Paheksumme tällaista tapaa ajatella, mutta teemme niin helposti myös itse. Eräällä suomalai­ sella puolueella koko politiikka perustuu toiseuden pel­ koon.

Vastavalittuna poliittisen opiskelijajärjestön puheenjoh­ tajana kirjoitin blogin, jossa tuomitsin tämän pariisilais­ lehteen tehdyn terrori-iskun ja samalla paheksuin yhden kansanryhmän leimaamista äärisiipensä perusteella po­ liittisin tarkoitusperin. Seuraavana päivänä sähköpostini oli täynnä vihapostia. ”Idiootti.” ”Islamofiili”. ”Typerä nai­ nen, laskeudu alas pilvilinnastasi.” ”Kävelet kahdentoista kalmon yli.” ”Hyväksyt nämä iskut vain paheksuasesi per­ suja.”

Vannoessamme länsimaisten perusarvojen ja ihmis­ oikeuksien nimeen tulisi meidän edistää niiden toteutu­ mista johdonmukaisesti. Esimerkiksi kansalaisoikeuksien rajoittaminen uskonnon perusteella tarkoittaisi taantumis­ ta sellaiseen yhteiskuntamalliin, josta koko länsimainen sanan­vapauden ja uskonnonvapauden ihanne on kau­kana.­ Hirveyksiä tapahtui ja tapahtuu koko ajan. Sortumalla ih­ misoikeusloukkauksiin emme pysty niitä torjumaan. D Hanna Huumonen Kirjoittaja on SONKin puheenjohtaja ja pesunkestävä pasifisti.

ORRUMME ITSE SIIHEN, MITÄ VASTAAN MEIDÄN TULISI TAISTELLA: TOISEUDEN PELKOA.

DEBATTI 1/2015

12 | SANANVAPAUS

Lasten mediasisältöjen rajoittaminen on so last season Kansanedustaja Eila Tiainen (vas.) haluaa kieltää tv-uutiset lapsil­ ta. Taustalla on kaunis ajatus lasten ja nuorten suojelemisesta. Puheenvuo­ roon sisältyy myös kritiikkiä uutis­ journalismia ja sensaatiohakuisuutta kohtaan. Internetin keskusteluaree­ noilla Tiaisen niskaan syydetään kuk­ kahattuja ja holhousvaltiokortteja.

Seuraavana päivänä hän ei pidäkään ideaansa toimivana. Eihän kukaan kuitenkaan ehtisi valvoa päälle lii­ mattujen aika- ja ikärajojen noudat­ tamista.

Fiktiivisen mediaviihteen kulutus­ ta rajoittavat ikärajamerkinnät perus­ tuvat lasten ja nuorten suojelemiseen haitalliselta sisällöltä. Ikärajat on Suomessa kirjattu kuvaohjelmalakiin, joten ne ovat sitovia. Laki ei kuiten­ kaan kosketa uutisissa näytettäviä hirvityksiä. Sinänsä edustaja Tiaisen puheenvuorossa piilee hyvien puo­ lelta kumpuava ajatus. Ei iltauutisten raaka sisältö minustakaan kuulu per­ heen pienimpien nähtäväksi, kuten eivät ideaalimaailmassa kuuluisi kiu­ saaminen tai aikuisten riidatkaan.

Emme voi loputtomasti kääriä lap­ sia huonoilta uutisilta pumpuliin.

Todellisuuden märkä rätti iskeytyy kasvoille viimeistään koulussa, har­ rastuspaikoissa tai pihapiirin kaveri­ remmin keskusteluissa – sosiaalisesta­ mediasta puhumattakaan. Lasten ja nuorten kesken ikävät aiheet helposti värittyvät ja irtoavat kontekstistaan.

Vääristyneiden mielikuvien mahti voi olla yksittäistä uutiskuvaa mer­ DEBATTI 1/2015

kittävämpi asia kehityksen kannalta.

Lisäksi moni lapsi valitettavasti koh­ taa arkielämässään silmästä silmään asioita, jotka kuvaohjelmalaki kieltää fiktiivisiltä mediatuotteilta laissa, kuten väkivaltaa, päihteitä, seksiä ja syrjintää.

Rajoittaminen ja todellisuuden kieltäminen eivät voi olla lasten ja nuorten mediakasvatuksen keskiössä.

Siellä tulisi olla yhdistelmä huoltajan arkijärkeä, keskustelu- ja kuuntelu­ taitoja sekä kykyä arvioida, mikä on omalle jälkikasvulle parhaaksi. Vai­ keista asioista pitää olla valmis kes­ kustelemaan, tulivatpa ne vastaan television ruudulla tai kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. En väitä, että esimerkiksi terrorismista tai kouluampumisista keskustelemi­ nen alakouluikäisen lapsen kanssa olisi helppoa. Se on silti aikuisen vel­ vollisuus.

Mediakasvatuksen mieltäminen ikä­rajojen pystyttämisenä ja ruutuajan vahtimisena on helppoa ja melko yleistä. Erilaisten medioiden ja media­ suhteiden syvällinen ymmärtäminen jää valitettavan usein pintapuoliseksi.

Perheissä, joissa kieltämisen sijaan neuvotellaan mediasisällöistä ja ku­ lutetaan niitä yhdessä, muhii iso kult­ tuurillinen pääoma. D Salla Karjalainen Kirjoittaja on peliasioiden ­p rojektiasiantuntija ja mediamanaatti.

SANANVAPAUS | 13

Kuka luo 2000-luvun lasten digitaalisen jalanjäljen?

Me 1980- ja 1990-lukujen lapset kasvoimme digivapaassa maailmassa ja olemme luoneet oman digitaali­ sen jalanjälkemme itse. Tietokoneet olivat lapsuudessamme verrattain harvinaisia eikä digikameroista ollut tietoakaan. Kameran kuvat piti käydä teettämässä liikkeessä, jonka jälkeen paperisia kuvia voitiin ihastella per­ heen kesken. Kasettisoittimella oli lapsuudessani mahdollisuus tallen­ taa omaa puhetta. Tästä on todisteena­ hauska, mutta nolo äänite, jossa lau­ lan joululauluja.

2000-luvun lasten vanhemmat ja usein myös isovanhemmat käyttävät ahkerasti sosiaalista mediaa ja nyky­ ajan vauvoista on miltei poikkeukset­ ta kuvia internetissä.

Jokainen meistä tietää lapsia, joi­ den digitaalinen jalanjälki on luotu jo ennen hänen syntymäänsä äidin jul­ kaisemien vatsakuvien ja ultraääni­ kuvien myötä.

Lapsen syntymää on jo vuosikym­ meniä iloittu paikallislehdissä ja nykyisin ilouutiset perheenlisäyk­ sestä kerrotaan myös sosiaalisessa mediassa.­ Internetiin ladatut kuvat ovat kuitenkin aivan eri tavalla läsnä lapsen elämässä hänen varttuessaan kuin sanomalehtien syntyneet -pals­ tan ­ilmoitukset.

Saan sosiaalisen median kautta tie­ tää puolituttujen lasten hauskoista temmellyksistä, mutta myös sairauk­ sista ja noloista sattumista.­ Olen näh­nyt ilahduttavia kuvia söpöistä lapsista, mutta myös törmännyt lukui­-

siin heistä otettuihin alaston­kuviin ja vessakuviin. Aina yksityisyysasetuk­ sia ei ole muistettu huomioida, vaan jotkut lasten kuvat ovat näkyvissä koko maailmalle.

Toivon, että lapsen etu asetetaan omien tykkäystavoitteiden edelle.

Tämä tarkoittaa tarkkaa pohdintaa siitä, mitä lapsesta julkaistaan ver­ kossa. Aina kannattaa pohtia, halu­ aisinko itse, että minusta laitettaisiin tuollainen päivitys tai kuva verkkoon.

En ehkä olisi teininä arvostanut, jos äitini ansiosta olisin saanut kuunnel­ la lapsuuden joululaulurallattelujani kaverin kännykästä. Vielä ei ole yh­ tään oikeusjuttua, jossa lapsi haastaa vanhempansa sosiaalisen median asi­ attomasta päivityksestä, mutta aika näyttää, tuoko tulevaisuus tällaisen­ kin ennakkotapauksen tullessaan. D Anette Karlsson Kirjoittaja on koulutukseltaan lastenohjaaja ja sosionomi.

Hän on SDP:n eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla.

DEBATTI 1/2015

14 | SANANVAPAUS

T DEBATTI 1/2015

IESITKÖ, ETTÄ TÄMÄN VUODEN AIKANA JO 25 JOURNALISTIA ON KUOLLUT TYÖTEHTÄVÄSSÄÄN?

SANANVAPAUS | 15

Älä ammu viestintuojaa! ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoil­ leen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saa­ da tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedon­välitykseen.”

Olisitko valmis tekemään töitä henkesi uhalla journalis­ tien eettisten ohjeiden mukaisesti? Mitä jos toimittaja ker­ tookin väärän totuuden?

Tiesitkö, että tämän vuoden aikana jo 25 journalistia on kuollut työtehtävässään? Sen lisäksi 169 toimittajaa sekä 179 netizeniä, eli ”internetkansalaista”, nettitoimittajaa, on kateissa tai vangittuna. Viime vuonna ainakin 135 jour­ nalistia kuoli työtehtävissään. Kaikkien toimittajien sekä mediatöitä tekevien kuolemista ja sieppauksista ei vält­ tämättä edes uutisoida, koska ne voivat tuntua pieniltä verrattuna siviiliuhrien määrään. Esimerkiksi Syyriassa on sisällissodan aikana kuollut 100 000 siviiliuhria ja noin 40 journalistia. Ehkä monista toimittajakuolemista ei edes raportoida ulkomaille? Media on propagandaväline, ja totuutta on helppo muuttaa, jos sanomasta päättää joku muu kuin vapaan median toimittaja.

Journalistit joutuvat kohtaamaan väkivaltaa ja uhkailua työtehtävissään yhä enemmän. Uhka ei koske pelkästään ulkomaantoimittajia, jotka rapotoivat kriisialueilta tai sotatantereilta, journalisteja vaiennetaan monin keinoin ympäri maailmaa. Valtion mediaa vastaan nousevat va­ paat mediat ja journalistit hiljennetään.

Lähi-idässä ja Afrikassa journalisteja kaapataan, kidu­ tetaan ja tapetaan. Etelä-Amerikassa journalistit joutuvat huume- ja rikollisjengien pahoinpitelemiksi ja murhaa­ miksi. Kaakkois-Aasiassa median sananvapautta rajoite­ taan yhä enemmän ja journalisteja vangitaan tekaistujen syytteiden perusteella.

Myös länsimainen sananvapaus on ollut uhattuna Eu­ roopassa ääriliikkeiden nousun seurauksena. Mediatalot ovat valmistautuneet suojautumaan uusilta hyökkäyksil­ tä. Hyökkäys Charlie Hebdo’on ei välttämättä jää ainoaksi länsimaista sananvapautta uhkaavaksi verilöylyksi. Tans­ kassa kuoli epäillyissä terrori-iskuissa kaksi ihmistä, ja

hyökkäyksen kohteena on pidetty sarjakuvapiirtäjä Lars Vilksiä, jonka Muhammed-aiheisen pilapiirros julkaistiin Jyllands-Postenissa vuonna 2005. Ukrainassa on kuollut viimeisen vuoden aikana kuusi mediatyöntekijää ja 200 loukkaantunut.

Kansainvälisen lain mukaan sotivien osapuolten täytyy tehdä kaikkensa suojellakseen median työntekijöitä ja si­ viileitä. Luotiliivi päällä ja selässä sana ”press” eivät takaa suojaa, mutta onneksi moni vielä voi ja uskaltaa raportoi­ da konfliktialueilta. Perinteisten ulkomaankirjeenvaihta­ jien lisäksi konflikti- ja kriisialueilta raportoivat netti- ja kansalaistoimittajat. Vapaiden toimittajien määrä ehkä lisää myös erilaisten näkökulmien kertomista. Sosiaalinen media on tuonut hyvässä ja pahassa aivan uudenlaisen apuvälineen objektiivisen kuvan antamiseen ja vinkkejä juttuihin saadaan Twitteristä tai Facebookista. Toisaalta Venäjän trollitehdasilmiö kertoo sosiaalisen median val­ jastamisesta propagandan levittämiseen.

Journalistien tilannetta varsinkin kriisialueilla on yritet­ ty parantaa ja toimintaan on olemassa oma järjestö Inter­ national News Safety Institute. Jokainen konfliktialueelle lähtevä toimittaja pääsee koulutukseen, saa paikallisen yhteyshenkilön, fikserin, joka auttaa kohdemaassa. Mutta pitääkö Pariisin tai Kööpenhaminan kaduilla kulkevien journalistien alkaa pitää luotiliivejä päällä ja tehdä raport­ teja turvamies vierellä? Sananvapautta ei terrorismilla vaienneta, mutta iskut ovat lisänneet turvattomuutta niin mediataloja kohtaan kuin tavallisia kansalaisia kohtaan. D Katso: Toimittajat ilman rajoja: toimittajatilmanrajoja.fi Reporters without borders: en.rsf.org Journalistiliitto: journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet International News Safety Institute: newssafety.org/home Tiina Vesa Kirjoittaja on Charlie.

DEBATTI 1/2015

16 | KOLUMNI

DEBATTI 1/2015

KOLUMNI | 17

Onko puoluelehdillä tulevaisuutta?

Pitkälti 2000-luvulla kaikkien huulille noussut mur­ ros journalismissa ja tiedonvälityksessä on osunut erityi­ sen ankarasti puoluepoliittisesti sitoutuneisiin sanoma­ lehtiin. Yhä harvemman lehtikioskin valikoimasta löytyy kokoomuksen Nykypäivää, demareiden Demokraattia tai keskustan Suomenmaata. Päivittäisessä uutisvirrassa vain harvoin uutisten alkuperäisenä lähteenä on toiminut puoluepoliittinen julkaisu. Onkin aiheellista kysyä, onko puoluelehdillä tulevaisuutta suomalaisen journalismin kentällä. Millaiset muutosvoimat estävät puoluelehtiä ku­ koistamasta?

Muuttuneen maailman heittämä haaste puolueleh­ dille on ennen kaikkea taloudellinen. Jotta voitaisiin ym­ märtää paremmin niitä taloudellisia paineita, jotka puo­ luelehtiin vaikuttavat, on ymmärrettävä sanomalehtien perinteinen ansaintalogiikka.

Voittoon pyrkivät sanomalehti saa tulonsa tilauksista ja mainosmyynnistä. Kun lehden tilausmäärä eli levikki las­ kee, on lehden tulos tasapainotettava mainosmyynnistä saatavilla tuotoilla. Kun sekä levikki että mainosmyynti laskevat, sanomalehti on ongelmissa. Siksi ei ole yllättä­ vää, miksi erityisesti talouden lamat koettelevat ensim­ mäisenä sanomalehtiä. Lehtitilauksen lopettaminen on helppo ja nopea säästökohde kotitaloudelle.

Myös puoluelehtien taloudellinen kannattavuus riip­ puu pitkälti tilauksista ja mainosmyynnistä. Julkaisujen talouden pohjaa parantaa kuitenkin merkittävästi se, että suurin osa niiden rahoituksesta tulee valtion kukkarosta.

Valtion puolueille maksama puoluetuki pitää sisällään viestintätuen, joka on tarkoitettu kunkin puolueen vies­ tinnän ja tiedotuksen tukemiseen. Aikaisemmin tämä raha oli korvamerkitty tiukasti puoluelehdille, mutta vuo­ den 2008 jälkeen puolueet ovat saaneet käyttää valtion viestintätuet miten haluavat.

vähenevät myös puolueiden käytössä olevat rahat viestin­ nän tekemiseen. Kun viestintätukea ei enää ole erikseen korvamerkitty juuri puoluelehdille, ovat useat puolueet ryhtyneet miettimään uudelleen puoluelehtien ylläpitoa.

Yleensä parempi paikka valtion viestintätuelle löytyy puo­ lueen muusta viestinnästä.

Suomalaiset puolueet siis käyttävät aikaisempaa vähem­ män rahaa pää-äänenkannattajiensa ylläpitoon. Kehitys on näkynyt erityisesti siinä, että suurin osa puoluelehdistä on uudistettu jäsenlehdiksi. Näin ollen puoluelehdestä on tullut jäsenetu, johon ovat oikeutettuja kaikki puolueen jä­ senet. Viimeisimpänä uudistuksen jäsenlehteen on tehnyt keskusta vuoden 2011 vaalien jälkeen.

Toistaiseksi vain SDP:n Demokraatti on pysytellyt tämän kehityksen ulkopuolella. Lehden ilmestymispäiviä on kui­ tenkin tasaisesti vähennetty 2000-luvun aikana, eikä en­ nustus myös Demokraatin muuttumisesta jäsenlehdeksi lähitulevaisuudessa ole kovin kaukaa haettu. Demokraatti onkin joutunut varsinaiseen talouden kiirastuleen, kun sekä sen levikki että mainostuotot myös SDP:n sille koh­ distama tuki pienenee.

Puoluelehtien on siis tulevaisuudessa tultava toimeen yhä pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Käytännössä on vain puolueiden omasta tahdosta kiinni, millä tasolla ne haluavat ylläpitää journalistisia äänenkannattajiaan.

Puolueiden taloudellisista panostuksista kun kilpailevat paitsi viestintä, myös niiden muu poliittinen toiminta.

Esimerkiksi säännöllisesti toistuvat vaalikampanjat syö­ vät entistä enemmän puolueiden varoja.

Mitään puoluelehtien renessanssia on siis turha odot­ taa. Vain puolueiden oma suunnanmuutos voi edesauttaa lehtien uudelleen löytämistä. Muuten puoluelehdet ovat Suomessa tulevaisuudessa vain jäsen- ja tiedotuslehden roolissa. D Eemeli Peltonen Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu,

Seuraa huonoja uutisia puoluelehdille. Kun puo­ lueen kannatus laskee vaaleissa ja edustajamäärä Arka­ dianmäellä pienenee, putoaa myös puoluetuki. Samalla

sekä SDP:n puoluelehti Demokraatin avustaja.

DEBATTI 1/2015

18 | TYÖ

Työelämän uudet mahdollisuudet

Ihmisten arki on muuttunut räjähdysmäisesti, kun tie­ toisuus ympäristöstä sekä omista elintavoista ja niiden vaikutuksista on kasvanut. Arkeamme värittävät esimer­ kiksi seuraavanlaiset käskyt: Syö luomua! Käytä ekologisia tuotteita! Kierrätä! Älä kuluta muovia! Älä yksityisautoile!

Me, eli y-sukupolvi, olemme kasvaneet viestintäteknii­ kan mukana ja olemme tiedämme, millaisia vaikutuksia kulutustottumuksillamme ja muilla elintavoillamme on elinympäristöömme ja muihin ihmisiin. Haluamme säi­ lyttää maapallon tulevillekin sukupolville ja uskallamme kyseenalaistaa x-sukupolven arvot ja toiminnat, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, että maapallo ei yksinkertaisesti kestä nykyisenkaltaista ihmiskuntaa.

Me olemme siirtymässä työelämään, jonka kapitalistiset arvot ovat tuhoamassa ainoan mahdollisen elinympäris­ tömme. Ekologiset kysymykset eivät myöskään ole ainoa ongelmamme. Suuryritykset ovat globaaleja toimijoita, joiden tuotantoketjujen alkupäässä kehitysmaissa saate­ taan tehdä ankariakin ihmisoikeusrikkomuksia. Ketjun täällä päässä ihmisoikeusrikkomuksiin viittaavat jäljet ovat hävitetty näkymättömiin. Informaatiotekniikan kehi­ tys on kuitenkin mahdollistanut sen, että olemme tietoisia koko tuotantoketjusta.

Tietoisuudesta huolimatta meille jää loppujen lopuksi hyvin vähän vaihtoehtoja ja valinnanvaraa toimia toisin.

Työstä tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on mahdoton kieltäytyä. Oven takana on satoja muita, jotka ottaisivat työn vastaan, vaikka yrityksen eettiset arvot eivät kohtaa työntekijän arvoja. Olemme työntekijöinä vaihdettavissa oleva hyödyke, ainakin työnantajan näkökulmasta.

Ajassamme on kahdenlaisia yrityksiä, Niitä jotka välit­ tävät maapallostamme, ja niitä jotka toimivat ainoastaan markkinaperiaatteella rahallista voittoa tavoitellen. Jäl­ kimmäisenkaltaiset yritykset eivät keinoja kaihda teh­ DEBATTI 1/2015

däkseen mahdollisimman suurta voittoa. Silti niissäkin työskentelee inhimillisiä ihmisiä, joilla kullakin on omat elämänarvonsa. Työntekijöillä ei ole mitään mahdolli­ suuksia puuttua yrityksen toimintaan, vaikka he kokisivat sen moraalisesti vääräksi. Toisinaan yritys kieltää työn­ tekijöitä puhumasta yrityksen toimintaperiaatteista ulko­ puolisille.

Jokaisella ihmisellä on sananvapaus, mutta sen kumoaa usein lojaliteettiperiaate, jonka mukaan työntekijän tu­ lee kunnioittaa myös yrityksen tavoitteita ja etuja. Usein nämä ehdot ovat jo mainittu työsopimuksessa.

Yrityksille y-sukupolvi on tietoturvariski, sillä sen edus­ tajat eivät suostu sokeasti noudattamaan työnantajan sääntöjä. He ovat tietoisia siitä, miten kapitalistiset yri­ tykset tuhoavat luontoa ja rikkovat kaikkein heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia.

Miten individualismia ihannoiva ja moraalikasvatettu ysukupolven edustaja hyväksyy tämän epäoikeudenmukai­ suuden? Y-sukupolven edustajat kestävät epäonnistumi­ sia poikkeuksellisen huonosti. He ovat tottuneet saamaan sen, minkä haluavat. Ehkä vastaus tähän on downshiftaus, jossa jätetään kylmä, karu ja hallitsematon työelämä ja keskitytään nauttimaan elämästä ilman materiaa ja velvol­ lisuuksia. Mutta eihän se yhteiskunta tosiaan niin pyöri.

Seuraako työvoima markkinoiden kehitystä vai voisiko tilanne olla se, että työpaikoista tehdään sellaisia kuin nii­ den työntekijätkin. Sukupolvemme ei halua työskennellä globaalissa kapitalismiyrityksessä, vaan haluamme tehdä eettisesti hyvää työtä. D Emilia Kostiainen

TYÖ | 19

DEBATTI 1/2015

20 | DEMARI

DEBATTI 1/2015

DEMARI | 21

juhANA VArTIAINeN

v

ALTION TALOuDEN tutkimuslaitoksen ylijohtaja Juhana Vartiainen liittyi Suomen sosialidemo­ kraattiseen puolueeseen vuonna 1975 huolimatta kokoomuslaisesta isästään. ”Siihen aikaan yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat mo­ nia ja monesta nuoresta tuli taistolainen. Toisaalta taas kotipiirissäni oli jyrkkää oikeistolaisuutta. Ajattelin, että sosialidemokratia on järkevä keskitie.”

Vartiainen kannattaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja pitää sosialidemokratiaa sekä ammattiyhdistysliikettä sen rakentajina. Sosialidemokratian tulevaisuus poliittise­ na liikkeenä on kuitenkin hänen mielestään epäselvä, sillä sosialidemokratia on tehnyt itsensä tarpeettomaksi saa­ vuttamalla tavoitteensa. Melkein kaikki poliittiset voimat haluavat säilyttää yhteiskunnan, jossa on sekä markkina­ talous että vahva julkistalous. ”Jos on voitat väittelyn ja kaikki ovat lopulta kanssasi sa­ maa mieltä, niin mitä seuraavaksi? Poistut pöydästä?”

Tommi Uschanov kirjoitti hiljattain julkaistussa es­ seessään (Long Play), ettei Juhana Vartiainen juuri kos­ kaan arvostele Kokoomusta. SDP:n puoluekirja Vartiaisella kuitenkin on edelleen ja hän pitää kaikesta huolimatta tärkeänä sitä, että SDP istuu tulevaisuudessakin maan hal­ lituksessa.

SDP:n pitäisi Vartiaisen mielestä käydä syvällinen kes­ kustelu työn tarjonnasta. Vartiaisen mielestä kaksi vuotta ansiosidonnaisella on jo pitkä aika olla työttömänä. Työ­ voimapolitiikan pitäisi aktiivisesti kannustaa töihin. Joku toinen voisi kuvailla Vartiaisen kannustamista pakottami­ seksi. ”Tiedän, että joidenkin mielestä tämä kuulostaa oikeis­ tolaiselta. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että töihin palataan ansiosidonnaiselta vilkkaasti silloin, kun se on loppumassa.”

Vartiainen toivoo myös työmarkkinoille yksilöllisyyttä ja markkinaehtoisempia ratkaisuja. Hän pitää ammatti­ yhdistysliikettä Pohjoismaiden tärkeimpänä kansanliik­ keenä, mutta on silti sitä mieltä, että Suomen ay­liike on

vanhanaikainen ja että SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ottaa etäisyyttä toisistaan.

Hän on myös pettynyt siihen, ettei väestön ikääntymi­ sestä johtuvaa julkisen talouden rahoituskriisiä ole otettu puolueessa riittävän vakavasti. Rakennepaketti oli Varti­ aisen mielestä alunperinkin liian laiha ja sen sulaminen hallituskauden lopulla huolestuttavaa.

Perhepaketin kaatumisen noustessa esille Vartianen viittaa tuoreeseen raporttiin, tarttuu kynään ja piirtää val­ kotaululle kuvaajia naisten työllisyysasteesta Ruotsissa ja Suomessa. ”Kotihoidontuesta pitäisi luopua. Kyllä minä olen femi­ nisti ja naisten puolella tässä.”

Vartiainen työskenteli 1990­luvulla Palkansaajien tut­ kimuslaitoksessa ja niitti mainetta Esko Ahon hallituksen kritisoijana. 2000­luvulla Vartiainen asui Ruotsissa ja oli töissä ja johtajana maan ammattiliittojen taloustutkimus­ laitoksessa sekä myöhemmin Ruotsin kansallisen talous­ tutkimuskeskuksen tutkimusosaston johtajana.

Ruotsissa viettämänään aikana hän alkoi luottaa mark­ kinamekanismiin enemmän. Hän kuvaa ajatteluaan sosi­ aaliliberalismiksi, vaikka myöntää, että Ruotsissa termi oli demareiden kesken enemmän haukku kuin kehu. ”Markkinatalous on hyvä tapa järjestää yhteiskunnan resurssien allokaatio. Ideaalipolitiikka pitää minusta si­ sällään markkinaehtoisia ratkaisuja mutta kuitenkin myös korkean veroasteen ja vahvan julkistalouden.”

Toisaalta Vartiainen puolustaa voimakkaasti julkista peruskoulua, koska tutkimusten mukaan se toimii. Poh­ joismainen hyvinvointivaltio on läsnä hänen puheissaan jatkuvasti. ”Vahvojen julkisten palveluiden, sosiaaliturvan ja mark­ kinatalouden yhdistelmä osoittautui kylmän sodan voit­ tajaksi. Hyvinvointivaltio on loistava yhteiskuntamalli.” D NEllI NURMINEN Haastattelu tehty 3.2.2015.

DEBATTI 1/2015

22 | TEEMA

DEBATTI 1/2015

TEEMA | 23

Tupakka­ taistelijan tilinpäätös

H

elsingin yliopiston enti­­nen professori Erkki Aure­ järvi antaa Suomen oikeus­laitokselle kylmää kyytiä muistelma­ teoksessaan Kovaa peliä. Muistelma­ teoksen kantava teema on Aurejär­ ven suhde tuomioistuinlaitokseen ja ennen kaikkea tämän suhteen ilme­ neminen niin kutsutuissa tupakka­ oikeudenkäynneissä 1988–2010.

Aurejärvi tuli tunnetuksi tupakka­ teollisuutta vastaan käytyjen oikeu­ denkäyntien asiamiehenä. Oikeus­ juttuja oli kaksi: niin kutsuttu Ahon tapaus, joka päättyi korkeimman oikeuden kanteen hylkäävään tuomi­ oon vuonna 2001 ja kevytsavukejuttu, joka päättyi Helsingin hovioikeuden hylkäävään tuomioon 2010. Aurejärvi on laatinut aiheen piiristä muutakin kirjallisuutta, kuten vuonna 2004 jul­ kaistun Erään murhan anatomian.

Emeritusprofessori käy tupakka­ oikeudenkäyntien sisällön läpi juris­ tille ominaisen tarkasti: tallella ovat päivämäärät ja jokaisen todistajan nimi. Aurejärven kuvaus haastaa lukijan pohtimaan aihetta yhteis­ kunnallisesti ja juridisesti. Tupakka­ teollisuudesta piirtyy kuva täysin piittaamattomana teollisuudenalana, jolle ei tuota tunnontuskia vääristellä

lääketieteen tutkimustuloksia ja esit­ tää täysin valheellista markkinointia.

Oikeustietelijällä kulmat nouse­ vat monta kertaa korkealle lukiessa tupakkateollisuuden asianajajien vastauksia kanteen väitteisiin. Räi­ kein esimerkki on niin kutsuttu kaksoisasianajo, jota tupakkayhtiöt oikeudenkäynnissä käyttivät: tupak­ kateollisuuden puolustuksen keskei­ sin väite oli, ettei tupakan ole todis­ tettu lääketieteellisesti aiheuttavan keuhkosyöpää tai muita sairauksia.

Pelkkä tilastollinen yhteys asioiden välillä ei vielä riitä todistamaan syyseuraussuhdetta. Toisaalta tupakka­ yhtiöt väittivät, että kantajan olisi tullut ymmärtää tupakoinnin vaarat.

Todistaakseen tämän yhtiöt esittivät oikeudessa todisteena kouluhallituk­ sen oppituntipöytäkirjan, josta kävi ilmi, että kantajalle oli 1940-luvulla annettu tupakkavalistusta. On usko­ matonta, että moinen ristiriita on voitu hyväksyä maan ylimmässä tuo­ mioistuimessa asti.

Kirjoittajan näkemys Suomen oi­ keuslaitoksen tilasta ei muutenkaan ole ruusuinen. Teos sisältää lukuisia anekdootteja suomalaisten alioikeuk­ sien arjesta: Kanteita hylätään tuo­ marin kiukustuttua asianajajaan. Vel­

koja joutuu maksamaan velallisensa velan, kun tuomari ei väsymyksel­ tään huomaa käsitteiden eroa. Puoli­ jumalaksi itseään luuleva alioikeus­ tuomari heittää asianajajan kirjelmän lattialle, kun tämä erehtyy tuomaan sen väärässä vaiheessa tuomarinpöy­ dälle. Opintojensa puolesta Helsingin käräjäoikeudessa aikaa viettäneen näkökulmasta kuvaus kuulostaa vain hieman liioitellulta.

Kirjan heikkouksiin kuuluu Aure­ järven häiritsevän varma usko omaan oikeassa olemiseensa. Vaikka muis­ telmateoksen kuuluukin olla subjek­ tiivinen, pieni ymmärrys omia muita­ kohtaan voisi tehdä kirjoittajasta hieman sympaattisemman oloisen hahmon. Joka tapauksessa Aurejärvi on tärkeä osa suomalaista oikeushis­ toriaa ja ansainnut puheenvuoronsa kolmannen valtiomahdin tilasta. D Wiking Vuori Kirjoittaja on helsinkiläinen oikeustieteen ylioppilas

DEBATTI 1/2015

24 | TEEMA

IHMISEN TAISTELU

K

immo Oksasen teos Kasvonsa menettänyt mies on kuvaus­ ihmisyydestä. Teosta on mahdotonta lu­ kea pohtimatta vastausta kysymykseen, miten suu­ ria vastoinkäymisiä ihminen kestää katkeroitumatta.

Oksasen elämä muuttuu kun äkäinen herpesvirus muut­ taa hänen ulkonäkönsä lähes täydellisesti. Samalla kun Ok­ sanen koittaa toipua sairauden arvista, on hänen rakennet­ tava koko identiteettinsä uudelleen.

Tragedian jälkeen hän pohtii syitä tapahtuneeseen. Onko jokainen syyllinen oman elämänsä vastoinkäymisiin? Ran­ kaistaanko meitä menneen elämän synneistä – kevytmieli­ sesti vietetyistä vuosista, raskaasta alkoholinkäytöstä ja irto­ suhteista?

Kasvonsa menettänyt mies on rehellinen kuvaus sairas­ tuvan ihmisen toipumisprosessista. Kimmo Oksanen suree kohtaloaan, tuntee vihaa ja kysyy loputtoman monta kertaa kysymyksen, miksi. Katkeruutta hän ei kuitenkaan tunne.

Katkeruuteen hänellä ei ole varaa, muiden kärsimykset ovat hänen omiaan suurempia.

Oksanen todistaa kirjassa, kuinka suureksi ihmiseksi tra­ gedia on hänet muovannut. Ilman kaunosanoja tai itsensä nostamista hän onnistuu löytämään vastauksen ihmisenä elämisen suuriin kysymyksiin. Suurimmista kaikin on syy jaksaa, yrittää ja tarpoa eteenpäin päivästä toiseen: olemme täällä toisiamme varten ja tehdäkseen hyviä asioita toistem­ me hyväksi. D Sara Salomaa

DEBATTI 1/2015

TEEMA | 25

SONKin p채채sihteeri Noora Luukka Kuva: Nelli Nurminen

DEBATTI 1/2015

26 | TEEMA

Kuvat: Maria Rytkönen, Maria-Riitta Mällinen, Salla Karjalainen, Tiina Vesa, Hanna Huumonen

DEBATTI 1/2015

TEEMA | 27

mITÄ deBATTI edeLLÄ SITÄ PuoLue PerÄSSÄ?

jäsenesite

22 | KANSAINVÄLISESTI

SONK | 31

APArThEIDIN jÄLjILLÄ kAPkAuPuNgISSA dEbATTI 2014

SdP 2015

PUHEENjoHTAjAN TILINPÄÄTöS

J

O

OULUKUUSSA 2012 minut va­ häntä johtajana ja poliitikkona. Ju­ littiin sOnkin puheenjohtajaksi. talla oli mielestäni hieno tapa alustaa Valinta yllätti minut positiivi­ asia, jonka jälkeen hän rauhallisesti sesti. Olen nimittäin ensimmäinen kuunteli kaikkien puoluehallituksen ammattikorkeakouluopiskelija, joka jäsenten kommentit ja näkemykset. on valittu sOnkin puheenjohtajaksi.

Lopuksi Jutta vastasi kootusti kysy­ Uskon, että valintani puheenjohta­ myksiin ja veti keskustelun yhteen. jaksi yhdisti liikkeemme ammattikor­ Mielestäni se oli rakentava toiminta­ keakoulu­ ja yliopisto­opiskelijoita. tapa, jota päätin itsekin kokeilla. Sen Muistan vielä elävästi ensimmäisen jälkeen sain kommentteja hyvästä puoluehallituksen kokouksen, johon tyylistä johtaa kokousta, mikä oli mu­ osallistuin. Tilanne oli mielenkiin­ kavaa.

LIN SONKIN EDUSTAJA viime vuoden marras­ toinen, mutta jännittävä.

Kokouksen TOWNSHIPIT OSANA KAPKAUPUNKIA kuussa Työväen Sivistysliitto tSL ry:n organisoi­ alussa puolueen silloinen puheen­ KAHDEN vUODEN KOULU Ensimmäisenä päivänä kävimme vierailulla slummeissa, massa Globaalikoulussa Etelä­Afrikassa. Kurssi johtaja Jutta Urpilainen onnitteli

uskonut voivani tulla enemmän de­ mariksi. Olin väärässä. Tänä päivänä olen punaisempi ja rohkeampi de­ mari kuin koskaan. Olen löytänyt poliittisen kotini. Mikään muu puo­ lue ei tuntuisi omalta. Toivon, että mahdollisimman moni nuori löytää oman poliittisen kotinsa ja uskaltaa tunnustaa väriä, sillä on mukavaa olla oma itsensä, punaisine takkeineen ja kaulahuiveineen.

vAIKUTTAMISTYöN YTIMESSÄ Olen kauteni aikana huomannut, että

DEBATTI 1/2015

28 | SONK

SoNk ToImII YmPÄrI SuomeN! SONKIN TOIMISTO: SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIjAT – SONK Ry.

LAHDEN DEMARI­ OPISKELIjAT LDO Puheenjohtaja Maria Rytkönen maria.rytkonen@jyu.fi

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki sonk@sonk.fi www.sonk.fi

OPISKELIjOIDEN SOSIALI­ DEMOKRAATTINEN yHDISTyS OSy, HELSINKI

Puheenjohtaja Hanna Huumonen 045 112 9299 puheenjohtaja@sonk.fi

Puheenjohtaja Elisa Gebhard elisa.gebhard@gmail.com www.osy.fi

Pääsihteeri Noora Luukka 045 277 5070 paasihteeri@sonk.fi

OTANIEMEN OPISKELIjA­ DEMARIT OODI, ESPOO

Osoitteenmuutokset ja jäsenasiat toimisto@sonk.fi

jOENSuuN SOSIALIDEMO­ KRAATTISET OPISKELIjAT jOSy Puheenjohtaja Noora Kettunen noora.kettunen1@gmail.com

jyväSKyLäN SOSIALI­ DEMOKRAATTISET NuORET jA OPISKELIjAT jSDN Puheenjohtaja Kirsi Niemi k.m.niemii@gmail.com www.jsdn.fi

KuOPION OPISKELIjA­ DEMARIT KODE Puheenjohtaja Linda Sorrius linda.sorrius@hotmail.com

DEBATTI 1/2015

SOSIALIDEMOKRAATTISET AMMATTIKORKEAKOuLu­ OPISKELIjAT SOMA Puheenjohtaja Christine Fallenius christine.fallenius@gmail.com soma.sdp.fi

TAMPEREEN SOSIALI­ DEMOKRAATTINEN OPISKELIjAyHDISTyS TASy Puheenjohtaja Milla Granlund granlund.milla@gmail.com tasyry.blogspot.com

Puheenjohtaja Pinja Raitanen pinja.raitanen@gmail.com

TuRuN OPISKELIjOIDEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN yHDISTyS TOSy

OuLuN OPISKELIjOIDEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN yHDISTyS OOSy

Puheenjohtaja Annemari Hannula annemari.hannula@gmail.com www.tosy.fi

Puheenjohtaja Heidi Keränen heidikeraenen@gmail.com oosy.sdp.fi

vAASAN SOSIALIDEMOKRAAT­ TISET OPISKELIjAT vSDO

ROvANIEMEN SOSIALI­ DEMOKRAATTINEN OPISKELIjAyHDISTyS ROSO Puheenjohtaja Hannu Mällinen hannu.mallinen@pp.inet.fi rosolaiset.blogspot.fi

Puheenjohtaja Pekka Tuuri tuuri.pekka@gmail.com

ÅbO SOCIALDEMOKRATISKA STuDERANDE ÅSS Ordförande Kennet Mattfolk kennet.mattfolk@hotmail.com

DEBATTI | 29

TARINA YSTÄVYYDESTÄ JA VOIMAANTUMISESTA

hyvästi

Iiris Härmän elokuva

AFRIKKA

RIITTA KUJALA – CATHERINE OTHIENO – DAIZY KIMBOWA

TULOSSA ELOKUVATEATTEREIHIN KEVÄÄLLÄ 2015 Logo vaaka:

Logo vaaka:

Logo pysty:

Logo pysty:

Logo mv vaaka:

Logo mv vaaka:

Logo mv pysty:

Logo mv pysty: Värit:

Mustavalko:

Pantone 152 C

(C=0,M=51,Y=100,K=1)

Pantone 417 C

(C=1,M=0,Y=25,K=65)

50% musta (korvaa Pantone 152 C:n)

75% musta (korvaa Pantone 417 C:n)

Värit:

Mustavalko:

!T

Pantone 152 C

(C=0,M=51,Y=100,K=1)

Pantone 417 C

(C=1,M=0,Y=25,K=65)

50% musta (korvaa Pantone 152 C:n)

75% musta (korvaa Pantone 417 C:n)

ULOSSA KEVÄÄN AIKANA JÄSENHINTAISIIN NÄYTÖKSIIN MYÖS SONKKILAISILLE! DEBATTI 1/2015

30 | DEBATTI

deBAToIjAT

NOORA lUUKKA

NEllI NURMINEN

MARIA RYTKöNEN

”Tähän lehteen minä sovin painon kanssa

”Tähän lehteen minä ideoin ja editoin

”Tähän lehteen minä vuodatin ajatukseni

lehden toimituksesta, kokoustin toi-

juttuja, kannustin kirjoittajia sekä valo-

yhdistäen politiikkaa ja filosofiaa ripauk-

mituskunnan kanssa ja hoidin ilmoitus-

kuvasin. Samalla uudistin myös Debatin

sella elämää ja arkea.

myyntiä.

nettisivut. Tsekkaa: debattilehti.fi

Parasta lehden tekemisessä oli innos-

Parasta lehden tekemisessä oli tinki-

tunut toimituskunta ja osaavat graafikko

mättömästi kirjoitettujen juttujen

ja paino.

lukeminen.

je suis pacifiste.”

Parasta lehden tekemisessä oli mahdollisuus kurkistaa tärkeisiin ilmiöihin. je suis moi.”

je suis libre.”

SeurAAVASSA NumeroSSA: PAkkohoITo keSkuSTAPuoLue ArjA ALho DEbATTI jATKuu NETISSä: FACEbOOK.COM/DEbATTI.LEHTI WWW.DEbATTILEHTI.FI

DEBATTI 1/2015

Erkki Tuomioja Voimapolitiikalla ei voita.

S

LÄHETÄ TAKAKANNEN KORTTI TOIMISTOLLE TAI TÄYTÄ LOMAKE NETISSÄ OSOITTEESSA DEBATTILEHTI.FI/TILAA

tuomioja.org

Eero Heinäluoman tukiryhmä

AATKO DEBATTISI KOTIIN KANNETTUNA? HALUATKO EDELLEEN SAADA DEBATTISI KOTIIN, MUTTA AIKA ON EHKÄ AJANUT SONKIN JÄSENYYTESI OHI? RYHDY TILAAMAAN DEBATTIA HINTAAN 30€/VUOSI!

Anna äänesi kuulua @EeroHeinaluoma

32 |

A7 W1

DEBATTi

NRO 1/2015

OTA YHTEYTTÄ!

HALUAN LIITTYÄ SONKIN JÄSENEKSI. Haluan liittyä Demarinuorten jäseneksi. haluan saada lisää tietoa SONKista.

POSTIMAKSU MAKSETTU

haluan saada lisää tietoa Demarinuorista.

Tilaan Debatin ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan tms.

Tilaan Debatin (30 euroa / vuosi).

En halua, että minulle lähetetään enää Debattia.

Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi ja syntymäaika Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Oppilaitos Päiväys ja allekirjoitus DEBATTI 1/2015

SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIJAT SONK RY TUNNUS 5003105 00003 VASTAUSLÄHETYS