2/13
TEEMA: OSATTOMUUS
Debatti. Miekkaa terävämpi. Debatti on sosialidemokraattinen mielipidelehti, jota julkaisee Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry. Debatti ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1991, ja sen edel täjänä voidaan pitää vuosina 1982–1991 ilmestynyttä Punakynää. Kirjoittajatiimimme koostuu demariopiskelijoiden lisäksi vierailevista tähdistä.
Debatti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2013 Debatin päätoimittajana toimii helsinkiläinen valtiotieteiden ylioppilas Siiri Saastamoinen, 22.
Lehti lähetetään automaattisesti kaikille SONKin jäsenille, mutta sen voi myös tilata Kultti ry:n nettisivuilta osoitteesta kultti.net/tilaus/16
Löydät meidät myös netistä! facebook.com/debatti.lehti sonk.fi/politiikka/debatti
Tiedustelut toimitussihteeriltä ja päätoimittajalta, paasihteeri@sonk.fi siiri.saastamoinen@gmail.com
SISÄLLYS Päätoimittaja Siiri Saastamoinen
Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Toimitussihteeri Anni Lahtinen
Anteeksi pyytämättä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Kirjoittajat Tommi Heino Anette Karlsson Antti Koskela Rami Lindström Noora Luukka Johannes Niemeläinen Pauliina Painilainen Tuulia Pitkänen Elina Saario Siiri Saastamoinen Tiina Vesa Yhteystiedot Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki www.sonk.fi Graafinen ulkoasu Fredrik Bäck www.fredrikback.fi
Siiri Saastamoinen
Debatti ennen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Teema: Osattomuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Kun AIDS tuli Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Pauliina Painilainen
Turvattomuus johtaa osattomuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Noora Luukka
Työttömien ja syrjäytyneiden työväenluokka?. . . . . . . . . . . . . . 12
Elina Saario
Osattomuutta Etelä-Afrikassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Rami Lindström
Osaton saa kakkua mutta ei osaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Johannes Niemeläinen
Antti Koskela
Haudanvakavaa ulkoistamista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Uusliberalismin kronologia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Tommi Heino
Paino Erweko Oy www.erweko.fi
Yksi lasillinen gender balancea eurooppalaisittain, kiitos!. . . . . . 20
Ilmoitusten myynti Anni Lahtinen Puh. 045 277 5070 paasihteeri@sonk.fi
Anette Karlsson
Tuulia Pitkänen
Puheenjohtajan palsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 En gropig och slingrig väg. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Anette Karlsson
SONK ennen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Puheenjohtajien vinkit kesään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Tiina Vesa
Yhteystiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Toimintakalenteri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
rami lindström
4 | PÄÄKIRJOITUS
Pääkirjoitus
Osattomuus syntyy yksinäisyydestä Narinkkatorin aukiolla tyhjä pahvinen kahvikuppi, jonka pohjalla muutama lantti. Huumeklinikalla puhtaita neuloja hakeva narkomaani. Avuton nuori sosiaaliasemalla täyttämässä toimeentulotukihakemusta. Asunnoton etsimässä yösijaa roskalaatikoista.
Osattomuus ei vain ole osattomuutta taloudellisesta vauraudesta tai yhteis kunnallisesta osallistuvuudesta. Se on osattomuutta koko inhimillisestä elämästä, kuten terveydestä ja ih missuhteista. Osattomuus on muu takin kuin köyhyyttä tai sosiaalisia ongelmia. Osattomuus on tunne sii tä, että ihminen on yksin, vastassaan kylmä byrokratia. Tänä päivänä termi osattomuus kytkeytyy yhteiskunnallisessa kes kustelussa vahvasti nuorten syrjäy tymiseen. Nuorisotakuu on tullut voimaan vuoden alusta, mutta sen mahdolliset vaikutuksen näkyvät
vasta tulevaisuudessa. Nähtäväksi myös jää se, miten presidentti Niinistön lanseeraama kampanja Ihan tavallisia asioita onnistuu ehkäise mään nuorten syrjäytymistä. Kampanjan internet-sivuille on koottu uutisia lähinnä siitä, mitä yri tyksillä on annettavana nuorten syr jäytymisen ehkäisyyn. Esimerkiksi Turku Energia otti osaa presidentin kampanjaan tarjoamalla hiihto lomalla yhden ilmaisen uimahalli päivän muutamassa eri uimahallissa. Onneksi syrjäytymiskeskuste lun tuotoksena on syntynyt oikeaa empiiristä materiaaliakin aiheesta. Virpi Suutarin dokumentti Hilton! Täällä ollaan elämä! kuvaa työttä ja opiskelupaikatta olevien nuorten aikuisten arkea pääasiassa itähel sinkiläisessä vuokrataloyhtiössä. Suutarin mukaan dokumentin piti alkujaan kuvata osattomuuden tun netta nuorten keskuudessa, mutta aihe kääntyikin ystävyyden ja yhtei
söllisyyden voiman kuvaamiseksi. Nämä nuoret eivät välttämättä mieltäneet itseään syrjäytyneiksi, olihan heillä toisensa, vaikkei kou lutus- tai työpaikkaa, aineellista vaurautta tai luottotietojakaan juuri ollut. Miksi sitten media ja me kut summe näitä ihmisiä syrjäytyneiksi? Koska meidän on saatava nimetä se joukko, joka ei tuota verovaroja yh teiskuntaan, vaan syö niitä. Ja koko ”ongelmakin” pyritään korjaamaan (mahdollisimman vähällä) rahalla, esimerkiksi tarjoamalla alle minimi palkan työtä ja maksamalla erityis tukia nuoren palkkaavalle yritykselle. Rahalla ei kuitenkaan voi ostaa puhdasta omaatuntoa, eikä rahalla voi ostaa yhteiskunnallista solidaa risuutta. Siiri Saastamoinen
päätoimittaja
ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ | 5
ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ
Professori kohahdutti Lontoossa: ”Pankkikriisin syynä pankkiirien koka iinin käyttö” Ison-Britannian hallituksen entinen huumeasiantuntija David Nutt, Uusi Suomi
Opettajilta kiellettiin punakynän käyttö – ”Voi järkyttää oppilaita” Aamulehti
Suomi Euroopan turvallisimmaksi maaksi alkoholin hintaa korottamalla Päivi Räsänen, Aamulehti
Fiilikset meni. Antti Kaikkonen (kesk) eroamisestaan suuren valiokunnan varapuheenjohtajan paikalta
Ajatelkaa niitä pieniä itkeviä lapsia niiden työttömien turkistarhaajien kodeissa, jotka ovat ilman työtä ja syr jäytyvät. Ajatelkaa niitä itkeviä pieniä lapsia. Kimmo Sasi (kok) eduskunnan lähete keskustelussa, jossa oli käsittelyssä aloite turkistarhauksen kieltämisestä
Koskinen arvelee, että syy viime viikonlopun keskustelun viriämiseen oli siinä, että ihmisillä oli liikaa vapaaaikaa. Jari Koskinen (kok) pinnalla olevasta lohikeskustelusta
Ei toimeentulotukea nuorille. Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kuntalehdessä
Perustuuko talouskuri tutkijoiden Excel-kämmiin? Taloussanomat
6 | DEBATTI ENNEN
Debatti ennen
Vuoden 2006 ensimmäisen Debatin teema oli solidaarisuus. Teema on hyvin läheinen tämän numeron tee maa, osattomuutta. Osattomuutta voidaan ajatella myös solidaarisuu den puutteena. Mutta onko sittenkään niin, että osattomuus on vääjäämättä seuraus ta juuri yksilöllistymiskehityksestä ja solidaarisuuden puutteesta?
”Solidaarisuuden käsitteelle pitäisi tehdä arvon palautus.” ”Solidaarisuus on murtunut myös urbanisoitumisen ja yksilöllistymisen myötä, kun perinteiset yhteisöllisyyttä luovat instituutiot kuten perhe ja sukulaiset, uskonto tai kansallisvaltio aikaisemmin määrittelivät ihmisten sijoittumista yhteiskuntaan, yksilölliset valinnat ja identiteetin rakentaminen ovat nykyisin keskeisiä yksilöiden suuntaa ja tekoja ohjaavia tekijöitä.”
TEEMA | 7
TEEMA:
OSATTOMUUS Wiki: Osaton : joka on (lopullisesti) vailla osuutta jostakin edusta, hyvästä asiasta tms. Jäädä osattomaksi voitosta, rakkaudesta. Köyhät ja osattomat kovaosaiset.
Lähde: Kielitoimiston sanakirja
8 | TEEMA
Kun AIDS tuli Suomeen
Sosialidemokraattinen HLBT-yhdis tys Pinkkiruusu ry, SONK ja Demari nuoret järjestivät aids-ilmiön histo riaa käsittelevän teemaseminaarin Sosiaalifoorumin yhteydessä. Teemaseminaari keräsi parisen kymmentä aiheesta kiinnostunut ta kuulijaa. Tämä on hyvin iloinen uutinen, sillä noin 30 vuotta sitten Suomesta todettiin ensimmäinen aids-tapaus. Löytö johti yleiseen pa niikkiin ja isoon mediakohuun. Suo messa homoseksuaalit päätyivät ilta päivälehdistön sensaatiohakuisen uutismyllyn keskipisteeksi. Aidsin ja hivin päällä leijuva stigma ei ole vieläkään laantunut. Ensimmäinen sairastapaus Suomessa Suomen ensimmäinen aidstapaus todettiin vuonna 1983 kun SirkkaLiisa Valle teki tutkimusta homo seksuaalisten miesten sukupuoli taudeista aihetta käsittelevää väitös kirjaansa varten. Valle oli kerännyt testattavakseen Setan avustuksella ryhmän seksuaalisesti aktiivisia homomiehiä, joilla oli myös ollut ta vallista enemmän irtosuhteita. Jo ennen ensimmäistä Suomessa todettua sairastapausta aidsista oli kirjoiteltu lehdistössä sensaatioha kuiseen tapaan. Suomen ensimmäi
nen aids-potilas lähetettiin Auroran sairaalaan – muut Helsingin sairaa lat eivät suostuneet ottamaan häntä vastaan. Aurorassa potilasta alettiin hoitaa ja mediakohu haluttiin vält tää. Joku kuitenkin vuosi asian leh distölle jo samalla viikolla ja lehdistö aloittikin aidspaniikin lietsomisen. Ajan kuluessa Vallen ja Setan välit tulehtuivat, sillä Setan mielestä esi merkiksi tutkittavien anonymiteetin suojaamisessa oli Setan näkemyksen mukaan huomattavia ongelmia. Homoviha kasvaa Seta oli tutkimusryhmää kootessaan toivonut, ettei tutkimuksen tieto ja yleistettäisi koskemaan kaikkia Suomessa olevia homoseksuaaleja. Tauti oli jo saanut ”homoruton” lei man kansainvälisessä lehdistössä ja osa uutisoinnista oli hyvin vihamie listä sekä ilmeisen homovastaista. Osa innokkaista moralisteista vetosi raamattuun, osa luonnonvalintaan. Auroran sairaalassa taudin alkuai koina apulaisylilääkärinä toiminut Juhani Lähdevirta toteaa verkko lehti Finnqueerissä 5.1.2009: ”En simmäiset potilaat olivat miehiä ja homoseksuaaleja. Toinen toistaan kammottavammilla lööpeillä jäte paperin markkinointi toimi hyvin. Se ei hiipunut sittenkään, kun naisia
ja heteroseksuaaleja rupesi sairastu maan.” Sittemmin on selvinnyt, että tauti levisi Yhdysvaltoihin Haitin kautta, jonne se taas oli tullut Afrikasta. Pian jouduttiin myös myöntämään, ettei kyseessä ole pelkästään homosek suaalien keskuudessa leviävä tauti. Taudin leimaantuminen oli kuiten kin jo tapahtunut. Aids-kriisistä aidspelkoon Aidsin vaikutus suomalaiseen HLBT -yhteisöön oli suuri. Alussa taudin aiheuttajaa ei tunnettu ja lääkärit pystyivät hoitamaan vain taudin seurannaistauteja, kuten hiiva infektioita, keuhkokuumetta ja veri suonikasvaimia. Alussa aids aiheutti pelkoa juuri sen takia, että siihen sai rastuminen johti vääjäämättä kuo lemaan. Tehokas yhdistelmälääkitys yleistyi vasta 90-luvulla. Alkuaikoina lääkäri saattoi joutua hyvinkin han kalaan tilanteeseen, mikäli hänen piti soittaa tautiin kuolleen omaisille ja olla samalla kertomatta siitä, että taudin saanut oli homoseksuaali ja että kuoleman syynä oli aids. Koska mitään parisuhdelainsäädäntöä ei ollut, jäivät menehtyneen kumppa nit usein perinnöttömiksi, eikä heitä välttämättä haluttu paikalle hauta jaisiinkaan. Aidspelko johti mielen
agência brasil
TEEMA | 9
Setan aloitteellisuus ja sinnikäs työ johti aids-tukikeskuksen perustami seen vuonna 1986. Tukikeskuksen toiminta saatiin aloitettua jo seuraa vana vuonna. Aids-tukikeskuksen perustaminen mahdollisti täysin anonyymit testit, mikä varmasti osaltaan alensi testiin menemisen kynnystä. Brasilia, Maailman aids-päivä 2007
terveysongelmien lisääntymiseen ja valitettavasti myös itsemurhiin. Myös monet heterot menivät ”aidspaniikkiin”. Kansalaiset löysi vät itsestään aidsin oireita, ja Setan perustama päivystyspuhelin soi yötä päivää. Vaikka jo hyvin varhaisessa vaiheessa tiedettiin, että tauti leviää vain veriteitse, niin monet kansa laiset pelkäsivät niin vessan pöntön kansia kuin lumeen syljettyjä räkä klimppejäkin.
laajoja testejä ja painotti testauksen vapaaehtoisuutta, jolloin vältyttäi siin turhan pelon leviämiseltä. Aids kriisin alkuvaiheessa esitettiin myös sairastuneiden eristämistä muista kansalaisista sekä normaalista elä mästä. Suomessakin tämä ajattelu sai kannatusta tiettyjen tahojen kes kuudessa.
Pakkokeinot julkisessa keskustelussa
Setassa tiedostettiin, että lääkintö hallitus oli liian hidas tartuntoja en naltaehkäisevän valistuksen aloitta misessa, sillä lääkintöhallituksessa vallitsi pitkään tulkinta, jonka mu kaan tauti ei koskettanut ”valtaväes töä”. Seta oli monella tapaa mukana asiallisen tiedon levityksessä ja Se taan perustettiin jopa oma terveys työryhmä organisoimaan tiedotusta.
Vuoden 1987 Ylen eduskuntavaali tentissä puolueiden edustajilta ky syttiin heidän mielipidettänsä pakol lisista aidstesteistä. Yllättävän moni vaikutti kannattavan niitä ja osa kan natti niitä vain ulkomaalaisille. Esi merkiksi Seta vastusti alusta pitäen
Aids-tukikeskuksen syntyminen
Pakkoabortti? Myöhemmin 90-luvulla on joudut tu käymään keskustelua mm. siitä, pitäisikö raskaana oleva hiv-posi tiivinen nainen pakottaa aborttiin, vai voidaanko taudin siirtymisen riskiä ehkäistä jollakin muulla ta valla. Pelkona on ollut esimerkiksi hiv-positiivisten vanhempien lasten orpoutuminen. Jotkut ovat myös kyseenalaistaneet, pystyisikö tartun nan äidiltään saanut lapsi elämään onnellista elämää. Suomessa on kui tenkin syntynyt yli 60 lasta hiv-posi tiiviseksi todetuille äideille, eikä yh delläkään näistä lapsista ole todettu tartuntaa. Tämä on ollut mahdollista modernin yhdistelmälääkehoidon sekä asiantuntevan raskauden ja sen jälkeisen hoidon ansiosta. Esimer kiksi Afrikan maissa tilanne on aika lailla toinen. Onko puhdas ruisku rikoksentekoväline? 1990-luvulla Suomessa puhkesi hivepidemia suonensisäisten huumei den käyttäjien keskuudessa, joka saatiin kuitenkin osittain hallintaan sen ansiosta, että huumeiden käyt täjille pystyttiin jakamaan puhtaita ruiskuja huumepoliisin sinnikkäästä
10 | TEEMA
”Aidskriisin alkuvaiheessa esitettiin myös sairastuneiden eristämistä muista kansalaisista sekä normaalista elämästä. Suomessakin tämä ajattelu sai kannatusta tiettyjen tahojen keskuudessa.”
vastustuksesta huolimatta. Huumei den käyttäjien suhteen hivin hoitoon piti ottaa uusi asenne: ennalta sovit tujen lääkärikäyntien sijasta otettiin käyttöön uusia matalan kynnyksen palveluita ja tuotiin päiväkeskuksien palvelut käyttäjien saataville. Stigma ja tiedottamisen ongelma Hiv on edelleen osalle suomalaisista tabu, kuten muutkin suojaamatto massa sukupuoliyhteydessä tarttu vat taudit. En väitä, että hiviä pitäisi vähätellä, mutta avoimuudella voi taisiin vähentää ennakkoluuloja. Asiallisen tiedon levittämisen on gelma onkin juuri siinä, että miten voi samalla kertoa, ettei tauti enää ole hengenvaarallinen kehittynei den lääkkeiden ansiosta, mutta sa malla saada hiv-negatiiviset vakuut tuneeksi siitä, ettei heidän kannata vaarantaa omaa terveyttään ja altis taa itseään taudille. Eroon ennakkoluuloista Ennakkoluuloja osaltaan vahvista vat melko kovat ja lehdistössä pal jon huomiota saaneet tuomiot, joita taudin levittämisestä on langetettu.
Suomessa vastuu taudin leviämises tä jää oikeudellisesta näkökulmasta täysin taudin kantajalle. Esimer kiksi Sveitsissä korkein oikeus on jo todennut, ettei hivin tartuttami nen tai tartunnalle altistaminen ole välttämättä enää vakavana pidettävä rikos, sillä hiv on kehittyneen lääki tyksen ansiosta krooninen sairaus ja tartunnan saaneen elinajanodote on käytännössä sama kuin muul lakin väestöllä. Kuitenkin samaan aikaan joissain maissa, esimerkiksi Venäjällä, on edelleen käytössä hivpositiivisten matkustus- tai oleskelu rajoituksia. Ennakkoluulojen poistaminen vaati asenteenmuutosta meiltä kai kilta. Hiv-positiivisiin on ajan myö tä totuttu suhtautumaan sorrettuna väestön osana, jota on aina pitänyt nousta puolustamaan. Heikomman puolustamisen sijaan meidän on kohdattava hiv-positiiviset yksilöinä, joilla vain sattuu olemaan krooninen sairaus, johon täytyy taata asianmu kainen ja asiantunteva hoito myös tulevaisuudessa. teksti: Pauliina Painilainen
Kirjoittaja on sosialidemokraattisen HLBT-yhdistyksen Pinkkiruusu ry:n puheenjohtaja.
Lisää aiheesta: www.hivtukikeskus.fi www.positiiviset.fi www.finnqueer.net
TEEMA | 11
Turvattomuus johtaa osattomuuteen ”Kansainvälisen seksikaupan suuret aallot ovat syntyneet sotien yhteydessä”
Jäämme historian vangeiksi, jos emme kykene ottamaan historiasta oppia. Me muistamme, kuinka työttö myys ja työtätekevän kansanosan heikot elinolot ovat horjuttaneet yhteiskuntajärjestystä ja johtaneet lopulta aseellisiin konflikteihin ja sisällissotaan, myös Suomessa. Nyt Euroopan nuoret maksavat muiden tekemistä virheistä. Väitän, että tänä päivänä suurin yhteiskuntajärjestystämme horjut tava tekijä on nuorisotyöttömyys. Työttömyys luo osattomuuden tun netta Euroopan nuorille, tunteen siitä, että yhteiskunta ei ole kiinnos tunut meistä eikä yhteiskunta enää kannattele. Näköalaton tulevaisuus ei herätä luottamusta yhteiskuntaan. Tämän vuoksi talouskriisin myötä olemme Euroopassa myös demo kratian kriisissä. Usko järjestelmään horjuu, kun valtiot ovat selkeästi korruptoituneita ja Euroopan unioni on enemmän kiinnostunut pankkien kuin ihmisten pelastamisesta. Kestävä kehitys on suurin tulevai suuden haasteemme myös turvalli suuden osalta. Ilmastonmuutos on nimenomaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskysymys, sillä mitä kauemmin toimenpiteitä veny tetään, sitä suuremmat ovat ympä
ristön tuhot ja seuraukset meitä seuraaville sukupolville. Jokainen ymmärtää, että jos maailman isoim mat saastuttajat USA ja Kiina ovat il mastosopimuksien ulkopuolella, on sopimusten käytännön vaikutukset riittämättömiä. Lisää sosiaalista Eurooppaa ja maailmaa Samoin ihmisoikeuskysymyksissä maailmanlaajuisten sitoumusten pitäisi olla automaattisesti kaikkia maita sitovia. Me elämme yhteisessä maailmassa ja meillä on vain tämä yksi maailma. Kaikkien maailman valtioiden pitäisi siis pystyä sitou tumaan rauhan ja kestävän kehi tyksen edistämiseen maailmassa. Kun näiden kriisien myötä tiettyjen yhteiskunnan toimijoiden vastaus on vetäytyminen ja eristäytyminen, meidän vasemmistolaisten toimi joiden vastausten pitää olla päinvas tainen: me tarvitsemme lisää sosi aalista Eurooppaa, me tarvitsemme laajan Euroopan laajuisen sopimuk sen kansalaisten työllisyyden ja toi meentulon turvaamiseksi, ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi ja rau han ja demokratian takaamiseksi. Sukupuoleen liittyvät kysymykset
ovat keskeisiä kaikissa rauhaa ja demokratiaa edistävissä hankkeis sa. Kuten todettu, naiset kärsivät kriisi- ja köyhyystilanteissa aina ensimmäisinä. Naisiin kohdistuva sukupuolittunut väkivalta kasvaa aina sotatilanteissa, ja naiset ovat usein sotien näkymättömiä kärsi jöitä. Esimerkiksi kansainvälisen seksikaupan suuret aallot ovat syn tyneet sotien yhteydessä ja naisten kokemat ihmisoikeusloukkaukset kuten murhat, pahoinpitelyt ja kan salaisoikeuksien rajoitukset kasva vat räjähdysmäisesti sodan sytyttyä. Merkittävää on, että kunniamurhista on viimeinkin alettu puhua sukupuo littuneena väkivaltana. Meidän täytyy löytää kauaskan toisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, työllisyyden takaa miseksi ja demokraattisen ja kan sanvaltaisen yhteiskunnan säilyttä miseksi. Vain näin vasemmisto voi lunastaa nuorten luottamuksen siitä, että me kykenemme turvaamaan tu levaisuuden. teksti: Noora Luukka
Kirjoittaja on jyväskyläläinen SONK in liittohallituksen jäsen.
12 | TEEMA
Työttömien ja syrjäytyneiden työväenluokka?
Iso-Britanniassa julkaistiin huhti kuun alussa tutkimus, jossa todettiin kolmen perinteisen yhteiskuntaluo kan muuttuneen seitsemäksi. Eliitti ja prekariaatti muodostivat uusien luokkien ääripäät. Näiden väliin oli sijoitettu perinteinen työväki, pal velutyöntekijät, uusien alojen va rakkaat työntekijät, teknisen alan työntekijät (tutummin nörttiluokka) sekä vakiintunut keskiluokka. Saari valtion kaltaisessa vakiintuneessa luokkayhteiskunnassa tutkimus sai odotetun runsaasti huomiota. Tutkimuksessa luokkia jaoteltiin muun muassa varallisuuden, harras tusten ja sosiaalisten piirien mukaan. Erityisesti varallisuuden ja tulojen merkitystä luokan määräytymisessä arvosteltiin. Lehtien kommenteissa käyty keskustelu kuitenkin vahvisti tutkimuksen olennaisimman annin; luokkarajoja on yhä vaikeampi mää rittää toisaalta sosiaalisen liikkuvuu den ja toisaalta työelämän murros ten takia. Keskusteluissa pohdittiin myös sitä, ketkä todella kuuluvat nyky-Britannian alaluokkaan. Pre kariaattiin kuuluviksi ehdotettiin pätkätyöläisten lisäksi erityisesti työttömiä. Tutkimusta arvosteltiin myös sii tä, ettei se ottanut huomioon luok kien välisiä suhteita. Keskiluokkien
keskinäiset tuloerot ovat pienempiä kuin erot prekariaattiin tai eliittiin. Toisaalta perinteinen työväenluok ka eroaa tutkimuksessa keskiluo kasta pikemmin harrastusten ja sosiaalisten piirien kuin tulotason perusteella. Uudenlaiset ammatit ja omistajuuden siirtyminen anonyy meille sijoittajille hämmentää osal taan luokkajakoa. Tuotanto on siirtynyt suurelta osin ulkomaille, ja yritykset tekevät työntekijöitä koskevat päätökset osakekurssien mukaan. Niihin vai kuttaminen on vaikeaa niin keskikuin työväenluokallekin. Poliittinen valta saattaa olla aivan yhtä kaukana
TEEMA | 13
keskiluokkaiselta konsultilta kuin tehdastyöläiseltä. Lisäksi yleinen vaurastuminen on johtanut tilan teeseen, jossa massalla menee lo pulta aivan hyvin. Tilanne tulee toki muuttumaan, jos tuloerot jatkavat kasvuaan. Varallisuus ei ehkä olekaan mer kittävin luokkaeroja selittävä tekijä. Kyse on rahan lisäksi mahdollisuu desta vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Työväki on edel leen järjestäytynyt ammattiyhdis tyksiin, mutta prekariaatti pärjää yksin. Osattomien luokka Suomi on tuskin koskaan ollut aivan Iso-Britannian kaltainen luokka yhteiskunta. Kasvavien tuloerojen aikakaudella on kuitenkin taas ajan kohtaista pohtia sitä, millaiset mah dollisuudet eri ryhmillä on yhteiskun nassa vaikuttaa. Vaikka luokkaerot eivät Suomessa perustu vuosisatai
siin sukukohtaloihin, päädytään eri laisista lähtökohdista edelleen erilai siin yhteiskunnallisiin asemiin. Jos luokkajakoa pohtii yhteis kunnallisen vaikutusvallan kautta, alimpaan kastiin eli prekariaattiin lie Suomessa sijoitettava työttömät, toimeentulotuella elävät ja ainakin osa niin kutsutuista syrjäytyneistä. Opiskelijoita voi tuskin tähän ryh mään laskea, sillä he ovat järjestel mässä sisällä ja heillä on vahvat etu järjestönsä. Sama pätee eläkeläisiin. Sen sijaan työttömät ja ne, joiden ajankäytölle ei löydy selvää katego riaa, ovat järjestelmän ulkopuolella tai pikemmin sen armoilla. Kiinnostava piirre alimpaan luok kaan putoavissa on se, että status voi äkkiä muuttua työn tai opiskelu paikan saannin myötä. Kuitenkin niin kauan kuin henkilö ei ole yh teiskunnan tuottava osa, hän on sen ulkopuolella. Sosiaaliturvan varassa elävää hallitaan tarkemmin kuin muita. Tärkeintä on päästä johonkin
”Sosiaaliturvan varassa elävää hallitaan tarkemmin kuin muita.”
hyväksyttyyn kategoriaan, oli se sit ten pitkäaikaistyötön tai työkyvyt tömyyseläkeläinen. Prekariaatti on muiden armoilla, eikä sillä ehkä ole kaan muuta yhteistä kuin rajatut osallistumismahdollisuudet. Luokat onkin nähtävä valtataiste lun osapuolina. Pelkän varallisuuden tai erilaisten kulttuuriharrastusten perusteella saadaan vain pinnalli nen kuva siitä, minkälaisia intressejä ryhmillä yhteiskunnassa on. Työ väen ja ylemmän keskiluokan edut eivät välttämättä osu yksiin, mutta prekariaatti on yksin kaikkia muita vastaan. Tuotantosuhteet eivät enää pysty määrittämään työväkeä eikä tulotaso keskiluokkaa. Suurin luokka jako tuntuukin nyt kulkevat yhteis kuntaan kuuluvien ja kuulumatto mien välillä. Teksti: Elina Saario
Kirjoittaja on ROSO:n sihteeri, joka onnistui tämänkin jutun kirjoittamisen ajan välttelemään graduaan.
14 | TEEMA
Osattomuutta Etelä-Afrikassa Marraskuussa 2012 International Federation of Workers’ Education Associations järjesti nuorten glo baalikoulun Etelä-Afrikassa. Tarkoi tuksena oli tutustuttaa pohjoismai set nuoret ammattiyhdistysaktiivit afrikkalaisen ammattiyhdistys- ja kansalaisjärjestötoiminnan kautta polttaviin ihmisoikeuskysymyksiin – kuten osattomuuteen. Vaikka rotuerottelu Etelä-Afri kassa on päättynyt jo kohta kaksi kymmentä vuotta sitten, on luokka jako edelleen selvästi näkyvissä. Suuret tuloerot luovat turvatto muutta, eikä pirstaleinen työelämä tarjoa minkäänlaista suojaa työnte kijälle. Ammattiliitot sekä kansalais järjestöt taistelevat sydämellä kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa, mutta päättäjien tuki on niukkaa. Silti toivo paremmasta elää. Kurssin lopputyönä syntyi ete läisen Afrikan työ- ja elinoloista kertova valokuvanäyttely, joka tulee kiertämään tänä vuonna puolueen yliopistoseminaareja sekä muita tapahtumia. Näyttelyä saa tilattua myös osastojen omiin tapahtumiin. Valokuvat on tarkoitus huutokau pata loppuvuodesta ja niiden tuotto lahjoitetaan afrikkalaiseen järjestö työhön. Teksti ja kuvat: Rami Lindström
Khayelitsha township. Nämä peltihökkelit ovat kotina monelle mustalle ja värilliselle ihmiselle.
Suuri osa eteläafrikkalaisesta työvoimasta on epävirallisen talouden piirissä. Heitä ei koske mitkään työntekijää suojelevat työelämän lait. Hänen päivätyönsä on paistaa kahdella eurolla ostettuja vuohenpäitä avotulella ja myydä ne kypsennettyinä ja halkaistuina tuplahintaan.
TEEMA | 15
Tummaihoinen. Tyttö. Syntynyt slummissa. Hänen elämänsä ei tule olemaan helppoa.
←← Kapkaupungin slummeissa asutaan tiiviisti. Tässäkin huoneessa asui useampi perhe. ← Monesti naisten toimeentulo syntyy käsitöiden myynnistä.
Kurjista oloista ja jatkuvasta epävarmuudesta huolimatta etelä-afrikkalaiset jaksavat iloita elämästään. Niin tämäkin tarjoilija.
16 | TEEMA
Osaton saa kakkua mutta ei osaa
Usein puhutaan yhteiskunnan huonoosaisista. Mutta osaton. Mitä se tarkoittaa?
Kakkuvertaus on ehkä tunnetuim pia yhteiskunnasta ja tulonjaosta käytettyjä vertauksia. ”Kakku pitää jakaa tasaisemmin”, toiset sanovat. ”Kakkua pitää ensin kasvattaa, että sitä voidaan jakaa”, toiset vastaavat. Kakun voi jakaa erikokoisiin osiin. Tätä teemaa viljeltiin Helsingin yli opiston ylioppilaskunnan edustajis tovaaleissa. Opiskelijoiden sosialidemokraat tisen yhdistyksen vaaliteemana oli toki jakaa HYY-kakkua tarvitseville. Oikealta viuhui mielipiteitä, joiden mukaan kakku on paisunut liian suu reksi. Osa kaikille, vai vähemmän osia, ja niitä harvemmille? Siitähän on kyse, kun puhutaan yhteiskunnan hyvä- ja huono-osaisista. Taustalla on ajatus yhteiskunnasta kokonaisuutena. Toiset ovat saaneet siitä paremman osan kuin toiset. Sekä hyvä- että huono-osaisilla on kuitenkin osansa. Osaton on henkilö, jolla ei ole osaa. Sitähän kakkuvertaus ei tunnista.
Omatunto puhtaaksi rahalla Kakkuvertauksessa on kyse tulon jaosta. Siitä, kuinka paljon kukin ih minen tai ihmisryhmä saa tiettynä ajanhetkenä yhteiskunnan tuotta masta taloudellisesta hyvinvoinnista. Kakkuvertaus sulkee ulos yhteis kunnallisen osallisuuden. Sen, ke nellä on paikka tässä maailmassa muiden kanssa. The Wire -televisiosarja luotiin David Simonin ja Ed Burnsin The Corner -kirjan pohjalle. Huumekul mien arkea kuvanneen journalistisen mestariteoksen yksi keskeisistä huo mioista oli, että huumeongelma tus kin koskaan ratkeaa, koska kulmien
TEEMA | 17
Haudanvakavaa ulkoistamista kasvateilla ei ole muuta paikkaa yh teiskunnassa. Simonin ja Burnsin mukaan ame rikkalainen yhteiskunta on ostanut omantuntonsa puhtaaksi lahjoitta malla moniongelmaisille kuukausit tain pienen toimeentulotuen. Kakku on jaettu, kaikki ovat sitä saaneet. The Wiren kulmien kasvatteja ei kaivata muualle yhteiskuntaan. Tais telu edes huono-osaiseksi on vaikeaa. Hyvä- ja huono-osaisilla on mo lemmilla paikkansa yhteiskunnassa. Osattomilla ei. Heitä kukaan ei kai paa reservityövoimaksi, äänestä mään tai muuallekaan. Suomessa osattomia on toistaisek si vielä suhteellisen vähän. Siitä pitää huolen yhteiskunnan asenne, jossa ketään ei katsota turhaksi. Yhteiskunnan asenteissa on kui tenkin paljon korjattavaa. Yhteis kunnallista osallisuutta ei jaeta yhtä helposti kuin rahaa. Onpa Suomessa havaittavissa myös puheenvuoroja, jotka muistuttavat Simonin ja Burns in kuvailemasta ”osta omatunto puh taaksi” -teesistä. Kun kotona leikataan pyöreää syntymäpäiväkakkua, kaikille kahvi pöydän ympärillä riittää pala. Joku rohmuaa isomman palan, toinen ni pistää kakun keskiosasta. Kakun muruilla voi elää, tai lei vonnasta ylijääneillä jauhoilla. Entä jos kukaan ei halua edes mukaan is tumaan pöydän ympärille? teksti: Johannes Niemeläinen
Kirjoittaja on entinen SONKin varapuheenjohtaja.
Kun palveluita ulkoistetaan tai yksi tyistetään, yrittäjällä on pääsääntöi sesti kaksi tapaa haalia voittoja. Joko kustannuksia karsitaan, tai palvelun tilaaja saadaan houkuteltua mak samaan aiempaa korkeampi hinta. Palvelun ulkoistaminen tai yksityis täminen itsessään ei hyödytä ketään. Malliesimerkki epäonnistumisesta on parin vuoden takainen hirtehinen tapahtumasarja Kuopiosta. Kaupun gin seurakuntayhtymä oli päättänyt vuonna 2011 ulkoistaa hautojen kai vuun ISS Palvelut –nimiselle yksi tyiselle toimijalle. Oletus oli, että yksityinen yritys kykenee kaivautta maan haudat halvemmalla ja tehok kaammin kuin seurakuntayhtymä. Sosialidemokraattihan arvaa miten tapauksessa kävi. Yksittäisen haudan urakkahinta sovittiin tarkastettavaksi vuosittain. Heti sopimusta seuraavana vuonna (2012) ISS Palvelut ilmoitti syvän haudan kaivamisen kallistuneen 198 eurolla. Vastaavasti matala hauta kallistui 180 eurolla. Prosentuaali
sesti korotukset olivat 182 ja 220 prosenttia. Kuopiolaisen haudan hinta siis nousi kolminkertaiseksi. Firma perusteli hinnoitteluaan hau dankaivuun yllättävällä vaikeudella ja kalleudella. Seurakuntayhtymä olikin kyennyt kaivauttamaan haudat halvemmalla kuin yksityinen yritys, mikä on joil lekuille kahdeksas maailmanihme. Julkisen sektorin tehokkuudenhan piti olla kuin veden kantamista kai voon. Kuopion kirkkoneuvosto päätti vuonna 2012 purkaa sopimuksen ISS:n kanssa ja hoitaa haudankai vuun jatkossa itse – vanhalla hinta tasolla. Mitä kuopiolaiset tästä oppivat? – Eivät mitään. Kokoomuksen kan natus nousi kaupungissa parilla pro senttiyksiköllä vuodesta 2011 kun nallisvaaleihin 2012. teksti: Antti Koskela
Kirjoittaja on Itäkeskuksen sosiali demokraattien puheenjohtaja
18 | TEEMA
Uusliberalismin kronologia Andrew Glyn Capitalism Unleashed Oxford University Press 2006
Vaikka vanhan totuuden mukaan politiikkaa tulee tehdä ajassa, niin historian tuntemus on välttämätön tä, jotta kattava kuva nykypäivän yhteiskunnasta ja sen epäkohdista ja ongelmista voidaan muodostaa. Yhteiskunnalliset ilmiöt eivät synny tyhjästä tai katoa tyhjyyteen, vaan niiden vaikutus ja tulokset näkyvät usein pitkien aikojen päähän. Jokai sen parempaa tulevaisuutta rakenta van tulisi siis olla perillä myös men neisyydestä. Uusliberalistisesta käänteestä tai uusliberalismin vallankumouksesta on puhuttu niin politiikassa kuin mediassakin 1980-luvulta lähtien. Monille termi on kuitenkin jäänyt varsin etäiseksi, ja sen varjolla on selitetty aika kirjavakin joukko eri laisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Brittiläinen kirjailija sekä politiikan ja talouden tutkija Andrew Glyn on viimeiseksi jääneessä kirjassaan Capitalism Unleashed (Oxford Uni versity Press, 2006) tarttunut aihee seen ja valottaa seikkaperäisesti uus liberalistisen käänteen syitä, taustoja ja vaikutuksia. Kultaisesti kaudesta markkinoiden aikaan Glyn tarkastelee kirjassaan muutosta eri teemojen kautta. Näitä ovat muun muassa valtion rooli taloudessa,
ammattiyhdistysliikkeen asema, ta louden globalisaatio, kasvu ja vakaus sekä eriarvoisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Näiden kautta hän rakentaa kokonaiskuvaa siitä 1970-luvulta alkaneesta muutoksesta, jonka vaikutukset ovat vahvasti läs nä myös tämän päivän politiikassa ja yhteiskunnassa. Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat läpi koko län tisen Euroopan hyvinvointivaltion rakentamisen kulta-aikaa. 1930-luvun suuri lama ja sitä seurannut fasismin nousu valtaosassa Eurooppaa sekä sitä seurannut maailmapalo osoitti vat konkreettisella tavalla tarpeen valtion aktiivisemmalle roolille yh teiskunnassa. Julkisen terveyden huollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja aktiivisen työllistämispolitiikan avulla haluttiin parantaa kansalais ten oloja ja lievittää yhteiskunnalli sia jännitteitä. Niin kutsuttua kapitalismin kulta kautta kesti 1940-luvun lopulta 1970-luvun alkuun, jolloin poliitti sen käänteen ensimmäiset merkit alkoivat olla ilmassa. Lähes täystyöl lisyyden ajan ammattiliikkeen neu votteluvoima ja palkkavaatimukset sekä niitä seurannut ja öljykriisin ruokkima inflaatio ja samanaikainen talouden taantuminen saivat valtiot etsimään talouspolitiikkaansa to tutun keynesiläisen viitekehyksen
ulkopuolelta. Milton Friedmanin monetarististen oppien myötä val tion roolia taloudessa haluttiin alkaa vähentää, ja inflaation vas tainen taistelu muodostui hallitse vaksi talouspolitiikan periaatteeksi täystyöllisyyden sijaan. 1980-luvun konservatiivien val taannousun myötä niin Isossa-Bri tanniassa kuin Yhdysvalloissakin vanhat politiikkasuositukset alkoi vat olla yhä enemmän vastatuulessa, ja kollektiivinen hyvinvointimalli alettiin nähdä yhä enemmän rasit teena kilpailukyvylle ja talouden kasvulle. Samoihin aikoihin tapahtu nut finanssisäätelyn vähentäminen ja pääomien vapaan liikkuvuuden lisääminen merkitsivät edelleen politiikan siirtymää hyvinvointival tiosta kohti kilpailuvaltiota. Valtiot vastasivatkin nopeasti lisääntynee seen kilpailuun ja muuttuneeseen ympäristöön omia toimiaan yksityis tämällä ja markkinaehtoistamalla. Valtion roolin väheneminen ja politiikan markkinaehtoistuminen ovat Glynin mukaan johtaneet paitsi suurempiin taloudellisiin heilah teluihin ja työttömyyteen, mutta myös lisääntyneeseen sosiaaliseen turvattomuuteen, eritoten niissä maissa, joissa yhteiskunnallinen eri arvoisuus oli jo valmiiksi ollut suurta. Samoin ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoiman väheneminen on
TEEMA | 19
näkynyt palkkakuilun repeämisenä työntekijöiden ja johtoportaan välil lä sekä suurempina eroina myös eri ammattiryhmien välillä. Taustalla ei kuitenkaan ole vain poliittisen oikeiston ja vasemmiston välinen oppiriita, vaan isompi muu tos yhteiskunnallisessa ajattelussa läpi koko poliittisen kentän sekä vahva toimintaympäristön mullistus siirtymässä kansallisvaltioista to delliseen globaaliin talouteen. Tänä päivänä puheita vientiteollisuutta tukevasta palkkamaltista ja sosiaali turvan kannustavuudesta puhutaan niin oikeiston kuin vasemmistonkin suulla. Kilpailu investoinneista on ohittanut ihanteen yhteiskunnalli sesta tasa-arvosta.
Jälkipääkirjoitus
Mihin suuntaan tästä? Vaikka Glyn kirjoittaakin vasemmis tolaisesta näkökulmasta, ei hän silti osoita oikeistopoliitikkoja syyttävällä sormella, vaan tyytyy ennemmin analyyttisempaan otteeseen kuvates sa toteutetun politiikan vaikutuksia. Hän ei myöskään esitä laajamittaista muutosohjelmaa, mutta nostaa poh joismaisen mallin selkeästi jalustalle. Siinä on Glynin mielestä markkina vaikutuksista huolimatta edelleen pystytty ylläpitämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja pieniä tulo eroja. Kirjaa lukiessa myös tämän päivän politiikan suuret kysymykset hah mottuvat lukijalle paremmin ja ne asettuvat osaksi laajempaa poliittista jatkumoa. Kirjan vahvuutena on en nen kaikkea kattavan aineiston käyt tö ja käsittelyn laajuus, jota tukee kirjoittajan taito osoittaa eri tekijöi den vaikutukset ja punoa ne yhteen. Kirja toimiikin ennen kaikkea histo riallisena muistutuksena meille sii tä, että toisenlainen yhteiskunta on mahdollinen. teksti: Tommi Heino
Kirjoittaja on entinen SONK:in varapuheenjohtaja ja työskentelee kansanedustajan avustajana.
Uskoisin, että Debatin historian ai kana on jokaisessa sen numerossa kä sitelty tavalla tai toisella osattomuu den tematiikkaa. Olisi häpeällistä, ellei näin ole. Usein termi osattomuus yhdiste tään aineelliseen puutteeseen. De batissa on kuitenkin katsottu aihetta laajemmasta näkökulmasta. Noora Luukka yhdistää osattomuuden ar tikkelissaan muun muassa naiseu teen ja ympäristöasiaan. Elina Saario taas kirjoittaa uudes ta osattomien yhteiskuntaluokasta, joka onneksi suomalaisessa yhteis kunnassa ei ole niin vahvasti läsnä. Niin Saario kuin Johannes Niemeläinenkin näkevät osattomuutta myös yhteiskunnallisen osallistu
vuuden puutteena. Kakkua jakaessa ei osaton pääse edes pöydän ääreen. Osattomuuden ongelma tuntuu siis monimutkaistuvan ja kriisiyty vän pikku hiljaa. Päätöksiä ei tule tehdä ylhäältä käsin, sillä silloinhan osattomuuden ongelma ei poistu minnekään; osattomien äänet on saatava kuuluviin. Siiri Saastamoinen
Debatin vastaava toimittaja
20 | YES
Yksi lasillinen gender balancea eurooppalaisittain, kiitos! ”Sukupuolitasapainotettu keskustelukulttuuri toimii kuin lasten pukeminen toppahaalareihin – jos ei hyvällä niin sitten pahalla.”
Terveisiä Brysselistä! SONKin Eu roopan laajuinen kattojärjestö Young European Socialists – YES ko kosi taas huhtikuun alussa kymme niä eri maiden nuoria vuosittaiseen Winter University -tapahtumaansa. Ohjelma sisälsi laajalti niin laaduk kaita puheenvuoroja, loputtomia eurovaalikeskusteluja kuin pitkiä illallisiakin. Päivät venyivät kaksi toistatuntisiksi ja europarlamentissa tarjottu suomalaiseen suuhun paha kahvi kävi tutuksi. Korkean tason puhujista huoli matta yksi tapahtuman kiinnosta vimmista anneista löytyi YESissa vaalitusta keskustelukulttuurista ja sen sukupuolitasapainonäkökulmas ta. Siinä missä Suomessa – näiden asioiden mallimaassa – tasa-arvo keskustelu on ajoittain uupunutta ja keskittyy yhteiskunnallisiin ra kenteisiin, nostetaan YESissa kissa pöydälle heti seminaarin avajaisissa.
Kissalla ei tässä yhteydessä viitata viehättävään nuoreen naiseen, sillä moisen kaksimielisen viittauksen käyttö on juuri niitä asioita, joista keskustelukulttuurin huomioimisella koetetaan päästä eroon. Sukupuolitasapainotettu keskus telukulttuuri tarkoittaa sitä, että naisten on käytettävä vähintään puolet keskustelun puheenvuorois ta. Tämä ei suinkaan ole aina itses tään selvää, vaikka tapahtuman osal listujien sukupuolijakauma olisikin tasainen. Käytännössä keskustelun puheenjohtaja siis kehottaa naisia säännöllisesti puhumaan rohkeam min. Jos kehotukset eivät toimi, voi tilanne äärimmilleen mennessään johtaa siihen, ettei keskustelu jat ku ennen kuin nainen on puhunut. Kankeaa, mutta toimii kuin lasten pukeminen toppahaalareihin – jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Käytäntö tuli seminaarissa tarpee
seen, vaikka toki kaikki toivomme sen käyvän joskus turhaksi. Oli myös sykähdyttävää huomata, miten kes kustelu usein ikään kuin valuu tiet tyjen puhujien dominoimaksi, eivät kä hiljaisemmat osallistujat meinaa millään saada mielipidettään esiin käytännöistä huolimatta. Kyseessä on ilmiö, jonka voimme huomata vasta tiedostettuamme sen. Tietoisuutta erilaisista keskustelu kulttuurin tasapainottamiseen täh täävistä käytännöistä tulisi kasvattaa myös Suomessa. SONKin liittokokou kseen järjestettiin viime vuonna tasaarvotarkkailija, mutta onko meillä kanttia viedä käytäntöä pidemmälle? Sitä sietää miettiä. teksti: Tuulia Pitkänen
Kirjoittaja on SONKin liittohallituksen varajäsen ja OSYn puheenjohtaja.
PUHEENJOHTAJAN PALSTA | 21
Alkuvuoden tuulia ja tulevaisuuden näkymiä
SONK täyttää 50 vuotta, joten vuonna 2013 järjestetään viisi teema seminaaria. Juhlavuoden kunni aksi SONK on järjestänyt jo kaksi menestyksekästä teemaseminaaria. Teemaseminaareissa on käsitelty oi keudenmukaisuutta, hyvinvointia ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Mo lempiin teemaseminaareihin osal listui nelisenkymmentä henkilöä. Seuraava teemaseminaari, jossa kä sitellään sivistystä ja sen merkitystä, on Turussa 18.5. Kesälomailun jälkeen, 7.9., ko koonnumme Tampereelle SONKin neljänteen teemaseminaariin, joka järjestetään puolueen 110-vuotis juhlaseminaarin yhteydessä. Vii meisenä, mutta ei vähäisimpänä, on Vaasan teemaseminaari, 28.9., jolloin vieraillaan turkistarhalla ja pohdi taan solidaarisuutta ja eettisyyttä. Keväällä oli hallituksen kehysriihi, joka herätti paljon vilinää opiskeli
joiden keskuudessa. Ennen kehys riihtä maaliskuun 20. päivänä opinto tukimielenosoituksessa Helsingissä oli yli 5 000 opiskelijaa, sonkkilaisia mukaan lukien. Opintotuen suhteen ei tapahtunut suuria muutoksia, muutama parannus ja kiristys. Mitä opintotuen suhteen tehdyt päätökset käytännössä tarkoittavat? Sitä, että uudistus koskee niitä, jotka aloitta vat korkeakouluopinnot 1.8.2014 tai sen jälkeen. Toisen asteen opinto tuen vanhempien tulorajoja korote taan portaittain 2014 ja 2017, tämä parantaa toisen asteen itsenäisesti asuvien tilannetta. Korkeakoulu opiskelijoiden opintotuki säilyy opintorahapainotteisena ja laina osuuden valtiontakausta korotetaan sadalla eurolla. Uudistuksella halu taan kannustaa päätoimiseen opis keluun, jonka johdosta opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen, mikäli hän opiskelee alle 20 opintopistettä
vuodessa. Opintotukikuukausia on tällä hetkellä jokaisella korkeakou luopiskelijalla maksimissaan 70, jat kossa niitä on vain 64. Opintolainan suhteen otetaan käyttöön opintolai nahyvitys, jonka tarkoitus on paran taa opintolainan käyttökelpoisuut ta. Myönnettävän lainahyvityksen määrä on 40 prosenttia lainansaa jalla olevan hyvitykseen oikeuttavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Myös opintovelan korko jen verovähennysoikeudesta luovu taan vuonna 2015. Ja pitkään tavoit teenamme ollut indeksi toteutuu, sillä opintotuki sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien. Me demariopiskelijat olemme myös pohtineet paljon sosialidemo kraattisen aatteen ja sen luoman hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Yhteiskunnassamme on paljon epä kohtia, joihin on löydettävä ratkai suja mahdollisimman pian. Olemme nostaneet keskusteluun esiopetuk sen tärkeyden, vanhempainvapaa järjestelmän uusimisen, terveyden huoltopalvelut, koulutuksen laadun, työhyvinvoinnin ja eläkeasioita. Demariopiskelijoiden varapuheen johtaja Otto Köngäs vetää SONKin sosiaaliturvamallin uudistustyöryh mää. Sinullakin on mahdollisuus osallistua sosiaaliturvan kehittämi seen lähettämällä sähköpostia Otol le, otto.kongas@helsinki.fi. Tavoitteena oikeudenmukainen, solidaarinen ja tasa-arvoinen tule vaisuus. Nähdään! SONK är en tvåspråkig organisati on och man kan prata svenska på alla evenemang. Välkommen med! Aurinkoisin terveisin, Anette!
22 | SONK
En gropig och slingrig väg Jag vill berätta för er om min, inte så vanliga, karriärväg. Ensidig är den inte och man kan inte kalla den för någon ”tunnelexamen”. Inte för det att det är fel att gå igenom en så dan. Det viktigaste tycker jag är att man kan utföra ett arbete man trivs med då man är vuxen. Då arbets tagaren trivs med sitt jobb, mår hon bättre på sin arbetsplats och detta förlänger arbetskarriären. Jag började min bana i en liten svenskspråkig grundskola och fick avgångsbetyg från nian med mycket svaga vitsord. Gymnasiet var ingen möjlighet för mig, inte med mitt be tyg. Med min mors hjälp hittade jag en finskspråkig yrkesskola, där man kunde studera konst och grafisk de sign. I den gemensamma elevantag ningen efter högstadiet hade jag som andra alternativ tiondeklassen, eftersom min studiehandledare sagt till mig att jag aldrig kommer att bli något. Till min stora förvåning kom jag in i yrkesskolan där jag avlade examen som medieassistent. Då för stod jag plötsligt att min framtid skulle innebära ett arbete vid datorn 24/7, och det ville jag inte. Vad skall jag göra nu, undrade jag. Sedan fick jag genom arbetskrafts byrån praktik på ett lågstadium. Där arbetade jag som skolgångsbiträde i ett halvt år. Där märkte jag att jag trivdes med människor och gil lade att arbeta med dem. Lyckligtvis märkte jag detta när jag var 20 år
gammal, fast jag som 16-åring inte hade haft en aning om det. Med hjälp av praktiktiden på låg stadiet fick jag ett vikariat på ett dag hem. Där kom jag till den slutsatsen att jag vill arbeta med barn när jag blir ”stor”. Då märkte jag plötsligt också att jag hade fått motivation att läsa och plugga. Nu ville jag skri va studenten. Alla sade till mig att man inte kan skriva studenten utan att först gå gymnasiet – men de miss tog sig. Med slutexamen från yrkesskola kan man i Finland skriva studenten, utan att gå i gymnasiet. Och det gjor de jag. Jag avlade prov i åtta ämnen och fick mitt studentbetyg med vits orden A–E. Efter detta sökte jag mig till barn ledarutbildning. Jag hade goda betyg från yrkesskolan och den nyligen avlagda studentexamen hjälpte mig att komma in. Efter allt detta, var jag fortfarande osäker. Är daghem faktiskt den plats där jag vill arbeta resten av mitt liv? Kanske jag kunde vidga mina kun skaper inom det sociala området ge nom yrkeshögskolestudier, var föl jande tanke. Nästa steg på min bana var således en studieplats inom den sociala sektorn i yrkeshögskola. Under det första året kom jag med i studerandekåren och fick höra om studerandenas intressebevakning. Jag hittade min ”grej” – jag vill dri va studerandenas frågor. I följande sväng blev jag invald till Förbundet
för studerandekårer vid yrkeshög skolorna i Finland – SAMOK rf:s sty relse, där jag verkade i ett år. Nu är jag ordförande för Social demokratiska Studerande – SONK rf, och jag känner att jag hittat hem. Jag har hittat mitt parti och mitt drömyrke. Jag vill arbeta med po litik och vara med om att förbättra vårt samhälle. Utföra ett arbete med människor och för människor. Min karriär är inte klar än. Jag är inte framme, men riktningen är den rätta. Med min berättelse vill jag uppmuntra alla unga att följa sitt hjärtas röst och pröva olika saker när de är unga. Man behöver inte veta vad man vill i livet när man är 16 el ler 20 år gammal. Det viktigaste är att man inte ger upp och tappar hoppet, då allt inte ser ljust ut. Man måste bara våga försöka och hitta sin egen väg som leder till drömyrket. Text: Anette Karlsson
Ordförande för Socialdemokratiska Studerande – SONK rf och styrelsemedlem i Finlands Svenska Social demokrater – FSD.
SONK | 23
SONK ENNEN
työväen arkisto
SONK:n vaalijulisteet tehtiin kesäleirillä 1979. kuvassa vasemmalla Jukka Nurminen.
työväen arkisto
SONK:n kesäleiri 1987. Menossa mukana I-C Björklund, Harald Olausen, Tanja Sippola ja Pekka Nurminen.
Tulossa vielä SONKin 50-vuotisjuhlateemaseminaarit: 7.9. SONK&SDP, Tampere 28.9. Solidaarisuus ja eettisyys, Vaasa sekä 15.–16.11. Juhlaliittokokous sekä 50-vuotisjuhla, Tampere.
24 | SONK
Puheenjohtajien vinkit kesään
ylärivissä
Tuulia Pitkänen, Hanna Huumonen, Hannu Mällinen keskellä
Essi Virtanen, Lauri Hietala, Eetu Ahonen, Antti Elolähde alarivissä
Kai Alajoki, Noora Kettunen
SONK | 25
Kysyimme SONKin osastojen pu heenjohtajilta viisi kesäistä kysymys tä. Osalta utelimme myös poliittisia lukuvinkkejä riippumattoon. Vaikka suurin osa opiskelijoista työskente leekin kesäisin, on Suomen suvessa myös mahdollista viettää vapaaaikaa toveriseurassa. Lähde ihmette lemään vaikka yötöntä yötä Lappiin tai lue Platonin Valtio kesämökin huussissa. Kauneinta ja punaisinta kesää kaikille SONKilaisille! 1. Omat kesäsuunnitelmat? 2. Parasta Suomen/ oleskelumaan kesässä? 3. Lempijäätelösi? 4. Mitä tapahtumia osastollasi on kesällä? 5. Suosittele jotain kesätapahtumaa/paikkaa, jonne kannattaa mennä, ja kerro miksi. BONUS: 6. Poliittinen kesälukemisvinkki Eetu Ahonen OODI 1. Kesätöissä Aalto-yliopiston teknil lisen fysiikan laitoksella, fuusioener giatutkimuksen parissa. Juhannuk sen tienoilla Lappiin vaeltamaan, ja luultavasti heinäkuussa on joitain opiskelijajärjestöjen kesäpäiviä. 2. … 3. Suklaa 4. OODIlla ei varmaankaan kesällä ole toimintaa, sillä kaikki teekkarit ovat kuitenkin kesätöissä/kotikotona. 5. Lappiin kannattaa mennä vaelta
maan, pääsee hetkeksi pois kaupun gin hektisestä ilmapiiristä. Hannu Mällinen ROSO 1. Lomailua, opiskelua ja varmaan vä hän töitäkin. 2. Kesä ja kärpäset. Yötön yö. Mitä näitä nyt on. 3. Jaa-a, melkein kaikki maistuu, mutta kai se vanilja on paras. 4. ROSO osallistuu varmaan Rova niemen markkinoille. Mahdollisesti jotain muutakin tempausluontoista myös, mutta siitä ei vielä tarkemmin tiedä. 5. Jos on Pohjois-Suomessa liikkeel lä, niin loppukesästä järjestettävä Ijahis Idja (”Yötön yö”), eli alkupe räiskansojen musiikkifestari Ina rissa on kyllä kokemisen arvoinen! Ainutlaatuinen tunnelmaltaan ja puitteiltaan. Hanna Huumonen JSDN 1. Aion kesän tehdä töitä ryhmälii kunnanohjaajana ja jatkaa luotta mustehtävieni parissa JYYn halli tuksessa ja JSDN:n puheenjohtajana. Tarkoituksena on myös kirjoitella tekstiä syksyllä julkaistavaan Pätkä työläiseen (JSDN:n äänenkantaja). 2. Tähän pitäisi varmaankin vastata aurinko jne., mutta oikeasti odotan sitä, että saan rauhassa pelata kotona Pokémonia. 3. Rommirusina. 4. Työväen lenkkiä ollaan suunnitte lemassa ja eiköhän me työväen tuo
pillekin ehditä. Lisäksi osastomme jäseniä lähtee mukaan SONKin ke sän tapahtumiin. 5. Kannattaa käydä moikkaamassa äitiä, koska vanhemmat ovat tärkei tä. Kesä ja lapsuuden kotikaupunki, niissä on jotakin maagista itse kulle kin. 6. Platonin Valtio on mulla vessa lukemisena ehkä kymmenennettä kertaa. Essi Virtanen TOSY 1. Opintoihin kuuluvan harjoittelun suorittaminen, ainakin yhdet festarit ja mielellään myös pieni visiitti Skot lannin ylämaille. 2. Hetket, jolloin sääolot ovat opti maaliset (ei hullua hellettä eikä toi saalta myöskään tarvetta villakerras tolle) ja hyttysiä on vähän. 3. Lakritsi. 4. Pääasiassa lomailemme, mutta eiköhän muutama kesätapaaminen tule myös järjestetyksi. 5. Suosittelen pikkiriikkistä Uuden kaupungin Pyhämaata kaikille, jotka haluavat kokea idyllistä saaristo tunnelmaa lähtemättä kuitenkaan saaristoon. Myös pyhämaalaisten yhteisöllisyys voi olla sydämensä ko vettaneelle city-ihmiselle hämmen tävä ja eksoottinen kokemus. Pyhä maalaiset muun muassa järjestävät talkoovoimin monipäiväisen Luodol la tuulee -kesätapahtuman ja pyörit tävät omaa kesäteatteria. Lisäksi olin ainakin vähän nuorempana täysin
26 | SONK
vakuuttunut, että Pyhämaassa pais taa aina aurinko. 6. Tämän kesän ensimmäinen oma lukuprojektini tulee olemaan Sami Moision väitöskirja Valtio, alue, politiikka: Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. Uskomattoman kuiva kasta nimestä huolimatta kyseessä on kuulemma varsin pätevä katsa us suomalaiseen aluepolitiikkaan. Viihteellisempää lukemista etsiville suosittelen J.K. Rowlingin Casual Vacancy -romaania, jossa tehdään kunnallispolitiikkaa englantilaiseen tapaan. Kai Alajoki ÅSS 1. Sommaren går i arbetets tecken, men jag försöker också koppla av emellanåt och njuta av sommaren. 2. De varma och ljusa nätterna. 3. Choklad! 4. Vi håller en paus i verksamheten över sommaren och samlar krafter
för höstens utmaningar. 5. Den åboländska skärgården är de finitivt värd att besöka. Det finns ing et motsvarande ställe i världen och på sommaren är den som bäst. Noora Kettunen JOSY 1. Rentoilla ja viettää aikaa eksoot tisessa Joensuussa kouluhommien parissa. Kesäsuunnitelmiin kuuluu myös kahden viikon reilimatka ikiihanassa seurassa ympäri Eurooppaa. 2. Lämmin tuulen vire, sopivasti su laneen jäätelön syöminen auringon paisteessa, ruskettumista unohta matta. Kesään kuuluu myös ehdot tomasti piknikit, ihanat ystävät ja festarit! 3. Ben & Jerry’s Caramel Chew Chew 4. Osastomme toiminta hiljenee hiu kan kesällä, mutta vietämme aikaa yhdessä edarivaaleja suunnitellen, piknikeillä, toverikaljoilla, juhannus pippaloiden merkeissä sekä rentou tuen.
5. Joensuussa on parasta kesällä Ilo saarirock! Sieltä yleensä myös löy tää ihania tovereita ihan virallisissa, mutta myös hengailun merkeissä. Iloinen saari rock herättää ihanaisen Joensuun kesäaikaan kuin lämmin tuulen vire ja koko kaupunki rokkaa! Kesällä kannattaa siis vaihtaa farkut verkkarihousuun ja tulla kokemaan Suomen parhaimmat festarit itäises sä suomessa! 6. Kesäisenä luettavana David Nichollsin One day on ihan ykkönen. Antti Elolähde SOMA 1. Aloitan kesäduunin kesäkuun alus sa, vapaa-ajalla kirjoitan opinnäyte työtä rannalla katsellen samalla kau niita maisemia. 2. Varmaankin tutut, työ ja terassit. 3. Ingmanin päärynäjätski. 4. Osa suuntaa Uudenmaan Demari nuorten Punaiseen juhannukseen lataamaan akkuja syksyä varten. So malaisia voi myös löytää Helsinki-
Pridesta kesäkuun lopulla. 5. Punainen juhannus kuulostaa ki valta tai OSNOn kesäpäivillä vierai lu on suunnitelmissa (Siitä on aikaa kun kävin viimeks Oulussa). 6. Sun Tzun The Art of War Lauri Hietala OOSY 1. Töitä ja opintojen viimeistelyä sekä tietenkin vähän matkustelua ja lomaa. 2. Lämmin ilma, eloisa luonto verrat tuna talveen ja valkeat yöt. 3. Vanhanajan vanilja. 4. Ainakin SONKin kesäpäivät järjes tämme. 5. OSNOn kesäpäivät. Tarvitseeko edes kehua? 6. Sorsa K., 1974, Kansanvallan kysy myksiä, Helsinki: Kustannusosake yhtiö Tammi. Tämä on nyt itsellä työn alla. Tuulia Pitkänen OSY 1. Kesällä aion lukea tenttikirjo ja Esplanadin puistossa, veneillä vanhempieni kanssa ja matkustaa viikkotolkulla Välimerellä. Välime ren-reissu päättyy Young European Socialists–YESin kesäleiriin, johon olen menossa vetämään työpajoja. Tule sinäkin sinne! 2. Helsingin jäätelötehtaan jäätelöt ja Helsingin terassit. 3. Ben & Jerry’sin Chocolate Fudge Brownie. 4. Politiikka-aiheisia terassikierrok sia, jalkapalloa ja punavihreää puis topiknikkiä. 5. Aiemminkin mainitsemani YESin kesäleiri on ainutlaatuinen tapa viet tää lomaa laadukkaan ohjelman ja yli tuhannen muun nuoren parissa. toimittanut: Tiina Vesa
Kirjoittaja on SONKin liittohallituksen varajäsen, joka viettää kesänsä kiertäen Suomea, syöden Daimjäätelöä, tehden opinnäytetyötä ja nauttien toverien kanssa olutta terassilla.
SEURAAVA DEBATTI ILMESTYY ELOKUUSSA!
28 | DEBATTI
yhteystiedot SONKin toimisto Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry. Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki sonk@sonk.fi www.sonk.fi Puheenjohtaja Anette Karlsson 045 112 9299 puheenjohtaja@sonk.fi Pääsihteeri Anni Lahtinen 045 277 5070 paasihteeri@sonk.fi Osoitteenmuutokset ja jäsenasiat toimisto@sonk.fi
Joensuun Sosialidemokraattiset Opiskelijat JOSY Sosialidemokratia on meidän tapamme pelastaa maailma ja tähän me haluamme sinut mukaan. Sivus takatsojat eivät muuta maailmaa, mutta Demariopiskelijoiden jou koissa sinullakin on mahdollisuus vaikuttaa niin kansainvälisellä kuin paikallisella tasollakin. Joensuussa pääset kanssamme väittelemään politiikasta, pohtimaan arvojasi kupposen ääressä, tai vaikkapa marssimaan punalipun alla. Puheenjohtaja Noora Kettunen noora.kettunen1@gmail.com www.facebook.com/ JoensuunDemariopiskelijat
Jyväskylän sosialidemokraatti set nuoret ja opiskelijat JSDN JSDN:ssä toimivat Jyväskylän ja lähiympäristön demariopiskelijat
ja nuoret. Tule mukaan aktiiviseen joukkoomme!
Rovaniemen Sosialidemokraatti nen Opiskelijayhdistys ROSO
Puheenjohtaja Hanna Huumonen hanna.m.huumonen@student.jyu.fi www.jsdn.fi
Rovaniemellä tai muualla Lapin alueella opiskeleva demari löytää itsensä ROSOsta.
Opiskelijoiden sosialidemo kraattinen yhdistys OSY
Puheenjohtaja Hannu Mällinen hmalline@ulapland.fi rosolaiset.blogspot.fi
OSYn jäsenet ovat pääosin Helsin gin yliopiston opiskelijoita, mutta tervetulleita mukaan ovat kaikki so sialidemokraattisen arvomaailman omaavat taustoihin katsomatta. Puheenjohtaja Tuulia Pitkänen tuulia.pitkanen@gmail.com www.osy.fi
Otaniemen Opiskelijademarit OODI Oodi kokoaa yhteen Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun demari henkiset ylioppilaat. Puheenjohtaja Eetu Ahonen eetu.ahonen@aalto.fi oodi.ayy.fi
Oulun opiskelijoiden sosialidemo kraattinen yhdistys OOSY OOSY on iloisen värikäs joukko nuoria ja nuorehkoja opiskelijoita Oulusta sekä lähialueilta. Puheenjohtaja Lauri Hietala oosy.laurihie@gmail.com 050 5576600 Jäsenvastaava Jaakko Huuki jaakko.huuki@gmail.com oosy.sdp.fi
Sosialidemokraattiset ammatti korkeakouluopiskelijat SOMA SOMA on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia verkostona ja kokoojana demari henkisille amk-opiskelijoille. SOMA kutsuu toimintaansa mukaan amktaustaisia nuoria demarivaikuttajia. Tule mukaan verkostoon! Puheenjohtaja Antti Elolähde aelolahde@gmail.com soma.sdp.fi
Tampereen sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY TASY on eräs SONKin perinteik käimmistä osastoista. TASYssa toimii Tampereen yliopiston opiske lijoiden lisäksi teekkareita, ammat tikorkeakouluopiskelijoita sekä lukiolaisia Tampereen seudulta. Puheenjohtaja Olavi Säkkinen olavi.sakkinen@uta.fi tasyry.blogspot.com
Turun opiskelijoiden sosiali demokraattinen yhdistys TOSY TOSY on turkulaisten korkeakoulu opiskelijoiden aktiivinen edunvalvo
DEBATTI | 29
ja. Vaikutamme sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa. Järjes tämme runsaasti tapahtumia, joista osa on asiapitoisia ja osa keskittyy rentoon yhdessäoloon hyvässä tove riseurassa. Puheenjohtaja Essi Virtanen ess.virtanen@gmail.com www.tosy.fi
Vaasan sosialidemokraattiset opiskelijat VSDO Pohjanmaan alueen demariopiskeli jatoiminta on keskittynyt Vaasaan. Puheenjohtaja Pekka Tuuri tuuri.pekka@gmail.com www.facebook.com/VSDOry
Åbo Socialdemokratiska Studerande ÅSS ÅSS är SONKs svenskspråkiga avdel ning, vars medlemmar i huvudsak är studerande vid Åbo Akademi i Åbo och Vasa. ÅSS verksamhet baserar sig på socialdemokratiska värde ringar. Socialdemokrati innebär att alla oberoende av bakgrund ges möjlighet att leva gott liv. Frihet för alla merborgare förutsätter ett jämlikt samhälle. Vi kämpar för stu denternas välmående, ett humanare arbetsliv, de sexuella minoriteter nas rättigheter och miljövänliga lösningar. ÅSS vill agera mot rasism, girighet och social orättvisa. Blev du intresserad? Kom med! Ordförande Kai Alajoki kai.alajoki@abo.fi www.facebook.com/ SocialdemokratiskaStuderande
TOIMINTAKALENTERI Toukokuu: 18.5. Teemaseminaari III: Sivistyskö suuntana? Turku 19.5. Liittohallituksen kokous 21.5. Kyse on arvoista –seminaari, Turku 24.–26.5. YES:n bureaun kokous, Dublin 25.–26.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsinki 31.5.–2.6. FNSU:n konferenssi, Kööpenhamina
Kesäkuu: 7.6. Liittohallituksen kokous 24–30.6. Helsinki Pride 2013
Heinäkuu: 14.–21.7. YES:n kesäleiri, Turkki
Elokuu: 16.–18.8. Kesäleiri, Oulu 18.8. Liittohallituksen kokous 31.8. Yhteispoliittinen seminaari, Helsinki
Lisätietoa tapahtumista ja toiminnasta www.sonk.fi.
Lahjoitus lapsille on lahja tulevaisuudelle Merkittävä osa Osuuskunnan yleishyödyllisistä lahjoituksista on kohdistettu lasten hyväksi tehtävään työhön. Olemme tukeneet jo vuosien ajan sekä Ensi- ja turvakotien liiton että Parasta Lapsille ry:n toimintaa. Kohteina ovat olleet niin perheväkivaltaa kokeneiden lasten aseman parantaminen kuin vähävaraisten lasten leirikeskustoiminnan tukeminen. Tällä tiellä jatkamme edelleen.
32 |
A7 W1
JÄSENEKSI
POSTIMAKSU MAKSETTU
Haluan liittyä SONKin jäseneksi. Haluan liittyä Demarinuorten jäseneksi.
TIETOA
En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa SONKista. En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Demarinuorista.
TILAUS
Tilaan Debatin ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan tms. Tilaan Debatin 30 euroa / vuosi. En halua, että minulle lähetetään enää Debattia. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.
Nimi ja syntymäaika Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Oppilaitos Päiväys ja allekirjoitus
Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry Tunnus 5003105 00003 Vastauslähetys
DEBATTI 2/2013 SOSIALIDEMOKRAATTINEN MIELIPIDELEHTI
OTA YHTEYTTÄ!