DOT #1

Täydellinen vapaapäivä

Ilmiömäiset tapahtumat

Ole hyvä, lehti on

KULTTUURIVAIKUTTAJIEN VINKIT TAMPEREEN PARHAISTA PAIKOISTA 38 - 39

TEKIJÄT PUHUTUIMPIEN TAPAHTUMIEN 21 - 26 TAKANA

ILMAINEN / FREE

01

DesignOnTampere TAMPERELAINEN MUOTOILU JA KAUPUNKIKULTTUURILEHTI

ASUMISEN VAIHTOEHTOJA

35 - 37

Pinnalla olevat asumisen ilmiöt TAIDE / MUOTI

16 - 19

Poikkitaiteellinen kuvasarja OIKEASTI OMAPERÄINEN PÄRJÄÄ

33

Kolumni pienuuden puolesta MITÄ JOS..?

Näkökulma kaupunkisuunnitteluun

13

DESIGN ON TAMPERE -LEHTI 1

PÄÄTOIMITTAJA

Emilia Kiialainen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Sisällys

Merja Häikiö GRAAFINEN SUUNNITTELU / TAITTO

Jaakko Rantanen

KUSTANTAJA

DesignOnTampere ry info@designontampere.com www.designontampere.com

03

PÄÄKIRJOITUS Mahdollisuuksien manifesti

04

PORMESTARI ANNA-KAISA IKOSEN TERVEHDYS

KIRJOITTAJAT

Leena Aalto, Virva Antila, Veikko Halmetoja, Jonna Hietala, Mikko Kyrönviita, Anna Mattelmäki, Karita Rantanen, Roosa Saastamoinen, Mari Seppä

05

LEHDEN TEKIJÖIDEN ESITTELY

07 - 09

DESIGN ON TAMPERE YHDISTYKSEN ESITTELY

10 - 11 KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

Laura Happo, Mikko Henrik Huotari, Aino Louhi, Heta Saukkonen, Jussi Sojakka, Niina Tuohimetsä Jussi Palojärvi

DESIGN ON TAMPERE KARTTA Tampereen keskustan kiinnostavimmat erikoisliikkeet, kahvilat ja ravintolat.

27

WEECOS Weecos tarjoaa kauppapaikan internetissä vastuullisille yrityksille.

28 - 31

KOLME HUONETTA Design Boulevardin 3 huonetta odottamattomissa paikoissa Tampereella.

32

LUOTTOVAATTEEN KUVAPÄIVÄKIRJA

33

OIKEASTI OMAPERÄINEN PÄRJÄÄ Jonna Hietalan kolumni

34

KRAA KRAA Kansainvälisesti palkittua muotoilua Tampereelta.

12

TAMPEREEN VINTAGE TARJONTA Leena Aallon vinkit aarreaittoihin

13

MITÄ JOS..?

Mikko Kyrönviidan näkökulma kaupunkisuunnitteluun

35 - 37

ASUMISEN VAIHTOEHTOJA Mari Sepän kolumni ja esittely asumisen ilmiöistä.

TEKIJÄNOIKEUS

14 - 15

MUKA VA 10 VUOTTA Tamperelainen naistenvaatemallisto.

38 - 39

DOT DesignOnTampere -lehti 1 kirjoittajat ja kuvaajat Kopioiminen ilman lupaa kielletty

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ Tamperelaisten kulttuurivaikuttajien vinkit Tampereen helmistä.

16 - 19

TAIDE / MUOTI Neljän tamperelaisen taiteilijan teokset kohtaavat neljän tampereella toimivan vaatemerkin luomukset.

40

TAMPERE ON DESIGN Aino Louhen sarjakuva

41

MONIPUOLINEN VIHERSISUSTAMINEN Virva Antilan näkökulma

42

TAMPEREEN GALLERIATARJONTA Veikko Halmetojan katsaus galleriakentästä

KANNEN KUVA

KUVAAJA Laura Happo MALLI Emmi Majavesi

20

21 -26

TAITELIJOIDEN KOTONA Esittelyssä neljä tamperelaista taitelijaa joiden teokset toimivat Taide/ Muoti kuvauksien inspiraationa.

ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT Tekijät Tampereen parhaimpien ja puhutuimpien tapahtumien takana.

Pääkirjoitus

Mahdollisuuksien manifesti Teksti Emilia Kiialainen

Näen uhkien sijaan mieluummin mahdollisuuksia. Tämä piirre yhdistää myös lehden tekijätiimiä. Heidän asenteensa ja ammattinimikkeidensä kirjo kertoo aktiivisuudesta ja yritteliäisyydestä. He keskittyvät mahdollisuuksiin luodessaan konsepteja ja tuotteita, sekä muotoillessaan prosesseja. He uskaltavat toteuttaa uudenlaista ansaintalogiikkaa jakamalla osaamisensa ja aikansa useampaan projektiin.

DOT-lehti on mahdollisuus. Mahdollisuus esitellä paikallista muotoilua, kulttuuritarjontaa, ilmiöitä ja ihmisiä niiden takana. Lehden on luonut muotoilijoista koostuva yhdistys, DesignOnTampere ry (DOT). Yhdistyksen järjestämän Tampereen Designviikon vuoden 2013 teema on Koti. Teemaa ilmennetään yksilötason; asumisen ja muotoilun lisäksi laajemmin kaupunkitilan ja kaupunkikulttuurin tasolla. Tampere on kotikaupunkimme jonka antia esittelemme tässä DOT -lehden ensimmäisessä numerossa. Olemme koonneet lehteen kaiken mitä kotikaupungistamme tulee juuri tällä hetkellä tietää.

Asun talossa, jossa on suomalaisittain harvinainen tapa viettää paljon aikaa yhteisessä pihassa. Kerrostalomme sisäpihalla juhlitaan yhdessä asukkaiden kesken vaput ja juhannukset. Piha on arkisin aktiivikäytössä aamusta iltaan, pääosin lapsien toimesta. Näkisin mielelläni saman kaikissa pihapiireissä ja puistoissa. Tiiviin kaupunkiasumisen ei tarvitse sulkea pois ulkotilan hyödyntämistä kodin jatkeena. Kaupunkilaisten tulisi kokea kaupunkitila omakseen. Julkinen tila on yhteistä – siis myös sinun. Mikko Kyrönviita rohkaisee artikkelissaan Mitä jos...? kaupunkilaisia ja kaupungin päättäjiä yhteistyöhön viihtyisämmän ja toimivamman kaupungin rakentamisessa. Toimiva kaupunkitila mahdollistaa moninaisten harrastusten ja tapahtumien toteuttamisen.

Kaupunkikulttuuri syntyy rakenteiden lisäksi pitkälti ihmisistä. Tämän vuoksi linjasimme lehden toimituksessa heti alkuun, että haluamme tuoda esille kaupunkikulttuuria ja muotoilua tekijöiden näkökulmasta. Ilmiömäiset tapahtumat-artikkelissa esitellään kiinnostavimmat paikalliset festivaalit tapahtumajärjestäjien omin sanoin.

Tapahtumien tuottajat ovat laajasti verkostuneita, aidosti alastaan innostuneita ja heitä yhdistää halu tuoda oman alansa viriiliä toimintaa Tampereelle. Juttu toimii myös tapahtumakalenterina kulttuurinnälkäisille.

Tampere on vahva kulttuurikaupunki, mutta muotoilun saralla ollaan vielä pieniä. Pienuudessa piilee voimaa, mikä nousee esiin Jonna Hietalan kolumnissa Oikeasti omaperäinen pärjää. Pinnan alla kuhisee useita suunnittelijoita ja konsepteja, joista tässä lehdessä esitellään muun muassa Weecos, internetissä toimiva ekologinen kauppapaikka, puisten silmälasikehysten pioneeri Kraa Kraa sekä puhdaslinjaista muotoilua edustava vaatemerkki MUKA VA. Tampereella, maailman trendivirtauksista syrjässä, on mahdollisuus keskittyä oman juttunsa kehittämiseen. Paikoilleen jämähtämiseen ei kuitenkaan ole varaa –maailma on auki myös täältä käsin.

Yhteistyö on lähes elinehto Tampereella toimiville. Poikkitaiteellisuus on paitsi pinnalla oleva ilmiö myös yksi hedelmällisimmistä tavoista yhteistyölle. Pyysimme lehden toteutukseen mukaan eri alojen edustajia, joiden tekemiseen uskomme. Sisältö paisui innostuksen mukana ja sivumäärä lähes kaksinkertaistui suunnitellusta.

Odotan innolla mitä uusia mahdollisuuksia lehden myötä aukeaa.

MAhdollisuuksien MAnifesti

3

PORMESTARI ANNA-KAISA IKOSEN TERVEHDYS DESIGN ON TAMPERE – LEHTEEN

Tamperelaista kaupunkikulttuuria postikorttimaisemassa TAVOITTEENNE ON �MUOTOILLA TAMPEREESTA SYMPAATTINEN DESIGN-KAUPUNKI�.

KUULOSTAA HYVÄLTÄ, OLEN SIINÄ MIELELLÄNI MUKANA. Tamperelainen kaupunkikulttuuri on kehittymässä vauhdilla. Kaupunki tiivistää keskustaa ja luo kiinnostavia kaupunkitiloja kohtaamisille ja kaupalle ja kun kehitämme joukkoliikennettä ja kävely- ja pyÜräilymahdollisuuksia. HenkilÜautojen pysäkÜintiä ohjataan maan alle. Viihtyisyys ja vetovoima lisääntyy.

Merkitystä on myÜs sillä, että kiinnitämme suunnittelussa huomiota kaupunkikuvaan, arkkitehtuuriin ja arjen pieniin taide-elämyksiin.

Kaupunkikulttuuri on eri kaupungeissa erilaista. Sijainti, kaupungin rakenne ja omat erityiset maisemalliset piirteensä luovat kaupunkikulttuuria. Tampereella meillä on kahden akselin keskusta.

Maankuulu Tammerkoski yhdistää järvet mutta jakaa keskustan kahtia, Hämeenkatu on keskustan selkäranka ja puolestaan yhdistää eri puoliskot. Tammelantori, Laukontori ja Keskustori ovat ilmavia kohtaamispaikkoja pienelle kaupalle, tapahtumille ja oleskelulle.

Puistot, kuten Koskipuisto, Hämeenpuisto, Sorsapuisto ja Pyynikki ovat eräänlaisia luonnon henkireikiä kaupunkilaisille. Koskipuisto on picnic-paikka osana postikorttimaisemaa, Hämeenpuisto on kivasti aktivoitunut tapahtumien mukana, ja Pyynikki taas on kuntoilulle sopiva alue ja esimerkkinä Suomen kauniista luonnosta.

,BVOFVTQBMWFMVU TFSUJGJPJEVMMB MVPOOPOLPTNFUJJLBMMB Q

GBDFCPPL DPN MVNPCFBVUZ

4

PORMESTARIN TERVEHDYS

Muotoilun osaajat, pienet yritykset, opiskelijat, kansainvälisyys ja kiehtova kaupunkimme synnyttävät omaleimaisen ja kasvavan tamperelaisen kaupunkikulttuurin. Tampereen seudulla on yli 30 toistuvaa ja isompaa tapahtumaa. Tuhannet ihmiset käyvät päivittäin teattereissa ja konserteissa. Meillä on hyvin vakiintunut kulttuuritapahtumien tarjonta. Mielellään näen täällä myÜs yllätyksellisiä, pieniin teemoihin sopivia tapahtumia, design on juuri sellaista. Uskon juuri muotiin, tekstiiliin ja käsitÜihin liittyvien toimintojen lisääntyvän Tampereella, Sillä paitsi että täällä on luovia toimijoita, täällä on myÜs historiaa: Tampereen tekstiiliperinteet ovat monen sukupolven takaa.

Tampere on tutkimuksissa suosituin asuinpaikka ja tänne halutaan muuttaa kaikkialta Suomesta. Kaupungin toimet ja paikallinen persoonallinen aktiivisuus, kuten DesignOnTampere –yhdistyksen ja sen jäsenten toiminta vauhdittavat sitä.

Designtori on yksi mainio esimerkki hyvästä muotitapahtumasta – ainakin itse tein sieltä viime keväänä useita hienoja lÜytÜjä.

Anna-Kaisa Ikonen TAMPEREEN PORMESTARI

DESIGN ON TAMPERE

Lehden tekijät esittäytyvät

Anna Mattelmäki ”Anna Mattelmäki on tamperelainen vaatesuunnittelija joka on perustanut vaatemerkki MUKA VAn ja Super Mukava -kaupan. Haaveilee omasta mallimestarista, Islannista ja siitä, että oman talon remontti olisi joskus valmis ja pääsisi kunnolla puutarhan kimppuun. Toimii DOT ryn puheenjohtajana.”

KIRJOITTANUT JA KOONNUT DESIGN ON TAMPERE RY:N ESITTELYN S. 7-9, SEKÄ MUKA VA 10-VUOTTA ARTIKKELIN S. 14-15

Emilia Kiialainen ”Emilia Kiialainen on vaatesuunnittelija, DOT ry:n toiminnanjohtaja ja tuottaja, joka ei ole omaksunut downshiftausta, sillä rakastaa muutosta ja juoksuaskelia, mutta pysähtyy välillä myös haaveilemaan ja hengittämään. Lapsiarki pitää kuitenkin huolen siitä, ettei joogaamalla pääse leijumaan liian korkealle ja muistuttaa että elämä on vaaleanpunaista, näsäviisasta ja liian kivaa mennäkseen nukkumaan!”

LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA, KIRJOITTANUT JA KUVANNUT ARTIKKELIN ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT S. 21-26

Merja Häikiö ”Merja Häikiö on vestonomi joka on innostunut tekemään poikkitaiteellisia projekteja vaatetuksen ja muotoilun parissa. Uskoo vakaasti siihen että täytyy tarttua uusiin tilaisuuksiin vaikka ne välillä voivat tuntua uhkarohkeilta. Tuskastuu usein sähköpostien kirjoittamiseen kun tekisi mieli tehdä jotain konkreettisempaa. Nauttii merestä, hyvistä romaaneista ja laadukkaista dekkarisarjoista. Toimii DOT ry:n varapuheenjohtajana.”

LEHDEN TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, JÄRJESTÄNYT TAIDE / MUOTI KUVASARJAN S. 16-19, KIRJOITTANUT ARTIKKELIN WEECOS S. 27 JA KANSAINVÄLISESTI PALKITTUA MUOTOILUA TAMPEREELTA S.34

Jaakko Rantanen ”Jaakko Rantanen oli kiireinen tämän lehden taitto deadlinen kanssa , ja kysyi voiko vain laittaa tähän kissankuvan?”

LEHDEN GRAAFINEN ULKOASU, TAITTO JA KUVITUKSIA.

Heta Saukkonen ”Heta Saukkonen on nuori valokuvaaja joka haaveilee kaukomaista ja kirjoittamisesta.Rakastaa mustikkaa, musiikkia ja tyhjää tilaa niiden kaikissa muodoissa. Tekee itse mieluummin kuin odottaa, mutta ajattelee ennen kuin tekee.”

KUVANNUT ARTIKKELIIN TAMPEREEN VINTAGETARJONTA S. 12

Tiina Toratti ”Tiina Toratti on meikkaaja ja kampaaja, jonka mielestä kuvaukset ovat ihanaa ja inspiroivaa vaihtelua perinteisille meikkikeikoille, vaikka niistäkin nauttii suuresti. Meikkaaminen on kuin maalaamista kolmiulotteiselle kankaalle. Hurahtaminen luonnonkosmetiikkaan on vienyt täysin mukanaan –myös näissä kuvauksissa kaikki lookit toteutettiin luonnonkosmetiikalla. Unelmana on laittaa pystyyn kivijalkaputiikki jossa kaikki tehdään luonnonmukaisesti ja ekologisesti.”

MEIKKAUS JA KAMPAUS TAIDE / MUOTI KUVASARJAAN S. 16-19

Emmi Majavesi ”Emmi Majavesi on tehnyt mallintöitä jo kolme vuotta ja ne ovat olleet opiskelun ohella hyvä tienesti.

Aiemmin hän ollut mukana useissa eri kuvauksissa, muutamassa näytöksessä sekä ollut niin sanotusti elävänä mallina. Näistä kuvauksista mieleen jäi tosi hauska fiilis, varsinkin kohdasta jossa leikittiin ruoalla ja banaani löytyi yllättäen päästä.”

Mikko Henrik Huotari ”I have to return some videotapes.”

VALOKUVAAJA, KUVANNUT ARTIKKELIIN TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ S. 38-39

Roosa Saastamoinen ”Roosa Saastamoinen on vastavalmistunut vestonomi. Haaveileva, hymyilevä ja hetkistä nauttiva.

Pisamista tykkäävä, maitonsa kahvilla nauttiva aamujazzin kuuntelija.

Innostui haastateltavien vinkeistä viettää vapaapäivää ja päätti toteuttaa täydellisen vapaaviikon.”

KIRJOITTANUT ARTIKKELIN TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ S. 38-39

Laura Happo ”Laura Happo on tamperelaistunut valokuvaaja Kainuun korkeuksilta.

Valokuvaamisen lisäksi Laura tekee kuvituksia ja pyörittää vaatelainaamo Luottovaatetta. Luottovaate on ollut konkreettinen tapa vaikuttaa oman kaupunkinsa palveluihin.

Hänen mielestään parhaat asiat löytyvät sattumalta ja siksi onkin koukussa kirpputoreihin ja valokuvaamiseen.”

KUVANNUT TAIDE / MUOTI KUVASARJAN S. 16-19, ARTIKKELIIN TAITEILIJOIDEN KOTONA S. 20,SEKÄ LUOTTOVAATTEEN KUVAPÄIVÄKIRJAN S. 32

Aino Louhi ”Aino Louhi on kuvataiteilija joka on asunut koko aikuisikänsä Tampereella. Teiniromanssina aluksi roihunnut suhde kaupunkiin on vakiintunut kotikaupunkikiintymykseksi. Moni asia Tampereessa ärsyttää ja viimeksi huolta on aiheuttanut muun muassa kuvataidekoulutuksen alasajo. Sarjakuvassa hän halusi kuitenkin keskittyä niihin asioihin joita ei voida ottaa meiltä pois –puistoihin, metsiin ja järviin.”

TEHNYT SARJAKUVAN TAMPERE ON DESIGN S. 40

MALLINA TAIDE / MUOTI KUVAUKSISSA S. 16-19

LEHDEN TEKIJÄT

5

hatut/ hiuskoristeet myรถs tilaustyรถt ja muodistukset 040 5548250 www.avannina.fi

Aleksanterinkatu 28 Tampere www.ovelia.fi

laukut/asusteet

050 4427994

www.onneladesign.com

”JOKU KYSYI KERRAN AAMUKUUDELTA DESIGNTORILLE PÖYTIÄ

DesignOnTampere

KANTAESSAMME, ETTÄ MITEN TE JAKSATTE AINA –MIELETÖN TYÖ YHTÄ TORIPÄIVÄÄ VARTEN. JOTAKIN ME NAURESKELTIIN, MUTTA KUN TARKEMMIN AJATTELIN, EI KYSEESSÄ OLE VAIN YKSI TORIPÄIVÄ VAAN PALJON ENEMMÄN. NIITÄ TORIPÄIVIÄ ME MUISTELLAAN –NIIDEN KAUTTA OLLAAN SAATU PALJON ASIAKKAITA, YHTEISTYÖ-

YHDISTYS

TARJOUKSIA, YSTÄVIÄ, TUNNETTAVUUTTA JA INSPIRAATIOTA UUSIIN

TEKSTI ANNA MATTELMÄKI

TEHDÄ SE KAIKKI JA SE TEKEMINEN ON KIVAA. ”

HANKKEISIIN. YHDEN PÄIVÄN VUOKSI KANNATTAA

MATTI KURKELA LIISA URRILA

LAURA HAPPO

JAAKKO RANTANEN

EMILIA KIIALAINEN ANNA MATTELMÄKI

MATTI HÄNNINEN

KARITA RANTANEN

EMMI HUHTANEN VIRVA ANTILA

DESIGN ON TAMPERE RY DesignOnTampere ry (DOT) on perustettu edistämään muotoilu- ja kaupunkikulttuuria Tampereella.

Yhdistyksen perustoimintaan kuuluu Designtorien ja Tampereen Designviikon järjestäminen sekä Tampereen Design District -kartan tuottaminen.

Helsinki Design Weekin vuoden 2013 teema on Action. Se on hieno teema, joka sopii hyvin kuvaamaan myös DesignOnTampere ry:n olemassaoloa.

Actionin sanakirjakäännös on yleisimmin toiminta.

Tuo englanninkielinen termi tuntuu sisältävän enemmän kuin vain jotain tekemistä. Se tuntuu aktiiviselta ja päämäärätietoiselta tekemiseltä,

ANNA KURKELA

MERJA HÄIKIÖ

LEENA AALTO

sellaiselta jolla pyritään saavuttamaan reaction.

DOT on onnistunut tekemään Tampereesta kiinnostavamman kaupungin designin näkökulmasta.

DOT:n järjestämät Designtorit ovat vertaansa vailla.

Ne saavat tuhannet ihmiset liikkeelle kolme kertaa vuodessa. Tämä vaatii todella actionia eikä sellaista tapahdu muualla Suomessa.

Yhdistyksen jäsenet ovat vahvoja, aktiivisia ja heillä on näkemystä. Tärkeintä on että heillä on kyky järjestää aikaa toiminnalle ja nähdä sen merkitys laajemmin kuin vain itse toiminnan hetkellä.

DESIGN ON TAMPERE YHDISTYS

7

2008

DesignOnTampere syntyi tarpeesta tamperelaiselle muotoilutapahtumalle.

Super Mukava -osuuskunta pystytti ensimmäisen Designtorin Ojakadun “ranskalaiskortteliin” elokuussa 2008. Myyjiksi kutsuttiin parhaimmat tamperelaiset tekijät sekä Super Mukava -putiikin edustamat merkit. Ensimmäisen Designtorin yhteydessä järjestettiin myös katumuotinäytös. Tunnelma oli hyvä ja tori päätettiin järjestää seuraavan kerran saman vuoden jouluna. Idea Tampereella järjestettävästä Designviikosta syntyi.

Vuonna 2012 Designtori järjestettin ensimmäistä kertaa myös keväällä. Designtori on kasvanut kolme kertaa vuodessa järjestettäväksi myyntitapahtumaksi. Torin sijainti vaihtelee vuodenajasta riippuen.

Vuonna 2012 DOT ry teki Tampereesta Designkaupunkia illuusioilla. Designviikon ohjelmassa koettiin poikkitaiteellinen ilta Kahvila Valossa, missä nähtiin muun muassa performanssia ja modernia tanssia. Tamperelainen vaatelainaamo Luottovaate järjesti Vaihtovaate- tapahtuman Hämeenpuistossa, missä vaatteet vaihtoivat omistajaa tuo ja vie -periaatteella.

Vuonna 2012 DesignOnTampere ry:n järjestämiin tapahtumiin osallistui yhteensä 10 000 kävijää ja 224 toimijaa ympäri Suomen.

2012

8

DESIGN ON TAMPERE YHDISTYS

2009

Tampereen ensimmäistä Designviikkoa vietettiin syyskuussa 2009. Designviikon ohjelmisto syntyy yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjelmassa oli Guerrilla Lighting tempaus, jossa rakennuksille luotiin uudet ilmeet valoilla.

Suomalaista muotia esittelevä muotinäytös valtasi Keskustorin ja ympäri kaupunkia rakennettiin installaatioita näyteikkunoihin. Ensimmäinen Tampereen Design District -kartta ilmestyi.

2010

2011

DesignOnTampere ry perustettiin virallisesti vuonna 2010. Yhdistystä oli perustamassa kahdeksan muotoilijaa.

Vuonna 2010 Designviikon teemana oli kaupunkipyöräily. Teeman mukaisesti ohjelmassa oli pyöräilymuotinäytös, pyöräilysuunnistus sekä työpajoja. Taidehalli TR1:een pystytettiin viikon ajaksi DesignOnTampereen Pop up -kauppa.

Tilanne ry:n kanssa organisoitiin Ojakadulle Pecha Kucha -ilta. Tapahtumia tuki muun muassa Pirkanmaan Kulttuurirahasto

Vuoden 2011 teema oli läpinäkyvyys. Designviikko järjestettiin ensimmäistä kertaa samaan aikaan Tampereen Arkkitehtuuriviikon kanssa. Tapahtumapaikkana toimi Tampellassa sijaitseva Veturihalli, joka vallattiin viikon ajaksi.

DOT haluaa promota myös lahjakkaita tamperelaisia taiteilijoita. Jokaiseen Designtori-tapahtumaan valitaan taiteilija, jonka töitä on esillä torilla. Syksyn 2011 Designtorilla Veturihallissa nähtiin Hanna-Riikka Heikkilän installaatio, Missä haluaisin asua?

Tampereen Designviikko 23.8. - 31.8.2013 PE 23.8.

AVAJAISET - DOT-lehden lanseeraus

TO 29.8.

KLO 19 ALKAEN, RAVINTOLA 931, KEHRÄSAARI

KLO 9-21, TAMPEREEN SOKOS, 2.KERROS

Yhteistyössä Tampereen Arkkitehtuuriviikot LA 24.8.

Tammelan Korttelijuhla

Yhteistyössä Sokos PE 30.8.

KLO 16-21 OTAVALANKATU - HATANPÄÄN VALTATIE - ALEKSANTERINKATU

VAIHTOVAATE - tuo ja vie vaatteita maksutta

Arkkitehtuuriviikko ja Designviikkko esittävät: Vladislav Dealy

KLO 13-16, EMIL AALTOSEN PUISTO

PÄÄTÖSKLUBI KLO 21 ALKAEN, KLUBI, TULLIKAMARIN AUKIO 2. LIPUT 8€

Designtori

LA 31.8.

KLO 11-18, SORIN AUKIO, HATANPÄÄN VALTATIE TI 27.8.

Kehräsaaren korttelijuhla KLO 16-21 KEHRÄSAARI - KIRKKOKATU

Vuonna 2013 lähdimme toteuttamaan uusia kunnianhimoisia hankkeita. Yhdistyksen tämän vuoden päätavoitetta pitelet kädessäsi, DOT–lehteä.

Kyttälän korttelijuhla

KLO 16-21 AALTOSENKATU EMIL AALTOSEN PUISTO

Yhteistyössä Luottovaate SU 25.8.

DesignOnTampere Pop up -kaupan avajaiset

Helsinki spin off - WEECOS MARKET KLO 11-17, POSTITALO, HELSINKI Yhteistyössä Weecos

23.8.-1.9.

Yhteisnäyttely Joustavat Asuinympäristöt ja Sivuseinä otoksia DOT-lehdestä

KE 28.8.

Pecha Kucha # 9 20 SEKUNTIA X 20 KUVAA KLO 21, KLUBI, TULLIKAMARIN AUKIO 2

SU-TO 14-24, PE-LA 14-02, RAVINTOLA 931, KEHRÄSAARI Yhteistyössä Tampereen Arkkitehtuuriviikot

Yhteistyössä Tampereen Arkkitehtuuriviikot

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA PÄIVITYKSET: WWW.DESIGNONTAMPERE.COM 2013

DESIGN ON TAMPERE YHDISTYS

9

Design / Accessory

DESIGN ON TAMPERE

Kartta Tampereen design district kartta esittelee keskustan kiinnostavimmat erikoisliikkeet, kahvilat ja ravintolat. Löydät kätevän karttakortin kartta-liikkeistä, Tampereen keskustan hotelleista, infopisteistä sekä muista kaupunkilaisten kohtauspaikoista. Kartan levikki on 40 000 kappaletta.

13.KRAA KRAA EYEWEAR

3. OVELIA Ovelia myy pirteitä ja persoonallisia designasusteita Suomesta ja maailmalta. Vakiotuotteisiin kuuluvat liikkeen omistajien omat mallistot; värikkäät Onnela design- käsilaukut sekä tyylikkäät av Annina hatut ja hiuskoristeet. Putiikista löydät asusteet arkeen ja juhlaan.

AVOINNA: MA-TI 11-18, LA 11-16 ALEKSANTERINKATU 28 WWW.OVELIA.FI

4.UNIIKIT 5.KUOPUS.

Design / Clothes

6.NOLLAKOLME

Design / Home Decor

14 .KORUS DESIGN Korus Design yhdistää innovatiivisesti korkeatasoisen kulta- ja hopeaseppäperinteen, ylelliset materiaalit ja luovan muotokielen. Kaikki tuotteet ovat suomalaista designia ja käsityötä. Tule löytämään oma aarteesi.

AVOINNA: MA-PE 10-18, LA 10-16 HÄMEENKATU 14 WWW.KORUS.FI

15.NAGUAL

1 .SUPER MUKAVA Super Mukava on vaatesuunnittelijoiden liike.

Oman MUKA VA- malliston lisäksi myynnissä mm. vainio.seitsonen, Dead Birds & Lionheart, Finsk, Kaksi-Två, Kaino, Dotti, Mary A. Jalava.

Super Mukava on enemmän kuin muotiliike, se on kokonaisvaltainen elämys.

AVOINNA: MA-PE 11-18, LA 11-16 OTAVALANKATU 3 WWW.SUPERMUKAVA.FI

19

8.DESIGN BOULEVARD Innovatiivisuutta ja kestävää muotoilua painottava Design Boulevard on aarreaitta yksilöllisyyttä etsivälle. Tuotevalikoima vaihtelee lahjoista huonekaluihin ja leluista aina elektroniikkaan. Valikoimaan ovat päässeet tuotteet, jotka yllättävät, hätkähdyttävät, ilostuttavat ja piristävät.

4

AVOINNA: MA-PE 11-18, LA 11-16 HATANPÄÄN VALTATIE 6 WWW.DESIGNBOULEVARD.FI

15

9.SISUSTUS ID 10.MISSFLOWER 2.ARELALIZZA Arelalizzan puhdaslinjaiset ja ajattomat vaatteet valloittavat herkullisissa väreissä. Pohjoismainen muotoilu yhdistettynä ylellisiin luonnonmateriaaleihin, kuten kashmiriin ja silkkiin, ilahduttavat käyttäjää myös vuosien päästä.

Tuotteissa yhdistyy laatu ja tyylikkyys.

AVOINNA: TI-PE 11-18, LA 11-15 ILMARINKATU 9 E WWW.ARELALIZZA.COM

10

DESIGN ON TAMPERE KARTTA

Vintage 11.VINTAGE GARDEN 12.KÄTKÖ VINTAGE

Arts / Crafts 16. KERÄ 17. KEHYSTARINA 18.KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSKESKUS VERKARANTA 19. TALLIPIHA 20.ATELJEEKATU

17

Food / Drinks 22. KAHVILA RUNO

25. KAHVILA VALO

21 PIKKUPUTIIKIT PikkuPutiikit tarjoaa kotimaista kädentaitoa ja muotoilua. Kaupungin sydämestä, Kehräsaaren idyllisestä vanhasta tehdasmiljööstä, löydät persoonallisia tuotteita sisustamiseen ja pukeutumiseen. Putiikista löydät viehättäviä lahjoja ystävälle ja omaksi iloksi.

AVOINNA: MA-PE 10-18, LA 10-15 KEHRÄSAARI WWW.PIKKUPUTIIKIT.FI

23. VOHVELIKAHVILA Ojakadulla sijaitsevassa pienessä kivitalossa on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan tarjoiltu vohvelinautintoja. Sympaattisessa vohvelikahvilassa on tarjolla suolaisia ja makeita herkkuja, mitkä vievät kielen mennessään. Kahvilassa voi aistia Ojakadun viehättävää Keski -Eurooppalaista tunnelmaa.

Kahvila Valo on viihtyisä kahvila jossa tarjoillaan kahvijuomia eri valmistusmenetelmin.

Kaikki kahvit ovat paikan päällä paahdettuja, ja ostettavissa mukaan. Valo on tunnettu mainioista sunnuntaibrunsseista, missä on tarjolla runsaasti itseleivottuja herkkuja.

AVOINNA: MA-TO 11-22, PE-LA 11-23, SU 10-15.30 PUUTARHAKATU 11 WWW.KAHVILAVALO.FI

26. KLUBI

AVOINNA: MA-PE 10-20, LA 10-19, SU 11-19 OJAKATU 2 WWW.VOHVELIKAHVILA.COM

24. RAVINTOLA 4 VUODENAIKAA

13

12

2

27.HELLA JA HUONE 27

26

22 23 29

6

14 25

8 18

24 9

AVOINNA: TI-LA 18MUINA AIKOINA SOPIMUKSEN MUKAAN SALHOJANKATU 48 WWW.HELLAJAHUONE.FI

3 16 28 1 11

21 5

20

Illallisravintola Hella ja Huone tarjoaa maailmanlaajuisesti noteerattuja makuelämyksiä.

Modernin fine dining –ravintolan keittiö pohjautuu ranskalaiseen ruokakulttuuriin, jossa myös skandinaavisuus, raikkaus ja selkeys ovat avainsanoja.

28.GASTROPUB NORDIC 29.TAPAS BAR INEZ

10

DESIGN ON TAMPERE KARTTA

11

Leena Aalto

Kirjoittaja on Tampereen parhaaksi (City) ja yhdeksi koko Suomen parhaista vintageputiikeista (Elle) nimetyn Vintage Gardenin omistaja Leena Aalto. Otavalankadulla, yhdessä Super Mukavan kanssa, toimivassa

kauniissa yhdistelmäputiikissa on ajankohtainen tuotevalikoima ja leppoisa tunnelma. VG-Leenan juttu ovat yksilölliset vintagekorut- ja asusteet, uuden ja vanhan yhdistely sekä mutkaton meininki.

02

VINTAGE GARDEN OTAVALANKATU 3 33100 TAMPERE

KÄTKÖ

Rento Tammelan tunnelma TEKSTI LEENA AALTO

01

Kätkö on yksi Tampereen uusimmista ja raikkaimmista vintagekaupoista. Puoti edustaa Tukholmaa ja Lontoota kiertäneille tuttua urbaania city-vintagea.

Myymälä sijaitsee Tammelan ytimessä perinteikkäässä Pikilinnan talossa. Omistajilla on aina hyvä meininki. Tuotteet ovat nuorekkaita ja hauskoja. Tilat ovat kahdessa kerroksessa eli neliöitä riittää myös näpsäkällä silmällä valikoiduille huonekaluille.

KUVA HETA SAUKKONEN

YESTERDAY

Ei mikään eilisen teeren tyttö Tuire Jos jotain pitää Tampereen vintagekulttuurista tietää, niin Yesterday ja Yesterdayn Tuire. Neljännesvuosisadan Tampereella huikeaa valikoimaa kartuttanut Tuire on elävä legenda. Sanavalmis ja särmikäs vintagekuningatar on tehnyt tietä uuden polven yrittäjille omaperäisellä tyylillään ja kiinnostavalla valikoimallaan. Itsenäisyydenkadulla sijaitsevan myymälän erottaa ikkunassa roikkuvasta spraymaalilla tehdystä Yesterday-lakanasta. Myymälässä on kirjaimellisesti lattiasta kattoon lukemattomia yksilöllisiä vintagevaatteita ja -asusteita. Sovituskoppia ei puodissa ole, eikä oikeastaan kulkureittiäkään, mutta niitä ei tarvita. Siellä on Tuire.

YESTERDAY ITSENÄISYYDENKATU 12-14 33500 TAMPERE

KÄTKÖ VINTAGE AALTOSENKATU 31-33 33500 TAMPERE

03

TAMPEREEN OSTO, MYYNTI JA ANTIIKKI

mitä ei löydy, sitä ei tarvita Tampereella Papinkadulla jo 20 vuotta toiminut myymälä ja huutokauppapaikka edustaa vanhan tavaran mennään eikä meinata-, old school-, oksat pois-meininkiä. Käytetyn tavaran tavarataloksi itseään tituleeraava kauppa ei syyllisty hienosteluun. Tuhanteen neliöön kerättyjen tuotteiden joukosta voi kuitenkin löytää sitäkin hienompia vanhoja huonekaluja, käyttöesineitä ja oikeastaan mitä vain.

Toivottavasti Papinkadulla vanha tavara vaihtaa omistajaa vähintään seuraavatkin 20 vuotta samalla reippaan suoralla tamperelaisella otteella.

TAMPEREEN OSTO, MYYNTI JA ANTIIKKI PAPINKATU 20 33200 TAMPERE

FINTAGE

järjestäytynyttä vintagelaisuutta Tässä on asiantuntijuutta ja asiallista toimintaa. Tyylipuhdasta vintagekulttuuria vaalivalla Fintage ry:llä on juuret syvällä Tampereella. Yhdistyksen jäsenet tuovat kaupunkiin ryhtiä, massasta erottuvaa pedanttia pukeutumista sekä monipuolista tietotaitoa. Kielenä kirjakieli ja käyttäytymiskoodina korrektius. Aktiivinen nettisivusto liittää yhteen vintageharrastajat ympäri Suomen ja hieman kauempaakin.

Fintagen tapahtumat, kuten talvinen Vapriikki-vintage ja Tallipihan kesäinen Suvi-vintage, elävöittävät vintagekulttuuria Tampereella.

FINTAGE SUOMALAINEN VINTAGEYHTEISÖ WWW.FINTAGE.NET

12

TAMPEREEN VINTAGE

Mikko Kyrönviita

Kirjoittaja on aluetieteilijä, joka toimii kaupunkikulttuuria ja kaupunkitilan käyttöä kehittävässä Hukkatila ry:ssä, ja on vakaasti sitä mieltä, että skeittaus ja pyöräily ovat parhaita asioita mitä ihminen vain voi tehdä.

Mitä jos..?

Hukkatila ry:n Kesäsiirtola Aspinniemessä kesällä 2012.

MITÄ JOS KANSALAISILLA OLISI ENEMMÄN MAHDOLLISUUKSIA OSALLISTUA KAUPUNKISUUNNITTELUUN; SUUNNITTELUPROSESSIN ERI VAIHEISIIN, RAKENTAMISEEN JA KAUPUNKITILAN KÄYTTÖÖN? TEKSTI MIKKO KYRÖNVIITA

WWW.HUKKATILARY.TUMBLR.COM

KUVA HEINI YLIJOKI

Kaupunkisuunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Lain keskeisimmäksi tavoitteeksi määritellään ”järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä”.

Lisäksi tavoitteena on ”turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa”.

Erinomaisista tavoitteista huolimatta kaupunkitila koetaan usein totaliteettina, jonka suunnitteluun ja kehittämiseen ei ”tavallisella pulliaisella” nähdä olevan juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Virkamiehillä ja poliitikoilla on varmasti vilpitöntä tahtoa pyrkiä lain toteuttamiseen ja osallistumisen helpottamiseen, mutta keinot jäävät melko tehottomiksi ja tavoittavat vain pienen osan kansalaisista.

Lukemattomat intressit ohjaavat kaupunkisuunnittelua. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ei varmasti tule jatkossa helpottumaan kulttuurisesti moninaistuvassa yhteiskunnassa. Kaupunkisuunnittelun, rakentamisen ja tilankäytön tulee jatkossa vastata mitä erilaisempien elämäntapojen ja -vaiheiden tarpeisiin. Lisäksi niiden on vastattava kestävän kehityksen haasteisiin.

Joustavuuden ja dialogisuuden merkitykset tulevat korostumaan monella tapaa.

vuorovaikutteisuudelle, asiantuntemuksen ja tiedon monipuolistumiselle sekä yhteisöllisyyden synnylle. Vaikutusmahdollisuuksien ja kaupunkitilan joustavan ja monipuolisen käytön helpottamisella on keskeinen merkitys arjen ja oman ympäristön mielekkääksi kokemisessa.

silla vaikuttaa omaan ympäristöön. Tällä tavoin voidaan myös kannustaa vastuulliseen toimijuuteen ja sitoutumiseen. Näillä tekijöillä on suuri merkitys toimivan, viihtyisän, elävän ja kestävän ympäristön luomisessa.

Vuorovaikutuksen lisääminen on helpommin sanottu kuin tehty. Nykyinen, yhä varsin ylhäältä alas suuntautunut hallintokulttuuri ei tue erityisen hyvin kaupunkilaisten osallistamista. Vaikka tahtoa ja hyviä menetelmiä on jo monin paikoin olemassa, eivät hallin-

Kolikon toinen puoli on kuitenkin aina kansalaisten oma aktiivisuus osallistumiseen.

Tätä voidaan tietenkin tukea ja kannustaa, mutta hallinnosta käsin kaikkia toimintatapoja on vaikea muuttaa kokonaan. Kaikkien ei tietenkään tarvitse ottaa kantaa kaikkeen,

”IHMISET TEKEVÄT KAUPUNGIN”

"Suunnittelun laatua voidaan parantaa aidolla yhteistyöllä ja konkreettisilla mahdollisuuksilla vaikuttaa omaan ympäristöön. Tällä tavoin voidaan myös kannustaa vastuulliseen toimijuuteen ja sitoutumiseen" to- ja toimintakulttuurin muutokset tapahdu yhdessä yössä.

”KAUPUNKI KUULUU KAIKILLE”

Kansalaistoimintaan sisältyy paljon potentiaalia maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteisiin pyrittäessä. Tästä on positiivisia kokemuksia erityisesti asumisen yhteydessä sekä esimerkiksi skeittipuistojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaupunkilaisia kuuntelemalla on onnistuttu paitsi toteuttamaan aiempaa paremmin käyttäjien toiveita vastaavia puistoja, myös säästämään kustannuksia.

Osallistumismahdollisuuksia kehittämällä voitaisiin luoda paremmat edellytykset

Suunnittelun laatua voidaan parantaa aidolla yhteistyöllä ja konkreettisilla mahdollisuuk-

toimia kaupunkiaktiiveina tai tapahtumajärjestäjinä, mutta ympäristöä voi aktiivisesti havainnoida. Toimintatapoja kyseenalaistamalla arkinen ja itsestään selvänä pitämämme kaupunkitila voikin näyttäytyä aivan kokonaan uudesta näkökulmasta.

Meille kaikille tekee varmasti toisinaan hyvää repäistä itsemme irti totunnaisista tavoistamme, joten miksi emme soveltaisi hieman useammin mielikuvitusta myös kaupunkitilan käyttöön? Mitä tutuimmatkin paikat voivat tarjota yllättäviä, mielenkiintoisia ja hauskoja mahdollisuuksia. Mitä jos..?

MITÄ JOS..?

13

MUKA VA

10 vuotta MUKA VA on tamperelainen naistenvaatemallisto, jonka tunnistaa moderneista muodoista. Malliston taustoista kertoo suunnittelija Anna Mattelmäki.

MUKA VA vaatemalliston perustaminen vuonna 2003 oli melkoista pioneeritoimintaa. Meitä oli neljä; Minna Myllylä, Erika Iso-Heiniemi, Outi Potila ja minä. Olimme vastavalmistuneita taiteenmaistereita, täynnä uhoa ja intohimoa vaatesuunnitteluun. Silloisessa Suomessa design management ja brändäys olivat vain hienoja akateemisia sanoja vailla konkreettisia esimerkkejä, mutta meillä oli selvä näkemys hienosta ja menestyneestä MUKA VA mallistosta.

TEKSTI ANNA MATTELMÄKI

10.

10. A/W 2013/14 SISKOUS -KOKOELMAAN TEETETTIIN ORNEULEELLA MUKA VAN OMA SALMIAKKINEULOS. KUVAT OTTI HETA SAUKKONEN SARA HILDENIN TAIDEMUSEOLLA.

14

MUKA VA 10 VUOTTA

IvanaHelsinki oli edellisenä vuonna saanut CPH vision-messuilla kymmeniä jälleenmyyjiä ja tästä saimme lisää rohkeutta. Työhuoneella Pyynikin vanhassa trikootehtaassa aloitimme malliston tekemisen. Pian meilläkin oli jälleenmyyjät Oulussa, Helsingissä, Turussa, Tukholmassa, Antwerpenissä ja Japanissa. Kun Tampereelta ei löytynyt jälleenmyyjää, perustimme oman liikkeen, Super Mukavan, toukokuussa 2004.

Halusimme tehdä asiallisia käyttövaatteita, mutta hauskasti. Hauskaa meillä olikin, mutta mallisto ei riittänyt elättämään neljää suunnittelijaa. Muut suunnittelijat päätyivät muihin töihin Helsinkiin ja minä jäin Tampereelle kuvataideopettajaksi. Opettamisen ohella jatkoin malliston tekemistä. Emilia Kiialainen tuli MUKA VAan osakkaaksi 2010. Ensimmmäinen

10. yhteinen kokoelmamme oli kevät/kesä 2011. Nyt teemme suunnittelutyötä päätoimisesti. MUKA VA tuottaa kaksi kokoelmaa vuodessa ja meillä on 14 jälleenmyyjää.

Haastavinta on ollut löytää hyvät yhteistyökumppanit ja kehittää tuotantoprosesseja. Olemme tehneet paljon työtä sovittaaksemme yhteen kankaan toimittajien vaatimukset suurista ennakkotilauksista, ompelimoiden joustavuuden pienissä tuotantomäärissä, oman kaavoitussysteemin kehittämisen ja logistiikan. Onneksi nyt olemme löytäneet huippuja yhteistyökumppaneita läheltä, kuten Orneule, Tamsilk, Printscorpio ja Kallomaija.

Super Mukava-kaupalla on ollut kolme eri osoitetta.

Muutossa Näsilinnankadulta Ojakadulle kesällä 2007 alkoi yhteistyö kolmen uuden kumppanin; Anna Ryötin, Anna Kurkelan ja Emilia Kiialaisen kanssa. Kaupan ilme fiinistyi ”Ranskalaiskorttelissa”.

Aloitimme tuolloin myös järjestämään ensimmäisiä DesignOnTampere -tapahtumia. Syksyllä 2012 remontoimme Vintage Gardenin omistajan, Leenan, kanssa meille uudet isommat tilat Otavalankadulle.

Vanhasta mopokorjaamosta kuoriutui uusi Super Mukava & Vintage Garden, jossa nyt toimimme.

9.

A/W2011/12 -KOKOELMA MYSTEERI SAI ALKUNSA SUUNNITTELIJOIDEN IHASTUKSESTA JEREMY BRETTIN SHERLOCK HOLMES -HAHMOON. KUVA HETA SAUKKONEN. SINISET HARAKAT OVAT S/S2013 LOMA-KOKOELMAN PRINTISTÄ, JONKA ANNA PIIRSI JA PRINTSCORPIO PAINOI. KOKOELMA OLI ESILLÄ NEW YORKISSA PALONIN JÄRJESTÄMÄSSÄ POP UP -KAUPASSA.

6.

4.

ANNAN LUONNOKSIA S/S 2007 -KOKOELMASTA, JOKA OLI ESILLÄ BARCELONAN BREAD&BUTTER -MESSUILLA.

HERRASKAISISTA RATSASTUSVAATTEISTA INNOSTUNUT A/W2010 -KOKOELMA ESITELTIIN MUOTINÄYTÖKSESSÄ KESKUSTORILLA TAMPEREEN ENSIMMÄISELLÄ DESIGNVIIKOLLA. KUVA MIKKO YLINEN.

3.

PIPOT OVAT OLLEET OSA MALLISTOA VUODESTA 2005.

KUVAT MUKA VA

2.

5.

ENSIMMÄINEN OMA PRINTTIKUOSI, ERIKAN PIIRTÄMÄ ORAVANAINEN, PAINETTIIN NANSOLLA. KOKOELMAN FROM DOLL TO DONNA S/S 2005 KUVASI SUSANNA MAJURI.

7.

MUKA VA OLI MUKANA HELSINKILÄISESSÄ SUUNNITTELIJOIDEN LIIKE-KOLLEKTIIVISSA VUOSINA 2004-2010. INDIAN SUMMER -KOKOELMA NÄHTIIN LIIKE10-VUOTTA -JUHLANÄYTÖKSESSÄ KAAPELIHALLISSA 2.9.2010.

KUVAT LEENA ARO.

A/W 2009 WINTER FUNERALS -KOKOELMA OLI ESILLÄ LONTOOSSA MARGIN-MESSUILLA. KUVAT MUKA VA.

1.

ERIKAN PIIRUSTUS ENSIMMÄISEEN KOKOELMAAN FORMALLY FUN A/W 2004. PAITA ON ALKUAIKOJEN HITTITUOTE ASENTOPAITA, JOSTA JAPANILAINEN BEAMS-TAVARATALOKETJU INNOSTUI.

8.

SUOMALAINEN ELOKUVA OLI LÄHTÖKOHTANA S/S 2011 -KOKOELMALLE, JOTA TEHTIIN YHTEISTYÖSSÄ BLACK MODAN JA AAMULEHDEN KANSSA. TÄSTÄ KOKOELMASTA LÄHTIEN EMILIA KIIALAINEN ON OLLUT MUKANA SUUNNITTELEMASSA MUKA VAA. KUVAT HETA SAUKKONEN.

MUKA VA 10 VUOTTA

15

TAIDE / MUOTI Neljän tamperelaisen taiteilijan teokset kohtaavat neljän tampereella toimivan vaatemerkin luomukset.

MERJA HÄIKIÖ KUVAT LAURA HAPPO MEIKKI & HIUKSET TIINA TORATTI MALLI EMMI MAJAVESI

TAIDETEOS NINNI LUHTASAARI VÄRISUIHKULÄHDE 2013 UHANA DESIGN NEULETAKKI 229€ & HUPPUHUIVI 149€ MERINOVILLA, KORVAKORUT 25€

TAIDETEOS HANNA-RIIKKA HEIKKILÄ CAMPING 2012 DEAD BIRDS & LIONHEART T-SHIRT DRESS 290€

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ

17

TAIDETEOS JAN ANDERZEN, RUOKI PETO 2013 ARELALIZZA WIDE TUNIC 420€ CASHMERE

18

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ

TAIDETEOS ANNA EMILIA LAITINEN 4 ERILLISTÄ MAALAUSTA 2013 MUKA VA MEKKO VEERA 165€

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ

19

2. Ei höyhenen, vaan linnun kaltaisen keveyden tavoittelu. Paini järjestyksen, symmetrian ja kaaoksen kanssa. Kollaasi ja sokkelo.

Häpeilemätön koristeellisuus, ekstaattiset värit ja ääniyhdistelmät. Naurua pimeässä.

Taiteilijoiden kotona Esittelyssä neljä tamperelaista taitelijaa joiden teokset toimivat Taide/ Muoti kuvauksien inspiraationa. Kysyimme taiteilijoilta seuraavia asioita: 1. KERRO ITSESTÄSI 2. MIKÄ ON YHDISTÄVÄ TEKIJÄ TAITEESSASI? 3. KERRO KUVAUKSISSA OLLEESTA TEOKSESTA 4. MIKÄ KIINNOSTAA JUURI NYT?

Hanna-Riikka Heikkilä asuu Tampereen Pyynikillä tunnelmallisessa puutalossa. Keittiön ikkunasta avautuu suojaisa takapiha.

Hanna Riikka Heikkilä 1. Olen kuvataiteilija, kuvittaja, kuvataideopettaja, äiti ja vaimo. 34vuotias nainen.

3. Teoksen nimi kannustaa ruokkimaan pedon. Pedon voi ajatella villiksi osaksi ihmistä, joka aamun sarastaessa kaipaa multaa kynsiensä alle. Kuvan otuksella on pää vinossa se on kuullut jotain jännittävää. Tilkkutäkki on pinta, jolla nähdään päiväunia. Se myös liputtaa susien vapauden puolesta.

4. Kreikkalaisten patsaiden kadonnut väritys.

Apinoiden ja ihmisten välinen ystävyys.

Kävelyn historia.

2. Makkarat, ananakset, linnut. Synkkyys ja leikkimielisyys. Synkät ja pastelliset sävyt.

Ekspressiivinen ilmaisu värissä ja viivassa.

Ninni Luhtasaari asuu viehättävässä puutalossa junaradan läheisyydessä, Tampereen keskustassa.

Ninni Luhtasaari 1. Olen kuvataiteilija, muusikko ja hatuntekijä.

Primitiivinen viihdyttäjä ja peloton nolostelija. Veistän, maalaan, valokuvaan sekä yhdistelen liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Soitan kitaraa yhtyeessä Pintandwefall ja sooloprojektini nimi on Ninni Forever Band. Sivutyökseni myyn levyjä levykaupassa.

3. Campingteos syntyi kesällä 2012, jolloin valmistelin yksityisnäyttelyäni Pirkanmaan 5. Triennaaliin. Teos syntyi melko impulsiivisesti ja sen tekeminen oli letkeää. Käytin vain paria eri värisävyä ja pyyhin rätillä maalipintaa. Makkaroista ja kuusesta tuli mieleen leirintäalue.

4. Erilaiset vastakkainasettelut elämässä ja miten niiden välinen raja on niin kovin hienovarainen: arki ja ylevä, huumori ja synkkyys, vahva ja hauras. Väreissä kiinnostaa heleiden ja likaisten sävyjen yhdistäminen. Lasten piirrokset ja aito läsnäolo inspiroivat aina.

4. Huonekasvit, uusi työhuone, karaoke, keikkailu, poikaystävä ja steariini.

20

TAITEILIJOIDEN KOTONA

Anna Emilia Laitinen 1. Olen kuvittaja ja taiteilija. Kuvitan muun muassa kirjoja, lehtiartikkeleita, levynkansia, julisteita, esitteitä ja hääkutsuja sekä suunnittelen tekstiilikuoseja. Kotonani soi Islannin radioaallot ja teevesi kiehuu tiuhaan.

2. Maalaan vesiväreillä kasveja, lintuja, vesipisaroita ja kaikkea mitä päivittäisillä kävelytai pyöräilyretkillä muistiini kertyy. Töissäni on paljon sinisen, vihreän ja turkoosin sävyjä sekä monia pieniä yksityiskohtia.

2. Tekemisen spontaanius, mehukkaat värit, surrealistinen kitsch, ilo ja seksuaalisuus.

3. Oranssi suihkulähde on osa lopputyötäni Värisuihkulähdettä, joka muodostuu viidestä samanmuotoisesta osasta ja jotka asettuvat ympyrän muotoon. Jokaisessa lähteessä kiertää eri kirkas värinsä: punainen, sininen, keltainen, oranssi ja vihreä. Teoksen parina oli seinälle sijoitettu video Nainen huoltoaseman pihalla, jossa keskellä kuvaa palaneen huoltamon pihalla seisoo nainen käsissään keltainen muovikassi, josta alkaa hiljalleen valumaan raskaita värimassoja maahan. Pilvet ympäröivät Värisuihkulähteen kultaista jalustaa galleriatilassa.

Anna Emilia Laitisen parvekeelta on upeat näkymät Iidesjärvelle. Basilika, pelargonia, minttu ja muut yrtit viihtyvät siellä hyvin.

Jan Anderzen asuu Pyynikin torin kupeessa, vanhassa kivitalossa. Koristeellisen seinävaatteen hän on saanut lahjaksi kalifornialaiselta ystävältään.

Jan Anderzen 1. Olen tamperelainen henkilö, julkaisen ja esitän musiikkia yksin (Tomutonttu) ja yhdessä muiden kanssa (Kemialliset Ystävät).

Teen kuvataidetta ja pidän kokeellisen musiikin työpajoja lapsille.

3. Kuva muodostuu neljästä erillisestä maalauksesta, jotka ovat kuin tilkkutäkin palasia.

Osaa maalauksista maalasin parvekkeella Iidesjärven taakse laskevan auringon valossa. Väreissä on kevään ensimmäinen onni ja kesän ensimmäiset säteet, sekä Suomelle kuuluva arkuus, joka esiintyy viileinä kevätpäivinä joskus pitkäänkin.

4. Parvekkeella kasvavat yrtit, Huippuvuoret, raparperimehu, ulkosaunan savupiipusta kohoava savu, Sibylle Baier, Richard Proenneke ja yllätykselliset kesäretket.

ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT

TAMPEREELLA ON LAAJA TAPAHTUMATARJONTA YMPÄRI VUODEN. POIMIMME NIISTÄ PARHAAT JA PUHUTUIMMAT.

ESA TONTTI tuottaja, agentti, manageri

HELMIKUU

2

Valoa Festival

Festivaalien ja tapahtumien järjestäminen syntyy laajan joukon yhteistyön tuloksena, mutta ilman pysyvämpiä taustavaikuttajia ei ilmiöksi asti ylletä. Seuraavilla aukeamilla 14 tunnetun tapahtuman uurtajat kertovat omasta työstään tapahtuman takana.

KUVAT JA TEKSTI EMILIA KIIALAINEN

VALOA FESTIVAL ON KAHDEN PÄIVÄN MUSIIKKIFESTIVAALI HELMIKUUSSA. KEIKKAPAIKKOINA TOIMIVAT YO-TALO, ARTTURI JA KLUBI. KÄVIJÖITÄ TAPAHTUMASSA ON N. 2000.

“Perustimme Lasse Hytösen kanssa Valoa Festivalin vuoden pimeimpään ajankohtaan marraskuulle. Musiikkialan tapahtumien päällekkäisyyttä välttääksemme tapahtuma siirrettiin helmikuulle. Tapahtuman taustalla on VAF yhdistys, johon kuuluu neljä jäsentä.

Toimin tapahtuman tuottajana ja vastaan ohjelmistosta sekä teknisestä tuotannosta.

Valoa Festivalin tarkoitus ei ole olla superindie tai elitistinen vaan tarjota elämyksiä kaikille. Sen sijaan, että miettisimme miten uusi tulokas tai vakiintunut esiintyjä on, yritämme haistella mikä olisi ensi vuonna

ajankohtaista ja kova juttu. Tapahtumasta pyritään tekemään kokonaisvaltainen elämys, jotta keikat eroavat tavallisesta keikkaillasta.

Keikkapaikkojen ulkopuolella on nähty mm. jääveistoksia.

Oman työni puolesta GAEA-levy-yhtiön johtajana tunnen pitkälti bändit ja seuraan alaa tiiviisti. Minulla on kontaktit kaikkiin Suomen keikkamyyjiin ja käyn ulkomailla showcase -tapahtumissa kolme kertaa vuodessa. Esiintyjiä löytyy tietysti myös omalta levy-yhtiöltä, mutta loppujen lopuksi sieltä tulee aika vähän.

Tavoitteenamme on olla isoin sisätapahtuma Suomessa talviaikaan, sisällön laadusta kuitenkaan tinkimättä. Tapahtumaa laajennetaan keikkapaikkoja lisäämällä. Lasse haaveilee jopa keikasta Näsijärven jäällä.

Valoa kesäfestaria testattiin ensimmäisen kerran kesällä 2013.

Tapahtuman järjestämisestä saan stressiä ja onnistumisen tunteita. Hienointa on kun näkee että sekä bändit ja yleisö nauttivat.

Suksirahat tulee hankittua.”

>> ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT

21

>>

Valoa Festivalin tarkoitus ei ole olla superindie tai elitistinen vaan tarjota elämyksiä kaikille.

Tulevaisuudessa meitä kiinnostaa tuoda entistä enemmän esille paikallista näkökulmaa maailmalta, esimerkiksi Aasiasta. Toinen kiinnostava asia on tarkastella kuvataiteen ja elokuvataiteen rajapintaa. Taidegallerioissa nähdään yhä enemmän videoteoksia. “ “Food is Art yhdistyksessä on mukana 27

GUY PELED

- ESA TONTTI

keittiömestari, puheenjohtaja Food is Art ry

HELMI / LOKA

JUKKA-PEKKA LAAKSO festivaalijohtaja

MAALISKUU

3

Tampere Film Festival

TAMPERE FILM FESTIVAL ON VIIDEN PÄIVÄN LYHYTELOKUVAFESTIVAALI MAALISKUUSSA. TAPAHTUMAPAIKKOINA TOIMIVAT PLEVNA, TULLIKAMARI, NIAGARA JA TR1.

KÄVIJÖITÄ TAPAHTUMASSA ON N. 26 000

"Elokuvataiteen edistäminen on työni pääsisältö. Festivaalijohtajana vastaan ohjelmistosta sekä taloudesta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Festivaalin taustalla on uusiutuva porukka, kymmenkunta henkilöä, joiden kanssa sisällöstä keskustellaan.

On yhä edelleen motivoivaa päästä katsomaan ympäri maailmaa tulleita elokuvia, joita en muuten näkisi. Olen ollut koko ikäni tekemisissä elokuvan kanssa ja viimeiset 15 vuotta saanut siitä myös elantoni. Ympärivuotinen työni Elokuvakeskuksen toiminnanjohtajana tukee kausittaisempaa festivaalijohtajan työtäni.

Kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuosioon ehdotetaan tuhansia elokuvia. Kilpailutöissä meitä kiinnostaa paitsi estetiikka myös etiikka, mikä näkyy ohjelmistossa. Haluamme että koko maailma näkyisi tarjonnassamme, ei pelkästään Eurooppa.

Kulttuurivienti- ja tuonti on oleellinen osa festivaalia. Käyn paljon ulkomaisilla festivaaleilla ja tapahtumissa kertomassa suomalaisesta lyhytelokuvasta. Maailmanlaajuinen kahdensuuntainen kulttuurivaihto on kiinnostavaa ja antoisaa. Uusien, eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten tapaaminen saman kiinnostuksen kohteen parissa opettaa maailman ymmärtämistä.

22

ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT

2

10

Food is Art

FOOD IS ART RY JÄRJESTÄÄ KULINAARIVIIKOT HELMI- JA LOKAKUUSSA SEKÄ KAUPPAHALLIN HERKKURASTIT TOUKOKUUSSA.

kaikki yhtä pääraaka-ainetta, josta syntyy yhdeksän eri toteutusta. Suurin tapahtumamme on Kauppahallin Herkkurastit. Rasteilla kokit pääsevät kohtaamaan asiakkaita keittiömiljöön ulkopuolella.

Ravintoloiden yhteisö on Tampereella nyt paljon tiiviimpi kuin ennen. Enää täällä ei ajatella, että olemme kilpailijoita toisiamme vastaan, vaan kollegoita, joille voi tarvittaessa soittaa ja pyytää apua. Tällainen yhteistyö on ennennäkemätöntä useimmissa kaupungeissa.

Kyselyitä ja kiinnostusta toimintaamme kohtaan tulee etenkin Helsingin suunnalta. Tulevaisuudessa haluamme laajentaa toimintaa enemmän ruokaklubin suuntaan. Haluamme saada mukaan lisää ravintoloita, kriitikoita, toimittajia ja edustajia koko gastronomian kentältä.“

kulinaristia, joista suurin osa on ravintoloiden omistajia ja työntekijöitä. Yhdistys nivoo yhteen yhdeksän arvostettua paikallista ravintolaa ja yhden ruokatarvikeliikkeen.

Kokoonnumme kerran vuodessa jakamaan työt ja vastuut seuraavalle vuodelle.

Pyrimme avaamaan silmiä ravintolakulttuurin monimuotoisuudelle. Ravintolat eivät ole pelkästään erityisiä juhlatilaisuuksia varten, vaan niissä voi viettää aikaa ystävien seurassa. Idea toiminnalle syntyi 2010 kun lomailin vanhempieni luona Israelissa, missä ravintola-alan tapahtumilla on pitkät perinteet.

Ravintoloiden yhteisö on Tampereella nyt paljon tiiviimpi kuin ennen. Enää täällä ei ajatella, että olemme kilpailijoita toisiamme vastaan, vaan kollegoita, joille voi tarvittaessa soittaa ja pyytää apua..

- GUY PELED

Yhdistyksen toimintaa ohjaa kolme pääajatusta; haluamme näyttää mistä pidämme, mitä osaamme ja keitä olemme. Helmikuun Kulinaariviikoilla jokainen kokki valitsee oman inspiraation lähteen ruokakulttuurin ulkopuolelta ja luo tämän pohjalta oman menun. Lokakuun tapahtumassa käytämme

KARO LEIKOMAA toiminnanjohtaja, konsultti

MAALISKUU

3

Tampere Kuplii

TAMPERE KUPLII ON VIIDEN PÄIVÄN SARJAKUVAFESTIVAALI MAALISKUUSSA. FESTIVAALI VALLOITTAA SIPERIAN ALUEEN 7000 KÄVIJÄLLÄÄN.

“Työskentelen vapaaehtoisena koordinaattorina tapahtumassa. Tapahtumajärjestäminen on mukavaa ja sarjakuva mediana lähellä sydäntäni. Tapahtuman kautta tapaa hienoja ihmisiä ja tutustuu uusiin, vähemmän tunnettuihin sarjakuviin.

Olen ollut mukana vuodesta 2008 lähtien, josta kaksi viime vuotta Tampere Kuplii ry:n toiminnanjohtajana. Meillä on 15 henkeä mukana matalahierarkisessa ydinporukassa.

Vastuut on jaettu osa-alueisiin ja oma tehtäväni on kerätä kaikki informaatio yhteen.

Antti Grönlund on tapahtuman perustaja ja mukana yhä taustahenkilönä.

Tapahtuma on muokkautunut paljon vuosien mittaan, ohjelma moninkertaistunut ja yleisömäärä kasvanut. Tapahtuman sisältöä lähdetään kokoamaan yhteistyökumppaneiden kautta. Mukana ovat Lastenkirjainstituutti, pääkirjasto Metso ja Tampereen yliopisto.

Siperian alueella järjestettävä viikonloppuohjelma on kokonaan omaa tuotantoamme.

Haluamme tukea erityisesti kotimaisia sarjakuvapiirtäjiä, sillä he ovat luoneet sarjakuvakulttuurin Suomeen. Festivaali tarjoaa tekijöille tilaisuuden verkostoitumiselle ja markkinoinnille. Tekijöitä Suomessa riittää paljon. Sarjakuvapiirtäjien ja -harrastajien runsaan lukumäärän vuoksi Tampere on hyvä kaupunki tapahtumalle.”

JULIA PRUSI tuottaja, kuvataiteilija, yrittäjä Salotto

HUHTIKUU

4

jonka kesken tapahtuma kootaan kahdeksassa kuukaudessa.

Tapahtumaa halutaan viedä jatkossa enemmän nykytaiteen suuntaan. Mukaan houkutellaan vastavalmistuneita taiteilijoita ja uudenlaisia taidemuotoja kuten ympäristöteoksia, performansseja ja multimediaa.

Oma yritykseni on keskittynyt taiteen markkinointiin, mutta sen parissa pääsee raapaisemaan vain pintaa. Tapahtuman tuottajana pääsen organisoimaan ja toteuttamaan taiteen markkinointia kokonaisvaltaisesti.”

Taidesuunnistus

TAIDESUUNNISTUS ON KAHDEN PÄIVÄN TAPAHTUMA HUHTIKUUSSA. PIRKANMAALLA 13 KUNNAN ALUEELLA TAITEILIJOIDEN LUONA VIERAILEE N. 15 000 KÄVIJÄÄ.

“Taidesuunnistuksessa pääsee tutustumaan taiteeseen ympäristössä, jossa teokset syntyvät. Taiteilija on itse paikalla kertomassa omasta työstään. Haluamme tapahtumalla madaltaa yleisön ja taiteilijoiden välistä kynnystä ja tehdä ammattia tutummaksi.

Pyrimme myös kohentamaan alan taloudellisia edellytyksiä.

Tapahtuman idea on lähtöisin Ruotsista, vaikka avoimia ovia työhuoneille on ollut ympäri Suomea. Taidesuunnistus konseptina on rekisteröity käyttöömme.

Tapahtumaa halutaan viedä jatkossa enemmän nykytaiteen suuntaan. Mukaan houkutellaan vastavalmistuneita taiteilijoita ja uudenlaisia taidemuotoja kuten ympäristöteoksia, performansseja ja multimediaa.

ANNIINA KUMPUNIEMI

TOUKOKUU

5

tanssitaiteilija, koreografi, toiminnanjohtaja, taiteellisen suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Tanssivirtaa Tampereella NYKYTANSSIFESTIVAALI

- ANNIINA KUMPUNIEMI

Tällä hetkellä taloudellisesti ei ole aika hurjille visioille vaan ytimen kirkastamiselle ja kirkkaana pitämiselle. Haluan, että festivaali on täyttä timanttia, ettei siitä tule hahmotonta jättiläistä, jonka aikaansaaminen on mammuttiprojekti. Minulle tämä on timanttiprojekti, jossa ydin on tiukkaa tavaraa ja seula sisällön valitsemiselle on oikea intohimo eikä täyte.”

TANSSIVIRTAA ON KUUDEN PÄIVÄN NYKYTANSSI FESTIVAALI TOUKOKUUSSA. KÄVIJÖITÄ HÄLLÄNÄYTTÄMÖN ESITYKSISSÄ ON 400-700 JA KOKO VIIKON AIKANA N. 3500

Olen toiminut 17 vuotta tanssijana ja koreografina Tanssiteatteri MD:ssä, josta viimeiset kolme vuotta myös toiminnanjohtajana.

Palattuani opiskelemasta Teatterikorkeakoulusta takaisin Tampereelle pelkäsin, että näkisin vain murto-osan siitä mitä kentällä tapahtuu. Tämä toimi kimmokkeena käynnistää festivaali.

Olemme ainoa ammattimainen tanssiteatteri tässä kaupungissa. Toteutamme festivaalin ryhmätyönä koko henkilökunnan voimin.

Kaikki taiteelliset päätökset tehdään kollektiivisesti kuuden hengen suunnitteluryhmässä.

Taiteellinen työryhmä päättää ohjelmiston, isännöi vieraita ja järjestää yleisökeskusteluita.

- JULIA PRUSI

Taidesuunnistus yhdistykseen kuuluu Modus ry, Rajataide ry, Taito Pirkanmaa ry, Tampereen Taiteilijaseura ry sekä Valokuvakeskus Nykyaika ry. Näistä tahoista koostuva hallitus kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa. Olen toiminut tapahtuman tuottajana kaksi vuotta. Muodostamme tuotantoassistentin ja puheenjohtajan kanssa tuotantotiimin,

Haluan, että festivaali on täyttä timanttia, ettei siitä tule hahmotonta jättiläistä, jonka aikaansaaminen on mammuttiprojekti.

Tapahtuman ohjelmistoon on avoin videohaku tanssin ammattilaisille. Pyrimme pitämään antennit herkkinä sen suhteen, mikä on pinnalla ja monia tekijöitä kiinnostavaa.

Joka vuosi mukana on sekä uransa alussa olevia että konkaritekijöitä, jotta saamme esille koko näkökulmien spektrin. Jälkikäteen saatamme huomata ohjelmistosta jonkin ajassa olevan teeman, johon on tartuttu intuitiivisesti. Festivaalin kautta voimme suhteuttaa omaa tekemistämme siihen, mitä muualla tanssin kentällä tapahtuu.

J.K. IHALAINEN Taiteellinen johtaja, runoilija, pienkustantaja, kirjapainaja, kääntäjä ja tietokirjailija KESÄKUU

6

Annikin

Runofestivaali ANNIKIN RUNOFESTIVAALI JÄRJESTETÄÄN KESÄKUUSSA PERINTEIKKÄÄSSÄ MILJÖÖSSÄ, ANNIKINKADUN PUUTALOKORTTELIN SISÄPIHALLA. YHDEN PÄIVÄN TAPAHTUMA KERÄÄ KÄVIJÖITÄ N.1400.

“Tapahtuman tuottaja Simo Ollila ehdotti runofestivaalin järjestämistä minulle 10 vuotta sitten. Pidin ideasta, sillä on hienoa päästä kuulemaan runoilijoiden lausuvan itse omia runojaan. Se on paljon intiimimpää ja haastavampaa, sillä monet runoilijat pelkäävät esiintymistä. Matkan varrella on ollut vain muutamia esiintyjiä, jotka eivät ole itse olleet paikalla. Esimerkiksi Eino Leinoa on hankala saada paikalle.

Toimin Runofestivaalin taiteellisena johtajana. Teemme tapahtuman valmistelut kahdestaan Simon kanssa, joten byrokratia puuttuu tyystin. Valitsemme runoilijat ja ylipuhumme heidät mukaan. Pyrimme kiinnittämään huomioita uusiin runoilijoihin, jotka ovat hyviä esiintyjiä lavalla. On mielenkiintoista pistää esikoisrunoilijoita lukemaan vanhojen konkareiden lomassa. Se tekee ohjelmasta dynaamisen. >> ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT

23

>>

Nykyaikana on tärkeää tuoda intensiivisiä tunnelmia kaupunkiin, se kasvattaa kaupungin henkeä.

-J.K IHALAINEN

ajatus herätellä kaupunkilaisia näkemään kaupungin mahdollisuudet. Emme tahdo olla pelkkä tapahtumajärjestäjä vaan mahdollistaa oman yhteisömme lisäksi toimintaa myös muille aktiiveille ja valjastaa tapahtumapaikkoja kaikkien hyödynnettäväksi.

ELOKUU

Toiminnassa mukana ollessa tunnen voivani vaikuttaa ja pääsen tekemään itselle mieluisia asioita. Samalla haluan kasvattaa muiden innostusta kaupunkikulttuuria kohtaan.

Kaikki voivat vaikuttaa osallistumalla.”

HEIDI HEMMILÄ Joka kerta mukana on runouden lisäksi musiikkia sekä festivaalitaiteilija, joka luo tapahtumaan teoksen. Viimeiset neljä vuotta mukana on ollut myös ulkomaisia runoilijoita. Uusia kontakteja syntyy esiintymismatkoillani ulkomaisilla festivaaleilla.

Annikin puukorttelin sisäpiha on pieni, joten tapahtumaa ei pystytä kasvattamaan. Sen sijaan laatua ja hyvää tunnelmaa pyritään parantamaan joka vuosi. Tapahtuman järjestäminen avaa hyviä suhteita runoilijoihin ja levittää vanhanaikaista juhlan henkeä.

Aina ei tarvitse mennä Tampere-talolle, vaan tapahtumia voi järjestää vanhanaikaisessa pihapiirissä. Nykyaikana on tärkeää tuoda intensiivisiä tunnelmia kaupunkiin, se kasvattaa kaupungin henkeä.”

HEINI YLIJOKI Puheenjohtaja Hukkatila ry, valaistussuunnittelija AMK

KESÄLLÄ

Hukkatila ry

HUKKATILA RY ON JÄRJESTÄNYT KESÄSIIRTOLA-PROJEKTIN ASPINNIEMEN RANTAAN 2012 SEKÄ MITÄ JOS...?

-PROJEKTIN VUONNA 2013.

“Meitä on yhdistyksessä viisi tasavertaista tekijää, joiden kesken tehtävät jakaantuvat omien vahvuuksien ja ammattitaustan pohjalta. Tapaamme tasaisin väliajoin. Yleensä, kun sähköpostiviestiketju alkaa lähtemään käsistä, on aika kutsua kaikki koolle kokoukseen. Tartumme tuumasta toimeen ja saamme yleensä suunnitelmat myös tehokkaasti toteutettua.

Toiminnan ydin on kaupunkitilan hyödyntäminen ja kaupunkikulttuurin kehittäminen.

Kesäsiirtola- ja Mitä jos? -hankkeita yhdistää

24

ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT

TUOMO JOENSUU Arkkitehti

Kuvataiteilija

ELOKUU

8

Y-Festivaali

Y-FESTIVAALI ON YHDEKSÄN PÄIVÄN POIKKITAITEELLINEN FESTIVAALI ELOKUUSSA. KÄVIJÖITÄ TAPAHTUMASSA ON N. 3500.

“Y-festivaali on Tamk:n kuvataiteen ja Elo Tv:n opiskelijoiden ja valmistuneiden yhteisprojekti. Festivaali on tekiessä muovautunut tapahtuma, jonka taustalla oleva kokoonpano vaihtelee. Tällä hetkellä päätyöryhmässä on kymmenkunta henkeä. Pystymme reagoimaan nopeasti ja toimimaan ripeästi.

Idea lähti tapahtuman päätuottajan Jenni Kuoppalan ajatuksesta tehdä taidenäyttelyprojekti kesällä 2012. Projekti paisui festivaaliksi kun mukaan pyydettiin kavereita muilta luovilta aloilta esittelemään omia tuotoksiaan.

Vaikka teema on y-sukupolvi, ei tapahtuma ole suunnattu pelkästään nuorisolle. Tarkoitus on avata nuorisokulttuuria kaikenikäisille. Eri ikäryhmien on mahdollista vierailla tapahtumassa eri vuorokauden aikaan. Ovet ovat auki aina myöhäiseen iltaan saakka.

Y-sukupolveen liittyy ajanvieton ja aktiviteettien painottuminen ilta-aikaan. On mielenkiintoista, miten taidenäyttely koetaan illalla erilaisena kuin päiväsaikaan.

Monilla saattaa olla turhia käsityksiä, että taidenäyttelyssä käyminen kuuluisi olla jokin älyllinen suoritus. Y-festivalilla taiteeseen voi tutustua luontevammin muun sisällön ohella, esimerkiksi keikan yhteydessä. Taidealalla pitäisi panostaa jatkossa enemmän siihen, että taide saavuttaa laajemman yleisön.”

8

Tampereen Arrkitehtuuriviikko

TAMPEREEN ARKKITEHTUURIVIIKKO TARJOAA SEKÄ ALAN AMMATTILAISILLE ETTÄ YLEISÖLLE AVOIMIA TAPAHTUMIA VIIKON AJAN ELOKUUSSA. KÄVIJÖITÄ TAPAHTUMISSA ON N. 2000.

“Arkkitehtuuriviikon organisoiminen periytyi 2013 Kimmo Ylä-Anttilalta Tilanne-kollektiiville. Järjestelyryhmässä on nyt mukana 8-9 nuoremman polven arkkitehtiä, jotka ideoivat tapahtumia yhdessä. Minä toimin ryhmän vastaavana henkilönä. Taustalla on ohjausryhmä, jolla on pidempi näkemys tapahtumasta ja jolta saamme tarvittaessa kommentteja ja apua. Tapahtumia toteuttamassa on useampi taho; Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen kaupunki, Hukkatila ry, Dodo ry ja DesignOnTampere ry sekä useat yritykset.

Viikon pääseminaarin keskeisenä kysymyksenä ovat ajankohtaiset ilmiöt. Seminaarissa keskustellaan siitä, minkälaisilla menetelmillä vaihtuvassa ympäristössä työskennellään ja mitä uusia innovaatioita arkkitehtuuri synnyttää vastaamaan näihin uusiin haasteisiin.

Keskustelu elinympäristömme laadusta ja siihen liittyvästä designista kuuluu kaikille ja koskettaa kaikkia.

Haluamme herättää tätä keskustelua positiivisella tavalla.

- TUOMO JOENSUU

Seminaareissa ammattikunta kokoontuu ja tapaa toisiaan. Tarkoitus on, että sisällöt jalkautuvat myös tavallisten ihmisten pariin, jonka vuoksi viikko sisältää paljon yleisölle avoimia tapahtumia. Keskustelu elinympäristömme laadusta ja siihen liittyvästä designista kuuluu kaikille ja koskettaa kaikkia. Haluamme herättää tätä keskustelua positiivisella tavalla.

Jatkossa tavoitteena on tapahtuman kasvattaminen ja vakiinnuttaminen.Toivon, että täytämme tapahtumaan kohdistuvat odotukset järjestäjän vastuun vaihtuessa kontollemme.“

ANTTI HIETALA tuottaja, promoottori, rumpali

SYYSKUU

9

Ihmisellä tulee olla haasteita ja niitä tämä työ tarjoaa riittämiin. Parhaimmillaan pääsen keksimään jopa jotain uutta ja improvisoimaan.”

Idealistina on myös palkitsevaa, että pystyn omalla työlläni parantamaan vaihtoehtoisen musiikin asemaa.

Monsters Of Pop (MOP)

MOP:n taustalla toimii Tampereen Rokkikasvot ry, johon kuuluu viisi jäsentä. Teemme tapahtumaa kaveriporukalla talkooduunina, harrastuspohjalta ja rakkaudesta lajiin.

Halusimme tehdä yhden vuotuisen indiehenkisen tapahtuman Tampereelle, jossa kaupallisuus ei ole lähtökohtana. Pientä laajentumista musiikkityylillisesti on tapahtunut vuodesta 2006. Ratkaisevampaa onkin artistien indie-asenne genrerajojen sijaan.

Ihmiset ovat tällä hetkellä aika avarakatseisia musiikin suhteen. Liikkeellä on vain vähän genrepoliiseja, eikä heitä halutakaan miellyttää.

Ohjelmistossa on mukana myös debyyttilevynsä julkaisevia bändejä, sillä haluamme olla ensimmäinen tapahtuma, jossa uudet tulokkaat esitellään. Parasta on, jos jengi löytää kauttamme uuden artistin ja menee myöhemmin ostamaan heidän levynsä. Telakalla nähdään erityylisiä bändejä samana iltana, jotta ihmiset ajautuisivat vahingossakin kuulemaan uusia artisteja.

Järjestäjänä minulla on mahdollisuus tuoda itselle tärkeitä esiintyjiä Tampereelle. Etukäteen nautiskelen jo ajatuksella, että pääsen tapaamaan omia suosikkiartistejani henkilökohtaisesti. Idealistina on myös palkitsevaa, että pystyn omalla työlläni parantamaan vaihtoehtoisen musiikin asemaa.”

taiteellinen johtaja

- ANTTI HIETALA MARRASKUU

MOP ON INDIEMUSIIKKIFESTIVAALI SYYSKUUSSA. KEIKKAPAIKKOINA TOIMIVAT KLUBI, TELAKKA JA NIAGARA. KÄVIJÖITÄ KOLMEN PÄIVÄN AIKANA ON N. 2000.

“MOP-festivaalin vastaavana tuottajana tehtäväni on vetää narut yhteen. Päivätyönäni olen GAEA-levy-yhtiöllä tuotantohenkilönä.

Olen myös soittanut teinistä lähtien keikkailevissa bändeissä. Tuottajan, promoottorin ja soittajan rooleissa näen jokapäiväisessä elämässäni tapahtumajärjestämisen eri puolet, mikä on mielestäni vahvuus.

JUHAMATTI KAUPPINEN

ANU AITTONIEMI tuottaja

LOKAKUU

10

Lost In Music

LOST IN MUSIC ON NELJÄN PÄIVÄN MUSIIKKIFESTIVAALI LOKAKUUSSA. YLI 100 ARTISTIA TÄYTTÄÄ 15 KEIKKAPAIKKAA TAMPEREELLA. N.15 000 KÄVIJÄÄ.

“Lost In Music -festivaali perustettiin musiikkialan ammattilaisille suunnatun Musiikki & Media -tapahtuman kylkeen 2007. Sillä haluttiin tarjota ammattilaisvieraille tuoreinta suomalaista musiikkia. Nyt tapahtuma on jo vakiintunut, ja siltä osataan odottaa ajankohtaisia ja nousevia artisteja musiikin kuluttajienkin keskuudessa.

Olen tehnyt sekä Musiikki & Median että Lost In Musicin tuotantoa vuodesta 2010. Vastaan hallinnollisista asioista, yhteistyökumppaneista ja rahoituskuvioista. Työ kytkeytyy vahvasti myös markkinointiin. Artistivalinnat hoitaa Juha Kyyrö. Hänellä on loistava näkemys uudesta musiikista, ja hän on hoitanut artistibuukkausta ansiokkaasti vuodesta 2007 lähtien. Osan vuodesta mukana on myös tekninen tuottaja ja markkinointituottaja sekä tietysti paljon vapaaehtoisia.

Meillä on avoin artistihaku, jonka kautta saamme hakemuksia 400-600 vuodessa.

Pääosa hakemuksista tulee Suomesta, mutta entistä enemmän myös ulkomailta. Olemme suomalaisen musiikin esittelytapahtuma, mutta haluamme olla avarakatseisia. Mukaan mahtuu kymmenkunta artistia muualta maailmasta.

Haaveissa on laajentaa tapahtumaa festarihenkeen sopivalla ulkoteltalla. Kaikki keikkapaikat ovat tällä hetkellä K18, joten teltassa voisimme tarjota ohjelmaa myös alaikäisille.

11

Tampere

Jazz Happening

TAMPERE JAZZ HAPPENING ON NELJÄN PÄIVÄN MUSIIKKIFESTARI MARRASKUUSSA. PAKKAHUONEEN, KLUBIN JA TELAKAN KEIKOILLA ON KÄVIJÖITÄ N. 10 000.

“ Omaan musiikilliseen taustaani kuuluu muun muassa bändeissä soittaminen 15vuotiaasta alkaen sekä Tampereen Elävän Musiikin Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimiminen. Olen saanut myös tuottajakoulutusta matkan varrella. Musiikkijuhlien ohjelmistosta olen vastannut vuodesta 2002 lähtien.

Toimin tällä hetkellä taiteellisena johtajana sekä musiikkituottajana Tampere Jazz Happening -tapahtumassa. Toimistolla on lisäkseni kaksi ympärivuotista työntekijää; toinen musiikkituottaja sekä toiminnanjohtaja. Festivaalin aikana mukana on noin 150 talkoolaista.

32. kertaa järjestettävä festivaali on maailmalla erittäin tunnettu ja arvostettu festivaali, joten tarjouksia esiintyjistä tulee ympäri vuoden, kymmeniä päivittäin. En koskaan lähde tyhjästä rakentamaan seuraavaa festaria. Minulla on valmiina pitkä lista esiintyjiä, joista joku jossain vaiheessa natsaa, mikäli hyvin käy.

Ydinajatus on säilynyt siinä mikä se on ollut Jazzkerho Breikin perustaessa festivaalin 80-luvun alkupuolella. Avantgarde jazz on pääosassa, mutta vuosien varrella jazzin käsitettä on pyritty laajentamaan. Mukaan on tullut maailmanmusiikkia ja suomalaisten bändien osuus on kasvanut. Nykyään Telakan ohjelmisto on pyhitetty kokonaan suomalaisille bändeille.

Musiikki elää ja muuttuu jatkuvasti. Se mikä 70-luvulla oli modernia jazzia ei enää tänä päivänä sitä ole. Olen tyytyväinen, että työn myötä saan kuunnella jatkuvasti uutta musiikkia. Se estää paikalleen jämähtämisen.

Jokaisen musiikista piittaavan velvollisuus on pitää korvat auki. “

>>

ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT

25

>>

EMILIA KIIALAINEN ilmiömäiset tapahtumat -jutun on kirjoittanut ja kuvannut DesignOnTampere tapahtumien tuottaja, joka pääsi jutun myötä tutustumaan kollegoihinsa tamperelaisten kulttuuritapahtumien takana.

YMPÄRI VUODEN

DesignOnTampere ry (DOT) DESIGNONTAMPERE RY JÄRJESTÄÄ KOLME KERTAA VUODESSA DESIGNTORI -TAPAHTUMAN, ELOKUUSSA DESIGNVIIKON SEKÄ JULKAISEE DESIGN DISTRICT KARTTAA. TAPAHTUMISSA KÄY VUOSITTAIN YHTEENSÄ 13 000 KÄVIJÄÄ.

Toimimme ruohonjuuritasolla ja paikallisesti, mutta toimintamme on osa globaalia ilmiötä ja elämäntapaa, joka vastustaa alati kiihtyvää kertakäyttökulttuuria. Haluamme kannustaa laajaa yleisöä muuttamaan kulutustottumuksiaan kestävämpään suuntaan tarjoamalla vaihtoehtoja ja tuomalla ne helposti saavutettavaksi. Suunnittelijat ympäri Suomea osallistuvat järjestämiimme tapahtumiin.

Taustajoukkona ovat yhdistyksen 13 jäsentä, jotka tuovat oman persoonansa ja näkemyksensä toimintaan. Kaikki ovat ystäviäni ja on mielekästä toimia osana yhteisöä. Olen ollut mukana alusta saakka vuodesta 2008 ja puheenjohtajana toimiva Anna Mattelmäki on ollut liikkellepaneva voima ja työparini yhdistyksen taustalla.”

26

ILMIÖMÄISET TAPAHTUMAT

vohveleita

a is i a

Tampereen pien

Jo vuodesta 1992

im m ä

ssä

kivi

talo

ssa

2,

puh

. (0

3) 2

TAMPEREEN VOHVELIKAHVIL A

14 4 2 2

5 w w w. v

d ät o h v el ik a h v il a . c o m . L öy

m e id

ki

sta

atu

.

Aito, alkuperäinen

ak

Oj

Tapahtumatuottajan työni on vaihtelevaa, riittävän haastavaa ja mikä parasta; opettaa jatkuvasti uutta. Työ sopii tiedonjanoiseen ja vaihtelunnälkäiseen luonteeseeni. Turha stressaaminen ja pedanttius karsiutuvat pois pikkuhiljaa kokemuksen myötä.

Peilaan jatkuvasti tapahtumia suhteessa omaan tekemiseeni suunnittelijana ja potentiaalisena osallistujana. Pohdin, mikä on aidosti hyödyllistä, kiinnostavaa ja luo matalan kynnyksen osallistumiselle.

k Ma

eita

u ol ja s

ät m

yö

ac sF

eb

oo

Papu lastenvaatteet ovat ajan henkisiä mutta ajattomia. kuva Jona Hietala

1

Humbugin nahkaisissa rannekoruissa on pitsimäinen kuvio.

2

WEECOS tarjoaa kauppapaikan vastuullisille yrityksille Tampereella toimiva Weecos on uusi, kestävän elämäntavan sosiaalinen kauppapaikka Internetissä. Weecos kerää yhteen yrityksiä, jotka kiinnittävät erityistä huomiota laatuun, ekologisuuteen ja eettisyyteen. Myynnissä olevia tuotteita yhdistää vastuullinen tuottaminen.

TEKSTI MERJA HÄIKIÖ

Idea kauppapaikasta syntyi joulukuussa 2011. Ystävysten, vaatesuunnittelija Anna Kurkelan ja käyttöliittymäsuunnittelija Hanna Lusilan, kesken syntynyttä ideaa lähdettiin viemään innolla eteenpäin. Weecos Oy perustettiin kesällä 2012, jolloin Janne Nieminen tuli mukaan vastaamaan yrityksen markkinoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä.

Yrityksen toiminta käynnistyi Tampereen Uuden Tehtaan Protomon tiloissa.

Palvelu avattiin kesällä 2013. Alussa tarjonta on keskittynyt designtuotteisiin, vaatteisiin, sisustustavaroihin ja asusteisiin. Valikoimassa on myös vintagetuotteita. Jatkossa tarjontaa laajennetaan ravinto-, kauneus- ja terveystuotteisiin. Mukaan on tulossa myös mahdollisuus tarjota palveluja sivuston kautta. Kauppapaikalle hyväksytään yritykset, jotka täyttävät Weecosin vastuullisen toiminnan kriteerit. Asiantuntijoiden avulla laadittu kriteeristö ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren. Yksittäisiä tekijöitä enemmän vaakakupissa painaa yrityksen toiminnan kokonaisuus. Toiminnan läpinäkyvyys on keskeinen tekijä yritysten valinnassa.

Weecos kauppapaikan valikoimassa on useita tamperelaisia merkkejä kuten Papu, MUKA VA, Humbugi, ThinkToday, Laurase, Vintage Garden, Kätkö Vintage ja Uhana Design.

Palveluun tulee jatkuvasti lisää myyjiä ja valikoima laajenee.

1

Weecos tarjoaa asiakkaille ja yrityksille yhteisöllisyyttä.

Yrityksillä on mahdollisuus viestiä laajemmin tuotteiden taustasta kuin perinteisessä nettikaupassa, sekä luoda listoja suosittelemistaan tuotekokonaisuuksista. Rekisteröityneet asiakkaat voivat tehdä tuotteista omia suosikkilistoja, kommentoida ostamiaan tuotteita ja laittaa suoraan viestiä yrityksille.

Weecos tarjoaa näin kuluttajalle kokonaisvaltaisen, kestävän elämäntavan kauppapaikan.

2

WEECOS

27

Karita Ja Jaakko Rantanen

Kolme huonetta kuvaukset suunnitteli ja toteutti tamperelaisen sisustusalan myymälän Design Boulevardin perustajat Jaakko ja Karita Rantanen.

Suunnittelijapariskunnan niin arki kuin vapaa-aikakin vierähtää muotoilun ja alati inspiroivan visuaalisen maailman parissa.

DESIGN BOULEVARD HATANPÄÄN VALTATIE 6 33100 TAMPERE WWW.DESIGNBOULEVARD.FI WWW.FACEBOOK.COM/DESIGNBOULEVARD

DESIGN BOULEVARDIN

KUVASARJASSA NÄHDÄÄN KOLME HUONEMAISTA TILAA INSPIROIVISSA PAIKOISSA TAMPEREELLA.

TEKSTI KARITA RANTANEN

KUVAT JUSSI PALOJÄRVI

Ensimmäisessä kuvauskohteessa, kotimme lähelle juuri valmistuneessa Tipotien terveysasemassa, meitä kiehtoi sen vahva muotokieli ja materiaalivalinnat. Tipotieltä kuvausmatkamme jatkui junaradan vartta Pispalaan. Vanhan tulitikkutehtaan ympäristössä sijaitseva Pispalan graffitigalleria on pohjoismaiden vanhimpia ja suurimpia. Jatkuvassa muutoksessa olevat seinät satoine maalikerroksineen ovat aina takuuvarma inspiraation lähde. Pyynikinharju oli luonnollinen valinta viimeiseksi kuvauspaikaksi, sillä jo vuosia kotimatkamme on kulkenut harjun tuntumassa. Mukaan retkelle kuvaajaksi lähti Jussi Palojärvi.

Kuvauksissa käyttämämme tuotteet löytyvät viisi vuotta sitten Tampereelle perustamastamme Design Boulevard liikkeestä. Design Boulevardin tuotevalikoimaan kuuluu huonekaluja, valaisimia ja kodin yksityiskohtia. Myymälässä paikanpäällä on laaja valikoima tuotteita pohjoismaisilta muotoilubrändeiltä mm. HAY, Tolix, Muuto, Normann Copenhagen ja Ferm Living. Etsimme myös jatkuvasti tuotteita yksittäisiltä suunnittelijoilta ja yllättäviä arkipäivän esineitä. Järjestämme Design Boulevardilla tapahtumia ja mm. vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Facebook- ja nettisivuilta löytyy lisää tietoja. Tervetuloa Design Boulevardille.

28

KOLME HUONETTA

VAHVOJA JA PITKÄIKÄISIÄ MATERIAALEJA KUPARI, PUU, METALLI, NAHKA JA VILLA. TUOTTEITA JOTKA PYSYVÄT HYVÄNÄ VUOSIKAUSIA JA VAIN PARANEVAT VUOSIEN SAATOSSA.

KUVAN TUOTEET: DESIGN BOULEVARD TOLIX JAKKARA 167€

WIRE HENKARIT 24 €/5 KPL

NAHKALAUKKU 159€

TOM DIXON FAT SPOT VALAISIN 469€

MUUTO E27 VALAISIN 59€

SAANA JA OLLI TYYNY 78€

SQUARES PUUVILLAVILTTI 106€

MEDUSA RUOKAPÖYTÄ 1490€

TIMANTTI HALOGEENI 37€

MHY VALAISIN 159€

1X2 KYLÄ TYYNY 80€

WALK OF FLAMES KYNTTELIKKÖ 328€

FOUR LASIVAASI 99€

HANG LAMP 389€

TÄYDELLINEN GARLAND VALAISIN 119€

HAY LOOP NAULAKKO 159€

MUSTAT TOLIX A TUOLIT 227€

KÄSI SEINÄHYLLYT 99€

LIGHT WITHOUT DARKNESS 118€

VAPAAPÄIVÄ

29

GRAFFITIGALLERIAN VÄRIKKÄÄT SEINÄT JA VANHAN TEHTAAN KARU TUNNELMA KOHTAA SEESTEISEN VÄRIPALETIN TUOTTEITA JA PEHMEITÄ MUOTOJA.

KUVAN TUOTEET: DESIGN BOULEVARD MUUTO STACKED HYLLYT ALK. 89€

PUUKÄSI 28€

ABOUT A TUOLI 239€

3 -ISTUTTAVA REST SOHVA 3599€

COSY IN WHITE VALAISIN 159€

CLOSELY SEPARATED VAASI 99€

BELL KATTOVALO 300€

DOT TYYNYT 79 €

RHINO SÄÄSTÖPOSSU 52€

1X2 TYYNYT 80€

TABLO PÖYTÄ 224€

HAY SÄILYTYSLAATIKOT 47€

COLOUR KANSIOT 22€

BULKY KUPIT 29€/2KPL

30

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ

HUONEKALUJEN JA TEKSTIILIEN GEOMETRISET MUODOT LUOVAT KONTRASTIN PYYNIKINHARJUN ORGAANISIIN MUOTOIHIN.

KUVAN TUOTEET: DESIGN BOULEVARD FERM LIVINGIN TAPETTI 69€/RLL

MOUNTAIN LAKE TYYNY 57€

WIRE KORI M 74,90€

LEAF JALKAVALO 269€

DON'T LEAVE ME PÖYTÄ 159€

PYÖREÄ STAR TYYNY 49€

HAY:N HEE LOUNGE TUOLI 221€

GEOMETRY KUPIT 17,90€

KETTU TYYNY 29€

HALF MOON TYYNY 56€ SHAYK VALAISIN 139€

TÄYDELLINEN

31

KEITTIÖPYYHKEET VAPAAPÄIVÄ ALK. 13,90€

LUOTTOVAATTEN PERUSTAJAT

Emmi Huhtanen

Laura Happo

LUOTTOVAATTEEN KUVAPÄIVÄKIRJA Luottovaate on tamperelainen vaatelainaamo, joka tarjoaa jäsenilleen yhteisen designvaatekaapin käyttöönsä aina joka toinen torstai.

Luottovaatteen tarkoituksena on paitsi pitää hauskaa ja elävöittää kaupunkikulttuuria, myös tarjota vaihtoehtoja kuluttamiselle. Ideana on minimoida turhat ostokset, panostaa laadukkaisiin ja kotimaisiin tuotteisiin sekä edistää suomalaisen vaatesuunnittelun tunnettavuutta.

LUOTTOVAATE ON AVOINNA PARILLISTEN VIIKKOJEN TORSTAISIN KLO 16-19 OSOITTEESSA ITSENÄISYYDENKATU 23 (SALHOJANKADUN PUOLEINEN OVI).

32

LUOTTOVAATTEEN KUVAPÄIVÄKIRJA

Jonna Hietala

Kirjoittaja on kolmekymppinen sisustustoimittaja ja bloggari, valokuvaaja ja lankakauppias, joka puhuu ylpeänä tamperetta ja on sitä mieltä, että kotikaupungista on vaikka edelläkävijäksi, kunhan

unohtaa sisustusblogibingotuotteet. Juuri ne, jotka näkyvät valkoista ja mustaa piirun verran liian puritaanisesti yhdistävissä kodeissa.

WWW.MMMUSTATUNTUU. BLOGSPOT.FI

Oikeasti omaperäinen pärjää KESÄINEN KOTIRAITTINI TUOKSUU SYREENEILTÄ, KIELOILTA JA KUIVALTA MÄNTYKANKAALTA, VÄHÄN KUIN MAALAISMAISEMALTA, VAIKKA KESKUSTORILLE ON VAIN TOISTA KILOMETRIÄ.

PYÖRÄILEN MATKAN PÄIVITTÄIN MUTTA MALTAN VAIN HARVOIN POLKEA —ANNAN JOPON RULLATA LOIVAA ALAMAATA JA OLEN ONNELLINEN. Onnellisuuteen sekoittuu häpeää, muistoja parin vuoden takaa, kun muutimme takaisin Tampereelle.

Ikävöin kuukausikaupalla Helsinkiä. En koko kaupunkia, mutta kotikulmiani Ullanlinnassa: kivijalkakauppojen reunustamia katuja, etelässä siintelevää sinistä merta ja rapattuja jugendtaloja, joiden salaiset sisäpihat olivat kuin keitaita kirpputoreineen ja kasvimaineen. Niihin verraten syksyinen, sateinen Tampere oli jotakin muuta. Vanhat rakennukset viime vuosisadan alusta on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta purettu, ja niiden tilalla tönöttävät 1960-70 luvuilla rakennettuja elementtitaloja.

Ne ovat kaukana kauniista, vaikka tämän päivän sisustussana onkin modest & modern momokoti, juuri sellainen vähän vaatimaton, jykevään kivijugendiin verrattuna moderni. Mutta silti: keskustan pahimmillaan aaltopellillä vuoratuista kerrostaloista ei saa kauniita tekemälläkään. Sisätiloista toki, mutta ulkokuoret kulahtaneine punaisine parvekemuoveineen ovat karua katseltavaa.

Suppea se oli silloinen sisustuskauppatarjontakin.

Maskut, iskut, sotkat ja askot seisoivat kaupungin laitamilla, ja keskustassa oli pieniä putiikkeja koristeananaksineen ja ranskalaisromanttisine laventelipusseineen. Onneksi oli myös Design Boulevard, jonka valikoima oli kekseliäs, oli ollut alusta pitäen, ja sellainen, joka sallii kodin päivittämisen sesongeittain —konkurssitta.

Paluumuutostamme kului kuukausia, ennen kuin kotiuduin, ja kaksi vuotta, ennen kuin oivalsin, että Tampereen pienuudessa piilee potentiaalia. Kaupunkimme designkenttä on kapea, mutta tamperelaiseen tapaan moninainen. Meillä ei ole Punavuorta, joka sanelee tyylikkyyden säännöt —on vain yksi Tampere, joka antaa olla omanlaisensa. Siksi sisustusrintamaan on myös mahdollista marssia, etenkin suunnittelijana ja kauppiaana, toteuttamaan toivei-

taan ja näkemyksiään. Helppoa homma ei ole —ei kai se kivijalkakaupoilla koskaan, mutta mahdollisuuksia jurpomurretta vääntävällä kotikaupungillamme on. Täytyy kehittää uusia toiminta- ja markkinointitapoja. Kutsua kodinsisustajat paikalle ja kuunnella korva tarkkana, mutta silti muistaa, että omaleimaisuus on se keino, jolla erottua muista edukseen —kansallisestikin. Ei kaikkien tarvitse kaupata Hayn kuparisaksia tai Fermin purkkeja.

”Paluumuutostamme kului kuukausia, ennen kuin kotiuduin, ja kaksi vuotta, ennen kuin oivalsin, että Tampereen pienuudessa piilee potentiaalia.

Kaupunkimme designkenttä on kapea, mutta tamperelaiseen tapaan moninainen.”

Tampere on täysin eri kaupunki kuin viisi, oikeastaan kaksikin vuotta sitten. Olen tyytyväinen että palasin ja sinnittelin ensimmäisen synkän syksyn.

Täällä on tilaa toimia, ja pinnan alla poreilee ja pulppuaa —nuoret aikuiset tarttuvat rohkeasti toimeen. Ei kaupunkia elävöittävän kivijalkakaupan, etenkään sisustussellaisen, tarvitse syleillä koko asukaskuntaa. Tampereella pärjää pienemmälläkin, kunhan valjastaa verkon avuksi ja tyytyy vaikka vähän laihempaan lompsaan ja vähän onnellisempaan oloon.

Idealistista? Kyllä, mutta mahdollista ja yhtä lailla vakavasti otettavaa. Persoonatonta, ketjumaisen kovaa on jo kylliksi. Mahtuisihan tänne vielä sisustuskauppa tai kaksi. Kunhan muistaa olla omaperäinen ja aito, rinta rottingilla tamperelainen.

OIKEASTI OMAPERÄINEN

33

Kraa Kraan Deko-mallissa on vahva ja yksinkertainen muotokieli

KANSAINVÄLISESTI PALKITTUA MUOTOILUA TAMPEREELTA Tampereella toimiva silmälasikehysvalmistaja Kraa Kraa Eyewear on saanut kansainvälistä tunnustusta voittamalla arvostetun Red Dot -muotoilupalkinnon. Riippumaton Red Dot organisaatio on jakanut palkintoja innovatiivisille muotoilualan konsepteille ja tuotteille jo kymmenien vuosien ajan. Kansainvälinen asiantuntijaraati valitsee vuosittain palkintojen saajat.

Kraa Kraa voitti Red Dot tuotepalkintokategorian Deko-silmälasikehysmallilla. Pyysimme yrityksen omistajia, Matti Hännistä ja Laura Lehtistä, kertomaan miten Kraa Kraa on syntynyt ja mikä tekee puisista kehyksistä ainutlaatuiset.

KIRJOITTAJA MERJA HÄIKIÖ

KUINKA YRITYS SAI ALKUNSA? Kraa Kraa Eyewearin historia alkoi vuonna 2008 oman tarpeen kautta. Markkinoilta ei löytynyt sopivia kehyksiä, jotka olisivat olleet hyvännäköiset ja istuvat. Matti kehitti omaan käyttöönsä puiset kehykset ja huomasi niiden toimivan niin hyvin, että ajatus yrityksen perustamisesta syntyi. Aluksi Matti pyöritti yritystä toiminimellä. Kesällä 2012 liiketoiminta muutettiin osakeyhtiömuotoon ja Laura tuli virallisesti mukaan kuvioihin. Matti valmistaa ja suunnittelee tuotteet, ja Laura keskittyy markkinointiin ja jälleenmyyntiin.

Yhteisen verkoston avulla on ollut mahdollista kerätä arvokasta tietoa alasta.

MINKÄLAINEN TUOTEVALIKOIMA ON JA MISTÄ TUOTTEITA VOI OSTAA? Tällä hetkellä kehyksiä on saatavilla kahdeksaa eri mallia kahdessa eri koossa. Jokaiseen malliin voi valita itselleen sopivan värin 17:sta eri värivaihtoehdosta. Kehyksissä käytetään pääasiassa kotimaista koivuviilua. Kehyksiä tehdään myös mittatilaustyönä. Näin voidaan palvella esimerkiksi asiakkaita, joilla on murtunut nenä.

Kraa Kraan kehyksiä voi ostaa ympäri Suomea yksityisistä kehysliikkeistä sekä ulkomailta Tanskasta ja Hollannista. Tammelassa sijaitseva yhdistetty työhuone ja myymälä on avoinna sopimuksen mukaan.

34

KRAA KRAA

MITKÄ OVAT PUISTEN KEHYKSIEN VAHVUUDET? Puisten kehyksien vahvuus on niiden keveys.

Kehys pitää muotonsa ja puun tuntu on miellyttävä. Kehys on napakka koska siinä ei ole saranoita ja niiden istuvuus säilyy käytössä.

Kehykset toimivat hyvin sekä kosteassa että kylmässä ilmassa. Puusta voi tehdä näyttäviä kehyksiä ilman, että niistä tulee painavia.

Kraa Kraa Eyewearin valmistamat tuotteet sopivat myös aktiivisten harrastusten pariin.

Alusta asti yrityksen lähtökohtana on ollut tehdä hyviä kotimaisia silmälasikehyksiä.

Puu oli luonnollinen valinta materiaaliksi Matin puusepän opintojen vuoksi.

MILLAINEN ON IHANNEASIAKAS? Tärkeimmät asiakkaat ovat sellaisia, jotka osaavat esittää kriittisiä kysymyksiä. Koemme onnistuneemme silloin, kun olemme tehneet toimivat kehykset vaativalle asiakkaalle.

Ihanteellinen asiakas on laatutietoinen ja arvostaa käsityötä.

MIKÄ TEKI DEKO-MALLISTA RED DOT -TUOTEPALKINNON VOITTAJAN? Tuotteen kokonaisuus ja käytettävyys.

Kehyksen materiaali on kevyt ja luonnonmukainen. Deko-mallissa on vahva ja yksinkertainen muotokieli, joka erottuu joukosta.

KUINKA RED DOT -PALKINNON VOITTAMINEN VAIKUTTAA YRITYKSEN TULEVAISUUTEEN? Kansainvälisesti arvostetut palkinnot antavat laatutakeen tuotteelle ja yrityksen toiminnalle. Tunnustuksella on merkitystä erityisesti suunnatessa kansainvälisille markkinoille.

Palkinnon saaminen on tietynlainen laatusertifikaatti, missä otetaan huomioon yrityksen kokonaistoiminta. Voittaminen kertoo myös yrityksen fokuksesta, tuotteen muotoilu on tärkeä osa tuotekehitystä.

MITÄ KONKREETTISTA PALKINNON VOITTAMINEN TUO MUKANAAN? Tuote pääsee vuodeksi eteenpäin esille kilpailuorganisaation omaan Red Dot -museoon Saksaan ja Singaporeen. Voittaminen tuo näkyvyyttä myös kilpailuorganisaation nettisivujen online-galleriassa sekä kansainvälisessä lehdistössä.

MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ YRITYKSEN KANNALTA? Tulevaisuuden tavoitteena on saada Kraa Kraan toiminnasta vakiintunutta ja pysyvää.

Haaveena on työllistää enemmän suomalaisia osaajia yrityksen kautta. Ja koska Suomi on pieni maa, on tietenkin luonnollista suunnata katse myös ulkomaille.

Mari Seppä

Kirjoittaja on tamperelainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija, joka harrastaa työnsä ohella rakennusten suunnittelemista pöytälaatikkoon. Kolumnissaan hän kertoo omasta rakennusprojektistaan ja esittelee

muutamia pinnalla viime aikoina olleita asumiseen liittyviä ilmiöitä.

Asumisen vaihtoehtoja TEKSTI JA KUVAT MARI SEPPÄ

Rakensimme talon. Korjaan, rakennamme edelleenkin taloa. Aloitimme mieheni kanssa tämän touhun kohta pari vuotta sitten, ja nyt ollaan, ah, kiinnittämässä viimeisiä jalkalistoja seinään. Olen koulutukseltani arkkitehti.

Työssäni maankäytön suunnittelijana ja kaavoittajana olen varmaan tuhannesti mallaillut millaisia taloja minkäkin tyyppiselle tontille voisi rakentaa. Kun mahdollisuus oman kodin rakentamiseen tontin muodossa siunaantui, niin pitihän hankkeeseen toki tarttua.

Matkan varrella tutustuin rakentajan arkeen. Huomasin, että olimme koulutuksestani huolimatta alkuun ihan yhtä kujalla omine unelminemme ja toiveinemme kuin kaikki muutkin Asta-messuilla haahuilevat aloittelevat omakotirakentajat. Opimme matkan varrella paljon: nikkaroimaan ja muuraamaan, kilpailuttamaan ja tekemään sopimuksia.

Osa opista tuli asiaankuuluvasti kantapään kautta. Rakentajamankelin läpikäyminen tyhjensi välillä takin, välillä kukkaron. Silmissä siinsi koko synkän ja kylmän raksatalven kuitenkin kirkkaana loistava tavoite. Kohta meillä on juuri meidän tarpeisiimme ja käyttöömme suunniteltu koti.

Vielä talon suunnitteluvaiheessa olimme lapseton pariskunta, jonka tulevaisuudensuunnitelmat perhekoon suhteen olivat yhä auki. Lähtökohdaksemme muodostui näin ollen talon joustavuus mahdollisissa erilaisissa perheen tulevissa elämänvaiheissa. Ratkaisu osoittautuikin jo pian onnistuneeksi, sillä saimme hiljan vauvan. Kodistamme tuli ihan tavallisen kokoinen. Ei tullut ekotehokasta mini-

mitaloa, muttei mitään mättökartanoakaan. Viihdymme kodissamme erinomaisesti. Välillä tuntuu epätodelliselta huomata, että mahtavaa täällä tosiaan ollaan.Tässä talossa, joka oli muutama vuosi sitten vain haalea hahmo luonnospaperilla.

Rakennusteollisuus tuottaa useimmiten keskiverto asuntoja, jotka sopivat jotenkuten kaikille. Näiden jäykkien valmisratkaisuiden ja toisaalta työlään itsenäisen oma-

”Huomasin, että olimme koulutuksestani huolimatta alkuun ihan yhtä kujalla omine unelminemme ja toiveinemme kuin kaikki muutkin Asta-messuilla haahuilevat aloittelevat omakotirakentajat.” kotirakentamisen rinnalla on olemassa runsain määrin vaihtoehtoja, joista vain tuntuu olevan turhan vähän tietoa saatavilla. Näin ollen eivät asunnonetsijät välttämättä osaakaan vaatia muuta. Onneksi tämä on vähitellen muuttumassa, samalla kun asumisen mielikuviin liittyvät sosiaaliset raamit väljenevät. Olen tähän kylkeen koonnut kuusi itseäni kiinnostavaa asumiseen liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä.

ASUMISEN VAIHTOEHTOJA

35

YHTEISÖASUMINEN JA RYHMÄRAKENNUTTAMINEN Yhteisöasuminen mielletään helposti väliaikaisena hippien ja opiskelijoiden touhuna. Joillekin mieleen tulevat ehkäpä myös ahtaat savupirtit vuosisatojen takaa. Yhteisöllisyys asumisessa voi kuitenkin olla paljon muutakin. Tällä hetkellä puhuttelevat erityisesti ryhmärakennuttamiseen liittyvät asiat: Kun kerää porukan ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa kimpassa, voi hankkeen kustannuksia ja vaivoja jakaa. Bonuksena tutustuu naapureihinsa ja saa haluamansalaisen asunnon.

Ryhmärakennuttaminen voidaan toteuttaa monella tavoin. Hanketta voi johtaa ryhmä itse tai tehtävään voi palkata rakennuttamiskoordinaattorin. Myös rakennuttaja voi lähteä ryhmärakennuttamisprojektiin, jolloin asukkaat löytävät toisensa vasta hankkeen kautta. Ryhmärakennushanke voi olla uudisrakennus tai vaikkapa vanhan koulurakennuksen remontoiminen asunnoiksi. Jos aihe kiinnostaa, niin tietoa voi hakea Tampereen Työväenopiston yhteisöllistä asumista käsittelevältä kurssilta.

1

1 Kolmen ruudun koti. Arkkitehti Jare Virtasen opiskeluaikainen harjoitustyö muutaman vuoden takaa Tampereen Teknilliselle Yliopistolle.

2 Persoonallista kaupunkipientaloaluetta Tampereen Raholassa

KAUPUNKIPIENTALOT ELI TOWNHOUSET Kaupunkipientaloilla tarkoitetaan hyvin tiivistä pientalorakentamista kaupunkitaajamassa. Tyypillinen kaupunkipientalo on kaksi tai kolmekin kerrosta korkea, rajautuu ehkä sivuiltaan naapuritaloihin ja pääjulkisivultaan katuun. Taakse jää pieni oma piha. Tällä talotyypillä on pitkät historialliset juuret Keski-Euroopassa.

Suomessa townhousien suosio ja rakentamismahdollisuudet ovat vasta nousussa. Kaupunkipientalon hyviä puolia asukkaan näkökulmasta ovat yleensä keskeinen sijainti, mahdollisuus itsenäiseen rakentamiseen ja persoonalliseen lopputulokseen sekä tontin tehokkaasta käytöstä seuraava vähäinen vaiva ylläpidosta.

Kaupunkipientalojakin voidaan toteuttaa monella tavalla. Talot voidaan asemakaavasta ja rakennustapaohjeista riippuen rakentaa kiinni toisiinsa tai hieman toisistaan irralleen. Kaupunkipientalokorttelissa voi jokainen rakentaja rakennuttaa talonsa itsenäisesti. Vaihtoehtoisesti asialla voi olla osittain tai kokonaan rakennusyritys.

2

36

ASUMISEN VAIHTOEHTOJA

MINIMIASUMINEN Minimiasuminen on downshifting, eli elämän yksinkertaistamis-ideologian, kanssa rintarinnan nousussa ollut ilmiö. Asunnon koon sijaan minimiasuntojen omistajat tai vuokraajat haluavat panostaa rahansa ja aikansa johonkin muuhun tärkeämmäksi kokemaansa asiaan. Minimiasujat voivat asua pikkiriikkisessä kerrostaloasunnossa tai vaikkapa vanhaan autotalliin remontoidussa kodissa.

Pikkutalon voi pykätä vaikka pientaloalueelle tontille, jossa on muutama kymmenen neliötä rakennusoikeutta vielä jäljellä. Maailmalla on myös nähty hauskoja kerrostalojen katoille toteutettuja omakotitalohankkeita.

Yhdysvalloissa on eräs kiinnostava minimiasumiseen liittyvä ilmiö, Tiny Living, puskemassa ulos marginaalista. Eritoten nuoret aikuiset rakentavat pienenpieniä, hieman leikkimökkiä suurempia hyvin persoonallisen näköisiä pientaloja itselleen ja perheilleen. Monesti nämä Tiny Houset kulkevat pyörien päällä; esikuvia ovatkin Amerikassa erittäin yleiset trailer- eli asuntovaunukodit. Tatuointien tapaan tämä trendi-ilmiö on poikkeuksellisesti noussut heikommin toimeen tulevan kansanosan parista koulutetun väestön suosioon.

MOMO ELI MODERN AND MODEST 1950-luvun tavalliset asunnot ovat kohta ehkäpä kuuminta hottia. Vaatimattomat, niukasti mitoitetut mutta nostalgiset rakennukset tuntuvat putoavan nuoreen sukupolveen, joka ei enää kanna taakkanaan pula-ajan traumoja. 1950-luku on rakennushistoriallisesti kiinnostavaa aikakautta.

Rakennuksissa näkyy sekä käsityön että teollisen rakentamisen jälki.

Näitä moderneja ja vaatimattomia rakennuksia on lähes kaikkialla ympäri Tamperetta. Perinteisiä rintamamiestaloja löytyy runsaasti esimerkiksi Viialan kaupunginosasta Messukylästä. Vähäeleisiä tiilipintaisia tai rapattuja kerrostaloja on ennen kaikkea Kalevassa, mutta kosolti myös keskustan ulkopuolisilla lähiöja esikaupunkialueilla. Momo-talojen remontoinnissa on syytä olla tarkkana, jos rakennuksen historialliset arvot mielitään säilyttää.

3

LOFTIT JA STUDIOASUNNOT 3

Lofteilla tarkoitetaan asuntoja, joiden avoimia tiloja asukas voi itse tarvittaessa jakaa ja viritellä erilaisin seinin ja elementein. Tilojen joustavuus mahdollistaa saman kodin sopimisen erilaisiin elämäntilanteisiin. Tampereella loft- ja studioasuntoja löytyy erityisesti vanhoista punatiilisistä tehdashalleista, joiden korkeissa huonetiloissa on usein päädytty hauskoihin parviratkaisuihin. Uudisrakennuksissa rakennusteollisuus tarjoaa joustavia loft-tiloja varsin niukalti.

Uudet kerrostaloasunnot esimerkiksi myydään Suomessa yleensä melko viimeisteltyinä kaappeineen ja keittiökalusteineen, jolloin tulevalla asukkaalla on hyvin vähän sananvaltaa sisustuksen valintoihin.

Tampellan Pellavatehtaan parhaillaan luonnosvaiheessa olevalla asemakaavamuutoksella päätetään, muutetaanko vanhat tehdasrakennukset asunnoiksi vai sijoittuuko niihin museo- ja liiketoimintaa.

HYBRIDIRAKENNUKSET Esikaupunkien ja lähiöiden kerrostaloissa harmittaa usein maantasokerroksen tylsyys. Näistä asuintaloista voi lisäksi olla pitkäkin matka työpaikoille ja palveluihin. Samalla hyvien liikenneyhteyksien risteyskohtiin nousee hypermarketteja ja ostoskeskuksia, joihin pitää usein erikseen lähteä kotoa henkilöautolla.

Näihin haasteisiin on lähdetty maailmalla, ja jonkin verran täälläkin, vastaamaan muuntamalla peruskorjausten ja korotusten yhteydessä kerrostalojen pohjakerroksia erilaisiksi asuin- liike- ja toimitiloiksi.

Supermarkettien katoille on puolestaan rakennettu asuinkerrostaloja ja suurista toimistotaloista on otettu osia asuinkäyttöön. Näistä hybridirakennuksista saattaa tulevaisuudessa Suomessakin löytyä ratkaisuja saavutettavuus- ja esteettömyysongelmiin.

Sekä väestön polarisoitumiseen liittyviin haasteisiin, kuten alueiden slummiutumiseen. Hybridirakennuksia odottaisin näkeväni Tampereen kaupunkirakenteen eheyttämiseen tähtäävässä kaupungin EHYT-hankkeessa.

4 Niukasti mitoitettuja 1950-luvun rivitaloja Tampereen Rantaperkiössä.

Jos asumiseen haluaa joustoa elämäntilanteen mukaan, voi pientalorakentamisessa studioasumisen vaihtoehtona olla kodin laajennettavuusvaraus. Aluksi voidaan rakentaa hyvinkin pieni omakotitalo, jota voi sitten perhekoon kasvaessa tarpeen mukaan laajentaa.

4

ASUMISEN VAIHTOEHTOJA

37

Täydellinen vapaapäivä SAMI SÄNPÄKKILÄ

Kysyimme tamperelaisilta kulttuurivaikuttajilta täydellisen vapaapäivän ohjelman.

Luvassa on vinkkejä ihanista kahviloista, valloittavista maisemista, yksilöllisistä putiikeista, mielenkiintoisista museoista ja parhaimmista keikkapaikoista.

KIRJOITTAJA ROOSA SAASTAMOINEN KUVAT MIKKO HENRIK HUOTARI

MUUSIKKO, ELOKUVAOHJAAJA, FONAL RECORDSIN PERUSTAJA.

Päivä alkaa Tammelassa Crépes Caféssa vohveliannoksella. Tampereella ei juuri ole varsinaisia aamupalapaikkoja. Hyviä vohveleita saa kuitenkin monestakin paikasta, muun muassa Laukontorilta punaisesta kojusta. Torit ovat mukavia paikkoja, joista saa tuoreet raaka-aineet päivän ruokaan, ja samalla reissulla voi juoda aamukahvit ulkona.

Aamupalalta matka jatkuu Kätkö Vintageen. Sieltä on löytynyt monia kivoja juttuja ja liikkeessä on muutenkin hyvä tunnelma. Kätköjen löydyttyä suuntana on keskusta ja musiikkiliikkeiden kiertely. Aikakoneessa on hyvä valikoima vinyylejä ja Kyttälän Voimasta löytyy vaikka minkälaisia aarteita.

Ilta jatkuu ravintola 931:seen, jossa viihtyvyys on taattua. Ravintolassa on järjestetty paljon myös omia tapahtumia. 931:stä päivän päätteeksi Telakalle kuuntelemaan keikkaa ja yöpizzan kautta kotiin.

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ

NÄYTTELIJÄ

Grillin kanssa Rauhaniemeen

Kaupunkikiertelyn jälkeen on hyvä päästä hieman rauhoittumaan. Suunnaksi otetaan Rauhaniemi. Pyörällä matka taittuu nopeasti ja mukaan voi ottaa oman grillin. Rauhaniemessä on mukava meininki –siellä voi uida ja grillailla ja talvella käydä avannossa. Rauhaniemi on hyvä paikka viettää aikaa kavereiden seurassa.

Seuraavaksi käydään Pyynikin näkötornilla syömässä hyvät munkit.

38

MARIA YLIPÄÄ

Tunnelmaa Pispalassa ANSSI KASITONNI TAITEILIJA

Taidetta, musiikkia ja japanilaista ruokaa Täydellinen vapaapäivä alkaa aamukahvilla kahvila Runossa vaimon kanssa. Kahvit ja herkut nautittuamme jatkamme Kyttälän kirpputorille tekemään huippulöytöjä. Kirpputori sijaitsee hyvällä paikalla aivan keskustassa, Aleksanterinkadulla.

Seuraavaksi suunnataan Taidekeskus Mältinrantaan ja Galleria Rajatilaan, joissa voi uppoutua taidetta katselemaan.

Taideannoksen jälkeen on aika nauttia hyvästä ruoasta ravintola Marusekissa. Ravintola tarjoilee sushin lisäksi myös lämmintä japanilaista ruokaa. Vatsan täytyttyä matka jatkuu päiväoluelle 931:seen Kehräsaareen. Oluen jälkeen haetaan mukaan pussi irtokarkkia ja käydään katsomassa hyvä elokuva Niagarassa.

Elokuvan jälkeen palataan takaisin 931:seen, eli ysäriin, odottamaan iltaa ja keikan alkua Klubilla. Telakallakin ehtii pyörähtää vielä ennen keikkaa.

Ilta päättyy juhlintaan huippubändin keikalla. Kun jalat eivät kanna enää kotiin asti, Omenahotellista löytyy huone muutaman tunnin yöunille.

Pyynikin ja Pispalan alueet ovat tuttuja nuoruusvuosilta ja rakkaita edelleen, joten vapaapäivä rakentuu pitkälti läntiselle puolelle Tamperetta. Päivä aloitetaan aamupuurolla Amurin Helmessä, joka sijaitsee nostalgisessa Amurin työläismuseokorttelissa. Aamiaisen jälkeen mennään kävelylle ihailemaan Pyynikin ja Pispalan maisemia.

Lounas syödään ehdottomasti Kauppahallin 4 Vuodenaikaa ravintolassa, josta saa huiput lounaat. Oma suosikkini on bouillabaisse kalaäyriäiskeitto. Kauppahalli on hyvin viehättävä paikka, ja siellä on muun muassa todella hyvä kalakauppa Nygren. Lounaan jälkeen huilataan hieman Laukontorilla ja nautitaan jälkiruoaksi jäätelöt.

Iltaohjelmana on teatterielämyksiä joko Tampereen Teatterissa tai Työväenteatterissa. Työväenteatteri on tullut tutuksi työni kautta. Muutama vuosi sitten näyttelin siellä Suruttomat-musikaalissa.

Päivän päätteeksi on ihana mennä rentoutumaan Rajaportin yleiseen saunaan Pispalaan. Saunassa on jotakin hyvin autenttista ja siellä aika pysähtyy. Rajaportissa on nautittu myös erään joulun joulusauna.

Puusaunan löylyt ovat lempeät sekä ihmiset aitoja ja oikeita. Roolit on jätetty muualle.

MARIA JOKELA VAATESUUNNITTELIJA DEAD BIRDS & LIONHEART

OSMO RAUHALA NYKYTAITEILIJA

Ruokaa Kauppahallista, kirjoja antikvariaatista Unelma vapaapäivä alkaa heräämällä Näsijärven ja Pyhäjärven maisemia katsellen Pyynikin näkötornista.

Pyhäjärven rantaa pitkin kävellään aamiaiselle Kauppahalliin aamuauringosta nauttien. Kauppahallista löytyy runsas valikoima tuoreita aineksia, joista voi kasata itselleen sopivan kokonaisuuden. Oma aamupalani muodostuu luomuruisleivän ympärille. Samalla tehdään päivän ruoka-ainehankinnat LuomuAnista ja kalakauppa Nygrenilta.

Seuraavaksi suunnataan antikvariaattiin kirjojen pariin Hannu Peltosen seurassa. Siellä vierähtää varmasti tunti jos toinenkin. Mukaan lähtee leppoisaa lomapäivän luettavaa. Lomalla ei jaksa mitään kovin filosofista.

Ennen lounasta on hyvä herätellä nälkää kävelemällä Hämeenpuiston kautta Sara Hildénin taidemuseolle.

Matkaa kertyy jonkin verran, mutta liikunta tekee hyvää ja samalla näkee kaupunkia. Lounaalle palataan hyvän luomuruoan perässä Kauppahallin Armas Deliin.

Rauhallisesti alkaneen päivän jälkeen kaipaa jo hieman toimintaa. Kannatuksen vuoksi käydään Hakametsän harjoitushalleissa katsomassa junioripelin jääkiekkoa.

Iltaohjelmana nautitaan musiikkia Tampere-talossa. Esityksen jälkeen mennään illalliselle ravintola Marusekiin, ja päivän päätteeksi yövytään kauniissa Hotelli Tammerissa.

JUKKA SALMINEN JENNI LAHTONEN GRAAFINEN SUUNNITTELIJA, SISUSTUSSUUNNITTELIJA, NOKIAN TEHDASSAARI -PROJEKTIN PERUSTAJAJÄSEN.

Veneretki ja turvesauna Vapaapäivän aamu alkaa Nokian Turuntien Shellillä. Autenttisuus kiehtoo, ja kyseisellä huoltoasemalla sitä on riittämiin. Shelliltä kahvi mukaan ja kohti Nokian satamaa, josta lähtee venekyyti Tampereen Laukontorille.

Aamupäivä kuluu kasvitieteellisessä puutarhassa Arboretumissa. Sieltä matka jatkuu Trash & Treasures -kirpputorille, jonka jälkeen mennään vierailulle vastapäätä sijaitsevaan ortodoksiseen kirkkoon. Kirkko on erittäin kaunis ja mielenkiintoinen pienine yksityiskohtineen.

Seuraavaksi on vuoro rentoutua Telakan turvesaunassa, jossa järjestetään myös naisten iltoja. Naisten illoissa on saunan lisäksi mahdollisuus erilaisiin hoitoihin. Samalla syödään päivällistä Telakalla.

Rentoutumisen jälkeen siirrytään keskustaan ja koskenvartta pitkin Satakunnankadun pieniin antiikkiliikkeisiin. Ostoksilta matka jatkuu Finlaysonin ja Mältinrannan kautta Aspinniemen rantaan piknikille kaveriporukalla. Päivä päättyy Mustalahden satamaan hyvän musiikin tahdittamana miljöötä ihaillen ja seurasta nauttien.

VALOKUVAAJA, MUUSIKKO JUKKA ÄSSÄ -YHTYE

Hyvää ruokaa ja matseja Täydellinen vapaapäivä kuluu hyvästä ruoasta ja seurasta nauttien. Aamu alkaa rauhassa. Pitkien yöunien jälkeen nautitaan vaimon kanssa myöhäinen brunssi Elianderin rannassa.

Brunssilta matka jatkuu TR1:seen, jossa on esillä hyvä valokuvanäyttely.

Näyttelyn jälkeen suunnataan kohti Tammelaa; Veijon Kokkitykkiin Kyllinkadulle tai ravintola Borneoon Ilmarinkadulle. Borneossa on todella hyvä lounasbuffet ja Veijolta saa hyvää kalakeittoa. Syömisen jälkeen on aika hieman levähtää ja pysähtyä Telakalle juomaan päiväoluet.

Tammelassa katsotaan Ilves vastaan HJK futismatsi, jonka Ilves tietysti voittaa. Ruohokentältä jatketaan kantapaikka Gastropub Sohoon, jossa katsotaan vuorostaan jääkiekon MMpelejä tai futiksen liigapelejä. Sohossa on hyvä tunnelma, siellä voi sanailla tuttujen kanssa hyvässä hengessä.

Pelien jälkeen matka jatkuu Sorsapuistoon, jossa Juuso Ahvenaisella on pop up -ravintola. Mies tekee mitä parhainta pizzaa. Nautitaan alkuillasta rennosti hyvän ruoan, juoman ja ystävien seurassa. Illalla on Dungelin keikka Telakalla, mutta sitä ennen mennään yhtyeen laulajan kanssa veneilemään Näsijärvelle. Keikan jälkeen olisi huikeaa päättää päivä kattoterassijatkoilla. Kaikille avoin kattoterassi Tampereelta tosin vielä puuttuu.

Vanhaa tehdasmiljöötä ja putiikkeja Hyvä päivän aloitus on aamukävely Pyynikin rantaan. Matka taittuu mukavasti Hämeenpuistosta Pyynikin harjun kautta rantareitille. Kävellessä ihaillaan harjun kupeessa olevia mahtavia puutaloja ja alueen kauniita maisemia.

Kävelyreitti jatkuu Galleria Himmelblauhun. Galleriasta löytyy mielenkiintoista grafiikkaa ja se sijaitsee näyttävällä paikalla vanhojen Finlaysonin tehdasrakennusten keskellä.

Gallerian isoista ikkunoista on hieno näkymä koskelle. Samalla pihalla on myös TR1:sen taidehalli, jossa on ollut myös omia töitäni esillä.

Plevnan elokuvateatteri on lähistöllä, ja siellä käydään katsomassa iltapäiväelokuva. Leffan jälkeen pysähdytään syömään La Familiaan, jonka valikoimista löytyvät hyvät salaatit ja paljon makeita herkkuja.

Ruoan jälkeen matka jatkuu putiikkikierrokselle keskustaan. Aleksanterinkadun ja Verkatehtaankadun kulma on hyvin eläväinen putiikkialue. Yksilöllisiä liikkeitä on myös Aleksis Kiven kadun Laukontorin päädyssä. Shoppailun päätteeksi on hyvä levähtää Laukontorilla ja nauttia veden läheisyydestä sekä toritunnelmasta.

Illalla lähdetään tamperelaisen Ochre Roomin keikalle O Connell’siin.

Hämeenpuistossa sijaitsevassa irlantilaispubissa on hyvä tunnelma, ja bändi soittaa mitä parhainta musiikkia.

TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄ

39

Virva Antila

Kirjoittaja on hortonomi ja floristi, joka pyrkii etsimään totutusta poikkeavia ratkaisuja kasvien parissa. Oma puoti on mainio paikka näille kokeiluille.

Kotikaupunkinsa Tampereen ilmeessä hän näkisi

1

Pelkistä vihanneksista toteutetut kasvikuutiot loivat uudenlaisen tunnelman Pirkkahallin edustalle Palvelutukkurien Kevätkarkelo-juhlaan.Toteutus Miss Flower.

2

Sisätiloissa kasvava puu on odottamaton lisä ja luo näin mielenkiintoisen efektin sisustukseen.

3

Ravintola Luomoon Helsinkiin tehty vertikaalipuutarha, jossa tärkeintä on kasvien vaihtelumahdollisuus. Toteutus Miss Flower

mielellään vihertävää muotoilua kaikissa mahdollisissa muodoissaan.

Monipuolinen vihersisustaminen tekee tuloaan Suomeen

3

Kasvualustana viherseinässä käytetään huopaa tai muuta vedenkestävää ja kosteutta imevää materiaalia. Mukaan lisätään kastelujärjestelmä ja viherseinä on valmis käyttöön. Kasveiksi kannattaa valita roikkuvia tai ylös-

Englannissa puhutaan floral designista. Meillä samaa asiaa nimitetään hiukkasen tylsästi kukkasidonnaksi. Kukkien ja kasvien kekseliäs yhdistely ja käyttö mitä erilaisimmissa kohteissa on kuitenkin muotoilua siinä missä upea muotiluomus tai designhuonekalu. Euroopassa floristeille, kukkamuotoilijoille, annetaan yhä useammin hauskoja ja vaativia projekteja. Myös Suomessa kukkasidonnat ovat muuttuneet haastavammiksi, enää ei riitä pelkkä sidottu kimppu vaan odotetaan jotain ennennäkemätöntä ja henkilökohtaisesti räätälöityä.

päin kasvavia kasveja, joilla saa nopeasti peittävyyttä. Viherseinän toteutustapoja on loputtomasti, vain mielikuvitus on rajana.

Saatavilla on myös helppoja kasvualustaratkaisuja, joiden avulla kuka tahansa voi suunnitella ja toteuttaa itseään miellyttävän viherseinän kotiinsa.

2

1

FLORISTIN TYÖHÖN HAASTETTA TUO RÄÄTÄLÖITY VIHERSISUSTAMINEN JULKISIIN TILOIHIN JA SUURIIN TAPAHTUMIIN. KASVIT JA KUKAT TAIPUVAT LÄHES MIHIN VAIN, NIILLÄ VOIDAAN ELÄVÖITTÄÄ RAKENNUKSIA JA LUODA OMAPERÄISTÄ TUNNELMAA.

VIHERSEINÄ

WWW.MISSFLOWER.FI

Tällä hetkellä kovassa nosteessa on vihersisustaminen ja erityisesti viherseinät. Puhutaan myös vertikaalipuutarhoista. Idean isä on ranskalainen Patrick Blanc, joka on toteuttanut huikeita, seiniä pitkin kasvavia puutarhoja niin sisä- kuin ulkotiloihinkin.

Vertikaalipuutarha on tapa tuoda viherkasvit osaksi sisustusta ja korvata niillä esimerkiksi tauluja ja muita perinteisiä sisustuselementtejä. Erilaisten kasvien väreillä, lehtikoolla ja kasvutavalla voi leikitellä ja

luoda erilaisia kuvioita seinään.

Kukkien ja viherkasvien lisäksi hedelmät, vihannekset sekä erilaiset oksat ja kävyt toimivat osana vihersisustusta ja koristelua. Kaikkea kannattaa kokeilla ja unohtaa hetkeksi perinteinen käyttötarkoitus. Näin syntyy uutta ja luovaa kukkamuotoilua.

TAMPERE KAIPAA ENEMMÄN VIHREÄÄ Suuriin tapahtumiin tunnelmaa haetaan vihersisustamisesta. Isot tapahtumat ovat floristeille yleensä vaativia tehtäviä. Hyvin toteutettuna suurien juhlien tai paikkojen kukitus ja vihersisustus tekevät moniin lähtemättömän vaikutuksen. Parasta on, jos ihmiset saavat inspiraation toteuttaa jotain samanlaista omaan kotiinsa pienemmässä mittakaavassa.

Tampereen kaupunkikuvaan kaivattaisiin lisää viherelementtien käyttöä. Katukuvassa on totuttu näkemään ainoastaan perinteisiä kukkaistutuksia kesäaikaan, vaikka kukkia ja kasveja olisi mahdollista hyödyntää mitä moninaisimpien ympäristöjen luomisessa. Miltä kuulostaisi esimerkiksi havukasveista toteutettu ympärivuotinen vertikaalipuutarha virastotalon ulkoseinässä? Maailmalla kukilla ja kasveilla on muotoilukulttuurissa keskeinen osa.

Miksi Tampere ei ottaisi siitä mallia ja hyödyntäisi tehokkaammin viherrakentamista? Näyttävyyden ja viihtyvyyden lisäksi kasvillisuustempauksilla olisi mahdollisuus kohottaa Tampereen muotoilumyönteistä imagoa.

MONIPUOLINEN VIHERSISUSTAMINEN

41

Veikko Halmetoja

Kirjoittaja on kuvataidekriitikko ja -kuraattori, joka asui Tampereella kymmenen vuotta. Hän kirjoitti Aamulehteen vuosina 2002-2007 ja on kirjoittanut Helsingin Sanomiin vuodesta 2009. Mäntän

kuvataideviikkojen toiminnanjohtajana hän toimi 2007-2010.

TAMPEREEN GALLERIATARJONTA ON JÄRJESTÖVETOISTA Kestääkö tamperelainen kuvataidetarjonta kansallisen vertailun? Mikä on Tampereen rooli suomalaisessa galleriakentässä?

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että galleriat keskittyvät Helsinkiin ja sielläkin aivan keskustaan, Punavuoren alueelle.

Onkin totta, että suurimmat liiketaloudellisin periaattein toimivat galleriat ovat Helsingissä, samoin valtakunnallisten liittojen galleriat.

Muualta Suomesta löytyy yksittäisiä kansallisesti tunnettuja gallerioita. Tällaisia ovat esimerkiksi Galleria Harmaja Oulussa, Galleria Nuovo Lahdessa ja Galleria G12 Kuopiossa.

Porin kaupunki ylläpitää usein tasokkailla näyttelyillä yllättävää Poriginal Galleriaa.

Muutoin Helsingin ulkopuolinen galleriakenttä on vahvasti yhdistysvetoista.

Turun vahvuus oli pitkään Galleria AMA, joka on sittemmin siirtynyt Helsinkiin. Sen vanhoissa tiloissa toimii profiililtaan vaatimattomampi, mutta silti tasokas Turun taiteilijaseuran Galleria Å. Turusta tunnetaan myös perinteikkään Turun Taidegraafikot ry:n ylläpitämä Joella sekä vaihtoehtoisempaa mainetta kantava Arte ry:n pyörittämä Titanik.

Tampere on tunnettu parista vahvasta taidemuseostaan. Tampereen taidemuseo ylittää uutiskynnyksen erityisesti Vuoden nuori taiteilija -palkintonäyttelyllään. Sara Hildénin taidemuseo on kansainvälisten näyttelyidensä osalta kenties Suomen paras museo.

Pirkanmaan kuvataiteen aluenäyttely Pirkanmaan Triennaali on onnistunut lyömään itsensä läpi ainakin taidealan sisällä.

Tampereen taidemuseon alaisuudessa ilman tiloja toimiva Nykytaiteen museo on tunnettu tasokkaista ja kiinnostavista kaupunkitaidetapahtumista. Pirkanmaan Taidesuunnistus järjestettiin jo yhdeksännen kerran ja siinä oli tänä vuonna mukana 122 kohdetta.

Tapahtumassa tehtiin kävijäennätys: 15 740 vierailijaa kävi tapaamassa kuvataiteilijoita ja seuraamassa heidän työskentelyään.

42

TAMPEREEN GALLERIATARJONTA

Tampereen ulkopuolella Pirkanmaan alueella toimii kaksi Suomen tärkeintä kesänäyttelyä: Mäntän kuvataideviikot ja Purnu Orivedellä. Kuvataideviikot täyttää kaksikymmentä vuotta tänä kesänä ja Purnu on toiminut kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen kesäateljeessa jo vuodesta 1967. Myös pienempiä kesänäyttelyitä on lukuisia muun muassa Teemu Luodon perinteikäs Kuhmalahden taidepappila, sekä Virroilla sijaitseva Taide-Art Nuuttila.

Kuvataiteen ystävä ei siis näänny tylsyyteen Tampereella. Tarjontaa piisaa monien eri toimijoiden organisoimana. Tampereella on myös Suomen paras galleriatarjonta, jos ylivoimainen Helsinki jätetään vertailun ulkopuolelle.

Tampereen galleriakentän selkärangan muodostaa kolme paikallisten yhdistysten vetämää galleriaa. Tampereen Taiteilijaseuran Taidekeskus Mältinranta on iso teollisuusmainen näyttelytila, jossa nähdään runsaasti myös Tampereen ulkopuolisten taiteilijoiden näyttelyitä. Mältinrannassa sijaitsevat myös Taiteilijaseuran toimistotilat sekä mahtavan hienot työskentelytilat, joita seuralaiset ja muutkin voivat vuokrata käyttöönsä erimittaisiksi ajanjaksoiksi.

Tampereen Saskiat ry on Tampereen Taiteilijaseuran tukijärjestö, joka ylläpitää Galleria Saskiaa. Galleria perustettiin vuonna 1970.

Saskioiden toiminta perustuu vapaaehtoistyölle, jota taiteilijoiden puolisot yhdistyksessä tekevät. Viihtyisä näyttelytila toimii Hiekan taidemuseon alakerrassa.

Kolmas galleriaa ylläpitävä yhdistys on nuorten taiteilijoiden Rajataide ry, joka sai viime vuonna Kuvataiteen valtionpalkinnon ensimmäisenä yhdistyksenä koskaan.

Rajataide ylläpitää Galleria Rajatilaa, joka tunnetaan koko maassa linjaltaan ja asenteeltaan rohkeana näyttelytilana. Rajataide

kustantaa myös valtakunnallista taidelehteä nimeltä ½-lehti. Se sai viime vuonna kulttuuriministeriön jakaman kulttuurilehtien laatupalkinnon.

Tampereella on myös liiketaloudellisin perustein toimivia gallerioita, joista valtakunnallisesti merkittävin on Grafiikanpaja Himmelblau gallerioineen. Himmelblaussa vedostetaan sekä suomalaisen taidegrafiikan klassikkosarjan teoksia että nykytaiteilijoiden taidegrafiikkaa. Löytyypä valikoimasta joitain kansainvälisiä huippunimiäkin kuten Richard Deacon ja Sean Scully. Pajan yhteydessä toimivassa galleriatilassa on nähty näyttelyitä monilta suomalaisilta huipputekijöiltä. Muun muassa syksyllä 2012 esillä ollut Jani Leinosen näyttely olisi ollut tapaus Helsingissäkin.

Perinteikäs Taidesalonki Husa toimii edelleen. Vuonna 1956 perustettu galleria esittelee tamperelaiselle yleisölle pääsääntöisesti lahjakkaita läpimurron jo tehneitä tai läpimurron kynnyksellä olevia nuoria maalareita. Galleriassa on nähty muun muassa Jani Hännisen näyttelyitä.

Tampereen galleriakentän nuorempia tulokkaita ovat esimerkiksi yhdistysvetoinen Galleria Ronga ja Galleria Kapriisi, jolla on hyvät tilat Hämeenpuistossa. Hämeenpuistossa on myös Tulenkantajien kirjakaupan yhteydessä sijaitseva pienen pieni Galleria Koppelo, jossa on säännöllisesti kiinnostavia näyttelyitä. Tamperelaistunut kuvanveistäjä Tuija Teiska esitteli siellä komeita uusia luuveistoksiaan keväällä 2013.

Kaiken kaikkiaan Tampere on galleriakaupunkina kohtuullinen. Helsingin kanssa ei ole mahdollisuutta kilpailla, koska ostava yleisö on niin paljon vähäisempää, mutta paikka muun Suomen kuvataidekaupunkien ykkösenä lohduttaa!

,VWB "SJ *KÊT

5BOTTJUFBUUFSJ .% 4:,4:/ 5" ,"/ &4*5:,4&5 53*6.'* LPS "SJ /VNNJOFO

4&#"45*"/ B PM IW 4J LPS 4VMFWJ

)ÊMMÊ OÊZUUÊNÚ )ÊNFFOLBUV 5BNQFSF

XXX UBOTTJUFBUUFSJNE å

<ćƐŝͲ ũĂ ƚĂŝĚĞƚĞŽůůŝƐƵƵƐ͕ ĮŶŶŝƐŚ ĂƌƚƐ ĂŶĚ ĐƌĂŌƐ Käsi- ja taideteolůŝƐƵƵƐĂůĂŶ ŶćLJƩĞůLJŝƚć ũĂ ŶćLJƩĞůLJŵLJLJŵćůć

Ihanien tavaroiden ũĂ ŬćƐŝƚLJƂƚƵŽƩĞŝĚĞŶ myymälä

džŚŝďŝƟŽŶ ĂŶĚ ^ŚŽƉ

'ŝŌ ^ŚŽƉ

Taito Pirkanmaa ry sĞƌŬĂƚĞŚƚĂĂŶŬĂƚƵ Ϯ dĂŵƉĞƌĞ Ɖ͘ Ϭϯ ϮϮϱ ϭϰϬϵ ŵĂͲƉĞ ϭϬͲϭϴ͕ ůĂͲƐƵ ϭϮͲϭϲ

WŝƌŬĂŶŵĂĂŶ <ŽƟƚLJƂ KLJ ,ĂƚĂŶƉććŶ ǀĂůƚĂƟĞ ϰ dĂŵƉĞƌĞ Ɖ͘ Ϭϯ ϮϮϱ ϭϰϭϱ ŵĂͲƉĞ ϭϬͲϭϴ͕ ůĂ ϭϬͲϭϱ

ǁ ǁ ǁ͘ƚ Ă ŝ ƚ Ž Ɖ ŝ ƌ ŬĂ Ŷ ŵ Ă Ă ͘Ĩ ŝ

DesignOnTampere Pop up -kauppa Tampereen Sokoksen 2.kerroksessa naistenvaateosastolla vuoden ajan

Kahden kuukauden v채lein vaihtuva valikoima tamperelaisten suunnittelijoiden vaatteita ja asusteita