ELSA News 1/2017 by ELSA Turku

1/2017

Pelastaako Pariisin ympäristösopimus maailman? Katsaus ympäristörikollisuuteen laiton jätekauppa ilmiönä YK:n metsästrategia metsäasioita kokoavana tekijänä

A just world in which there is respect for human dignity and cultural diverse

Kuva: Emilia Sakko ELSA Turku ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Venla Ristola venla.h.ristola@utu.fi

Pääkirjoitus ..........................................................................3

Taitto, kuvitus ja kansi Venla Ristola

Puheenjohtajalta .................................................................4

Takakannen kuva Adele Bjugg Toimituskunta Adele Bjugg Lasse Heliste Krister Koskela Johanna Kuusisto Virpi Lehtinen Sini Lilja Lasse Lipsanen Matias Nikkari Tuija Raappana Samuli Raikunen Emilia Sakko Aapo Tapio Jussi Väätäinen Ilmoitusmyynti Sari Lempinen ELSA Turku ry Yo-talo B, 2.kerros Rehtorinpellonkatu 4 B 20500 Turku elsa-turku.fi Painopaikka Painosalama Oy Tykistökatu 4 A 20520 Turku

Kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos ja kiertotalous...........................................................................5 On nähtävä metsä puilta....................................................8 Ympäristöoikeus ympäristöjuristin näkökulmasta.....................................................................12 Law students around the world......................................14 Likaista kauppaa................................................................18 Pariisin ilmastosopimuksella varmistetaan vihreämpi tulevaisuus..........................................................................22 Pääsihteeriltä .....................................................................27 Copyright 2017 ELSA Turku ry Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä ISSN 1458-185X

MIKÄ ON ELSA TURKU? ELSA Turku on kansainvälisen opiskelijajärjestö ELSAn paikallisryhmä, joka toimii Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa tarkoituksenaan edistää ja tukea oikeustieteen opiskelijoiden oppimista, ammattitaidon kehittymistä ja kansainvälistymistä. ELSA Turulla on yli 700 jäsentä. The European Law Students’ Association ELSA on maailman suurin sitoutumaton, voittoa tavoittelematon ja akateeminen oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammatillisia ja sosiaalisia valmiuksia. Toimintamuotona on seminaarien, konferenssien, erilaisten akateemisten aktiviteettien sekä kansainvälisen harjoitteluvaihdon järjestäminen. ELSAlla on 43 jäsenmaata ympäri Eurooppaa ja yhteensä yli 40 000 jäsentä lähes 300 yliopistossa.

Jo vuonna 1972 Yhdistyneiden Kansakuntien Tukholman ympäristökonferenssissa hyväksyttiin julistus, jonka mukaan ihmisellä on perusoikeus vapauteen, tasa-arvoon ja kunnollisiin elinehtoihin ympäristössä. Julistuksen mukaan ihmisellä on vakava vastuu ympäristön suojelemisesta ja parantamisesta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Viime vuoden lopulla Suomessa ratifioitiin ensimmäinen maailmanlaajuinen ja siten käänteentekevä ympäristösopimus, Pariisin ilmastosopimus. Ympäristöministeriön ilmastoasioiden pääneuvottelijan Outi Honkatukian mukaan sopimuksen vaikutukset ympäristösääntelyyn ovat kiistattomat. Uunituoreen YK:n metsästrategian merkittävimmät seuraukset ovat metsien suojelua sekä kestävää käyttöä koskevan kansainvälisen yhteistyön johdonmukaistaminen sekä tavoitteiden yhtenäistäminen. Haastattelimme aiheesta ympäristöministeriön neuvottelevaa virkamiestä Maarit Loiskekoskea sekä Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijaa Paloma Hannosta. Ympäristörikollisuus poikkeaa perinteisestä rikollisuudesta. Laittomaan jätekauppaan liittyvää rikollisuutta esiintyy Suomessa lähes kaikissa muodoissa ja siihen liittyy valtava talou-

dellinen intressi. Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat Terhi Kankaanranta ja Leila Suvantola ovat mukana kansainvälisessä työryhmässä, jonka tavoitteena on laittoman jätekaupan torjunnan tehostaminen Euroopassa. Lisäksi ympäristöasioihin erikoistunut asianajaja Riitta Rämä kertoo työstään ja näkemyksistään koskien ympäristöoikeutta. Myös ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula antoi haastattelun ympäristöoikeuden taustaajatuksista sekä kestävän kehityksen elementistä, kiertotaloudesta. Tapasin kesällä matkustaessani italialaisranskalaisen Adriano Fenarolin, joka opiskelee oikeustieteitä Pariisin yliopistossa ja on työskennellyt Wienissä YK:n huumausaine- ja rikosasioiden osastolla. Hän kirjoittaa omista kokemuksistaan opiskeluun ja työhön liittyen sekä antaa myös arvokkaita ohjeita elämää varten.

Avartavia lukuhetkiä, Venla Ristola Päätoimittaja

ELSA News 1/2017

täksi vuodeksi ennätyssuuriksi. Lisäksi kahvitettiin sekä jäsenistöä että tiedekuntaakin. Pidimme ansiomitalien jakotilaisuuden yhdessä kiitossitsien kanssa. Konsepti oli onnistunut. Olemme käyneet maaliskuun aikana ulkomaanmatkalla Lontoossa sekä järjestäneet maaliskuussa jo legendaksi muodostuneen poikkitieteellisen Drinking Game Nightin sekä Kirkkaiden Wiinojen illan. Lisäksi huhtikuun alun IFP-viikolle on tarjolla huikeaa ohjelmaa kasvisruokaillan sekä paneelikeskustelun muodossa. Viikon aiheena on tämänkin lehden teemaan sopivasti ympäristöoikeus. Koko hallituksemme odottaa innolla kevään tulevia tapahtumia ja toivommekin myös jatkossa jäsenistöltä ehdotuksia uusista tapahtumamuodoista. Hallituksemme sai kattavan perehdytyksen tulevaan vuoteen jo viime vuoden lopulla perinteikkään transitioristeilyn merkeissä. Haluaisinkin sanoa vanhalle hallitukselle mielettömän kiitoksen tiedonjaosta, kannustamisesta ja aktiivisesta tuesta! Teimme jälleen uuden ennätyksen toimihenkilöhakemusten määrässä, mikä on tietysti erittäin positiivinen asia. On upeaa huomata, että yhä useampi on kiinnostunut toimimaan ELSAssa vastuullisissa tehtävissä.

Pyrimme tänäkin vuonna kehittämään ELSA Newsin ulkoasua ja varsinkin lehden sähköistä versiota luettavampaan muotoon! Lisäksi talven aikana jälleen yksi rivijäsenemme osallistui Winter Law Schooliin jakaen huikeaa kokemustaan koko jäsenistölle. Haku tulevan kesän Summer Law Schooleihin on auki, ja suosittelen lämpimästi osallistumista näille kursseille ELSA-kokemuksesta riippumatta. ELSAn kansainväliset tapahtumat ovat mahtavia mahdollisuuksia verkostoitua Alkuvuosi on lähtenyt vauhdikkaasti liikeurooppalaisten oikkareiden kanssa ja opkeelle. Tammikuussa järjestettiin poikkitiepia uutta. teelliset Contact & Career Jussi Väätäinen –rekrytointimessut, jotka olivat kasvaneet Puheenjohtaja

ELSA News 1/2017

ja kiertotalous Vasta viime vuosina olemme todellisuudessa alkaneet ymmärtää suhdettamme ympäristöön ja vastuutamme siitä. Vuosikymmenten kehityksen mukanaan tuomat ympäristöongelmat ovat vihdoin saaneet ihmiskunnan, valtioiden ylintä johtoa myöten, ajattelemaan ympäristöä aivan uudella tavalla. Tämä kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos tulee lähitulevaisuudessa näkymään meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässämme, samalla myös ympäristöasioiden oikeudellisessa sääntelyssä. Ympäristöoikeudella on pitkät perinteet. Jo antiikin Roomassa esiintyi ympäristöoikeudellista sääntelyä liittyen muun muassa maankäyttöön ja naapurussuhteisiin. Yhteistä sääntelylle oli ihmiskeskeisyys aina 1900-luvun lopulle asti. Tärkeintä oli varmistaa ihmisten mahdollisuus hyödyntää luonnonvaroja ja turvata ihmisten terveys paikallisilta ympäristöuhilta. Muutos kohti ympäristökeskeistä sääntelyä alkoi 1970-luvulle tultaessa Euroopan Yhteisöjen johdolla ja se on jatkunut tähän päivään asti. "Nykyään ympäristönsuojelun ja ympäristöoikeuden suurimpana haasteena on ilmastonmuutos", sanoo Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula. Yleisesti tunnustetut globaalit ongelmat ovat pakottaneet kehittämään ympäristöoikeudellista sääntelyä yhä moninaisemmaksi. Ympäristöoikeus näkyy nyky-

ään yhä vahvemmin kaikkialla yhteiskunnassa suurista kansainvälisistä sopimuksista ympäristöystävälliseen rakentamiseen ja tuotekehittelyyn. Kumpulan mukaan ajattelutavan muutos näkyy tällä hetkellä erityisesti kiertotalouden kehityksessä ja asteittain lisääntyvässä sääntelyssä. Kiertotalous käsitteenä on melko uusi. Se on syntynyt Euroopan Unionin piirissä viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen tavoitteena on muuttaa perustavanlaatuisesti käsitystämme koko tuotteen elinkaaresta. "Suomessa korkea koulutustaso ja tutkimuksellinen infrastruktuuri takaavat yhdessä modernin teknologian kanssa mahdollisuuden uusiin energiatehokkaisiin innovaatioihin." Aikaisemmin EU-tasoinen jätesääntely on keskittynyt yksinomaan tuotteiden elinkaaren loppupäähän ja jätteiden käsittelyyn. Nyt tavoitteena on niin sanotun kehdosta hautaan -ajattelun myötä parantaa tuotteiden ekologisuutta ja kestävää kehitystä. Huomiota kiinnitetään tuotteen ympäristövaikutuksiin koko sen elinkaaren aikana jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteen materiaalit ovat eroteltavissa ja kierrätettävissä. Yritykset voisivat mahdollisesti myös itse huolehtia tuotteidensa huollosta ja uusiokäytöstä. Esimerkkinä kiertotaloudesta voidaan mainita maailman suurimpiin

ELSA News 1/2017

mattovalmistajiin kuuluva Interface, joka Ympäristönsuojelullisen ulottuvuuden livuokraa mattoja leasing-sopimuksella yrisäksi Kumpula tunnustaa kiertotalouteen tyksille. Käytetyt matot palautuvat tehtaalle liittyvän taloudellisen potentiaalin. Esimeruusien mattojen raaka-aineiksi. kiksi Suomessa korkea koulutustaso ja tutkimuksellinen infrastruktuuri takaavat Kumpulan mukaan kiertotalous on vielä yhdessä modernin teknologian kanssa mahSuomessa enemmän toimija-aloitteista eikä dollisuuden uusiin energiatehokkaisiin inmerkittävää oikeudellista sääntelyä ole vielä novaatioihin. Suomen kestävään olemassa. Tämä johtuu pitkälti taloudellisen kehitykseen tähtäävän julkisoikeudellisen kentän laajuudesta: kattavaa ja kaikille aloille rahaston Sitran selvityksen mukaan kiertosopivaa sääntelyä on varsinkin EU-tasolla talous on Suomelle 1,5-2,5 miljardin euron vaikea luoda, kun samoilla pykälillä pitäisi arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. säännellä niin pahvimukien kuin traktoreidenkin valmistusta. Silti kiertotalouden keKiertotalouden lisäksi ympäristöajattelun hittäminen on yksi EU:n merkittävimmistä muutos näkyy Kumpulan mukaan myös hankkeista, jota se on vauhdittanut Komismuualla yhteiskunnassa ja ympäristöoikeusion vuonna 2015 lanseeraaman kiertotaden alalla. Ihmiset ovat tänä päivänä yleisesti louspaketin avulla. Paketissa asetetaan EU:n aikaisempaa tietoisempia ilmasto-ongelmista yhteisiksi tavoitteiksi muun muassa yhdysja ainakin välillä pysähtyvät ajattelemaan tekuntajätteiden 65 prosentin kierrätysaste ja kojensa seurauksia päivittäisiä valintoja tehdessään.

"Oikeustieteen opiskelijat ovat selvästiaikaisempaa tietoisempia ympäristöasioista ja niiden merkityksestä" kaatopaikkajätteen vähentäminen enintään 10 prosenttiin kaikesta jätteestä vuoteen 2030 mennessä. Siirtymää tuetaan Euroopan rakenne- ja investointirahaston rahoituksella, Horisontti 2020 -ohjelmasta saatavalla 650 miljoonan euron tuella, rakennerahastoista saatavalla jätehuoltoon tarkoitetulla 5,5 miljardin euron tuella sekä kansallisella tasolla tehtävillä investoinneilla. Tarkoituksena on saada tuottajat ja rahoittajat kiinnostumaan kiertotaloudesta ja investoimaan sen kehittämiseen.

ELSA News 1/2017

Ympäristöllinen ajattelu näkyy tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa ihmisten arvostaessa yhä enemmän ekologisuutta ja kestävää kehitystä. Yhteiskunnallinen muutos heijastuu luonnollisesti myös oikeudelliselle alalle. Niin sanotun läpäisyperiaatteen myötä ympäristövaikutukset on otettava huomioon kaikessa lainsäädännössä ja ympäristöoikeudellinen sääntely linkittyy yhä useammille oikeudenaloille. Kumpulan mukaan viime vuosien kehitys näkyy esimerkiksi liikejuridiikan alalla, asianajotoimistojen ympäristöenergiayksiköiden ollessa jatkuvassa kasvussa. Syynä tähän on ympäristöoikeudellisen sääntelyn lisääntyminen yritysten välisessä toiminnassa. Aikaisemmin ympä-

ristöoikeuden osaajat työllistyivät lähinnä Vaikkei ympäristöoikeuden tentti vieläkään eri hallinnon aloille, mutta tänä päivänä yk- kuulu kestosuosikkeihin, on kiinnostus oisityinen sektori vetää pidemmän korren. keudenalaa kohtaan selvästi kasvussa. Kehityssuunta on oikea, sillä ympäristöoikeus "Oikeustieteen opiskelijat ovat selvästi ai- on ehdottomasti yksi kasvavista tulevaisuukaisempaa tietoisempia ympäristöasioista ja den oikeudenaloista. niiden merkityksestä", sanoo Kumpula. Lasse Heliste

LexHulkin arvoitus löytyy tästä kuvasta

Maaliskuun alussa päästiin kokemaan mitä Lontoon suurkaupunki pitää sisällään. Näimme niin parlamenttitalon toiminnassaan, nykytaidetta Tate Modernissa ja yöelämää mitä erilaisimmissa lontoolaisissa pubeissa ja baareissa. Reissuun mahtui tunteita laidasta laitaan. Niistä sekä muista matkan tapahtumista voit lukea pian blogistamme. www.elsaturku.wordpress.com

Peukkukuva: Pixabay

Lontookuvat: Emilia Sakko

ELSA News 1/2017

Monimuotoinen metsäluontomme tarjoaa mahdollisuuden virkistykseen, luontomatkailuun ja metsien monikäyttöön, mutta on samalla äärimmäisen herkkä erilaisille ympäristön muutoksille. Metsien käytön tulisi olla kestävää niin kansallisella kuin globaalillakin tasolla ja metsäkatoa pitäisi hidastaa.

Tilastoja vertaillessa huomaa, että Suomen metsiensuojelun taso on YK:n antamien ohjenuorien puitteissa maailman kärkiluokkaa. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kuitenkin muistuttaa, että sukupuuttoaallon keskellä tällainen vertailu antaa helposti väärän kuvan. Suomen ympäristöä ei myöskään voi verrata monienkaan maiden ympäristöön. Ei vaadi kovinaan paljoa, että Suomi täyttää YK-tavoitteet ja näiden tavoitteiden täyttäminen ei valitettavasti metsäluontoa pelasta. Han-

ELSA News 1/2017

nonen jatkaa, että Suomen ympäristön monimuotoisuuden mittareilla pitäisi tapahtua enemmän. Metsälajisto voi edelleen huonosti, sillä metsäelinympäristöistä 70 prosenttia ovat uhanalaisia ja lajeista noin 800. Monimuotoisuuden kannalta merkittävien metsätalouden indikaattorien kuten lahopuun sekä harvinaisten lajien kartoitus osoittaa, että metsätalous ei ole kestävää. Suurin uhka monimuotoisuudelle on metsiemme hakkuut. Hakkuiden myötä myös kasviston hiilensidontakyky pienenee, millä taas on kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus.

Suomen ja monen muunkin maan avunhuutoon vastattiin, kun YK:n metsäfoorumi loi hiljattain metsästrategian vuosille 2017-2030. Kyseessä on uusi metsäasioita yhteenkokoava strategia, joka kattaa kaikki YK:n jäsenmaat sekä koko YK:n järjestelmän ja asiaankuuluvat sidosryhmät. Vuonna 2001 perustetun metsäfoorumin tavoitteena on edistää, seurata ja arvioida metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä luoda hallituksille mahdollisuus kansainvälisen metsäpolitiikan kehittämiseen ja metsiä koskevan keskustelun jatkamiseen. Metsien kestävän hoidon ja käytön päätavoitteita ovat aina taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurillinen ja ekologinen kestävä kehitys.

metsäkadon torjunnasta. Loiskekoski pitää tavoitetta melko realistisena. Metsittyminen on lisääntynyt ympäri maailmaa ja on ikään kuin kasvava trendi jo nyt. Tavoitteen toteutuminen riippuu ulkopuolisen rahoituksen lisäksi myös yksittäisen valtion kyvystä ja halusta panostaa metsähankkeisiin. Metsäkadon globaalina ongelmana Loiskekoski näkee metsäsektorin ulkopuolelta tulevat paineet. Esimerkiksi tropiikissa metsää raivataan erityisesti peltojen ja plantaasien tieltä, jolloin metsäpinta-alan määrä vähenee selvästi. Ilmaston lisäksi, metsähakkuiden vaikutukset näkyvät myös alkuperäiskansojen elinoloissa, sillä merkittävä osa ravinnosta saadaan juuri metsistä.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Maarit Loiskekoski kertoo metsästrategian merkittävimmän vaikutuksen ole"Kyseessä on uusi metsäasioita van kansainvälisen yhteistyön johdonmukaistaminen sekä tavoitteiden yhyhteenkokoava strategia, joka tenäistäminen. Yhteinen, selkeä linjaus on kattaa kaikki YK:n jäsenmaat merkittävässä asemassa, jotta todellisia tusekä koko YK:n järjestelmän ja loksia voitaisiin saada aikaiseksi. Lisäksi metsästrategia tuo yhteen eri sopimuksien asiaankuuluvat sidosryhmät." kuten ilmastosopimuksen ja biodiversiteettisopimuksen metsiä koskevia tavoitteita. Kuitenkin iso ”mutta” on se, ettei metsästrategia ole laillisesti sitova sopimus. Strategian toimeenpanemiseen on pyrittävä kaikissa jäsenvaltioissa. Näin korostuukin Kehitysmaiden saaminen mukaan suojelujokaisen valtion oma vastuu huomioida hankkeisiin on iso haaste, jota hidastaa niin strategia päätöksenteossa. heikko hallinto kuin vaikea elinympäristökin. Loiskekoski nostaa esiin kaksi uutta ja Metsästrategian eräs merkittävä tavoite on merkittävää metsiensuojelun päämäärää, metsäpinta-alan lisääminen kolmella pro- jotka sisällytettiin metsästrategiaan. Toinen sentilla, joka vastaa Etelä-Afrikan suuruista päämäärä koskee hallinnon ja yhteistyön aluetta. Käytännössä on kyse nimenomaan parantamista sekä erilaisten sidosryhmien

ELSA News 1/2017

osallistamista mukaan hankkeisiin. Teollisuusmaiden antama apu kehitysmaille on merkittävimpiä keinoja ohjata kehitysmaiden intressejä kohti yhteisiä tavoitteita, mutta tarvitaan myös kansallista sitoutumista ja panostusta metsien kestävään hoitoon ja käyttöön. Toinen uusi päämäärä koskee kehitysmaiden alkuperäiskansojen kirjaamista sekä naisten ja lasten erityistä huomioimista. Kun sopimuksia tehdessä ymmärretään paremmin niiden tarpeet, joita muutokset koskevat, saavutetaan tasapainoisempi lopputulos. Suomen tilanne metsästrategian vaatimusten suhteen on Loiskekosken mukaan jo valmiiksi melko hyvällä mallilla. Strategian painottamat tavoitteet kuuluvat pitkälti kansalliseen toimintamalliimme, mutta lajiston suojelussa on kuitenkin yhä Hannosen mainitsemia heikkouksia. Huomiota tulisi kiinnittää siihen, että Suomessa monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii mahdollisesti enemmän kuin kansainvälisillä sopimuksilla saavutetaan. Hannonen kuitenkin nostaa

Maarit Loiskekoski Neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

10 ELSA News 1/2017

Paloma Hannonen Suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen vahvuuksiksi metsiensuojelussa ja –tutkimuksessa erityisesti kehittyneet kartoitusjärjestelmät sekä uhanalaisuusseurannat. Datan tuotto on korkealaatuista ja informaatiota pystytään keräämään ja taltioimaan erittäin laasti.

"Metsästrategian tuoma yhteistyö on erittäin hyvä alkuyhtenäiselle sekä johdonmukaiselle metsiensuojelutyölle, edellyttäen tietysti, että luodut tavoitteet konkretisoituvat mahdollisimman kattavasti." Metsästrategian tuoma yhteistyö on erittäin hyvä alku yhtenäiselle sekä johdonmukaiselle metsiensuojelutyölle, edellyttäen tietysti, että luodut tavoitteet konkretisoituvat mahdollisimman kattavasti. Kaikesta huolimatta Hannonen huomauttaa, että YK:n prosessit ovat melko vaikeita ja hitaita toteutumaan, jolloin korostuu kansallinen vastuu ja yksityistason oma-aloitteisuus kestävän metsätalouden luomisessa. Aloitteen ei tarvitse lähteä politiikan tasolta, vaan on oltava kykyä käsittää tilanne ja seuraukset myös yksilön näkökulmasta katsottuna. Saadaksemme nauttia jatkossakin jokamiehenoikeuksien kaltaisista vapauksista luonnossamme, on tehtävä yhteistyötä ottamalla huomioon sekä metsien suojelu että niiden ekologisesti kestävä käyttö. Samuli Raikunen

Ympäristöoikeus että kauppatieteiden puolella mahdollisuudet osattiin markkinoida opiskelijoille jo opintovaiheessa. Mielestäni oikeustieteellisessä tiedekunnassa ei osattu kertoa riittävästi siitä, miten monipuolisesti ympäristöoikeus tulee käytännön elämässä sovellettavaksi ja etenkin, mitä työskentelymahdollisuuksia se tarjoaa.” Pitkälle on kuitenkin tultu noista ajoista. Rämän voisi sanoa olleen tuolloin jo aikaansa edellä niin kuin jokainen, joka on Riitta Rämä, asianajaja ja varatuomari seurannut viimeaikaisia muutoksia ympäril”Opiskeluaikoina minulla oli kaksi tentti-in- lämme huomaa, että uravalinta ympäristöoihokkia ylitse muiden, ne olivat ympäristö- ja keuden piirissä poikii tänäpäivänä töitä. hallinto-oikeus ja näistä kahdesta voiton vei ympäristöoikeus. Pääsin molemmista läpi ”Ympäristöasiat ovat nousseet merkittävällä minimipisteillä ja ajattelin, etten koskaan tavalla mukaan yhteiskunnalliseen keskustetarvitse niitä tietoja.” luun. Vähän kärjistetysti sanottuna, ei ole Asianajotoimisto Naturata Oy:n asianajaja sekä varatuomari Riitta Rämä on kuitenkin oiva esimerkki siitä, että kipinän syttyminen ei ole ennakolta määrättyä ja molemmat oikeudenalat kulkevat mukana.

oikeastaan asiaa, johon ympäristöasiat eivät jollakin tapaa liittyisi. Opiskellessani ympäristöoikeutta ympäristöasiat olivat yhteiskunnallisessa keskustelussa välttämätön paha ja lähinnä estetekijä. Nyt ympäristöasiat ovat myös mahdollisuuksia ja niiden huomioon ottaminen on laadukkaan toiminnan tae. Yhteiskunnallinen muutos on muuttanut myös ympäristöjuridiikan kenttää ainakin asianajajan näkökulmasta katsottuna. Ympäristösasiat ovat nykyään mukana vahvasti myös talouteen liittyvissä keskusteluissa.”

”Aika hauskaa on, että tänä päivänä en työssäni juuri muita oikeudenaloja käytä. Opiskellessani minulla ei ollut pienintäkään ymmärrystä siitä, mitä ympäristöoikeuden parissa työskentely voisi tarkoittaa käytännössä. Valmistuttuani pääsin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan ympäristötieteitä ja ympäristöjohtamista. Silloin minulle alkoi Oman ympäristöoikeuteen keskittyvän pikkuhiljaa avautua ympäristöoikeuteen liit- asianjajotoimiston perustaminen herättää tyvät mahdollisuudet, mikä johtui ehkä siitä, tässä vaiheessa varmasti monissa opiskeli-

ELSA News 1/2017

joissa epäilyksiä. Mitä jos määrällisesti suurin osa tapauksista keskittyy liito-oravan papanoihin tai asemakaava kiistoihin? Rämä on kuitenkin sitä mieltä, että mitään yksiselitteistä normistoa tavallisille arjelle toimistossa ei ole – paitsi paperisota.

lupa on saatu, sen noudattamisen valvomiseksi viranomaisten toimesta ei ehkä olekaan riittävästi resursseja. Valtion säästötoimet ovat purreet valvontaan valitettavan tehokkaasti.”

Kattavasta sääntelystä huolimatta muutok”Kaikki muu onkin pääasiassa sellaisten ky- siakin tapahtuu. Rämä uskoo, että juuri symysten miettimistä, jotka edellyttävät sel- poikkitieteellisyys tulee olemaan avainasevittämistä, pohtimista ja omien resurssien massa. Juristi näkee usein oman osaamisentehokasta hyödyntämistä. Se on erittäin pal- sa keskeisenä asiassa mutta laajempi kitsevaa. Hoidan pääasiassa tarkastelu saattaa osoittaa, että isompia hankekokonaijuridiikalla on pikemsuuksia, joihin liittyminkin tukeva kuin ”Ympäristöliiketoiminta on koko viä työtehtäviä määräävä funkajan kasvava ala, johon liittyymerkithoidan useamtio. täviä taloudellisia resursseja ja potenpia vuosia.” tiaalia. Tämä tarjoaa myös juristeille Kuten me merkittävän määrän mahdollisuuksia Hankkeiden kaikki muutja työtehtäviä. Ala tarjoaa myös mievenyminen pikin, Rämä on lenkiintoisia hankkeita sekä työtehdempiaikaisiksi saanut opisketäviä ja mahdollisuuden loputtomaan ei liene yllätys, luaikoinaan tuitsensä kehittämiseen.” sillä ympäristöoitustua tukinuitosta keus on itsessään lähtien mitä moninaiosoittanut, että kyse ei ole simpiin ympäristöä sääntemistään läpihuutojutusta. Kyseisellä oikeu- levien lakien kiemuroihin. Hän kuitenkin denalalla on lukuisia kytköksiä läpi oikeus- tarjoaa kaksi vinkkiä, joita kannattaa pitää järjestelmämme – perustuslaista aina silmällä tulevaisuutta ajatellen. EU-oikeuteen. ”Ympäristöliiketoiminta on koko ajan kas”Sääntely on mielestäni aika raskasta. Sään- vava ala, johon liittyymerkittäviä taloudellinöksiä on paljon ja niitä tulee koko ajan li- sia resursseja ja potentiaalia. Tämä tarjoaa sää. Lisäksi on valtava määrä erilaisia myös juristeille merkittävän määrän mahohjeita, joista haetaan tulkitsemisapua haas- dollisuuksia ja työtehtäviä. Ala tarjoaa myös tavissa tilanteissa. Jos ajatellaan ympäristön, mielenkiintoisia hankkeita sekä työtehtäviä alan toimijoiden ja esimerkiksi haitankärsi- ja mahdollisuuden loputtomaan itsensä kejöiden etua, pitäisi mielestäni panostaa val- hittämiseen. Poikkitieteellisyystekee työsvontaan. Nyt panostetaan valtavasti aikaa ja kentelystä todella palkitsevaa.” resursseja esim. lupaprosessiin, mutta kun Virpi Lehtinen ELSA News 1/2017

Adriano Fenaroli from Paris

Hei kaikki! My name is Adriano, and I am pleased to share with you some of my main interests and experiences in this article. I am a 23 years-old French-Italian law student currently living in Paris, France. I moved from a little town in northern Italy in 2013, where I spent my childhood and teenage years, in order to enrol in a Parisian university. I obtained my Bachelor of Law in 2016 while I was in Helsinki as an Erasmus student, and now I am enrolled in a Master degree in public international law. I think and hope that I am not the only one who decided to apply for a law programme without really knowing the reason behind such a choice: initially, I simply felt that it was the most interesting field for me, as it would allow me to know more about the rules that actually govern society. So, you may wonder how tough the

ELSA News 1/2017

selection process to get in a French university is: since I know how difficult it may be to enroll in a law programme in Finland, you may be amazed to hear that here everyone can freely enroll at university! Indeed, while you are finishing the last year of high school, you can apply through an online portal to 12 universities of your choice, in whatever field. The only rules that may be underlying the selection are ‘geographical’, but you can be 90% sure to get what you want! This is meant to satisfy the equality principle to which France is strongly attached, and has as a pragmatic consequence that everyone can enter university almost without conditions. Thus, during my first year of Bachelor, we were 1700 law students at my university! Such a blessing, you may think… but then you discover how it is studying law in France, a totally different system from Finland, and you realize that the selection is made after admission at university! Usually, we have between 20 and 25 hours of lectures per week, to which you add 5 or 6 hours of compulsory tutorials that require weekly graded exercises and during which small tests are to be passed throughout the year. At the end of each semester, we have all the exams in the same period for all the subjects: that also means no winter holidays – during the last three weeks of December we do not have lectures, but the university itself calls it

“period of revision”! Additionally, good prevention, organized crime etc. It was the grades are very rare: this is how the best working experience I’ve had so far! “natural selection” is made (during my Working in a multicultural environment second year of Bachelor, we were only where you learn how international 600!). So, you may guess why I made the governance actually works is enriching and choice to study can definitely abroad for one "So, if some of you are planning to do inspire you for year, and I chose your future career. an exchange abroad, do not even Finland, to see hesitate: it will help you in enhancing And let’s be what life in the your study skills and open yourselves to honest: having a far north looked United Nations the world." like. badge is cool! Studying in Finland was amazing. I started studying public international law at the University of Helsinki, which has a great International Law Centre. There, I could study my main subjects of interest, namely human rights and international security. I discovered what I was really interested in, and that gave me a clear idea of what to do in the future. Moreover, I met so many wonderful people, Finns and international students, who inspired me and made me love my international experience, full of discoveries and meetings every day! So, if some of you are planning to do an exchange abroad, do not even hesitate: it will help you in enhancing your study skills and opening yourselves to the world. As a proof, I can tell you about the internship that I got right after coming back from Finland, during last summer. For three months, I was interning at the United Nations Office on Drugs and Crime in Vienna, Austria, in the Civil Society Team, helping organize and cover meetings about several topics, such as anticorruption, human trafficking, drug Taustakuvat: Pixabay

After the internship, I came back to France to finish my master’s degree. Next year, I will specialize in Human Rights and Humanitarian Law, and I am planning to do an internship at the United Nations again next summer (once you start, you cannot stop…). I would then like to further specialize in Conflict Studies in the Netherlands, and finally start working for an international organization (I think you can guess which one figures among my priorities!), as a consultant or a young professional. So, if I should address you a final message, it would be this one: do not ever hesitate to go abroad, meet new people, study in different ways and different subjects, apply for internships of job positions that may appear impossible to get, and be international! Our world needs a new generation that can think and act beyond boundaries, and we have the possibility to achieve it now. And, after all, isn’t it an exciting lifestyle to think of ? Terveisiä Ranskasta, Adriano ELSA News 1/2017

Pieni yritys keräsi Suomessa käytettyjä autoja ja niiden varaosia. Kerätyt autot sahattiin keskeltä halki ja lastattiin kontteihin, joiden määränpäänä oli Arabiemiraatit. Siellä oli ostaja, joka halusi saada käytettyjä auton osia käyttöönsä. Kontti saapui välietappiinsa Rotterdamiin, jossa sen sisältö tutkittiin. Tässä vaiheessa viranomaiset huomasivat kontin sisällön olevan ongelmallinen. Auton puolikkaista ei oltu poistettu vaarallisia nesteitä. Lisäksi suomalaisella yrityksellä ei ollut asianmukaista ympäristölupaa kerätä autoja. Lupaa jätteiden vientiinkään ei ollut. Määräpääkin oli ongelmallinen, koska vaarallisia jätteitä ei saa viedä OECDmaiden ulkopuolelle. Kontti palautettiinkin Suomeen tutkittavaksi. Edellä kuvattua tapausta käytettiin tutki- nut

hankkeen projektipäällikkönä. musmateriaalina Euroopan unionin Sisäisen Suvantola on puolestaan tullut mukaan turvallisuuden rahaston rahoittamassa vuoden vaihteessa. BlockWaste-hankkeessa, joka on käynnissä vuosina 2016-2017. BlockWaste eli Blocking Kankaanrannan mukaan BlockWaste-hanthe Loopholes for Illicit Waste Trafficking-hank- ketta tullaan muun muassa hyödyntämään keessa Poliisiammattikorkeakoulu toimii rajat ylittävän viranomaisyhteistyön tehoskoordinaattorina. Hankkeeseen osallistuu tamisessa. BlockWaste-hanke on jaettu kuuteen työpakettiin, lisäksi Italiasta UCSCjoihin on jaettu hankTranscrime, Hollannista "Poliisiammattikorkeakoulu Tilburgin yliopisto sekä johti ensimmäistä työpakettia, keen eri tavoitteet. Työpaketeissa pureudutaan Suomesta Itä-Uudenjossa selvitettiin eri niin yksittäistapauksiin maan poliisilaitos. jäterikollisuuden kuin lainsäädäntöön toimintamalleja, reittejä ja yleisesti. Työpakettien Tavoitteena BlockWasilmiön eri muotoja. " tarkoituksena on myös tessa on laittomien jäarvioida laitonta jätetekuljetusten ja laittoman jätekaupan torjunnan tehostami- kauppaa EU:n alueella ja selvittää siihen nen Euroopassa. Poliisiammattikorkeakou- liittyviä tulevaisuuden uhkia ja haasteita. lusta hankkeessa ovat mukana erikoistutkija Poliisiammattikorkeakoulu johti ensimTerhi Kankaanranta ja tutkija Leila Suvan- mäistä työpakettia, jossa selvitettiin eri jätetola. Kankaanranta on alusta alkaen toimi- rikollisuuden toimintamalleja, reittejä ja

ELSA News 1/2017

ilmiön eri muotoja. ”Ensimmäisen työpaketin tulosten pohjalta pyritään luomaan toimintamalleja, joilla puututaan laittomaan jätekauppaan”, Kankaanranta sanoo.

”Suomessa laitonta jätekauppaa tapahtuu lähes kaikissa muodoissa." Kankaanrannan mielestä tehokkain tapa puuttua laittomaan jätekauppaan on rikosten ennaltaehkäiseminen. Toisessa työpaketissa pyritään tunnistamaan lainsäädännön aukkoja, jotka mahdollistavat laitonta toimintaa. Lainsäädännön tarkastelu on rajattu vain EU:n sisällä tapahtuvan jätekaupan sääntelyyn. Myöhemmissä työpaketeissa yritetään selvittää jätekaupan rahallista arvoa, ja sitä kautta pyritään kartoittamaan alueita, jotka ovat alttiita laittomalle toiminnalle. Huomio tullaan kiinnittämään myös rajat ylittävän viranomaisvalvonnan ongelmiin. Viimeisessä työpaketissa järjestetään seminaari, johon kutsutaan eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan BlockWastehankkeen tuloksista. Tällä hetkellä Kankaanranta ja Suvantola valmistelevat tulevaisuuden riskejä kartoittavaa ja tunnistavaa työpakettia. Tarkoituksena on selvittää tulevaisuuden kehityssuuntia ja uhkia jätekaupassa ja sen valvonnassa. Työpaketti toteutetaan kansainvälisellä Delfoi-tutkimusmenetelmällä, jolla tavoitellaan myös viranomaisten välisen vuoropuhelun lisäämistä.

Laiton jätekauppa on talousrikos, koska siihen liittyy aina taloudellinen intressi. Suvantolan mukaan laiton jätekauppa on monimuotoista, minkä johdosta termille ei voida antaa tarkkaa määritelmää. Laittomalla jätekaupalla voidaan viitata niin jätteiden kuljettamiseen, käsittelyyn, sijoittamiseen ja hyödyntämiseen. Sitä tapahtuu niin rakennusjätteiden loppusijoittamisessa kuin sähköja elektroniikkajätteiden eli SER-jätteiden hyödyntämisessä. Rikollista toimintaa tapahtuu Suomessa niin valtionsisäisesti, EU:n sisällä kuin kolmansiin maihin suuntautuen. Suvantola sanoo, että ”Suomessa laitonta jätekauppaa tapahtuu lähes kaikissa muodoissa. Ainoastaan siitä ei ole tietoa, että Suomesta olisi lähetetty jätettä toisiin maihin halvemman jätekäsittelyn vuoksi.”

"Laillinen ja laiton toiminta kietoutuvat yhteen ja laillisten toimijoiden tietoisuus osallisuudesta rikolliseen toimintaan ei ole aina selkeä." Kansainvälistä jätekauppaa on rajoitettu monella tasolla. Vaarallisten jätteiden siirtoa ja valvontaa koskeva Baselin yleissopimus kieltää vaarallisten jätteiden viemisen OECD-maista kehitysmaihin. Lisäksi EUmaista kolmansiin maihin jätteitä vietäessä tulisi vientiluvat ja sopimusten jätteiden loppukäsittelystä olla kunnossa. Suvantolan mukaan jätteitä kuitenkin viedään laittomasti kolmansiin maihin, koska viejä saa ELSA News 1/2017

siitä taloudellista hyötyä. Lisäksi vastaanot- uhan tavallisten asukkaiden terveydelle litajamaissa voi olla jopa kysyntää jätteille. sääntyneen syöpäriskin vuoksi. Suvantola Pelkästään Ghanan pääkaupungissa Acc- on huolissaan ongelman mahdollisesta laarassa jätteiden purkaminen työllistää 22 000 jentumisesta erityisesti Itä-Euroopan maiihmistä, ja purkaminen tuo maan talouteen hin. 100-200 miljoonaa dollaria vuodessa. Kankaanrannan mielestä laittoman jätekaupan Talouden näkökulmasta ongelmia aiheutuu kiinnijäämisriski on niin alhainen suhteessa erityisesti kiertotalouden näkökulmasta. siitä saatavaan hyötyyn, että ilmiöllä on tällä Kun jätteet kuljetetaan purettaviksi EU:n hetkellä olemassa kasvualusta. Kansainväli- ulkopuolelle, purkamisessa talteen saatavat sessä jätekaupassa suoritetuissa pistoko- arvokkaat raaka-aineet eivät ole enää hyökeissa kaikista dynnettävissä EU:n testatuista kuljetuksisällä. Teollisuuden sista yksi neljästä on "Rikollisten muodostamia verkostoja on hankittava kalliimlaiton. Näistä laittopaa neitseeltä raakatulisi paljastaa." mista kuljetuksista ainetta halvemman 80 % tapahtuu EU:n kierrätysraaka-aineen sisällä ja loput suunkäyttämisen sijasta. tautuvat kolmansiin maihin. ”Kiinnijäänei- Lisäksi laiton jätekauppa aiheuttaa verondenkään kuljetusten lopullisesta kohteesta tulojen menetyksiä valtioille ja ennen kaikei ole varmaa tietoa, vaan jäte usein toden- kea vääristää kilpailua jätealalla, koska näköisesti jatkaa matkaansa ilmoitetusta yrittäjät, jotka hankkiutuvat jätteistään maasta eteenpäin”, Suvantola huomauttaa. eroon laittomia toimijoita hyödyntäen saavat siitä tuntuvia kustannussäästöjä. Tästä Suoria haitallisia seurauksia laittomasta jäte- syntyy helposti kierre, joka ilman intervenkaupasta on lukuisia. Ne kohdistuvat niin tioita johtaa jäterikollisuuden lisääntymiluontoon kuin jätteitä käsitteleviin ihmisiin. seen. Jäterikollisuuden kustannukset Pelkästään jätteiden käsittely epäasianmu- siirtyvät rehellisille toimijoille ja veronmakkaisilla menetelmillä vaarantaa ihmisten ter- sajille. veyttä. Tyypillisesti elektroniikkajätteitä puretaan paljain käsin, jolloin työntekijät al- Jätekaupan valvontaan liittyy ongelmia. tistuvat laitteissa oleville vaarallisille aineille. Suomessa vientiin liittyvään laittomaan jäOngelmat eivät myöskään rajoitu Euroo- tekauppaan valvonnan ongelmiin puututpan ulkopuolelle, kehitysmaihin. Italiassa tiin jätelailla. Ongelmana ennen lain järjestäytyneen rikollisuuden seurauksena täsmentämistä oli jätteen määrittelyn onympäristöä on turmeltu niin pahoin, että gelmallisuus. Ongelmaa on myös pohdittu vaaralliset aineet aiheuttavat pitkäaikaisen EU-tasolla muun muassa tapauksessa Val-

ELSA News 1/2017

Kuva: Pixabay

lonian jätteet. Suvantolan mukaan tilanne on nykyään selkeä. Lähtökohtana on, että tuote on oltava testissä toimivaksi todettu, jotta se voidaan viedä maasta. Ilman todistusta SEResine on viennin yhteydessä aina jäte. Lupa on oltava olemassa ennen vientiä. Nouseva ongelma on uusiokäyttökelpoisten jätteiden sekoittaminen käsittelykelvottomiin jätteisiin. Jätekaupassa myös laillinen ja laiton toiminta kietoutuvat yhteen ja laillisten toimijoiden tietoisuus osallisuudesta rikolliseen toimintaan ei ole aina selkeä. Laillinen toimija voi esimerkiksi myydä laillisen jätelastin toimijalle, joka kuljettaa jätteen laittomaan käsittelyyn tai vientiin. Rikollinen toiminta jää jätteen alkuperäiselle haltijalle näkymättömiin.

Vaikka BlockWaste-hanke on vielä kesken, sen avulla on saavutettu konkreettisia havaintoja, joita voidaan hyödyntää viranomaisvalvonnan toteuttamisessa. Ensinnäkin rikollisten muodostamia verkostoja tulisi paljastaa. ”Tyypillisesti laittomassa jätekuljetuksessa hyödynnetään laittomien ja laillisten toimijoiden muodostamia verkostoja. Huomattavaa on, että laittomat toimijat eivät toimi pelkästään keskenään.” Kankaanranta mainitsee. Toisena havaintona on, että asiakirjojen väärentäminen on yleistä. Molempiin ongelmiin voidaan Kankaanrannan mukaan puuttua helpoiten ennaltaehkäisevästi rikoksen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, mistä seuraisi myös vähiten kustannuksia yhteiskunnalle. Aapo Tapio

ELSA News 1/2017

”Nyt on ju

”Nyt on juhlan aika!” kirjoitti YK:n ilmastoneuvottelujen uusi johtaja, meksikolainen Patricia Espinosa tiedotteessaan. Hän viittaa tällä Pariisin ilmastosopimuksen voimaantuloon. Kyseinen sopimus on ensimmäinen laatuaan ja astui voimaan 22. huhtikuuta 2016. Tavoitteeksi asetettu ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tai ainakin sen huomattava hidastaminen koetaan tärkeäksi globaalilla pelikentällä ja se toimii myös ajallisena muistutuksena maille niiden yhteisestä vastuusta koskien ympäristökysymyksiä. Haastattelin aiheen tiimoilta ympäristöneuvos Outi Honkatukiaa, joka toimii ympäristöministeriössä ilmastoasioiden pääneuvottelijana. Hän osallistuu neuvotteluihin sekä Yhdistyneissä kansakunnissa että Euroopan Unionissa. Merkitys ja tavoitteet

vielä erillisenä pitkän aikavälin tavoitteena sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Honkatukia painottaa sopimuksessa erityisesti sen laajuutta ja velvoittavuutta jokai- Maille vapaat kädet selle maalle. Myös sopimuksen tavoitteet ovat merkittäviä. Sopimuksen vaikutukset ympäristösääntelyyn ovat kiistattomat. Honkatukian mu"Erityisen merkittävänä pidän sitä, että sii- kaan vaikutuksilla on kaksi tasoa: nä on selkeästi määritelty välitavoitteena oikeudellinen ja poliittinen. Sopimuksen maailman keskilämpötilan nousu alle kah- toimeenpaneminen on pitkälti myös kanden celsiusasteeseen ja pyritään edelleen sallisten toimijoiden varassa kohti 1,5 astetta", Honkatukia kertoo. Toinen tavoite liittyy resurssien suuntaamiseen, "Tätä sopimusta peilatessa aiempiin sopimikä olisi omiaan hidastamaan ilmaston- muksiin tämä on puhtaasti bottom-up-somuutoksesta aiheutuvia ongelmia. pimus, eli sitoutuneet maat itse määrittelevät millaisiin ilmastotoimiin ja "Sopimuksessa sanotaan selkeästi, että päästövähennyksiin ne ovat valmiita." Velkaikki rahoitusvirrat tulisi suunnata kohti voittavuus ja toimet tulevat siis suoraan vähähiilistä kehitystä. Tämä tarkoittaa käy- kansallisesta lainsäädännöstä kansallisin tännössä sitä, että kaikki maat, jotka ovat toimin. sitoutuneet Pariisin sopimukseen, pyrkivät pois hiili-investoinneista, kohti puhtaampaa "Suomen ja monien muiden maiden kohteknologiaa ja energiaa." dalla suoritettavat toimenpiteet tulevat pitkälti Euroopan unionin ilmastpolitiikasta ja Näiden ohella, sopimuksessa on asetettu energiapolitiikasta käsin", Honkatukia tote-

ELSA News 1/2017

aa.

"On vaikea arvioida kaikkia vaikutuksia, kun esimerkiksi liikenteen ja maatalouden osalta ei vielä tiedetä, miten toimeenpano etenee. Pääasiallisesti vaikutukset näkyvät pikkuhiljaa, sillä sopimushan koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa, vaikka onkin jo tällä hetkellä voimassa. Toimeenpaneminen on jo aloitettu heti sopimuksen tullessa voimaan", Honkatukia sanoo.

uhlan aika!” "Nykyisin on voimassa EU:n 2020 ilmastoja energiapaketti, joka on voimassa vuoteen 2020 saakka. Tällä hetkellä on valmisteilla samanlainen paketti, joka määrittele ilmastoja energiatoimet vuoteen 2030. Lisäksi Suomessa tulee ensi syksynä voimaan viime marraskuussa valmistunut uusi ilmastoja energiastrategia. Myös eräänlaista keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa ollaan tällä hetkellä viimeistelemässä." Hän kertoo, että sopimus toimii myös eräänlaisena sitovavana seuranta- ja raportointijärjestelmänä.

EU:n ja lukuisten maiden vankkaa yhteistyötä

Pariisin sopimus on YK:n ilmastosopimuksen alainen. Euroopan unionin panostus sopimuksen syntymisessä oli myös todella "Sen avulla kyetään seuraamaan maiden nii- keskeinen. Näyttämöllä kaikilla oli kuitenden itse asettamia tavoitteita. Tämä edistää kin oma roolinsa. siten niiden omien tavoitteiden täyttymistä." Kyseinen maailmanlaajuinen kokonais- "Unionin roolia yhtään väheksymättä, myös tarkastelu suoritetaan viiden vuoden välein, Yhdysvaltojen ja Kiinan merkitys oli huoensimmäisen kerran vuonna 2023. mattava. Ne tekivät paljon yhteistyötä ja päättivät sopimuksen suurista linjoista kesSopimus koskettaa tavallista kansalaista kenään. Myös Ranskalla oli valtavan iso rooli, ja minusta se on pitkälti maan ulkoToimeenpano näkyy itsessään muun muas- ministeri Laurent Fabiuksen ansiota. Se oli sa polttoaineverotuksen ja lämmitysöljyn voitto ilmastodiplomatialle ja multiliberalisverotuksen kiristymisenä sekä osittain myös mille, jossa Ranskan pätevät neuvottelijat ja sähkön hinnassa. Lyhyesti sanottuna se kokenut hallintokoneisto olivat avainasenäyttäytyy kaikessa, mitä unionin päästö- massa." kauppa sääntelee, pääasiallisesti erilaisten kustannusten lisääntymisenä. Myös esimer- Ensimmäinen maailmanlaajuinen ilkiksi tuulivoiman ja uusiutuvan energian mastosopimus käytön lisäämisenä. Honkatukia arvioi, että sopimuksen tavoitteet tasoittavat kilpailuky- Sopimus tuo uusia tuulia tullessaan, ja erokyeroa ja tuovat erilaisille yrityksille enem- aakin Kioton pöytäkirjasta, aiemmasta somän investointivarmuutta. Käytännön pimuksesta, siinä, että velvoitteet koskevat toimien ja politiikan myötä se näyttäytyy nyt kaikkia maita, eivätkä vain perinteisiä myös kuluttajien arjessa. teollisuusmaita. Yhdysvallatkin jättäytyi mainitun aiemman sopimuksen ulkopuolelToimien vaikutukset tulevat näyttäytymään le. kuitenkin vasta pitemmällä aikavälillä.

ELSA News 1/2017

"Kasvihuonekaasupäästöt jakaantuvat nykyisin suurilta osin nousevien talouksien, kuten Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan, kesken. Kioton pöytäkirjan ongelma olikin päästövähennysvelvoitteet ainoastaan perinteisiä teollisuusmaita ja -alueita kohtaan, joita ovat muun muassa Eurooppa, Kanada, Japani ja Australia. Mutta esimerkiksi niin kutsutuille vauraille kehitysmaille, kuten Saudi-Arabialle ja Singaporelle, ei sopimus asettanut mitään velvoitteita", Honkatukia selvittää.

läpinäkyvästi, jolla päästään kohti parempaa vertailtavuutta. Mutta mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa, sitä ei vielä tiedä." Se kuitenkin tiedetään, että teknistä työtä ja puurtamista on vielä paljon edessä.

"Sopimuksen säännöstö ei ole vielä olemassa, vaan sen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Itse sopimusta edelsivät erittäin intensiiviset neuvottelut ja ongelmia voi tuottaa, että maat eivät oikein itsekkään vielä sisäistä, mitä on tullut luvattua. Kukin maa saattaa ruveta tulkitsemaan sopimusta Pariisin sopimus olikin käänteentekevä. omalla tavallaan ja tekninen työ tähtää juuri "Voidaan puhua niin sanotusti palomuurin siihen, että tulkinnasta tulisi yhdenmukaipurkamisesta. Pariisin sopimuksessa tällaista sempaa." muuria ei ollut enää teollisuus- ja kehitysmaiden välillä vaan kaikki ovat vastuussa il- Pelastaako Pariisin sopimus maailman? mastosta ja velvoitteet kuuluvat kaikille." "Pitkällä aikavälillä voidaan puhua ainakin Velvoittavuus ja vaatimukset eivät voi kui- positiivisista vaikutuksista, kun kaikki ovat sitoutuneet tavoitteisiin, että keskilämpötitenkaan kohdistua kaikkiin samalla tavalla. lan nousu saadaan rajoitettua kahteen as"Teollisuusmaiden kanssa vastaavia toimia teeseen ja siihen, mikä sopimuksessa ei lähdetä missään nimessä edellyttämään ilmaistaan myös hyvin selkeästi, että vuosiköyhemmiltä kehitysmailta. Sisäänrakennet- sadan loppuun mennessä päästöjen ja hiilituna ajatuksena kuitenkin toimii, että myös nielujen tulisi olla tasapainossa." nopeasti kasvavien talouksien tulee ottaa huomioon ilmastokysymykset", Honkatukia "Samaan aikaanhan on paljon muuta kehitystä, jotka tähän vaikuttaa, ihan väestökekorostaa. hityksestä lähtien. Nykyiselläkin lämpötilan nousulla on vaikutusta esimerkiksi siihen, Tulevia haasteita miten Afrikan kuivimmissa osissa voi maaHonkatukia aprikoi, että ongelmia noussee taloutta harjoittaa. Haluan etenkin painotsopimuksen yksityiskohdista. Sopimus on taa sitä, että ilmastonmuutoksella on ja verrattain lyhyt artikloineen ja tämä saattaa tulee olemaan vaikutuksia, nimenomaan aiheuttaa haasteita toimeenpanon kannalta. näkyviä vaikutuksia, mutta pidemmällä aikavälillä haluan itse ainakin uskoa siihen, "Pariisin sopimuksessa sovitaan tietynlaises- että maailmasta tulee parempi paikka, mitä ta läpinäkyvyyskehikosta, jonka mukaan il- se olisi ilman tätä sopimusta." mastotoimista tulee raportoida Krister Koskela

ELSA News 1/2017

Taustakuva: Adele Bjugg

ELSA News 1/2017

ELSAâ&#x20AC;&#x2122;s Philosophy Statement Vision A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity

Purpose To contribute to legal education, to foster mutual understanding and to promote social responsibility of law students and young lawyers

Means Providing opportunities for law students and young lawyers to learn about other cultures and legal systems in a spirit of critical dialogue and scientific cooperation Assisting law students and young lawyers to be internationally minded and professionally skilled Encouraging law students and young lawyers to act for the good of society