ELSA News 1/2018

ELSA News

1/2018

SOTE-UUDISTUS

SOTEN PITKÄ JA KIVINEN TIE VALINNANVAPAUSLAKI PERUSTUSLAIN RISTIRIIDAT

ELSA News 1/18 | 1

”A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity”

Päätoimittaja Samuli Raikunen samarai@utu.fi

SISÄLLYSLUETTELO

Toimitusavustaja Krister Koskela

Pääkirjoitus 3

Taitto Samuli Raikunen

ELSA Turku - hallitusvastaavat 2018

4

Puheenjohtajalta 5

Kuvitus Samuli Raikunen Ville Leino

Soten sotkuinen historia 7

Toimituskunta Jani Ryhänen Tuija Raappana Juliana Laurila Elina Soininen Camilla Saarinen Elina Brander Ilmoitusmyynti Sari Lempinen

Valinnanvapauslaki

11

Sote-uudistus ja perustuslaki - käsi kädessä

13

Valtion lupa- ja valvontavirasto

16

Sote- ja maakuntauudistus Varsinais-Suomessa

18

Puoluehaastattelu - Vastaako hallituksen

ELSA Turku ry Yo-talo B, 2. kerros Rehtoripellonkatu 4 B 20500 Turku

sote-malli asetettuja tavoitteita? 20

Painopaikka Painosalama Oy Tykistönkatu 4 A 20520 Turku Copyright © 2018 ELSA Turku ry Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä ISSN 1458-185X

2 | ELSA News 1/18

Pääkirjoitus Yhteiskunnallisen uutisen tavoitteena on välittää tietoa yleisesti kaikkien saataville sekä usein erityiselle kohderyhmälle. Uutisen tehokkuus riippuu useista tekijöistä, kuten ainutlaatuisuudesta, tapahtuneen maantieteellisestä sijainnista ja sen vaikutuksesta kohderyhmän elämään. Kuitenkin voi käydä niin, ettei uutista pidetä enää uutisena. Uskon, että esimerkiksi vuosien ajan mediassa pyöritelty monimutkainen asiakokonaisuus ei enää tietyssä vaiheessa saavuta haluttua kohderyhmää, vaikka kyseessä olisi henkilökohtaisestikin puhutteleva ”uutinen”.

Lähes kaikkien korviin kantautunut sosiaalija terveydenhuollon uudistus on ollut eduskunnan työpöydällä jo kymmenisen vuotta.

Ollessaan yhä kesken projekti on ehtinyt jo saavuttaa eräänlaisen historiallisesti merkittävän aseman Suomen politiikassa. Vaikka voinkin puhua vain omasta puolestani, arvelisin, että monelle on jäänyt heikko kokonaiskuva itse uudistuksesta sekä ongelmista, jotka projektin etenemiseen ovat selvästi vaikuttaneet.

Paljon keskustelua herättäneiden aiheiden myllerryksessä moni merkittävä seikka uudistuksessa on jäänyt enemmän tai vähemmän taka-alalle. Haastattelussamme Satu Koskela kertoo uudistuksen myötä perustettavasta lupa- ja valvontavirastosta, sekä miten se tulee vaikuttamaan meidän jokaisen elämään.

Vuodesta 2020 alkaen maakunnat ovat vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Niinpä tarkastelemmekin, miten uudistus etenee Varsinais-Suomessa. Lähtökohtana tulee olemaan vastuun siirto maakuntahallinnolle, mikä tulee olemaan mittasuhteiltaan valtava projekti.

Lopuksi meille selviää kolmen suurimman oppositiopuolueen näkemykset hallituksen nykyisestä sote-mallista, sekä millä tavoin uudistusta voisi mahdollisesti kehittää.

Kaikki päättyy aikanaan, myös soten valmistelu. Alammekin lähestyä niitä hetkiä, kun jotakin konkreettista on tapahtumassa. Uudistus tulee vaikuttamaan elämäämme enemmän kuin ehkä nyt jaksamme uskoa. Luvassa Vuoden ensimmäinen ELSA News käsittelee on suuri muutos niin yksityisten ihmisten sote- ja maakuntauudistusta valottaen projek- kuin palveluntarjoajienkin kannalta. Millä tin värikästä historiaa vuoden 2006 Vanha- tavoin uudistus voisi konkreettisesti näkyä sen hallituksen ajoilta aina nykypäivään asti. juuri sinun arjessasi? Kurkista tulevaisuuteen!

Uudistusohjelman yksi puhuttavimmista aiSamuli Raikunen heista on ollut valinnanvapauslaki. Laki tulisi olemaan merkittävä muutos uudistuksen Päätoimittaja myötä, mikä tarkoittaisi asiakkaiden vapautta itse valita, miltä taholta hankkisivat terveyspalveluita. Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä pureutuu tarkemmin valinnanvapauslain tuomiin muutoksiin.

Uudistusohjelman läpivienti ei selvästikään ole ollut ongelmatonta. Hallituksen esitykset uudesta sote-mallista ovat välillä törmänneet jopa Suomen lainsäädännön kivijalkaan. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro avaa haastattelussamme uudistuksen kohtaamia ongelmia perustuslaillisesta näkökulmasta tarkastellen.

ELSA News 1/18 | 3

ELSA Turun hallitus 2018

President | Puheenjohtaja Matias Nikkari

Secretary General | Pääsihteeri Milka Laaka

Treasurer | Taloudenhoitaja Sari Lempinen

Vice President for Marketing | Markkinointivastaava Ella Keränen

Vice President for Academic Activities | AA-vastaava Juliana Laurila

Vice President for Academic Activities | AA-vastaava Tanja Kulmala

Vice President for Seminars & Conferences | S&C-vastaava Kenzi Kärkkäinen

Vice President for Seminars & Vice President for Student Trainee Conferences | S&C-vastaava Exchange Programme | STEP-vastaava Emilia Sakko Kaisa Ala-Sankila

Puheenjohtajalta Hallituksemme työskentely käynnistyi jo viime vuoden puolella vanhan hallituksen järjestämällä perinteisellä transitioristeilyllä, jossa hallituksemme sai kattavan perehdytyksen tehtäviinsä.

Asiantuntevan perehdytyksen siivittämänä käynnistimme toimihenkilöhaun, joka aiempien vuosien tapaan osoitti jälleen kasvavan kiinnostuksen ELSAn vastuullisissa tehtävissä toimimiseen. Oli hyvin palkitsevaa huomata, kuinka paljon erinomaisia hakemuksia saimme jälleen vastaanottaa!

Hallituksemme on tehnyt töitä aktiivisesti alkuvuodesta lähtien. Tammikuun puolivälissä järjestimme yhdistyksemme toimintaa ahkerasti edistäneille henkilöille Kiitossitsit. Tammikuun loppupuolelle sijoittuivat menestyksekkäät Contact & Career -rekrytointimessumme, johon osallistui enemmän näytteilleasettajia kuin koskaan aiemmin. Kahvitimme perinteisesti myös jäsenistömme sekä tiedekunnan. Edellisten lisäksi suun-

nittelimme ja järjestimme yhdessä Stadgan kanssa ensimmäistä kertaa Lakimiehenä Turussa -päivän, joka oli suuri menestys. Järjestämme kevään aikana myös muun muassa perinteisen Drinking Game Nightin, Kirkkaiden Wiinojen illan, Vappubileet, OP-excun sekä IFP-viikon, joka sisältää mielenkiintoista ohjelmaa liittyen ympäristöoikeuteen.

Olemme vuoden aikana jälleen aktiivisesti järjestämässä kansainvälisiä tapahtumia ja tarjoamassa mahdollisuuden osallistua muihin ELSA-verkoston tapahtumiin. Ensimmäisenä onkin vuorossa Study Visit Tel Aviviin, Israeliin! Kannattaa pitää aktiivisesti mielessä myös muut kansainvälisen tason tapahtumat, kuten Summer Law Schoolit, joiden haku on parhaillaan käynnissä. ELSAn kansainväliset tapahtumat mahdollistavat kansainvälisen verkostoitumisen sekä uusien taitojen oppimisen!

Matias Nikkari Puheenjohtaja

Keväällä Turussa • Vappubileet • IFP-viikko

Maailmalla tapahtuu • Study visit - Tel Aviv, Israel • Summer Law School

ELSA News 1/18 | 5

Haaveissa uusi koti?

Vaikket vielä tietäisikään tulevan asuntosi tarkkaa hintaa, kokoa tai sijaintia, sinun kannattaa tehdä asuntolainahakemus jo nyt. Kun se oikea osuu kohdalle, olet valmis tarttumaan tilaisuuteen.

Täytä lainahakemus osoitteessa op.fi/kotiin Tervetuloa myös käymään!

Asuntolainan myöntää Osuuspankki.

Soten sotkuinen historia JANI RYHÄNEN

S

ote-uudistus, ja ylipäätään sosiaali- ja terveydenhoitoalan kokonaisvaltainen uudistus, on ollut jo useamman hallituksen kompastuskivi. Monelle ihmiselle onkin tullut sellainen kuva, ettei minkäänlaista perustavanlaista uudistusta ole helposti ja lähiaikoina saatavissa.

Sote-uudistuksen pitkä valmistelu ulottuu jo yli kymmenen vuoden päähän Vanhasen hallituskaudelle. Näillä näkymin tavoitteena olisi lokakuussa järjestettävät maakuntavaalit. Hallituksen esityksen mukaan lait tulevat voimaan 1.1.2020. Millainen on sosiaali- ja terveydenalan uudistuksen historia, ja kuinka olemme päätyneet nykyiseen tilanteeseen?

Sote-uudistuksen voidaan nähdä alkaneen vuonna 2006 Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana, jolloin hallitus antoi esityksen niin sanotusta PARAS-hankkeesta, jonka tavoitteena oli ”elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne, jolloin palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen sekä mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö”. Tavoitteena oli myös saada kunnat lisäämään yhteistoimintaansa. Laki astui voimaan vuonna 2007. Vanhasen hallitus teki myös useita muita pienempiä lakimuutoksia tavoitteinaan terveydenhuollon asteittainen uudistaminen. Näistä mainittakoon muun muassa Kainuun maakuntamallin kokeilu.

Lakimuutosten vaikutus oli merkittävä, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportin mukaan Vanhasen hallituksen uudistusten merkittävin vaikutus oli maamme historian suurin kuntaliitosaalto. Valitettavasti

sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta uudistuskehitys jäi monessa suhteessa epämääräiseksi, ja suurin osa kunnista arvioi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudessa ei tapahtunut muutosta uudistuksen jälkeisenä vuotena. Tavoitteena oli myös yhteistoiminnan lisääminen, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen yhtenäisyys ei lisääntynyt.

Vanhasen hallitusta seurasi Kataisen hallitus vuosina 2011-2014. PARAS-hankkeen epäonnistuminen oli selvä, ja sen kehittäminen keskeytettiin 2011. Lain voimassaolon annettiin jatkua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteiden osalta kuitenkin vuoden 2014 loppuun saakka, koska projekti oli vielä tavoitteidensa ja uudistuksen osalta jäänyt puolitiehen. Kataisen hallitusohjelma jatkoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista osana kuntarakenteen uudistamista, ja tavoitteena oli nyt ”laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palveluiden yhdenvertainen saatavuus”. Sote-uudistusta alkoi valmistelemaan työryhmä, jossa käytiin läpi useita eri vaihtoehtoja tulevalle mahdolliselle uudistukselle. Ensimmäinen Kari Välimäen työryhmän loppuraportti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta valmistui 2011 huhtikuussa, jota seurasi useita muita sote-linjauksia sekä -raportteja koko Kataisen hallituksen loppuajan. Useat linjaukset ja raportit olivat huolimattomasti tehtyjä ja sekavia sekä perustuslainvastaisia ja kelvottomia. Vuoden ELSA News 1/18 | 7

2013 joulukuussa Petteri Orpon (kok.) johtaman koordinaatioryhmän linjauksiin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ensimmäinen versio tuli eduskuntaan käsiteltäväksi. Se jouti suoraan romukoppaan puutteellisena ja virheellisenä ehdotuksena.

PARAS-hanke Vanhasen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus • Uudisti ja kehitti kuntien terveyspalveluiden rakennetta • Kuntien välisten yhteistoiminta-alueiden määrä kasvoi • Ongelmana kuitenkin tiedonkulun takkuilu kuntien välillä

Kataisen hallitusta seurasi Stubbin hallitus vuosina 2014-2015 ja se sitoutui Kataisen hallituksen 23.3.2014 tekemään linjaukseen sote-uudistuksesta. Kyseessä oli niin sanottu sote-sopu, jossa puolueet olivat päässeet yhteisymmärrykseen uudistuksesta, ja tavoitteena oli perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, joka turvaisi suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Palveluiden järjestäjinä toimisi viisi vahvaa alueellista toimijaa, jotka rakentuisivat voimassaolevien erityisvastuualueiden (PARAS-hanke) pohjalta. Asian jatkovalmisteluun asetettiin parlamentaarinen ohjausryhmä, joka luonnosteli keväällä 2014 lakiluonnoksen, joka lähetettiin kuntiin lausuntokierrokselle. Lakiluonnokseen antoi lausuntoja yhteensä 470 eri toimijaa, joiden pohjalta lakiluonnosta muokattiin parem8 | ELSA News 1/18

maksi ja sen alueellisten toimijoiden määrä nostettiin viidestä yhdeksääntoista. Lopulta korjattu lakiluonnos päätyi eduskunnan lähetekeskusteluun 9.12.2014. Lähetekeskustelussa kansanedustajilta nousi eniten esiin kolme eri huomautusta lakiluonnoksesta: sen keskeneräinen tila, kansanedustajien omiin alueisiin kohdistuva mahdollinen negatiivinen muutos ja sen rooli suurimpana terveydenhuoltouudistuksena sitten kansanterveyslain voimaantulon. Lähetekeskustelusta lakiluonnos lähetettiin perustuslakivaliokuntaan, joka totesi lakiluonnoksen olevan perustuslainvastainen. Lakiluonnosta korjattiin ja lähetettiin uudestaan perustuslakivaliokuntaan, mutta silloinkin sen todettiin olevan perustuslainvastainen. Kataisen hallitukselta loppui aika saada läpi sote-uudistus, ja nyt vuoroon astui Sipilän hallitus.

Sipilän hallitus on vastannut uudistuksen ajamisesta vuodesta 2015 eteenpäin. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin uudistuksen etenevän kolmiportaisesti: ensin sote-palveluiden rakenneuudistus, sitten yksikanavainen rahoitus ja lopulta valinnanvapaus. Hallitus ilmoitti 7.11.2015 päässeensä sopuun 15 sote-alueesta ja 18 itsehallintoalueesta.

THL:n ja asiantuntijoiden mukaan ihanteellinen ratkaisu olisi ollut viisi tai 12 sote-aluetta. Kokoomuksen ja keskustan välisessä sopimuksessa päädyttiin 18 itsehallintoalueeseen.

Sopimuksessa hyväksyttiin keskustan vaatimat 18 itsehallintoaluetta ja vastalahjaksi kokoomus sai linjauksen valinnanvapauslaista, jonka myötä asiakas voisi vapaasti valita palvelujen tuottajan. Linjausta ei ollut valmisteltu etukäteen. Vuoden 2016 helmikuussa itsehallintoalueita alettiin kutsua maakunniksi, ja huhtikuussa hallitus ilmoitti, että valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut pitäisi yhtiöittää ja samalla kokoomuksen ja keskustan välisestä sopimuksesta luovutaan.

-- uudistusta ajetaan läpi keskeneräisesti ja ilman tarpeeksi laajaa etukäteisvalmiselua.

Koko Sipilän hallituskauden sote-uudistusta varjostaa vahva kiireisyyden tuntu: uudistusta ajetaan läpi keskeneräisesti ja ilman tarpeeksi laajaa etukäteisvalmistelua. Kesällä 2016 hallitus antoi julkiseksi sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset, joita kritisoitiin huomattavista keskeneräisyyksistään. Sama kohtalo oli vain kolme päivää ennen vuoden 2016 joulua julkistetulla valinnanvapausluonnoksella. Hallitus antoi luonnosten ja lähetekeskustelujen pohjalta 2.3.2017 eduskunnalle sote- ja maakuntauudistusta koskevan päivitetyn esityksen, joka sai osakseen erittäin paljon kritiikkiä, erityisesti valinnanvapaudesta. Vain kymmenesosa uskoi säästö-

jen toteutumiseen ja vain neljäsosa näki, että uudistus kaventaisi terveyseroja ja yhdenvertaistasi palveluja. Lakiluonnos sai osakseen myös hyvää palautetta; asiakkaan henkilökohtaista budjettia koskevat säännökset ja toimintatapojen muutosten edistäminen oli lausunnonantajien mieleen. Toukokuussa 2017 lainsäädäntö eteni eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan valmistelevaan käsittelyyn, josta se eteni taas eduskunnan lähetekeskusteluun 10.5.2017 tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen mukaisesti. Myöhemmin sote-uudistus törmää jälleen uuteen seinään: eduskunnan perustuslakivaliokunta toteaa 29.6.2017 hallituksen lakiesityksen perustuslainvastaiseksi vedoten lakiesityksessä viiteentoista eri kohtaan, jotka rikkovat perustuslakia. Hallitus antoi myös lokakuussa 2017 uuden ja päivite tetyn version valinnanvapauslain lakiluonnoksesta, mutta sekin sai ELSA News 1/18 | 9

osakseen kritiikkiä keskeneräisyydestään ja

eritoten toimimattomasta asiakasseteli-uudis tuksestaan.

Kesäkuussa eduskunnan äänestettäväksi tulevat loput sote-uudistuksesta.

Pääministeri Juha Sipilä uhkasi hajottaa hallituksen, ellei uudistus mene tällä kertaa läpi.

Näiden mutkien jälkeen löydämme itsemme nykyhetkestä. Hallitus esitteli korjatun, perustuslainmukaisen, uuden ja uljaan sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauslain maaliskuussa 2018. Kesäkuussa eduskunnan äänestettäväksi tulevat loput sote-uudistuksesta. Pääministeri Juha Sipilä uhkasi hajottaa hallituksen, ellei uudistus mene tällä kertaa läpi. Kävi miten kävi, pääsemme todistamaan lähikuukausina useita vuosia jatkuneen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kokonaisvaltaisen uudistuksen tärkeimpiä hetkiä ja seuraamaan sivusta, kuinka uutta historiaa luodaan.

ANTERO LAURILA Asianajaja, varatuomari Brahenkatu 20 20100 TURKU Puh. 02-2516 881, 0400-525892 Fax: 02-2510 774 E-mail: antero.laurila@asianajotoimisto.inet.fi

Asianajoa vuodesta 1982.

Kuva: Ville Leino

TUIJA RAAPPANA

alinnanvapauslaki on sote-uudistukseen liittyvä lainsäädäntöinstrumentti, joka on herättänyt Vrunsaasti julkista keskustelua. Mutta mistä oikeastaan on kysymys, ja miten kyseinen laki voimaantullessaan vaikuttaisi terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttäjään? Haastattelin sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikköä Kirsi Varhilaa, joka kertoi lainsäädäntöhankkeen taustoista ja tarkoituksesta.

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, miltä taholta hän saa sosiaalija terveyspalveluja – uuden lain myötä julkisesti rahoitettuja terveyspalveluja voisivat tarjota niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat sekä kolmannen sektorin toimijat, kuten säätiöt ja järjestöt.

Asiakkaalle palvelun hinta olisi sama riippumatta siitä, mikä toimija sen tarjoaa. ”Uuden lain mukaan asiakkaan valinnanvapaus laajenee huomattavasti terveyspalveluissa, ja sosiaalipalveluihin tulee valinnanvapautta, jota siellä ei ole säädösperusteisesti vielä ollutkaan. Toki useat kunnat ovat sitä antaneet erityisesti palve-

lusetelien muodossa”, toteaa Varhila. ”Julkisella rahalla tuotettaviin sote-palveluihin tulevat vahvemmin yksityiset ja järjestöpohjaiset palveluntuottajat mukaan julkisten lisäksi.”

Lain tarpeellisuutta on perusteltu niin yksityisen ihmisen kuin myös julkisen sektorin tarpeilla. ”Uudistuksella halutaan tukea asiakkaan itsemääräämisoikeutta, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua positiivisen kilpailun avulla, sekä samalla alentaa nousevaa kustannuskehitystä”, Varhila kertoo.

Valinnanvapauslaki on jakanut mielipiteitä, sillä

ELSA News 1/18 | 11

valinnanvapausmallin on voitu katsoa törmäävän esimerkiksi EU-lainsäädäntöön sekä sen kustannustehokkuus ja hyödyt on poliittisessa keskustelussa kyseenalaistettu. Näin kenties luonnollisestikin hankkeen taustalla oleva prosessi on ollut pitkäkestoinen ja vaivalloinen. ”Prosessi on ollut pitkä, vaikea ja hankala erityisesti poliittisesti. Uudistusta on yritetty tehdä pian kymmenen vuotta, mutta vasta kaksi esitystä on saatu eduskuntaan saakka. Lainsäädäntöprosessina se vastaa lähes normaalia säädösprosessia ehkä poiketen kuitenkin siinä, että tähän on aina sisältynyt paljon erityisiä poliittisia intressejä”, kuvailee Varhila.

Lain on Varhilan mukaan tarkoitus tulla voimaan vuosien 2020-2022 välillä. Mikäli valinnanvapauslakia koskeva lakiesitys lopulta saatetaan voimaan, lain vaikutuksen näkyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjälle nimenomaan laajentuneena valinnanvapautena. ”Asiakas saa jatkossa valita oman sote-keskuksensa, jonka palveluita käyttää. Samoin asiakas saa erikoistason ja sosiaalihuollon palveluihin valita, minkä maakunnan liikelaitoksen palveluita käyttää. Lisäksi asiakkaalla saattaa olla mahdollisuus hankkia palveluita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla.”

Kirsi Varhila

”Asiakas saa jatkossa valita oman sote-keskuksensa, jonka palveluita käyttää.”

SOTE-uudistus ja perustuslaki käsi kädessä JULIANA LAURILA

SOTE-uudistus – tuo otsikoissa jopa tiheään tahtiinkin ponnahdellut sana. Yleistäen väitän, että kaikki ovat kuulleet uudistuksesta, mutta harvempi tietää miten sote-uudistus on perustuslain vastainen. Haastattelin aiheeseen liittyen julkisoikeuden professori Juha Lavapuroa Turun yliopistosta.

Ensiksi hieman taustatietoa ennen kuin menen itse asian ytimeen. Sote-uudistuksen takana on muutama iso perustekijä. Ensinnäkin sote-uudistuksella tavoitellaan säästöjä, sillä nykyjärjestelmä on liian kallis. Toiseksi, uudistuksella pyritään paremmin turvaamaan yhdenvertaisuus. Kunnat ovat tähän asti olleet päävastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta ne eroavat toisistaan paljon, mikä johtaa eriarvoisuuteen jossain määrin.

Syrjäseuduilla kunnilla saattaa olla huonommat edellytykset järjestää palveluita kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnilla. Riippuen, missä kunnassa yksilö asuu, palvelut voivat erota toisistaan esimerkiksi saatavuuden tai laadun kannalta, mikä ei ole toivottavaa yhdenvertaisuuden kannalta.

ELSA News 1/18 | 13

Mitkä ovat suurimmat puutteet sote-uudistuksessa perustuslain kannalta? ”Viime keväänä keskeisin ongelma oli se, että valinnanvapauslakia ei voitu säätää, sillä sen säätäminen olisi johtanut tilanteeseen, jossa julkinen valta ei olisi voinut lailla turvata jokaisen oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin”, Lavapuro tiivistää. Kyse oli siis siitä, että valinnanvapauslakiehdotus olisi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan johtanut Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän todennäköiseen kriisiytymiseen, mikä taas ei olisi perustuslain 19.3 §:n kanssa linjassa. Kertauksena, että perustuslain 19 § koskee oikeutta sosiaaliturvaan.

Sote-uudistus kariutui ensiksi siis valinnanvapauslakiin.

Missä vaiheessa sote-uudistuksen käsittely on ja mitä ongelmia se on kohdannut?

Lavapuro kertoo, että seuraavaksi uudistus on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi. ”Minun nähdäkseni seuraavaksi ollaan tekemässä niin, että poistetaan maakuntien yhtiöittämisvelvollisuus ja sen sijaan palvelusetelien avulla toteutetaan valinnanvapautta. Muutosta on pidetty alustavissa arvioissa vähemmän ongelmallisena.”

Asia on edelleen vireillä ja se etenee eduskunnan käsittelyn jälkeen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, jolloin saadaan mahdollisesti tietää, ilmeneekö sote-uudistuksessa yhä ongelmia perustuslain kannalta.

hallinnon tulee perustua perustuslain mukaan kunnan asukkaiden itsehallintoon. Lain tarkoituksena on kunnallisen demokratian ja kuntien itsehallinnollisen aseman suojaus osana julkista hallintoa. Jos ja kun sote-uudistuksen myötä lakisääteiset tehtävät siirtyvät maakunnille, aiheuttaako tämä ongelmia kunnallisen itsehallinnon osalta?

Lavapuro selventää, että lakisääteisten tehtävien siirtyminen kunnilta maakunnille ei muodostu itsehallinnon kannalta ongelmalliseksi. Suomen perustuslaki tuntee lisäksi itsehallinnon myös kuntia suuremmilla alueilla, eli tässä tapauksessa maakunnissa. ”Siirryttäessä kuntakeskeisestä itsehallintojärjestelmästä maakuntajärjestelmään molemmissa toteutuu itsehallinto, tosin hieman eri tyyppisesti, mutta tätä ei ole pidetty kuntien itsehallinnon kannalta ongelmallisena, vaikka se rajoittuukin”.

Entä kansanvaltaisuusperiaate ja se, että lakisääteisten tehtävien siirtyminen kunnilta maakunnille merkitsee myös päätöksenteon siirtymistä kauemmaksi kuntien asukkaiden näkökulmasta. ”On totta, että kuntien asukkaiden itsehallinto siirtyy etäämmälle maakuntiin. Toisaalta sote-uudistuksessa on kysymys nimenomaan kuntien lakisääteisistä tehtävistä eli tehtävistä, joita kunnat eivät ole päättäneet ottaa itselleen. Kyse on tehtävistä, jotka lainsäätäjä on päättänyt asettaa kuntien vastuulle, jonka vuoksi lainsäätäjä voi ottaa tehtävät myös pois lakia säätämällä. Siksi on vaikeaa nähdä sote-uudistusta ehdottomasti ongelmallisena itsehallinnon kannalta”, Lavapuro kertoo.

--kuntien hallinnon tulee perustua perustuslain mukaan kunnan asukkaiden itsehallintoon. ”Jos pienemmät kunnat eivät pysAihetta tutkiessani pohdin itsekseni sitä, aiheuttaako sote-uudistus millään tavalla ongelmia kunnallisen itsehallinnon kannalta, kun lakisääteiset tehtävät siirretään maakunnille? Jokainen hallinto-oikeuden tenttiin lukenut tietää, että kuntien

14 | ELSA News 1/18

ty toteuttamaan palveluita, julkisen vallan on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja toimittava niin, että oikeudet toteutetaan myös syrjäseutujen kuntien asukkaille.”

Tähän väliin kertauksena niille, joiden hallinto-oikeuden tentistä on jo tovi aikaa: kunnalla on erityinen ja yleinen toimiala. Erityinen toimiala koostuu lakisääteisistä tehtävistä ja yleisen toimialan tehtävät liittyvät esimerkiksi kunnan asukkaiden yleiseen intressiin. Kuitenkin riippumatta siitä, kuuluuko tehtävä yleiseen vai erityiseen toimialaan, tehtävän hoitamisesta on päätettävä kansanvaltaisesti ja riippumattomasti. Lisäksi perustuslain 121 §:n mukaan kunnille voidaan antaa uusia tehtäviä vain säätämällä siitä lailla.

Kunnilta ei myöskään voida ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muilla tavoin kuin säätämällä siitä lailla.

riaate edellyttää, että päätösvaltaa maakunnassa käyttävät asukkaiden välittömillä vaaleilla valitut toimielimet. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon tietysti siis säilytetään edelleen.

On kuitenkin otettava huomioon, että perustuslain mkaan riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen on julkisen vallan velvollisuus.

Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla vaikutusmahdollisuuksien takaaminen voi olla vieläkin suurempi ongelma, kun vaikutusmahdollisuudet maakunnalliseen päätöksentekoon heikkenevät. Toisaalta tehtäviä siirrettäessä merkittävässä määrin maakunnan tasolle, kansanvaltaisuuspe-

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mikä on sote-uudistuksen seuraava askel ja millaisia tuulia se tuo mukanaan: lisää ongelmia perustuslain kannalta vaiko askeleen kohti uudistuksen todellista täytäntöönpanoa.

”Jos pienemmät kunnat eivät pysty toteuttamaan palveluita, julkisen vallan on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja toimittava niin, että oikeudet toteutetaan myös syrjäseutujen kuntien asukkaille”, Lavapuro toteaa.

Juha Lavapuro toimii Turun yliopiston julkioikeuden professorina. Hän on yksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan säännöllisesti kuulemista asiantuntijoista.

ELSA News 1/18 | 15

Valtion lupa- ja valvontavirasto ELINA SOININEN

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyy paljon sellaisia uudistuksia, jotka ovat jääneet pinnan alle ja saaneet näin vähemmän huomiota. Yksi merkittävistä uudistuksista on 1.1.2020 perustettava valtion lupa- ja valvontavirasto, Luova, joka tulee osaltaan vaikuttamaan kaikkien kansalaisten elämään korvaten lukuisia nykyisiä virastoja. Uuteen toimijaan liittyen haastattelenkin Luovan hankejohtaja Satu Koskelaa, joka avaa muutokseen liittyviä olennaisimpia kysymyksiä.

Maakuntauudistus itsessään on ollut pitkä prosessi, joten on tärkeää pohtia, miten ja miksi tähän on päädytty. Uudistuksen tarkoituksena on järjestää julkinen hallinto kolmella tasolla eli kunnan, maakunnan ja valtion tasolla. Muun muassa aluehallintovirastot ja ELY-keskukset lakkaavat muutoksen myötä, joten niiden tehtävät on siirrettävä muualle. ”Valtion rooliin kuuluu jatkossakin huolehtia oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehityksestä, perusoikeuksien turvaamisesta, turvallisuustehtävistä ja yleisen edun valvonnasta. Luovan tarkoituksena on siis hoitaa näitä tehtäviä osallaan”, Koskela toteaa.

Kun edellä mainitut toimijat poistuvat kokonaan, virastolla onkin laaja tehtävänkuva ja sillä tulee olemaan olennainen merkitys ihmisten arjessa. Sen toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, opetus ja kulttuuri, sosiaali- ja terveydenhuolto, ympäristö- sekä työsuojelu.

Viraston tehtävänä on valvoa toimialoillaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Virasto myöntää lupia ja rekisteröi toimijoita, ohjaa ja kehittää toimintaa, rahoittaa palvelutuotantoa ja hankkeita sekä valvoo toiminnan lainmukaisuutta, Koskela selventää. Aluehallintovirastojen poistuessa myös kuntien ja maakuntien yleinen laillisuusvalvonta siirtyy Luovalle.

turvaajana. Luova-virastolla on valtakunnallinen toimivalta, joka yhtenäistää ratkaisukäytäntöjä ja toimintatapoja. Se toimii poikkihallinnollisesti, ja sen ohjauksessa sekä toiminnassa korostuu kokonaisnäkemys ja kokonaisuuden suunnittelu. Luova-virasto on niin sanotusti yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaaja toimialaansa kuuluvissa asioissa. Asiakkaille muutokset ovatkin suotuisia. ”Kun viraston toiminta saadaan vakiinnutettua, edellä mainitut voivat näkyä asiakkaille päin esimerkiksi lyhempinä lupien ja muiden asioiden käsittelyaikoina sekä yhdenmukaisempana ja ennakoitavampana ratkaisukäytäntönä koko maassa.”

Uuden viraston toimintatapoihin kuuluu niin ikään yhdenmukaisuus ja asiakaslähtöisyys. Viraston tarkoituksena on saada asioinnista helpompaa ja sujuvampaa, sekä vastata teknologian kehitykseen digitalisoimalla asiointia. Koska virastolla on samat toimintatavat joka puolella maata, ihmisten tarvitsemat palvelut hoidetaan yhdenmukaisesti kaikille. Tavoitteina on taata elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus, liiketoimintaympäristön tasapuolisuus, valtakunnallinen palvelujen tarjonta sekä maakuntien ja kuntien vuorovaikutteisten tukien saaminen tehtäviensä hoitamiseen.

Uudistusten eteen on nähty niin paljon aikaa ja vaivaa, joten olennainen kysymys on, miten Sote- ja maakuntauudistuksen johdosta jul- viraston synty tulee muuttamaan nykytilankiseen hallintoon tulee merkittäviä uusia ra- netta. Vastaus siihen on selkeä. ”Uusi virasto kennemuutoksia, joista aiheutuviin tarpeisiin on valtakunnallinen, mutta läsnä siellä missä Luova-virasto vastaa toimintaedellytysten asiakaskin. Virastolla tulee olemaan toimi16 | ELSA News 1/18

paikka Suomen jokaisessa maakunnassa, ollen valtioneuvoston alainen, jota ministeriöt yhdessä ohjaavat.” Virasto kokoaakin yhteen uudenlaisen ja monialaisen toimijan nykyisistä virastoista, ja yhdistää näiden tehtävät.

raston toiminnan häiriötön käynnistäminen.

Valmistelussa tuleekin saada aikaan asiakaslähtöisesti toimiva virasto, jolla on poikkihallinnollinen strateginen ohjausjärjestelmä. Jo perustamistyössä halutaan integroida asiakkaat ja sidosryhmät mukaan. Virastoa valmistellaan työryhmissä, ja lisäksi Luovan hanketoimisto tukee valmistelua.Valmisteluun kuuluu uuden viraston organisoitumisen ja käynnistämisen edellyttämät toimenpiteet, viraston yhteiset asiakaspalvelu- ja toimintamallit, viraston yhteinen ohjaus sekä viestintä, Koskela tähdentää.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhtenä, voisi jopa sanoa päätarkoituksena, on taata palvelujen saatavuus kaikille ja samalla saada aikaan säästöjä. Koskelan mukaan virastouudistuksen johdosta ei kuitenkaan tavoitella henkilöstövähennyksiä. Toisaalta, kun virastoja lakkautetaan ja niiden tehtävät keskitetään samalle orgaanille, uudistuksella on mahdollisuus käyttää voimavaroja tehokkaammin. Virastoja lakkauttamalla ja tehtävien järjestämisellä uudelleen poistuvat päällekkäisyydet ja resursseja kyetään kokoamaan yhteen.

Uudistushankkeisiin on liittynyt paljon haasteita sekä mutkia, ja samat haasteet ovat olleet Luova-virastollakin. ”Aikaansaatavia asioita on ollut valtava määrä, sekä aikataulu kireä.

Valmistelussa on kuitenkin ollut myös vahvuuksia, kuten vahva yhteisymmärrys uudistuksen tarpeellisuudesta ja jopa välttämättömyydestä.”

Valmista ei vielä kuitenkaan ole. Hankkeissa on paljon tehtävää jäljellä. Luovan toimeenpanemisessa halutaan niin ikään varmistaa vi-

Satu Koskela ELSA News 1/18 | 17

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VARSINAIS-SUOMESSA Camilla Saarinen Sote- ja maakuntauudistus koskettaa 27 kuntaa kattavassa Varsinais-Suomessa kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Maakuntahallinnon perustaminen on suuri projekti, joka työllistää paljon ihmisiä. Uudistusta valmistellaan Varsinais-Suomessa laajassa yhteistyössä eri organisaatioiden kesken.

Toistaiseksi maakunnan perustamiseen liittyvästä valmistelusta vastaavat kunnat, kuntayhtymät, maakunnan liitot ja valtion aluehallinnon viranomaiset. Kun uudistusta koskevat lait tulevat voimaan, näillä näkymin kesäkuussa 2018, vastuu siirtyy väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Toimielin huolehtii valmistelun ohjaamisesta siihen asti, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntahallitus aloittanut toimintansa. Toimielimessä ovat edustettuna alueen eri toimijat ja sen työskentely tulee olemaan hallitustoiminnan kaltaista.

Muutosjohtajien vetämällä projektiorganisaatiolla on päävastuu valmistelun etenemisestä ja koordinoinnista.

jektiorganisaation tukena.

Uudistuksen yhteydessä yli 23 000 työntekijää siirtyy eri organisaatioilta maakunnalle.

Kaikki sellaiset työ- ja virkasuhteessa olevat, joiden työpanoksesta vähintään 50 prosenttia kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin, siirtyvät maakunnalle. Henkilöstöä siirtyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, työ- ja elinkeinopalveluista ja alueterveydenhuollosta. Henkilöstö siirtyy niillä palvelussuhteen ehdoilla, jotka ovat voimassa siirtymähetkellä.

Henkilöstölle on varattu mahdollisuuksia vaikuttaa uudistuksen valmisteluun. Muutosorganisaatiossa on henkilöstötyöryhmä ja yhteistyöfoorumi, jotka keskittyvät henkilöstöä koskeviin asioihin. Henkilöstötyöryhmä esimerkiksi valmistelee henkilöstön siirrot ja osallistuu henkilöstöä koskevien sääntöjen ja ohjeiden valmisteluun. Yhteistoimintafoorumi puolestaan toimii väylänä, jonka kautta henkilöstön näkemykset tulevat mukaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun.

Myös muissa työryhmissä on henkilöstön edustus, ja muutosorganisaatio tapaa henkilöstöjärjestöjen edustajia säännöllisesti sekä tiedottaa toiminnastaan henkilöstölle.

Uudistuksen toimeenpanosta tulee puolestaan vastaamaan projektiorganisaatio, joka muodostuu eri alojen osaajista. Muutosjohtajien vetämällä projektiorganisaatiolla on päävastuu valmistelun etenemisestä ja koordinoinnista. Organisaation rahoituksesta vastaa pääasiassa valtio. Uudistuksen valmistelu tapahtuu työryhmissä, joista osa työskentelee sekä sote- että maakuntauudistukseen liittyvissä asioissa, ja osa vain toisen uudistuksen Uudistuksen valmistelussa pyritään yleisesti Muutosorganisaaparissa. Valmistelutyöryhmät toimivat pro- vuorovaikutteisuuteen.

18 | ELSA News 1/18

tiossa on erillinen viestintäyksikkö, joka vastaa viestinnän toteuttamisesta. Uudistuksen etenemisestä tiedotetaan pääasiassa verkkosivuilla ”kimpassa-allihopa.fi/” ja sosiaalisen median kanavilla sekä esimerkiksi tapahtumissa. Tiedotus tapahtuu luonnollisesti sekä suomeksi että ruotsiksi. Eri asukasryhmät

ovat mukana uuden maakunnan suunnittelussa, ja nuorisovaltuusto sekä vammais- ja vanhusneuvostot tulevat olemaan osa uuden maakunnan elimiä. Muutosorganisaatio myös tapaa säännöllisesti muun muassa järjestöjen, median ja kansalaisryhmien edustajia.

ELSA News 1/18 | 19

Suurimmat oppositiopuolueet haastattelussa Vastaako hallituksen sote-malli asetettuja tavoitteita?

ELINA BRANDER

Sote- ja maakuntauudistuksesta on ollut viime aikoina paljon puhetta, sillä uudistus on mittaluokaltaan suuri, ja hallituksen esittämän mallin toimivuudesta on epäilyksiä. Mallin myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on tarkoitus siirtää 18 maakunnalle nykyisten lähes 190 eri vastuuviranomaisen sijaan. Muutoksella pyritään vähentämään hyvinvointieroja alueellisesti.

Tavoitteena on myös hillitä kustannusten kasvua sekä lisätä sujuvuutta sosiaali- ja terveyspalveluihin, esimerkiksi vähentää jonoja. Uudet tavoitteet kuulostavat tietysti hienoilta, mutta epäilystä herättää, onko tavoitteisiin mitenkään mahdollista päästä hallituksen esittämällä mallilla.

Olen haastatellut oppositiopuolueista kolmea kansanedustajaa asiasta. Haastattelussa Ville Tavio, Krista Mikkonen sekä Johanna Ojala-Niemelä vastaavat, mitä hyvää sekä huonoa sote- ja maakuntauudistuksessa on. Kysyin myös, mitä heidän eduskuntaryhmänsä tekisi toisin, jos he olisivat itse hallitusvastuussa.

20 | ELSA News 1/18

Ville Tavio

Perussuomalaiset ”Hallitus vaarantaa poliittisella pelillään suomalaisten kansanterveyden.”

1. Mitä hyvää sote- ja maakuntauudistuksessa on?

Uudistuksessa on hyvä ajatus saada kuntatason palveluita maakuntatasolle ja jakaa kustannuksia nykyistä tasaisemmin. Tämän voidaan nähdä ainakin teoriassa vähentävän byrokratiaa ja takaavan sen, että kaikkien maakunnan kuntien asukkaat ovat samojen palveluiden piirissä, eli tasapuolisuus lisääntyy. Toisaalta sairaanhoitopiirit ja erilaiset kuntayhtymät ovat jo nykyisin tuoneet palveluita oleellisilta osin maakuntatasolle. Vaikka tasapuolisuus on hyvä arvo, se voi myös merkitä, että kaikki palvelut ovat tasapuolisen surkeita.

Hallinnon puolelta monelta on saattanut jäädä huomaamatta, että meillä on jo olemassa maakuntavaltuusto, mutta jos mahdollisten maakuntavaalien myötä sen päätäntävaltaa lisätään, niin se on demokratian kannalta positiivinen asia.

2. Mitä huonoa sote- ja maakuntauudistuksessa on?

Hallitus vaarantaa poliittisella pelillään suomalaisten kansanterveyden. Uudistus ei vastaa alkuperäisiä tavoitteitaan eli terveyskeskusjonojen lyhentämistä ja kustannussäästöjä. Säästöjen saaminen ja palvelun parantuminen ovat vastinpari, joka politiikassa harvoin onnistuu samalla kertaa.

Valinnanvapaus kuulostaa hienolta, mutta jos esimerkiksi hammashoito siirtyy vahvasti julkisen rahoituksen puolelle, se räjäyttää kustannukset, kun tähän asti omakustanteisesti hoidossa käyneet siirtyisivät jakamaan yhteistä kakkua. Maakuntavaalien käyttöönotto taas saattaa lannistaa kansan äänestysintoa, koska vaaleja on jo valmiiksi niin paljon: kuntavaalit, eduskuntavaalit, eurovaalit ja presidentinvaalit. Jatkuva vaalien käyminen rapauttaa poliittista päätöksentekoprosessia, koska ilmassa on jatkuvaa epävarmuutta ja puolueet keskittävät resurssejaan liikaa vaalien käymiseen.

3. Mitä eduskuntaryhmänne tekisi toisin, jos olisitte itse hallitusvastuussa?

Noudattaisimme todennäköisesti tekemäämme hallitusohjelman kirjausta, joka on yhä Sipilän hallituksen ohjelmassa. Sitä ei enää valvota, kun Kokoomus ja Keskusta erottivat soinilaisten loikkarien avulla Perussuomalaiset hallituksesta. Kirjauksen mukaan sote-ratkaisu tehdään kaksivaiheisena, eikä valinnanvapautta sisällytetä heti mukaan.

Täytyy muistaa, että sosiaalimenot ovat yli 30 prosenttia Suomen BKT:sta, joten sote-uudistus on historiallisen kokoluokan uudistus. Se olisi parempi jättää vaikka lepäämään ja jatkaa valmistelua, kuin tehdä puutteellisena. Nyt hallituksella ei ole kunnollisia perusteluja sooloilulleen.

ELSA News 1/18 | 21

Krista Mikkonen Vihreät

”Soten osalta huonoa on se, että mallilla, jota yritetään tehdä, ei päästä asetettuihin tavoitteisiin.”

1. Mitä hyvää sote- ja maakuntauudistuksessa on?

Sote-uudistuksessa hyvää ovat sen alkuperäiset tavoitteet. Näitä ovat hyvinvointierojen kaventaminen, palveluketjujen sujuvoittaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. Hyvää on myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kuntia suuremmille alueille ja sitä kautta suuremmat vastuunkantajat sosiaali- ja terveyspalveluille. Sote-uudistukselle asetetut tavoitteet ovat siis äärimmäisen tärkeitä ja kannattavia.

Maakuntauudistuksessa hyvä asia on ajatus siitä, että saadaan päätöksentekoa lähemmäksi ja sitä kautta vahvistettua demokratiaa.

2. Mitä huonoa sote- ja maakuntauudistuksessa on?

Soten osalta huonoa on, että mallilla, jota yritetään tehdä, ei päästä asetettuihin tavoitteisiin.

Päinvastoin: palveluketjut tulevat pirstaloitumaan nykyisestä, sillä palvelujen tuottajien määrä kasvaa ja ihmisiä hypytetään paikasta toiseen. Näiden asioiden kautta myös kustannusten hillintätavoitteeseen on hyvin epätodennäköistä päästä, sillä eri toimijat haluavat optimoida omaa osuuttaan palveluketjussa. Uhkana on siis, että kustannukset karkaavat käsistä.

Sote-toimijana maakunnasta ei tule vahvaa tuottajaa, vaan suurilla yhtiöillä tulee olemaan suuri valta. Tämän johdosta syntyy todennäköisesti alueellisia monopoleja, jolloin suuret yhtiöt voivat määritellä hinnan ja kustannukset uhkaavat taas karata käsistä.

Maakunnalla ei ole aitoa itsehallintoa, vaan ohjaus tulee hyvin vahvasti ministeriöltä, samoin rahoitus. Maakunnalla on hyvin sidotut kädet ja budjetti, jonka riittävyydestä ei ole takeita ja johon ei voi itse vaikuttaa, sillä maakunnilta puuttuu verotusoikeus.

Yksi uhka on alueiden suuri määrä (18). Osa alueista on niin pieniä, ettei ole varmaa miten ne pystyvät järjestämään tarvittavat palvelut. Vaarana on, että hyvinvointierot alueellisesti jopa kasvavat.

Maakuntauudistuksen osalta iso huoli on, miten käy yleisen edunvalvonnan ympäristöasioissa, kun nykyinen ympäristöviranomaisen valitusoikeus viedään pois. Ruvetaanko poliittisesti määrittelemään asioita? Onko laillisuusvalvonta riittävää ennen kaikkea yleiseen etuun liittyvissä ympäristö- ja luonnonsuojeluasioissa?

22 | ELSA News 1/18

3. Mitä eduskuntaryhmänne tekisi toisin, jos olisitte itse hallitusvastuussa?

Sote- ja maakuntauudistus pitäisi tehdä erikseen. Ensin tulisi tehdä sote-uudistus valmiiksi ja sitten alkaa miettiä, miten valtionhallintoa tulisi uudelleenjärjestää. Nyt kun uudistukset tehdään rinnakkain, näkyy päätöksenteossa hallituspuolueiden eri intressit. On tehty kaupantekoa, joka haittaa lopputulosta: keskusta on saanut maakunnat ja kokoomus on saanut sotepalveluiden avaamisen laajasti markkinoille kertarysäyksenä.

Soten osalta olisimme lähteneet siitä, mitä hallitus oli itse hallitusohjelmaansa kirjannut. Ensin rahoitus yksinkertaistettaisiin; luodaan yksikanavainen rahoitus sote-palvelujen osalta.

Vahvistettaisiin integraatio niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin perus- ja erikoispalveluiden osalta. Näin saadaan palveluketjuista sujuvia. Vasta sen jälkeen olisi lähdetty vähitellen avaamaan valinnanvapautta, eikä kerralla kuten nyt on tehty. Edellämainittu olisi edelleen mahdollista tehdä maakuntapohjaisesti, joskin parempi lopputulos saadaan jos alueita olisi hieman vähemmän.

Maakuntauudistuksessa verotusoikeus olisi pitänyt saada maakunnille sekä huolehtia vahvemmin yleisen edun valvonnasta. Hyvän ympäristön turvaamiseksi ympäristöviranomaisella pitäisi säilyä valitusoikeus.

ELSA News 1/18 | 23

Johanna Ojala-Niemelä

Sosisaalidemokraatit ”Asiantuntijoiden puheenvuorossa on noussut laajasti esiin, että valitussa mallissa on vaarana kustannuskehityksen karkaaminen käsistä--” 1. Mitä hyvää sote- ja maakuntauudistuksessa on?

Mielestäni sote-uudistus on välttämätön. Terveys- ja hyvinvointierot täytyy saada kavennettua. Myös palveluiden yhdenvertaisuus täytyy saada toteutumaan ja palveluiden saumattomat hoitoketjut on turvattava niin, että kustannusten hillintä on mahdollista kansalaisten yhdenvertaisuutta vaarantamatta. Vastuu tulee koota vahvemmille kokonaisuuksille, esimerkiksi 18 järjestäjälle, kuten nyt ollaankin tekemässä.

2. Mitä huonoa sote- ja maakuntauudistuksessa on?

Kaikkein huonointa uudistuksessa on se, että maakunnat ja valinnanvapaus on poliittisesti solmittu yhteen. Se on johtanut siihen, että koko uudistus halutaan rysäyttää toimintaan samalla kerralla, ja kaikki järkevä, vaiheittainen kehittäminen on sivuutettu. Myös valinnanvapaudessa on valuvika, sillä mallissa tavoitellaan mahdollisimman täyttä kilpailua julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä, mikä on jo kerran johtanut perustuslakivaliokunnan kielteiseen kannanottoon ja uuteen valmisteluun. Uusikaan valmistelu ei näytä tuovan kestäviä ratkaisuja asiaan.

Hallituksen suunnittelemaan sote-uudistukseen ja erityisesti siihen liittyvään, pian eduskunnalle annettavaan valinnanvapausesitykseen, liittyy merkittäviä riskejä ja kustannuspaineita.

Taloudelliset riskit liittyvät erityisesti perustason palveluntuottajien kustannusten ulkoistukseen maakunnalle, asiakkaiden valikointiin ja palveluverkon hallintaan. Lisää riskejä sisältyy sote-integraation puutteelliseen toteutumiseen sekä markkinoiden hallitsemattomaan avaamiseen, markkinoiden mahdolliseen keskittymiseen ja kilpailun puutteeseen.

Asiantuntijoiden puheenvuorossa on noussut laajasti esiin, että valitussa mallissa on vaarana kustannuskehityksen karkaaminen käsistä, ja että julkisen sektorin mahdollisuus ohjata koko palvelukokonaisuutta on kaventumassa selvästi. Hallituksen asettaman kolmen miljardin kustannusten nousun hillintätavoitteen saavuttamista pidetään yleisesti epärealistisena hallituksen suunnittelemalla mallilla.

Samalla hallitus olisi rajoittamassa maakuntien ja siten sote-palvelujen rahoituksen kasvua suoraan lailla. Kun kustannuspaineet yhdistyvät rahoituksen rajoittamiseen lailla, on olemassa ilmeinen riski, että palvelujen määrää joudutaan tulevaisuudessa karsimaan tai palvelumaksuja joudutaan nostamaan merkittävästi. Tällöin alkuperäiset tavoitteet hyvinvointi- ja terveyserojen tasaamisesta eivät toteudu.

24 | ELSA News 1/18

3. Mitä eduskuntaryhmänne tekisi toisin, jos olisitte itse hallitusvastuussa?

Uudistus on hallituksen riskialttiin mallin sijaan toteutettava hallitusti ja vaiheittain niin, että ensin saatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjäpohja kuntoon, minkä jälkeen päätetään rahoitusjärjestelmästä. Lopuksi lisätään valinnanvapautta niin, että kansalaisille turvataan yhdenvertaisesti laadukkaat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Muissa kuin sote-palveluissa tulisi edetä vasta huolellisen harkinnan ja perusteellisen suunnittelun jälkeen. Vain näin muutosprosessi saadaan pidettyä hallittuna ja kansalaisille tärkeät palvelut turvattuina.

Palveluiden tuottamisen ensisijainen vastuu tulee pitää julkisella sektorilla, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät.

Johtopäätöksenä on, että puolueiden edustajat ovat samoilla linjoilla siitä, että hallituksen suunnittelemalla mallilla on epärealistista päästä alkuperäisiin tavoitteisiin. Lisäksi he pitävät uhkana sitä, että kustannukset karkaavat käsistä, sillä niiden kasvun hillitseminen ei

tunnu kyseisellä mallilla realistiselta.

Uudistuksen he toteuttaisivat vaiheittaisesti, eikä esimerkiksi valinnanvapautta sisällytettäisi heti mukaan.

ELSA News 1/18 | 25

ELSA Turku on kansainvälisen opiskelijajärjestö ELSAn paikallisryhmä, joka toimii Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa tarkoituksenaan edistää ja tukea oikeustieteen opiskelijoiden oppimista, ammattitaidon kehittymistä ja kansainvälistymistä.

The European Law Students`Association on maailman suurin sitoutumaton, voittoa tavoittelematon ja akateeminen oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammatillisia ja soisaalisia valmiuksia. Toimintamuotona on seminaarien, konferenssien, erilaisten akateemisten aktiviteettien sekä kansainvälisen harjoitteluvaihdon järjestäminen. ELSAlla on 45 jäsenmaata ympäri Eurooppaa ja yhteensä yli 40 000 jäsentä yli 300 yliopistossa.

JÄSENENÄ VOIT:

TOIMISTOKAHVIT

Hakea avustusta ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin.

Yo-talo B:n toisessa kerroksessa sijaiteva toimistomme on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. Helpoiten löydät toimistollemme menemällä toiseen kerrokseen Lexin toimiston viereisellä hissillä. Kahvin lisäksi tarjolla on aina pientä purtavaa. Lämpimästi tervetuloa juttelemaan ja kahvittelemaan!

Hakea työharjoittelupaikkaa STEP-ohjelman kautta.

Osallistua ELSAn paikallisryhmien tapahtumiin ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Täytä jäsentietolomake osoitteessa elsa-turku.fi/jaseneksi.

Koko opintoajan jäsenmaksu vain 20,00 e.

Maksa jäsenmaksu ELSA Turun tilille (FI91 5716 9020 0312 38). Käytä maksaessa viitenumeroa 4103. Nouda jäsentarra toimistoltamme maksukuittia vastaan.

elsaturku

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

ELSA Turku ry elsa-turku.fi