ELSA News 1/2019

1/2019

ELSA News IHMISOIKEUDET

Ilmastopakolaisuus Tekoäly Ihmiskauppa Syntymisen oikeudet

“A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity”

Päätoimittaja Christel Vialén cuvial@utu.fi

SISÄLLYSLUETTELO

Toimitusavustaja Roosa Pienihäkkinen

Pääkirjoitus 3

Taitto Christel Vialén Roosa Pienihäkkinen

ELSA Turun hallitus esittäytyy

Kuvitus Christel Vialén Roosa Pienihäkkinen

Ihmisoikeudet murroksessa 14

Toimituskunta Tiina Kuparinen Ava Lainema Nora Perko Meri Pisilä Lari Sorvari Niina Vertanen

Syntymisen oikeudet 22

Ilmoitusmyynti Ella Keränen Katri Niiranen

Vaihdossa suurkaupungissa luonnon keskellä

ELSA Turku ry Yo-talo B, 2. kerros Rehtoripellonkatu 4 B 20500 Turku

Stadga hälsar på 40

Painopaikka Painosalama Oy Tykistönkatu 4 A 20520 Turku

4

Puheenjohtajalta 12 Ilmastopakolaisuus ja ihmisoikeudet

16

Voiko tekoälyllä olla ihmisoikeuksia?

26

Ihmiskaupan arvet syvällä yhteiskunnassa

30

Law Students Around the World 34

Lakimiehenä Turussa -päivä 38

Copyright © 2019 ELSA Turku ry Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä ISSN 1458-185X Kannen kuva: Unsplash

Pääkirjoitus Elämme maailmassa, jossa tavoiteltavat ja tärkeinä pitämämme arvot vaihtelevat eri maissa, kulttuureissa ja eri yksilöidenkin välillä.

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, luonnonsuojelu, turvallisuus, rauha ja vapaus ovat vain muutamia esimerkkejä yleisesti hyvinä pidetyistä arvoista. Arvot ohjaavat tekojamme ja elämäämme päivittäin. Myös YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on tehty tiettyjen suojattavien arvojen, erilaisten ihmisarvojen, pohjalta.

Jokainen ihminen on yhtä arvokas riippumatta esimerkiksi etnisestä taustastaan tai uskonnostaan, ja jokaisella on oikeus muun muassa sananvapauteen ja ihmisarvon mukaiseen elämään. Kaikille kuuluvat oikeudet eivät valitettavasti kuitenkaan toteudu samanlaisina kaikkialla maailmassa. Sananvapauden ja tasa-arvon voidaan sanoa olevan hyvällä mallilla Suomessa, mutta toisaalta Suomen on julkisuudessa myös sanottu olevan hyvin rasistinen maa, jossa syrjintä on arkipäivää.

Kumpula avaa ilmastopakolaisuuteen liittyviä ongelmia ja kertoo meille tärkeitä keinoja sen ehkäisemiseksi.

Tekoäly kykenee käyttämään oppimaansa tietoa päätöksen tekemiseksi uudessa tilanteessa ihmisten tavoin. Voisiko myös sille ulottaa ihmisoikeuksia? Tekoälyn ja moraalin välinen suhde on myös kysymyksiä herättävä aihe.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Visa Kurki pohtii haastattelussamme muun muassa kuuluisan Sophia-robotin luonnetta sekä tekoälyn merkitystä tulevaisuudessa.

Ihmisoikeuksia voidaan siis tarkastella useasta eri näkökulmasta. Tulevaisuutta ajatellen on erityisen tärkeää, että tunnistamme niihin liittyvät haasteet ja otamme huomioon, että ne kuuluvat kaikille - olemme kaikki samanarvoisia.

Christel Vialén Päätoimittaja

Ihmisoikeudet, ne jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti kuuluvat ja kansainvälisesti tunnustetut oikeudet, ovat jatkuvasti pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mitä ne oikeastaan ovat?

Entä miten tekoäly ja pakolaisuus liittyvät ihmisoikeuksiin? Vuoden 2019 ensimmäinen ELSA News tarjoaa mielenkiintoisia ja ajankohtaisia näkökulmia ihmisoikeuksien saralla.

Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia seurauksia maailmanlaajuisesti. Tiedämme, että merenpinta nousee ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mutta mitä ilmastopakolaisuus merkitsee? Se on ainakin oikeudellisesti vielä tuntematon käsite.

Mitä me voimme tehdä sen estämiseksi? Onko tehokkaita keinoja edes olemassa? Haastattelussamme Turun oikeustieteellisen tiedekunnan ympäristöoikeuden professori Anne ELSA News 1/19 | 3

Elsa Turun hallitus 2019 ELSA Turun hallitus vuonna 2019 esittäytyy.

Esitimme kaikille seuraavat kysymykset: 1. Mitä teet ELSAssa?

2. Mikä on hauskin kokemuksesi ELSAssa?

Emilia Sakko

Emmi Kotilainen

Veera Väyrynen

1. Olen ELSA Turun hallituksen puheenjohtaja. ELSAssa puheenjohtajan osa-aluetta kutsutaan nimellä BEE eli Board Management, External Relations & Expansion, eli tehtävänäni on esimerkiksi kutsua koolle hallituksen kokoukset, johtaa puhetta niissä ja huolehtia yhdistyksen ulkosuhteista.

1. Olen hallituksen pääsihteeri eli Secretary General, ja vastuualueeseeni kuuluvat muun muassa toimistoon liittyvät asiat sekä pöytäkirjojen kirjoittaminen.

1. Toimin taloudenhoitajana eli huolehdin yhdistyksemme rahaliikenteestä. Tehtäviini kuuluu muun muassa osaaluekohtainen rahankäytön valvominen sekä sähköisen ja fyysisen kirjanpidon tekeminen.

2. Hauskimpia kokemuksia ovat olleet ulkomaanmatkat ja NCM:t! Hauskaa on myös tehdä hommia yhdessä hallituksen kanssa ja luoda yhdessä kivoja tapahtumia!

4 | ELSA News 1/19

2.

Turun National Council Meeting eli tuttavallisemmin NCM. Virallisen kuuloisesta nimestään huolimatta todella hauska mökkiviikonloppu, jossa pääsi tutustumaan ELSAlaisiin ympäri Suomen.

2. On ollut mahtavaa päästä edustamaan ELSA Turkua muiden ainejärjestöjen vuosijuhlilla, sitseillä ja muissakin tapahtumissa! Eräs hauskimmista hetkistä oli viime vappuna, kun meillä oli edustusjoukkue Wappusouduissa, ja olimme ainoa joukkue, jolla oli teema-asut päällä.

Miia Hannukkala

Iida Knaappila

Heta Salmi

1. Toimin ELSA Turun markkinointivastaavana, mikä käytännössä tarkoittaa, että tiedotan ELSAn tapahtumista ja päivitän some-kanavia. Teen markkinointimateriaaleja ja yhdessä markkinointidirektoreiden kanssa kehittelemme uusia markkinointi-ideoita.

1. Järjestän yhdessä ihanan S&C-tiimin kanssa seminaareja sekä opintomatkoja. Järjestimme esimerkiksi Pizzaa, viiniä ja järjestäytynyttä rikollisuutta -seminaarin alkuvuodesta. Lisäksi tiedotamme kahvitusten sekä Go International -tapahtuman kautta ELSAn tarjoamista eri kansainvälistymismahdollisuuksista. Päätehtävänäni on järjestää Institutional Visit -opintomatka Tuuli Dunderin kanssa, ja siihen kuuluu kahden viikon ajan kiertelyä bussilla ympäri Eurooppaa ja eri instituutioihin tutustumista.

1.

Vastuualueeni on S&C, joka on lyhenne sanoista Seminars and Conferences. Vastaan yhdessä S&C-tiimin kanssa kansainvälisten opintomatkojen järjestämisestä.

Ulkomaanmatkojen lisäksi tehtäviimme kuuluu myös seminaarien järjestäminen.

2. Hauskoja tilanteita mahtuu ihan hallituksen kokouksista toimistopäivystyksiin, ja jokaisesta tapahtumasta voisi nostaa esille hauskoja tilanteita.

NCM:stä mieleen on ehdottomasti jäänyt luova ja taiteellinen Vision Contest -esityksemme, jossa esitimme kokoelman mainoslauluista.

Toinen tapahtuma, joka heti tulee mieleen, on toimistolla järjestetyt bileet, johon osallistui kolme toimistomme naapurissa olevaa ainejärjestöä.

2. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta kokouksemme ovat kerta kerralta vain hauskempia: hallituksemme sisältää huumorintajuista ja näkemystä omaavaa porukkaa.

Yksittäisenä hetkenä etenkin hallituskämppäappro on jäänyt mieleen.

2. Hauskin kokemukseni ELSAssa on ehdottomasti viime syksyn Ateenan matka. Tutustuin siellä aivan ihaniin ihmisiin ja innostuin myös hakemaan mukaan ELSAn hallitukseen.

Sitsikulttuuria rakastavana ihmisenä myös ELSAn pikkujoulusitsit ovat jääneet mieleen hauskana muistona.

ELSA News 1/19 | 5

Camilla Saarinen

Henni Heikkinen

Otto-Pekka Leikkonen

1.

Olen Academic Activities -vastaava eli suomeksi tapahtumavastaava. Järjestän siis Hennin ja Emman kanssa sitsejä, excuja ja muuta mukavaa.

1. Tehtäväni ELSAssa on järjestää sekä akateemista ohjelmaa että muuta vapaa-ajan ohjelmaa, kuten sitsejä ja bileitä meidän jäsenistölle, vaihto-opiskelijoille ja kvopiskelijoille.

1. Minun pestini on toimia STEP-vastaavana tämän vuoden hallituksessa. Lyhenne tulee sanoista Student Trainee Exchange Progamme eli vastaan toisin sanoen meidän kansainvälisestä työharjoitteluohjelmasta. Positioni sisältää muun muassa harjoittelupaikkojen hankintaa ja Turusta maailmalle lähtevien opiskelijoiden hakemusten tarkastamista.

2. Turun NCM:n sitsit.

Oli erittäin hauskaa päästä sitsaamaan koko Suomen ELSA-verkoston kanssa!

6 | ELSA News 1/19

2. Paras kokemukseni ELSAssa on ehdottomasti ollut sitsikeittiöt ja se, että kaikkiin ELSAn tapahtumiin on helppo lähteä mukaan ja niissä on aina mahtava meininki.

2.

Varmaankin viime syksynä ollut NCM eli Suomen paikallisryhmien yhteinen mökkiviikonloppu, jossa pääsin tutustumaan muihin verkoston jäseniin. Minulla on myös isot odotukset ELSAn järjestämälle reissulle Välimeren auringon alle eli Maltaan!

Bella Laiho

Ella Keränen

Katri Niiranen

1. Toimin Student Trainee Exchange Programme -direktorina.

1. Olen toinen yrityssuhdevastaavista. Hoidamme ulkosuhdetiimin kanssa yritysyhteistyötä hankkimalla muun muassa tapahtumiin ja ELSA Newsiin mainoksia. Lisäksi olemme mukana ensi kevään Contact & Career -messujen yrityssuhdetiimissä.

1. Toimin ELSAn toisena yrityssuhdevastaavana.

Käytännössä toimialaani on yritysten kanssa yhteydenpito excursioiden ja tapahtumien sponsorointien tiimoilta. Myös yritysten hankkiminen Contact & Career -messuille tulee kuulumaan toimenkuvaani.

2. Hauskin kokemukseni ELSAssa on tähän mennessä ollut ELSA Maltan järjestämä Summer ELSA Law School, johon osallistuin viime elokuussa. Oli upeaa päästä ystävystymään oikkareihin ympäri Eurooppaa ja nähdä, mitä ELSA Spirit oikeasti on!

2. Paras muistoni ELSAssa on varmastikin fuksicocktail. Sillon sain ensimmäisen kosketukseni ELSAn toimintaan, mistä myös kiinnostus mukaan lähtemiseen syntyi.

2. Hauskinta on osallistuminen kansalliseen kokousviikonloppuun eli NCM:ään. Siellä pääsee kokemaan yhteisöllisyyden ELSAlaisten kesken ja tutustumaan uusiin ihmisiin.

Eikä saa unohtaa mahtavia Vision contest -esityksiä!

ELSA News 1/19 | 7

Tuuli Salmia

Christel Vialén

Emma Laaksonen

1. Olen ELSAssa Contact & Career -messuvastaavana eli olen järjestämässä ensi vuoden messuja.

1. Toimin ELSA Newsin päätoimittajana. Tehtävänkuvani on monipuolinen ja mukavan haastava. Vastaan lehden suunnittelusta, ideoinnista, kirjoittajien ja haastateltavien etsimisestä sekä lehden taittamisesta ja jakamisesta.

1. AA-direktorina avustan AA-vastaavia erilaisten tapahtumien järjestämisessä akateemisista tapahtumista sitseihin. Lisäksi pestiini kuuluu yhteydenpito kv-opiskelijoihin ja esimerkiksi vaihtari-iltojen järjestäminen.

2.

Tähän mennessä hauskin kokemukseni ELSAssa on varmaankin syksyn Ateenan IV. Matkalla oli hauskaa, ja porukka oli mahtava.

Matkan ansiosta innostuin ELSAn toiminnasta ja hain direktoriksi.

8 | ELSA News 1/19

2. Ensimmäisenä mieleeni tulee Fuksicocktail, joka oli erittäin mukava tapahtuma. Siellä sain myös ensikosketukseni ELSAan. ELSAn järjestämät seminaarit ovat myös olleet mahtavia!

2. Huippua oli osallistua IV:lle Prahaan fuksisyksynäni, ja se herättikin kiinnostukseni ELSAn toimintaan.

Hauskoja muistoja on myös etenkin yhteisestä aivoriiheilystä ja sitsikeittiössä puuhailusta.

Tiia Korhonen

Janita Rastas

Venla Ristola

1. Olen markkinointidirektori eli yhdessä muun markkinointitiimin kanssa huolehdin nettisivujemme ylläpidosta ja muista ICT-asioista sekä ideoin ja tuotan markkinointimateriaaleja ELSA Turulle.

1. Olen toinen S&C-direktoreista. S&C:n tehtävänä on järjestää jäsenistölle seminaareja sekä muutama matka vuoden aikana.

Tänä keväänä järjestimme Hetan kanssa IV Maltan, josta tulee varmasti hieno kokemus!

2. Kulunut vuosi on ollut mahtava, ja meillä on erittäin hyvä tiimi koossa, joten on hankalaa nimetä vain yhtä kokemusta.

Mieleeni tulee kuitenkin esimerkiksi uudistuneen vapputapahtumamme markkinointivideoiden kuvaaminen!

2. Parhaimpia muistoja on varmaan ollut Lex ry:n vuosijuhlille osallistuminen ELSAn edustajana. Se oli kyllä huikea mahdollisuus kokea vujut vähän erilaisesta näkökulmasta!

1. Olen toinen markkinointi- ja ICT-direktoreista. Toinen direktorikaverini on Tiia ja ihana vastaavamme on Miia. Suunnittelemme ja toteutamme yhdessä ELSA Turun markkinointia.

Lisäksi avustan muuta hallitusta kaikessa toiminnassa.

2. ELSA järjestää valtavasti huikeita sitsejä (esimerkiksi kv-ilta ja pikkujoulusitsit), mutta toisaalta myös mielenkiintoisia seminaari-iltoja. Parasta ELSAssa on kuitenkin ollut opiskelijoiden yhteistyö ja toiminnan kautta saadut uudet ystävyyssuhteet.

ELSA News 1/19 | 9

Tuuli Dunder

Roosa Pienihäkkinen

1. Olen S&C-direktori eli järjestän seminaareja, paneeleja sekä muita asiapitoisia tapahtumia.

Lisäksi olen Iida Knaappilan kanssa vetovastuussa syksyn Institutional Visitistä Brysseliin!

1. Toimin ELSA Newsin toimitusavustajana. Vastaan yhdessä päätoimittajan kanssa lehden rakentamisesta ideointivaiheesta aina painovalmiiksi tuotteeksi.

2. Hauskinta kokemustani oli vaikea miettiä, sillä olen kahlannut ELSAn toiminnassa mukana fuksisyksystä alkaen ja nauttinut joka hetkestä. Parhaaksi kokemuksekseni nousi kuitenkin vuoden 2017 Institutional Visit, jossa matkasimme 30 kanssaopiskelijan voimin Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Saksan läpi Brysseliin vieraillen kansainvälisissä oikeudellisissa instituutioissa. Mieleeni jäivät railakkaat bussimatkat sekä ylitsepääsemättömän hauska seura!

10 | ELSA News 1/19

2. ELSA-urani on vasta hyvin alussa ja ikimuistoisimmat kokemukset varmasti vielä edessä, mutta ELSAn tapahtumista minunkin mieleeni jäi Fuksicocktail.

Lisäksi toimitusavustajana olen päässyt paneutumaan mielenkiintoisiin oikeudellisiin haasteisiin.

Kuva: Unsplash ELSA News 1/19 | 11

Puheenjohtajalta

V

uosi on vauhdikkaasti pyörähtänyt käyntiin, ja uusi hallituksemme on päässyt jo kovasti tekemään hommia.

Toimintamme lähti oikeastaan käyntiin jo ennen varsinaista vuoden vaihdetta, sillä jo pian vaalien jälkeen suuntasimme perinteikkäälle transitioristeilylle, jossa meidät perehdytettiin tehtäviimme. Tästä vielä myöhäiset kiitokset vuoden 2018 hallitukselle! Viime vuoden puolella NCM Turku järjestettiin marras-joulukuun taitteessa, ja koko uusi hallitus pääsi paikan päälle tutustumaan ELSAn kansalliseen toimintaan. Voisi sanoa, että transitiomme oli oikein kattava näiden tapahtumien ansiosta.

Kattava ja onnistunut transitio mahdollisti hyvän kauden aloituksen, ja heti tammikuun alussa osallistuimme TYYn järjestämälle International Infomarketille ja esittelimme toimintaamme Suomeen saapuneille vaihto-oppilaille. Vuoden alussa tapahtui vaikka mitä. Tammikuun puolessa välissä järjestettiin Contact & Career -rekrytointimessut ICT-talolla, ja päivä oli erittäin onnistunut. Helmikuussa kahvitimme jäsenistöämme ja tiedekunnan henkilökuntaa Calonialla.

Tapahtumina meillä on myös ollut helmikuussa järjestetetyt Pizzaa, viiniä ja järjestäytynyttä rikollisuutta -seminaari sekä Lakimiehenä Turussa -päivä. Näiden lisäksi on sitsattu Kiitossitseillä kiitoksena vanhoille aktiiveille, vietetty perinteistä Kirkkaiden Wiinojen -iltaa ja jaettu ansioituneille jäsenillemme ansiomitaleja.

Huhtikuun puolessa välissä saimme taas koko Suomen ELSA-verkoston voimin perehtyä ympäristöoikeuteen International Focus Programme -viikolla.

12 | ELSA News 1/19

‘‘Kattava ja onnis-

tunut transitio mahdollisti hyvän kauden aloituksen.

Vaikka paljon on jo tapahtunut, paljon on vielä keväällä tiedossa, ja tapahtumista kannattaa painaa mieleen erityisesti tuleva Institutional Visit Maltalle ja Vapun upea uusi Wabufest, jonka järjestämme muutaman muun järjestön kanssa yhteistyössä!

Emilia Sakko ELSA Turun puheenjohtaja

ELSA News 1/19 | 13

IHMISOIKEUDET MURROKSESSA Teksti: Roosa Pienihäkkinen

V

iime vuosina muslimiväestöön kohdistuvan syrjinnän ja vihan lietsonnan on raportoitu kasvaneen useissa maissa. Ihmisoikeusliiton pääsihteeri arvioi Ylen haastattelussa, että alkuperäiskansojen, vammaisten, uskonnollisten vähemmistöjen sekä kaikista köyhimpien ihmisten oikeudet ovat heikentyneet. Kansainvälinen ihmisoikeussäätiö Front Line Defenders kertoi, että vuonna 2015 vähintään 156 ihmisoikeuspuolustajaa surmattiin tai kuoli pidätystilanteissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin laskettiin ensimmäisen sadan vallassaolopäivänsä aikana uhanneen ihmisoikeuksia 100 kertaa.

Kuluneina vuosina ihmisoikeuksista on käyty kiivasta julkista keskustelua, jossa oikeuksia on kyseenalaistettu aiempaa voimakkaammin. Vuonna 2016 Amnesty International kirjoitti vuosiraportissaan, että ’’ihmisoikeuksien asema demokratian kulmakivenä näyttää horjuvammalta kuin koskaan’’. Raporttien ja uutisten pohjalta ihmisoikeuksien nykytilasta maalautuu melko synkeä kuva.

Myös kotimaassamme ihmisoikeudet ovat olleet erityisen tarkastelun alla. Nopeasti muuttuva eurooppalainen poliittinen ilmapiiri ja erilaisuutta kohtaan tiukentuneet asenteet

heijastuvat myös suomalaiseen keskusteluun.

Aiemmin itsestäänselvinä pidettyjä oikeuksia ja sopimuksia on alettu kyseenalaistamaan.

Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisi kirvoitti kansalaiset ja poliitikot arvostelemaan rankasti pakolaissopimusta ja paperittomien oikeutta perustoimeentuloon. Vaikka Suomi on saanut useita moitteita liian heikosta sosiaaliturvasta, translaista sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen puutteellisuudesta, ovat omatkin poliitikkomme käyttäneet puheenvuoroja, jotka ovat esittäneet ihmisoikeudet nopeita poliittisia päätöksiä rajoittavana taakkana. Myös jatkuva keskustelu perustuslaista ja perusoikeusfundamentalismista näyttäytyy toisinaan jakamattomien, kaikille kuuluvien oikeuksien vähättelynä.

Suomen Punaisen Ristin mukaan ihmisoikeudet ovat kotimaassamme käännekohdassa.

Uhkakuvista ja synkistä uutisista huolimatta kansainvälisessä kokonaiskuvassa ihmisoikeudet voivat edelleen ihan hyvin. Tietoa oikeuksista on saatavilla enemmän ja helpommin kuin koskaan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täytti viime vuonna 70 vuotta. Ihmisoikeudet ovat edistyneet näiden vuosikymmenten aikana valtavasti. Ihmisoikeuksista on tullut yleismaailmallisia ja niiden periaatteet tunnetaan ja tunnustetaan laajasti. Esimerkiksi tasa-arvo ja poliittiset oikeudet, kuten äänioikeus

IHMISOIKEUKSIEN HISTORIA: 1600-luvuilla ajatus yksilöille kuuluvista luonnollisista oikeuksista nousi pinnalle.

1700-luvuilla valistusfilosofian kaudella muodostui ajatus, että valtion valta perustuu yksilöiden vapaaseen tahtoon.

14 | ELSA News 1/19

1776 Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa julistettiin kaikki ihmiset vapaiksi ja tasa-arvoisiksi.

1789 Ranskan ih keuksien ju sessa taat sananvapa sa-arvo lai

ja sananvapaus ovat kehittyneet merkittävästi.

Lasten ja naisten oikeudet ovat mullistuneet, ja kidutus ja kuolemantuomiot vähentyneet.

Myös ihan viime vuosina on tapahtunut paljon hyvää. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen asema on parantunut, YK:n vammaissopimus ratifioitiin ja ihmisoikeudet on otettu osaksi opetussuunnitelmia.

Käännekohdassa arvioidaan yhteisiä, ihmisoikeuksien pohjalla olevia arvojamme. Jos yhteiset arvomme muuttuvat tai rapautuvat, kestävätkö niihin perustuvat oikeudet? Ihmisoikeusjärjestelmä on rakennettu maailmansotien hirmutekojen runtelemaan maailmaan. Joudumme pohtimaan, että luo-

tammeko 70 vuotta sitten luodun järjestelmän sopeutuvan myös tämän päivän haasteisiin. Ihmisoikeuksien ollessa ristiriidassa muiden etujen, kuten turvallisuuden, kanssa joudumme tekemään vaikeita arvovalintoja. Mistä voimme joustaa, ja miten pitkälle haluamme joustaa?

Murroksessa nousee esiin myös uusia, arvoja puolustavia voimia. Amnestyn vuosiraportin mukaan kansalaisten aktiivisuus ihmisoikeuksien saralla on lisääntynyt huomattavasti. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustettiin kuukausia kestävillä mielenilmauksilla ja #MeToo-liike nosti seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ennennäkemättömän huomion kohteeksi.

MITÄ IHMISOIKEUDET OVAT? Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiselle kuuluvia oikeuksia, joiden tarkoitus on taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä. Ihmisoikeuksien tunnusmerkkejä ovat yleismaailmallisuus, luovuttamattomuus ja perustavanlaatuisuus. Ihmisoikeudet voidaan jaotella kansalais- ja vapausoikeuksiin, poliittisiin oikeuksiin sekä taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin. Oikeuksia ei kuitenkaan voi arvottaa, vaan niistä kaikki ovat yhtä tärkeitä. Nykyisin ihmisoikeuksiksi ymmärretään lähinnä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä oikeutta, ja niitä säädellään valtioiden solmimin kansainvälisin ihmisoikeussopimuksin. Sopimuksen ratifioineiden valtioiden on sekä kunnioitettava yksilöiden oikeuksia että edistettävä oikeuksien toteutumista käytännössä.

Ihmisoikeuksien toteutumista varten on perustettu kansainvälisiä valvontaelimiä. Valvontajärjestelmään kuuluu myös pysyviä tuomioistuimia, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kansallisella tasolla ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa valvovat useat eri tahot, kuten eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Erityisvaltuutetut, kuten tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu, seuraavat oman alansa perus- ja ihmisoikeustilannetta.

Lähde: ihmisoikeusliitto, ulkoasiainministeriö

hmisoiulistukttiin mm. aus ja tain edessä.

1919 Versaillesin rauhansopimukseen kirjattiin vähemmistösuojamenettelyjä.

1948 YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

ELSA News 1/19 | 15

ILMASTOPAKOLAISUUS ILMASTONMUUTOS ON MYÖS IHMISOIKEUSKYSYMYS Teksti: Niina Vertanen

I

lmastonmuutos on nykyään yksi suurimmista maailmanlaajuisista ongelmista. Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät muuttuvat, kuivuus lisääntyy ja aavikoituminen sekä eroosio kiihtyvät. Merenpinta nousee ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten hirmumyrskyt, lisääntyvät.

Näiden seurausten myötä syntyy ilmiö nimeltä ilmastopakolaisuus.

ELSA News haastatteli Turun yliopiston dekaania ja ympäristöoikeuden professoria Anne Kumpulaa ilmastopakolaisuudesta ja siihen liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä.

16 | ELSA News 1/19

A

nne Kumpulan mukaan ilmastopakolaisuudella tarkoitetaan tiivistetysti tilannetta, jossa ihmiset ovat pakotettuja pakenemaan kotiseudultaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien seurausten takia. Pakolaisuutta aiheuttavat ilmaston lämpenemisestä johtuvat, erittäin vaikeasti ennustettavissa olevat äärimmäiset sääilmiöt, joita ovat esimerkiksi kuivuus ja siitä seuraava aavikoituminen ja toisaalta tulvien aiheuttamat ongelmat.

esimerkki on Tyynenmeren pienet saarivaltiot Kiribat ja Tuvalu. Väheksymättä niihin kohdistuvia uhkia on kuitenkin syytä todeta, että suurimmat uhat ovat tällä hetkellä eteläisessä Afrikassa ja Lähi-idässä, ja siellä aavikoituminen ja kuivuus ovat jo johtaneet ilmastopakolaisuuden syntymiseen. Pelättävissä on, että pakolaisuus kasvaa ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

– Tämän lisäksi on huomattava, että merenpinnan kohoaminen uhkaa myös alavilla – Merkillepantavaa on, että ilmastopakolai- seuduilla sijaitsevia Aasian väkirikkaita maita, suutta ei tunnisteta oikeudellisesti. YK:n pako- Kumpula jatkaa. laissopimus ei tunne käsitettä, ja pakolaisuuskäsite liitetään tavanomaisesti tilanteisiin, jossa pakolaisten suojelun perusteena on valtion tai poliittisen yhteisön aiheuttama vaino, Kumpula sanoo.

“ Merkillepantavaa

on, että ilmastopakolaisuutta ei tunnisteta oikeudellisesti.

Ympäristökatastrofien aiheuttamaa muuttoliikettä ei ole yhdistetty pakolaisuusongelmaan, ja varsin usein ilmastopakolaisuus liittyykin muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten köyhyyteen, väestönkasvuun ja poliitti- Ilmastopakolaisten määrää on mahdotonta seen epävakauteen. arvioida tarkkaan, sillä kun puhumme ilmastonmuutoksesta, epävarmuus on Kumpulan – Varsin usein pakolaisuuden taustalla vaikut- mukaan peruslähtökohta. tavat nämä tekijät yhdessä, Kumpula kertoo.

– Joka tapauksessa arviot vaihtelevat merkitSuomessa suhtautumista ympäristöpako- tävästi noin 500 miljoonasta miljardiin. Maalaisuuteen heijastaa osaltaan esimerkiksi ul- ilmanpankin tutkimuksen mukaan reilut 143 komaalaislaki. Se sisälsi alun perin säännöksen, miljoonaa ihmistä Afrikassa, Aasiassa ja Latijoka mahdollisti oleskeluluvan myöntämisen nalaisessa Amerikassa voivat joutua ilmastopaSuomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle, jos hän kolaiseksi vuoteen 2050 mennessä, Kumpula ei ympäristökatastrofin vuoksi voinut palata kertoo. kotimaahansa. Säännös on tältä osin muutettu vuonna 2016 eikä ympäristökatastrofia enää Hän nostaa esiin myös varovaisempia arvioimainita. ta, joiden mukaan määrä olisi ”vain” 25 miljoonaa. Määrää voidaan pitää pienenä, sillä Mittava ja kasvava ongelma eräiden arvioiden mukaan jo vuonna 2016 yli 20 miljoonaa ihmistä joutui lähtemään kotoaan Ilmastopakolaisuus on alati kasvava ongelma, luonnonmullistusten takia. Tässä luvussa ovat joka on paikallistunut suurimmaksi osaksi ke- mukana myös muut luonnonmullistukset kuin hitysmaihin. Kumpulan mukaan tunnetuin suoraan ilmastonmuutokseen liittyvät.

ELSA News 1/19 | 17

2) Köyhillä mailla ei ole rahaa eikä infrastruktuuria vastata ilmastopakolaisuudesta aiheutuviin ongelmiin.

3) Kehittyneet teollisuusmaat eivät ole vielä tunnustaneet ongelmaa eikä ilmastopakolaisuuteen ole edes pyritty vastaamaan.

‘‘ Tavoitteen toteut-

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani sekä ympäristöoikeudenprofessori Anne Kumpula.

taminen edellyttää myös oikeudellisia keinoja ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Ilmastonmuutoksen ehkäisy vaatii useita keinoja

Kumpulan mukaan ilmastonmuutos on ongelma, johon ei ole yksittäisiä oikeudellisia keinoja tai keinoyhdistelmiä. Kohtalonkysymys on, Ilmastopakolaisuuden kolme ongelmaa pystymmekö vastaamaan Pariisin ilmastoIlmastopakolaisuus synnyttää lukuisia, pääosin sopimuksessa asetettuun tavoitteeseen pitää samoja ongelmia kuin pakolaisuus muutoinkin. maapallon keskilämpötilan nousu selvästi Kumpula nostaa esille erityisesti kolme ongel- alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja kykenemmekö toimiin, joilla lämpemaa: neminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen.

1) Toisin kuin yleisesti ajatellaan, ilmastopakolaisuus – kuten muukin pakolaisuus – merkitsee Tavoitteen toteuttaminen edellyttää myös oisitä, että ihmiset muuttavat köyhistä maista toi- keudellisia keinoja ilmastonmuutosta aiheuttasiin köyhiin maihin ja omissa maissaan maalta vien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisekkaupunkien slummeihin. Tästä seurauksena on si. Tällaisina oikeudellisina keinoina Kumpula lisääntyvä köyhyys, vesipula, ympäristöongel- mainitsee esimerkiksi energiantuotantoon, -kulutukseen ja -tehokkuuteen liittyvät keinot sekä mat ja yhteiskunnalliset konfliktit.

18 | ELSA News 1/19

vaikuttamisen liikenteeseen, rakentamiseen, teollisuuteen, maa- ja metsätalouteen sekä jätehuoltoon.

– Hieman toisesta näkökulmasta kysymys on kasvihuonekaasunielujen, kuten metsien ja muun kasvillisuuden, säilyttämisestä ja lisäämisestä, Kumpula jatkaa.

Toivoa on Voimme kuitenkin myös vaikuttaa ilmastopakolaisuuteen ennakolta. Anne Kumpula jakoi viisi keinoa, joiden avulla varautua tulevaan.

Anne Kumpulan 5 ratkaisukeinoa ilmastopakolaisuuteen 1) Kansainvälisen ilmastopaneelin varoitukset on otettava vakavasti; on tehtävä toimenpiteitä, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Tämä on ehdottomasti tärkein tehtävä.

2) Aluesuunnitteluun on kiinnitettävä huomiota – erityisesti alueilla, joilla merenpinnan kohoaminen uhkaa.

3) Luonnonkatastrofeista varoittavia järjestelmiä on kehitettävä ja siirrettävä maihin, joilla ei ole varaa itse sellaisia tuottaa.

4) On etsittävä sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen, kuten kuivuutta kestävät viljalajit ja sadeveden keräysjärjestelmät kasteluveden saamiseksi.

5) Ympäristö- ja ilmastoperusteista kehitysyhteistyötä on toteutettava ja ruohonjuuritason yhteistyöprojekteja kehitettävä esimerkiksi elinkeinorakenteiden monipuolistamiseksi.

ELSA News 1/19 | 19

OIKEUDELLISEN ALAN TYÖHARJOITTELUITA ELSAn Student Trainee Exchange Programme (STEP) tarjoaa opiskelijoille ja vastavalmistuneille mahdollisuuden saada oikeudellisen alan työkokemusta ulkomailla.

ELSAN JÄSENILLE STEP-harjoitteluun voi hakea opiskelijat ja vastavalmistuneet juristit, jotka ovat ELSAn jäseniä.

KAHDESTA VIIKOSTA KAHTEEN VUOTEEN STEP-harjoittelu voi kestää kahdesta viikosta kahteen vuoteen, joten voit sovittaa harjoittelujakson opiskelu- ja urasuunnitelmiisi.

ERI KIELI-, OPINTO- JA PALKKATASOJA STEP-harjoittelut tarjoavat mahdollisuuden työskennellä eri kielillä ja harjoittelupaikkoja löytyy kaikissa vaiheissa oleville opiskelijoille.

Harjoittelut ovat pääsääntöisesti palkallisia.

APUA JA TUKEA Saat apua hakuprosessiin ja käytännön asioihin harjoitteluun lähtemisestä ELSAlta.

KIINNOSTUITKO? LUE LISÄÄ: https://fi.elsa.org/fi/step/

21YPict Pi ctog ogrraaam ms © fon ms onta tawe weso som mee.ccom, oom mELSA , liliice cens ce nsNews ed un ed unde d1/19 er CC CC|-B B Y-44..0

SYNTYMISEN OIKEUDET Kun moderni hoitoteknologia parantaa yhä aikaisemmassa vaiheessa syntyvien keskosten selviytymismahdollisuuksia, olemme uusien moraalisten kysymysten äärellä .

Teksti: Meri Pisilä

Y

K:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen artiklan ensimmäinen virke kuuluu seuraavasti: "Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan." Ajatuksena perin jalo ja selkeästi ymmärrettävä virke. Syntymällä pääsee nauttimaan julistuksen turvaamista oikeuksista.

22 | ELSA News 1/19

Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Syntymiseen kietoutuu useita kysymyksiä moraalista ja etiikasta, lääketieteestä ja teknologiasta, oikeuksista ja tasa-arvosta. Lääketieteen ja hoitoteknologian kehittyessä kykenemme yhä kasvavissa määrin tekemään päätöksiä yhä aikaisemmassa vaiheessa syntyvien keskosten kohtalosta.

Perinteisesti syntyminen tapahtuu synnytyksen

kautta raskauden kestettyä noin 40 viikkoa.

Suomalaislapsista noin 6 % syntyy kuitenkin jo ennen 37. raskausviikkoa. Terminologisesti tällaista lasta kutsutaan keskoseksi tai keskoslapseksi. Suomessa keskussairaaloissa hoidetaan yli 32 viikkoisia keskosia. Tätä nuorempien lasten hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin hoidon vaativuuden vuoksi. Hoidon vaativuutta kuvailee hyvin se, että esimerkiksi vuonna 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi pienimpien keskosten sairaanhoitokustannusten olleen noin 30 miljoonaa euroa.

Vuonna 2018 julkaistun Käypä hoito -suosituksen mukaan synnytyksellä tarkoitetaan lapsen syntymistä tilanteessa, jossa 22. raskausviikko on täyttynyt tai lapsi syntyy painaen vähintään 500 grammaa. Myös äitiysavustuslaki nojautuu samanlaisiin lähtökohtiin. Lain mukaan oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli tasan 22 viikkoa. Syy edellä mainituille rajoille on looginen. Ennen raskausviikkoa 22 syntyneen lapsen elinmahdollisuuksia on pidetty vähäisinä.

Lääketieteen kehitys koettelee kuitenkin näin tarkkoja rajoja. Yhä pienempiä keskosia saadaan elämän taipaleen alulle uudemman teknologian ja edistyksellisemmän hoidon avulla.

Esimerkiksi vuonna 2004 maailmaa ihmetytti Yhdysvalloissa syntynyt Rumaisa Rahman.

Hän painoi syntyessään vain noin 260 grammaa. Uusia ennätyksiä rikottiin myös vuonna 2014 yhdysvaltalaisäidin synnyttäessä lap-

sensa raskausviikolla 21. Molemmat lapset selvisivät hengissä ja voivat ilmeisen hyvin.

Keskosten kohdalla on kuitenkin käsiteltävä myös vammaisuutta ja elinikäisten vaurioiden riskiä. Tutkimusten mukaan hyvin ennenaikaisesti syntyneiden tai erittäin pienipainoisten lasten älyllisen kehitysvammaisuuden riski on noin 10 %:n luokkaa.

Lisäksi esimerkiksi vaikeita kuulovammoja esiintyy noin 3-4 %:lla hyvin ennenaikaisesti syntyneistä lapsista. Vammaisuuden riski luonnollisesti kasvaa mitä pienempänä tai varhaisemmassa vaiheessa keskonen maailmaan syntyy.

Yhä aikaisemmin syntyvien keskosvauvojen elinmahdollisuuksien parantuessa herää kysymys jokaisen Suomessa syntyvän ihmisen oikeuksien tasa-arvoisuudesta. Tukeudummeko me liiaksi aiemmin säädettyyn 22. raskausviikon rajaan? Estävätkö kalliit hoitokustannukset pienimpien keskosten hoitoa?

Lisäämmekö me vammaisuuden riskiä, jos hoidamme yhä pienempiä keskosia. Pyrimmekö jokaisen keskosen elinmahdollisuuksien turvaamiseen tasapuolisesti?

Keskustelupalstojen kauhutarinoiden kautta muodostuu julma kuva tiukasta terveydenhuollon henkilökunnasta, joka lapsen elonmerkeistä huolimatta kieltäytyy hoitamasta ennen raskausviikkoa 22 syntynyttä lasta. Totuus ei liene kuitenkaan tämä. Lääkäriliiton etiikkaa koskeELSA News 1/19 | 23

vissa ohjeistuksissa painotetaan kyseessä olevan synnytys viikkorajoista huolimatta, mikäli vain lapsi syntyy elävänä. Hyvin ennenaikaisen tai hyvin pienipainoisen lapsen kohdalla, jonka ennuste ei ole varmuudella tiedossa, lääkäriliitto suosittelee, ettei elvytyksestä pidättäydytä, mikäli lapsi hengittää tai liikehtii pidemmän aikaa.

Suomen lääkäriliiton ollessa oleellinen lääkärien toiminnan sääntelijä, voidaan olettaa, etteivät ennen raskausviikkoa 22 syntyneet keskoset ole ihmisoikeuksiensa suhteen eriarvoisemmassa asemassa kyseisen viikkorajan jälkeen syntyneisiin nähden.

‘‘ Yhä aikaisemmin

syntyvien keskosvauvojen elinmahdollisuuksien parantuessa herää kysymys jokaisen Suomessa syntyvän ihmisen oikeuksien tasa-arvoisuudesta.

Hoitoteknologian kehittyessä tulemme kuitenkin kohtaamaan yhä moninaisempia ongelmia ennenaikaisesti syntyvien lasten kohdalla. Jossain vaiheessa saavutamme pisteen, jossa jo esimerkiksi raskausviikolla 20 syntynyt pystyttäisiin modernin lääketieteen keinoin pelastamaan. Tulevaisuudessa tulemme ajautumaan konfliktiin aborttilakimme kanssa, sillä se sallii esimerkiksi nyt äidin nuoren iän tai muun

24 | ELSA News 1/19

erityisen syyn vuoksi raskauden keskeytyksen raskausviikolle 20 asti.

Konfliktin ytimessä tulee olemaan kahden yhtä pitkälle kehittyneen sikiön oikeudet.

Kuvitteellisessa esimerkissä meillä on kaksi raskautta. Raskauden A kantaja on päättänyt keskeyttää raskauden ja raskauden B kantaja puolestaan synnyttää lapsensa itsestään riippumattomista syistä ennenaikaisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa avustamme lapsen elinpolkunsa alulle tekniikan suomin keinoin.

Raskauden A kohdalla tulemme kohtaamaan valtaisan moraalisen ristiriidan pohtiessamme äidin oikeutta keskeyttää raskaus, joka kohdun ulkopuolella kyettäisiin jo hoitamaan niin, että lopputuloksena olisi terve yksilö.

Näin myöhäisessä vaiheessa tehty raskaudenkeskeytys toteutetaan pääsääntöisesti tällä hetkellä lääkkeellisesti. Lääkkeiden tarkoitus on valmistaa keho synnyttämään sikiö sekä lopettaa istukan toiminta. Soittokierros yliopistosairaaloihin ei anna selkeää vastausta kysymykseen siitä, menehtyykö sikiö jo kohdussa ennen lääkkeiden käynnistämää synnytystä.

Ystävälliset sairaanhoitajat viittaavat kuitenkin siihen suuntaan, ettei sikiö elinkelpoisena lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen useimmiten synny. Avoimeksi kysymykseksi elinkelpoisuuden suhteen jääkin, onko kyse lääkkeiden vaikutuksesta vai sikiön omasta varhaisuudesta.

Ihmisoikeuksien julistus on onneksi muotoiltu terminologialla "kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan”. Tämä viittaa siihen, ettei konfliktia ihmisoikeuksien kanssa synny niin kauan, kun raskaus keskeytetään siten, että sikiö on kuollut jo syntyessään. Moraalinen puoli onkin sitten lääkäriyhteisön ja tulevien lainsäätäjien käsissä.

ELSA News 1/19 | 25

VOIKO TEKOÄLYLLÄ OLLA IHMISOIKEUKSIA? Teksti: Ava Lainema

T

ieteiselokuvissa tyypillisesti leikitellään ajatuksella tietoisista, tuntevista ja ihmisistä yliotteen saavista androideista. Tosimaailmassa puolestaan on kohauttanut ilmeilyyn ja ihmisen kanssa keskusteluun kykenevä Sophia-robotti. Tekoälyn mahdollisuuksista keskustellaan taukoamatta ja teknologinen kehitys on vauhdikasta. Jos ihminen kehittää vahvan ihmisen kaltaisen tekoälyn, kuuluuko sille samanlaiset oikeudet kuin ihmisille?

saada oikeuksia ja joka voi tulla velvoitetuksi.

Vallitsevan käsityksen mukaan oikeussubjekteja ovat luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä oikeushenkilöt, kuten yritykset ja yhteisöt. Oikeussubjektius on siis ikään kuin oikeuksien ehto. Kuinka pitkälle tekoälyn pitäisi kehittyä, jotta se voisi olla oikeussubjekti?

Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina toimivan Visa Kurjen mukaan kysymystä voidaan lähestyä kahdesta suunnasta.

Oikeudet ja oikeussubjektius kulkevat käsi – Voimme ensinnäkin ajatella tekoälyä olenkädessä. Yleisesti oikeustieteessä käsite oi- tona, jota pitäisi suojella – hieman samaan keussubjekti määritellään tahoksi, joka voi tapaan kuin pikkulapsia tai eläimiä. Nähdäk26 | ELSA News 1/19

seni tekoälystä voisi tulla tällainen suojeltava oikeussubjekti ainakin, jos se kehittäisi tuntoisuuden eli kyvyn ’kokea maailma’ ja voisi näin esimerkiksi tuntea kipua tai mielihyvää. Toisaalta tekoälyn oikeussubjektius voi myös tulla ajankohtaiseksi sen toimijuuden vuoksi. Kun tekoälyt kykenevät tekemään yhä itsenäisempiä päätöksiä ja kenties esimerkiksi hallitsemaan omaisuusmassoja, niiden kohtelu itsenäisinä oikeuksien ja velvollisuuksien subjekteina voi tulla relevantiksi.

Kurki on koulutukseltaan juristi ja on urallaan erikoistunut oikeusteoriaan ja -filosofiaan. Hän on käsitellyt tutkimuksissaan esimerkiksi eläinten oikeuksia ja tekoälyn oikeussubjektiutta.

Kurki määrittelee oikeussubjektin olennoksi, jolla on mitä tahansa oikeuksia tai velvollisuuksia. Hänen näkemyksensä mukaan esimerkiksi eläimet ovat jo eläinsuojeluoikeuden subjekteja.

Voiko tekoälylle opettaa moraalia?

Jotta tekoäly voisi olla ihmisen kaltainen oikeuksien ja velvollisuuksien kantaja, sille pitäisi kyetä tekemään selväksi esimerkiksi rangaistuksen etiikkaa.

ka se ei olisikaan samalla tavalla ”syyntakeinen” kuin ihmiset. Tällöin Kurjen mukaan vain puututaan tekoälyjen tavoitteisiin. Rangaistuksen pelotevaikutus saattaisi näin ollen toimia tekoälyihin jopa paremmin kuin ihmisiin.

– Tekoälyn rankaiseminen ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö esimerkiksi tekoälyn ohjelmoijaa voitaisi myös rangaista, Kurki muistuttaa.

‘‘jonkinlainen Mikäli tekoälyllä olisi kyky tuntea, sille voisi ulottaa oikeussubjektiuden.

– On hyvin kiinnostava kysymys, pystyisimmekö opettamaan tekoälylle moraaliamme.

Varmaankin olisi ainakin mahdollista opettaa tekoälyä toimimaan monissa tilanteissa oikein, Sophia-robotti ja tunteet eli niin ettei sen toiminta rikkoisi moraalikäsityksiämme vastaan, Kurki pohtii.

Mediassa paljon huomiota saanut esimerkki kehittyneestä tekoälystä on Sophia-nimiKurki ajattelee, että tekoälyä voi rangaista, vaik- nen tekoälyrobotti. Sophia on rakennettu ELSA News 1/19 | 27

Tosiasiassa Sophia ei ole kovin älykäs itsenäinen toimija. Julkisten haastattelujen kysymykset on esimerkiksi toimitettava robotin valmistaneelle yhtiölle etukäteen vastausten ohjelmointia varten. Puheet Sophian tietoisuudesta ja tunteiden käsittelykyvystä vaikuttavatkin olevan lähinnä julkisuustempauksia. Sophia ei ainakaan vielä kykene aitoon keskusteluun, eikä sillä ole mielipiteitä tai ymmärrystä siitä, mitä sille sanotaan.

Mikäli tekoälyllä olisi jonkinlainen kyky tuntea, sille voisi ulottaa oikeussubjektiuden. Näin voisi myös käydä, jos tekoälystä muodostuu niin itsenäinen toimija, että se voi olla oikeuksien ja velvollisuuksien kantaja. Vaikka Sophia onkin Saudi-Arabian kunniakansalainen, se ei vielä ole lähelläkään oikeussubjektiuden saavuttamista – ihmisoikeuksista puhumattakaan. Oikeussubjektiuden saavuttamisesta tekoälyn ihmisoikeuksiin on vielä pitkä matka.

Visa Kurki toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

Tekoälyn suhde ihmisoikeuksiin

Vaikka Sophia-robotti ei kykene inhimilliseen toimintaan, ei ole poissuljettua, etteikö tekoäly voisi teknologian kehittyessä pystyä tuntemaan mahdollisimman ihmisenkaltaiseksi, ja sen ja ajattelemaan. Tekoälyn ihmisoikeuksia voi tietokannassa on 62 vaihtuvaa ilmettä. Sophiaa havainnollistaa ajattelemalla robottia, joka on kuvaillaan maailman ainoaksi robotiksi, joka ihmisenkaltainen. Se on tietoinen itsestään ja ymmärtää edes vähän tunteita. kykenee esimerkiksi tuntemaan kipua. Olisiko 28 | ELSA News 1/19

tällaisen robotin lyöminen eettisesti oikein silloin, kun se olisi tehnyt jotain väärin?

MITÄ ON TEKOÄLY?

Ihmisoikeuksiin kuuluu myös esimerkiksi oikeus opetukseen ja vapaa-aikaan. Voisiko robotti siis olla omistajastaan itsenäinen ja päättää lähteä lomalle tai opiskelemaan silloin, kun sitä huvittaa?

Tekoäly on ohjelmisto tai tietokoneohjelma, jossa on oppimismekanismi.

Se siis kykenee käyttämään oppimaansa tietoa päätöksen tekemiseksi uudessa tilanteessa ihmisten tavoin.

Kurki suhtautuu varauksellisesti tekoälyn ihmisoikeuksiin:

Algoritmi on täsmällinen matemaattinen kuvaus siitä, mitä tietokonejärjestelmän tai -laitteiston pitää tehdä jonkin ongelman ratkaisemiseksi tai tehtävän hoitamiseksi.

– Kenties voimme joskus tulevaisuudessa rakentaa tekoälyjä, joille kuuluvat vastaavanlaiset perusoikeudet kuin ihmisille. On eri asia, pitäisikö meidän rakentaa tällaisia tekoälyjä.

Edellä mainitut ajatusleikit ovat vielä kaukana todellisuudesta. Tällä hetkellä tieteessä ei olla vielä lähellä sellaisen tekoälyn kehittämistä, joka tuntisi kuin ihminen, ja joka voisi olla inhimillisten oikeuksien ja velvollisuuksien kantajana. Teknologia kehittyy kuitenkin vauhdilla ja sen saavutuksia on vaikea ennustaa. Mikäli tulevaisuudessa on tekoälyä, joka kykenee tuntemaan kipua, mielipahaa ja mielihyvää, pohdinta tekoälyn oikeuksista nousee entistä ajankohtaisemmaksi. Silloin saatamme olla sellaisten moraalisten ja eettisten kysymysten äärellä, joita tieteiselokuvia katsellessa tai Sophia-robotin kanssa keskustellessa emme tule helposti edes ajatelleeksi.

Tekoäly voidaan jaotella heikkoon ja vahvaan. Esimerkkejä heikosta tekoälystä ovat roskapostisuodattimet ja robotti-imurit, jotka suoriutuvat tehtävistään taitavasti ja älykkäästi algoritmien ansiosta.

Vahvan tekoälyn tavoitteena on ohjelmoida tietokoneeseen ihmisviisauden kaltaista tietoisuutta olemassaolosta.

Tällaista ihmisen aivotoimintaa jäljittelevää tekoälyä ei ole vielä olemassa.

Tekoäly on kehittynyt 2010-luvulla eksponentiaalisesti.

ELSA News 1/19 | 29

Mitä on ihmiskauppa?

• Nykyajan orjuutta, hyväksikäyttöä ja vakava ihmisoikeusrikos • Nopeimmin kasvava järjestäytyneen rikollisuuden muoto - kolmanneksi tuottavin ase- ja huumekaupan jälkeen

Ihmiskaupan arvet syvällä yhteiskunnassa Teksti ja kuva: Tiina Kuparinen

30 | ELSA News 1/19

T

haimaassa, lähellä Myanmarin rajaa maaseudulla, istun orpokodin pihassa ja katson uteliaasti hymyilevän naisen kasvoja. Hän on miehensä kanssa vastuussa orpokodin lapsista, ja lisäksi hän hallinnoi koulua, joka mahdollistaa Myanmarin sisällissotaa paenneiden Karen-heimon lasten opiskelun.

Kysyn naiselta lasten opinnoista, ja hän kertoo opetukseen kuuluvan kieliä ja matematiikkaa. Terveystietoa opetetaan kerran vuodessa, ja sodan historiasta kerrotaan joskus, mutta yhteiskuntaoppia tai biologiaa ei osata opettaa.

Kerron naiselle, että lapset tarvitsevat enemmän opetusta mm. hygieniasta ja seksuaalisuudesta. Kerron myös ihmiskaupasta.

Hän kuulee ensimmäistä kertaa tästä rikollisuuden muodosta, joka hyötyy parhaiten juuri orpokotien lapsista. Katse lasittuneena hän kertoo, kuinka erään heidän koulussaan käyvän lapsen äiti suunnittelee parhaillaan muuttoa Bangkokiin, josta tuntematon mies oli tarjonnut majapaikkaa.

”Sodat,

köyhyys ja koulutuksen puute ajavat ihmisen suoraan ihmiskauppiaan verkkoon.

seurata vankeusrangaistus. Tämän lisäksi koko elämänsä sodan keskellä eläneellä perheen äidillä ei ole koulutusta, ei riittävää kielitaitoa, eikä minkäänlaista ymmärrystä siitä, miten yhteiskunta toimii. Kun tähän tilanteeseen astuu kuka tahansa tuntematon ihminen, joka tarjoaa auttavaa kättä missä tahansa muodossa, ei yleensä epäröidä ottaa apua vastaan. Sodat, köyhyys ja koulutuksen puute ajavat ihmisen suoraan ihmiskauppiaan verkkoon.

“Alussa raha ja seksuaali-

suuden illuusio vallasta tuntuu hyvältä.

Ihmiskauppiaat käyttävät hyväksi uhrin kehoa ja mieltä pakottamalla, uhkaamalla, huijaamalla ja manipuloimalla verbaalisen ja fyysisen väkivallan avulla. Uhrilta riisutaan päätäntävalta omasta ajasta, varallisuudesta ja kehosta. Ihmiskauppias hyötyy rahallisesti ja aineellisesti alaisestaan. Ihminen on kauppatavarana tuottoisaa; ihmistä voi käyttää useamman kerran, kun taas huumeet ovat kertakäyttöisiä.

Pakkoprostituutio on yleinen ihmiskaupan muoto Aasiassa, mutta myös Euroopassa.

Valitettavaa on, etteivät bordellien asiakkaat kykene tai halua nähdä prostituution todellisuutta. Ihmiskauppa on järjestäytynyttä bisIhmiskauppiaat käyttävät hyväksi ihmisen nestä, joka vastaa kysyntään kasvavalla tarjonsosioekonomisesti heikkoa asemaa ja luot- nallaan. tamusta. Matkallani ensimmäistä kertaa ymmärsin, mistä kaikki saa alkunsa. Thaimaahan Yleistä on, että uhrit kuljetetaan pois omasta miinakentän läpi, sotaa paennut yksinhuolta- maastaan, ja pakeneminen tehdään siten mahjaäiti yrittää elättää kahta tytärtään keskellä vii- dottomaksi. Kambodzasta lähetetään neitsyitä dakkoa, ilman Thaimaan kansalaisuutta.

Thaimaan puolelle, Romaniasta ja Ukrainasta tuodaan naisia bussilasteittain prostituutioon Työlupa Kareneille ja muille pakolaisille mak- Kyprokselle, Afrikasta salakuljetetaan seksisaa kahden vuoden palkan, joten vaihtoehtona työläisiksi Italiaan ja Suomeenkin. Saksassa on piileskellä viidakossa ja yrittää selvitä hen- on paljastunut useita brutaaleja ihmiskaupan gissä ilman kunnollista työtä tai etsiä työpaik- kohtaloita suosituissa bordelleissa. ka ilman työlupaa, jolloin kiinnijäämisestä voi ELSA News 1/19 | 31

Köyhyyden ja koulutuksen puutteen, mutta myös oman harkitusti tehdyn valinnan kautta voi päätyä ihmiskaupan uhriksi. Lisäansiot helpolla työllä houkuttelee usein naisia aloittamaan prostituution, ja alussa raha ja seksuaalisuuden illuusio vallasta tuntuu hyvältä, kunnes valta otetaan pois. Tilanteen luoma psykologinen peli ja häpeä estävät useita uhreista etsimästä apua. Korruptoituneissa maissa myöskään viranomaiset eivät aina auta. Ihmiskauppias saattaa myös testata uhrin kuuliaisuutta lähettämällä asiakkaan, joka tarjoaa uhrille apua. Jos uhri nielee syötin ja pyytää apua, siitä seuraa rangaistus. Tämän toistuessa tarpeeksi usein uhri lakkaa luottamasta keneenkään, jolloin riskinottoihin ei ole varaa.

Kyproksella eräs ukrainalainen prostituoitu kertoi minulle, että häntä kauppaa oma aviomies. Nainen oli fyysisesti heikko ja hauras, mutta hän näytteli vahvaa, varmasti omaksi suojeluksekseen. Hän oli silminnähden peloissaan siitä, ettei sinä iltana ollut paljon asiakkaita. Aviomies soitteli keskustelumme aikana vihaisia puheluita ja painosti etsimään asiakkaita, joten jatkoin matkaani. Seuraavana iltana palasin klubille ja tapasin naisen uudestaan. Nainen näytti minulle puhelimestaan kuvan sairaalassa makaavasta ystävästään, jonka päälle auto oli edellisyönä ajanut. Silloin ymmärsin, kuinka veitsenterällä näiden naisten elämä ja kohtalo ovat.

”Jokainen ihmiskaupasta säästynyt lapsi on voitto.

Suomessa tapasin ihmiskaupasta selviytyneen afrikkalaisen nuoren naisen, joka oli houkuteltu tarjoilijan työn avulla Italiaan. Tämä nainen onnistui taidokkaasti piilottamaan traumansa pursuavan iloisuuden ja energisyyden 32 | ELSA News 1/19

alle. Hän ei pysähtynyt hetkeksikään. Todellisuuden kieltäminen itseltä ja omalta perheeltä piti hänet kasassa. Toipuminen traumoista, oman arvon menettämisestä, kivuista ja häpeästä on selviytyjälle pitkä prosessi, joillekin elinikäinen.

Ihmiskauppa jättää jäljen uhriinsa, fyysisen tai henkisen. Olen antanut sen jättää jäljen myös omaan sydämeeni, sillä niin kauan, kun suljemme silmämme ja hapuilemme toivoa peläten, emme voi auttaa. Mutta Thaimaan viidakossa orpolapsien vilpittömyys, unelmat ja nauru muistuttivat minua epätoivon hetkellä siitä, kuinka jokainen ihmiskaupasta säästynyt lapsi on voitto. On tärkeää, että tiedämme mistä yhteiskunnan ongelmista tämä ihmisarvon raiskaava rikollisuudenmuoto saa alkunsa, ja millä keinoilla sitä voi ennaltaehkäistä.

Ihmiskaupan muotoja • Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa • Työperäinen ihmiskauppa • Elinkauppa • Lapsisotilaat • Kerjäämään pakottaminen • Pakottaminen rikoksiin kuten taskuvarkauksiin tai huumeiden myymiseen/salakuljettamiseen • Pakkoavioliitto • Seksiperäistä ihmiskauppaa voi esiintyä esimerkiksi thai-hieromoissa, seuralaispalveluissa, bordelleissa, hotelleissa, kaduilla ja pornoteollisuudessa.

ELSA News 1/19 | 33

VAIHDOSSA SUURKAUPUNGISSA LUONNON KESKELLÄ –

HONG KONG Teksti ja kuvat: Nora Perko

34 | ELSA News 1/19

V

ietin yhden lukiovuoden Yhdysvalloissa vaihdossa, mikä oli opettavainen kokemus, ja heti yliopiston aloitettuani tiesin, että haluaisin kokea vaihto-opiskelun myös yliopistossa. Tiesin, että mahdollisuutta asua jossain hyvin erilaisessa paikassa kuin Suomi ei välttämättä tulisi helposti eteen. Aloin tutkimaan Aasian vaihtoehtoja. Kiinnostuin Hong Kongista, ja lopulta suuri kurssivalikoima, englannin kielen hyvä osaaminen kaupungissa ja monipuoliset patikointi- ja matkustusmahdollisuudet saivat minut valitsemaan sen ensimmäiseksi kohteekseni. Valitsin vaihtolomakkeelle lisäksi yliopistot Bangkokista. Lopullisen tuloksen odottaminen jännitti. Muistan vieläkin hetken, jolloin päädyin sattumalta Alpeilla rinnekahvilassa ollessani katsomaan sähköpostiani ja huomasin onnittelusähköpostin saapuneen.

Päädyin lopulta toiseen hakukohteeseeni, City University of Hong Kongiin. Turun yliopistolla ei ole sopimusta paikallisen oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa, joten opiskelen muita kursseja. Kurssini käsittelevät rikollisuutta, vakoilua, ruokaa sekä uutistyöskentelyn sääntöjä, ja saan ne hyväksiluettua valinnaisiin opintoihini. Lukukauden alussa meillä oli mahdollisuus vaihtaa kursseja kahden viikon ajan, joten oman lukujärjestyksen suunnittelu oli helppoa.

Luentoja minulla on tiistaisin ja keskiviikkoisin - kumpanakin päivänä yhteensä 6h. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta osallistumisesta saa pisteitä. Joka kurssilla tehtävänä on esseitä, ryhmätöitä ja kokeita. Opiskelu kursseillani on ollut helpompaa kuin Suomessa, mutta monilla opiskelukavereillani on paljonkin työtä. Tämä on siis kurssi- ja alakohtaista.

Vaihto-oppilaita yliopistossamme on yli 400, ja lähes kaikki opetus järjestetään englanniksi.

Paikalliset puhuvat ihan hyvää englantia keskimäärin, mutta vanhemmat ihmiset eivät puhu

välttämättä lainkaan. Lähin kaupunki Kiinan puolella on Shenzhen, jossa olen käynyt muutaman kerran. Englantia ei rajan toisella puolella osata juuri ollenkaan. Hong Kong on Kiinan erityishallinto-alue, jolla on omat lait sekä rahayksikkö, ja muualle Kiinaan matkustaessa tarvitsee viisumin.

‘‘Monen yllätykseksi suurin osa pinta-alasta on vihreää täällä.

Asun yliopiston asuntolassa suomalaisen huonekaverini kanssa. Keskusta-alueelle täältä kestää metrolla noin 10 minuuttia. Suurin osa vaihto-oppilaista asuu toisen vaihto-oppilaan kanssa, ja useimmiten huonekaveri on samasta maasta. Huoneessa minulle kuuluu sänky, pöytä, tuoli ja kaappi. Lisäksi jaamme kylpyhuoneen ja vessan toiseen huoneen kanssa.

Huone on hyvin pieni. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan mahtuneet asuntolaan, joten tästä ei ole valittaminen, sillä maksamme koko kevätlukukauden asumisesta vain alle 800 euroa.

Asuntolastamme löytyy pieni kuntosali, yhteinen “olohuone” ja yhteiskeittiö, jossa voi laittaa myös omaa ruokaa.

Hong Kongissa on tällä hetkellä alkukevät, ja ilma on lämpenemässä. Tammikuusta alkaen lämpötilat ovat vaihdelleet 18-25 asteen välillä. Ilma on kosteampaa, ja olemme joutuneet ostamaan huoneeseemme ilmankosteuden poistajan, jotta pyyhkeemme kuivuisivat ja vaatteemme eivät homehtuisi. Ihmisiä kaupungissa asuu yli 7 miljoonaa, ja ruuhka-aikaan metroasemilta löytyy opastajat, jotka hoputtavat ihmisiä eteenpäin, jotta tukoksia ei syntyisi.

ELSA News 1/19 | 35

Onneksi Hong Kong on luonnon ympäröimä.

Monen yllätykseksi suurin osa pinta-alasta on vihreää täällä. Lukuisia vehreitä patikointireittejä löytyy heti kaupungin ulkopuolelta. Täällä on jopa mahdollisuus surffata rannoilla.

julkinen liikenne mahdollistaa helpon kulkemisen, ja sen käyttäminen on halpaa. Opiskelijat saavat lipun puoleen hintaan. Ruoka ravintoloissa on paljon halvempaa kuin Suomessa, mutta ruokakaupassa hintataso on paikoin korkeampikin kuin Suomessa. Koulun ruokaVapaa-ajalla käymme kavereideni kanssa lat ovat auki joka päivä aamusta iltaan, joten syömässä, rannalla, patikoimassa, urheilemas- ravintoloissa ei kuitenkaan tarvitse syödä joka sa, juhlimassa, hevoskilpailuja katsomassa, ja päivä. Ruokaloissa annokset maksavat noin 2-5 lisäksi kiertelemme kaupungilla ja matkus- euron välillä. telemme. Olen käynyt täällä ollessani Kambodzassa ja Vietnamissa. Muutaman päivän Elämä vaihdossa on vauhdikasta ja tekemistä päästä olen lähdössä Taiwaniin ja Filippiineille. ei puutu. Hyvin erilaisessa kulttuurissa elämiMatkustelumahdollisuudet Hong Kongista nen opettaa, ja omaa kotimaataan osaa katovat siis erinomaiset. soa tämän kokemuksen jälkeen uusin silmin.

Englanti kehittyy, ja uusia ystäviä löytyy ympäri Itse kaupungissakin riittää niin paljon nähtävää, maapalloa. Suosittelen ehdottomasti vaihtoon ettei täältä tarvitsisi mihinkään lähteä. Hyvä lähtemistä ja erityisesti Hong Kongia!

36 | ELSA News 1/19

ELSA News 1/19 | 37

LAKIMIEHENÄ

Teksti: Lari Sorvari

38 | ELSA News 1/19

Turussa -päivä

Kuva: Pixabay

E

LSA Turku ja Stadga järjestivät jäsenilleen Lakimiehenä Turussa -päivän. Turku-excursion ideana oli näyttää millaisia työvaihtoehtoja tuleville juristeille Turku voi tarjota.

Vierailukohteemme tarjosivat mielenkiintoisia ja opettavaisia esittelyjä erilaisista työllistymismahdollisuuksista juristina Turussa.

Niinivirta kertoi meille omista tehtävistään ja siitä, mitä virasto tekee. Hän kertoi meille muun muassa vireillä olevasta ulosottotoimen rakenneuudistushankkeesta.

Kolmantena vierailukohteenamme Lakimiehenä Turussa -päivässä oli Turun kaupungintalo. Kaupungintalolla meille juristin työstä kertoi Turun kaupungin johtava kaupunginlakimies Ensimmäisenä vierailukohteenamme oli Laura Klami. Hän kertoi Turun kaupungista Eversheds Asianajotoimisto Oy:n Turun työpaikkana juristille ja avasi muun muassa laatoimipiste osakas Jari Malisen johdolla. jaa toimenkuvaansa eri tyyppisten oikeudellisAsianajaja ja varatuomari Malinen kertoi ten asioiden hoidossa Turun kaupungilla.

Evershedsistä yrityksenä, omasta urastaan asianajajana ja yleisesti asianajajan ammatista.

Asianajaja ja varatuomari Touko Raitis kertoi mielenkiintoisesta työstään insolvenssioikeuden parissa Evershedsillä. Raitis kertoi eri- tyisesti omasta roolistaan paljon pinnalla olleessa Talvivaara Sotkamo Oy:n julkisselvityksessä. Asianajaja ja varatuomari Elina Kiiski puolestaan avasi monipuolista toimenkuvaansa Evershedsillä kertoen muun muassa haastavista tehtävistään asianajajana lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyssä.

‘‘

Toisena vierailukohteenamme oli valtakunnanvoudinvirasto. Valtakunnanvoudinvirasto on oikeusministeriön alainen keskusvirasto, jonka tehtäviin kuuluu ulosottotoimen hallinnollinen johto, ohjaus ja valvonta. Viraston päätoimipaikka on Turun Aurajokirannassa Kauppiaskatu 1:ssä. Valtakunnanvoudinviraston oikeudellisen yksikön päällikkö ja johtava hallintovouti Jorma Niinivirta otti meidät vastaan historiallisessa Runeberg-salissa.

Varsinais-Suomi tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja työllistyä oikeustieteen opiskelijana ja valmiina juristina.

Lakimiehenä Turussa -päivä tarjosi osallistujille monipuolisen esittelyn eri tyyppisistä juristin töistä Turussa. Excursio osoitti, etteivät kaikki juristin työt ole vain pääkaupunkiseudulla, vaan myös Varsinais-Suomi tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja työllistyä oikeustieteen opiskelijana ja valmiina juristina.

ELSA News 1/19 | 39

Stadga

hälsar på

När jag var gulis år 2015 fick jag ofta svara på frågor om Ämnesföreningen Stadga r.f. Det verkade ofta stå oklart vad Stadga var, och vad vi Stadgeiter studerar. Det här tyckte jag var lite konstigt, eftersom Stadga ingalunda var en inaktiv förening och är grundad redan år 1996. Trots det förklarade jag många gånger att Stadga är ämnesföreningen för rättsnotariestuderanden vid Åbo Akademi. Stadga har alltid varit en relativ liten ämnesförening, och för tillfället har vi ungefär 200 medlemmar.

Detta beror på att bara 22 sökanden antas till utbildningen varje år.

Fastän Stadga är en liten ämnesförening, är Stadga väldigt aktiv; vi ordnar bland annat sitzer, seminarier, chillkvällar och olika exkursioner. De flesta evenemang lockar också till sig många deltagare, och procentuellt sett är Stadgeiter väldigt aktiva i verksamheten.

Jag tror att den här aktiviteten kommer från just det att Stadga är en liten ämnesförening.

Sammanhållningen och gemenskapen blir ofta starkare i en liten förening, och oftast får alla vara med i det de vill. Det är något jag alltid har uppskattat med Stadga; det finns oftast en möjlighet att delta på de evenemang man vill och det finns en plats för alla. Det är sällan man som Stadgeit känner av årskursgränser, och allt som oftast kan du hänga med den Stadgeiten du hittar. (Tips: oftast hittas en Stadgeit i Kårcaféet Gado, i Åbo Akademis huvudbilbliotek eller Domvillan. Oftast ser vi lite slitna ut och har en Stadgatröja på oss.)

40 | ELSA News 1/19

Stadga har gjort tiden vid Åbo Akademi väldigt bra för mig, och därav orkar jag ännu hänga här, fyra år efter att jag börjat och efter att jag redan har tagit min rättsnotarieexamen. Man kan ju dock alltid fundera på att ifall det verkligen har varit smart att söka in till Åbo Akademi, har en plats till en juris magisterutbildning inte varit fullkomligt säker.

Det skulle ju antagligen ha varit lättare att söka in till ett juridiskt fakultet som direkt kunde erbjuda en juris magisterutbildning.

Det finns dock många orsaker till varför jag är så glad över att jag valde Åbo Akademi. Den första är Stadga; studietiden har varit den roligaste i mitt liv. Den andra är Åbo; jag är otroligt glad över att jag har fått uppleva min studietid i Åbo och inte behövt flytta till Helsingfors. Den tredje är språket; eftersom jag har valt att studera på svenska får jag automatiskt en tvåspråkig utbildning.

Det är inte möjligt att läsa sig till juris magister eller ens rättsnotarie enbart på svenska här i Finland. Ofta blir man tvungen att i alla fall läsa kurslitteratur på finska. Vid ÅA går vi även en del av våra kurser vid Åbo universitet, då självfallet på finska. Fastän det ibland blir väldigt jobbigt att studera på ett annat språk än sitt modersmål, är det ett faktum att du som jurist i Finland bör kunna svenska. Därav är jag väldigt glad över att vi får en tvåspråkig utbildning vid Åbo Akademi.

Jag skulle önska att fler finskspråkiga skulle inse värdet av att lära sig svenska, och kanske rentav ta sin examen eller en del av den på svenska. Jag tycker att svenskan i Finland är väldigt viktig att bevara, inte minst med tanke på det väldigt viktiga nordiska samarbetet.

Så, ifall ni finskspråkiga från Elsa vill öva på er svenska, kom och ryck en Stadgeit i ärmen.

Det vore roligt att träffa er oftare!

Hoppas vi ses på olika evenemang i Åbo, och ha en bra vår!

- Ordförande för Ämnesföreningen Stadga r.f., Emilia Rosenblad

Kuva: Pixabay

ELSA News 1/19 | 41

42 | ELSA News 1/19

ELSA Turku on kansainvälisen opiskelijajärjestö ELSAn paikallisryhmä, joka toimii Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa tarkoituksenaan edistää ja tukea oikeustieteen opiskelijoiden oppimista, ammattitaidon kehittymistä ja kansainvälistymistä.

The European Law Students´ Association on maailman suurin sitoutumaton, voittoa tavoittelematon ja akateeminen oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammatillisia ja sosiaalisia valmiuksia. Toimintamuotona on seminaarien, konferenssien, erilaisten akateemisten aktiviteettien sekä kansainvälisen harjoitteluvaihdon järjestäminen. ELSAlla on yli 40 jäsenmaata ympäri Eurooppaa ja yhteensä yli 50 000 jäsentä yli 300 yliopistossa.

Jäsenenä voit: Hakea avustusta ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin.

Hakea työharjoittelupaikkaa STEP-ohjelman kautta.

Osallistua ELSAn paikallisryhmien tapahtumiin ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Jäseneksi liittyminen Täytä jäsentietolomake osoitteessa fi.elsa.org/fi/jaseneksi.

Jäsenyys maksaa 20 € ja se kattaa koko opiskeluajan.

Jäsenmaksu maksetaan verkkopankissa tai muulla maksutavalla liittymisen yhteydessä verkkokaupassamme.

Mikäli haluat maksaa tilisiirrolla, ota yhteyttä ELSA Turun pääsihteeriin (secgen.turku@fi.elsa.org).

Nouda jäsentarra toimistoltamme maksukuittia vastaan.

Toimistokahvit Yo-talo B:n toisessa kerroksessa sijaitseva toimistomme on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. Helpoiten löydät toimistollemme menemällä toiseen kerrokseen Lexin toimiston viereisellä hissillä.

Lämpimästi tervetuloa juttelemaan ja kahvittelemaan!

ELSA Turku sosiaalisessa mediassa

ELSA News 1/19 | 43

ELSA News ELSA´s Philosophy Statement

Vision A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity.

Purpose To contribute to legal education, to foster mutual understanding and to promote social responsibility of law students and young lawyers.

Aims To develop professional and student relations of an international nature in the field of Law, to prepare members for professional life in an international environment, to contribute to the exchange of scholarly experience and to stimulate mutual understanding and friendship on the principle of equality of all its members.

Means By providing opportunities for law students and young lawyers to learn about other cultures and legal systems in a spirit of critical dialogue and scientific co-operation. By assisting law students and young lawyers to be internationally minded and professionally skilled. By encouraging law students and young lawyers to act for the good of society.