ELSA News 2/2017 by ELSA Turku

2/2017

A just world in which there is respect for human dignity and cultural diverse

Kuva: Emilia Sakko

Päätoimittaja Venla Ristola venla.h.ristola@utu.fi Toimitusavustaja Johanna Kuusisto Kuvitus ja kansi Venla Ristola Taitto Venla Ristola Johanna Kuusisto Takakannen kuva Adele Bjugg Toimituskunta Lasse Heliste Johanna Kuusisto Lasse Lipsanen Tuija Raappana Emilia Sakko Jussi Väätäinen Ilmoitusmyynti Sari Lempinen Jussi Väätäinen Venla Ristola ELSA Turku ry Yo-talo B, 2.kerros Rehtorinpellonkatu 4 B 20500 Turku elsa-turku.fi Painopaikka Painosalama Oy Tykistökatu 4 A 20520 Turku

Pääkirjoitus.................................................................................3 Puheenjohtajalta........................................................................3 Katse tulevaisuuteen - automaattiajaminen..........................4 Digitalization and how we look at the world through it.....8 Huipputeknologiaa ja nopeaa kuntoutumista: Pohjola Sairaala.......................................................................................11 OP-Paljon muutakin kuin pankki.........................................13 Digitalisaatio uudistamassa huolenpitoa..............................14 Law Studenst Around The World: La Bella Italia Lukukausi Pohjois-Iltaliassa...................................................16 Law Students Around the World: Simon from Lyon Bonjour.....................................................................................18 Voiko oikeuslääketiede edistää ihmisoikeuksia?..................21 International Focus Programme...........................................25 Euthanatos, hyvä kuolema.....................................................26 Tekoäly asianajotoimiston arjessa.........................................29 Liity jäseneksi...........................................................................33 ELSAs Philosophy Statement...............................................32

Tulevaisuus on täällä. Kehittyminen ja muutos ovat nykyajan loputon trendi. Tämän kevään viimeinen numero, Special Issue, käsittelee lain, lääketieteen sekä teknologian risteyskohtia.

Manager Sami Järvinen ja Senior Associate Kalle Hynönen selittävät, miten tekoäly näkyy asianajotoimiston arjessa tällä hetkellä.

kohtaavat oikeuslääketieteessä? Oikeuslääkäri Katri Virtanen kertoo työstään ja vastaa kysymykseen siitä, kuinka tieteenala voi ratkaista ihmisoikeusrikoksia.

Mehiläinen on kehittänyt puhelimeen asennettavan terveysaplikaa- Avartavia lukuhetkiä, tion, johon syventyy Venla Ristola, päätoimittaja IT-kehitysjohtaja Ville Tuomola. Verkko- ja mobiilipalveluihin rakennetut vahvat alustat tarjoavat monia mahdollisuuksia myös terveyden ylläpitämiseen, kehittämiseen ja seuraamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön turvallisuusjohtaja Timo Kievari kertoo automaatioajamiseen piilevistä mahdollisuuksia. Hänen mukaansa Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta automaattiajamisen huipulle erityisesti korkeatasoisen teknologiaosaamisen vuoksi. Myös Agens oy liikkuu aal- Law Students Around the World lon harjalla ja on valjastanut digita- -osiossa Elina Stenroth kuvailee vaihtokokemuksistaan Italiassa. Silisaation käyttöönsä. mon Giround, reissuilta tarttunut On arvioitu, että viiden ja kymme- ystävä, kertoo ranskalaisesta lakionen vuoden kuluttua tekoäly osaisi piskelusta sekä työstään sopimusten ratkaista monimutkaisia juridisia parissa. ongelmia, mikä voi olla uhka juristien työllistymiselle. Krogeruksen Entä kuinka oikeus ja lääketiede

Huhtikuu-toukokuu on ollut upeaa, vauhdikasta ja kiireistä aikaa ELSA Turulle. On ollut upeaa nähdä, kuinka toiminta on kehittynyt entisestään ja jäsenet viihtyvät tapahtumissa. Puheenjohtajana olen saanut huomata, kuinka aktiivisten elsalaisten määrä on edelleen lisääntynyt valtavasti. On ollut myös ilo huomata, kuinka mahtavasti ihmiset ovat osallistumassa ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin kuten Summer Law Schooleihin.

kiviikonlopun merkeissä Hangossa. Viikonloppuna ELSA Turku palkittiin sekä parhaasta IFP-viikosta että Vision Contestin voitosta. Isolla kirkolla pidettiin kuitenkin kokous, jossa valittiin uusi ELSA Finlandin hallitus kaudelle 20172018. Tahdon vielä kerran onnitella ja toivottaa menestystä uudelle ja uljaalle hallitukselle! Erityisesti haluan toivottaa menestystä hallituksen turkulaisedustajalle Susanna Hakalalle!

tomatkan käyneenä en voi muuta kuin lämpimästi suositella kyseiseen matkaan osallistumista. Kyseessä on yksi parhaista kokemuksista, joita voit oikiksessa saada! Kesäisin terveisin,

Jussi Väätäinen, puheenjohtaja

ELSA Turun vuoden 2017 yhtenä tärkeimmistä tapahtumista voidaan pitää Institutional Visit -opintomatkaa, jonka lipunmyynti järjestetään toukokuussa. 20.9-2.10 järjestettävän unohtumattoman roadtripin teemana on kansainvälinen rikollisuus, ja opintomatkasta Huhtikuun puolessa välissä ko- suoritetaan kurssi, josta saa 4 opinkoustettiin ELSA Helsingin mök- topistettä. Itse vuoden 2015 opinHuhtikuussa kävimme excuilemassa Osuuspankissa, mistä on myös kirjoitus tässä lehdessä. Tämän lisäksi vappuviikolla järjestimme onnistuneet NeonVappu-bileet, joille on varmasti myös tulevaisuudessa kysyntää.

ELSA News 2/2017: Special Issue

www.elsa-turku.fi

Automaattiajaminen kehittyy tällä hetkellä kovaa vauhtia ympäri maailmaa. Autoilu- ja liikennealan toimijat kehittelevät jatkuvasti uusia teknisiä ratkaisuja automaation tuomiseksi osaksi jokapäiväistä liikennettä. Tavoitteena on luoda entistä turvallisempaa, käyttäjäystävällisempää ja ekologisempaa tienkäyttöä. Samoja asioita ajavat myös eri maiden hallitukset ja ministeriöt. Suomen tavoitteena on olla tämän kehityksen kärjessä ja varmistaa automaatiokehitykselle paras mahdollinen säädös- ja toimintaympäristö. Automaattiajaminen yhtenä nykypäivän kehittyvistä teknologian aloista nostaa myös esille kysymyksen yhä laajemman merkityksen saavasta kyberturvallisuudesta.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) turvallisuusyksikön johtaja, viestintäneuvos Timo Kievari kertoo, että ministeriön yhtenä tavoitteena on toimivan automaattiajamisen edistäminen. Kievarin mukaan automaattisessa liikenteessä on suuri potentiaali erityisesti liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Myös positiiviset ympäristövaikutukset puoltavat automaattiajamisen kehittämistä. Tutkimusten mukaan inhimilliset syyt ovat osasyynä jopa 90 prosentissa liikenneonnettomuuksista ja toimivalla automaatiolla voitaisiin vähentää liikennekuolemia huomattavasti. Kievari kuitenkin korostaa, että suurimmat automaattiajamisesta saatavat hyödyt saavutetaan todennäköisesti tehokkaasti vasta liikenteen automaation ollessa pitkällä kehityksessään. Kaikki automaation vaikutukset eivät siis toteudu täysimäärisesti vielä niin sanotussa sekaliikenteen vaiheessa,

ELSA News 2/2017: Special Issue

jossa liikenteessä on sekä kuljettajien giaosaamisen vuoksi. Myös Suomen ohjaamia, että autonomisia ajoneuvo- lainsäädäntö on kansainvälisellä taja. solla vertailtuna salliva ja joustava automaattiajamisen näkökulmasta. Automaation kehityksen uskotaan tapahtuvan vaiheittaisesti. Jo tällä het- "Automaattisessa liikenteessä on kellä markkinoilla on monenlaisia automaatiota hyödyntäviä järjestel- suuri potentiaali erityisesti liikenmiä. Kievari mainitsee muun muassa neturvallisuuden ja liikenteen suhätäjarrutusjärjestelmät, kaistavahdit juvuuden parantamisessa." ja sopeutuvat vakionopeudensäätimet. Myös onnettomuuksien varalle on kehitetty koko Euroopan laajuinen eCall hätäpuhelujärjestelmä, joka Tieliikennelaki ei esimerkiksi erikseen on jo pakollisena uusissa autoissa. määrittele, että kuljettajan tarvitsisi Kievari myöntää, että automaation olla autossa sisällä. Kuljettajan on kehityksessä on omat riskinsä, joihin kuitenkin aina pystyttävä vaikuttaon suhtauduttava vakavasti. Esimer- maan auton kulkuun. Kievari koroskiksi tietoturva ja tietosuoja on taat- taa myös kuljettajan olevan vastuussa tava datan määrän ja merkityksen siitä, että ajoneuvon käytössä noudalisääntyessä ja ajoneuvojen kiinnit- tetaan liikennesääntöjä. Ajoneuvovaltyessä yhä laajemmin erilaisiin tieto- mistajalla on puolestaan vastuu auton verkkoihin. virheestä johtuvista vahingoista ja vakuutusyhtiöt ovat voineet vuoden Suomella on hyvät mahdollisuudet 2016 alusta lukien hakea takautuvasti nousta automaattiajamisen huipulle liikennevahinkolain nojalla maksamierityisesti korkeatasoisen teknolo- aan vahinkoja ajoneuvon valmistajil-

Kuvassa Liikenne- ja viestintäministeriön turvallisuusyksikön johtaja, viestintäneuvos Timo Kievari

ta, jos vahinko on seurausta ajo- tuotantolaitteet kytkeytyvät verkneuvossa olevasta virheestä. koon. Tämä luo Kievarin mukaan suuren mahdollisuuden kehittää Kievari tuo esiin myös kysymyksen erilaisia tuotteita ja palveluita entisautomaattiajamiseen tarvittavan tä käyttäjäystävällisemmiksi. Yhä datan hallinnasta ja siihen liittyväs- laajempi verkottuminen luo kuitentä lainsäädännöstä. Automaattiajamisessa tarvitaan suuri määrä "Suomella on hyvät mahdolerilaisten järjestelmien ja tietoverkkojen välistä informaatiota, jonka lisuudet nousta automaattiahallintaan liittyvät oikeudelliset kyjamisen huipulle erityisesti symykset ovat tällä hetkellä kuuma korkeatasoisen teknologiaoperuna useilla kansainvälisillä foorumeilla. Tätä dataa koskevat käytsaamisen vuoksi." töoikeus-, siirrettävyys-, yhteentoimivuus- ja vastuukysymykset ovat ratkaisevassa asemassa yhteentoimivan automaattisen lii- kin myös tietoturvauhkia. Tästä kenteen kehittymisen kannalta. syystä ihmisten luottamus nousee avainasemaan ja turvallisuudelle Informaation määrä lisääntyy jat- onkin kehittynyt oma liiketoiminkuvasti kaikilla yhteiskunnan aloil- nallinen arvonsa. la. On arvioitu, että datan määrä kaksinkertaistuu 18 kuukaudessa. Kievarin mukaan kuluttajien luotIhmisten lisäksi myös yhä useam- tamus perustuu kahteen seikkaan. mat laitteet, kuten ajoneuvot, ko- Ensinnäkin palveluntarjoajien on dinkoneet ja teollisuuden pystyttävä vakuuttamaan ihmiset

siitä, ettei heidän henkilökohtaisia tietojaan käytetä väärin. Kuluttajat ovat koko ajan entistä tietoisempia yksityisyydensuojasta ja se, miten palveluntarjoaja järjestää tietojen käsittelyn, voi vaikuttaa kulutuspäätökseen. Toiseksi palveluntarjoajien on omassa tuotantoprosessissaan hyödynnettävä dataa turvallisella tavalla. Esimerkiksi automaattisten ajoneuvojen tietoturva on järjestettävä niin, ettei ulkopuolinen taho pysty niihin hakkeroitumaan. Sama koskee esimerkiksi yksityisiä pankkitilejä ja energiaverkkojen ohjausjärjestelmiä. Kievari korostaa olevansa itse optimistinen nykyisen kehityksen suhteen ja muistuttaa ihmisiä maalaisjärjen käytöstä. Hyvällä riskienhallinnalla voidaan varautua vakaviinkin tietoturvaongelmiin ja luoda luottamusta tiedon hyödyntämiseen perustuviin toimintatapoihin. Lasse Heliste

ELSA News 2/2017: Special Issue

When representatives of ELSA Turku approached us and requested an article for their magazine, the choice of topic was quite easy. Agens Oy, (hereafter also Agens) as a young, still much in research & development stage company, could not lecture very highly and mightly about how legal service industry should be or where it must be going. However, what we can do and are proud to do, is tell how we have decided to approach the big D of our times – Digitalization.

"Digitalization is frightening for some, maybe for many, surprisingly many, which in turn means that technology must be easy to use, easy to approach in order to be useful."

behalf of principal. That is the idea and driving motivation behind our company and we implement that to our best capability in our service portfolio. In order to understand, or even reasonably discuss, digitalization one must define it to an extent. Gartner defines it as” the use of digital technologies to change a business model and provide new revenue and valueproducing opportunities; it is the process of moving to a digital business.” What is ”the use of digital technologies”? When has one’s business model changed? How does one move, and when is the transfer complete, to digital business? Computers and software have been around already for a while and certainly are in use at almost all walks of life. Same goes for smartphones, tablets, social medias and such. Is a legal office in” digital business” if it has a website with contact email on it? Some would say it is. Others would say that maybe it should not even try to be. Digitalization, however, is not about the size of data rooms or number of computers or flashiness of one’s website. Digital equals data. Data equals new revenue and value producing opportunities, as these are born out of understanding the needs and wishes of your clients better in quality, quantity and time.

A word about the name of the company – Agens Oy is built on the idea of providing a service for the need of our clients, in the sense that once a task is assigned to Agens, it is, or will be, taken care of, done. Name is, as enlightened reader may have gathered, derived from the concept of agency, acting as an agent, on Digital equals also metering of everything. Digital

8 ELSA News 2/2017: Special Issue

systems gather data of latencies, response times, uptimes, downtimes, server loads – list goes on and on. Digital tools make it possible to follow one’s processes more accurately than before. Through the data of the processual facts of one’s own business operations or transactions it is possible to analyse these and try to understand where is room for improvement.

specialists – senior lawyers and business rainmakers – in the service development phase in order to take different issues and likely needs into account.

Here it is good to note that the world of legal tech is not a complete one. There are a lot of different initiatives going on and different markets are in different stages of maturity when it comes to buying technology and taking it into use – and constantly Digitalization makes it possible to understand the improving on the ways of using it, in order to get the facts of your clients better and the realities of your best out of it. own operation better. What does this mean in the terms of actual business, and how do we at Agens Oy Agens’ solution, Agens Platform, that we are see this? developing is a platform of contracting, which makes it possible for parties to reach agreement and then Well, what is obvious for anyone visiting our website, document it in a solid, proper way, independent of is that we are building strongly on digital tools and time or place. This will be made possible through our their efficiencies. These tools make it possible for us interface where agreements and contracts can be to gain different advantages on repetitive operations drafted quickly and efficiently, tailored for the need of and maintain a service that learns as we help our individual circumstances, signed digitally and clients. As we produce more and more of certain transferred to parties’ cloud archives. documents, our process improves as we can better identify bottlenecks and variations and thus reduce Our solution will also be available as a tool for these. professionals to enhance the efficiency of drafting by bringing different contractual clauses as nuanced As our understanding of our clients’ needs and versions easily selectable and comparable in the wishes grows, we can improve our service portfolio interface. Agens Platform is built in a way that makes based on real needs. Our current model employs it possible for professionals to use their own clauses

ELSA News 2/2017: Special Issue

and materials – and we will not be jealous of that. Our tool will be available cloud-based with very little overhead in introducing the tool into use. available in same, user-friendly, intuitive interface as our own client interface. Digitalization is frightening for some, maybe for many, surprisingly many, which in turn means that technology must be easy to use, easy to approach in order to be useful. What is easy? For us, it means a lot of things, not just the opposite of ‘hard’. Time and place-independence is easiness in terms of availability. Clear, readable, simple text is also easiness. As screens scale down and more and more browsing and online acting is done with smartphones, screen estate is in critical supply – and the space you have must be used reasonably. Affordability, due to smart use of resources and digital tools, is also a part of easiness. Making questions easy to answer is easiness. Easy is intelligent and smart choices made to serve. This is one of the key things with digitalization – the amount of digital services doing about the same thing, fulfilling the same need, is potentially limitless, and the experience clients have is crucial for success. How do you know when you have a good customer experience? Analyse the data you have. Leading a business in digital era must be done through data, through facts. There simply are no excuses for going by gut feeling or hunch. Digitalization makes it possible to connect things never before connected and create new opportunities through sharing. Platforms tend to create business within themselves – members finding unforeseen cooperation schemes, buying services, selling services within the platform, while getting advantage of the data and connectivity the platform has. This all facilitates better, more focused encountering of problems and solutions, needs and resources. One of the ideas Agens is also running with is making these encounters more focused, more informed, better matching and thus becoming a middleman that is actually added value for both counterparties. However cool the machines are, however nice the possibilities platforms bring, it is always dependent on the individual human beings who come up with

10 ELSA News 2/2017: Special Issue

the hoops the machine is then made to jump through, it is innovation that drives all these wonderful things we have. Understanding what digital tools and connectivity can bring about is critical, as are the special skills to use these, but human spirit of innovation is still required almost every step of the way. Data is great, but who decides what to do with the results it yields? Artificial intelligence is awesome, once you have taught it to do the things you need it doing, but simply plugging a machine in and on does not generate revenue – innovation does. Agens believes in strong cooperation with our networks – companies, legal professionals, different partner schemes we are a member of, and most importantly, our customers. Following the path of our customers, and identifying new paths through different outlets, keeps us honest with what actually matters – identifying the true nature of the problem and crafting a solid, implementable and accurate solution.

Tuomas Huokuna Iuris Utrisquem Magistrum Partner Network Manager, Agens Oy

OPn matka monialaiseksi palveluyritykseksi näyttäytyy ensi keväänä myös Turussa uuden Pohjola Sairaalan avatessa ovensa. Laajentuminen perinteisestä pankki- ja vakuutustoiminnasta terveys- ja hyvinvointipalveluihin sopii hyvin OPn perustehtävään, jonka ytimessä korostuvat asiakkaiden talouden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintaympäristön menestyminen.

Miltä kuulostaisi, jos työ- tai koulumatkallasi tai vaikkapa harrastuksessasi sattuisi haaveri ja loukkaisit itsesi tapaturmaisesti? Ikävältä. Miltä kuulostaisi, jos pääsisitkin lääkärin kautta röntgeniin jopa saman päivän aikana ja sen jälkeen leikkauspöydälle tai kuntoutettavaksi ilman viikkojen odotusta? Liian hyvältä ollakseen totta?

loissa ja tuo näin laajan terveyspalvelutarjonnan kaikille Turussa ja lähialueilla asuville. Ortopedisten ja päiväkirurgisten palveluiden lisäksi sairaalasta löytyvät yleislääkärin, työterveyslääkärin ja monien muiden alojen asiantuntijoiden palvelut, viimeisintä teknologiaa olevat kuvantamislaitteet sekä modernit leikkaussalit.

Nopeita hoitoketjuja ja yliverTämä kaikki on mahdollista myös taista asiakaskokemusta täällä Turussa keväällä 2018. Kivenheiton päähän kampuksesta ra- Pohjola Sairaalassa on panostettu kentuva Pohjola Sairaala avaa erityisesti nopeaan hoitoketjuun ja ovensa Kupittaan Joukahaisenka- sitä kautta potilaan ripeään kuntoudulla pikavauhtia valmistuvissa ti- tumiseen. Potilaan vastaanottaa Sivun kuva: Pixabay

Pohjola Sairaalassa hoivamestari, joka kulkee potilaan rinnalla koko hoitopolun ajan. Hoivamestari huolehtii potilaan suoraan erikoislääkärin vastaanotolle, joka puolestaan ohjaa potilaan röntgeniin tai magneettikuviin ja päättää jatkotoimenpiteistä. Mikäli potilaan tilanne vaatii leikkaushoitoa, aika järjestetään mahdollisuuksien mukaan vielä samalle viikolle ja toisinaan jopa samalle päivälle. Nopeasta hoitoketjusta hyötyy ensisijaisesti potilas, mutta myös työnantaja, sillä nopea hoidon aloittaminen lyhentää sairauslomia ja nopeuttaa kuntoutumista.

ELSA News 2/2017: Special Issue

Kaikki vammat eivät onneksi vaadi leikkaushoitoa, vaan toisinaan hyvä kuntoutus riittää. Pohjola Sairaalasta löytyykin myös kuntosali, joka yhdessä ammattitaitoisen fysioterapeutin kanssa tarjoaa kuntoutujalle erinomaiset mahdollisuudet sekä omatoimiseen että ohjattuun harjoitteluun ja sitä kautta mahdollisimman nopean paluun normaaliin arkeen. Pohjola Sairaalan toimintaa ohjaa asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemukseen onkin panostettu monin tavoin. Pohjola Sairaalan tavoitteena on hoidon nopean ja laajan saatavuuden sekä lyhyen hoitoketjun ohella ylivertainen asiakaskokemus. Näitä mitataan jatkuvasti ja potilaita pyydetään arvioimaan saamaansa palvelua. Pohjola Sairaalan potilaiden suositteluhalukkuutta voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa pohjolasairaala.fi.

12 ELSA News 2/2017: Special Issue

Korvauspäätös suoraan sairaa- OPn vakuutusasiakkaita varten jolan tiskiltä kaisessa sairaalassa on OP Vakuutuksen korvauspalvelu, josta Pohjola Sairaala toimii tällä hetkellä asiakas saa korvauspäätöksen heti. kolmella paikkakunnalla, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, ja toi- Suurin osa meistä suomalaisista vottaa tervetulleeksi kaikki kokee merkittävimmiksi hyvinasiakkaat pankkisuhteesta tai va- vointia uhkaaviksi riskeiksi sairaskuutusyhtiöstä riippumatta. Tule- tumisen ja tapaturman. Silti liian vana syksynä toiminta laajenee harva vakuuttaa itsensä näiden risKuopioon ja keväällä 2018 Tur- kien varalta. OPn henkilövakuukuun. tuksilla saat turvaa itsellesi ja läheisillesi paitsi sairauden ja tapaRakennustöiden ohella tämän vuo- turman hoitokuluihin, myös niiden den aikana käynnistyy myös Turun ennaltaehkäisyyn ja toipumiseen. Ja Pohjola Sairaalan rekrytointi. Sai- jos jotain ikävää kuitenkin sattuisi, raala tuo paikkakunnalle satakunta varmistat näin oman pääsysi osaksi uutta työpaikkaa ja Pohjola Sairaala sujuvaa ja saumatonta Pohjola Saion jo herättänyt runsaasti kiinnos- raalan ja OP Vakuutuksen yhteistusta myös työnantajana. työtä. Sairaala on heti avautuessaan laajat palvelut tarjoava erikoissairaala, joka palvelee sekä henkilö- että yritysasiakkaita.

Anna Niinimäki Hankejohtaja

”Finanssiala muuttuu rytinällä, ja OP on sitoutunut edustamaan tämän kehityksen kovinta kärkeä. Huomisen OP ei ole ainoastaan pankki, vaan jatkuvasti kehittyvä uuden ajan monialainen palveluyritys. Tule kuulemaan, mitä tämä muutos merkitsee sekä millaisia mahdollisuuksia ja urapolkuja uudistuva OP tarjoaa juuri sinulle.” yhä enemmän verkkoon, minkä vuoksi asiakkaita voidaan palvella perinteisten konttoriaikojen ulkopuolellakin. Alhonkoski on itse koulutukseltaan KTM, mutta saimme myös kattavan kuvauksen siitä, millaisia tehtäviä OPlla on tarjota Päivä alkoi 8.45 runsaalla aamiai- oikeustieteen opiskelijoille ja valsella, jota syöden pääsimme kuule- mistuneille juristeille. maan päivän ensimmäisestä aiheesta. Konttorinjohtaja Susan- Seuraavaksi kuulimme hankejohtana Alhonkoski kertoi meille ai- ja Anna Niinimäen esityksen aiheesta ”uudistuva OP - urapolut heesta ”huomisen OP – pankista OPlla”. Alhonkoski oli kulkenut it- monialaiseksi palveluyritykseksi”. se perinteisen tien aloittaen kesä- Osuuspankki on nykyään paljon työntekijänä OPn konttorin muutakin kuin pankki tavanomaikassalla, ja vielä monien vuosien sessa merkityksessä. Pankki- ja ralisäksi jälkeenkin Osuuspankki on ollut hoituspalveluiden paikka, jossa luoda uraa pidemmäl- Osuuspankilla on tarjota nykyään le. Alhonkoski halusi tietää myös muun muassa sairaala-, auto- ja meidän ajatuksiamme siitä, millai- matkailuopastuspalveluita. Perehnen mielikuva opiskelijoilla on dyimme enimmäkseen OPn uuteen OPsta työnantajana. Saimme ai- sairaalakonseptiin. OP Vakuutus heesta hyvää keskustelua aikaan. Oy omistaa Pohjola Sairaalat. Saimme myös tietää, millaisia uudenlaisia asiakaspalvelutapoja Pohjola Sairaalat ovat uudenlainen OPlla on käytössä. Esimerkiksi vi- sairaalapalvelu, jonka ideana on lydeohaastattelut ovat esimerkki täl- hentää nykyisin tyypillisesti melko pitkiä hoitoketjuja. Sairaaloita on laisista. nyt jo toiminnassa muutama, osa Perinteisen konttorissa käynnin li- on vielä rakennusvaiheessa. Sairaasäksi pankin toiminta on siirtynyt loita tulee jokaiseen yliopistosairaaNäiden sanojen houkuttelemina kaksikymmentä ELSA Turun jäsentä asteli keskiviikkona 12.4. Turun Seudun Osuuspankin kokoustiloihin perinteiselle excursiolle.

lakaupunkiin, ja muihin suurimpiin kaupunkeihin rakennetaan pienempiä lääkäriasemia. Ideana on, että Pohjola Sairaalan saatavuus on ympäri Suomea hyvä ja lyhyen kulkumatkan päässä. Viimeinen puheenvuoro oli riskienhallintajohtaja Kari Frimanin. Hän kertoi aiheesta ”kansainvälisen tason pankkivalvonta sekä valvonnan heijastukset pankin toimintaan”. Pankit kohtaavat toiminnassaan yllättävän monenlaisia riskejä, joihin varautuminen ja torjuminen ovat ensiarvoisen tärkeää. Euroopan Unionin alueella pankkeja valvotaan EKP:n alaisuudessa olevan yhteisen valvontamekanismin kautta, jolla pyritään esimerkiksi estää uusien pankkikriisien syntyminen. Tämän tavoitteen vuoksi valvonnan tulee olla yhtenäistä EU:n alueella. Friman kertoi perusteita valvonnasta, kriiseistä sekä siitä, miten valvonta näkyy OPn jokapäiväisessäkin toiminnassa. Pankkivalvonta oli kiinnostava aihe myös oikeustieteen opiskelijan näkökulmasta.

Julia Kinnunen

ELSA News 2/2017: Special Issue

Digitaalisuus on megatrendi kaikilla aloilla ja erityisesti terveydenhuoltoalalla kehitys on ollut nopeaa. Nopea tahti onkin toisaalta edellyttänyt kykyä valikoida sitä, mihin tulisi panostaa palveluiden kehittämisessä. Ville Tuomola on IT-kehitysjohtaja Mehiläisessä ja vastaa Mehiläisen sovelluskehityksestä. Sovelluskehityksessä työskentelee Turun Logomossa ja Mehiläisen Töölön toimipisteessä hänen lisäksi neljätoista henkilöä. Tuomola on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademin kauppakorkeakoulusta ja hänellä on pitkä työkokemus digitaalisten palveluiden puolelta. Tuomola aloitti kesätyöntekijänä Mehiläisessä jo vuonna 2001, jolloin ensimmäinen työ koski silloin uutuutena tullutta verkkoajanvarausta.

kentelyä helpottamaan on puolestaan suunniteltu MehiDoc mobiiliapplikaatio. Mehiläinen kulkee siis paitsi asiakkaan, myös lääkärin taskussa. Ideana on yhdistää asiakas ja lääkäri puhelimen kautta. Tämä mahdollistaa jopa sen, että asiakkaan ja lääkärin välinen vastaanottotapahtuma voisi tietyissä tilanteissa tapahtua kokonaan digipalveluiden kautta, ilman että kumpikaan fyysisesti käy Mehiläisessä.

"Haasteena on toki sekin, että alaa on säännelty runsaasti henkilötietojen, tietosuojan ja terveydenhuollon osalta. Lainsäädäntö Mehiläisen asiakkaiden digipalvelu ei kuitenkaan aina pysy kehitykOmaMehiläinen on ollut saatavilla sen perässä ja on välillä jopa ristivuodesta 2013 ja vuosi sitten we- riitaistakin." bissä toimivan palvelun rinnalle avattiin OmaMehiläinen mobiilisovellus. Esimerkkinä uusista ominaisuuksista mobiilipalvelussa on Digiklinikka, jossa asiakas voi keskustella chatissa lääkärin kanssa. Digiklinikassa onnistuu myös reseptien uusiminen ja lääkkeiden ostaminen digiapteekista kotiinkuljetuksella. Monia terveysasioita pystyy hoitamaan Digiklinikan puolella, mutta asiakas ohjataan aina tarvittaessa myös fyysiselle vastaanotolle. Lääkäreille omaan käyttöön työs-

ELSA News 2/2017: Special Issue

Digitaalisuus mahdollistaa kommunikoinnin ajasta ja paikasta riippumatta. Näiden lisäksi työterveyden puolella Mehiläinen on mahdollistanut asiakasyrityksille verkossa toimivan palvelun, jossa yritykset pystyvät tunnuksillaan seuraamaan asiakkuuteensa liittyviä, erilaisia työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä raportteja. YritysMehiläisessä on rakennettu integraatiota myös työeläkeyhtiöihin.

Haasteita ja tasapainoilua Yleinen huolenaihe digitaalisuudessa on niin sanottu 24/7- kulttuuri, jossa sovellukset mahdollistavat tavoitettavissa olemisen ympäri vuorokauden. Tuomola kuitenkin korostaa, että esimerkiksi lääkäri määrittelee itse työn ja vapaa-aikansa sovelluksen avulla, minkä digitaalisuus voi parhaimmillaan mahdollistaa. Sovellukset suunnitellaan myös niin helpoiksi, että kaikki potentiaaliset asiakkaat pystyisivät niitä käyttämään. Tuomola korostaa tietoturvan olevan Mehiläiselle erittäin tärkeä asia työskennellessä terveydenhuoltoalalla arkaluontoisten tietojen parissa. Mehiläisessä sovellusten kehittämisessä aloitetaan ensisijaisesti pohtimalla tietoturvakysymykset huolellisesti läpi, kuten mitä tietoja näytetään ja ketkä pääsevät tarkastelemaan niitä. Teknisesti sovellukset toimivat niin, ettei puhelimeen tallennu terveystietoja, vaan tiedot haetaan verkosta avaamalla applikaatio. Eli mikäli puhelin joutuisi vääriin käsiin, ei ulkopuolinen pääsisi käsiksi arkaluontoisiin tietoihin. Kaikki julkiset verkko-, digi-, ja mobiili-

palvelut toimivatkin niin, että tietoturva auditoidaan kolmannen osapuolen toimesta, varmistaen näin, ettei tietoturva-aukkoja pääse syntymään.

"Yleinen huolenaihe digitaalisuudessa on niin sanottu 24/7kulttuuri, jossa sovellukset mahdollistavat tavoitettavissa olemisen ympäri vuorokauden." Missäpä ei haasteita aiheuttaisi sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus, eli sote-uudistus. Myös Tuomola mainitsee haasteeksi valmistautumisen, sillä keskeneräisestä uudistuksesta varmaa ja kattavaa tietoa ei ole vielä milläkään taholla. Tulevaisuuteen valmistaudutaan kuitenkin parhaalla mahdollisella tavalla. Sote-uudistuksen valmistautumisvaiheessa on tarkoitus viedä läpi niin sanottuja valinnanvapauden pilottihankkeita, joissa Mehiläinen on mukana. Sote-pilotit ovat käynnissä muutamilla paikkakunnilla, joiden piirissä olevalle väestölle tullaan tarjoamaan Digiklinikan palveluita.

Haasteena on toki sekin, että alaa on säännelty runsaasti henkilötietojen, tietosuojan ja terveydenhuollon osalta. Lainsäädäntö ei kuitenkaan aina pysy kehityksen perässä ja on välillä jopa ristiriitaistakin. Yhtäältä olisi annettava parasta mahdollista hoitoa ja annettava asiakkaalle kaikki mahdollinen tieto, mutta toisaalta tietoa on myös suojeltava. Digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet edellyttävät sääntelyn uudelleenarviointia ja turhasta byrokratiasta olisi luovuttava. Tuomolan mukaan oikea tasapaino tietosuojan ja digitaalisten palveluiden käytettävyyden välillä on avaintekijä asiakaslähtöisyydessä ja hyvässä terveydenhuollossa. Mahdollisuuksien suuri

Kuvassa Ville Tuomola

määrä

Mehiläisen digitaalisissa palveluissa työskentely koodarina on pitkäjänteistä in-house työtä. Mehiläisen tavoitteena on panostaa vahvasti digitaalisuuteen ja palkitsevana Tuomola mainitsee työn konkreettisuuden ja suoraviivaisuuden. Pienemmässä työryhmässä sovelluskehityksessä oman käden

Sivun kuva: Pixabay

jälkensä pääsee näkemään. Digitaalisuudessa ollaan vielä alkumetreillä, jolloin vapaus suunnitella erilaisia ratkaisuja on suuri. Miltä Mehiläisen digitaaliset palvelut sitten näyttävät tulevaisuudessa? Tuomolan mukaan taivas on rajana: niin asiakkaan kuin lääkäreidenkin verkkoja mobiilipalveluihin on rakennettu vahvat alustat, jotka tarjoavat monia mahdollisuuksia. Haasteena on pikemminkin valikointi, kaikkea ei kyetä kehittämään samanaikaisesti. Terveysteknologian kehittyessä ja oman terveyden seurannan yleistyessä on tulevaisuuden tavoitteena myös yhdistää erilaisten mittareiden keräämä data Mehiläisen digitaalisiin palveluihin. Näin asiantuntijat pystyvät tulkitsemaan kerättyä dataa, mikä puolestaan helpottaa asiakkaan tilanteen selvittämisessä ja oireiden tunnistamisessa. Ennaltaehkäisyn ja terveyden ylläpidon voidaankin sanoa olevan parasta huolenpitoa. Digitaalisuus tarjoaa näihin runsaasti mahdollisuuksia.

Johanna Kuusisto

ELSA News 2/2017: Special Issue

La Bella Italia – lukukausi Pohjois-Italiassa ”Vaihtojakso kannattaa ja se on hienointa, mitä opintojensa aikana voi kokea”. Kyseisen kommentin kuulee hyvin usein opiskelijavaihdoista puhuttaessa ja kuultuani itsekin saman kommentin lukemattomia kertoja jo fuksivuoden aikana, alkoi vaihto ulkomailla tuntua lähes välttämättömältä. Töiden ja ainejärjestötoiminnan takia haku vaihtoon tuli itselläni kuitenkin ajankohtaiseksi vasta kolmantena opiskeluvuonna. Pyörittelin hakupäätöstä pelonsekaisin tuntein, mikä johti lopulta siihen, että kirjoitin vaihtohakemuksen viimeisenä hakupäivänä valiten hakukohteista ainoastaan ne, jotka sijaitsivat kaikkien aikojen lempimaassani Italiassa.

Jälkiviisaana on hyvä todeta, että kaikki jännitys oli turhaa. Helmikuinen Verona oli Suomeen verrattuna keväinen, asunto löytyi lopulta suhteellisen vaivattomasti ja kaikes-

"Pyörittelin hakupäätöstä pelonsekaisin tuntein, mikä johti lopulta siihen, että kirjoitin vaihtohakemuksen viimeisenä hakupäivänä valiten hakukohteista ainoastaan ne, jotka sijaitsivat kaikkien aikojen lempimaassani - Italiassa." ta alun paperisodasta selvittyäni totesin, että ehkä tässä italialaisessa ”la dolce vita” –asenteessa on sittenkin jotain mihin suomalainenkin voi tarttua.

Kävin ensimmäisen kerran Vero- Läheiseni ja kaverini kysyivät alussa nassa interrailatessani ylioppilasla- usein, että ”mitä sä siellä vaihdossa kin saatuani. Silloinen käynti oli oikein teet”, joten ajattelin hieman vain pikapyrähdys nähdäksemme kuuluisan Julian parvekkeen, jonka alla Romeon voi kuvitella laulelleen serenadejaan. Verona ei siis ollut paikkana itselleni kovinkaan tuttu, en osannut italiaa, enkä ollut kuullut keneltäkään kokemuksia vaihtoopiskelusta Italiassa. Tämän seurauksena jännitinkin jo puoli vuotta ennen vaihtoa ja yritin täyttää vapaa-aikani kaikella muulla, jotten ehtisi miettiä tulevaa ja perua koko vaihtopaikkaa.

ELSA News 2/2017: Special Issue

avata vaihtoa harkitseville, mitä vaihtojakson aikana tapahtuu. Omalta osaltani tämän hetkinen arkeni Veronassa on huomattavasti rauhallisempaa kuin Suomessa, mikä sopi itselleni täydellisesti rankan työ- ja opiskelusyksyn jälkeen. Valitsin kevääksi kolme englanninkielistä kurssia, joiden kaikkien luennot sijoittuvat italialaiseen tapaan iltapäivään. Jokainen kurssi on ollut mielenkiintoinen ja rakenteeltaan melko samanlainen kuin kurssit Turun oikeustieteellisessä. Ainut pelonsekaisia tunteita herättänyt seikka ovat olleet suulliset kokeet, jotka ovat täällä kirjallisten lisäksi hyvin yleisiä. Niitä ei onnekseni itselleni kuitenkaan osunut yhtä enempää ja siitäkin selvisi lopulta kunnialla, vaikka itse tilanne tuntui kyllä täydellisestä ”Finnish nightmare” –sarjakuvastripiltä.

Muut opiskelijat ja vaihtarit ovat olleet kaikki äärimmäisen ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä, joten yksikseen vaihtoa ei ole tarvinnut viettää. Enää en kammoksu tervehtimistä poskisuudelmilla ja osaan jo lähes unissanikin selittää, mitä niin erikoista on suomalaisessa koulujärjestelmässä, joka tuntuu olevan ensimmäinen esiin nouseva asia aina uuden henkilön kanssa jutellessa. Englannin osaaminen ei täällä ole opiskelijoita lukuun ottamatta kovin yleisesti hallussa, joten sen lisäksi että olen saanut harjoittaa ahkerasti viime syksyllä oppimiani italian alkeita, olen myös adoptoinut italialaisen tyylin viittoa puhuessani.

vierailua lääkärin kotivastaanotolla. Kun on ensin selviytynyt vastaanottovirkailijasta, joka ei halua ymmärtää sanakaan englantia ja onnistuu saamaan tämän jälkeen vielä lääkärin, joka on myöskin onnistunut laistamaan englannin opiskelusta, alkaa usko niin Google Kääntäjään kuin koko italialaiseen terveydenhoitoon olla koetuksella. Onneksi näitä tilanteita voi jälkikäteen muistella lähinnä huvittuneena ja todeta olevansa taas yhtä vastoinkäymistä viisaampi.

Opiskelun ohella aikaa on jäänyt paljon myös muuhun tekemiseen, minkä olen käyttänyt nukkumisen ja urheilun ohella pääasiassa matkusteluun niin Italiassa kuin naapurimaissakin. Pohjois-Italia on uskomattoman kaunis ja mielenkiintoinen ja matkustaminen opiskelijalle on halpaa, sillä välimatka moniin upeisiin paikkoihin on Veronasta käsin yllättävän lyhyt. Toisaalta kokoajan ei myöskään jaksa viilettää rinkka selässä, ja usein aurinkoiset iltapäivät Veronan areenan lähettyvillä vuorotellen halpoja cappuccinoja tai gelatoa nauttien eivät ole yhtään sen hullumpia.

Varsinaista kulttuurishokkia en Italiassa ole onnistunut saamaan aikaiseksi, vaikkakin ensimmäiset kolme viikkoa oltuani aina suomalaisen täsmällisesti sovittuun aikaan sovitussa paikassa odottamassa muita vielä puoli tuntia, totesin, että turhautumista parempi vaihtoehto on olla itsekin aina myöhässä. Osaan myös jo varautua siihen, että yliopistolle mennessä joutuu varmistamaan, onko opetusta ylipäänsä tai selvittämään ainakin, mihin saliin luento on kyseisenä päivänä siirretty, ellei halua päätyä vahingossa kuuntelemaan luentoa oikeushistoriasta italiaksi.

Vaihdossa oleminen ei kuitenkaan ole koko ajan pelkkää samettista gelatoa ja la dolce vitaa, vaan välillä joutuu tunnustamaan, että on kaukana omalla epämukavuusalueellaan ja toivoisi voivansa teleportata itsensä takaisin Suomeen. Teleporttausta olisin toivonut esimerkiksi italialaiseen ”terveyskeskukseen” tutustuttuani, mikä täällä tarkoittaa ensivaiheessa

Muihin suomalaisiin Veronassa ei juurikaan törmää, joten välillä ikävä tulee paitsi läheisiä ja ystäviä myös mahdollisuutta kommunikoida omalla äidinkielellä. Onneksi elämme ilmaisten Whatsapp-puheluiden aikaa, joten yhteydenpito Suomeen on ollut todella helppoa. Läheiset voi ottaa videopuhelun avulla mukaan vaikkapa iltalenkille tai futismatsiin. Itse lievitin Suomi-ikävää Sivun taustakuva: Pixabay

myös ottamalla osaa ELSA Helsingin Study Visitille Bolognaan, joten myös ELSAn monista mahdollisuuksista kannattaa ottaa vaihdon aikanakin kaikki irti. Itse totesin esimerkiksi, että täällä ollessani pitkäaikainen haaveeni ELSAn delegaatioihin osallistumisesta on kerrankin ajallisesti ja lyhyiden välimatkojen takia myös taloudellisesti mahdollista ja ensi viikon saankin viettää Sveitsissä YK:n lasten oikeuksien sopimuksen käsittelyä seuraten. Kaikella tällä haluan sanolla sinulle, joka vielä pohdit, onko sinusta vaihto-opiskelijaksi, että hyvin luultavasti et tule katumaan päätöstäsi lähteä. Jos haluat kehittää kielitaitoasi, nähdä uusia ihmisiä tai toteuttaa haaveesi ulkomailla asumisesta, vaihto-opiskelu on ehdottomasti kannattava kokemus. Opiskelu - tai mikä vain muu pidempi kokemus ulkomailla - antaa myös paljon perspektiiviä omaan ajatteluun ja opettaa selviämään vieraassa ympäristössä. Lukukausi ulkomailla on uskomattoman lyhyt aika, joka kerryttää valtavasti muisteltavaa vanhana kiikkustuolissa keinuessa.

Elina Stenroth ELSA News 2/2017: Special Issue

Simon from Lyon

Bonjour, My name is Simon and I’m French. I’m going to talk about my life experience through the eye of the law. As a child of the countryside of Lyon, I’ve always wanted to study something that allows people to live a peaceful life while respecting everybody’s right. As the son of a carpenter, the French school system allowed me to enter a famous law university in Lyon, the Université Jean Moulin Lyon III (named after the famous resistant). Everything was free but the accommodation and the university was located not far away from my hometown. At first, I studied public law but I quickly realized that what I wanted to do was civil law. In France civil law is the law that rules the private relationships: marriage, divorce, death, donation, property and real estate, companies… At the end of

ELSA News 2/2017: Special Issue

my civil law bachelor, I’m going to enter a professional master to become a professional of civil law: a We are not here to arbitrate notaire (= notary). It’s a very litigation but to find good deals for unique job in countries whose legal everyone. People usually come to systems are based on roman law. see us to know their rights, because our advice is free and A notary is a person that writes, because we are in almost every negotiates and authenticates the little town in France. We are kind parties’ will in contracts called of general practitioners of law. “actes”. He has the same executive and probationary power as a judge. The good thing in the French When he signs a document, the university system, in addition to state is involved in the validity of education being free, is the freethe contract. It’s kind of an time left in the summer season. important job in France and every From May to October you are free family has its own traditional to work, travel or just chill if you notary. Actually, the job of a can afford it. For me, it was notary really close to the job of divided in three: one month of lawyer, but we don’t plead in court. work for money, two months of

internship for my future and one the people I met. month of travel for the experiences. But now, it’s time to work and begin So I’ve been enjoying Interrail twice the hard part of the diploma, the and discovered almost every “Diplome Supérieur du Notariat”. European capital, and loved every It’s organized by both university and organization of single one of them, especially professional Helsinki (Lauttasaari forever in my notaries. It’s a 2 years paid heart!). I did a humanitarian trip to internship, I will work in a company Nepal after the terrible earthquake in Chambéry the whole week except of 2014. Past year, I finished my for the Fridays which is when I’ll go master degree and moved to to Annecy for school. It’s the finish Chambéry, capital of Savoie, the line of my studies and I’m very region of the Alps. To celebrate, I much looking forward the end. I rewarded myself with a nice trip in will have to present my “mémoire”, Perù, Bolivia and Chile. I will never a thesis based on a practical case forget the colors and the faces of you had during your internship. If I

succeed, you will have to call me “Maître” ( = Master). It’s an old French habit to call law professionals like lawyers and notaries. It’s funny because many people already call me master,

"It feels like I help people by going through a lot of administrative work and preventing bad things from happening."

which I’m proud of but I tell them I’m not a Maître yet. My job is really in the everyday life of people: the joy of buying a new home, the pain of losing a loved one or the excitement of creating an own company. It feels like I help people by going through a lot of administrative work and preventing bad things from happening. And it’s not an easy thing to do. Usually, everybody sees us like prophets of doom. We are here to predict everything that can go wrong in order to prevent it. In inheritance issues, it’s easy for a family to fall into the trap of jealousy and greed. We are here to enforce the law, very protective of the children in France, and the will of the deceased person. Because I like people, I like to meet them, listen to their plans and to help them make them real, to fight the rule of the strongest and do everything I can to support peace and respect. In my travels I learned to love people and in my work I try to protect them.

Simon Giroud

Sivun taustakuva: Pixabay

ELSA News 2/2017: Special Issue

Monelle tulee oikeuslääketieteestä mieleen rikossarjat, hienot laboratoriot ja ylipäätänsä rikosten selvittäminen. Tutkijat sarjoissa käyttävät mitä hienoimpia laitteita ja pystyvät tutkimaan mitä pienimpiäkin asioita. He löytävät yhteyksiä sieltäkin, mistä ei tulisi ajatelleeksi. Lääketieteenalana oikeuslääketiede tuskin sanoisi monelle mitään ilman näitä sarjoja. Kävin biolääketieteenlaitoksella haastattelemassa oikeuslääkäri Katri Virtasta siitä, mitä oikeuslääketiede oikeasti on.

toissa on joitakin ruumiinavauksia suorittavia lääkäreitä. Vuosittaisia oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia on Suomessa noin 9000-10 000. Vertaillessa näitä lukuja on huomattava, että yhdelle oikeuslääkärille tulee useampiakin ruumiinavauksia vuoteen. Lisäksi oikeuslääkärien tehtäviin kuuluvat ruumiinavausten kuolemansyynselvitystoiminnan ohjaus ja valvonta sekä oikeuslääketieteelliset asiantuntijatehtävät. Vaikka työvoimatilanne on jonkin verran parantunut, oikeuslääkäreistä on edelleen pulaa, eikä aikaa nykyään jää juurikaan esimerkiksi oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemiselle.

Jo lukiossa Katri Virtanen ajatteli, että lääketiede voisi olla se oma juttu. Muutama mutka oli ensin matkassa, ja lopulta hän päätyi, niin kuin alun perin oli ajatellutkin, opiskelemaan lääkäriksi. Yliopistossa Virtanen taas ajatteli, ettei hänestä ainakaan tule patologia eikä kirurgia, mutta valmistuikin myöhemmin patologian erikoislääkäriksi. Patologina hän työskenteli useamman vuoden, mutta työtilanne patologeilla oli Turussa huono. "Suomessa on säädetty, Oikeuslääkäreillä työtilanne taas oli että jokaisen Suomessa parempi ja heidän kutsumana ja kuolleen henkilön kuohoukuttelemana Virtanen siirtyi oilinsyy selvitetään." keuslääketieteen pariin. Nyt viime syksynä hän valmistui oikeuslääketieteen erikoislääkäriksi. Virtanen on toiminut kokonaisuudessaan Aikaisemmin Suomessa oikeusläänoin neljä vuotta oikeuslääketie- ketieteelliset ruumiinavaukset olivat lääninhallitusten vastuulla, ja teen parissa. tutkimuspaikat saattoivat olla eritaSuomessa oikeuslääkäreiden määrä soisia ja sijaitsivat ympäri Suomea. on erittäin pieni verrattuna vuosit- Lääninoikeuslääkärit matkustivat taisien ruumiinavausten määriin. muualta Suomesta paikanpäälle ruumiinavauksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitok- suorittamaan sella oikeuslääkäreitä on Suomessa Tämä järjestelmä on kuitenkin nyt vain parikymmentä, lisäksi yliopis- paikattu uudella kun oikeuslääkin-

nän toimivaltaiseksi viranomaiseksi tuli 2010 voimaan astuneen lain myötä THL. Nykyään oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset on keskitetty viiteen yliopistokaupunkiin, eli Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja Kuopioon. Virtanen sanoo, että uudistuksella on taattu se, että jokainen vainaja saa samantasoisen tutkimuksen kuolemansa jälkeen. Ennen lääkärit liikkuivat paikasta toiseen vainajien luokse, mutta nykyään tilanne on päinvastoin ja esimerkiksi Turkuun tuodaan vainajia Satakunnasta kahdesti viikossa. Suomessa on säädetty, että jokaisen Suomessa kuolleen henkilön kuolinsyy selvitetään. -Vainajan oikeus on saada oikea diagnoosi kuolemansa jälkeen, Virtanen puolustaa kuolleiden oikeuksia. Kuolleita kohdellaan aina kunnioittavasti ja Virtanen kertoo, että oikeuslääkärit ovat ensisijaisesti vainajan puolella. Vaikka vainajalla ei enää olekaan varsinaisesti perusoikeuksia, tulee ihmisarvoista kohtelua soveltaa myös kuoleman jälkeen. Suomessa jokaisen henkilön tietoihin kirjataan todellinen kuolinsyy. Virtanen muistuttaa, ettei esimerkiksi jossain päin maail-

ELSA News 2/2017: Special Issue

maa kuolinsyydiagnoosina käytetty sydämen pysähdys ole oikea kuolinsyy – tai onhan se, mutta jokaisenhan sydän kuollessa pysähtyy. Oikeuslääkärit valvovat sitä, että jokainen saa diagnoosin paitsi suorittamalla itse ruumiinavauksia myös valvomalla ja tarkistamalla muiden lääkärien tekemiä kuolintodistuksia. Itse oikeuslääkärien työ on myös valvottua. Tieteellisessä tutkimustyössä esimerkiksi eettiset lautakunnat valvovat tarkasti, että tutkimuksissa säilyvät sekä anonyymiys että vainajien kunnioittava kohtelu. Työssä on oleellisessa roolissa laki kuolemansyyn selvittämisestä. Oikeuslääkäreitä myös rajoittaa esimerkiksi jääviys. Tutkivan lääkärin on oltava riippumaton, eikä ruumiinavausta voi suorittaa vainajalle, johon on selvä suora yhteys. Useimmissa tapauksissa jääviys on selvää, ja lääkäri jää itse pois tutkinnasta. Sama pätee avustavaan henkilökuntaan. Toisaalta hoitokuolemat ja pienet kaupungit tuottavat vaikeuksia pohdittaessa

22 ELSA News 2/2017: Special Issue

jääviyttä. Virtanen toteaa, että Turkukin on kaupunkina niin pieni, että voisi sanoa lähes jokaisen lääkärin jollain tavoin ainakin tietävän toisensa. Näin ollen tiukasti ajateltuna Turun jokainen oikeuslääkäri olisi jäävi tutkimaan Turussa tapahtuneita hoitokuolemia. Käytännössä oikeuslääkärit eivät tutki läheisesti tuntemiensa kliinikoiden potilaita. Yhteistyö poliisien kanssa on erittäin tiivistä. Virtanen selventää, että kaikki ruumiinavaukset tehdään poliisin määräyksestä. Työ poliisien kanssa on selkeää ja Virtasen mukaan myös mukavaa. Ammattikuntana poliiseilla on tietty oma tyylinsä hoitaa asioita, joka on juurikin selkeä ja jämpti. Tapauksissa oikeuslääkärit ottavat kantaa siihen, mitkä ovat miten ja mihin henkilö on kuollut, mutta myös vähäisemmillä löydöksillä, esimerkiksi mustelmilla, on joskus suuri merkitys selvitettäessä kuolinhetken tapahtumia. Lisäksi kuolemansyynselvityksessä tarkastellaan vainajan sairashistoriaa, mikäli sieltä löytyisi Sivun kuva: Pixabay

jotain, mikä olisi voisi selittää kuoleman. -Silmät ovat oikeuslääkärin tärkein työkalu, Virtanen toteaa. Ensiksi katsotaan, mitä vainajasta näkyy. Lisäksi tietenkin otetaan näytteitä tarpeen mukaan. Tärkeää on halu selvittää mitä tapahtui. Vaikka teknologia onkin kehittynyt hurjasti viime vuosina, suurta muutosta se ei ole tehnyt oikeuslääkärien työhön. Käsityön ja kokemuksen merkitys tutkimuksessa on säilynyt, eikä normaali kuolemansyynselvitystyö ole kuin televisioista tutuista rikossarjoista. Tietenkin teknologian kehitys on tuonut jonkin verran uutta myös oikeuslääkärien työhön, vaikka työ onkin aina samanlaista. Esimerkiksi DNA pystytään selvittämään helpommin sekä kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet. Virtanen mainitsee viipaleröntgenkuvaksen perusteella tehdyt 3D-mallit ihmisestä. Niiden avulla on mahdollista kuvata vainaja eri suunnista ja esimerkiksi havainnollistaa, mistä isku

tai luoti olisi voinut tulla. Nauraen Virtanen myöntää, että tässä kohdin oikeuslääkärin työ saattaa muistuttaa hieman rikossarjoja. Muualla on olemassa jo mallinnuksia, joissa kuvantamistutkimuksissa muodostettuja uhrien 3D-mallit voidaan sijoittaa kokonaisista rikospaikoista muodostettuihin virtuaalimalleihin esimerkiksi monimutkaisten tai ristiriitaisten ampumatapausten selvittämiseksi, mutta Suomessa ei vielä näitä ole käytetty. Uusi teknologia oikeuslääketieteen saralla vaatii paljon resursseja sekä yhteistyötä eri alojen ammattilaisten, esimerkiksi insinöörien kanssa. Teknologian kehitys myös haastaa oikeuslääkäreitä oppimaan uusia tekniikoita ja omaksumaan ne käyttöönsä. Vaikka yhteys oikeuslääketieteellä ja rikosoikeudella ei olekaan suora eikä oikeuslääkärin koulutukseen normaalisti kuulu oikeustieteen opintoja, ovat juridiset seikat vahvasti oikeuslääkärin toiminnassa. Henkirikostapauksissa oikeuslääkärit käyvät lähes poikkeuksetta todistamassa oikeudessa, esimerkiksi kun halutaan arvioida kuinka raaka taikka julma rikoksen tekotapa on ollut. Kenenkään syyllisyyteen oikeuslääkärit eivät varsinaisesti ota kantaa, se on tuomioistuimen tehtävä. Lisäksi Virtanen muistuttaa, että samankaltaisia yhteyksiä on myös muihin oikeudenaloihin. Välillä on tärkeä selvittää, onko vainaja kuollut tapaturmaisesti vaiko ei. Tällaiset seikat ovat usein merkityksellisiä vakuutusoikeudellisia kysymyksiä mietittäessä. Oikeuslääkärit ovat myös muiden tieteenalojen kanssa tiiviissä yhteistyössä – useimmiten muiden lääketieteellisten alojen kanssa. Henkirikoksissa ja tapaturmissa on oleellista selvittää, onko henkilö ollut lääkkeiden, huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena.

Tämänkaltaiset näytteet pystytään analysoimaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemian laboratoriossa ja normaalisti oikeuslääkäri pystyy itse arvioimaan tulosten merkityksen, mutta vaikeammissa tapauksissa käännytään esimerkiksi oikeuskemistien puoleen. Hankalissa infektiotapauksissa voidaan tarvita mikro-

"Erittäin vaikeita ovat ne tapaukset, joissa kyseessä on lapsi tai nuori, josta ei vain yksinkertaisesti löydy mitään kuolinsyytä." biologien apua ja vaikeissa sairaustapauksissa voidaan konsultoida biokemistejä, muiden alojen lääkäreitä tai vaikkapa geneetikkoja. Virtanen kertoo myös työn vaikeista tilanteista. Välillä eteen tulee haastavia tapauksia, joissa henkilöstä löytyy monta samantasoista löydöstä. On tapauksia, joissa on tapahtunut rikos sekä tapaturma ja lisäksi vainajalla on ollut jokin sairaus, joka olisi voinut aiheuttaa kuoleman. Haasteena on löytää samantasoista löydöistä juuri se, joka aiheutti kuoleman.

sa, kuten esimerkiksi kidutus- ja pahoinpitelytapauksissa oikeuslääkärien asiantuntemus korostuu tapahtumien selvittämisessä. Lisäksi Virtanen kertoo oikeushammaslääkäreiden työstä Suomessa. He tekevät tärkeää työtä turvapaikanhakijoiden keskuudessa tekemällä iänmääritystutkimuksia. On merkityksellistä turvapaikanhakijan statuksen kannalta, onko hän lapsi vaiko aikuinen. Tulevaisuudessa oikeuslääketieteen alalla suuntaus on se, että oikeuslääkäreitä koulutetaan enemmän, mikä tarkoittaa myös yhden oikeuslääkärin tekemien ruumiinavausten suhteellista vähentymistä ja työn painopisteen siirtymistä osaksi muihin tehtäviin. Tällä hetkellä oikeuslääkäreiden suuren työmäärän ja lääkäreiden vähyyden takia aikaa tieteelliselle oikeuslääketieteelliselle tutkimukselle ei juurikaan ole. Virtanen pohtii, että tulevaisuudessa tähän voisi olla enemmän mahdollisuuksia. Koulutus- ja asiantuntijatehtävät tulevat varmasti tulevaisuudessa lisääntymään. Lisäksi teknologian kehitys tuo varmastikin Suomeenkin jotain uutta, mutta tähän vaikuttavat resurssit, sillä uudet menetelmät ovat erittäin kallista.

-Erittäin vaikeita ovat ne tapaukset, joissa kyseessä on lapsi tai nuori, josta ei vain yksinkertaisesti löydy mitään kuolinsyytä, Virtanen sa- Oikeuslääketieteelliset ruumiinanoo. vaukset tuskin muuttuvat, mutta työ pysyy kuitenkin mielenkiintoi-Varmasti, Virtanen vastaa, kun ky- sena. syn, voiko oikeuslääketiede edistää ihmisoikeuksia. Hän kertoo, kuinka -Palkitsevinta on se, kun epäselvisrunsaasti ihmishenkiä vaatineiden sä tapauksissa löytää vihdoin selkatastrofien, esimerkiksi 1994 Es- keän kuolinsyyn. Oikeuslääkärinä tonian uppoamisen ja 2004 Intian on harvoin kontaktissa vainajan valtameren maanjäristyksen aiheut- omaisiin, mutta tällaisissa tilanteistaman tsunamin jälkeen oikeuslää- sa omaisten kiitollisuus vastauksen kärit tekivät valtavan työn uhrien saamisesta mieltä vaivanneisiin kytunnistamisen hyväksi, lisäksi suo- symyksiin on parasta mahdollista malaiset oikeuslääkärit ovat olleet palautetta, Virtanen summaa. tunnistamassa vainajia mm. 1990luvun Jugoslavian sodan jäljiltä. LiHaastattelun teki säksi julmissa ihmisoikeusrikoksis-

Emilia Sakko

ELSA News 2/2017: Special Issue

Huhtikuun alussa vietettiin kaikissa ELSA-maissa kansainvälistä International Focus Programme -viikkoa, lyhyesti IFP-viikkoa. Sen teemana oli tänä vuonna ympäristöoikeus. IFP-viikolla on tarkoitus järjestää kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti yhteiseen teemaan liittyviä tapahtumia. ELSA Turussa vetovastuun IFP-viikon järjestämisestä sai tänä vuonna perustettu ELSA-toimikunta. Toimikuntaan kuuluu parisenkymmentä oikkaria, ja sen toimintaan voi tulla mukaan kuka tahansa ainejärjestökokemusta tai vuosikurssia katsomatta. Toimikunnan työskentely on joustavaa, ja kaikki saavat ottaa sen verran vastuuta kuin haluavat.

konkretian tasolle, ja IFP-viikolla ELSA Turku järjesti kaksi tapahtumaa. Maanantaina pidettiin kasvisruoka- ja dokkari-ilta, joka palautteen perusteella osoittautui menestykseksi! Illan aluksi kokattiin pienissä ryhmissä itämaista kasvisruokaa. Tämän jälkeen oli vuorossa pieni ympäristö- ja ympäristöoikeusaiheinen tietovisa. Kasvisruokia nautittiin samalla kun katsottiin dokumentti nimeltä Unlocking the Cage, joka sopi oikein hyvin ympäristöoikeusteemaviikon aiheeseen. Onnistuneen tapahtuman mahdollisti toimikunnan hankkima huikea määrä sponsoreita.

riidat ympäristöoikeudessa. Paneelikeskustelun vetäjänä toimi ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula. Panelisteina toimivat Saara Ilvessalo Vihreiltä sekä Pasi Kallio Suomen Luonnonsuojeluliitolta. Toimikuntalaiset ideoivat paneelin teemaa ja ottivat yhteyttä mahdollisiin panelisteihin. Myös kiitos herkullisista tarjoiluista kuuluu heille.

ELSA Turku julkaisi myös jäsenlehtensä ELSA Newsin IFP-viikon teemaan sopivana, ja näin ollen paikallisyhdistyksen panostus viikkoon oli suuri. Tämä huomioitiin myös kansallisella tasolla, sillä ELSA Finland palkitsi ELSA Turun Toinen IFP-viikon tapahtuma oli onnistuneimmasta IFP-viikosta IFP-viikon tapahtumien suunnitte- keskiviikkona järjestetty paneeli- Suomessa. Sofia Engblom lu eteni kevään aikana ideoinnista keskustelu, jonka aiheena oli risti-

ELSA News 2/2017: Special Issue

Alun perin eutanasialla (euthanatos; hyvä kuolema) on tarkoitettu kuolemaa, johon ei liity kärsimyksiä. Nykykäytännössä eutanasia viittaa lääkärin tarkoituksellisesti suorittamaan potilaan surmaamiseen lääkkeitä antamalla tämän vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Se on aina aktiivinen toimenpide eikä passiivista eutanasiaa ole olemassa. Jo nykyisen lainsäädännön mukaan ihmiselle ei tule antaa hoitoa, joka pitkittää kärsimystä tai jos hän siitä kieltäytyy. Eutanasiaa koskeva kansalaisaloite oli eduskunnan lähetekeskustelussa 2.3.2017. Sen on allekirjoittanut yli 60000 suomalaista. Kansalaisaloitteessa eutanasian tärkeimpinä perusteina ovat parantumaton kuolemaan johtava sairaus, lyhyt odotettavissa oleva elinaika ja sietämätön kärsimys, jota ei kyetä lievittämään millään muulla keinoin. Lisäksi pyyntö eutanasiasta tulee olla tehty vapaaehtoisesti ja täydessä ymmärryksessä. Eutanasiaa ehdotetaan laillistettavan hyvin tiukoilla reunaehdoilla, mitkä tulisivat koskemaan vain harvoja potilaita. Ko. periaatteisiin perustuva laki eutanasiasta on ollut voimassa Belgiassa vuodesta 2003 lähtien, ja myös Hollannissa aktiivinen eutanasia on sallittua. Eutanasiakeskustelu on yllättänyt, ja ehkä hämmentänytkin lääkärikunnan. Miksi? Olemmeko sokeita ihmisten kärsimykselle? Eutanasiakriittiset lääkärit leimataan helposti joko lääkäreiksi, jotka eivät

ELSA News 2/2017: Special Issue

välitä potilaistaan tai arvokonserva- olisi taistelutahdosta kiinni. Nykytiiveiksi, jotka eivät seuraa aikaansa. lääketieteen mahdollisuudet mitä vaativampiin hoitoihin ja toimenpiteisiin eivät kuitenkaan poista sitä Lääkärien työ keskittynyt elä- tosiasiaa, että isoa osaa potilaista män ylläpitoon emme pysty parantamaan ja monet sairaudet etenevät kohti kuolemaa Lääkärien tehtävä kautta aikojen on parhaasta mahdollisesta hoidosta keskittynyt ihmisten parantamiseen huolimatta. Usein potilaat saavat ja elämän ylläpitämiseen, ei sen tässä tilanteessa lääkäriltään päättämiseen. Viime vuosikymme- musertavan uutisen: ”Mitään ei ole ninä lääketieteen koko ajan kehit- tehtävissä”. Tämä ei kuitenkaan tyessä on saavutettu yhä hienompia pidä paikkansa; elämän loppusuohoitotuloksia vaikeissakin sairauk- rallakin paljon on vielä tehtävissä. sissa. Kun aiemmin ihmisen vaka- Tähän eväitä antaa palliatiivinen eli vasti sairastuessa kohtalo oli oireenmukainen hoito. Se on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista ja "Pyyntö eutanasiasta tulee kokonaisvaltaista hoitoa jolla voidaan hallita oireita ja ylläpitää eläolla tehty vapaaehtoisesti ja mänlaatua. Keuhkosyöpäpotilailla joitakin vuosia sitten tehdyssä tuttäydessä ymmärryksessä." kimuksessa saatiin yllättävä tulos: Hyvä palliatiivinen hoito jopa pi”korkeamman kädessä”, nykyään densi elinaikaa, riippumatta taudin se on lääkärillä. Jos kuolema tulee, muista hoidoista. Vaikka elinaika ei haetaan usein syyllistä; kuka teki pidentyisikään, potilaiden ja myös virheen, mitä jätettiin tekemättä? heidän omaisten elämänlaatu on Kuolema katsotaan, usein myös parempi palliatiivisen hoidon piilääkärikunnan silmissä, tappioksi ja rissä olevilla. Hyvä palliatiivinen epäonnistumiseksi: ”Emme voi- hoito ehkäisee myös omaisten neet pelastaa häntä”. ”Taistelu hä- traumoja, jotta heidän ei tarvitse vittiin”, ikään kuin kaikin mahdollisesti itse sairastuessaan lääketieteen keinoinkin parantu- pelätä kärsimystä ja hoidotta jäämattomasta taudista selviytyminen mistä.

myys ja toimintakyvyn menetys ovat merkittäviä syitä kuolemanLakialoitteen reunaehdot vaikutta- toiveille. Nämä kaikki aiheuttavat vat ensi katsomalla selkeiltä, mutta vaikeaa kärsimystä, mutta olemmePalliatiivista hoitoa pitäisikin lääketodellisuudessa niihin liittyy vaikei- ko valmiit ratkaisemaan ne kuoletieteen opiskelijoille ja nuorille lääta ongelmia. malla? käreille opettaa huomattavasti nykyistä enemmän. Toistaiseksi Lääketieteen kehityksen myötä on "Kun aiemmin ihmisen vain Helsingin ja Tampereen yliyhteiskuntaamme muodostunut vakavasti sairastuessa opistoissa on palliatiivisen lääketievähitellen ääneen lausumaton odokohtalo oli ”korkeamteen oppiaine ja professuuri. tus sille, että elämässä ei saa olla man kädessä”, nykyään Oirehoitoon ja saattohoitoon pekärsimystä, ja jos onkin, se täytyy se on lääkärillä." rehtyneet lääkärit näkevät, että tällä poistaa. Ennen vanhaan avuksi olihetkellä maassamme saattohoidon si pyydetty pappia, nykyään uskontaso ja saatavuus on hyvin eri tanon tilalle haetaan muita soista eri paikkakunnilla. Jos ihmiKaksi kolmasosaa maailman väes- vaihtoehtoja. Yhteiskunnassa, jossa set kertovat läheisensä joutuneen töstä kuolee parantumattoman ete- eutanasiajärjestelmä olisi käytössä, kärsimään inhimillisesti katsottuna nevän sairauden seurauksena, joten niukkenevien resurssien keskellä liikaa elämän loppumetreillä, on tämä määritelmä ei juuri rajaa euta- todellinen motivaatio ylläpitää hyhyvin mahdollista, että tämä on nasian käyttöä. Kansalaisaloitteessa vää perushoitoa ja saattohoitoa voi johtunut osaamattomasta ja kokeon pyritty rajaamaan eutanasia elä- vaarantua, koska ”kärsiminen on mattomasta henkilökunnasta. Vermän loppuvaiheeseen, mutta mikä vapaaehtoista” ja sille olisi olemasrattuna esim. Norjaan, jossa on riittävän lyhyt elinaikaennuste sa ”vaihtoehto” eli kuolema. Ihmisaattohoitoa on kehitetty jo 20 oikeuttamaan eutanasian: päivä, sen vapaan ja tietoisen tahdon vuotta, olemme Suomessa tällä saviikko, kuukausi vai vuosi ja miten käsite on vakavasti sairaalla moniralla kehityksen alkutaipaleella. arvioimme sen? Belgian eutan- tekijäinen kysymys, ja em. Belgiassa Vasta aivan viime vuosina on palasioista 15 prosenttia tehdään poti- hoivakotien asukkaiden ja yli 80liatiivista ja saattohoitoa lähdetty laille, joiden sairautta ei arvioida vuotiaiden eutanasiat lisääntyvät ja kehittämään määrätietoisesti eri lähiaikoina kuolemaan johtavaksi. taakkana olemisen tuska on merpuolilla maatamme. Näiden potilaiden osuus on lisään- kittävä syy kuoleman toiveille. Entä tynyt 10 vuoden aikana. vaikeasti kehitysvammaiset- voiMiksi iso osa lääkärikunnasta vatko muut arvioida heidän kärsivastustaa eutanasiaa? Millainen kärsimys on peruste kuo- vän liikaa ja haluavan eutanasiaa, leman tuottamiselle? Jos kaikki ki- vaikka he eivät itse osaisikaan ilMikä sitten tekee eutanasiasta läävunhoitomenetelmät ovat käytössä, maista toivettaan? Kansalaiskeskärikunnalle niin vaikeaa? Jos emkipu on yleensä varsin hyvin hallit- kustelussa ei ole myöskään me pysty parantamaan, eikö tavissa. Sen sijaan arvokkuuden kuulunut niiden potilaiden ja helpointa olisi sen jälkeen siirtyä menetys, elämän merkityksettö- omaisten ääni, jotka pelkäävät hoisuorittamaan eutanasioita, kärsiPalliatiivista hoitoa pitäisi opettaa ja kehittää

myksen välttämiseksi?

Sivun kuva: Pixabay

ELSA News 2/2017: Special Issue

toista ihmistä aktiiviseksi toimijaksi. Suomessa potilaan tahdolla on jo nyt vahva rooli, sillä potilas voi kieltäytyä tarjolla olevasta hoidosta tai määrätä lopetettavaksi esimerkiksi hengitystä ylläpitävän hoidon, Hollannissa ja Belgiassa perimmäi- jos hän sitä vakaasti tahtoo. Hoitotahdolla voi myös ilmaista arvojaan ja toiveita hoitoansa koskien myö"Jos kuitenkin lähellä kuolemaa hempää tarvetta ajatellen. Hollanolevalla potilaalla ei saavuteta nissa 95 prosenttia eutanasioista parhaasta mahdollisesta hoidosta suorittaa lääkäri ja vain 5 prosenttia huolimatta riittävän hyvää kivun potilaista ottaa kuolettavan aineen tai hengenahdistuksen lievitystä, itse. Vastuun ottaminen omasta potilas voidaan elämän viimei- kuolemasta ei ole helppoa ja se hasiksi päiviksi tai tunneiksi vai- lutaankin siten viime kädessä siirvuttaa uneen siten, että hän saa tää lääkärille. Menettely voi kuvata kuolla rauhallisesti." myös perimmäisintä toivetta saada hoitoa. nen tarkoitus eutanasialle oli sama kuin nyt Suomessa käsittelyssä ole- Jos kuitenkin lähellä kuolemaa olevassa kansalaisaloitteessa, mutta valla potilaalla ei saavuteta parhaasmahdollisesta hoidosta käytännössä eutanasiasta on tullut ta vaihtoehto saattohoidolle. Hollan- huolimatta riittävän hyvää kivun tai nissa syöpäpotilaista 7,6 prosenttia hengenahdistuksen lievitystä, potikuolee eutanasian kautta. Ei ole las voidaan elämän viimeisiksi päiuskottavaa, että näin monen syöpä- viksi tai tunneiksi vaivuttaa uneen potilaan kärsimystä ei millään siten, että hän saa kuolla rauhallimuulla keinoin ole voitu lievittää. sesti (palliatiivinen sedaatio). Tässä Eutanasian aiheet ovat myös laa- ei ole kyse eutanasiasta, koska nujentuneet mielenterveyspotilaisiin kuttava lääkitys itsessään ei aiheuta ja muistisairaisiin sekä Belgiassa kuolemaa. lapsiin. Eutanasialain sijaan saattohoiAiheesta virinnyt kansalaiskeskus- tolaki? telu osoittaa sen että hyvä saattohoito ei nykyisellään toteudu Suomeen ollaan vasta nyt rakentaSuomessa kattavasti, ja saattohoi- massa kolmiportaista saattohoidon don puutteisiin onkin tartuttava mallia, jossa jokaisella ihmisellä olipäättäväisesti. Saattohoidon kehit- si tasapuolinen pääsy tilanteen vairiippuen oikeaan täminen ei kuitenkaan riitä kaikille keudesta eutanasian kannattajille koska taus- hoitopaikkaan ympäristössä, joka talla on näkemys siitä että ihmisellä mahdollistaa myös omaisten läsnäon oikeus päättää itse omasta kuo- olon. Tarvitsemme aiempaa systelemastaan. Mutta onko kuoleman- maattisempaa koulutusta sosiaalija terveydenhuollon toimijoille kituottamisessa kyse yksityisasiasta? vun- ja muun oirehoidon osalta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Olisi ristiriitaista laatia eutanasialaki on todennut että ihmisellä on pe- ennen kuin osaavan saattohoidon rusoikeus elää ja tehdä itsemurha, saatavuus on turvattu lailla. Jos eumutta tämä ei sisällä vastaparina oi- tanasiasta on laki ja saattohoidosta keutta kuolemaan jos se edellyttäisi vain suositukset, eutanasiaa tullaan don jatkuvuuden puolesta. Jos eutanasia olisi vaihtoehto, se vaikeuttaisi luottamuksellisen hoitosuhteen rakentamista näissä tilanteissa.

ELSA News 2/2017: Special Issue

vääjäämättä käyttämään saattohoidon korvikkeena. Eutanasian salliva lainsäädäntö olisi periaatteellisesti myös merkittävä arvomuutos yhteiskunnassamme. Lääkäreiden tehtävänä on käyttää nykylääketieteen mahdollisuuksia kärsimyksen hoitoon, eikä hoitojärjestelmän puutteita tule korjata eutanasian avulla. Kansalaisaloitteen ympärillä käytävä kansalaiskeskustelu voi parhaimmillaan toimia käyttövoimana poliittiselle päätöksenteolle, joka turvaa saattohoitopotilaan oikeudet hyvään ja korkeatasoiseen hoitoon. Monet meistä lääkäreistä kohtaavat päivittäin vakavasti sairaita ihmisiä. Meillä ei ole mitään halua, oikeutta tai sydäntä vähätellä ihmisen kärsimystä tai toivetta kuolla. Lakia säätäessä on kuitenkin ajateltava kaikkia vakavasti sairaita kansalaisia. Monet julkisuudessa esitetyt kärsimyksen täyteiset ihmiskohtalot saavat meidät kaikki surulliseksi. Ne kertovat saattohoidon puutteesta, vaikka ne saavatkin ihmiset kannattamaan eutanasiaa. Hyvällä saattohoidolla voimme turvata arvokkaan kuoleman tuhansille, eutanasialla vain harvoille. On perusteltua edellyttää, että ensin turvaamme lailla hyvän saattohoidon saatavuuden ja vasta sitten arvioidaan, onko eutanasialle sijaa.

Outi Hirvonen

Digitalisaatio, digiloikka, tekoäly ja vaikkapa esineiden internet ovat nykypäivän uutisvirrassa trendisanoja, joita myös halutaan käyttää käyttämisen ilosta. On paljon puhuttu siitä, kuinka tekoäly ja digitalisaatio ravisuttelevat perinteisiä teollisuus- ja palvelualoja. Taksialaa uhkaa Uberin kaltaisten sovellusten mukaantulo ja esimerkiksi perinteisten televisioyhtiöiden rinnalle on syntynyt Netflixin kaltaisia sovelluksia. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan noin puolet työpaikoista Yhdysvalloissa on vaarassa kadota digitalisaation ja tekoälyn kehittymisen vuoksi. Alakohtaisesti luvut vaihtelevat, mutta selvää on se, että tekoäly tulee tulevaisuudessa tunkeutumaan lähes jokaiselle alalle ja korvaamaan tietyn osan ihmisten työpaikoista. Asianajotoimistot ja muutkin lakimiesten alat ovat perinteisesti olleet hieman konservatiivisia muihin aloihin verrattuna. Miten tämän päivän asianajomaailmassa näkyy tekoäly?

Tekoäly tulee tunkeutumaan tulevaisuudessa yhä vahvemmin myös asianajotoimistoihin. Kauppalehden jutussa ”Tekoäly vie juristeilta työtä” (31.3.2017) asianajotoimisto DLA Piper Finlandin toimitusjohtaja Johan Schmidt toteaa, että isoimmat asianajotoimistot eivät välttämättä tulevaisuudessa voi palkata yhtä paljoa nuoria juristeja, sillä tekoäly tulee tekemään osan asianajotoimiston tarjoamista palveluista. Rutiininomaiset oikeudelliset työtehtävät vähenevät ja siirtyvät tekoälyn vastuulle, jolloin työpaikkoja totta kai vähenee. On helppo nähdä, että esimerkiksi rutiininomaisissa verojutuissa ihmistä

ei tarvita mihinkään, vaan robotti hoitaa asian paremmin ja tehokkaammin. Tekoäly myös kehittyy vuosi vuodelta paremmaksi ja älykkäämmäksi; Viiden ja kymmenen vuoden päästä tekoäly osaa ratkaista yhä kompleksisimpia juridisia ongelmia. On kuitenkin myös pohdittu, että samalla kompleksisten ja muidenkin oikeudellisten määrä kasvaa, jolloin ihmisjuristia vielä tarvitaan. ELSA Turun tämän vuoden yhtenä teemana on monialainen osaaminen. Se näkyy muun muassa tämän lehden aiheessa ja otsikossa. Tulevaisuuden työelämässä vaaditaan

Sivun kuva: Pixabay

enemmän myös monialaisuutta ja muidenkin kuin puhtaasti juridisten taitojen omaksumista. Voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että nykyinen OTM-tutkinto ei juuri kasvata juristeista monialaosaisia taitajia. Toisaalta tämänkin artikkelin luettuaan huomaa edelleen sen, ettei juristeilta ainakaan vielä nykyään tarvita hurjia tietoteknisiä taitoja ja ohjelmointiosaamista. On tärkeää, että asianajotoimistot ovat tekoälykehityksessä mukana. Tämän takia päätimmekin kysyä Krogeruksen Knowledge Manager Sami Järviseltä ja Senior Associate Kalle Hynöseltä, miten tekoäly oi-

ELSA News 2/2017: Special Issue

keasti tänä päivänä näkyy asianajo- vaan ne liittyvät toimeksiantojen toimistojen arjessa, ja miten tekoä- hoitamisen työtapoihin ja juristin ly vaikuttaa asianajotoimiston työnkuvaan toimistossa. toimintaan tulevaisuudessa. Onko sopimusoikeudessa käytössä Miten tekoäly näkyy asianajotoi- standardoituja sopimuksia tai oletmiston arjessa jo nyt? teko ottaneet huomioon sopimusmuotoiluun liittyviä aspekteja? Tekoälypohjaisia ratkaisuja on ollut jo pitkään käytössä erilaisissa haku- Tietyt sopimukset, kuten esimertyökaluissa, joiden avulla esimerkiksi eräät rahoitussopimukset, kiksi verkkopalvelut tarjoavat ovat olleet pitkään hyvinkin stanparempia hakuosumia ja mahdolli- dardeja ja ne ovat siksi mm. teknisuuden käyttää luonnollisempaa sen analyysin kohteena helpompia kieltä hauissa. Nyt tekniikka on ja toisaalta ammattilaiselle hyvin siirtymässä dokumenttien analy- selkeitä luettaviakin. Luonnollisesti soinnin suuntaan. Due diligence- ja erilaisia standardisoituja mallisopisopimusanalyysityöhön tekoälyt muksia käytetään myös muiden soovat suomalaisessa kentässä vasta pimustyyppien kohdalla. tulossa testikäytöstä käytäntöön. "Sopimusmuotoilu" on terminä Tällä hetkellä monet toimistot kar- varsin lavea. Arkipäiväistäen voi satoittavat erilaisten tekoälyratkaisu- noa, että hyvää sopimusmuotoilua jen käyttökelpoisuutta omiin on sopimusten tekeminen mahdolprojekteihinsa sekä niiden kustan- lisimman yksiselitteisiksi ja selkeiknustehokkuutta. Osa toimistosta si. Se on osa sopimusjuristin on lanseeraamassa ensimmäisiä rat- ammattitaitoa ja jo nyt ja siinä hyökaisujaan. Oikean ohjelmistoratkai- dynnetään esitystekniikkaa, visualisun valinta on tärkeä päätös sointia ja muita työkaluja toimistolle, jos ratkaisun kehittämi- vaihtelevissa määrin. seen ja omien työtapojen kehittämiseen aiotaan tehdä isoja Mille oikeudenaloille tekoäly tulee panostuksia. Tekoälyratkaisut eivät varsinkin tunkeutumaan tulevaiolekaan pelkkä teknologiakysymys, suudessa?

ELSA News 2/2017: Special Issue

Muutos koskee kaikkia oikeudenaloja, joissa käsitellään suuria aineistomääriä tai laaditaan paljon vakiomuotoisia asiakirjoja. Ainakin transaktiot, due diligence ja aineistoltaan laajat riita-asiat tulevat hyötymään tekoälypohjaisista työkaluista jatkossa. Kuinka paljon tulevaisuuden lakimiehelle on hyötyä tietotekniikkaosaamisesta? Tekninen osaaminen on jo nyt enemmänkin osa juristin ammattitaitoa ja työtapaa kuin erillinen taito. Tulevaisuudessa tämä korostuu entisestään, mutta tietotekniikkaosaaminen ei välttämättä tarkoita samaa asiaa. Tekoälyn hyödyntämisellä ei välttämättä ole paljoakaan liityntää esimerkiksi ohjelmointitaitoihin tai office-työkalujen osaamiseen, vaan AI-osaaminen voi tarkoittaa käsitystä esimerkiksi siitä, miten työt kannattaa jakaa ihmisten ja tietokoneiden kesken - kumpi laatii ja kumpi tarkastaa - ja missä kummankin työn suorittajan vahvuudet ja heikkoudet ovat.

Jussi Väätäinen

Sivun kuva: Pixabay

ELSA Turku on kansainvälisen opiskelijajärjestö ELSAn paikallisryhmä, joka toimii Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa tarkoituksenaan edistää ja tukea oikeustieteen opiskelijoiden oppimista, ammattitaidon kehittymistä ja kansainvälistymistä. ELSA Turulla on yli 700 jäsentä. The European Law Students’ Association ELSA on maailman suurin sitoutumaton, voittoa tavoittelematon ja akateeminen oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammatillisia ja sosiaalisia valmiuksia. Toimintamuotona on seminaarien, konferenssien, erilaisten akateemisten aktiviteettien sekä kansainvälisen harjoitteluvaihdon järjestäminen. ELSAlla on 43 jäsenmaata ympäri Eurooppaa ja yhteensä yli 40 000 jäsentä lähes 300 yliopistossa. ELSA Turun jäseneksi liittyminen on helppoa ja kannattavaa! ELSA on maailman suurin kansainvälinen oikeustieteen opiskelijoiden ja nuorten lakimiesten järjestö. Koko opintoajan jäsenyys maksaa vain 20,00€. Tämän jälkeen jäsenyyttä voi jatkaa maksamalla vuotuisen jäsenmaksun (20,00€) tai ainaisjäsenmaksun (200,00€).

JÄSENENÄ VOIT:

TOIMISTOKAHVIT

•Hakea meiltä rahallista avustusta osallistuaksesi ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin. •Hakea oman alasi työharjoittelupaikkoja ulkomailta ELSAn oman STEP-ohjelman kautta. •Osallistua ELSA Turun järjestämien tapahtumien lisäksi kaikkien muiden paikallisryhmien järjestämiin tapahtumiin ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Yo-talo B:n toisessa kerroksessa sijaitseva toimistomme on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. Helpoiten löydät toimistollemme menemällä toiseen kerrokseen Lexin toimiston viereisellä hissillä. Kahvin lisäksi tarjolla on usein myös itse tehtyjä leivonnaisia ja keksejä. Lämpimästi tervetuloa juttelemaan ja kahvittelemaan!

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

TIETOA TAPAHTUMISTA JA TOIMINNASTA

•Täytä jäsentietolomake osoitteessa elsa-turk.fi/jaseneksi. •Maksa jäsenmaksu ELSA Turun tilille (FI91 5716 9020 0312 38). Käytä maksaessa viitenumeroa 4103. Esitä maksukuitti ELSAn toimistolla, niin saat jäsentarran opiskelijakorttiisi.

Jäsenenä saat tietoa tapahtumista joka sunnuntai suoraan sähköpostiisi. Muista myös seurata sosiaalista mediaa. Löydätkin meidät sosiaalisista medioista nimimerkillä elsaturku!

ELSA News 2/2017: Special Issue

ELSAâ&#x20AC;&#x2122;s Philosophy Statement Vision A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity

Purpose To contribute to legal education, to foster mutual understanding and to promote social responsibility of law students and young lawyers

Means Providing opportunities for law students and young lawyers to learn about other cultures and legal systems in a spirit of critical dialogue and scientific co-operation Assisting law students and young lawyers to be internationally minded and professionally skilled Encouraging law students and young lawyers to act for the good of society