ELSA News 3/2017

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 1

A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity

Kuva: Emilia Sakko Päätoimittaja Venla Ristola venla@ristola.org Toimituavustaja Johanna Kuusisto Kuvitus Venla Ristola Taitto Johanna Kuusisto Venla Ristola Toimituskunta Kristiina Arpiainen Tuuli Dunder Lasse Heliste Anniina Kananen Jessika Kaskinen Krister Koskela Johanna Kuusisto Juliana Laurila Lasse Lipsanen Matias Nikkari Kamilla Sjöblom Emmi Sakko Jussi Väätäinen Ilmoitusmyynti Sari Lempinen ELSA Turku ry Yo-talo B, 2.kerros Rehtorinpellonkatu 4 B 20500 Turku Painopaikka Painosalama Oy Tykistökatu 4 A 20520 Turku

2

SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus Puheenjohtajalta The European Law Students' Association ELSAssa tapahtuu: Kalenterit esiin Maastakarkottaminen - oikeudenmukainen toimenpide rikollisille?

Law Students Around the World: Merioikeutta ELSAn kesäkoulussa Ateenassa Ihmiskauppa: Jokainen meistä ei ole tänäkään päivänä vapaa

3 4 5 6 7 13

18 Estämässä kansainvälistä huumausainekauppaa Suomessa 23 Fuksicocktailit 26 Mihin vääränlainen haastattelu voi oikeudenkäyntiprosessissa johtaa?

28 Asianajajan työ rikosoikeuden parissa 36 Jäseneksi 39

Copyright 2017 ELSA Turku ry Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä ISSN 1458-185X

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

Pääkirjoitus Syksyn ensimmäisen ELSA Newsin aiheena on tällä kertaa rikosoikeus. Lainsäätäjä asettaa rajan sallitun ja kielletyn toiminnan välille ja näin määrittää rikolliseksi luetun toiminnan. Rikosoikeuden alle mahtuu monia jutunaiheita ja rikosoikeus kiinnostaa kaikkia.

Mikä rikosoikeudessa kiehtoo?

talla olevasta rikollisuudesta. Karkottamispäätöksen kokonaisharkinnassa otetaan huomioon tehdyt rikokset sekä maahan jäämistä puoltavat seikat.

ELSA News otti selvää myös selvää siitä, kuinka Suomessa estetään kansainvälinen huumekauppa ja mitkä ovat tulevaisuuden suurimmat ELSA News haastatteli Lapin yliopiston ongelmat aiheeseen liittyen. Haastattelimme rikosoikeuden professori Minna Kimpimäkeä Poliisin ylikomisario Pälvi Suokasta ja Tullin ihmiskaupasta. Jutussa valaistaan, miten eri ta- tutkinnanjohtaja Tero Virtasta. voin ihmiskauppa ilmenee ja mitä siihen liittyy.

Suomessa esiintyvä ihmiskauppa liittyy lähinnä Law Students Around the World -osiossa Tuoprostituutiotoimintaan ja henkilöiden hyväksi- mas Dahlström kertoo kokemuksistaan ELSAn käyttöön työelämässä. Hyväksikäyttäjä on usein kesäkoulussa Ateenassa. Tuomas suosittelee, uhrille entuudestaan tuttu henkilö. että kesäkouluun kannattaa osallistua ainakin kerran opintojensa aikana.

Kuinka oikeusprosessissa todistajaa kuullaan ja mihin johdattelevat ja painostavat kysymykset Tahdon vielä lopuksi kiittää loistavia ja idearikvoivat pahimmillaan johtaa? Oikeuspsykologian kaita toimituskuntalaisia, jotka loihtivat tämän dosentti Julia Korkmanin mukaan jokainen to- lehden kanssani. distus on aina tuotos haastateltavan ja haastattelijan välisestä kommunikaatiosta. Korkman on Avartavia lukuhetkiä, toiminut asiantuntijana lapsiin kohdistuneissa rikoksissa ja oikeudenkäyntiprosessia tulisi hä- Venla Ristola nen mukaansa uudistaa, sillä jossain tilanteissa Päätoimittaja itse rikosprosessi aiheuttaa pahempia traumoja kuin rikos.

Rikosoikeudenkäynnissä asianomaisen avustaminen on usein helpompaa kuin syytetyn. Asianajaja ja varatuomari Julia Plathin-Kankare kertoo työstään rikosoikeudellisten asioiden parissa. Hänen mukaansa mielenkiintoinen tilanne on esimerkiksi silloin, kun syytetty myöntää asianajajalle syyllistyneensä rikokseen, muttei halua sitä oikeudenkäynnissä paljastaa.

Haastattelimme Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja Olli Koskipirttiä maasta karkottamisesta ja sen taus-

Sivun kuva: Pixabay

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 3

Puheenjohtajalta lähtemään rohkeasti mukaan itseään kiinnostavaan toimintaan. ELSAn hallitukseen ovat tervetulleita hakemaan kaikki vuosikurssiin katsomatta. Tänä vuonna kuusi kahdeksasta hallituksemme jäsenistä tuli valituksi fuksivuotenaan, eikä hallitukseen hakemista kannata turhaan lykätä vuosikurssin perusteella. Jokainen tuleva hallituslainen perehdytetään tehtäviin huolellisesti, ja yhdistystoiminnan oppii parhaiten tekemällä. Tervetuloa mukaan mielettömän upeaan joukkoomme! Vaikkei hallitusvastuu innostaisikaan, kannattaa Syksyyn mahtuu paljon niin legendaarisia kuin sääntömääräiseen kokoukseen tulla paikalle äätäysin uusiakin tapahtumia. Perinteisten tapah- nestämään ehdolle asettuneita. tumien kuten Tampere-excun ja Rapujuhlasitsien lisäksi olemme järjestäneet Turun Syysterveisin, Kauppakamari-excun, jonka lisäksi järjestämme Jussi Väätäinen Legal Tech Dayn, jossa osallistumme muun Puheenjohtaja muassa Legal Design Summitiin. Marraskuussa järjestetään Rovaniemellä National Council Meeting eli ELSAn paikallisjärjestöjen mökkiviikonloppu, jolloin jokaisella jäsenellä on hieno mahdollisuus päästä tutustumaan opiskelijakollegoihin kaikista Suomen oikiksista.

Tätä ainutkertaista tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä! Lisäksi pohjoismaisten elsalaisten kokousviikonloppu NOM järjestetään tänä vuonna Helsingissä.

Alkusyksy polkaistiin vauhdikkaasti käyntiin Fuksicocktaileilla ja Finding Fuksi -bileillä, joissa molemmissa oli tupa täynnä toinen toistaan innokkaampia fukseja. Haluankin heti aluksi sanoa suuren kiitoksen kaikille uusille oikeustieteen opiskelijoille, jotka ovat alusta alkaen olleet aktiivisesti mukana ELSAn toiminnassa. On ollut mahtava huomata, että yhdistyksemme kiinnostaa todella monia fukseja. Uudet jäsenet luovat pohjan, jonka päälle voimme jälleen kehittää toimintaamme.

Lokakuun 30. päivä järjestetään yhdistyksemme toinen sääntömääräinen kokous ja hallitusvaalit.

Oikeustieteen opiskelu on usein varsin itsenäistä ja hallitustyöskentelystä saa elinikäisten ystävien lisäksi mielettömästi työelämässä tarvittavaa kokemusta ja taitoja kuten esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajankäytön suunnittelua. Kannustan ehdottomasti jokaista

4

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

THE EUROPEAN LAW STUDENTS’ ASSOCIATION (ELSA) IS AN INTERNATIONAL, INDEPENDENT, NON-POLITICAL, NON-PROFIT MAKING ORGANISATION RUN BY AND FOR STUDENTS AND RECENT GRADUATES, WHO ARE INTERESTED IN ACHIEVING ACADEMIC AND PERSONAL EXCELLENCE IN ADDITION TO THEIR LEGAL OR LAW-RELATED STUDIES AT UNIVERSITY.

ELSA AIMS AT PROVIDING ITS MEMBERS A PLATFORM TO DEVELOP THEIR EXISTING SKILLS AND ACQUIRE NEW ONES, TO INTERACT WITH FELLOW STUDENTS AND EXPERIENCED PRACTITIONERS FROM DIFFERENT STATES AND LEGAL SYSTEMS AROUND EUROPE, AND TO BE EQUIPPED FOR A PROFESSIONAL LIFE IN AN INTERNATIONAL ENVIRONMENT, THROUGH MUTUAL UNDERSTANDING, INTERCULTURAL COOPERATION AND THE LARGE VARIETY OF ACTIVITIES AND PROJECTS THE ASSOCIATION OFFERS.

Sivun kuva: Pixabay

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 5

KALENTERIT ESIIN 30.10.

Sääntömääräinen kokous ja hallitusvaalit

1.11.

Legal Tech Day ja Bird&Bird

2.11.

Halloweensitsit

7.-10.11. Syksyn toinen Institutional Visit 14.11.

Oikeuspsykologiaa ja pizzaa

17.-18.11. National Council Meeting

6

29.11.

ELSA Day

7.12.

Pikkujoulusitsit

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

Maahanmuutto, ulkomaalaiset ja rikollisuus.

Nämä sanat virittävät paljon keskustelua, herättävät voimakkaita tunteita ja luovat mielikuvia.

Entä maasta karkottaminen? Mitä se tarkoittaa?

Ketä se koskee? Kenellä on toimivalta päättää ulkomaalaisten maasta karkottamisesta? Millainen on ulkomaalaisten asema?

jaan tehdään henkilölle, joka ei ole Suomeen saavuttuaan saanut myönteistä oleskelulupapäätöstä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakija hakee turvapaikkaa, mutta päätös on kielteinen. Tässä tapauksessa hänet nimenomaan käännytetään, eikä karkoteta.

Olli Koskipirtti on Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja.

Maahanmuuttovirasto (Migri) on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita.

Tällä kertaa keskitymme ulkomaalaisen karkottamiseen rikosperusteisesti. Millaisen prosessin kautta ulkomaalainen karkotetaan maasta?

Koskipirtti muistuttaa käsitteiden kahtiajaosta karkottamisen ja käännyttämisen välillä. Karkottaminen maasta poistamisprosessina tehdään ulkomaalaiselle, joka on oleskeluluvalla oleskellut Suomessa. Käännyttäminen sen si-

”Ulkomaalaislain mukaan karkottamisprosessi voi alkaa siten, että poliisi tai rajaviranomainen tekee meille karkottamisesityksen”, kertoo Koskipirtti. Myös Maahanmuuttovirasto voi omasta aloitteestaan käynnistää karkottamismenettelyn. Prosessissa saattaa kestää yllättävän kauan. Maahanmuuttovirasto pääsee käsittelemään karkottamisesitystä muutaman kuukauELSA News 3/2017 Rikosoikeus 7

den sisään, jos se tulee poliisilta heti. Tavoiteaika on, että rikosperusteisissa asioissa päätös saadaan aikaiseksi puolessa vuodessa. Kaikista Maahanmuuttoviraston karkottamispäätöksistä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen ja hyvin usein valitus myös tehdään. Hallinto-oikeuden käsittely on noin vuoden mittainen. Tämän jälkeen on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mikä luonnollisesti vie aikaa huolimatta siitä myönnetäänkö valituslupaa vai ei. Kokonaiskäsittelyaika valitusprosessi huomioiden on pari kolme vuotta. Lisäksi pro-

Pääsääntöisesti poliisi on pystynyt täytäntöönpanemaan maasta poistamispäätökset erinomaisesti, mutta tilanne on muuttunut turvapaikanhakijoiden nopeasti kasvaneen määrän takia. Suuri osa turvapaikanhakijoista siirtyy muualle Eurooppaan kielteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan. Resurssit eivät ole kuitenkaan täysin riittäneet poistamaan riittävän nopeasti niitä henkilöitä, jotka kielteisestä päätöksestä huolimatta jäävät Suomeen. Olennaisesti tällaisesta tilanteesta kärsivät

"Tietyissä tilanteissa poliisi on kuitenkin voimaton. On tapauksia, joissa ulkomaalaisen kotimaa ei suostu ottamaan kansalaistaan vastaan." ulkomaalaiset, sillä heidän asemansa on laiton, eivätkä he näin ollen pääse kattavasti sosiaaliturvan piiriin. Valtiolle tulee myös kustannuksia henkilöistä, jotka oleskelevat Suomen alueella ilman oleskelulupaa, sillä myös heillä on perusteet saada tietyissä tapauksissa toimeentulotukea.

Poliisilla on ollut vaikeuksia käännyttämistapausten täytäntöönpanossa turOn myös tilanteita, joissa ulkomaalainen pyrkii vapaikanhakijoiden määrien takia. Kuitenkin jäämään Suomeen huolimatta maastapoistamispuhuttaessa rikosperusteisista karkottamispääpäätöksestä. Mitä ongelmia tästä seuraa? töksistä poliisi on tehokkaasti pystynyt poistamaan päätöksen saaneet ulkomaalaiset ”Se on hyvin moninainen ongelma ja tilanteet Suomesta. vaihtelevat hurjasti. Oli kyse sitten turvapaikanhakijoista tai rikollisista, jotka jäävät tänne kielTietyissä tilanteissa poliisi on kuitenkin voimateisen oleskelulupapäätöksen jälkeen.”, ton. On tapauksia, joissa ulkomaalaisen kotiKoskipirtti toteaa. sessia pitkittää se aika, mikä poliisilta menee täytäntöönpanna lainvoimainen päätös. Välillä ulkomaalaisella ei ole voimassa olevaa passia ja sitä joudutaan hakemaan kotimaan edustuston kautta, mikä kasvattaa edelleen kokonaiskäsittelyaikaa.

8

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

maa ei suostu ottamaan kansalaistaan vastaan.

Velvoite ottaa oman maan kansalaiset takaisin on kansainvälisoikeudellinen normi. Lähinnä ongelmia syntyy silloin, kun ulkomaalainen on asunut kauan Suomessa ja dokumentit, jotka todistavat ulkomaalaisen kansalaisuuden, ovat vanhentuneet tai hävinneet.

messa on ollut. Harkinnassa katsotaan myös se, minkälaisiin olosuhteisiin henkilön palauttaminen tapahtuisi. Levottomat olosuhteet ulkomaalaisen kotimaassa vaikuttavat päätösharkintaan. Tietysti myös henkilön mahdollinen hyvin huono terveydentila otetaan huomioon. Mikäli ulkomaalaista ei voida palauttaa kotimaahansa vallitsevien olosuhteiden Poliisin lisäksi Maahanmuuttovirasto tekee vuoksi, voidaan hänet karkottaa myös maahan maastapoistamisasioissa yhteistyötä rajaviran- missä hän on mahdollisesti aikaisemmin asuomaisen (ja hallintotuomioistuinten) kanssa. nut.

Kuitenkin käytännössä poliisilla on prosessissa keskeisin rooli. On myös tapauksia, joissa kar- Koskipirtin mukaan ulkomaalaista ei karkoteta, kotettavalla on perheenjäseniä Suomessa, kuten jos maahan jäämistä puoltavat seikat painavat huollettavia lapsia ja näissä tilanteissa saatetaan karkottamista enemmän. Toisaalta ulkomaalaispyytää lapsen etua harkittaessa sosiaaliviran- laissa lähtökohtana rikosperusteisessa karkottaomaisen lausunto. Kyseiset tilanteet ovat poik- misessa on se, että rikosten on oltava riittävän keuksellisia. vakavia. Pienet näpistykset eivät siis sellaisenaan ylitä karkottamiskynnystä. Lisäksi on Ulkomaalaislain 146 §:ssä puhutaan kokonais- otettava huomioon kansainvälisoikeudelliset harkinnasta koskien pääsyn epäämistä, käännyt- palauttamiskiellot ja kansainväliset sopimukset, tämistä ja maasta karkottamista sekä mitkä velvoittavat Maahanmuuttovirastoa. Eumaahantulokiellon määräämistä ja pituutta. Mi- roopan unionin tasolla puhutaan pakolaisen tä konkreettisesti kokonaisharkinnassa otetaan määritelmän direktiivistä, turvapaikanhakijoihin huomioon? liittyvistä direktiiveistä, perheenyhdistämistä koskevista direktiiveistä ja unionin kansalaisen ”Toisessa vaakakupissa ovat rikokset, niiden vapaata liikkuvuutta koskevista direktiiveistä. määrä ja laatu ja toisessa maahan jäämistä puol- Tietysti jatkoksi on mainittava myös kansainvätavat asiat”, Koskipirtti vastaa. liset ihmisoikeussopimukset.

Maahan jäämistä puoltaviin seikkoihin kuuluvat perhesiteet, eli onko ulkomaalaisella aviopuolisoa tai huollettavia lapsia Suomessa. Myös se, kuinka pitkään henkilö on oleskellut Suomessa tai onko hän jo alaikäisenä muuttanut Suomeen ja sitä kautta omaa enää vain löyhät siteet kotimaahansa, vaikuttavat. Huomioon otetaan myös se, onko ulkomaalainen pyrkinyt integroitumaan Suomeen opiskelu- tai työpaikan avulla.

Olennaista on kiinnittää huomiota kokonaiskuvaan siitä, millaista ulkomaalaisen oleskelu Suo-

Usein pinnalla on myös kysymys karkottamisen rangaistuksenomaisesta luonteesta. Ulkomaalaisellehan tulee olennaista haittaa siitä, että hän joutuu poistumaan maasta, varsinkin tilanteissa, joissa hänellä on Suomessa perhesiteitä tai esimerkiksi työpaikka. Eikö viranomaisen määräämää karkottamisperustetta voitaisi pitää kohtuullistamisperusteena, kun rangaistusta mitataan tuomioistuimessa?

Koskipirtin mukaan karkottamispäätös on halELSA News 3/2017 Rikosoikeus 9

naisesti myös maahantulokielto. Se määrätään käytännössä aina rikosperusteisessa karkottamisessa, ja se koskee lähtökohtaisesti koko Schengen-aluetta. Maahantulokiellon pituus kuitenkin vaihtelee. Kolmannen maan kansalaisilla maahantulokiellon pituus on yhdestä viiteen vuotta ja jos ulkomaalainen on tuomittu törkeästä rikoksesta, se voidaan määrätä toistaiseksi voimassaolevaksi. Euroopan unionin kanEntä miten menetellään tilanteissa, joissa salaisilla kielto voi olla yhdestä viiteentoista vuotta, mutta sen ulottuvuus kattaa vain Suorikokseen syyllistynyt on syyntakeeton? men, johtuen luonnollisesti Euroopan unionin linto-oikeudellinen eikä rikosoikeudellinen seuraamus. Kyseessä on kaksi eri prosessia, minkä vuoksi karkottamista ei millään tavalla huomioida kohtuullistamista harkittaessa rikostuomiota annettaessa. Pyrkimyksenä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus Suomessa, eikä ulkomaalaisen rankaiseminen. ”Ajattelu on toisenlainen”, Koskipirtti huomauttaa.

”Toisessa vaakakupissa ovat rikokset, niiden määrä ja laatu ja toisessa maahan jäämistä puoltavat asiat.” kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta. Maahantulokieltoa ei voida määrätä toistaiseksi voimassaolevaksi Euroopan unionin kansalaisten kohdalla. Maahantulokiellon pituus mietitään tapauskohtaisesti, ottaen huomioon karkotettavan mahdolliset perhesiteet ja oleskelun pituus Suomessa, jolloin se voi olla esimerkiksi vain Ulkomaalaislain 146 § myös muistuttaa olemas- vuoden pituinen. saolostaan Turun hallinto-oikeuden ratkaisussa 23.10.2002 02/0591/2. Tapauksessa ulkomaa- Suomessa on paljon ulkomaalaisia, eivätkä laista ei karkotettu takaisin kotimaahansa, sillä kaikki heistä ole kolmannen maan kansalaisia hän oli ollut vailla ymmärrystä tekemistään ri- vaan myös pohjoismaiden tai Euroopan uniokoksista psyykkisen sairautensa takia. Oli myös nin kansalaisia. Pohjoismaiden ja Euroopan muitakin seikkoja, jotka puhuvat sen puolesta, unionin kansalaisten karkottamisperusteet ovat että rikoksen tekijä jäi Suomeen. Kokonaishar- hieman erilaisia ja karkottamiskynnys on korkeampi. Ulkomaalaislain mukaan Euroopan kintaa ei voida korostaa liikaa. unionin kansalainen tai Pohjoismaan kansalaiKarkottamiseen rikosperusteisesti liittyy olen- nen voidaan karkottaa silloin kun yleinen jär”Ulkomaalaislaissa sanotaan, että myös syyntakeeton voidaan karkottaa. Tässä näkyy sama ajatus siitä, että karkottaminen on hallinnollinen seuraamus. Tarkoituksena on kaikkien muiden Suomessa asuvien turvallisuuden turvaaminen”, Koskipirtti muistuttaa.

10 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

jestys tai yleinen turvallisuus vaarantuu. Lisäksi Euroopan unionin kansalaisten oleskeltua Suomessa tietyn ajan, karkottamiskynnys nousee entisestään. Määräajat ovat viisi ja kymmenen vuotta. Euroopan unionin kansalaisen asuttua yli kymmenen vuotta Suomessa, voidaan hänet karkottaa ainoastaan yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä. On esimerkiksi syyllistyttävä todella vakavaan rikokseen, kuten törkeään huumausainerikokseen tai tappoon.

Pohjoismaan kansalaisia sen sijaan ei voi karkottaa muuten kuin rikosperusteisesti kun taas Euroopan unionin kansalainen voidaan karkottaa muutenkin kuin rikosperusteisesti. Pakolaisten kohdalla karkottaminen on samoin perustein mahdollista kuin kolmansien maiden kansalaisten. Sen sijaan pakolaista ei saa karkottaa, jos hän on kotimaahansa nähden kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Ulkomaalaisten määrä on merkittävästi kasvanut Suomessa, osittain johtuen pakolaiskriisistä Euroopassa. Onko karkottamiskäytäntö muuttunut vuosikymmenien aikana, kun ulkomaalaistenkin osuus Suomen väestöstä on muuttunut? ”2009-2010 vuodenvaihteessa tuli suurehko muutos, kauppakeskus Sellon ampumatapauksen jälkeen. Viranomaistoimintaa pyrittiin tehostamaan karkottamisissa”, Koskipirtti kertoo.

Koskipirtin mukaan maahanmuuttajien määrän kasvu ei ole kuitenkaan lisännyt merkittävästi ja samassa suhteessa karkottamispäätöksiä. Ennen Sellon ampumatapausta poliisilta tulevia karkottamisesityksiä tuli vireille noin 200 vuodessa ja kauppakeskuksen tapahtumien jälkeen lukema on kasvanut ja nykyään vakiintunut noin 400 esitykseen vuodessa. Ottaen huomioon sen, kuinka paljon Suomessa on maahanmuuttajia ja sen, että vuodessa annetaan noin 70 000 myönteistä lupapäätöstä, poliisilta tulevat karkottamisesitykset ovat määrällisesti hyvin pieniä.

Rikosperusteinen maasta karkottaminen tuskin tulee lisääntymään huomattavasti tulevaisuudessakaan. Joka tapauksessa rikokset, rikoksentekijät ja rikollisuus on otettava vakavasti, oli sitten kyse suomalaisen tai ulkomaalaisen tekemästä rikoksesta. Ja tietysti edelleen on pidettävä mukana oikeus ja kohtuus - ja muistettava aina kokonaisharkinta.

Juliana Laurila

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksilön tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti.

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 11

12 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

Law Students Around the World

Vaikka olenkin ollut ELSA Turun toiminnassa mukana aktiivisesti, niin en ennen tätä kesää ollut osallistunut mihinkään ELSAn tapahtumaan Suomen ulkopuolella. Päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ha ja hakea mukaan ELSAn kesäkouluun. Minut valittiin ELSA Kreikan merioikeutta käsittelevään viikon kestävään kesäkouluun Ateenaan.

Ennen kulunutta kesää olin matkustanut ainoastaan Pohjoismaissa ja Baltiassa, eteläisin käymäni paikka oli Tukholma, joten Ateenaan matkustaminen itsessään olisi minulle täysin uusi kokemus. Lentämisestäkään minulla ei järin ole kokemusta. ELSAn kesäkoulun lisäksi minulle matka olisi hyppy pois omasta mukavuusalueestani, sillä en ole tottunut kuumuuteen tai matkustamiseen ylipäätänsä.

Ennen kesäkoulua ehdin viettää Ateenassa muutaman päivän, jolloin parhaimmat nähtävyydet tulivat kierrettyä läpi, opin käyttämään julkista liikennettä, totuteltua kuumuuteen ja kaikkeen muuhun. Ateena on tosi kaunis kaupunki, mutta paikoin likainen ja erittäin vilkas.

Ateenassa on paljon kulkukoiria ja -kissoja sekä

kodittomia. Ensimmäisenä päivänä Ateenassa lämpömittari kipusi 37 asteeseen, kun Suomesta lähtiessäni se oli noin 10 astetta ja satoi vettä.

Käytin reilusti aurinkovoidetta, sillä palan helposti. Kurssilla sainkin tästä lempinimen itselleni.

Majoitus, ruokailut, iltaohjelmat ja luennot kuuluvat kaikki kurssin hintaan. Kesäkoulun hinta saa korkeintaan olla 350 euroa. ELSA Turulta voi hakea matka-avustusta matka- ja osallistumistukiohjesäännön mukaisesti, tällä hetkellä tukea voi saada enintään 100 euroa matkaa kohden. ELSAn jäsenmaksulle saa konkreettista vastinetta.

Majoittauduin kurssin hotelliin sunnuntaina ja illalla ohjelmassa oli tutustumisbileet. Tapahtu-

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 13

Kirjoittaja merellä. ma oli hotellin kattoterassilla ja porukkaa tuli pikkuhiljaa lisää. Muodostimme kehän tuoleista ja pöydistä, se kasvoi koko ajan, sillä kurssilla oli mukana 70 osallistujaa. Puolet osallistujista oli Kreikasta ja puolet ympäri Eurooppaa.

Kurssilaisia oli noin 20 maasta. Kattoterassi oli oikein hyvä paikka tutustumiseen ja kurssilla vaikutti olevan mukavaa porukkaa.

Varsinainen kurssiviikko käynnistyi maanantaina aikaisin aamulla ja lähtö kurssipaikalle naapurikaupunkiin Pireukseen olisi yhdeksän jälkeen. Mutta ohjelma olikin muuttunut ja lähtö olisikin siinä aamupäivällä kymmenen paikkeilla. Lopulta pääsimme lähtemään lähempänä yhtätoista kohti kurssipaikkaa. Kurssipaikalla jouduimme odottamaan materiaalipaketteja ensin oman aikansa ja sitten vielä luennoitsijaa.

Olin ystävystynyt jo eilen tšekkiläisen Michalin kanssa, ja pyörimme muutamassa eri porukassa päivitellen tilannetta ja odotusta. Tilanteelle oli pakko osata nauraa, sillä aikataulut olivat mitä olivat. Kreikkalaisilla on tapana suhtautua rennosti asioihin ja aikatauluihin. Kreikassa bussi-

14 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

kin saattaa tulla kymmenen minuuttia etuajassa, juuri ilmoitettuun aikaan tai kymmenen minuuttia myöhässä. Ainoastaan metrot ovat Ateenassa aikataulussa.

Ensimmäisen päivän luennot käsittelivät rajoitettua vastuuta, merirosvousta, laivayhtiöiden rahoitusta ja matkustajaliikennettä. Jokaisella viikon luennolla oli sekä oma teemansa että luennoitsijansa, esimerkiksi asiantuntija jostain organisaatiosta, asianajaja paikallisesta toimistosta taikka yliopiston professori tai lehtori. Illalla oli vapaa-aikaa ja sain ajan kulumaan mukavalla kaupunkikierroksella. Illalla suuntasimme taas kurssilaisten kanssa pubikierrokselle. Paluumatkalla pääsin kokemaan läheltä kreikkalaisen mielenosoituksen tai oikeastaan sen jälkimainingit. Mellakkavarusteisiin pukeutuneet poliisit olivat eräällä torilla piirittämässä mielenosoittajia.

Tiistaina suuntasimme Pireukseen tutustumaan Kreikan suurimpaan satamaan. Satama-alue oli hieno ja opimme, että 90 % maailman tavaroista liikkuu vesiteitse. Pireuksen satama on Eu-

roopan kannalta todella keskeisessä kohdassa.

Päivän luennoilla opimme muun muassa laivayhtiöiden rakenteesta. Luennoitsijan mukaan on järkevää perustaa ensin holding company, joka omistaa kaksi yritystä, toinen huolehtii satamatoiminnoista ja toinen laivoista. Laivoista huolehtiva yhtiö omistaa niin monta yhtiötä kuin on laivoja. Tällöin on mahdollista rajata vastuuta ja huolehtia rahoituksesta. Illalla meillä oli ohjelmassa kreikkalainen ilta, jossa vietimme aikaa paikallisessa ravintolassa. Matkalla hotelliin saimme kokea vielä kreikkalaisia tanssi- ja tulitaiteilijoita esiintymässä kadulla.

Akropolis-museoon, joka oli kivenheiton päässä itse kukkulasta. Museossa oli hienoja veistoksia, joista osa oli paremmassa kunnossa kuin toiset. Lisäksi vitriineissä oli satoja ruukkuja ja antiikin aikaisia esineitä. Kaikkein parasta museossa oli ehkä näköalat ulos. Yleensä kesäkouluihin kuuluu luentojen lisäksi paikallisiin nähtävyyksiin tutustumista.

Puolestaan torstaina olisimme menossa risteilyille Ateenan lähisaarille. Koska lähtisimme matkaan puoli seitsemältä, niin iltana ei ollut suunniteltua ohjelmaa. Kuitenkin organisoimme kurssilaisten kanssa illanviettoa hotellin kattoterassille. Meitä oli joku kymmenen ja juttelimme siellä monta tuntia yhteiskunnallisista asioista. Katolla oli muutenkin ihan hyvä viettää aikaa läpi viikon, kun se oli ainoa paikka missä netti toimi hyvin. Iltaisin oli suomalaisen mittapuulla lämmin eikä satanut.

Heräsimme aikaisin keskiviikkona ja lähdimme kohti Akropolista. Ennen Akropoliille kiipeämistä meiltä kerättiin opiskelijakortit, sillä joku lähti hakemaan ilmaislippuja. Ateenassa opiskelijakortilla pääsee melkein jokaiseen turistikohteeseen ilmaiseksi. Ateenassa kannattaa vierailla opiskelijana! Jo aamusta kukkulalla oli todella paljon porukkaa. Me pysähdyimme säännölli- Torstaina lähdimme bussilla aikaisin kohti satasesti, sillä oppaamme kertoi kiinnostavia tari- maa. Mutta mitään kiirettä ei ollut, sillä laivamnoita.

Kukkulan jälkeen suuntasimme me lähti 45 minuuttia myöhässä! Ateenassa on

Akropoliin kukkulalla on suuri ja yli 2000 vuotta vanha Parthenonin temppeli.

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 15

Idran satama kauniina risteilypäivänä. onneksi tottunut odottamaan, niin ei tuntunut miltään. Minä, tšekkiläinen Mihail ja turkkilainen Serhatin otimme paikat kannelta. Sain heistä hyvät ystävät viikon aikana ja pidämme yhteyttä edelleen.

kävikin uimassa. Idran jälkeen kävimme Poroksella, jossa ehdimme käydä jätskillä. Poroksella suurin osa tuntui liikkuvan puolestaan skootterilla tai mönkijällä.

Kolmas saari oli AegiParin tunnin matkan na, jossa päätimme "Kesäkoulun voi mieltää minivaihtona, aikana olimme ohittakäydä uimassa. Mumikä on loistava mahdollisuus kanneet pari saarta, joissa kaamme tulivat myös sainvälistyä, saada uusia kokemuksia pysähtyisimme paluuazerbaijanilainen Sevinc ja ystäviä, jollei opiskeluvaihtoa suorita matkalla.

Kuitenkin sekä turkkilaiset Yaren opintojen aikana.

Sain kurssilta elininyt Idra-saari oli edesja Gamze. Kaikki muut käisiä ystäviä ja opin arvostamaan ensä, siellä oli korkeita kurssilta jäivät ensimtistä enemmän asioita, jotka Suomessa huippuja ja vähän puimäiselle hiekkarannalle, ovat itsestäänselvyyksiä." ta. Muutamia taloja joka tuli vastaan. Me siellä täällä. Itse sataemme halunneet jäädä ma-alue olikin sitten samaan rantaan, sillä se täynnä kuhinaa. Laioli aivan täynnä. Me valta näkyi paljon taloja ja lukuisia laivoja odot- tutkimme karttaa ja suuntasimme yhden kuktamassa vuoroaan. Tuntui siltä, että isoin ja kulan takana olleeseen rantaan, joka oli lähes nopein laiva pääsi aina menemään ensimmäise- tyhjä! Ranta olikin oikein mukava paikka viettää nä. Saarella ei käytetty ollenkaan autoja, vaan iltapäivä saarella. kuormat siirrettiin aasien kanssa. Keskipäivän aurinko porotti kuumana ja osa kurssilaisista Seuraavana aamuna sai herätä todella hauskoi-

16 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

hin ääniin, sillä kaivuri aloitti työt kukonlaulun aikaan parvekkeemme alapuolella! Minun huonekaverini kurssilla oli kreikkalainen Konstantinus. Hänen kanssaan oli mukavaa jutella ihan kaikesta. Häntä kiinnosti paljon myös se, miten asiat Suomessa ovat. Perjantain luennot olivat todella laadukkaita ja kiinnostavia. Yksi professori oli saapunut Ruotsista asti pitämään meille luentoa. Perjantaina suurin osa kurssilaisista lähti vuosijuhlien tapaisiin juhliin. Omaan iltaohjelmaani kuului raitiovaunukierros merenrannalle katsomaan auringonlaskua. Lauantaina oli viimeinen varsinainen kurssipäivä. Meillä oli yksi luento, jonka jälkeen kaikki aktiivisesti kurssin luentoihin osallistuneet saivat kurssitodistukset. Tämän jälkeen oli vapaa-aikaa. Lauantaina meillä oli jäähyväisbileet, jotka tosin olivat meidän kurssilaisten itse järjestämät. Ensiksi vietimme aikaa hotellissa, jonka jälkeen suuntasimme läheiseen yökerhoon. Emme tosin olleet myöhään, sillä moni oli lähdössä seuraavana aamuna kotiin. Sunnuntaina oli aika sanoa heipat kaikille. Yleensä kotiinpaluu on

ihan mukavaa, mutta on se myös vaikeaa.

Kurssin parasta antia oli tutustuminen uusiin ihmisiin ja uuteen maahan. En ole opiskeluaikanani ollut vaihdossa. Kesäkoulun voi mieltää minivaihtona, mikä on loistava mahdollisuus kansainvälistyä, saada uusia kokemuksia ja ystäviä, jollei opiskeluvaihtoa suorita opintojen aikana. Sain kurssilta elinikäisiä ystäviä ja opin arvostamaan entistä enemmän asioita, jotka Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä. Kesäkouluja on lukuisista eri aiheista ympäri Eurooppaa.

Paikkakunnat ja aiheet julkaistaan hakulomakkeineen ELSAn nettisivuilla ja ELSA Turku tiedottaa aiheesta ennen haun päättymistä. Kesäkouluun menemisessä harmittaa ainoastaan se, että löysin kesäkoulut vasta viidennen vuoden opiskelijana. Toisaalta olen iloinen, että löysin kesäkoulut ennen valmistumistani. Kukaan kesäkouluun osallistuneista ei katunut viikolle lähtöä, ELSAn kesäkoulu on kuin fuksiviikko vol 2. Se kannattaa kokea vähintään kerran opintojen aikana!

Tuomas Dahlström

Lykavittós kukkulalta noin 300 metrin korkeudesta avautuivat kauniit näköalat.

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 17

Ihmiskauppa saattaa kuulostaa suomalaisen korvaan hyvinkin vieraalta termiltä. Vaikka aihe ei olekaan uutisotsikoissa päivittäin kilpailemassa huomiostamme, se ei tarkoita sitä, että ihmiskauppa olisi satua tai ilmiönä suomalaisille kaukainen. Ihmiskaupasta puhuttaessa ei tarkoiteta niinkään konkreettista kaupankäyntiä ihmisillä, jollaista orjakulttuurin aikana tapahtui, vaan kyseessä on ihmisen vapauteen kohdistuva rikos- toisen ihmisen hyväksikäyttö. Ihmiskauppaa ovat myös sellaiset tapaukset, joissa henkilö on saatu hyväksikäytön kohteeksi fyysistä pa-

18 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

kottamista ja vapaudenriistoa hienovaraisemmin psyykkisin keinoin. Ihmiskauppasäännös on monimutkainen rikosoikeudellinen tunnusmerkistö, jota on haasteellista tulkita ja soveltaa. Se käsittää keinon, tekotavan ja tarkoituksen. Tunnusmerkistön on täysi-ikäisen uhrin tapauksessa täytyttävä, jotta teko tulisi rangaistavaksi ihmiskauppana. Keinoja toisen ihmisen alistamiseen ovat toisen riippuvaisen aseman tai turvattoman tilan hyväksikäyttäminen, toisen erehdyttäminen tai erehdyksen hyväksikäyttäminen, painostaminen, korvauksen

Sivun kuva: Pixabay

maksaminen toista vallassaan pitävälle henkilölle taikka tällaisen korvauksen vastaanottaminen.

Tekotapoja ovat toisen määräysvaltaan ottaminen, värvääminen, luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen.

Elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, pakkotyö ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat kaikki ihmiskaupan muotoja. Hyväksikäyttäjä on usein uhrille entuudestaan tuttu henkilö.

kuitenkin asetettu laissa reunaehtoja- esimerkiksi yleisellä paikalla palveluja ei saa tarjota.

Parittaminen ja seksuaalipalveluiden ostaminen parittamisen tai ihmiskaupan uhrilta on kiellettyä, kuten myös seksuaalipalvelujen ostaminen alaikäiseltä.

Suomessa oikeuskäsittelyssä olleet ihmiskauppatapaukset ovat olleet erityyppisiä. Kaikki uhrit eivät ole yleisestä stereotypiasta huolimatta siirtolaistaustaisia, vaan valtaväestöstäkin löytyy Haastattelin Lapin yliopiston rikosoikeuden sekä uhreja, että hyväksikäyttäjiä. Suurimmassa professoria Minna Kimpimäkeä aiheeseen vaarassa joutua uhriksi ovat kuitenkin laittoliittyen. Hän on tutkinut kansainvälistä rikosoi- masti maassa oleskelevat henkilöt. On tapauksia, jotka liittyvät keutta ja perehtynyt ulkomaiseen järjesprostituution, parituktäytyneeseen rikolsen sekä ihmiskaupan "Keinoja toisen ihmisen alistamiseen ovat toilisuuteen. kysymyksiin. sen riippuvaisen aseman tai turvattoman tilan Kimpimäki kertoo, hyväksikäyttäminen, toisen erehdyttäminen että niissä toiminKimpimäki kertoo, että tai erehdyksen hyväksikäyttäminen, painosnan organisoijat kun ihmiskauppasääntaminen, korvauksen maksaminen toista valovat usein ulkonökset otettiin Suomen lassaan pitävälle henkilölle taikka tällaisen mailla oleskelevia rikoslakiin vuonna korvauksen vastaanottaminen." ulkomaalaisia hen2004, ne omaksuttiin kilöitä, mutta esilähinnä kansainvälisten ja eurooppalaisten velvoitteiden vuoksi. Ihmis- merkiksi käytännön toimia – majoituksen kauppaa ei pidetty erityisesti Suomea koskevana järjestämistä, markkinointia, rahojen keräämistä ongelmana. Kun ihmiskauppasäännöstä säädet- jne. – hoitavat näissäkin tapauksissa usein suotiin, lainvalmistelussa korostettiin, että säännös- malaiset henkilöt. On myös pienimuotoisempia tä olisi perusteltua tulkita suppeasti ja myös tapauksia, joissa yksi tai kaksi mieshenkilöä on oikeuskäytännössä ihmiskauppana pidettiin lä- tuonut nuoren naisen ulkomailta Suomeen hinnä vain kaikkein ilmeisimpiä tapauksia. Täs- hankkimaan tuloja seksikaupalla. Työvoiman sä suhteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä hyväksikäyttöön liittyvissä tapauksissa epäillyt sekä lainsäädännön muutosten, että oikeuskäy- ja tuomitut ovat usein olleet Suomessa toimivia yrittäjiä esimerkiksi ravintola-, kauneudenhoitotännön myötä. tai puutarha-alalla. Käsittelyssä on ollut esimerSuomessa esiintyvä ihmiskauppa liittyy lähinnä kiksi tapauksia, joissa ulkomaalaislähtöiset yritprostituutiotoimintaan ja henkilöiden hyväksi- täjät ovat värvänneet työntekijöitä entisestä käyttöön työelämässä. Suomessa prostituutio ei kotimaastaan pakkotyön kaltaisiin työolosuhole sinänsä ole laitonta, mutta toiminnalle on teisiin. On myös yksittäisiä tapauksia, joissa ky-

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 19

se on ollut suomalaisen tuttavapiirin toiminnasta – esimerkkinä tästä tapaus, jossa suomalainen tuttavaporukka tekaistun velan, uhkausten, väkivallan ja vapaudenriiston avulla pakotti samaan tuttavapiiriin kuuluneen naisen myymään seksipalveluja. Suomen rajojen sisällä kansallisesti toteutetuista tapauksista Kimpimäki mainitsee myös korkeimmassa oikeudessakin käsitellyn tapauksen KKO 2015:89, jossa mallitoimiston kanssa sopimuksen tehneitä nuoria naisia hyväksikäytettiin striptease- ja yksityisesityksissä. Korkein oikeus joutui tapauksessa punnitsemaan sitä, täyttyikö ihmiskaupan tunnusmerkistö, jotta Rikoslain 25 luvu 3§:ää olisi voitu soveltaa. Pykälän mukaan ihmiskaupasta tuomitaan se, “joka käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa taikka toista painostamalla, erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä, maksamalla korvauksen toista määräysvallassaan pitävälle henkilölle tai ottamalla vastaan sellaisen korvauksen ottaa toisen määräysvaltaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi”. Korkein oikeus katsoi, ettei tapauksessa toisen naisen kohdalla ollut ollut kyse ihmiskaupasta, sillä vaikka tekotapa oli täyttänyt värväämisen ja keino erehdyttämisen kriteerit, niiden välillä ei ollut ollut lainkohdan soveltamisen vaatimaa yhteyttä.

Syytetty oli painostanut uhria seksuaalisiin tekoihin uhkailemalla tätä. Korkeimman oikeuden mukaan uhri ei kuitenkaan ollut ollut syytetystä riippuvaisessa asemasta elämäntilan-

20 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

teesta, toimintamahdollisuuksista tai heidän välisistään työ- ja muista suhteista päätellen eikä kyseessä täten ollut ihmiskauppasäännöksessä tarkoitettu kokonaisvaltainen alistussuhde, joten painostaminenkaan ei keinona tullut kyseeseen. Syytetty oli lopulta tuomittu seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Maahanmuuttopolitiikalla on kytkös ihmiskauppaan. Kimpimäen mukaan henkilöllä, joka oleskelee maassa laittomasti, on suurempi riski joutua ihmiskaupan uhriksi. Hän perustelee tätä sillä, että paperittomana henkilö ei pääse laillisille työmarkkinoille ja silloin ihminen voi olla valmis tekemään töitä laittomasti ja millä tahansa ehdoilla. Laittomasti työskentelevällä paperittomalla henkilöllä ei ole myöskään käytännössä mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan esimerkiksi silloin, jos työnantaja ei maksa palkkaa sopimuksen mukaisesti tai työehdot ja -olosuhteet eivät muutoin ole asianmukaiset.

Paperittomien henkilöiden riippuvaista asemaa ja turvatonta tilaa voidaankin hyväksikäyttää pimeillä työmarkkinoilla ja myös organisoidussa prostituutiotoiminnassa.

Suomessa ihmiskauppaa ja sen vastaista toimintaa seuraa ja valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu. Hän voi antaa oikeudellista neuvontaa ja avustaa uhreja. Valtion viralliseen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään kuuluu Maahanmuuttoviraston alainen Joutsenon vastaanottokeskus.

Jotta henkilö pääsisi auttamisjärjestelmään, häntä tulee sinne esittää viranomaisen, järjestoön, ihmiskaupan uhrin taikka muun tahon toimesta. Auttamisjärjestelmässä oli vuoden 2017 puolivälissa 202 ihmiskaupan uhriksi joutunutta henkilöä. Kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä näkyy tilastoissa siten, että suurin osa uusista asiakkaista on jou-

tunut ihmiskaupan uhriksi ennen Suomeen tuloa, ulkomailla. Kimpimäki arvioi, että Suomessa tapahtuva paperittomiin henkilöihin kohdistuva ihmiskauppa on todennäköisesti myös lisääntynyt ja lisääntymässä, mutta oikeuskäytännössä tällaiset tapaukset näkyvät viiveellä.

Vuoden 2017 alusta kesäkuuhun asti yhteensä 14 uudelle asiakkaalle on myönnetty vastaanottolain 36§:ään perustuva toipumisaika, joka on minimissään 30 ja enintään 90 päivää. Toipumisaika voidaan myöntää Suomessa laillisesti oleskelevalle henkilölle, ja sen aikana asiakas on turvassa syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen yhteydenotoilta. Kimpimäki kertoo, että ulkomaalaislain mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevalle ihmiskaupan uhrille voidaan

Sivun kuva: Pixabay

myöntää oleskelulupa silloinkin, kun se ei ole tarpeen meneillään olevan esitutkinnan tai rikosprosessin vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut KHO 2017:42 ja KHO 2017:43 osoittavat kuitenkin, että tällainen oleskelupa tulee käytännössä kyseeseen vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa. Ihmiskaupan uhrilla onkin siksi suuri riski joutua maasta poistetuksi, ellei hänellä ole oikeutta maassa oleskeluun jollain muulla perusteella. Kimpimäen mielestä auttamisjärjestelmää olisi hyvä kehittää entistä paremmin ihmiskaupan uhreja palvelevaksi. Vaikka auttamisjärjestelmään ottamisen kynnystä on laskettu, on avun saaminen ja etenkin maassaoleskeluoikeus edelleenkin tarpeettoman vahvasti sidottu ihmiskauppatun-

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 21

nusmerkistön täyttymiseen ja rikosprosessin tunnistaminen – siis se, että ihmiskauppaepäily tarpeisiin. Myös monet kansalaisjärjestöt tarjoa- ylipäätään tulee viranomaisten tietoon. Merkitvat apua ihmiskaupan uhreille mm.sosiaali- ja tävä osa tapauksista ei tule lainkaan viranterveyspalveluiden muodossa. Kansalaisjärjes- omaisten tietoon ja osassa tapauksista töjen avun piiriin ovat oikeutettuja tulemaan rikoksesta ei saada riittävästi näyttöä tai tekijöitä myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole oikeutet- ei tavoiteta. Ihmiskauppa on järjestäynyttä rituja auttamisjärjestelmän palveluihin esimerkik- kollisuutta, ja täten sen valvonta on vaikeaa. si sen vuoksi, ettei ihmiskaupan tunnusmerkistö Tapauksia voidaan myös tutkia ja niistä voidaan kokonaisuudessaan täyty ja rikoksia käsitellään syyttää ja tuomita muina rikoksina kuin ihmismuulla nimikkeellä. Esimerkiksi Pro-tukipiste kauppana. Kimpimäki selventää, että teot, joisry asiantuntijajärjestönä edistää eritoten seksia- sa on ihmiskaupan piirteitä, voivat tulla lalla toimivien ihmisten oikeuksien toteutumis- oikeusprosessissa käsitellyksi esimerkiksi parita. Pro-tukipisteen kautta apua on mahdollista tusrikoksina, kiskonnantapaisena työsyrjintänä hakea nimettömätai laittoman maanä. Hyväksikäythantulon järjestämiVaikka auttamisjärjestelmään ottamisen töön alistetut senä. kynnystä on laskettu, on avun saaminen ja henkilöt eivät kuietenkin maassaoleskeluoikeus edelleenkin tartenkaan usein itse Syyskuussa 2017 peettoman vahvasti sidottu ihmiskauppatunhakeudu avun piiauttamisjärjestelmä nusmerkistön täyttymiseen ja rikosprosessin riin, sillä hyväksialoitti Euroopan tarpeisiin. käyttäjä on usein unionin tukeman heihin nähden valIHME-hankkeen, ta-asemassa ja pitää jonka puitteissa tositä kautta hallussaan mahdollisuuksia tehok- teutetaan mm. tutkimus lapsikaupan tilanteesta kaaseen kiristykseen. Uhrit saattavat myös oma- Suomessa, sekä koulutetaan esitutkintaviranta epäileväisen suhtautumisen viranomaisten omaisia ihmiskaupan tunnistamiseen. Kyseessä toimintaan, eivätkä he välttämättä tiedosta omia on piilorikollisuuden muoto, joka muhii kesoikeuksiaan. Laittomasti maassa oleskelevat kuudessamme, vaikkakin näkökenttämme ulotsaattavat pelätä tulevansa poistetuksi maasta. tumattomissa.

Ratkaisevaa uhrien tunnistamisen ja avun piiriin saamisen kannalta Minna Kimpimäki kertoo, että meneillään on on lisätä ihmisten tietoa ihmiskaupan monivaltioneuvoston tutkimushanke, jossa selvite- muotoisuudesta ja ylipäätään sen olemassaolostään ihmiskaupan tunnistamiseen ja ihmiskau- ta. Ihmiskauppa.fi-sivustolta löytyy luettelo, pan uhrien auttamiseen liittyvän lainsäädännön joka sisältää ihmiskauppaan viittaavia tekijöitä, toimivuutta. Pahimmat valuviat säännöksestä joita voidaan käyttää apuna tunnistettaessa ihon kuitenkin jo korjattu. Kimpimäen mielestä miskauppatilanteita ja mahdollisia ihmiskaupan olisi kuitenkin perusteltua harkita avioliittoon uhreja. pakottamisen erillistä kriminalisointia.

Jessica Kaskinen Suurin haaste on ihmiskaupan havaitseminen ja

22 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

Olemme viime aikoina saaneet lukea lehdistä huumekauppaa koskevia artikkeleita, ja nyt en tarkoita Jari Aarnion-tapausta, vaan tapauksia, joissa Tulli ja Poliisi ovat paljastaneet isoja huume-eriä eri puolilla Suomea. Suurin osa huumausainerikoksista Suomessa on käyttörikoksia ja noin 7 prosenttia on välittämisrikoksia.

Vuonna 2015, Suomessa kirjattiin 23 478 huumausainerikosta. Kansainvälisten rikollisorganisaatioiden rooli on tärkeä huumausaineiden salakuljettamisessa Suomeen.

maan huumausaineiden pääsyä markkinoille ja näin huumausaineiden saatavuutta. Tässä työssä Tullilla ja Poliisilla on tärkeä rooli. Myös ulkomaiset toimijat yrittävät estää kansainvälistä huumekauppaa, mutta keskitymme tässä jutussa kotimaisten viranomaisten tekemään työhön huumekaupan torjumiseksi. Otimme yhteyttä Poliisista ylikomisario Pälvi Suokkaaseen ja Tullista tutkinnanjohtaja Tero Virtaseen, kysyäksemme heiltä miten kansainvälisen huumekaupan torjunta näkyy heidän työssään, ja mitä he näkevät ongelmina tällä hetkellä.

Suomessa pyritään kuitenkin aktiivisesti torju-

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 23

TOR-verkko TOR-verkossa verkkoliikenne kierrätetään usean eri serverin kautta, mikä mahdollistaa sen että verkon käyttäjää on hyvin hankalaa tai mahdotonta paikantaa. TOR-verkko näin siis mahdollistaa anonyymin verkon käyttämisen. Ohjelmiston lataaminen omalle tietokoneelle on ilmaista.

TOR-reitittimet ovat vapaaehtoisten ylläpitämiä ja sijaitsevat ympäri maailmaa. Käyttäjien verkkoliikenne kulkee salattuna useiden reitittimien kautta ja näin alkuperän selvittäminen on viranomaistutkimuksissakin mahdotonta.

Taustalla on yksityisyyden suojan parantaminen ja sananvapauden edistäminen, ohjelmistoa ei siis ole kehitelty palvelemaan rikollista toimintaa. Rikollisjärjestöt ovat kuitenkin, etenkin huumekaupan kohdalla, alkaneet viimevuosina käyttämään TOR-verkkoa suojatakseen identiteettinsä ja näin välttämään viranomaisia.

Virtuaalivaluutta / Digivaluutta Tunnetuin ja käytetyin virtuaalivaluutta on Bitcoin, mutta se ei suinkaan ole ainoa. Virtuaalivaluuttoja on laskettu olevan yli 1000. Uusin todellinen haastaja Bitcoin:lle on Ethereum. Virtuaalivaluuttoja eivät hallitse pankit tai muut yksityiset tahot, vaan niiden arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Valuutta on laillinen suurimmassa osassa maita, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Virtuaalivaluutoilla on, kysyntään ja tarjontaan pohjautuvan arvon takia, usein huomattavia arvon vaihteluita. Suomessa arvonnousu on katsottu pääomatuloksi verotuksessa. Virtuaalivaluutan siirtoa ei ole yhtä helppoa tutkia ja tarkistaa kuin esimerkiksi tilisiirtoa, johtuen virtuaalivaluutan takaamasta anonymiteetistä. Virtuaalivaluutan liittyminen etenkin huume- ja petosrikoksiin on yleistynyt 2010luvun aikana huomattavasti; poliisi tutki ensimmäisen kerran virtuaalivaluuttaan liittyviä ilmoituksia vuonna 2011, jolloin tapauksia oli 13, kun taas vuonna 2016 poliisille ilmoitettiin yli 650 rikosta, jotka liittyivät virtuaalivaluutoihin. Huume- ja petosrikosten ohella KRP:n mukaan virtuualivaluutan käyttö on yleistä rahanpesurikoksissa.

Huumausainerikokset Suomessa * Vuonna 2016 * 25 229 huumausainerikosta * käyttörikoksia: 15 763 * törkeitä huumausainerikoksia: 1184 * 24 398 huumausainerikoksista epäiltyjä * Epäiltyjä eri henkilöitä: 7655 * Törkeistä huumausainerikoksista epäiltyjä henkilöitä: 1348 * 27% epäillyistä ulkomaalaisia, joista suurin osa virolaisia (47) * Suomessa tuomitaan tiukasti, kun vertaan EUtasolla * Suomessa tuomitaan vankeuteen hallussapidosta, riippumatta määrästä

24 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

* Esimerkiksi Alankomaissa ja Irlannissa ei vangita pienen määrän kannabiksen hallussa pidosta henkilökohtaiseen käyttöön, mutta muista huumeista voidaan tuomita * Esimerkiksi: Espanjassa ja Italiassa ei vangita pienen määrän hallussapidosta henkilökohtaiseen käyttöön, koskien mitä tahansa huumetta. * Huumausinerikoksissa on todettiin vuonna 2016 * 254 kg marihuanaa * 134 kg amfetamiinia * 127 680 kpl ekstaasia * 18,5 kg kokaiinia

Kysyimme ensimmäisenä Pälvi Suokkaalta, kuinka suuri ongelma poliisin näkökannasta huumeiden Suomeen tuominen on. Hän kertoi meille, että Hämeen poliisilaitoksen alueella on paljastettu viime aikoina tapauksia, joissa Lahden seudulle on tuotu huomattavia määriä etenkin ekstaasia, amfetamiinia ja kokaiinia.

Suurten tuontimäärien avulla hinnat on saatu alhaisiksi ja maahantuontitoiminta on ammattimaista bisnestä. Ammattimainen bisnes ja isot rahavirrat ovat luoneet systeemin, jossa maahantuojat käyttävät isoja summia rahaa ja monia eri henkilöitä turvaamaan sen, että he eivät paljastuisi, mikä taas vaikeuttaa tapausten paljastumista Poliisin tai muiden viranomaisten toimesta. Poliisin tietoon tuleekin vain pieni osa tapauksista ja näistä tietoon tulleista jutuista voidaan paljastaa vain jäävuorenhuippu.

Poliisi ja Tulli toimivat läheisessä yhteistyössä toistensa kanssa tutkiessaan kansainvälistä huumekauppaa koskevia tapauksia. Tämän lisäksi Tulli toimii läheisessä yhteistyössä muiden maiden tulliviranomaisten ja poliisiviranomaisten kanssa. Poliisissa Keskusrikospoliisilla on tärkeä rooli huumekauppaa koskevissa jutuissa, ja he monesti tekevät yhteistyötä paikallisten poliisilaitosten kanssa tapausten tutkinnassa.

Tero Virtanen kertoi meille, että valtaosa huumeista tuodaan Suomeen, sillä huumausaineiden valmistaminen Suomessa on harvinaista.

Sekä Virtanen että Suokas mainitsivat kannabiksen olevan poikkeus tässä suhteessa. Suomessa kannabiksen kasvattaminen ja välittäminen on ammattimaista.

Olimme kiinnostuneita selvittämään, kuinka vapaaliikkuvuus, esimerkiksi Schengen alueella,

Sivun kuva: Pixabay

vaikuttaa Tullin työhön, huumeiden maahantuonnin estämiseksi. Saimme tietää, että vapaa liikkuvuus asettaa haasteita, mutta nämä haasteet ovat hallittavissa hyvällä viranomaisyhteistyöllä.

Kansainvälinen huumausainekauppa on osa muuttuvaa maailmaa, ja halusimmekin viimeiseksi kysyä molemmilta haastateltavilta, mikä heidän mielestään on tulevaisuuden suurin ongelma kansainväliseen huumausainekauppaa liittyen. Tero Virtasen mielestä huumausaineiden anonyymiverkkokauppa (niin sanotut TOR-verkot), ovat ensimmäinen tulevaisuuden ongelma ja toinen on virtuaalivaluutan käyttö huumausainerikollisuudessa. Tämän perusteella voi siis tulkita, että kansainvälinen huumausainekauppa on siirtymässä enemmän ja enemmän teknologian pariin. Pälvi Suokkaan näkökulmasta tulevaisuuden suurin ongelma liittyy kuriirien alhaisiin tuomioihin. Hänen mielestään tämä johtaa entistä enemmän siihen, että eri toimijat ovat hajautettuna ja toimivat toisistaan tietämättä. Tällä hetkellä kuriirit voivat tuoda suuria eriä, kerta tuomio on alhainen, jos kuriiri ei ole ollut tietoinen aineen määrästä ja laadusta. Tämän ohella ongelmana on se, että todelliset toimijat ovat puskureiden takana ja heidän paljastamisensa tulee entistä vaikeammaksi.

Kansainvälisen huumausainekaupan torjumiseksi tehdään töitä Suomessa eri viranomaistahojen toimesta, mutta muuttuva maailma ja alan rakenne vaikeuttavat tätä työtä nyt ja tulevaisuudessa.

Anniina Kananen

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 25

5.9.2017 tämän syksyn oikisfukseille tarjottiin ainutlaatuinen tilaisuus: he saivat mahdollisuuden vierailla salamyhkäisessä sekä pääsyltään rajoitetussa Tivolissa jo syksyn toisella viikolla. That’s right, tänä vuonna fuksicocktail järjestettiin lääketieteilijöiden tiloissa. Teemana toimi tänä vuonna Finding Fuksi Nemoa etsimässä tapaan.

Ilta alkoi klo 19 kuohuviinien ja aivan ihanien cocktailpalojen merkeissä. Tarjottavaa löytyi kasvissyöjistä gluteenittomille, ja kerrankin sitä riitti aivan viimeisille minuuteille asti. Ohjelmassa oli myös n. puolen tunnin pituinen esittely ELSA:n toiminnasta, bingo, josta palkintona oli paikka rapujuhlasitseille, sekä tietenkin mahtavia juomapelejä. Tämän vuoden fuksit jatkoivat samaa vahvaa linjaa kuin aikaisemmatkin vuosikurssit: booli loppui nälkäisten fuksien otteen alla jo ennen kello yhdeksää. Lisäksi paikanpäällä oli mahtava teemaan sopiva kuvausseinä.

Jatkobileet olivat tietenkin kantapaikassamme Fortessa, missäs muuallakaan! Meno oli aivan hillitön, ja seurassamme taivalsi koko baari-illan ajan teeman mukainen rekvisiittamme juhlapaikalta – krokotiili Vilpertti. Koko ilta oli erittäin hyvin onnistunut, ja siitä kiitos kuuluu suurimmilta osin uusille fukseille, jotka pitivät lippua korkealla !

Tuuli Dunder

26 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 27

”Teitkö sinä jotain Kevinin kaulalle? Painoitte- man humisee ja särisee, Helsingissähän tuulee aina. Korkman kertoo, että piti psykologiaa ko te jotain Kevinin kaulaan? Mitä teitte?” kuitenkin moniulotteisena vaihtoehtona, sillä Poika vastaa, etteivät tehneet mitään. Poliisi jat- psykologia liittyy niin moneen asiaan. Häntä kaa: ”Teittehän, ei muuten tule sellaisia jälkiä. kiinnosti erityisesti psykologian yhteiskunnalliKuka nipisti kaulasta?” Poika kiistää uudestaan, suus, eikä niinkään perinteinen kliininen psykoettei kukaan nipistänyt Keviniä kaulasta. Haas- login työ. Se, miten hän päätyi nykyiselle tattelun aikana kysytään yli sata kertaa, mitä tielleen ja oikeuspsykologian pariin, on monen Kevinin kaulalle tapahtui. Poika kiistää aina, sattuman tulos. mutta lopulta sanoo veljensä nipistäneen Keviniä kaulasta. Nipistikö siis veli Keviniä kaulasta Noin 15 vuotta sitten, opiskelunsa puolessa välissä, Korkman päätyi työharjoitteluun lastenpvaiko ei? sykiatrian poliklinikalle. Siellä hänen eteensä tuli Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkmanille tapaus huoltoriidasta, jossa isä epäili lapsen äitiä psykologia ei ollut itsestään selvä vaihtoehto, hyväksikäytöstä. Korkmanin sai tehtäväkseen hän kertoo puhuessaan puhelimessa samalla, haastatella poikaa kokeneen lastenpsykiatrin kun kävelee Helsingin keskustassa. Puhelu hie- seuraamana. Hänelle oli kerrottu etukäteen, että

28 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

tilanne on vaikea – kukaan ei tiedä miten näissä tapauksissa lasta tulisi kuulla. Ei ollut mitään virallisia ohjeistuksia siitä, miten epäilyjä tulisi selvittää. Asiaa vaikeutti myös se, että jos tilanne ajautui siihen, että psykiatri tai lääkäri joutui oikeuteen todistamaan, todistajana oleva asiantuntija koki helposti olevansa syytetyn penkillä ankaran kritisoinnin ja kyseenalaistamisen vuoksi.

- Tilanne oli usein myös niin, kun sairaala sai tietoon tällaisia tapauksia, ajatus siirtyi terapiaan. Sitten vasta parin vuoden päästä alettiin miettimään, pitäisikö jonkun poliisille kertoa jotain, Korkman muistelee.

Koska virallista ohjeistusta taikka tietoa Suomessa ei ollut lasten haastattelemisesta ja lapsiin kohdistuneiden tapausten selvityksestä, Korkman ryhtyi itse selvitystöihin. Tutkittuaan tietokantoja Korkmanille selvisi, että asiasta oli kuin olikin paljon tutkittua tietoa viime vuosien ajal-

Sivun kuva: Pixabay

ta. Korkman kuuli lasta perehdyttyään tietoihin.

Poika puhui epämääräisistä asioista ja jossain vaiheessa sanoi jotakin todella epämääräistä.

Kaikilla oli sellainen tunne, että jotain sopimatonta oli tapahtunut. Kokenut lastenpsykiatri tuli huoneeseen ja kysyi lapselta, mitä hän tarkoittaa tällä epämääräisellä sanalla. Lapsi vastasi aivan jotain muuta, ja lopulta juttu ratkesi aivan toiseen suuntaan. Mitään hyväksikäyttöä ei ollut tapahtunut. Korkman piti tapausta kiinnostavana ja jollain tapaa myös pelottavana. Niin pienellä kysymyksen muutoksella pystyttiin saamaan sellaista tietoa, joka olisi muutoin mennyt täysin ohi.

Harjoittelun päättyä Korkman palasi takaisin psykologian opiskelujen pariin Åbo Akademiin, jossa psykologian professori ja oikeuspsykologian dosentti Pekka Santtila piti oikeuspsykologian kurssia. Santtila puhui vanhasta suomalaisesta Niko-tapauksesta. Tapauksessa pientä poikaa huostaanotettiin insestiepäilyn

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 29

takia. Lopulta tapauksessa kävi ilmi, ettei poikaa oltukaan käytetty ollenkaan hyväksi. Poika oli kuitenkin sijoitettu pitkäksi aikaa ja vanhemmat menettäneet lapsensa vuosiksi. Psykologi oli haastatellut poikaa johdattelevasti. Tämä tapaus herätti Korkmanin mielenkiinnon. Hän piti äärimmäisen kiehtovana sitä, miten lapsen muisti toimii ja miten lapsi pystyy verbalisoimaan hänelle tapahtuneita asioita. Korkmania kuitenkin mietitytti ja kauhistutti se, miten kauheita seurauksia sillä voi olla, jos lasta kuullaan väärin.

jonka jälkeen hän palasi Suomeen tekemään väitöskirjaansa. Kansainvälinen ura kuitenkin kiinnosti Korkmania ja hän pääsikin apulaisasiantuntijaksi YK:n Unescon koulutuspuolelle.

Korkman kuvailee työtään Unescolla mielenkiintoiseksi, mutta työ ei tuntunut omalta, joten hän palasi takaisin Suomeen, kun Helsinkiin perustettiin lasten ja nuorten psykologian yksikkö. Siellä poliisin tai syyttäjän pyynnöstä selvitetään epäilyjä lapsiin kohdistuneista rikoksista tai annetaan virka-apua näissä asioissa.

Aiheesta muodostui Korkmanin gradu. Gradu paisui melko isoksi ja iso gradu lopulta väitös- Oikeudessa sovelletaan psykologiaa koko ajan

"Lapsi unohtaa asiat nopeammin ja on helpommin johdateltavissa.

Lapsella voi olla kommunikointiin liittyviä haasteita ja lapsen kielellinen kehitys asettaa haasteita siihen, miten hän pystyy kertomaan ja muistamaan asioita. Lapset ovat nopeita poimimaan vihjeitä siitä, miten aikuinen haluaa hänen puhuvan ja mitä lapsen halutaan kertovan, sillä aikuinen usein korjaa, jos lapsi sanoo väärin ja näin huomaamattaan saattaa myös opettaa kysymyksillään, miten lapsen tulee vastata. " kirjaksi. Vuonna 2006 hän väitteli tohtoriksi lasten haastatteluista hyväksikäyttötapausten selvittelyssä. Korkmanin omin sanoin, siinä miten hän päätyi tähän pisteeseen, on sattuma läsnä. Hän kuitenkin sanoo, että se, mikä kiinnosti koko ajan, oli se, miten ihmisen muisti toimii, miten ihminen tekee johtopäätöksiä sekä ihmisen mielensisäiset prosessit.

joko tiedostaen tai tiedostamatta - jo esitutkinnasta asti. Todistajan ja kaikkien asianosaisten kertomukset ovat erittäin keskeisissä rooleissa tapauksissa. On pohdittava, mitä todistuksista voidaan päätellä ja miten todistukset arvioidaan. Pitkälti tämä riippuu siitä, miten poliisilla ollaan kuultu lausunnon antavia henkilöitä. Siitä, miten henkilöitä tulisi kuulla mahdollisimman luotettavan tiedon saamiseksi, on paljon Väitöskirjansa kirjoittamisen aikana Korkman psykologista tutkimusta. muutti Italiaan opiskelemaan laulua. Sieltä hän lähti työharjoitteluun YK:n ihmisoikeusjärjes- Tyypillisiä rikoksia, joissa esimerkiksi Korkman tön lastenoikeuksien komitean sihteeristöön, on toiminut asiantuntijana, ovat epäilyt lapseen

30 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

kohdistuneesta rikoksesta, joista useimmin tut- aikuinen usein korjaa, jos lapsi sanoo väärin ja näin huomaakittuja ovat mattaan saattaa pahoinpitely tai "Todistajan ja kaikkien asianosaisten myös opettaa hyväksikäyttö. kysymyksillään, Lisäksi on kertomukset ovat erittäin keskeisissä rooleissa miten lapsen myös tapauktapauksissa.

On pohdittava, mitä todistuksista tulee vastata. sia, joissa lapsi voidaan päätellä ja miten todistukset arvioidaan.

Lisäksi peron todistajana. heen sisäiset Korkman maiPitkälti tämä riippuu siitä, miten poliisilla ollaan asiat, kuten nitsee myös, kuultu lausunnon antavia henkilöitä." esimerkiksi loettä tällä hetjaalius vankellä ihmishempaa kauppatyyppise t tapaukset nousevat aiempaa enemmän esille. kohtaan, saattavat vaikuttaa.

Kuitenkin näitä tapauksia yhdistää se, että yleensä yksi haastateltavista on lapsi. Lapsi on Korkman kertoo, etteivät lapset ole ainoita, joihaastateltavampi haastateltava kuin aikuinen ja den kanssa on samanlaisia ongelmia. Hän kerlisähaasteita voi asettaa myös lapsi on nuori ikä, too tapaamastaan juristista, joka tutkii tapauksen haasteellisuus taikka se, että lapsella alaikäisten turvapaikanhakijoiden haastatteluja on erityispulmia. Näissä tapauksissa asiantuntija ja niiden perusteella tehtyjä päätöksiä. Juristi on saattaa haastatella lasta tai antaa syyttäjän pyyn- löytänyt niistäkin samoja ongelmia. Lähtökohnöstä arvion poliisin tekemästä lapsen haastat- taiset ajatukset siitä, miten ihmisen muisti toitelusta. Lapsen kuuleminen vaatii poliisilta aina mii ja miten hän pystyy kertomaan muistikuvistaan, ovat vääriä oikeuspsykologisiskoulutusta. ta näkökulmista. Myöskään haastattelumenetelVaikka juridisesti lapsen haastattelu eroaa vali- mät ja arviointikriteerit eivät olleet parhaita tettavan paljon aikuisen haastattelusta, lapsen mahdollisia. kuuleminen eroaa aikuisen kuulemisesta yllättävän vähän. Alle 15-vuotiaan lapsen kuuleminen Lisäksi Korkman on ollut asiantuntijana Ruottallennetaan aina videolle, eikä heidän yleensä sissa 1998 tapahtuneessa Kevinin tapauksessa, sen vuoksi tarvitse tulla käräjä- taikka hovioi- jossa 5- ja 7- vuotiaiden poikien väitettiin tunkeuteen kertomaan kokemuksistaan uudestaan. nustaneen 4-vuotiaan Kevinin murhan. Väitetty Videonauhoite riittää. Lapsi unohtaa asiat no- tunnustus saatiin kolmenkymmenen haastattepeammin ja on helpommin johdateltavissa. lun lopputuloksena. Kahdeksantoista vuoden Lapsella voi olla kommunikointiin liittyviä jälkeen tapaus on nostettu uudestaan esille, nyt haasteita ja lapsen kielellinen kehitys asettaa aikuisista miehistä on aina tuntunut siltä, etteihaasteita siihen, miten hän pystyy kertomaan ja vät he ole murhanneet Keviniä. Korkman kermuistamaan asioita. Lapset ovat nopeita poimi- too, että poikien haastatteluissa oli suuria maan vihjeitä siitä, miten aikuinen haluaa hänen puutteita oikeuspsykologisesta näkökulmasta puhuvan ja mitä lapsen halutaan kertovan, sillä katsoen. Haastattelut ovat traagisia – 7-vuotias-

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 31

ta poikaa kuultiin pisimmillään neljä tuntia putkeen ilman vanhempaa ja 5-vuotiaalta pojalta kysyttiin yli sata kertaa sama kysymys haastattelun aikana. Korkman toteaa, että tapaus on esimerkki siitä, kuinka ketään ei koskaan pitäisi kuulla. On myös todettava, että tapaus Kevin on erittäin ristiriitainen monelta muultakin osalta. Käytyään läpi kaikki poikien haastattelut Korkman totesi, ettei tunnustusta löytynyt lainkaan. Poikia oltiin painostettu tavalla, jota ei ikinä olisi hyväksytty todistusaineistoksi, jos asia olisi edennyt oikeuteen. Pienempi poika nimesi useita henkilöitä tekijäksi ja ilmiselvästi keksi uutta sen mukaan, kun häntä painostettiin.

näin ja nyt sanotkin näin’. Ristiriidat ovat todennäköisiä jo ajankulun takia, Korkman kertoo.

Psykologisestakin näkökulmasta nykyinen järjestelmä on puutteellinen. Oikeuslaitosta vaivaa yksi iso niin eettinen kuin psykologinenkin ongelma, jota ei Korkmanin mielestä ole otettu tarpeeksi vakavasti, vaikka kritiikkiä on tullutkin paljon. Oikeusprosessit kestävät hyvin pitkiä aikoja, ja näin ollen ne vaarantavat ihmisten mahdollisuuden elää hyvää, täyteläistä elämää.

Näin on sekä siviili- että rikosprosesseissa.

Korkman painottaa, että yhtenä ratkaisuna tähänkin toimisi haastatteluiden videointi ja talKorkman kritisoi myös haastattelukäytäntöä ai- lennus jo esitutkinnassa. Näin uhrien kohdalta kuisten osalta. Hän sanoo, että käytännön tulisi prosessi päättyisi jo tähän parhaassa tapauksesmuuttua niin, että poliisissa kaikki kuultaisiin sa. videolle tai vähintään äänitallenteelle. Tämä ei sulkisi pois sitä, että henkilöllä olisi mahdolli- Korkman toivoisi, että inhimillisiä puolia otetsuus tulla oikeuteen kertomaan asioista. Tallen- taisiin enemmän oikeuslaitoksen kehityksessä ne kuitenkin mahdollistaisi sen, että tarvittaessa huomioon. Psyykkistä hyvinvointia eikä sitä, voitaisiin palata alkuperäiseen kertomukseen. miten ihmismieli ja muisti toimivat, oteta tällä Monissa muissa maissa, kuten esimerkiksi Isos- hetkellä huomioon tarpeeksi. Korkman tietää sa-Britanniassa, on jo siirrytty tämän kaltaiseen kokemuksesta monien muiden toivovan samaa. järjestelmään. Ruotsissa taas tallennetaan käräjäoikeuskäsittely videolle, ja näin ollen hovioi- Oikeudessa pyöritellään todella paljon ihmisten keudessa katsotaan aiempia todistuksia muistikuvia. Oikeusjärjestelmän puutteellinen tallenteilta. Vastaavanlaisella uudistuksella olisi psykologinen puoli näkyy myös oikeudenkäynmahdollisuus muistivirheiden vähentämisen li- neissä vahvasti. Oikeudenkäynti on jäykkää. säksi myös saavuttaa taloudellisia säästöjä, kun Asianosaisia teititellään, mikä on suomalaiselle epäoleelliset videot tapauksen kannalta voitai- kulttuurille muutoin melko vierasta. Monet siin myöhemmin jättää katsomatta. Ihmisten stressaavat ja osittain myös pelkäävät oikeudenkärsivällisyys säilyisi. käyntejä. Tämä kaikki vaikuttaa ihmisen muistiin, sillä mitä enemmän ihminen jännittää, sitä -Muistinäkökulmasta nykyinen järjestelmä on enemmän muisti kuormittuu. Jos tilanne oikeujärjetön ja ihmiset maksavat tästä kovan hinnan. denkäynnissä olisi rennompi, ihmisistä saataiHenkilöt tulevat kertomaan oikeuteen rikokses- siin enemmän irti. ta, joka on tapahtunut viisi vuotta sitten. Sitten oikeudessa puhutaan ’sanoi kaksi vuotta sitten - Monet eivät myöskään uskalla esittää pointteja

32 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

itse asian ulkopuolelta. ’Itseasiassa, tämä seikka oli mielestäni tärkeämpi tässä tapahtumassa’ taikka ’hän teki minulle tätäkin’, Korkman kuvaa. Hän painottaa, että tilanteen rentoutuminen olisi molemminpuolinen etu, sillä nykyinen malli itsessään saattaa jättää asioita pimentoon.

Kaikissa tilanteissa, missä halutaan mahdollisimman luotettavaa tietoa, pitäisi kysymykset kysyä mahdollisimman avoimesti ja tarkentaa esimerkiksi kysymällä ”kerro lisää tästä asiasta”.

Suoria kysymyksiä ei pitäisi suosia, eikä näin ollen ehdottaa vastauksia. Tämä pätee sekä aikuisten että lastenkin haastatteluihin.

Todistuksia käsitellään usein itsenäisinä asioina, Aikuistenkin kertomukset menevät helposti risvaikka jokainen todistus on aina tuotos haastatiriitaisiksi ja vääristyneiksi, jos haastattelussa teltavan ja haastattelijan välisestä kommunikaakysytään vain suoria kysymyksiä. tiosta. On huomattava, että jokainen kysymys on yhtä tärkeä kuin jokainen annettu vastaus.

Johdattelu ohjaa kuultavaa, sillä kysymykset Kysymysten asettelua on tarkasteltava huolelliovat yleensä sellaisia, mitä haastateltava olettaa sesti. Vastausten näyttöarvo saattaa laskea pal-

"Korkman on ollut asiantuntijana Ruotsissa 1998 tapahtuneessa Kevinin tapauksessa, jossa 5ja 7- vuotiaiden poikien väitettiin tunnustaneen 4-vuotiaan Kevinin murhan. Väitetty tunnustus saatiin kolmenkymmenen haastattelun lopputuloksena. Kahdeksantoista vuoden jälkeen tapaus on nostettu uudestaan esille, nyt aikuisista miehistä on aina tuntunut siltä, etteivät he ole murhanneet Keviniä. Korkman kertoo, että poikien haastatteluissa oli suuria puutteita oikeuspsykologisesta näkökulmasta katsoen. Haastattelut ovat traagisia – 7-vuotiasta poikaa kuultiin pisimmillään neljä tuntia putkeen ilman vanhempaa ja 5-vuotiaalta pojalta kysyttiin yli sata kertaa sama kysymys haastattelun aikana. Korkman toteaa, että tapaus on esimerkki siitä, kuinka ketään ei koskaan pitäisi kuulla. " jonkin, jos kysymykset ovat johdattelevia.

Johdattelevat kysymykset tekevät myös sen, että kertomuksia voi olla vaikea arvioida – varsinkin, jos kyseessä oleva haastateltava on lapsi.

Jos haastattelu menee muuten hyvin, yksittäinen johdatteleva kysymys ei välttämättä kaada koko haastattelua ja sen uskottavuutta, mutta aina on kuitenkin arvioitava tarkoin, onko johdattelevan kysymyksen vastaus luotettava. Mikäli koko haastattelu nojaa kyllä – ei -kysymyksiin ja kysymykset painostavat vastaamaan tietyllä tavalla, voi koko haastattelu olla hukkaan heitetty.

haastatellun muistavan. Jos montaa ihmistä haastatellaan samasta tilanteesta, huomataan, että kuultavat muistavat erilaisia asioita.

- Jos aikuinen kysyy lapselta, minkä merkkinen tai värinen auto oli, lapsi ei välttämättä pysty vastaamaan. Tätä voi verrata siihen, että jos aikuinen esittää kysymyksen, niin, että pyytää lasta kertomaan kaiken, mitä muistaa autosta, lapsi voi kertoa, että autossa oli Disney-tarra ratissa, mikä on lapsen kannalta paljon mielenkiintoisempi asia, Korkman esittää.

Sama tietenkin pätee aikuisiin, sillä muistamista

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 33

ohjaa se, mihin olemme kiinnittäneet huomiota.

Ennakkokäsityksemme, tietomme ja kiinnostuksen kohteemme ohjaavat muistiamme.

Korkman kertoo Helsingin poliisilaitoksen poliisista, joka kertoi, että nuoret hipsterit muistavat aina muiden merkkivaatteet, vaikka muut eivät kiinnittäisi niihin huomiota.

palautetta ratkaisemistaan tapauksista sekä lisäksi järjestettiin seminaareja asiaan liittyen.

Koulutus oli erittäin onnistunut ja monet tuomarit koulutuksen jälkeen puhuivat, kuinka nyt ratkaisisivat juttuja eri tavalla saadun tiedon perusteella. Korkman tuo esille, että perustavanlaatuista tietoa todistajanpsykologiasta ja päätöksenteon psykologiasta tulisi sisällyttää - On myös eroa, kysytkö ’oliko siellä paljon ih- jokaisen juristin peruskoulutukseen. misiä’ vai ’mitä pystyt kertomaan tilanteesta’, Korkman sanoo. Se, mikä on paljon ihmisiä, Rikosprosessi on ennen kaikkea rikosten uhreja voi olla eri asia jokaiselle ihmiselle. Korkman ja mahdollisia tulevia uhreja varten, mutta

"Todistuksia käsitellään usein itsenäisinä asioina, vaikka jokainen todistus on aina tuotos haastateltavan ja haastattelijan välisestä kommunikaatiosta."

painottaa, että tämä on ehdottoman tärkeää, ei- Korkman sanoo, että eettisiä ongelmia löytyy kä sitä aina edes oikein ymmärretä. Oikeudessa- paljonkin. Joissain tilanteissa rikosprosessissa kin tulisi kiinnittää tähän huomiota. kuultujen uhrien hyvinvointi ja oikeusprosessin painoarvo pitäisi asettaa vahvemmin vastakKorkman tekee myös koulutustyötä ja on mon- kain. On pohdittava, onko aina tärkeintä saada ta vuotta kouluttanut oikeuslaitoksen henkilöi- kaikki asiat selvitettyä. Korkman nostaa esille tä. Kiinnostus oikeuspsykologiaa kohtaan on seksuaalirikokset, joissa uhrilta vaaditaan hyvin nosteessa. Ihmisten ymmärrys kasvaa, kuinka tarkkaa kertomusta tapahtuneesta. On tapauktärkeää jokaisen tuomarin, syyttäjän ja asianaja- sia, joissa uhri selvästi voi huonosti kertoessaan jan olisi ymmärtää psykologisia asioita melko tapahtumista. Korkman painottaa, että jonkun hyvinkin. Koulutuksiin on tunkua, eikä kaikkia on vedettävä raja, paljonko painostetaan kertohalukkaita pystytä ottamaan mukaan. Oikeus- maan ja missä vaiheessa henkilön hyvinvointi ministeriö on järjestänyt monta vuotta kolmen menee tärkeämmäksi kuin jokaisen yksityiskohpäivän koulutuksia oikeuspsykologiasta, ja val- dan saanti. Hän kertoo valitettavasti nähneensä takunnansyyttäjän virastossa on ollut koulutuk- tapauksia, joissa tämä raja on ylitetty hyvinkin sia esimerkiksi seksuaalirikosten selvittämisestä. paljon. Täytyisi osata paremmin kunnioittaa Muutama vuosi sitten järjestettiin oikeustieteili- asianosaisten oikeutta olla kertomatta, jos he jöille vuoden pidempi koulutus oikeuspsykolo- niin haluavat ja näin ollen antaa asioiden joskus giasta. Koulutuksessa osallistujat saivat olla.

34 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

Tilanteet ovat haastavia, sillä mitä jos tällaisessa tilanteessa itse rikosprosessi aiheuttaa pahempia traumoja kuin rikos taikka pahentaa rikoksen aiheuttamia traumoja. Kysymys on kuitenkin haasteellinen, sillä seksuaalirikoksen uhrin on lähes aina vaikea kertoa näistä tapauksista. On vaikea ennakoida sitä, aiheuttaako prosessi lisää traumoja vai onko rikosprosessin päätyttyä uhrilla helpottunut olo, että asia on selvitetty.

Toisena eettisenä seikkana Korkman nostaa esille epäilyt lapseen kohdistuvista lievistä pahoinpitelyistä tai yksittäisestä teosta. Näissä tapauksissa selvittelyprosessi vie paljon aikaa ja pahimmassa tapauksessa päättyy lopulta siihen, että toinen vanhempi maksaa pienen summan lapselle korvaukseksi. Tämä summa päätyy lapsen edunvalvojan tilille, mikä voi tarkoittaa

vanhemman omaa pankkitiliä.

- Onko tässä yhteiskunnan varoja käytetty järkevällä tavalla vai olisiko varat pitänyt ohjata ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten lastensuojeluun tai muuhun vastaavaan, josta perhe olisi saanut apua uusien tapausten välttämiseksi? Korkman pohtii. Tällä hetkellä ollaan oltu vahvasti matkalla siihen, että kaikkia lapseen kohdistuvia kaltoinkohtelumuotoja käsitellään rikosasioina.

- Hyviä puolia tällähän on paljon, en kiistä sitä, mutta sillä on myös haittapuolia. Poliisi on esimerkiksi hyvin ruuhkautunut, eikä näissä aina katsota sitä, mikä lapsen kannalta on paras. Se ei välttämättä ole rikosprosessi, Korkman sanoo. Tällaisissa tapauksissa voi käydä niin, että perhe joutuu rikosprosessiin kuukausiksi tai jopa vuosiksi eikä saa muuta apua.

Kolmantena eettisenä seikkana Korkman nostaa asiantuntijoiden käytön oikeudessa todistajana. Mitä kliinisesti työskentelevä terapeutti saa oikeudessa kertoa ja mitä pitää kertoa? Monissa tapauksissa laki antaa eväitä, mutta joissakin tapauksissa voi olla epäselvää, mitä asiakkaan kannalta on hyvä kertoa ja mitä ei. Asiantuntijoiden täytyy olla myös itse tarkkana, etteivät he ota kantaa enempään, kuin mihin käsillä oleva tieto ja alan tieteellinen näyttö antavat myöten.

Vai mitä mieltä te olette?

Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman

Emilia Sakko

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 35

Haastattelin asianajaja ja varatuomari Julia Plathin-Kankaretta hänen työstään rikosoikeuden parissa. Plathin-Kankare valotti haastattelussaan asianajajan jokapäiväistä arkea ja kertoi työnsä olevan haastavaa, mutta mielenkiintoista. Plathin-Kankare toi myös esille, että oikeustieteen opiskelijoilla saattaa joskus olla liian ruusuinen kuva asianajajan työstä. Tätä kuvaa hän myös pyrki korjaamaan ja selventämään haastattelussaan.

mahdotonta ennustaa, rikosasiat etenevät kutakuinkin tietynlaisen kaavan mukaan. Yleensä tavanomaisemmissakin rikosasioissa on kuitenkin jokin juridinen kysymys, joka vaatii syvempää pohdintaa. Plathin-Kankare toteaa tämän pitävän työn mielenkiintoisena. Asianajaja on rikosasiassa usein mukana jo esitutkintavaiheessa. Avustuspyyntö tulee usein poliisilta.

Esitutkintakuulustelut ovat usein aikaa vieviä ja niissä asianajaja toimii päämiehensä tukena.

Asianajajalla ei yleisesti ottaen ole tyypillistä työpäivää, kertoo Plathin-Kankare. Päivät vaihtelevat suuresti niin sisällöltään kuin pituudeltaankin. Välillä istutaan oikeudenkäyntejä, toisinaan työskennellään omalla toimistolla ja joskus taas aikaa kuluu esitutkintakuulustelussa tai asiakastapaamisissa. Työpäivän aikataulut voivat myös muuttua yllättäen. Esimerkiksi poliisi voi pyytää asianajajaa lyhyellä varoitusajalla avustamaan asianosaista esitutkinnassa. Työ vaatii siis hyvää organisointikykyä ja joustavuutta.

Varsinaiseen oikeudelliseen selvitystyöhön asianajajalla on usein harmillisen vähän aikaa. Tapauksia riittää eikä yhdelle jutulle voi useinkaan omistautua niin tunnollisesti kuin haluaisi. Oikeudenkäynteihin valmistautuminen riippuu täysin tapauksesta. Monimutkaiset tapaukset vaativat perusteellista valmistautumista, mutta yksinkertaisemmissa rikostapauksissa riittää usein valmistautuminen edellisenä iltana.

Usein noin puoli tuntia tai 15 minuuttia ennen oikeudenkäyntiä Plathin-Kankare keskustelee päämiehensä kanssa tapauksen tärkeimmistä Asianajajan näkökulmasta rikosasiat eroavat rii- seikoista ja oikeudenkäynnin kulusta. Eteneta-asioista erityisesti kaavamaisuutensa vuoksi. misjärjestyksen konkreettinen selittäminen autSiinä missä riita-asioiden etenemistä on usein taa usein asiakasta selviytymään jännittävästä

36 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

tilanteesta. Plathin-Kankareen mielestä asianomistajan avustaminen rikosoikeudenkäynnissä on selvästi helpompaa kuin syytetyn. Tämä johtuu erityisesti siitä, että syyttäjällä on suuri vastuu asian rikosoikeudellisen puolen hoitamisesta, ja asianomistajan puolella ollessa asianajajan vastuulle jäävät usein siviilioikeudelliset asiat, kuten korvausvaatimukset. Asianajaja osallistuu toki myös rikosoikeudellisen puolen käsittelyyn ja voi esimerkiksi tuoda esille tärkeitä seikkoja, joita syyttäjä ei ole mahdollisesti muistanut mainita. Syytetyn avustaminen on usein hankalampaa, koska tällöin asianajaja toimii yksin sekä syyttäjää että vastapuolen avustajaa vastaan. Pienenä lievennyksenä toimii kuitenkin syyttömyysolettama eli syyttäjällä on asiassa todistustaakka.

Syytetyn avustaminen voi olla haastavaa etenkin silloin, kun kyseessä on törkeä rikos. PlathinKankare toteaa kuitenkin, että asianajajan työssä tunteet on kyettävä pitämään kurissa ja asioihin on suhtauduttava ammattimaisesti.

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Mielenkiintoinen tilanne voi ilmaantua, jos syytetty myöntää asianajajalle syyllistyneensä rikokseen, mutta haluaa kuitenkin kiistää tekonsa oikeudenkäynnissä. Tässä tilanteessa asianajajan on ilmoitettava, ettei hän voi enää edustaa päämiestään, jonka on tällöin hankittava uusi avustaja. Vaitiolovelvollisuus kieltää tässä tapauksessa asianajajaa puhumasta kyseisestä tapauksesta syytetyn uudelle avustajalle.

Asianajajan työ ei todellakaan ole helpoin uravalinta juristille, kertoo Plathin-Kankare. Työtä ja kiirettä riittää eikä oikeustieteen opiskelijoille mahdollisesti piirtyvä glamourmainen kuva useinkaan vastaa todellisuutta. Työ vaatii omis-

tautumista ja tietynlaista kovaa luonnetta. Usein mennään metsään, jos asioihin aletaan suhtautua liikaa tunteella. Plathin-Kankare kuitenkin toteaa, että kaikkeen tottuu, kunhan motivaatiota riittää. Huonointa Plathin-Kankareen mielestä työssä on se, jos asiakkaat ovat tyytymättömiä asianajajan työpanokseen. Usein asiat sujuvat hyvin, mutta joskus negatiivinen palaute saa asianajajan jälkikäteen pohtimaan, miten asia olisi voitu hoitaa paremmin.

Vaikka työ onkin haastavaa, on se samalla palkitsevaa eikä joka päivä tarvitse puurtaa hampaat irvessä. Plathin-Kankare mainitsee myös yrittäjänä toimimisen olevan hänelle mieleistä.

Yrittäjän vapaus mahdollistaa itsenäisemmän ja joustavamman työn. Kaiken kaikkiaan PlathinKankare voi suositella työtä kaikille alasta kiinnostuneille.

Lasse Heliste ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 37

38 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus

ELSA Turun jäseneksi liittyminen on helppoa ja kannattavaa! ELSA on maailman suurin kansainvälinen oikeustieteen opiskelijoiden ja nuorten lakimiesten järjestö. Koko opintoajan jäsenyys maksaa vain 20,00€. Tämän jälkeen jäsenyyttä voi jatkaa maksamalla vuotuisen jäsenmaksun (20,00€) tai ainaisjäsenmaksun (200,00€).

JÄSENENÄ VOIT:

TOIMISTOKAHVIT

•Hakea meiltä rahallista avustusta osallistuaksesi ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin.

•Hakea oman alasi työharjoittelupaikkoja ulkomailta ELSAn oman STEP-ohjelman kautta.

•Osallistua ELSA Turun järjestämien tapahtumien lisäksi kaikkien muiden paikallisryhmien järjestämiin tapahtumiin ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Yo-talo B:n toisessa kerroksessa sijaitseva toimistomme on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. Helpoiten löydät toimistollemme menemällä toiseen kerrokseen Lexin toimiston viereisellä hissillä. Kahvin lisäksi tarjolla on usein myös itse tehtyjä leivonnaisia ja keksejä.

Lämpimästi tervetuloa juttelemaan ja kahvittelemaan!

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

TIETOA TAPAHTUMISTA JA TOIMINNASTA

•Täytä jäsentietolomake osoitteessa elsa-turku.fi/jaseneksi.

•Maksa jäsenmaksu ELSA Turun tilille (FI91 5716 9020 0312 38). Käytä maksaessa viitenumeroa 4103. Esitä maksukuitti ELSAn toimistolla, niin saat jäsentarran opiskelijakorttiisi.

Jäsenenä saat tietoa tapahtumista joka sunnuntai suoraan sähköpostiisi. Lisätietoa tapahtumista ja meidän toiminnastamme voit myös kysellä sähköpostitse osoitteesta hallitus@elsa-turku.fi

SEURAA ELSA TURKUA SOSIAALISESSA MEDIASSA

ELSA News 3/2017 Rikosoikeus 39

ELSA’s Philosophy Statement Vision A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity Purpose To contribute to legal education, to foster mutual understanding and to promote social responsibility of law students and young lawyers Means Providing opportunities for law students and young lawyers to learn about other cultures and legal systems in a spirit of critical dialogue and scientific co-operation Assisting law students and young lawyers to be internationally minded and professionally skilled Encouraging law students and young lawyers to act for the good of society

www.elsa-turku.fi 40 ELSA News 3/2017 Rikosoikeus