ELSA News 4/2014 by ELSA Turku

ELSA News

4/201 4 Talous ja hyväntekeväisyys Haastattelussa Yö kadulla - Haastattelussa Iina Kuustonen kodittomuus Jukka Mähönen s.8 s.27 s.25 ELSA Turku ry

ELSA News

ELSA Turku ry:n jäsenlehti 4/2014

SISÄLLYS TALOUS JA HYVÄNTEKEVÄISYYS Pääkirjoitus

Puheenjohtajalta

Contact & Career

Haastattelussa Iina Kuustonen

Study Visit Krakovaan

ICM Bodrum

Osakesijoittaminen

Talousjärjestelmä, anarkismi ja hyväntekeväisyys

18 21

Yö kadulla kodittomuus

Haastattelussa Jukka Mähönen

Pääsihteeriltä Näin liityt jäseneksi

Kahvitauon knoppitrivia

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä.

ISSN 1458-185X

Toimituskunta: Jocke Bökker Mikael Dahlström Lauri Havia Jenni Jalonen Johanna Kirveskoski Sirissa Lönnroth Jussi Raitanen Maija Terho ELSA Turku ry Oikeustieteellinen tiedekunta Caloniankuja 3 2001 4 Turun yliopisto Painos:11 0

Opiskelu ja työskentely ulkomailla avartaa

Päätoimittaja ja taittaja: Tuomas Dahlström tukrda@utu.fi 0449701 491

Kansi: Tuomas Dahlström Kuvassa: Säästöpossu

Painopaikka: Painosalama Oy Tykistökatu 4 A 20520 Ilmoitusmyynti: Lauri Havia lajaha@utu.fi 05046931 77

Pääkirjoitus

Vuonna 2014 ainejärjestötoiminta vei minut ja monen muun elsalaisen mennessään. Opiskelujen aikana kannattaa kerätä mahdollisimman paljon kokemuksia, jotka voivat auttaa niin työssä kuin elämässä yleensä. Ainejärjestötoiminta on yksi hyvä mahdollisuus oppia uutta ja solmia uusia kontakteja. Kuitenkin on tärkeää pitää huolta siitä, että opinnot etenevät ja oma terveys pysyy kunnossa, joten oikean tasapainon löytäminen on keskeistä. Vuosi on kulunut nopeasti upeiden hallitus- ja toimihenkilötovereiden kanssa. Minä ja muut taisimme tietämättämme noudattaa ohjetta: "Älä vain lue historiaa, vaan tee siitä." Yhdistyksemme otti suuria harppauksia tänä vuonna jokaisella osa-alueella. Tämän ansiosta yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi enemmän kuin monena aikaisempana vuotena yhteensä. Lehden osalta olen erityisen ylpeä värillisyydestä, nettijulkaisusta, jakelun parantumisesta ja yhdestä yliopiston tunnollisimmasta toimituskunnasta.

sekä yleistä tietoa sijoittamisesta. Lehdestä löytyy sekä professori Jukka Mähösen haastattelu talousnäkymistä että Hannes Snellmanin Senior Associate Anna-Maria Tammisen haastattelu hänen kokemuksistaan opiskelusta ja työskentelystä ulkomailla. Tämä käsissäsi oleva ELSA News -lehti on viimeinen ELSAssa päätoimittamani lehti. Kiitos kaikille, jotka olette kirjoittaneet, valokuvanneet ja oikolukeneet. Erityiskiitos sinulle lehden lukemisesta! Vuosi on ollut upea ja olen saanut viettää upeita hetkiä ihanien ihmisten kanssa. Toivotan seuraavalle päätoimittajalle onnea lehden tekemisessä ja ongelmien kohdatessa tiedät kenen puoleen voit kääntyä.

Tuomas Dahlström Päätoimittaja

Viimeisen lehden teema "Talous ja hyväntekeväisyys" on laaja ja se mahdollisti monipuoliset aiheet. Lehdestä löydät Unicefin hyvän tahdon lähettilään, näyttelijä Iina Kuustosen haastattelun, reportaasin kodittomuudesta

ELSA News

Puheenjohtajalta Vuosi ja samalla tämän vuotinen hallituskausi lähenee loppuaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hallituksen työmäärä olisi vähenemässä vaan pikemminkin päinvastoin. Uuden hallituksen perehdytys on täydessä vauhdissa, jotta he pystyisivät aloittamaan toimintansa tehokkaasti vallan vaihduttua. Lisäksi toimihenkilö- eli direktorihaku on kirjoitushetkellä käynnissä. Lehden ilmestyttyä haku on päättynyt ja valinnatkin jo tehty. ELSA Day oli marraskuun viimeisenä keskiviikkona. Päivän tarkoitus on olla koko ELSA-verkoston yhteinen päivä, jolloin jokainen ELSA-ryhmä järjestää jonkin ihmisoikeuksiin liittyvän tapahtuman. Turussa järjestettiin verenluovutustilaisuus. Vajaan parinkymmenen luovuttajan veri tuli varmasti tarpeeseen. Tämän vuoden osalta kirjoitushetkellä on jäljellä enää yksi tapahtuma, perinteiset pikkujoulusitsit.

tettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Saimme paljon aikaiseksi. Turusta tapahtumaan osallistui yli 20 henkilöä. Huikeaa! Odotan, että keväällä Turussa järjestettävästä NCM:stä tulee myös aivan mahtava. Tämä juttu jää hallituskauteni viimeiseksi. Voin todeta, että hallitusvuodesta saa aivan mielettömän paljon irti, jos siihen asennoituu oikein. Olen viettänyt ELSAn tapahtumissa ulkomailla noin neljä viikkoa. Lisäksi olen oppinut muun muassa ryhmädynamiikkaa, kokoustekniikkaa ja neuvottelutaitoa. Parasta on kuitenkin ollut uudet ystävät sekä koti-Suomesta että ympäri Eurooppaa!

Jussi Raitanen Puheenjohtaja

Marraskuussa pohjoismaisten ELSA-ryhmien edustajat kokoontuivat Ruotsissa Uppsalassa pohtimaan verkoston tilaa. Turusta oli hyvä edustus tapahtumassa ja Ruotsia lukuun ottamatta Suomen delegaatio oli suurin. Täytyy vielä todeta, että tilaisuus oli pohjoismaiseen tapaan hienosti järjestetty ja Uppsala on todellinen opiskelijalle tarkoitettu kaupunki. ELSA Finlandin NCM, National Council Meeting, eli ELSA Finlandin sääntömääräinen kokous järjes-

ELSA News

Haastattelussa näyttelijä Iina Kuustonen Haastattelimme lehteen näyttelijä Iina Kuustosta Unicefin hyvän tahdon lähettilään työstä. Kuustonen on useille suomalaisille tuttu monista TVohjelmista, mutta monelle maailman lapselle hän on tullut tunnetuksi nimenomaan hyvän tahdon lähettiläänä. Hänet nimitettiin lähettilääksi vuonna 2012 ja hän on ollut erittäin aktiivinen Unicefissa. Unicef eli Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lastenrahasto on kaikkien tuntema kansainvälinen järjestö. Se edistää lapsen oikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa. Järjestön päämaja sijaitsee New Yorkissa.

sopimusten toimeenpanossa. Oleellista Unicefin työssä on yhteistyö paikallisten viranomaisten, vaikuttajien sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Unicefin työ on sekä pitkän tähtäimen työtä että tarvittaessa hätäapua.

Unicef perustettiin 11. joulukuuta vuonna 1946 ja taustalla oli ajatus siitä, että järjestö tarjoaisi hätäapua toisen maailmansodan jälkeen Euroopan lapsille. Vuonna 1954 Unicefista tuli kiinteä osa YK:ta. Nykyään järjestö vaikuttaa yli 190:ssa maassa ja sen palveluksessa on yli 10 000 ihmistä, joista yli 8000 työskentelee kentällä.

Unicefin yhtenä keulakuvana toimivat Unicefin hyvän tahdon lähettiläät. He ovat henkilöitä, jotka hyödyntävät julkisuuskuvaansa järjestön hyväksi. Jokaisella maalla on omat hyvän tahdon lähettiläänsä, ja he osallistuvat erilaisiin kansallisiin projekteihin. Suomessa lähettiläitä on 14. Näyttelijä Iina Kuustonen nimettiin hyvän tahdon lähettilääksi vuonna 2012, ja hän on ehtinyt olemaan jo monessa mukana.

Unicefin toiminnan perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Unicefin tärkein tavoite on perusoikeuksien (terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan) takaaminen kaikille maailman lapsille. Järjestö suunnittelee ja toteuttaa kehitysohjelmia ja tukee eri valtioiden hallituksia kansainvälisten

ELSA News

Saimme mahdollisuuden haastatella Kuustosta hyvän tahdon lähettilään työstä. Millainen rooli mielestänne hyvän tahdon lähettiläällä on Unicefissa? "Minua koulutetaan ja briiffataan jatkuvasti Unicefin toimesta, jotta tietoni ovat ajantasalla ja voin hoitaa työtäni lähettiläänä parhaan kykyni mukaan. Olin juuri mielenkiintoisella matkalla Unicefin keskusvarastolla Kööpenhaminassa. Meitä oli Unicefin työntekijöiden lisäksi lähettiläitä, Unicefin vapaa-ehtoisia sekä feissareita. Näimme vaikuttavan, valtavan varaston täynnä lääkkeitä, koulukirjoja, rokotuksia ja muita hätäaputarvikkeita. Oli vaikuttavaa nähdä ensimmäiset hätäapupaketit, Kuvassa Iina Kuustonen jotka lähtivät suoraan Afrikkaan ebolaalueille. Ne sisältävät vedenpuhdistustabetteja, vedenkantoastioita, sekä saipmästä köyhyydestä. Ihmiset arvostavat puaa. Asioita, joita perheet tarvitsevat apua ja ovat ylpeitä oppimistaan asioiskipeiten." ta. Mosambikissa vierailin maaseudulla alueella, jolla oli yksi lääkäri ja lähes Kuustosen mukaan kohdemaissa ihmi200 000 asukasta. Tapasin Unicefin set suhtautuvat Unicefin apuun kiitollikouluttamia naisia, jotka toimivat sena ja kunnioittaen. Usein lapsien ikään kuin terveydenhoitajina kylissä. suurin unelma on päästä kouluun. He kiertävät majasta toiseen kertomas"Unicefin avulla koulunkäynti muutsa oppimaansa eteenpäin. He opettavat tuu mahdolliseksi ja koko elämä muutperheitä esimerkiksi käsihygienian tärtuu", kertoo Kuustonen. "Kouluun keydestä, minkä avulla pelastetaan laspääseminen on avain pois sietämättöten henkiä. Nämä naiset tulivat silmät

ELSA News

loistaen kertomaan minulle mitä he ovat oppineet, ylpeänä ammattitaidostaan", jatkaa Kuustonen. Kuustosen mukaan Suomessa ihmiset kuuntelevat mielellään juttuja hyvän tahdon lähettiläiden kokemuksista ja sen takia reissuilla kuvataan inserttejä kohtaamisista tavallisten ihmisten kanssa. "Uskon kestävään kehitykseen ja paras mitä me voimme täällä tehdä, on kerätä rahaa järjestöille, jotka tekevät työtä sen eteen", toteaa Kuustonen. Mitä erilaisia keinoja teillä on kan-

nustaa muita ihmisiä toimimaan lasten oikeuksien hyväksi? "Esimerkiksi Putoukseen oli mulle tärkeää yhdistää hyväntekeväisyys-näkökulma oman Unicef-jakson muodossa. Näen siinä myös kasvatuksellisen vastuun meillä tekijöinä. Ohjelmalla on paljon lapsikatsojia ja on tärkeää opettaa heillekin ihmisoikeuksista. Oma esimerkki on tärkein keinoni kannustaa ihmisiä mukaan. Hyväntekeväisyys on ihmisoikeuksien puolustamista, ja se on meidän jokaisen velvollisuus", kertoo Kuustonen.

Lapsilla pitää olla oikeus olla lapsia kriiseistä ja katastrofeista huolimatta. Kuvassa väliaikaismajoitus Filippiineillä.

ELSA News

Kuustonen sanoo olleensa jo pitkään kuukausilahjoittaja ennen kuin hänestä tuli hyvän tahdon lähettiläs: "Saan itse siitä hyvän mielen ja paremman omantunnon." Kuustonen on myös kiitollinen ja ylpeä pestistään lähettiläänä: "Saan avartaa maailmankuvaani sen kautta ja taistella minulle tärkeiden asioiden puolesta. Jokaisen lapsen tulisi saada mahdollisuus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja turvalliseen lapsuuteen. Se ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan lasten oikeus", linjaa Kuustonen. Näyttelijän mukaan kaikkien suoma-

laisten lähettiläiden välillä on hyvä ja lämmin tunnelma. Hänen mukaansa lähettiläät tukevat toisiaan: "Meitä yhdistää lisäksi halu tehdä oma osuutemme sen eteen, että maailmasta tulisi parempi paikka." Iina Kuustosella on paljon kokemuksia hyvän tahdon lähettiläänä, mutta mitkä ovat hänen parhaat kokemuksensa hyvän tahdon lähettiläänä? "En ikinä unohda kohtaamisia ihmisten kanssa kenttämatkoilla. Ne ovat jättäneet minuun jäljen ja muuttaneet

Kuvassa joukko suomalaisia hyvän tahdon lähettiläitä.

ELSA News

Iina Kuustonen vieraili Mosambikissa. Maaseudulla, jossa Kuustonen vieraili, oli vain yksi lääkäri 200 000 asukasta kohden. minua. Yksi rankimmista paikoista oli tavata ikäiseni nainen, jonka lapsi oli kuollut malariaan. Malaria olisi helposti estettävissä kolmen euron moskiittoverkolla, mutta siitä ei ole ihmisillä tietoa. Se on kohtuutonta", kertoo Kuustonen kokemuksistaan. Kuukausilahjoittaminen on hyvin helppo ja yksinkertainen tapa auttaa maailman lapsia. Lahjoitettavat summat ovat meille pieniä, mutta niillä saadaan paljon aikaan kohdemaissa.

tä mukaan järjestön toimintaan? "On hassua, että kuukausilahjoittaminen tai Unicefin kaltaisen järjestön toimivuutta kuulee vieläkin joskus kyseenalaistettavan. Tutkimukset kuitenkin todistavat työn vaikutukset: lapsikuolleisuus on lähes puolittunut parissakymmenessä vuodessa. Siinä työssä minä haluan olla mukana", päättää Kuustonen.

T.D

Kuvat: Suomen Unicef

Mitä Kuustonen haluaa vielä lopuksi sanoa niille, jotka pohtivat lähtemis-

ELSA News

Study Visit eli oikkarit Krakovassa Eräs ELSA Turun tapahtumakalenterin kiistattomista kohokohdista on vuosittain järjestettävä Study Visit eli opintomatka jonnekin päin Eurooppaa toisen ELSA-paikallisryhmän vieraaksi. Tänä vuonna matkakohteeksi oli valikoitunut historiallinen Puolan Krakova ja 12 turkulaisen oikkarin matka kohteeseen alkoi sunnuntaina 2.11 Turun lentokentältä. Tänä vuonna opintomatkalle osallistui 12 opiskelijaa, kymmenen fuksin turvana ja tukena olivat allekirjoittanut ja ihana AA-direktorimme Pinja. Lensimme Turusta Gdanskiin, jonka jälkeen matkustimme Puolan halki bussilla. Paikallisen onnibussin sisustusta 11,5h ihailtuamme saavuimme vihdoin Krakovaan, jossa majoittajamme olivat tulleet meitä vastaan ja pääsimme kaikki sujuvasti nukkumaan. Aamulla varsi-

nainen ohjelma alkoi opastetulla vierailulla Krakovan käräjäoikeuteen kokeneen naistuomarin kuljettaessa meitä eri tyyppisissä oikeussaleissa. Seuraavaksi vuorossa oli Schindelin tehdas ja natsimiehityksestä kertova museo sekä vierailu Krakovan entisiin juutalaiskortteleihin. Kaupunkia tuli nähtyä varsin monelta kantilta paikallisten opiskelijoiden opastaessa meitä kaduilla, joita ei virallisiin turistikier-

ELSA News

tutustuimme Wawelin linnaan, paikalliseen Caloniaan ja muutamiin kirkkoihin vanhassa kaupungissa. Illansuussa punainen polskibus lähti kuljettamaan väsynyttä porukkaa kohti Gdanskia ja sieltä Turkuun suuntaavaa lentoa.

roksiin sisällytetä. Illalla osallistuimme ELSA Krakovan kokoukseen, jonka jälkeen jatkoimme iltaa paikallisten suosimaan drinkkibaariin aivan keskelle vanhaa kaupunkia. Tiistaina vuorossa oli vierailu Collegium Maiukseen eli Euroopan toisiksi vanhimpaan yliopistoon, Pohjoismaiden konsulaattiin, modernin taiteen museoon sekä luento sovittelumenettelystä. Illalla jatkoimme tutustumista paikalliseen kulttuuriin ruuan ja juoman parissa jatkaen iltaa yökerhon tanssilattialle reivaamaan. Keskiviikkona koitti matkan odotetuin osuus, eli vierailu Auscwitchin keskitysleirille. Päivä kului erittäin nopeasti valtavaan keskitysleiriin auringonpaisteessa tutustuessa ja oppaan kertomuksia kuunnellessa. Keskitysleiri konkreettisena omien silmien edessä ja jalkojen alla veti koko porukan melko hiljaiseksi. Illalla kokoonnuimme katsomaan elokuvaa ja nauttimaan juotavia osan porukassa jatkaessa yötä vielä karaokebaarien puolelle. Torstaina

Matka onnistui kokonaisuutena omasta mielestäni ja osallistujien palautteen mukaan oikein mukavasti. Puolalaiset kotimajoittajat olivat erittäin vieraanvaraisia, ohjelma hyvin järjestetty, seura mitä parhainta ja kaiken kukkuraksi viina erittäin halpaa. Viiden päivän reissua ei oltu myöskään hinnalla pilattu: 50 euroon sisältyivät matkat, majoitukset, vierailukohteet ja kaksi ruokaa päivässä. Olen ollut mukana kahdella Study Visitillä, ja koen ne ehdottomasti erääksi parhaimmista eduista mitä ELSA Turun jäsenellä on hyppysissään. Seuratkaa tiedotusta ja lähtekää innolla mukaan johonkin Eurooppalaiseen yliopistokaupunkiin Nooran ja Elinan opastuksella ensi keväänä!!

Johanna Kirveskoski

Kuvat: Noora Wilen

ELSA News

ICM Bodrum ELSA Internationalin viimeisin International Council Meeting (ICM) järjestettiin lokakuun puolessa välissä Turkin Bodrumissa. ELSAn ylimpänä päättävänä elimenä tapahtumassa käsiteltiin muun muassa Brysselissä työskentelevän täysipäiväisen hallituksen eli International Boardin (IB) täyttämättä olevan hallituspestin täyttö ja sääntömuutosehdotuksia sekä keskusteltiin ELSAn tulevaisuuden haasteista ja uusista kehityssuunnista. ICM järjestetään kahdesti vuodessa: syksyllä ja keväällä. Mitä ICM sitten oikein tarjoaa osallistujilleen: tylsää kokoustelua vai upeita juhlia hiekkarannoilla? Päivät koostuvat melko pitkälti workshopeista, joissa käsitellään eri aihealueiden haasteita ja uusia kehityssuuntia. Pienissä ryhmissä workshopit tarjoavat hyvän mahdollisuuden jauhaa englantia virheistä välittämättä ja kehittää kielitaitojaan muun ryhmätyöskentelyn ohella. Vaikka workshopit jakautuvat eri osa-alueisiin ELSAn toimihenkilöiden tehtävänkuvauksien mukaan, löytyy sieltä varmasti jotakin kiinnostavaa ohjelmaa kaikille. Bodrumissa saimme nauttia myös workshopeista auringonpaahteessa rannalla. Ei se liian vakavaa ole. Workshopien ohella päiväohjelmaa tarjoaa ELSA Internationalin varsinainen sääntömääräinen kokous, joka on jaettu kolmelle päivälle. Tällöin kaikki tapahtuman osallistujat heittävät pukunsa päälle ja suunnistavat isoon

saliin jauhamaan päätöksiä läpi. Tällä kertaa valittiin muun muassa kevään 2016 ICM isäntä sekä äänestettiin sääntömuutosehdotuksista. ICM:n parasta antia on kuitenkin iltaohjelma eli sosiaalinen ohjelma, josta löytyy jokaiselle jotakin. Unta saa, jos haluaa. Osa kuitenkin jättää mielihyvin nukkumisen ensi viikolle ja nauttii täysin siemauksin juhlista, jatkoista ja jatkojen jälkeisestä ajasta. Saimme nauttia muun muassa upeasta baarilaivasta, joka oli tehty varta vasten yökerhoksi sekä haahuilla hotellin sokkeloiden läpi pois hotellin omasta yökerhosta. Koska näitä kokemuksia rahalla ei voi ostaa, toivottavasti saamme Suomesta monta uutta osallistujaa seuraavaan ICM:ään 19.-26.4.2015 Romaniassa.

Lauri Havia

ELSA News

Onnea osakkeista juristeille? Pörssilistautuminen ja julkinen kaupankäynti ovat sijoittajien kannalta hyvä asia, koska markkinoilla osake tulee tehokkaasti hinnoitelluksi. Tällöin sijoittajan on helpompi verrata tuottoja ja riskejä. Jo listautumisantivaiheessa sijoittaja ottaa riskin siitä, että yrityksestä ei sen listalle tullessa maksetakaan samaa kuin millä hinnalla osakkeet olivat myynnissä osakeannissa. Pörssilistalla oleviin osakkeisiin liittyy riskejä. Yhtiön tulos voi heikentyä leudon talven tai globaalin finanssikriisin tuloksena. Kaikista sijoittamiseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta on kuitenkin olemassa järkeviä syitä, miksi osakkeisiin kannattaa sijoittaa: 1) Pitkällä aikavälillä osakesijoittaminen peittoaa muut sijoitusmuodot.. Tämä ei ole pelkkää teoriaa. Toteutuneet tuotot sekä ulkomailta että suomalaisilta markkinoilta osoittavat, että osakkeiden tuotot ovat pitkällä aikavälillä olleet korkeampia kuin muiden sijoituskohteiden. 2) Osakkeiden avulla voi hajauttaa riskiä. Osakkeiden hinnat liikkuvat eri tavalla kuin muiden sijoitusvaihtoehtojen, esim. joukkovelkakirjalainojen ja eri osakkeidenkin hintakehitys eroaa toisistaan. Kun sijoitussalkkuusi kuuluu erityyppisiä kohteita, voit hajauttaa riskiä. Jos esimerkiksi jokin toimiala tekee tappiota, toinen toimiala voi toimia voitolla ja korvata tämän tappion salkussasi. Voit hajauttaa riskiä sekä kohteellisesti että ajallisesti.

3) Osakkeen saa helposti myytyä ja ostettua. Osakkeiden markkinahinta näkyy päivän lehdissä ja reaaliaikaisena esimerkiksi internetissä. Osakkeiden vaihto onnistuu helposti osakevälittäjän verkkopalvelussa. Tällainen on esimerkiksi Nordnet-pankin tarjoama palvelu. Voit laittaa myyntihinnaksi hieman alemman kuin yleinen markkinahinta ja ostohinnaksi hieman ylemmän. Näin saat tehtyä kaupat hyvin nopeasti. Normaalilla markkinahinnalla vaihto kestää hieman kauemmin, mutta harvemmin päivää kauemmin kuitenkaan. 4) Sijoituksesi arvo riippuu muustakin kuin korkotason kehityksestä. Vaikka korot laskevat, osakkeiden arvo saattaa silti nousta. Korkojen laskun seurauksena sijoitetaan enemmän osakkeisiin, jolloin osakkeiden arvo nousee. Myös yrityksen tulosnäkymät ja toiminta vaikuttavat osakekurssiin. 5) Osakesäästäminen lisää talouselämän tuntemusta.. Osakesijoittaminen on sekä hyödyllistä että mielenkiintoista. Osakesalkun arvon kehittymistä voi seurata päivittäin tai vaikka vain kerran vuodessa. Osallistut sijoittamalla koko kansantaloutemme kehittymiseen.

Maija Terho ELSA News

Talousjärjestelmä, anarkia ja hyväntekeväisyys Nykyinen globaali talousjärjestelmä perustuu markkinoiden toimintaan. Vapailla markkinoilla hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tehokkain järjestelmä perustuu vaihtokauppaan ja erikoistumiseen. Markkinoiden epätasapaino johtaa hintamekanismin kautta uudelleen allokointiin. Hintamekanismi on voimakas, samoin kuin erikoistuminen. Taloudellinen tehokkuus ei taas kerro varallisuuden jaosta mitään. Markkinoilla on pyrkimys keskittyä. Jos toimiala keskittyy yhden yrityksen käsiin, on kyse monopolista. Monopoli on markkinoiden kannalta tehoton. Monopoli estää muiden yritysten tulon markkinoille ja monopolihinta on korkeampi kuin vapaassa kilpailussa. Tehokkaat markkinat eivät sinällään kerro tulonjaosta ja oikeudenmukaisuudesta mitään. Siksi valtiovallan pitää asettaa raamit toiminnalle. Laeilla säädellään markkinoiden toimintaa, pelisääntöjä, määrätään valvonnasta sekä asetetaan sanktioita. Verotuksella voidaan vaikuttaa hintamekanismiin, mutta yleisemmin verotuksella kerätään julkiselle vallalle varoja ja tasoitetaan tuloeroja. Verotuloilla maksetaan kaikki julkishyödykkeet, hyödykkeet, joita markkinoilla ei ehkä muuten tuottaisi. Koulutus on yksi tarpeellinen julkishyödyke.

Yhä yleisempi ilmiö on talouskokousten yhteydessä tapahtuvat mielenosoitukset. Mielenosoituksia on alkanut olla Suomessakin itsenäisyyspäivinä. Anarkistit keskittyvät suuntaamaan vahingot pääomaan. Joka kodin Sivistyssanaston määritelmien mukaan: ”A Anarkia tarkoittaa sekasortoa ja hallituksettomuutta. Anarkismi on yksilöiden täydellistä vapautta tavoitteleva suuntaus. Anarkisti on anarkismin kannattaja”. Ylen Pressiklubissa 5.12.2014 anarkistiksi itsensä esitellyt henkilö vastusti myös ihmisten välisiä hierarkioita. Suomessa on perustuslain mukaan mielipiteen vapaus. Perustuslaki määrää myös hyväksyttävät hierarkiat. Anarkistit (tai hulinoitsijat) halusivat hajottaa itsenäisyyspäivänä omaisuutta. Minusta perustuslaki takaa 15 §:ssä omaisuuden suojan lauseella ”Jokaisen omaisuus on turvattu.”

ELSA News

Vuoden 1983 Nobelin kirjallisuuden palkinnon voittaja William Golding (1911 – 1993) on tarkastellut ryhmäilmiöitä teoksessaan The Lord of Flies, 1954, suomeksi Kärpästen herra. Teoksessa lumoavalle saarelle on pudonnut joukko englantilaisia koulupoikia. Saari vaikuttaa paratiisilta. Joukko organisoituu ja valitsee johtajakseen asiallisen Ralphin. Ryhmä sopii pelisäännöistä. Ralph on valittu johtaja, simpukka tarkoittaa oikeutta puhua, sitten rakennetaan majat sekä ylläpidetään merkkitulta. Sääntöjä ei kuitenkaan pystytä valvomaan eikä yhteisöllä ole sanktioita. Tapahtuu niin, että poikajoukosta osa alkaa metsästää Jack Merridewin johdolla. Metsästys tuo lihaa poikajoukolle, mutta siitä muodostuu itsetarkoitus ja tietynlainen riitti. Suurin osa pojista liittyy metsästäjiin, jotka alkavat vainota jäljelle jääneitä. Vastuuntuntoinen lihava poika Possu saa lopulta surmansa. Ralph, joka brittiläiseen tapaan ei tingi johtajuudestaan, joutuu metsästäjien takaa-ajamaksi ja taistelee elämästään. Kirja päättyy englantilaisten upseerien eli aikuisten väliintuloon. Goldingin luoma ryhmä ei siis pystynyt pitämään järkevistä säännöistään kiinni. Se ei pystynyt vaihtokauppaan eikä tasaamaan resurssejaan. Metsästys jäi Jackin ryhmän monopoliksi. Vanhoista säännöistä luovuttiin, mutta uusia ei tehty. Uudessa ryhmässä kaikilla oli sotamaalaus ja keihäs, lisäksi lihakesteissä harrastetiin transsitanssia, ryh-

mähenki oli voimakas. Metsästäjien ryhmässä Roger –niminen poika saa vastuutonta valtaa ja toisaalta Possuun kohdistui voimakasta syrjintää, joka päättyy hänen kuolemaan. Kärpästen herra on fiktiota. Jo puulaakisarjan jääkiekko-ottelun seuraaminen osoittaa, että pelkästään säännöt eivät takaa aina rehtiä kamppailua. Tarvitaan kolme tuomaria ja joskus pelin jälkeen selvitellään epäselviä tilanteita. Taloushistoria osoittaa, että ulkomaankauppa ja erikoistuminen ovat tehokkaita tapoja aikaansaada varallisuutta. Yhteiskunnan pitää kontrolloida taloudellista ympäristöä lainsäädännöllä ja valvonnalla, millä edellytyksillä luonnonvaroja saa käyttää, mitkä oikeudet ovat työvoimalla ja mitkä pelisäännöt ovat markkinoilla. Verotuksella toisaalta ylläpidetään julkisia hyödykkeitä, jotka voivat hyödyttää kaikkia, mutta joita kenenkään yksin ei kannata ylläpitää. Verotus on myös tapa rahoittaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Hyvinvointivaltion pohjana on demokraattinen avoin perusoikeudet laeissaan tunnustava valtio, jossa on omaisuuden suoja ja yrittämisen vapaus, mutta jossa pidetään huolta heikommasta verotuksen ja lainsäädännön avulla.

Jocke Bökker

Kirjoittaja on Jokken kirjanurkan sivutoiminen blogisti ja jonka Pro Gradu -työ on käsitellyt veronkiertoa ja pimeän talouden kokoa.

ELSA News

Opiskelu ja työskentely ulkomailla avartaa ELSA News haastatteli Hannes Snellmanin Senior Associate Anna-Maria Tammista, jolla on kattavaa kokemusta sekä opiskelusta että työskentelystä ulkomailla. Anna-Maria Tamminen on 34-vuotias riidanratkaisuun keskittynyt asianajaja, entinen kilpa-aerobicvalmentaja ja innokas maantiepyöräilijä. Hän työskentelee Hannes Snellmanin Dispute Resolution -ryhmässä Helsingissä, mutta tekee myös töitä yhdessä Tukholman ja Venäjän toimistojen kanssa. Tamminen valmistui Turun yliopistosta vuonna 2006 ja aloitti työuransa Lontoossa kansainvälisen asianajajatoimiston palveluksessa heti valmistumisen jälkeen. Neljän Lontoon vuoden jälkeen hän suoritti LL.M. -tutkinnon USA:ssa, josta palasi Suomeen kolmisen vuotta sitten. Missä päin maailmaa olet opiskellut ja työskennellyt? Tamminen: Juridiikkaa olen opiskellut Suomen lisäksi Wienissä, Itävallassa ja New Yorkissa, USA:ssa. Lähdin Wieniin CIMO -harjoittelijaksi tekemään EU-tukipäätöksiä Itävallan maatalousministeriöön kesällä 2004, jonka jälkeen jatkoin opiskelujani Erasmus -vaihto-opiskelijana Wienin yliopistossa. Osallistuin Wienin yliopiston joukkueessa Willem C. Vis International Commercial Arbitration Moot Court -kilpailuun, jonka ansiosta sain harjoittelupai-

kan kansainvälisestä asianajotoimistosta Lontoosta. Palasin Wieniin kirjoittamaan graduni samalla, kun tein tutkimustyötä itävaltalaiselle asianajotoimistolle. Valmistuttuani palasin töihin aikaisempaan harjoittelupaikkaani Lontooseen, jossa tein töitä pääasiallisesti kansainvälisten välimiesmenettelyjen parissa – töiden kautta tulivat tutuiksi useat keskieurooppalaiset oikeuskulttuurit ja kaupungit. Mielenkiintoisin välimiesmenettely, jonka parissa työskentelin, oli kuitenkin nk. Abyei Arbitration, jossa edustimme Etelä-Sudanin kapinallisjoukkojen muodostamaa puoluetta Bashirin hallitusta vastaan itsenäistyvän Etelä-Sudanin ja Sudanin välisessä rajakiistassa. Miksi halusit lähteä ulkomaille? Tamminen: Olen viettänyt noin puolet elämästäni ulkomailla – olen käynyt koulua tai yliopistoa viidessä maassa viidellä eri kielellä, joten kansainvälisyys on aina ollut iso osa elämääni. Minulle oli itsestään selvää, että lähtisin Erasmus-vaihtoon – ainoa kysymys liittyi siihen, mihin maahan suuntaisin. Suuri osa lukiokavereistani IBlukiosta oli myös suunnannut opiskele-

ELSA News

yhdistää itselleni tärkeitä asioita ja hyödyntää oppimaani, kuten kielitaitoa ja eri kulttuurien välistä ymmärrystä. Tänä päivänä olen onnellinen siitä, että voin omalla panoksellani auttaa suomalaisyrityksiä heidän kansainvälisissä riidoissaan.

Kuvassa Anna-Maria Tamminen maan ulkomaille ja olin kuullut heiltä paljon hyvää opetusmetodeista ulkomaisissa yliopistoissa. Töiden saaminen Lontoosta oli osittain sattumaa ja samanaikaisesti unelmieni täyttymys, joten en epäröinyt hetkeäkään tarttua mahdollisuuteen, kun minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä Lontooseen töihin. Yhdysvaltoihin lähdin tekemään jatko-opintoja kahdesta syystä: olin aina halunnut opiskella amerikkalaisessa yliopistossa, jossa on käytössä sokraattinen opetusmetodi ja halusin myös suorittaa New Yorkin osavaltion asianajajatutkinnon, joka on vähän niin kuin asianajoalan kansainvälinen ajokortti. Miten kansainvälinen opiskelu- ja työkokemus on vaikuttanut uraasi? Tamminen: Ilman ulkomaan kokemuksiani en olisi löytänyt omaa alaani eli kansainvälistä riidanratkaisua. Kansainvälisten kokemusten kautta olen löytänyt ammatin, jossa saan

Miten opiskelu ulkomailla eroaa Suomesta? Tamminen: Opiskelutapoja on varmasti yhtä monia kuin on maita ja yliopistojakin, mutta keskeisimpinä eroina pidän opetuksen suullisuutta, ryhmätyöskentelyä ja sokraattista metodia. Pidän erityisesti amerikkalaisesta opetustavasta. NYU:ssa opetettiin varsin rajallisesti voimassaolevan lainsäädännön sisältöä, mutta sitäkin enemmän opetettiin oikeudellista ajattelua ja argumentointia. Näistä taidoista on tämän päivän muuttuvassa maailmassa paljon enemmän apua kuin siitä, että keskittyisimme lakitekstin pänttäämiseen. Opetuksen suullisuus oli keskeisessä roolissa sekä Yhdysvalloissa että Wienissä. Luennoille valmistauduttiin lukemalla materiaali etukäteen ja keskustelemalla siitä luennoilla. Koska argumentoimaan oppii vain harjoittelemalla, suosittelen myös kaikille Suomessa opiskeleville osallistumista kursseille, jotka edellyttävät myös suullista esiintymistä, kuten esim. Moot Court –kilpailut. Tentit olivat myös hyvin erilaisia ulkomaisissa yliopistoissa. Koska kaikki materiaali oli opiskeltu jo valmistautuessa luennoille, koostui tenttiin valmistautuminen lähinnä

ELSA News

kertaamisesta joko yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Wienissä järjestettiin myös suullisia tenttitilaisuuksia, joissa professori pystyi hyvin testaamaan, mitä opiskelija oli oikeasti ymmärtänyt ja mitä ei. Yhdysvalloissa taas osallistuin hyvin erilaisiin tentteihin kahden viikon pituisista ’take home exam’ –tenteistä tavallisempiin luentosalitentteihin. Tenteille oli kuitenkin tyypillistä se, että niissä sai hyödyntää kaikkea kurssiaineistoa ja niissä pyydettiin soveltamaan kurssilla opittua johonkin tentissä esiteltyyn ongelmaan. Useissa tenteissä oli myös tiukat sana- ja aikarajat, jotka opettivat tiivistämään ja kiteyttämään sanomaansa. Entä eroaako työkulttuuri ulkomailla suomalaisesta? Tamminen: Väittäisin, että työkulttuurit ovat keskenään erilaisia, mutta erot syntyvät muistakin seikoista kuin valtioiden rajojen perusteella. Asianajotoimistojen kulttuureissa on mm. paljon samaa, vaikka työskentelisi Helsingissä, Wienissä tai Lontoossa. Eroavaisuuksiin vaikuttaa enemmänkin työn sisältö sekä työpaikan kansainvälisyys- ja moninaisuusaste. Mitä enemmän yhdellä työpaikalla on ihmisiä eri maista ja kulttuureista ja mitä moninaisimmin taustoin, sitä enemmän tällaisella työpaikalla on keskustelua ja kyseenalaistamista. Sekä Suomessa että Itävallassa, jossa ulkomaiset työntekijät ovat etenkin asianajotoimistoissa harvinainen näky, olen tör-

männyt ”yhden totuuden” -ajattelumalliin, jossa ei enää pysähdytä miettimään, miten asioita voitaisiin tehdä toisin tai paremmin, koska siihen ei ole pakottavaa tarvetta. Suomalaisessa työkulttuurissa on mielestäni kuitenkin paljon hyvää – koulutukseen perustuvaa hierarkiaa esiintyy muun muassa vähemmän kuin joissakin muissa maissa ja suomalaisilla on keskimäärin hyvä työmoraali. Perhe-elämän yhdistäminen työuraan on täällä myös huomattavasti helpompaa kuin monessa muussa maassa. Miten hyvin tutkinto Suomessa valmentaa ulkomailla opiskeluun/työskentelyyn? Tamminen: Tärkeintä, mitä suomalainen yliopisto opetti minulle, oli ottamaan asioista selvää ja etsimään omaa polkuaan. Opiskeluaikanani ei ollut henkilökohtaisia opintosuunnitelmia, jonka seurauksena kukaan ei seurannut opiskelijoiden edistymistä tai valmistumista. Tämä opetti omatoimiseksi ja päättäväiseksi – kaksi ominaisuutta, joista on ollut kansainvälisessä kilpailussa paljon hyötyä. Suomesta pääsee maailmalle, kun vain haluaa sinne tarpeeksi ja on valmis tekemään töitä asian eteen. Sisällöllisesti suomalaisesta tutkinnosta on kuitenkin rajallisesti apua, jos haluaa maailmalle töihin. Juristina on kuitenkin tärkeää, että on hankkinut kannuksensa yhdessä maassa, jolloin pystyy vertaamaan lainsäädännön sisältöä toisen maan vastaa-

ELSA News

vaan lainsäädäntöön. Jos jonkun lukijan tavoitteena on kuitenkin hankkiutua töihin tiettyyn maahan tai tietylle sektorille, jolla sopimukset tehdään pääosin esim. Englannin lain alla, niin suosittelisin tutkinnon suorittamista myös ulkomailla. Mistä ominaisuuksista tai kyvyistä on erityisesti etua ulkomailla opiskelussa ja työskentelyssä? Tamminen: Kielitaidosta, nopeasta sopeutumiskyvystä, ennakkoluulottomuudesta ja seikkailumielestä. Eniten ehkä kuitenkin siitä, että oppii, että on vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita – Suomi on sen verran pieni maa, että täällä helposti uskotaan ”yhteen totuuteen”. Kuinka vaativia opinnot ulkomailla ovat verrattuna suomalaiseen yliopistoon? Tamminen: Luulen, että opintojen vaativuus on aina suhteellinen seikka. Esimerkiksi NYU:ssa kaikille luennoille oli valmistauduttava todella hyvin, joten yhtä kurssia varten tein kyllä huomattavasti enemmän töitä kuin Suomessa, mutta toisaalta hyöty oli myös sen mukainen. Kielen osalta vastaus riippuu varmaan siitä, kuinka hyvin operoi milläkin kielellä. Itse olen aloittanut työurani ulkomailla, joten ajattelen usein juridisia konstruktioita englanniksi, joten en osaa miettiä asiaa siltä kannalta. Pystyäkseen opiskelemaan substanssia täysipainoisesti on kuitenkin ensin hallittava kieli, joilla opintoja tekee.

Mitä vinkkejä haluaisit antaa ulkomailla opiskelua tai työntekoa suunnittelevalle? Tamminen: Ensimmäiseksi kehottaisin kaikkia lähtemään vaihtoon ihan vain siksi, että laajentaa maailmankuvaansa ja oppii, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Suosittelisin myös opiskelemaan vaihdossa jotain sellaista, mitä Suomessa ei ole tarjolla ja sen kautta laajentamaan osaamistaan vielä vähän enemmän. Ikinä ei tiedä, mitä osaamista yhdistelemällä syntyy uusi urapolku. Toiseksi haluan todeta, että sille, joka haluaa jotain tarpeeksi, löytyy myös tie. Tarkoitan tällä sitä, että maailma on mahdollisuuksia täynnä ja niitä mahdollisuuksia kannattaa etsiä. Jos olet innostunut jostain yhdestä tietystä asiasta ja sitä tutkii jokin tietty henkilö toisella puolella maapalloa, voin luvata, että tämä henkilö mielellään vähintään antaa vinkkejä siihen, miten ko. alalla pääsee eteenpäin, ellei sitten kirjoita suoria referenssejä tai tarjoa apuaan muulla tavalla. Maailma on myös täynnä rahoitusta, jonka voi saada, kun sitä ymmärtää etsiä. Lopuksi todettakoon, että suomalaiset pärjäävät maailmalla kyllä. Älkää siis antako tunnettujen yliopistojen statuksen tai hakuprosessin lannistaa itseänne. Lähtekää ihmiset maailmalle ja palatessanne Suomeen, tuokaa osaamisenne muiden käyttöön!

Lauri Havia ELSA News

Yö kadulla - kodittomuus Suomessa asuu noin 8000 koditonta. Luku on varsin iso. Yli puolet asunnottomista asuu Helsingissä. Osa asunnottomista on yksinäisiä ja osa on kokonaisia perheitä. Pääsin kokemaan yhden yön ajaksi, millaista on viettää yö kylmässä kadulla. Yhden yön viettäminen kadulla minulle tuntemattomien ihmisten kanssa on yksi elämäni opettavimmista kokemuksista ja sain kuulla kiinnostavista kokemuksista hyvin erilaisilta ihmisiltä. En ollut unohtanut avaimiani kotiin, vaan kyse oli tarjoustuotteen jonotuksesta ja siten omasta päätöksestä. Tämä oli oiva tilaisuus tehdä myös tutkivaa journalismia, kun noin 500 euroa maksavia älypuhelimia myytiin eurolla ja niiden saaminen edellytti saapumista paikalle ilta yhdentoista aikaan ja odottamista ulkona kylmässä aamu seitsemään asti, sillä vain 20 ensimmäistä henkilöä sai tuotteen. Moni asia teki yöstä varsin jännittävän. Tarjoustuotteita saapui jonottamaan jo illalla muitakin ihmisiä, minkä lisäksi jouduin kohtaamaan lukuisia yöllisiä kulkijoita, kun vietin yöni lähellä Kauppatoria. En nukkunut yhtään. Onneksi olin saapunut paikalle lämpimissä vaatteissa, sillä jo illalla oli pakkasta. Puoleenyöhön mennessä paikalle oli saapunut yhteensä 20 ihmistä. Tapasin yön aikana sekä suomalaisia että ul-

komaalaistaustaisia ihmisiä, joista osa tuli köyhistä olosuhteista. Minulle kävi pian selväksi, että kadulla vallitsee eri säännöt kuin mihin olen opiskelupaikassani tottunut. Jos olet osana ryhmää, niin vahvimmat sanelevat säännöt. Myöskään teräaseet eivät ole epätavallisia. Pähteiden käyttö on suurta. Kadulla oleminen poikkesi hyvin paljon siitä elämästä, johon olen tottunut. Lisäksi kylmä ja unettomuus vaikuttavat nopeasti ihmiseen. Kodittomuus on syöksykierre, josta on vaikea päästä pois. Suurin osa kodittomista on vanhoja suomalaisia miehiä tai nuoria naisia. Päihdeongelmat ja työttömyys yhdistävät usein heitä. Myös masennus ja mielenterveys voivat olla ongelmia. Tilastojen mukaan kodittomat voivat tehdä todennäköisemmin rikoksia rahapulassa ja toisaalta joutua todennäköisemmin itse rikoksen kohteeksi. Kodittoman arki ei ole kovin ruusuista. Ei ole välttämättä paikkaa mihin mennä, ei ole välttämättä ketään ihmistä,

ELSA News

jonka puoleen voisi kääntyä, ei ole välttämättä mitään tekemistä eikä elämää voi suunnitella kovin pitkälle eteenpäin. Jokainen päivä on oma taistelunsa. Yöt ja erityisesti talviyöt ovat vaikeita, sillä sisätilat ovat pääsääntöisesti kiinni. Kuitenkin kodittomille tarjotaan erilaisia paikkoja, joissa yöpyä. Kuitenkin tällöin elämä on hyvin epävakaata. Näin termit asunnottomuus ja kodittomuus voidaan erottaa. Vaikka olisi katto pään päällä, se ei välttämättä tunnu kodilta. Kaikille väliaikaismajoitusten paikkoja ei kuitenkaan riitä. Asunnottomuus ei ole aina oma valinta, vaan usein asunnottomat ovat olosuhteiden uhreja. Minun on vaikea käsittää miten hyvinvointivaltiossamme voi olla kodittomia ihmisiä, jotka eivät saa ollenkaan tai ai-

noastaan hyvin vähän tukea yhteiskunnalta. Kodittomat etsivät toisinaan ilman pahaa tarkoitusta yösijaa kerrostalojen rappukäytävistä, jolloin ihmiset soittavat poliisin. Talvella asunnottomien tilanne on kaikkein vaikein, sillä kesäisin voi pääsääntöisesti olla ulkonakin. Jos edes osa yhteiskunnallisesta keskustelusta suunnattaisiin asunnottomuuteen, olisi se mahdollista ratkaista. Vuonna 2008 hallitus aloitti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, joka jatkuu vuoteen 2015 asti. Asunnottomuutta on pystytty ajoittain vähentämään, mutta nykyinen taloustilanne on pahentanut tilannetta entisestään.

T.D

ELSA News

H aas tattel u s s a p rofes s ori J u kka M äh ön en ELSA News sai tilaisuuden haastatella Jukka Mähöstä, tiedekunnan dekaania ja professoria. Keskustelimme sekä talouden että tiedekunnan nykyisestä tilanteesta.

Yritykset joutuvat sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin erilaisin toimin. Myös oikeustieteellisen koulutuksen on vastattava erilaisiin haasteisiin. Tiedekunnan dekaanin Jukka Mähösen mielestä yliopistossa sekä teorioita että käytännön taitoja opiskelemalla voi saada hyvät työelämän valmiudet. Käytännönläheisten kurssien tarjoaminen tulee lisääntymään. "Osa juristien kohtaamista kysymyksistä on kuitenkin puhtaasti teoreettisia. Jos osakeyhtiön hallitus kysyy onko joku toimi osakeyhtiölain mukainen vai ei, on juristin vastattava siihen rehellisesti", kertoo Mähönen. Tietyt reunaehdot ovat teoreettisia. Ne eivät saa kuitenkaan olla liian mekaanisia, sillä muuten robotit tekevät kohta työmme. Kirjanpidon osaamisesta on myös hyötyä työelämässä. "Taseen ja tilin-

päätöksen ymmärtämisestä on hyötyä. Kun pohditaan talousrikollisuutta, pitää tietää esimerkiksi mitä käsitteet yritys ja kirjanpito tarkoittavat", kertoo professori. Mähösen mukaan moni yliopistossa opittu teoria tulee tarkemmin tutuksi työelämässä. Teoriat liittyvät myös koko yhteiskuntaan niin poliittisesti kuin taloudellisesti. "Verotuksen vaikutukset tiedetään hyvin tarkkaan, kuten myös tulonsiirtojen merkitys", kertoo Mähönen. Osa ratkaisuista on kuitenkin ideologioihin liittyviä ja poliittiset visiot halutaan viedä läpi eikä kaikkia seikkoja oteta huomioon. Kaupallinen avoimuus liittyy myös muuhun avoimeen yhteiskuntaan. Tämä on professorin mukaan nähtävissä esimerkiksi Kiinan suhteen. "Kiina joutuu vähävähältä avaamaan oviaan myös muiden asioiden suh-

ELSA News

teen. Rajojen avaus kaupallisesti johtaa yhteiskunnan avautumiseen myös muilta osin. Tosin muu avautuminen tapahtuu viiveellä", toteaa Mähönen. Esimerkiksi ympäristöön tai sananvapauteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan Kiinassa koko ajan suuremmassa roolissa. Talouskriisi on täyttänyt jo monen vuoden ajan niin lehtien sivuja kuin TV-uutisia. Mähösen mukaan moni harkitsee maasta poistumista. Pitkällä aikavälillä velanotto ja maksukyky on sopeutettava. Se, pitäisikö ongelmat ratkaista Suomessa verotuksellisesti vai velanotolla, on Mähösen mielestä asia, joka ei ole se kaikkein oleellisin. Tärkeintä olisi se, että maasta löytyisi johtajuutta ja Kuvassa Jukka Mähönen visio. "Nyt sitä ei ole, vaan on toivottomuutta. Suomella on vielä va- löille. Suomen kilpailukykyyn liitraa ottaa velkaa, kunhan poliittisilla tyy keskeisesti ilmainen koulutus päättäjillä on oikea visio", pohtii sekä suomalaisille että vaihto-opisMähönen. Maastamuuttaminen on kelijoille: "LIS-ohjelmaa ei olisi oleprofessorin mielestä ongelma, sillä massa, jos lukukausimaksut olisivat inhimillinen pääoma on Suomelle käytössä, sillä transaktiokustannukkaikkein tärkeintä. Mähösen mu- set kasvaisivat byrokratian takia." kaan vuoden 2015 eduskuntavaalit tulevat olemaan erittäin tärkeät ja Oikeustieteellisten taitojen lisäksi tulevilla päätöksillä on luotava var- opiskeluissa on tärkeää oppia ymmuutta sekä yrityksille että yksi- märtämään ihmisten käyttäytymistä.

ELSA News

"Kaikesta yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta sekä psykologiaan ja sosiologiaan liittyvistä opinnoista on hyötyä. Niiden avulla on mahdollista oppia sekä yritysten että yksilöiden käyttäytymistä", toteaa Mähönen. Opinnoissa on hyvä painottaa monipuolisuutta ja kerätä juuri itselleen sopiva yhdistelmä eri opintoja. Dekaanin mukaan rahoituksessa ei jää juurikaan ns. "löysää rahaa". Tiedekunta takaa parhaansa mukaan opetuksen laadun. "Lisäksi riittävän hyvän opettaja- ja opiskelijasuhteen takaaminen on tärkeää. Opitun testaamisen muotoja on mahdollista kehittää ja sähköinen tenttiminen on yksi mahdollisuus. Tiedekunta pyrkii käyttämään resurssinsa tehokkaasti", jatkaa Mähönen.

kus tiivistymään yhdeksi pääsykokeeksi ja mahdollisesti yhteisiksi pääsykoekirjoiksi. Yhteinen pääsykoe on vain yksi mahdollisista suunnista.

T.D

Sana-assosiaatio: Osakeyhtiö - Hyvä Talous - Osa ihmisyyttä Vero - Välttämätön paha Calonia - Koti Osuuskunta- Liian vähän

hyödynnetty mahdollisuus Laki - Uhka ja mahdollisuus Kirjanpito - Kaiken perusta Pääsykoe - Vaihtoehtoja Johtokunta - Yhteisön tärkeä kanava Yritys - Kaiken moottori

Pääsykokeet ovat yksi vakiopuheenaiheista. "Lukiotodistuksella tulee olemaan yhä suurempi merkitys. Pääsykokeen luonne tulee myös muuttumaan tulevaisuudessa. Yhteistyö tiedekuntien välillä tulee myös tiivistymään", kertoo Mähönen. Materiaalin tuottaminen vie paljon resursseja yliopistoilta ja on mahdollista, että yhteistyö tulee jos-

ELSA News

Pääsihteeriltä JÄSENEKSI

•

JÄSENENÄ VOIT: • •

•

HUOMAA MUUTTUNUT TILI- JA VIITENUMERO!

NÄIN LIITYT JÄSENEKSI:

elsa-turku.fi/jaseneksi.

•

TIETOA TAPAHTUMISTA JA TOIMINNASTA:

•

TERVETULOA TOIMISTOLLE!

•

Rauhallista joulua toivottaen ja vuodesta 2014 lämpimästi kiittäen,

Jenni Jalonen

ELSA News

Kahvitauon knoppitrivia 1 ) Mikä on euron arvo markoissa vuonna 201 4? a) 5,94 b) 5,29 c) 4,73 d) 4,62 2) Kuka on tehnyt eduskuntatalon istuntosalin veistokset? a) Kaj Stenvall b) Emil Wikström c) Ville Vallgren d) Wäinö Aaltonen 3) Mikä on Voldemortin oikea nimi? a) Dudley Dursley b) Salazar Slytherin c) Tom Marvolo Riddle d) Viktor Krum 4) Mikä seuraavista löytyy munuaisesta? a) Bowien kotelo b) Packmanin kotelo c) Bowmanin kotelo d) Bauhausin kotelo 5) Mikä yhtiö laski liikkeelle ensimmäiset luottokorteiksi luettavat maksuvälineet? a) Hotel Credit Letter Company b) American Express c) Bergens Sparebank d) Credit Suisse Group 6) Kuka sanoi “Niele oppisi aamulla, mutta sulata se iltaisin seurassa”? a) Oscar Wilde b) John Locke c) Winston Churchill d) Lordi Chesterfield 7) Mikä on The Suitsin Harvey Specterin isän etunimi? a) Daniel b) Gordon c) Edvard d) Richard 8) Mikä on Suomen syvin järvi? a) Saimaa b) Inari c) Päijänne d) Toisvesi 9) Milloin Korkeasaari on perustettu? a) 1 920 b) 1 91 7 c) 1 889 d) 1 950 1 0) Mikä maa ottaa euron käyttöön 1 .1 .201 5? a) Ruotsi b) Liettua c) Latvia d) Puola Sirissa Lönnroth

Euro otettiin käyttöön 1.1.2002 (tilivaluuttana jo 1.1.1999). Väritys oli markkojen ja eurojen osalta sama 20:n, 50:n ja 100:n seteleissä.

Oikeat vastaukset: 1 .B, 2.D, 3.C, 4.C, 5.A, 6.D, 7.B, 8.C, 9.C, 1 0.B

ELSA's Philosophy statement Vision

A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity

Purpose

To contribute to legal education, to foster mutual understanding and to promote social responsibility of law students and young lawyers

Means

Providing opportunities for law students and young lawyers to learn about other cultures and legal systems in a spirit of critical dialogue and scientific co-operation Assisting law students and young lawyers to be internationally minded and professionally skilled Encouraging law students and young lawyers to act for the good of society

ELSA Turku ry

Oikeustieteellinen tiedekunta Caloniankuja 3 2001 4 Turku www.elsa-turku.fi