EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI
2016 NO 1 ´
Keniassa TEiniäidit pääsevät takaisin kouluun 14
Kenenkään ei tarvitse 4 pelätä kotona
Kirsi Tuura
Shutterstock
7
Erja Heiskanen
12
14 Sisältö 4
Pelon varjosta pois
7
Turvakodista avopalveluun pääseminen haaste
Kahden naisen kampanja henkistä väkivaltaa vastaan.
Nyt lapset saavat väkivaltatyön ammattilaisten apua vähiten.
10 11
KAHVITAUKO
12
Minun työviikkoni
Kanta-Häme joustaa nyt
LYHYet
Rekrytoinnin riemu. Erja Heiskanen.
14 17 18 22 23
Keniaan ensimmäinen ensikoti Teiniäidit pääsevät Sesiassa takaisin kouluun.
Jäsenyhdistykset Kaapatut Lapset ry kehitti Apu kaappausuhan arviointiin
Kirjanmerkki Kirjauutuuksia yhdistyksistä ja muualta
Yhteystiedot
Kuva: Nina Dodd
Annea kiinnosti Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen doula Anne Santala luki Enskan jo edeltäkäsin:
PÄ ÄK IR JO IT US
”Minusta Pelon varjosta pois oli erityisen koskettava ja rohkaiseva. Hyvä, että puhutaan avoimesti.”
s. 4
N O 1 ’2016 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,
ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Katariina Suomu Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi Ilmoitukset: Outi Hieta Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 25 e / vuosi Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Laura Vesa www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/ jasenlehti-enska/
Kova asenne helpottaa vain hetken
U
usi vuosi on mahdollisuuksia ja muutoksia täynnä. Lapsia ja perheitä koskeva kärkihanke etenee. Sote-uudistukselle vuosi on kriittinen. Järjestämislaki ja rahoitusratkaisut on saatava valmiiksi. Kannan huolta sosiaalipalveluista uudistuksessa. Ne koskettavat terveyspalvelujen tavoin suurta osaa meistä. Ihmisille on tärkeää, että palveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Siten mahdollistuvat ihmisten itsenäinen selviytyminen ja kaivatut säästöt. Vaativaa osaamista edellyttävät sosiaalipalvelut ovat jääneet tähän asti kuntien hyvän tahdon varaan. Niiden turvaamiseksi tarvitaan vastuun keskittämistä, kuten erittäin vaativassa erikoissairaanhoidossa. Yksi näistä sosiaalipalveluista on raskaana olevien päihdeongelmaisten kuntoutus. Valtakunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmämme on ainoa sitä tarjoava. Sen rahoitus on auki joka vuosi. Kukaan ei kiistä kuntoutuksen tarpeellisuutta ja vaikuttavuutta, mutta päätökset puuttuvat. Jo yhden äidin ja vauvan kuntoutumisen säästöillä voidaan kattaa lähes koko järjestelmän kulut. Onko varaa olla laittamatta tätä asiaa kuntoon? Minut pysäytti myös uutinen siitä, että päättäjät näkevät köyhyyden entistä useammin ihmisten omaksi syyksi. Unohtuivatko mittavat irtisanomiset ja lomautukset? Työttömyys on merkittävin köyhyyden syy. Lapsiperheiden köyhyys on iso ongelma. Köyhässä perheessä elävä lapsi jää osattomaksi monista asioista. Käsi sydämelle päättäjät: johtuuko köyhyys näistä ihmisistä itsestään? Vai onko näin helpompi oikeuttaa ikäviksi koettuja päätöksiä? Minulle se kertoo koventuneista asenteista ja ihmisten elämismaailmojen liian suuresta eriytymisestä. Kehityssuunta on vaarallinen. Yhteiskunnan kiinteys ja kohtuullisina pysyvät hyvinvointi- ja tuloerot ovat edellytyksiä yhteiskunnan ja talouden menestykselle. Tämä ja ihminen eivät saa tasapainotettaessa unohtua.
ilmestymisaikataulu: 2/2016 viikolla 15 3/2016 viikolla 23 4/2016 viikolla 38 5/2016 viikolla 47
Nyt alkoi Miina Sillanpään, rohkean naisten ja lasten oikeuksien puolustajan, 150-vuotisjuhlavuosi. Miina Sillanpään Seura teki aloitteen, että turvapaikkaa hakevien lasten ja lapsiperheiden tarpeiden nykyistä paremmasta turvaamisesta. Kannatamme aloitetta lämpimästi ja teemme työtä sen toteutumiseksi. Lapsia ei vastaanottokeskuksissa aina pystytä ottamaan riittävästi huomioon. Tässäkin tarvitaan lapsen etu päätösten ohjenuoraksi. Riitta Särkelä pääsihteeri
Teksti Essi Lehtinen & Kuvat Laura Vesa
Pelon varjosta pois Heidi Holmavuo on luopunut elämän kulisseista. Henkisen väkivallan peittely on ohi. Heidi kampanjoi Päivi Lehtosen kanssa, jottei kenenkään tarvitsisi pelätä kotona.
H
eidi Holmavuo, 33, seurustelee, laulaa, käy kuntosalilla ja tekee töitä. Voi hyvin. Muutama vuosi sitten tilanne oli erilainen. Suhde, jonka alkamista kaverit olivat hiukan ihmetelleet, oli muutamassa kuukaudessa muuttunut ahdistavaksi. Hemmottelu ja huomio, jotka olivat saaneet Heidin ohittamaan sisäisen varoittavan äänen, olivat vaihtuneet manipulointiin ja mustasukkaisuuteen. Seurustelu oli jatkunut, kun Heidi ei osannut sitä lopettaakaan. Parissa vuodessa oli päädytty tilanteeseen, jossa mies saattoi illalla huutaa suoraa huutoa raivostuttuaan päiväpeiton asennosta tai tavasta, jolla Heidi otti raejuustoa purkista. Heidi lähti ulos, pois kotoa, parkkipaikalle autoon istumaan ja odottamaan, että mies rauhoittuisi. Heidi ei oikeastaan pelännyt, että mies satuttaisi häntä, vaikka suutuspäissään kolauttelikin huonekaluja. Riehumisen tarkoitus tuntui olevan vallankäyttö, ei väkivalta. Heidi varjeli mainettaan. Hän ei halunnut, että meteli herättäisi koko rapun ja että ihmiset puhuisivat
4
heistä selän takana. Mies hiljeni, kun Heidi lähti ulos. Kulissi pysyi pystyssä, eikä kukaan ulkopuolinen kysynyt, mitä heillä oikeastaan tapahtui. Elämä oli muutenkin muuttunut. Laulaminen ja musiikki oli kuulunut Heidin elämään aina. Nyt bändeissä soittaminen oli käynyt vaikeaksi, kun niissä oli miehiä. Meikkaaminen aamulla aiheutti huomautuksia. – Ketä varten sä meikkaat? Töistä piti tulla suoraan kotiin. Iloinen ja eloisa nuori nainen oli kavereiden mielestä muuttunut varovaiseksi ja tuijotti kelloa, jotta olisi varmasti sovittuun aikaan kotona.
Ei pelkoa meillä Viime kesänä Heidi äänitti ensimmäisen sinkkunsa, oman sanoituksensa Pelon varjo. Se on tunnusbiisi samannimisessä kampanjassa henkistä lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Kappaleen sävelsi Päivi Lehtonen, kahden naisen kampanjatiimin toinen jäsen. Heidi ja Päivi ovat kavereita kymmenen vuoden takaa. He tekivät musiikkia yhdessä ”jo likkoina”, kun Päivi oli Heidin pianistina. Viime vuon2016
na Heidi näytti Päiville väkivallasta tekemänsä sanoituksen. – Heidi kysyi viattomasti, saisinko jotain säveltä aikaiseksi hänen tekstistään. Moni ei ollut saanut, kun ei ollut ymmärtänyt sanoituksen viestiä, Päivi Lehtonen muistelee. Sateisen ja kylmän kesän mittaan Pelon varjo äänitettiin ja sen ympärille rakentui kampanja. Päivi tekee työkseen markkinointia ja hänestä tuli luontevasti hankkeen tuottaja. – Lähdin mukaan, jotta Heidin hyvä ajatus saisi näkyvyyttä. Kampanjan slogan on, että kenenkään ei tarvitse pelätä kotonaan. Kaksikko haluaa herätellä ihmisiä tunnistamaan henkisen väkivallan olemassaolon. – Väkivaltana pidetään niin helposti vain lyömistä tai muuta fyysistä satuttamista, kertaa Heidi Holmavuo. – Jos minuunkin olisi käyty kerrankin käsiksi, olisin lopettanut suhteen Viereisellä sivulla: Heidi Holmavuo (vas.) ja Päivi Lehtonen nousevat lavalle Pelon varjo -tapahtumassa Lahdessa toukokuussa. Sibeliustalon hyvän mielen viihdetapahtuma kerää varoja Ensija turvakotien liiton työhön.
Ensi- ja turvakotien liitto on mukana Pelon varjo -kampanjassa.
2016
5
Pelon varjo • kampanja henkistä lähisuhdeväkivaltaa vastaan • musiikin ja viihteen avulla • kirja tulossa syksyllä • hyvän mielen tapahtuma Lahden Sibeliustalossa 13.5. • tukee Ensi- ja turvakotien liiton työtä. pelonvarjo.fi
Yllä: Meillä on musiikin tuoma kytkös jo kaukaa. Eihän tätä vieraan ihmisen kanssa voisi tehdäkään, sanoo Päivi Lehtonen.
saman tien. Vallankäyttöä, alistamista ja solvaamista sen sijaan on paljon vaikeampi huomata siksi, mitä ne ovat. Pelon varjo vie viestiään eteenpäin viihteen ja musiikin avulla. Mukaan on saatu muun muassa näyttelijä Elina Rintala ja suojelijaksi kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula .
6
– Aina kun olin jo päättämässä, että nyt tämä loppuu, mies ehdotti etelänmatkaa tai kylpylälomaa.
Solmu auki kirjoittamalla
Saman kokenut ymmärtää
Suhteesta irrottautumisessa Heidiä auttoi myös kirjoittaminen. – Selasin mielessäni asioita. Kirjoittaessaan Heidi muisti, millainen oli ollut ennen. Sen vertaaminen siihen, millaista elämä oli kumppanin kanssa, avasi silmiä. – Tajusin, ettei tämä nyt ole ihan normaalia.
Heidin neuvo henkistä väkivaltaa lähisuhteissaan kokeville on: puhu, puhu. Hän itse selvisi suhteestaan puhumalla tilanteessa ystävilleen. – Niin paljon, että se tuli jo heillä korvista, hymähtää Heidi. Samaan aikaa samantapaista läpi käynyt ystävä oli pelastus, vertainen, joka tuki ja helpotti suhteesta irtautumista. Silti lopullista päätöstä suhteen lopettamisesta edelsi monta sovintoa ja uutta yritystä. – Hyvin pystyssä pidetty kulissi aiheutti sen, että ympärillä olevat eivät puuttuneet tilanteeseen pitkään aikaa, vaikka ajattelivatkin, että tässä on jotain outoa. Yhä uudelleen Heidi ajatteli itsekin, että kukaan ei ole täydellinen ja toiselle pitää antaa uusi mahdollisuus, kun hän sitä pyytää.
Heidi kirjoitti myös, millaista toivoisi elämän olevan. Nuori nainen tajusi, että voi olla myös yksin tai saada kumppanin, joka on hänelle hyvä. Kun Heidi on kertonut julkisesti kokemastaan, samaa kokeneet ovat ottaneet yhteyttä. Heidän kokemuksensa ovat olleet yllättävän tuttuja: läheinen ihminen tuhoaa itsetuntoa, manipuloi mieltä ja syyttää sitten kohdettaan hulluksi ja narsistiksi. 2016
– Yllättävää on, että miehet miehet ovat kertoneet kokemuksistaan ainakin yhtä paljon kuin naiset. Heidi Holmavuo kirjoittaa nyt myös kampanjan nimissä. Hän teki Fitran kanssa kustannussopimuksen ”mielensä matkasta” kertovasta tekstistä, jonka on tarkoitus ilmestyä syksyn kirjamessuilla. Tekstin teko lomittuu ensihoitajan arkeen, kone kulkee matkassa.
Sairaanhoitaja-ensihoitaja Ambulanssissa työskentelevä Heidi haluaa kampanjalla herätellä myös terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan henkisen väkivallan. Liian usein epämääräisen fyysisen oireilun syytä ei kysytä. Ensihoitajat hälytetään apuun, kun joku saa keskellä yötä paniikkihäiriökohtauksen, rytmihäiriöitä tai hengitysvaikeuksia. – Olen alkanut miettiä, mikä niiden taustalla on. Miksi soittaja ehkä istuu jo rappukäytävässä vastassa? Eikö hän halua päästää meitä sisään asuntoon? Matkalla sairaalaan ihmiset kertovat elämästään hyvin suoraan. Kuunteleminen on silloin ensiarvoisen tärkeää. – Voi olla, että ihmiset puhuvat silloin ensimmäisen kerran siitä, mitä kotona oikeasti tapahtuu. – Sanon aina, että henkinen auttaminen on henkeä pelastavaa toimintaa.
Miia Saastamoinen / GORILLA
Turvakodista avopalveluun pääseminen haaste Lapsille resursseja vähiten
Kun valtio alkoi heinäkuussa suoraan rahoittaa turvakotien kriisityötä, turvakoteja ylläpitävien Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten rahoitustilanne muuttui. Laitostyön rahoituksen vakaus ja suunnitelmallisuus samalla sekoitti totuttua yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa.
V
altio, kunnat, kuntayhtymät, Raha-automaattiyhdistys ja yksityiset säätiöt rahoittavat yhdistysten työtä. Yhden palan liikahdus on vaikuttanut eri yhdistysten rahoituspalapeliin eri tavoin. Eniten muutos on tuntunut turvakotijakson jälkeen tarpeellisissa väkivaltatyön avopalveluissa. Kunnat ovat vasta heräämässä sosiaalihuoltolain viime vuonna asettamaan velvoitteeseen vastata perheväkivallasta kärsivien avuntarpeeseen.
Nyt lapset saavat väkivaltatyön ammattilaisten apua vähiten. Myös se vaihtelee, kenen avun saantia pidetään tärkeimpänä. Näyttää siltä, että nyt lapset saavat väkivaltatyön am2016
mattilaisten apua vähiten, vaikka he ovat turvakotien suurin asiakasryhmä.
Saumaton työ loppui Vantaan Turvakoti ry on neuvotellut kaupungin kanssa koko syksyn avopuolen väkivaltatyön ostamisesta. Yhdistyksellä ja kaupungilla oli aiemmin kattava sopimus laitos- ja avopalveluiden väkivaltatyön kokonaisuudesta. Valtion rahoituksen myötä sopimus päättyi. 7
Turvakodin lapsityön psykoterapeutti työskenteli aiemmin sekä lasten että heidän vanhempiensa kanssa. – Hän pystyi saumattomasti jatkamaan selviytymisvaiheen työskentelyä turvakodin jälkeen perheiden kanssa, kertoo toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen. Työskentely saattoi jatkua vuoden tai jopa puolentoista ajan. Turvakodista yhdistyksen avopalveluun ohjattiin yleensä kaikkein rankimmin väkivallasta kärsineet. Useimmiten he olivat ja ovat pikkulapsiperheiden äitejä. Vantaan Turvakoti ry:llä on avopalveluita edelleen, mutta ne ovat ylikuormitettuja muista kuin turvakodista tulevista asiakkaista.
Erityisosaaminen väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi on yhdistyksessä. Nyt lapsityöntekijä työskentelee vain turvakodissa. RAY:ltä on haettu rahoitusta lasten kanssa työskentelevälle avopalvelun työntekijälle, mutta ei ole saatu. Siksi lapset ohjataan turvakodin jälkeen kunnan perheneuvolaan. Neuvottelut aikuisten väkivaltaan keskittyvästä selviytymisvaiheen
avusta ovat edelleen käynnissä kunnan kanssa. –Kunnan oletus ehkä on, että asiak kaat ohjautuvat sen omiin palveluihin. Ainakin toistaiseksi on kuitenkin niin, että erityisosaaminen väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi on täällä yhdistyksessä, arvioi Väänänen.
Lapsityötä muun ohessa Myös Lahdessa kansalaisjärjestölle ominainen joustavuus väheni. Turvakodissa ei enää ole omaa työntekijää lapsille. Aiemmin turvakodin lapsityöntekijä pystyi järjestelemään työnsä niin, että myös avopalveluiden lapset huomioitiin itsenäisinä
Suomi on sitoutunut Suomalaisilla on hyvät syyt odottaa valoisampia aikoja perheväkivallan suhteen. Suomi on viime kuukausina sitoutunut monin tavoin ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ja helpottamaan avunsaantia. Elokuun alussa Suomessa astui voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus tehtiin, kun Euroopan neuvosto totesi, että aiemmin esityt julistukset eivät saaneet aikaan tehokkaita toimia jäsenmaissa. Sopimus laajensi Suomen velvoitteita huomattavasti. Se esimerkiksi edellyttää, että Suomi järjestää riittävät, esteettömät ja maantieteellisesti kattavat palvelut kaikille väkivaltaa
8
Riittävät palvelut kaikille väkivaltaa kokeneille. kokeneille. Tähän kuuluvat esimerkiksi turvakotipaikat. Se edellyttää, että väkivalta on otettava huomioon lapsen huollosta ja tapaamisesta päätettäessä. Suomeen on myös perus-
2016
tettava valtakunnallinen auttava puhelin väkivaltaa kokeneille. Viime keväänä voimaan tuli myös uusi sosiaalihuoltolaki, joka ensimmäisen kerran velvoittaa kunnan vastaamaan tuen tarpeeseen, joka johtuu lähisuhde- ja perheväkivallasta tai ”muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta”. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas sanoo, että laissa määritellyt tuen tarpeet osoittavat kunnallisille päätöksentekijöille, mihin tarpeisiin kunnassa tulee varautua.
Shutterstock
apua tarvitsevina asiakkaina. Nyt viisipaikkaisen turvakodin kaikki työtekijät työskentelevät sekä miesten, naisten että lasten kanssa. Turvakodissa vietetyn kriisijakson jälkeen yhdistys ohjaa äidit, isät ja lapset yhdistyksen omaan avokriisityöhön, Jussi-työhön tai eroperheitä auttavaan työhön. Näillä kaikilla on Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus. Samoin kuin Vantaalla Lahdessakin on haettu RAY:ltä rahoitusta nimenomaan lasten kanssa avopalveluissa töitä tekevälle työntekijälle ilman tulosta. – Nyt lasten kanssa työskentelyn täytyy sisältyä naisten kanssa tehtävään avokriisityöhön ja miesten kanssa tehtävään Jussi-työhön, sanoo Lahden ensi- ja turvakoti ry:n perheväkivaltaja kriisityön johtaja Sirpa Knaappila. Muita vaihtoehtoja ovat perheneuvola ja muut kunnan palvelut lapsille tai seurakunnan tarjoama apu. Jonotusaika perheneuvolaan on useita viikkoja tai kuukausia, jollei lapsella arvioida olevan akuuttia hätää.
Oma työntekijä lapselle Raahessa turvakoti toimi aiemmin minimiresursseilla. Paikkojen lisäys kolmesta viiteen lisäsi myös henkilöstöä. Tämän vuoden alusta lähtien turvakodissa on pyritty nimeämään oma työntekijä myös lapselle. Varsinaista lapsityöntekijää Raahessa ei ole edelleenkään. Avopalveluita yhdistys tarjoaa RAY:n rahoituksella naisille ja miehille viiden kerran jaksona. Hyvinvointikuntayhtymä on paikallisesti havahtumassa velvollisuuteensa järjestää myös muuta väkivaltatyön avopalvelua. Se on tiedustellut yhdistykseltä kriisijakson jälkeisen väkivaltatyön sisältöä, hintaa ja kestoa. Yhdistyksessä toiminnanjohtaja Päivi Sippala uskoo, että he pystyvät vastaamaan räätälöidysti avun tarpeeseen, kunhan se täsmentyy.
”Lapsityön rahoitusta on haettava joka paikasta.” Melko positiivisella mielellä lasten avun saannin suhteen on paikkaluvultaan suurimman turvakodin Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund . – Tai ainakin asiallisella. Mielestäni lasten kanssa työskentelyyn on mahdollista saada asiallista rahoitus2016
ta, mutta sitä pitää hakea joka paikasta, myös yksityisiltä säätiöiltä ja toimijoilta. Laitostyön valtionrahoitus ei ole Karola Grönlundin mukaan vaikuttanut laitostyön ja avopalveluiden saumakohtaan Pääkaupungin turvakoti ry:n palveluissa. Yhdistyksen turvakodissa Etelä-Haagassa työskentelee entiseen tapaan yksi lapsityöntekijä. Avopalveluja rahoittavat RAY, Helsingin kaupunki ja kolme yksityistä säätiötä. Avoyksikössä lasten kanssa työskentelee yksi työntekijä ja asumisyksikkö Kilpolassa lapsityöntekijöitä on tänä vuonna tavallisen yhden sijaan kaksi. Essi Lehtinen
9
K A H V ITAUKO
Kanta-Häme joustaa nyt Mitä tehdä, kun yhdistys häviää kilpailutuksia ja on menossa nurin? Toiminnanjohtaja Sini Stolt ja Kanta-Hämeen perhetyö osallistuivat hankkeeseen, jossa he oppivat olemaan laittamatta kaikkia munia samaan koriin. Miksi yhdistyksenne osallistui Kytkin-hankkeeseen? – Me olimme tehneet niin paljon tappiota, että muutos oli edellytys sille, että voimme jatkaa. – Jos olisimme voineet itse keksiä, miten muutamme toimintaamme, olisimmehan me sen tehneet. Tarvitsimme avuksi koulutusta ja markkinointiosaamista.
Mitä teitte, kun saitte apua? – Selkiytimme johtamista paljon, teimme johtamisen lokikirjan. Henkilöstö oli aiemmin sitä mieltä, ettei tieto kulje, eikä uusien asioiden tuloon pysty valmistautumaan. – Toinen iso asia oli koko yhdistyksen markkinointistrategia. Siihen kuului myös kenttäanalyysi, jossa selvitettiin, mitä muuta Kanta-Hämeen alueella tehdään tällä toimialalla.
nyt yhteys muihin yhdistyksiin ja rahoittajiin, joiden kanssa kehittää työtä yhdessä. – Kehittämiseen on myös aivan erilainen vire sekä palkallisten työntekijöiden että vapaaehtoisten kanssa. Se on yhteinen juttu. Kukaan ei varmaan enää suostuisi siihen, että toiminnanjohtaja kehittäisi toimintaa yksin. Ideat ovat parempia, kun ne tulevat useammalta ihmiseltä.
Mitä kenttäanalyysi kertoi? – Palveluntuottajia on paljon ja ne kaikki tuottavat melko samanlaisia palveluita. – Tajusimme, että järjestölähtöinen auttaminen puuttuu. Olemme sitä nyt vahvistaneet.
Mitä Kytkimestä ja kehittämisestä jäi käteen? – Teemme töitä joustavammin kuin aiemmin ja vastaamme ihmisten tarpeisiin. Nyt on parempi mieli mennä töihin. Olisi hyvä, jos kaikki halukkaat yhdistykset voisivat saada samanlaista apua.
Miten olette onnistuneet? – Meille halutaan vapaaehtoiseksi, se on tosi positiivista. Haastetta on siinä, että osaamme ottaa vapaaehtoiset osaksi toimintaamme niin, että olemme kaikki yhdessä yksi yhdistys. Essi Lehtinen
Mitä muutoksista seurasi? – Taloutemme korjaantui kerralla, pääsimme jaloillemme. Meillä on
Yllä: Toiminnanjohtaja Sini Stolt pääsee aamulla liikkeelle juhlamokalla.
10
Millaista kahvia saisi olla? – Jos saan valita herkun rauhoittumishetkeen, juon moccachinoa. Siinä on suklaata, cappuccinoa ja maitoa. Kotona teen sitä lahjaksi saamallani kapselikahvikoneella. Essi Lehtinen
Kytkin – tuottavaan ja menestyvään palveluun uudistumalla -hanke (2014–2015) kehitti sosiaalipalveluja tuottavien kansalais- ja lastensuojelujärjestöjen työtä. Mukana olivat liiton lisäksi Kanta-Hämeen perhetyö ry, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry. Hankkeen rahoitti Tekes. Lue liiton sivuilta raportti Kytkin - elinvoimaa yhdistykseen. 2016
LY H Y E T
HYVÄ TEKO LAPSELLE -PALKINTO TARJA HEINOLLE
VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA
Kaapatut Lapset ry sai sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs-ohjelman tunnustuksen vetovoimaisena sosiaali- ja terveysalan työpaikkana. Palkitut työpaikat ovat luoneet toimintatapoja, jotka ovat parantaneet henkilöstön hyvinvointia ja saaneet heidät sitoutumaan työhön.
Tiuku Pennola
Tämän vuoden Hyvä teko lapselle -palkinnon sai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, VTT, dosentti Tarja Heino. Hän on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran lastensuojelun tutkimuksessa ja vaikuttanut lastensuojelun kehittämiseen. Ensi- ja turvakotien pitää erityisen merkittävänä sitä, että Heino haluaa, että lapset ja perheet tulisivat nähdyiksi ihmisinä, eivät vain tilastolukuina. Tarja Heino oli palkinnosta ylpeä ja iloinen. – Tunnustus tuli alalta, jonka kanssa olen ollut tekemisissä 30 vuotta. Heino on myös muun muassa Pesäpuu ry:n puheenjohtaja.
Yllä: Puheenjohtaja Tuula Haatainen (vas.), Tarja Heino ja pääsihteeri Riitta Särkelä.
Viime vuonna Leikkipäivässä oli mukana 25 jäsenyhdistystä. Keskusjärjestö tukee tuttuun tapaan tapahtumien järjestämistä. Nyt on aika koota joukko seuraavaa Leikkipäivää ideoimaan. Perheet ja kaikenikäiset vapaaehtoiset ovat päteviä leikin suunnittelijoita! Katso myös Facebook / Leikkipäivä.
turvakotien toimintaa uusiin ja vanhoihin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin. Projekti tekee yhteistyötä muun muassa Maahanmuuttoviraston, SPR:n ja doulien kanssa.
VETOOMUS TURVAPAIKKAA HAKEVIEN PERHEIDEN PUOLESTA
Miina Sillanpään Seura vetoaa 150-juhlavuotenaan turvaa hakevien lapsiperheiden puolesta valtioon, kuntiin, järjestöihin, säätiöihin ja muihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin: ”Jotta pikaisesti ryhdyttäisiin perustamaan eri puolille Suomea turvaa hakeville lapsiperheille ensikotien kaltaisia taloja ja kehittämään niiden toimintoja yhdessä ympäröivän yhteisön kanssa.” 1907 eduskuntaan valittu Miina Sillanpää esitti ensimmäisessä puheenvuorossaan kotien perustamista turvattomille yksinäisille äideille ja heidän lapsilleen. Ensimmäinen ensikoti avattiin 1942.
TYÖ VASTAANOTTOKESKUSTEN LASTEN KANSSA JATKUU
Ensi- ja turvakotien liiton työ turvapaikkaa hakevien perheiden ja vastaanottokeskusten kanssa jatkuu. RAY rahoittaa kahden vuoden ajan Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projektia. Projektissa koulutetaan edelleen vapaaehtoisia ja linkitetään ensi- ja
Vasemmalla: Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen ja järjestösihteeri Vilma Näveri tunnustuksen kanssa.
LEIKKIPÄIVÄ TULEE TAAS 14.5.!
Tiuku Pennola
Toukokuinen lauantai on taas täynnä leikin iloa. Ensi- ja turvakotien liitto osallistuu tapahtumapäivään ja järjestää perheille mukavaa tekemistä. Samalla on hyvä kertoa yhdistysten toiminnasta.
2016
11
MI NU N TY ÖV IIK KO NI
Rekrytoimisen riemu Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalveluohjaaja Erja Heiskanen kipristeli läpi tammikuisen pakkasviikon. Yhden työntekijän ympärille on kasvamassa pieni työyhteisö. Teksti ja kuvat: Erja Heiskanen
Maanantai 11.1.
Ylinnä: Oiskohan Perhetuvan paras paikka. Erja. Keskellä: Heidi
Pakkanen kipristelee poskissa, mut ta muuten 20 minuutin happihyppely Perhetuvalle aloittaa päivän mukavasti. Laitan aamukahvin tippumaan, napsautan tupaan valoa ja tietokoneen päälle, tästä ne härkäviikot nyt alkavat. Työkaverini Heidi Tapaninaho saapuu heti perään. Heidi aloitti viime lokakuussa osa-aikaisena työntekijänä ja vastaa muun muassa Tapaamispaikasta. Maanantai on Perhetuvalla pyhitettykin juuri Tapaamispaikkatoiminnalle. Kahvikupposen äärellä päivitämme tulevaa viikkoa. Meillä onruhtinaallisesti aikaa toimistotyölle, suunnittelulle ja viime vuoden viimeisille tilastoinneille. Sulkeuduin toimistooni ja Heidi alkaa valvoa tapaamista asiakastilojen puolella. Tilastointi – päivän sana. Olen kiitollinen kaikista vapaaehtoisistamme, mutta etenkin erittäin aktiivisista Mummolan mummoista! Tilastoinnin lomassa näppäilen mummoille tekstiviestin tulevan keskiviikon Mummolasta ja Eroneuvon vertaisohjaajille muistutuksen ensi viikon toiminnanohjausillasta.
Alla: Eroneuvo-iltojen mainokset uunituoreina monistamosta.
12
2016
Tiistai 12.1.
Tiistai alkaa Perheentalolla muutaman korttelin päässä Perhetuvalta. Pidämme Perheentalon johtajan Sinikka Rothin ja toiminnanohjaaja Sirkku Nevalaisen kanssa viikkopalaverin, jossa katsotaan tämän viikon asiat ja ensi viikon reagoitavat jutut. Perhetuvalle palattuani Ylä-Savon Soten neuvolapsykologi Liisa Katainen ja perheohjaaja Pia Nurminen tulevat palaveriin äitien ja vauvojen Päiväryhmätoiminnasta, joka sai joulun alla RAY:n myönteisen avustuspäätöksen. Hetkeä aikaisemmin olin vielä yhdistyksen ainoa työntekijä ja nyt voidaan puhua jo pienestä työyhteisöstä. Hienosti pienikin eteenpäin porskuttaa. Muun muassa tilakysymykset, uusien työntekijöiden rekrytointi ja yhdistyksen strategiaviikonloppu ovat illalla pidettävän yhdistyksen hallituksen kokouksen esityslistalta. Valmistelen iltapäivän kokousasioita ja tulostelen tarvittavaa materiaalia.
Keskiviikko 13.1.
Perhetuvalla on Mummola-päivä, niin kuin joka keskiviikko klo 9–12. Vapaaehtoiset mummot tule-
Tiistai 12.1. 8.15 Viikkopalaveri Perheentalolla 10.15 Palaveri neuvolapsykologin ja perheohjaajan kanssa 11.30 Sähköpostit ja esitteiden hiomista monistukseen 12.00 Lounas 12.30 Osa-aikaisen työntekijän puhelimen päivitys tälle vuosikymmenelle 13.30 Hallituksen kokouksen valmistelua
vat ennen yhdeksää, samalla oven avauksella kaikki viisi. Vaihdamme kuulumisia ja käymme läpi päivään ilmoittautuneet lapset. Lapsia tuodaan heti yhdeksältä, osa aloittaa leikistä, osa eväshetkestä. Puheenjohtaja Taina Sidoroff tulee tapaamaan vapaaehtoisia ja tuomaan minulle eilisiä kokousterveisiä. Samalla suunnittelemme viikon päästä pidettävää yhdistyksen strategiaviikonloppua. Välillä tarjoilen Mummolan väelle kahvit ja suolapalaa. Kello 12 Mummola hiljenee. Iso kiitos mummoille, heippa kaikki ja ensi viikkoon! Lounastärskyt keskustassa. Iltapäivästä saan tarkennetun talousarvion RAY:lle lähetyskuntoon.
Torstai 14.1.
Töihin kävellessä on viime päiviin verrattuna lähes kesäkeli, tyyni sää ja pakkasta 14 astetta. Sähköpostitsekkaus, josta eroperheiden koulutus ja järjestötoiminnan kehittämiskoulutus päätyvät kalenteriin asti. Myös koko kevään Yökylän ruokahuolto varmistuu, kun ihana vapaaehtoinen Elsa tulee loihtimaan meille ruoat jokaiseen kevään Yökylään. Se on suuri apu. Iltapäivällä keskityn taloushallintoon, päivitän loppuvuoden myynti-
Yllä: Viikkopalaverissa Perheentalolla Erja, Sinikka ja Sirkku. Oikealla: Mummolan luottomummot Aino ja Aini. Oikealla, alla: Taina kertoo hallituksen terveisiä.
laskut ajan tasalle. Välillä jalkaudun kaupungin sykkeeseen Eroneuvomainosten kanssa toivoen, että tieto seuraavasta Eroneuvo-illasta tavoittaisi mahdollisimman monen kohderyhmään kuuluvan isän ja äidin.
Perjantai 15.1.
Muutama hakemus Päiväryhmätoimintaan on tullut. Tänään on vielä paneuduttava myös viime vuoden tilastointiin, se on saatava tänään päätökseen. Suunnittelemme Heidin kanssa Kummila-toimintaa. Mummolasta on hiottu Kummila, jossa opiskelijat hoitavat kummin roolia järjestäen lapsille toimintaa Perhetuvalla. Vanhemmat saavat hieman huokaisuaikaa arkeen. Vastaan vielä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Järjestöbarometriin 2016, joka on vuosittainen kysely paikallisille sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille. Laitan pillit pussiin jo klo 14, viikonloppu alkakoon. 2016
13
Teksti LEENA FILPUS & Kuvat KIRSI TUURA
Keniaan ensimmäinen ensikoti Ensikodin ansiosta nuoret äidit eivät joudu eroon lapsistaan ja saavat ammatin. Sysäys talon rakentamiseen tuli suomalaiselta Sirkku Saini-Sjömanilta.
K
enian ensimmäisessä ensikodissa Sesiassa, LänsiKenian maaseudulla, maali on tuskin ehtinyt kuivua seinillä. Cecilia Kipkeu, 22, ja Violah Koech , 21, katselevat ujon ylpeinä ympärilleen joulukuun alussa järjestetyssä avajaisseremoniassa. Tänne he muuttavat 64 muun äidin kanssa lapsineen alkuvuodesta. Kenialaiseen tapaan kukaan ei oleta saavansa omaa huonetta. Vaatimattomiin oloihin tottuneille on itsestään selvää, että lapset nukkuvat äitinsä kainalossa. Sillä välin, kun äidit käyvät ensikodin vieressä sijaitsevaa ammattikoulua, lapset ovat varhaiskasvatusta opiskelevien hoidossa. Kipkeulla ovat ompelijaopinnot jo vauhdissa, Koechista tulee kampaaja. – Parasta tässä on se, ettei poikani ja minun tarvitse enää ikävöidä toisiamme. Aiemmin hän oli äitini luona, kun opiskelin, nelivuotiaan Zaphamian äiti Cecilia Kipkeu sanoo. Sama tilanne on Violah Koechilla. Hänkin saa nyt pitää kolmivuoti-
14
aan Dominic-pojan ja vuoden vanhan Claire -tytön luonaan. – Lapsille ja äideille on tärkeää elää yhdessä, jotta heille syntyy kunnollinen side. Ja täytyyhän meidän saada ammatit, että voimme elättää lapsemme, Koech sanoo. Nuoret naiset ovat sisäistäneet, että tytötkin ovat arvokkaita. Se ei ole
Teiniäidit pääsevät takaisin kouluun. itsestäänselvyys. Keniassa astui vasta 2011 voimaan laki, joka takaa, että raskaaksi tullut tyttö pääsee takaisin kouluun saatuaan lapsen.
Talo pystyyn yhteisvoimin Aloite ensikodin perustamisesta tuli helsinkiläiseltä erityislastentarhanopettajalta ja lasten ja nuorten ryhmä 2016
psykoterapeutilta Sirkku Saini-Sjö manilta . – Ensimmäisellä Kenian-matkallani vuonna 2007 ihmettelin teiniikäisten tyttöjen koulun keskeyttämistä. Minulle sanottiin, että he olivat tulleet raskaaksi. Se on niin iso häpeä, että heidät erotetaan koulusta. Tyttöjä pidettiin myös tyhminä, kun olivat hankkiutuneet raskaaksi, vaikka syynä olisi ollut raiskaus. Ei heitä kannattanut kouluttaa, Saini-Sjöman sanoo. Sirkku Saini-Sjöman päätti näyttää, että on teiniäideistäkin opiskelemaan. Hän sitoutui maksamaan kuuden teiniäidin opinnot. Kuusikko on menestynyt. Kolmesta on tullut erityislastentarhanopettajia, yksi on catering-ammattilainen, yksi menestynyt juoksija ja yksi sosiologian maisteri. Paikalliset kouluviranomaiset antoivat Sirkku Saini-Sjömanin työlle tunnustusta. Uutukaisen ensikodin Viereisellä sivulla: Violah Koechia ja Cecilia Kipkeua jännittää vähän, miten opiskelut alkavat sujua ensikodista käsin. Onneksi koulu on aivan ensikodin vieressä.
2016
15
viereen 2011 perustettu opettajien koulutuslaitos nimettiin Sirkku Sesia Training Collegeksi. – Käyn vuosittain kouluttamassa siellä varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia. Muutama vuosi sitten aika oli kypsä ensikodille. Oli hienoa, että arvostettu paikallinen isäntä päätti lahjoittaa tontin, toinen hiekkaa rakentamista varten, kolmas keräsi kolehtia ja kaikki halusivat osallistua jotenkin. Näin sen pitääkin mennä, jotta yhteisö kokee hankkeen omakseen. Ensikodin rakentaminen on tullut maksamaan noin 30 000 euroa. Kenian valtio maksoi talon rakentamisesta lähes kolmanneksen, kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Vision keräsi ja lahjoitti loput. Sirkku SainiSjömanin ansiosta talo saatiin käyttökuntoon. Sängyt, patjat, verhot ja sähkötyöt veivät 5 500 euroa. Parhaillaan talolle rakennetaan vessoja ja peseytymistiloja ja hankitaan tankkeja veden säilyttämiseksi. Keräys muun muassa leikkivälineiden saamiseksi on kesken. – Olen kerännyt rahaa myymäl16
Olemme onnekkaita, kun pääsemme asumaan lasten kanssa ensikotiin. lä kirpputoreilla perheeni ja lahjoituksena saamiani vaatteita ja tavaroita. Erilaisina merkkipäivinä olen muistuttanut tuttavilleni ja yhteistyökumppaneille keräyshankkeistani. Omat koulutusmatkani Keniaan olen maksanut omasta pussistani. Ehkä jo keväällä menen suunnittelemaan paikallisten kanssa, miten toimintaa kannattaa kehittää, Sirkku Saini-Sjöman sanoo.
Valoisa tulevaisuus Cecilia Kipkeun ja Violah Koechin tarinat ovat tavallisia. He ihastuivat itse2016
Yllä: Sirkku Saini-Sjöman uskoo, että ensikodin konsepti on monistettavissa myös muille paikkakunnille Keniassa.
ään kymmenisen vuotta vanhempiin miehiin, jotka katosivat kuvioista, kun tytöt tulivat raskaaksi. Monessa kenialaisperheessä teiniäiti ja hänen lapsensa ovat perheen hylkiöt. He saavat ehkä syödäkseenkin vasta sitten, jos muilta jää ruokaa yli. – Osa sukulaisistamme puhui meistä todella rumasti. Jotkut ystävät kehottivat tekemään abortin. Me tiedämme, ettei raskaus ole häpeä. Eikä lapsensaanti maailmanloppu. Olemme onnekkaita, kun pääsemme asumaan lasten kanssa ensikotiin, Kipkeu ja Koech sanovat. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Tytöt suunnittelevat perustavansa koulun jälkeen yritysyhteistyöverkoston yhdessä ammattikoulun eri alojen osaajien kanssa. Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
JÄ SE NY HD IS TY KS ET
Yhdistykset toimivat KAAPATUT LAPSET RY
Antologia julkaistiin Julkaisimme vuoden aluksi antologian Jäähyväiset jasmiinipuille, joka sisältää kertomuksia lapsikaappauksista. Antologiaa voi tilata toimistosta. Hinta on jäsenille 15 euroa ja muille 20 euroa. Olemme myös julkaisseet ensimmäisen vapaaehtoistyön oppaamme, jota voi tilata toimistolta. Uudessa hallituksessa puheenjohtajana jatkaa Maria Lahti. Varapuheenjohtaja on Marjo Koivuaho, taloudenhoitaja Virpi Järvenpää ja sihteeri Susanna Reijonen. Muut hallituksen jäsenet ovat Päivi Ben Fradj, Minna Husu ja Julle Tuuliainen. Varajäsenet ovat Pia Heib ja Sirpa Souranto. Uutena toimintana aloittaa joka toinen keskiviikko kerho Espoon Matinkylässä. Kevätkokous pidetään Toivon Talolla lauantaina 9.4. Jäsenet saavat tietoa kevään voimaantumisviikonlopusta ja kesän tuetusta lomasta, seuratkaa siis sähköpostianne. Vertaisille järjestetään työnohjausta Toivon Talolla ainakin 20.2. ja 9.4. Järjestösihteeri Vilma Näveri on opintovapaalla 1.3.–31.5. Toiminnanjohtaja pyörittää Toivon Taloa tuntityöläisten kanssa.
vila-toiminnan ja kahvilat vanhemmille, joiden lapsi otettu huostaan. Viimeksi mainittuihin ovat tervetulleita myös perheen läheiset. Rinnalla kulkevat myös perustoimintomme: Tapaamispaikka Poukama, Alvari-perhetyö, Vankilan perheosasto vapaaehtoisine lastenhoitajineen, doulatoiminta ja Voikukkia-ryhmä. Kevään aikana järjestämme lahjoitusvaroin tapahtuman perheille. Mikäli haluat mukaan järjestämään riemastuttavaa tapahtumapäivää, ota yhteyttä Siniin. Maaliskuun lopun vuosikokoukseen kokoamme mennyttä vuotta. Nyt jo on tiedossa, että tapaamispaikassa tapaamisten määrä on noussut huimasti. Vapaaehtoiset doulamme antoivat aikaansa ja osaamistaan vauvaa odottaville perheille viime vuonna melkein viisisataa tuntia. Perheosaston vapaaehtoiset lastenhoitajat mahdollistivat äitien osallistumista kuntouttavaan ryhmään hoitamalla heidän lapsiaan lähes 60 kertaa. Haemme keväällä väkivallan kokijoiden ryhmään ammattilaisia vapaaehtoisvetäjiä. Mikäli kiinnostuit, niin lisätietoa saat Siniltä, sini.stolt@khperhetyo.fi
seja asiakastyöhön ja kehittää uusia palveluinnovaatioita. Osallistuimme Kytkinhankkeeseen, jossa kehittäminen jo alkoi. Keväällä jatkamme hankkeen kärkiteemojen parissa. Palvelupäälliköt vastaavat nyt osaamisalueista. Kiitos työntekijöille aktiivisesta osallistumisesta kehittämistyöhön ja yhdistyksen hallitukselle luottamuksesta ja kannustuksesta. RAY-avustuspäätös toi toivottua vahvistusta järjestölähtöiseen toimintaan. Voimme kehittää edelleen eri tukimuotoja yhden vanhemman perheille niin ammatillisena työnä kuin vapaaehtoistoimintana. Juhlavuonna muistamme myös Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlia. Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä on kutsuttu Jyväskylän Talven Miina Sillanpää -tapahtumaan, jossa myös yhdistys on mukana. Juhlan kunniaksi järjestämme toukokuussa vaativan vauvatyön seminaarin ja elokuussa on meidän vuoromme järjestää vuosittainen Väkivaltafoorumi. Varsinaista 70-vuotisjuhlaa vietetään marraskuussa. Tapahtumien suunnittelu on käynnissä, tule mukaan siihen ja tapahtumien järjestämiseen.
Sini Stolt
Eija Paloheimo
toiminnanjohtaja
toiminnanjohtaja
KESKI-SUOMEN ENSI- JA TURVAKOTI RY
KUOPION ENSIKOTIYHDISTYS RY
Lisätietoa: www.kaapatutlapset.fi Löydät
meidät myös Facebookista. Tarja Räisänen
toiminnanjohtaja
KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RY
Lapsille, nuorille ja eroaville apua Saimme RAY:ltä tukea uusiin toimintoihin: päihdeperheiden lasten toimintaan, nuorten eroauttamiseen ja väkivaltatyön työpariin. Aloitamme kevään aikana myös Eroneuvo-illat, Neuvokah-
70-vuotiaan uusi organisaatio Uudistimme yhdistyksen organisaation. Yhdistimme toiminnot kahteen alueeseen: kriisi- ja väkivaltatyön- sekä vauvaja perhetyön osaamisalueisiin. Kaikki työmuodot kuuluvat jompaankumpaan. Kansalaisjärjestötoiminta on osa molempia alueita ja kaikkia työmuotoja. Uudistuksen on tarkoitus selkeyttää yhdistyksen rakenteita, keskittää resurs2016
Lastenjuhla aloittaa 70-vuotisjuhlat Yhdistys juhlii tänä vuonna 70-vuotista taivaltaan. Aloitamme juhlavuoden lasten juhlan merkeissä. Satuhahmot valtaavat Kuopion kaupungintalon juhlasalin 27.2. klo 12.00–15.00. Mukana on Uppo-Nalle, taikuri ja paljon muuta mukavaa perheen pienimille. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. Tervetuloa mukaan, vinkkaathan kaverillekin! Tuomme vuoden mittaan toimin17
Shutterstock
RY KE HI TT I K AA PATU T LA PS ET
Apu kaappausuhan arviointiin Lapsen kaappaamista ulkomaille tai sen yritystä edeltävät usein samankaltaiset tapahtumat ja piirteet. Jotta kaappaamisen uhkaa voi arvioida, on hyvä tietää, mihin on kiinnitettävä huomiota.
K
ymmenet Kaapatut Lapset ry:n jäsenet ja yhteydenottajat kokosivat yhdessä kaappausuhan arvioimisen kriteerit. Mitä useammat kriteerit ovat totta lapsen kohdalla, sitä todennäköisemmin toinen vanhempi on aikeissa kaapata lapsen:
Toinen vanhempi: • on yrittänyt tai uhannut kaapata lapsen tai pitää selvänä, että lapsi kuuluu hänelle tai hänen suvulleen (eikä tarvitse toista vanhempaa).
vainoamiseen tai lapsen kaltoinkohteluun.
tuuriaan, vaikka ei ennen ole pitänyt asiaa tärkeänä
• ei ole kotoutunut Suomeen, hänellä ei ole tänne muita siteitä kuin lapsi.
• piilottaa tai tuhoaa omia asiakirjojaan, esittää väärennettyjä asiakirjoja.
• hakee lapselle matkustusasiakirjoja: passia, viisumia, henkilöllisyystodistusta ilman, että on sovittu matkasta yhdessä.
• muuttaa varallisuuttaan rahaksi ja siirtää sitä toiseen maahan.
• ei kunnioita suomalaisten viranomaisten päätöksiä lapsen huollosta, elatuksesta tai tapaamisoikeudesta.
• vanhempien välillä on vakavia erimielisyyksiä lasta koskevissa asioissa, kuten kasvatuksessa, uskonnossa, terveydenhoidossa, koulutuksessa, harrastuksissa.
• pyrkii saamaan käsiinsä lapsen asiakirjoja, kuten syntymä- ja terveystodistuksia, koulutodistuksia.
• on syyllistynyt ruumiilliseen tai henkiseen lähisuhdeväkivaltaan,
• alkaa yllättäen opettaa lapselleen omaa kieltään ja kult-
• luopuu vakinaisesta asunnosta tai työpaikasta tai menettää ne. • on saamassa kielteisen oleskelupäätöksen, hänen kansalaisuushakemuksensa on hylätty tai hän ei edes halua hakea kansalaisuutta, vaikka yhdessä toiseen maahan muuttamisesta ei ole ollut puhetta.
Kaapatut Lapset ry auttaa kaappausuhan arvioimisessa. Soita arkipäivisin p. 044 2626 662 tai lähetä viesti toimisto@kaapatutlapset.fi
18
2016
JÄ SE NY HD IS TY KS ET taamme esille eri tavoin. Tiedotamme ajankohtaisista asioista tällä Enskan palstalla, nettisivuillamme ja Facebookissa. Nettisivut saavat juhlavuoden tiimoilta uuden ilmeen. Ne löytyvät jatkossa osoitteesta kuopionensikoti.fi. Yhdistyksen strategiaa vuosille 2016– 2019 on valmisteltu viime vuoden aikana. Maailma ympärillä muuttuu ja muorin ikään ennättäneen yhdistyksenkin pitää pysyä ajassa mukana. Haluamme jatkossakin olla vahva vaativan vauvatyön, lapsilähtöisen päihdekuntoutuksen ja eroauttamisen osaaja. Myös uudet avaukset ovat ajankohtaisia, ja yhdeksi kehittämisen kohteeksi on noussut väkivaltatyön kehittäminen Pohjois-Savon alueella. Vahvistamme strategiakaudella myös taloushallintoa ja viestintää, johon nettisivujen uudistuskin liittyy. Yhdistyksen kevätvuosikokous pidetään 21.4. klo 18.00 Amaliassa. Laita aika jo kalenteriisi, kutsu tulee myöhemmin postissa.
samme on mukana 140 vapaaehtoista, mikä on enemmän kuin koskaan yhdistyksen historiassa. Julkisuuskuvamme on positiivinen ja helposti lähestyttävä. Palveluihimme luotetaan ja tapaamme tehdä asiakastyötä arvostetaan, kiitos osaavan ja sitoutuneen henkilöstön. Alkuvuonna työntekijöiden aikaa on vienyt uuden sähköisen taloushallintojärjestelmän sisäänajo, mutta kevättalvella aikaa riittää jo juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun. Mikäli sinulla on ideoita juhlavuoden vieton suhteen, ota rohkeasti yhteyttä tai tule kertomaan ideoistasi yhdistyksen vuosikokoukseen tiistaina 16.2. klo 18 Kumppanuustalo Viikariin (Mariankatu 24, 48100 Kotka). Yhdistyksen Facebookja kotisivuilta löydät aina ajankohtaiset tapahtumat. Tehdään yhdessä meidän näköinen juhlavuosi! Jaana Vaittinen
toiminnanjohtaja
Pirjo Pehkonen
toiminnanjohtaja
KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY
Kerro juhlavuoden ideasi Yhdistyksemme perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Olisi ollut hienoa, jos olisimme juhlan kunniaksi voineet palkata isätyöntekijän tukemaan ja monipuolistamaan yhdistyksen toimintamuotojen tekemää isätyötä, mutta harmiksemme RAY:n päätös avustushakemukseemme oli siltä osin toistamiseen kielteinen. Isätyön uusien toimintojen aloittamisen suhteen otamme nyt aikalisän ja pohdimme, mistä saisimme lisäresurssia isätyölle. Juhlavuotena on hyvä muistuttaa mieliin, että kaikkien kuluneiden vuosikymmenten ajan yhdistys on ollut merkittävä kymenlaaksolainen kansalaisjärjestö. Elinvoimaisuudestamme kertoo se, että tällä hetkellä toiminnas-
LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY
70-vuotisjuhlintaa Alkanut vuosi on juhlavuosi täällä Lahdessa. 70 vuotta sitten toimeliaat naiset perustivat yhdistyksen ja aloittivat sitten jo muutaman vuoden kuluttua ensikotityön. Toiminta on vuosikymmenten kuluessa laajentunut monella tavoin. Turvakotityön 30 vuoden työtä on myös aika juhlia nyt. Päiväryhmä Peukaloinen on sekin toiminut 20 vuotta. Perhetupa-toiminta alkoi Lahdessa 10 vuotta sitten. Vuoden mittaan järjestämme monenlaisia tapahtumia ja juhlallisuuksia. Pääjuhla kutsuvieraille saa jatkokseen työmuotojen avoimia ovia, pihajuhlat ja juhlaseminaarin. Kaiken kansan keskellä juhlitaan vielä Lahden torilla Joulunavauksen yhteydessä. Tarkempaa tietoa tilaisuuksista löytyy aikanaan kotisivuilta. Lähde ihmeessä mukaan. Jukka Ihalainen
toiminnanjohtaja 2016
LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RY
Keski-Uudellemaalle kumppaniksi Lyömättömän Linjan keskiössä on edelleen Väkivallan katkaisu -ohjelma. Miehen Linjalla toteutamme maahan muuttaneiden parissa kulttuurisensitiivistä työtä niin väkivallan katkaisussa kuin sen ehkäisyssä erilaisten kotouttavien ryhmien avulla. Teemme työtä isien parissa ja tapaamme väkivaltaa kokeneita naisia lahjoitusvarojemme turvin. Linjojen asiakastyön rinnalla vapaaehtoisten tukihenkilöiden toteuttama Kaverin Linja on arvokkaalla työllään myös vakiinnuttanut paikkansa yhdistyksen toiminnoissa. Keväällä Lyömätön Linja rantautuu RAY:n tuella Keski-Uudenmaan alueelle. Kolmivuotinen kumppanuusprojekti Paasikiven Nuorisokylän Säätiön kanssa kehittää alueelle koko perhettä huomioivaa perheväkivaltatyön palvelukeskusta. Kehitystyössä huomioidaan Espoossa kehitetty Väkivallan katkaisu -ohjelma ja siihen sisältyvät työmuodot. Lyömätön Linja Espoossa ry on kansalaisjärjestö, joka tarvitsee taloudellisten avustusten rinnalla tuekseen monialaisia yhteistyöverkostoja. Yhdistyksen jäsenet ovat tärkeässä asemassa toiminnan perustehtävää tarkasteltaessa. He antavat jäsenyydellään tärkeän panoksen työmme tueksi. Haluan kiittää jokaista yhdistyksemme jäsentä ja toivotan uudet jäsenet tervetulleeksi kanssamme Lyömättömille Linjoille. Jari Hautamäki
toiminnanjohtaja
OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RY
Merkittävä musiikkilahjoitus Oululaiset lastenmuusikot lahjoittivat kuudennen Lastenlaulukatu-tapahtuman tuoton Oulun ensi- ja turvakodille. Tapahtuman järjestämisestä vastaa oululainen lastenmusiikkiduo, Lastenkulttuurin Valtionpalkinnon saanut Soiva Siili. Yrityslahjoituksilla ja katusoittoansioilla hankitaan tänäkin vuonna soittimia ja muuta musiikkivälineistöä. Yri19
JÄ SE NY HD IS TY KS ET tysyhteistyökumppani Musiikki-Kullas toimittaa hankinnat edulliseen hintaan. Tilauslistalla on Ensi- ja turvakodin yhteisötilaan uusi sähköpiano. Vanha piano ei ole pysynyt vireessä ja perinteiset joululaulutapahtumat on täytynyt vetää joskus nuotin vierestä. Tuotolla hankitaan yhdistyksen Vauvatalolle ja Ensikodille muun muassa akustinen kitara, vauvasoittimia ja cd-levyjä. Tapaamispaikkatoiminta saa myös lasten bongo-rummut, vauvalevyjä ja isommille lapsille sopivia levyjä, joissa on laululeikkejä. Lisäksi lahjoitusvaroilla hankitaan yhdistyksen nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksiköille Hyvän mielen talolle (Myllytulli) ja Lomakoti Onnelaan (Haukipudas) suomen kielen opiskeluun kieliohjelmia. Erityisesti on kaivattu suomenkielisiä iskelmiä ja laulelmia. Nuorten tukiasumisyksiköihin kaivataan myös pientä ukulele-orkesteria. Yhdistyksen vapaaehtoistyö on kasvussa. Myös nuorten turvapaikanhakijoiden tukihenkilöiksi ja edustajiksi on ilmoittautunut paljon uusia ihmisiä. Timo Peltovuori
toiminnanjohtaja
PIENPERHEYHDISTYS RY
Miina-ryhmässä selviytymisen tarinoita Miina-ryhmä väkivaltaa kokeneille naisille keskittyy selviytymisen ja voimaantumisen tarinoihin akuutin kriisin jälkeen. Ryhmässä on mukana kokemusasiantuntijoita eli ryhmäläisiä, jotka voivat toimia tukena ja opastajana selviytymisen tiellä. Väkivallasta selviytymisen tarinat ovat yksilöllisiä. Joillakin varjo seuraa huoltoriitojen, oikeudenkäyntien, ositusten ja muun arjen haasteiden muodossa mukana vuosia. Joillakin tarinat kiertyvät oman itsetunnon ja valintojen ympärille. Ryhmässä on tilaa kaikenlaisille tarinoille. Jokaisesta oivalluksesta ja askeleesta voidaan iloita yhdessä. 20
Vaikeiden hetkien kohdatessa ryhmästä löytyy ymmärrystä ja tukea kunnes omat voimat jälleen kantavat. Lasten tarinat kulkevat ryhmässä naisten tarinoiden lomassa. Huoli lasten kantamista muistoista ja kokemuksista voi seurata mukana pitkäänkin. Tapahtuneiden tekojen ja kokemusten läpikäyminen eri kehitysvaiheissa olevien lapsien kanssa tuo muistoja esiin myös itselle, niin päiviin kun uniinkin. Ahdistus nostaa päätään, vaikka arki on jo turvallista ja elämä raiteillaan. Ryhmä toimii turvallisena paikkana jakaa kokemuksia. Miina matkaa esikuvansa Miina Sillanpään jalanjäljissä. ”Sydämen on luotava usko, joka tekee mahdottoman mahdolliseksi.” Mahdottomistakin tilanteista on mahdollista selviytyä. Lisätietoja www.pienperhe.fi/ toiminta/vertaistoiminta/ tai 050 405 4668.
selyn hyödyntäen palautetta palveluiden kehittämisessä. Yhdistyksen turvakoti on nyt virallisesti 11-paikkainen totutun 10 paikan sijaan. Viime vuonna 348 aikuisasiakasta ohjattiin muualle, koska Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakodissa oli täyttä. Tilastoimme aikuisasiakkaat, heidän lisäkseen palvelumme ulkopuolelle ovat jääneet ja muualle ohjautuneet heidän mahdolliset lapsensa. Pääkaupungin turvakoti ry on asettanut tavoitteekseen uusien toimitilojen löytämisen turvakodilleen ja Tapaamispaikalleen. Yhdistyksessä elää toivo siitä, että turvakodin asiakaspaikkoja voidaan entisestään tulevaisuudessa lisätä. Karola Grönlund
toiminnanjohtaja
TAMPEREEN ENSIJA TURVAKOTI RY
Luru Natunen
vertaistoiminnan koordinaattori
PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTI RY 348 aikuista ohjattiin muualle
Teemme työtämme viime vuotta seesteisemmissä olosuhteissa. Taloudellisten haasteiden pohtiminen on vähentynyt, kun turvakotitoiminta siirtyi valtion rahoitusvastuulle ja Asumisyksikkö Kilpolassa tuotetaan kilpailutettua palvelua. Jännityksellekin on sijansa: Avoyksikön kuluvan vuoden rahoituksessa on vielä omat haasteensa ja Tapaamispaikan menestyminen kilpailutuksessa ei ole vielä selvä. Vuoden 2016 tavoitteiden mukaisesti yhdistyksen toimintoja kehitetään edelleen ja sopeutetaan niitä uusiin rahoitusjärjestelmiin. Perustehtäviä toteutetaan edelleen laadukkaasti. Haluamme olla haluttu yhteistyökumppani myös muuttuvissa olosuhteissa ylläpitäen samalla yhdistyksen väkivaltatyön osaajan imagoa. Otamme käyttöön koko yhdistyksen toiminnan kattavan Webropol-pohjaisen asiakaspalauteky2016
Ikäihmisten palvelut kilpailutetaan Vuosi alkaakin aikamoisella jännitysnäytelmällä, kun Tampereen kaupunki kilpailuttaa yhdistyksen ikäihmisten palvelut. Luonnollisesti ikäihmisten palveluiden henkilökuntaa tilanne jännittää eniten, mutta kilpailutuksen päätös vaikuttaa myös koko yhdistyksen ja kaikkien työntekijöiden ja asiakkaiden tilanteeseen. Ikäihmisten palvelut ovat noin puolet yhdistyksen toiminnasta. Kädet olkapäitä myöten ristissä toivomme tietysti, että voitamme kilpailutuksen ja saamme jatkaa ihanien mummujen ja pappojen kanssa työskentelyä. Viisaita olemme tässä asiassa maaliskuussa. Lapsiperheiden palveluissa on ollut kysyntää. Turvakoti on ollut kovin täynnä ja vuoden vaihteessa saimmekin yhden lisäpaikan tälle vuodelle. Ensikodin kehittämistyö on käynnissä ja valmista pitäisi saada kevään aikana. Kehittämistyössä mietitään millainen ensikotipalvelu olisi jatkossa: teemmekö esimerkiksi ensikotityötä suoraan asiakkaiden kotiin ja kodeissa. RAY-yksiköistä Perhekulma Puhuris-
JÄ SE NY HD IS TY KS ET sa tapaamispaikkatoiminta on myös pohdinnan alla. Nykyinen malli on tullut tiensä päähän. Kevään aikana pohditaan, millaiseksi toiminta muodostuu, ja kehitetään sitä. Samat teemat tuntuvat toistuvan yhdistyksen kuulumisissa. Haasteita ja kehitettävää riittää. Olemme kuitenkin ikuisia optimisteja ja uskomme, että asiat järjestyvät. Maria Länsiö
toiminnanjohtaja
TURUN ENSI- JA TURVAKOTI RY
Avoimia, maksuttomia ryhmiä ja seminaareja Turun yhdistyksessä vuosi 2015 päättyi lahjavuoreen. Lapsiasiakkaiden saamat lelut, kengät ja vaatteet toivat runsaasti jouluiloa ja elokuvaliput ilahduttavat vielä joulun jälkeenkin. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille! Turvakodin vuosi on alkanut työntäyteisesti. Paikat ovat olleet kovassa käytössä, mutta tilaa on löytynyt tarvitseville. Lapsia on ollut runsaasti ja uudet vapaaehtoiset ovat auttaneet heidän hoidossaan. Väkivaltaa tai vainoa kokeneiden naisten vertaistukiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa maanantaisin klo 18.00 osoitteessa Luolavuorentie 7 b. Aihealueet vaihtelevat tapaamiskerroilla ryhmän jäsenten toivomusten mukaisesti ja ryhmässä keskustellaan luottamuksellisesti. Eroneuvo-tilaisuudet eroa harkitseville ja eronneille vanhemmille sekä heidän läheisilleen järjestetään kerran kuukaudessa Turussa, Raisiossa tai Kaarinassa. Molemmat tapahtumat ovat maksuttomia eivätkä edellytä ennakkoilmoittautumista. Tarkat ajat ja paikat löytyvät www. tuentu.fi/Ajankohtaista. Avoimet info-tilaisuudet yhdistyksen toiminnasta opiskelijoille ja muille kiinnostuneille pidetään 17.2., 16.3., 12.4. ja 12.5. klo 13–15 os. Luolavuorentie 7 a. Ilmoittautumiset noin viikkoa ennen eija. jarvio@tuentu.fi.
Vahvista isyyttä -seminaarikiertue tulee Turkuun pe 8.4.2016 klo 12–16. Seminaari pidetään Turun ammattikorkeakoululla, os. Ruiskatu 8 ja on maksuton. Ilmoittautuminen ja ohjelma löytyvät osoitteesta www.intoaisatyohon.fi Eija Järviö
vaativan vauvatyön palvelupäällikkö
TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RY
Väkivallatonta vanhuutta Suvannon ja Juuri-hankkeen työntekijöiden ja Suvanto-linjan puhelimiin tuli viime vuonna yli 300 yhteydenottoa. Yhteydenotoissa oli kyse ikääntyneiden kokemasta eriasteisesta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Läheiset tuovat monelle iäkkäälle turvan. Aina näin ei ole. Väkivallan muodot saattavat vuosien saatossa muuttua tai väkivalta tulla kuin varkain elämään myöhemmällä iällä oman tai läheisen sairastumisen tai muiden vaikeuksien myötä. Sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen vahvistamiseen haemme uusia työvälineitä Erasmus+ -hankkeessa. Keväällä käynnistyvässä, oikeusministeriön avustamassa Tikkahankkeessa etsimme yhdessä pankkialan ja maistraattien kanssa työkaluja taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseen. Vertaistuen ryhmät väkivallan uhkaa kokeneille ikääntyneille jatkavat Helsingissä ja Vantaalla. Olemme päivittämässä yhdistyksemme strategiaa. Tule mukaan vaikuttamaan. Jäsenenä ja vapaaehtoisena pääsette osallistumaan työhömme turvallisen ja väkivallattoman vanhuuden puolesta. Ota rohkeasti yhteyttä info@ suvantory.fi tai puh. (09) 726 2422. Kansainvälistä ikääntyneiden väkivallan vastaisen kampanjapäivän ”Kätketyt äänet” päätapahtumaa vietetään tänä vuonna Mikkelissä 15. kesäkuuta. Suvannon kanssa yhtenä järjestäjätahona on Viola ry. Lue lisää www.suvantory.fi, 2016
www.juurihanke.fi, www.katketytaanet. fi ja Facebook. Leena Serpola-Kaivo-oja
toiminnanjohtaja
ÄIDIT IRTI SYNNYTYS MASENNUKSESTA ÄIMÄ RY
Lisävoimia äitien ja perheiden auttamiseen ÄIMÄ ry pystyy vuonna 2016 auttamaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai lapsivuodepsykoosiin sairastuneita äitejä entistä paremmin. RAY:n alustava avustustenjakopäätös on vielä vahvistamatta, mutta se on silti meille erittäin tärkeä ja oleellinen toiminnan kehittymisen kannalta. Kiitos päärahoittajamme RAY:n alkuvuodesta Äimän toimistolla pääsee aloittamaan myös uusi vapaaehtoistoiminnan ja viestinnän koordinaattori. Häntä todella tarvitsemme vapaaehtoisten vertaistukiäitiemme tueksi. Vertaistukiyhdistyksessä kolmannen työntekijän saaminen on todella suuri askel. Jatkossa pystymme sekä tukemaan auttamistyötä tekeviä että kouluttamaan uusia auttamisesta kiinnostuneita entistä nopeammin. Vertaistukitoimintamme vahvistuu entisestään eri puolilla maata. Lisäksi koordinaattorin toimenkuva vahvistaa viestintäämme, jotta tavoitamme entistä useammat tarvitsijat. Uutta ja vanhaa. Monet ryhmämme ympäri Suomen ovat jo käynnistyneet ja uusia alueita suunnitellaan. Vertaistukipuhelin palvelee niin äitejä kuin neuvoa kysyviä läheisiä. Vertaistuki-chatteihin on saatu lisää vahvistuksia ja niin ryhmä- kuin henkilökohtaiset chatit auttavat sielläkin, missä ryhmää ei ole. Näiden lisäksi eri puolilla maata pidetään infoiltoja ja aluetukihenkilöt auttavat. Näistäkin lisätietoa ilmestyy verkkosivuillemme keväällä. Tule mukaan, lue lisää ja välitä tietoa! www.aima.fi tai FB:n kautta! Laura Piirainen
toiminnanjohtaja@aima.fi 21
KI RJ AN ME RK KI
Upeat kaverit Mieskavereista, lapsista ja äideistä tehty komea kuvajulkaisu kertoo 15 kaveruudesta. Kuvat lapsen kaveriksi ryhtyneistä tavallisista miehistä on otettu todennäköisesti heidän omissa lempipaikoissaan, niin rennoilta ja läsnäolevilta miehet vaikuttavat. Kuvatekstien pienet tarinat täydentävät kuvia Julkaisu on katsovissa osoitteessa http://issuu.com/pienperheyhdistys/ docs/mieskaverit. Mieskaverit Petri Kaverma, Pienperheyhdistys ry, 2016, 48 s.
Lapsen kokemus näkyviin
Taistelun tekstejä
Lillin ja Mikin tarina kertoo Lillin kokemuksista hänen vanhempien erotessa. Tarinan kertoja on Miki, Lillin lemmikkikoira. Tarina ja monipuoliset tehtävät auttavat lasta peilaamaan omia ajatuksiaan ja toiveitaan sekä jäsentämään vanhempien eroon liittyviä tunteita. Kirja on lapsen oma ja henkilökohtainen, mutta se on tarkoitettu täytettäväksi yhdessä aikuisen kanssa. Tilaa: toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi, hinta 5 €.
Lapsen menettäminen tai sen uhka yhdistää Jäähyväiset jasmiinipuille -antologian tekstejä. Ne kertovat elävästi ja helppolukuisesti todellisista tilanteista, joissa vanhempi huomaa joutuvansa taistelemaan lapsestaan. Tutkija Paavo Isakssonin teksti kokoaa yhteen kokemuksia toimimisesta Venäjän viranomaisten kanssa lapsikaappauksissa ja lasten ja vanhempien traumatisoitumisesta näissä menetyksissä. Tarinoissa kuuluu vertaistuen tärkeys. Tilaa: toimisto@kaapatutlapset.fi, hinta 15 / 20 euroa.
Lilli ja Miki – uusi polku Tehtäväkirja lapsille vanhempien erotessa Anne Meritie, Marjut Pitkänen, Mika Ketonen. Kuvitus ja tarina Sari Karhu. Lahden ensi- ja turvakoti, 2015, 22 s.
Oikeasti ihana kirja Persiana tuo ravintoloissa nyt hyvin suositut lähi-idän maut ja tuoksut kotikeittiöön. Keittokirjan kasvis-, kala- ja liharuuat ovat pitkähköistä resepteistä huolimatta melko yksinkertaisia. Mausteita ja yrttejä käytetään paljon. Tuttua lohta voi maustaa vaikkapa limen- ja appelsiininkuoriraastella ja ruusun terälehdillä! Kirja on kaunis ja houkutteleva. Sitä selaillessa tuli mieleen, että reseptejä voisi kokeilla vaikka yhdessä hiljattain maahan tulleiden kanssa. Persianan reseptit ovat monelle turvapaikanhakijalle kotiruokaa.
Jäähyväiset jasmiinipuille – vanhempien kertomuksia lapsikaappauksesta Agneta Ahgqvist, Paavo Isaksson, Anna-Maija Tikkanen ja Tanja Turtola (toim.). Kaapatut Lapset ry, 2015, 221 s.
Uudistettu painos Lapsi ja kriisi – Selviytymisen tukeminen -teoksen uudistettu painos käsittelee nyt myös kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja päivähoidon ja koulun kriisitoimintaa. Kirjassa lähtökohtana on resilienssin käsite, kyky selviytyä muutoksista. Kirjassa on runsaasti käytännön ohjeita vanhemmille, päivähoidon ja koulun henkilöstölle sekä kriisityön ammattilaisille. Poijula on psykologi ja psykoterapeutti, joka on erikoistunut trauma- ja kriisipsykologiaan.
Persiana. Lähi-idän ruokaa joka makuun
Lapsi ja kriisi – Selviytymisen tukeminen
Sabrina Ghayour
Soili Poijula
Gummerus kustannus, 2016, 240 s.
Kirjapaja, 2016, 360 s.
Kirjat kokosivat: Salla Frisk, Essi Lehtinen ja Katariina Suomu.
YH TE YS TI ED OT
JÄSENYHDISTYKSET Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Sysipolku 4 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 06 831 9518 www.kokkolanensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikotiry.net
Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi
Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi
Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti ry Sänkinotkontie 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi
Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi
Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
•
Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi
Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com
ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Hämeentie 15 B, 64 00500 Helsinki p. 09 726 2422 www.suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs. 00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi
Neuvokeskus Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.) neuvokeskus.fi apuaeroon.fi Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi
Lahjoitustilit Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815
BM9 1
Tule Nettiturvakotiin! Se tarjoaa väkivallan kaikille osapuolille tietoa väkivallasta. Nettiturvakodissa voit keskustella ammatti auttajan tai samaa kokeneiden kanssa. Uskalla hakea apua!
s u e k i o n o SInull a n e e s i l l a v r tu el ämä än! www.turvakoti.net