Enska 1/2017

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2017 NO 1 ´

tele Keskus uta & vaik eissa al kuntava4.!

9.

Ensikoti säästää rahaa 7

4

Tuttu porukka auttaa jaksamaan arkea

Marjaana Malkamäki

11 4

Sanna Uusitalo

Johannes Wiehn

12

Sisältö 4

Pannaritorstai pelastaa

7

Ensikotityö säästää rahaa

10

11 12

Kun päiväryhmä loppui, äidit halusivat edelleen tavata.

Reilun 300 vauvan hoitaminen ensikodissa viime vuonna säästi huimasti rahaa.

KAHVITAUKO Mikä merkitys yhdistyksen toiminnalla?

Mari Antikainen.

Lyhyet Minun työviikkoni Naiset yritetään tavoittaa kirjastoissa ja messuilla.

Sanna Uusitalo.

14 16

Ero ei suojaa lasta väkivallalta

17 22 23

Kolumni

Professori Stanley on tutkinut 215 kotihälytystä

JÄSENYHDISTYKSET toimivat

Kohti hyvinvointikuntaa. Riitta Särkelä.

Kirjanmerkki Kirjauutuuksia lapsille ja aikuisille.

YHTEYSTIEDOT

Piaa kiinnosti

PÄ ÄK IR JO IT US

Kymenlaakson yhdistyksen jäsen Pia Salo luki jo edeltä käsin Enskan 1/2017. ”Pidin erityisesti jutusta Pannaritorstai pelastaa. Se kertoo, miten vertaisryh­ mä voi tehdä yksinkertaisen ja kivan idean kautta vaikuttavaa ja samalla ennaltaehkäisevää työtä.”

s. 4

N O 1 ’2017 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 35. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,

ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Salla Frisk, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren, Katariina Suomu ja

Toimivaa yhteistyötä ei kannata polkea

E

nsikotien työtä kiitetään ja sen merkitys tunnistetaan. Yhdistystemme tuottamat palvelut ehkäisevät perheiden ajautumista umpikujaan ja korjaavat syntyneitä vaurioita. Työn tulokset näkyvät vahvempana vanhemmuutena ja turvallisempana lapsuutena.

Työn tulokset näkyvät myös rahassa. Äidin ja vauvan kuntoutus ensikodissa maksaa keskimäärin 9 744 euroa kuukaudessa. Ilman sitä tapahtuva mahdollinen vauvan sijoitus kodin ulkopuolelle tulisi täysi-ikäisyyteen mennessä maksamaan jopa 1–1,6 miljoonaa euroa.

Essi Lehtinen Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitukset: Outi Hieta Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Marjaana Malkamäki ensijaturvakotienliitto.fi/ tietoa-liitosta/enska ilmestymisaikataulu: 2/2017 viikolla 18 3/2017 viikolla 38 4/2017 viikolla 47

Sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jäämässä kuntien vastuulle, vaikka palveluiden järjestämisvastuu tulee maakuntiin.

Ratkaisu ei ole ongelmaton. Paikallistasolta tulee huolestuneita viestejä siitä, että kunnat ovat uudistuksen lähestyessä tiukentamassa järjestöjen saamia avustuksia. Jos uudistus jättää ennaltaehkäisevän työn eri vastuutahojen väliin, on vaara, että ruohonjuuritason ennaltaehkäisevät palvelut katoavat.

Kuntien peruspalveluiden yhtiöittäminen ja niiden vieminen markkinoille kilpailemaan asiakkaista monikansallisten terveysjättien kanssa vaikeuttaa yhteistoimintaa entisestään. Varhaiskasvatus ja koulut olisivat kunnissa, mutta neuvolapalvelut yhtiöissä. Osa palveluista olisi maakuntien palvelulaitosten tuottamia. Vastuu kokonaisuudesta hämärtyy.

Erityisen suurta huomiota tulisi kiinnittää ylisukupolviseen pahoinvointiin. Työttömyyden ja syrjäytymisen kierre pitää pystyä katkaisemaan kaikkien julkisten palveluiden vankalla yhteistyöllä. Tavoitetta on kuitenkin yhä vaikeampi saavuttaa, jos kaikki toimivat bisnes-logiikalla – työvoimapalveluita myöten.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen on tuotava entistä voimakkaammin esiin, miten keskeisiä ne ovat ennaltaehkäisevässä työssä. Uudistus ei saa polkea jalkoihinsa kuntien kanssa tehtävän yhteistyön toimivia muotoja. Kysymyksiin järjestöjen asemasta on saatava pian selkeitä vastauksia.

Tuula Haatainen puheenjohtaja

Teksti Anu Kylvén Kuvat Marjaana Malkamäki

Pannaritorstai pelastaa Vanha jengi on taas koossa. Samanhenkisten ryhmässä kertyy armollisuutta, vahvuutta ja lapsenhoitoniksejä. Ne auttavat jaksamaan arkea.

M

erja Siltala ottaa pannaripellillisen uunista ja Minna Jokela pilkkoo sen sopivan muhkeiksi palasiksi. Vielä mansikkahilloa kylkeen, eikä ohjaajien tarvitse toista kertaa huhuilla porukkaa pöydän ääreen.

Viidestä äidistä ja lapsesta irtoaa aika paljon puheensorinaa. Yksi kertoo gradunsa valmistumisesta, toinen esikoisen hapuilevista pottakokeiluista. Aihe vaihtuu lennossa.

– Kun Pikku-Miinaksi kutsuttu päiväryhmämme loppui, oli monta kertaa puhetta, että nähdään porukalla myöhemmin. Jos ei ole ketään, joka varta vasten organisoisi, tällaiset tuppaavat jäämään, sanoo kolmivuotiaan Iriksen äiti Jenny.

Totta. Jonkun pitää olla aktiivinen ja kutsua. Jos tavataan jonkun kotona, tuleeko kutsujalle paineita siivoamisesta? Entä olisiko kahvilassa tarpeeksi tilaa?

Hankalat järjestelyt voi unohtaa: Pikku-Miinan toimitila tamperelai-

4

sessa kerrostaloasunnossa on tänään vain ja ainoastaan pannariporukkaa varten.

Tuttuja kasvoja ympärille Pikku-Miina on Tampereen ensi- ja turvakodin yksikkö, kolmesti viikossa kokoontuva päiväryhmä vanhemmille ja alle kaksivuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat tiivistä tukea. Ryhmään tullaan omasta aloitteesta tai esimerkiksi sosiaaliohjaajan suosituksesta.

Ohjaajat Merja Siltala ja Minna Jokela ottivat entisten pikkumiinalaisten ideasta kopin. Hekin olivat pohtineet, että ryhmille olisi hyvä saada jatkumoa. Viime vuonna starttasivat entisten pikkumiinalaisten tapaamiset eli Pannukakkutorstait. Lapset ovat varttuneet taaperoikään, ja äidit alkavat olla sinut äidin roolinsa kanssa. Akuuttia tukea ei tarvita, sen sijaan juttuseuraa ja tuttuja kasvoja ympärille.

Intensiivisen Pikku-Miina-jakson jälkeen tapaamisia on nyt kerran kuussa. Silloin levitetään pannarin 2017

Yllä: Iiriksellä on menossa hyvä leikki.

päälle reilusti hilloa ja vaihdetaan kaikki kuulumiset.

– Minna keksi, että ensimmäisellä tapaamiskerralla pitää olla pannukakkua. Mietimme, että mitäs sitten seuraavalla – kunnes hoksasimme, että kyllähän kerran kuussa voi pannaria syödä! Merja Siltala nauraa.

Leikkejä ja läheisyyttä Kaksivuotias Matias kantaa punakantista muovikattilaa sylissään – Missä on uuni?

Ennen kuin kukaan ehtii vastata, Matias keksii sen itsekin: pienen jakkaran alla. Paikkahan on kuin luotu leikkiuuniksi.

Kun Matias saa patansa uuniin, raivataan lelut lattialta ja keräännytään rinkiin laulamaan.

– Veikkaan, että kohta Onni ehdottaa junalaulua, Merja Siltala hymyilee.

Pikkupojan kasvot venyvät virneeseen. Kyllä, junalaulu on saatava.

Pienenpienen veturin jälkeen kallistellaan auton kyydissä moottoritien mutkissa. Lapset hihkuvat äitiensä sylissä.

Kun naisten kanssa juttelee, huomaa heti, miten tärkeää vertaistukea päiväryhmä on antanut. Ei ihme, että tiiviitä ystävyyssuhteita ei haluttu katkaista.

– Olisi tuntunut teennäiseltä jättää homma siihen viiden kuukauden Pikku-Miina-rupeamaan. Ryhmän kansa tultiin tosi läheisiksi. Heti alkuun ei tarvinnut avautua joka asiasta, se tehtiin ihan julkisesti selväksi. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasi, että voi ja haluaa kertoa asioistaan enemmän, Jenny miettii.

Kaksivuotiaan Onnin äiti Jonna lisää, että lastenkin kaveruussuhteet säilyvät ja lujittuvat.

2017

5

Järjestö toimii joustavasti Pannariporukka syntyi Tampereen päivä­

ryhmäläisten tarpeesta kokoontua edelleen ja saada toisiltaan tukea lapsen kasvaessa.

Se on esimerkki siitä, miten järjestön on mahdollista reagoida nopeasti ja tarttua ihmisen hyvinvointia edistävään ideaan.

Samoin kokoontumiset osoittavat, et­ tä järjestöjen auttamistyön keskeinen idea toimii: apua saaneet, voimansa keränneet ryhmäläiset tukevat nyt toisiaan. Ryhmälle ei edes ole varsinaista rahoitusta, vaan sen pienet kulut on sisällytetty RAY:n Pikku-Mii­ nan toimintaan myöntämään rahoitukseen.

– Me emme oikeastaan vedä ryhmää, vaan tarjoamme tilan ja mahdollisuuden, kuvaa ohjaaja Merja Siltala. Äidit ja lapset kokoontuivat viime vuon­ na 9 torstai-iltana. Tapaamiset jatkuvat tänä vuonna kuukausittain.

Essi Lehtinen

Yllä: ”Vetäjät ovat onnistuneet kokoamaan samanhenkisen porukan,” kolmivuotiaan Iriksen äiti Jenny kiittelee.

– Meillä olisi muskari torstaisin samaan aikaan. Kysyn pojalta, mennäänkö muskariin vai Pikku-Miinaan.

Vastaus on aina Pikku-Miinaan! Lapsi kaipaa tuttuja kavereita, vaikka hänellä on leikkiseuraa päivähoidossakin, Jonna sanoo.

Armollisuutta ja suvaitsevaisuutta Marika hoitaa lastaan yksin, sillä lapsen isällä on alkoholiongelma ja sukulaiset asuvat kaukana. Ryhmäkeskusteluista tuli tärkeä henkireikä. Samoin nelikymppisenä äidiksi tulleelle Miralle . Hän sai rankassa elämäntilanteessa ihmisiä ympärilleen: Arki lapsen kanssa oli hakusessa. Samaan aikaan puhkesi masennus ja tuli vaikea ero lapsen isästä.

6

Äidit tukevat nyt toisiaan.

– Olen saanut täältä voimaa ja itsevarmuutta. Minä pärjään: en vain lapsen kanssa vaan elämässä muutenkin.

Olen kasvanut ihmisenä vahvemmaksi. Pystyn pitämään puoliani ja lapsen puolia.

Välillä puhutaan rankoista kokemuksista, välillä vaihdetaan konkreettisia niksejä. Miten ihmeessä muut ovat saaneet lapsen yöheräilyt loppumaan?

– Lähipiirissäni ei ole lapsia, eikä minulla ole kokemusta lapsista. Täällä olen saanut hyviä vinkkejä ja itseluottamusta lapsenhoitoon, kolmikymppinen Leila kertoo.

– Tuttujen ihmisten kanssa on helpompi jakaa asioita. Perhekahvilassa 2017

ihmisiä tulee ja menee: ei siellä helposti tutustu kehenkään. Se on kuin saluunan ovet.

Jenny nyökyttelee. Hän kertoo kolunneensa ”kaikki mahdolliset ryhmät”, mutta vain tässä oli jotain erityistä.

– Paljon puhutaan suvaitsevaisuudesta, mutta täällä se konkretisoituu.

Olemme aika erityyppisiä ja voimme olla asioista eri mieltä, mutta kenenkään ei tarvitse sensuroida itseään. Jos jokin jää ihmetyttämään, kysymme suoraan, emmekä ihmettele selän takana.

Marika on samaa mieltä – En välttämättä muuten olisi tutustunut näihin äiteihin, elämäntyylit ovat niin erilaiset. Mutta onneksi lähdin mukaan. Täällä ei tuomita ketään vaan kannatellaan, Marika sanoo.

Armollisuus. Se jos mikä kannattelee.

– Mukana voi olla 15-vuotias tai 45-vuotias äiti, ja kummallakin on tilaa sanoa tunteensa, Minna Jokela toteaa.

Ensikotityö säästää rahaa Suomessa syntyvät Venlat, Sofiat ja Leot voivat pääosin oikein hyvin. Reilut 300 vauvaa vanhempineen tarvitsi kuitenkin ensikodin apua viime vuonna.

Ensikodissa vanhemmat saavat tukea, jotta pystyvät huolehtimaan vauvastaan. Ostamalla ensikodin apua perheelle kunnat tekivät valinnan, joka varovaisestikin laskien säästi yhteensä miljoonia euroja.

Teksti: Essi Lehtinen Grafiikat: Hanna Hauta-aho ja Laura Kouri

S

uomessa syntyy kutakuinkin 55 500* lasta vuodessa.

Vanhemmat pystyvät useimmiten pitämään heistä hyvää huolta. Ensikotiin perhe pääsee, jos synnytyssairaalassa, neuvolassa, lastensuojelussa tai muussa palvelussa havaitaan, että äidillä tai molemmilla vanhemmilla on niin suuria vaikeuksia huolehtia vauvasta, että vauvan terveys ja kehitys ovat vaarassa.

Useimmiten ensikotiin pääsevällä äidillä on mielenterveysongelmia, kuten masennusta, tai hän käyttää ongelmallisesti päihteitä. Äiti voi olla hyvin nuori tai maahanmuuttajataustainen, eikä hänellä ole turvallisten läheisten verkostoa. Kokonaisuus on sellainen, ettei äiti selviä vanhempana olemisesta ja arjesta vauvan kanssa.

Juuri julkaistun Sinikka Kuosmasen haastattelututkimuksen mukaan ensikotiin tulevat vanhemmat ovat kokeneet kovia: hylkäämisiä, laiminlyöntiä, sairautta, väkivaltaa ja onnettomuuksia. Yhteistä heille on, * Vuonna 2015 vauvoja syntyi 55 472. Viime vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 52 645.

2017

7

”Ku mä tulin, niin mä pystyin olla viistoista minuuttia lapsen kanssa kahestaan.”

että ensikotiin he tulevat hyvin uupuneina. Niin äidit, kuin yhä useammin vauvan ja äidin mukana tulevat isät.

Vastasyntynyt ei voi odottaa Ensikodin apu on ainutlaatuista.

Ensikoti auttaa ympäri vuorokauden vauvaa ja perhettä yhdessä ja työntekijät ovat erikoistuneet nimenomaan vauvavaiheen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Useimmiten ensikotiin tulon vaihtoehtona on vauvan huostaanotto.

Ensikotien vuorokausihinnat vaihtelevat eri puolilla Suomea 158−230 euron välillä. Ensikoteja ylläpitävät yhdistykset ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia palveluntuottajia ja hinnat määrittyvät neuvotteluissa palveluita ostavien kuntien kanssa.

Vuorokausihinta kattaa kaiken: asumisen, ruuan ja työskentelyn perheen tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi Lahden ensi- ja turvakoti ry:n ensikodissa kuntoutus 8

maksaa 162,40 euroa vuorokaudessa.

Hinta on sama vauvoilta ja aikuisilta, myös raskaana olevilta aikuisilta.

Turussa ensi- ja turvakotiyhdistys osallistui loppuvuodesta Turun ja lähikuntien kilpailutukseen, jossa ensikotitoiminnasta haluttiin tarjous vuorokausihinnoilla. Aikuisen vuorokausi maksaa tänä vuonna Turussa 230 euroa ja lapsen 140 euroa.

Suuri säästö Keskimääräisen hinnan mukaan laskien äidin ja vauvan kuukauden kuntoutus ensikodissa maksaa kotikunnalle 9744 euroa. Tavallisesti ensikodissa ollaan 6−12 kuukautta.

Hyvän, puolen vuoden ensikotikuntoutuksen kokonaishinta voi siten olla noin 59 000 euroa. Vuoden kuntoutus maksaa 118 000 euroa.

Kun tuki vauvavaiheessa on tiivis ja kestää riittävän pitkään, se auttaa perhettä jatkossakin. Vanhemmuus ja suhde lapseen rakentuvat vahvemmiksi ja äiti ja isä oppivat taitoja 2017

selvitä paremmin arjen haasteista.

Riski ongelmien jatkumisesta pienenee. Ensikodissa opetetaan päivärytmiä, itkevän vauvan hoitoa ja ruoan laittoa, tuetaan vuorovaikutukseen lapsen kanssa ja lähtemään hänen kanssaan ulos. Väsyneen äidin kanssa voidaan sopia, että vauva on yön hoidossa, jotta äiti saa nukkua. Työntekijät ja jo pidempään ensikodissa olleet vanhemmat ovat tärkeä malli vauvan kanssa toimimiseen.

Jos vauva otetaan huostaan, eikä äitiä kuntouteta, kulut jo vauvan ensimmäisestä vuodesta ovat 60 000−80 000 euroa**. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän Lastensuojelun käsikirjan mukaan myös lastensuojelulaitoksissa hoidon hinta määräytyy tavallisimmin vuorokausimaksun perusteella.

Maksu vaihtelee samoin suuresti eri laitoksissa ja hinnoissa on satojen eurojen eroja. Melko tavallinen hinta on noin 150−250 euroa. Erityishoitoa tarvitsevilla hoitovuorokauden hinta ylittää 300 euroa.

200 euron vuorokausihinnalla laskien vuosi lapsen sijaishuoltoa maksaa 73 000 euroa. Huomattava on, että tuolla hinnalla hoidetaan vain lasta ja kulut jatkuvat todennäköisesti samoina vuodesta toiseen. Jo 3-vuotispäivänä Venlan tai Leon sijoitus kodin ulkopuolelle olisi maksanut arviolta 225 000 euroa, eikä tilanne todennäköisesti muutu, jollei vanhempia kuntouteta.

Mitä pidempään lapsen sijoitus oman perheen ulkopuolelle jatkuu, sitä enemmän kuluja kertyy. Kun Venla on täysi-ikäinen vuonna 2034, hänen hoitonsa sijaishuollossa olisi maksanut reippaasti yli 1 000 000 euroa. Se on huomattavasti enemmän kuin mitä äidin ja vauvan kuntouttaminen ensikodissa olisi maksanut, 59 000−118 000 euroa.

Jos äiti ei pääse ensikotiin, eikä häntä kuntouteta, on hyvin todennäköistä, että hän tarvitsee vuosien ajan

vähintään psykiatrian tai päihdehuollon avopalveluita ja toimeentulotukea.

Ensikodin taika?

Tiivis, ympärivuorokautinen tuki kohensi kaikkien tutkimukseen osallistuneiden äitien kuntoa merkittävästi. Äidit kertoivat, että tullessaan ensikotiin he voivat erittäin huonosti.

Haastatteluhetkellä he pitivät kuntoaan hyvänä tai erittäin hyvänä.

Ensikotijaksosta oli silloin kulunut 1−5 vuotta. Äitien terveydentila oli parantunut, he olivat vähentäneet lääkkeiden käyttöä tai lopettaneet sen kokonaan ja arki sujui normaalin lapsiperheen tapaan omassa kodissa.

Kaikilla äideillä oli tulevaisuuden suunnitelmia työelämän ja opiskelujen suhteen, osa jo toteutti niitä.

Perheiden ensikodissa saama kuntoutus ehkäisee merkittävästi lastensuojelun kustannuksia, suoje-

lee vauvoja kaltoinkohtelulta ja antaa vanhemmille vankan ja pitkäkestoisen tuen vanhemmuuteen. Ensikodin taika on siinä, että apu on tiivistä ja sitä saa myös yöllä, vanhemmat otetaan mukaan päättämään omista asioistaan ja kun kuntoutus on riittävän pitkä, päästään käsiksi monien ongelmien syihin. Ilmapiiri on siihen tarpeeksi turvallinen.

Vauvaa ja vanhempia autetaan samanaikaisesti, mutta työntekijöiden mielessä on aina ensisijaisesti vauvan paras.

Lähde: Sinikka Kuosmanen: Elämäni paras päätös. Tutkimus ensikotien työn vaikuttavuudesta (2017) Lainaukset haastatteluista. ** Luvut perustuvat tutkija Anna Lepon laskel­ miin. Venla, Sofia, Leo ja Elias olivat Suo­ men suosituimmat lasten etunimet vuonna 2015.

”Ensikoti oli perheen pelastus. Paikalla oli täysjärkinen ihminen ja mikä parasta, se oli kiinnostunut.

Opin paljon omista vahvuuksistani.”

2017

9

K A H V ITAUKO

Mikä merkitys yhdistyksen toiminnalla?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulee. Kuopion perusturvajohtaja Mari Antikainen odottaa sitä hyvillä mielin. Entä miten järjestöt sopivat soteen Kuopiossa?

Teksti: Laura Kouri Kuva: Anne Miettinen

Mitä Kuopioon kuuluu?

– Valmistaudumme kovalla vauhdilla uuteen soteen. Arjessa on vipinää.

– Kuntataloudessa tilanne on vaikea, säätöjä täytyy löytää ja sopeuttamista vaaditaan. Monen ostopalvelun kohdalla joudutaan arvioimaan itse tuottamisen mahdollisuutta. Hienoa on, että saimme lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta (LAPE) kehittämisrahaa.

Millä mielin lapsiperhepalveluissa olette?

– Itse olen positiivisella mielellä.

Muutos pakottaa toimijat yhteisen pöydän ääreen löytämään tapoja tehdä asioita yhdessä paremmin.

– Valinnanvapaus tuo orkesteriin lisää toimijoita, mikä monimutkaistaa asioita, mutta tuo mukanaan myös hyvää.

Millaisiin muutoksiin sote pakottaa?

– Uudistus pakottaa yhdistykset tuotteistamaan palvelujaan aktiivisesti.

10

Miten hyvin tunnet Kuopion Ensikotiyhdistyksen toimintaa? Mikä merkitys yhdistyksen toiminnalla on teille?

Järjestöjen rooli selkiytyy.

– Moni yhdistys tarjoaa yleishyödyllisiä palveluita, joita voi olla vaikea hinnoitella. Kustannuslaskelmien täytyy kuitenkin olla yksiselitteisiä ja selkeitä, jotta kunnassa voidaan arvioida, mikä meille on paras tapa tuottaa palvelua.

2017

– Toiminta on hyvin tuttua ja sotekehittämisessä yhteistyö on entisestään tiivistynyt.

– Yhdistys tarjoaa alueellamme ainutlaatuista palvelua päihteitä käyttäville äideille. Ensikotitoiminnan osaamista ja vaativan tasoista palvelua tullaan tarvitsemaan jatkossakin.

– Arvostan ja ihailen järjestömuotoisen toiminnan ketteryyttä ja ihmislähtöisyyttä. Meillä muilla on paljon opittavaa halusta ja kyvystä kehittää palvelua aidosti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Arvot tulevat vastaan jo yhdistyksen ovella ja tunnelma on välittävä.

Miten juot kahvisi? Maitoa?

– Hyvin joustavasti. Kahvi maistuu parhaalta seurassa. Kotona nautin juoman muumimukista ja juhlissa kruunaan kupillisen kermalla.

LY H Y E T TULOSSA: LEIKKIPÄIVÄ 13.5.!

Jo perinteeksi tullut Leikkipäivä juhlii tänä vuonna Suomen 100-vuotisjuhlia.

Yhdistyksillä on loistava mahdollisuus koota lapsia ja aikuisia leikkimään. Lei­ kin ilo odottaa. Ole kuulolla!

Johannes Wiehn

Kuntav aaliesit e on ilme Pyydä li stynyt. sää esit teitä toimist o@etkl. : fi SATUKIRJA LAPSILLE VERKOSSA

Lapsille, jotka joutuvat kokemaan vainoa vanhempien erottua, on tehty satukirja.

Satu kameleontille ja muita satuja sinulle sopii myös muille lapsille, joiden van­ hemmat eroavat. Timo Harjun kirjoitta­ mat ja Nina Haikon upeasti kuvittamat sadut antavat lapselle tavan käsitellä ko­ kemaansa.

Lyhyt versio on jo luettavissa Issuupalvelussa www.issuu.com, etsi sanoil­ la ”Satu kameleontille”.

Laajempi painettu kirja ilmestyy 20.4. Kirjan tuottaa Varjo-hanke ja jul­ kaisee Ensi- ja turvakotien liitto.

Kirjan hinta on 40 euroa.

Tilaa: www.varjohanke.fi

KLIKKAA JA KÄYTÄ: VÄKIVALTA JA LAIMINLYÖNTI KASVATUKSESSA.

Osoitteessa kasvatakannustaen.fi on yhdessä Lahden, Turun ja Oulun yh­ distysten kanssa tehty virtuaalikirja Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa.

Tunnista, puutu & auta.

HYVÄ TEKO LAPSELLE -PALKINTO TUOMAS KURTTILALLE

Ensi- ja turvakotien liitto on myöntänyt vuoden 2016 Hyvä teko lapselle -palkinnon lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilalle.

Kurttila on toiminut erittäin aktiivisesti lapsen oikeuksien puolustajana ja nostanut ansiokkaasti ja monipuolisesti esille käynnissä olevaa vahvaa eriarvoistumiskehitystä. Hän on muun muassa toistuvasti vaatinut kun­ tien ja valtion päätösten lapsivaikutusten arviointia nykyistä paremmin ja ennakoivammin.

Oikealla: Tuomas Kurttila ja puheenjohtaja Tuula Haatainen.

2017

11

MI NU N TY ÖV IIK KO NI

Miten naiset voisi tavoittaa paremmin?

Sanna Uusitalo suunnitteli, koulutti ja kävi tärkeitä keskusteluita 23.–28. 1. Hän työskentele Jalkautuva naistyö – naisen hyvinvoinnin vahvistaminen väkivaltaa ennaltaehkäisevänä tekijänä -hankkeessa Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Kauhajoella.

Teksti & kuvat: Sanna Uusitalo

Maanantai 23.1.

Työparini Maiju (vas.) ja minä Porin Esikossa.

Yllä: Maalaismaisemaa työmatkan varrelta.

12

Töihin ajellessa ajatukset ovat viikon suunnitelmissa. Varmaa on vain se, ettei voi tietää, mitä viikko tuo tullessaan. Pienen, mutta aktiivisen yhdistyksen arki avopalvelutyön, tapaamispaikkatoiminnan ja turvaasunnon siivittämänä on toisinaan hyvinkin vauhdikasta.

Iltapäivälle on sovittu palaveri Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (LLKY) lähisuhdeväkivallan vastaisen toimintaohjelman päivittämiseksi. Työstän materiaalia. Työryhmä on pieni, mutta työskentely on hedelmällistä. Keskustelussa kuulee tärkeitä ajatuksia myös hankkeen keskeisen kysymyksen tiimoilta: Miksi naiset, jotka kokevat omassa elämässään väkivaltaa, eivät hae apua? Miten heidät voisi paremmin tavoittaa?

Maanantai on alkanut vauhdikkaasti ja käy ilmeiseksi, ettemme voi kokoontua yhdistyksen tiloissa. Ehdin miettiä varasuunnitelmaa vain hetken, kun kaksi työryhmän jäsentä peruu osallistumisensa. Muutama syvä hengenveto: ei voi mitään, siirretään palaveri.

Iltapäivä vierähtää koneella – on paljon sekalaisia hoidettavia asioita.

Työskentely keskeytyy tasaisen epäta2017

saisin välein, kun yhdistyksen nuori asiakas pyytää apua nenänsä niistämiseen. Samalla joudun vastailemaan tiukkoihin kysymyksiin: miksi en tule leikkimään, mitä nämä ”tärkeät työni” oikeastaan ovat, miksi minun niitä pitää tehdä (huh, paha!), onko oma kotini turvallinen. Juuri nyt tämä keskustelu tuntuu tärkeämmältä kuin mikään muu.

Tiistai 24.1.

Työskentelen etänä kotikoneeltani.

Työnantajalle olen kiitollinen mahdollisuudesta tehdä töitä tarvittaessa myös näin: etätyö on tehokasta − vähemmän ajamista ja enemmän keskittymistä.

Hankkeen Tarinakengät − askeleita lähisuhdeväkivallasta -näyttely on helmikuussa ”kiertueella” Etelä-Pohjanmaalla kuudessa eri kirjastossa.

Järjestelen sitä ja samassa yhteydessä pidettäviä koulutuksia alueen toimijoille lähisuhdeväkivallasta.

Keskiviikko 25.1.

Positiivista jännitystä ilmassa!

Olemme sopineet neljä haastattelua vertaisryhmään osallistumisesta kiin-

Perjantai 7.45 toimistolle, koulutustavaroiden kasaaminen

8.15 valmistelut

8.30 koulutus 11.30 tavarat kasaan, pikapyrähdys kauppaan, lounas työkavereiden kanssa

12.30 haastatteluja naisten ryhmään 17−17.30 auton pakkaus huomisia messuja varten.

nostuneiden naisten kanssa. Ryhmä toteutetaan yhdessä Rikosuhripäivystyksen (RIKU) ja Kriisikeskus Mobilen kanssa.

Seudullinen lehti on kirjoittanut vertaisryhmästä jutun, ja monet ovat kiinnostuneita siitä. Varmistamme haastattelemalla, että osallistujilla on valmius vertaisryhmätoimintaan. Itse ryhmä on suljettu.

Torstai 26.1.

Torstaina suuntaan auton kohti Poria, sillä luvassa on päivä työparini Maiju Lehtosen kanssa. Hanketta hallinnoidaan keskusjärjestöstä ja pilottialueita on kaksi: Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa. Maiju työskentelee Porin Ensi- ja turvakotiyhdistyksessä ja vaikka fyysisesti olemmekin eri paikoissa, teemme paljon yhteistyötä. Asioiden jakaminen ovat tärkeätä: olemme molemmat töissä paitsi yhdistyksessä, myös hankkeessa.

Valmistelemme ensi viikon väkivaltatyön työkokoukseen lupaamamme työpajan Tarinointi menetelmänä kokijoiden kanssa tehtävässä työssä.

Vähän viime tippaanhan valmistelu taas jäi, mutta se ei haittaa − olemme hurjan tehokas työpari! Keräämme mukaan esimerkkejä käyttämistämme tarinointiharjoituksista, ajatuksiamme hyvinvointia vahvistavasta tarinoinnista ja ylipäätään tietoa

Oikealla: Kurikan perhemessut tavoittavat odottavia äitejä ja perheiden kanssa toimivia.

Oikealla, alhaalla: Koulutukseen menossa.

luovien menetelmien käytöstä väkivaltatyössä.

Olen oppinut hankkeen aikana paljon Maijulta, esimieheltäni, työkavereilta, yhteistyökumppaneilta – ja erityisesti väkivaltaa kokeneilta naisilta.

Perjantai 27.1.

Tahti ei hellitä, vaikka viikonloppu kolkuttelee jo ovella. Aamulla noudan toimistolta materiaalit ja suuntaan kohti ”Soppakoulua”, paikalla on surullisenkuuluisa menneisyys kouluampumisen takia. Yhdistyksen harjoittelija Ramzi Ben Aziza ja miestyöntekijä Peter Laitio ovat jo paikalla ja järjestelyt sujuvat nopeasti.

Räätälöimme yhteistyökumppaneille koulutuksia lähisuhdeväkivallasta. Tämän päivän koulutus on suunnattu LLKY:n neuvoloiden työntekijöille ja neuvolan ja lastensuojelun perhetyöntekijöille. Mukana on reilu kaksikymmentä tuttua osallistujaa, tämä on neljäs yhteinen kokoontumisemme. Poikkeuksellisesti tänään olen kutsunut paikalle RIKUn Tiina Aution.

2017

Lauantai 28.1.

Väkivaltatietouden vieminen sinne, missä naiset arjessaan liikkuvat, kuuluu hankkeen toimintatapoihin.

Kerromme Peterin kanssa Kurikan perhemessuilla myös isyyttä tukevasta toiminnasta, doulista, Masu-kahvilasta ja Tens-laitteen vuokraamisesta.

Päivään mahtuu mielenkiintoisia kohtaamisia ja keskusteluita. Mitähän ensi viikko tuo tullessaan?

13

TA VI ER AI TA UL KO MA IL

Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Tiina Muukkonen

Lue lisä

ä:

et al: Stanley Families d n a Children g Domestic in c n ie r e and Exp : Police s’ e c e Violen ’s Servic Children s (2010) e Respons

Ero ei suojaa lasta väkivallalta

Lapsen turvallisuuden on oltava ensisijainen tavoite, kun oikeusistuin päättää lapsen huoltajuudesta vanhempien erotessa.

S

osia alit yön professori, tutkija Nicky Stanley vieraili Suomessa Varjo-hankkeen kutsusta kertomassa, miten lasta voi suojata eron jälkeisessä väkivallassa ja vainossa. Central Lancashiren yliopistossa väkivaltatutkimuksen keskuksessa työskentelevä Stanley loi Englannista kokonaiskuvaa, joka vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin Suomen tilanne.

Professori Stanley on tutkinut Pohjois- ja Etelä-Englannista kerätyn poliisiaineiston perusteella, millaisissa tilanteissa lapset tavallisesti kohtaavat väkivaltaa. Tutkimuksen mukaan eroaminen aggressiivisesta puolisosta yleensä lisää väkivallan riskiä. Väkivalta on eron jälkeen todennäköisempää ja vakavampaa kuin vanhempien asuessa yhdessä.

215 poliisihälytyksen aineistossa yli puolessa tapauksista lasta kohdeltiin väkivaltaisesti nimenomaan vanhempien eron jälkeen, usein lapsen tapaamisen yhteydessä.

14

Väkivalta on eron jälkeen vakavampaa.

Lapsi tapaa väkivallantekijää Professori Stanleylla on huoli siitä, että kun oikeusistuimet ottavat kantaa lapsen huoltajuuteen, lähtökohta on, että lapsi tapaa isäänsä, vaikka eron syy olisikin väkivalta.

– Ei voi olla niin, että lapsen on tavattava vanhempaa hinnalla millä hyvänsä.

Stanleyn mielestä huomio pitäisi tapaamisista päätettäessä keskittää vanhemmuuden laatuun. Oikeusistuinten tulisi ensisijaisesti huolehtia lapsen turvallisuudesta.

– Lähtökohdan pitäisi olla, että lapsi ei tapaa väkivallantekijää.

Edistynein lainsäädäntö tässä suh2017

teessa on Australiassa ja Uudessa Seelannissa, jossa lapsen väkivaltainen kuolema johti lainsäädännön muuttumiseen vuonna 1995. Siellä perheoikeus lähtee siitä, että jos vanhempi on väkivaltainen, lapsi ei tapaa häntä.

Ammatilliset tapaamispaikat Stanleyn tutkimukseen osallistuneet englantilaisäidit kertoivat tarvitsevansa apua esimerkiksi asumisen järjestämiseen turvallisesti, talouteen ja yksinäisyyteen. Erityisesti apu on tarpeen oikeuskäsittelyissä ja lapsen ja isän tapaamisten järjestämisessä.

Istanbulin sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 2015, kieltää vaarantamasta lapsen turvallisuutta tai oikeuksia tapaamisten yhteydessä. Tapaamisten kriteereistä määrätään myös 2016 voimaan tulleessa sosiaalihuoltolaissa. Iso-Britanniassa sopimusta ei ole vahvistettu ja perheet järjestävät yleensä itse lapsen ja muualla asuvan vanhemman tapaamiset.

Vasemmalla: Professori Nicky Stanley puhui Säätytalolla väkivaltaa kokevien lasten auttamisesta.

Lapsi voi kokea jatkuvaa uhkaa ja pelkoa.

Stanley onkin kiinnostunut suomalaisesta tapaamispaikkatoiminnasta, jota Ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset osaltaan ylläpitävät. Englantilaisessa tutkimuksessa äidit toivoivat, että tapaamisia nimenomaan valvoisivat ammattitaitoiset sosiaalityöntekijät, jotka osaavat keskeyttää tapaamisen, jos tapaaja käyttäytyy epäasiallisesti tai esimerkiksi nyhtää äitiä koskevaa tietoa lapselta.

Valvonta ei ole riittävä apu

Connect Centre for International Research on Interpersonal Violence and Harm Keski-Lancashiren yliopiston (UCLAN) kansainvälinen väkivaltatyön tutkimuksen keskus • tuo yhteen tutkijoita, käytännön työtä tekeviä ja vaikuttajia • kehittää uusia ideoita kaikenlaisen väkivallan ja sen vaikutusten ehkäisemiseksi • tutkii sukupuolittunutta väkivaltaa, lasten kokemaa väkivaltaa, uhriutumista, varallisuuden vaikutusta väkivaltaan ja väkivallan eri osapuolia.

• www.uclan.ac.uk / Connect center • Twitter: @UCLanConnect

2017

Varjo-hanke keskittyy vainon eri osapuolten auttamiseen. Hankevastaava Jaana Kinnusen mukaan myös Suomessa parisuhteen väkivalta ja kontrolli usein jatkuu eron jälkeen. Vaino tyypillisesti alkaa juuri parisuhteen päättyessä.

Lapin yliopiston yliopistonlehtori Anna Nikupeteri painottaa, että vaino ja väkivalta aiheuttavat lapselle jatkuvan uhan ja pelon kokemuksen.

– Tärkeää olisi nostaa keskusteluun uhrin ja lapsen turvallisuus, mutta myös etävanhemmuuden laatu, sanoo Kinnunen.

Edelleen pitää kiinnittää huomiota lasten tapaamiskäytännön kriteereihin ja siihen, mitä tukea eri osapuolet väkivaltaisessa erotilanteessa tarvitsevat.

– Tueksi riittää harvoin vain pelkkä valvonta vaan tarvitaan myös pitkäaikaista arviointia ja tukityöskentelyä, miettii Jaana Kinnunen.

15

JÄ SE NY HD IS TY KS ET

Yhdistyksissä tapahtuu HELSINGIN ENSIKOTI RY

Vallilan ensikoti Vuosi 2016 huipentui yhdistyksen 80-vuotisjuhlaan Kalliolan setlemen­ tin tiloissa. Juhlaan osallistui melkein 100 yhdistyksen jäsentä, työntekijää ja ystävää. Kiitos kaikille mukana olleille lämminhenkisestä tilaisuudesta! Juhlas­ sa luovutettiin yhdistyksen tunnustus­ palkinto Traumaterapiakeskuksen joh­ taja, psykologi, traumaterapeutti Anne Suokas-Cunliffelle. Kiitämme häntä mo­ nivuotisesta koulutus- ja konsultaatio­ työstä asiakkaittemme hyväksi ja onnit­ telemme palkinnon johdosta!

Kotisivuillamme on julkaistu uusi ensikotitoiminnasta kertova lyhytfilmi sekä Susanna Haaviston ja Juha Tikan yhdistykselle lahjaksi tekemä laulu Elä­ män lankaa. Käykääpä katsomassa ja kuuntelemassa! Sivuille on tulossa myös asiantuntijahaastatteluja katsottavaksi.

Vuoden alusta alkaen nimi Helsingin ensikoti on varattu yhdistyksen nimek­ si. Helsingin Vallilassa toimiva ensikoti on nyt nimeltään Vallilan ensikoti. Aikai­ semmin aiheutti epätietoisuutta, mil­ loin nimellä ”Helsingin ensikoti” tar­

koitettiin yhdistystä ja milloin ensiko­ tiyksikköä. Toivomme, että nimimuutos vähentää sekaannuksia.

Alkuvuodelle olemme suunnitelleet monenlaista vaikuttamistyötä, muun muassa kuntapäättäjätapaamisia, jois­ ta osa on jo toteutunutkin. Tavoittee­ namme on vakuuttaa päättäjät siitä, et­ tä vauvaperheitä pitää, voi ja kannattaa auttaa silloinkin, kun vanhemmilla on suuria elämänhallinnan ongelmia. Jo­ kaisella lapsella on oikeus turvalliseen alkuun elämässään!

Kikka Manninen

toiminnanjohtaja

KAAPATUT LAPSET RY

20 vuotta perheiden tukena Kaapatut Lapset ry täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Näin pitkään olemme tuke­ neet ja neuvoneet perheitä, joissa on kohdattu lapsikaappaus tai eletty sen uhan alla. Yhä useammin tukeamme tarvitaan myös muissa kansainvälisissä lapsiasioissa.

Juhlavuosi alkaa komeasti, koska saimme RAY:ltä lisärahoitusta kolman­

nen työntekijän palkkaamiseen. Hel­ mikuun alusta lähtien Toivon Talolla työskentelevät toiminnanjohtaja Tarja Räisänen, kansalaistoiminnan ja vies­ tinnän suunnittelija Päivi Marin ja toi­ mistosihteeri Kirsi Helin.

Jäsenperheet juhlistavat 20-vuotista taivalta Naantalin viikonloppuna Muu­ mimaailmassa ja seikkailusaari Väskissä.

Strategian mukaan vuoden 2017 pää­ teema on verkostoitumalla vaikuttami­ nen. Pyrimme lisäämään etenkin sosiaa­ litoimen tietoa ja ymmärrystä lapsikaap­ pausasioissa. Aiomme myös vakiinnut­ taa asemamme Missing Children Euro­ pe organisaatiossa ja näin saada lisää kansainvälistä näkyvyyttä.

Tänä vuonna kehitämme erityises­ ti vapaaehtoistoimintaa ja vertaistuen puolella internetin kautta tapahtuvaa auttamista. Kahdenkeskinen tuki on toki edelleen tarpeen vaikeimmissa ti­ lanteissa ja tärkeimmät vapaaehtoisem­ me, vertaiset, saavat

Sinä päätät, minkälaisen arjen lapset ja perheet saavat 30 jäsenyhdistystä tarjoaa kunnissa monipuolisia avopalveluita, ensikotien ja turvakotien apua ja kuntoutusta päihdeongelmaisille vauvojen vanhemmille.

Niiden työn edellytykset on turvattava.

Vaikuta vaaleissa, kysy ja keskustele. Liitto on koonnut avuksi materiaalin.

Pyydä esitteitä: toimisto@etkl.fi Katso myös

ensijaturvakotienliitto.fi/vaikuta-yhteiskuntaan/kuntavaalit-2017/ 16

2017

KO LU MN I

Kohti hyvinvointikuntaa Kunnat ovat sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen jälkeen aivan muuta kuin nykyisin. Kuntavaaleissa pitää keskustella siitä, mikä tulevaisuuden kunta on ja mikä sen haluamme olevan.

Nyt puhutaan, että kunnat ovat jatkossa elinvoima- ja sivistyskuntia. Hyvä, mutta se ei riitä.

K

ehtoistoimintaan ja vertaisuuteen ja vaikuttamisen kanavan. Niissä tehty vapaaehtoistoiminta vastaa ainakin 21 000 henkilötyövuoden panosta.

Yksi vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuo kuntaan kuusi takaisin.

Yhdistykset toimivat pienillä resursseilla. Ratkaisevia ovat kunnilta saadut ilmaiset tai edulliset tilat ja toiminta-avustukset. Osassa kunnista ajatellaan, ettei toiminta-avustuksiin enää tarvitse varata rahaa. Nyt meillä järjestöjen ihmisillä on yhteinen vaikuttamisen paikka. Kysy oman kuntasi kuntavaaliehdokkailta, varmistavatko he järjestöille edulliset toimitilat ja ovatko sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta-avustukset talousarviossa. Jos näin ei ole, kerro, miten välttämättömiä ne ovat. Tutustuta ehdokkaita toimintaan, silloin he eivät sitä enää voi sivuuttaa. Lisää eväitä vaikuttamiseen löydät kuntavaaliaineistostamme.

Rakennetaan yhdessä hyvinvointikunnat!

Riitta Särkelä Kirjoittaja on Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri, YTT.

2017

Yksi vapaa­ehtois­toimintaan sijoitettu euro tuo kuusi takaisin.

Nina Dodd

unta on lähtökohtaisesti ihmisten yhteisö. Ihmiset elävät aina jossain kunnassa ja pitävät niissä tärkeinä muun muassa terveitä kouluja, päiväkodin riittävän pieniä lapsiryhmiä, luontoa ja hyviä asuinalueita. Sosiaalisilla suhteilla ja kuulumisella johonkin koetaan olevan korvaamaton merkitys omalle hyvinvoinnille.

Tulevaisuuden kunnista tulee kehittää hyvinvointikuntia. Kuntien tehtävä huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista ei muutoksessa katoa minnekään. Päinvastoin. Sille tulee uusia mahdollisuuksia, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy maakunnille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan tärkeä tehtävä jatkossa. Se on myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ydintä. Tässä on mahdollisuus kumppanuuteen.

Paikallisissa sosiaali- ja terveysyhdistyksissä tavoitetaan ihmisiä vauvasta vaariin, terveistä eri tavalla sairaisiin, arjessaan pärjääviin ja sen hallinnan kanssa kamppaileviin. Yhdistykset tarjoavat apua, harrastuksia, virkistystä, mahdollisuuksia vapaa-

17

JÄ SE NY HD IS TY KS ET koulutusta ja mahdollisuuksia tavata ja tukea toisiaan, kuten ennenkin. Helmi­ kuussa on henkisen tuen jatkokurssi ja syksyllä koulutusristeily.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Maria Lahti. Kevätkokous järjestetään 29.4. Toivon Talolla.

Toivon Talon väki Tarja, Päivi ja Kirsi

Jäsenkirje lähtee matkaan viikon 11 lopulla. Yhdistyksen vuosikokous on 27.3. kello 17.45. Asialistalla ovat vuo­ den 2016 talous ja toimintakertomus.

3.4. on Avoin doulailta klo 17−18.

26.4. klo 18 on Voikukkia-kahvila heil­ le, joita huostaanotto koskettaa.

Nämä tapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia eikä niihin tarvitse etu­ käteen ilmoittautua. Tapahtumat osoit­ teessa Raatihuoneenkatu 19, 13100 Hä­ meenlinna.

KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RY

Odottajille, doulille, vanhemmille Kirjaamme kovaa vauhtia viime vuot­ ta pakettiin. Viime vuonna esimerkik­ si tapaamispaikka Poukaman toiminta kasvoi 40 prosenttia. Tapaamisia oli yh­ teensä noin 1700.

Aktiivinen toiminta jatkuu tänäkin vuonna. Tässä muutama poiminta: 6.3.

Odottajille kumppaneineen avoin dou­ lailta on klo 17−18.

18

Sini Stolt

toiminnanjohtaja

KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY

Tehdään yhdessä Yhdistyksen 70. toimikautta juhlittiin yhdessä yhdistyksen jäsenten, vapaa­ ehtoisten, työntekijöiden sekä alueen asukkaiden kanssa työtä tehden sekä

2017

erilaisiin tapahtumiin osallistuen. Viime vuonna asiakkaita eri toimintamuodois­ sa oli yli 700 ja asiakaskontakteja lähes 2500. Vertaistukeen pohjautuvien ryh­ mäkäyntien määrä oli lähes 800.

Tavoitteemme on olla Kymenlaak­ son alueella merkittävä, yhteistyöhalui­ nen ja houkutteleva kansalaisjärjestö, jonka toimintaan kaikkien ihmisten on helppo tulla mukaan. Tavoite toteutui viime vuonna hyvin, sillä yhdistykseen liittyi uusia jäseniä ja vapaaehtoistoi­ minta oli vilkasta. Aktiivisia vapaaeh­ toisia eri tehtävissä oli noin 70. Kansa­ laistoimintaamme osallistui yhteensä 769 henkilöä.

Toimintamme jakautuu kansalais­ toimintaan ja vertaistukeen pohjautu­ viin toimintoihin sekä palveluihin, jotka edellyttävät ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta. Tänä vuonna haluam­ me erityisesti vahvistaa yhdessä tehtä­ vää työtä sekä yhdistyksessä että eri ver­

JÄ SE NY HD IS TY KS ET kostoissa niin asiakas- kuin palvelura­ kennetasolla. Haluamme myös edistää osaltamme aktiivisesti alueen asukkai­ den hyvinvointia ja terveyttä kansalais­ toimintaa, vertaistukeen pohjautuvaa sekä muuta avopalvelutoimintaa vah­ vistamalla. Olemme aktiivisesti muka­ na maakunnallisessa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sote -valmis­ telutyöryhmässä ja lasten ja perheiden muutosohjelmaan liittyvässä kehittä­ mistyössä.

Yhdistyksen vuosikokous järjestetään 15.3.2017 Kumppanuustalo Viikarissa.

Olen saanut oman työurani aikana olla kehittämässä yhdistyksen yksittäi­ siä työmuotoja ja olla myös liiton teh­ tävissä, näköalapaikalla kehittämässä koko jäsenverkostomme ensikotityötä.

Työrupeamani tulee päätökseen jäädes­ säni keväällä hiirenkorvien aikaan eläk­ keelle.

Lämpimät kiitokset koko jäsenyhdis­ tysten verkostolle ja liiton väelle, joiden kanssa olen saanut jakaa vauvaperhe­ työtä ja kehittämistyön iloa!

Erja Lohtander

vauvaperhetyön johtaja.

Tiina Palviainen

toiminnanjohtaja LAPSEN KENGISSÄ RY LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY

Yhden työmuodon kautta moneen palveluun Ensimmäinen kohtaamiseni ensi- ja tur­ vakotiyhdistyksen työn kanssa tapahtui noin 30 vuotta sitten, kun olin vs. sosi­ aalityöntekijänä Lahden kaupungin las­ tensuojelussa. Jo silloin oli mahdollista, että kun perheen sai ”yhdestä ovesta” yhdistyksen asiakkuuteen, sen ulottuvil­ la olivat muutkin palvelut, tarpeen mu­ kaan äideille, isille ja lapsille. Tukea oli ja on mahdollista saada pitkäjänteisesti eri työmuodoista.

Lahdessa perheet saavat ensikodis­ sa monenlaista tukea; vauvan yöhoitoa, vauvan hoitoapua asiointien ajaksi, vie­ rityössä opastusta vauvan hoitoon, vuo­ rovaikutusta tukevaa työskentelyä, mu­ kana kulkemista ja auttamista muihin palveluihin, ammattitaitoisen emännän tekemät ateriat ja paljon, paljon muu­ ta. Samaan hintaan yksi työntekijä voi hoitaa vauvaa, kun toinen lähtee äidin tueksi mielenterveystoimistoon tai äi­ tiyspoliklinikalle, kun äiti ei yksin kykene sinne menemään.

Ensikodissa on säilynyt vuosikym­ menten aikana tärkeä periaate, että per­ heen on mahdollista saada avukseen ja tuekseen myös yhdistyksen muiden työmuotojen palveluita.

Laskiaistapahtuma Juvalla Järjestämme yhteistyökumppaneiden kanssa monenlaista toimintaa tänä vuonna.

Helmikuussa Leppävirralla alkaa Aa­ mukahvila, ryhmä perheille, jossa on al­ le 3-vuotias lapsi, tai vauvaa odottaville perheille. Samoin Leppävirralla on ke­ sän alussa tuttu kesäkerho.

Juvalla aloitetaan laskiaistapahtu­ malla helmikuussa. Kevään aikana on myös Koko Perheen Touhupäivä sekä Näkymätön yö -tapahtumat Juvalla. Ke­ sällä sitten leireillään pari viikkoa heti koulujen loputtua.

Varkaudessa jatkamme tuttuun ta­ paan Perhekahvilaa keskiviikkoisin aa­ mupäivällä. Perhekahvilassa sekä lapset että aikuiset tapaavat toisiaan ja toimivat yhdessä. Siellä kohtaavat myös eri suku­ polvet ja kulttuurit. Joukkoon ovat läm­ pimästi tervetulleita lapset, äidit, isät, isovanhemmat ja muut lapselle lähei­ set aikuiset. Toukokuussa järjestämme alueen lapsiperheille leikkitapahtuman.

Yhdistyksen kevätvuosikokous pide­ tään 25.4.2017 klo 18 Varkaudessa. Paik­ ka on vielä avoin. Kutsu tulee myöhem­ min postissa.

Haluan vielä kiittää viime vuonna lahjoituksia meille antaneita: Varkauden Zonta-naiset, Pohjois-Savon Osuus­ pankki, Vuoden Iskät ry ja muita mainit­ 2017

semattomia tahoja ja yksityishenkilöitä.

Samoin jokaista yhdistyksemme jäsen­ tä, joka on tukenut tärkeää työtämme.

Yhdistyksen Facebook- ja kotisivuilta löydät aina ajankohtaiset tapahtumat.

Sari Haikarainen

toiminnanjohtaja

LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RY

Lyömätön tie – Väkivallan katkaisuohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan tekijöil­ le tai käyttäytymisestään pelästyneille miehille tarkoitettu Lyömätön tie - Vä­ kivallan katkaisuohjelman® kehittämi­ nen aloitettiin Espoossa vuonna 1993.

Se on aihealueen ensimmäinen työ­ muoto suomessa. Ohjelman kehittämi­ sessä on huomioitu väkivallan tekijöi­ den ohjelmille asetetut eurooppalaiset suositukset ja sitä on kehitetty vuosien ajan jatkuvassa asiakkaiden ja yhteis­ työkumppaneiden välisessä vuoropu­ helussa. Ohjelmaa on arvioitu vuosien aikana monin eri tavoin ja siihen kuu­ luva Veturi-vertaisryhmäohjelma toimii myös Suomen vankiloissa tuomiotaan suorittavien vankien kuntouttavana ryh­ mäohjelmana nimellä Unbeatables.

Lyömätön tie – Väkivallan katkai­ suohjelma ® kytkeytyy väkivallan eri osapuolet huomioivana palvelukoko­ naisuutena loistavasti yhdistyksemme sääntöjen mukaiseen perustehtävään.

Palvelukokonaisuus kertoo oivalla taval­ la siitä, miten asiantuntevassa ja hyvin­ voivassa työyhteisössä kehittyy toimin­ taa, joka palvelee asiakkaita monipuo­ lisesti ja vaikuttavasti.

Ohjelma rekisteröitiin menneen vuo­ den lopulla tavaramerkiksi. Halusimme suojata laajalti tunnettua ja pitkäjäntei­ sesti kehitettyä ohjelmaa. Suuri kiitos kaiken tämän mahdollistamisesta kuu­ luu työssä olevien asiantuntijoiden li­ säksi palvelun rahoittajille Espoon kau­ pungille ja STEA:lle sekä muille toimin­ taa tukeneille. Erityinen kiitos palvelun asiakkaille ja Lyömätön tie – Väkivallan 19

JÄ SE NY HD IS TY KS ET katkaisuohjelman® laajalle yhteistyöver­ kostolle.

Jari Hautamäki

toiminnanjohtaja

PIENPERHEYHDISTYS RY

Vapaaehtoinen lapsen tukena – eroauttamista julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä Pienperheyhdistys aloittaa Vapaaehtoi­ nen lapsen tukena -eroauttamishank­ keen, jonka tavoitteena on tukea lasta vanhempien vaikeassa erotilanteessa.

Helsingin kaupungin Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveystoimisto toi esiin, että lasten eropalvelujen kehittämiselle on selkeä tarve. Lapset tarvitsisivat ai­ kuista kuulijaa, etenkin jos vanhempi­ en on vaikea huomioida lasta ja kuul­ la hänen ajatuksiaan ja toiveitaan krii­ siytyneen erotilanteen vuoksi. Erityisen tärkeää on puolueeton ja lapsilähtöinen kohtaaminen, jossa lasta ei analysoida, haastatella, tutkita ja joka ei ole luonteel­ taan terapiaa.

Hankkeessa koulutetaan 20 vapaaeh­ toista tukihenkilöä lasten tueksi. Tavoit­ teena on tuoda lapsen näkökulma tuki­ henkilöiden kautta hankekoordinaatto­ rille, joka vie lasten toiveet ja ajatukset vanhemmille. Lapsen esiin nostamien asioiden pohjalta tehdään käytännön suunnitelmia ja sopimuksia siitä, miten vanhemmat voivat paremmin huomioi­ da lapsen näkökulman toimissaan.

Pienperheyhdistys on tuottanut ta­ paamispaikkapalvelua 32 vuoden ajan.

Hankkeen suunnittelu- ja arviointiryh­ mään pyydetään tapaamispaikkapalve­ lun asiakkuudessa olleita, jo aikuistu­ neita lapsia kehittämään ja arvioimaan toimintamallia omien kokemustensa perusteella.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä Hel­ singin kaupungin Lapsiperheiden hyvin­ vointi- ja terveystoimiston kanssa kehit­ täen toiminnasta mallia tulevaan perhe­ keskustoimintaan.

POHJOIS-KARJALAN ENSIKOTI RY

Yhdistyksen nimi muuttui Outokummussa Lähes kuusi vuosikymmentä Outokum­ mussa lapsiperheiden hyvinvointia tu­ kenut Pohjois-Karjalan Ensikoti ry on muuttanut nimensä 10.10.2016 Per­ heidenpaikka ry:ksi.

Useita vuosia mietitty vaihdos teh­ tiin, koska halusimme nimen kuvaavan paremmin toimintaamme. Olemme matalan kynnyksen avopalveluita tar­ joava yhdistys – koko perheelle.

Muutimme reilu vuosi sitten Outo­ kummun laitamilta aivan ydinkeskus­ taan, minkä myötä yhä useampi lap­ siperhe on tullut mukaan järjestettyyn toimintaamme. Erityisen iloissamme olemme yhä kasvavasta maahanmuut­ tajaperheiden määrästä. Tulemalla mu­ kaan ryhmiin perheet pääsevät elämän alkuun Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Perheet voivat olla hajallaan ympäri Eu­ rooppaa. Kotoinen toiminta auttaa ver­ kostoitumaan, kotoutumaan ja tutus­ tumaan suomalaiseen perhe-elämään.

Iso kiitos nykyisessä toiminnassam­ me kuuluu vapaaehtoisille, jotka ovat kasvavassa määrin tulleet auttamaan tapahtumissa ja perustoiminnassa.

Mukana on tällä hetkellä noin 30 ak­ tiivista vapaaehtoista; soppapäivän toteuttamisessa, leipomassa, sisarus­ ryhmän leikittäjänä jne. Yhteensä va­ paaehtoisia on noin 50 ja lisää sopii!

Vapaaehtoisten työnjako pohjautuu hei­ dän omiin vahvuuksiinsa. Joku haluaa tulla keittiöön, kun tehdään makaro­ nilaatikkoa, toinen kun leivotaan niitä ainoita, oikeita Karjalan Piirakoita. Yksi haluaa olla joulupukkina. Jotta vapaa­ ehtoiset jaksavat urakassaan, heitä on ”hoidettava” – pientä hemmottelua, pientä muistamista. Erityisen paljon on käytössä sana ”kiitos”.

Suvanto ry on valtakunnallinen asian­ tuntija- ja kansalaisjärjestö. Kohtaam­ me päivittäin ikääntyneitä, jotka ovat joutuneet läheisissä ihmissuhteissaan kaltoin kohdelluksi tai elävät väkivallan uhan alla. Yhteydenotot ja asiakastyön tarve ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.

Yhteistyökokemukset Juuri-hankkeessa Oulun ensi- ja turvakodin ja Oulun seu­ dun Mäntykodin kanssa ovat tehneet näkyväksi sen, miten tärkeää on monia­ lainen työskentely väkivallan vastaises­ sa työssä.

Olemme saaneet olla mukana Hel­ singin kaupungin kehittämistyössä, jossa on luotu toimintamallia ikään­ tyneiden asiakkaiden kaltionkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Mallin ensim­ mäinen versio julkaistaan kevään ai­ kana. Sen on tarkoitus palvella hyvin konkreettisesti arjen työssä niin koti­ hoidossa, palvelukeskuksissa kuin so­ siaalityössä, jotta tilanteisiin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhai­ sessa vaiheessa.

Valtakunnallinen päivystävä puhelin Suvanto-linja voitti syksyllä Kansallisen rikoksentorjuntapalkinnon. Puheluiden aiheena erityisesti taloudellinen hyväk­ sikäyttö on lisääntynyt. Oikeusminis­ teriön rahoituksella toteutettu opas pankkien ja maistraattien työntekijöille taloudellisen hyväksikäytön tunnistami­ seen ja puuttumiseen julkaistaan sekin kevään aikana. Kutsuseminaari toteu­ tetaan yhteistyössä Laurea-ammattikor­ keakoulun kanssa 27.3. Vantaalla.

Lisää työstämme ja ajankohtaisista tapahtumista www.suvantory.fi, www. juurihanke.fi ja Facebookista Leena Serpola-Kaivo-oja

Pirjo Vauhkonen

toiminnanjohtaja

Reetta Pauni

hankekoordinaattori 20

TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RY Toimintamalli tulossa keväällä

2017

toiminnanjohtaja

JÄ SE NY HD IS TY KS ET ÄIDIT IRTI SYNNYTYSMASENNUKSESTA ÄIMÄ RY

Monimuotoinen päihdetyö

6. – 7. 6. 2017 Helsingin Kulttuuritalo

OHJELMASSA mm.: Odotus- ja vauva-aika on erityinen mahdollisuus kuntoutua vaikeastakin päihdeongelmasta

• Kunnioittava kohtaaminen motivoinnin avaimena • Reflektiivinen työote ja mentalisaatio • Päihteiden käyttäjästä isäksi • Päihteiden ja stressin vaikutus sikiöön.

Ilmoittaudu osoitteessa www.paihdepaivat.fi viimeistään 17.3. saadaksesi ennakkoedun

las ta.

Au tamme jok a vuo si yli 40 00 Tue ensi- ja turvakotien ja monimuotoisten avopalveluittemme työtä. ensijaturvakotienliitto.fi/ tule-mukaan/tue-toimintaamme tai suoraan Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635

Visuaalinen uudistus ja käännöksiä eri kielille Äimä ry:n ulkoasu uudistuu vuoden 2017 mittaan. Visuaalisen maailman uudistus alkoi logostamme, joka on nyt vihreä. Uusi tunnusvärimme ker­ too kasvusta ja uuden versomisesta, raikkaudesta. Seuraavana muuttuu po­ tilasoppaamme, ja myös sen tekstisi­ sältö on uudistettu. Vuoden 2017 lop­ puun mennessä saamme myös uudet ja upeat internetsivut. Graafikko Riikka Sulkamolla on monta pientä ja isoa teh­ tävää. Äimän uudet valokuvat on otta­ nut lahjakas Emma Huttu. Äimä ry sai vuodelle 2017 apurahan Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä.

Tuolla 10 000 euron summalla on tar­ koitus kattaa potilasoppaan uusimisku­ luja ja käännättää synnytysmasennus­ ta käsitteleviä materiaaleja eri kielille.

Ruotsi ja englanti ovat itsestään selviä valintoja, samoin venäjä. Kartoitamme parhaillaan eniten käytettyjä maahan­ muuttajakieliä ja otamme selvää kään­ nösten hinnoista. Uudet kieliversiot tulevat saataville myös internetsivuil­ lemme, jotta mahdollisimman moni hyötyisi niistä.

Vuosi 2017 on Äimässä inspiroivaa kasvun aikaa. Järjestämme nyt enem­ män tapahtumia (esimerkiksi perhelei­ rit, parisuhdepäivät) kuin viime vuonna.

Erityisen iloisia olemme siitä, että voim­ me nyt tarjota äpsy-ryhmällemme kaksi isoa tapahtumaa. Sana ”äpsy” tulee sa­ nasta äitiyspsykoosi eli lapsivuodepsy­ koosi. Äpsyjä on mukana toiminnassa tällä hetkellä kolmisenkymmentä. Heil­ le vertaistuki on ensiarvoisen tärkeää rankkojen kokemusten jälkeen.

Hyvän mielen kevättä, Leena Honkavaara

vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori

Rahankeräyslupa: POL–2014–13815

2017

21

KI RJ AN ME RK KI

Maailmalle otusten kanssa ”Meillä on eripuolilla maailmaa sukujuuret. Siitä johtuvat turkkien ja käpälien erot suuret.

Vaikka ulkokuoressamme ei ole suuresti samaa, sisältä olemme samanlaista kamaa.”

Mainio matkatoimisto on valloittava kuva- ja lorukirja leikki-ikäisille. Se kertoo matkatoi­ mistosta, jossa tapahtuu kaikkea kummaa yöaikaan. Oivalliset otukset ympäri maailmaa joh­ dattavat matkojen kiehtovaan maailmaan.

Kirjan raikkaat kuvitukset ja hauskat lorut hurmaavat. Eläinten monimuotoisuus tukee pie­ niä lukijoita myös suvaitsevaisuuteen.

Mainio matkatoimisto

Satu Rakkolainen-Soussa & Sini Anttila-Rodriquez Tarusola ry, 2016, 47 s.

Miten pääsee leikkiin?

Näkymätön kertoo Kukasta, joka ha­ luaa olla Kapteeni; avaruudesta ja sii­ tä, jos jää leikistä ulkopuolelle. − Kapteenia pelottaa kertoa aikui­ selle kiusaamisesta. En kyllä ymmär­ rä miksi, eivät aikuiset varmaankaan olisi suuttuneet, miettii tokaluokka­ lainen Aleksi.

Kirja houkuttaa palaamaan ta­ rinaan myös toiseen kertaan. Ava­ ruusteema kiinnostaa. Kuvitus on Aleksin mielestä iloinen, surullinen ja hassu, sillä tyypeillä on paljon silmiä. − Avaruustyypit ovat varmasti oikeita, eivätkä näkymättö­ miä, hän sanoo ja miettii, miksi Kapteenin pahassa unessa naamalla valuu mönjää. − Siitä voisin kertoa kaverille.

Näkymätön

Hirvonen, Elina & Tietäväinen, Ville (kuvitus) Lasten Keskus, 2016, 30 s.

Mukana kirjan teossa Kirjailija Markku Rönkkö otti yhteyttä ja kysyi väkivaltatyön käytännöistä ja väkivallasta ylipäätään tekeillä olevaa kirjaansa varten. Valmiissa kirjassa minua kiinnostaa, millaisiin puittei­ siin kirjailija on väkivallan istuttanut ja miten väkivallan piirissä oleville ih­ misille sitten käy.

Kirjan suurin ansio mielestäni on, että se saa miettimään, mistä väki­

valta alkaa. Alkaako väkivalta lapsena koetusta, rakentuuko väkivallan teko tai uhriksi asettuminen lapsuudessa? Kaltoin­ kohtelu selittää suhdetta väkivaltaan, mutta entä pikkuporva­ rillinen itsekkyys tai välinpitämättömyys?

Pidän kirjassa siitä, että väkivaltaa ja feminismiä käsitellään rohkeasti samassa tarinassa. Samoin siitä, että akateemisen maailman kuvaus toi sen hykerryttävät turhamaisuutta ruok­ kivat puolet esiin.

Hajaannus

Markku Rönkkö, Like, 2016, 320 s.

Kiehtova tarina ensimmäisestä turvakodista Maija-Liisa Dieckmann kirjoittaa elävästi reilut sata vuotta sitten eläneestä karta­ nontyttärestä. Alva Forsius syntyi vuonna 1866 (samana vuonna kuin Miina Sillanpää) ja löysi tehtäväkseen auttaa synnyt­ täviä äitejä.

Forsius perusti ensin synnytyslaitok­ sen 1899 ja sitten yksinäisten naisten turvakodin Solhemin Porvooseen 1914.

Turvakodin toiminta muistutti kovasti nykyisiä ensikoteja.

Solhemin talossa toimii nykyään Pelastusarmeijan päiväkoti.

Viehättävä tarina perustuu alan kirjallisuuteen ja erityisesti Eira Forsblomin kokoamaan aineistoon. Äitejä ja äitien lapsia. Alva Forsiuksen tarina

Maijaliisa Dieckmann Kustannusliike Lukutoukka, 2016, 123 s.

Palstan kokosivat: Laura Kouri, Essi Lehtinen, Tiina Muukkonen ja Tiuku Pennola

YH TE YS TI ED OT

JÄSENYHDISTYKSET Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taipaleentie 3 B 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190

Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 06 831 9518 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikoti.fi

Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi

Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs, 00260 Helsinki Käynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. p. 09 726 2422 www.suvantory.fi

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Perheidenpaikka ry Sänkinotkonkatu 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842

•

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs.

00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Neuvokeskus Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.) neuvokeskus.fi apuaeroon.fi

2017

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi

23

BM9 BM911

#erofoorumi

Päivitä tietosi, innostu uusista ideoista ja löydä uutta potkua työhösi.

Yhdessä pareMpia eropalveluita Sokos hotel Presidentti, Helsinki

23.3.2017 klo 8.15–15.30 Tutustu uusiin työmenetelmiin ja kehittämishankkeisiin.

Foorumi kokoaa nyt 8. kerran yhteen perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia kunnista ja järjestöistä.

Voit jakaa osaamistasi ja verkostoitua omalla näyttelypöydällä.

Makupaloja puheenvuoroista • Sopiminen verkossa – esimerkkinä Hollannin sähköinen eropalvelu • Ykkösellä oikein – yhteisvanhemmuusneuvottelu Vantaalla • Lastenvalvojien kokemuksia työparityöskentelystä Rovaniemellä

ta!

ä eroauttamises

Ajankohtaispäiv

• Vanhemmuussuunnitelma tulevaisuuden työkaluna

toon!

imintamallit kier

to Laitetaan ideat ja

Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu: https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/erofoorumi/ Helsingin kaupunginteatterin Atomi-Aatos näytelmä tuo kurkistuksen eron kokeneen lapsen maailmaan.

2015

1