EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI
1/ 2 0 1 8
umi Erofo or 22.3. rumi #erofo o
Vanhempien riitely ei estä lapsen vuoroasumista Erosta huolimatta
lapsella voi olla kaikki hyvin
Essi Lehtinen
10
Shutterstock
Raisa Kyllikki Ranta
17
4
Mar iannea kiinnosti
Kuopion Ensiko tiyhdistys ry:n vapaaehtoinen Marianne Neu tukihenkilö vonen luki jo ed eltä Enskan 1/18 . ”Minua kiinno sti juttu lakimuu toksista. Olisi jos tuo vanhen ihan mahtavaa, tunut laki saat aisiin uudistet neltaisiin pare tua ja lasta kuun mmin. Ja jos jo ku vielä keksisi, miten vähentää lasten käyttäm istä pelinappu lana!”
Sisältö 4
Sama huoli vanhemmilla
7
Vanhemman neuvo -ryhmässä muutkin ovat eronneet
Eroavat äidit ja isät ajattelevat usein epäonnistuneensa.
Ryhmän keskustelua ohjaa ammattilainen
8
Vanhempien riitely ei estä vuoroasumista Hannariikka Linnavuori tutki aikuistuneiden lasten kokemuksia asumisesta
10
Yhdistys avasi olohuoneen ostoskeskukseen
Pop Up Puhuri Tampereella
11 12
Lyhyet Tyynen viikko isillä Tyyne Timgren asuu vuorotellen vanhempiensa luona
s. 14
14
16 17 21 22 23
Lapsen mielipide selvitettävä Lainsäädäntö lapsen huollosta ja tapaamisesta uudistuu.
Kolumni Onko lapsen huolettomuus liian kallista?
Jäsenyhdistykset toimivat Olkkari toimii, Väkipyörä 2018 tulee toukokuussa
Verkkovinkki: Apua eroon Kirjanmerkki YHTEYSTIEDOT
Jukka-Pekka Flander
Pä äk ir jo it us
1/2018 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 36. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren, Katariina Suomu ja Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Mikko Lehtimäki Kannen kuvassa Lyyti, joka harrastaa tanssia ja jonka esitykset vanhemmat yrittävät mennä katsomaan yhdessä. Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 1/2018 aineisto 20.1., ilmestyy viikolla 9 2/2018 aineisto 5.4., ilmestyy viikolla 19 3/2018 aineisto 24.8., ilmestyy viikolla 39 4/2018 aineisto 26.10., ilmestyy viikolla 48
Apua eroon
K
un vanhemmat eroavat, lasten elämä muuttuu monella tapaa. Eroja on monenlaisia ja avun pitäisi siksi olla yksilöllistä ja tunnistaa perheen tarpeet. Usein parisuhteen kariutumiseen liittyy voimakkaita tunteita ja ne ottavat helposti vallan. Vanhempien voi olla vaikeaa nähdä lasten tarpeita oman tuskan keskellä. Myös lapsen pitäisi silti tulla kuulluksi ja nähdyksi. Ero vaikuttaa lapseen ja siksi on tärkeää, että vanhemmat saavat eroprosessissaan ulkopuolista apua ja tukea. Parhaillaan meneillään oleva lapsenhuoltolain uudistus pyrkii nostamaan lapsen asemaa, vahvistamaan lapsen kuulemista ja haastamaan ammattilaisten työkäytäntöjä.
Meneillään on myös Lapsiperheiden kärkihanke, jossa tehdään työtä muun ohessa siksi, että eroavien vanhempien ja heidän lastensa auttajat olisivat tietoisia toisistaan. Järjestöt, kunnat, seurakunnat ja yksityiset yritykset haluavat hahmottaa perheiden avun tarvetta ja sitä, millaista apua jo on tarjolla. Kokonaisuuden näkeminen on mahdollista, kun tietoa vaihdetaan. Työnjako nopeuttaa avun saamista. Perimmäinen tavoite on, että perheet saisivat apua niin, että vanhemmat pystyisivät sopimaan lasten asioista mahdollisimman nopeasti ja sovinnollisesti. Yksi toimiva keino auttaa eron jälkeen on vertaistuki, josta tässäkin lehdessä kerrotaan (s. 4). Ensi- ja turvakotien liitto pitää yllä www.apuaeroon.fi-sivustoa. Se uudistettiin viime vuonna ja kokoaa nyt melko kattavasti palveluita eroaville vanhemmille, lapsille ja läheisille ympäri Suomen. Tarkoitus on, että samasta paikasta perheet voivat saada tietoa ja löytää esimerkiksi itselleen sopivia ryhmiä. Aivan uutta on, että samassa paikassa voi myös jutella chatissa. Kokeile! Tuula Haatainen
puheenjohtaja
Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Mikko Lehtimäki ja Raisa Kyllikki Ranta
Sama huoli vanhemmilla Vanhempien erot ovat erilaisia, mutta heidän huolensa lapsista sama. Eroavat äidit ja isät ajattelevat usein epäonnistuneensa ja miettivät, miten lapset pärjäävät. Eroneuvo-illat ja Vanhemman neuvo -ryhmät kokoavat aikuiset puhumaan lapsista ja siitä, miten vanhemmuus jatkuu.
A
nnika Tiiaiselle ero oli suuri järkytys. – Me olimme menneet naimisiin vasta edellisenä jouluna ja olimme muuttaneet juuri uuteen kotiin. Alle kolmekymppisenä hän huomasi olevansa yksin parin kuukauden ikäisen vauvan ja taaperon kanssa. Suuri oli onneksi myös Annikan halu selvitä tilanteesta. Kun kaverit eivät enää jaksaneet kuunnella, hän etsi apua ja löysi Eroneuvo-illat, joissa erosta sai puhua – ja itkeä jos itkettää. Se oli hyvä alku. – Siellä kerroin ensimmäistä kertaa avoimesti, miten tunsin epäonnistuneeni ja pilanneeni lasteni elämän. – Kuulin myös muiden kertomuksia, joista jotkut olivat vielä rankempia kuin omani. Ajattelin, että saatan kuitenkin selvitä tästä. Sain sellaista totuuden tuntua jalkojen alle. Eroneuvon jälkeen Annika jatkoi 8 kertaa kokoontuvaan Vanhemman neuvo -vertaisryhmään. Lapsille järjestyi hoito kaupungin kotipalvelun avulla. 4
Onko lapsella kaikki hyvin?
Niinpä hän on tehnyt, minkä vain voi. Kun lapset olivat aivan pieniä, Annika lähti itse joka toinen viikko siskonsa luo, jotta lapset voisivat olla isänsä kanssa kotona tutussa ympäristössä.
Kiusanteko osuu lapseen
Lapsen suru Annika ajattelee, että ryhmän ansiosta hän pystyy nyt, muutamaa vuotta myöhemmin, katsomaan eroaan ulkopuolisen silmin. – Pystyn näkemään lapseni siinä haastavassa ja surullisessa tilanteessa, joka se oli. Vanhemman neuvossa keskeistä on lapsi, eron hänessä herättämä suru ja pelko, sanoo Tiiainen. Vanhemmat voivat ryhmässä jakaa myös sitä, miltä tuntuu nähdä oman lapsen suru. Eron rankkuudesta huolimatta Annika sai vertaisryhmästä vahvistusta sille, että tekisi kaikkensa, jotta lapsilla säilyy isä. – Hän on lasten ainoa isä. Jos en tukisi heidän tapaamisiaan, yhteydenpito olisi paljon vaikeampaa. 2018
Annika on toiminut myös vapaaehtoisena vertaistukijana ryhmissä ja puhunut monien eroavien kanssa. Hän on päätynyt siihen, että kannattaa miettiä tarkkaan, mistä lähtee taistelemaan. Kiukun ja turhautumisen tilanteissa rauhallinen hengittäminen auttaa. – Jos jossain tilanteessa on ilmassa kiukkua, mietin itse, kenen kiukkua se on, minun, exän vai lasten. – Paras on, jos voi yrittää ohittaa tunteenpurkaukset ja tyynesti vain toimia loukkaantumisen tunteista huolimatta. Viereisellä sivulla: Heli Masa ja Jussi Loukiainen viestittelevät lähes päivittäin lasten asioista. Pitkiä raportteja lasten siirtyessä vanhemmalta toiselle ei tarvita. Etualalla Lyyti ja Taavi.
2018
5
Raisa Kyllikki Ranta
Yllä: Olen miettinyt pääni puhki, mikä on kussakin tilanteessa lapsen etu, sanoo Annika Tiiainen.
lasten piirustuksissa oli yksi koti, meidän lapsilla kaksi taloa. – Halusin myös vertaistukea siihen identiteettikriisiin, että olen etävanhempi. Äiti, joka muutti pois.
Lapset ajattelevat toisin
Ylipäätään kiusan tekeminen exälle, niin houkuttelevaa kuin se joskus olisikin, kannattaa jättää tekemättä. – Jos kiusaa exää olemalla hankala, kiusaa lopulta lasta. Jos esimerkiksi pitää tiukasti kiinni omista tapaamisista, voi samalla estää lasta osallistumasta johonkin mukavaan toisessa kodissaan.
Kaksi kotia Heli Masa hakeutui Vanhemman neuvo -vertaisryhmään, kun erosta oli pari vuotta. Ulkoisesti kaikki sujui: yhteistyö ex-puolison Jussi Loukiaisen kans6
sa toimi, eikä lapsilla ollut hätää. Heli ja Jussi olivat sopineet lasten hoidosta jo ennen eroa Perheneuvolassa. Molemmille oli ollut itsestään selvää, että eron aikaan 4-vuotias Taavi ja 2-vuotias Lyyti olivat etusijalla. Heli kuitenkin mietti, miten lapset kokevat sen, että heitä siirrellään kodista toiseen. Päiväkoti- ja koulukavereiden perheissä muita eronneita vanhempia ei juuri ollut. Heli halusi puhua siitä, onko hänen lapsillaan kaikki hyvin. Yhteiskunnassa ydinperhe on edelleen malli, josta lähdetään. Päiväkodissa piirrettiin kuvia kodista ja ne laitettiin seinälle. Muiden 2018
Lapset ovat puolet ajasta äidillään, eikä heidän osoitettaan haluttu eron yhteydessä muuttaa. Silti Helistä on tuntunut, että hän on kummajainen ydinperheiden keskellä ainakin nimellisesti etävanhempana. – Vanhemman neuvossa huomasin nopeasti, että toiset äidit ymmärsivät parista sanasta, mistä puhun. Vertaisten kanssa käydyissä keskusteluissa Heli oppi erottamaan paremmin, miltä asioilta lapsia on suojeltava ja miltä ei. Asiat, jotka tuntuvat äidistä pahalta tai herättävät syyllisyyttä, eivät aina näytä samalta lasten silmin. – Lasten kanssa voi esimerkiksi katsella vanhoja valokuvia ja puhua siitä, että olimme joskus ydinperhe. – Tai vaikka minä menetin erossa sukulaiset, jotka olin saanut avioliiton myötä, voin puheessa osoittaa, että ymmärrän, että lasten perhe on laajempi kuin vain minun sukuni.
Aikuiset pakkaavat Heli sai Vaasan ensi- ja turvakoti ry:n järjestämästä ryhmästä myös käytännön ohjeen arkeen: pienten lasten ei tarvitse koskaan joutua pakkaamaan reppuaan viikon lopussa. – Ero ei ole lapsen syy, siksi vanhempien on myös hoidettava käytännön asiat, jotka erosta lapselle seuraavat, kertaa Heli Masa. – Yritän itse vain olla entistä skarpimpi, että lapsille ei koituisi haittaa siitä, että tavaroita siirrellään.
Vanhemman neuvo -ryhmässä muutkin ovat eronneet Yllä: Sain Vanhemman neuvosta monta uutta ihanaa ystävää, sanoo Heli Masa.
Vähitellen Heli on saanut varmuuden siitä, että lapsilla on kaikki hyvin. Hän on iloisempi, myös lasten kanssa ollessa. Vertaisryhmän äidit pitävät edelleen yhteyttä WhatsAppilla ja tapaavat sekä lasten kanssa että keskenään. – Laitoin jouluna ryhmään viestiin, että tulossa on lapseton joulu. Toiset ymmärsivät tasan tarkkaan, mitä kaikkea se tarkoittaa. Aivan eri tavalla kuin ne, jotka juhlivat jokaista joulua lastensa kanssa.
Yllä: Kun kommunikaatio lasten asioista on jatkuvaa, vaihtotilanteet ovat leppoisia, sanoo Jussi Loukiainen. .
V
anhemman neuvo® on vertaistukiryhmä eronneille tai eropäätöksen tehneille vanhemmille. Ryhmässä vanhemmat voivat pohtia, miten yhteistyö lasten asioissa toimii ja miltä perheen uusi tilanne lasten näkökulmasta näyttää. Pyrkimys on, että ryhmässä käsitellään monia eroon ja vanhemmuuteen liittyviä teemoja. Toisten kokemukset siitä, miten he ovat järjestäneet lasten asioita, ja hyviksi osoittautuneet tavat toimia tuovat helpotusta omaan arkeen. Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Maarita Kettunen on ohjannut useita Vanhemman neuvoja. Hän pitää ryhmän tärkeimpänä antina vertaisuutta. – Vaikka järjellä tietäisikin, ettei ole ainoa, joka on miettimässä lastensa asioita, niin kokemuksellinen tunne siitä, ettei ole yksin, on hyvin tärkeä, Kettunen sanoo. Osallistujien palautteet vahvistavat tämän. Toisaalta se, että ryhmää ohjaavat ammattilaiset, auttaa pitämään keskustelun tavoitteellisena ja lapsen keskeisenä aiheena. Mahdollinen kiukku ja katkeruus erosta eivät pääsee
2018
viemään kaikkea tilaa ryhmässä. Ammattilaiset tuovat ryhmään tietoa, josta ryhmä pääsee heti keskustelemaan, ja viemään sitä käytäntöön. Myös se, että osallistujat ovat yleensä eri vaiheissa erosta selviytymistä, tuo tarpeellista näkökulmaa keskusteluun. Eroneuvo on yhden illan tilaisuus, jonka vetää ammattiauttaja ja jossa erosta voi puhua itse
Keskustelun aihe on lapsi. eron läpikäyneiden vanhempien kanssa. Eroneuvoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Vanhemman neuvo ® -ryhmiä on alkamassa ja Eroneuvotilaisuuksia järjestetään useilla paikkakunnilla ympäri Suomen.
Katso lisää apuaeroon.fi / kirjoita hakukenttään ”Vanhemman neuvo” tai ”Eroneuvo.” Maaliskuussa aloittaa myös verkossa tapaava Vanhemman neuvo, katso lisää sivulta 11.
7
Erofoorumi 22.3. #erofoorumi
Vanhempien riitely ei estä vuoroasumista Asuminen eron jälkeen vuorotellen isällä ja äidillä voi auttaa lasta pysymään läheisenä molempien kanssa. Lakiin on vasta tulossa maininta järjestelystä, joka on tuhansien lasten arkea. Teksti: Vesa Keinonen Kuva: A-lehdet / Hannes Paananen
8
2018
H
annariikka Linnavuori väitteli vuonna 2007 Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteen tohtoriksi. Hänen tutkimuksessaan kaksikymmentä lasta kertoi, millaista oli vanhempien eron jälkeen asua vuorotellen isän ja äidin kanssa. Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu suunnilleen yhtä suuren osan ajasta kummankin vanhemman luona. Viime syksynä Linnavuori haastatteli samasta joukosta 16 nuorta tai nuorta aikuista kysellen kokemuksia lapsuuden vuoroasumisesta. Haastatellut olivat nyt 19−29-vuotiaita. – Useimmat vastaajat kokivat vuoroasumisen positiivisena. Sen myötä perhe ei ollut hajonnut sillä tavoin, kuin avioeron jälkeen yleisesti ajatellaan käyvän. Suhde kumpaankin vanhempaan oli säilynyt. Asuminen kahdessa eri paikassa oli tuonut lasten elämään myös vaihtelua. – Etenkin murrosiässä se oli tehnyt hyvää, kun välillä oli ollut vahvaa kaipuuta omaan tilaan. Pääsi toisen vanhemman luokse, jos toista ei vain sietänyt. Monet lapsista olivat oppineet joustaviksi ja itsenäisiksi. – Isompana oli saatettu tehdä rohkeitakin ratkaisuja, oli esimerkiksi lähdetty ulkomaille opiskelemaan.
Kaikkein kielteisimmin vuoroasumiseen suhtautunut haastateltava kommentoi, että tunsi itsensä jonkinlaiseksi ”kassialmaksi”. – Tyttö asuikin lapsena vanhempiensa luona vuorotellen vain pari vuotta. Hänen kohdallaan ratkaisu ei toiminut. Haastateltujen mielestä vanhempien epäsopu ja riitely ei torpedoinut vuoroasumista. – He ajattelivat, että olisipa asumismuoto eron jälkeen ollut mikä tahansa, vanhempien riidat olisivat vaikuttaneet heidän elämäänsä.
Lapsella oikeus päättää Vuoden 2007 väitöksessään Linnavuori toi esiin, että lapset pitivät siitä, että halutessaan saivat poiketa myös sen toisen vanhemman luona. – Nuorina aikuisina he korostivat edelleen joustavuuden merkitystä. Toisen vanhemman luona oli hyvä pystyä käymään vaikka vierailevia serkkuja tapaamassa, vaikka silloin olisikin ollut vuoro asua toisen vanhemman luona. Vastauksissa nousi esille myös lapsen oikeus päättää itse asioistaan. Jos lapsi haluaa kertoa mielipiteensä asumisesta, vanhempien tulee kuunnella. – Toki pitää ottaa huomioon lapsen ikä. Liian suurta vastuuta ei lapsen tarvitse ottaa.
Uusi laki muuttaa asioita Uusi lapsen huoltoa ja tapaamisesta säätelevä laki tullee eduskunnan käsittelyyn kesällä. Siinä esitetään lapselle eron jälkeen mahdollisuutta kahteen viralliseen asuinpaikkaan. Linnavuori pitää muutosta tarpeellisena. – Perheille lakimuutoksen merkitys olisi aika pieni, mutta se tekisi näkyväksi yhteiskunnassa jo olemassa olevan tilanteen. Vuoroasumisen kirjaaminen lakiin edellyttäisi myös monien sosiaalietuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteiden uudelleenarviointia. – Silloin voitaisiin harkita esimerkiksi lapsilisän jakamista kahden vanhemman kesken. Linnavuori uskoo vuoroasumisen ilmiönä nousevan Suomessakin. Muualla pisimmällä menevät Australia ja Belgia. Niissä lasten vuoroasuminen on jopa juridinen lähtökohta, kun vanhemmat ovat riitaisia ja mennään oikeuteen.
Katso myös blogi Vetovastuussa vuoroviikoin. Päivi Hietanen kirjoittaa vuoroasumisen hyvistä ja huonoista puolista vanhempien näkökulmasta. https://ensijaturvakotienliitto.fi/blogi/ vetovastuussa-vuoroviikoin
Sopeutumiskykyä vaaditaan Lapsuudessaan vuorotellen vanhempiensa luona asuneet nuoret liittivät siihen myös negatiivisia asioita. Usein toistunut muuttaminen oli raskasta. – Täytyi pakata tavarat ja lähteä uuteen paikkaan. Sinne piti myös sopeutua. Kaikki tämä kulutti lapsen energiaa fyysisesti ja henkisesti, Linnavuori sanoo. Viereisellä sivulla: Hannariikka Linnavuori on erityisopettaja. Tutkimusta hän on tehnyt opintovapaalla.
Kuinka moni lapsi siirtyy viikoittain toiseen kotiin? Kuinka moni lapsi Suomessa sitten asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona? Hannariikka Linnavuoren mukaan määrää on hankalaa arvioida tarkasti. Sosiaalitoimen viranhaltijoiden luona on viime vuosina sovittu vuosittain hiukan alle 2700 lapsen vuoroasumisesta. Määrässä eivät ole mukana perheet, jotka eivät ole sopineet lasten asumisesta lastenvalvojan luona. Toinen tietolähde ovat kouluterveyskyselyt, joilla tavoitetaan lähes koko ikäluokka. Vuonna 2016 kyselyyn vastanneista 8−9-luokkalaisista 11 prosenttia ilmoitti asuvansa vanhempiensa luona vuorotellen. Kyselyssä ei kuitenkaan määritelty asumismuotoa tarkemmin ja vastaukset kertovat siten lasten kokemuksen asiasta, sanoo Linnavuori.
2018
9
K A H V IT A U K
O
Tampereella Pop Up Puhuri ostoskeskuksessa Paula Malaska Tampereen ensi- ja turvakoti ry:stä hymyilee Koskikeskuksen käytävän varressa. Entiset parturi-kampaamon tilat on muutettu sohvilla, keinutuolilla ja leluilla olohuoneeksi. Yhdistys kokeilee talvikuukausina, tavoittaako keskelle tamperelaisten arkea popahtanut piste heitä. Teksti ja kuva: Essi Lehtinen
Yllä: Paula Malaska toivoo Pop Upista tulevan olohuone, johon on kiva poiketa.
Paula, mikä on Pop Up Puhuri? – Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n piste kauppakeskuksessa. Esittelemme yhdistyksestä saatavaa apua ja haluamme tehdä avun hakemisen helpommaksi. Toivomme, että tämä on avoin olohuone, jonne voi poiketa syystä tai syyttä.
Miten kauppakeskuksessa viihtyvät nuoret ovat suhtautuneet? – Me olemme yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin nuorten turvatalon ja Nuorten Palvelu ry:n kanssa. Kokeilemme “Yö ostoskeskuksessa” -tapahtumaa, jossa 10 nuorta yöpyy täällä. Houkuttelemme nuoria meille.
Miten Pop Up on otettu vastaan? – Tosi positiivista on, miten ihmiset tulevat katsomaan, mitä täällä tapahtuu. He ehkä kulkevat ensin ohi ja tulevat sitten kuitenkin katsomaan, mikä tämä oikein on. Joku piipahtaa ja joku saattaa jutella tunninkin.
Millaisia suunnitelmia teillä on Pop Upin suhteen? – Voi vaikka mitä! Pidämme ovet auki ainakin maaliskuun loppuun. Menemme kuukausi kerrallaan, jos Koskikeskus on myötämielinen ja tämä meidän mielestämme toimii.
Ovatko ihmiset löytäneet Pop Upin? – Ensimmäisten viiden päivän aikana kävijöitä on ollut reilut 150. Lauantaina lapsiperheitä suorastaan kuhisi leikkimässä ja pelaamassa. Lapset vetävät vanhemmat kädestä tänne, kun näkevät vaikka jääkiekkopelin. Saako pisteeltä apua? – Jo nyt olen ohjannut ihmisiä sekä turvakotiin että lapsiperheille tarkoitetuille perhetuville.
10
2018
Pääsetkö kahvitauolle Pop Upista? Millaista kahvia juot? – Paikalla on muitakin yhdistyksen työtekijöitä ja tulossa on myös vapaaehtoisia! – Juon vain teetä, kahvin juominen työpaikalla meni niin överiksi, että jouduin lopettamaan kokonaan.
Pop Up Puhuri Koskikeskuksen 1. kerroksessa Tampereella. Katso tapahtumista Facebook / Perhekulma Puhuri
Ly hy et
Leikkipäivä tulee!
Lisää taitoa eroavien auttamiseen? Haluatko ohjata Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä ja Eroneuvo- ja vertaiskahvilatoimintaa? Menetelmäkoulutukset niihin alkavat. Koulutukset on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka työskentelevät eropäätöksen tehneiden ja eronneiden vanhempien kanssa. Vanhemman neuvo -koulutukset alkavat Helsingissä ja Kittilässä ja Eroneuvo-koulutukset Helsingissä ja Kemissä. Sisällöt ja hakuohjeet: ensijaturvakotienliitto.fi/ tukea-ammattilaiselle/koulutus
Anu Sauliala.
Kampanja: Vuonna 2030 yksikään nainen ei kuole parisuhdeväkivallan seurauksena
Yllä: Jo perinteinen toukokuinen Leikkipäivä on tänä vuonna lauantaina 12.5. Vantaan leikkipäivässä kolme vuotta sitten oli iloisia osallistujia.
Some-lähettiläät aloittivat Liitto kutsuu kiinnostuneita viemään viestiä avusta somessa. Ensimmäiset parikymmentä ovat aloittaneet, mutta mukaan mahtuu. Jos olet aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja voisit jakaa liiton viestejä, ota yhteyttä Emmi Helaan, emmi.hela@etkl.fi Kerro lyhyesti itsestäsi ja siitä, miten sinä haluaisit toimia somelähettiläänä.
Vertaisryhmä eroaville vanhemmille nyt verkossa
Taiteilija Tarja Polari lahjoitti teoksiaan liitolle Naivistisen nykytaiteen tunnetuimpiin suomalaisiin kuuluva Tarja Polari lahjoitti liitolle kahdeksan taulua. Polari on osallistunut kotimaisiin yhteisnäyttelyihin 1970-luvulta lähtien ja pitänyt yksityisnäyttelyitä etenkin Helsingin seudulla. Polarin maalausten aiheita ovat muun muassa ihmiset, eläimet, kasvit, naamiot, solut, siivet, aurinko ja kuu. Työt ovat voimakkaita ja niiden värit kirkkaita. – Haluan tuoda väriä, iloa, mielikuvitusta ja huumoria ihmisten elämään, Polari sanoo. Mikko Savelainen
Vanhemman neuvo® -ryhmä eroaville tai eronneille vanhemmille alkaa maaliskuussa verkossa. Ryhmä aloittaa tiistaina 13.3. klo 17.30−19.00. Kokoontumisia on 8. Ryhmä tapaa suojatussa kuva- ja ryhmäpuhelussa. Tarvitset osallistumiseen tietokoneen tai Android-mobiililaitteen ja Crome- tai Firefox-internetselaimen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kristiina Luusua, p. 0400 814 946, kristiina.luusua@lapinensijaturvakoti.fi Myös kasvokkain tapaavia Vanhemman neuvo® -ryhmiä on alkamassa useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Katso www.apuaeroon.fi / kirjoita hakukenttään ”Vanhemman neuvo”.
Amnesty ry ja Ensi- ja turvakotien liitto järjestävät yhteisen vaikuttamis- ja varainkeräyskampanjan Naistenpäivän viikolla. #metoo aloitti vallankumouksen ja kampanja haluaa kertoa, että asiat voivat muuttua myös meillä. Katso: ensijaturvakotienliitto.fi
Pääsihteeri Riitta Särkelä, taitelija Tarja Polari ja lahjoitustaulu.
2018
11
lu on a M in un Vi ik koni isi n
Tyynen viikko isillä Tyyne Timgren, 10, asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Äiti Heli Perttula ja isä Henrikki Timgren asuvat parinsadan metrin päässä toisistaan, joten piipahtaminen toisessa kodissa ja tavaroiden hakeminen on helppoa. Tyyne pitää päiväkirjaa perjantaista perjantaihin.
Perjantai
Äidin luona, isi on tulossa kohta hakemaan. Valmistellaan yllätystä . isille, koska isillä on synttärit Isi tulee! Tarjolla on jäätelöä, (vegaanista, koska äiti on tammikuun vegaani), ihanaa jasmiiniteetä ja lakuja. Annamme isille lahjaksi minun ja äidin tekemän heijastimen. Teetuokion jälkeen alan pakata kamoja. Kun olen valmis, halaan äitiä ja sanon heipat, sitten lähdetään isin luo. (Sinne on helppo mennä, kun isi ja äiti asuu noin 200 metrin päässä toisistaan.)
Lauantai
Isin luona, kaveri on tulossa yökylään. Meillä on hauskaa. Käymme kylvyssä. Sen jälkeen katsomme elokuvaa, ja syömme karkkia. Leffa on vuokrattu videovuokraamosta. Leffa on hyvä. Sen jälkeen käymme taas kylvyssä, johon tiputamme vaniljantuoksuisen kylpypommin. Kun tulemme kylvystä, katsomme vähän aikaa YouTubea, ja menemme nukkumaan ilmapatjalle.
Ylhäällä: kuvatekstiksi: Isi saa synttärin kunniaksi yllätyksen. Vasemmalla: Kuvaamme kaverin kanssa Pullip-nukkeja ulkona.
12
2018
Sunnuntai
Isin luona, menen parhaan kaverin kanssa shoppailemaan. Ensin kuitenkin käymme hakemassa lompakkoni äidin luota. Isi vie meidät Itikseen, sitten hän menee kuntosalille. Me Islan kanssa käymme ostamassa yhdelle parhaalle kaverillemme synttärilahjan. Menemme donitsille. Minä tarjoan, koska Islalla ei ole kuin kymppi. Syömme donitsit, ja jaamme limpparin. Menemme paikkaan, jossa ollaan sovittu, että tavataan isi. Isi tulee, ja viemme Islan kotiin. Sitten menemme kaupan kautta kotiin.
Maanantai
Isin luona, menen aamulla ihan normaalisti kouluun. Koulussa ensin käsityötä (kaksi oppituntia), seuraavaksi matematiikkaa. Matikan jälkeen äidinkieltä, sitten valinnaista. Lopuksi vielä musiikkia. Tänään on kuitenkin erikoinen päivä. Menenkin koulun jälkeen äidille, enkä isille, sillä äidin pitää viedä minut partioon, koska isi ei ehdi. Hän tulee töistä liian myöhään. Kävellään äidin kanssa partioon.
M in un Vi ik koni isi n lu on a
Oikealla: Isla (vas.) ja minä ostamme ystävyyskorut.
Tiistai
Isin luona, tänään show-tanssi ja uintitekniikan kurssi. Isi vie minut uintitekniikan kurssille, joka on Malmin uimahallilla. (Kutsun sitä nyt uk:ksi, koska en jaksa kirjoittaa koko ajan Uk:ssa opin niin pitkää sanaa. vapaauinnin käännöksen ja tutustun mukavaan suomenruotsalaiseen tyttöön, joka osaa puhua myös suomea. Tytön äidin pitää irrottaa minun ponnarini, kun en saa sitä itse pois (se huono puoli on, kun on niin paksut hiukset).
Keskiviikko
Isin luona. Tänäänkin on poikkeuksellinen päivä, sillä menen taas koulun jälkeen äidin luo. Äiti vie minut sirkuskouluun. Alkuperäinen suunnitelma on, että äiti veisi minut sinne, mutta menenkin yhden parhaan kaverin isovanhempien kyydillä. On sovittu, että tapaamme kaupan edessä. Äidille ja minulle tulee kiire. Ehdimme juuri ja juuri. Kaverini isovanhemmat vievät meidät sirkuskoulun eteen, sitten menemme pukuhuoneeseen ja siitä saliin. Sirkuskoulun jälkeen isi hakee meidät.
Torstai
Isin luona. Yritän soittaa äidille, koska äiti on luvannut auttaa minua tässä päiväkirjan kirjoittamisessa. En saa äitiä kiinni, joten laitan viestin. Äiti ei vastaa. Kirjoitan tätä sitten yksin, isi vähän auttaa. Sitten lähdemme isin kanssa uimaan. Pidämme molemmat siitä, ja käymme uimassa hyvin usein. Me molemmat olemme myös aika taitavia. (Vaikka itse sanonkin.)
Perjantai
Tulen koulusta, menen isille ja pakkaan kamat. En yleensä pakkaa niitä yksin, mutta tällä kertaa isi ei ole kotona. Pakkaamisen jälkeen menen äidin luo. Äiti tulee vähän minun jälkeeni. Äiti pyytää minua purkamaan kassin. Pian Rosa nököttää vaatekaapissa. Illalla käymme saunassa
2018
Yllä: Minulla on äidin luona Rosakissa, joka on rauhallinen, viihtyy sylissä eikä raavi juuri koskaan. Vaatekaappi on yksi Rosan lempipaikoista.
13
Teksti: Essi Lehtinen, Kuvitus: Inari Savola
Erofoorumi 22.3. #erofoorum i
Lapsen mielipide selvitettävä Jos lapsen huoltoa koskeva lakiesitys etenee suunnitellusti, vanhempien on pian huolehdittava siitä, että pienellekin lapselle kerrotaan esimerkiksi vanhempien erosta ja kuunnellaan, missä lapsi haluaisi asua. Lapsi ei päätä, mutta häntä on kuunneltava.
L
apsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien lakien uudistaminen lähestyy vaihetta, jolloin eduskunta pääsee keskustelemaan uudistusten sisällöstä. Uudistustarpeita pohtinut työryhmä jätti mietintönsä viime syksynä. Ensija turvakotien liitto antoi ehdotuksesta lausunnon. Lain valmistelu etenee normaalissa tahdissa. Oikeusministeriö käy nyt läpi reilua 90 lausuntoa. Hallituksen tavoite on antaa lakiesitys eduskunnalle ensi kesänä. – Pieniä, huomioon otettavia yksityiskohtia on paljon, sanoo lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen.
Lapsen kanssa pitää keskustella Lakia valmistelleen työryhmän ehdotuksen keskeisiä tavoitteita on, että lapsi tulisi omissa asioissaan entistä paremmin kuulluksi ja voisi osallistua asumisestaan ja läheistensä tapaamisesta päättämiseen. 14
Ensi- ja turvakotien liitto kiitti lausunnossaan tätä linjausta. Lapsen osallisuus on liiton mukaan paitsi lapsen kuulemista, myös oikeus saada tietoa lapsen omaa elämää koskevista muutoksista ja päätöksistä. Esitys asettaa selkeästi huoltajille velvoitteen keskustella lapsen kanssa ennen kuin tehdään päätöksiä lapsen asioista. Huoltajille asetetaan velvoite myös huomioida lapsen näkemys asiasta aiempaa paremmin. Liitto lisää, että lapsen kuulemisen ja näkemysten huomioon ottamisen tulee pitää sisällään myös lapsen oikeus olla ottamatta kantaa häntä koskeviin asioihin.
2018
Ilman ikärajaa Lain perusteluissa ehdotetaan ikärajojen poistamista: lapsen omat toivomukset ja mielipide tulisi aina selvittää huomioiden lapsen ikä- ja kehitystaso. Samoin perusteluissa todetaan, että lapselle tulee aina kertoa, mihin käyty keskustelu voi vaikuttaa, mikä menettely on käynnissä ja että päätöksen teko ei ole lapsen vastuulla. Ensi- ja turvakotien liitto on sitä mieltä, että lapsen tapaamisoikeutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon sekä lapsen oikeus ylläpitää suhdetta hänestä erossa asuvaan vanhempaan että oikeus kieltäytyä tapaamisista. Lailla tulisi turvata lapsen oikeus saada psykososiaalista tukea ja terapiaa tilanteissa, joissa perheessä on ollut todennettua väkivaltaa tai sen uhkaa.
hemman käyttämästä väkivallasta.
Muita muutoksia Uutta laissa olisi myös se, että lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata vanhemman lisäksi muita hänelle erityisen läheisiä henkilöitä. Heitä voisivat olla esimerkiksi samassa taloudessa asunut isovanhempi, sijaisvanhempi tai uusperheen vanhempi. Muita ehdotuksia ovat muun muassa, että huolto- ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden käsittelylle asetettaisiin määräaika ja että asia olisi käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Samoin työryhmä esittää, että
Huoltajan olisi myös otettava lapsen näkemys huomioon.
Vastuu turvallisuudesta vanhemmalla Esitys ehdottaa lakiin myös säännöstä siitä, että huoltajalla on velvollisuus suojella lasta väkivallalta. Tähän liittyy toinen liiton päähuomio: esityksen perusteluissa mainitaan useamman kerran, että on varmistettava, ettei tapaamistai huolto-oikeuden täytäntöönpano vaaranna väkivallan uhrin tai lasten oikeuksia tai turvallisuutta (Istanbulin sopimus). Itse lakiehdotuksessa periaate ja sen toteuttamisen käytännöt eivät kuitenkaan tule riittävästi esille. Väkivallan uhreilla on paljon kokemuksia siitä, että heidän kokemuksensa väkivallasta eivät tule vakavasti otetuiksi viranomaiskäytännöissä ja sovittaessa lapsen tapaamisista tai huoltajuudesta. Liitto korostaa, että varsinkaan silloin, jos vanhempi on väkivallan tai vainon uhri itsekin, häntä ei voi syyllistää tai rangaista toisen van2018
15
Tiuku Pennola
Kolu mn i
Onko lapsen huolettomuus liian kallista?
K lapsen vuoroasuminen vanhempien luona voisi tulla tunnustetuksi viralliseksi asumismuodoksi. Esitys on ristiriidassa kotikuntalain kanssa, jonka mukaan lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite. Virallinen osoite määrää lapsen etuudet (lapsilisä, asumistuki, koulukuljetukset, hoitorahat). Perhe- ja peruspalveluministeri asetti tammikuussa työryhmän selvittämään monimutkaista tilannetta ja lasten vuoroasumisen vaikutuksia. Työryhmällä on maaliskuun loppuun saakka aikaa esittää ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Työryhmän mietintö. Oikeusministeriön julkaisu 47/2017 Lapsenhuoltolain uudistaminen – ETKL:n 28.11.17 antaman lausunnon sisältö
un lapsi tapaa vanhempaansa valvotusti, moni asia jännittää. Tilanne on lapselle usein ristiriitainen: häntä voi pelottaa vanhemman tapaaminen ja toisaalta se, suuttuuko toinen vanhempi, jos tapaamisessa onkin mukavaa. Työ tapaamispaikassa ei siksi ole ainoastaan tilan ja valvojan tarjoamista. Se on vaativaa ammatillista työtä. Työ antaa hankalasta tilanteesta huolimatta lapselle mahdollisuuden nähdä vanhempiaan, sukulaisiaan ja muita tärkeitä aikuisia puolueettomalla ja turvallisella maaperällä. Tapaamiset tuovat myös lapsen äänen esiin elämäntilanteessa, jossa aikuiset usein käyttäytyvät lapsen mielestä käsittämättömällä tavalla. Lapsen etu on, että hän saa tutustua vanhempaan sellaisena kuin tämä on ja saa hänestä realistisen kuva. Se on parempi, kuin että vanhempi olisi vain etäinen mielikuva. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tapaamispaikkojen henkilökunnalla on laaja, syvällinen kokemus ja asiantuntijuus lapsen ja vanhemman välisten turvallisten tapaamisten toteuttamisesta. Toimintaa ja asiakkaiden kohtaamista on vuosien ajan hiottu kriittisesti, määrätietoisesti ja asiakaslähtöisesti. Niitä kiitetään ja arvostetaan. Tapaamispaikat noudattavat myös yhteisiä laatukriteerejä, joiden ansiosta lapset voivat tavata vanhempaansa huolettomasti ja turvallisesti. 2015 astui voimaan uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014), jossa tapaamispaikat määriteltiin julkiseksi palveluksi ja kunnat velvoitettiin järjestämään tapaamiset. Useat kunnat ovat kilpailuttaneet palvelun ja valinneet halvimman tarjouksen. Olisiko kilpailutuksessa kuitenkin syytä painottaa muita asioita kuin hintaa? Pitäisikö hinnan sijaan tärkeintä olla laatu ja toiminnan jatkuvuus? Lapsen etu on saada tavata vanhempiaan niin, että lapsi nauttii ja hyötyy tapaamisista, eivätkä ne ole lapselle haitaksi. Kilpailuttaminen vaikuttaa tälläkin hetkellä monen perheen elämään. Kun lasta ja vanhempaa ei olekaan vastassa tuttu ja turvallinen työntekijä, tapaamisia perutaan. Millä tavalla kilpailutuksissa arvioidaan lapsen etu? Linda Niininen
asiantuntija Erofoorumin 22.3. aihe on tänä vuonna Lapsi keskiöön – lapsenhuoltolaki uudistuu! Katso ensijaturvakotienliitto.fi/ tapahtumat/erofoorumi2018
16
Katso tarkemmin, mitä kilpailutus aiheuttaa ensijaturvakotienliitto.fi/enska/lapsen-pitaa-voida-olla-huoleton
2018
Jä se ny hd ist yk se t
Jäsenyhdistykset toimivat Helsingin ensikoti ry Infoilta jäsenille 21.3. Yhdistyksen johtokunta on käsitellyt perusteellisesti Ensi- ja turvakotien liiton viime vuonna toteuttaman jäsenkyselyn tuloksia. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita jäseniämme! Pyrimme ottamaan esitetyt palautteet ja kehittämisehdotukset huomioon niin jäsentoiminnassa kuin esimerkiksi jäsenkirjeen kehittämisessäkin. Ensimmäisenä uudenlaisena tapahtumana järjestämme infoillan uusille jäsenille sekä muillekin jäsenille, jotka haluavat tulla päivittämään tietojaan yhdistyksestä. Voimme illan aikana keskustella ideoistanne yhdistyksen tulevan toiminnan suhteen. Tervetuloa siis kuulemaan yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista kuulumisista ja tekemään ehdotuksia jäsentoiminnan kehittämiseksi Helsingin ensikodin juhlasaliin 21.3. klo 17–19! Tarjolla pientä purtavaa. Ilmoittaudu viimeistään 7.3. osoitteella toimisto@helsinginensikoti. fi tai p. 09 7742 460 ja kerro samalla mahdolliset ruokavaliorajoitteet. Yhdistyksen vuosikokous pidetään 25.4. klo 18 Helsingin ensikodin juhlasalissa. Sen päätteeksi muutosjohtaja Timo Aronkytö Uudenmaan liitosta puhuu teemasta ”Sote – miten saan palvelut jatkossa?” Tervetuloa vuosikokoukseen päättämään yhdistyksen asioista ja kuulemaan Timon alustusta sekä keskustelemaan sen pohjalta. Tiedossa on mielenkiintoinen ilta tärkeän ja ajankohtaisen teeman parissa! Vuosiko koukseen ei tarvitse ilmoittautua. helsinginensikoti.fi •
Kanta-Hämeen perhetyö ry. Erotyöntekijä Leena Pietiläinen
koordinoi Eroneuvo-iltoja, -kahviloita ja muita tilaisuuksia, tapaa asiakkaita yhdessä vapaaehtoistyöparin kanssa ja huolehtii vapaaehtoisten hyvinvoinnista.
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry.
Lastentarhanopettajiksi opiskelevat huolehtivat lapsista ihanan kokonaisvaltaisesti vertaisryhmä Olkkarissa. Jakamatonta huomiota, sylejä ja hymyjä.
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry. Kanta-Hämeen perhetyö ry. Eron ensiapu aukeaa Kanta-Hämeen maakunnassa on Lapehankkeen myötä viritelty uusia tapoja kohdata ja auttaa vanhempia eron keskellä. Janakkalan perhekeskuksessa jatkuvat eroaiheiset kahvilat ja luennot lapsiin liittyvistä teemoista. Hämeenlinnassa on yhdessä muiden toimijoiden kanssa perusteilla Eron ensiapu -piste, josta saisi nopeasti ja matalalla kynnyksellä avun erotilanteessa. Pisteen on tarkoitus tulla sinne, missä ihmiset liikkuvat. Eron ensiavussa työskentelee eri alojen ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Piste aukeaa kevään aikana. khperhetyo.fi • 2018
Toimintaa yhden vanhemman perheille Rauhallinen, tyyni ja rento – näin kuvasivat oloaan vuoden ensimmäiseen Olkkariin osallistuneet vanhemmat. Myös me työntekijät aistimme ja tunsimme samoin. Sen mahdollistaa mahtava lastentarhanopettajaopiskelijoiden joukko. Kun työnjako ja luottamus toimii, tulos on juuri tällainen. Yhden vanhemman perheiden vertaistoiminta alkoi avopalvelussamme syksyllä 2016. Perheet ovat löytäneet mukaan niin hyvin, että aloitimme jo toisen ryhmän. Joka toinen viikko päivisin kokoontuva Viikkohuili-vertaisryhmä on tarkoitettu alle 3-vuotiaiden lasten perheille ja kerran kuukaudessa iltaisin kokoontuvaan Olkkari-vertaisryhmään 17
Jä se ny hd ist yk se t Lapin ensi- ja turvakoti ry
on vapaa pääsy kaikilla yhden vanhemman perheillä. Ryhmiä ohjaa kaksi työntekijää. Tapaamisten teemoja on suunniteltu yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien jaksamisen tueksi lapsi on kerran kuussa lauantaisin mahdollisuus tuoda hoitoon kolmeksi tunniksi. Tiivistetysti erään vanhemman sanoin: ”Aikuiselle vertaistukea ja hetki omaa aikaa, lapselle mahdollisuus leikkiä omanikäisten kanssa ja tottua ihmisiin. Kovasti odotetaan aina seuraavaa tapaamiskertaa.”
Väkipyörä 2018 kutsuu
ksetu.fi • Lapin ensi- ja turvakoti.
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokous on keskiviikkona 21.3.18 klo 18 Perhetalo Haikarassa (Metsontie 39B). Tervetuloa!
19.5. Lapissa kaivetaan pyörät lumesta. Väkipyörä 2018 -pyöräilytempauksessa tehdään yhdessä työtä väkivallan ehkäisemiseksi. Pääpaikka on Rovaniemellä, mutta Väkipyörä-haastetta levitetään ympäri Lappia (miksei koko Suomea) sosiaalisen median kautta. Pysy siis kuulolla.
kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •
Marraskuussa Lapin ensi- ja turvakoti ry:ssä alkoi oikeusministeriön rahoittama Tunnista väkivalta lähisuhteessa -hanke. Lähtökohta on lähisuhdeväkivallan uhrien haaste tunnistaa ja tiedostaa väkivalta omassa arjessaan. Väkivalta ja sen ilmenemisen moninaiset muodot tekevät väkivallasta vaikeasti tunnistettavan, ihmisen arkea hallitsevan asian. Tavoite onkin lisätä tietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä ja mahdollisuuksista saada apua Lapin alueella. Tanja Havela aloitti hankkeessa graafisen suunnittelun ja viestinnän tehtävissä. Yhdessä eri toimijoiden kanssa hänen tehtävänään on lisätä tietämystä lähisuhdeväkivallasta. Tuotamme helposti ymmärrettävää ja saatavilla olevaa informaatiota sekä viestintä- ja tiedotusmateriaalia Lapin maakunnassa suomeksi, saameksi (koltansaame, pohjoissaame, inarinsaame) ja englanniksi. Toukokuun 19. päivänä Lapissa tapahtuu. Väkipyörä 2018 on pyöräilytapahtuma lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Väkipyörä-tempauksessa tehdään yhdessä työtä väkivallan ehkäisemiseksi ja lanseerataan tuotettu tiedotusmateriaali. Tapahtuman pääpaikka on Rovaniemi, mutta Väkipyörä-haastetta levitetään ympäri Lappia (miksei koko Suomea), sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Mikään ei estä sinuakin vastaamasta haasteeseen omalla paikkakunnallasi! Pysy siis kuulolla, tapahtumaa voi seurata valtakunnallisesti sosiaalisessa mediassa! lapinensijaturvakoti.fi •
18
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys. Perhetalo Haikara on julistautunut
Lyömätön Linja Espoossa ry
Syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Yhdistys toivottaa kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Haastamme kaikki Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestöt mukaan kampanjaan.
”Pelkäätkö, että satutan?” alkoi somessa
2018
Uusi vuosi alkoi melko kiireellisesti. Asiakkaiden yhteydenotot lisääntyivät huomattavasti lomien jälkeen. Kanta-
Jä se ny hd ist yk se t väestön asiakkaiden lisäksi havaittiin, että myös maahan muuttaneet asiakkaat ottivat selkeästi enemmän yhteyttä. Tämä kertoo ensinnäkin palveluittemme tarpeesta laajalla alueellisella tasolla, mutta myös yhdistyksen vahvasta verkostoitumisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä. Kevät näyttää jo suhteellisen täydeltä ja asiakastyön lisäksi sinne mahtuu hyvin paljon asioita. ”Pelkäätkö että satutat?” -kampanja on alkanut sosiaalisessa mediassa. Kampanja on suomen- ja englanninkielinen ja se on tarkoitettu espoolaisille niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kuin asukkaille. Kevään aikana kampanjan posterit ovat hyvin esillä kaikkien yhteistyökumppaneiden odotustiloilla ja toimistoilla. ”Pelkäätkö että satutat?” -kampanjan huipennus tapahtuu Isossa Omenassa 9.3. tempauksessa yhteistyössä Espoon kaupungin Omatila-palvelun kanssa. Kevään aikana Lyömätön tie – Väkivallan katkaisuohjelman® prosessikoulutus jatkuu Seinäjoella ja Tallinnassa. Katkaise väkivalta -toimintamallin koulutukset pyörivät Pohjanmaalla. Miehen Linjan työntekijät kouluttavat Helsingin, Tampereen ja Oulun vastaanottokeskusten työntekijöitä Dusti -ryhmämallista®. Keväällä järjestetään uusi vapaaehtoiskoulutus kaikille toiminnoistamme kiinnostuneille, jotka voisivat jatkossa olla asiakkaidemme tukihenkilöitä. lyomatonlinja.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Ryhmiin pääsee vielä Yhdistyksen johtokunta sai uutta vahvistusta, kun Paula Kivimäki aloitti luottamustoimensa. Lämpimästi tervetuloa. Päiväryhmätoiminta alkoi 5.2. ja paikat täyttyivät nopeasti. Peruutuspaikkoja voi tiedustella ohjaajilta, p. 040 530 4814. Voit myös varata paikan syksyllä alkavaan ryhmään.
Valma-yhteisökuntoutuksessa vapautuu perhepaikkoja kevään aikana. Paikkoja voi tiedustella yhteisökuntoutusohjaajalta, p. 040 505 4810. Asuin- ja palvelutalo Porin Esikon vuokra-asunnot ovat tällä hetkellä täynnä, mutta vapautuvia asuntoja voi tiedustella toiminnanjohtajalta, p. 040 549 0919. Helmikuussa alkoivat myös Lasten tanssi- ja liikeryhmä ja Voimavaroja liikkeestä, aikuisten tanssi- ja liikeryhmä. Molemmat yhteistyössä Tanssiterapia Piuman kanssa. Lasten ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 16.30−17.30 ja siitä voi kysyä lisää p. 040 569 4407/Anu. Aikuiset keskiviikkoisin klo 18.00−19.30. Tiedustelut p. 045 645 0366. Jussi-työ on aloittamassa isien vertaistukiryhmää kevään aikana. Ryhmässä on vielä tilaa ja se on maksuton. Ilmoittaudu, p. 040 707 9483. Kansalaisjärjestötoimintaa ja vapaaehtoistyötä kehitetään ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä. 1.3. kello 18.00 alkaa vapaaehtoisten ilta Porin Esikossa, Tiilimäentie 2, Pori. Tervetuloa kaikki vapaaehtoiset ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet. Kevään aikana järjestetään vielä koulutustilaisuus vapaaehtoisille. Turvakoti päivystää ympäri vuorokauden. porinensijaturvakoti.fi
Pääkaupungin turvakoti ry Asumisyksikkö Kilpolan kuulumisia Yhdistyksellä on kolme toimintamuotoa: Asumisyksikkö Kilpola, kolme turvakotia ja Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö. Asumisyksikkö Kilpolassa väkivalta kokeneet asiakkaat voivat asua väliaikaisesti. He tulevat useimmiten turvakodin jakson päätyessä, koska eivät ole vielä valmiita palaamaan kotiin ja tarvitsevat lisää aikaa miettiäkseen tulevaisuuttaan. Joskus kunnan sosiaalityöntekijät lähettävät asiakkaita myös suoraan Kilpolaan. Asumisyksikössä on 18 huoneistoa, joista neljä on yksiöitä. Asiakkaat ovat sekä yksinasuvia että perheellisiä, mie2018
Pääkaupungin turvakoti ry.
Kilpolassa aikuiset ja lapset tapaavat omia työntekijöitään viikoittain. Vapaaehtoiset myös järjestävät lapsille kerhoja.
hiä sekä naisia. He ovat olleet pääsääntöisesti helsinkiläisiä, mutta nyt yhdistyksen hallituksen päätti, että jatkossa myös ulkopaikkakuntalaiset ovat tervetulleita. Asiakkuus voi kestää 3−6 kuukautta. Työskentelyn keskiössä on asiakkaiden kokema väkivalta ja turvattomuus. Aikuiset ja lapset tapaavat viikoittain omia työntekijöitään. Yksikössä on neljää työntekijää, joista kolme työskentelee aikuisten kanssa. Jakson aikana autetaan asiakkaita käytännön asioissa, esimerkiksi asunnon hankinnassa ja toimeentulotukiasioissa. Vapaaehtoiset järjestävät Kilpolassa muun muassa kerhoja lapsille. Teemme yhteistyötä turvakotien, lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja kolmannen sektorin kanssa. Olemme vierailleet yhteistyökumppaneiden luona ja meillä on avoimet ovet joka kolmas viikko. Seuraavat avoimet ovat: 1.3., 22.3.,12.4., 3.5., 24.5. ja 14.6. klo 14–16. Tervetuloa! paakaupunginturvakoti.fi •
19
Jä se ny hd ist yk se t
Turun ensi- ja turvakoti ry Tutustumaan taloon Uusille ja vanhoille jäsenille kaksi tärkeää päivämäärää: kevätkokous 21.3. klo 17.30 osoitteessa Luolavuorentie 7b ja Pertunpäivän lounas 24.8. Lämpimästi tervetuloa! tuentu.fi •
Turun ensi- ja turvakoti ry.
Jippii, saneeraus on viimein ohi ja vuonna 1951 ensikodiksi valmistunut rakennus Luolavuoressa on valmis toimintaan! Toiminnanjohtaja Oona Ylönen ja talouspäällikkö Annina Laakso ihastelevat uutuuttaan säihkyvää saunatilaa.
luihin ohjautumisessa siten, että Oulun turvakodissa on ollut muita turvakoteja enemmän myös iäkkäitä asiakkaita. Tarve tällaisen osaamisen yhdistämiselle on ollut suuri. Päätösseminaarissa julkistettiin myös JUURI-työn käsikirja, joka on ladattavissa Suvannon nettisivuilta, www.suvantory.fi. Toivomme, että käsikirja leviää laajalle ja tarjoaa apua mahdollisimman monen työhön. JUURI-toiminta jatkuu Suvannossa ja kahtena seuraavana vuonna toiminta
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Käsikirja valmistui JUURI –hankkeen loppuseminaari järjestettiin 31.1. Helsingissä. Seminaari oli onnistunut kaikin puolin. Hankkeessa on yhdistetty vanhusten tehostetun palveluasumisyksikön (Oulun Seudun Mäntykoti ry) sekä turvakodin osaamista (Oulun ensi- ja turvakoti) upealla ja onnistuneella tavalla sekä luotu ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja väkivallan ehkäisemisen ja näitä kohdanneiden auttamisen ja tukemisen osaamiskeskittymä Oulun seudulle. Tietämyksen lisääntyminen koko palveluverkossa on näkynyt muun muassa palve20
2018
painottuu erityisesti Tampereen seudulle. Toimintamalli on otettu siellä innokkaasti vastaan. Valtakunnallisen auttavan puhelimen Suvanto-linjan sekä lakineuvonnan puheluiden määrä kaksinkertaistui vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Avun tarve on selvästi lisääntynyt. Puheluissa korostuu taloudellinen hyväksikäyttö sekä henkinen väkivalta. Useimmiten tekijänä on läheinen, oma aikuinen lapsi, puoliso tai elämänkumppani. suvantory.fi •
Vantaan Turvakoti ry 40-vuotisjuhlaa Juhlimme tänä vuonna yhdistyksen neljäkymmenvuotista toimintaa. Vuosien saatossa on tehty rohkeasti ja ennakkoluulottomasti väkivallan vastaista työtä ja ansaittu paikka luotettuna toimijana Vantaalla. Vapaaehtoisvoimin perustettu järjestö on laajentunut kerhotoiminnasta ja puhelinauttamisesta kriisiasuntoja, ja sittemmin turvakotia ja avopalveluyksikköä ylläpitäväksi toimijaksi. Kiitos sitoutuneiden luottamushenkilöiden, osaavan henkilöstön ja innostuneiden vapaaehtoisten. Juhlavuoteen osuu monenlaisia muutoksia, jotka mahdollistavat ja haastavat meitä kehittämään uudenlaista toimintaa. Kaupunkivetoinen Väkivallaton Vantaa -teema, läheisen perhekeskuksen käynnistyminen ja eroauttamisen aloittaminen ovat uusia avauksia. Haluamme kokeilla ja kehittää uutta ja uusia tapoja toimia. Haasteita riittää, ja mahdollisuuksia. Yhdistystä juhlitaan pitkin vuotta. Aloitamme Leikkipäivänä 12.5. Tikkurilan urheilupuistossa. Järjestämme tapahtuman yhdessä kaupungin ja muiden
Jä se ny hd ist yk se t
Vantaan Turvakoti ry. Lapsityöntekijä Tiina Koistinen esit-
telee Kerttu ja kainalokana -kirjaa, jonka juuri sai Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu -hankkeen innopajassa.
Apua eroon verkossa Millaista apua eroon kotiseudullasi on saatavilla. Mitä erotessa on hyvä ottaa huomioon. Miten muut kertovat erostaan. www.apuaeroon.fi
järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Tervetuloa leikkimään, laulamaan ja tanssimaan kanssamme! vantaanturvakoti.fi •
Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Juhlia tulossa Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Varsinaisena syntymäpäivänä 8.3., joka sattuu olemaan myös kansainvälinen Naistenpäivä, juhlimme merkkipaalua palvelukoti Vuokon asukkaiden kanssa kotioloissa. Iso juhla järjestetään torstaina 26.4. Imatran Kulttuuritalo Virrassa klo 13−16. Kutsut toimitetaan kevään jäsenkirjeen mukana. Tälle vuodelle suunniteltu yhdistyksen nimenmuutos enemmän nykytoimintoja kuvaavaksi käsitellään syyskokouksessa.
Lisää verkossa & somessa!
Enskan verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Blogit ensijaturvakotienliitto.fi/blogi Tilaa Hyrrä! Tilaa Ensi- ja turvakotien liiton uusimmat kuulumiset sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Lyhyet, napakat terveiset ajankohtaisista asioista. Katso ihan sivun alalaitaa sivulla www.ensijaturvakotienliitto.fi –> Tilaa uutiskirje Hyrrä Seuraa ja pysy mukana keskustelussa: Ensi- ja turvakotien liitto ensi_turvakodit @Ensi_turvakodit ensijaturvakotienliitto.fi
ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti •
2018
21
KIRJANMERKKI
Kiinnostavia kirjauutuuksia Äitien kokemukset esiin
Lupa auttaa Suvanto ry kokosi tietoa ikääntyneisiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta ja heidän auttamisestaan.
Äimä ry:n toiminnassa mukana olevat kokosivat 12 äidin tarinat sairastumisesta raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja lapsivuodepsyykoosiin. Mukana myös tietoa ja neuvoja.
Äiti aallokossa – kun vauvan mukana tulikin masennus
Leena Honkavaara, Maiju Majamaa ja Tuulianna Raimoranta Kirjapaja, 2018, 160 s.
Lataa kirja www.suvantory.fi
Täällä on lupa puhua väkivallasta. Käsikirja ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaiseen työhön
Piia Tiilikallio ja Emilia Säles (toim.) Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, 2018, 95 s.
Lapsen avuksi Lapsi ja ero puhuu vanhempien välisen hyvän kommunikaation ja yhteistyön puolesta ja antaa siihen käytännön eväitä.
YS
T
EN
L IE
VE ER
Lapsi ja ero. Eväitä eteenpäin
M
Heli Pruuki ja Jari Sinkkonen Kirjapaja, 2017, 213 s.
15.-17.5.2018 HELSINGIN KULTTUURITALO
Uskottava kuvaus Laura Manninen kuvaa onnistuneesti parisuhdeväkivaltaa ja siihen liittyvää häpeän ja vaikenemisen kulttuuria. Samat rakkauden ja pelon teemat toistuvat monen väkivaltaisessa suhteessa elävän elämässä.
Kehitä mielenterveys- ja päihdeosaamistasi, vahvista verkostojasi
paihdepaivat.fi
Kaikki anteeksi
Laura Manninen WSOY, 2018, kirjassa 322 s. (myös e-kirja, MP3-äänikirja) 22
2018
Yh te ys ti ed ot
Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi
Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi
Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi
Rovaniemi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi
Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 010 423 7500 ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi
Oulu Raahe
Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi
Kokkola
Iisalmi
Pietarsaari Outokumpu
Vaasa
Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi
Jyväskylä
Kauhajoki
Kuopio
Mikkeli
Tampere
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi
Pori
Lahti
Juva
Hämeenlinna
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi
Vantaa
Turku Espoo
Lappeenranta Imatra
Kotka
Helsinki
Vantaan Turvakoti ry p. 09 8392 0071 • vantaanturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juva • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 • yhdistyslovery.com
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi
Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry p. 040 725 6229 • aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
2018
Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi
23
i 2018 m u r o f o r E BM9 1
LAPSI KESKIÖÖN – L APSENHUOLTOLAKI UUDISTUU
Miten uusi laki vaikuttaa eroavien auttamiseen?
Uusi laki vahvistaa lapsen kuulemista ja asemaa. Se myös haastaa ammattilaiset muuttamaan tapaa tehdä työnsä. Paraneeko lapsen asema? työskenteleviä
perhei den kanssa Tule ja tapaa muita . ista ja järjes töistä ammattilaisia kunn
MU KANA MM.
Helsinki 22.3.2018, Sokos Hotel Presidentti Miten lakiuudistus parantaa lapsen oikeuksien toteutumista? Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto Lapsen kuuleminen yksilötyössä Tuija Vanhanen, psykologi, Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry
Tapaamisoikeuden täytäntöönpanon uudet mahdollisuudet ja haasteet Marjaana Sorokin, väitöstutkija Vuoroasuminen lapsen näkökulmasta Hannariikka Linnavuori, kasvatustieteen tohtori
Hinta: 120 euroa (sis. aamukahvin, lounaan ja iltapäiväkahvin). Ilmoittaudu: ensijaturvakotienliitto.fi/erofoorumi2018
Speaker’s Cornerissa mielenkiintoisia ja innostavia esittelyjä osallistujien toiminnasta ja hankkeista.