EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI
2016 NO 2 ´
Pidä kiinni -ensikotien rahoituksella alkaa olla kiire 8
Poikien kerhossa nauretaan vain toisten vitseille 4
Mikko Lehtimäki
4
Laura Oja
Anu Sauliala
Erja Heiskanen
10
16
Sisältö 4 7
Iloa ja voimaa vertaisryhmästä Eväitä syödessä voi puhua välillä vakavia.
Pidä kiinni -rahoituksen järjestyttävä pian
Ratkaisuja odotetaan kevään aikana.
10
KAHVITAUKO
Tavoitteena uusi tapa toimia. Maria Kaisa Aula.
11
LYHYet
12
Minun työviikkoni
Koulutuksia & kokouksia koko viikko. Hanna Sellergren.
14
Perheiden päästävä elämän alkuun Suomessa
Äitiä ikävä -kampanja.
16 17 18 22 23
Leikkipäivä Lauantaina 14.5.
Jäsenyhdistykset Lapsen Kengissä ry juhlii Piirun verran perhetyötä.
Kirjanmerkki Kirjauutuuksia asiasta ja asian vierestä.
Yhteystiedot
Minna Kurjenluoma
Terhiä kiinnosti
PÄ ÄK IR JO IT US
Vantaan Turvakoti ry:n vapaaehtoinen Terhi Ahonen luki Enskan jo edeltäkäsin: ”Iloa ja voimaa vertaisryhmästä oli koskettava juttu. On tärkeää, että myös lapsille tarjotaan mahdollisuus vertaisryhmään, ja hyvä, että vapaaehtoiset voivat olla toiminnassa tukena.” s. 4
N O 2 ’2016 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,
ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Katariina Suomu Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi Ilmoitukset: Outi Hieta Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 €
Järjestöille oikeus ja rahat toimia
S
uomeen saapuu huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita kuin aiemmin. Silti Euroopassa on käsillä yhä paheneva pakolaiskriisi. Suurimpia kärsijöitä ovat kotinsa jättäneet lapset ja lapsiperheet. Lasten turvattomuudesta kertoo, että ainakin 10 000 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa on kadonnut Eurooppaan saapumisensa jälkeen. Moni on todennäköisesti joutunut järjestäytyneen rikollisuuden uhriksi. Myös Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista suuri osa on lapsia. Viime vuonna yli 3000 alaikäistä tuli maahan yksin. Meidän on kiinnitettävä heidän elinoloihinsa erityinen huomio, jotta he eivät syrjäydy suomalaisesta yhteiskunnasta. Lapsiperheiden tuki on koordinoitava valtakunnallisesti ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. On pidettävä huoli siitä, että vastaanottokeskusten ja hätämajoituspaikkojen tilat ovat tarkoituksenmukaisia ja ympäristö turvallinen lapsille ja lapsiperheille. Erittäin tärkeää olisi, että järjestöjen olisi mahdollista tuoda tukipalvelunsa vastaanottokeskuksiin.
Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 25 € / vuosi Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Mikko Lehtimäki www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/ jasenlehti-enska/
Meidän tulee myös panostaa oleskeluluvan saaneiden perheiden ja lasten kotouttamiseen. Lapsiperheille tarvitaan heidän erityistarpeensa tunnistavia palvelukokonaisuuksia, vertaistukea ja yhteiskuntaamme integroituja koteja, joissa perheet voivat turvallisin mielin aloittaa omaehtoisen ja lasten hyvää kehitystä turvaavan elämän. Toiminnan hyvällä organisoinnilla voitaisiin myös kansalaisjärjestöjen osaaminen ja vapaaehtoistyö saada parhaalla tavalla käyttöön. Toimintaa ei voi kuitenkaan jättää kolmannen sektorin harteille, jos sille ei samalla taata riittävää resursointia.
ilmestymisaikataulu: 3/2016 viikolla 23 4/2016 viikolla 38 5/2016 viikolla 47
Turvapaikanhakijana saapuneet äidit jäävät helposti lasten kanssa kotiin ja vaille mahdollisuutta oppia suomen tai ruotsin kieli. Heikko kielitaito lisää riskiä syrjäytyä. Kotoutumispalveluiden ja kielikoulutuksen onnistuminen on välttämätöntä, jotta lapset ja nuoret saadaan integroitua yhteiskuntaan. Avainasemassa on oltava lasten ja perheiden osallisuus yhteiskunnassa. Vain tällä tavoin oleskeluluvan saaneet saadaan aikanaan myös aktiivisesti mukaan työmarkkinoille. Tuula Haatainen puheenjohtaja
Teksti ANNE KYTÖLÄ & ESSI LEHTINEN Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI
Iloa ja voimaa vertaisryhmästä Kivoja asioita tehdessä itsetunto vahvistuu. Saman kokeneiden kavereiden kanssa voi puhua vaikeistakin asioista.
P
ojat katoavat valtavan lumiiglun sisuksiin. Kuusi pipoa häviää näkyvistä. Vaasalainen Ylikiva-kerho on kokoontunut Vanhaan Vaasaan, 4H-yhdistyksen Alkulan tilalle. Poikien ryhmä aloitti reilu vuosi sitten, kun Vaasan ensi- ja turvakotiyhdistys halusi kokeilla uutta työmuotoa. Ryhmä saatiin kokoon nopeasti, kun lapsi- ja nuorisotyön avopalveluohjaaja Heli Näreaho huomasi, että hänhän tuntee jo sopivan joukon poikia. Kaikki ryhmän pojat olivat käyneet Helin luona yksilötapaamisissa. – Aluksi ryhmään kuului viisi 7–11-vuotiasta poikaa. Nyt mukaan on tullut kolme poikaa lisää, Heli kertoo. Poikien elämässä on tapahtunut samanlaisia asioita: vanhempien ero, huoltajuuskiistoja, etääntyminen toisesta vanhemmasta. Osa pojista on ollut myös kokijana, osa näkijänä, perheen sisäisessä fyysisessä tai henkisessä väkivallassa.
4
– Haluamme, että pojilla on ryhmässä rentoa ja hauskaa, ilman suorituspaineita, Heli sanoo. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin koulun jälkeen.
Luonto ja liikunta yhdistävät Ylikivassa liikutaan luonnossa ja pelataan esimerkiksi jalkapalloa ja sählyä, koska ne kiinnostava kaikkia ryhmän poikia. Mukaan löytyi jo suunnitteluvaiheessa sopiva vapaaehtoinen. Luontoja eräoppaaksi muutama vuosi sitten kouluttautunut Antti Kamppila toimi jo mieskaverina, ja nyt hänestä saatiin oiva miehen malli ja kaveri Ylikivan luontoretkille. – Aikamoisessa sääskipilvessä talsittiin yhdenkin kerran lintutornille, mutta kukaan ei valittanut, Antti kehuu poikia. Elias Mäen ja Samu Majapuron mieleen on jäänyt erityisesti se kerta, kun Ylikivasta tuli yökerho ja kerho2016
laiset yöpyivät Avokissa, ensi- ja turvakodin avopalvelupisteessä. Elias ja Samu rakensivat Antin kanssa pöydistä, tuoleista ja lakanoista majan. – Me nukuttiin Samun kanssa majassa, ja herättiin keskellä yötä ja luultiin, että on jo aamu. Katsottiin ikkunasta ulos ja nähtiin, että siellä satoi lunta. Se oli ensilumi, Elias tarkentaa.
Suruja puretaan syödessä Kun Antti ryhtyy kasaamaan puita nuotiota varten, hän saa pian pojat ympärilleen. Kaikki haluavat päästä raapaisemaan tulitikun. Kuuluu iso, yhteinen pettymyksen huokaus, kun Antti antaa tikut ensimmäisenä kätensä nostaneelle Henkalle, Henrik Palmgrenille.
Viereisellä sivulla: Lumileikkien jälkeen paistetaan makkaraa. Nuotiolla ovat Benjamin Clark, Henrik Palmgren, Viktor Jokiaho, Samu Majapuro ja Nicholas Clark.
Ryhm채ss채 vahvistetaan lapsen oikeutta olla lapsi.
2016
5
Vertaisryhmiä lapsille
L
asten vertaisryhmiä on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä ainakin Vaasassa, Oulussa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Helsingissä. Osaan ryhmistä kootaan keskenään samanikäisiä lapsia, osaan kutsutaan esimerkiksi kaikki turvakodissa sillä hetkellä olevat lapset. Ryhmien luonne riippuu hiukan siitä, minkä ikäisiä lapset ovat. Kouluikäisten ryhmissä käsitellään aikuisten johdolla vaikeitakin asioita. Tavoite on, että lapselle syntyy turvallisesti kokemus siitä, ettei hän ole ainoa, jonka vanhemmat esimerkiksi ovat eronneet. Lapset ja vanhemmat on voitu haastatella ennen ryhmän alka-
6
Kenellekään ei naureta, paitsi vitsin kertojalle. mista ja esimerkiksi Lappeenrannassa Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen ryhmässä vanhemmat antavat lapselle kirjallisen luvan puhua vapaasti vanhempien eroon liittyvistä asioista. Useampia ryhmiä vetävät ammattilaiset ja vapaaehtoiset yhdessä. Tapaamisia voi olla ennalta sovittu määrä
2016
tai ryhmä voi kokoontua toistaiseksi viikoittain. Lahdessa ryhmän lapsia yhdistää se, että heidän vanhempansa ovat eronneet. 7−10-vuotiaiden kanssa käydään läpi heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan perheen muuttuneesta tilanteesta leikin, kertomusten ja toiminnallisten harjoitusten kautta. Helsingissä äitinsä kanssa päiväryhmässä käyvät lapset voivat kerran kuukaudessa osallistua isien ja lasten iltaan. Isä−lapsi-illoissa käytetään samoja menetelmiä kuin päiväryhmässä ja ne ovat kiinteä osa perheen päiväryhmäkuntoutusta.
Viereisellä sivulla: Benjamin Clark, Elias Mäki, Samu Majapuro, Viktor Jokiaho, Henrik Palmgren ja Nicholas Clark ovat ystävystyneet Ylikiva-kerhossa.
– Älkää surko. Me tehdään vielä lisää retkiä, ja jokainen saa olla vuorollaan grillimestari, Heli lupaa. Eväiden syöminen on tunnetusti kaikkien retkien kohokohta. Ylikivassa yhdessä syöminen on osoittautunut erityisen tärkeäksi, koska syvällisimmät keskustelut on käyty nuotion ääressä tai sisällä välipalaa syödessä. – Ruoan ääressä pojat rauhoittuvat ja keskittyvät, ja pääsemme puhumaan myös vaikeista asioista. Pojille on ollut valtavan vapauttavaa kuulla, että muilla on ihan samanlaisia kokemuksia, Heli sanoo. Toisinaan Heli auttaa keskustelun alkuun Tunne- ja Toivoisin sinun -korttien avulla.
Ryhmähenki vaatii sääntöjä Helin ja Antin mielestä Ylikiva on onnistunut tavoitteissaan: pojat ovat ystävystyneet ja heillä on hauskaa yhdessä. Hyvä ryhmähenki on saatu aikaan sopimalla yhdessä säännöistä. Kerhossa ketään ei kiusata eikä kenellekään naureta, paitsi vitsin kertojalle. Tapaamisissa harjoitellaan kohteliasta yhdessäoloa: tervehtimistä, kiittämistä, toisen huomioimista. – Olemme ojennelleet metsässä toisillemme ketsuppipulloa ylen kohteliaina, Heli nauraa. Helin mielestä Antin läsnäolo ryhmässä on hyvin tärkeää. Kun Antti sytyttää poikien kanssa nuotiota ja nostaa makkaroita paistumaan, Heli voi tarkkailla ryhmää sivusta. – Tässä on koko ajan oltava tuntosarvet koholla ja puututtava heti kaikkiin pieniinkin asioihin. En halua, että kenelläkään on täällä paha mieli, Heli sanoo.
Oulussa kaksi ryhmää Oulussa toimii kaksi lasten vertaistukiryhmää. Maanantaiaamujen Mato-ryhmä toimii päiväkotimaisesti. Ryhmäs-
sä on yhdestä viiteen alle kouluikäistä lasta, lapsityöntekijä ja vapaaehtoinen. Turvakodin lapsityöntekijän Kati Huitsin mukaan ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, joiden vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa asioiden hoitamiseen. Ryhmä tukee lasten arkea ja antaa mahdollisuuden arvioida, millaisesta yksilötyöstä lapset hyötyisivät. Nimensä ryhmä on saanut madosta, jota lapset tekevät yhdessä. Jokainen laittaa matoon nallekorttien kuvat, jotka kuvaavat omaa olotilaa. Torstaisin kokoontuu lapsityöntekijän vetämä turvakotilasten ryhmä. Ryhmä kootaan lapsista, jotka ovat ikä- ja kehitystasoltaan lähellä toisiaan, ja toiminta suunnitellaan vastaamaan lasten tarpeita. – Jos nuoret näkevät esimerkiksi pahoja unia, voimme tehdä turvatyynyliinan tai unisiepparin, kertoo Kati. Lapsille annetaan myös yleisellä tasolla tietoa väkivallasta ja kuulostellaan heidän ajatuksiaan.
Aikaa lapsena olemiselle Tapaamisissa keskitytään lapseen, koska tavoitteena on, että lapsi saa tilaa omille ajatuksilleen ja tunteilleen. Ryhmässä vahvistetaan myös lapsen oikeutta olla lapsi. 2016
Yllä: Ylikiva-kerhon toiminta rakennettiin liikunnan ja luonnossa liikkumisen ympärille, kun mukaan saatiin luonto- ja eräoppaaksi kouluttautunut Antti Kamppila. Makkaroita paistavat Benjamin Clark ja Nicholas Clark.
– Kerron lapsille, että on aikuisten tehtävä kantaa vastuuta, ei lasten. He saavat olla lapsia eikä heidän tarvitse ottaa aikuisten roolia, Kati sanoo.
Opettajasta vapaaehtoiseksi Kati on saanut Mato-ryhmään avuksensa kasvatusalan ammattilaisen. Luokanopettaja Pirjo Hannula etsi itselleen sopivaa vapaaehtoistyötä, kun hän muutti muutama vuosi sitten eläkkeelle jäätyään miehensä kanssa Raahesta Ouluun. – Kun tulin tutustumaan ensi- ja turvakodin toimintaan, tajusin aika äkkiä, että olin löytänyt oman sarkani, Pirjo kertoo. Lapset ovat aina olleet 37 vuotta luokanopettajana työskennelleelle Pirjolle voimavara elämässä. – Tunnen eläväni vahvasti, kun saan olla kokemassa asioita lasten kanssa. Saan olla myös antamassa. Tuen, huomaan, välitän, iloitsen, lohdutan, neuvon ja autan, Pirjo kuvailee rooliaan ryhmässä.
7
Teksti: Essi Lehtinen Kuva: Shutterstock
Pidä kiinni -rahoituksen järjestyttävä pian Jotain kansainvälisestikin ainutlaatuista on vaarassa loppua Suomessa. Pitkään kehitetyn Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän laitoskuntoutus taistelee toiminnastaan erilaisten rahoitusmuotojen välissä.
R
aha-automaattiyhdistyksen tuella syntynyt kuntoutus auttaa vakavasti päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä. Se vastaa vauvojen ja äitien tarpeisiin yhdistämällä vanhemman päihdekuntoutuksen sekä vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen. Kokeiluna alkanut toiminta auttaa nyt 250 perhettä vuosittain. Kehittämisvaiheen jälkeen RAY ei ole voinut olemassa olevasta lainsäädännöstä johtuen rahoittaa Pidä kiinni -ensikotien laitoskuntoutusta. Avopalveluja ja valtakunnallista koordinaatiota kylläkin. Puuttuva rahoitus on jo seitsemän vuoden ajan järjestynyt vuodeksi kerrallaan eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista. Eduskunnan yli puoluerajojen toimiva naisverkosto on ajanut päätöksen läpi kerta kerralta poikkeusoloissa, kun pysyvästä rahoituksesta ei ole pystytty päättämään. Eduskunta on myöntänyt hoi-
8
tojärjestelmän laitoskuntoutukseen vuosittain 1,5–2 miljoonaa euroa.
Yllättävä takaisku Viime joulukuussa eduskunta yllättäen vähensi joululahjarahansa 1 miljoonan suuruiseksi. 6 ensikodin verkostolta ympäri Suomen puuttuu nyt satoja tuhansia euroja. – Summa ei ole valtion rahoissa suuri, mutta hoitojärjestelmän rahoitukseen se tekee tuntuvan loven, sanoo hoitojärjestelmästä vastaava kehittämispäällikkö Maarit Andersson. Rahoituksen vajaus on ikävä yllätys muutenkin vuodesta toiseen epävarmuudessa toimineelle hoitojärjestelmälle. Tilanne on sitäkin yllättävämpi, kun hoitojärjestelmä tuottaa toiminnallaan yhteiskunnalle selvää rahallista ja inhimillistä voittoa. – Päihteitä käyttävät odottavat äidit kuntoutuvat Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä niin hyvin, että kaksi kolmesta pystyy huolehtimaan vau2016
Miksi kannattaa kuntouttaa?* Kuntoutuksessa • hoitojärjestelmän kustannukset ovat vuosittain noin 8,5 miljoonaa euroa. Jos äitejä ja vauvoja ei kuntoutettaisi • hoitojärjestelmässä hoidettavien vauvojen sijoittaminen maksaisi 12,5 miljoonaa euroa vuodessa • äitien päihdehaittojen kustannukset olisivat 4 miljoonaa euroa vuodessa • lasten pitkäaikainen sijoittaminen (18-vuotiaaksi asti) maksaisi 163 miljoonaa euroa • äitien päihdehaittakustannukset eläkeikään mennessä maksaisivat 160 miljoonaa euroa. * VTT Anna Leppo 2016
vastaan, eikä huostaanottoa tarvita, kertoo Andersson. Lastenpsykiatrisen seurannan mukaan vauvojen kehitys on 1-vuotiaana normaalilla tasolla. – Muu palvelujärjestelmä ei pysty korvaamaan Pidä kiinni -ensikotien kuntoutusta. Tarvitaan erityistason kuntoutusta, jossa yhdistyvät varhaisen vuorovaikutuksen hoito ja vauvalähtöinen päihdekuntoutus. – Hoitojärjestelmän pysyvän rahoituksen epääminen tuo hyvin lyhytaikaista säästöä, sanoo Andersson.
Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on vaarassa Taloudellisesta epävarmuudesta vastuun kantavat Pidä kiinni -ensikoteja ylläpitävät yhdistykset, eivät esimerkiksi kunnat. Ratkaisuna tilanteeseen on väläytelty sote-uudistusta. – Hoitojärjestelmän pysyvä rahoitus ei voi odottaa sote-uudistusta,
sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä . – Uudistusta koskeva lainsäädäntö tulee parhaassakin tapauksessa voimaan 2019 ja sen jälkeenkin tarvitaan todennäköisesti vielä kolmesta
Jos rahoitusta ei tule, yhdistykset joutuvat valmistelemaan ensi kotien lopettamista. neljään vuoden siirtymäaika, ennen kuin uusi palvelujärjestelmä toimii. Pysyvä rahoitusratkaisu tarvitaan jo vuoden 2017 alusta. Kuntien palveluiden ostot eivät riitä palvelun rahoittamiseen, vaan valtion rahoitusta tarvitaan laitoskuntoutuksen turvaamiseksi. Hoitojärjestelmän kokonaiskustannukset vuodessa ovat noin 8,5 miljoonaa euroa. Sillä rahoitetaan 6 2016
avopalveluyksikön ja 7 Pidä kiinni -ensikodin toiminta. RAY on sitoutunut hoitojärjestelmän avopalveluiden ja koordinaation rahoittamiseen ainakin vuonna 2016 ja 2017. – Valtion talousarvion tulevien vuosien kehykseen tarvitaan 6 miljoonan euron varaus Pidä kiinni -ensikotien rahoittamiseen, toteaa Riitta Särkelä. – Ilman sitä on vakava riski, että toiminnasta vastaavat yhdistykset joutuvat tämän vuoden aikana aloittamaan Pidä kiinni -ensikotien lakkauttamiseen liittyvät toimet. Rahan varaamisen lisäksi Pidä kiinni -ensikotien säilyminen edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä ripeitä toimia tarvittavien hallinnollisten päätösten aikaansaamiseksi. – Pidä kiinni -hoitojärjestelmä säästää vuodessa moninkertaisesti omat kulunsa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pysyvä rahoitus on tuottava investointi, painottaa Särkelä. 9
K A H V ITAUKO
Tavoitteena uusi tapa toimia Hallitus haluaa muuttaa lasten ja perheiden palveluita toimivammiksi. Apua pitäisi saada läheltä kotia ja niin, että lähtökohta ovat perheen tarpeet. Säästöäkin pitäisi kertyä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmää johtaa Maria Kaisa Aula . Kysyimme kahvikupin ääressä häneltä, mitä ohjelmassa tapahtuu. Mihin epäkohtiin muutosohjelmalla halutaan puuttua? – Lasten ja perheiden palveluiden halutaan painottuvan ehkäiseviin palveluihin. Perheiden halutaan saavan tukea oikeaan aikaan ja heille sopivalla tavalla muistaen, että perheitä on monenlaisia. – Haluamme vähentää byrokraattisuutta ja hallintokuntalähtöisyyttä. Ja lasten huostaanottoja. – Palaute ja traagiset todisteet kertovat, että lapsia ei kohdata tarpeeksi kokonaisvaltaisesti.
Ohjelman suunnitteluun saattoi ottaa kantaa tammi-helmikuussa otakantaa.fi-palvelussa. Mitä uutta sieltä saitte ohjelmaan? – Palaute painotti koulun ja varhaiskasvatuksen merkitystä. Tuen pitää olla lähellä lapsen arkea, kouluympäristössä. Mihin ryhdytte nyt, kun ohjelma on julkaistu? – Teemme suunnitelmasta konkreettisemman. Sitten lähdemme kierrokselle innostamaan kuntia mukaan. Kuntien tehtävät muuttuvat ja maakunnat alkavat tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. – Esimerkiksi kouluissa osa palveluista on sote-palveluita. On mietittävä, miten palvelut saadaan toimimaan sujuvasti niin, ettei koululaiselle ole väliä, onko terveydenhoitaja kunnan vai maakunnan palkkalistoilla. – Iso tekijä muutoksessa on, että saamme luotua yhteisen, lapsen oikeuksia ja tietoon perustuvaa toimintaa vahvistavan kulttuurin. Vasemmalla: − Tarkoitus on, että kunnat, järjestöt ja seurakunnat tekevät muutosta yhdessä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa, sanoo Maria Kaisa Aula.
Miten lapset, nuoret ja perheet pääsevät jatkossa kertomaan toiveistaan? – Koululaisia kuullaan jo keväällä Nuorisovaltuustojen liiton kautta. Samoin kuulemme Pesäpuu ry:n lastensuojelun kokemusasiantuntijoita. – Maakunnallisten muutosohjelmien on tarkoitus alkaa vuoden 2017 alussa ja niissä on tarkoitus kuulla, mikä olisi lasten ja nuorten mielestä tärkeää. Olette maininnut esimerkiksi huostaanottojen, vanhempien riitaisien erojen ja kiusaamisen vähenemisen ohjelman tavoitteiksi. Mitä yhteistä näillä tavoitteilla on? – Ne kaikki ovat ongelmia, jotka liittyvät lapsen vuorovaikutukseen vanhempien ja kavereiden kanssa. – Läheiset ihmissuhteet ovat lapsen hyvinvoinnin tärkeimpiä rakennuspuita ja siksi niihin pitää vaikuttaa. Millainen kahvi maistuu? – Ihan tavallinen musta, tuore kahvi. Omalla suodatinpannulla keittelen. – Joskus juhlavana poikkeuksena juon cappuccinoa. Essi Lehtinen
Laura Oja
Twitterissä: #lapemuutos Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hankkeeseen osallistuu useita ministeriöitä, kuntia ja järjestöjä. Riitta Särkelä edustaa Ensi- ja turvakotien liittoa hankkeen ohjausryhmässä. 10
2016
LY H Y E T
PIDÄ KIINNI PIKKUPARLAMENTISSA
Juuri ennen valtiontalouden kehyksestä päättämistä eduskunnan Pikkuparlamentissa puhuttiin Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksesta. Eri eduskuntaryhmien edustajat toivat puolueensa terveiset tilaisuuteen. Kansanedustajat vakuuttivat eduskunnan tukevan vahvasti hoitojärjestelmän työn rahoittamista.
Essi Lehtinen
Vas.: Kansanedustajat Katja Hänninen (vas.), Johanna Karimäki (vihr.), Mika Niikko (ps), Sari Tanus (kd.), Sari Sarkomaa (kok.), Annika Saarikko (kesk.) ja Kristiina Salonen (sd.) toivat puolueensa terveiset.
Vas.: Toiminnanjohtaja Jaana Vaittinen ja varapuheenjohtaja Seppo Karjalainen luovuttivat tunnustuksen Maiju Niemelälle.
ESIKKO-TUNNUSTUS KOUVOLAAN
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry palkitsi vuoden 2016 Esikko-tunnustuksella Kouvolan kaupungin perheneuvolan johtavan sosiaalityöntekijän Maiju Niemelän. Yhdistys antaa tunnustuksen vuosittain yhteistyötaholle tai työntekijälle, jonka työskentelyssä lapsiperheiden
kanssa korostuvat aito välittäminen ja läsnäolo, tasapuolisuus ja kunnioittava suhtautuminen, lapsen edun huomioiminen, avoimuus, luotettavuus ja toivoa antava ja kannustava työskentelyote.
POSTIA MIINALLE
Postia Miinalle -postikort tinäyttely on avoinna Helsingin ensikodissa. Näyttely on koottu Miina Sillanpään saamista korteista, joita on ryhmitelty teemoittain. Näyttelyn ovat koonneet Aira Heinänen, Toini Asukka, Leena Vai nio ja Ritva Winter apunaan Erkki Tuominen . Näyttely on Helsingin ensikodissa esillä 28.4. saakka. Siihen voi tutustua viikoittain kes kiviikosta perjantaihin klo 12–15. Muina aikoina sopimalla asiasta Kikka Mannisen kanssa. Marraskuun alkuun saakka näyttely on lainattavissa myös muihin Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin.
syyskohteisiin maailmalla. Suomessa tuotot tulevat liitolle. Ystävänpäivänä singleen julkaistiin myös video, joka löytyy Youtubesta. Videota tähdittävät irlantilaiset näyttelijät Saoirse Ronan ja Moe Dunford. Kampanjalla tehdään lähisuhdeväkivaltaa näkyvämmäksi. Sillä on tavoitettu uutta yleisöä sosiaalisen median kautta.
MUSIIKILLA VÄKIVALTAA VASTAAN Irlantilainen laulaja Hozier on julkaissut
hyväntekeväisyyssinglen Cherry Wine, jolla kampanjoidaan lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Hozier lahjoittaa iTunesmyyntituottonsa erilaisiin hyväntekeväi-
2016
11
MI NU N TY ÖV IIK KO NI
Koulutuksia & kokouksia koko viikko Hanna Sellergren on uusvanha työntekijä Ensi- ja turvakotien liitossa. Hän kerää vaativan vauvatyön kehittämispäällikön naruja käsiinsä aloitettuaan työn tammikuun alussa. Teksti ja kuvat: Hanna Sellergren
Maanantai 14.3. Tiistai 15.3.
Sosiaalityöntekijät toivovat lisää aikaa työasioiden jakamiseen.
Viikko alkaa intensiivisesti perhetyön työkokouksella. Siihen osallistuu perhetyöntekijöitä ja heidän esimiehiään kuudesta eri yhdistyksestä, Lapin porukka videoyhteydellä. Sitä, millaista perhetyötä yhdistykset nyt tekevät, on selvitetty talven mittaan. Käymme tuloksia läpi Miesten keskuksen suunnittelijan Sari Hellstenin johdolla. Yhdistysten osaaminen on monipuolista ja työskentelyssä otetaan huomioon alueelliset erot. Intensiivinen kotiin tehtävä perhetyö on tutkimustenkin mukaan toimiva ja kustannustehokas tapa auttaa tukea tarvitsevia lapsiperheitä. Liitto on tehnyt pioneerityötä, kun Alvari-työn kehittäminen aloitettiin Suomessa jo lähes 30 vuotta sitten. Lasten palaute työstä on tärkeintä palautetta, jota voimme saada. Lapsen suusta on myös kommentti: ”Kyllä kaikilla lapsilla pitäisi olla oma alvari!”
Yllä: Tiina Muukkonen, Veli-Matti Toikka ja Hanna Sellergren.
12
2016
Kertaamme väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkosen ja suunnittelija Veli-Matti Toikan kanssa viikon yhteisiä asioitamme: iltapäivän koulutusprosessia Helsingin ensikoti ry:ssä ja keskiviikon sosiaalityöntekijöiden työkokousta. Tiina muistaa, että tänään on kansainvälinen sosiaalityön päivä ja lunttaan netistä, että tämän vuoden teema on ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Matkustamme ratikalla Vallilaan ensikodille, mukana on myös Miesten keskuksen Santtu Salonen, jolla on luento-osuus tänään. Koulutuskokonaisuuden aihe on ensikotityö ja perheväkivalta. Tänään keskitymme yhteistyöasioihin ja Santun lisäksi puhumassa ja keskustelemassa ovat Minna Remes-Sievänen Pääkaupungin Turvakoti ry:stä ja Kristiina Tallbacka Kilpolasta. Ryhmä on aktiivinen ja kysymyksiä satelee.
Torstai 17.3.
8.30 Aamupala Sopukassa 9.00 Osallistuminen intensiiviviikkojen aamuryhmään 9.30 Vaativan vauvatyön tiimikokous 11.30 Maittava lounas 13.00 Lapsiperhe turvapaikan hakijana -projektityöntekijöiden haastattelut 15.30 Sähköposteja ja muuta juoksevaa
Keskiviikko 16.3.
Yhdistysten sosiaalityöntekijöiden työkokoukseen saapuu 13 ensi- ja turvakotien sosiaalityöntekijää. Tänäänkin teema on yhteistyö. Lisäksi puhumme sosiaalityöntekijän roolista ja työnkuvasta. Huomaan, että olen jättänyt kotiin omat merkintäni päivän kulusta, sillä kävin niitä vielä illalla kotona läpi. Olisiko vinkki, ettei töitä kannata viedä kotiin… Onneksi meitä on kolme päivää ohjastamassa. Sosiaalityöntekijät pääsevät vain harvoin tapaamaan kollegoita toisista yhdistyksistä ja tarve jakaa asioita on suuri. Mikä on erilaista ja mikä samankaltaista omassa työssä ja työnkuvassa verrattuna muiden työhön? Moni on myös kaksoisroolissa lähiesimiehenä ja sosiaalityöntekijänä.
Torstai 17.3.
Sopukassa on vuoden ensimmäinen päiväryhmien intensiiviviikko. Pieni vauvatyön tiimimme aloittaa työpäivänsä siellä. Sopukan pihalla varhainen kevät tuntuu juuri siltä, kun se parhaimmillaan vain voi: aurinko paistaa, kevätlinnut laulavat ja ovensuussa kukkivat keltaiset pikkunarsissit. Helsingin ensikoti ry:n päiväryhmän viikosta vastaavat perheterapeutit Tarja Laaksonen ja Miika Tervo,
Yllä: Vauvatyön tiimi kokoustaa Helkan kammarissa Sopukassa. Sinikka Kuosmanen (vas.), Jonna Lehikoinen, Sanna Jussila ja Hanna Sellergren.
lisäksi paikalla ovat myös lapsille niin tärkeät lastenohjaajat. Pääsemme mukaan aamuryhmään, jossa laulamme ja loruttelemme kaikki yhdessä. Lapset nauttivat yhteisestä hetkestä ja ilahtuvat tunnistaessaan tutun laululeikin. Intensiiviviikot ovat erittäin tärkeä osa päiväryhmien kuntoutusta. Viikko Sopukassa mahdollistaa tiiviin ja merkityksellisen työskentelyn perheiden kanssa ja samalla se antaa tärkeää tietoa ja eväitä vaativan vauvatyön kehittämiseen. Iltapäivällä minulla on vielä Lapsiperhe turvapaikan hakijana -projektin projektityöntekijän haastattelut yhdessä kehitysjohtaja Sari Laaksosen ja projektin päällikön Anna Mikkosen kanssa. Hakijoita oli yli 100 eikä ole ollut helppoa valita, keitä kutsumme haastatteluihin. Tänään tapaamme ensimmäiset kandidaatit.
Perjantai 18.3.
Maaliskuinen kevät on tehnyt yöllä täyskäännöksen ja maahan on satanut pakkaslunta. Aamulenkillä koira työntää nenäänsä lumen alle. Tiivis yhteistyö Tiina Muukkosen kanssa jatkuu. Nyt mukana on myös 2016
Miia Pikulinsky lapsilähtöisen päihdetyön tiimistä. Suunnittelemme integroitua lapsityön koulutusta Lapin ensi- ja turvakotiyhdistykselle. Kokoamme kahden ensimmäisen päivän ohjelmaa. Lounaan jälkeen kolmituntinen keskustoimiston asiantuntijafoorumi puhuu yhdistysten ja liiton yhteisestä asiakastietojärjestelmä Sofiasta. Yhdistykset kirjaavat sinne asiakkaiden tietoja ja keskustoimisto saa sieltä tarvittavat tilastotiedot. Järjestelmä on ollut jo pitkään käytössä, mutta edelleen erityisesti tilastoissa on hiottavaa. Tilastotietoja tarvitaan niin liiton kehittämis- kuin vaikuttamistyössäkin. Sitten onkin aika lähteä ruokakaupan kautta kotiin. Kauppalistalla ensimmäisenä on varautuminen sunnuntain virpoviin pikkunoitiin.
13
Teksti: Anna Mikkonen
Perheiden päästävä elämän alkuun Suomessa Ei riitä, että turvaa hakevat perheet pääsevät Suomeen asti. Sopeutuminen alkaa kunnolla vasta, kun päätös oleskeluluvasta tulee. Elokuuhun mennessä pitäisi selvitä, ketkä viime vuonna turvapaikkaa hakeneista voivat jäädä.
N
aiset ja lapset hakevat nyt turvapaikkaa Euroopasta ja Suomestakin. Heitä on muun muassa Afganistanista ja Irakista tulevista pakolaisista noin 60 prosenttia. Joukossa on pikkulapsiperheitä, yksinhuoltajavanhempia, raskaana olevia naisia
Perhe voi olla hajallaan pitkin Eurooppaa. sekä ilman huoltajaa tulleita lapsia ja nuoria. Ensimmäisenä konfliktimaista lähtevät usein liikkeelle nuoret ja hyväkuntoiset miehet, joilla on parhaat mahdollisuudet selvitä pitkästä ja vaarallisesta matkasta. Niin nytkin. Lapsiperheet myös liikkuvat hitaammin. 14
Edellä menevä perheenisä on voinut toivoa saavansa turvapaikka- ja perheenyhdistämisprosessin hoidettua nopeasti, minkä jälkeen perhe voisi tulla turvallisesti perässä. Todellisuus on osoittautunut toisenlaiseksi.
Uusiin kuntalaisiin valmistautuminen tärkeää Viimeistään elokuussa kaikkien viime vuonna Suomeen tulleiden yli 30 000 turvapaikanhakijan pitäisi saada päätös hakemukseensa. Luultavasti 30–40 prosenttia hakijoista saa myönteisen oleskelulupapäätöksen. Silloin epävarmuudessa ja välitilassa eläminen päättyy, oleskeluluvan saaneet muuttavat kuntiin omiin asuntoihin ja aloittavat virallisesti kotoutumisen Suomeen. Toki monet ovat jo vastaanottokeskuksessa oppineet kieltä ja muita kotoutumista nopeuttavia taitoja. 2016
Kun perheen tilanne vakautuu, nousevat usein esiin myös traumaattiset kokemukset ja perheen muut mahdolliset haasteet. Perheet selviytyvät haasteista, kunhan saavat riittävää tukea viranomaisilta, järjestöiltä, seurakunnilta, vapaaehtoisilta ja kansalaisilta. Esimerkiksi Lahdessa ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen otti suoraan yhteyttä vastaanottokeskukseen ja neuvottelee yhteistyöstä.
Miten voi kotoutua ilman perhettä? Perheenyhdistämisen kriteerejä tulkitaan Suomessa vaihtelevasti. Vaikeinta perheenyhdistäminen on pakolaistaustaisille maahanmuuttajille ja ilman huoltajaa tulleille lapsille. Helppoa ei aina ole suomalaisillakaan, jotka haluavat ulkomaalaisen puolisonsa Suomeen. Tästä kirjoittavat myös näinä viikkoina ilmestyvän Perheenyhdis-
© Amnesty International / Ina Tin
täminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? -kirjan tekijät. Nykyiselläänkin perheenyhdistämisen prosessi on byrokraattinen, monimutkainen ja hidas. Nyt hallitus on ehdottanut lakimuutosta, joka käytännössä tekisi perheen yhdistämisen monelle pakolaisperheelle mahdottomaksi. Ensi- ja turvakotien liitto ja muut järjestöt ovat vaatineet, ettei perheenyhdistämisen ehtoja enää kiristetä entisestään. Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 11 000 ihmistä. Perheenyhdistäminen on kiintiöpakolaisjärjestelmän ohella hallittu ja turvallinen tapa tulla Suomeen. Jos perheenyhdistäminen ei onnistu, perheenjäsenet saattavat lähteä matkaan salakuljettajien avulla. Perheestä erossa eläminen hidastaa ja vaikeuttaa kotoutumista. Epätietoisuus perheen turvallisuudesta vaikeuttaa lasten kasvatukseen, kieliopintoihin tai työnhakuun keskittymistä. Pitkä erossa olo rasittaa kaikki-
en perheenjäsenten mielenterveyttä. Ensi- ja turvakotien liitto jatkaa yhteistyötä vastaanottokeskusten ja turvapaikanhakijaperheiden kanssa, RAY:n tuella. Ei riitä, että perheet ovat päässeet Suomeen turvaan konfliktien keskeltä. Heitä tulee auttaa, kuten muitakin vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä.
Vastoin kansainvälistä pakolaissopimusta Turvaa hakevien tilanne on muuttunut aikaisempaakin vaikeammaksi, kun rajoja on suljettu ja tarkastuksia tiukennettu. Erityisesti naisten ja lasten jumittuminen pakolaisleireille Kreikkaan tai Turkkiin ja pallottelu maiden välillä aiheuttaa perheille inhimillistä kärsimystä. Kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaan turvapaikanhakijoilla on oikeus tulla maahan ilman matkustusasiakirjoja ja anoa turvapaikkaa. 2016
Yllä: Kuva on osa järjestöjen Äitiä ikävä: Perheenyhdistämistä ei saa vaikeuttaa entisestään -kampanjaa. Kampanjassa ovat mukana Amnesty Internationalin Suomen osasto, Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Suomen somalialaisten liitto ja Ensi- ja turvakotien liitto.
Suomeen on tulijoita ollut talven aikana selvästi vähemmän kuin aiemmin, mutta kevät saattaa muuttaa tilanteen. Suomen vastaanottojärjestelmä on nyt valmiimpi turvapaikanhakijamäärän nopeaan uuteen kasvuun kuin mitä se oli viime syksynä. Uudenlaiset lapsiperheiden vastaanottokeskukset ovat perheiden kannalta hyvä käytäntö.
Vastapainon julkaisema Perheenyhdistäminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? (toim. Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen) ilmestyy huhtikuussa. 15
Anu Sauliala
Leikkipäivä Ensi- ja turvakotien liitto
Leikkipäivä lauantaina 14.5. Leikin ilo kuuluu kaikille lapsille. Toukokuisena lauantaina iloa on tarjolla yhdistysten tapahtumissa eri puolilla Suomea.
L
eikkipäivän äiti Mira Jääskeläinen iloitsee, että Ensi- ja turvakotien liitto on lähtenyt mukaan järjestämään teemapäivää. Hän on itsekin sosiaalialan ammattilainen ja sai idean päivästä kuunnellessaan uutisia lasten pahoinvoinnista. – Halusin muistuttaa leikin merkityksestä ja aikuisten yhteisestä vastuusta kohdata lapsi, Mira Jääskeläinen kertoo. – Epäkohdilta ei pidä sulkea silmiä, mutta halusin luoda niille myös vastavoimaa.
16
Leikkipäivä haastaa kaikki aikuiset kohtaamaan lähiyhteisönsä lapset ja luomaan tilaa leikille. Leikki on ihana ja arvokas asia, joka kuuluu kaikille lapsille. Erityisen tärkeää leikki on Jääskeläisen mielestä niille lapsille, joilla on vähemmän kannattelevia aikuissuhteita. – Tavoite on, että sekä yksityiset ihmiset että yhteisöt innostuisivat yhä laajemmin päivästä Ravintolapäivän tapaan. Viime vuonna jäsenyhdistyksillä oli Leikkipäivän tapahtumia 20. Tänäkin
2016
Yllä: Veeti Metso osallistui viime keväänä Vantaan Turvakoti ry:n järjestämään Leikkipäivän tapahtumaan.
vuonna niitä valmistellaan monissa yhdistyksissä. Oman mausteensa tapahtumiin antaa tänä vuonna se, että leikkimällä juhlistetaan myös Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuotta. Liitto hankkii tapahtumiin ilmapalloja ja tukee tapahtumista viestimistä.
Katariina Suomu
JÄ SE NY HD IS TY KS ET
Jäsenyhdistyksissä tapahtuu ETELÄ-POHJANMAAN ENSIJA TURVAKOTIYHDISTYS RY
Uusiin isompiin tiloihin Yhdistys muutti huhtikuun alussa uusiin isompiin tiloihin. Yhdistyksessämme työskentelee jo viisi työntekijää, joten työhuoneita ja ryhmätiloja tarvittiin lisää. Kevään aikana Kauhajoella alkaa vertaistukiryhmä Isovanhemmuus eron jälkeen. Ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä isovanhemmille, joita mietityttää eron jälkeisten suhteiden ylläpitäminen lastenlapsiinsa. Avio- tai avoero ei kosketa vain eroavaa paria, se koskettaa koko sukua. Erityisesti se koskettaa isovanhempia, jotka joutuvat uuteen, haasteelliseen tilanteeseen. Isovanhempi saattaa pohtia, miten tukea kaikkia osapuolia erotilanteessa ja miten voi itse tukea lapsenlasta selviytymään vanhempien erotessa. Isovanhempi itsekin saattaa kaivata tukea. Keväällä alkaa myös isäneuvola yhteistyössä Kauhajoen lastenneuvolan kanssa. Lastenneuvola kertoo siitä isille lapsen neuvolakäynnin yhteydessä. Isäneuvolassa ei keskitytä lapsen strategisiin mittoihin, vaan vapaamuotoisesti keskustellen isän jaksamiseen, parisuhdeasioihin, isyyden tukemiseen ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Isäneuvolakäynti on vapaaehtoinen ja kertaluontoinen jatkuen tarvittaessa yksilökäynteinä ensi- ja turvakotiyhdistyksen miestyönä. Odotamme työntäyteistä ja mukavaa kevättä. Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme Taipaleentielle Kauhajoelle.
marikasta historiaamme, monipuolista nykytoimintaamme ja aktiivista suuntautumista tulevaisuuteen erilaisin tapahtumin pitkin vuotta. Postikorttinäyttely ”Postia Miinalle” on juhlavuotemme ensimmäinen tapahtuma. Miina Sillanpään saamista postikorteista koottuun näyttelyyn voi tutustua Helsingin ensikodin juhlasalissa viikoittain keskiviikosta perjantaihin klo 12–15 (erikseen sopimalla muuhunkin aikaan) aina 28.4. saakka. Näyttelyn ovat koonneet vapaaehtoiset postikorttiharrastajat sosiaalineuvos Aira Heinäsen johdolla. Yhdistyksen vuosikokous pidetään 28.4. klo 18 Helsingin ensikodissa. Tervetuloa kokoukseen, kaikki jäsenet! Myös kokouksen yhteydessä voi tutustua postikorttinäyttelyyn. Huhtikuun jälkeen näyttely lähtee kiertueelle eri puolille Suomea muun muassa liiton muihin jäsenyhdistyksiin. Kaikkia toiminnassamme mukana olevia vapaaehtoisia sekä lahjoittajia kutsumme simalle ensikotiin 21.4. klo 16. Juhlavuoden huipentaa iltajuhla 8.11. Merkitkäähän tämä ajankohta kalentereihinne jo nyt. Muistakin tapahtumista kerrotaan jäsenkirjeissä sekä yhdistyksen internetsivuilla olevassa Tapahtumakalenterissa. Monet niistä ovat avoimia kaikille ensikotitoiminnan ystäville. Tervetuloa mukaan! Kikka Manninen
toiminnanjohtaja
Päivi Martola
vastaava avopalveluohjaaja/miestyö
KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RY
Kevään toimintaa HELSINGIN ENSIKOTI RY
Juhlavuosi alkoi Helsingin ensikotiyhdistys täyttää joulukuussa 80 vuotta. Juhlimme tapahtu-
Kevääseen Kanta-Hämeessä kuuluu paljon vapaaehtoisten yhteistä kouluttamista muiden Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kanssa. Teemoina ovat traumatisoituneen hen2016
kilön kohtaaminen, vuorovaikutus vapaaehtoistyössä ja vapaaehtoistyö maahanmuuttajien kanssa. Saamme arvokkaan koulutuskokonaisuuden kunkin yhdistyksen pienellä panoksella. Kehittämishankkeemme Kytkimen loppuraportti alkaa olla valmiina. Ensija turvakotien liiton sivuilta kannattaa käydä lukemassa hieno julkaisu tästä hankkeesta. Leikkipäivänä 14.5. meillä on vapaaehtoisten, asiakkaiden ja työntekijöiden yhteinen perheiden päivä. Touhuamme yhdessä erilaisten tehtävien ja taiteen äärellä. Arjessa työ jatkuu suurella sydämellä ihmisiä kohdaten. Sini Stolt
toiminnanjohtaja
LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI RY
Kohtaamisia Lähteentien talviriehassa Lapin ensi- ja turvakoti ry järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa jo kolmatta kertaa lapsiperheiden ulkoilutapahtuman hiihtolomaviikolla. Talviriehan ohjelmassa oli edellisten vuosien tapaan talvista puuhastelua ja mukavaa yhdessäoloa koko perheelle. Tämän vuoden Talviriehassa nähtiin paljon karvaisia kuonoja, kun mukana olivat Karva-Kaverit ja Wanhan Niskalan Issikoiden Magni-hevonen, jonka selkään pienet ratsastajat pääsivät. Leikkivä ja laulava Pupuliini Pumppanen otti lapset mukaan toiminnalliseen satutuokioon, jonka aikana lapset pääsivät soittamaan suureen jääpuikkoorkesteriin. Lapin poliisi teki vierailun tapahtumaan esitellen poliisiautoa. Poliisit pitivät kohtaamisia lasten ja vanhempien kanssa merkityksellisinä. Runsaslumisen talven ansiosta lapset saivat tem17
RY JU HL II LA PS EN KE NG IS SÄ
Piirun verran perhetyötä 20 vuotta Alvari-perhetyötä Joroisissa, Juvalla, Leppävirralla, Rantasalmella ja Varkaudessa tehnyt Lapsen Kengissä ry juhlii tänä vuonna. Anja Airasvaara kuvasi kohtaamisia perheiden kanssa. Vuodet ovat vierineet, juosten aivan askeltaneet.
Paljon on puhuttu paineen alla, auottu solmuja
Kaikenlaista niihin mahtuu, rikkaita päiviä riveittäin. Monen vierellä vaellettu, tasamaalla taivallettu, nostettu notkon pohjalta, ylämäkeen yllytetty.
sopuisasti. Toki on ollut toisenlaista, keskustelua kiivasta, vilkasta väittelyäkin. Menetelmät monenlaiset, kaavakkeet kaiken kokoiset ovat olleet apuna, ellei sanat muuten löydy, lauseet rakennu riittävästi.
Perheen pulmat pirunmoiset, vaikeudet vuosien aikaiset, saavat sossut soittamaan, perhetyötä pyytämään.
Päihteet pöntön pimentää, väkivalta vie pohjan pois, ihmisen piiloon itseltäänkin. Mieli mustenee murheesta, joskus juoksettaa julmetusti, teettää turhaan tuhoja.
Aikuisia leikkiin haastettu, antamaan aikaa lapsilleen. Rajoja yhdessä raamitettu, rakkautta esiin raaputettu, riitoja ratkottu rakentaen, uusia sanoja sepittäen. Kouluun on kivempi mennä, kun on läksyt luettuna, tehtävät taiten työstettynä.
Lasten leikit luvattomia, koulussakin kurjaa on, omat aikuiset avuttomia, kotoiset keinot käytettyinä, riidoin revitty rakkaimpia.
Apuna arjen askareissa, tupatöissä tukena, lumenluontia, puuntuontia, kakkuja, keittoja, sohvien peittoja, villakoirien häätöä, sopivan siivouksen säätöä. Juhlia on järjestetty, hetkeksi autettu arjesta pois.
Hitaasti kääntyy laiva suuri, eipä nopeammin juuri, muutu entiset elämät. Ei vaihdu tavat vakiintuneet, ennen omaa oivallusta, tarvetta toisin tehdä. Aikuisen uudet ajatukset, toiminta toisenlainen, muuttaa perheen päivät, järjestää tavat toisiksi. Joskus vuosien päästä, ehkä omassa aikuisuudessa onnessa omasta lapsesta, saattaa työmme satoa kantaa, paremman elämän lapselle antaa. Sukupolvien ketju katketa voi, alvarit aikoinaan apua antoi!
Lyhennelmä juhlassa esitetystä runosta.
18
2016
JÄ SE NY HD IS TY KS ET meltää talvisissa pihaleikeissä. Tapahtuma oli menestys sillä kävijöitä oli 371 ja hymyileviä kasvoja yhtä monta. Marjo Hoisko
Alvari-perhetyöntekijä
LAPSEN KENGISSÄ RY
Juhlavuoden ohjelmaa Yhdistys juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivalta. Aloitimme juhlimalla yhteistyötahojen kanssa. Kutsuvieraat pääsivät juhlallisuuksien jälkeen katsomaan elokuvan ”Äidin toive”. Syksyllä juhlistamme juhlavuotta asiakasperheidemme kanssa. Perustehtävämme perhetyön lisäksi Lapsen Kengissä ry tavoitti viime vuonna yli 1400 henkilöä järjestämissämme erilaisissa tapahtumissa. Tänäkin vuonna järjestämme monenlaisia tapahtumia toimintapaikkakunnilla: esimerkiksi säännöllisiä perhekahviloita, leikkipuistotapahtumia kesällä ja Leikkipäivän Leppävirralla. Tapahtumista on lisää tietoa yhdistyksen Facebook- ja kotisivuilla. Suunnittelemme jatkuvasti uutta toimintaa. Jos haluat vaikuttaa toimintaalueella asuvien lapsiperheiden hyvinvointiin, tervetuloa mukaan. Lämmin kiitos teille jokaiselle, että olette tukemassa lasten ja perheiden hyväksi tehtävää työtä. Katso tapahtumista tarkemmin www.lapsenkengissa.fi tai www.facebook/ Lapsen Kengissä ry Sari Haikarainen
toiminnanjohtaja
LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RY
Lyömätöntä linjaa tukemassa ”Väkivalta on tyhmää, turhaa, ja henkilön pitäis löytää toinen keino purkaa niitä aggressioita.” ”Väkivalta ei tietenkään ole oikein. Ongelmiin täytyy puuttua ja jos ne on suuria, tarvitaan ammattiauttajia.”
Edellä mainitut näkemykset ovat poimintoja Omnian ammattiopiston 15–18-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille tekemämme seurusteluväkivaltaaiheisen kyselyn vastauksista. Olimme mukana Omnian turvallisuusaiheisessa teemapäivässä helmikuussa. Seurustelun pulmakohdat ja vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen omien kavereiden kanssa pohdituttivat monia nuoria. Tuntuu, että nuorilla on sekä asenne väkivaltaa kohtaan että tietämys väkivallasta ilmiönä hyvällä mallilla. Nuoret osaavat ja uskaltavat puhua ääneen. Näissä hetkissä on tärkeää muistuttaa, että apua on tarjolla. Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö on tärkeä osa yhdistyksemme toimintaa. Se tarkoittaa edellä mainitun kaltaisia hetkiä: ihmisten kohtaamista, keskustelun herättämistä sekä väkivallan vastaisten asenteiden puolesta puhumista. Pääasiallisen asiakaskuntamme muodostavat yli 18-vuotiaat espoolaismiehet. Tuemme heitä kohti väkivallatonta elämää Väkivallan katkaisu -ohjelmamme avulla. Käytöksen muuttaminen muuttaa henkilön asennetta itseensä ja ympäristöönsä ja asenteen muuttaminen vaikuttaa käytökseen. Näin syntyy positiivinen, väkivallaton kehä – niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Mika Värränkivi
väkivaltatyön asiantuntija
OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RY
Kevät sujuu myös leikkimällä Yhdistyksen toiminnassa on paljon uudistuksia. Vauvatalon (Baby Blues, Seraffiina) toiminta on siirtynyt uusiin yhteisiin tiloihin, osoitteeseen VINTIÖ, Viestikatu 10 C 52, yhdessä Alvari- ja Varpuperhetyön kanssa. Erityisesti Päiväryhmä Seraffiinan toiminnassa on muutoksia, koska se ei rajoitu enää vain äidin ja vauvan toimintaan. Päiväryhmä tarjoaa tukea vanhemman ja vauvan väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen. Ensikodilla aloittaa oma sosiaalityöntekijä 1.4. alkaen ja yhteinen sosiaali2016
työntekijä keskittyy turvakodin sosiaalityöhön. Lisäksi yhdistys aloitti yhteistyössä Kainuun kuntayhtymän kanssa THL:n rahoittamana vuoden loppuun asti kestävän etäturvakotihankkeen. Hankkeessa kehitetään turvakotipalveluja emoturvakodin ja etäturvakodin asiakkaille. Hankkeessa kehitetään valtakunnallinen malli. Lisätietoja outi.pietilainen@oetk.fi Kansallista perinneleikkipäivää vie tetään Mäntykodin vapaaehtoisten kanssa lauantaina 14.5. klo 10–14 Tuiran Kisakentällä. Yhdistyksen ylläpitämien nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksiköiden nuoret tulevat mukaan leikittämään perheitä ja esittelevät omia perinneleikkejään. Lisää vapaaehtoisia voi myös ilmoittautua mukaan. Lisätietoja sirpa.huotari@oetk.fi Miina Sillanpään 150 vuotta juhlitaan hauskoissa hattujuhlissa pe 3.6. Hattujuhliin kutsutaan entisiä ja nykyisiä ensikodin asukkaita, vapaaehtoisia ja yhdistyksen jäseniä. Lisätietoja hanne. puurunen@oetk.fi Timo Peltovuori
toiminnanjohtaja
PORIN ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY
Kevään kuulumiset Pitkäaikainen puheenjohtajamme Raija Parkkali luopui puheenjohtajuudesta vuoden vaihteessa, mutta jatkaa edelleen johtokunnan jäsenenä. Uusi puheenjohtajamme on Susanne Laatikainen-Koivuniemi, joka siirtyi tehtävään johtokunnan riveistä. Porin Esikon tuetuissa perheasunnoissa oli alkuvuonna muuttoliikettä. Uusia asiakasperheitä on tullut muun muassa Valma-yhteisökuntoutukseen perhepaikkojen vapautuessa. Palvelutalossa on jatkettu sisätilojen remontointia. Kevään päiväryhmätoiminta alkoi helmikuun alussa Porin Esikossa ja päiväryhmäperheiden intensiiviviikkoa 19
JÄ SE NY HD IS TY KS ET vietetään Sopukassa huhtikuussa. ICDP Kannustavan vuorovaikutuksen ryhmä aloitettiin päiväryhmässä maaliskuussa. Vanhemman neuvo -ryhmä jäi kuluvalta kevätkaudelta järjestämättä, koska osallistujia ei saatu riittävästi. Seuraava ryhmä on suunnitteilla vasta syyskaudella. Jalkautuva naistyö -hanke etenee paikallisesti aktiivisena. On järjestetty lukuisia tapahtumia ja uusia on tulossa: Avoin Naisten kahvila avasi ovensa 14.3. Porin Esikossa. Kahvila on avoinna kymmenen kertaa maanantaisin klo 17.30–19.00. Hanke järjestää 15.4. Porissa kirpputoritapahtuman yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Rikosuhripäivystyksen kanssa osoitteessa Antinkatu 8. Maaliskuussa alkoivat Nettiturvakodin chat-illat. Tapahtumista voi tiedustella tarkemmin projektityöntekijä Maiju Lehtoselta puh. 044 033 2003. Tapahtumia voi seurata myös Facebookista hakusanalla Tarinakampanja.
erot” -nimisen seminaarin 25.4. Helsingissä. Tervetuloa! Yhdistyksen Tapaamispaikka ei taloudellisista syistä menestynyt Helsingin kaupungin lapsen ja vanhemman tapaamisten valvonnan kilpailutuksessa eikä tullut valituksi palveluntuottajaksi. Yhdistyksen hallitus päätti lopettaa työmuodon. Käytännössä Tapaamispaikka loppuu kokonaan 15.5. Tapaamispaikkatoiminta on vuosien ajan ollut yksi yhdistyksen vahvoista työmuodoista. Sen asiakasprosesseja ja asiakkaiden kohtaamista on hiottu kriittisesti ja määrätietoisesti. Yhdistyksen tapaamispaikka on saanut kiitosta ja arvostusta erilaisilta toimijoilta, asiantuntijoilta ja virkamiehiltä. Luovumme toiminnasta haikeina. Muistamme kuitenkin sitä ja sen tekijöitä ylpeinä. Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kiitos Kirsi Lankinen, Laura Lindroos ja valvojat.
toon. Noudatamme valtakunnallisessa puhelinauttamistyössämme verkoston eettisiä ohjeita. Tänä vuonna olemme päässeet myös Vapaaehtoisen puhelinja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan jäseneksi. Uusissa toimitiloissa pystymme nyt entistä paremmin toteuttamaan puhelinauttamistyötämme, kohtaamaan väkivallan uhan alla eläviä ikääntyneitä ja organisoimaan alueellista ja valtakunnallista työtämme. Lisää ajankohtaisista asioista ja tapahtumista www.suvantory.fi, www. juurihanke.fi, www.katketytaanet.fi ja Facebook-sivut.
Kuulumisia Mansesta Karola Grönlund
toiminnanjohtaja Arja Saarinen
toiminnanjohtaja TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RY PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTI RY
Muuttopuuhissa
Tapaamispaikkatoiminta loppuu
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n toimisto on muuttanut Helsingin Sörnäisistä kahdenkymmenen vuoden jälkeen takaisin Töölöön. Uusi postiosoitteemme on Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21a. Käyntiosoitteemme on Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. Valtakunnallinen auttava puhelin erilaista väkivallan uhkaa kokeneille ikääntyneille - Suvanto-linja päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 12–16 numerossa 0800 06776. Samasta numerosta saa myös lakineuvonta joka parillisen viikon keskiviikkona klo 16–18. Puhelut ovat soittajalle maksuttomia. Puheluihin vastaavat luottamuksellisesti järjestömme tähän työhön koulutetut työntekijät ja vapaaehtoiset. Järjestömme on kuulunut vuosia Pääkaupungin puhelinauttajat -verkos-
Pääkaupungin turvakoti ry:n hallitus päätti muuttaa Avoyksikön nimen Lähisuhdeväkivaltatyön yksiköksi. Samalla työntekijöiden nimikkeet muutettiin väkivaltatyön asiantuntijoiksi. Yhdistys luopui RAY:n kanssa sopien Jussi-työja Jussi-työntekijä-nimikkeistä. Työskentely väkivaltaa tehneiden ja/tai kokeneiden miesten ja heidän läheistensä kanssa jatkuu normaalisti. Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa keskusteluapua kaikille perheenjäsenille, kun perheessä on tai on ollut lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Kaikkien aikuisasiakkaiden 3–17-vuotiaille lapsille ja nuorille tarjotaan apua. Yksikkö järjestää ”Kun sanat loppuvat… nyrkki keskustelun jatkeena. Miehen ja naisen vuorovaikutustaitojen 20
2016
Leena Serpola-Kaivo-oja
toiminnanjohtaja
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI RY Yhdistyksessä eletään jänniä aikoja. Ikäihmisten palveluiden kilpailutuksen tulosten pitäisi tulla näinä päivinä. Toivottavasti tätä lukiessanne me jo tiedämme, miten meidän kävi. Peukut ovat ylhäällä ja luottamme hyvään lopputulokseen. Turvakoti on ollut koko ajan täynnä ja asiakkaita on jouduttu ohjaamaan muualle. Voimme vain toivoa, että jokainen saa apua ja tukea eivätkä turvaa hakeneet joudu ojasta allikkoon. Ensikodissa meillä on ollut hiljaista, syitä lienee moniakin. Käynnissä oleva ensikodin kehittämishanke tuonee uusia ajatuksia ja avauksia. Tampereen kaupungin linjausten myötä lienee ajan kysymys, kun teemme ensikotityötä myös asiakkaiden koteihin. Myös muissa palveluissa asiakkaita on ollut paljon ja työtä riittänyt. Yhdistyksen 70-vuotishistoriikki julkaistaan keväällä. Ottakaa yhteyttä, jos haluatte ostaa (pikkurahalla) historiikkimme. Yhdistyksen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Sirkka Merikoski on
JÄ SE NY HD IS TY KS ET lähes 40 vuoden puheenjohtajuuden jälkeen jättämässä hallitustyöskentelyn. Sirkan rooli yhdistyksessä on ollut valtaisa. Kuvaavaa on, että meistä nykyisistä vakituisista työntekijöistä jokainen on Sirkan palkkaama. Myös monet palvelut ovat lähtöisin Sirkan ideasta. Kiitämme Sirkkaa koko sydämestämme. Maria Länsiö
Toiminnanjohtaja
VANTAAN TURVAKOTI RY
Avoyksikössä apua lapsille ja vertaistukiryhmiä aikuisille Tänä vuonna RAY:n avustus mahdollistaa lapsityön tekemisen nykyisillä resursseilla ja siksi aloitimme avun tarjoamisen aikuisten lisäksi myös lapsille. On tärkeää, että perheen lapsetkin tulevat kuulluksi ja saavat henkilökohtaista apua kriisitilanteessa. Avoyksikön kaikki työntekijät työskentelevät sekä väkivallan kokijoiden että tekijöiden kanssa ja yksi heistä ottaa vastaan myös lapsia. Olemme väkivaltatyön erityisosaajia ja haluamme edistää perheväkivallan vähenemistä tiedottamalla aiheesta ja tarjoamalla konsultaatiota yhteistyökumppaneille. Naisten ja miesten suljetut ja avoimet ryhmät ovat pyörineet koko kevään. Väkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmä kokoontuu tiistaisin klo 13.30–15.00. Kokemusasiantuntija toimii ryhmänvetäjänä työntekijän parina ja lasten hoidosta huolehtivat yhdistyksen vapaaehtoiset ja opiskelijat, jotka suunnittelevat lapsille oman ohjelman. Myös vauvat ovat tervetulleita. Kutsuimme paikallislehdessä ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan ja se tuottikin oikein iloisen yllätyksen. Runsas joukko ihmisiä otti yhteyttä. Vapaaehtoisten haastattelut ja perehdytykset aloitettiin heti, jotta vapaaehtoiset pääsevät pian toimimaan. Muun muassa 14.5 vietettävä Leikkipäivän tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin.
Turvakoti on ollut täynnä kevään ajan, kysyntä jatkuu korkeana ja valitettavasti perheitä jää turvakodin ulkopuolelle. Turvakotipaikkojen kysyntä on lisännyt puhelintyötä merkittävästi: viime vuonna vastasimme kriisipuhelimeen 800 kertaa! Sama meno jatkuu ja puhelin soi tiuhaan. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 14.3. ja kerromme uuden hallituksen jäsenet sekä kuulumisia sitten jäsenkirjeessä kesän kynnyksellä. Tervetuloa uudet jäsenet ja vapaaehtoiset mukaan yhdistykseen. Kristiina Väänänen
toiminnanjohtaja
VUOKSENLAAKSON ENSIJA TURVAKOTI RY
Eroneuvo-toiminta alkaa Yhdistys aloittelee Eroneuvo-toimintaa, johon kaksi ohjaajaa on saanut liiton järjestämän koulutuksen. Tavoitteena on aloittaa yhteistyö imatralaisen monikulttuurisuuskeskus Kipinän kanssa. Alkukesästä juhlistamme ensikotitoiminnan äidin Miina Sillanpään juhlavuotta järjestämällä kutsutilaisuuden viime vuonna päättyneen turvakotitoiminnan kunniaksi. Kahvittelun lomassa entiset turvakodin työntekijät ja yhdistyksen luottamushenkilöt saavat tilaisuuden muistella menneitä ja jakaa kokemuksia nykyisten työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Kesällä panostamme pihan viihtyisyyteen saamiemme lahjoitusten avulla. Joulun alla saimme paikallisen Kalma-gaalan hyväntekeväisyystapahtuman tuotolla muun muassa frisbeegolf-koreja ja pelivälineitä ja juoksutapahtuma Naisten Vuoksen lahjoituksella pystymme hankkimaan lapsille uudet keinut. Kesää ja auringon lämmittämiä päiviä odotellen.
ÄIDIT IRTI SYNNYTYS MASENNUKSESTA ÄIMÄ RY
Vertaistukea eri tavoin ÄIMÄ ry:n vapaaehtoistoiminta laajenee. Ihanat vertaistukiäitimme ideoivat henkilökohtaiset tapaamiset vertaistukiäidin kanssa sellaisille pienten lasten äideille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse osallistumaan ryhmään. Toki ensisijaisena muotona on aina vertaistukiryhmä, jossa tukea saa useammalta. Auttajamme ovat todellakin vapaaehtoisia eli auttavat oman työ ja perhe-elämänsä ohessa. ÄIMÄ ry:n äidit haluavat tarjota tämän vaihtoehdon ja meillä onkin aluetukihenkilöäitejä eri puolilla Suomea. Aluetukihenkilön voi tavata vaikka puistossa tai kahvilla, jos ryhmään ei pääse, vauvan rytmi ei salli tms. Ota silloin yhteyttä ÄIMÄ:än ja ohjaamme alueella toimivan vertaistukiäidin luo. Koulutettuja vertaistukiäitejä on myös alueilla, joissa ryhmää ei ole. Toinen henkilökohtaisen tuen saamisen muoto ovat yksilö-chatit vertaistukiäidin kanssa. Vertaistukijamme ovat myös pienten lasten äitejä, joten aikoja on niin päivisin kuin muksujen nukahdettua. Avoimet ajat näet verkkosivuiltamme www.aima.fi tai Nettiturvakodista. Ensi kerran siis, kun elämä pienen lapsen vanhempana tuntuu kaatuvan päälle ja mietit mistä on kyse, varaa itsellesi chat-aika vertaistukiäidin kanssa. Hän auttaa, kuuntelee ja ohjaa tarvittaessa avun luo. Vertaistukiäitimme auttavat myös pienten vauvojen isiä. Muistaa kannattaa myös valtakunnallinen vertaistukipuhelimemme numerossa: 040 746 7424, päivystysajat verkkosivuiltamme www.aima.fi tai soittamalla. Laura Piirainen
toiminnanjohtaja
Mallu Koskinen
toiminnanjohtaja
2016
21
KI RJ AN ME RK KI
Lukuvinkki perhehoidosta kiinnostuneille Stiina Hännisen inhimillinen teos on lasten puolella. Murrosikäisten nuorten perhehoitajana jo pitkään toiminut Hänninen kirjoittaa kokemuksistaan nuorten kanssa. Tutkijataustainen kirjoittaja täydentää perhehoidon kuvausta tutkimuksilla ja muilla lähteillä. Lasten kokemukset sijoitusta edeltäneestä arjesta ja heidän tasapainoilunsa biologisten ja sijaisvanhemman todellisuuksien välillä tuottavat kasvattajalle surua ja huolta lasten tulevaisuudesta. Keskeinen sanoma kuitenkin on, että toisen vanhemman lasta on mahdollista rakastaa.
Rakasta, kärsi ja uskalla. Ryhdyin sijaisäidiksi Stiina Hänninen, Kirjapaja, 2016, 237 s.
Vapautta syyllisyydestä Anna Perhon uusi kirja pureutuu maan-
läheisesti ikuisuuskysymykseen siitä, miten työ ja perhe-elämä olisivat mahdollisimman hyvin yhdistettävissä. Lukukokemuksena kirja on samaistuttava. Kieli on rikasta ja Perho kertoo runsaasti esimerkkejä omasta elämästään. Ruuhkavuosissa pyörivää kirja opettaa antamaan itselle armoa. Työ x perhe = Superarkea Anna Perho, Otava, 215, 185 s.
Menestymisen hinta Cristiano Ronaldo on yksi maailman kuuluisimmista ja menestyneimmistä jalkapalloilijoista. Hänen julkista kuvaansa leimaavat äärimmäinen voitontahto, kärjekkäät lausunnot vastustajista ja itsekeskeisyys omassa joukkueessa. Toisaalta Ronaldo puhuu lämpimästi viisivuotiaasta pojastaan, joka osallistuu palkintogaaloihin ja poseeraa isänsä kanssa Twitterissä. Elämäkerta jättää huippupelaajan edelleen mysteeriksi. Ronaldo on katsojien, fanien, toimittajien ja miljoonien eurojen luoma tuote, fiktiivinen CR7. Vakavailmeinen pelaajaa keskittymässä vapaapotkuihin tai pidättyväinen maalin juhlinta joukkuekavereiden kanssa saavat kuitenkin miettimään, onko
menestymisen hinta inhimillisesti kova. Toivon, että jonain päivänä hän nauttii elämästään ilman pakonomaista menestymisen tarvetta ja on tyytyväinen ihan Cristianona. Cristiano Ronaldo. Elämäkerta Guillem Balagué, Otava, 2016, 378 s.
Trendikästä raakaruokaa Kirjan avulla voi löytää sisäisen marttansa, joka valmistaa erilaisia välipaloja ja jopa pizzaa kotikuivuria käyttäen. Kirjan ohjeilla oppii esimerkiksi kuivaamaan hedelmiä ja vihanneksia, tekemään kuivalihaa tai koiralle herkkupaloja. Yllättävää, mitä kaikkea kuivaamalla voi valmistaa. Välipalojen valmistaminen kuivurilla on edullisempaa kuin niiden ostaminen valmiina kaupasta, mutta viitseliäisyyttä se vaatii. Ruokahävikkiä voi vähentää kuivaamalla parhaat päivänsä nähneet hedelmät ja vihannekset. Itse testasin lehtikaalisipsejä paahtamalla ne miedolla lämmöllä uunissa. Niistä tuli mukavan rapsakoita.
Terveellistä ja hyvää kotikuivurista. Kaikkea hedelmänauhoista juuressipseihin Michelle Keogh, 2016, Minerva, 192 s.
Kirjanmerkin kokosivat Elina Havu, Päivi Hietanen, Kaisa Komsi ja Katariina Suomu.
YH TE YS TI ED OT
JÄSENYHDISTYKSET Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi
Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taipaleentie 3 B 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti ry Sänkinotkonkatu 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190
Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 06 831 9518 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikotiry.net
Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi
ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
•
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs 00260 Helsinki Käynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. p. 09 726 2422 www.suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi
Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs. 00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi
Neuvokeskus Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.) neuvokeskus.fi apuaeroon.fi Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi
Lahjoitustilit Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815
BM9 1
Tuloksellist
a hoitoa.
PIDÄ KIINNI® -ENSIKOTIEN PALVELUT OVAT VAARASSA. Tue meitä auttamaan päihdeongelmista kärsiviä odottavia äitejä ja vauvaperheitä ja turvaamaan vauvojen terve kehitys.
Lahjoitustilit Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635
ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/pidakiinni
Rahankeräyslupa: POL–2014–13815