Enska 2/2017

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2/ 2 0 1 7

a Mukan n Miestyössa i fo orum

TUTKIMUS: ISIEN TOIVO ON HAURAS

”Että lapsilla olisi hyvä olla”

14 Jani Liimatta

8

Pirjo Ervasti

Nora Sayyad

12

Sisältö 4

Isien toivo on hauras

8

Isän kosketus on lapselle tärkeä

10

11 12

14

Kriisit isän elämässä -tutkimuksessa haastateltiin ensikotien ja avopalveluiden isiä.

Lauraa kiinnosti

Etelä-Pohjan yhdistyksen ha maan Ensi- ja turvakotirjoittelija Laura Koskenranta luki jo edeltä En sk an 2/ 2017. ”Mieleenpainuv in juttu oli mie lestäni Toivo on aina mukana.

Oli kiehtovaa lu kea Kaapatut La ry:n toiminnast pset a ja kuulla aito ja tarinoita yhdistyksen m atkan varrelta.”

s. 14

Eino Saari haastatteli liki 50 suomalaista miestä kosketuksesta.

Turvaan kuvien maailmaan Nina Haiko kuvitti Satu kameleontille ja muita satuja sinulle -kirjan.

Lyhyet Minun työviikkoni Pirjo Ervasti keskittyy kokonaan tapaamaansa lapseen.

Lapsikaappaukset lisääntyvät ”Toivo on aina mukana”

17 18 19 23

Leikkipäivä 13. 5.

Leikkitapahtumia eri puolilla Suomea!

Porissa toimii taas turvakoti Ensimmäiset asiakkaat päivä avajaisten jälkeen.

Jäsenyhdistykset toimivat YHTEYSTIEDOT

Nina Dodd

Pä äk ir jo it us

2/2017 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 35. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren, Katariina Suomu ja Essi Lehtinen Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitukset: Essi Lehtinen

Perheiden moninaisuus otettava huomioon

P

erheet ovat hyvin moninaisia ja myös perheiden tarpeet ovat erilaiset. Viime viikkoina on käyty keskustelua perhevapaista. Monille esitellyistä malleista on yhteistä, että halutaan hakea joustoja, jotta perheillä olisi mahdollisuus itse valita. Isille halutaan nykyistä parempi perhevapaan käyttämisen mahdollisuus. Uudistusta tehtäessä joustavuus ja perheen mahdollisuus itselle parhaiten sopivaan valintaan ovat erittäin tärkeitä. Isien perhevapaan käyttöä tulee myös tukea. Se edellyttää myös työnantajilta asennemuutosta. Yhteistyövanhemmuuden rakentuminen alkaa perheessä parhaimmillaan vauvan syntyessä. Sitä perhevapaat voivat tukea.

Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Susanna Kekkonen / NOON ensijaturvakotienliitto.fi/ tietoa-liitosta/enska ilmestymisaikataulu: 3/2017 viikolla 38 4/2017 viikolla 47

Kuntavaalikentillä käytiin kiivastakin keskustelua varhaiskasvatuksesta ja siitä, pitäisikö päivähoidon olla maksutonta. On välttämätöntä, että subjektiivinen oikeus päivähoitoon palautetaan kaikille lapsille. Sen rajaaminen vanhemman sosioekonomisen aseman mukaan on kestämätöntä eikä palvele lapsen etua. Vanhemmilla tulee olla myös mahdollisuus itse päättää, onko lapsi päivähoidossa vai hoitaako jompikumpi vanhempi häntä kotona.

Maksuttomuus on hyvä tavoite. Päivähoidon laatu ja riittävän pienet ryhmäkoot on turvattava kaikissa tilanteissa. Nyt päätöksenteossa mittaa toisistaan ottavat erilaiset intressit: kuntien taloudelliset reunaehdot ja valtion työllisyysastetavoitteet. Tärkein, perheiden tarpeet ja lasten etu jäävät liian usein niille toiseksi.

Hallitus on ollut laittamassa neuvoloita sotessa valinnanvapauden piiriin.

Se olisi kohtalokas virhe. Äitiys- ja lastenneuvolat ovat ehkäisevän toiminnan tärkeä kivijalka ja korvaamaton tuki vauva- ja lapsiperheille. Ne tavoittavat lähes kaikki lapsiperheet ja niissä syntyy pitkäjänteisiä suhteita perheisiin.

Varhainen ongelmien havaitseminen tulee mahdolliseksi. Ne osaavat ohjata vauvaperheet yhdistystemme avun piiriin. Neuvoloita ei saa pistää yhtiöitettäväksi! Muuten saamme kaiken lisäksi unohtaa myös hallituksen tavoittelemat perhekeskukset, joiden ytimeksi neuvolat on ajateltu.

Riitta Särkelä YTT, pääsihteeri

Susanna Kekkonen

4

2017

Teksti: Essi Lehtinen kuvat: Susanna Kekkonen & Laura Vesa

Mukan Miestyö a fo orum n issa

Isien toivo on hauras Ensimmäiset tulokset Kriisit isän elämässä -tutkimuksesta ovat valmistumassa. Ensikotien ja avopalveluiden isät vaikuttavat niin sitoutuneilta lastensa parhaaseen kuin vain pystyvät.

A

loimme epäillä, että kokonaiskuva ei ole selvillä, sanoo tutkija Johanna Mykkänen Jyväskylän yliopistosta.

Mykkänen on tutkinut Tampereen yliopistossa työskentelevän kollegansa Petteri Eerolan kanssa suomalaisia isiä jo vuosia. Useimmiten tutkimus on kuitenkin keskittynyt niin sanotusti hyväosaisiin, isyyden ihannetta hipoviin miehiin.

– Halusimme nyt kuulla, miten isyytensä hahmottavat miehet, joilla kaikki ei suju niin kuin naistenlehdissä kerrotaan. Emme arvota miesten kokemaa, vaan haluamme kuulla, mitä he itse ajattelevat, sanovat Mykkänen ja Eerola.

Kriisit isän elämässä -tutkimuksessa haastateltiin viime vuonna reilut 30 isää, jotka olivat ensikotien ja avopalveluiden asiakkaina Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksis-

sä. Haastatteluita tekivät yhdistysten työntekijät, jotka olivat miehille jo tuttuja.

Tilaisuus kuunnella rauhassa Haastatteluissa käytiin läpi aika isäksi tulemisesta nykyhetkeen, raskausajasta lähtien. Niina Neuvonen haastatteli isiä Etelä-Savossa Joroisten seudulla.

Lapsen Kengissä ry:n työntekijänä hän sai samalla tilaisuuden kuunnel-

Monenlaisia isiä Haastellut isät ovat keskenään hyvin erilaisia. Osa on taloudellisesti keskiluokkaisia asuntoineen ja farmariautoineen. Osan elämässä taas näkyy, miten sosiaaliset ongelmat kasautuvat.

– Jos mies esimerkiksi käyttää päihteitä, on todennäköistä, että se tuo mukanaan muita ongelmia, kuvaa Petteri Eerola.

Siihen, tunteeko mies olevansa toimija vai toimien kohde, vaikuttaa se, onko hän itse päättänyt avun hakemisesta. Useimmiten miehet ovat vastuussa lapsesta yhdessä puolison-

Laura Vesa

Vasemmalla: ”Leikkarilla” on Milja Lehden mielestä kivaa. Mukana isä Mika Lehti ja pikkuveli Sasu.

Oikealla: Isät sanovat, että yhdistyksissä heidät otetaan vastaan ihmisinä, kuvaa Johanna Mykkänen.

la keskittyneesti asiakasperheittensä miehiä.

– Haastattelussa oli tarkoitus nimenomaan kuunnella, eikä keskustella, Neuvonen sanoo.

Isän kokemus sai tulla esiin juuri sellaisena, kuin hän sen kuvasi.

Niina Neuvonen on tehnyt Alvariperhetyötä kuutisen vuotta ensin Lapsen Kengissä ja nyt Lahden ensija turvakoti ry:ssä. Yhdistykset saivat isiltä kiitosta siitä, että heidät otetaan vastaan ihmisinä, rohkaisevasti.

2017

5

Susanna Kekkonen

”Että lapsilla olisi hyvä olla”

Mika Lehti toivoo, että Miljalla ja Sasulla olisi kavereita ja että he voisivat hyvin. Tänä kesänä isällä riittää tekemistä, kun kaksi taaperoa touhuaa eri suuntiin.

S

asu (9 kk) seisoo jo tukea vasten ja ensimmäiset askelet ovat tulollaan samaa tahtia kuin ilmat lämpenevät.

Pientä treenaajaa pitää vahtia.

– Nyt on just sillain, että kun selän kääntää, niin Sasu saattaa jo kupsahtaa, kuvaa isä Mika Lehti.

Iltapäivällä kahden jälkeen, kun päiväunet on nukuttu, Mikan (38) ja lapset tapaa usein ulkoilemassa ”lähileikkarilla”. Milja (1 vuosi 9 kk) viihtyy leikkikentällä.

– Milja on sosiaalinen ja iloinen tyttö, ei voisi parempaa toivoa, kehuu isä.

Velipoika Sasun tuuli riippuu päivästä. Mika muistaa vielä hyvin, että Sasu vaati talvella maitoa yöllä parin tunnin välein.

– Unikoulu ensikodilla kesti kolme yötä. Nyt rytmi on hyvä, lapset menevät illalla 8−9 aikaan nukkumaan, kertoo Mika helpottuneena.

Pääasia ovat lapset Tavallinen, hyvä arki on Mika ja Sanna Lehden (27) perheessä tavoittelemisen arvoinen asia.

– Pääasia on, että lapsilla olisi hyvä olla kotona ja kodin ulkopuolella, kuvaa Mika Lehti.

Pitkä hiljaisuus tulee, kun Mikalta kysyy, mitä hän toivoisi lapsilleen.

– Kavereita, tietenkin, että olisi saman ikäistä seuraa.

Vasemmalla: Legot ovat Miljan lempileluja.

Sasu haluaa osallistua.

6

2017

– Ja vähän isompana, kun he kasvavat, niin voisivat miettiä harrastuksia ja sitä, mihin on kiinnostusta.

Mika itse joutui koulukotiin 7. luokan alussa ja kävi siellä koko yläasteen. Levollinen arki ei ole ollut itsestään selvää. Sanna ja lapset kuuluvat vaikeiden vuosien jälkeiseen uuteen alkuun.

Elämän muutti korvaushoito, johon Mika pääsi viisi vuotta sitten.

Vanhat tavat ja myös vanhat tutut ovat jääneet taakse.

– Muutama hyvä ystävä on jäljellä.

Ne, jotka ovat raittiita.

Paitsi ensikodin unikoulu, perheen apuna on ollut myös Alvari-perhetyö.

Se on pian päättymässä. Mikaa ja arkea haastavat jaksot, jolloin korvauslääkitystä ei ole. Se perheessä on sovittu, että lasten aikana Mika ei ole humalassa.

Tukiverkko on onneksi vahva.

Huolia voi jakaa omien ja vaimon sukulaisten, lasten kummien ja kavereiden kanssa.

– On apuja, ei tarvi yksin jäädä murehtimaan, kuvaa Mika.

Lapset ovat myös muuttaneet isän suhtautumista alkoholiin.

– He ovat motivaatio olla selvin päin. Heidän kanssaan on hyvä olo muutenkin.

Kesän alussa Mika aloittaa myös kuntouttavan työtoiminnan kautta työn ravintola-alalla. Ala on tuttu.

– Tykkään tehdä ruokaa ja teen sitä kotona. Vähitellen on myös hyvä saada jotain tekemistä kodin ulkopuolella.

Essi Lehtinen

Mika Lehteä ei haastateltu Kriisit isän elämässä -tutkimuksessa.

• tutkimus isien kokemuksista • aineistona ensikotien ja avopalveluiden isien haastattelut • haastateltu 30−35 isää • uutta tietoa palveluiden kehittämiseksi ja päätöksenteon perusteeksi • tutkimusta tekevät Jyväskylän ja Tampereen yliopistot.

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan vuoden 2017 aikana.

Tutkimushankkeen pohjalta julkaistaan myös useita opinnäytetöitä.

Laura Vesa

Yksin ei tarvi murehtia

Kriisit isän elämässä -tutkimus

Yllä: Meitä kiinnostaa, miten miehet puhuvat kokemuksistaan, sanoo Petteri Eerola.

sa kanssa, mutta aineistoon kuuluu myös yksin lapsestaan huolehtivan isän haastattelu.

– Näyttää siltä, että kriisinkin kokeneet isät tietävät hyvin, millaista ihanteellinen isyys on. He haluaisivat olla hoivaavia ja läsnäolevia isiä lapsilleen.

– Isät vaikuttavat toimivan lapsensa hyväksi niillä resursseilla, mitä heillä on, sanoo Johanna Mykkänen.

Ongelmat isien elämässä ovat samoja kuin tavallisestikin jäsenyhdistysten asiakkaiden elämässä. Kriisi, joka isän elämään vaikuttaa ja jonka hän itse nimeää kriisiksi, voi olla esimerkiksi mielenterveysongelma, päihteet, vankilassa oleminen tai tuomion uhka.

– Jonkun huoli lapsen ongelmista tai oireilusta voi olla hyvin voimakas, sanoo Johanna Mykkänen.

Hauras toiveikkuus Tutkimuksen isät suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisesti. Tänään asiat ovat suhteellisen hyvin, mutta realismia on, että ensi viikko voi olla toisenlainen.

2017

– Isät ajattelevat, että on mahdollista, että vaikeuksia tulee lisää, mutta saatan myös selvitä niistä, kuvaa Johanna Mykkänen.

Varovainen toiveikkuus on hänestä ”käsinkosketeltavaa”. Miehet luottavat siihen, että kun he ovat jo saaneet apua, he voivat saada sitä tulevaisuudessakin, jos tarvitsevat.

Lapsen syntymä on mahdollisuus uudenlaiseen elämään, mutta muutos vaatii myös paljon työtä, kasvamista ja oppimista.

– Mitään sokeaa luottamusta tulevaisuuteen haastatteluissa ei kyllä kuulu, tiivistää Mykkänen.

Eerola ja Mykkänen jäävät miettimään, onko mahdollista, että kriisin kokeneet isät, jotka ovat joutuneet pysähtymään, voivat antaa lapsilleen jotain sellaista, mitä työelämän imussa olevat isät eivät voi.

– Puhe kiireestä puuttuu. Se voi olla myönteistä. Isät tuntuvat ajattelevan, että nyt otetaan vakavasti tämä juttu, sanoo Johanna Mykkänen.

Eerola ja Mykkänen ovat aiemmin (2014) toimittaneet tutkimusjulkaisun Isän kokemus https://www.gaudeamus.fi/ eerola-isan-kokemus/

7

Jani Liimatta

Isän kosketus on lapselle tärkeä Mukan Miestyö a fo orum n issa

Eino Saari on teatteriohjaaja ja kolmen tytön isä, jonka lempikosketus on syliinhyppy.

8

2017

Teen Kajaanin Kaupunginteatterille ja Vaarakollektiiville esitystä miehistä ja kosketuksesta.

Sen pohjaksi olen haastatellut liki 50 suomalaista miestä naisista, hellyydestä, väkivallasta, erotiikasta, yksin pärjäämisestä ja – isistä.

S

y yskuussa ensi-iltansa saava esitys yhdistää dokumenttiteatteria, nykytanssia ja livemusiikkia. Esityksen selkäranka ovat miesten kokemukset ja asiantuntijoiden ja tutkijoiden ääni.

Miehen kosketus tutkii suomalaisten miesten kosketuksen historiaa.

Fyysinen kosketus lapsuudessa, se on ollut vieras asia. Nykyäänkään isä - ei pysty puhumaan. Ja silti, silloin jos mä oon tosi yksinäinen, niin mä toivoisin että tavallaan joku sanaton turvallisuuden voima, sellainen isällinen läsnäolo, tulis siihen mun ympärille ja ois silleen että rakas, ei hätää, kohta helpottaa. – mies, 22 v

Loittonevat selät Haastatteluissa kuuluu selvästi läsnä olevan isän puute ja kaipuu. Neljä viidestä miehestä kuvaa lapsuutensa kosketusmaiseman niukaksi ja karuksi. Miehet ovat jääneet vaille oman isän syliä tai läheisyyttä.

Mitään koskettamista ei ollut, tai humalassa sitten äiti halaili... Hyvin hankalaa oli osoittaa mitään negatiivisia tunteita kummallekaan. Jos suutuin, niin isä räjähti ja äiti ei vain kestänyt sitä. – mies, 28 v En halaa isääni. Jotenkin musta tuntuu et se ei ansaitse sitä. Se ei oo tehnyt mitään sen eteen, et se suhde tulis läheisemmäksi. – mies, 36 v Suhde isään, siihen ei liittynyt pelko väkivallasta vaan pelko siitä, että mikään

ei ikinä riitä. Et kun mä pääsin alaasteelta, mun lukuaineiden keskiarvo oli jotain 8,8. Se ei ollut isälle riittävä.

Mä olin ”laiska” ja mä olisin ”voinut tehdä enemmän”. – mies, 25 v

Siltaa rakentamassa Läsnä olevan, vanhemmuutta jakavan ja hoivaavan isän mallia on ajettu yhteiskunnassamme voimakkaasti jo parin vuosikymmenen ajan. Kulttuurin muutos on ollut tällä saralla nopea.

Osallistuvasta isyydestä on tullut vah-

Kaipaisimme lisää siltoja sukupolvien ja -puolten välille. va kulttuurinen normi. Hellyyskin tunnustetaan jo osaksi hyvää isyyttä ja miehuutta: valtaosa haastattelemistani miehistä nimesi lempikosketuksekseen oman tai tutun lapsen kosketuksen.

Isyyden pitkässä historiassa nykyisät ovat kuitenkin yhä uudisraivaajan asemassa. Omasta isästä ei välttämättä ole ollut myönteiseksi malliksi.

Lapsuusmuistoja sävyttivät niin kaipuu kuin katkeruuskin. Eniten itse liikutuin yrityksistä antaa anteeksi.

Ja nyt kun aattelee sitä, et miks puhumalla ei selvitetty asioita, mut jos ei osannu puhua?

2017

Mä joskus sitten kysyin isältä että miksi sä et eroa tuosta juoposta akasta?

Että miten sä kestät? Siinäkin tuli se sanattomuus. Hän kääntyi pois, katsoi ikkunasta ulos ja katsoi, mä näin sen, hyvin kauas. Lähti iso kela päälle.

- - Nopea syöpä. Kuusi kuukautta. Ei siinä tilanteessa tullut ees mieleen, että ruvetaanko tässä nyt selvittämään asioita. Sitä halusi elää sillä tavalla, että isän viimeiset kuukaudet ois elämisen arvoisia. – mies, 51 v.

Surun sija Syyskuussa 2016 pakkasin nauhurin reppuuni ja matkustin haastattelemaan omaa isääni, joka varttui käytännössä isättä ja äidittä. Meitä molempia jännitti. Kuten niin moni puhumattomaksi leimattu mies jo aiemmin, isä yllätti puhumalla vaille jäämisestään suoraan, pettymyksensä tunnustaen. Halasimme ja erosimme lähentyneinä.

Uskon, että kulttuurimme kaipaisi lisää myönteisiä, hoitavia kertomuksia erilaisista tavoista ja yrityksistä rakentaa siltoja sukupolvien ja -puolien välille. Monen miehen kohdalla se kysyy myös surutyölle lupaa tulla näkyväksi.

Vihalle mä oon jo aukaissut --- kannen.

Mutta suru, se on nyt tässä, niin kuin suomalaiset sanoo, palana kurkussa.

– mies, 33 v.

Eino Saari

Miehen kosketus. Ensi-ilta 2.9.

Vaara-kollektiivin ja Kajaanin Kaupunginteatterin yhteistuotantona. www.kajaani.fi/ fi/kajaaninteatteri/miehen-kosketus Esitys vierailee Helsingissä, kulttuurikeskus Stoassa 29.−30.9.2017. Ensi- ja turvakotien liitto järjestää 29.9. esityksen aiheista tilaisuuden muiden järjestöjen kanssa.

Facebook / Miehen kosketus

9

K A H V IT A U K

O

Kuvien maailmaan turvaan ”Satu kameleontille ja muita satuja sinulle” -kirja ilmestyi juuri painosta.

Nina Haiko piirsi upeisiin kuviin erilaisia hahmoja, jotta lapset löytäisivät niistä itselleen samastumisen kohteita.

Nina Haiko, miten sinusta tuli Satu kameleontille ja muita satuja sinulle -kirjan kuvittaja?

– Kirjan kirjoittaja Timo Harju oli nähnyt kuvittamiani kirjoja ja kysyi, olenko kiinnostunut. Mie innostuin valtavasti kirjan ideasta ja sen tarpeesta.

– Timo sanoi tosi kivasti, että kuvissani on oma maailma, johon lapsi pääsee tunteidensa kanssa turvaan.

Mikä työ odottaa nyt pöydälläsi?

– Teen lehteen kuvitussarjaa luonnonsuojelusta. Vuorossa ovat Suomen uhanalaiset lajit. Tänään olen piirtänyt merikotkaa, pyöriäistä, ankeriasta ja saimaannorppaa.

Missä juot kahvisi näin kesän korvalla?

– Saimaan rantakallioilla. On aivan mahtavaa mennä iltakahville kallioille

Onko joku saduista tai kuvista sinulle erityisen tärkeä? Miksi?

– Kuvista kansi on minulle tärkeä.

Siinä välittyy suuremman ja vanhemman velvoite pitää huolta pienemmästä ja heikommasta. Siinä on myös lapsen nähdyksi tulemisen tarve.

– Muuten intouduin erityisesti leppäkerttujen piirtämisestä. Oli oikein haikeata, kun työ valmistui.

10

2017

ja katsoa luonnonrauhaa. Usein mukana on myös pieni villakoira.

Essi Lehtinen

Nina Haikon kuvittama ja Timo Harjun kirjoittama Satu kameleontille ja muita satuja sinulle on tilattavissa www.varjohanke.fi/tilaa-satukirja Lyhyenä kirja on luettavissa ilmaiseksi Issuu.com -palvelussa, etsi ”Satu kameleontille”

Alla: Nina ja kirjan väkeä kahvilla.

Kuva ja piirros: Nina Haik o

Mistä sait ideat kuviin?

– Teksti synnyttää visuaalisia mielikuvia. Mistä ne mielikuvat sitten tulevat, onkin mielenkiintoinen ajatus (naurua). Minulle on tärkeää, että kuva tulkitsee tekstiä ja kertoo tarinaa omalla tavallaan.

– Yritän saada aina jonkun tunnetilan kuvaan mukaan. Kuulen usein, että tunne, joka minulla on ollut, välittyy katsojalle. On jännää ja hienoa, jos kuvat voivat siten toimia vähän samoin kuin musiikki.

Kenen toivoisit saavan kirjan käteensä?

– Monen sellaisen, joka saisi siitä apua, ja toisaalta niiden, joille se olisi ilo ja nautinto.

– Olisi hienoa, jos kirja voisi auttaa vaikeassa vaiheessa olevaa lasta.

Ly hy et

Sisu, Not Silence 12.5.

Helsingin Aleksanterin teatterissa järjestetään 12.5. hyväntekeväisyystapahtuma Sisu, Not Silence -kampanjan tukemiseksi.

Mukana konsertissa ovat lähisuhdeväkivaltaan liittyvä salailua ja häpeää vastustavan Sisu-kampanjan luonut Emilia Lahti ja mm. Anastasia Trizna & the band, Outi-Maija & the band, Meri Tankan / Pori Dance Company.

Emilia Lahti aikoo juosta loppuvuodesta 2400 kilometriä Uuden-Seelannin halki, koska haluaa muuttaa tapaa, jolla väkivallasta selviytyvistä puhutaan. Kampanjaa tukevat muun muassa Ensi- ja turvakotien liitto, Amnesty International Suomi ja Suomen UN Women.

Katso lisää emilialahti.com ja tue kampanjaa bit.ly/sisunotsilence, #sisunotsilence aleksanterinteatteri.fi/sisu-not-silence/

Jukka-Pekka Flander

Tuula Haatainen jatkaa puheenjohtajana

Tilaa näyttely

Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tuula Haatainen Helsingistä. Huhtikuisessa liittokokouksessa hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Seija Lintu Kuopion Ensikotiyhdistys ry:stä. Hallituksesta jäi pois Tuula Väätäinen, jonka hallituskaudet tulivat täyteen.

Liittohallituksessa jatkavat Elina Kekkonen (Pienperheyhdistys ry), Markku Lehtinen (Turun ensi- ja turvakoti ry), Riitta Mäkinen (Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry), Marja Salo (Oulun ensi- ja turvakoti ry), Kirsi Salonen (Helsingin ensikoti ry), Hannele Sirrola (Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry), Helena Tiuraniemi (Lapin ensi- ja turvakoti ry) ja Ulla Yli-Karro (VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry).

Apuaeroon.fi uudistui Tiuku Pennola

Apuaeroon.fi-sivusto uudistui ja on nyt entistä toimivampi.

Järjestöt, kunnat ja seurakunnat tarjoavat monenlaista apua eroaville vanhemmille ja heidän lapsilleen.

Nyt oman alueen apu on koottu yhteen paikkaan ja löytyy sivuilta. Klikkaa!

Todelliset Supersankarit -näyttely turvapaikkaa hakevista lapsista ja Tarinakengät − askeleita lähisuhdeväkivallasta -näyttely lähisuhdevallan kokemuksista ja toivosta ovat tilattavissa tapahtumiin tai vaikka paikalliseen kirjastoon. Kysy Supersankareista tiuku.pennola@etkl.fi ja Tarinakengistä jalkautuvanaistyo@gmail.com 2017

11

M in un t yö vi ikk on i

Siirtymien sankari Pirjo Ervasti kuunteli lapsia ja nuoria, suunnitteli ja kehitti työtään huhtikuisella viikolla. Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Avopalvelun lapsityöntekijä siirtyy työmoodiin pyöräilemällä.

Teksti: Pirjo Ervasti Kuvat: Pirjo Ervasti ja Mikko Ahokas

Maanantai

Yhdeksän kilometrin pyöräily taittuu Oulujoen upeissa maisemissa. Aurinko ja valo tuo ihmeesti voimaa ja energiaa. Minulle työmatkapyöräily on siirtymäriitti kodin ja työn välillä.

Se toimii näiden leveysasteiden ”meditaationa”.

Sähköposteja ja kiireisiä sähköposteja. Aukaisen myös työn alla olevan STEAn hakemuksen lasten keho-orientoituneesta vakauttamisryhmästä. Toivon kovasti, että saisim-

me tämän läpi. Leppoisa kahvihetki lähityökavereiden Mikko Ahokkaan ja Tuire Tikkasen kanssa voi vie jutun lomiin ja sen semmoisiin.

Iltapäivällä menemme Oulun kaupungin Kontinkankaan Hyvinvointikeskuksen kehittämisiltapäivään.

Osallistujia on muun muassa neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, perheneuvonnasta ja lastensuojelusta. Esittelemme Avopalvelukeskuksessamme tehtävää väkivaltatyötä ja Kannusta minut vahvaksi -hankkeen satoa ja asennetta. Kannustavalle työotteelle on kysyntää.

Vasemmalla: Pyöräily auttaa jäsentämään viikkoa.

Tiistai

Työmaalla valmistaudun vielä lapsiasiakkaani tuloon. Työn tempoillessa on erityisen tärkeää pysähtyä hetkeen ja siirtymiin. Se voi tapahtua vaikka vain oikaisemalla selkärankaa, vetämällä henkeä vähän syvempään.

Vireystilan tutkiminen on kestoaihe lasten kanssa. ”….Pojalla oli paljon mieltä painavia asioita, jotka mietityttivät häntä, vaikka hän kuinka yritti keskittyä kouluun, harrastuksiin ja kavereiden kanssa olemiseen….” (ote Voimakivitarinasta) Tarinatuokion ja keskustelun jälkeen lapsi valitsee huolellisesti oman voimakiven ja maalaa sen omanlaisekseen.

nssa taatio lasten ka 8.30 töihin psityön konsul la n se äi yl yr Vy i Mirja 9.00 psykiatr eleville nt ke työs lastenkodilla sen hakeminen uoren palaveri sn ka 13.00 asia maksusitoumuk , en in am pa ta uoren 14.30 asiakasn illa sovituilla sano ä ss yhde

12

2017

M in un t yö vi ikk on i

Hän aikoo laittaa sen hyllylle, jossa ovat hänen tärkeimmät tavaransa.

Keskiviikko

Keskiviikkona menopelinä onkin lentokone. Pasilassa meillä on Varjohankkeen työkokous. Suunnittelemme Pia Marttalan ja Jaana Kinnusen kanssa tiedollista ja kehollista koulutuspakettia Timo Harjun kirjoittaman, uuden Satu kameleontille ja muita satuja sinulle -kirjan ympärille.

Viime vuoden yhteistyö kirjan luomisen ympärillä on ollut yksi työurani parhaista kokemuksista!

Torstai

Torstai on tiivis asiakaspäivä. 10-vuotias lapsi tulee ensimmäiselle käynnille äidin kanssa. Ilmassa on jännitystä ja mahan pohjassa perhosia – niin vähän minullakin. Tunnelman sanoittaminen auttaa ja Muksula on paikka, joka karistaa liiat virallisuudet. Se auttaa tutustumisessa. Nallekortit helpottavat, jos sanoja ei löydy.

Päivän aikana ehtii olla monenlaista tunnetta pinnalla. On huolta,

Yllä: Uskalla puhua -chattiin ei nyt tule osallistujia. Pitäisi muistaa rummuttaa sitä enemmän. Tuire ja Pirjo (oik.).

helpotusta, haikeutta, haihattelua.

Paljon on luovuutta, leikkisyyttä ja luottamusta. Vaikeita asioita käsitellään erilaisin menetelmin.

Yhden nuoren mielenmaisema rakentuu kivistä. Siinä on ristiriitoja, jotka aiheuttavat kehon ja mielen pahaa oloa. Kun nuori rakentaa ja samalla kuvaa tilannetta, sanojen merkitys syventyy ja tilanne jäsentyy.

Minun on myös helpompi pitää rajaa, sillä välillä tunteet – varsinkin pettymys – meinaavat tarttua liikaa.

Perjantai

Jälleen STEAn hakemuksen kimppuun. Nyt puserramme sitä vielä yhdessä tiimivastaavan Riitta Pohjoisvirran kanssa. Joskus vain pitää laittaa piste. Lounas juosten.

Lapsiasiakkaan kanssa ihanan rauhaisaa, rakentavaa ja terapeuttista nukkekotileikkiä, jossa tunteille löytyi kuvausta, sanoja ja merkityksiä.

2017

Teemoja olivat kahden perheen erilaisuus ja uusien ystävyyksien luominen. Lapsi olisi halunnut vielä jatkaakin, mutta sanoi myös, että on väsähtänyt. Kun kysyin, mitä tapahtui, hän sanoi hymyissä suin: ”Väsähtää kai sitä, kun energiaa purkautuu. ” Eipä tyttö tiennyt miten oikeaan osui! Hänen leikkinsä aikana purkautui vaikeiden kokemusten kehoon jättämää ylimääräistä energiaa. Se purkautui säädellen, hiljalleen, sopivassa tahdissa sillä seurauksella, että olo oli raukea ja levollinen. Itselläni oli sama olo kiireisen viikon jälkeen. Minulla se purkautui lopullisesti pyöräillessäni kotiin.

13

Lapsikaappaukset lisääntyvät, silti

”Toivo on aina mukana” Lapsikaappausten taustat ovat yhä moninaisempia. 20-vuotias Kaapatut Lapset ry on mestarineuvottelija, kun vanhemmat saadaan keskustelemaan ajoissa. Jo toteutuneissa kaappauksissa yhdistyksen tuki on ollut tarpeen viimeisen kymmenen vuoden aikana 116 kertaa.

Toivon ja todellisuuden nuorallatanssia Yhdistys neuvoo ja tukee kaappauksen tai kaappausuhan kohdanneita yhteistyössä ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, lastensuojelun, poliisin ja muiden järjestöjen kanssa.

– Olen läsnä, ota minuun yhteyttä. Älä mene töihin – mene terveyskeskukseen, kuvailee puheenjohtaja Maria Lahti keskusteluita.

Kaapatun lapsen saaminen takaisin Haagin lapsikaappaussopimuksen allekirjoittaneista maista on usein 14

Vasemmalla: – Kun lapsi on kaapattu, apua pitäisi saada yhdeltä viranomais­taholta, sanoo Tarja Räisänen.

Päivi Marin

P

oika juoksi juna-aseman rappuset takaisin, puristi niin kovaa kaulasta kuin 5-vuotias voi ja sanoi: ”Iskä, ethän unohda minua ikinä.” Ei tullut mieleenkään, että hän lähtee, mutta poika tiesi, kymenlaaksolainen Vesa (34) muistelee tammikuun 2012 loppua.

Hyvästelyn piti olla eroperheen arkea – kohta nähdään taas. Meni kuitenkin kolme ja puoli vuotta, ennen kuin isä ja poika kohtasivat jälleen, sillä suomalainen äiti vei Lauri-pojan Tunisiaan kesken huoltajuuskiistan.

Viranomaisten lisäksi Vesa kääntyi Kaapatut Lapset ry:n puoleen ja sai sieltä neuvojen ohessa myös tukihenkilön.

– Yhdistys loi uskoa ja toivoa.

mukaan paikallinen laki ja vanhempien neuvottelutaidot. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Räisänen sanoo kertovansa mahdollisuuksista realistisesti.

– Sitten kerron myös onnistumisista, hän jatkaa.

Lapsia kaapataan nyt enemmän kuin koskaan.

vain ajan kysymys. Jos taas on kyse sopimuksen ulkopuolisesta maasta, Suomen viranomaisen sanalla on lähinnä symbolinen merkitys.

Silloin lapsen palauttamiseen vaikuttavat yhdistyksen kokemuksen

Lapsikaappaus: Alle 16-vuotias viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta

2017

Kaappaukset lisääntyvät Viime vuonna (2016) lapsia oli kaapattuina Suomesta enemmän kuin koskaan, yhteensä 50. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaappaustilanteessa eläviä perheitä on ollut kulloinkin 17−42. Samana aikana yhdistykseltä on haettu tukea 116:een jo toteutuneeseen kaappaukseen ja 236 kaappausuhkaan.

Yhdistyksen tuella kaappauksilta on vältytty. Lapsikaappaus on ollut Suomessa rikos vuodesta 2006, mikä herättää usein vanhemmat neuvottelemaan. Kertaakaan uhka ei ole johtanut kaappaukseen, kun yhdistys on ennättänyt sovittelemaan.

Johannalla (33) ja hänen 8- ja 12vuotiailla lapsillaan kaappausuhka on varjostanut valtaosaa lasten elämästä.

Isä halusi erotessa viedä lapset kotimaahansa Pohjois-Afrikkaan, mutta Johanna sai voimaan yksinhuoltajuu-

Lapsena Ruotsista Lähi-itään kaapatun Nora Sayyadin opinnäytetyön Finding Forgiveness kuvia.

Yllä: Ruotsista ostettu, kauan Nora Sayyadin isän mukana kulkenut.

Yllä, vasemmalla: Isä ja ja Noran veli Sami, kun Sayyadit vielä asuivat Ruotsissa.

Yllä, oikealla: Noran äiti ja isä.

Oikealla: Nora ja veljet kuvattuina kaappauksen aikana. Nora Sayyadin isä nyt.

2017

15

Tyypillistä tapausta ei enää ole Ennen yhdistykseen ottivat useimmin yhteyttä suomalaiset vanhemmat, joiden puoliso oli maahanmuuttaja. Nyt kaappausuhkaa ilmenee kaikentaustaisissa perheissä.

– Vanhemmat ovat molemmat suomalaisia, toinen on suomalainen ja toinen ulkomaalainen tai molemmat ovat maahanmuuttajia, Räisänen kertoo.

– Usein kiistakapula on kuitenkin lapsen kasvattaminen islamin uskontoon sekä Kiinan, Japanin, Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kaltaisissa kulttuureissa tyypillinen äitien ajatus, että eron jälkeen isän tulisi kadota lapsen elämästä, Räisänen kuvailee.

Nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä näkyy tiedusteluissa, mutta ei ainakaan vielä kaappaustilastoissa.

Lapset pelinappuloina Syyt siihen, miksi lapsi kaapataan, ovat erilaisia riippuen siitä, keneltä kysytään. Lapsensa menettänyt pitää kaappausta kiusantekona, kostona ja vieraannuttamisena. Kaappaaja vetoaa kasvatuseroihin: asuinmaahan jääminen tai toinen vanhempi on lapselle uhka.

Nora Sayyad (26) ei vieläkään tiedä varmasti, miksi isä aikanaan kaappasi hänet. Palestiinalaisen isän mukaan äiti oli aiemmin suostunut lasten kas16

Vasemmalla: – Aina ei ole vastauksia.

Voi kuitenkin sanoa: olen läsnä, ota minuun yhteyttä, on Maria Lahden viesti vanhemmille.

Victoria Lahti

den ja lähestymiskiellon.

– Jos isä tulee vastaan, huudatte apua ja juoksette jonkun aikuisen luokse, Johanna kertaa säännöllisesti koululaisilleen.

Johanna yllättyi erityisesti siitä, että isä ei pitänyt häntä sopivana kasvattajana, vaikka Johannakin on islaminuskoinen, oli jo ennen avioliittoa.

Yhdistyksen kautta äiti on löytänyt sekä lainopillista että henkistä tukea.

Yhdistyksen tuella kaappauksilta on vältytty.

vattamiseen Palestiinassa. Suomalaisäidin mielestä kasvuympäristö olisi ollut vaarallinen.

Kun Sayyad oli alle 2-vuotias, isä vei hänet ja veljet Zakarian ja Samin Lähi-itään kahdeksi vuodeksi. Nora käsittelee yhä kokemiaan pettymyksiä ja kaappauksen psyykkisiä seu-

rauksia, avuttomuuden tunnetta ja itseluottamuksen puutetta.

– Toivon, että lasten ei tarvitsisi olla vanhempiensa pelinappuloina, Sayyad sanoo.

Nora Sayyad on aikuisena käynyt tapaamassa isäänsä ja yrittää luoda siteitä häneen ja isän puolen sukuun ja kulttuuriin. Perheessä on rakennettu sovintoa ja Nora on toiveikas.

Vesan poika Lauri on nyt 11-vuotias. Vesa sai poikansa takaisin, kun Tunisian viranomaiset uhkasivat karkottaa paperittoman lapsen. Vesa kuuli myöhemmin, että poika oli lennolla syleillyt isän kuvaa, jonka oli saanut suurlähetystön edustajalta.

Vuodet ilman lasta koettelivat isää ja näkyvät pojassa aggressiivisuutena ja kehityksen viivästymisenä.

– Toivohan oli aina mukana. Usko lähti hiipumaan, muistelee Vesa.

”Mihis maahan sut on pöllitty?”

Kaapatut Lapset ry • perustettu 1997 • 3 työntekijää • 6+2 hallituksen jäsentä • 90 jäsentä ja 43 vapaaehtoista • Vertaistukea ja -toimintaa, neuvontaa, tuettuja lomia ja koulutusta • Toivon Talo, Helsingin Malmi • www.kaapatutlapset.fi Kaapatut Lapset ry toivoo: • Schengen-alueelle rekisteri kaappausuhan alaisista lapsista.

• kansainväliset lapsiasiat Suomessa yhdelle viranomaistaholle.

2017

Yhdistyksen näkökulmasta elämä näyttää toisinaan jopa koomiselta toivoa ruokkivalla tavalla. Maria Lahti kuuli vertaistapahtumassa varhaisteinien melskaavan uima-altaassa ja kaverille heitetyn kysymyksen.

– Mihis maahan sut on pöllitty?

– Ihan kuin olisivat puhuneet, että mennäänkö syömään pullaa, naurahtaa Lahti epäuskoisena.

Vesan, Laurin ja Johannan nimet on muutettu perheiden yksityisyyden suojelemiseksi. Tapaukset ovat Kaapatut Lapset ry:n vahvistamia.

Tilastot: Kaapatut Lapset ry (koottu oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön ja yhdistyksen omista tiedoista)

Johannes Wiehn / Kuva viime vuoden leikkipäivästä Kymenlaaksosta.

Syksyllä

arkaus, 10 −13 V lo k .

0 1 .

7 ä ry Kengiss Lapsen

Leikkipäivä 13.5. !

Lähde mukaan kaikille avoimiin tapahtumiin!! Katso tarkemmin: ensijaturvakotienliitto.fi/leikkipaivan-tapahtumat-yhdistyksissa/

6.5. klo 10−13 Pori, Väinölän koulu (Luodontie 1), Porin ensi- ja turvakoti ry 8.5. klo 17−19 Iisalmi, tori, Ylä-Savon ensi- ja turvakotiyhdistys ry 13.5. klo 10−12 Helsinki,

Tullinpuomin leikkipuisto (Mannerheimintie 81 A), Äimä ry ja Kaapatut lapset ry 13.5. klo 10−14 Hämeenlinna,

Aulangon ulkoilumaja, Kanta-Hämeen perhetyö ry

13.5. klo 10−14 Kauhajoki,

13.5. klo 10−13 Lappeenranta,

13.5. klo 14−17 Tampere,

koulukeskuksen piha, EteläPohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Juvakan kenttä, EteläKarjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry

13.5. klo 10−13 Kokkola,

13.5. klo 10−13 Mikkeli,

Kruunuvoudintalon pihapiiri (Kaarlelankatu 43), Kokkolan ensi- ja turvakoti ry

13.5. klo 10−14 Oulu,

Sukupolvien talo (Mutkakatu 38 b-c), Tampereen ensi- ja turvakoti ry 13.5 klo 10−13 Vaasa, Hoplop (Meijerinkatu 2−4), Vaasan ensi- ja turvakoti ry

13.5 klo 10−13 Lahti,

Perhetupa (Loviisankatu 14, katutaso), Lahden ensi- ja turvakoti ry

Mikkelipuisto, Viola ry Kisakenttä, Oulun ensi- ja turvakoti ry 13.5. klo 11−14 Raahe, toimintatalo Sinisiipi ja piha (Fellmaninpuistokatu 11), Raahen ensi- ja turvakoti ry 2017

20.5. klo 12−16 Kouvola,

Urheilupuisto ja sen ympäristö, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry

17

Porissa toimii taas turvakoti Turvakoti aloitti toimintansa Porissa neljän vuoden tauon jälkeen maaliskuun puolivälissä. Turvakoti avattiin samaan Tiilimäentien taloon, kuin missä se toimi aiemminkin.

P

Lue laa jempi ju Enskan tt verkkole u hdestä ensijatu rvak

orin ensi- ja turvakotiyhdistyksen tunnelma on ollut innostunut, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi sille täksi vuodeksi luvan ylläpitää turvakotia.

– On hienoa, että yhdistys voi taas tarjota turvakodin palveluita, sanoo turvakodin sosiaalityöntekijä Susanne Laatikainen-Koivuniemi.

otienliit to.fi/ enska

Ensimmäiset asiakkaat tulivat heti avajaisten jälkeen.

18

Oikealla: Asuinhuoneet on remontoitu turvakotia varten.

porukkaa osaavaksi ja auttamishaluiseksi. Työntekijöillä on psykiatrian, lastensuojelun, kehitysvammatyön ja vankeinhoidon työkokemusta. Kaikkien työ on sivunnut väkivaltatyötä jo aiemmin.

Turvakoti sijaitsee asuin- ja palvelutalo Porin Esikossa, Tiilimäentie 2, 28500 Pori. Päivystävä puhelinnumero on 044 760 5123 .

2017

kuvat: Porin ensi- ja turvakotiyhdistys

Turvakodin tilat on remontoitu Tiilimäentielle yhdistyksen palvelutalo Esikon kolmanteen kerrokseen.

Entisistä vuokra-asunnoista tehtiin tilat seitsemälle perheelle. Yksi perhepaikoista on esteetön.

Ensimmäisen kuukauden aikana turvakotiin on Porissa hakeutunut yhtä paljon lapsiperheitä kuin yksin tulevia aikuisia. Ensimmäiset avun tarvitsijat saapuivat heti toimiluvan saamista seuranneena päivänä.

Turvakodissa työskentelee sosiaalityöntekijä ja 6 turvakotiohjaajaa.

Laatikainen-Koivuniemi kuvaa työ-

Yllä: Olohuone ja leikkitila ovat asiakkaiden yhteiset.

Jä se ny hd ist yk se t

Jäsenyhdistykset toimivat Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Suomi 100 leikkii 13.5.

Vuosi on tuonut mukanaan mukavia asioita. Eeva − eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hanke jatkaa nyt STEAn Ak-avustuksella ja ostopalvelusopimuksella EKSOTEn kanssa. Eeva-työssä jatkavat vastaavana ohjaajana Sari Niiranen, ohjaajina Seija Hassan ja Mari Piira ja psykologina Tuija Vanhanen. Työ jatkuu mm. asiakastyön, vertaisryhmien ja vapaaehtoisten pitämän erokahvila Valopilkun muodossa.

Saimme myös rahoituksen nuoren palkkaamiseen Paikka auki -ohjelmassa, joten meillä on aloittanut maaliskuussa toimistoassistentti Mira Heiskanen. Päiväryhmä Pirpana ja Jussi-työ jatkavat entiseen malliin. Maaliskuussa muutimme myös uusiin tiloihin ihan Lappeenrannan keskustaan, uusi osoitteemme on Kirkkokatu 6. Vanha, ihana puutalo tuntuu jo nyt ihan omalta paikalta, johon on kaikkien helppo tulla.

Leikkipäivää vietämme teemalla ”Suomi 100 leikkii” Juvakan kentällä lauantaina 13.5.2017 klo 10−13. Tervetuloa perheet ja tervetuloa vapaaehtoiset mukaan toimintaan!

Liisa Kiukas,

toiminnanjohtaja

Kanta-Hämeen perhetyö ry 20-vuotisjuhlat alkavat Aulangolla Aloitamme yhdistyksen syntymäpäivien vieton 13.5. Leikkipäivä-tapahtumas-

sa Aulangon retkeilymajalla. Yhdessä muiden yhdistysten kanssa järjestettävä perheiden Leikkipäivä on täynnä iloa ja toimintaa. Päivä sopii kaikenikäisille. Voit tulla piipahtamaan, kun sinulle sopii, välillä klo 10−14. Kaikki ovat tervetulleita myös osallistumaan tapahtumapäivään vapaaehtoisina rastillemme. Ilmoittautumiset Sinille (sini.stolt@khperhetyo.fi).

Ero lapsiperheessä -työmuodossa suunnitellaan erilaista iltaa perheille. Tästä lisätietoa myöhemmin.

Voikukkia-kahvilat jatkuvat läpi vuoden. Voikukkia-vertaisvapaaehtoisten kouluttaminen on käynnissä. Voikukkia-kahviloista ja Ero lapsiperheessä -tapahtumasta saat lisätietoa Paulalta (paula.arbelin@khperhetyo.fi).

Liiton koordinoima Vankilan porteilla -hanke on alkamassa yhdistyksessämme. Kesän kynnyksellä meillä pitäisi olla tietoa muistakin ajankohtaisista hankehauistamme, kuten lasten kanssa tehtävästä väkivaltatyöstä.

Turvakotiasioiden äärellä jännitämme elokuusta joulukuuhun. Pitäkää peukut pystyssä, että Kanta-Hämeeseen saadaan oma turvakoti.

Ollaan yhteyksissä, terveisin Sini Stolt

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Mukana 20.5. Kympin nainen -tapahtumassa Olemme hakeneet rahoitusta STEA:n Suomi 100 -avustusohjelmasta sekä eroauttamiseen että yhdessä muiden alueen yhdistysten kanssa maakun2017

nallisen järjestötoiminnan koordinointiin. Ilmoittauduimme myös kumppaniksi liiton hakemaan Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu -hankkeeseen.

Olemme saaneet uuden mielenkiintoisen yhteistyökumppanin, Strömforsin Ruukissa sijaitsevan Pin-up Garagen (Fb Pin-Up Garage, pinupgarrage.fi) tukemaan toimintaamme. Yritys lahjoittaa jokaisesta myymästään Garage girl club Exclusive -puolenvuoden jäsenyydestä kymmenen euroa yhdistyksen toimintaan.

Kiitos ihanalle ja luovalle yrittäjänaiselle Heidi Niemelle!

Olemme mukana lauantaina 20.5.

Kympin nainen -tapahtumassa Kouvolan Urheilupuistossa. Tapahtuman teema on Kohti turvallista lapsuutta 2017 ja hyväntekeväisyyskohteena Väkivaltatyön Palvelukeskus Pysäkki.

Tapahtuman yhteydessä järjestämme perinteisen Leikkipäivä -tapahtuman, jonka vetonaulana on liikennerata.

Lastensuojelun Kesäpäivillä Kotkassa yhdistys esittelee omaa toimintaansa ja yhdessä liiton ja alueen muiden toimijoiden kanssa toimintamalleja, joilla tuetaan yhteistyövanhemmuutta.

Toimitila-asiat ja tulevat remontit ovat työllistäneet ja luoneet hieman myös epävarmuuden ilmapiiriä meidän työntekijöiden keskuudessa. Vanhoista tiloista ollaan luopumassa ja uusia etsitään. Uskotaan kuitenkin, että uudistumisessa on aina mahdollisuus.

Tiina Palviainen, toiminnanjohtaja 19

Jä se ny hd ist yk se t Lyömätön Linja Espoossa ry Vastaamme kesälläkin Kevät on jo täällä ja lähtölaskenta juhannukseen on alkanut. Kevät on aina tuonut Linjoille hyvän tekemisen tuoksun. Työntekijät viihtyvät Linjoilla ja heidän puheista voi kuulla, että työ on palkitsevaa ja hyvin mielenkiintoista.

Lyömätön tie -Väkivallan katkaisuohjelmanÒ prosessikoulutus tarjotaan väkivaltatyötä tekeville ammattilaisille kevään ja syksyn aikana.

Katkaisuohjelman vaikuttavuuden arviointi jatkuu yhteistyössä Turun yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa.

Vapaaehtoistoiminta Kaverin Linja kehittyy kovalla vauhdilla. Syksyllä järjestetään toiminnastamme kiinnostuneille miehille 4. vapaaehtoiskoulutus.

Isi tuli! -ryhmämallin toteuttaminen kantaväestön miesten kanssa on ollut hyvin antoisa. Ryhmäohjelman päätavoitteena on edistää vastuullista isyyttä ja kumppanuutta sekä ehkäistä lähisuhde- ja perheväkivaltaa.

Miehen Linjassa sovelletaan Isi tuli!

-ryhmämallia maahan muuttaneille isille. Dusti-ryhmämalliaÒ jatketaan ja tarjotaan kevään ja syksyn aikana sekä afganistanilaisille että irakilaisille miehille yhteistyössä Espoon maahanmuuttajapalveluiden kanssa.

Vuosien varrella yhdistyksen toiminta on kehittynyt kokonaisuudeksi, joka perustuu sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyyteen. Lyömätön Linja Keravalla -hanke on esimerkki jatkuvasta kehittämistyöstä.

Ystävällinen ”linjamiehen” ääni vastaa tarvittaessa puhelimeen myös kesälomien aikana.

denvaihteessa henkilökunnan ja hallinnon muistamisiin tarkoitetuista varoista yhdistykselle 10.000 euroa.

Se käytetään doulatoiminnan tukemiseen, lasten virkistykseen sekä erilaiseen vapaaehtoistyöhön.

Järjestämme varoilla myös Oulussa Kisakentällä Leikkipäivän 13.5. klo 10−14 yhteistyössä naapurimme Oulun Seudun Mäntykoti ry:n kanssa.

Vanhukset opettavat perinneleikkejä: ruutuhyppelyä, puujaloilla kävelyä, käpylehmien tekemistä, saippuakuplien puhaltamista ja hevosenkengän heittoa. Makkaran mutustelun lomassa opetellaan kyykän heittoa ja tavataan Karvakaverien eläinvieraita.

Viime vuoden osallistujat sanoivat, ettei tekemisen tarvitse olla ”hienoa ja monimutkaista”, vaan perinneleikit ja aikuisten ja lasten yhdessäolo ovat parasta. Aikuiset pääsevät kokeilemaan lasten leikkejä. Viime vuonna osallistujia oli noin 600 ja tänä vuonna odotamme uutta ennätystä.

Oulun Zonta-kerhot luovuttivat yhdistykselle joulukonserttinsa tuotosta 4 500 euroa. Lahjoitus käytetään työhön väkivaltaa kokeneiden naisten keskuudessa ja sillä autetaan myös naisia, jotka ovat huolestuneita omasta väkivaltaisuudestaan.

Syksymmällä mennään sirkukseen, kotieläinpuistoon ja elokuviin.

Tämän mahdollistaa TRADEKAn liiton kautta jäsenyhdistyksille myöntämä 1500 euron avustus. Myös Oulun Lääketieteellisen Killan aktivistit keräsivät poikakalenterilla yli 2400 euroa ja Oulun Teekkarit 1100 euroa yhdistyksen käyttöön.

Timo Peltovuori

Kostas Tassopoulos

toiminnanjohtaja

vastaava väkivaltatyön asiantuntija

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Oulun ensi- ja turvakoti ry Suositut perinneleikit jälleen 13.5.

Oulun Osuuspankki ja Oulun OPKiinteistökeskus Oy lahjoittivat vuo20

Nopeaa apua väkivaltaan Yhdistyksen väkivaltatyön avopalvelut täydentyivät keväällä, kun yhdistys palkkasi väkivaltatyön tiimiin yhden 2017

kokopäivätoimisen avokriisityöntekijän. Avotyötä tehdään nyt kokonaisvaltaisesti väkivallan kohteeksi joutuneiden, väkivaltaa kokeneiden lasten ja väkivallantekijöiden kanssa.

Toiminta perustuu ajanvaraukseen, vastaanottoaikoja on saatavilla nopeasti ja joustavasti myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Ajan voi varata avokriisityöntekijälle puh. 044 716 4219, lapsityöntekijälle puh. 040 569 4407 ja Jussi-työntekijälle puh. 040 707 9483. Ensimmäiset vastaanottokerrat ovat asiakkaille maksuttomia.

Uusi päiväryhmä aloittaa jälleen syyskuun alussa. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmalle ja alle 3-vuotiaille lapsille, toiminnan tavoite on tarjota vanhemmuutta tukevaa vertaisryhmätoimintaa ja ammatillista ohjausta lapsiperheen arjessa. Ryhmästä voi kysyä avopalveluohjaajilta p. 040 530 4814 ja 0400 414 960.

Valma-yhteisökuntoutuksessa työskennellään tauotta myös kesän aikana.

Kuntoutus on ammatilliseen ohjaukseen, yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvaa perhetyötä. Vapaista paikoista voi tiedustella yhteisökuntoutusohjaajalta p. 040 505 4814.

Jalkautuva naistyö -hankkeen viimeinen vuosi on meneillään ja tulossa on paljon mielenkiintoisia tapahtumia Porissa ja lähikunnissa! Seuraa yhdistyksen Facebook-sivuilta tapahtumainfoa ja tule mukaan tapahtumien keskipisteeseen!

Arja Saarinen

toiminnanjohtaja

Raahen ensi- ja turvakoti ry 30-vuotisjuhlia pitkin vuotta Raahen ensi- ja turvakoti ry täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoteen sisältyy monenlaista toimintaa, johon asiakkaat, jäsenet, yhteistyötahot, vapaaehtoiset, johtokunnan jäsenet, työntekijät ja erityisesti ne, jotka eivät vielä tunne yhdistystä, voivat osallis-

Jä se ny hd ist yk se t tua. Yhdistys kiittää kaikkia, joiden apu, tuki ja talkoohenki mahdollistavat tapahtumien järjestämisen.

Kevään ja kesän aikana tavoitteemme on olla esillä erilaisissa tapahtumissa, messuilla ja tiedotuskanavissa.

Haluamme tiedottaa toiminnasta ja olla vuorovaikutuksessa yhteistyötahojen ja palveluita tarvitsevien kanssa tavalla, joka on helposti lähestyttävä.

Lapsiperheet ovat tervetulleita viettämään Leikkipäivää 13.5. Toimintatalo Sinisiipeen ja sen pihaan. Luvassa on monenlaista puuhastelua, leikkejä, tarjoilua ja esiintyjiä.

Kesäkuun alussa vietämme perinteistä työntekijöiden, vapaaehtoisten ja johtokunnan jäsenten Kesäkauden avausta. Tuolloin luvassa on grillausta, yhdessäoloa ja kuulumisten vaihtoa Kuluvan vuoden aikana keskitytään avopalveluiden kehittämiseen.

Eroneuvon ja eroauttamisen matalankynnyksen palveluja pyritään juurruttamaan alueelle ja niistä toivotaan tulevan osa alueellista toimintaa. Avokriisityöhön panostetaan myös enemmän ja vertaistuki- sekä tukihenkilötoimintaan kanavoidaan enemmän resursseja. Tapaamispaikkatoiminnan kehittäminen jatkuu.

Minna Jansson

ohjaaja

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Väkivaltatyötä vähän toisin Tampereella on pitänyt kiirettä koko kevään. Kaikissa yksiköissä on ollut paljon asiakkaita ja paljon kysyntää.

Yhdistys aloitti viime vuoden puolella väkivaltatyön kehittämishankkeen ja nyt keväällä hankkeeseen saatiin niin vahvaa osaamista kuin vauhtiakin, kun turvakodin ohjaaja Visa Korhonen vie hanketta täysipäiväisesti eteenpäin.

Tavoitteemme on miettiä perheja lähisuhdeväkivallan palveluita

hieman toisin: kytkemme omia palveluita paremmin yhteen, vältämme jakoa tekijään, kokijaan ja lapsiin ja lähdemme perheen tarpeista ja tilanteesta. Hanke on luonnollisesti paljon tätä laajempi, mutta palstamillimetrit eivät riitä kertomaan kaikkea. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä joko minuun tai Visaan.

Kesän aikana aiomme levätä ja kerätä voimia. Jokainen työntekijä voi enemmän kuin hyvillä mielillä rentoutua. Syksyn haasteet ovat syksyn murheita, nyt iloitsemme hyvin tehdystä työstä ja nautimme (toivottavasti) kesän lämmöstä ja auringosta.

toteutettu yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakodin ja Oulun Seudun Mäntykodin kanssa. Hankkeesta valmistuu lisää materiaalia syksyn aikana. Vanhustyön turvaopas on jo nyt nähtävissä hankkeen kotisivuilla. Lisää www. suvantory.fi, www.juurihanke.fi ja Facebookista.

Väkivallan vastainen työ turvallisen vanhuuden puolesta jatkuu. Lämpimästi sisarjärjestöjä, jäseniä, vapaaehtoistyöntekijöitä ja työntekijöitä lähes 14 yhteisestä vuodesta kiittäen.

Leena Serpola-Kaivo-oja

toiminnanjohtaja

Maria Länsiö

toiminnanjohtaja

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Työmenetelmät kansainvälisesti esiin Uutena puheenjohtajanamme vuoden alussa aloitti kansanedustaja Katja Taimela ja varapuheenjohtajana Olli Lehtonen. Uudet lempeät kevättuulet jatkavat puhaltamistaan: toukokuun alussa uutena Suvannon toiminnanjohtajana aloittaa YTM Satu Taiveaho.

Suvanto on jo 10 vuotta koordinoinut Suomessa kansainvälistä World Elder Abuse Awareness Day -kampanjapäivää, joka Suomessa tunnetaan nimellä Kätketyt äänet. Päivää vietetään vuosittain kesäkuun 15. päivä ympäri maailmaa. Tänä vuonna pohdimme Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla, kuinka teknologisilla ratkaisuilla voidaan edistää turvallisuutta ja ehkäistä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa.

Kesäkuussa ikääntyneiden lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön työmenetelmiä juurruttavan Juurihankeen tuloksia esitellään Jyväskylässä kansainvälisessä konferenssissa ”Interpersonal Violence Interventions”. Viisivuotinen Juuri-hanke on

2017

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Äimä ei nuku kesälläkään Äimä ry ei malttaisi lomailla kesälläkään, sillä avun tarve ei katso vuodenaikaa. Siksi moni Äimän vertaistukiryhmistä ympäri Suomea kokoontuu vielä kesäkuussakin, silloin tosin usein saunomisen tai piknikin merkeissä. Avoimiin ryhmiin saa tulla uutena mukaan vaikka kauden viimeisellä kerralla.

Syksyllä ryhmät alkavat uudelleen elo-syyskuussa. Uutena vertaisryhmäpaikkakuntana on mukaan tulossa ainakin Jyväskylä, ja muualtakin Suomesta on löydetty uusia mukavia ja innokkaita vertaisäitiehdokkaita. Äimä kasvaa ja on jo aidosti valtakunnallinen. Vertaistukiryhmiä oli kuluneella kevätkaudella kaksitoista, ne ovat Äimän lippulaiva. Joissakin ryhmissä on niin paljon osallistujia, että ryhmiä tulisi paikkakunnalla olla kaksi. Äimällä on myös ryhmä- ja yksilöchateja, joihin voi tulla mukaan joka puolelta Suomea. Chateja pidetään kuukausittain. Kevätkauden viimeinen ryhmächat on 13.6. Nykyisin Äimän ryhmächatit järjestetään Väestöliiton Perheaikaa.fi:ssä. Yksilöchatit ovat tutusti Nettiturvakodissa.

21

Jä se ny hd ist yk se t Heinäkuussa Äimän toimiston väki vetäytyy ansaitulle lomalle. Äimän vertaistukipuhelin 040 746 7424 on perinteisesti vastannut läpi koko kesän, ja samaa taikatemppua yritetään nytkin. Puhelin vastaa kaksi kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Viikonpäivä ja aika vaihtelevat. Päivystysajat selviävät www.aima.fi.

www.nollalinja.fi

OLET TÄSSÄ

Leena Honkavaara

vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori

Lisää verkossa & somessa!

Enskan verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska

Blogit ensijaturvakotienliitto.fi/blogi

• tapahtumat • ilmoittautuminen työkokouksiin • Apua sinulle -tarinat • uutiskirje Hyrrän tilaus

NOLLALINJA LÄHISUHDEVÄKIVALLALLE JA NAISIIN KOHDISTUVALLE VÄKIVALLALLE

080 005 005

SOITA MAKSUTTA. SAAT APUA.

las ta.

Au tamme jok a vuo si yli 40 00 Tue ensi- ja turvakotien ja monimuotoisten avopalveluittemme työtä.

ensijaturvakotienliitto.fi

Seuraa ja pysy mukana keskustelussa:

ensijaturvakotienliitto.fi/ tule-mukaan/tue-toimintaamme tai suoraan

Ensi- ja turvakotien liitto ensi_turvakodit @Ensi_turvakodit

Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815

22

2017

Yh te ys ti ed ot

Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taipaleentie 3 B 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190 www.lahdenensijaturvakoti.fi

Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 044 336 0056 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikoti.fi

Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi

Ensi- ja turvakotien liitto • Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Perheidenpaikka ry Sänkinotkonkatu 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs.

00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs, 00260 Helsinki Käynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. p. 09 726 2422 www.suvantory.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Neuvokeskus Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.) neuvokeskus.fi apuaeroon.fi

2017

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi

23

BM9 1

Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä

— TAVOITTEENA TURVALLISUUS VÄKIVALTAFOORUMI 30.–31. 8. 2017 LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI, LAHTI Foorumi haastaa osallistujien ajattelua ja asenteita. Tarjoaa tietoja ja taitoja väkivaltatyöhön. Innostaa yhteistyöhön uudistuvassa toimintaympäristössä. Pureutuu henkisen väkivallan kokemusmaailmaan.

Ilmoittautuminen 7.8.2017 mennessä Katso tarkemmin ja ilmoittaudu: ensijaturvakotienliitto.fi/vakivaltafoorumi