Enska 2/2018

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2/ 2 0 1 8

, t, vauva Pä i h t e e m u u s vanhem aari -semin .8.

28.–29 ni in #pidäki

Hyvästä kohtelusta tulee tsemppi

MUKANa lii te

12 000 ihmistä sai apua liiton jäsenyhdistyksistä

P idä k iinni®

-hoitojärj

estelmästä

Kalevala Koru

11

Johannes Wiehn

Sanna

12

10

Sisältö 4

Hyvästä kohtelusta tulee tsemppi

7

Yli puolella päihteistä kuntoutuvista vanhemmista huonoja kokemuksia

Oulun ensi- ja turvakoti ry:n va kasvohoitoja en paaehtoinen, sikodin asiakkai lle tekevä Maa rit Halttu luki jo edeltä En skan 2/18. ”Ehdottomasti juttu somelähet tiläistä kiinnost Tuli heti tunne, i eniten. että tässä olisi its el le nikin kanava, m olla vapaaehtoi illä voisin sena auttamas sa ja jakamassa tietoa.

Loistava idea.”

s. 14

Aiheeton epäily ja vähättely loukkaavat apua hakiessa.

Pidä kiinni -yksiköiden äidit ja isät vastasivat kyselyyn

8

Maaritia kiinnosti

Neljä uutta turvakotia auki Tampereelle, Espooseen, Seinäjoelle ja Hämeenlinnaan avataan uudet turvakodit

10 11 12

Lyhyet

Sanna harjoittelee kotona asumista

Kahvitauko Leikkipäivä Leppävirralla 12.5.

Minun viikkoni kuntoutuksen loppuessa

14 16

Somelähettiläät:

18 19 22 23

In memoriam

”Pääsen vaikuttamaan”

Apua hakeneita ennätysmäärä

Yli 12 000 ihmistä sai apua liiton jäsenyhdistyksistä Markku Lehtinen

Jäsenyhdistykset toimivat Kirjanmerkki YHTEYSTIEDOT

Nina Dodd

Pä äk ir jo it us

2/2018 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 36. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren, Katariina Suomu ja Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Suvi Elo

Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 1/2018 aineisto 20.1., ilmestyy viikolla 9 2/2018 aineisto 5.4., ilmestyy viikolla 19 3/2018 aineisto 24.8., ilmestyy viikolla 39 4/2018 aineisto 26.10., ilmestyy viikolla 48

Köyhyys ja osattomuus vauraan Suomen häpeäpilkku

J

oka 10. lapsi Suomessa elää köyhässä perheessä. Se on ehdottomasti liikaa. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista verkostoa EAPN-Finiä perustettaessa 1994 köyhyysaste oli 8 prosenttia.

Se koettiin kansallisena häpeänä vauraassa hyvinvointivaltiossa.

Nyt köyhyysaste on yli 12 ja myös sosiaalinen nousu on pysähtynyt.

Vauras Suomi epäonnistuu köyhyyden ehkäisemisessä, vähentämisessä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaamisessa.

Lapsiasiavaltuutetun vuosiraportti 2018 Köyhyydellä ei leikitä on tärkeä.

Lapsille köyhyys on rahan puutteen lisäksi ennen kaikkea osattomuutta: ei ole varaa kunnon vaatteisiin tai opiskelun vaatimiin kirjoihin, luokkaretkeen tai harrastukseen. Pahimmillaan köyhyys johtaa syrjimiseen ja porukasta sulkemiseen.

Hallitus päätti kehysriihessä korottaa kaikkein heikoimmin toimeentulevien vähimmäisetuuksia, sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa 80 euroa ja antaa pienituloisille opintokustannuksiin 46 euroa oppimateriaalilisää. Tämä on hyvä alku. Perusturvaetuuksien indeksijäädytykset pysyvät, joten etuudet jäävät entisestään jälkeen ansiotuloista.

Eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen jää jälleen seuraavalle hallitukselle. Iso kiitos hallitukselle siitä, että se aloittaa lapsistrategian valmistelut seuraavaa hallitusta varten Lähes 70 000 lasta elää perheissä, joissa ainakin toisella vanhemmalla on päihdeongelma. Nämäkin ongelmat ovat usein ylisukupolvisia. Ensi- ja turvakotien liitto on 20 vuotta kuntouttanut vakavasti päihdeongelmaisia odottavia tai juuri synnyttäneitä äitejä, vauvoja ja isiä. Tulokset ovat erittäin hyviä: 2/3 riittävän pitkässä kuntoutuksessa olleista kuntoutuu vauvansa huoltajaksi. Haluamme tämän menestystarinan jatkuvan uudessaa sotessa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä, sen sisällöstä, tuloksista ja jatkon haasteista löydät tietoa lehden välissä olevasta liitteestä.

Lämmin kiitos hoitojärjestelmässä pioneerityötä tehneille työntekijöille sekä kansanedustajille, jotka ovat puolustaneet äitien oikeutta vapaaehtoiseen kuntoutukseen!

Riitta Särkelä

pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto ry

Teksti Essi Lehtinen Kuvat Suvi Elo

Hyvästä kohtelusta tulee tsemppi Ongelmissa oleva ihminen haluaisi tulla kohdelluksi niin kuin muutkin. Aiheeton epäily ja vähättely loukkaavat, varsinkin apua hakiessa.

Paula muistaa tarkkaan, mitä hänelle vauvan odotusaikana sanottiin – ja mitä siitä seurasi.

P

aulalla oli yläasteella paha olla. Kotona piti olla kiltti ja reipas. Itkeä ei voinut. Murrosikäinen keräsi tunteita sisälleen ja kun paine kasvoi liikaa, purkaus oli raivokas. Isosiskon murrosikä oli sujunut rauhallisesti ja vanhemmat pitivät Paulaa aivan käsittämättömänä.

Vähän vanhempi kaveri joi alkoholia. Paula haki helpotusta oloonsa ja kokeili. Alkoholi vaihtui kannabikseen. Vanhemmat eivät osanneet epäillä aineiden käyttöä. Paula kävi lukiota ja tutustui Subutexiin ja amfetamiiniin.

– Amfetamiini oli mun juttu. Siitä tuli hyvä ja pirteä olo, olin tosi itsevarma.

Ylioppilaskirjoitukset sujuivat hyvin, vaikka Paula osallistui niihin aineissa. Sitten tulivat välivuosi, työt ja poikaystävä. Nuoret käyttivät Subutexia yhdessä. Vauva sai alkunsa vankilan perhetapaamisessa.

4

”Jostain syystä ajattelin, etten ole samanlainen kuin muut, jotka käyttävä aineita.”

Arvostus ja avoimuus Ammattiauttajat ovat suhtautuneet Paulaan voittopuolisesti hyvin. Rohkaiseva alku oli neuvolan asiallinen suhtautuminen, kun Paula ensimmäisen raskauden aikana soitti ja kertoi tilanteensa.

– Hyvästä kohtelusta tulee itsellekin tsemppi: minäkin olen arvokas ja nyt minä kyllä näytän kaikille, että pystyn tähän.

Arvostava kohtelu auttoi olemaan avoin ja kertomaan asioista rehellisesti.

– Me olimme toivoneet vauvaa, mutta emme varmaan oikein tajun2018

neet, mitä vauva tarkoittaa. Käytimme molemmat päihteitä, mieskin, vaikka oli vankilassa.

Paula sanoo olettaneensa, että saa lapsen ja lähtee sen kanssa kotiin.

Päihdeklinikalla oli totuus vastassa.

– En tajunnut, että koska minulla on päihdeongelma, en saisi vauvaa kotiin. Elin jossain omassa haaveessani. Olin oikeasti yllättynyt, kun Addiktioklinikalla sanottiin, että jollen mene Pidä kiinni -ensikotiin, en saa pitää vauvaa.

– Jostain syystä ajattelin, etten ole samanlainen kuin muut, jotka käyttävä aineita, Paula hymähtää.

Kohtaaminen Paula pääsi Pidä kiinni -ensikotiin raskauden puolivälissä. Alku ei ollut hyvä.

Paula salaili Subutexin käyttöä ja huijasi huumeseuloissa. Kun virtsassa sai Viereisellä sivulla: – Raittius on hyvä, ei vain lasten takia, vaan oman itsenikin takia, miettii Paula. Sylissä tuhisee muutaman viikon ikäinen poikavauva. Esikoinen on tarhassa.

2018

5

Yllä: – Jos voisin sanoa jotain itselleni niihin aikoihin, kun olin raskaana, sanoisin, että mene vain Pidä kiinni -ensikotiin. Se ei tule olemaan helppoa, mutta se on sen arvoista.

näkyä korvaushoidon aineita, annosta pystyi suurentamaan salaa. Vauvan isä oli muutaman kuukauden kuntoutuksessa, lähti ja yritti uudelleen.

Kun Paulan käyttö selvisi ensikodin työntekijöille, he halusivat Paulan itse tunnustavan tilanteen ja ottavan vastuun. He eivät huutaneet, eivätkä dramatisoineet tilannetta.

– Oma työtekijäni puhui samaa asiaa kerta toisensa jälkeen: Niin kauan kuin otat apua vastaan, sun vauvaa ei viedä sinulta.

Ehtona oli katkaisuhoitoon meno.

Jos se onnistuisi, Paula voisi synnytyksen jälkeen palata vauvan kanssa ensikotiin.

– Hän toisti sitä niin monta kertaa, että hyväksyin sen ja kerroin, mitä olin tehnyt. Nyt tiedän, että raja tulee tietysti jossain vaiheessa vastaan.

Silloin viesti oli kuitenkin tärkeä. Pau6

”Epäily saa salailemaan asioita.” la saisi vielä mahdollisuuden pitää lapsen, jonka synnytystä odotti.

– Ehkä he näkivät minussa kuitenkin potentiaalia. Menin katkolle, enkä ole sen jälkeen käyttänyt mitään.

Ongelmista suurin Kaikkein kovimpia ihmisten asenteet ovat päihdeongelmaisia vauvaa odottavia naisia kohtaan. Siihen on syynsä, sillä odottavan äidin pitäisi suojella kehittyvää vauvaa. Jos nainen kuitenkin on koukussa päihteisiin ja tulee raskaaksi, torjunta tekee avun hakemisesta entistä vaikeampaa.

Paula muistaa tarkkaan, miten esikoisen ultraäänitutkimuksessa ras2018

kausaikana hoitaja ryyditti tutkimusta epäilemällä, ”saatko vauvaa itsellesi ollenkaan” ja ”saa nähdä saadaanko vauva hyvinvoivana ulos”. Lähtökohtainen epäily saa salailemaan asioita.

– Sitä menee puolustuskannalle ja alkaa salailla. Mieleen tulee, että jos nuo jo nyt ajattelevat minusta pahasti, mitä tapahtuukaan, jos olen vielä rehellinen?

Synnytyssalissa, kun supistukset yllättäen loppuivat, Paulalta ensin kysyttiin ”oletko ottanut jotain omia lääkkeitä täällä”.

Vauva on kuitenkin usein juuri se syy, joka saa äidin ponnistelemaan irti päihteistä. Paulalle ratkaiseva hetki tuli esikoisen syntymän jälkeen. Paula oli ollut katkolla ja saanut vauvan.

Mies tuli huumeet kädessään Paulan luo ja kysyi, otetaanko tästä? Paulalla oli vauva sylissään ja hän sanoi, ettei oteta. ”Laita ne lavuaarista alas.”

Paulan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

Yli puolella päihteistä kuntoutuvista vanhemmista huonoja kokemuksia Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että päihdeongelmaiset ihmiset tulevat helposti leimatuiksi ja että monilla heistä on kokemuksia huonosta kohtelusta myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Päihdeongelmaiset naiset ja varsinkin äidit saavat erityisen helposti vahvan negatiivisen leiman.

E

nsi- ja turvakotien liitto kysyi helmi-maaliskuussa päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuneilta vanhemmilta heidän kokemuksistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa raskauden aikana ja vauvan synnyttyä. Kysymykset koskivat nimenomaan mahdollista huonoa kohtelua: kuinka yleisiä huonot kokemukset ovat, missä ne tapahtuvat ja mitä tällaiset kohtaamiset pitävät sisällään?

Kyselyyn vastasi 40 Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ensikotien ja avopalveluyksiköiden asiakasta. Suurin osa heistä (85 %) oli äitejä, loput isiä.

Vastaaminen oli vapaaehtoista ja nimetöntä. Omasta toiveestaan asiakas sai työntekijän avukseen lomakkeen täyttöön. Kyselyn suunnitteli ja toteutti VTT Anna Leppo yhteistyössä Ensija turvakotien liiton kanssa.

Vasemmalla: Kertoisitko hänelle, miten asiat oikeasti ovat? Mallina Pidä kiinni -avopalveluyksikön työntekijä Sari Lehto.

raskausaikana hoitavilla äitiyspoliklinikoilta (ns. HAL-poliklinikka).

Huonoa kohtelua osakseen saaneista vanhemmista neljännes oli kokenut huonoa kohtelua vain kertaalleen, muut useita kertoja. Huono kohtelu tarkoitti esimerkiksi töykeyttä, vähättelyä ja leimaamista; epäasiallisesti ilmaistuja ja aiheettomia epäilyjä tai syytöksiä päihteiden käytön jatkumisesta tai huonosta vanhemmuudesta; epäasiallisia kirjaamiskäytäntöjä ja avoimuuden ja läpinäkyvyyden puutetta. ”Lapsen syntymän jälkeen meitä ei meinattu päästää lähtemään ensikotiin, epäiltiin että avovaimoni oli synnytyksessä päihtynyt. Tapa, jolla asiasta sanottiin, oli epäasiallinen, eikä otettu huomioon sitä, että kyseessä voi olla erehdys, niin kuin olikin.”

Vähättelyä ja leimaamista Vastaajista selvästi yli puolet (63 %) kokee saaneensa huonoa kohtelua sosiaali- ja terveyspalveluissa raskauden aikana tai sen jälkeen. Yleisimmin negatiivia kokemuksia oli synnytyssairaaloista, seuraavaksi yleisimmin terveyskeskuspäivystyksistä, lastensuojelusta, opioidikorvaushoitopoliklinikoilta ja päihteiden riskikäyttäjiä

Isän kokemus synnytyssairaalasta

”Menin päivystykseen akuutin selkään kohdistuneen tapaturman takia. En pyytänyt mitään lääkkeitä mutta hän heti ilmoitti etten voi saada päihdyttäviä lääkkeitä. Hän puhui töykeästi ja rivien 2018

7

On ensiarvoisen tärkeää, että raskauden kulkua voidaan seurata. välistä arvosteli myös äitiyttäni. Lopuksi hän kertoi että on soittanut tiimin arvioimaan voinko lähteä kotiin lapseni kanssa. Perustelu tälle oli minun taustani. Onneksi oli kotipalveluntyöntekijä mukana, joka puolusti minua.” Äidin kokemus terveyskeskuspäivityksessä

Huonoksi koetulla kohtelulla on erittäin ikäviä seurannaisvaikutuksia.

Huonoa kohtelua raportoineista • 75 % oli samaa mieltä väittämästä ”Mieleni ei tee mennä uudestaan samaan paikkaan”.

• 43 % oli samaa mieltä väittämästä ”Huonon kohtelun jälkeen minun on vaikea luottaa työntekijöihin”.

• 32 % oli samaa mieltä väittämästä ”Huonon kohtelun jälkeen on vaikeaa tai pelottavaa hakea apua”.

• 32 % oli samaa mieltä väittämästä ”Huonon kohtelun jälkeen on vaikea kertoa työntekijälle omista asioista”.

On ensiarvoisen tärkeää, että päihteiden riskikäyttäjät käyttävät raskausaikana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joissa raskauden kulkua voidaan seurata ja he voivat saada apua ja tukea terveyspulmiin tai muihin ongelmiin. Kaikenlainen huono kohtelu voi pahimmillaan karkottaa vanhemmat palveluiden piiristä tai vähintäänkin synnyttää pelkoa ja epäluottamusta ammattilaisia kohtaan.

Anna Leppo

8

Neljä uutta turvakotia auki Kevään aikana Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä aukeaa neljä uutta turvakotia. Seinäjoella, Espoossa ja Tampereella on jo 23 uutta perhepaikkaa, Hämeenlinna saa 7 perhepaikkaa juhannusviikolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myönsi yhdistyksille rahoituksen turvakotien ylläpitämiseen. teksti Laura Kouri ja Essi Lehtinen

T

HL:n tilastojen mukaan turvakodeista ohjattiin 1089 yhteydenottajaa tilanpuutteen vuoksi toiseen turvakotiin vuonna 2016. Erityisen ruuhkaisia turvakodit ovat olleet Uudellamaalla. Pelkästään Pääkaupungin turvakoti ry:n kahdesta turvakodista jouduttiin viime vuonna käännyttämään 412 asiakasta.

– Näyttää siltä, että turvakodit ovat tulleet todella tarpeeseen, sanoo Ensija turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.

Uusiin turvakoteihin on esteetön kulku ja kaikissa on ainakin yksi esteetön huone. Tiloja on remontoitu esimerkiksi lastensuojelulaitoksilta ja hotelleilta vapautuneisiin tiloihin.

Aivan Tampereen keskustaan Tampereen ensi- ja turvakoti ry avasi toisen turvakotinsa aivan Tampereen keskustaan Hämeenkadulle maaliskuun alussa. Perhepaikkoja on 9.

Hämeenkadun turvakoti toimii Omenahotellilta vapautuneessa alimmassa kerroksesta, muissa kerroksis2018

sa on edelleen hotelli. Oletus siitä, että keskustan turvakotiin hakeutuisi enemmän yksin tulevia asiakkaita kuin lapsiperheitä, on aikakin toistaiseksi osoittautunut virheelliseksi.

Sekä Hämeenkadulla että yhdistyksen toisessa turvakodissa Petsamossa on paljon lapsiperheitä.

Hämeenkadun keskeinen sijainti tuo vastaavan sosiaalityöntekijän Irina Remeksen mukaan nyt asiakkaita myös muualta Suomesta, Keski-Suomesta ja toistaiseksi myös Hämeenlinnasta.

Remestä on ilahduttanut tapa, jolla asiakkaat suoraan ja välittömästi kiittävät turvakotia.

– Ihmiset sanovat, että teemme tärkeää työtä, Remes kertoo.

Pellas helpottaa Uudenmaan ruuhkaista tilannetta Turvakoti Pellas Espoon järvenperässä avautui huhtikuun alussa. Se on ollut ensimmäiset viikot täynnä asiakkaita.

Turvakotia ylläpitävälle Pääkaupungin turvakoti ry:lle Pellas on kolmas pää-

kuva Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

kaupunkiseudulla toimiva väkivallan kriisiapua tarjoava yksikkö. Paikkoja on 7 perheelle.

Turvakoti Pellaksen tiloissa toimi aiemmin lastenkoti ja siksi ne sopivat erityisen hyvin lapsiperheille. Tilaa leikkiä on paljon, ulkona on leikkivälineitä ja kuraeteiset helpottavat arkea.

– Perheet ovat tulleet enimmäkseen pienten lasten kanssa, kertoo Asta Närhi, turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä.

Muuten asiakkaina on ollut monenlaisia ihmisiä, myös iäkkäämpiä senioreita.

turvakoti on omalla paikkakunnalla.

– Nyt turvakotiin hakeutuminen on realistisempi vaihtoehto.

Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n ylläpitämässä turvakodissa on paikat 7 perheelle. Ensimmäisten päivien kokemus on, että suurin osa asiakkaista tulee lasten kanssa. Tilat Simunan alueella remontoitiin entisiin lastensuojeluyksikön tiloihin, samassa rakennuksessa on päiväkoti ja koulu.

Ensimmäinen asiakas samana iltana Seinäjoella

Hämeenlinnaan turvakoti aukeaa juhannusviikolla pitkän odotuksen jälkeen. 7-paikkainen turvakoti palvelee entisen hotellin tiloissa noin 20 asiakasta kerrallaan.

Toiminnasta oppilasasuntolan yhteydessä Punaportissa halutaan tehdä kodinomaista, esimerkiksi ruuat valmistetaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Huoneet sisustetaan metsäja luontoteemalla.

Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan turvakotiin ensimmäinen avunhakija tuli muutaman tunnin kuluttua avaamisesta 6. huhtikuuta.

Seinäjoen kaupungin lastensuojelusta vastaavaksi sosiaalityöntekijäksi siirtynyt Hanna Annola on jo kuullut palautetta siitä, mikä merkitys on, että

Hämeenlinna ollut pitkään ilman turvakotia

2018

Yllä: Pääkaupungin turvakoti ry arvioi, että Turvakoti Pellas auttaa vuosittain 150–200 väkivaltaa kokenutta.

– Saamme tilan käyttöömme maanantaina 4.6, odotamme kalusterekkoja kesäkuun toisella viikolla ja avajaisia pääsemme viettämään ennen keskikesän juhlaa, kertoo Kanta-Hämeen perhetyö ry:n toiminnanjohtaja Sini Stolt.

Turvakoti auttaa lähikuntien asiakkaita. Lähimmät yksiköt ovat tähän saakka olleet Vantaalla, Tampereella ja Lahdessa.

– Hämeenlinna on pitkään ollut musta aukko turvakotipalvelujen osalta, Stolt toteaa.

Lue Enskan verkkolehdestä lisää turvakotien kuulumisista ja ensim­ mäisten viikkojen asiakasmääristä.

9

K A H V IT A U K

O

Leppävirralla leikitään 12.5.

Leikkipäivä on kevään merkki. Leppävirralla vietetään Leikkipäivää lauantaina 12.5.

Kivelän koulun pihamaalla on aamupäivällä tarjolla talutusratsastusta perheen pienimmille ja koulun salissa monenlaista temppuilua. Perhetyöntekijä Pirjo Boman työpareineen ja yhteistyökumppaneineen suunnittelee kivaa päivää koko perheelle.

Teksti Essi Lehtinen Kuva Lapsen Kengissä ry

Pirjo, millainen Leikkipäivä teille on tulossa?

– Kivelän yläasteen liikuntasalissa ollaan, kun monta kevättä on ollut kylmää.

– Saliin tehdään temppurata ja meillä on jättikokoiset tulitikut, joilla voi ratkaista tulitikkupulmia ja samoin jättikokoinen Huojuva torni -peli. Lapset voivat leikkiä kotista.

– Paikalle tulee myös pieni poni, jolla perheen pienimmät pääsevät ratsastamaan.

Mitäs tapahtuu, kun ”leikitään kotista”?

– Se on kotileikkiä. Pienille on varattu sinne astioita ja kaikenlaista.

Leikittekö kaikki yhdessä?

– Tervapataa varmaan leikimme ja Hutia. Leikkivarjo oli viime vuonna lasten suosikki, sekin on mukana.

LA 12.5. klo 10–12 Kivelän koululla

Leikkipäivä 10

Ketkä ovat tervetulleita osallistumaan?

– Kaikki ovat tervetulleita. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Odotamme sekä taaperoita että isompia lapsia.

2018

Ketkä ovat mukana tekemässä tapahtumaa?

– Lapsen Kengissä perhetyöntekijät, Leppävirran seurakunnan diakoniatyö ja lastenohjaajat ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Leppävirran-Sorsakosken yhdistys.

– Järjestämme tapahtuman jo kolmannen kerran yhdessä.

Millä mielin odotat Leikkipäivää?

– Osallistumme mukavaan juttuun!

Juotko kahvia?

Millaista sen pitää olla?

– Maitokahvia juon, just olin keittämässä. Oltiin ryhtymässä työpari Jaana Hännisen kanssa syömään.

– Mustana en kahvia juo, pitää olla maitoa. Sokeria ei tarvita.

Katso lisää Facebook / Lapsen Kengissä ry Missä muualla leikitään? ensijaturvakotienliitto.fi/ leikkipäivä2018

Ly hy et

Kaleva Korun Syli tulee liiton toimintaa Kalevala Koru on aloittanut yhteistyön Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Maaliskuussa lanseerattiin liiton toimintaa tukeva Syli-hyväntekeväisyyskoru. Syli-riipuksen on muotoillut Taru Harmaala Chaloff ja sen pelkistetty muotoilu tukee tärkeää sanomaa: jokaisella lapsella on oikeus syliin. Kalevala Koru lahjoittaa jokaisesta myydystä korusta 5 euroa liiton toiminnan tukemiseksi.

Chatit vastaavat!

Chat-keskustelut ovat alkaneet liiton verkkosivulla. Verkossa auttavat ammattilaiset Ensi- ja turvakotien liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset. Ohjaa ihmisiä chattiin ja kokeile itsekin!

Apua väkivaltaan: ma 17–19, ke 10–12, pe 13–15 Apua eroon: ti 14–16, ke 12–14, to 10–12 Apua päihteitä käyttäville raskaus- ja vauva-aikana:

ma 14–17.30, ke 15.30–17.30 Apua vauvan uneen: ma 9–11. ensijaturvakotienliitto.fi

chat

Tuula Haatainen jatkaa puheenjohtajana Kansanedustaja Tuula Haatainen jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana. Haatainen edustaa Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:tä Helsingistä.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Helena Tiuraniemi Lapin ensi- ja turvakoti ry:stä Rovaniemeltä. Hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Mari Lahti Turun ensi- ja turvakoti ry:stä sekä uudeksi varajäseneksi Marianna Pere Kokemäeltä, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:stä Liittohallituksen muut jäsenet ovat Elina Kekkonen Pienperheyhdistys ry:stä Helsingistä, Seija Lintu Kuopion Ensikoti ry:stä, Riitta Mäkinen Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:stä Jyväskylästä, Marja Salo Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä, Kirsi Salonen Helsingin ensikoti ry:stä, Hannele Sirrola Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:stä Kotkasta, Ulla Yli-Karro VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:stä Mikkelistä sekä varajäsenet Heli Kivelä Kaapatut Lapset ry:stä Helsingistä ja Marjatta Kiviranta Vaasan ensi- ja turvakoti ry:stä.

Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous kokoontui Sopukassa 22.4. Vuosittain kokoontuva liittokokous koostuu 30 jäsenyhdistyksen lähettämistä edustajista. Liittokokous valitsee puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, 8 hallituksen jäsentä ja kolme varajäsentä.

Yllä: Uudet hallitukseen valitut ja puheenjohtajat. Marianne Pere (vas.), Marja Salo, Tuula Haatainen, Helena Tiuraniemi ja Mari Lahti.

2018

11

ou tu ks en lopp ue ss a M in un vi ik koni ku nt

Sanna harjoittelee kotona asumista Sanna on kuntoutunut päihteiden käytöstä Ensikoti Iidassa Kokkolassa. Tällä viikolla Sanna harjoittelee tyttärensä kanssa kotona asumista ja siirtyy osin avopalvelun asiakkaaksi. Keväiseen arkeen kuuluu puistossa keinumista ja ruoan laittoa. teksti ja kuvat Sanna

Maanantai

Arkemme on mielestäni hyvin tavanomaista lapsiperheen arkea. Siihen kuuluu päivittäistä ulkoilua ja puistoilua. Tapaan ystäviäni ja heidän lapsiaan viikoittain, kiertelemme myös paljon kirppareita. Kotona riittää tekemistä, koska muutimme vasta hiljattain.

Olen ollut Pidä kiinni -laitoskuntoutuksessa nyt puolitoista vuotta.

Minulla on pitkä päihteiden käytön historia, joten työnsarkaa on riittänyt.

Aloitimme kotona asumisen harjoittelun vuoden alussa, aluksi ihan vain yhdellä yöllä, sitten kahdella jne. Harjoitteluja on ollut nyt yhteensä viisi, kaikki eripituisia.

Pidempien harjoittelujen aikana tunteet ovat menneet vuoristorataa ja on vaatinut totuttelua olla kotona pitkän laitosjakson jälkeen. Yllätyin itsekin siitä, kuinka paljon enemmän kotona päihteet ovat mielessäni, ei varsinaisina mielitekona, vaan Vasemmalla, yllä: ”En ole koskaan aiemmin ollut näin onnellinen.”

Vasemmalla: Ulkoilemme joka päivä, käymme puistossa keinumassa ja kävelyllä. Arkeemme kuuluu tärkeänä osana myös ystävien ja heidän lasten tapaaminen.

12

2018

esimerkiksi muistoina tai unina entisestä elämästä. On ollut helpottavaa saada palata purkamaan kotona syntyneitä ajatuksia ja tuntemuksia Ensikoti Iidaan.

Tiistai

Käymme tiistaisin yhdistyksen muskarissa avopalveluyksikkö Liinassa, jossa tapaamme myös muita perheitä. Tyttäreni rakastaa laulamista ja loruilua, aloitimme muskarin hänen ollessaan 3 viikon ikäinen.

Viimeisimmissä kotiharjoitteluissa otettiin mukaan Liinan tukitoimet, osallistumme Liinan yhteisön toimintaan tiistaisin muskarin jälkeen.

Kotiin mennään sitten päiväunille ja päivä jatkuu normaalisti. Käymme ulkona päiväunien jälkeen ja tulemme kotiin valmistamaan päivällistä, sen jälkeen leikitään ja katsotaan lasten­ ohjelmia.

Keskiviikko

Tämän hetkinen arkemme on todella sujuvaa ja lapsentahtista, en koe varsinaisesti minkään olevan haastavaa.

Keskeinen asia jaksamisessani ovat

M in un Vi ik koni ku nt ou tu ks en lopp ue ss a Vasemmalla: Avoyksikön eteinen.

Oikealla: Tutut laulut saavat hymyn lapsen huulille. Kiikkuminen on tällä hetkellä suosiossa.

Oikealla, keskellä: Avopalvelu Liinassa kokoonnutaan usein keittiön pöydän ympärille.

Oikealla, alhaalla: Nautimme vauvauinnista valtavasti.

varmasti sosiaaliset suhteet, pidän niitä tärkeinä. En ole koskaan aiemmin ollut näin onnellinen. Nautin pienistäkin asioista arjessa lapseni kanssa ja saan hänestä todella paljon voimavaroja.

Ulkoilemme tänäänkin ja puistossa tykkäämme keinua. Nyt ajankohtaista 1,3-vuotiaan taaperon kanssa on kävelyn opettelu kengät jalassa. Pian pääsee myös hiekkalaatikolle.

Torstai

Torstai on toinen yhteisöpäivämme Liinassa, se alkaa klo 10. Tein aikaisemmin ensikoti Iidassa omanohjaajani kanssa tiivistä työtä itseni kanssa koko tämän 1,5 vuotta. Nyt minulle on nimetty myös Liinasta omaohjaaja, jonka kanssa jatkan työskentelyä kotiuduttuamme.

Siirtyminen Liinaan tuntuu nyt helpolta ja luontevalta, jatkan mielelläni siellä käyntejä. Kotiudumme pian Iidasta kokonaan. Odotan sitä innolla, vaikka se aika paljon jännittääkin. Saan myös Liinasta tukea sekä päihteettömyyteen että vanhemmuuteen.

Perjantai

Tapaan siivota perjantaisin kunnolla, pieni innokas apuri seuraa tarkasti äidin touhuja. Nyt kun arkeni on jo pitkään ollut tasaista, on ollut aikaa miettiä tulevaisuutta. Suunnittelen lähteväni opiskelemaan. Minulla ei ole aiempaa ammattitutkintoa, koulut ovat jääneet kesken päihteidenkäytön takia.

Nyt tiedän, että voimani riittävät sekä vanhemmuuteen että koulunkäyntiin.

Kokemusasiantuntijana minulla voisi olla paljon annettavaa mielenterveys- ja päihdepuolelle, erityisesti päihdeäitien parissa työskentely kiinnostaa.

Lauantai

Vauvauinti on yhteinen harrastuksemme lauantaisin, on ollut jo vuoden verran. Uimahallireissumme on kokonaisuudessaan rentouttava. Menemme uimahallille jo hyvissä ajoin, että ehdimme rauhassa käydä suihkussa ja vaihtaa uikkarit päälle. Uinti kestää 25 minuuttia. Jäämme uimasta vielä uimahallin kahvioon lounaalle.

Paluumatkalla kotiin pieni uimari nukahtaa rattaisiin päikkäreille. Syksyllä siirrymme perheuintiin.

2018

13

Somelähettiläät: ”Pääsen vaikuttamaan” Ensi- ja turvakotien liitto etsi vuoden alussa ihmisiä, jotka haluaisivat viedä somessa eteenpäin tietoa avusta ja tuesta perheille. Kotisohvilta ja netin äärestä löytyi nopeasti 20 innokasta ja lisää tulee koko ajan. Somelähettiläiksi nimetyt vapaaehtoiset toimivat oman kiinnostuksensa mukaan.

Teksti Laura Kouri kuvat Somettajien selfiet

S

omelähettiläs toimii sosiaalisessa mediassa. Hän jakaa yhdistysten ja liiton postauksia ja tietoa palveluista, twiittaa, jakaa kuvia Instagramissa ja vaikka kirjoittaa blogia. Tärkeintä on, että hän osaltaan jouduttaa avun löytämistä sinne, missä sitä tarvitaan.

Kysyimme lähettiläiltä, miksi he innostuivat asiasta, mitä tekevät ja mikä on ollut kivaa.

1 2 3

Miksi halusit somelähettilääksi?

Mitä lähettiläänä teet?

Kivoin kokemus tai iloinen saavutus?

nen tuntui oikealta ratkaisulta. Voin mihin tahansa kellonaikaan jakaa linkkejä ja postata someen.

2.

Lotta Paakkunainen 44 v, Nummi

1.

Ensi- ja turvakodit tekevät erittäin tärkeää työtä ehkäistäkseen lähisuhdeväkivaltaa ja tukeakseen sitä kokeneita. Koin, että jotain pitäisi vielä tehdä, mutta aikaa ei kauheasti ole. Siksi somelähettiläänä toimimi-

14

2018

Jaan ensi- ja turvakotienliiton linkkejä, kuvia ja ennen kaikkea tärkeää tietoa. Toimin myös kaupungissani luottamushenkilönä, mitä kautta voin viedä tietoa molempiin suuntiin.

3.

Naistenviikon kampanja oli onnistunut. Se näkyi laajasti ja siihen liittyvää aineistoa jaettiin verkostoissani eteenpäin. Samanlaista vaan ensi vuonna, mutta isommin!

Hanne Nieminen 21 v, Pori

1.

Sosiaalinen media on tehokas ja ihmisiä hyvin tavoittava vaikutuskanava, jota tykkään hyödyntää.

Kun kuulin "somelähettiläshausta", tiesin heti, että tämä on minun juttuni. Näen homman niin, että olen periaatteessa se välikäsi, joka ehkä ohjaa apua tarvitsevan ihmisen auttajien luo sometyön avulla. Haluan myös olla jakamassa tietoa muillekin kuin avuntarvitsijoille siitä, mitä Ensija turvakotien liitto oikeasti tekee ja mihin asioihin se ottaa kantaa.

2.

Jaan some-kanavissani ETKL:n kuvia, tekstejä ja infoa, josta ajattelen olevan hyötyä seuraajilleni ja tutuilleni. Seuraajani ovat pääosin alle 25-vuotiaita, joten en automaattisesti jaa kaikkea, vaan keskityn varsinkin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn sekä kertomaan miten väkivaltaan saa apua. Tahtoisin itse kirjoittaa näistä aiheista, mutta se on vielä työn alla.

3.

ETKL:n ja Amnest yn Naistenviikon kampanja oli kiva!

Mieleenpainuvinta oli, että kun jaoin chat-mainoksen, seuraajani tuli kiittämään. Hän ei ollut aiemmin tiennyt, että sellaisia chatteja on edes olemassa. Hän myös julkaisi omassa Instagram-storyssaan jakamani kuvan, mistä tuli hyvä mieli. Tieto kulki taas vähän eteenpäin, ja ehkä joku tarvitseva löysi apua.

Pia Kallinen 45, Rovaniemi

1.

Käytän somea päivittäin sekä yksityishenkilönä että työssä.

Luen ja seuraan erityisesti Facebookia, Instagramia ja jonkin verran Twitteriä. Some on minulle luonteva kanava.

2.

Jaan Lapin ensi- ja turvakodin sekä Ensi- ja turvakotien liiton päivityksiä, tapahtumia ja nostoja. Lähimpänä sydäntäni ovat tällä hetkellä eroperheiden asiat, sillä toimin myös Eroneuvo-vapaaehtoisena Lapin ensija turvakodissa.

3.

Somelähettiläänä toimiminen on saanut minut kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota epäkohtiin yhteiskunnassamme ja olen yrittänyt madaltaa omaa kynnystäni jakaa tietoa tärkeistä asioista myös somessa. Tuntuu, että erityisesti Facebook on täynnä kepeitä ja iloisia asioita ja välillä mietityttää, mitä voin kavereilleni jakaa. Mutta jos jakamani päivitys vaikkapa tietopaketista eronneille vanhemmille tai päihteitä käyttävien äitien chatistä saa edes yhden ihmisen kiinnittämään siihen huomiota ja parhaimmassa tapauksessa hakemaan apua itselleen tai läheiselleen, on nosto kannattanut!

Tanja Ry ymin 34, Oulu

1.

Ilmoittauduin heti mukaan, kun kuulin toiminnasta. Toimin vapaaehtoisena Oulun ensi- ja turvakodilla kolmisen vuotta, ensin aktiivisemmin lastenhoitajana, myöhemmin harvemmin kansalaistoimintaa suunnittelevaan työryhmään osallistuen. Olin jo pidempään miettinyt, miten voisin tehdä enemmän vapaaehtoistyötä kiireisestä elämäntilanteesta huolimatta. Somelähettiläänä pystyn toimimaan kotoa käsin ja vaikuttamaan tärkeäksi kokemiini asioihin. Some on myös itselle työstä tuttu toimintaympäristö.

2.

Jaan tietoa erityisesti Oulun ensi- ja turvakodin palveluista ja tapahtumista. Levitän liiton julkaisuja esimerkiksi nettichattien aukioloaikoja. Pääasiassa käytän Facebookia, mutta haluaisin käyttää enemmän Instagramia ja Twitteriä.

3.

Ennen somelähettiläiden perehdytystä saimme Emmi Helalta ja Laura Kourilta liitosta postikortin ja annospussin kaakaota, mikä lämmitti mieltä ja sai hymyn huulille. Toiminnan myötä on ollut mukava huomata, että kaverit ja tutut ovat alkaneet yhä enemmän reagoida jakamiini päivityksiin.

Jos innostuit, katso ensijaturvakotienliitto.fi/ tule-somelahettilaaksi/

2018

15

Apua hakeneita ennätysmäärä Yli 12 000 ihmistä haki viime vuonna apua Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä. Heitä oli enemmän kuin koskaan, yhteensä 1000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan kuntapäättäjät arvioivat liiton teettämässä tutkimuksessa, että lastensuojelun ennaltaehkäisyyn ei ole kunnissa investoitu riittävästi.

Teksti Mikko Savelainen

A

pua hakeneita oli vuonna 2017 ensimmäisen kerran yli 12 000. Lapsia avun hakijoiden joukossa oli 500 enemmän kuin aiemmin. Yhteensä apua sai 4500 lasta. Suurin muutos oli väkivaltaa kohdanneiden lasten avopalveluissa, joissa apua saaneiden määrä kasvoi reilulla kolmanneksella. Kaikkiaan väkivaltatyön avopalveluissa autettiin 3381 ihmistä, joista aikuisia oli 2902 ja lapsia 479. Apua saaneita oli edellisvuoteen verrattuna 872 enemmän. Muutos on merkittävä

16

Kunnissa liiton maine on hyvä.

(35 %), kun aiempien vuosien trendi on ollut laskeva.

Kasvava apua saavien määrä kertoo, että Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palvelut tunnetaan ja ne ovat hyvin saatavilla.

2018

Ku nta pää t täj ät:

Lastensuojelun ennalta ehkäisyyn ei ole investoitu riittävästi Liitto teetti viime vuoden (2017) lopussa Taloustutkimuksella kyselyn, johon osallistui kuntien päättäjiä, palveluiden ostajia ja vaikuttajia niistä 170 kunnasta, jotka viime vuonna ostivat liiton jäsenyhdistysten palveluita. Vastaajia oli kaikkiaan yli 700.

Päättäjien mielestä lapsiperheiden ongelmia ehkäisevään työhön ei ole investoitu tarpeeksi. Tämä korostuu erityisesti isommissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa. Oman kunnan palvelujen tilanne arvioitiin paremmaksi kuin muun Suomen.

Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että perheet saavat riittävästi apua ongelmiinsa omassa kunnassa. Toisaalta lähes puolet vastaajista arvioi, ettei ongelmia ehkäisevään työhön ole investoitu tarpeeksi. Kriittisimpiä sen suhteen, onko omassa kunnassa investoitu riittävästi lapsiperheiden ongelmia ehkäisevään työhön, olivat kuntien rivivaltuutetut ja lautakuntien jäsenet.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä pidetään kunnissa tärkeinä kumppaneina Tutkimus osoitti, että kunnissa suhtaudutaan sosiaali- ja terveysjärjestöihin myönteisesti. Niitä pidetään tärkeinä kumppaneina ja niiden tarjoamia palveluita ja tukea tärkeinä lapsille ja lapsiperheille.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä järjestöjen merkityksen arvioitiin kuitenkin selkeästi vähenevän ja yritysten merkityksen kasvavan. Sote- ja maakuntauudistuksen muutosagentit arvioivat vielä kuntavastaajia selvemmin, että yritysten merkitys tulee kasvamaan suhteessa järjestöihin.

– Järjestöillä on vankkaa osaamista lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä matalan kynnyksen ja varhaisessa tuessa palvelujen lisäksi. Järjestöt ovat sosiaalisen kuntoutuksen vahvoja osaajia.

Se tarkoittaa tehostettua tukea sosiaa-

Yritysten merkitys kasvaa.

lisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi, arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa sekä työhön ja sosiaalisten taitojen valmentautumista.

Työ kohdentuu usein monitarpeisten lasten, nuorten ja perheiden auttamiseen, muistuttaa liiton pääsihteeri Riitta Särkelä .

myönteinen kuva. Liiton ydintoiminta tunnetaan hyvin ja se tunnistetaan tärkeäksi toimijaksi. Liitto on tärkeä toimija erityisesti turvakotipalvelujen tarjoajana (77 %), minkä lisäksi puolet vastaajista pitää liiton panosta erittäin tärkeänä päihdeongelmaisten äitien ja vauvaperheiden kuntouttajana.

Yli 80 prosenttia vastaajista pitää liittoa merkittävänä lastensuojelun kansalaisjärjestönä ja aktiivisena lapsi- ja perhepolitiikan vaikuttajana.

Lue lisää Taloustutkimuksen kyselyn

tuloksista ensijaturvakotienliitto.fi/ ensi-ja-turvakotien-liitosta-apuahakeneita-ennatysmaara

Liitolla hyvä maine Tutkimuksessa selvitettiin myös, millainen maine Ensi- ja turvakotien liitolla on. Vastaajista jopa 87 prosentilla oli liitosta joko erittäin tai jokseenkin 2018

17

IN MEMORIAM Markku Lehtinen 1.1.1949–22.3.2018

M

arkku Lehtinen menehtyi 22.3.2018 vaikean sairauden murtamana. Markku toimi Turun ensi- ja turvakoti ry:n hallituksessa aktiivisesti 20 vuotta ja jäsenenä vielä pidempään. Hallituksen jäsenenä hän toimi vuodet 1997–2013 ja puheenjohtajana vuodesta 2014.

Hän tuli rakentamisalaa tuntevana yhdistykselle avuksi myös kiinteistöasioissa.

Paikallisen yhdistys- ja lastensuojelutyön lisäksi Markku oli myös valtakunnallinen vaikuttaja. Hän oli vuosina 2012–2017 Ensi- ja turvakotien liiton liittohallituksen jäsen ja tuosta ajasta kolme viimeistä vuotta liittohallituksen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen. Lastensuojelun Keskusliiton hallituksessa hän oli vuosina 1994–2013 ja työvaliokunnassa 2007–2013, jossa 2. varapuheenjohtaja 2009–2013. Hän toimi myös Lapsen Maailma -lehden toimitusneuvoston puheenjohtajana 2008–2010 ja vuosien varrella eri toimikunnissa ja neuvottelukunnissa.

Markku Lehtinen teki pitkän ja ansiokkaan ammattiuran lastensuojelukysymysten parissa ja häntä pidettiin visionäärinä sosiaali- ja terveyspolitiikan alalla. Turun lastenhuoltotyön-

18

Markku Lehtinen oli kiinnostunut asiakkaiden kokemuksista ja toiminnan kehittämisestä niiden pohjalta.

2018

tekijät ry oli Markulle tärkeä areena toimia. Markku oli kiinnostunut asiakkaiden kokemuksista ja toiminnan kehittämisestä niiden pohjalta.

Erityisesti häntä kiinnosti isien ja miesten osallisuus. Hän oli keskeinen perustaja Miehen Tie -yhdistyksessä, jonka tavoitteena oli auttaa miehiä pysymään kunnossa.

Markulla oli paljon ystäviä ja laaja ammattiverkosto. Hänet tunnettiin iloisena ja huumorintajuisena ihmisenä ja hyvänä isäntänä vierailleen.

Markku oli taiteellinen ja taitava käsistään. Historiasta kiinnostuneena hän ylläpiti upeaa kotimuseota.

Muistamme kiitollisina Markkua ja hänen sitoutumistaan erityisesti haavoittavassa asemassa olevien lasten aseman parantamiseen. Jäämme surua tuntien kaipaamaan häntä järjestöissämme ihmisenä ja vankkana lastensuojeluosaajana. Markku oli läsnä oleva luottamushenkilö, yksi meistä.

Oona Ylönen toiminnanjohtaja Turun ensi- ja turvakoti ry Riitta Särkelä pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto ry

Jä se ny hd ist yk se t

Jäsenyhdistykset toimivat Sini Stolt

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Kanta-Hämeen perhetyö ry.

Punaportille avattavan turvakodin valmistelut etenevät. Jokaiseen huoneeseen tulee muun muassa keittiönurkkaus. Jännitystä on vielä ilmassa sen suhteen, eteneekö remontti suunnitellussa aikataulussa. Tavoitteemme on avata turvakoti juhannusviikolla. Turvakodin johtajaksi on valittu Maria Svetloff.

Saimme yli 50 hakemusta työntekijäksi haluavilta, valitut aloittavat työt toukokuun puolivälissä. Ilmoitamme avajaisista nettisivuillamme ja Facebookissa, että voitte tulla tutustumaan uuteen turvakotiimme.

Luontoleikkejä lauantaina Lauantaina 12.5. kello 10−14 leikitään myös Kymenlaaksossa! Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään Perhetalo Haikarassa ja sen pihalla. Teema on tänä vuonna erityisesti luontoleikit. Meidän kanssa leikkimässä ovat ainakin MeriKymen Luonto sekä Kotkan Pelastakaa Lapset ry. Tervetuloa kaikki pienet ja isot leikkimään!

Väkivaltatyön foorumin suunnittelu on täydessä vauhdissa. Foorumi järjestetään 22.−23.8.18 Kotkan Höyrypanimolla. Foorumin pääteemoja ovat tänä vuonna henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltaiset erot. Suunnittelussa

on vahvasti mukana yhdistyksen upea kehittäjäryhmä Pöyristyneet. Heidän kokemuksellinen kädenjälkensä näkyy vahvasti myös foorumin toteutuksessa.

Päihdeongelmallisten odottavien äitien ja vauvaperheiden auttamiseksi yhdistys on hakemassa uutta rahoitusta STEA:lta. Tavoitteena on saada Kymenlaaksoon Pidä kiinni -hoitojärjestelmän avopalveluyksikkö. Rahoitushakemusta tehdään yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton sekä Kymenlaakson kuntien ja sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden kanssa. Päätös mahdollisesta rahoituksesta tulee loppuvuodesta. Pidetään siis peukkuja! kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •

Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Kesää kohti mennään, keinut odottavat lapsia. Haluamme laajentaa monipuolisia lasten ja perheiden palveluitamme ja toimintaamme entisestään. Haemme (STEA) Pidä kiinni -avopalvelua toiveikkaalla mielellä alkavaksi myös Päijät-Hämeessä.

2018

19

Jä se ny hd ist yk se t Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Lisää toimintaa Kevät ja 20. vuotisjuhlavuotemme ovat sujuneet varsin vauhdikkaasti. Vuoden alusta Päiväryhmä Pampulassa aloitti Kokkoniemen Sanna, kun Heidi Tapaninaho jäi opintovapaalle. Avopalveluohjaaja Erja Heiskanen siirtyi tekemään osa-aikaista toiminnanjohtajan pestiä maaliskuun alusta, jatkaen puolet työajasta avopalveluohjaajana. Hän jatkaa lähinnä Ero lapsiperheessä -työmuotoa, joka onkin viime aikoina laajentunut. Erokahvilan lisäksi lasten ja vanhempien eroryhmät ovat alkaneet ja Apua eroon -chatin päivystyslinjat ovat yhdistyksessämme avautuneet.

Kirsi Koivistoinen palkattiin vahvistamaan avopalveluita osa-aikaisena ohjaajana. Koska toiminnat ja väki lisii,

etsimme uusia, isompia tiloja Iisalmen keskustasta.

Meillä on yhdistyksemme juhlavuosi, jota juhlistamme toukokuun alussa juhlaseminaarilla verkostoille, jäsenille, vapaaehtoisille ja muille vuosien varrella yhdistyksen toiminnoissa ja touhuissa mukana olleille. Kiitos teille kaikille tätäkin kautta! Juhlavuonna emme tietenkään unohda kaikkein tärkeimpiä, eli lapsia ja heidän perheitään.

Järjestämme laadukkaan ilmaiskonsertin kaikille yläsavolaisille lapsiperheille ja syyskuussa Kulttuurikeskuksen lavan valtaa Pikku Papu -lastenorkesteri! Kaikkea touhua ja juhlahumua on riittänyt perustyön ohessa, mutta sehän vaan rikastuttaa arkista eloa. Aurinkoista kevättä ja lämmintä kesää! ylasavonensijaturvakoti.fi •

Lyömättömän Linja Espoossa ry.

Välittämistä ilmassa -tapahtuma levitti Isossa Omenassa välittämisen sanomaa värikkäillä palloilla ja perinteisillä kirjeillä, itse tehdyillä rintamerkeillä ja lämpimillä someviesteillä. Tempaus järjestettiin yhdessä Espoon kaupungin Omatilan kanssa.

Marita Lipsanen

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry 15.6. teemapäivä Kansainvälistä ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista teemapäivää vietetään jo 12. kertaa Suomessa 15.6.2018. Tapahtumaa koordinoi Suvanto ry, ja tämän vuoden valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään Tampereella Tammelantorilla klo 10―14.

Kätketyt äänet -teemapäivän aihe on ikääntyneiden kohtaaman taloudellisen kaltoinkohtelun ja petosrikosten lisääntyminen ja niiden torjuminen.

Ohjelmassa on muun muassa mielenkiintoinen paneelikeskustelu, puheenvuoroja aiheesta sekä toki myös makkaraa, pientä tarjoilua ja musiikkia. Mukana on laajasti järjestöjä ja toimijoita aihealueen ympäriltä. Toivottavasti sinäkin pääset mukaan!

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry.

suvantory.fi •

Ikääntyneiden kohtaama taloudellinen kaltoinkohtelu ja petosrikosten määrä on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Ilmiö näkyy myös Suvannon asiakastyössä.

20

2018

Jä se ny hd ist yk se t Lyömätön Linja Espoossa ry

Oulun ensi- ja turvakoti ry

Kevätterveiset Kevät jatkuu ”Pelkäätkö että satutat?”

-kampanjalla, jonka tarkoituksena on lisätä väkivaltatyön näkyvyyttä espoolaisten yhteistyökumppaneille sekä asukkaille.

Toukokuun puolessa välissä on tulossa vapaaehtoiskoulutus, johon osaa ottavat kaikki toiminnastamme kiinnostuneet uudet vapaaehtoiset. Kesä puolestaan tuo tullessaan Miehen Linjan dialogifoorumin, jossa vaihdetaan ajatuksia työstämme maahan muuttaneiden parissa.

Hallituksessa pieniä muutoksia Oulun yhdistyksen kevätkokouksessa 28.3. päivitettiin yhdistyksen toimintaa ja valittiin uusia hallitus. Anna-Mari Vallius-Räsänen ilmoitti jäävänsä pois hallitustyöskentelystä ja hänen tilalleen valittiin projektipäällikkö Tanja Ryymin, joka on toiminut aikaisemmin mm. KASU-työryhmässä.

Erovuoroisista Raija Nisulalle myönnettiin ero hallituksesta hänen palveltuaan yhdistystä eri tehtävissä jo yli kolmekymmentä vuotta. Raijan tilalle valittiin terveyskeskuslääkäri Jaana Hasiwar, erovuoroisista myös Merja Savolaiselle myönnettiin pyynnöstä ero hänen palveltuaan kiitettävästi yhdistystä hallituksessa usean vuoden. Merjan tilalle valittiin lehtori Eija Roininen. Muista erovuoroisista valittiin jatkamaan Marjo Oikarinen. Marjo Sormunen, Kirsi Iisak-

lyomatonlinja.fi •

Ajattelevien maailmankansalaisten lehti

ka, Tiina-Leena Kurki ja Kirsti Keskitalo jatkavat hallituksessa. Puheenjohtajana toimii Sirkka Viitala.

Tilinpäätös oli 189.000 euroa ylijäämäinen. Yhdistys pääsi mukaan liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmään ja sai keskusliiton kautta STM:n avustuksen toiminnan aloittamiseksi Oulussa.

Asiakastyö pyritään aloittamaan alkusyksystä.

Jatkamme naapurimme Oulun seudun Mäntykoti ry:n ja Oulun kaupungin kanssa suunnittelua tonttiemme yhdistämisestä. Tavoitteenamme on rakentaa tontille eri sukupolvet yhdistävä kaupunkikylä ja auttava yhteisö. Hanketta on viety eteenpäin yhdessä Yrjö ja Hanna -säätiön sekä Linja-arkkitehdit Oy:n kanssa. oulunensijaturvakoti.fi •

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

4 nroa

20€

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

2018

21

KIRJANMERKKI

Kiinnostavia kirjauutuuksia Sisarten sota näyttää erilaiselta Vuoden 1918 sotaa on kutsuttu veljessodaksi mutta se oli myös sisarten sota. Sarjakuva-antologiassa Sisaret 1918 piirtäjänaiset tulkitsevat 10 naisen tai lapsen kokemuksia 1918 tapahtumista. Tositarinat on valittu arkistoista. Piirrettyinä ne tulevat iholle ja tekevät tuolloiset tapahtumat eläviksi aivan toisin kuin tieto taisteluiden etenemisestä.

Sisaret 1918 Reetta Laitinen (toim.)

Arktinen Banaani, 2018, 112 s.

22

Tutuista tunteista Perhe ja tunteet kokoaa yhteen tutkimustietoa aiheista, joista kodeissa nahistellaan ja naisten kesken valitetaan. Lastenhoidon työnjako, kotityöt ja esimerkiksi vanhenevan isän ja aikuisen pojan suhde avataan kiinnostavasti. Ensi- ja turvakotien liiton kanssa tutkimusyhteistyötä tekevä Petteri Eerola kirjoittaa artikkelissaan tunteita herättävästä lastenhoidosta.

Perhe ja tunteet Petteri Eerola & Henna Pirskanen (toim.)

Gaudeamus, 2018, 320 s.

2018

Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Rovaniemi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 010 423 7500 ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Oulu Raahe

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Outokumpu

Vaasa

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Jyväskylä

Kauhajoki

Kuopio

Mikkeli

Tampere

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Pori

Lahti

Juva

Hämeenlinna

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Vantaa

Turku Espoo

Lappeenranta Imatra

Kotka

Helsinki

Vantaan Turvakoti ry p. 09 8392 0071 • vantaanturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juva • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 • yhdistyslovery.com

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi

Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2018

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi

23

BM9 1

#pidäkiinni

PÄIHTEET VAUVA VANHEMMUUS

Kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana

Helsinki Congress Paasitorni, Helsinki

28.–29.8.2018 Uusinta teoreettista ja kuntoutuksen tuottamaa tietoa. Luovia työmenetelmiä.

Mukana mm.

®

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä

20 vuotta

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä on valtakunnallinen erityistasonhoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille.

Odottavan äidin psyykkisen hyvinvoinnin vaikutus lapseen Linnea Karlsson, lasten- ja nuoriso-psykiatrian erikoislääkäri, FinnBrain-tutkimus 3000 äitiä ja vauvaa on saanut uuden mahdollisuuden Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Päihderiippuvuuden vaikutus varhaiseen vanhemmuuteen Marjukka Pajulo, LTT Saara Salo, PsT, psykologi ja psykoterapeutti Naisen identiteetin muutos kuntoutumisessa Sanna Hautala, sosiaalityön professori, Lapin yliopisto Asiakkaat kertomassa omasta kuntoutumisestaan, Pidä kiinni® -ensikodit ja avopalveluyksiköt Hinta: 250 euroa sis. lounaat ja kahvit

Katso lisää ja ilmoittaudu: ensijaturvakotienliitto.fi//tapahtumat/paihteet_vauva_vanhemmuus-seminaari