Enska 2/2019

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2/ 2 0 1 9

Liity jäseneksi!

Anna lehti eteenpäin ja haasta joku mukaan!

12 Essi Lehtinen

14

Mikko Törmänen

iStock / Propaganda

4

Sisältö apua! Terhin, 4 Tarvitsen Jonnan ja Riikan tarinat

Näin ensi- ja turvakotiyhdistys auttaa!

Minä ja yhdistys = ?

8

Miten muutan tarinaa?

Johannaa kiinnosti

Tampereen en

Johanna Gerts

si- ja turvakoti

ch luki Enskan

ry:n vapaaehtoi nen 2/19 jo edeltä käsin.

”Tarvitsen apua -jutussa Terhin , Jonnan ja Riik koskettivat. Oli an tarinat todella rohkea a heiltä kertoa lehdessämme. kokemuksistaa He ovat tehnee n t vaikean ja arvo hakeneet apua kkaan ratkaisu . Lapsen tulo on n ja aina iso elämän että siihen liitt myllerrys, saat yy näinkin isoj i a haasteita. Te ol asti eteenpäin. ette päässeet up Ensi -ja turvakot eitoiminta tekee arvokasta työtä mittaamattom monien vaikeu an ksissa olevien eteen.”

s. 4

1 0 Kahvitauko.

Tervetuloa uudet jäsenet!

11 Lyhyet

12 Gallup: Miksi liityit jäseneksi?

Vahvoja vaikuttajia yhdistyksiin.

14

21 kokemusasiantuntijaa valmistui

2 1 Tietoa verkossa 2 2 Kirjanmerkki.

Kirjoja hyödyksi työssä ja liikunnan lisäämiseksi

Jäsenyhdistykset 17 toimivat

23 Yhteystiedot

Tiuku Pennola

Pä äk ir jo it us

2/2019 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 37. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: iStock / Propaganda

Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 3/2019, aineisto 16.8., ilmestyy viikolla 38 4/2019, aineisto 18.10., ilmestyy viikolla 47

Sinä voit muuttaa tarinaa.

Liity jäseneksi!

E

nsi- ja turvakotien liitto on 30 jäsentahon yhteenliittymä. Autoimme viime vuonna yhteensä 12 865 eri syistä haavoittavassa elämäntilanteessa elävää ihmistä. Heidän elämäntarinansa ovat usein rankkoja.

Voi olla, että vauvaperhe ei selviydy arjesta, joka vauvan tuoman ilon lisäksi venyttää aikuisen voimavarat esimerkiksi unenpuutteen takia äärimmilleen. Liian moni elää perheväkivallan keskellä. Perheväkivalta vaurioittaa niin sen kohteeksi joutuneita aikuisia kuin sitä todistamaan joutuneita lapsia. Voi myös olla, että vanhemmat eroavat, eivätkä pysty sopimaan asioista.

Yhdistyksemme osaavat auttaa näissä tilanteissa. Mutta myös sinua tarvitaan!

Oletko valmis muuttamaan tarinaa? Liity sinua lähimmän yhdistyksen jäseneksi. Tiedot yhdistyksistämme löydät lehden lopusta ja www.ensijaturvakotienliitto.fi Jäsenyydellä tuet yhdistyksen toimintaa, pääset vaikuttamaan ja autat lapsia ja perheitä vaikeissa elämäntilanteissa. Jäsenyydellä otat kantaa yhteiskunnallisesti.

Vie viestiämme. Käy tykkäämässä lähimmän yhdistyksen sivusta Facebookissa ja jaa tietoa palveluista somessa. Olet madaltamassa avun hakemisen kynnystä. Moni sinnittelee voimiensa äärirajoilla, kun avun hakeminen pelottaa tai jopa hävettää. Jos olet jo jäsen, anna lehti sen luettuasi eteenpäin ja haasta joku jäseneksi.

Jos olet päättäjä tai vaikuttaja, mahdollista järjestöjen toiminta ja apua tarvitsevalle uusi alku. Elämä voi hyvinkin vaikeassa ja toivottomalta tuntuvassa tilanteessa saada uuden suunnan. Se edellyttää, että apua on oikeaan aikaan tarjolla ja että joku kulkee rinnalla niin kauan, kunnes omat voimat kantavat.

Valittiinko sinut kansanedustajaksi? Päätät jatkossa lasten ja perheiden kannalta isoista asioista. Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiimme www. ensijaturvakotienliitto.fi Myös alueellisilla päättäjillä on paljon vaikutusvaltaa.

Tarvitsemme juuri sinua varmistamaan avun saanti yhdistyksistä.

Lahjoita. Siten autat lapsia ja perheitä konkreettisesti. Vinkkaa meistä työpaikallasi lahjoituskohteena, järjestä tempaus kaveriporukalla tai auta itse pienellä summalla. Pienistä välittämisen puroista kasvaa edellytyksiä työllemme.

Kiitos, että välität! www.muutatarinaa.fi Riitta Särkelä

pääsihteeri

iStock / Propaganda

4

2019

Teksti Riku Siivonen

Tarvitsen apua!

Lapsi reagoi raivolla vanhempien väliseen väkivaltaan ja mustasukkaiseen valvontaan. Odottava äiti ei luota kenenkään apuun. Kolmas yö synnytyksen jälkeen tuo tuskallisen ahdistuksen. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset osaavat auttaa lapsiperheitä, kun hätä on suuri.

Terhin Tarina: ”Hän sai minut uskomaan, että ansaitsen lyönnit” ”Lomakkeissa on kohta, jossa kysytään, onko perheessänne väkivaltaa.

Hoitajat esittelevät sen usein niin, että ’tämä on tämmöinen joka meidän täytyy kaikilta kysyä’. Ajattelin, että jos sillä kerran ei ole niin väliä, niin rastitan ei.

Ehkä kaikki alkoi purkautua siitä, kun vastasin ensimmäisen kerran kyllä. Lapsemme sai terveydenhoitajalle mennessämme raivokohtauksen. Tilanteen mentyä ohi terveydenhoitaja katsoi minuun määrätietoisesti ja kysyi, onko lapsi nähnyt kotona väkivaltaa. En enää osannut valehdella, se oli niin suora kysymys. Vastasin, että on.

Tiesin pitkään, että voin pahoin avioliitossamme, mutta en tiennyt mitä tehdä tai millaista apua hakea.

Edelleenkään liiton aikaiset ajoittaiset lyömiset tai kuristamiset eivät tunnu pahimmalta väkivallalta. Pahinta oli se psykologinen väkivalta, jolla mieheni

sai minut uskomaan, että ansaitsin lyönnit, en kelpaisi kenellekään muulle ja eroamalla tuhoaisin sekä lastemme että vanhempiemme elämän.

En enää osannut erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Luin juuri vanhoja päiväkirjojani. Olin kirjoittanut: ”Kun vain rakastan miestäni riittävästi, me selviämme.” Pelkäsin itsekin kulissien

”Luulin, että elämä pitää vain kestää.”

romahtamista. Olen sellaisesta hyvästä perheestä. Tuskin monikaan ympärillämme uskoi, että meillä voisi olla tällaista. Mieheni esimerkiksi seurasi mustasukkaisuutensa vuoksi kaikkea viestiliikennettäni ja oli asentanut gpspaikantimen autoomme. Toivoin, että mieheni olisi vaikka alkoholisti, niin olisi kunniallinen syy erota.

2019

Hyväksyntä tekee hyvää minulle ja lapsille Ystäväni sai minut lopulta ottamaan eron. Mieheni uhkailee minua edelleen eri tavoin.

Itselleni kaiken keskellä tärkeimpiä hetkiä ovat olleet sellaiset, joissa joku on huomannut minussa hyvää.

Esimerkiksi kun lastensuojelun perhetyöntekijät antoivat hyvää palautetta siitä, miten hoidin jonkun vaikean tilanteen lapsen kanssa. Mieheni ei huomannut minussa hyvää ja lapsuudessakin olen kokenut jääväni vaille riittävää huomiota ja syliä.

Siksi kaikki se hyväksyntä mitä olen saanut vaikkapa ensi- ja turvakodin työntekijöiden kohtaamisissa ja vertaisryhmässä on ollut todella parantavaa.

Lapsetkin voivat paremmin nyt, kun elämässäni on myös iloa. Tärkeintä on ollut rajata yhteydenpitoa entiseen mieheeni ja antaa anteeksi itselle ja toiselle. Näitä harjoittelen yhä.”

5

iStock / Propaganda

Jonnan Tarina: ”Kotona opetettiin, että elämä on kovaa” ”Molemmat halusimme lapsen. Mutta raskausajan hormonit sekoittivat päätäni pahasti, olin kiukkuinen ja äreä. En halunnut ketään lähelle ja sulkeuduin. Mies ei ymmärtänyt yhtään. Hän vaati aborttia ja sanoi häätävänsä minut asunnostaan joka tapauksessa.

Niin hän sitten teki. Yhtäkkiä olin pienellä paikkakunnalla ilman tukiverkkoja. Mies ei aikonut myöskään tunnustaa isyyttään ja laittoi kaverinsa uhkailemaan minua. Postiluukusta pudotettiin tupakoita, tekstiviesteissä ja puheluissa uhattiin. Ajoitin kaupassakäynnit niin, että en törmäisi heihin. Pelkäsin.

Olin kahdeksannella kuulla raskaana, kun sain viimein asunnon isommasta kaupungista. Mun vanhemmilla oli ehkä omista syistään vaikeuksia ym6

”Yhtäkkiä olin --varma, etten selviäisi vauvan hoitamisesta.” märtää mua ja olla mun tukena. Hoidin itse kaikki muuttopakkaamiset ja käytännön järjestelyt. Synnytyssalissa olin kahdestaan kätilön kanssa. Uudessa kodissa sinnittelin vielä liian pitkään yksin vauvan kanssa. Kilpirauhasarvoni vaativat jatkuvaa hoitoa ja raskausaikana muutettu lääkitys pisti synnytyksen jälkeen ylikierroksille. Olin väsynyt, mutta en pystynyt nukkumaan.

Hain itse lopulta apua. Aluksi sain sitä seurakunnan ja kunnan kotipalvelun työntekijöiltä. Se oli iso muutos. Monet asiat elämässäni ovat vahvistaneet sitä tunnetta, etten pysty luottamaan toisen apuun. Kotona 2019

opetettiin, että elämä on kovaa ja se täytyy vain kestää. Vasta nyt olen tajunnut esimerkiksi sen, että reagoin herkästi toisten tunnetiloihin ja siksi sosiaaliset tilanteet usein väsyttävät minua. Olen analyyttinen, mutta avun myötä lähellä oli ihmisiä, jotka kuuntelivat ja olivat keskustelukumppanina.

Kasvoi mainio tapaus Jälkikäteen ajatellen ainoa syy selviytyä oli lapseni. Uskon, että sillä oli joku tarkoitus, että hän sai alkunsa.

Muutenhan mä olisin voinut sen kaiken jälkeen romahtaa aika reippaasti.

Hän pelasti minut henkisesti.

Isyyskin vahvistettiin lopulta käräjillä, mutta mies ei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. Itse olen onnellinen siitä, että lapseni on nyt nelivuotiaana mainio tapaus. Ensija turvakodin ryhmistä tuli erityisherkälle lapselle tärkeitä. Sieltä sai leikkiseuraa. Varautuneesta lapsesta

kasvoi välitön ja sosiaalinen. Itse taas olen saanut ryhmistä voimia arkeen ja uusia ystäviä.

Lapsen myötä välit vanhempiinkin ovat parantuneet. Tulevaisuus näyttäytyy positiivisena – sattuma toi elämääni myös ihmisen, joka otti lapseni avosylin vastaan!”

Riikan Tarina: ”Tuska riittämättömyydestä vauvan kanssa” ”Se oli heti synnytyksen jälkeen, olisiko ollut kolmas yö. Vauva alkoi yöllä itkeä ihan normaalisti. Yhtäkkiä olin kuitenkin varma, etten selviäisi vauvan hoitamisesta. Paniikkikohtauksen myötä tajusin, että taas se iskee: synnytyksen laukaisema ahdistuneisuus.

Se on täysin ristiriitainen tunne kahdesta minästä. Olin siinä vaiheessa jo hoitanut yhden lapsen viisivuotiaaksi, joten en kuvitellut, etten käytännössä osaisi lämmittää maitoa.

Silti minut valtasi kokonaisvaltainen tuskainen tunne riittämättömyydestä ja epävarmuudesta. Liittyvätkö ne lapsuuden kokemuksiin, oman minän turvattomuuden tunteeseen vai mihin kaikkeen sitten.

Se kaikki laukaisee kuitenkin ahdistuksen, jolloin itsensä koossa pitäminen vie kaikki voimat. Energiaa

ei jää hyvään vanhemmuuteen tai puolisona olemiseen.

Näin ensi- ja turvakotiyhdistys auttaa!

Turvalliseen ympäristöön

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset osaavat auttaa vaikeuksissa. Osassa yhdistyksiä tarjolla on ryhmiä ja muita avopalveluita, osassa myös ensikoti ja turvakoti. Näin Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry auttoi Jonnaa, Terhiä ja Riikkaa.

Minulla on ollut paniikkihäiriön vuoksi lääkehoito, mutta kohtaukset eivät ole liiemmin häirinneet elämääni. Olen sosiaalinen ihminen, minulla on harrastuksia ja työ. Nämä lapsen saamiseen liittyneet ahdistuskokemukset ovat suuria poikkeuksia elämässäni. Mieleni pomppoilee, mutta taustalla on samaan aikaan elimistössä tapahtuneita isoja asioita, lääkehoidon alasajo loppuraskauden aikana sekä itse synnytys.

Se on silti kokemuksena hirveä pudotus. Se kaikki on osa minua, mutta se ei ole sitä hyvää minää, johon olen tottunut. Näin se epävarma minä kyseenalaistaa koko tämän minuuden, ei pelkästään äitiyttä.

Kuntouduin kuitenkin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen sairaalajakson ja muun tuen vuoksi muutamassa kuukaudessa. Nyt toisen synnytyksen jälkeen samanlaista sairaalapaikkaa ei alueellani ollut enää tarjolla, joten neuvolan avustamana otin yhteyttä ensikotiin. Pääsin kuukaudeksi vauvan kanssa turvalliseen ympäristöön.”

Jonnan, Terhin ja Riikan etunimet on muutettu.

Jonna, 28

Jonna jäi raskauden aikana yksin ja oli lähes ilman turvaverkkoja. Hän uupui. ➔ Apua seurakunnalta ja kunnan kotipalvelun työntekijöiltä

➔ Ensi- ja turvakodin yhden vanhemman perheiden ryhmä, jossa oli lastenhoito. ➔ Baby blues -ryhmä alle 2-vuotiaiden vanhemmille ➔ sama tuttu ryhmä jatkaa omana viikkoryhmänä.

Terhi, 37

Terhin puoliso oli väkivaltainen ja erosta tuli vaikea. ➔ Apua lastensuojelusta. ➔ Vanhemmat ohjattiin ensi- ja turvakodin ryhmään, jonka tarkoitus oli vahvistaa eron jälkeistä vanhemmuutta. ➔ Molemmilla oli oma ohjaaja, tapaamisia yhdessä ja erikseen. ➔ Terhi kertoi enemmän väkivallasta ➔ yhdistyksen lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden vertaisryhmä.

Riikka, 33

Shutterstock

Toisen synnytyksen jälkeen Riikka kärsi voimakkaasta ahdistuneisuushäiriöstä. Oireet olivat tutut jo ensimmäisestä synnytyksestä. ➔ Haki apua neuvolasta. Sairaalapaikkaa ei äidille ja vauvalle ollut tarjolla. Isä ei työnsä vuoksi voinut jäädä kotiin. ➔ Muutamaksi viikoksi ensikodille ➔ Kotikunnasta perheohjaajan apua ➔ Äskettäin posti toi myönteisen psykoterapian tukipäätöksen Kelalta.

2019

7

Minä ja yhdistys = ?

Miten muutan tarinaa?

Teksti Emmi Hela, Laura Kouri, Essi Lehtinen Piirrokset Inari Savola

Tule mukaan auttamaan uupuneita lapsiperheitä, eronneiden vanhempien lapsia ja perheväkivallan uhreja lähelläsi. Sinä voit vaikuttaa siihen, miten heidän tarinansa jatkuvat. 30 jäsenyhteisöämme ympäri Suomen tukee ja auttaa apua tarvitsevia aikuisia ja lapsia. Yhdistyksen jäseneksi liittyminen on vahva kannanotto.

Liity jäseneksi – Liity sinua lähimmän yhdistyksen jäseneksi. Tuet yhdistyksen toimintaa, pääset vaikuttamaan ja autat paikallisia perheitä vaikeissa elämäntilanteissa. Jäsenyydellä otat kantaa yhteiskunnallisesti.

Symppaa – Käy tykkäämässä sinua lähimmän jäsenyhdistyksen sivusta Facebookissa ja jaa tietoa palveluista somessa.

Olet mukana madaltamassa avun hakemisen kynnystä. Voit tuoda avun jonkun ulottuville.

8

2019

Tue tai lahjoita

Tule vapaaehtoiseksi

– Päätöksentekijänä ja vaikuttajana voit tehdä yhdistyksen toiminnan mahdolliseksi. Lahjoita ja auta paikallisia perheitä konkreettisesti. Vinkkaa omalla työpaikallasi, että yhdistys on hyvä lahjoituskohde, järjestä tempaus kaveriporukalla yhdistyksen hyväksi tai auta itse pienellä summalla.

– Tule yhdistyksen vapaaehtoiseksi.

Tuo iloa perheiden arkeen, anna pieni lepohetki vanhemmalle, tue vertaisena erilaisissa tilanteissa tai sitoudu tukihenkilöksi lapselle tai aikuiselle. Voit myös toimia somelähettiläänä tai vaikka leipoa kakun. Valitse sinulle sopiva vapaaehtoistehtävä tai ehdota jotakin uutta!

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisöt

Auttavat perheitä vaike

uksissa

12 865 aikuista ja lasta sai apua*

Vauva-aikana ja vanhemmuudessa perheitä auttavat muun muassa 9 ensikotia, tiiviisti kokoontuvat päiväryhmät, Baby blues -työntekijät ja Unichat.

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän

Väkivaltaa kokeneille turvakoti on turvapaikka, kun kotiin jääminen on väki­vallan, uhkailun ja tai pelon takia mahdotonta tai vaarallista. Avopalvelut auttavat väkivaltaa kokeneita lapsia ja aikuisia selviytymään kokemuksestaan. Apua saavat myös väkivaltaa käyttäneet.

ensikodeissa ja -avopalveluissa perheet kuntoutuvat päihde­ ongelmista ja pystyvät huolehtimaan vauvasta. Hyviä tuloksia

Lapsiperheen vanhempien erossa

tuova kuntoutus on ainutlaatuinen suomalainen innovaatio.

auttavat vertaisillat ja Vanhemman neuvo -ryhmät. Ne auttavat ottamaan lapsen kokemuksen huomioon erossa. Tapaamispaikat varmistavat, että lapsi voi tavata hänestä erossa asuvaa vanhempaa turvallisesti.

apuaeroon.fi • nettiturvakoti.fi • vauvaitkee.fi • ensijaturvakotienliitto.fi

*vuonna 2018.

2019

9

K A H V IT A U K

O

Tervetuloa uudet jäsenet!

Jäsenet ovat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten toiminnan perusta. Kolme toiminnanjohtajaa kertoo, miksi jäsenet ovat tärkeitä.

Teksti ja kuva Essi Lehtinen

Jukka Ihalainen, Tiina Palviainen ja Oona Ylönen, miksi yhdistyksenne toivovat lisää jäseniä?

Yllä: Oona Ylönen, Tiina Palviainen ja Jukka Ihalainen kutsuvat ihmisiä tukemaan työtä lähellä asuvien lapsiperheiden hyväksi.

– Mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä suuremmalla äänellä voimme puhua ja vaikuttaa asioihin, joiden takia yhdistys on perustettu. Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys on turvallisen lapsuuden, vanhemmuuden ja perhe-elämän puolesta puhuja, sanoo Tiina.

– Yhdistysten tehtävä on tarjota osallistumisen paikkoja ja ”liimata” kansakuntaa yhteen. Osa meiltä apua saavista kokee ulkopuolisuutta yhteiskunnassa. Heille voi olla merkittävää, että heidän asiansa ovat ihmisten mielessä, jatkaa Oona.

– Jäsenenä voit osoittaa vahvan tukesi työllemme. Uudet jäsenet ovat tervetulleita omine ajatuksineen ja ideoineen, sanoo Jukka.

Miten jäsenet vaikuttavat toimintaan?

– Jäsenet voivat valita haluamansa tavan vaikuttaa. Jäsenmaksun maksaminenkin on riittävä kannanotto, se on Turun ensi- ja turvakoti ry:ssä 20 euroa vuodessa, kuvaa Oona ja jatkaa.

– Jäsenet käyttävät ylintä päätösvaltaa yhdistyksen vuosikokouksissa.

On hienoa, jos he voivat tuoda esiin ja herättää muissakin kiinnostusta vau-

10

2019

vaperheiden puolustamiseen, lähisuhdeväkivallan vastaiseen kamppailuun sekä lasten aseman parantamiseen esimerkiksi erotilanteissa.

– Jäsen voi tulla mukaan tapahtumiin ja löytää mahdollisesti itselleen sopivan vapaaehtoistehtävän. Taloudellinen tuki on sekin tärkeää. Luottamustehtävä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n johtokunnassa on hyvä paikka vaikuttaa päijäthämäläisten lapsiperheiden elämään, sanoo Jukka.

– Jäsenillä on mahdollisuus olla mukana päättämässä siitä, mitä yhdistyksessä tapahtuu. Meillä jäsenet ovat olleet mukana toiminnan arviointi- ja kehittämispäivissä, erilaisissa vapaaehtois- ja luottamustehtävissä ja tapahtumissa, kuvaa Tiina.

Millaisena juot kahvisi? Maitoa?

Kauramaitoa?

– Vapaapäivänä iso ja kuuma kauramaitolatte. Töissä mustana ja mahdollisuuksien mukaan vähintään kädenlämpöisenä, sanoo Oona.

– Kahviin en kyllä kauramaito laita.

Ihan mustana juon kahvini, älähtää Jukka.

Tiina sanoo nirsoilevansa kahvin suhteen.

– Mutta silloin kun juon, niin mieluiten todella kuumana ja kauramaidolla!

Leikkipäivä 2018 / Mikko Törmänen

Ly hy et

Leikkipäivä 11.5.!

Perinteistä Leikkipäivää vietetään yhdistyksissä eri puolilla Suomea lauantaina 11.5.

Luvassa on leppoisaa yhdessä­ oloa, ulkoleikkejä ja hyvää mieltä. Yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden tapahtumat ovat osa valtakunnallista Leikkipäivää. Katso ensijaturvakotienliitto.fi/ leikkipaiva

Yhteistyövanhemmuus-käsikirja lasten hyväksi

Väkivaltatyötä 40 vuotta: väkivallasta voi selviytyä

Ensi- ja turvakotien liitto julkaisi eroavien vanhempien kanssa työskenteleville Yhteistyövanhemmuuden käsikirjan. Se opastaa yhteistyöhön lapsen asioissa. Erikseen käsitellään yhteistyön edellytyksiä ja esteitä silloin, kun vanhemmilla on päihdeongelmia tai he käyttäytyvät väkivaltaisesti.

Käsikirja on tarkoitettu kaikille perheiden kanssa työskenteleville sosiaali- , terveys- ja kasvatusalalla. Sen ovat toimittaneet Päivi Hietanen, Vesa Keinonen ja Maarita Kettunen.

Tämä vuosi on myös väkivaltatyön 40-vuotisen työn juhlaa.

Pitkin vuotta nostetaan esiin turvakotien ja erityisesti yhdistysten avopalveluiden työtä. Juhlitaan sitä, että väkivallasta voi selviytyä ja että selviytymistä voi jatkaa niin pitkään, että voi oikeasti hyvin. Maksutonta apua väkivaltaan on tarjolla 22 jäsenyhdistyksessä ja www.nettiturvakoti.fi Edelleen avoinna on kysely ensijaturvakotienliitto.fi/ kysely_miten_sina_selvisit_vakivallasta/

Juhlavuoden kuvat ja iskulauseet ovat yhdistysten käytössä koko vuoden. Somessa juhlavuoden viestit voi tehdä tunnisteella #vv40v

Kiitos osallistumisesta Naistenviikkoon!

Ensi- ja turvakotien liiton ja Amnesty International Suomen osaston yhteinen Naistenviikko-kampanja maaliskuussa toi näkyviin naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyden. Aihe sai hyvin tilaa esimerkiksi Finlaysonin tekemän Me emme vaikene. Älä sinäkään. -videon ja päivälehtien isojen juttujen ansiosta.

2019

11

Miksi liityit jäseneksi?

Pekka Rossi, Anu Kekkonen, Jussi Koiranen, JP Keränen ja Saara Särmä kuuluvat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin.

Miksi he liittyivät ja mikä on oman yhdistyksen paras juttu?

Teksti Essi Lehtinen

K ys yimme

:

1. Minkä yhdistyksen jäsen olet?

2. Miksi liityit?

3. Mikä on parasta, mitä yhdistys tekee?

4. Mikä on sun motto?

Nä in he vasta si va t:

Haastateltavien kuvat: Jukka Ihalainen, Mirkka Pihlajamaa, haas-

Pekka Rossi 1. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry 2. Etsin vapaaehtoistyötä eläkkeelle jäädessä ja

1. Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry 2. Koska yhdistyksen toiminta on merkittävää pai-

saan kerhosta.

4. Lapsissa on tulevaisuus.

kallisesti. Sillä on monta toimintatapaa, joista on apua perheille. Omatkin lapseni ovat vielä pieniä ja luokanopettajana osaan myös ajatella perhetaustoja ja perheiden haasteita nykyään.

3. Pampulan toiminta: pienryhmätoiminta, jossa tuetaan haasteita kohtaavia vauvaperheitä. Se tuntuu älyttömän tärkeältä asialta.

4. Jos ei nyt, niin milloin sitten.

olen vähän järjestökoukussa. Perhetyön kehittämisyhdistyksessä on Mummo- ja vaari-iltoja ja perhekahviloita. On hyvä tukea lasten ja perheiden hyvinvointia.

3. Konnunsuolla vastaanottokeskuksessa pidetään perhekerhoa. Siellä lapset ja äidit on tosi innois-

12

Anu Kekkonen

2019

Mikko Törmänen

Kutsu kaveri mukaan yhdistykseen!

Liity sinäkin!

Tervetuloa! muutatarinaa.fi

J-P Keränen 1. Lahden ensi- ja turvakoti ry.

2. Olen aktiivinen Rotary-toiminnassa ja kuulin

sitä kautta yhdistyksen laajamittaisesta toiminnasta Lahden talousalueella. Päätimme klubina tukea yhdistystä ja itse päätin ryhtyä yhdistyksen jäseneksi. Haluan auttaa vaikeissa elämäntilanteissa eläviä lapsiperheitä. Uskon niin kutsutun kolmannen sektorin toimintaan auttamistyössä.

3. Eri työmuodoissa kohdataan vuosittain toista tuhatta perhettä. Suosittelen muillekin liittymistä jäseneksi ja erityisesti tekemään rahalahjoituksia yhdistykselle.

4. Jäsenyys ja avustaminen nousussa Lahdessa.

Jussi Koir anen 1. Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och

skyddshem ry 2. Turvakoti oli ollut tiedossani jo pidempään ja olin MLL:n vapaaehtoinen. Minua pyydettiin mukaan ja liityin jäseneksi. Se on helppo tapa osoittaa tukea ja kuulua joukkoon.

3. Perhetyö eri muodoissaan. Siinä otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon vanhemmat, mutta erityisesti lapsi. Tapaamispaikasta olen kuullut paljon hyvää. Sieltä on saanut toinenkin osapuoli tukea vanhemmuuteensa. Kokonaisvaltainen käsitys perheestä.

4. Let’s make earth great again.

Saar a Särmä 1. Tampereen ensi- ja turvakoti ry 2. Yhdistykset tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä.

Parisuhdeväkivallan ehkäisemiseen keskittyvä toiminta on aliresursoitua Suomessa. Mitä enemmän yhdistyksissä on jäseniä, sitä enemmän niillä on painoarvoa. Liityin, koska minua pyydettiin hallitukseen.

3. Turvakotitoiminta. Paikkoja pitäisi kyllä olla vielä lisää, ehkä ensin muualla ja sitten myös meillä.

4. ”Radikaaleinta on lempeys. ”

2019

13

Teksti ja kuvat Essi Lehtinen

Vahvoja vaikuttajia yhdistyksiin Yhdistyksiin on valmistunut 21 koulutettua kokemusasiantuntijaa.

He ovat omien vaikeiden kokemustensa kautta vahvoja vaikuttajia.

Koulutus toi varmuutta oman asiantuntijuuden käyttöön.

E

nsi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä apua saaneet ovat usein selvinneet hyvin vaikeista tilanteista.

Oma kokemus kirkastaa, millainen apu auttaa ja mistä avun saaminen voi jäädä kiinni. Näille kokemuksille

ja tälle tiedolle halutaan antaa liitossa entistä enemmän tilaa.

Kahden intensiivisen viikonlopun aikana osallistujat opettelivat kertomaan omaa tarinaansa eri tilanteisiin sopivalla tavalla. Huomiota kiinnitettiin haastatteluiden antamiseen ja

”Xxxxxx xxxxxxxxx xxxxx.”

vaikuttamiseen esimerkiksi seminaareissa tai kun kokemusasiantuntija on kutsuttu puhumaan pienelle joukolle. Omasta elämästä kertomisen rajoja vahvistettiin opettelemalla sanomaan ei.

– Tärkeää on saada myös laajemmin valtakunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon meidän asiakkaiden ääntä. On mahtavaa, että ihmiset ovat niin rohkeita ja halu vaikuttaa on niin suuri, että he kertovat omasta elämästään, sanoo koulutusta järjestänyt kansalaistoiminnan asiantuntija Emmi Hela liitosta.

Hela korostaa, että vaikeistakin asioista pitää puhua.

– Puhumalla hälvennetään häpeää, joka esimerkiksi väkivallan ja päihteiden käytön kokemuksiin liittyy. Ne ovat aika tavallisia asioita, joihin voi saada apua. Vaikeuksista voi löytyä myös jotain positiivista, jos niiden kautta voi vaikuttaa asioihin.

Vasemmalla: Koulutus oli tiivis, mutta jätti tilaa yhteiselle iltahetkelle.

14

2019

Vasemmalla: Kokemusasiantuntijoiden kesken on lämmin ja hyvä tunnelma. Tuntuu, että ulkopuolinen maailma on jossain kaukana, kuvaa Annika.

Oikealla: Apua pitää saada siihen, mihin sitä tarvitaan, kuvaa Sami.

Annik a ”Kiinnostaako tämä ketään?”

Osallistujia valmistui 21 yhteensä 13 eri yhdistyksestä. He ovat osa arviolta 2500–3000 sosiaali- ja terveysalan koulutetun kokemusasiantuntijan joukkoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koulutuksia järjestää yli 60 järjestöä, verkostoa, sairaanhoitopiiriä ja kokemusasiantuntijoiden omaa yhdistystä. Koulutusten sisältö ja laajuus vaihtelee. THL:n tiedot perustuvat heidän tekemäänsä kyselyyn.

Yhteinen tavoite koulutetuilla on vaikuttaa avun saantiin. Ensi- ja turvakotien liiton koulutuksen osallistujat olivat havainneet epäkohtia ja asenteita, jotka estävät avun saami-

Elin a

sen. Muiden reaktiot oman tarinan kertomiseen vahvistivat uskoa siihen, että tarina on kertomisen arvoinen ja vaikuttaa asioihin.

Kvinnohusföreningen i Jakobstads­ nejdenin Annikalla on halu vai­kuttaa siihen, jaksavatko ihmiset toivoa.

Annikan ja toisen vapaaehtoisen ansiosta Pietarsaaressa toimii nyt myös suomenkielinen vertaisryhmä väkivaltaa kokeneille naisille.

– Jossain vaiheessa en itse enää odottanut mitään hyvää. Nyt haluan antaa muille takaisin uskon siihen, että huomenna on parempi päivä.

”Vaikeistakin asioista pitää puhua.”

Elina Turun ensi- ja turvakoti -yhdistyksestä haluaa vaikuttaa siihen, että päiväkodeissa ja kouluissa tiedettäisiin enemmän lasten vuoroasumisesta vanhempien eron jälkeen.

Tietoa tarvitaan varsinkin silloin, kun lasten asioista sopiminen on riitaisaa.

Päiväkodit ja koulut voivat helpottaa tai vaikeuttaa tilannetta paljon.

– Kuulen usein lasten kavereilta sitä, että ”mä en tiedä, missä mä oon ensi viikonloppuna ”, kuvaa Elina.

Vasemmalla: – Kerroin Lastensuojelupäivillä kokemuksistani ammattilaisille ja minulle se oli aivan käänteentekevä kokemus. Sain kertoa asiani suoraan heille, joiden pitäisi asiasta kuulla.

2019

Sam i – Lapsi ei saisi toimia viestinviejänä, vaan vanhemmilla tulisi olla keskusteluyhteys, jotta lasten asioista voidaan sopia. Eroperheessä sopimisia tulee lähes päivittäin. Lasten pitäisi koko ajan tietää, missä he milloinkin ovat, koska on seuraava vaihto ja mitä asioita kummassakin kodissa tapahtuu. Se luo turvallisuuden tunnetta ja selkeyttä.

Elina toimii vapaaehtoisena Eroneuvo-illoissa.

Monen lapsen yksinhuoltajaisä, Keski-Suomen ensi- ja turvakodin Olkkari-päiviin osallistunut Sami haluaa vaikuttaa tapaan, jolla perheitä autetaan sosiaalitoimessa.

– Avun pitäisi olla tapauskohtaista, ei apua sen mukaan, millaisia keinoja auttaa on listassa. Meillä on ollut hyvä sosiaalityöntekijä, joka järjesti apua, joka oli kulloinkin tarpeen, illalla käsiä lasten läksyjen tekoon ja nukkumaan laittoon.

Toinen asia, johon Sami haluaa kiinnittää huomiota, on tapa, jolla apua hakeva ihminen kohdataan.

– Jos tulee heti aluksi tunne vastakkainasettelusta työntekijän kanssa, et kerro asioista ja apu jää saamatta.

– Minulla on myös epäilys, että olen miehenä saanut paljon helpom-

15

Petr i

Yllä: Lastensuojelu tuki meitä ja mahdollisti pitkän kuntoutuksen, kiittää Petri.

min apua lasten kanssa selviämiseen kuin mitä naiset saavat. Toiset jonottavat tukiperheitä pitkään ja meille ne ovat järjestyneet heti.

Avun ei pitäisi olla sattumanvaraista Petri haluaa puhua erityisesti laitoskuntoutuksen tarpeesta. Kun Petrin tyttöystävä tuli raskaaksi ja sai vauvan, sekä äidille että isälle järjestyivät paikat Helsingin ensikoti ry:n ylläpitämästä Oulunkylän Pidä kiinni -ensi­

Elin a

Yllä: Sopukan illan rauhaa koulutuksessa.

”Että ihmisten olisi helpompi hakea apua.”

kodista. Kuntoutus katkaisi Petrin pitkän päihteidenkäytön.

– 30 vuoden narkkaamisen jälkeen olen ensimmäisen kerran raittiina.

Lastensuojelu mahdollisti pitkän kuntoutuksen ja tuen. Lastensuojelu on ollut selkäranka, johon on pystynyt nojaamaan.

Petrin elämä on muuttunut täysin. Asunnottomuus, vankilajaksot ja päihteiden käyttö ovat vaihtuneet arkeen kolmevuotiaan tyttären kanssa. Petri tunnustaakin olevansa ”lastensuojelun suuri fani”. ”Valtavaksi” kuvaa myös Lapin ensi- ja turvakoti ry:n merkitystä omas-

Vasemmalla: En olisi tiennyt, mistä hakea apua, ellen olisi juuri sitä opinnoissani kuullut, sanoo Elina.

16

2019

sa elämässään Elina . Hän osallistui vuoden verran väkivaltaa kokeneitten naisten suljettuun vertaisryhmään.

Elina oli käynyt häneen kohdistuneen vainon vuoksi terapiassa jo muualla, mutta vasta ryhmästä tuli turvapaikka.

– En ollut päässyt pelon ja huolen yli. Ryhmässä sain puhua.

Elina oli apua tarvitessaan valmistunut juuri lähihoitajaksi ja tiesi, mistä apua voi hakea.

– Muuten en olisi tiennyt. Haluan vaikuttaa nyt siihen, että ihmisten olisi helpompi hakea apua henkiseen väkivaltaan ja vainoon. Rovaniemelläkin se, mistä apua saa, muuttuu koko ajan.

Toinen Kokemusasiantuntijakoulutus järjestetään 19.–20.10. ja 30.11.–1.12.

Mukaan pääsee liiton jäsenyhdistysten kautta.

Jä se ny hd ist yk se t

Jäsenyhdistykset toimivat Hillamaria Tuomi-Mark.

Kaapatut Lapset ry.

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tervetuloa uudet jäsenet mukaan tekemään hyvää. Jäsenmaksulla tuet toimintaa, vapaaehtoisena teet arvokasta työtä. Tule tutustumaan toimintaamme.

Leikkipäivää vietämme lauantaina 11.5. klo 10–13 Kirkkopuistossa. Mukaansa tempaavassa tapahtumassa on iloa koko perheelle. Tervetuloa!

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Vapaaehtoistyö vastaanottokeskuksessa palkittiin Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry voitti yhteistyökumppaninsa Parasta Lapsille Lappeenrannan osaston kanssa Hauskin juttu ikinä – täynnä Etelä-Karjalaista iloa -palkinnon.

Yhdistykset palkittiin arvokkaasta vapaaehtoistyöstä Joutsenon vastaanottokeskuksessa.

Vapaaehtoiset pitävät perhekerhoa kerran kuussa, ohjelmassa on pelejä, leikkejä ja askartelua koko perheelle.

Kerho tarjoaa perheille mahdollisuuden tehdä mukavia asioita yhdessä. Kerhot ovat lämminhenkisiä sekä turvallisia hetkiä, vaikka niissä ei usein olekaan yhteistä kieltä. Perhekerho on monelle

sen osallistujalle ”hauskin juttu pitkään aikaan” ja se on erinomainen esimerkki eteläkarjalaisesta vieraanvaraisuudesta ja ilosta. Yhdistyksestä vapaaehtoisina toimivat Pekka Rossi ja Raili Mustonen.

Järjestökilpailun toteuttivat Etelä-Karjalan maakunta- ja soteuudistustiimi, Eksote, Järjestö 2.0 ja Etelä-Karjalan liitto.

Lapsikaappauksen, kaappausuhkaa tai kansainvälistä huoltokiistaa kokeneet perheet ovat saaneet meiltä tukea jo vuodesta 1997. Tätä työtä jäsenemme tänäkin päivänä tukevat. Jäsenet voivat vaikuttaa toimintaan esimerkiksi osallistumalla strategiatyöhön. Kesäkuussa jäsenille postitetaan uusi Toivo-tiedotelehtemme.

Ilmoittautuminen on käynnissä netissä! Seminaari edeltää 25.5. vietettävää kansainvälistä kadonneiden lasten päivää, jolloin nostetaan esiin myös kaapattujen lasten asioita.

ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo • kaapatutlapset.fi •

•

•

Kaapatut Lapset ry Seminaari ammattilaisten yhteistyöstä lapsikaappausten ratkaisussa 24.5.

Järjestämme Helsingissä aamupäiväseminaarin, jossa teema on viranomaisten yhteistyö lapsikaappausten ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa.

2019

17

Jä se ny hd ist yk se t

Lyömätön Linja Espoossa ry.

Kyllä, voit vaikuttaa! Lähisuhdeväkivalta on vaiettu aihe, erityisesti väkivallan tekijän näkökulmasta.

Kuka lähtisi tukemaan pitkäjänteistä työtä väkivallan tekijöiden kanssa? Kun asiaa katsoo asioihin vaikuttamisen kannalta, väkivaltatyö tekijöiden parissa lisää turvallisuutta kaikille perheenjäsenille.

Toisaalta … ”toiminnan tarkoituksena on auttaa fyysisen ja henkisen väkivallan uhreja, jotka ovat joutuneet lähisuhde- tai perheväkivallan kohteeksi tai todistajaksi.”

Yhdistyksen jäsenenä voit vaikuttaa isompiin kokonaisuuksiin. Tervetuloa mukaan! lyomatonlinja.fi •

•

•

Yhä useampi lapsi tai nuori saa tukea Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö laajensi työtään lasten ja nuorten kanssa kohtuvauvasta 17-vuotiaisiin. Se on mahdollista, kun käyttöön otettiin myös ei-verbaalisia työmenetelmiä. Väkivaltatyön asiantuntijana aloittaneen Auli Lipposen käyttämä musiikkiterapia voi vakauttaa ja rauhoittaa lähisuhdeväkivaltaa kokenutta tai todistanutta lasta.

Musiikin avulla on mahdollista luoda yhteisiä tai yksilöllisiä turvallisuuden kokemuksia lapselle ja vanhemmalle.

Lapsi voi yhteisen musiikillisen, leikillisen vuorovaikutuksen kautta saada haasteellisessa elämäntilanteessa tarpeellista kokemusta jatkuvuuden ja ilon kannattelusta. Väkivaltaa todistaneen lapsen elämänhallinnan menettämisen tunnetta voi lieventää musiikillisen vuorovaikutuksen, peilaamisen ja vastavuoroisuuden avulla.

Kokemus musiikillisen toiminnan ja dynamiikan vaihtelujen vuorovaikutuksellisesta säätelystä tukee lapsen minänhallinnan kokemusta. Ahdistavien, pelottavien tai vihaisten tunteiden ilmaiseminen ei-verbaalisesti aikuisen kannattelemana tuottaa lapselle koke-

Tampereen ensi- ja turvakoti ry.

Lapsiperheiden palveluidemme kolme työntekijää ovat olleet yhteensä 95 vuotta yhdistyksessä töissä. Kokosimme heidän kokemuksistaan kirjan, jossa he kertovat miten yhdistys ja työ ovat muuttuneet vuosien aikana. tetuko.fi •

18

•

2019

Auli Lipponen

Pääkaupungin turvakoti ry

Pääkaupungin turvakoti ry.

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä tehdään nyt työtä kaikenikäisten lasten ja nuorten kanssa kohtuvauvasta 17-vuotiaisiin. Musiikkiterapia tarjoaa tukea lapsille, jotka eivät kykene verbaalisesti käsittelemään väkivaltakokemustaan. muksen siitä, että hän tulee kohdatuksi tunteissaan. Hän voi alkaa tunnistaa ja mahdollisesti sanoittaa aiemmin hallitsemattomalta tuntuneita tunteita. Mielikuvien ja symbolien kautta työskenteleminen tukee lapsen mentaalista kykyä käsitellä tunteita purkamatta niitä välittömästi ympäristöönsä. Näin toiminta ennaltaehkäisee ylisukupolvista väkivallan siirtymistä. paakaupunginturvakoti.fi •

•

Tampereen en sija turvakoti ry :hyn on alkuvuoden ai kana liittynyt 50 uu tta jäsentä. Iloitse mme jokaisesta!

Marika Suuronen/Salon Syty.

Jä se ny hd ist yk se t

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Lokakuussa alkaneessa Mummonmarkan vartijat -hankkeessa valistetaan ikäihmisiä taloudellisesta kaltoinkohtelusta ja etsitään vapaaehtoisia talouslähettiläiksi kertomaan asiasta. Muutamassa kuukaudessa hankesuunnittelija Erja Ronkainen on tavoittanut satoja kuulijoita. Kysy luentoa aiheesta! suvantory.fi •

•

•

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Järjestön näkökulma vaaleihin Yhdistys järjesti viiden puolueen eduskuntavaaliehdokkaille olohuonetentin Ensikodin salissa. Mukana olivat kansanedustajat Riitta Mäkinen (sd.) ja Aila Paloniemi (kesk.) sekä ehdokkaat Unto Mikkonen (vihr.), Eila Tiainen (vas.) ja Janiika Vilkuna (kok.)

Keskustelu ensi- ja turvakotien teemoista, kuten lasten ja perheiden varhaisesta tuesta, lapsiköyhyyden poistamisesta, väkivaltaan puuttumisesta ja järjestöjen asemasta, oli vilkasta. Tentin kuulijoiksi yhdistys oli kutsunut yhdistyksen palveluissa olevia asiakkaita, vapaaehtoisia, jäseniä ja työntekijöitä. ”Yksi tärkeä tehtävämme on saada asiakkaidemme ääni: heidän elämäntilanteensa ja kokemuksensa esiin. Olin ilahtunut, että paikalla oli asiakkaita ja entisiä asiakkaita, jotka kertoivat rohkeasti oman kokemuksensa. Kaikesta huomasi, että ehdokkaat todella arvostivat tätä kokemustietoa”, sanoo tentin vetänyt toiminnanjohtaja Susanna Huovinen. ksetu.fi •

•

Kvinnojouren i Jakobstad Välkommen med som medlem! Kvinnojouren har en spännande höst framför sig med både flytt och namnbyte. Föreningen erbjuder idag bl.a. stödgrupper för våldsutsatta kvinnor och för tonårsflickor som utsatts för våldtäkt och sorgbearbetningsgrupper samt enskilda stödsamtal för våldsutsatta vuxna, barn som upplevt våld i familjen och ungdomar som varit med om sexuella övergrepp. Kom med och stöd vår verksamhet! kvinnojouren.fi •

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry.

Eduskuntavaaliehdokkaiden olohuonetentissä ensikodilla oli hyvä tunnelma.

Viittä ehdokasta oli tenttaamassa yhdistyksen asiakkaita, vapaaehtoisia, jäseniä ja työntekijöitä. Kuvassa ehdokkaat muutamien osallistujien kanssa.

2019

19

Sini Stolt

Timo Peltovuori

Jä se ny hd ist yk se t

Kanta-Hämeen perhetyö ry.

Leikkipäivä Tuiran Kisakentällä Oulussa kokoaa taas lauantaina 11.5. klo 10–14 iloisen joukon leikkijöitä! Lapsilla ja aikuisillakin on oikeus leikkiä. Oulun ensi- ja turvakoti ry järjestää leikkipäivän yhteistyössä kumppaniensa kanssa.

Arjen vaikuttamisesta hyvä esimerkki on CGI-työnantaja. Hallituksemme jäsen Kristina Lamberg saa tehdä kiky-tunnit yhteiskuntavastuun hyväksi vapaaehtoistyönä yhdistyksemme hallituksessa. Lisäksi CGI maksaa jokaiselle työntekijälleen 7,5 tunnin palkan vapaaehtoisena toimimisesta. Kristina Lamberg on tuore varapuheenjohtajamme. Puheenjohtajaksi valittiin Jonna Niemelä.

oulunensijaturvakoti.fi •

khperhetyo.fi •

Oulun ensi- ja turvakoti ry

•

Marianna Turunen

Sari Toivonen

Turun ensi- ja turvakoti ry.

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Osallistuimme Porin Taidemuseon VAIKUTA-viikkoon. Kerroimme toiminnastamme ja yhdistyksemme kokemusasiantuntija Milvi Elo esitteli taidettaan.

Pohdimme kävijöiden kanssa mitä on turvallisuus ja mikä on sinun turvapaikkasi.

Tervetuloa viettämään Leikkipäivää kanssamme 11.5. Luolavuorentielle klo 10–13. Leikitään perinneleikkejä, grillataan ja puuhataan yhdessä.

Hevoskyytejäkin on tiedossa. Paikalla on vapaaehtoisia ja työntekijöitä kertomassa, miten autamme lapsia ja perheitä alueellamme. Liity hyvään seuraan! tuentu.fi •

porinensijaturvakoti.fi •

20

•

2019

•

•

Jä se ny hd ist yk se t

Liity jäseneksi!

Kulunutta kevättä on siivittänyt yhdistyksemme jäsenkampanja sosiaalisessa mediassa. Hallituksemme jäsenet ovat tehneet lyhyitä videoklippejä omasta taustastaan ja motivaatiostaan liittyä yhdistyksemme jäseneksi. Videot ovat saaneet laajalti positiivista palautetta ja ne ovat saaneet ilahduttavan paljon katselukertoja.

Kampanjan aikana uusien jäsenten kesken arvotaan mukavia pikku yllätyksiä lounaslahjakorteista lavalliseen Kinder-suklaamunia. Taitaa kesällä mansikkalaatikkokin päätyä jonkun uuden jäsenen herkuteltavaksi. Käy kurkkaamassa videot Perhetupa Väkkärän Facebook-sivuilta ja ota ihmeessä sivumme seurantaan, jos ei vielä ole.

Jäsenyydellä tuet arvokasta yläsavolaisten lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä! Tänä keväänä mm. neljä uutta

pienokaista ja äitiä aloitti Päiväryhmätoiminnassa ja tästä tullut iso osa näiden perheiden arkiviikkoa. Lasten erovertaisryhmässä sanoitettiin vanhempien eron herättämiä tunteita, muisteltiin eron hetkeä ja lasten kanssa mietittiin heidän omia vahvuuksia ja voimavaroja.

Lukuisat pienet leikkijät ovat touhunneet keskiviikkoisin Mummolassa ja hieman isommat lapset ovat päässeet yökyläilemään Yökylätoiminnassa. Lisäksi uusia vapaaehtoisia on koulutettu douliksi, vauvaa odottavien perheiden synnytystukihenkilöiksi, perheisiin, joissa on erityisen tuen tarpeita.

Yhdistyksemme tarjoaa monenlaista toimintaa ja palvelua perheiden jaksamisen ja arjen tueksi. Jäseneksi pääset liittymään nettisivuillamme www. ylasavonensijaturvakoti.fi > tule mukaan > liity jäseneksi. Iso kiitos tuestasi!

ylasavonensijaturvakoti.fi •

Tiuku Pennola

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry.

Saavutuksemme, valokuvanäyttely "Kuka tahansa äiti" kiertää maata.

Jäsenemme pääsivät halutessaan kuvattaviksi ja omilla kasvoillaan murtamaan myyttiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Näyttely on saanut huikeasti kannustavaa palautetta. Seuraavaksi näyttely on alkusyksystä Espoossa ja Seinäjoella.

•

Tiina Vauhkonen

aima.fi •

•

•

Sinä voit muuttaa tarinaa. www.muutatarinaa.fi Kun haluat tutustua tarkemmin yhdistyksiin ja liittoon www.ensiturvakotienliitto.fi Perheidenpaikka ry.

Tuu mukkaan! -hanke rantautui Perheidenpaikan Vauvakahvilaan.

3.4. Kahvila muuntui vedenalaiseksi valtakunnaksi ääntä, kuvaa, valoja ja erilaisia aisteja kutkuttavia materiaaleja käyttäen. Paikalla oli mukavasti sekä pieniä että isoja kaloja. perheidenpaikka.fi •

Ensi- ja turvakotien liitto ensi_turvakodit • @Ensi_turvakodit ensijaturvakotienliitto.fi

Enska on myös verkossa www.ensijaturvakotienliitto.fi/enska

•

2019

21

KIRJANMERKKI

Mentalisaatiota arkeen

Ymmärtävä opas nuorelle, jonka vanhemmat eroavat

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, parija perhepsykoterapeutti Janna Rantala ja psykologi, Theraplay-vuorovaikutusterapeutti Leea Mattila rohkaisevat vanhempia kiinnostumaan lapsen mielestä. Toista ei voi koskaan täysin lukea tai ymmärtää, mutta ajatusten, käytöksen ja toiminnan erilaisuutta voi tutkia ja kuvitella. Samalla aikuinen voi kiinnostua omasta mielestään ja huomata sen vaikutuksen suhteessa lapseen.

Yhdistysten työssä jo tuttu mentalisaation käsite, kyky kuvitella toisen ihmisen mieltä, on kirjassa keskeinen. Mentalisaatio auttaa ratkaisemaan hankalia, arkisia tilanteita lasten kanssa.

Välikädessä-kirjalla on kaikki edellytykset kulua nuorten käytössä. Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry on koonnut kirjaan yli sadan nuoren kokemuksia vanhempien erosta. Osa nuorista ei ollut aiemmin puhunut erosta, mikä kuuluu tekstissä. Se on kuin pitkään odotetun keskustelun alku. Nuoret myös kertovat, kuinka erosta selviää. Kirja on oivaltavasti kuvitettu ja taitettu, se antaa tilaa omille ajatuksille ja myös muistiinpanoille. Nuorten aitoa tukea toisilleen koottuna kansiin!

Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä Janna Rantala ja Leea Mattila

Välikädessä. Kirja nuorelle vanhempien erosta Minna Jaakkola ja Miia Lehtonen

Gummerus, 2019, 224 s.

Kasper ry, 2019, 100 s.

Perusteellinen, mutta positiivinen

Näin sääntöjen pitäisi mennä

Nyt tuli haaste nousta ylös ja lähteä elämään liikkuen. Perusteellisesti kehonpainoharjoittelun ideaan kuljettava kirja muuttaa kadut, portaat ja leikkikentät liikuntapaikoiksi. Neuvot ovat lempeitä ja houkuttelevia, mutta harjoitussarjoissa riittää valittavaa myös todella pitkälle edenneille.

Neljäs kirja ihanasti tuhmuroi­van prinsessan seikkailuista. Edes prinsessat eivät välty aikuisten hölmöiltä säännöiltä, siksi kirjaan on koottu viesti kaikille aikuisille siitä, millaisia sääntöjen pitäisi lasten mielestä olla. “Oman elämänsä bätmäniksi” kuvattu satuprinsessa on tutustumisen arvoinen.

Taitoa ja voimaa kehonpainoharjoittelulla Jarno Härkönen ja Jukka Rajala

Prinsessa Pikkiriikki ja huutava vääryys Hannele Lampela ja Ninka Reittu (kuv.)

Fitra, 2019, 176 s.

Otava, 2019, 45 s.

22

2019

Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 010 423 7500 ksetu.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Oulu

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Rovaniemi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Juva • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Raahe

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Kuopio

Kauhajoki

Outokumpu

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti

Turku Espoo

Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2019

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi

23

BM9 1

VäkiValtatyön foorumi

21.–22.8.2019

Puistotorni, tamPere

koskee kaikkia

Uusin tieto ja keskUstelU

väkivalta on arjessa Häirintä ja Vaino Verkossa seksuaalisten VäHemmistöjen, Vammaisten ja maaHanmuuttajanuorten auttaminen miten Poliisi ja sosiaali- ja terVeysalan ammattilaiset PuuttuVat VäkiValtaan eri Puolilla eurooPPaa?

Hinta 150 euroa (2 PäiVää) Sisältää lounaat, yhden aamiaisen ja kahvit.

Katso lisää ja ilmoittaudu 14.8. mennessä ensijaturvakotienliitto.fi/vakivaltatyonfoorumi_2019

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI RY ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO RY

Väkivallasta voi selviytyä.

Kohdataan ihmisiä ja kerrotaan avusta.