Enska 3/2016

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2016 NO 3 ´

Eroavien vanhempien tavoitteeksi kompromissi 7

Isä on ylpeä pojastaan 4

Raisa Kyllikki Ranta

16

10 Heidi Siikaluoma

Hanna-Kaisa Hämäläinen

14

Sisältö 4 7 8 9 10 12

Paljon hyvää pojassa – ja isässä Miika Vepsäläinen kehuu poikaansa.

”Hyvin eroaminen” kunnia-asiaksi Kompromissien pitäisi olla tavoiteltuja.

LYHYet KAHVITAUKO Pelkkä raha ei saa ratkaista. Sirkka Merikoski.

Minun työviikkoni Muutoksessa voi elää. Jani Kaisto.

Kesäpolku-peli Lapsille ja vanhemmille.

14 16 18 19 22 23

Leikkipäivä 2016 Kuvia leikkihetkistä.

Vapaaehtoiset doulat oppivat yhdessä Lisäoppia konkareille.

JÄSENYHDISTYKSET Enskan Kesäristikko Kirjanmerkki Kirjauutuuksia tiukasti asiasta.

YHTEYSTIEDOT

Nina Dodd

N O 3 ’2016 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,

ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Katariina Suomu Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi Ilmoitukset: Outi Hieta Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 25 € / vuosi Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Eeva Anundi / Kuvastus www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/ jasenlehti-enska/ ilmestymisaikataulu: 4/2016 viikolla 38 5/2016 viikolla 47

PÄ ÄK IR JO IT US

Yhtiöittämisvelvoite ja valinnanvapaus vakavia haasteita

H

allitus valmistelee merkittäviä muutoksia lasten ja lapsiperheiden

arkeen. Lasten ja lapsiperheiden palvelujen muutosohjelma (LAPE) hakee parannusta lasten ja lapsiperheiden palveluihin. Ohjelman suunnitelma on hyväksytty ja työskentely on rakentunut 25 teeman ympärille. Näistä rakentuvat hankkeet, joilla muutosta viedään konkreettisesti eteenpäin. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat laajasti mukana kaikissa valmisteluryhmissä ja ovat antaneet erittäin suuren työpanoksen. Keväällä on päästy kiinni konkretiaan ja suunniteltu niin perhekeskuksia kuin vaativien palveluiden osaamiskeskuksia. Siinä mielessä tilanne näyttää myönteiseltä. Maakuntakierros hankkeesta on juuri ollut. On tärkeää, että myös järjestöt ovat mukana jatkotyöskentelyssä ja alueellisessa organisoitumisessa.

Näen kuitenkin ohjelman hyvälle etenemiselle kaksi riskiä, joihin kannattaisi reagoida nyt. Kun valmistelussa on suuri määrä suunnitelmia ja hankeaihioita, todellinen muutos voi pirstoutua hankeähkyyn. Olisi viisasta valita vain muutama iso kärki, joita viedään laajasti eteenpäin ja joiden lähtökohta olisivat lasten ja lapsiperheiden tarpeet. Isojen kärkien rinnalla voi toki olla pienempiä, esimerkiksi uusien työvälineiden kehittämiseen liittyviä hankkeita. On varmistettava myös, että järjestöt voivat olla hankkeissa aidosti mukana, myös rahoituksen saajina. Isot omarahoitusosuudet sulkevat automaattisesti järjestöt ulkopuolelle.

Toinen onnistumisen riski on sote-uudistus nykylinjauksin. Valinnanvapaus ja lastensuojelu eivät sovi yhteen. Samaa voi sanoa muistakin erityistason sosiaalipalveluista. Hallituksen linjaus julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta ei ole sovitettavissa yhteen myöskään sote-uudistuksen ja muutosohjelman sisällöllisten tavoitteiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio on yhtiöittämismallissa mahdoton. Järjestelmästä tulisi erittäin pirstaleinen ja vaikeasti hallittava niin palvelukokonaisuuksien kuin kustannustenkin näkökulmasta. Niin sosiaalipoliitikot, hallintotieteilijät kuin taloustieteilijätkin varoittavat vakavasti yhtiöittämisvelvoitteen isoista ja peruuttamattomista uhkista. Heitä olisi viisasta kuunnella.

Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävä taas on parantaa ihmisten toimintakykyä, pärjäämistä ja terveyttä. Yhtiöittämisvelvoitteesta syntyisi iso perustehtävien ristiriita. On selvää, kumpi veisi voiton.

Riitta Särkelä pääsihteeri

Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Eeva Anundi

Paljon hyvää pojassa – ja isässä Mikä omassa lapsessa on hienoa? Missä minä isänä olen onnistunut?

Miika Vepsäläinen mietti yhden aurinkoisen aamupäivän, mikä on mennyt hyvin. Vaikeuksia on ollut, mutta nyt arki sujuu.

M

iika Vepsäläinen asuu Jakomäen lähiössä Helsingissä. 5000 ihmisen aluetta voi pitää levottomana tai sitten ei. Selvää on, että vaaleanpunaista kuorrutusta täältä on turha hakea.

Miikalle ja hänen pojalleen Benjamin Vepsäläiselle , 11, ”Jakis” on koti. ”Jakiksen pihat” ovat hyvä kokonaisuus, josta löytyy se, mitä isä ja poika tarvitsevat. Naapurit ovat kivoja ja vierekkäisillä pihoilla asuvat Benjaminin kolme tärkeää ihmistä: isä, äiti ja mummo. Talojen välissä on vain yläkenttä.

Miika, 40, erosi Benjaminin äidistä, kun poika oli nelivuotias. Vuotta myöhemmin Benjamin muutti isän luo.

– Yhdessä sovittiin, että otan vastuun pojasta.

Isä jäi kotiin pojan omaishoitajaksi, kun tilanne sitä vaati. Tarhassa oli huomattu, että poika kommunikoi enimmäkseen ilmeillä ja eleillä. Ben-

4

jaminin omaan kieleen kuului muutama sana ja tavuja, joita vanhemmat osasivat tulkita. Poika ymmärsi hyvin arkista puhetta, mutta ei itse juuri sitä tuottanut. Osoittautui, että Benjaminilla on kielellinen erityisvaikeus, jota ennen olisi kutsuttu dysfasiaksi.

Menevää sorttia Tavallinen arki, jossa poika nyt käy koulua ja isä ajaa vuoroja taksissa, on Miikalle voitto. Koulusta ei tule kielteistä postia liian usein ja arkiset asiat hoituvat.

Isän mielestä poika on ilopilleri.

Koulun jälkeen reppu ilmestyy oven sisäpuolelle, välipala on syöty iltapäiväkerhossa. Pahan tuulen päiviä ”Benkulla” on harvakseltaan.

– Pojan ilta kuluisi pihoilla, jos ei välillä pitäisi tulla syömään ja tekemään läksyjä.

– Usein se vielä kysyy puhelimessa, että ”saanko olla puoli kasiin”?

Niskaansa hieroen Miika muistelee 2016

viikonloppua. Hän tuli luvanneeksi, että Benjaminin pyörä laitetaan kuntoon sunnuntaina. Kahdeksalta aamulla poika oli sitä mieltä, että nyt on hyvä aloittaa. Isä yritti pelata aikaa, kun näki verhon raosta, että ulkona sataa. Benjaminille se ei ollut mikään selitys.

Pyörä saatiin kuntoon ja tekemistä on ulkona vielä entistä enemmän.

Kuvakortteja ympäri kotia Nykyään Benjaminin puhe sujuu.

Jotain pientä kankeutta on ja tulee olemaan, mutta isä pitää tilannetta oikein hyvänä.

– Mutta on me tehty duuniakin.

Benkku on itse tehnyt duunia tosi paljon.

– On saatu hoidettua puhe aika ajan tasalle.

Viereisellä sivulla: – Isän vastuunotto lapsesta on yleistymässä. Kavereillakin on lapsia asumassa luonaan yhä enemmän, sanoo Miika Vepsäläinen. Pelikaverina Benjamin.

2016

5

”Välillä tuntui, ettei tästä tule mitään.”

– Minusta vanhemmista sen, joka paremmin jaksaa, pitäisi ottaa lapsista vastuu, miettii Miika.

Yllä: Benjamin ihailee Lionel Messiä.

6

Kun päiviä kestäneet lääkärikäynnit ja tiivis puheterapia alkoivat, isä huolehti niistä. Puheterapeutti Helena Sivén tapasi Benjaminia kaksi kertaa viikossa viisi vuotta. Helena teki Miikalle selväksi, ettei hän saa ymmärtää poikaa liian helposti, pelkästi eleestä.

– Välillä tuntui, ettei tästä tule mitään. Hetkittäin.

– Silloin, kun tajusin, että minun pitää itsekin ruveta käyttämään kuvakansiota ja tukiviittomia.

Nyt ilmeitä ja eleitä on paljon vähemmän.

– Joskus pyysin, että Benjamin puhuisi mulle vähän vanhaa ”Benin kieltä”, mutta ei se enää onnistunut.

2016

– Se oli sellaisia yksittäisiä sanoja ja tavuja. Minä olin ”ooppe”, äiti tuli ihan selvästi ”äiti”.

Mummo on kaikki kaikessa Tärkeä turva molemmille on ja on ollut Benjaminin äidinäiti, jonka ruokapöytään Miika ja Benjamin ovat olleet tervetulleita aina. Raskaimpina aikoina Miika saattoi ottaa ruoan jälkeen torkut mummolassa ja tiesi, että mummo pitää pojasta huolen.

Nykyään mummo ottaa Benjaminin yökylään silloin, kun Miikalla on taksissa yövuoro. Ja muutenkin, jos Benjamin pyytää.

– Poika käy moikkaamassa mummoa joka päivä.

– Ja saahan se mennä yökylään, jos haluaa. Nyt se osaa jo itse soittaa ja järjestää asiaa.

Mummon laittamat ruoat uppoavat pojalle hyvin, vaikka isän tekemät eivät aina oikein maistu. Jopa makaronilaatikko on mummolla hyvää.

Benjaminin äitikin on nykyään enemmän läsnä pojan elämässä.

Benkku asuu periaatteessa kaksi viikkoa kerrallaan isällä ja kaksi äidillä.

Miikan mielestä äiti on selvästi kasvanut äitinä olossa.

– Ei me olla väännetty kunnolla oikein mistään. Nytkin poika saa mennä äidilleen milloin tahtoo, jos haluaa ja jos äiti voi ottaa.

– Pojan asioiden hoito silti edelleen mun kontolla. Siitä on vain tullut tapa, että se menee niin.

Punahilkkaa voi suositella Toinen tärkeä paikka, jossa Miika on voinut väsyä ja mököttää, on ollut Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksen Pienperhe ry:n ylläpitämä Perhepaikka Punahilkka Jakomäen koulun lähellä.

– Kun olen tarvinnut apua jossain, olen sitä saanut. Suski (vertaistoiminnan ohjaaja Susanna Vettenranta) ja muut ohjaajat ovat kyllä nähneet, että nyt tuota ottaa joku päähän.

Miika käy edelleen Punahilkassa kahvilla ja tapaamassa tuttuja.

– Olen kyllä ainoa iskä, joka siellä käy. Mutta siellä saa iltapalasysteemit ja muut.

– Benkku liitää jo omia menojaan, mutta tulee kuitenkin aina käymään Punahilkan illoissa, sanoo Miika.

Hän tietää tarkistamatta, että seuraavan kerran paikka on auki keskiviikkona kymmeneltä.

Pienperheyhdistys ry:n perhekahvila Punahilkassa on tiistaisin perhekerho yhden vanhemman perheille ja keskiviikkoisin perhekahvila klo 10–13. Torstaisin perhekahvila on illalla klo 16–19. Jokaisen kuukauden ensimmäisenä tors­ taina kahvila on avoinna kaikille lapsiperheille, muina kertoina yhden vanhemman perheille.

Osoite Huokotie 3, Helsinki. Katso pienperhe. fi tai soita 050 380 6815 / Susanna Vettenranta

”Hyvin eroaminen” kunnia-asiaksi

T

oivoisin, että yhteiskunnassa pääsisi vallalle ajatus siitä, että vanhemmille olisi kunnia-asia hoitaa eronsa hyvin.

– Tavoite pitäisi olla, että vanhemmat voivat olla ylpeitä siitä, että onnistuvat tekemään kompromisseja, sanoo oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti Helinä Häkkänen-Nyholm.

Työkseen eroavia vanhempia tapaava Häkkänen-Nyholm ymmärtää, että parisuhteen loppumisen myrskyssä vanhemmille sattuu ylilyöntejä. He saattavat purkaa pahaa oloaan mustamaalaamalla entistä puolisoaan lapsille ja pyrkimällä jopa estämään häntä tapaamasta lapsia.

Useimmat vanhemmat pystyvät korjaamaan käytöstään, kun kuulevat, miten se vahingoittaa lasta. Negatiivisia seurauksia on paljon: lapsi kokee stressiä, vihaa ja pelkoa, mikä näkyy esimerkiksi kouluvaikeuksina.

Näin käy, jos lapsen on kiellettävä kiintymyksensä toiseen vanhempaansa saadakseen toisen hyväksynnän.

Haastavampaa on, kun vanhemman koko asenne entistä puolisoaan kohtaan on negatiivinen ja hänen tietoinen tarkoituksensa on katkaista entisen puolison välit lapsiin. Toimintaa kutsutaan vieraannuttamiseksi.

– Vieraannuttaja haluaa usein aloittaa uuden elämän erossa entisestä puolisostaan. Hän haluaa kostaa ja on patologisen omistushaluinen lapsen suhteen.

Ilmiön jäljille pääsee Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan kysymällä mahdolliselta vieraannuttajalta asiasta. Jos vanhempi ei löydä entisen puolisonsa vanhemmuudesta mitään hyvää, pitäisi hälytyskellojen soida.

Helinä Häkkänen-Nyholm puhui Ensi- ja turvakotien liiton eroauttamisen työkokouksessa toukokuussa. Lisää aiheesta esimerkiksi Marja Aleneffin pro gradu -työssä (HY, 2015): Vieraannuttaminen ja nuorten elämänlaatu.

Vapaaehtoiset tukevat eroavia yhteistyöhön Liiton jäsenyhdistyksissä toimivista vapaaehtoisista suurin osa on hyvin perillä yhteistyövanhemmuuden käsitteestä ja pitää siitä puhumista tärkeänä. Tämä käy ilmi Elena Rouhiasen opinnäytetyöstä, jossa hän tutki 20 vapaaehtoisen ajatuksia aiheesta.

Eroneuvo- ja Neuvokahvila-toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat itsekin eron kokeneita vanhempia, jotka nyt haluavat tukea toisia aikuisia.

Opinnäytetyö ”Tutkimus vapaaehtoisten vertaistukijoiden ajatuksista ja kokemuksista koskien yhteistyövanhemmuutta” (Laurea-AMK) löytyy Theseus-tietokannasta.

Vapaaehtoisten vertaistukijoiden ja työntekijöiden ensimmäinen valtakunnallinen tapaaminen järjestetään 8.−9.10. Sipoossa Sopukassa.

2016

7

LY H Y E T ENNÄTYSMÄÄRÄ ISIÄ SAI VANHEMPAINRAHAA

Tradeka / Kirsi Kärkkäinen.

Vuonna 2015 vanhempainpäivärahaa sai 65 485 isää, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin.

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isien määrän kasvuun vaikutti vuoden 2013 lakimuutos.

(Lähde: Kela)

Osuuskunta Tradeka lahjoitti Ensi- ja turvakotien liitolle 30 000 euroa. Talousjohtaja Outi Hieta osallistui Osuuskunnan lahjoitustenjakotilaisuuteen.

ENSK A UUDELLA TA VALLA!

KOLME UUTTA JÄSENTÄ LIITTOHALLITUKSEEN

Ensi- ja turvakotien liiton liittokokouksessa valittiin hallitukseen kolme uutta jäsentä. He ovat Elina Kekkonen Pienperheyhdistyksestä Helsingistä, Hannele Sirrola Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:stä Kotkasta sekä Ulla Yli-Karro VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:stä Mikkelistä.

Puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tuula Haatainen Helsingistä. Hallituksessa jatkavat Markku Lehtinen Turun ensi- ja turvakoti ry:stä, Riitta Mäkinen KeskiSuomen ensi- ja turvakoti ry:stä Jyväskylästä, Marja Salo Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä, Kirsi Salonen Helsingin ensikoti ry:stä, Helena Tiuraniemi Lapin ensi- ja turvakoti ry:stä Rovaniemeltä, Tuula Väätäinen Kuopion ensikotiyhdistys ry:stä ja varajäseninä Heli Kivelä Kaapatut Lapset ry:stä Helsingistä, Marjatta Kiviranta Vaasan ensi- ja turvakoti ry:stä ja Marja-Leena Meriläinen Pääkaupungin Turvakoti ry:stä Helsingistä.

Enska 5/16 ilm estyy vain sähköisenä. Tilaa on enemmän.

Mistä haluaisi t lehdessä luke a?

Lähetä juttuide a: viestinta@ ensijaturvakot

ienliitto.fi

#KASVATUSPUNTARI TULEE!

8

YLE.

Ensi- ja turvakotien liitto vahvistaa yhdessä muiden perhejärjestöjen kanssa kannustavaa, myönteistä kasvatusta.

Kasvatuspuntari-kampanja alkaa elosyyskuussa Siskonpeti-televisiosarjan tuotantoryhmän videoilla.

Tavoite on saada aikaa keskustelua kasvatuksesta eri kanavissa ja vähentää pienten lasten kokemaa kasvatuksellista väkivaltaa. Liiton kanssa yhteistyössä ovat Suomen Unicef, Väestöliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Vanhempainliitto ja Emma & Elias -ohjelma.

Kampanjalle avataan sivu kasvatuspuntari.fi ja sen tunniste on #kasvatuspuntari

2016

K A H V ITAUKO

”Pelkkä raha ei saa ratkaista” Sirkka Merikoski jätti huhtikuussa Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen puheenjohtajan tehtävät. Seuraavana päivänä sosiaalineuvos tuli kahville.

Olet toiminut Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1983. Miltä nyt tuntuu olla ensimmäistä päivää expuheenjohtaja? − Tulossa on aika kiireinen päivä. Minulla on edelleen monenlaisia luottamustoimia ja harrastuksia.

– Aika huvittavaakin on, että uusi puheenjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki ei ollut vielä syntynytkään, kun aloitin yhdistyksen luottamustehtävissä.

Matti Wacklinin kirjoittama Tampereen yhdistyksen uusi historiikki Elämää sukupolvien talossa julkaistaan alkusyksystä. Miksi teetitte sellaisen? − Edellinen historiikkimme tehtiin kaksikymmentä vuotta sitten. Tämä aikana on tapahtunut paljon ja halusimme kertoa siitä. Jälleen kerran voi havaita, kuinka paljon ensi- ja turvakotityö on vaikuttanut koko yhteiskuntaan.

– Julkaisu tietysti maksaa, mutta se tuo yhdistyksen työlle laajempaa julkisuutta. Se on siis myös markkinointia.

prosenttia suunnitelmistamme on myös toteutunut.

– Jo Miina Sillanpään ajoista saakka ensi- ja turvakotien toiminta on ollut innovatiivista. Ollaan oltu oikeastaan aina edellä aikaa. Kannustan nykyisiäkin toimijoita rohkeisiinkin kokeiluihin. Myös rahoittajat arvostavat, ja edellyttävätkin, sitä.

Minkä asian haluaisit olevan paremmin?

– Turvakotipaikkoja ei ole läheskään tarpeeksi. Tampereen turvakodilta on alkuvuonna jouduttu käännyttämään pois peräti 66 perhettä. Suomi ei täytä tässä asiassa lähellekään kansainvälisiä velvoitteita. Turvakotien rahoitus pitäisikin saada kuntoon; tarpeen vaatimalle tasolle.

Yhteiskunnan arvomaailma on muuttunut 1980-luvulta. Mitä mieltä olet sosiaalipuolellakin yleistyneestä kilpailutuksesta?

– Ensi- ja turvakotitoiminnan kilpailuttaminen on minulle kauhistus. Kilpailutus perustuu aina numeroihin, laadusta kertovia sanoja siellä käytetään todella vähän.

– Kun raha ratkaisee, ihmisten arkitodellisuus ei välttämättä tule esille oikeassa valossa.

Aiotko poiketa jatkossa kahvilla Tampereen ensi- ja turvakodilla?

– Olen luvannut käydä ainakin vuosikokouksissa. Siellä on varmaan kahviakin tarjolla.

Vesa Keinonen

Mitä on jäänyt erityisesti mieleesi vuosikymmenien ajalta? − Olemme pystyneet kokeilemaan monenlaisia asioita. Arvioin, että 95 Kuva: Laura Vesa

Oikealla: −Ihmisten arkitodellisuus ei välttämättä tule esiin kilpailutuksissa, sanoo Sirkka Merikoski.

2016

9

MI NU N TY ÖV IIK KO NI

Muutoksessa voi elää Jani Kaisto johtaa Oulun ensi ja turvakoti ry:n ylläpitämää nuorten turvapaikanhakijoiden yksikköä Haukiputaalla. Palloja on ilmassa paljon.

Teksti: Jani Kaisto Kuvat: Jani Kaisto ja Heidi Siikaluoma

Maanantai 2.5.

Yllä: Päivän tähtihetki on viikkopalaverin avoin ja suora keskustelu yksikön riskeistä. Jani Kaisto (vas.), Miili Wong, Aila Riikonen ja Dritan Stafsulaj. Kuvasta puuttuvat Virpi Honkanen ja Ahmet Özaydin.

Alla: Nuorten viikko alkaa suomen opetuksella

Aurinkoinen kevätsää kannustaa pyöräilemään Haukiputaan tukiasumisyksikköön Asemakylälle. Työskentelen johtajana ilman huoltajaa maahan saapuneiden 16–17-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden yksikössä. Siirryin työhön Oulun ensi- ja turvakoti ry:n avopalveluiden väkivaltatyöstä. Ei ole kovinkaan kaukaa haettu ajatus, että yksikkömme on lasten turvakoti, jolla on globaali asiakaskunta. Nuoremme

ovat Afganistanin ja Irakin kansalaisia, mutta monet heistä ovat asuneet kotimaansa epävakaan tilanteen johdosta pitkiä aikoja eri puolilla Lähiitää.

Sen verran toimintamme on vakiintunut, että aivan kaikki asiat eivät arjessa enää tule vastaan ensimmäistä kertaa. Yksikössä työskentelee lisäkseni sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, toimistosihteeri, 11 ohjaajaa ja emäntä. Huolehdimme nuorten turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikaisista sosiaali-, terveys-, asumis- ja muista vastaanottopalveluista. Työyhteisömme on nuori, aivan vauva vasta. Öisin välillä heräillään, mutta muuten vuorokausirytmimme on toimiva, säännöllinen ja vakaa.

Tiistai 3.5.

Herätyskello on säädetty soimaan 5.00, reippaasti aamulennolle Helsinkiin. Luvassa on Maahanmuuttoviraston kahden päivän perehdytyskoulutus vastaanottokeskusten johtajille.

Mielelläni olisin käynyt perehdytyksen puoli vuotta sitten työt aloittaessani, mutta meneehän se toki näinkin.

10

2016

Maanantai 2.5.

8.00

9.00

10.00

12.00 14.00

Aamukahvi, viikonlopun kuulumisia asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa Yksikön päivä- ja viikko-ohjelman läpikäyntiä ja suunnittelua Vastaanottojärjestelmän valvontaohjelmaan ja lakisääteisiin suunnitelmiin perehtymistä Lounas Viikkopalaveri vuorossa olevan henkilöstön kanssa

Koulutus on täynnä asiaa, mutta kiinnostavimmat keskustelut käydään perinteiseen tapaan tauoilla. Ympäri Suomea käy hyörinä, kun vauhdilla käynnistettyjä vastaanottoyksiköitä valmistaudutaan ajamaan alas tai alaikäisyksiköitä muuntamaan kotoutusyksiköiksi oleskeluluvan saaneille nuorille. Monen asiakkaamme tausta on hyvin hankala ja epäreilu, ja hyvin monen kohdalla vastaanottovaiheen päätyttyä työskentely todella vasta alkaa – tai alkaisi, jos heille olisi sopivia palveluita tarjolla Huomaan monen johtajan kysyvän samaa kuin minä: kuinka onnistun vakiinnuttamaan ja kehittämään organisaationi toimintaa, kun samaan aikaan valtakunnallisesti toimintaa supistetaan ja yksiköitä lopetetaan.

Keskiviikko 4.5.

Herätys kello 6 hotellilla. Ennen aamupalaa käyn läpi sähköpostit ja sitten koulutus jatkuu. Päivä saa minut todella miettimään, mitä johtaminen juuri tässä työssä oikein on? Asiaa voi ajatella asiakkaiden kautta. Heidän tilanteessaan ei ole mitään kadehdittavaa. Menneisyydessä on monenlaisia varjoja. He eivät tiedä, saavatko he oleskeluluvan ja jos saavat, missä ja millaisena elämä jatkuu.

Sama epätietoisuus ja väliaikaisuus vaikuttaa myös työntekijöihin: he kysyvät, mitä nuorille tapahtuu – saavatko he turvaa ja oikeutta – ja mitä minulle tapahtuu, jatkuvatko työni ja kuinka pitkään. Kaikilta vaaditaan kykyä tulla

Yllä: Jani. Mistä löytyy motivaatio itselle ja työntekijöille?

Oikealla: Asiakkaiden tulevaisuus on hämärän peitossa.

toimeen keskeneräisyyden kanssa ja valmiutta palauttaa vaelteleva mieli kerta toisensa jälkeen takaisin nykyhetkeen.

Siinäpä se minun tehtäväni on: vahvistaa kaikin mahdollisin tavoin työntekijöiden kiinnittymistä nykyhetkeen ja hallinnan tunnetta työssään.

Koulutuksen tauoilla ja vähän kesken esitystenkin häiritsen keskittymistäni puheluin ja sähköpostein. Haukiputaan kyläyhdistyksen puheenjohtajan kanssa suunnittelemme ympäristönhoitotalkoita, joihin nuoret ja työntekijämme voisivat osallistua yhdessä kyläläisten ja koululaisten kanssa. Oulun ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtajan kanssa pohdimme sopeutuksia asiakastilanteen ja rahoituksen muutoksiin.

Helatorstai 5.5.

Vaikka on vapaapäivä ja vietän aikaani lasten kanssa ja puutarhatöissä, ajatukset kuljeskelevat välillä työasioihin.

Yritän olla lähtemättä niiden mukaan.

Tänään se onnistuu.

Perjantai 6.5.

Selvitän silppua, jota en viikolla ole ehtinyt. Aamu alkaa kuitenkin lähiesi2016

miestyöllä yhteisössä ja työntekijöiden aamupiirillä. Päivän ja viikonlopun kulun lisäksi käymme läpi nuorten turvapaikanhakuprosessiin, opiskeluun ja täysi-ikäistymiseen liittyviä asioita.

Päivä jatkuu sähköposteilla, henkilökunnan koulutusasioiden suunnittelulla, laskuilla ja kalenterin täytöllä. Kello on kaksi, kun maltan mennä lounaalle.

Lämmitän vaimoni valmistaman fetapinaattipastan ja kävelen rantasaunan kuistille syömään. En tarvitse takkia seinustan vierellä istuessani. Kiiminkijoki virtaa elävänä ja voimakkaana. Kohta kaikki on taas vihreää.

• • • •

Haukiputaan tukiasumisyksikkö turvapaikkaa hakeville nuorille 40 nuorta 16 työntekijää avattu marraskuussa 2015 Oulun ensi- ja turvakoti ry ylläpitää.

11

Kesäpolku-peli Nyt noppa esiin ja menoksi! Tämä kesäinen peli houkuttelee lapsia ja vanhempia leppoisaan yhdessäoloon. Mitähän tällä polulla tapahtuu? Pinna ei ainakaan kiristä eikä suoritus purista.

LÄHTÖ

Piirtäkää toistenne selkään kesän lempiasioita. Se, jonka selkään piirretään, arvaa, mistä on kyse.

Vaihtakaa paikkoja.

Vanhempi kertoo lapselle mukavan kesämuiston omasta lapsuudestaan. Jos lapsi haluaa, hän saa kysyä siitä lisää.

Sulkekaa silmänn ja kuunnelkaa.

Mitä kuulette?

Tutkikaa yhdessä, millaiset silmät/korvat/suut/varpaat kullakin perheen jäsenellä on, ja mitkä ja ketkä muistuttavat toisiaan. Mitä erityisen ihanaa lapsessa on?

Mikä on lapsen mielestä kesän kiinnostavin ötökkä?

Etsikää yhdessä tietoa ötökästä ja yrittäkää bongata se pihalta.

Antakaa toisillenne iso halaus. Jos tuntuu siltä, että toinen on aika ihana, kertokaa se!

ne

Vanhempi kertoo lapselle, millä tavoin juuri hän tuo iloa teidän perheeseenne. Lapsi kertoo, mitkä asiat teidän perheessänne tekevät hänet iloiseksi.

MAALI Pötköttäkää viltillä tai torkkukaa tuoleissa.

Mahtavaa, että olette olemassa.

On kesä!

Tänään lapsi saa päättää, mitä syödään iltapalalla.

Kertokaa toisillenne, mitä haluatte tänä kesänä vielä tehdä yhdessä?

Letkahieronta! Istukaa lattialle sylitysten jonoon.

Silittäkää edessä istuvan selkää tai hierokaa hartioita.

Vaihtakaa paikkoja. Voi tehdä kaksin tai isommalla porukalla.

Kerätkää käpyjä ja tehkää niistä lampaita, lehmiä, koiria tai poroja.

Katselkaa ohi lipuvia pilviä. Erottuuko joukosta villihevonen tai norsu?

Kuvatkaa kännykällä asioita, jotka muistuttavat kivalla tavalla perheenne jäseniä.

Kootkaa kuvista ”perhepotretti”.

Tehtävät ja kysymykset: Kannusta minut vahvaksi -hanke / Ensi- ja turvakotien liitto. Kuvat ja taitto: Inari Savola

Johannes Wiehn

Leikkipäivä 2016 Toukokuista lauantaita vietettiin leikkien yhdeksässä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksessä.

Pihoilla ja puistoissa leikittiin perinneleikkejä, halattiin koirakavereita, kiivettiin puihin, puhallettiin saippuakuplia, pelattiin ulkona salibandyä, soitettiin nokkahuilua, syötiin lättyjä, ajettiin polkuautoilla…

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys toi marketin pihalle … polkuautoja, joita kokeili Väinö. … puhalluskuplia. Robert puhaltamassa. … karvaisia kavereita halattavaksi ja silitettäväksi. Tiiu silittää.

Jyväskylässä Keski-Suomen ensi- ja turvakodin pihamaalla … Arman puhalsi saippuakuplia ja … Veera ja Damiin kokeilivat, miten korkealle uskaltavat kiivetä.

Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille!!

14

2016

Hanna-Kaisa Hämäläinen

15

Johannes Wiehn

Johannes Wiehn

Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Raisa Kyllikki Ranta

Vapaaehtoiset doulat oppivat yhdessä Vapaaehtoisten doulien ryhmille on luvassa entistäkin innostavampia iltoja.

Osa doulista ja vetäjistä saa kouluttajakoulutuksen ja runsaan materiaalin imetyksestä ja varhaisesta vanhemmuudesta.

I

metys ilman stressiä -hanke on kouluttanut doulia imetyksen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen parin vuoden ajan. Jotta osaaminen pysyisi Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin doularyhmissä, tieto ja taito monistetaan nyt antamalla materiaali vapaaehtoisten haltuun.

Projektipäällikkö Malin von Koskull ja projektikoordinaattori Jaana Wikgren paketoivat sisältöjä koulutusmoduleiksi, joista saa aiheita yksittäisiin doula-iltoihin tai joista voi rakentaa laajempia koulutuksia.

Esitellessään materiaalia uusille Opitaan yhdessä -kouluttajille, he oppivat itsekin.

– Rakennamme koulutusta tasavertaisina oppijoina muiden kanssa, sanoo Jaana Wikgren.

– Olemme kauhean mielissämme, kun saamme hyvää, rakentavaa kritiikkiä.

16

Vasemmalla: Malin von Koskull esitteli materiaalia.

Innostuneita vapaaehtoisia

Materiaali annetaan vapaa­ ehtoisille.

2016

Koulutuspäivään liiton toimistolla Pasilassa osallistui 9 doulaa ja 3 ohjaajaa eri yhdistyksistä. Uudet Opitaan yhdessä -kouluttajat pitivät tärkeänä paitsi tiedollista osaamista, myös sitä, että osaisivat olla tasapuolisia, innostuneita, kannustavia ja huumorintajuisia.

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen doulan Annukka Laitisen mielestä on tärkeää antaa tilaa myös koulutettavien omalle ”pähkäilylle”.

– On hyvä miettiä, miten äitiä voi henkisesti tukea ja rohkaista.

– Toki käytännön vinkkejä tarvitaan myös.

Annukka Laitinen on jo sopinut pitävänsä syksyllä imetystuen koulutusillan yhdistyksen doulille. Hänen mieleensä Pasilasta jäi nimenomaan ”opitaan yhdessä” -idea.

”Opitaan yhdessä” -kouluttajakoulutus • Valmiuksia vapaaehtoisten kouluttamiseen • Opitaan yhdessä – vapaaehtoisdoulien kouluttaminen

Yllä: Pohjois-Karjalan Ensikoti ry:n doulatoiminnan ohjaaja Tiia Muikku (vas.), Merita Uusitalo ja Marika Hiula miettivät, miten rajaisivat puheliaan doularyhmän ajankäyttöä. Takana Jaana Wikgren.

varhaisen imetyksen tukijaksi -materiaaliin tutustuminen • vapaaehtoisdoulille ja doulatoiminnan ohjaajille • ennakkotehtävä, koulutuspäivä, materiaalipaketti • Ensi- ja turvakotien liitto ja Folkhälsan kouluttavat yhdessä.

Imetys ilman stressiä – varhaista, perhekeskeistä tukea imetykseen (Amning utan stress – tidigt familjecentrerat amningsstöd) on Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen nelivuotinen hanke (2013–2016).

– Me saamme hyödyntää materiaalia ryhmässä parhaaksi katsomallamme tavalla.

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen doulat rohkaistuivat suunnittelemaan kokonaista uusien vapaaehtoisten koulutusta.

Merita Uusitalo ja Marika Hiula ovat jo muutaman vuoden pitäneet joka toinen viikko Vauva- ja masukahvilaa yhdistyksen työntekijän

Henna Pääkkösen kanssa. Vähitellen tieto doulista on alkanut levitä Pohjanmaalla ja kevään mittaan tukea on pyytänyt jo viisi odottavaa äitiä.

Aktiivisesti mukana olevat doulat päivystävät nyt synnytyksiin lähtöä lähes koko ajan. Mukaan olisi kiva saada lisää koulutettuja vapaaehtoisia.

– Ihmisiä meillä kyllä on tulijoiksi, sanoo Merita Uusitalo.

Samoilla linjoilla on Henna Pääk2016

könenkin. Edellisestä koulutuksesta on useampia vuosia ja silloin mukaan tulleista on mukana enää kourallinen.

Yksipäiväisen koulutuksen tärkein anti Merita Uusitalolle oli, miten koulutuksen voisi organisoida ja miten pitkään ihmiset esimerkiksi jaksavat keskittyä ja mihin.

– Itse opin katsomalla ja tekemällä.

Tarvitsen valoa ja hälinää, että pystyn keskittymään.

– Oivallus oli, että koulutuksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon kaikenlaiset oppijat.

– Ensimmäinen ajatus koulutuksesta oli sellainen, että se olisi ollut minulle hyvä, jatkaa hymyilevä Merita Uusitalo.

17

JÄ SE NY HD IS TY KS ET

Ensi- ja turvakotien liitto toivottaa valoisaa & vallatonta kesää!

HELSINGIN ENSIKOTI RY

Juhlat jatkuvat Helsingin ensikotiyhdistyksen juhlavuosi jatkuu erilaisin tapahtumin. Lahjoittajia ja vapaaehtoisia kokoontui simalle ensikotiin 21.4. ja hauskaa oli.

Osa tapahtumista on tarkoitettu asiakkaillemme, osa jäsenille tai muille ryhmille. Kerromme jäsentapahtumista jäsenkirjeissä, ja kaikille avoimista tapahtumista kotisivuillamme helsinginensikoti.fi. Tervetuloa mukaan!

Postikorttinäyttely ”Postia Miinalle” on kiertämässä Suomea. Toukokuussa se oli näytteillä Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksessä, ja kesäkuussa se on Kauhajoella Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksessä. Elokuuksi näyttely palaa omaan yhdistykseen, ja syyskuussa se on esillä Miina Sillanpään Säätiön tiloissa Helsingissä. Suomi-kierros jatkuu vuodenvaihteeseen saakka. Kannattaa käydä tutustumassa näyttelyyn, kun se tulee lähitienoille.

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 28.4. Johtokuntaan kuuluvat Kirsi Suvensalmi (puheenjohtaja), Kaarina Aromaa, Kauko Aromaa, Virpi Dufva, Mirjami Koivunen, Marjukka Laine, Riitta Niinivaara, Kirsi Salonen ja Johanna Suvensalmi. Kokouksen päätteeksi professori Aura Korppi-Tommola luennoi teemasta Miina Sillanpää, edelläkävijä.

Oli tosi mielenkiintoinen esitys. Auran kirjoittama samanniminen kirja ilmestyy ensi syksynä.

Kikka Manninen

toiminnanjohtaja KAAPATUT LAPSET RY

Retkiä kesällä Maanantaina 25.4. vietettiin kansainvälistä Lapsen vieraannuttamisen vastaista päivää. Järjestimme siihen liittyvän 18

tilaisuuden yhdessä Isät lasten asialla (ILA) ry:n kanssa. Narinkkatorilla Helsingissä oli paljon hyviä puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja. Kiitos kaikille valmisteluihin osallistuneille ja paikalle tulleille vapaaehtoisille.

Lue tiedote ja vanhempien viesti www.kaapatutlapset.fi -> Ajankohtaista.

Viestin luki kaikkien puolesta puheenjohtajamme Maria Lahti.

Tulossa on vielä tänä kesänä perinteinen kesäretki kesäkuussa, koko perheen bussiretki Muumimaailmaan tai Puuhamaahan sekä tuettu loma. Syksyllä on luvassa vertaisten koulutusristeily, Henkisen tuen peruskurssi uusille vertaisille ja voimaantumisviikonloppu.

Kannattaa siis lukea sähköpostit tarkasti. Voit kysellä tilaisuuksista myös toimisto@kaapatutlapset.fi Järjestösihteeri Vilma palasi opintovapaalta 1.6. Toiminnanjohtaja Tarja on lomalla juhannuksesta heinäkuun loppuun ja Vilma elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Aina on siis joku tavattavissa.

Toivon Talon tiimi

kuin kevätkin on ollut. Lapset nauttivat vanhemmistaan tapaamisissa. Poukaman yön yli tapaamisetkin ovat alkaneet hyvin.

Kesän kynnyksellä me myös rekrytoimme. Toivomme kovasti, että tiedämme ennen juhannusta, keitä saamme uusiksi työkavereiksemme väkivaltatyöhön ja vankilan perheosastolle.

Syksyllä väkivaltatyön työpari aloittaa uuden työnsä. Taustatyötä on tehty koko kevät.

Alvareilla on monta mielenkiintoista perhettä, joiden arjessa he kulkevat kappaleen matkaa. PItkäkestoisen työn rinnalla meillä on monia perheitä, joissa vain piipahdetaan.

Suunnittelemme myös uusia vapaaehtoisten rekrytointeja syksyyn. Kannattaa seurata meitä Facebookissa ja tutkia nettisivujamme, niin pysytte mukana.

Sini Stolt toiminnanjohtaja

KYMENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY

Meripäivien paraatiin KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RY

Väkivaltatyön työpari aloittaa syksyllä Meillä Hämeenlinnassa on alkanut monta uutta asiaa tänä keväänä. Eroneuvoillat ja Neuvokahvilat ovat alkaneet vertaistukena eroa pohtiville perheille.

Huostaanoton lähipiirissään kokeneille on Voikukkia-kahviloita. Ajatus on, että saman elämäntilanteen läpi käyneet antavat voimaa jaksaa vaikeinakin aikoina ja luovat tunteen siitä, ettei kukaan ei ole yksin.

Tapaamispaikka Poukaman kesä vaikuttaa yhtä vauhdikkaan eläväiseltä 2016

Eroneuvo-kouluttajakoulutus saatiin päätökseen huhtikuussa Kotkassa.

Koulutuksen aikana järjestettiin kaikkiaan kuusi Eroneuvo-tilaisuutta eri puolilla Kymenlaaksoa. Mukana toiminnassa on 7 eron kokenutta vertaisohjaajaa. On ollut hieno seurata, miten eri organisaatioista (Kouvolan perheneuvola, Haminan kaupunki ja seurakunta sekä meidän yhdistys) koulutuksesta valmistuneet Eroneuvojat ja vapaaehtoiset vertaisohjaajat ovat luoneet uuden eroauttamisen toimintatavan koko maakunnan alueelle. Eroneuvo-tilaisuudet jatkuvat taas syksyl-

Kesäristikko

Oikeat vastaukset sivulla 21.

19

2016

JÄ SE NY HD IS TY KS ET lä. Seuraamalla yhdistyksen kotisivuja www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi saat tiedon tilaisuuksien ajankohdista ja paikoista.

Yhdistys osallistuu juhlavuotensa kunniaksi Meripäiväparaatiin torstaina 28.7. klo 18 Kotkassa. Paraatin teemana on tänä vuonna ”Usko, toivo, rakkaus”.

Yhdistyksen monimuotoista toimintaa on helppo esitellä tällä teemalla. Työntekijät ja vapaaehtoiset ovat alkaneet jo ideoida paraati-ilmettämme. Jos sinulla on rekvisiittaa, jota voisimme hyödyntää paraatissa, ota yhteys Arja Moilaseen, arja.moilanen@kletu.fi. Olet myös tervetullut iloiseen joukkoomme mukaan.

Ennen kesälomien alkua käymme henkilöstön ja johtokunnan jäsenten kanssa tapaamassa sisaryhdistyksen väkeä Lahdessa. 70-vuotiaiden kohtaamisesta seuraa varmasti paljon yhteistä iloa ja toiminnan kehittämisajatuksia.

Jaana Vaittinen

toiminnanjohtaja

LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY

Mieskaverit aloittavat Yhdistyksemme 70-vuotisjuhla kokosi helmikuussa suuren joukon juhlijoita.

Musiikkipitoinen historiakavalkadi lastenlauluineen loi nähtäväksemme ja kuultavaksemme koskettavia ajankuvia yhdistyksemme toiminnan ajalta. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila paalutti juhlapuheessaan vahvasti paikkamme ajassa elävänä lastensuojelujärjestönä.

Kiitos kaikille juhlaa valmistelleille ja mukana olleille.

Juhlavuotta jatkamme monilla tapahtumilla. Tässä esitän kutsun sinulle yhdistyksemme jäsen, joka olet ollut mukana toiminnassamme jollakin tavoin vuosikymmenten mittaan: tule muistelemaan menneitä ensikodille kesäiseen grilli-iltaan tiistaina 7.6.

Mieskaveritoiminta alkaa täällä Päijät-Hämeessä. Tätä on pitkään toivottu. Monin eri tavoin työmuodoissamme toteutuva vapaaehtoisuus saa 20

vertaisten, doulien, lastenhoitajien ja tukihenkilöiden rinnalle uudenlaisen vapaaehtoisuuden muodon, kaveruuden. Hienoa sekin, että saamme tehdä tässä yhteistyötä Pienperheyhdistyksen kanssa.

Yhdistysvierailujemme sarja saa jatkoa. Saamme kesäkuussa vieraaksemme Kotkasta Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Vaikka kesä onkin, pääsemme hiukka fiilistelemään myös tulevia MM-kisoja…

Jukka Ihalainen

toiminnanjohtaja

LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RY

Käänteen tekevää isyyttä tukemassa Isi tuli! on Lyömätön Linja Espoossa ry:n ja Espoon kaupungin yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä vertaisryhmäohjelma lastensuojelun asiakkaana tai päihdekuntoutuksessa oleville isille. Tavoitteena on edistää vastuullista isyyttä ja kumppanuutta sekä ehkäistä lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Ryhmän ohjaajista toinen on Lyömätön Linja Espoossa ry:n ja toinen Espoon kaupungin lastensuojelun työntekijä. Ryhmäohjelma koostuu alkuhaastattelusta sekä kymmenestä teemoitetusta 90 minuutin ryhmätapaamisesta.

Palautteen perusteella miehet ovat kokeneet ryhmän turvalliseksi kohtaamispaikaksi, jaksamista tukevaksi toiminnaksi sekä tärkeäksi kokemusten vaihdon ja uusien näkökulmien saamisen foorumiksi. Erityisen hyödyllisenä on koettu hankaliksi mielletyistä aiheista − kuten väkivallasta − keskusteleminen. Osa miehistä on tunnistanut käytöksessään lähisuhdeväkivallan elementtejä ja aloittanut työskentelyn myös Väkivallan katkaisu -ohjelmassa.

Ryhmätoiminta on tiivistänyt Lyömätön Linja Espoossa ry:n, Espoon kaupungin ja alueen päihdekuntoutusyksiköiden yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Ryhmän suunnittelu ja toteuttaminen 2016

on edistänyt toimijoiden keskinäistä ymmärrystä, luottamusta ja ammatillista kehittymistä.

Mika Värränkivi

väkivaltatyön asiantuntija

PIENPERHEYHDISTYS RY

Mieskaveritoiminta laajenee Pienperheyhdistys ry on jo vuodesta 1992 järjestänyt mieskaveritoimintaa lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä eikä muihin miehiin. Mieskaveritoiminnassa vapaaehtoiset aikuiset miehet ryhtyvät kavereiksi yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille. Lapset saavat mahdollisuuden tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään ja perheen turvaverkosto laajenee.

Vuosina 2012–2015 mieskaveritoiminta laajeni RAY:n rahoituksella Uudeltamaalta neljälle paikkakunnalle kumppanijärjestöjen avulla. Nyt toimintaa on Uudenmaan lisäksi Oulussa, Turussa, Kuopiossa, Vaasassa ja uutena Lahdessa.

Tampereella toiminta on käynnistymässä uudelleen. Kaikkiaan mukana on nyt noin 200 mieskaveria ja noin 300 lasta.

RAY myönsi jatkorahoituksen vuosiksi 2016–2017. Tavoite on paneutua mieskaveritoiminnan juurruttamiseen uusille paikkakunnille, lisätä yhteistyötä kumppanijärjestöjen kanssa ja kehittää arviointia. Mieskaveritoiminta on kaveruuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa vapaaehtoistyötä – sen ohjaaminen vaatii myös erityistä ammattitaitoa. Ohjaajien välistä yhteistyötä lisäämällä ja kehittämällä toiminta voi valtakunnallisesti kasvaa ja voida hyvin.

Pikkukaveria ei jätetä -projekti kuuluu RAY:n rahoittamaan Emma & Elias -ohjelmaan, joka toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

Ohjelma tukee projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyt­tä ja sosiaalista hyvinvointia.

Jaana Hartikainen

viestintäkoordinaattori

JÄ SE NY HD IS TY KS ET PORIN ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RY

Tarinakengät-näyttely Porissa ja Raumalla Yhdistys järjesti Miina Sillanpään juhlavuoden kunniaksi asiakasperheilleen ”Vanhanajan leikkipäivän” viehättävässä Korsmanin museotalossa Miinan nimipäivänä 26.5. Korsmanin talo on Satakunnan Museon museoverstas, jossa eletään vuotta 1951. Sisustus koostuu entisajan tavaroista ja kaikkiin tavaroihin on lupa koskea. Talo on suunniteltu erityisesti lasten kulttuuriperintöopetusta varten. Tapahtuma oli samalla yhdistyksen vuotuinen Leikkipäivä, sen käytännön järjestelyissä tukivat Porin Seudun Työttömät ry ja Porin seudun isovanhemmat ry.

Jalkautuva naistyö -projektin Tarinakengät − askelia lähisuhdeväkivallasta -näyttely on esillä Porin kaupunginsairaalan aulassa 13.−30.6. ja Rauman kaupunginkirjastossa 4.−15.7. Näyttelyn tavoite on tehdä lähisuhdeväkivallan ilmiötä näkyvämmäksi. Näyttelyn kengät kertovat kukin oman tarinansa. Ne kertovat pelosta, epätoivosta, onnesta, rohkeudesta ja selviytymisestä. Jos haluat, näyttelyyn voidaan liittää myös sinun kenkäsi ja oma tarinasi lähisuhdeväkivallasta selviytymisestä! Lisätietoja Tarinakengistä saa projektityöntekijä Maiju Lehtoselta.

Meillä on tarjolla monipuolista toimintaa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Toimimme aktiivisesti myös kesällä, joten meille voi soittaa p. 02 633 3851 tai tulla käymään: Tiilimäentie 2, 28500 Pori. Kaikki vapaaehtoiset ovat lämpimästi tervetulleita!

Arja Saarinen

toiminnanjohtaja

PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTI RY

Syyskuussa rautatieasemalla Pääkaupungin turvakoti ry toimintamuotoineen viettää kesää totuttuun tapaan. Henkilökunnan kesälomista huolimatta toimintaa toteutetaan nor-

maalisti; tarjotaan asiakkaille vireää palvelua, valmistaudutaan syksyn töihin ja suunnitellaan tulevaa.

Etsimme edelleen uusia toimitiloja turvakotitoiminnallemme. Uusien tilojen hankkiminen ja nykyisistä tiloista luopuminen ovat erittäin haasteellisia ja vievät siten runsaasti aikaa sekä yhdistyksen hallitukselta että toiminnanjohtajalta. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä, niin järjestyvät nämäkin.

Yhdistys toteuttaa seuraavan kansalaisille suunnatun tiedotustapahtumansa lauantaina 17.9. klo 10–15 Helsingin rautatieaseman promopaikalla.

Tapahtumassa jaetaan tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, yhdistyksen toiminnasta sekä tarjolla olevasta avusta.

Tervetuloa!

kin vanhempi on lähtökohtaisesti yhtä tärkeä ja arvokas.

Näitä asioita pohdittiin kevään Isätyön seminaarissa, johon osallistui toistasataa alan ammattilaista ja opiskelijaa.

Päivän sanoma kiteytyi Jussi-työntekijämme Timo Aarnivalan laulussa:

Karola Grönlund

vaativan vauvatyön palvelupäällikkö

”Istun juna-asemalla, lasta kotiin odotan. Ei mitään kauniimpaa, kello kultaa raksuttaa.

Hän soitti, että tulee. Saan häntä odottaa, saan häntä odottaa.

Nyt ikäväni haihtuu junan jarrukitinään. Katseet asemalla vaihtuu, huulet karkaa hymyilemään.

Hän soitti, että tulee. En voi saada enempää, en voi saada enempää.”

Eija Järviö

toiminnanjohtaja

TURUN ENSI- JA TURVAKOTI RY

Isät vahvasti mukana Yhdistyksen kevätkokous päätti 22.3. päiväkoti Käpyrinteen lakkauttamisesta siten, että se on viimeisen kerran auki 31.7. Päätös oli iso ja haikea, mutta välttämätön. Perusteet ovat taloudellisia, tilaratkaisuihin liittyviä sekä strategisia.

Iso muutos on ollut myös talouspäällikön vaihtuminen. Hannele Suomi jäi eläkkeelle ja Annina Laakso aloitti toukokuussa.

Kevään kansalaistoiminta huipentuu Kotitoimikunnan järjestämään asiakkaiden kesäretkeen. Syyskausi alkaa vapaaehtoisten virkistäytymisellä ja syksyn edetessä taas etsitään ja koulutetaan uusia toimijoita.

Isät ovat vahvasti mukana yhdistyksemme arjessa ja kaikissa toimintamuodoissa. Isyys voi olla puolison kanssa yhteistä vanhemmuutta tai vauvasta/ lapsesta vastuun ottamista yksinään.

Isyyteen voi kuulua samanaikaisesti päihteistä kuntoutumista tai muita haasteita, joissa yhdistys pyrkii auttamaan. Lapsen näkökulmasta kumpi2016

SANARISTIKON (S. 19) RATKAISU:

M A T K A K A N A T J A K O

O L I O S A N A

K E L T A I S E T

U R A N U S

S A N G O T

O P E L

A T A A V K A I I N I T T A M S A T A E T L I L L A A

K O L E A

K I L I N Ä

E S I K O I A N M E H A N A I P A P E A R A K O L O T A K U T E R O U T A L

T A N H T O E I K O N N K I V Ä T A E A T E L Ä O R A I S I A L S N A P T S O R I K A A N A N O L I A T U S U I S T K K U A A A MU N T U V I K A R A N U S T A

S K U T A L E N A R I M V I S E I S A K I N A S I O S I T O A A N A N I T U I N L I K O I O L A N U T A T A

21

KI RJ AN ME RK KI

Mihin käytännöt perustuvat?

Mitä perheenyhdistäminen tarkoittaa, kenellä on siihen oikeus ja millä perustein, kuinka hakijat sen kokevat, miten kriteerit ovat muuttumassa?

Kirja tarkastelee kriittisesti nykyisiä perheenyhdistämiskäytäntöjä ja olettamuksia perheestä ja perhesiteistä. Tietoa tarvitaan: vaikka asiasta on puhuttu paljon, tutkimuksia aiheesta on vähän.

Perheenyhdistäminen on vaikeaa pakolaistaustaisille ja varsinkin yksin tulleille turvapaikanhakijalapsille. Kirjoittajat ovat perheenyhdistämiseen ja siirtolaisuuteen perehtyneitä tutkijoita ja asiantuntijoita.

Perheenyhdistäminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi?

Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.), Vastapaino, 2016, 250 s.

Tajua parisuhteesi Parintaju on käsitys parisuhteesta ja siinä olemisesta, mutta myös opeteltavissa oleva kyky ottaa toinen huomioon. Psykoterapeutti, erikoislääkäri Janna Rantala selvittää parisuhdedynamiikkaa esimerkeillä ja käytännöllisillä ohjeilla. Apuna hän käyttää kohtaamisenkuution mallia.

Rantala on tarkoittanut kirjan ajatuskumppaniksi. Parisuhteen lisäksi kirjasta voi saada tukea vanhemmuuteen. Kirja nostaa esiin vanhemmalle tärkeän kyvyn kolmenkeskisiin suhteisiin. ​Kirja sopii vanhemmille, jotka ovat kiinnostuneita tarkastelemaan suhdettaan toisiinsa ja lapsiinsa uudesta näkökulmasta, leikillisestikin. Perheitten kanssa työskenteleviä kirja voi auttaa sanoittamaan ilmiöitä.

Parintaju. Parisuhde lapsiperheessä Janna Rantala, Gummerus, 2016, 247 s.

Ratkaisuja pattitilanteisiin Teos alkaa haastavien asiakastilanteiden syitä avaamalla. Seuraavat 60 sivua perehdyttävät perusteellisesti sekä tunteiden että teorian tasolla sen analysoimiseen, mistä on kysymys. Tilanteista selviytymisen keinoja käydään läpi vielä laajemmin, yksittäisistä lähestymistavoista kokonaiseen selviytymiseen.

Kirjan keinovalikoimasta voi nopeasti poimia ideoita yksittäisen tilanteen ratkaisuun, mutta kirjassa riittää materiaalia myös oman osaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen joko yksin tai työryhmän kanssa.

Kun ei suju. Selviytymisopas haastaviin asiakastilanteisiin Jaana Kivinummi – Saija Alatupa, PS-kustannus, 2016, 330 s.

Onnessa menettämisen pelko?

Kokenut eroseminaarikouluttaja Marianna Stolbow kuvaa haastatteluiden pohjalta, millä tavoin lapsuuden koti ja vanhem­ pien mallit heijastuvat aikuisuuteen. Lapsena kehittyneet konfliktitaidot ja rakkaudenosoittamiset tavat näkyvät aikuisen elämässä ja heijastuvat parisuhteeseen.

Eroihin liittyvästä lasten sopeutumista koskevasta puheesta Stolbow kirjoittaa kriittisesti. Puhe peittää alleen lapsen kokeman surun, ikävän ja pelon tunteet.

Vanhempieni kaltainen Marianna Stolbow, WSOY, 2016, 192 s.

Palstan kokosivat Farzaneh Hatami Landi, Päivi Hietanen, Pirjo Kotkamo ja Sari Laaksonen..

YH TE YS TI ED OT

JÄSENYHDISTYKSET Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu 2 53900 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi

Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taipaleentie 3 B 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Pohjois-Karjalan ensikoti ry Sänkinotkonkatu 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 www.pohjoiskarjalanensikoti.fi

Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190

Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 06 831 9518 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikotiry.net

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

•

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs 00260 Helsinki Käynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. p. 09 726 2422 www.suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs.

00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

Neuvokeskus Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.) neuvokeskus.fi apuaeroon.fi Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi

Lahjoitustilit Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815

BM9 1

17. Valtakunnallinen väkivaltafoorumi

Kohti väkivallattomuutta kaikille työssään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohtaaville 24.−25.8.2016 kylpylähotelli peurungassa, laukaassa Pääteema on ylisukupolvisuus – kohti väkivallatonta lapsuutta ja vanhemmuutta. osaamme Foorumi Me tarjoaa mahdollisuuden auttaa! syventää väkivaltatyön osaamista ja verkostoitua paikallisesti ja valtakunnallisesti alan ammattilaisten kanssa.

Tule mukaan!

Ilmoittaudu 3.8.2016 mennessä! www.ensijaturvakotienliitto.fi/ vakivaltafoorumi

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet www.ensijaturvakotienliitto.fi