Enska 3/2018

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

3/ 2 0 1 8

Naiset nousevat yhdessä pelkoa vastaan

Väkivalt atyö nyt

500 vuotta #metootaistelua

12 14

Mikko Ahokas

Satu Lidmanin kotialbumi

Essi Lehtinen

10

Sisältö 4

Henkistä väkivaltaa kokeneet äidit tietävät epäkohdat.

7 8

10 11 12 14

Ryhmä auttaa nousemaan pelkoa vastaan

Rakenteet tuottavat väkivaltaa Lupaus samasta avusta eri yhdistyksissä

Ailaa kiinnosti

Keski-Suomen ensi- ja turvakot i ry:n vapaaeht lastenhoitaja, l oinen uottamushenk ilö Aila Kruus lu ki jo edeltä Enskan 3/18. ”Kaksi pysäyttä vää juttua. Valit sin jutun Ryhm nousemaan pe ä auttaa lkoa vastaan. Pö yristyneet-ryhm ki siitä, miten ä on esimerkvertaistuella vo imaannutaan el vaikeimmissa ämän ehkä tilanteissa ja si itä , miten tärkeää näitä mahdolli on antaa suuksia aikuisill e keskenään.”

s. 4

Millaista apua väkivaltaa kokenut saa?

JÄÄTELÖtauko Nuunun ja Mayan terveiset Sopukasta

Lyhyet Minun työviikkoni Mikko Ahokas auttaa vainon kohteeksi joutuneita

500 vuotta #metoo-taistelua Satu Lidman osaa kertoa, miksi tarvisimme #metoo:n

17 21 22 23

Jäsenyhdistykset toimivat Verkko-Enska.

Chatit.

Kirjanmerkki Syksyn runsas kirjasato

Yhteystiedot

Jukka-Pekka Flander

Pä äk ir jo it us

3/2018 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti

#metoo luo pohjaa turvallisuudelle

36. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren, Katariina Suomu ja Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Johannes Wiehn

Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 3/2018 aineisto 24.8., ilmestyy viikolla 39 4/2018 aineisto 26.10., ilmestyy viikolla 48

S

osiaalisessa mediassa ympäri maailman levinnyt #metoo-kampanja nosti esiin naisten kokeman seksuaalisen häirinnän eri muodoissaan. Näimme esimerkkejä vähättelyn ja vaikenemisen kulttuurista, joka on aiheuttanut tuskaa ja vaikuttanut kielteisesti kaikkeen kehitykseen läpi ihmiskunnan historian.

Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ahdistelusta puhutaan nyt aiempaa enemmän. #Metoo-ilmiöstä keskusteltiin Suomessa myös eduskunnassa joulukuussa 2017 aloitteestani. On tärkeää, että poliittiset päättäjät ottivat asian esille. #Metoo-ilmiö on myös lisännyt viranomaisten tietoisuutta. Edelleen tarvitaan koulutusta ja rahaa, jotta työtä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi voidaan tehdä. Muun muassa turvakotipaikkoja tarvitaan lisää. Suomi on turvallinen maa, mutta turvattomuutta aiheuttavat asiat eivät jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien ja sukupuolten välillä. #Metoo teki näkyväksi, että myös sanat ovat alistamisen ja vallankäytön keino.

Tasa-arvobarometrin mukaan Suomessa yleisimpiä naisten kokemia seksuaalisen häirinnän muotoja ovat kaksimieliset vitsit, härskit puheet ja asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvat huomautukset. Tätä epäkohtaa #metoo nosti esiin hyvin ja tarpeellisesti.

Julkisuudessa on ollut esillä kertomuksia esimerkiksi siitä, miten väkivaltaisesta perhetilanteesta on päästy eteenpäin ja selvitty. Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska se tuo näkyväksi myös sen, että apua saa, jos sitä hakee. #Metoo-ilmiö on nähtävä mahdollisuutena, joka voi muuttaa alistavia ja vallitsevia asenteita ympäri maailmaa. Voisi jopa sanoa, että se on maailmanlaajuisesti näkyvintä, mitä naisliikkeessä on tapahtunut sitten naisten äänioikeuden.

Tosiasia on, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yhteiskunnassa luovat pohjan kaikkien turvallisuudelle. Siksi niiden eteen on jatkuvasti työskenneltävä.

Loppujen lopuksi kysymys on siitä, että uskallamme katsoa ympärillemme ja kohdata muut ihmiset ihmisinä, kunnioittavasti.

Turvattomuutta aiheuttavat asiat eivät jakaudu tasaisesti.

Tuula Haatainen

puheenjohtaja

Teksti Essi Lehtinen Kuvat Johannes Wiehn

Ryhmä auttaa nousemaan pelkoa vastaan Henkistä väkivaltaa kokeneet naiset saavat toisiltaan tukea, jota kukaan muu ei pysty antamaan. Puoli lausetta riittää kuvaamaan, mikä on fiilis. Näillä äideillä on myös näkemys siitä, miten viranomaisten pitäisi toimia hankalissa eroissa.

E

i me ehkä vielä olla selvitty, sanoo Maria ja naiset vilkuilevat toisiaan. Pudistelevat päätään.

Henkistä väkivaltaa kokeneet naiset eivät uskalla sanoa, että tilanne kenelläkään heistä olisi ohi. Pitkittyneet huoltoriidat pitävät heidät varpaillaan jatkuvasti. Toisten saman kokeneiden tuki on valtavan tärkeä.

– Ymmärrämme toisiamme puolesta lauseesta, kun monet muut eivät ymmärrä kokonaisestakaan. Ja me uskomme sen, mitä toinen sanoo.

Nämä meidän kokemukset ovat osin niin uskomattomia, että ammattilaiset epäilevät, onko niin voinut tapahtua, jatkaa Maria.

– Me tuemme toisiamme, kun menee huonosti ja iloitsemme, kun menee paremmin, sanoo Nina.

Jotain ikävää saattaa tulla eteen silloinkin, kun kaiken pitäisi olla kunnossa.

4

Henkinen väkivalta pääsee usein jatkumaan liian pitkään.

– Taitaa pitää paikkansa, että olemme jollain tavoin sidoksissa exiimme ”kunnes kuolema meidät erottaa”, hymähtää Seija.

”Ihanat perheet” Seija, Nina ja Maria hakivat apua Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen väkivaltatyöstä muutama vuosi sitten. Ninan ohjasi väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkille lapsen koulun kuraattori. Seijalle turvakodit olivat tuttuja toiselta paikkakunnalta.

2018

Mariaa neuvoi psykiatrinen sairaanhoitaja.

Väkivaltatyöntekijä Kirsti Trygg kuuli heitä ja näki heidän hätänsä, mutta tunsi, että keinot auttaa olivat vähissä.

– Päätimme ottaa riskin ja tarjota heille mahdollisuutta tavata toisensa, sanoo Trygg.

Naiset löysivät toisensa nopeasti.

Kokemukset olivat hyvin samankaltaiset.

– Kun ensimmäisen kerran tapasimme ja aloimme puhua, tunsin kylmänväreiden kulkevan, sillä oli aivan kuin olisi puhuttu minun kokemastani, kuvaa Nina.

Naiset sanovat, että heidän perheensä näyttivät ennen ulospäin hyvältä. Kulissit olivat kunnossa.

Oikealla: Ryhmä on huomannut, että jotkut yhteiskunnan käytännöt ovat itsessään väkivaltaisia.

2018

5

Vasemmalla: – Viranomaiset ovat suoraan sanoneet, etteivät tiedä, kumpaa vanhempaa uskoa, kuvaa Maria.

– Mehän oltiin ihana perhe, sanoo yksi heistä kuivasti.

– Me matkustimme ja meillä oli joka vuosi uusi auto. Muiden ihmisten aikana minä olin aina iloinen.

Perheen sisällä kokemus oli toinen. Eroaminen vaati rohkeutta.

Pöyristyneiksi itseään kutsuvasta ryhmästä on vähitellen muotoutunut Pysäkin työntekijöiden tuella ryhmä kehittäjiä.

He tunnistavat käytäntöjä, jotka eivät edistä asioiden ratkaisemista entisten puolisoiden välillä, vaan pitkittävät ja vaikeuttavat kiistoja lapsista.

Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi laki lapsen huollosta ja tapaamisesta tuo helpotusta osaan, osa on kiinni lain tulkinnasta. Laki muun muassa täsmentää, että huoltajalla on velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Heti eron jälkeen ei voi sopia Selkeä epäkohta äitien mielestä on, että ensimmäinen viranomaiskontakti – ja ensimmäinen kontakti ylipäätään – eron jälkeen on tapaaminen lastenvalvojan luona. Tavoitteena on tehdä sopimus lasten asioista. Myös silloin, jos parisuhteessa epäillään olleen väkivaltaa.

– Sopimus! puuskahtavat naiset.

Miten voi sopia asioista ihmisen kanssa, jota on oppinut pelkäämään? Ei 6

silloin pysty puolustamaan kantaansa.

– Ei, sanoo Nina painokkaasti.

Lastenvalvojalle ei voi mennä ensimmäistä kertaa yhdessä. Sinne pitää mennä yksin ja kuulla, mistä ylipäätään ollaan sopimassa.

Jos pienikin epäily väkivallasta vanhempien parisuhteen aikana on, lasten asioista pitäisi äitien mielestä olla puhumassa moniammatillinen ryhmä. On oltava myös selvä, kuka vastaa kokonaisuudesta.

Kun lasten olosuhteet selvitetään, siihen pitää olla resursseja käyttää

Jotkut yhteiskunnan käytännöt ovat itsessään väkivaltaisia. enemmän kuin muutama tapaaminen ja viranomaisten täytyy pystyä tekemään työnsä kohtuullisessa ajassa. Marian lasten olosuhteiden selvittelyä lykättiin kahdesti niin, että lasten asumisjärjestelyistä ehti jo tulla ”vakiintuneita” käräjäoikeuden silmissä.

Ongelmallinen lapsen sana Pöyristyneiden äitien lasten huoltajuus jaettiin vanhempien kesken. Naiset ovat huomanneet, että sillä, mitä Oikealla: Väkivallasta on tärkeää kertoa ääneen jollekin ihmiselle. Vaikka kuinka tuntisit syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa, kerro jollekin, painottaa Seija.

2018

lapsi vanhempien erotessa sanoo, on suuri vaikutus. Lapsen sanan merkitys kuitenkin vaihtelee eri perheiden asioiden ratkaisuissa.

– Välillä se, mitä lapsi sanoo, on kyseenalaista, koska kyse on sanasta sanaa vastaan. Toisessa tapauksessa lapsen sana on absoluuttinen totuus, sillä ”eihän lapsi valehtele”, kuvaa Maria.

Jos on edes epäily siitä, että lasta kohdellaan kaltoin, lapselle pitäisi ryhmän mielestä määrätä välittömästi edunvalvoja. Vanhempaa ei uskota, jos hän kertoo toisen vanhemman kaltoinkohtelevan lasta, varsinkaan jos vanhemmat riitelevät huoltajuudesta.

– Lapset on otettava tosissaan ja heitä on kuultava heti eron tai väkivallan jälkeen ennen kuin jompikumpi tai molemmat vanhemmat vaikuttavat lapsen mielipiteeseen, sanovat naiset.

Vaikka lapsen mielipidettä kunnioitetaan, aikuisten pitäisi voida arvioida, missä olosuhteissa se on muotoutunut.

Jatkuvat oikeudenkäynnit Jos lapsen tapaamiset eivät eron jälkeen järjesty, perheet hakevat apua käräjäoikeudesta. Koska perheoikeudelliset päätökset lapsen tapaamisesta tai huollosta eivät saa lainvoimaa, syytteitä on tähän asti ollut mahdollista nostaa yhtä uudelleen, ”kun olosuhteet muuttuvat”.

Jo enne n lue ja c eroa, hattaa apuae nettitur roon.fi vakoti.fi

Rakenteet tuottavat väkivaltaa

Yllä: – Henkistä väkivaltaa on vaikea todistaa. Siksi se pääsee jatkumaan liian pitkään, kuvaa Nina.

Käytännössä oikeudenkäynnit voivat seurata toistaan.

– Laskin, että noin neljän vuoden aikana eron jälkeen on ollut ehkä pari kuukautta, jolloin minulla ei ole ollut joku oikeuskäsittely meneillään, kuvaa Maria.

Jos hallituksen esitys uudeksi laiksi hyväksytään, tuomioistuin voi hylätä jo ennalta hakemukset, joihin ei lapsen etua ajatellen ole perusteita. Pöyristyneet kertovat, että jatkuvat oikeudenkäynnit mahdollistavat myös taloudellisen vallankäytön.

Oikeudenkäynneissä osapuolet usein maksavat omat kulunsa. Jos haastaja on vähävarainen ja saa maksutonta oikeusapua, hänen on mahdollista jatkaa oikeuskäsittelyitä pitkään, sanovat naiset.

Jos toinen osapuoli käy töissä, hän maksaa jatkuvasti itse omalle asianajajalleen.

Pöyristyneet-nimellä itseään kutsuva ryhmä on huomannut, että jotkin yhteiskunnan käytännöt, joita eri tilanteissa noudatetaan, ovat itsessään väkivaltaisia.

H

enkisen väkivallan kokija jää helposti vaille apua. Todisteiden merkitys on olennainen, jotta väkivaltaisesti käyttäytyvän voi saada vastuuseen teoistaan. Henkisessä väkivallassa tapahtunutta voi olla vaikea todistaa. Jotain konkreettista pitäisi tapahtua, jotta esimerkiksi poliisi voisi toimia.

Tiettyjen sanojen uhkaava merkitys saattaa myös aueta vain perheenjäsenille, jotka tuntevat asiayhteyden. Uhrin kokema uhka voi siten jatkua ilman, että siihen saa apua.

Lapsen sanan merkitys vaihtelee eri perheiden asioiden ratkaisuissa.

Eduskunnassa käsittelyssä oleva laki vahvistaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi omissa asioissaan. Aika ja resurssit, jotka lapsen olosuhteiden ja mielipiteen selvittämiseen käytetään, käytännössä vaihtelevat.

Oikeusistuinten perheoikeudelliset päätökset lapsen tapaamisesta tai huollosta eivät saa lainvoimaa. Syytteitä on mahdollista nostaa yhtä uudelleen, ”kun olosuhteet muuttuvat”.

Henkistä väkivaltaa on vaikea todistaa.

2018

7

Teksti Essi Lehtinen, Johanna Matikka, Tiina Muukkonen

Lupaus samasta avusta eri yhdistyksissä Yhä useampi etsii ja löytää apua väkivaltaan liiton jäsenyhdistyksistä.

Apua halutaan tarjota yhdenvertaisesti ympäri Suomen. Työ palveluiden yhtenäistämiseksi on hyvässä vauhdissa.

V

iime vuonna Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön avopalveluissa oli kolmannes enemmän avunhakijoita kuin vuotta aiemmin. Avopalvelut auttoivat 3381 väkivallan kokijaa tai tekijää. Erityisesti yhä useampi lapsi sai apua.

Väkivallasta puhutaan julkisuudessa nyt entistä enemmän, mikä todennäköisesti saa ihmiset havahtumaan siihen, ettei väkivalta omassa arjessa ole ”normaalia”.

Väkivaltatyön asiantuntija Johanna Matikka arvioi avun hakijoiden määrään vaikuttavan myös sen, että ammattilaiset osaavat entistä paremmin ohjata ihmisiä yhdistyksiin.

Turvakotien apu on välitöntä ja antaa suojaa akuutissa väkivaltatilanteessa. Asuminen siellä on tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi. Avopalvelut auttavat aikaa vaativassa prosessissa, joka väkivallasta selviäminen on. Jotta avun tarpeeseen pystytään vastaamaan, liiton väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen kiittää jo 8

Maksutonta keskustelu­apua väkivaltaan 22 yhdistyksessä

puolitoista vuotta sitten aloitettua työtä eri puolilla tarjottavien palveluiden yhtenäistämiseksi.

– Haluamme taata, että väkivallan kokijoille, sen tekijöille ja lapsille tarjottava apu on samankaltaista meidän kaikissa avopalveluita tarjoavissa yhdistyksissä ympäri Suomen, sanoo Muukkonen.

Yhdistykset ja keskusjärjestö ovat yhdessä työstäneet palveluista kuvauksia, joihin kaikki sitoutuvat. Väkivaltatyössä on kuvattu aikuisten yksilökäynnit, paritapaamiset, perhetapaamiset, lasten omat käynnit, vertaisryhmät ja verkostoyhteistyö. Maksutonta keskusteluapua väkivaltaan on tarjolla 22 yhdistyksessä.

Kokkolassa työ aloitettu yhteiseltä pohjalta Palveluiden yhtenäistäminen koskee kaikkia Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluita, myös muuta kuin väkivaltatyötä. Kuvaukset tehdään niin, etteivät ne ole ristiriidassa

2018

yksityiskohtaisempien laatukriteereiden kanssa. Parinkymmenen palvelun kuvaukset ovat valmiita.

Palvelusta kerrotaan tiiviisti muun muassa kenelle se on tarkoitettu, miten työtä tehdään, millaista valtakunnallista tukea liitolta saa ja erityisesti, mitä hyötyä palvelusta on eri osapuolille.

Väkivaltaa kokeneille tai sitä käyttäneille aikuisille ja väkivaltaa kokeneille tai todistaneille lapsille yhdistykset tarjoavat maksuttomia viiden käynnin jaksoja, joiden sisällöstä on tullut entistä yhtenäisempää.

Kriisi- ja väkivaltatyön palvelupäällikkö Raimo Nurminen Turun ensi- ja turvakoti ry:stä näkee yhteisen työn terävöittäneen väkivaltatyötä, vaikka yhdistys on tehnyt sitä jo pitkään.

– Siitä on ollut hyötyä, kun varmistetaan, että kaikki asiakkaat saavat sen palvelun, mitä luvataan, sanoo Nurminen.

Kokkolassa Kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö perustettiin vasta reilu vuosi sitten. Se pääsi aloittamaan työnsä kuvausten pohjalta. Yksikön vastaava Susanna Lindholm sanoo, että kuvaukset ovat jokaisella työntekijällä käytössä ja ne käydään läpi asiakkaan kanssa. Hyvää palautetta asiakkailta tulee erityisesti luottamuksellisuuden ja kohtaamisen korostamisesta.

– Se on todella tärkeä asia kuvauksissa. Toinen tärkeä on turvasuunnitelma, jota käydään läpi joka kerta.

Väkivaltatyön avopalveluissa apua hakevan kanssa

1 2

luodaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri

käsitellään väkivaltaa ja arvioidaan uusiutumisen riski

3

tehdään vanhemmuustyötä ja huomioidaan perheessä olevat lapset

4 5

kuullaan asiakkaan oma tarina ja luodaan toivoa

6

arvioidaan työskentely-

käyttöön. Palveluita esitellään niiden avulla kunnille.

– Meillä on alkamassa Pirkanmaan kuntiin kierros, jossa kuvauksia käytetään palveluiden esittelyssä, sanoo avopalveluiden johtaja Jaana Vaittinen.

Pitkään yhdistyksissä työskennellyt Vaittinen pitää kuvauksia hyvänä yhteisenä pohjana sille, mitä asiakas ainakin saa, kun tulee käynneille.

Tampereen yhdistys tekee pääsääntöisesti asiakkaiden asioissa yhteistyötä kuntien kanssa ja uudella maksusitoumuksella on esimerkiksi mahdollista saada toinen viiden kerran jakso. Siksi yhdistys haluaa tuoda esiin myös sen, että haluavat tarjota joissain kohdin enemmän.

Palveluiden yhtenäisyys on laatutekijä ja auttaa juuri palveluiden tekemisessä tunnetuiksi kunnille ja maakunnille. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ajankohta tai sen tekeminen on epävarmaa, palveluiden yhtenäisyys ja niiden kuvaaminen sote-jaottelun mukaisesti tulee helpottamaan palvelun pitämistä saatavilla.

etsitään voimavaroja ja keinoja sekä tuetaan selviytymistä

jakso ja jatkoavun tarve.

Palvelun esittely kunnille

Katso ss. 4–7, miten naisten vertaisryhmä toimii Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:ssä.

Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ssä palvelukuvauksia ollaan ottamassa 2018

9

J Ä ÄT E L Ö TA

UKO

Nuorten väkivaltafoorumi:

Olkaa aikuiset luottamuksen arvoisia!

Kymmenen lastensuojelun apua saanutta nuorta kokoontui Nuorten väkivaltafoorumiin elokuussa. Ensi- ja turvakotien liitto, Pesäpuu ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kutsuivat nuoret Sopukkaan Sipooseen. Osallistujia oli Helsingistä, Turusta, Jyväskylästä, Oulusta ja Tampereelta. Nuunu (24) ja Maya (18) pitivät tauon takapihalla.

Teksti ja kuvat Essi Lehtinen

Yllä: Nuunun (vas.) ja Mayan tauko Sopukassa.

Nuorten viestit vietiin Väkivaltatyön foorumiin Kotkaan, jonne kokoontui 200 väkivaltatyön ammattilaista. Ensi- ja turvakotien liitto, Pesäpuu ry ja THL ovat sitoutuneet kertomaan nuorten viestiä lastensuojelun ammattilaisille, päättäjille ja kansainvälisillä foorumeilla muillekin asiantuntijoille.

10

Nuunu ja Maya, miksi halusitte osallistua Nuorten väkivaltafoorumiin?

enää asioistaan, eikä saa itsekään apua. Vanhempiakin pitäisi tukea ja jo ennen kuin asiat ovat ihan sekaisin.

– Halusin päästä vaikuttamaan asioihin, jotta se ehkä auttaisi jotain muuta lasta tai nuorta, sanoo Maya.

–Jotta joku muu ehkä saisi helpommin apua, sanoo Nuunu.

Nuorten foorumissa sanottiin, ettei nuoren kokema näy päällepäin.

Näkyykö?

Mikä sinun tärkein viestisi aikuisille auttajille on, Nuunu?

– Toivoisin, että aikuiset olisivat nuorten luottamuksen arvoisia. Jos joku nuori avautuu asioistaan, siitä ei seuraisi, että aikuinen muuttaa suhtautumistaan häneen.

– Mitä nuori ikinä kokeekin, aikuisen ei saisi antaa sellaista tunnetta, että olet arvoton, halpa ja huono. Niin käy usein varsinkin, jos nuorella on päihdeongelma.

Entä sinun tärkein viestisti, Maya?

– Kohtaa ihmiset ihmisinä. Nuorta ei auta se, jos sille sanotaan, että sen perhe on ihan huono. Sittenkin, jos vaikka vanhempi on väkivaltainen, se on arvokas ja ihminen.

– Jos vanhempia haukutaan, nuori voi alkaa suojella heitä, eikä puhu

2018

– Ei näy. Minun vaikeuteni alkoivat 11–12-vuotiaina. Olin oikea ilopilleri, vaikka oikeasti olin täynnä vihaa ja raivoa, kuvaa Nuunu ja Maya jatkaa.

– Kun tapaat jonkun, et voi pinnalta tietää, mitä sen elämässä on ollut.

Tai mitä toinen vaikka tekee silloin, kun on yksin kotona. Ei pidä olettaa toisen elämästä mitään, pitää kysyä.

Missä terveisenne aikuisille kerrotaan?

– Aikuisille on väkivaltafoorumi ensi viikolla. Ainakin siellä. Ja vetäjät kai vievät terveisiä vähän joka paikkaan, miettivät tytöt.

Mikä on lempijäätelösi?

– Tykkään kaikista jäätelöistä, joissa on suklaata, virnistää Maya.

–Mun tämän kesän löytö on proteiinijäätelö. Maku taitaa olla ”salted caramel”, kertoo Nuunu.

Ly hy et

Tulossa korttisarja Tarinakengistä

Elämässäni

Tarinakengät-näyttelyn teksteistä, joissa naiset kertovat kokemastaan väkivallasta, on valmistumassa reilun 20 kortin sarja.

Kortit helpottavat väkivallan ottamista puheeksi ja kokemusten käsittelyä niin yksittäisten ihmisten kanssa kuin ryhmässä.

Kortit kuvittaa graafisen suunnittelun toimisto Rohkea Ruusu.

Tarinakortit valmistuvat syksyn aikana. Tilaa korttisarja ensijaturvakotienliitto.fi / materiaalit tai toimisto@etkl.fi

Turvakymppiä testataan Turva10:a eli tuttavallisemmin Turvakymppiä testataan syksyllä muutamassa liiton jäsenyhdistyksessä. Turvakymppi on työkalu, jonka avulla turvallisuus ja turvattomuus on helpompi ottaa puheeksi vauvaikäisten vanhempien, alle kouluikäisten ja nuorten kanssa. Se on tulossa muidenkin yhdistysten käyttöön.

Turva10 on osa viime vuonna alkanutta Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen -hanketta. Lue hankkeesta lisää Nina Remsun blogista. ensijaturvakotienliitto.fi/blogi/

on nyt vapaus. Vapaus mennä ja olla. Saan hengittää vapaasti ja olla oma itseni.

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö liiton jäseneksi Keravalla toimiva Paasikiven Nuorisokylän Säätiö on hyväksytty Ensi- ja turvakotien liiton jäseneksi. Säätiön tarjoaa muun muassa lasten ja nuorten ympärivuorokautista hoitoa ja perhekuntoutusta. Säätiö kehittää väkivaltatyötään yhdessä Lyömätön Linja Espoossa kanssa.

Liiton virallisia jäseniä on nyt 31. Lue lisää Säätiöstä seuraavasta Enskasta.

Naisten Linja kerää väkivaltaa kokeneiden tarinoita

Lapset saivat oman liputuspäivän 20.11.

Naisten Linja kerää väkivaltaa kokeneiden naisten tarinoita Se kolmas -kampanjassaan. Tarinan voi kirjoittaa nimettömästi. Omalla tarinallaan voi auttaa muita naisia tunnistamaan väkivallan ja toipumaan siitä. Suomessa joka kolmas nainen kokee väkivaltaa.

Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala ja tanssija-koreografi Minna Tervamäki tulkitsevat kolme tarinaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä.

Lapsen oikeuksien päivästä 20.11. tulee vakiintunut liputuspäivä. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat kampanjoineet liputuksen puolesta. Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Kalentereissa muutos näkyy vuonna 2020, päivän kohdalle tulee pieni lipunkuva.

Tänä vuonna lapsen oikeuksien ympärillä järjestetään ensimmäistä kertaa kouluille suunnattu toiminnallinen lapsen oikeuksien viikko. www.lapsenoikeuksienviikko.fi

2018

11

M in un t yö vi ik koni

Pysähtyy kuuntelemaan Mikko Ahokas Oulun ensi- ja turvakodista tapaa työssään ihmisiä, jotka hakevat ensimmäistä kertaa apua omaan väkivaltaisuuteensa. Yhteyttä ottavat myös tarkkailun ja vainon kohteeksi joutuneet. teksti ja kuvat Mikko Ahokas

Maanantai

Töihin menen (sovitusti) myöhässä ja kotiin pääsen ajoissa. Kuulostaa hyvältä aloitukselta työviikolle.

Vien vaimoni ja kolme lastani rautatieasemalle klo 11.45 ja jatkan suoraan töihin avopalveluiden Avokaspalaveriin, jossa käydään läpi viikon asiakastilanteet ja suunnitellaan työtä.

Sähköpostissa on uusi yhteydenottopyyntö Tukikeskus Varjolle. Asiakas kertoo puolisonsa vainoavasta käyttäytymisestä. Sosiaalityöntekijä on ohjannut hänet meille. Teen Varjossa työtä päivän viikossa, yritämme lisätä eron jälkeisen vainon ja väkivallan kohteena elävien perheiden turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vainoa. Vastaan asiakkaalle ja jään odottamaan hänen yhteydenottoaan.

Iltapäivällä tapaan asiakkaan, jonka kanssa käymme läpi hänen kokemuksiaan edellisen viikon paritapaaYllä, vas.: Mikko etsii vuosittain noin 80 asiakkaan kanssa väkivallattomia tapoja olla läheisten kanssa.

Vasemmalla: Yhä useampi tietää, mitä vaino on. Yhteydenottoja tulee enemmän ja enemmän.

12

2018

misesta. Olimme erikseen sopineet, että hän antaa palautetta työskentelystä, koska tarkoituksemme on tehdä työtämme näkyväksi.

Tiistai

Näyttää tulevan pitkä ja kiireinen päivä. Heti aamulla on kaksi tapaamista. Teen niistä kirjaukset ja otan sovitusti yhteyttä aamun asiakkaan sosiaalityöntekijään. Teemme työparina paritapaamisia ja yhteisen ajan löytäminen on vaikeaa, ensimmäinen aika löytyy lokakuulta. Valmistelen maksusitoumusta vielä ennen lounasta työkavereiden kanssa.

Klo 12 aloitan työskentelyn uuden asiakkaan kanssa, jota selvästi jännittää. Tarjoan kupposen kahvia ja annan hänen asettua rauhassa tuoliin. Esittelen yhdistystämme ja työskentelyä ja käymme läpi yhteisiä pelisääntöjä.

Ensimmäinen kohtaaminen on tärkeä.

Kahvien jälkeen tulee lisää puheluita. Iltapäivän maksusitoumusasiakas ei saavu, mutta kello 16.30 päivän viimeinen asiakas tulee. Kiireinen

M in un t yö vi ik koni

Vasemmalla: Skype-tapaaminen Mikkelin työntekijän kanssa.

Vasemmalla, alla: Lounaalla työkavereiden kanssa. Murueskimo kahvin kanssa ei taaskaan tuota pettymystä.

päivä yhteydenottoineen. Kirjaukset Sofia-tietokantaan ja kottiin.

Torstai

Yhdeksältä alkaa Tukikeskus Varjon palaveri yhdessä kollegan kanssa Skype-yhteydellä Mikkeliin. Tukikeskus toimii meillä ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry:ssä. Otan yhteyttä asiakkaisiin, järjestelen tapaamisia ja kirjoitan lausuntoa.

Uuden vainotun yhteydenotto ja Skype-tapaamisesta sopiminen. Vielä iltapäivällä yksi tapaaminen uuden asiakkaan kanssa. Neljältä työt loppuvat ja lähden ystävän kanssa elokuviin!

Perjantai

Keskiviikko

ja tiimivastaavan tasuunnitelmaa in im to 19 20 Klo 8 vuoden e tekijän kanssa isin ja sovimm lapsityön ut. Soitan taka an itt so on s ka ia 10.00 uusi as isen am pa ta

! lintulkkaus rjotaan jäätelöä aaminen, puhe ap st ka ia as

skiviikkoisin ta 30 ke a 10. sk ko a, in Olen skarpp telu 11.30 lounas.

MOVE!-haastat apaaminen ja st ka ia as 0 .3 12 palaveri n laaja verkosto 14.00 asiakkaa ttiin.

15.15 lähen ko 2018

Tapaan asiakkaan jo kello 7.45. Aamu jatkuu niin, että uusi lastensuojelutarpeen selvitystiimi vierailee yhdistyksessämme. Käyn työkavereiden kanssa esittäytymässä ja kerron omasta työstäni. Kello 10 on asiakkaan verkostopalaveri lähikunnassa.

Lounas ja laskeutumista työkavereiden kanssa viikonloppuun. Val­ mistelen vielä kahden asiakkaan maksusitoumushakemuksia, palau­ tan lausunnon postiin ja näin on tämä viikko suoritettuna. Taas olen yhtä viikkoa lähempänä eläkepäiviä.

13

500 vuotta #metoo-taistelua #metoo tuli ja muuttaa meitä vähitellen. Keskustelun suurin aalto alkaa vetäytyä ja nyt mietitään, mitä seuraavaksi. Harva on sitä mieltä, että sukupuolten välinen tasa-arvo olisi paha asia tai että naisiin kohdistuva väkivalta olisi hyvä asia.

Miksi muutos on silti niin hidasta? Historioitsija Satu Lidman tietää.

Teksti Riku Siivonen Kuvat Satu Lidmanin arkisto ja Shutterstock

V

iisisataa vuotta sitten Euroopassa elettiin myrskyisää aikaa. Paavinkirkon kontrollia kritisoitiin ja kristinuskon eri suuntaukset taistelivat keskenään. Vanha valta natisi.

Elämä oli monella tapaa epävarmaa.

Siihenkin aikaan pelättiin vierasta. Jotain piti tehdä, ja niin tehtiinkin.

Varmuutta elämään alettiin hakea tavalla, joka näkyy tämän päivän suomalaisessa tasa-arvokeskustelussa.

– Ihanteellisen yhteiskunnan järjestys pohjautui yhä vahvemmin ajatukseen, että kotitalous on yhteiskunnan ydin. Kotitaloudessa taas mies on perheenpää. Hänellä on valta ja vastuu, historioitsija ja väkivaltatutkija Satu Lidman sanoo.

Lidman on tutkija, joka kutsutaan puhumaan, kun halutaan ymmärtää vaikkapa väkivallan tai häpeän historian pitkiä kaaria. Pohjimmiltaan hän puhuu tietysti valtarakenteista, jotka syntyvät hitaasti, mutta muuttuvat vielä hitaammin.

Miehen oli hallittava vaimoa 1500-luvun Euroopassa kotitalouden ja hierarkian korostajat olivat voimissaan. Sekä katoliset että protestantit

olivat perheideologian näkökulmasta hyvin samanlaisia: kunniallisella miehellä on vaimo ja lapsia. Ihanteellinen nainen on lojaali vaimo ja äiti.

– Tietyllä tavalla se oli kaunista ja hyvää, mutta lopulta tietysti ylhäältä annettu rakenne, Lidman sanoo.

Yhteiskunta oli aivan eri tavalla kollektiivinen. Yhteisöllisen kaupun-

Epävarmuuteen haettiin turvaa kodista. Kotia hallitsi mies. kiviljelyn sijaan se tarkoitti suurta hierarkiaa ja tarkkaan rajattua valtaa ja oikeuksia. Naisten elämää kontrolloitiin, koska jos nainen oli siveetön, se oli miehen, isän, suvun, kylän ja lopulta hallitsijan ongelma.

Mutta jos vahvistui naisten kontrollointi, niin samalla luotiin myös miehiin kohdistuvat yhteiskunnalliset paineet.

– Miehiin kohdistui vaatimus heteroseksuaalisesta, viriilistä olemisesta

ja taloutensa kurissa pitämisestä tarvittaessa myös fyysisellä väkivallalla.

Vaikka mies hallitsi kotiaan, myös miesten välillä oli selvät valta-asetelmat. Jokainen oli jollakin tavalla toisen miehen vallan alla. Kuka silloin uskaltaisi poiketa normista? Harva, koska elämä oli turvallisempaa, kun käyttäytyi koodin mukaan. Nuo paineet näkyvät tietysti nykykeskustelussa edelleen. Nyt puhutaan ”toksisesta maskuliinisuudesta”, jossa korostetaan kovuutta ja halveksitaan naismaisina pidettyjä piirteitä.

Uusi ajatus: ihmisoikeudet myös naisille Mutta mies sai paineiden mukana tietysti valtaa, etenkin kotona. Yksityisessä tilassa, kotonaan, mies sai tehdä lähes mitä haluaa, eikä yhteiskunnan ollut siihen syytä puuttua, sillä mies teki vain velvollisuutensa.

Naisten kontrollointi ja jopa fyysinen kurittaminen kotona ei siis edes määritelmällisesti ollut väkivaltaa. Sitä olivat vain miesten väliset kahakat julkisessa tilassa.

Naisten koskemattomuus ei ole edelleenkään itsestäänselvyys kaikille miehille, mutta laki sentään on muuttunut. Siinä kesti kauan. Ensin

”Ei ole mitään syytä pysähtyä nyt.”

piti päästä 1600-luvulle, jolloin yhteiskunta alkoi maallistua ja yksilöön alettiin kiinnittää huomiota.

– Sen kautta syntyi ylipäänsä ajatus ihmisoikeuksista eli yksilön oikeuksista, tutkija Satu Lidman sanoo.

Ihmisoikeudet olivat aluksi toki vain miesten oikeuksia, mutta se oli pohja myöhemmälle kehitykselle: satojen vuosien vilskeessä hahmottuu pikkuhiljaa ajatus, että kotona ja parisuhteessa tapahtuva väkivalta on ylipäänsä jotain, johon yhteiskunnan pitää kiinnittää huomiota.

Laki ei poista asenteita

16

Satu Lidmanin kotialbumi

Mutta niin hidas on muutos, että vasta 1900-luvulla alkaa tapahtua enemmän. Sukupuolten yhdenvertaisuus alkaa näkyä lakiteksteissä: naisen opiskeluoikeudesta avioliitossa raiskaamisen kriminalisointiin – ylipäänsä naisia suojaavat mekanismit.

– Kaikki ne kehittyivät myöhään, koska ne ovat olleet kytkettyinä naisen oikeuksien historiallisen heikkoon asemaan.

Siksi vasta 2000-luvulla on päästy siihen, että yksityiset väkivallanteot ja kotiväkivalta ovat yleisen syyttäjän alaisia eikä asianomistajarikoksia.

Poliisilla on siis syytä aina aloittaa tutkinta. Mutta lakikaan ei poista asenteita tai takaa, että sitä sovelletaan niin, että se olisi suoja kotona tapahtuvalta väkivallalta.

– Aloitetaanko tutkinta, sehän riippuu sitten poliisien asenteista ja heidän saamastaan koulutuksesta.

”Yksityinen tila on pyhä” Yksityisen tilan historiallinen ”pyhyys” näkyy Lidmanin mukaan myös esimerkiksi siinä, miten vaikea meidän on kansalaisina pitää huolta toisistamme – siis reagoida, jos naapurista kuuluu väkivallan ääniä. Tai myöntää naapurille tai läheiselle, että kyllä, meillä kotona on väkivaltaa.

Historian voima on siis vahva.

Onko historioitsija Lidman sen vuoksi pessimisti? Muuttuuko mikään koskaan, kun takapakkejakin tulee – äskettäin esimerkiksi Venäjällä tie2018

Yllä: Satu Lidman on itsenäinen tutkija ja rikosoikeuden historian dosentti Turun yliopistossa. Hän on julkaissut teoksen Gender, violence and attitudes. Lessons from Early Modern Europe.

tyntyyppinen kotiväkivalta muutettiin rikosasiasta ”hallinnolliseksi” asiaksi.

– Minä olen optimisti. Koskaan aikaisemmin keskustelu ei esimerkiksi ole ollut näin laajaa, ja omana elinaikanani on tapahtunut paljon hyvää. Ei ole mitään syytä pysähtyä nyt, vaan on aktiivisesti edistettävä muutosta!

Jä se ny hd ist yk se t

Hillamaria Tuomi-Mark

Jäsenyhdistykset toimivat

Kaapatut Lapset ry.

Toivon talon syksy alkoi lasten ja aikuisten yhteisellä Voimaantumisviikonlopulla merenrantamaisemissa Hangossa. Lapset ulkoivat ja kuvittivat satua, kun aikuiset keskustelivat ja osallistuivat omaan ohjelmaansa.

Kanta-Hämeen perhetyö ry.

Kriisityöntekijät Päivi Salmén ja Simo Torkkola ovat aloittamassa väkivaltatyön ryhmät naisille ja miehille.

Kaapatut Lapset ry Keskustelutilaisuuksia tulossa Elokuussa toimipisteellämme Toivon talolla aloitti työt uusi kansalaistoiminnan ja viestinnän suunnittelija Hillamaria Tuomi-Mark (VTM), jolla on taustanaan lastenvalvojan ja järjestöalan työkokemusta, ja yhdessä olemmekin innolla suunnitelleet syksyn toimintaa.

Syksyllä on luvassa muun muassa keskustelutilaisuuksia. kaapatutlapset.fi •

•

Kanta-Hämeen perhetyö ry Yhdistys tulee tunnetuksi Lähisuhdeväkivallan osapuolien auttaminen on kehittynyt yhdistyksessä harppauksin kahden viime vuoden aikana.

Turvakoti on toiminut pari kuukautta ja avoväkivaltatyö vietti 2-vuotissynttäreitään elokuussa. Molemmat palvelumme on löydetty. Avotyössä asiakkaita on enemmän kuin viime vuonna. Asiakkaina meillä on pääasiallisesti vanhempia, joten meillä olisi myös avotyössä huutava tarve lapsityöntekijälle.

2018

Avoväkivaltatyössä jatkuu lähisuhteessaan väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmä ja alkaa miesten ryhmä, jonka teema on väkivallan siirtyminen sukupolvelta toiselle.

Turvakoti ja avoväkivaltatyö verkostoituvat jatkuvasti yhteistyökumppaneiden kanssa. Suurin osa asiakkaista ohjautuu heidän välityksellään. Vähitellen olemme koko yhdistys tulossa tunnetuksi Kanta-Hämeen 11 kunnan alueella. khperhetyo.fi •

17

Jä se ny hd ist yk se t Marko Koivuporras, Studiostreet

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Susanna Huovinen aloitti toiminnanjohtajana Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n uutena toiminnanjohtajana on aloittanut Susanna Huovinen (YTM). Susannalle ensi- ja turvakotityö on tuttua, sillä hän on toiminut aiemmin oman yhdistyksensä johtokunnan jäsenenä ja Ensi- ja turvakotien liiton liittohallituksessa ja varapuheenjohtajana. ”Olen uudesta tehtävästäni hyvin innostunut, sillä yhdistyksessä on meneillään paljon mielenkiintoista, esimerkiksi uuden toimitalon rakennushanke. Edessäni on paljon uuden oppimista, mutta onneksi tukenani on ammattitaitoinen henkilöstö ja kokenut luottamushenkilöjohto. Myös muiden yhdistysten ja keskusjärjestön väki on luvannut auttaa”, iloitsee Susanna.

Susannan tavoittaa: susanna.huovinen@ksetu.fi ja puh. 040 769 1786. ksetu.fi •

Lyömätön Linja Espoossa ry Jari Hautamäki lopetti pitkäaikaisen ja ansiokkaan työnsä toiminnanjohtajana elokuun lopussa.

Henkilökohtainen ja ammatillinen kehitys vie hänet tässä vaiheessa toisiin tehtäviin. Perintö on painava ja mahtava.

Lyömätön Linja Espoossa ry Jari Hautamäen pitkä pesti päättyi Jari Hautamäki aloitti työnsä Lyömätön Linja Espoossa ry:ssä vuonna 1995.

Nuori mies ja isä vei synnynnäisenä kehittäjänä Lyömätöntä Linjaa eteenpäin kovalla vauhdilla. Verkostoissa helposti liikkuva ammattilainen kehitti omalla panoksellaan väkivaltatyötä ei ainoastaan paikallisella tasolla, vaan myös

valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Lyömätön Linja Espoossa on nyt erittäin tunnettu, luotettu ja arvostettu palvelu koko Suomessa.

Jarin ansiosta Lyömätön tie® – Väkivallan katkaisuohjelma on tässä vaiheessa ainoa toimiva ja tuloksellinen kokonaisuus väkivaltatyössä tekijöiden parissa. Jarin kehittämistyöstä ei voi olla mainitsematta kehittämishankkeita, jotka pikku hiljaa vakiintuivat ja elävät nykyään omaa elämänsä. Rikosprosessissa Yhteistyömalli poliisin ja syyttäjäviraston kanssa alkoi toimia Espoossa vuonna 2001. Mallin sovellus Katkaise väkivalta toimii nykyisin melkein koko Suomessa. Vuonna 2005 syntyi toinen kehittämishanke Miehen Linja. Edelleen Miehen Linja on ainoa maahan muuttaneille miehille suunnattu erityispalvelu Suomessa ja tietääkseni maailmassa… Jarin kehittämistyö on jatkunut pitkään, lista on niin pitkä, ettei kaikelle riitä tila.

Toiminnanjohtajana Jari toimi vuodesta 2012. Hänen oma henkilökohtainen ja ammatillinen kehityksensä vie tässä vaiheessa hänet muille areenoille. Toiminnanjohtajana jatkaa Kostas Tassopoulos. lyomatonlinja.fi •

•

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Strategiatyö voi olla näin hauskaa!

Aloittelimme syksyn vapaaehtoisten, asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden ja työntekijöiden yhteisellä kehittämispäivällä. Arvioimme mennyttä ja suuntasimme tulevaan.

18

2018

Jä se ny hd ist yk se t

Kimmo Tähtinen / Pintoresco

Laura Piirainen

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry.

Helsingin ensikoti ry.

Saamme viettää omissa toimintayksiköissämme vauvan päivää vuoden jokaisena päivänä. Haastamme kaikki Enskan lukijat viettämään valtakunnallista Vauvanpäivää syyskuun viimeisenä perjantaina. Iloitaan kaikista ympärillämme olevista vauvoista ja näytetään se!

Kokosimme elokuussa vertaistukijoita eri puolilta Suomea miettimään, mitä kaikkea voisimmekaan tehdä 2019. Innostavan, virittävän luennon vapaaehtoisten viikonloppuumme piti kokemusasiantuntijakouluttaja Helena Skogström. Samalla onnittelimme 20 vuotta 26.8. täyttävää Äimä ry:tä.

Sakarias Littow

Maaret Parviainen

Oulun ensi- ja turvakoti ry.

Lahden ensi- ja turvakoti ry.

AC Oulu ja Oulu Nice Soccer pelasivat 4. hyväntekeväisyysottelun yhdistyksen mieskaveritoiminnan tueksi. Kaikki saivat pelata ja kaikilla oli hauskaa. ONS on vuonna 2006 perustettu naisten jalkapalloon erikoistunut urheiluseura.

Lasten ja nuorten nukketyöntekijä Leevi-Loviisa on tutustumisvaiheen jälkeen aloittanut työskentelyn perheväkivaltatyön avopalveluissa.

Leevi-Loviisa auttaa lapsia ja perheitä erityisesti Päijät-Hämeessä, mutta kuulee mielellään myös muualla Suomessa tehtävästä hyvästä työstä. Seuraa Instagramissa:

Oulun ensi- ja turvakoti ry Pesiksen kiertopalkinto meille Kumppanuuspesiksen ottelu pelattiin Oulun pesäpallostadionilla. Ja niin taas kävi: kiertopalkinto jäi Oulun ensi- ja turvakoti ry:lle. Kiitos Lippojuniorit ry, Vuolle Setlementti ry, Heinäsalmen Pesis (Auta Lasta ry) ja Luovi. Enskan kapteenina oli Sirkka Viitala. oulunensijaturvakoti.fi •

leeviloviisa

• 2018

19

Jä se ny hd ist yk se t Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Vaikuttamassa Tampereella ja Porissa Yhdistyksen koordinoimaa Kätketyt äänet -teemapäivää vietettiin kesäkuussa Tampereella. Esillä oli tärkeää asiaa ikääntyneiden kohtaamasta kaltoinkohtelusta ja tänä vuonna erityisesti ikääntyneiden taloudellisesta kaltoinkohtelusta. Mukana oli asiantunteva paneeli ja hyviä puheenvuoroja.

Heinäkuussa olimme mukana Porissa Suomi Areenassa. Suvanto ry järjesti Super ry:n ja Kansallinen senioriliitto ry:n kanssa onnistuneen keskustelutilaisuuden. Suvanto oli mukana myös ständillä kansalaistorilla jakamassa tietoa ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäisystä. suvantory.fi •

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry.

Kalevauva-bändi ilostutti ihmisiä Kätketyt äänet -teemapäivässä 15.6.

Tampereella Tammelantorilla.

•

HELSINKI: 15.–16.1. ja 12.–13.2.2019 JYVÄSKYLÄ: 22.–23.1. ja 19.–20.2.2019 TAMPERE: 8.–9.10. ja 5.–6.11.2019

20

2018

Kasper ilmoitukset.indd 5

Verkossa Chatit vastaavat

Chat-keskusteluista saat apua moneen elämäntilanteeseen.

Verkossa auttavat ammattilaiset Ensi- ja turvakotien liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset.

Apua väkivaltaan: ma 17–19, ti 9–11 (teemana vaino), ke-pe 13–15 Apua päihteitä käyttäville raskaus- ja vauva-aikana: ma 14–17.30, ke 15.30–17.30 Apua eroon: ma 16–18, ti 14–16, ke 12–14, to 10–12 Apua vauvan uneen: ma 9–10.30 www.ensijaturvakotienliitto.fi > chat

Chatteja myös ryhmänä vauvan unesta tai odotus- tai vauva-ajan alkoholin tai huumeiden käytöstä

Lisää Enskaa verkossa Lue, miten Lassin vanhemmat pääsivät irti huumeiden käytöstä Olivia – pilven käyttäjän hopea­reunus tai miten Lapsi oppii päiväryhmässä sosiaalisia taitoja ensijaturvakotienliitto.fi/enska

www.ensijaturvakotienliitto.fi/apuaverkossa

Ensi- ja turvakotien liitto ensi_turvakodit @Ensi_turvakodit

a an: A p u a väk iva lt .f i n e tt it urvako ti

ensijaturvakotienliitto.fi 2018

21

KIRJANMERKKI

Miten lapsi tulee kuulluksi?

Jotta lapsi olisi lastensuojelussa kaikkein tärkein, lapsi on kohdattava ja häntä on kuultava. Sauli Hyvärisen ja Tarja Pösön toimittama kirja kertoo, miten eri tavoin lasta voi lastensuojelussa haastatella. Kyse on luottamuksen rakentamisesta lapsen kanssa ja lapsen elämäntilanteen ja oman mielipiteen selvittämisestä.

Lapsen haastattelu lastensuojelussa on tehty yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

Lasten haastattelu lastensuojelussa Sauli Hyvärinen & Tarja Pösö (toim.)

PS-kustannus, 2018, 196 s.

Hilpeästi ihmisistä ja elämistä Laulaja ja lauluntekijä Mariska riimittelee eläimistä ja ihmisistä Määt ja Muut -kirjassa. Seikkailussa mukana ovat muun muassa uhmaikäinen Lissu Lokintyttö ja syrjinnästä apea Pentti Kyy. Reetta Niemensivun ja Aapo Ravantin kuvittama kirja on tarkoitettu yli 3-vuotiaille. Osa kirjan tuotosta tulee Ensi- ja turvakotien liiton hyväksi.

Määt ja Muut. Runoja eläimistä ja ihmisistä Mariska (runot), Reetta Niemensivu, Aapo Ravantti (kuvitus) Tammi, 2018, 56 s. kirja ja MP3-äänikirja

20 tarinaa erosta Lokakuussa ilmestyvä Lapsellinen ero kertoo 20 erilaista tarinaa vanhempien erosta ja siitä, miten lapsia sitten hoidetaan.

Helka Belt on haastatellut perheitä, joiden tarinat vaihtelevat aina onnistuneesta uusperheestä ulkomaiseen lapsikaappaukseen.

Kirja tarjoaa niin tietoa huoltajuusjärjestelyistä kuin vertaistukea ja lohtua.

Helka Belt pitää suosittua Etä-äiti-blogia ja työskentelee Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:ssä.

Kattava käsikirja pakolaisten auttamiseen Käsikirjaan on koottu tietoa pakolaisuuden aiheuttamista mielenterveyden riskeistä ja voimavaroista. Siinä on suosituksia, keinoja ja työkaluja pakolaisten mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hoitoon, muun muassa lähisuhdeväkivallan kokijan auttamiseen.

Kirjan asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet myös liiton jo päättyneen Lapsiperhe turvapaikanhakijana -hankkeen työntekijät. Kirja on ladattavissa sivulta www. julkari.fi > ”Paloma”.

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa.

PALOMA-käsikirja Anu E. Castaneda, Johanna Mäki-Opas, Satu Jokela, Nina Kivi, Minna Lähteenmäki, Tanja Miettinen, Satu Nieminen, Päivi Santalahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018, 403 s.

Jatkuvasti stressaantuneelle Hyvinvoinnista kirjoittavan Kaisa Jaakkolan syyskuussa ilmestyvä tietokirja Palaudu & vahvistu käsittelee myös väkivaltaa yhtenä stressiä aiheuttavana tekijänä.

Jaakola haastatteli kirjaan liiton väkivaltatyön asiantuntijaa Johanna Matikkaa. Johannan ja liiton viesti kirjassa on, että väkivalta ja sen uhka on haitallista erityisesti läheisten ihmisten kesken. Jos kotona täytyy pelätä, stressi on päällä jatkuvasti.

Palaudu & vahvistu. Vähennä stressiä ja jaksa paremmin Kaisa Jaakkola Tammi, 2018, 208 s.

Lapsellinen ero Helka Belt Kosmos, 2018

22

2018

Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 010 423 7500 ksetu.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Oulu Raahe

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 • yhdistyslovery.com

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Outokumpu

Vaasa Jyväskylä

Kauhajoki

Kuopio

Mikkeli

Tampere Pori

Lahti

Varkaus Lappeenranta

Hämeenlinna

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Turku

Vantaa Espoo

Kerava

Imatra Kotka

Helsinki

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry p. 09 8392 0071 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

Rovaniemi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2018

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi

23

BM9 1

Innostavia puheenvuoroja, uusinta tutkimustietoa ja monipuolisia workshoppeja.

Vauvaperheitä työssään kohtaaville ammattilaisille ja opiskelijoille.

#vauvafoorumi Workshopeissa syvennytään: • Sateenkaariperheet • Romaniperheet • Lestadiolaisperheet • Vauvaperhe vankilassa • Vauvaperhekommuuni

MONENLAISET VAUVAPERHEET 15.–16.11.2018 Puistotorni, Tampere (Hämeenpuisto 28)

Mukana mm.

Pienten lasten monenmoiset perheet Petteri Eerola, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto ja Henna Pirskanen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Varhaislapsuus joustavan ja selviytyvän mielen perustana Kaija Puura, lastenpsykiatrian professori, Tampereen yliopisto

Avoin tilaisuus vauvaperheille pe 16.11. klo 15–16 • Puuhapisteitä • Sosiaalinen sirkus • Tuotenäytteitä vauvoille

Vastasyntyneen perheenjäsenet Anna-Maija Castrén, sosiologian professori, Itä-Suomen yliopisto

Myötätunnon mullistava voima Anne Birgitta Pessi, kirkkososiologian professori, Helsingin yliopisto

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan:

ensijaturvakotienliitto.fi/ tapahtumat/vauvafoorumi–2018 Hinta: 2 päivää 1 päivä

31.8 asti 140€ 100€

1.9 alkaen 170€ 100€