Enska 3/2019

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

3/ 2 0 1 9

Ensikoteihin ohjataan yhä huonommassa kunnossa olevia vauvojen vanhempia

Vauva saa huomion päiväryhmässä

14

Essi Lehtinen

Mikko Savelainen

11

Tiuku Pennola

8 Sisältö

hoitavat yhä vakavampia 4 Ensikodit mielenterveyden ongelmia Muutos on ollut raju

saa huomion päiväryhmässä 8 Vauva Iisalmessa mennään vauvaa ja äitiä

Kahvitauko 10

Jannika B kummiksi Lahteen

11 työpäiväni 1 2 Minun Unta vauvoille (ja vanhemmille)!

Lyhyet

”Parhaat neuvot sain ensikodilta” 14

Adira alkoi odottaa vauvaa 20-vuotiaana

Porin ensi- ja tu

rvakotiyhdistys ry:n vapaaehtoi nen luki Enskan 3/19 jo edeltä käsin. ”Ensikodit hoita vat yhä vakava mpia mielenter mielestäni eritt veyden ongelm äin puhuttelev ia oli a ja herätti mon sai miettimään, enlaisia tunteita kuinka erilaisis . Se sa, vaikeissa til vanhemmuude anteissa ihmis n kynnyksellä. iä on Esiin tulee myö vääkin olisi siin s se, että kehite ä, että avun pi tt äiriin kuuluvat tu odotusaikana. nnistettaisiin jo Ensi- ja turvakot ie n tä rkeys ja tarve konkre tisoituu.”

Janika Klankki

s. 4

ovelle vastaan

Janik aa kiinnosti

Kolumni 17

Lapsiperheköyhyyden selättäminen vaatii

rahaa ja palveluja

18 Jäsenyhteisöt toimivat Kirjanmerkki

22

Kirjoja hyödyksi työssä ja ihmisenä elämisessä

23 Yhteystiedot

Pä äk ir jo it us

3/2019 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 37. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Gorilla / Maskot Kuvan äiti ja vauva eivät ole ensikodin asiakkaita.

Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 4/2019, aineisto 18.10., ilmestyy viikolla 47

Vauva tarvitsee turvallisia aikuisia

V

auvat ovat nousseet talouspoliittisen keskustelun ytimeen, kun syntyvyys on kääntynyt laskuun. Entä jo syntyneet vauvat? Voivatko he kaikki hyvin?

Tässä lehdessä puhutaan vauvoista. Huoli vauvaperheiden hyvinvoinnista ja oikea-aikaisesta avusta on aiheellinen. Mitä teemme väärin, kun ensikoteihimme tulee entistä huonommassa kunnossa olevia perheitä?

Suljetaanko silmät ja toivotaan, että ongelmat korjaantuvat itsestään?

Ensi- ja turvakotien liitto perustettiin pelastamaan yksinäiset äidit ja vauvat turvallisen elämän alkuun. Liiton perustaja Miina Sillanpää näki, miten maalta Helsinkiin tulleet piikatytöt menettivät työpaikkansa raskauden myötä ja saivat huonon naisen maineen. Siitä on menty valtavasti eteenpäin. Perheiden moninaisuus on tunnustettu ja osa virallista perhepolitiikkaa.

Lapset eivät synny tyhjiöön. Vanhempien jaksamiseen vaikuttavat tavalliset arjen asiat. Työpaikan pysyvyys, toimeentulo ja asuminen tuovat pysyvyyttä ja turvaa, kun perheeseen syntyy vauva. Monelle arjen turvallisuus on kuitenkin kaukainen haave. Nuoria naisia pidetään edelleen määräaikaisissa työsuhteissa. Nuorten isien työnantajat eivät aina kannusta vanhempainvapaille. Määräaikaisissa työsuhteissa oleville nuorille äideille sanotaan edelleen suoraan, että hoitovapaita ei kannata anella, jos aikoo säilyttää työnsä, kun määräaikaisuus päättyy.

Viime vuosina lapsiperheiden palveluita on supistettu ja rajattu. Kun vauvaperhe avaa ensikodin oven, ongelmat ovat entistä vakavampia. Viimeistään silloin avun pitää olla kunnollista ja pitkäjänteistä. Ensikotien ammattilaiset ovat vauvaperheiden asioiden todellisia asiantuntijoita. Tätä ääntä kannattaa nyt kuunnella.

Hallitusohjelmassa on lukuisia kirjauksia lapsiperheiden oikea-aikaisen tuen ja avun varmistamiseksi. Pidetään nyt ääntä vauvojen puolesta, jotta hyvät kirjaukset muuttuvat todeksi. Jokaiselle vauvalle on varmistettava turvallinen lapsuus.

Viimeistään ensikodissa vauva­ perheen avun pitää olla pitkäjänteistä.

Tuula Haatainen

Puheenjohtaja

teksti Essi Lehtinen

Ensikodit hoitavat yhä vakavampia mielen­ terveyden ongelmia Ensikoteihin ohjataan yhä huonommassa kunnossa olevia vauvojen vanhempia. Mielenterveyden ongelmat ovat entistä vakavampia ja niitä on entistä useammalla äidillä ja isällä. Kehitys on kulkenut samaan suuntaan koko 2000-luvun. Pääkaupunkiseudulla ensikodin arjessa tämä näkyy myös siten, että osa vanhemmista ei pysty sitoutumaan kuntoutukseen vastasyntyneen kanssa, vaikka tukea on tarjolla ympäri vuorokauden.

E

nsikotiin tulevista vanhemmista joka neljäs kertoo itsellään olevan yksi tai useampia diagnosoituja mielenterveyden ongelmia. Ensi- ja turvakotien liiton tilastojen mukaan useimmat heistä kertovat kokeneensa myös stressiä, kiusaamista ja väkivaltaa.

Niistä, joilla ei ole diagnoosia, neljännes kertoo olevansa stressaantunut, kuudesosa uupunut ja saman verran elävänsä äkillisessä kriisissä.

Heinäkuun loppuun mennessä perheitä oli ensikodeissa ollut 160.

Huoli vanhempien psyykkisestä voinnista on hyvin yleinen ensikodeissa eri puolilla Suomea. Soittokierros kertoo, että niin Helsingissä kuin Lahdessa, Tampereella ja Oulussa on huomattu viime vuosina muutos siinä, millaisia asiakkaita kunnat ohjaavat ensikotiin.

4

Avun tarve otettava vakavasti jo odotusaikana.

Helsingin ensikoti ry:n Vallilan ensikodin johtaja Niina Planting-Pernun käsitys on, että asiakkaiden psyykkistä tilaa ei aina ole diagnosoitu.

– Asiakas ei ehkä ole itse sitoutunut hoitokontakteihin, joissa diagnoosi olisi voitu tehdä, ja vauvan syntymisen aikoihin ei ole tarkoituksenmukaistakaan lähteä kovin raskaisiin psykiatrisiin arvioihin tai prosesseihin, Planting-Pernu sanoo.

Mielenterveyden ongelmien yleisyyttä kuvaa myös tutkimus pääkau2019

punkiseudulla toimivan Helsingin ensikodin laitospaikkojen tiedusteluista. Siinä vanhemman mielenterveys oli aina yksi syy siihen, miksi kuntoutus oli tarpeen. Yli puolella tutkimuksen asiakasäideistä on jo valmiiksi diagnosoitu mielentervey­ den ongelma.*

Mielenterveysongelmia ja traumaa Vallilan ensikodin tilanne on nyt poikkeuksellinen, kun siellä on hankerahoituksella reilun vuoden voinut työskennellä osa-aikainen psykiatri.

* Noora Nurminen: Helsingin ensi-

kodin ympärivuorokautisiin yksiöihin ohjautuvat lastensuojelun asiakasperheet. Sosiaalityön käytäntötutkimus.

Gorilla / Kuvan äiti ja vauva eivät ole ensikodin asiakkaita.

2019

5

Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turusella on vuosikymmenten kokemus yhteistyöstä lastensuojelun kanssa, muun muassa Vantaan kaupungin perhesijoituksista. Hän pystyy arvioimaan Vallilan ensikodin asiakkaiden psyykkistä vointia ja järjestämään heille hoitoa. Turunen pitää muutosta vauvojen ja äitien auttamisessa selvänä.

– Kunnat ovat alkaneet auttaa perheitä kotiin niin pitkälle kuin mahdollista. Neuvolat tunnistavat ja hoitavat lievät masennukset. Ensikotiin ohjautuu yhä enemmän äitejä, joilla on vakavaa mielenterveyden tai päihteidenkäytön ongelmaa.

Turunen tunnistaa ensikotien asiakkaissa neljä ryhmää suhteessa mielenterveyden ongelmiin. Ensimmäisellä ryhmällä on vakava mielenterveyden häiriö; skitsofrenia tai muu psykoottinen häiriö. Toiseksi ensikotiin ohjataan äitejä, joilla ei ole varsinaista mielenterveyden sairautta, mutta niin traumaattinen tausta, vaikeat kasvuolot ja esimerkiksi puutteita koulutuksessa, että se vaikuttaa persoonallisuuden kehitykseen ja itsetuntoon ja lisää ahdistusta ja masennusta. Hyvin usein heitä on myös vakavasti kiusattu koulussa. Köyhyys tekee arjesta raskasta ja monet näistä äideistä ovat arkoja käyttämään olemassa olevia palveluita.

Kolmas ryhmä ovat äidit, joilla on kehityksellisiä ongelmia. He ovat joko hyvin nuoria tai heidän neuropsykiatriset ja älyllisen kehityksen ongelmansa vaikeuttavat vauvasta huolehtimista.

Neljäs ryhmä ovat maahanmuuttajataustaiset äidit, jotka ovat kokeneet vakavasti traumatisoivia asioita, sotaa ja väkivaltaa. Heidän perheensä ja vanhempansa ovat usein kaukana, jos ovat elossa. Äitien haaste on löytää vauvan vanhempana paikkansa uudenlaisessa kulttuurissa ja palveluissa.

6

Kuntoutusjaksojen pituudet, Vallilan ensikoti 2015

0–2 kk

22 %

2–6 kk

56 %

7–12 kk

20 %

1–1,5 v

2%

2018

0–2 kk

46 %

2–6 kk

32 %

7–12 kk

20 %

1v–

2 tai 3 %

Ensi- ja turvakotien liiton ensikotien jaksot Vuosi

jaksoja

2015

338

2016

305

2017

266

2018

253

Ensikoti rakentaa turvaa ja auttajien verkkoa äitien ympärille.

Synnytyssairaala ei uskalla päästää vauvaa kotiin Pääkaupunkiseudulla auttamisen haastetta lisää se, että ensikotiin soitetaan usein vasta synnytyslaitokselta, kun perhe on kotiutumassa. Aiemmin perhe valmistautui ensikotiin tuloon käymällä ensin tutustumas2019

sa siihen. Käyntejä saattoi olla vielä toinenkin, ennen kuin perhe muutti ensikotiin.

Kun vanhemmat nyt tulevat ensikotiin valmistelematta lastensuojelun kiireellisenä väliintulona, heidän voi olla vaikea sitoutua kuntoutumiseen.

Muutamassa vuodessa lyhyen aikaa ensikodissa viipyvien asiakkaiden määrä on kasvanut Helsingin ensikodissa tuntuvasti.

Vastaavaa ilmiötä ei Lahdessa, Oulussa ja Tampereella ole huomattu.

Niissä alle kahden viikon jaksot ovat päinvastoin vähentyneet.

Kaikkiaan Ensi- ja turvakotien liiton tilastojen mukaan ensikodista apua saa yhä harvempi. Ensikotijaksoja oli vuonna 2015 kaikkiaan 338 ja vuonna 2018 kaikkiaan 253, eli neljänneksen vähemmän.

Apu pitää saada jo odotusaikana Merja-Maaria Turunen pitää ensikotien tilanteeseen syynä mielenterveyspalveluiden vähäisyyttä ja muun muassa avohoidon painottamista.

Psykiatreista on pulaa. Ensikoti pystyy auttamaan äitejä nytkin, sen vahvuus on rakentaa turvaa ja auttajien verkkoa äitien ympärille, mutta työ vaatii aikaa, kun vanhempien ongelmat ovat yhä vaikeampia.

– Ja edelleen kunnat haluaisivat vain lyhentää kuntoutusjaksoja, Turunen ihmettelee.

Oman lisänsä tuo se, että monilla asiakkaista ongelmat ovat ylisukupolvisia. Helsingin ensikoti ry:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen pitää aivan keskeisenä sitä, että vauvaa odottavan perheen avun tarve otetaan vakavasti jo odotusaikana ja että toimintatavat kunnissa muutetaan sellaisiksi, että ne tukevat avun saamista.

Nykyään esimerkiksi neuvolassa tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus menee tiedoksi aikuissosiaa-

Gorilla / Kuvan äiti ja vauva eivät ole ensikodin asiakkaita.

lityöhön. Lastensuojelu ei välttämättä tunne perhettä, ennen kuin synnytyssairaalassa selviää, ettei vauva voi lähteä vanhempien kanssa kotiin.

– Sitten järjestetään paniikissa jotain paikkaa. Mikä lähtökohta se on perheelle ottaa apua vastaan, puuskahtaa Manninen.

– Nyt on myös yhä enemmän tutkittua tietoa siitä**, miten sikiövaihe vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kehitykseen. Eikö se vaikuta mitään?

Merja-Maaria Turunen perää ter­ vey­denhuollon ja sosiaalityön tiiviimpää yhteistyötä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä pitää ehdottomasti olla kokonaiskuva terveystiedoista ja se pitää kertoa ensikodille. On kestämätöntä, että vauva ja vanhempi voivat tulla ensikotiin niin, että siellä ei ole kokonaistietoa vanhemmasta.

– Ensikoti on kuitenkin vastuussa vauvasta.

Varhaisia traumoja pitäisi seuloa odottavilta äideiltä Sanna Isosävin vasta julkaistun

väitöksen keskeinen tulos on, että raskaana oleville naisille tarvittaisiin varsinkin varhaisten traumakokemusten systemaattista seulontaa. Vakavasti traumatisoituneet äidit tarvitsevat raskausaikana alkavaa, riittävän tiivistä hoitoa vanhemmuutensa ja mielenterveytensä sekä vauvan kehityksen tueksi. https://www.tuni.fi/fi/ ajankohtaista/ traumatisoitunut-aiti-tarvitseevarhaista-tukea-suhteessavauvaan

Manninen pitää äärimmäisen tärkeänä vanhemmille myös tietoa siitä, että apua saa tarpeeksi pitkään. Ennen vuotta 2015 useat kunnat tekivät Vallilan ensikodin kanssa perheiden kuntoutuksesta toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, joiden jatkamisen tarpeellisuutta mietittiin kuukausittaisissa palavereissa. Muutos on ollut raju.

– Kunnat luottivat silloin siihen, että me oikeasti arvioimme, mikä asiakkaan tilanne on. Nyt apua saa kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan, eivätkä äidit ja isät eivät välttämättä tiedä, missä he ovat vauvan kanssa ensi viikolla, kun tieto avun jatkumisesta jää viime tippaan.

– Hurjimmillaan tavarat on jo pakattu, kun tieto kuntoutuksen jatkosta tulee, Kirsi-Maria Manninen sanoo.

** FinnBrain-tutkimus 2019

7

Teksti ja kuvat Essi Lehtinen

Vauva saa huomion päiväryhmässä Päiväryhmässä vauva on asiakas siinä kuin vanhempikin.

Väsyneet ja omien ongelmiensa kanssa painivat äidit oppivat säännöllisen päivärytmin ja vauvat saavat äänen.

T

ule vaikka yöpaidassa, kunhan tulet.

Ohjaajat Sanna Kokkoniemi ja Piia Savolainen painottavat sanoja äidille. Iisalmen Louhenkadulla kokoontuva Ylä-Savon ensi- ja turvakotiyhdistyksen Päiväryh­ mä Pampula rakentaa väsyneille ja omien ongelmiensa kanssa painiville äideille päivään rytmin.

– Me menemme aina ovelle vastaan, kun äidit tulevat. Kun on vähän paremmin tutustuttu, jotkut antavat vauvan saman tien. Koen sen luottamuksen osoitukseksi, että äiti voi sanoa olevansa niin loppu, että vauva tarvitsee toisen sylin, sanoo Piia Savolainen.

Siitä päivä vähitellen rakentuu.

– Me jäämme äidin viereen ja ehkä riisumme vauvan ulkovaatteita samalla. Samalla kyselemme vauvalta, että ”äiti on nyt väsynyt, kuin sulla menee”? Äidillä on joku tunne, mutta

Vasemmalla: Piia Savolainen tervehtii vauvaa ja äitiä.

8

2019

vauvalla voi olla oikein hyvä aamu, sanovat ohjaajat.

Puhutaan vauvaa Vauvojen voinnin ja mielenliikkeet saa selville, kun pysähtyy kuuntelemaan. Huumori ryydittää asioita, joihin on joskus kipeätä tarttua. Tutuksi tulleessa ryhmässä ohjaajat voivat sanoittaa vauvan kokemusta. He niin sanotusti puhuvat vauvaa eli sitä, mitä arvelevat vauvan ajattelevan. ”Mitähän se äiti tuolla tarkoitti…?” ”Maiskis, mä oon syönyt vadelmaa.

Mun äiti antoi mulle. Hyvä, äiti.”

Pikkuinen Helmi syöttötuolissa huokaa. Sanoitus taisi osua kohdalleen.

Pampulaan äidit ja vauvat tulevat nimenomaan vanhemmuuden takia.

Kevään tai syksyn jaksolle mahtuu kerrallaan neljä vauvaa ja vanhempaa.

– Muut auttajat käsittelevät helposti vanhempien ongelmia. Täällä tehdään töitä, että tulee ilmi, miten perheen asiat vaikuttavat vauvan elämään, sanoo Piia Savolainen.

”Mitähän äiti tuolla tarkoitti?”

Varma rytmi päivässä Päiväryhmän päivä kulkee aina samalla tavalla. Aamupalan jälkeen on aamupiiri lauluineen ja loruineen, sitten ulkoillaan. Lounaan jälkeen puhutaan vanhemmuuden aiheista ja lopuksi äideillä on hetki aikaa keskenään. Äideille on hyvin tärkeää, että he voivat olla varmoja siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Myös vauvat oppivat tuntemaan rytmin ja tunnistamaan, ketkä ovat omia Pampula-kavereita ja kuuluvat ryhmään.

– Meillä on ovetkin lukossa. Tänne tulevat vain ne, joiden me tiedämme olevan tulossa. Se tuo turvaa, jos joskus on kotona pitänyt pelätä.

Vanhempien ongelmat liittyvät usein mielenterveyteen tai päihteisiin, joskus syvään yksinäisyyteen tai

elämän kriisiin. Ohjaaja Marjo Hynynen pitää selvänä, että ongelmista puhutaan suoraan. Tavoite on kuitenkin vahvistaa vanhempien voimavaroja ja nähdä sitä hyvää, jota perheessä jo on.

Hetkessä se ei tapahdu.

– Muutokset ovat aika pitkässä varressa, se on hyvä tunnistaa. Me autamme näiden pienten ihmisten mielenterveyden pohjarakenteen syntyä.

Yllä: Äiti: ”Uskaltaako Helmille antaa mustikan?” Mustikat ja vadelmat maistuvat.

– Yhä enemmän teemme myös vauvoille omia asiakassuunnitelmia, kertoo Piia Savolainen.

Ylä-Savon ensi- ja turvakoti käyttää Ensi- ja turvakotien liiton Sofiaasiakastietojärjestelmää. Sofia on yhteensopiva valtakunnallisen Kantajärjestelmän kanssa. Työn tuloksellisuutta seurataan myös jakson alun ja lopun tapaamisissa, johon ohjaajat ja äiti kutsuvat vauvan ja äidin läheisiä ja viranomaisia, jotka tekevät perheen kanssa töitä. Työn tavoite ovat isot, pysyvät myönteiset muutokset perheen elämässä.

Vauvan vointia seurataan Vauvan voinnista ja kuulumisista tehdään päivittäin kirjaukset. Niistä voi seurata muutosta jakson aikana.

2019

Helmin nimi on vaihdettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

9

K A H V IT A U K

O

Jannika B kummiksi Lahteen Kaksi uutta Pidä kiinni® -avopalvelua avasi ovensa vauvaperheille.

Kouvolaan avautui Nuppu ja Lahteen Jannika. Avopalveluissa tuetaan päihteitä käyttäviä odottavia tai vauvan saaneita perheitä arkipäivisin. Lahden yksikkö sai nimensä lahtelaiselta laulaja, muusikko Jannika B:ltä.

Jannika B Official

Jannika B, sait Lahteen Jannikakaiman. Mistä idea lähti?

– Työntekijät halusivat positiivisen elämänasenteella omaavan ihmisen kummiksi. Sellaisen, joka ei kuitenkaan väkisin esittäisi, että kaikki on hyvin. He kysyivät minulta, saisivatko käyttää nimeäni.

– Halusin nukkua yön yli miettiäkseni asiaa ja tulin siihen tulokseen, että haluan tehdä muutakin kuin antaa nimeni käyttöön.

– Olen myös käynyt tyttäreni kanssa Lahden ensi- ja turvakodilla hoitamassa vauvoja.

Mitä haluat kummina olemisella saada aikaan?

– Itselläni ei ole koulutusta työhön, jota Jannikassa tehdään, enkä voi taata ihmeparantumisia, mutta toivon, että voin olla ulkopuolinen tukihenkilö.

Kaikilla voi olla elämässä vaikeita asioita, mutta niiden ei tarvitse olla pysyviä.

Yllättikö jokin yksikössä sinut?

– Positiivinen yllätys on, että henkilökunta on ihan valtavan positiivisia ja elämänmyönteistä. He tekevät vaikei-

den asioiden kanssa töitä ja voisivat väsyäkin.

– Arvostan todella paljon asennetta, ettei Jannikaan hoitoon tarvitse tulla motivoituneena, vaan se motivaatio löydetään siellä.

Onko teillä suunnitelmia jatkosta?

– Mielelläni käyn piakkoin moikkaamassa äitejä. Aion käydä säännöllisesti.

Mitä syksyysi muuten kuuluu?

– Ajelen juuri Tanssii tähtien kanssa -treeneihin. 29.9. on eka ohjelman suora lähetys ja siitä viisi viikkoa keskityn siihen. Olen päässyt taas kiinni tanssin iloon, joka oli välillä kadoksissa.

Millaisena juot kahvisi? Maitoa?

Kauramaitoa?

– Kahvi maidolla. Jos kauramaitoa on tarjolla, valitsen sen, mutta tavallinenkin käy.

– Nytkin on mukana termosmuki.

Sain äitienpäivälahjaksi koneen, jolla voi jauhaa kahvipapuja. Mieheni jauhaa sillä joka aamu ja sillä saa ihan parasta kahvia.

Essi Lehtinen

10

2019

Ly hy et

1.10. lippu salkoon kansalaisvaikuttamiselle 1.10. liputetaan jo neljännen kerran Miina Sillanpäälle ja kansalaisvaikuttamiselle. 1.10.1906 tuli voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat myös naisille täydet poliittiset oikeudet. Miina Sillanpää muun muassa perusti Ensi- ja turvakotien liiton ja toimi ensimmäisenä suomalaisena naisministerinä.

Vauvan päivä 27.9.

Vauvan päivää juhlitaan tänä vuonna perjantaina 27.9.

Silloin perheet, työyhteisöt, palvelut ja kaikki yhdessä voivat kiinnittää erityistä huomiota vauvoihin. Helsingissä vauvoja juhlitaan Musiikkitalolla ja Oodissa.

Ensi- ja turvakotien liitto juhlii päivää osana VauvaSuomi-verkostoa! Katso Facebook / VauvaSuomi

Väkivaltafoorumilla 300 osallistujaa Väkivaltafoorumi ”Koskee kaikkia” kokosi Tampereelle lähes 300 osallistujaa. Foorumissa kuultiin puheenvuoroja ja keskusteliin muun muassa sovittelusta. Osallistujat kulkivat läpi kaupungin kulkueena ja muistuttivat, että väkivaltaan saa apua.

Foorumin järjestivät Ensi- ja turvakotien liitto, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampereen Setlementti ja THL.

Rohkeus auttaa ilmestyi

Mikko Savelainen

40-vuotisjuhliaan viettävä Pääkaupungin turvakoti ry julkaisi historiikin Rohkeus auttaa. Pienen yhdistyksen matka väkivaltatyön asiantuntijaksi. Tarja Heiskasen kokoama teos kertoo kiinnostavasti ja eri vaiheisiin zoomaten vaiheista ennen ensimmäisen turvakodin avajaisia vuonna 1979 Myllypurossa ja sen jälkeen. Turvakodeissa valittiin alusta lähtien perhekeskeinen linja ja se jatkuu uusimmissa Toukolan ja Pellaksen turvakodeissa.

Uusia jäseniä liittohallitukseen Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous valitsi toukokuussa uuden liittohallituksen. Siihen valittiin Elina Kekkonen (Pienperheyhdistys ry), Mari Lahti (Turun ensi- ja turvakoti ry), Seija Lintu (Kuopion Ensikotiyhdistys ry), Riitta Mäkinen (KeskiSuomen ensi- ja turvakoti ry), Heidi Nevalainen (Kymenlaakson ensi- ja turvakoti ry), Iida Partanen (Lahden ensi- ja turvakoti ry), Marja Salo (Oulun ensi- ja turvakoti ry), Kirsi

Salonen (Helsingin ensikoti ry), Helena Tiuraniemi (Lapin ensi- ja turvakoti ry) (vpj) ja varajäseniksi Heli Kivelä (Kaapatut Lapset ry), Pia Mäenpää (Viola – väkivallasta vapaaksi ry) ja Marianna Pere (Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry).

Puheenjohtaja on kansanedustaja, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:stä.

2019

11

M in un t yöpä iv än i

Unta vauvoille (ja vanhemmille)!

Kuopion Ensikotiyhdistyksen ohjaaja Laura Lahti auttaa vauvoja ja vanhempia nukkumaan paremmin. Maanantaina Laura chattaa, tapaa perheen kasvokkain ja valmistautuu perhevalmennukseen.

Teksti ja kuvat Laura Lahti

A

amu alkaa puhelinvastaajan ja sähköpostin tarkastamisella. Nyt viestejä ei ole ja ehdin juoda työkavereiden kanssa aamukahvit ennen Apua vauvan uneen -chatin ohjausvuoron alkua. Kehrävän päiväryhmän ohjaajien Tuula Karin ja Vuokko Pekkarisen kanssa käymme läpi, missä kukin liikkuu tänään ja mitä yhteisiä muistettavia asioita viikkoon kuuluu.

Ja mitä keksisimme tulevana Vauvanpäivänä vauvojen ja perheiden iloksi?

Unichat-päivystys alkaa. Unihaasteet eivät katso kalenteria ja siksi chat on monelle näppärä tapa aloittaa tuen etsiminen. Linjoilla on tällä kertaa kaksi perhettä. Toinen pohtii kanssani kahdeksankuisen vauvan

Chat on näppärä tapa etsiä tukea.

Vasemmalla, yllä: Laura on Baby blues- ja vapaa­ehtoisdoulatoiminnan ohjaaja.

Vasemmalla: Palaute kannustaa jatkamaan.

12

2019

Lauran parhaat vinkit

M in un t yöpä iv än i

Yoann Siloine / Unsplash

vauvan uneen:

1. Uteliaisuus omaa vauvaa kohtaan on hyvä lähtökohta. Vau-

vaa tarkkailemalla ja hänen käyttäytymisensä syitä pohtimalla alat ymmärtää häntä eri tilanteissa.

2. Joskus vauvan tilannetta on haastava ymmärtää – sekin on

ok. Vauva aistii, jos vanhempi ainakin yrittää helpottaa hänen oloaan.

3. Tarjoa vauvalle toistuv ia, tuttuja tilanteita päivään. Luot

vauvalle rytmiä ja jäsennät hänen maailmaansa. Toistuvat tapahtumat ja toiminnot auttavat vauvaa ennakoimaan asioita ja lisäävät hänen turvallisuuden tunnettaan.

4. Päivä ja yö on hyvä erottaa selkeästi. Päivään tarvitaan ääniä,

valoa, liikettä ja aktiivisuutta; yöhön rauhaa, hiljaisuutta ja hämärää.

5. Iltaan on hyvä varata riittävästi aikaa rauhoittumisen,

sylittelyyn ja unille lipumiseen. Ruudut varikolle täksi ajaksi.

Näyttöjen sininen valo häiritsee niin vauvojen kuin aikuistenkin unta.

6. Vanhemmalla on lupa kuunnella myös omaa intuitiota:

Mihin oma vauvani on valmis? Mikä on hyvä ratkaisu meidän perheellemme? Jokainen vauva on yksilö ja jokainen perhe omanlaisensa. Vertailu muihin vanhempiin ja vauvoihin ei kannata. Muista pitää huolta omasta jaksamisesta.

tiiviisiin yöheräämisiin puuttumista: joko pienokainen olisi valmis univalverytmitykseen? Miten rytmitys olisi hyvä toteuttaa? Keskustelemme vauvan valmiuksista, tottumuksista, päivärytmistä ja vanhempien unirytmitykseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista. Toinen perhe haluaa vahvistusta miettiessään kuuden viikon ikäisen vauvan nukkumapaikkaa.

Asiakkaat kokevat saaneensa tarvitsemansa tuen, ja on kiva saada hyvää palautetta chatin toimivuudesta.

Lounaan jälkeen otan työhuoneessani vastaan vauvaperheen, jonka olen tavannut kahdesti aiemmin.

Jatkamme keskustelua isän ja äidin kanssa vanhempien jaksamisesta, ja etsimme yhdessä arkeen ratkaisuja, jotka voisivat helpottaa väsymystä ja äidin matalaa mielialaa. Vanhemmat tekevät hyviä oivalluksia omista vahvuuksistaan vanhempina.

Iltapäivällä käymme vielä ohjaaja Saara Röntysen kanssa läpi perhevalmennuksen uudistetun materiaalin.

Keskiviikkona paikalle on jälleen tulossa 30 ensimmäistä lastaan odottavaa vanhempaa kuuntelemaan ja keskustelemaan, millaisia psyykkisiä muutoksista vauvan syntymän jälkeen voi olla odotettavissa, ja kuinka tukea pienen vauvan uni-valverytmiä.

Vasemmalla: Laura Perhevalmennuksessa.

2019

13

Gorilla / Kuvan vauva ei ole ensikodin asiakas.

”Parhaat neuvot sain ensikodilta” Kun oma perhe on jäänyt kotimaahan ja elää vieraassa kulttuurissa, voi ensikodin muista äideistä ja työntekijöistä syntyä perheen kaltainen tärkeä yhteisö. Adiralle ensikoti antoi eväät elämään oman vauvan kanssa.

Tiuku Pennola

14

2019

A

dira tulee ensikodille puolijuoksua ja pahoittelee olevansa hieman myöhässä. Hän on muuttanut 10 kuukauden ikäisen tyttönsä kanssa pois ensikodilta viikko sitten. Tyttö on aloittanut päiväkodin ja Adira on ollut koko päivän hoitamassa uuteen asuntoon liittyviä asioita. Adira on luvannut kertoa tulkin avustuksella kokemuksistaan Helsingin ensikodilla sekä ajatuksistaan vauva-arjesta.

Adira tuli Suomeen Syyriasta vuonna 2016 turvapaikanhakijana, salakuljettajien avustuksella. Matka kulki Kreikan kautta Suomeen. Adira ei muista pelänneensä matkalla, vaan suurimpana muistona on ollut ilo ja helpotus siitä, että hän pääsi Suomeen. Vihdoinkin hän oli turvassa.

Suomessa Adira alkoi odottaa vauvaa 20-vuotiaana yhdessä irakilaisen avomiehensä kanssa. Raskausaika meni hyvin ja Adira kokee saaneensa paljon apua lastensuojelun kautta.

Työntekijä oli lähtenyt mukaan lääkäriin ja kauppaan, auttanut siivoamisessa ja neuvonut vauvan tarvikkeiden hankinnassa.

– Hän laittoi kanssani kotiani kauniiksi ja valmiiksi vauvan tuloa varten. Olin todella tyytyväinen apuun, jota sain odotusaikana.

Myös synnytykseen Adira sai tueksi työntekijän, joka oli paikalla koko synnytyksen ajan.

– Lääkärit ja kätilöt tukivat minua, ja synnytyksestä jäi hyvä muisto. Minulla oli luksuspalvelua. Siskoni on synnyttänyt Turkissa ja hän ei ole saanut siellä mitään apua.

Oman äidin neuvot tärkeitä Adiran vanhemmat asuvat edelleen Syyriassa, mutta hän on heihin yhteydessä puhelimitse ja videoiden avulla. Adira on kysynyt heiltä apua vauvan hoitoon. Vanhemmat ovat

myös lähettäneet tavaroita vauvalle ja Adiralle.

Joskus äidin neuvot ovat olleet erilaisia kuin neuvolan tai ensikodin. Äiti neuvoi aloittamaan kiinteän ruuan antamisen heti imetyksen perään, kun vauva oli neljän kuukauden ikäinen. Neuvolassa ohjeistettiin siirtymään äidinmaidonvastikkeeseen.

– Kerroin tämän äidille ja hän sanoi, että okei, jos on näin neuvottu, niin osta vain vastiketta. Äitini on hyvin rento. Kun lopetin huivin käytön, äitini otti senkin ihan iisisti ja isäni myös.

Vaikka Adira arvostaa äidiltään ja neuvolasta saatuja ohjeita vauvan hoidosta ja vanhemmuudesta, parhaat

”Olin vielä liian nuori ja tuore äitinä.”

neuvot hän kokee saaneensa puolen vuoden ensikotijaksolta. Ensikotiin he tulivat vauvan ollessa nelikuinen.

Samaan aikaan suhde lapsen isään oli johtanut riitojen vuoksi asumus­ eroon.

– Tulimme ensikotiin lastensuojelun ohjaamana. He sanoivat, että olin vielä liian nuori ja tuore äitinä ja koska tyttöni oli ensimmäinen lapsi, se oli vähän rankkaa minulle. Minulle sanottiin, että ensikodissa saan apua siihen, miten kasvattaa lasta, koska lapsen saaminen on iso muutos elämässä. Olin todella iloinen ja tyytyväinen päästessäni ensikotiin, koska sieltä sain neuvontaa ja ohjeita, miten vauvan kanssa ollaan.

Ensikotiin tulo ei kuitenkaan ollut aluksi ihan helppoa. Moni asia mie2019

titytti ja jopa pelotti. Onneksi sosiaalityöntekijät rohkaisivat tutustumiskäynnille.

Pelko siitä, että lapsi otetaan pois – Eniten ensikodille tulossa pelotti se, otetaanko vauva minulta pois. Olen kuullut, että joskus lapsi on otettu äidiltä pois. En ollut tutustunut tällaiseen paikkaan aiemmin, enkä tiennyt siitä mitään. Kun tulin tutustumaan ensikotiin, näin, että siellä on perheitä, äitiä, lapsia ja ohjaajia. Sitten tutustumisen lopuksi sanoin, että olen todella iloinen, että saan tulla tänne.

Vaikka minulla ensin oli pelkoa vähän, sen jälkeen kaikki meni erittäin hyvin.

Ensikodissa Adira sai ohjeita, kuinka vauvan kanssa ollaan ja mitä tehdä, jos vauva on kipeä. Häntä neuvottiin erilaisissa paperiasioissa, hän sai osallistua retkiin ja lauluhetkiin ja häntä autettiin asunnon etsimisessä. Ensikodissa järjestettiin palavereja, joihin kutsuttiin myös lapsen isä. Adiran mielestä työntekijät olivat ystävällisiä ja auttavaisia. Pikkuhiljaa asiat saatiin järjestykseen.

– He antoivat minulle kaikenlaista tietoa. Puoli vuotta, jonka asuimme siellä, oli todella hyvä. Kiitän Jumalaa, että tulimme ensikotiin, koska tiedän, että lapsi oppi ja minä opin siellä paljon asioita. Olen iloinen siitä, millaisia muutoksia meille tapahtui ensikodissa ollessa.

Kulttuurin kunnioitus Adiran mukaan muiden äitien kanssa käydyt keskustelut olivat hyödyllisiä ja yhteiset ruokailuhetket tärkeitä. Joidenkin äitien kanssa hän ystävystyi.

Ensikodilla oli ihmisiä, joihin hän pystyi luottamaan, ja hän koki ensikodin väen perheekseen.

Ensikodilla jokainen pystyi olemaan oma itsensä ja kaikki kunnioit15

Tiuku pennola

Aloin luottaa ihmisiin ja koin heidät perheekseni.

Vasemmalla: Ensikodissa vietettiin lauluhetkiä lasten kanssa.

tivat toistensa kulttuuria, niin työntekijät kuin asiakkaatkin. Jos joku ei voinut syödä sianlihaa, hänelle tarjottiin jotain muuta ruokaa. Halukkaat saivat olla ramadan-paastolla ja huivin käyttö oli sallittua. Työntekijät keskittyivät kulttuuristen seikkojen sijaan vauvan hyvinvointiin, esimerkiksi siihen, että vauva on saanut ruokaa. Yhteisen kielen puute ei ollut ongelma.

–Jos minulla oli joku asia, johon kielitaitoni ei riittänyt, aina sain tulkin. Kun ei ole ollut tulkkia, työntekijät yrittivät ymmärtää, mitä minä sanoin ja minä yritin ymmärtää mitä he sanoivat.

Suomalaisessa ja syyrialaisessa tavassa hoitaa lasta on eroja. Adira oppi nukuttamaan lapsensa ulos, talvellakin.

– Se tekee hyvää vauvalle ja hän nukkuu paremmin ulkona, jopa talvella. Jos puet lapsellesi lämpimästi, niin hän nukkuu hyvin ja hengittää rauhallisesti.

16

Adira ihailee tapaa, miten Suomessa tuetaan lapsiperheitä. Tavat poikkeavat paljon hänen kotimaansa tavoista, jossa apua ei saa lainkaan tai vähänlaisesti. Äitiyspakkaus, äitiysloma ja äitiysraha sekä päiväkodit ovat asioita, joita ei ole Syyriassa.

Suomessa järjestöt, esimerkiksi Hope ry, antaa vauvoille ilmaiseksi vaatteita. Lisäksi on kirpputoreja, joista voi ostaa vauvalle vaatteita ja tarvikkeita, jos on taloudellisia ongelmia.

Vastuu omasta ja lapsen elämästä Syyriassa vauva on täysin äidin vastuulla. Suomessa Adira on huomannut myös isien hoitavan lapsiaan.

Toisaalta, jos vanhemmat eroavat, lapsi menee Syyriassa automaattisesti isälle. Adira iloitsee, että Suomessa asiat ovat eri tavalla, molemmat vanhemmat ovat tasavertaisia lapseensa nähden.

2019

– Mielestäni lapsi on yhteinen, se ei ole tullut vain äidille, vaan sillä on isä ja äiti, jotka ovat molemmat vastuullisia.

Adira oli ensikodista lähtiessään yhtä aikaa surullinen ja iloinen. Hän kokee, että nyt on hänen aikansa alkaa ottaa vastuu omasta ja tytön elämästä.

Hän toivoo, että lapsen isä voisi olla osa heidän elämäänsä tulevaisuudessa. Adiralle on tärkeää, että jokainen vauva tietää, että hänellä on isä. Adiran toiveet omalle ja vauvansa elämälle ovat hyvin samankaltaisia kuin kenen tahansa äidin.

– Haluan tarjota lapselleni kaiken hyvän, mutta asetan hänelle myös rajat. Kun tyttö kasvaa isoksi, toivon, että hän oppii hyviä asioita, että hänestä tulee sosiaalinen eikä sulkeutunut ihminen. Toivon, että voimme elää turvassa.

Adiran nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

Kolu mn i

Lapsiperheköyhyyden selättäminen vaatii rahaa ja palveluja Tiuku PEnnola

Suomessa elää noin 150 000 lasta pienituloisissa perheissä*. Se tarkoittaa 14 prosenttia kaikista alaikäisistä. Pahiten köyhyys vaurioittaa vauvoja.

Nyt on suunnan kääntämisen aika!

L

apsiperheköyhyyden vähentäminen on yksi Rinteen hallitusohjelman tavoitteista. Valtion talousarvioesityksessä lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla ja monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan.

Merkittävää ehdotuksessa on, että lapsilisän määrä ei enää vaikuta toimeentulotukeen, kuten aikaisemmin. Tämä etuoikeuttaminen on periaatteellisestikin tärkeää. Myönteinen asia on myös, että hallitus esittää opintorahan huoltajakorotuksen nostamista 25 eurolla kuussa. Nämä ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Ratkaiseva lapsiperheiden toimeentulon paranemisen kannalta on komiteatyöskentelyssä valmisteltava sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Se, että järjestelmästä tulee yksinkertaisempi ja selkeämpi. On välttämätöntä muistaa, että sosiaaliturvauudistusta ei voi tuloksekkaasti tehdä ilman rahaa ja sitä, että joitakin etuuksia nostetaan. Voi olla, että jossain kohdin se tarkoittaa myös heikennyksiä. Oleellista on, ettei sosiaaliturvauudistusta edes kuvitella tehtävän kustannusneutraalisti. Se oli SATA-komitean tehtäväksianto aikoinaan, eikä merkittäviä tuloksia saatu aikaan.

Sosiaaliturvaetuudet ja palvelut liittyvät tiiviisti yhteen, kun halutaan auttaa köyhiä lapsia ja heidän perheitään. Lapsiperheiden aseman ja yhdenvertaisuuden kannalta hallituksen päätös perua varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on jo tärkeä. Sitä tukee hyvin, että kunnille luvataan lisää rahaa päiväkotiryhmien pienentämiseen. Kuntien on huolehdittava siitä, että rahat myös käytetään sovittuun tarkoitukseen. Seuraavaksi on välttämätöntä uudistaa lapsiperheiden palveluita ja tehdä lapsistrategia. Lasten ja heidän perheidensä köyhyyden vähentäminen ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon, vaan kaikkien hallinnonalojen tehtävä. Emme voi kantaa huolta vain siitä, että lapsia syntyy vähän. On turvattava jo syntyneiden lasten oikeus riittävään toimeentuloon ja pärjäämiseen ja tehtävä loppu lapsiperheköyhyydestä.

Pahiten köyhyys vaurioittaa vauvoja.

Riitta Särkelä

Pääsihteeri

* 2017 tilastotietojen mukaan.

2019

17

Jä se ny ht ei sö t

Jaana Wikgren

Kimmo Tähtinen / Pintoresco

Jäsenyhteisöt toimivat

Kanta-Hämeen perhetyö ry.

Yksiköiden arki täyttyy vauvaperhetyöstä, vaikka yhdistyksessä on menossa suuria muutoksia: uusi toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila aloitti, Kikka on jäämässä eläkkeelle ja uusia toimitiloja etsitään. Vauvaa varten olemme olemassa! Toimitiloista tiedotamme jäsenillemme ja kutsumme jäseniltaan, kun on uutta kerrottavaa.

Meillä on tänä syksynä alkanut koko perhettä auttava kriisityö. Saimme avokriisityön tiimiin Hilla Härkösen auttamaan koko perhettä jatkamaan väkivallatonta ja turvallista arkea. Hilla ja muu kriisityön tiimi auttaa perheitä Veikkauksen tuella, asiakkaille maksutta.

Varaa jo nyt kalenteriin aika syyskokoukselle 25.11.! Sen yhteydessä järjestetään vain jäsenille avoin ilmainen koulutusseminaari.

helsinginensikoti.fi •

khperhetyo.fi •

Helsingin ensikoti ry.

•

Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haasta mukaan uusi jäsen Syksy on käynnistynyt mukavasti yhdistyksen eri työmuodoissa. Kohtaamme aiempaa enemmän vauvaperheitä. Ensimmäistä lastaan odottavat perheet vierailevat meillä osana Kuopion kaupungin järjestämää perhevalmennusta.

Alustamme ja keskustelemme siitä, miten vauva rauhoittuu nukkumaan, miksi mieli herkistyy ja mitä uusi elämäntilanne voi tuoda tullessaan. Perheiden kanssa keskustellaan vanhemmaksi kasvamisesta ja myös mahdollisista päih18

teiden ja lähisuhdeväkivallan tuomista ongelmista. Vauvan uneen liittyvät asiat näkyvät myös asiakastyössä runsaina yhteydenottoina.

Yhdistys kampanjoi viikoilla 39 ja 40 uusien jäsenten saamiseksi. Elävä ja uudistuva järjestö tarvitsee uusia toimijoita. Jalkaudumme useina päivinä eri puolille kaupunkia. Kampanja näkyy myös yhdistyksen somessa. Heitimme haasteen yhdistyksen hallitukselle ja työntekijöille: jaa tietoa yhdistyksestä ja jäsenyydestä viidelle henkilölle. Haastamme nyt myös teidät jäsenet – vinkatkaa potenti2019

aalisille jäsenille yhdistyksen toiminnasta! Jäsenlomake löytyy yhdistyksen verkkosivuilta. Sinä voit muuttaa tarinaa!

Ympäristöön liittyvät kysymykset puhuttavat. Meitäkin. Saimme haasteen lähteä mukaan ”Trash Heroes” -kampanjaan. Tartuimme siihen, ja meidät löytää 21.9. keräämästä roskia Pitkälahden ja Matkuksen väliltä. Voi olla, että päästään matkalla ottamaan tanssiaskeleitakin. Tule mukaan! Lisätietoja saat Pirjo Pehkoselta. kuopionensikoti.fi •

Jä se ny ht ei sö t

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Pidä kiinni® -avopalveluyksikkö Nuppu on avautunut Kouvolaan ja ensimmäiset vauva- ja aikuisasiakkaat ovat kuntoutumisen siellä aloittaneet. Yhdistys on ollut mukana useissa maakunnan alueella järjestetyissä tapahtumissa mm. Kouvolassa Viranomaiset Manskilla -tapahtumassa. Tänä vuonna yhdistyksen väkivaltatyö ja vapaaehtoisdoulatoiminta viettävät kymppivuotissynttäreitä! Synttärivuoden kunniaksi väkivaltatyö valtaa alueen perhekeskukset koulutuksellisilla infotapahtumilla ja vapaaehtoisdoulat ovat olleet esillä muun muassa paikallislehdessä. Elokuussa yhdistyksen tulevaisuutta ja toimintaa suunnattiin iloisesti yhdessä johtokunnan ja työntekijöiden kanssa strategiatyöskentelyn merkeissä. kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •

•

Lyömätön Linja Espoossa ry Nimi on vaihtunut, arvot eivät … 40 vuotta on kulunut kokouksesta, joka järjestettiin 17. helmikuuta 1979 Helsingissä Bulevardilla 11 A 1. Silloin syntyi kansalaisjärjestö nimeltään Naisten Apu Espoossa ry. Perustavan kokouksen aikana päätettiin, että nuoren yhdistyksen säännöt ovat Naisasialiitto Unioni ry:n periaateohjelman mukaiset.

Yhdistys perusti Espoon turvakodin, joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta 1983. Seuraava askel oli kehittää väkivallan tekijöille suunnattu palvelu. Näin ollen, Lyömätön Linja aloitti toimintansa vuonna 1993. Samalla tavalla maahan muuttaneille miehille tarkoitettu Miehen Linja -palvelu on ollut vuodesta 2005 osa yhdistyksen tarjontaa.

Vuonna 2012 Espoon turvakodin toiminta loppui ja yhdistyksen nimi muut-

tui Lyömätön Linja Espoossa ry:ksi. Nimen muutos ei kuitenkaan vaikuttanut yhdistyksen jatkuvuuteen eikä sääntöihin. Perustavan kokouksen feministinen arvopohja on nykyäänkin vahvasti taustalla. Tämä arvopohja tekee Lyömätön Linja Espoossa ry:n palveluista erityisiä.

Vaikka yleisesti puhutaan lähisuhdeväkivallasta, meillä se ymmärretään pääasiassa naisiin kohdistuvana väkivaltana. … 40 vuotta on kulunut yhdistyksen perustamisesta ja paljon työtä on tehty. Yhdistyksen jatkuva kehittyminen on ollut pääpiirteenä niiden vuosien aikana ja se jatkuu sellaisena tulevaisuudessa.

Ajankohtaiset olosuhteet avaavat uudet kehittämisen mahdollisuudet, joihin ilman muuta tartutaan.

lyomatonlinja.fi •

•

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö.

Vertaistukiryhmätoiminta on iso apu väkivallan kokemuksista selviytymisessä. Meillä Lyömätön Linja Keski-Uudellamaalla ryhmään pääsee asiakkuuden kautta. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa illalla, joka toinen viikko 10 kertaa.

Tänä syksynä kokeilemme ensi kertaa ryhmien yhteistapaamista.

Paikaksi valikoitui säätiön ihana tila Rusutjärvellä. Saamme liitosta mukaan Johanna Matikan ja muitakin huikeita ammatti-ihmisiä lähtee toteuttamaan tätä päivää. Toivottavasti tästä tulee toistuva tapahtuma. Aivan mahtavaa! paasikivennk.fi •

• 2019

19

Seija Aalto

Jä se ny ht ei sö t

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Päiväryhmän vauvat osallistuvat tulevanakin syksynä Porin lastenkulttuurikeskuksen ja Porin Taidemuseon järjestämään vauvojen värikylpyyn!

Vauvojen värikylpy tukee vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja samalla vauvalle tarjoutuu mahdollisuus tutustua erilaisiin väreihin ja materiaaleihin. porinensijaturvakoti.fi •

•

Oulun ensi- ja turvakoti ry.

Oulun yhdistyksellä oli 4.9. onnistunut ”Maisemia, musiikkia ja muutosta” -jäsenristeily Oulujoella. Laiva oli lastattu lapsilla ja aikuisilla eli yhteensä 70 matkustajalla. Risteilyllä nautittiin jokimaisemista ja kuultiin hyvää musiikkia ja asiaa yhdistyksen vaikuttamistoiminnasta ja palveluista. Kampanja tuotti 45 uutta jäsentä yhdistykseen. Sinä voit todellakin muuttaa tarinaa. oulunensijaturvakoti.fi •

•

Turvakoti Toukola

Marita Lipsanen

Pääkaupungin turvakoti ry.

Turvakoti Haagassa ja Toukolassa on alkuvuonna ollut yhteensä 296 asiakasta, joista lapsia 151. Lapsista alle 5-vuotiaita oli 59. Turvakodissa työskentely lapsen kanssa on tilan antamista lapselle ja tämän kokemukselle, turvallisuuden vahvistamista ja vanhemman tukemista. Tätä tehdään lasten omissa tapaamisissa ja osana turvakodin arkea. Tarvitaan aikaa, tahtoa ja tilaa – vaikka hiekkalaatikko. paakaupunginturvakoti.fi •

20

•

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry. ”Kätketyt äänet” on kampanjapäivä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa vastaan. Tämän vuoden teema oli huoli-ilmoitus: kunnalle tehtävä ilmoitus ikääntyneen henkilön palveluntarpeesta. Ilmoitus on vielä aika tuntematon ja harva tietää sen olemassaolosta. Katso katketytaanet.fi suvantory.fi •

•

•

2019

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry

Turun ensi- ja turvakoti ry / Pinja

Marja-Leena Koskinen

Jä se ny ht ei sö t

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry.

Otimme varaslähdön syksyn jäsenhankintakampanjaan osallistumalla Imatra-päivään 24.8. Eri toimijat esittäytyivät ympäri Imatran keskustaa. Sää oli vaihteleva ja sadekin meidät kertaalleen kasteli. Lapsille varapuheenjohtaja Anne Pajunen ja muut osallistuneet tarjosivat hyrrätatuointeja ja makeisia. Aikuisille saimme kertoa yhdistyksen toiminnoista ja jäsenyyden eduista. ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti •

Turun ensi- ja turvakoti ry.

Syyskokous on 23.10. klo 17.30 (Luolavuorentie 7b), tervetuloa! Tule tapaamaan meitä Skanssiin ja Myllyyn 28.9. ja 5.10. klo 10-16. Uusi toiminnanjohtaja aloittaa syksyn aikana työnsä Oona Ylösen siirryttyä Turun yliopistolle lastensuojelun työelämäprofessorin määräaikaiseen tehtävään. tuentu.fi •

•

Henkilövaihdoksia Äimässä on kesän aikana puhaltanut lempeä tuuli, jonka myötä lähes koko henkilökunta on vaihtunut. Toiminnanjohtajan lähdettyä perhevapaille tehtävää hoitaa nyt Mari Manninen. Järjestösihteerinä on heinäkuusta alkaen työskennellyt Sanna Palojärvi. Marika Järvinen on sentään edelleen vapaaehtoistyön koordinaattori. Toukokuussa työn aloitti 2 hanketyöntekijää; Ilona Ojankoski hoitelee viestintään liittyviä asioita ja Niina Kettunen Apua Äidille -hanketta. Kun olette meihin yhteydessä, niin tarkistakaa puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet nettisivultamme. aima.fi •

•

•

•

2019

21

KIRJANMERKKI

Uusia lauluja arkeen!

Muskarisoppa sisältää kattavasti reseptejä musiikkikasvatukseen: nuotit, leikkiohjeet, lorut, cd:n sekä valmiita muskarituokioita alle kouluikäisille.

Mikä mahtavinta, teos mahdollistaa muskarin ohjaamisen kaikille. Vaikka kirjassa keskitytään varhaisiän musiikkikasvatukseen, voi kirjan materiaalia käyttää hyvin apuna myös päivittäisissä hoivatilanteissa sekä vuorovaikutuksellisten hetkien suunnittelussa ja luomisessa.

Muskarisoppa. Reseptejä varhaisiän musiikkikasvatukseen.

Ulla Piispanen, Mira Mallius (kuv.)

Lasten Keskus, 2019, 208 s. Kirja + cd.

Miltä tuntuu olla minä Marjo Pennosen runollinen pienoisromaani kuljettaa hurjaa vauhtia läpi erilaisten ihmisten elämäntilanteiden.

Teos on työterveyspsykologina toimivan Pennosen kaunokirjallinen esikoinen. Vyörytys alkaa vauvansa keskenmenossa menettäneestä naisesta ja pelivelkojaan yöllä murehtivasta perheenisästä. Se pysähtyy miesten ja naisten kohtaloihin, viipyy tasapuolisesti hetken niissä.

Muistan hakea lapset harrastuksista. / Annan niiden kuunnella musiikkia vähän liian lujalla. / Ovatpahan tyytyväisiä.

Herään aamulla töihin, / vaikken ole nukkunut silmäystäkään. / Ahdistavat ajatukset tulivat yöllä kylään / kutsumatta.

Vahva lukusuositus

Koonneet: Johanna Matikka, Teresa Vilen ja Essi Lehtinen

Pediatri Nadine Burke Harris kuvaa arkikielisesti lapsuusajan haitallisten kokemusten (ACE) pitkäaikaisia vaikutuksia. Kirja kertoo nuoren lääkärin intohimosta auttaa lapsia ja perheitä löytämään ratkaisuja monimuotoisiin ongelmiin ja vaikuttaa, jotta ylisukupolvisen kaltoinkohtelun ketjut saataisiin katkeamaan. Tulinen, vuonna 2014 taltioitu TED-puheenvuoro on ollut esillä liiton koulutuksissa.

Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu, vanhempien ero, huoltajan mielenterveys- ja/tai päihdeongelma ja perheväkivalta ovat surullisen yleisiä ongelmia, joiden huomioiminen peruspalveluissa ja poliittisessa päätöksenteossa on ajankohtainen kysymys. Kirja tarjoaa tutkimukseen nojaavaa tietoa näiden suurten, kansantaloudellisesti merkittävien kysymysten ratkaisemiseksi.

Syvälle ulottuvat juuret – Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen

Nadine Burke Harris Basam Books, 2019, 319 s.

Minä olen kuin sinä saa katsomaan ihmisiä ympärillä entistä ymmärtäväisemmin. Myötätuntoinen pysähdys toisen elämässä muuttaa katsetta. Kokonaisuus on puhdistava.

Minä olen kuin sinä

Marjo Pennonen Kirjokansi, 2019, 113 s.

Umpikujan purku Mielenterveyskuntoutujista on tehty kauppatavaraa. Palveluista, erityisesti asumispalveluista, päättävät ajattelevat rahaa ja valtaa, kun heidän pitäisi ajatella ihmisen mahdollisuutta kuntoutua ja osallistua omaan kuntoutumiseensa. Mielenterveysalan perusteellisesti tunteva tutkija Markku Salo piirtää kuvan siitä, miten nykytilanteeseen on tultu ja ehdottaa ratkaisuja.

Salo haluaa erottaa markkinat ja kansalaisyhteiskunnan toisistaan omiin tehtäviinsä. Markkinat toimivat hyvin omalla rajatulla alueellaan, mutta julkisen vallan vastuulla on pitää ne siellä.

Hullut mielenterveysmarkkinat – Kuinka korjata kurjistuneet mielenterveyspalvelut?

Markku Salo Vastapaino, 2019, 319 s.

22

2019

Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 010 423 7500 ksetu.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Oulu

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Rovaniemi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Raahe

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Kuopio

Kauhajoki

Outokumpu

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti

Turku Espoo

Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2019

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi

23

BM9 1

innostaVia PuheenVuoroja, uusinta tutkiMustietoa ja MoniPuolisia workshoPPeja.

#vauvafoorumi KYKY RAKASTAA SIIRTYY

7.–8.11.2019 SokoS Hotel ArinA Pakkahuoneenkatu 16 oulu VauVa tarVitsee turVallisia ihMissuhteita syntyMästään saakka.

Vanhemman omat lapsuudenkokemukset vaikuttavat hänen kykyynsä kiintyä vauvaan ja olla parisuhteessa.

Miten auttaa vanhempia, joille rakastavan ja läheisen suhteen luominen vauvaan on vaikeaa? Miten pysäytetään sukupolvelta toiselle siirtyvät huonot mallit toimia vanhempana?

hinta: 150 € opiskelijat 50 €

Mukana MM. Rakkaus voimavarana ihmisen elämänkaaressa Kaarina Määttä, kasvatuspsykologian professori, Lapin yliopisto

Kiintymyssuhteen rakentuminen odotusaikana ja pikkuvauvavaiheessa Saara Salo, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti

Aleksitymia ja vanhemmuus – mentalisaatiokyky ja varhainen kiintyminen vauvaan Hanna Ahrnberg, väitöskirjatutkija, Finnbrain- projekti, Turun yliopisto

Workshopeissa jaetaan työvälineitä odotus- ja vauva-ajan työskentelyyn.

Parisuhde, aikuisiän kiintymyssuhde

katso ohjelMa ja ilMoittaudu

Trauma ja rakkaus

ensijaturvakotienliitto.fi/vauvafoorumi2019

OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RY ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO RY

Hanna Pinomaa, paripsykoterapeutti

Harri Virtanen, psykoanalyytikko

kenelle? VauVaPerheitä työssään kohtaaVat sosiaalija terVeysalan aMMattilaiset